1. No category

Tammenterhot
ruokana
Heikki Ruusunen
!1
!
!
“Saip' on siihen lemmen lehti, lemmen lehti, tammen terho,
josta kasvoi kaunis taimi, yleni vihanta virpi;
nousi maasta mansikkaisna, kasvoi kaksihaarukkaisna.”
Kalevala, Toinen Runo
!
!2
!
!
!
!
!
Tammesta
4
Terhoista
6
Terhot ravintona
7
Kerääminen
10
Käsittely
14
Keittiössä
25
Säilöntä
27
Tammien luo
28
Hyvä muistaa
29
Tammi tulevaisuudessa
29
!3
Tammesta
!
!
!
!
!
!
!
Tammi on puistamme vahvin. Jämäkkänä ja tukevasti
juurtuneena se kestää myrskyt ja tyrskyt. Sen puu on lujaa ja
vankkumatonta, hitaasti lahoavaa. Tammesta on tehty uljaimmat
laivat, jaloimmat juomat ovat taasen kypsyneet tammitynnyreissä.
!
Ei mikään ihme, että sen on katsottu monissa paikoissa olevan
ukkosten jumalien pyhä puu. Thor, Zeus, Ukko ja Baltiassa Perkūnas
ovat kaikki vahvasti liitetty tammeen. Perkūnas-nimen sukulaissana
perkūs tarkoittaakin tammea. Muinaisessa Italiassa jokainen tammi
oli pyhitetty Jupiterille, joka oli Zeuksen vastine.
!
Mahtavana puuaineksena tammi on saanut kokea paljon
matkoja merillä, mutta tällä on ollut hintansa maamme metsissä.
Aikanaan tammea on kaadettu hyvin paljon meri- ja
sotateollisuuden tarpeisiin. Laji onkin harventunut Suomessa
merkittävästi aikojen saatossa. Metsissämme sitä kiusaa myös
kuusettuminen.
!4
Pitkäikäisenä puuna tammi voi elää jopa yli 2000-vuotiaaksi.
Maailmasta löytyy yli 500 eri tammilajia. Suomessa kasvaa
luonnonvaraisena ainoastaan Metsätammi (Quercus robur).
Suomen paksuin tunnettu tammi on Piikkiön Lyydikkälässä
kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta
mitattuna lähes 8 metriä ympärysmitaltaan.
!
Tammi, kuten kaikki kasvi-, sieni- ja eläinlajit, mahdollistaa
elämän monille muille lajeille. Poikkeuksellisen laajaa elämänkirjoa
kannattelevasta tammesta on riippuvaisia ainakin 500 muuta lajia. !5
Terhoista
Metsätammen lähes kypsiä terhoja.
!
Tammenterho on kuppimaisessa pohjuksessa kasvava
ohutkuorinen pähkinä, jonka sisällä on yleensä yksi siemen.
Metsätammi kukkii myöhään keväällä ja kypsyttää terhonsa
yleensä syyskuun lopulla Etelä-Suomessa. Raakoina vihreät terhot
muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Erityisen hyviä satovuosia
Suomessa on yleensä noin 5-8 vuoden välein.
!6
Terhot ravintona
!
Historiaa
!
Terhojen käyttö ruokana on ollut tuttua neljällä mantereella.
Itse asiassa, joka paikassa missä tammi kasvaa ja tuottaa terhoja, se
on ravinnut myös ihmisiä.
!
Monesti se on ollut myös hyvin tärkeä peruselintarvike.
Kaliforniassa jotkin heimot ovat saaneet jopa yli puolet vuotuisista
kaloreistaan tammenterhoista. Yksi perhe Kumeyaay-kansasta
saattoi käyttää vuodessa jopa 1000 kiloa, eli pienen henkilöauton
painon verran terhoja!
!
Tämä käy järkeen, koska toisin kuin vaikkapa vehnää, tammia
ei tarvitse joka vuosi istuttaa uudestaan. Kerää vain sadon kun on
sen aika. Terhot ovatkin olleet katovuosina todella tärkeä hätäruoka
monissa kulttuureissa.
!7
Terhojen ravintosisältö
Suomen ainoan luonnonvaraisen lajin, metsätammen (Quercus
robur) tarkkaa ravinneanalyysia ei ole selvillä, mutta sen voi olettaa
olevan samankaltainen kuin sukulaisessaan Valkotammessa (Quercus
alba), jonka tuoreet terhot sisältävät:
!
50.4% 34.7% 4.7% 4.4% 4.2% 1.6% !
hiilihydraatteja
vettä
rasvaa
proteinia
kuitua
tuhkaa (mineraaleja)
Terhoista löytyy merkittäviä määriä mm. magnesiumia,
kaliumia, kuparia, mangaania sekä B-ryhmän vitamiineja.
!
Rasvan osalta terhot ovat melko lähellä oliiviöljyä. Molemmat
sisältävät runsaasti oleiinihappoa, jonka on todettu laskevan
verenpainetta ja “huonoa” LDL-kolesterolia. Oleiinihapolla on myös
edullinen vaikutus insuliinitasoihin.
!
Muista rasvahapoista terhoista löytyy linolihappoa sekä
nykyään suositusta kookosöljystäkin löytyviä palmitiini- ja
steariinihappoja.
!
!8
Hiilihydraatit terhoissa on hyvin pitkälti tärkkelystä. Vaikka
niitä on verrattain paljon, terhojen syöminen nostaa verensokeria
kuitenkin todella hitaasti. Joidenkin rasvaisimpien lajien terhojen ns.
glykeeminen indeksi on niinkin alhainen kuin 7, kun taas valkoisessa
vehnäleivässä se on yli 70!
Terhoissa oleva proteiini on kasviperäiseksi erittäin
hyvälaatuista. Se sisältää kaikkia yhdeksää välttämätöntä
aminohappoa, joita ihmiskeho ei pysty itse tuottamaan.
300g tuoreita terhoja antaa ainakin 55% jokaisen välttämättömän aminohapon
WHO:n suosittelemasta päivätarpeesta
!9
Kerääminen
!
“Suurin osa keräämästäsi on käyttökelpoista ruokaa.”
-Arthur Haines
!
Kilokaupalla tammenterhoja.
Terhot kerätään mieluiten heti niiden pudottua maahan. Tammi
pudottaa yleensä ensimmäisenä alas huonokuntoisia terhoja. Nämä
!10
kannattaa haravoida pois tammen alta jos mahdollista, jotta voit
jatkossa helpommin kerätä vain hyväkuntoisia terhoja. Jos tammi
sijaitsee pihassasi, kaikkein helpointa on levittää pressua tai muuta
vastaavaa tammen alle, jolloin kerääminen helpottuu huomattavasti.
!
Minkään muun villin ruokakasvin kerääminen ei ole läheskään
niin nopeaa, mikäli ajatellaan ruoasta saatavaa kalorimäärää.
Prosessointi toki vie oman aikansa, mutta siinäkin on hyvin vähän
varsinaista aktiivista työtä.
!
Viime vuonna keräsin hyvästä paikasta alle tunnissa 15 kiloa
terhoja. Jos haluaisin saada puolet vuotuisista kaloreistani vain
tammenterhoista, tarvittavan määrän keräämiseen menisi vain
kymmenisen tuntia!
!
!
Kelvottomat terhot
!
Kuten mitkä tahansa kasveja tai kasvinosia, kerää ainoastaan
hyväkuntoisia terhoja. Seuraavassa terhot, jotka kannattaa jättää
suosiolla oraville.
!11
Terhot jotka ovat haljenneet.
!
Terhot jotka ovat vielä “hatussaan” kiinni.
!12
Terhot joissa on reikiä, tummia läikkiä tai epämuodostumia.
Raa’at terhot.
!13
Käsittely
!
Terhoissa on paljon parkkiaineita eli tanniineja, jotka ovat
ikäänkuin tammen suojamekanismi, joilla se välttää syödyksi tulemista.
Suurina määrinä tanniinit voivat syötynä aiheuttaa ruoansulatus- ja
muita terveysongelmia. Eipä terhoja silti raakana paljoa tulisi
syötyäkään, sen verran kitkerän makuisia kun ovat. Huolellinen käsittely
onkin äärimmäisen tärkeää.
!
Tanniinien määrään ja vaadittuun käsittelemisaikaan vaikuttavat
tammilaji, kasvuvuoden sääolot, maaperä ja muut kasvupaikan
!14
ominaisuudet. Jopa samalla alueella kasvavissa tammien
tanniinipitoisuuksissa on eroja.
!
Tanniinipitoista terhojen liotusvettä voi myös käyttää moniin
tarkoituksiin, kuten iho-ongelmien hoitoon, nahan parkitsemiseen,
haavojen puhdistamiseen ja värjäämiseen. Niistä lisätietoja ja ohjeita
tulee tämän kirjan laajennettuun versioon. (Katso viimeinen sivu.)
!
Terhojen käsittelyyn on yhtä monta tapaa kuin tekijääkin,
seuraavassa omat suosikkimetodini.
!
!15
Peseminen ja kelluttaminen
!
Terhot upotetaan veteen hetkeksi. Ne jotka painuvat pohjaan
ovat yleensä käyttökelpoisia, kun taas kelluvat ei. Kelluvat voit
kompostoida tai viedä johonkin oravien käytettäviksi. Suurin osa
mahdollisista roskista myös nousee pintaan. Kun olet poistanut
kelluvat terhot, kuivaa uponneet vaikka pyyhkeellä, jotta saat
ylimääräiset nesteet pois.
!
Kuivaaminen
!
Perinteisesti terhot on kuivattu yleensä auringossa, mikä onkin
paras tapa. Aurinko tappaa homeet tehokkaasti.
Suosittelen kuivaamaan terhoja tästä syystä ainakin muutaman
tunnin, mielellään useita päiviä auringossa.
!
!
Terhot voi levittää vaikka uuninpelleille tai mihin tahansa
muihin tasoihin. Päivisin terhoja pidetään auringossa. Illansuussa ne
nostetaan yöksi sisään, jottei yökosteus taas kostuta niitä. Sekoittele
ja kääntele terhoja välillä, jotta ne saavat mahdollisimman tasaisesti
aurinkoa.
!
Tärkeintä terhojen kuivaamisessa on se, että kuivaat ne yhdessä
tasossa. Kasassa kosteudet tiivistyvät ja homeet pääsevät kasvamaan
!16
sekä kuivuminen on muutenkin hitaampaa ja pilaantuminen
todennäköisempää.
!
Mikäli auringossa kuivaaminen ei ole mahdollista, tarvitaan
lämpöä ja liikkuvaa ilmaa. Terhojen kuivaaminen onnistuu vaikka
uunin pankolla, tuuletetun saunan jälkilämmöissä tai kasvikuivurissa.
!
Tärkkelykset alkavat gelatinoitua 55:ssä asteessa, joten
lämpötilan pitäisi olla mielellään alle 50. Mikäli tärkkelys
gelatinoituu, terhot pilaantuvat helpommin ja terhojauhoista tehdyt
leivonnaiset eivät pysy kasassa. Sähköuunissa kuivaaminen voi olla
!17
haastavaa, koska vaikka uunin saa säädettyä 50:een asteeseen, monet
uunit kuumenevat silti usein yli tämän.
!
Terhot ovat kuivia, kun niiden sisus on kutistunut ja lähes
kivikova. Kuivat terhot säilytetään pimeässä ja viileässä paikassa.
Niitä ei kannata kuoria valmiiksi (kuten ei mitään muitakaan
pähkinöitä), koska kuori suojaa sisusta hapettumiselta ja
pilaantumiselta.
!
Kuoriminen
!18
Kuivatut terhot kuorin usein varsin perinteisellä metodilla.
Toisessa päässä terhoa on terävä kärki. Asetan terhon pystyyn
puualustalle, vaikkapa halon päälle, terävä kärki alaspäin. Kiveä
vasarana käyttäen pieni napautus terhon päähän halkaisee kuoren.
Voit halutessasi käyttää vaikka pähkinänsärkijää tai mitä
tahansa muuta metodia, pääasia että saat kuoret irti terhosta. Luonnonkansat kuorivat usein suuret määrät terhoja isoissa
mortteleissa. Kuivista terhoista on helppo poistaa ohut tumma
pintakerros, joka sisältääkin paljon tanniineja.
!
Tuoreiden terhojen kuoriminen on hankalampaa kuin
kuivattujen, koska kuori on vielä tiukasti kiinni. Kuorin ne yleensä
pienellä terävällä puukolla.
!
Leikkaan ensin latteamman pään terhosta irti. Sisus on yleensä
jakautunut kahteen (tai kolmeen) osaan. Leikkaamalla terhoa
puukolla puoliskojen välistä yleensä murtaa terhon kuoren ja
halkaisee sisuksen.
!
Tuoreista terhoista pintakuoren poistaminen on hankalaa,
koska se on tiukasti kiinni siemenessä. Tällä ei kuitenkaan ole suurta
merkitystä, mikäli prosessoit terhot kylmävesipesulla. Mikäli
huuhtelet tanniinit kiehuvalla vedellä, käytä kuivattuja terhoja ja
irrota pintakuori.
!
!
!19
!
Kylmävesihuuhdonta
!
Kylmällä vedellä pestäessä tärkkelykset eivät gelatinoidu, joten
lopputuloksena saatu jauho säilyttää kykynsä sitoa taikinoita. Tämä
mahdollistaa useita käyttökohteita jauholle. Sitä voi käyttää
suurustamiseen, leivontaan ja siitä pystyy tekemään jopa raviolin
tyyppisiä nyyttejä. Kylmäkäsitelty terhotärkkelys jämähtää saman
tien kun se joutuu kosketuksiin kiehuvan veden kanssa!
!
Kylmävesihuuhdonnassa terhot kuoritaan ja yleensä
murskataan tai jauhetaan hienoksi. Suuremmat palat tarvitsevat
pidemmän aikaa huuhtoutuakseen.
!
Suosikkimetodini on laittaa kuoritut terhot veden kanssa
blenderiin. Mikäli käytän kuivattuja terhoja, liotan niitä ensin 10-12
tuntia, jotta kivikovat terhot pehmenisivät ja murskautuisivat
helpommin. Yleensä laitan vettä suhteessa terhoihin kolminnelinkertaisen määrän.
!
Kun terhoja on blendattu muutama minuutti ja jälki on
tasaista, kaadan seoksen kulhoon tai muuhun astiaan. Suurempia
määriä käsitellessä käytän useita muovisia kolmen litran
irtokarkkilaatikoita, joita saa kaupoista ja videovuokraamoista.
Osaltaan tämä vähentää mainituista paikoista syntyvää jätettä.
!
!20
Seisottuaan jonkin aika tärkkelys painuu pohjalle ja muut
kuiva-aineet sen päälle. Ruskea vesi, johon on imeytynyt tanniineja
ja muita väriaineita terhoista, kerrostuu terhomassan päälle. Kaadan
varovasti veden pois massan päältä ja sekoitan joukkoon vastaavan
määrän uutta vettä.
!
Prosessi toistetaan ainakin kerran päivässä, mielellään
useammin. Astioita on hyvä säilyttää jääkaapissa tai viileässä ja
pimeässä kaapissa. Huuhdon itse terhot yleensä aamulla ja illalla.
Tällä metodilla huuhtominen kestää noin 2-7 päivää. Terhomassa
!21
on valmista käytettäväksi kun se ei maistu enään yhtään kitkerältä
eikä jätä kuivaa tunnetta suuhun.
Kun massa on tarpeeksi huuhtoutunut, siitä voi siivilää ja
tiheää kangasta käyttäen puristaa ylimääräisen nesteen pois. Nyt
massan voi käyttää suoraan ruoanlaittoon, pakastaa tai kuivata
jauhoksi.
!
!
!22
Kuumavesihuuhdonta
!
Kuumavesihuuhdonta on nopeampi tapa päästä eroon suuresta
osasta tanniineja. Ehdottoman tärkeää on, että huuhtelu tapahtuu
koko ajan kiehuvalla vedellä, muutoin tanniinit sitoutuvat
tärkkelykseen ja erä on pilalla.
!
Kuoritut ja mahdollisesti paloitellut terhot saatetaan kiehuvaan
veteen, jota vaihdellaan kunnes terhot ovat tarpeeksi miedon
makuisia. Yleensä tässä kestää noin 1 - 2 tuntia. Lopputuloksena on
pehmeitä terhoja, joiden koostumus muistuttaa kypsää avocadoa.
!23
Kuumavesihuuhdotut terhot voi paahtaa uunissa 200:ssa
asteessa, kuivata ja jauhaa jauhoksi. Kuumakäsitelty jauho ei pysy
paistettaessa kasassa, joten leivontaan se kaipaa muita jauhoja
sekaansa.
!
!
!24
Keittiössä
!
Tammenterhot ovat varsin monikäyttöinen raaka-aine. Niitä voi
käyttää leivonnassa erittäin monipuolisesti. Tässä kirjasessa on vain
kaksi reseptiä, molemmat hyvin perinteisiä. Kirjan laajennetussa
versiossa tulee olemaan 12 muutakin herkullista ja innovatiivista
reseptiä!
!
Lättäleipä
!
Lättäleipä on hyvin perinteinen luonnonkansojen ruoka, jota on
valmistettu monista erilaisista viljoista ja siemenistä. Pelkistä
terhoista tehty leipä ei kohoa, joten rieskamainen lättäleipä on
looginen valinta terholeivontaan. Lättäleivän voi myös valmistaa
monella tavalla, esimerkiksi kuumilla kivillä, paistinpannulla tai
uunissa.
!
2 kupillista hieman kosteaa kylmävesikäsiteltyä terhomassaa
1 tl suolaa
2 rkl kuivattuja villiyrttejä
!
Ainekset sekoitetaan keskenään. Mikäli massa on liian kosteaa eikä
muotoudu kunnolla, lisää siihen kuivia jauhoja. Usein sekotan
!25
terhoihin tattarijauhoja, mutta voit käyttää mitä tahansa haluamiasi
jauhoja. Mikäli taas massa on liian kuivaa, lisää siihen hieman vettä.
!
Lättäleipien koostumusta voi varioida vapaasti, välillä sekoitan siihen
esim. vaahterasiirappia ja marjajauheita, jolloin leivistä tulee jo
jälkiruokaa!
!
!
Terhomuusi
!
Terhomuusi on perinteinen tapa syödä terhoja Pohjois-Amerikassa.
Entisaikaan muusi valmistettiin korissa, johon laitettiin nuotiolla
kuumennettuja kiviä. Kiviä sekoittelemalla muusi kypsyi tasaisesti.
Muusi ei vaadi välttämättä terhojen lisäksi mitään muita raakaaineita, mutta seuraavassa yksi suosikkiresepteistäni.
!
2 rkl öljyä
1 litra kosteaa terhomassaa
1 tl suolaa
mustapippuria maun mukaan
!
Kuumenna kattila miedolle lämmölle. Lisää öljy ja mustapippuri,
sekoita. Lisää mukaan terhomassa ja suola. Sekoittele muusia ja
kuumenna sitä n. 10-15 minuuttia. Lisää vettä tarpeen mukaan sen
haihduttua muusista. Tarjoile esimerkiksi sienten tai riistan, sekä
jonkin happaman, vaikka puolukoiden tai hapankaalin kanssa.
!26
!
Muusin voi tehdä myös kuumavesikäsitellyistä terhoista. Siinä
tapauksessa kannattaa lisätä alkuun n. 1-2 dl vettä ja muusata terhot
vaikka perunasurvimella.
!
!
Säilöntä
!
Kokonaiset terhot on parasta säilyttää kuivattuina pimeässä ja
viileässä paikassa ja ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Kuorittuina ne
on hyvä liottaa yön yli, jotta murskaaminen helpottuu.
!
Jauhoja säilytettäessä on tärkeää, että ne ovat ehdottoman kuivia.
Säilyttäisin jauhoja tiiviissä astiassa jääkaapissa korkeintaan
muutamia viikkoja. Kun kuivaat jauhoja, sekoittele välillä koska
muuten ne kuivuvat koviksi kikkareiksi.
!
Tuore kylmävesihuuhdottu terhomassa säilyy jääkaapissa
muutaman päivän. Pakastimessa joitakin kuukausia, mutta
koostumus saattaa muuttua.
!
Kuumavesihuuhdottu massa säilyy kuten
kylmävesihuuhdottukin.
!27
Tammien luo
!
Luonnonvaraiset tammemme asuvat maan eteläosassa, etenkin
lounaassa. Pohjoisimmat luonnonvaraiset esiintymät ovat Rauman
korkeudella. Runsaimmat tammimetsät löytyvät Turun Ruissalosta.
Tammia löytyy toki istutettuna pihoista ja puistoista ympäri
maata. Mikäli puistossa ei ole mittavaa terhoista riippuvaista
eläinpopulaatiota, muodostavat etenkin suuremmat tammet
mittavan ravintoreservin.
!
Jos vaikka jollakulla naapureistasi on pihassa tammi(a), heltiää
lupa terhojen keruuseen varmasti, mikäli naapurisi ei ole perehtynyt
terhojen ravintokäyttöön. Mikä on toiselle ärsyttävä lisävaiva, voi
olla toiselle arvokas tapa saada ravintoa.
!
Jokamiehenoikeudet eivät salli kerätä puista mitään, mutta
maahan pudonneet tammenterhot esim. puistoissa ovat vapaata
riistaa. Muistathan kuitenkin, että jokamiehenoikeudet eivät suo
sinulle oikeutta häiritä kenenkään kotirauhaa. Myöskään terhojen
kaupallinen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
!
Istutettuna kasvaa Suomessa myös muita lajeja, esimerkiksi
Takiaistammea.
!28
!
Hyvä muistaa
Orava, pähkinähakki, närhi, metsähiiri ja monet muut eläimet
saavat terhoista energiapitoista syötävää ja varastoivat terhoja myös
talveksi. Terhoja kerätessä on hyvä toimia vastuullisesti eikä ryöstää
alueen eläimiltä kaikkea ravintoa.
!
!
Tammi tulevaisuudessa
!
“Tuhansien metsien luominen on yhdessä tammenterhossa.”
-Ralph Waldo Emerson
!
Ilmaston lämmetessä tammi on alkanut viihtyä yhä
pohjoisempana. Tätä kirjoittaessa vuonna 2014 se tuottaa
terhosatoa poikkeuksellisesti jopa niinkin korkealla maassamme kuin
Rovaniemellä. Tammen potentiaali ruokaa tuottavissa
metsäpuutarhoissa ja kaupunkien ruokapuistoissa on valtava.
!29
!
!
“Yhteiskunta kasvaa suureksi kun vanhat miehet istuttavat puita, joiden varjossa
he eivät koskaan itse tule istumaan.” -Kreikkalainen sanonta
!
!
Ruoantuotantomme, niin tavanomainen kuin luomukin, on
täysin riippuvaista öljystä, jonka tuotanto tulee laskemaan
väistämättä tulevaisuudessa.
Jatkossa jälkipolviemme on pakko sopeutua maailmaan, jossa
ruokaa tuotetaan vähemmän energiaintensiivisesti. Tammi vaatii
hyvin vähän hoitoa istuttamisensa jälkeen, joten se tuottaisi
laadukasta ravintoa lähes passiivisesti.
!
Paras perintö mitä voimme jälkipolvillemme jättää, on terve
ekosysteemi jossa heidän on hyvä elää. Tammi voi osaltaan olla
merkittävässä asemassa suunitellessamme elinympäristöämme
moninaisemmaksi ja ruokaa tuottavaksi.
!
Sen lisäksi, että terhot ovat minulle tärkeä ja rakas ruoka-aine,
lähdin tekemään tätä kirjaa siinä toivossa, että se omalta osaltaan
parantaisi tammien asemaa Suomessa.
!
Käynnistin Mesenaatti-kampanjan tämän kirjan laajennetun
painoksen tuottamiseksi. Haluaisin tehdä laajemman tietopaketin
runsaine kuvineen ja resepteineen. Terhojen käsittelyynkin on monia
muita varteenotettavia metodeja jotka eivät mahtuneet tähän
!30
kirjaan, tammen lääkinnällisesta ja muusta hyötykäytöstä
puhumattakaan!
!
Jos pidät tästä kirjasta ja haluat sen hyllyysi, vieraile osoitteessa:
www.mesenaatti.me/tammenterhot-ruokana/
!
Mesenaatti-kampanjan yhteydessä voit myös hankkia uudistetun
Villiruokavalmennuksen huippuedullisesti!
!
Jos sinulla on kysyttävää, vastaan mielelläni sähköpostiisi
osoitteessa [email protected]! Tämä auttaa myös minua tekemään
sisällöstä entistä parempaa.
!
Kiitos mielenkiinnostasi ja mukavia hetkiä tammenterhojen
parissa ja muiden villiruokien parissa!
!
-Heikki Ruusunen
!31
!32