PAM
pam Nro 2/2015 | 13.2.| pamlehti.fi | 15. vuosikerta "Tuli olo, että nyt tämän pitää loppua." ahdisTelTu myyJä, sivu 10 Nollasopimus Kaksi työpaikkaa, ei yhtään tuntia sivu 12 Kilpailutus Palkanalennus on laiton kilpailukeino. sivu 13 Viimeiseen korttiin Janne Tiiro ja muut oululaiset näyttävät, mistä suomalainen karaoke syntyy. Saat uuden osoitteen jo huomiseksi. Sitä vuokra-asuminen parhaimmillaan on. Lumo.fi Lumo on osa VVO-konsernia. KYLPYLÄ E L L E D H A K RK V / € 0 1 , 107 HUONE N E G N E H KAHDEN ESSA ILUA, AILU-KISA IL E K , A U L ASKETTE MISTA JA HIIHTOA, L RENTOUTU Ä S S Ä L Y P L LASSA! ELÄMYSKY ERAVINTO D H II V A O T ILLANVIET nnin ella, aamu-ui ksen aamiais lämystu E oi yn aj äs m n pä Hinta sisältäe ti-su, päivittäisen sisään aan je lla treenioh lm kuntoilualtaa n, kylpylän tö . äy k an n la li to sa in av unto äsyn viihde-r kylpylään, k sekä sisäänpä €. en 6 is 12 um ta st us li osal nalenn a ilman jäse Vastaava hint us 3 vrk . inimivara .-29.4.2015.M . saakka ja 12 n. se jä in Voimassa 12.2 M PA kun toinen on Hinta voimassa Levintie 1590, Levi 016 646 301 [email protected] www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 2| Pam 13.2.2015 2 №2/2015 Internet: pamlehti.fi Sähköposti: [email protected] Puhelin: 020 774002 Osoite: Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54, 00531 Hki Facebook: Pamlehti Twitter: @pamlehti Kansi Kannen kuva ja tämä kuva: KuvaUljas Jälleen lähtee laulu soimaan! Suomalainen jurous on pelkkää legendaa. On vain uskallettava tarttua mikkiin ja laulaa. Janne Tiiro ja muut oululaiset voittavat itsensä ilta toisensa jälkeen. Sivut 30–34 Työasennot 4-8 Aika Työtä tottuu helposti tekemään virheasennossa. Fysioterapeutti Tiina Suikki antaa vinkkejä, miten kehoa voi auttaa. Sivut 14–15 4 Suurlähettiläs kosmetiikassa. 20 Valtakunnansovittelija: kolmikanta ei ole itsestäänselvyys. 6 Lisätunteja ei vain oteta. 21 Työttömyysturvan palat. 7 Puh.joht. Ann Selin intoutuu vaaleista. Kemi s. 27 8 Toripoliisin vahdissa. 9-18 Työ 9 Kampaajalle mieluisinta on leikkaus. 10 Pomon ahdistelemien naisten mitta tuli täyteen. 12 Nollatyösopimus vei vartijan umpikujaan. 22 PAMin lähetystyötä oululaisittain. Oulu s. 8, 22, 29, 30 Varkaus s.10 23 Kalle Julkusen vuosikymmenet. Rääkkylä s. 9 Tampere s. 12, 13, 14 Ta Lahti s. 4 Kerava s. 36 Nurmijärvi s. 16 TäSSä NuMeROSSA Tä Pam-lehti panostaa entistä enemmän koko Suomen esilläoloon – ja kuten yltä näkyy, tässä numerossa näkyy erityisen hyvin. Pääosissa ovat Oulu ja Tampere, Helov sinki taas jää sivurooliin. Toimittaja Sini Saaritsa etsi To Oulusta karaoken syvintä, suomalaista olemusta. 26 På svenska. Saimi Murto innostuu ay-toiminnasta. 13 Korkein oikeus linjasi kilpailutusta: työntekijä voitti vuosien kiistan. 16–18 Tolkkua kuntosalien työehtoihin! 19-26 Yhteiskunta 19 Työntekijät joustavat entistä enemmän. 27-38 Elämä 27 Tekee hyvää: Otan toiset huomioon. 29 100-vuotissynttärit. 30–34 Laulavatko kaikki oululaiset karaokea? 36–37 Salibandyä täysillä töiden jälkeen. 38 Sanaristikko. Pam 13.2.2015 | 3 Aika & 3+3 viikkoa Hurraa rohkeille! K ilpailut tamiseen liit t y y työntekijöiden kannalta paljon pulmia. Uhkana voi olla työpaikan tai työtuntien menetys, jos oma työnantaja menettää kohteen. Vaikka työ jatkuisikin, työehdot voivat heiketä uuden työnantajan palveluksessa joko siitä syystä, että työt aloitetaan uutena työntekijänä tai sen vuoksi, että uusi työnantaja noudattaa eri työehtosopimusta. Jälkimmäinen taas voi joissain tapauksissa olla silkkaa puliveivausta. Nyt korkein oikeus päätti, ettei työntekijää voitu irtisanoa siksi, ettei hän suostunut kilpailutuksen jälkeiseen palkanalennukseen. Korkein oikeus ottaa käsittelyynsä tapauksia, joissa tarvitaan ennakkopäätöksiä. Niillä pyritään varmistamaan, että lain tulkinta eri puolilla maata on samanlainen. Tapauksesta kerrotaan enemmän toisaalla lehdessä kuten myös naisista, jotka lähtivät peräämään oikeuttaan asialliseen kohteluun työpaikalla. Koska Suomessa liitoilla ei ole kanneoikeutta,on tällaisten tapaustenkin ratkonta aina kiinni myös yksittäisten ihmisten rohkeudesta. Mitä tiukempaa on työelämässä, si- tä suurempaa rohkeutta se vaatii. Onneksi heitä – rohkeita – on! Heidän ansiostaan piirtyy sallitun raja työelämässä näkyvämmäksi muillekin. Auli Kivenmaa päätoimittaja Tulevaisuuden tekijä Lähettiläs vahvistaa työhyvinvointia Kesällä on PAMin liittokokous, ja helmikuussa järjestetään et etään eri puolilla maata ehdokaskoulutuksia. Joensuun koulutukseen 23.2. on kutsuttu kaikki ne 155 jäsentä, jäsent jotka ovat asettuneet ehdolle Itä-Suomen ä-Suomen alueelta. alueelt – Tämä kokeilu on tuonut työyhteisöön paljon kivaa, sanoo Mirella Niemelä. Niemelä Hän on paitsi Lahden Sokoksen kosmetiikan myyjä, my ä, myös osaston myyj osast työhyvinvoinnin lähettiläs. lähettiläs Niemelä kertoo kert pitäneensä aina työhyvinvointia tärkeänä työhyvin öhyvinvo öhyvin yvinvo asiana ja on iloinen siitä, että hänellä on nyt mahdollisuus oppia siitä lisää ja jakaa oppia muillekin. Osuuskauppa HäOsuuska meenmaalla, johon Lahden Sokoskin kuuluu, on lähettilästä 9 yksikös11 lähettiläst Työhyvinvoinnin läsä. Työhyvin öh öhyvin perehdyttää, neuhettiläs per muutosvaiheissa ja voo muutosv normityössä, havainmyös normity noi ergonomiaan liittyviä ”Koulutuksessa käydään läpi muun muassa vaalityötä, eli sitä, mitä tekemällä mällä ehdokas menestyy kevään liittovaaleissa. Kannustamme heitä tuomaan julki omia näkökulmiaan ökulmiaan siitä, mihin suuntaan haluavatt liiton menevän. Pitäisi myös miettiä, miten itse poikkeaa muista ehdokehdok kaista. Vaalit ovat liittokokouk-seen pyrkiville jännittävä hetki: Tuleeko ääniä vai ei? ” Keijo Vapalahti tekee PAMissa toimitsijan sijaisuutta ja kouluttaa pamilaisia teollisuusliitosta saaduilla opeilla. Hän on toiminut pitkään UPM:n Joensuun tehtaan luottamusmiehenä ja Puuliiton hallituksen jäsenenä. 4 | Pam 13.2.2015 Riina du Jardin (vas.) ja Mirella Niemelä kertovat kokemuksistaan työhyvinvoinnin lähettiläinä SOK:n henkilöstöjohtaja Leena Olkkoselle. Kuva: Tiina Ritala asioita ja pitää silmät auki, etteivät ihmiset riko itseään työssä. Kyseessä on marraskuussa alkanut ja huhtikuussa päättyvä kokeilu. Niemelä toivoo, että toimintamalli jatkuu jossain muodossa. Lähettiläät ovat osa Hä- meenmaan HyviS-hanketta. Hanke lähti pari vuotta sitten liikkeelle suurista ideointitalkoista: henkilökunnalta ja joiltakin ulkopuolisilta pyydettiin ideoita siitä, mitä ihmisten parempi jaksaminen vaatisi. Ideoita tuli noin 700. Aika & 3+3 viikkoa Kolme tulevaa 1 Maailman kuva STAVANgeR, NORJA, 28.1. Norjassa palkansaajien niskaan sataa heikennysesityksiä. Niitä vastustettiin kahden tunnin poliittisella yleislakolla, joka oli maan historian laajimpia. Kymmenettuhannet työntekijät ympäri maata vastustivat porvarihallituksen ehdottamia muutoksia työympäristölakiin. Hallitus esittää muun muassa, että määräaikaisten palkkaamista helpotetaan ja ylityökorvausten ehtoja tiukennetaan. Lakiehdotusta käsitellään parlamentissa eli suurkäräjillä maaliskuussa. Kuva: Erlend Angelo Ma ailMa 14.2. Ystävänpäivä on oiva hetki osoittaa rakkautta Sille Tärkeimmälle. Myös kaukaisempaa ystävää voi muistaa: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin kampanjassa tarjotaan kehitysmaassa asuvalle ihmiselle oikeus kuulua liittoon. Vahvan tehtävä on tukea heikkoa, SASK muistuttaa, ja pyytää lahjoittamaan vaikkapa 6,50 euron ystävänpäivän ruusun: www.sask.fi/lahjoita. 2 SuoMi 24.2. PAMin maalis–huhtikuussa käytävien liittokokousvaalien ehdokaslistat valmistuvat. Liittokokous on PAMin ylin päätöselin. Äänestää voivat kaikki liiton jäsenmaksua maksaneet tai maksusta vapautetut jäsenet. 3 HelSiNKi 26.–27.3. Vuoden Tarjoilija ja Vuoden Kokki -kilpailujen semifinalistit julkistettiin 12.2. Nyt kilpailijat valmistautuvat tarjoamaan ravintolaelämyksiä kutsuvieraille ratkaisevissa koitoksissa Kevätmessuilla maaliskuun lopussa. Lyhyet Henkilöstöjohtaja Susa Nikula sanoo, että toiveita peratessa hahmottui kolme pääteemaa: ennakointi, työnkierto ja työn mukautus. Niiden pohjalta lähdettiin uudistamaan yrityksen koko työhyvinvointijohtamista. – Sairastaminen vähenee meillä koko ajan, Nikula kertoo. Eläkkeelle hakeutumisen sijaan työntekijät päätyvät yhä useammin siihen, että työntekijä vaihtaa esimerkiksi työkokeilun kautta yksiköstä toiseen, tai että hänen työtehtäviään tai työaikaansa mukautetaan muuttuneeseen elämän- tai terveydentilanteeseen sopivaksi. Tiina Ritala SeppäLä-KeTJuLLe uuSi OMiSTAJA Aiesopimuksen mukaan Stockmann myy tytäryhtiönään olevan vaateketju Seppälän sen toimitusjohtajalle eveliina Melentjeffille ja tämän miehelle Timo Melentjeffille. Kauppa koskee 82:ta myymälää Suomessa ja 20:tä myymälää Virossa. Viime vuoden lopulla päätettiin 41 Seppälän sulkemisesta Suomessa, ja tämä prosessi on vielä kesken: työpaikkoja vähenee tämän vuoden aikana 200. Jatkossa ketju tulee työllistämään noin 500 henkilöä kotimaassa. 42 AMMATTiLiiTTOA iLMOiTTAuTui SeLViTySTyöhöN Yhteensä 42 ammattiliittoa ilmoittautui mukaan määräai- kaan mennessä tiistaina 10.2. selvittämään uuden, aiempaa suuremman työntekijöiden keskusjärjestön perustamista. Liitot pitivät järjestäytymiskokouksen kuluneen viikon torstaina, Pam-lehden mentyä jo painoon. STOcKMANN KuTSui iRTiSANOTuT TAKAiSiN Stockmann on tarjonnut työtä kaikille viime kesänä ja syksynä irtisanotuille tavaratalomyyjille. Valtaosa heistä on ottanut työt vastaan, kertoo Stockmannin pääluottamusmies Rita Löwenhild. Stockmann irtisanoi tai osa-aikaisti satoja työntekijöitä kesällä, ja jonot liikkeissä pitenivät. Henkilöstöpäällikkö Santeri Rommin mukaan irtisanottu- jen takaisin kutsuminen kuitenkin johtuu luonnollisesta vaihtuvuudesta: irtisanoutumisista ja eläköitymisistä. VähiTTäiSKAupAN MyyNTi ei KASVA VieLä Työnantajia edustava Kaupan liitto ennustaa, että vähittäiskaupan myynnin määrä pienenee yhä tänä vuonna, mutta kääntyisi vuonna 2016 puolen prosentin kasvuun. Tukkukaupan puolella myynnin määrä saattaa kääntyä puolentoista prosentin kasvuun jo tänä vuonna. Kahvit ystävälle! Oululaiset ammattiosastot tapaavat Uusikadulla ystävänpäivänä. Ammattiosastojen ilmoitukset s. 24 Pam 13.2.2015 | 5 Aika & Keskustelua Paminat Palaute Pam-lehdestä Lehden 01/2015 jutuista lukijat nostivat kirkkaasti kärkeen Vampyyrivuoron. Jutussa Marko Pasanen kertoi rankasta yötuuristaan elintarviketehtaassa. ”Tosi mielenkiintoista, että joku tekee todella mielellään pelkästään yövuoroa ja on jopa ylpeä työstään. Hyvä juttu kaikkiaan. Mallinakin monille 'napisijoille'.” ”Aivan tosi, yövuoro ei sovi kaikille. Onneksi on ihmisiä, jotka haluavat sitä tehdä, mutta kaikki työnantajat eivät vain käsitä sitä.” ”Tosi hyvä kuvaus, mitä on yötyö rankimmillaan. Markolla ihana asenne työhön.” MuuTa: ”Hienoa, että Gigantin työntekijä voitti jutun! Valitettavasti otsikon mukainen tilanne ei ole lainkaan totta, työnantajat osaavat kyllä naamioida irtisanomiset ja lomautukset siten, että pääsevät eroon hankalista työntekijöistä.” ”Tuo sivu on (moitteista huolimatta) oikein kiva, jossa esitellään aina joku paikkakunta tai kaupunki. Erittäin kivasti tulee Suomi tutuksi. Siinä tietysti voisi olla myös kartta, jossa olisi sitten pisteenä missä tämä paikka on.” ”Mielenkiintoisin juttu oli Näin lupaukset saa toteutumaan, koska en millään pysty toteuttamaan tavoitteitani, pieniäkään.” arvOnnan vOITTajaT: Riitta Laitinen, Orimattila; Seija Valli, Pori ja Ari Vyyryläinen, Turku. Internet: pamlehti.fi/vaikuta Sähköposti: [email protected] Tekstiviesti: 040 809 9958 Osoite: Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54, 00531 Hki Kirjoita 500–1000 merkkiä. Toimitus voi lyhentää tekstejä. Vaikka kirjoitat nimimerkillä, liitä kirjoitukseen yhteystietosi. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Osoita teksti Paminat-palstalle. Tunteja ei nappailla tuosta vain Viime aikoina on ollut paljon puhetta 0-tuntisopimuksista ja muutoinkin osa-aikaisista työsopimuksista. On tullut kommentteja, että jos ei yhdellä työllä pärjää, hommaa toinen työ lisäksi. Niinpä niin. Mutta entäs kun työnantaja kieltää työskentelyn ”kilpailevalla” yrityksellä? Eikä asia ole yksinkertainen esimerkiksi osuuskaupan sisälläkään. Osuuskaupoilla on paljon toimialoja. Pitää olla sekä kekseliäs että monitaitoinen etsiessään lisätyötä itselleen. Toki osuuskauppa ehdottaa liittymistä ”duunipankkiin”. Sinänsä hyvä idea, mutta ensinnäkin pitäisi onnistua nappaamaan työvuoroja itselleen niin, etteivät vuorot mene ristiin omien töiden kanssa ja että ehtisit vielä siirtyä uuteen paikkaan toiselle puolelle kaupunkia. Ja sinun pitää myös osata tehdä toimipaikan työtehtäviä. Loikka liikenneaseman kassalta vaikkapa tavaratalon kosmetiikkamyyjäksi voi olla aikamoinen kynnys. Vaikka kassajärjestelmä sattuisikin olemaan sama, niin jokaisessa paikassa on lista omia sääntöjä ja ohjeita, jotka olisi hyvä tietääkin. Tekisihän niitä lisätöitä, jos saisi ja osaisi. yhdellä työllä mennään Lukijaraati Kannattaako työntekijöiden keskusjärjestöjen yhdistyä? LäheTä PaLauTeTTa: KyLLä: ”Nykyinen kolmen työntekijäkeskusjärjestön malli ei tarjoa todellista, tasavahvaa vastavoimaa työnantajapuolelle ja sen voimakkaalle päätoimijalle EK:lle. Nykymallilla myös pelataan työnantajapuolen pussiin siinä mielessä, | Pam 13.2.2015 KyLLä 80% Palkansaajien keskusjärjestöistä SAK ja ainakin STTK pohtivat yhdistymismahdollisuutta. PAM kuuluu SAK:oon. Mitä mieltä olet lehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen [email protected] tai täytä palautelomake lehden nettisivuilla osoitteessa pamlehti.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme tyylikkäitä palkintoja. 6 0-tuntisopimuksista juttu myös sivulla 12. eI 20% että eri palkansaajakeskusjärjestöjä voidaan pelauttaa toisiaan vastaan, yhtä yhtenäistä (tai yhtä suurta) ei samalla tavoin voi.” ”Olisi mahdollisesti hiukan paremmat mahdollisuudet saada parannetuksi naisvaltaisen pienipalkkaisen työehtosopimuksia.” ”Kovempi vastus työnantajapuolelle. Joukkovoimaa.” ”Kyllä, jos liitosta aidosti nostetaan aiheita keskusteluun. Alkaa kyllästyttää, että EK on aina äänessä. Myös meidän tulisi olla elossa.” ”Säästetään kuluissa. Tulee näkemystä eri aloilta. Tulee tiivistystä.” ”Varauksellinen Kyllä. Silloin pitää olla ehdottomasti samat ta- voitteet ja samat keinot ja tavat, joilla tavoitteisiin pyritään, ilman minkäänlaista sooloilua.” eI: ”Mitä suurempi järjestö, sen kauempana yksittäisistä liitoista ja jäsenistä.” nyT KySyMMe: Kieltäisitkö nollatuntisopimukset lailla? Kansalaisaloite ehdottaa lakia, joka rajoittaisi työsopimuksia, joissa ei ole työtuntimäärää. LIITy neTTIraaTIIn Täytä lomake Pam-lehden verkkosivuilla ja saat jatkossa kysymykset sähköpostiisi. Aika & Keskustelua Puh.joht. Varallaolosta sovittiin ennenkin Pam-lehdessä 1/2015 oli juttu lumilähtörahasta ja siitä kuinka se on ”kaikkien aikojen ensimmäinen”. Asia on hyvä ja tarvitsee julkisuutta, mutta se, että se olisi uutta ja ennen kokematonta, ei pidä paikkaansa. Aikoinaan kiinteistöpuolella oli oma sopimus,irrallaan siivouksesta. Kiinteistö-tessissä oli päivystyksen rinnalla määräys varallaolosta ja siitä saatavasta korvauksesta.Sitä maksettiin juurikin esimerkiksi viikonloppuisin varallaolosta, kuten lumivarallaolosta. Korvaus oli raha, joka vastasi puolta varallaoloajan tunneista,eli vii- konlopusta kertyi 0,5x63 tuntia. Se teki 31,5 tunnin palkan.Tekemättä mitään muuta kuin olemalla valmiudessa.Jos jouduit töihin, siltä ajalta ei saanut varallaolokorvausta, vaan normipalkan korotettuna sopimusten mukaisilla prosenteilla. Muutamalla työpaikalla se muistetaan erittäin hyvin,kun se korvaus vietiin liittojen välisissä neuvotteluissa. MAK:in sopimuksen tyyppisiä sopimuksia oli lukuisia, pääkaupunkiseudullakin useilla firmoilla. Meilläkin oli aikoinaan vastaava, ei tosin noin hyvä. ann SeLIn Työnantajataho huutaa lisää paikallista sopimista, mutta eivät he kuitenkaan itse ole valmiita sopimaan ehdoista, joilla työntekijäkin saa jotain. MAK:in sopimus on terve merkki jostain. Aikoinaan osastomme (501) kartoitti pääkaupunkiseudulla eri firmoissa olevat paikalliset sopimukset. Saatiin kirjava lista mitä erilaisimpia sopimuksia, hyviäkin. Nykyään ei edes ole kaikkia senaikaisia firmoja, ja pari isoa sanelee säännöt ja ehdot. jukka Luukkonen ex. kiinteistönhoitaja Kirkkoon kannattaa kuulua Evankelisluterilaiseen kirkkoon liitytään ja siitä erotaan tasaisesti ympäri vuoden. Tällä hetkellä siihen kuuluu 75 prosenttia suomalaisista. Viime vuosina eropiikkejä on syntynyt yksittäisen ministerin, piispan tai televisio-ohjelman kannanoton johdosta. Viimeisin joukkoero tapahtui eduskunnan äänestettyä joulukuussa tasa-arvoisesta avioliittolaista. Viikossa erosi noin 20 000 ihmistä. Joulukuun eropiikin johdosta kirkko joutuu irtisanomaan tai lakkauttamaan 130 työpaikkaa. Nämä työntekijät ovat lap- si-, perhe-, vanhus- ja avustustyöntekijöitä. Osa on päihdetai mielenterveystyöntekijöitä, joiden ansiosta moni välttää kalliin laitoshoidon. Kirkollisverolla (noin 1 prosentti kaikista verotuloista) katetaan myös kastajaisten, rippikoulujen, häiden ja hautajaisten pitopaikkojen ja henkilökunnan kulut. Palveluja käyttävät myös kirkkoon kuulumattomat. Vaikka ev.lut. kirkon ensisijainen tehtävä on julistaa Raamatun sanaa, on se vain pieni osa monipuolista toimintaa. Jos itse olisin kaikkia kir- kon Raamatun oppeja vastaan, maksaisin silti kirkollisveron, koska tiedän kirkon perinteikkään, hyvin organisoidun vapaaehtoistyön olevan halvempi ja tehokkaampi tapa tehdä ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä kuin kuntien ja valtion oma toiminta. Lisäksi kirkolla on ollut iso merkitys, kun aikoinaan rakennettiin hyvinvointivaltiota. Se toi mukanaan yhteisöllisyyden, välittämisen ja ihmisarvon kunnioittamisen. jarno Strengell kirkkovaltuutettu, pääluottamusmies, Mikkeli Karenssiko tulossa? Kaikki lienevät kuulleet Oulussa tapahtuneista tarjoilijan ja asiakkaan kirvessurmista lähiöpubissa. Olen ollut 15 kuukautta työttömänä tarjoilijana Oulussa. Surmien jälkeen sain te-toimistolta ensimmäisen työtarjouksen tällä ajanjaksolla. Kyseessä oli surmatun tarjoilijan työpaikka. Työtarjouksessa ei mainittu kyseessä olevan surmatragedian tapahtumapaikka, mutta sen pystyi päättelemään. Työttömän on otettava vas- taan tarjottu työ tai muutoin häntä uhkaa työttömyysturvan menetys 60 päiväksi. Arvioisin monen oululaisen työttömän tarjoilijan saaneen saman työtarjouksen. Kuka on niin kylmäpäinen, että haluaisi töihin surmatun tarjoilijan paikalle? ” Arvioin te-toimiston tulkitsevan työtarjouksesta kieltäytymistä ikään kuin kyseessä olisi normaali työpaikan täyttämismenettely eikä hyvin poikkeuksellinen tapaus. Karenssi on ilmeisesti tulossa minullekin. jari veijola Työtarjouksessa ei mainittu kyseessä olevan surmatragedian tapahtumapaikka.” PAMin puheenjohtaja #PAMin #liittokokousvaalit ovat herättäneet kiinnostusta. Se ennustaa äänestysaktiivisuutta. EhdokkaiTa PaMin liittovaaleihin on hankittu joka käänteessä jo viime vuoden puolelta. Vieläkö saamme ammattiosastojen ehdokasasettelukokouksissa muutaman ehdokkaan viime metreillä mukaan? Tavoite 1500 ehdokkaasta on kuitenkin ylitetty. Sen toivon tietävän hyvää äänestysaktiivisuutta. Mitä useampi pamilainen tunnistaa jonkun ehdokkaan, sitä helpommin tulee ääni annettua. Huhtikuussa tiedetään, ketkä ovat ne 393, jotka tulevat kesäkuun alussa Helsinkiin liiton seuraavaa neljää vuotta linjaamaan. UUdEn aMMaTillisEn keskusjärjestön perustamisesta on aloitettu selvitys. PAMin hallitus on päättänyt, että liitto on siinä mukana. Tämän lehden ilmestyessä tiedämme jo, kuinka moni muu ammattiliitto on mukana. Liittojen mahdollisiin yhdistymisiin tällä hankkeella ei ole vaikutusta. Nyt pohditaan, tarvitaanko palkansaajien keskusjärjestöinä sekä SAK, STTK että AKAVA vai riittäisikö vähempikin. Me PAMissa haluamme vaikuttaa siihen, minkälainen uudesta keskusjärjestöstä tulee, miten teemme asiat tehokkaammin, mikä on keskusjärjestön ja liittojen välinen työnjako ja ennen kaikkea kuinka saamme lisää vaikuttavuutta. ” Nyt ei taida olla suurten ideologioiden aika.” Myös MUUTaMa työehtosopimus on katkolla tänä keväänä. Kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaisesti kesäkuussa ratkeaa, jatketaanko sopimusta vielä vuodella, jolloin neuvoteltaisiin vuodeksi vain palkankorotukset. Nyt ei taida olla suurten ideologioiden aika. Talouskurimuksessa on paremminkin valttia mahdollisimman hyvä käytännönläheisyys. Huhtikuun eduskuntavaalit tuovat yhtälöön oman mausteensa. Monista jäseniä koskettavista asioista tehdään päätökset poliittisella areenalla. PAM ajaa uuden hallituksen ohjelmaan palvelualojen omaa työllisyys- ja kasvuohjelmaa. Talous ja työllisyys tulevat olemaan keskeisiä vaaliteemoja. Yksityisellä palvelusektorilla työskentelee jo 1,2 miljoonaa ihmistä. Sitä ei voi valtiokaan sivuuttaa. Ohjelman tulee ottaa huomioon myös työntekijöiden asemaan liittyviä seikkoja. Tätä on hyvä pitää esillä. Pam 13.2.2015 | 7 Aika & Paikka TunneTuin nähTäVyys: 1 Kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen Toripolliisipatsas on seissyt Oulun torilla vuodesta 1987. 2 Pronssipatsaan esikuvina ovat torin järjestystä v. 1906-1979 valvoneet poliisit. 3 Ensimmäinen ja pitkäaikaisin toripoliisi oli vyötärönmitastaan kuulu Jaakko Mikkola. 4 "Herrat on hyvät ja hajjaantuu!" Mikkola kehotti miesporukoita. Kuva: KuvaUljas 5 Nykyään tärkeimpiä Oulun tunnusmerkkejä ja matkailijoiden suosima kuvauskohde. Matkalla: Oulu 27.1.2015 klo 12.17 Pam-lehti kiertää Suomea. Tässä numerossa matkustimme Ouluun. Lisää kaupungista, karaokesta ja oululaisista sivuilla 22, 29 ja 30–34. Väkiluku: 193 798 (+1,5%) Vuokra-asujien osuus: Tulot keskimäärin: Oulu Oulu 37,5% Koko maa 28 700 € Työttömiä: 16 696 (+1,6%) Kaupunginvaltuusto: 67 paikkaa. Työttömyysaste: Keskusta, 19 Koko maa 13,9% Oulu Kokoomus, 13 Mikä liikuttaa: Oulun Kärpät ja jääkiekko. Vasemmistoliitto, 10 suosituin karaokekappale: Lapin kesä, Vesa-Matti Loiri. Kd, 1 Vihreät, 7 Kirjaston lainatuin kirja: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää, Aila Ruoho & Vuokko Ilola. Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Oulun kaupunki, Oulun kaupunginkirjasto. 8 | Pam 13.2.2015 Voiko kirvessurmatragediat estää? 17,9% Murrelohkaisu: Alakko nää mua? ....eli esimerkiksi lasten kesken: Ollaanko kavereita? Perus., 8 Tammikuun puolivälissä mies tappoi kirveellä Oulun Tuiran Tuisku Pubin työntekijän sekä baarin edustalla seisoneen toisen oululaismiehen. Koko maa 30,6% 28 000 € SDP, 9 polTTaVin puheenaihe auli lanTTo, tarjoilija, Oulu paaVo anTTila, myyjä, Oulu IhmIsten pItä ä myös en usko, että se olisi itse huolehtia omasta hyvinvoinnista, vahtia omia voimavaroja eikä päästää liian helposti irti. Me ollaan täällä niin yksinämme, ja sitten sulkeutuneet ihmiset eivät uskalla hakea apua ongelmiinsa. ollut estettävissä. Ennaltaehkäisevästi voi vaikuttaa sillä, että paikalla on henkilö, joka vastaa turvallisuudesta. Olen itse työskennellyt turvaalalla ja nähnyt tapauksia, jotka ehkä olisi vältetty, jos niin olisi ollut. leena heiKKinen, aamiaistarjoilija, Oulu Ihan ensImmäIseksI yhdistin sen Ranskassa tapahtuneeseen terroritekoon ja ajattelin, että jos syy tässäkin on uskonto. Mutta kyllä tämä on yksittäinen tapaus. Auttaisiko siihen silti vain se suvaitsevaisuus? Työ Loppu ahdistelulle 10 | Nollasopimus jätti tyhjän päälle 12 | Palkanalennus oli väärin 13 | Opettele oikea työasento 14 | Kuntosalit kaipaavat kunnonkohotusta 16 | Vuorossa Intohimona leikkaaminen Nimi: Satu Lievonen. Ammatti: Parturi-kampaaja. Työpaikka: Tormenta Oy, Hairlekiini. Kotipaikka: Rääkkylä. Perhe: Mies. Alalla: 22 vuotta. T yöni on luonTeelTa an vaihtelevaa, antoisaa ja siinä pääsee tietyissä rajoissa toteuttamaan itseään. Asiakas sanoo toiveensa, mutta toteutus jää itselle päätettäväksi. Vahvin lajini on leikkaaminen. Suomalainen hiuslaatu on ohutta eikä hyvä leikkaus aina riitä, vaan se vaatii vaivannäköä myös asiakkaalta. Asiakkaalle on myös muistettava kertoa, että tätä mallia täytyy laitella kotona, jos haluaa sen näyttävän Hollywood-tukalta. ParasTa T yössäni on se asiakas siinä tuolissa. Jos hän on tyytyväinen ja vielä ilmaisee sen, niin se on paras yhtälö. Silloin tietää onnistuneensa työssä. Meillähän on nykyään erittäin hyviä tehohoitoja vaikka päänahan hilseilyyn tai kuivuuteen. Pesupaikalla on hienoa, kun voi oikeilla aineilla auttaa ongelmissa. Satu Lievonen tuntee hiuslaadut. Kuva: Mikko Makkonen VaikeinTa oVaT työajat ja työstä palautuminen. Kahden päivän peräkkäiset vapaat vähentyivät viime työehtosopimuksessa. Siinä on menty huonompaan suuntaan. Olen ollut reilut 7 vuotta työsuhteessa. Aikaisemmin olin tuolinvuokraajana, eivätkä ne vuodet menneet hukkaan, sillä pystyn peilaamaan alaa niin yrittäjän kuin työntekijän kantilta. Marja Ikkala Pam 13.2.2015 | 9 Työ & Pinnalla Yksissä tuumin loppu ahdi ↑ Kaupan työntekijät "Heidi" ja "Anita" kyllästyivät ahdisteluun tehdaspaikkakunnalla. Kuva: Pentti Vänskä Raju seksuaalinen häirintä ja työturvallisuuden laiminlyönti toi sakkotuomion varkautelaiselle kauppiaalle. Työntekijät kannustavat puuttumaan ongelmiin ajoissa. Vuosia jatkunut puristelu, takapuolelle läpsiminen, nimittely, töiden loppumisella uhkailu ja työpaikan sisäilmaongelmat saivat seitsemän kaupan alan työntekijän mitan täyteen. He veivät tapauksen oikeuteen PAMin avulla. Vihdoin tammikuun lopussa, vajaat kaksi vuotta myöhemmin, Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi päätöksensä: kaupan toimitusjohtaja sai sadan päiväsakon tuomion syrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta. Hänet määrättiin myös maksamaan vastapuolen oikeuskulut. Johtaja kiisti lähes kaikki syytteet ja on valittanut tuomiosta, joten se ei vielä ole lainvoi- 10 | Pam 13.2.2015 mainen. Tapausta saatetaan käsitellä myöhemmin hovioikeudessa. Työntekijöiden kertomus Varkaudessa toimivan yrityksen tapahtumista oli kuitenkin yhdenmukainen, ja käräjäoikeus uskoi heitä. Todistajanlausuntojen mukaan johtaja oli häirinnyt seksuaalisesti useita naistyöntekijöitä sekä koskettelemalla että nimittelemällä, vaikka he olivat toistuvasti ilmaisseet, että tällainen käytös pitäisi lopettaa. Lisäksi kaupan tiloissa oli ollut muun muassa vesivuoto, ja työntekijöillä oli ollut oireita, mutta tilanteeseen ei puututtu. Toimitusjohtaja oli myös eri tavoin vaikeuttanut pääsyä työterveyshuoltoon ja kieltäytynyt hyväksymästä lääkärintodistuksia. Tuomio huojentaa työntekijöitä, mutta osa heistä on tapahtumien vuoksi edelleen sairauslomalla. – Arkiset asiatkin ovat hankalia hoitaa. Tämä on vaikuttanut myös perheeseeni, toteaa myyjänä työskennellyt Heidi (nimi muutettu). – Päivääkään ei ole mennyt, etteikö asia ole käynyt mielessä jossain vaiheessa. Työnantajan kohtelu jätti lähtemättömät jäljet, kertoo myöskin myyjänä työskennellyt Mari (nimi muutettu). Hän on kärsinyt muun muassa ah- distuksesta ja unettomuudesta. – Mietin tässä, että mikähän rangaistus olisi sopiva tällaiselle työnantajalle. – Syyllinen on tuomittu, mutta prosessi on ollut kauhean pitkä ja raskas, myymälävastaavana työskennellyt anita (nimi muutettu) lisää. tapaus läHti purkautumaan eräänä iltapäivänä keväällä 2013, kun toimitusjohtajan moitteet saivat jälleen yhden työntekijän itkemään, ja johtaja vielä vaati myymälävastaavaa selvittämään, ”ketkä pelkäävät”. Myymälävastaava ilmoitti työtovereille, että seuraavana aamuna hän menee työterveyshuoltoon kertomaan tilanteesta, ja sanoi, että halukkaat voivat tulla mukaan. Aamulla heitä oli työterveydessä kahdeksan – suurin osa yrityksen naistyöntekijöistä. – Olin koko kevään puhunut, että en jaksa tätä enää, että tässä ei ole mitään järkeä. En tiedä, mikä siinä tarkalleen oli, mutta sinä päivänä minulle vain tuli olo, että nyt tämän pitää loppua, Anita muistelee. Hänen mukaansa moni työntekijä pelkäsi johtajaa, ja oli toisaalta niin väsynyt, että kynnys puuttua ongelmiin oli korkea. Työ & Pinnalla Miten on? Asiantuntijat vastaavat työtä ja työsuhdetta koskeviin kysymyksiin. Yhdenvertaisuus laissa Voinko kieltäytyä valokuvauksesta? Yhdenvertaisuuslaki ja tasaarvolaki pyrkivät estämään syrjintää mm. työelämässä. Lait uudistuivat vuodenvaihteessa. työnantajani haluaa ottaa minusta valokuvan ja kuvata minusta myös videota.En haluaisi suostua tähän,mutta voinko kieltäytyä? [1] [²] Lait kattavat nyt kaikki syrjintäperusteet ja seuraamuksia on yhdenmukaistettu. Suoja on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä esimerkiksi etniseen alkuperään, ay- tai poliittiseen toimintaan, ikään, uskontoon, terveydentilaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen. [³] Tasa-arvolakiin lisättiin säännökset sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Syrjintää voi olla myös seksuaalinen häirintä. [4] Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on uusi. Kun aiempi vähemmistövaltuutettu valvoi vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu kaikkia syrjintäperusteita. Tasa-arvovaltuutettu valvoo kuitenkin edelleenkin tasa-arvolain noudattamista. [⁵] Yli 30 hengen yrityksillä on nyt velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lähteet: Oikeusministeriö, Tasaarvovaltuutetun toimisto stelulle – Työnantaja kertoi niin ulkopuolisten kuin vanhojen ja uusien työntekijöiden tietoon, että olisimme olleet sairaslomalla varastamisen vuoksi, Mari lisää. naisilla on selvä ohje, jos joku joutuu vastaavaan tilanteeseen kuin he: asia kannattaa viedä heti työsuojeluvaltuutetulle, tai tarvittaessa ammattiliittoon tai työterveyteen tai työsuojeluviranomaisille. – Kenenkään ei pidä tänä päivänä kestää tuollaista, Anita sanoo. Kyseisessä kaupassa oli työsuojeluvaltuutettu, joka oli tietoinen ongelmista, muttei puuttunut niihin. Oikeus katsoi, että naisia oli syrjitty heidän sukupuolensa vuoksi. Viime aikoina syrjintä työelämässä eri muodoissaan – tosin etenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syrjintä – on ollut yhä useammin PAMin hoitamien oikeustapauksien aiheena. Joulun alla Gigantti sai Vantaan käräjäoikeudessa tuomion myyjän syrjimisestä terveydentilan vuoksi. Irtisanotun myyjän tapaus etenee luultavasti sekin vielä hovioikeuden ratkaistavaksi. Tuomas Lehto Työkokeilussa päiväkodissa Työnantajalla on melko suuri vapaus päättää, milloin työntekijän velvollisuuksiin kuuluu olla esimerkiksi verkkosivujen yhteystiedoissa tunnistettavissa. Kuvaamiseen pitää kuitenkin aina olla asialliset perusteet ja työnantajan pitää pystyä osoittamaan, että kuvaaminen on tarpeellista. Työnantajan on kerrottava perusteet työntekijälle. Nämä vaatimukset tulevat työelämän tietosuojalaista ja henkilötietolaista. Työnantajan on harkittava huolellisesti, keiden työntekijöiden kohdalla kuvallinen yhteystieto netissä on tarpeellinen. Erillinen suostumus tarvitaan, jos työnantaja haluaa joittaa joulubonuksen pois? palkkalaskelmassa lukee,että työntekijän joulubonukset on lahjoitettu lastensairaalalle. Yllätys palkkanauhassa Mikko Hietaranta sopimus asiantuntija Reijo Mattila sopimus asiantuntija ” Kuvaamiseen pitää kuitenkin aina olla asialliset perusteet.” kuvata videomateriaalia esimerkiksi yrityksen markkinointia varten. Mikko Hietaranta Voiko työnantaja lahjoittaa bonuksen? Voiko työnantaja ilman työntekijän suostumusta lah- Kysymys on aiheellinen, koska näitä asioita tulee aina silloin tällöin vastattavaksi. Joskus hieman arvokkaammasta joululahjastakin on kiistelty, jopa oikeudessa, kun työnantaja on lahjan antanut pitkään ja työntekijäpuoli on katsonut, että siitä on muodostunut työsuhteen ehto. Tässä tapauksessa on kyse joulubonuksesta eli jostakin rahasummasta, joka on maksettu joulukuussa ja ilmeisesti jo useana vuonna. En tiedä onko asiasta sovittu, mutta epäilen, ettei ole. Tästä huolimatta joulubonus muodostaa työsuhteen ehdon, jota työnantajan ei sovi ottaa pois yksipuolisesti ja lahjoittaa muualle. Reijo Mattila 18 prosenttia itsensätyöllistäjistä on Tilastokeskuksen mukaan ”va hinkoyrittäjiä”. Heille yrittäjäasema on tullut yllätyksenä. Sen on määritellyt viranomainen, kun he ovat hakeneet työttömyyskorvausta tai hoitaneet eläkemaksujaan. Tosiaan! Leipä pieninä palasina Itsensätyöllistäjien kasvava joukko kerää toimeentulonsa monesta lähteestä. Tilastokeskuksen selvityksessä 40 prosenttia oli viimeksi kuluneen vuoden aikana tehnyt töitä vähintään kahdella eri ammattistatuksella. Silti leipä ei ole aina leveä. Kun suomalaiset jaetaan tulojen perusteella 5 luokkaan, itsensätyöllistävistä naisista 50 % kuuluu alimpaan tuloviidennekseen, mutta miehistä 37 %. Kokoaikaisista palkansaajista alimpaan viiden- nekseen kuuluu reilu 10 %. Itsensätyöllistävät jakautuvat perinteisesti nais- ja miesaloille. Niinpä palvelualan työntekijäammattien yrittäjistä valtaosa on naisia, tyypillisin ammatti on parturi-kampaaja. Pienehköistä tuloista huolimatta monet ovat tyytyväisiä työntekoonsa. Palvelualojen itsensätyöllistäjistä yli 60 % kokee tyytyväisyyttä syventyessään työhönsä ja on innostunut siitä. Kolme neljästä on sitä mieltä, että vain yrittäjänä voi toimia niin itsenäisesti kuin toimii. Vapautta verottaa huoli asiakkaista. Palvelualan itsensätyöllistäjistä kolmannes ei ollut pitänyt vähintään 2 viikon lomaa vuoteen. Yli puolet teki 6-päiväistä työviikkoa. Sosiaaliturvan puutteista on puhuttu paljon. Tilannetta selittää osin myös tietämättömyys. Noin puolet itsensätyöllistävistä koki vaikeaksi ymmärtää, mitä etuuksia hänelle yrittäjänä kuuluu. Auli Kivenmaa Anna Pärnänen - Hanna Sutela: Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 Pam 13.2.2015 | 11 Työ & Pinnalla Kaksi työtä, tunteja nolla Kansalaisaloite [1] Tammikuussa käynnistynyt kansalaisaloite esittää, että työsopimukseen on merkittävä säännöllinen viikoittainen työaika. Minimi olisi 18 tuntia, ellei työntekijä toisin halua esimerkiksi opiskelun tai lasten hoitamisen vuoksi. [²] Tarkoitus on päästä eroon sopimuksista, joissa työajaksi on määritelty esimerkiksi 0–40 tuntia, jolloin työvuorot voivat loppua koska vain. Näin kierretään lakia irtisanomistilanteissa. [³] Lisäksi aloite vaatii, että osa-aikaiselle työlle pitäisi määritellä töiden järjestelyyn liittyvä perusteltu syy, kuten laki nyt jo edellyttää määräaikaisuuksien kohdalla. Kansalaisaloite vaatii rajoituksia nollasopimuksille. Vartija Krista Fagerlundin mielestä syystä: hän jäi ilman työvuoroja ja harkitsee alanvaihtoa. Nollasopimukset, joissa työnantaja ei takaa työntekijälle lainkaan minimituntimäärää, ovat olleet kataisen ja stubbin hallitusten työlistalla, mutta lakiesityksiä ei ole kuulunut. Nyt kansalaisaloite hakee työntekijöiden pompottelulle stoppia, ja sen ympärille on perustettu Operaatio vakiduuni -kampanja. Tamperelainen vartija krista Fagerlund on osallistunut kampanjaan keräämällä allekirjoituksia kaupungilla. Fagerlundilla on siihen vahva motiivi: hänellä on työsopimus kahteenkin turvallisuusalan yritykseen, mutta työvuoron hän sai viimeksi lokakuussa. Nollasopimuksista pahimmillaan on siis kyse. Fagerlund teki aiemmin pääkaupunkiseudulla yli 5 vuotta alan töitä, ensin oppisopimuksella ja sitten vakituisena. Tampereelle muuttamisen jälkeen töitä löytyi vain nollasopimuksilla. – Kelan harkinnanvaraisella työmarkkinatuella tässä elellään, vaikka on kaksi työsopimusta plakkarissa, hän harmittelee. – En haluaisi kenellekään samanlaista tilannetta. – Joko olen kotona ja odotan soittoa töihin, tai lähden toiselle alalle työkokeiluun ja pyrin sitten myöhemmin opiskelemaan, Fagerlund pohtii ratkaisuja umpikujaansa. – Kansalaisaloite on minusta hyvä, koska mahdollisuus tehdä vapaaehtoisesti nollasopimuksia säilyisi. Mutta olisi hyvä, etteivät yritykset niitä suoraan tarjoaisi eikä niihin pakotettaisi. Fagerlundin mukaan kampanja on käynnistynyt hyvin. – Hyvin on tullut nimiä paperiin, kun on ensin kertonut, mistä nollasopimuksissa on kyse. pam-lehdeN ha astat telema kaupan alan työntekijä taas piti nollasopimusta itsel12 | Pam 13.2.2015 [4] Aloitteen voi allekirjoittaa paperilomakkeella tai osoitteessa kansalaisaloite.fi. [⁵] Aiheeseen liittyvään kampanjaan voi tutustua osoitteessa operaatiovakiduuni.fi. Krista Fagerlundille nollasopimus ei toiminut tienä takaisin vartijan töihin. Kuva: Miisa Kaartinen leen hyvänä vaihtoehtona. Työvuoroja yleensä oli, kun hän niitä halusi. – Olin opiskelemassa, ja lisäksi sairaus on estänyt viime aikoina kokoaikaisen työnteon. Haluan kuitenkin tehdä töitä silloin kun terveyteni sen sallii. On sellaisia vajaakuntoisia kuin minä, joilla ei ole tiedossa, miten työkyky vaihtelee, hän sanoo. Työntekijä oli pitkään saman yrityksen palveluksessa, kunnes yritys hiljattain päätti luopua nollasopimusten käyttämisestä kokonaan. Nollasopimuslaiset joko irtisanottiin tai heille tarjottiin minimituntimäärä. Irtisanotut, kuten haastateltava, ohjattiin kysymään töitä vuokratyöyrityksen kautta. Hän ei halua lähteä sille tielle, sillä hän tahtoisi sitoutua työpaikkaansa eikä juosta eri kohteissa ympäri kaupunkia – vailla työsuhde-etuja, joita kauppojen omilla työntekijöillä on. Kansalaisaloite etenee eduskuntaan, jos se saa puolessa vuodessa 50 000 allekirjoitusta. Helmikuun alussa näytti epävarmalta, muttei mahdottomalta, että nollatuntialoite yltäisi tähän lukuun. Lue myös Paminat, s. 6. Tuomas Lehto Työ & Pinnalla Testi Tunnetko työehtosi? Vastaa kysymyksiin, niin tiedät. Voiko hotellin työvuoroja perua? 1. Kuinka usein osa-aikaisten keskimääräistä vähimmäistyöaikaa tarkistetaan marava-alalla? a) Kerran vuodessa. b) Pari kertaa vuodessa. c) Silloin, kun työnantajaa huvittaa. 2. Ravintolatyöntekijä tekee kahtena peräkkäisenä päivänä 10 tunnin työvuoron. Kuinka pitkä lepoajan on oltava niiden välillä? a) 6 tuntia. b) 8 tuntia. c) 10 tuntia. Milla Reijonen ei menettänyt uskoaan asiaansa, vaikka oikeusrumbaan meni aikaa. ”Sain liitosta apua. Rohkea kannattaa olla.” Kuva: Miisa Kaartinen 3. Mikä näistä ei kelpaa työvuorolistan laatimiseen? a) Tietokone. b) Lyijykynä. c) Kuulakärkikynä. Korkein oikeus tuomitsi laittomiksi potkut, jotka ISS oli antanut Milla Reijoselle. Reijonen oli kieltäytynyt palkanalennuksesta kilpailutuksen jälkeen. iss palvelut irtisanoi 6 vuotta sitten postinkäsittelijä Milla Reijosen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, kun tämä ei suostunut jatkamaan vanhaa työtään huonommalla palkalla. Potkujen laillisuutta käsitteli ensin käräjäoikeus, sitten hovioikeus, ja ISS:n valituksen jälkeen vielä korkein oikeus. Kaikki oikeusasteet tuomitsivat irtisanomisen laittomaksi. Tampereella Nokia Siemens Networksillä työskennelleen Reijosen palkka pieneni, kun hänen työyksikkönsä palvelusopimus kilpailutettiin. Kilpailutuksen voitti siihenkin asti postipalveluja hoitanut ISS Palvelut. Uusi palvelusopimus tehtiin hiukan suppeampana ja hinnaltaan halvempana. Työnantajan mielestä palkkaa oli oikeus alentaa, koska työ oli vähentynyt postinkäsittelyssä. Reijosen työt pysyivät kuitenkin entisellään, ja tämä painoi oikeudessa. Oikeus totesi myös, että postinkäsittely ei ollut itsenäinen taloudellinen tai hallinnollinen osa ISS:ää, eikä suuryhtiön tasolla ollut taloudellista syytä alentaa palkkaa. Siksi ISS:llä ei ollut tuotannollisia, taloudellisia tai työn vähenemiseen perustuvia syitä irtisanoa työntekijää, kun tämä ei palkanalennukseen suostunut. korkeimpa aN oikeuteeN on vaikea saada valituslupaa alempien oikeusasteiden tuomioista. Sen ratkaisuilla on ennakkotapauksen luonne ja ne antavat selkänojaa vastaavanlaisten riitojen selvittelylle. – Nyt ei ole nokan koputtamista kenelläkään: palkoilla ei voi lähteä kilpailemaan, Reijonen sanoo. Reijonen on samassa työssä oikeudenkäyntien jälkeenkin. Laki sanoo, että jos yritys irtisanoo tuotannollisista ” Tämä ei ole vain minua koskeva asia, vaan se koskee hurjaa joukkoa.” ja taloudellisista syistä ja tarvitsee 9 kuukauden aikana lisää työvoimaa, työtä on tarjottava irtisanotuille. Näin Reijonen sai työpaikkansa takaisin. Hän joutui aloittamaan ”uutena työntekijänä” kilpailutuksen jälkeen, ja työehdot olivat muuttuneet. – Palkkani on nyt pienempi kuin aloittaessani 16 vuotta sitten. Hän kuitenkin pitää työstään, jota hän on tehnyt jo ennen ISS:n vaihtumista työnantajaksi.Nyt kun oikeusprosessi on lopulta ohi,Reijonen uskaltaa odottaa korvauksia tililleen. pamiN lakimies arja pohjola pitää korkeimman oikeuden tuomiota erittäin merkittävänä. – Jos lopputulos olisi ollut toinen, sitä olisi jatkossa voitu käyttää oikeutuksena alentaa työntekijöiden palkkoja kilpailutuksessa, Pohjola sanoo. Samaa mieltä on Milla Reijonen. – Tämä ei ole vain minua koskeva asia, vaan se koskee hurjaa joukkoa työntekijöitä aloilla, joilla on kilpailutusta. Jos palkanalennuksia saisi käyttää, kuinkahan monta kertaa palkkaani olisi jo alennettu? Tiina Ritala Oikeat vastaukset: 1 A, 2 C, 3 B, 4 C Palkanalennus laiton keino kilpailutuksessa 4. Hotellissa on hiljaista. Pomo sanoo, että työntekijän työvuorolistaan merkattuja vuoroja perutaan. Mitä tapahtuu? a) Työnantajalla on oikeus perua ja muuttaa merkattuja vuoroja tarpeen mukaan. b) Työntekijä joutuu tekemään kaksi ylimääräistä vuoroa silloin, kun työnantaja näin päättää. c) Työnantaja ei saa muuttaa työvuorolistaa ilman työntekijän suostumusta, joten työntekijän ei tarvitse suostua siihen. 14 vuotta sitten ”Minä teen 30 tuntia viikossa ja tekisin mielelläni reilusti enemmän, mutta kun ei anneta. Ne lisätunnit annetaan mieluummin ilmaisille harjoittelija-työntekijöille kuin vakituiselle henkilökunnalle.” Entä nyt? Pam-lehdessä 2/2001 myyjänä työskentelevä nimimerkki Ikuinen ”kallis” työntekijä kirjoitti mielipidepalstalla, että erilaisten työssäoppijoiden ja opiskelijoiden käyttö vie työmahdollisuuksia vakituiselta henkilökunnalta. Nyt 14 vuotta myöhemmin puhutaan kauniisti ”työelämälähtöisyyden” lisäämisestä. Ammatillinen koulutus joutuu etsimään säästökohteita osana rakenteellista uudistustaan, ja vastuu nuorten opettamisesta uhkaa siirtyä yhä enemmän työpaikkojen harteille. Pam 13.2.2015 | 13 Työ & Ergonomia Myyjän oikeaa työa Tiina Kuusisto ihmetteli, kun pientä kremppaa tuntui siellä ja täällä: hän oli oppinut seisomaan kassalla väärin. Fysioterapeutti auttaa häntä löytämään uuden, paremman työasennon. Teksti: Terhi Friman | Kuvat: Nella Keski-Oja T iina Kuusisto ajelee aamulla kotoa Nokialta Tampereen Hervantaan, jossa päivä kuluu Juvenes-yhtiöiden kahvilassa. Tulevat diplomi-insinöörit ostavat kahvia, leipiä, leivonnaisia ja energiajuomia, ja päivät sujuvat nuorekkaassa työympäristössä mukavasti. Kuusisto on kassanhoitaja. Työpäivät ovat kiireisiä, ja koko päivä kuluu seisten. Vaikka työkengät ovat hyvät ja työnantaja on hankkinut erikoismaton kassalle,jalat ovat usein päivän päättyessä kipeät. Oikea käsi, olkapää ja hartiat kipuilevat myös, koska työasento on yksipuolinen. Töissä on aina kiirettä. – Olen tehnyt 35 vuotta samaa liikettä töissä, Tiina Kuusisto nauraa ja ojentaa kättään oikealle. Rahastamista ei voi tehdä toiseen suuntaan eikä vasemmalla kädellä. Kyljellään nukkuminen ei onnistu, koska olkapäähän sattuu. Kädet ovat aamulla usein puuduksissa, ja hän aloittaakin aamun käsijumpalla. Kuusisto pitää liikunnasta ja käy salilla, kun aikaa on. Työnantaja tukee liikuntaharrastuksia Smartum-saldolla. Mutta kun työpäivä on ohi, Kuusisto rientää usein kokoukseen. PAMin ja SAK:n luottamustehtäviä riittää: hän on muun muassa pääluottamusmies. Alkuvuosi on ay-tehtävissä kiireinen eikä illalla töistä ja kokouksista kotiuduttua jaksa lähteä sen enempää jumppaan kuin kävelylenkillekään. Keho tottuu väärään asentoon Tamperelaisen 35 plus -salin fysioterapeutti tiina suikki on erikoistunut virheasentojen korjaamiseen. Tämän salin kaikki fysioterapeutit on koulutettu tarkkailemaan asiakkaiden asentoja esimerkiksi jumppa- ja pilatestunneilla, koska väärässä asennossa jumppaaminen saattaa pahentaa tilannetta. Tiina Suikki aloittaa kaimansa kehon tutkimisen pyytämällä tätä seisomaan peilin eteen. Varpaat viivalle ja normaali seisoma-asento. – Jalat ovat kuin eri paria, fysioterapeutti huomaa, ja Kuusisto toteaa itsekin saman. Vasen jalkaterä on kiertynyt sisäänpäin, mi14 | Pam 13.2.2015 Hyvä ryHti. Fysioterapeutti Tiina Suikki (oik) neuvoo Tiina Kuusistoa muistamaan ryhdikkään työasennon. Työ & Ergonomia sentoa etsimässä ”Olen tehnyt 35 vuotta samaa liikettä töissä.” Näin ja ei näin oikein. väärin. oikein. väärin. Tee tehtäviä molemmilla käsillä. Pidä hartiat suorassa linjassa, kun palvelet asiakkaita. Älä kurottele sivulle. Siirry kohdalle. oikein. väärin. Kun lepuutat toista jalkaa, pidä ylävartalo tukevasti lantion päällä. Neljä vinkkiä [1] Katso omaa asentoasi kriittisesti peilin edessä. Seisotko suorassa, ovatko kehon eri puolet tasapainossa? [²] Käy tilanteesi läpi asiaan perehtyneen fysioterapeutin kanssa, jos paikat ovat jatkuvasti kipeinä eikä liikuntakaan palauta työn rasitteista. Taustalla voi olla asentovirhe. [³] Opettele katsomaan peilistä, teetkö liikkeet nivelten kannalta oikein. Peili ei ole salilla ja jumpassa turha kapistus. [4] Vaihda kenkiä työpäivän aikana. Vasen käsi kangistuu, jos työssä käyttää vain oikeaa kättä ja toisinpäin. kä vaikuttaa polviniveleen ja lonkkaniveleen, ja sitä kautta myös selkärankaan ja hartioihin. Virhe kertautuu. Ei ihme, että kipuilua välillä on. Suikki opastaa Kuusistoa seisomaan oikein, niin että kehon paino on tasaisesti kantaluulla ja päkiällä ja jalat ovat suorassa linjassa eteenpäin. Uusi asento tekee ensin hieman kipeää, sillä keho on tottunut väärään asentoon. – Harjoittele uutta asentoa minuutti päivässä. Siitä se lähtee! Sen jälkeen ala kiinnittää huomiota siihen, millaisessa asennossa seisot ja miten kävelet ja kuinka treenaat salilla, fysioterapeutti Suikki kehottaa. – Kun opit seisomaan oikeassa asennossa, sinulle tulee sellainen ”aijuuniin-efekti”. Huomaat itse, kun teetkin vanhasta muistista väärin. Uuden oppiminen onnistuu kyllä – ihmi- Ãlä anna kropan muljahtaa vinoon. nen oppii koko ikänsä uutta – mutta aikaa se vie, hyvässä lykyssä vuoden päivät. opettele Kehon tasapainoa Tiina Kuusisto harjoittelee peilin edessä uutta seisomisen tapaa. Hän naurahtaa, että lonkkaa polttelee. Harjoitus tuntuu kuitenkin selkeältä ja järkeenkäyvältä. Varmuuden vuoksi uutta asentoa testataan myös jumppapallolla: pallon avulla huomaa herkästi, jos balanssi katoaa. Kassan työtä ei voi kaikilta osin muuttaa,mutta kehoa voi auttaa.Fysioterapeutti ohjeistaa Kuusistoa käyttämään työssä mahdollisimman paljon molempia käsiään.Lisäksi tauolla ja vapaa-aikana voi tehdä palauttavaa vastaliikettä. – Jumpassa tai salilla voit tehdä vastakkaista liikettä joka kerran vaikkapa vartin, Suikki ehdottaa. ◊ Pam 13.2.2015 | 15 Työ & Kuntokeskukset Leuanveto. Juha Koivunen, Katja Felin, Hannele Kykkänen ja Ella Sorsa. 16 | Pam 13.2.2015 Työ & Kuntokeskukset Villin alan ryhtiliike Fit24-kuntokeskuksessa on innokas työporukka. Nämä nuoret punnertavat villille alalle tolkullisia työehtoja. Teksti: Marja Ikkala | Kuvat: Mauri Helenius M Kolme faktaa [1] Noin puolet kuntokeskukkuntokeskuk sista on ketjuomistuksessa. Alalla on käynnissä keskittyminen isompiin yksiköihin. Suurimpia ketjuja ovat Sats Elixia, Forever ja Fressi. [²] Ryhmäliikuntaohjaa Ryhmäliikuntaohjaajat taohjaajat taohjaa jaajat tekevät yleisesti työtä moneen paikkaan yrittäjinä ttä ttäjinä toiminimellä. Arviolta puolet ohjaajista on kuitenkin palkkasuhteessa. [³] Personal trainerit tulivat Suomeen 1990-luvun lopulla, ja suosio on kasvanut voimakkaasti. Heitä koulutetaan 25 paikassa. 2013 valmistui 1250 personal traineria. usiikki raikuu. Aulassa ohi painelee eläkeikäisiä treenikasseineen. He ovat menossa näin aamupäivällä seniorijumppaan ja salille. Istumme kuntokeskuksen toimistotilassa. Urheiluvaatteisiin pukeutuneet työkaverukset kehuvat työpaikkaansa: täällä on kaikki hyvin. Hannele kykkänen on henkilökohtaista ohjausta tarjoava personal trainer, liikuntaneuvoja ja lisäksi seniorivastaava. katja Felin on liikuntaneuvoja ja urheiluhieroja, Juha koivunen opiskelee liikuntaneuvojaksi oppisopimuksella ja asiakaspalvelutyötä tekevä Ella sorsa on niin ikään oppisopimusopiskelija. Klaukkalan Fit24:ssä näillä neljällä työntekijällä on työsuhde. He ovat kaikki uusia PAMin jäseniä, alle 24-vuotiaita. Lisäksi täällä on niitä jumpanvetäjiä, jotka ohjaavat ryhmiä kakkostyönään toiminimellä, kuten alalla on tapana. Työkaverukset kertovat, että oma liikuntaharrastus houkuttaa tähän työhön ja se näkyy työotteessa. Felin on pesäpallonpelaaja. Hän vetää kuntonyrkkeilyä ja kahvakuulaa harjoitusotteella. Tanssitaustan omaavan Kykkäsen zumba- tunneilla otetaan tanssiaskelia. Koivunen on käynyt monet urheilulajit läpi ja sanoo olevansa täällä jokapaikanhöylä. Myyntityöhön keskittynyt Sorsa ei ohjaa liikuntaa, mutta urheilija hänkin on, kilpaileva esteratsastaja. Fit24 on pieni keskus, eikä kuulu ketjuihin. PErHEHEnki Ja suorat PuHEEt Työkaverusten mielestä hyvä ilmapiiri juontuu ainakin pomoista, työkavereista ja siitä, että kaikesta voi puhua vapaasti. – Perhehenki, Kykkänen sanoo. – Tänne voi tulla minkälaisena päivänä ta- hansa, aina saa henkistä tukea. Välillä tulee halauksia ja välillä sanotaan, että ryhdistäydy, Felin jatkaa. – Mulla oli kerran törkeän huono päivä, kaikki meni hanuriin, muistelee Koivunen. Silloin pomo Jaakko ahovaara vei hänet syömään ja keskustelemaan. Kykkänen on ollut alalla nelikosta pisimpään, 23 vuoden iästään huolimatta jo 6 vuotta. Hän on työskennellyt kolmessa alan yrityksessä ja monissa toimipisteissä eri puolilla Uuttamaata. Kykkänen opiskeli alalle kolme vuotta ja oli vielä työssä samaan aikaan. Melkoiset ruuhkavuodet siis. Hän tietää paljon myös ravitsemuksesta ja testaamisesta. Senior adviserina juuri Kykkänen tuottaa liikuntapalveluja vanhemmille asiakaille, joita tänään on paikalla parikymmentä. Hän muun muassa vetää heille liikuntaryhmiä ja järjestää patikointi- ja hotellimatkoja. Fit24 on saanut ikäihmisten huomioimisesta tunnustuksen. Se valittiin K-kuntokeskukseksi 2014. Tähän K-verkostoon kuuluu keskuksia, jotka täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Kykkäsen mukaan kuntokeskus tuo senioreille myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. – Tänne tullaan moikkailemaan tuttuja. Missä ovat bodarit? Mielikuva hikisistä ja lihaksikkaista miehistä kuntokeskusten asiakkaina elää sitkeänä. Kykkäsen mukaan oikeasti nykyään saleilla käyvät monenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Heillä naisia on jo enemmistö. Kuntosalien asiakasmäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla, myös yli 66-vuotiaiden. Kasvunvaraa on vielä, sillä muutama vuosi sitten joka →→ ”Työhön ei pätevöidy vain sillä, että oma rasvaprosentti on seitsemän.” Pam 13.2.2015 | 17 Työ & Kuntokeskukset ”Tämä on tosi villi ala, täällä ei ole mitään sääntöjä.” kymmenes eläkeikäinen kertoi tekevänsä lihaskuntoa kohentavaa harjoittelua. Nykyään ihmiset tietävät, miten iso merkitys lihasvoimaharjoittelulla on liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kävely, kotivoimistelu, pyöräily ja uinti ovat silti yleisempiä. standardEJa koulutuksEEn Villinä tunnetun kuntokeskusalan ja sitä kautta oma tulevaisuus kiinnostavat Kykkästä. Hänestä on hyvä, että personal trainerien koulutukseen ollaan tekemässä standardeja. Koulutus on ”räjähtänyt käsiin”. Nyt eri tasoisia koulutuksia saa tarjota kuka vain. Selviää, että alan toimialajärjestö Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskus lanseeraa maaliskuussa yhdessä suurimpien kouluttajien kanssa suomalaiset koulutusstandardit personal trainereille. Selvästi määritelty ammattinimike siitä ei edelleenkään tule. Kykkäsen mukaan personal trainer ohjaa asiakkaita henkilökohtaisesti, ja mukana on aina henkinen valmennus. – Siihen työhön ei pätevöidy vain sillä, että oma rasvaprosentti on 7, Kykkänen naurahtaa. a. Sellaistakin hän on joskus kuullut, kun on haastatellut työnhakijaa. työEHtosoPimus yöEHtosoPimus olisi saatava atav atava Kykkänen kkänen ja hänen työkaverinsa työkave öka rinsa kaipaavat ökave kaipaava aa t aava standardeja andardeja myös palkkoihin. Kuntokeskusalalla ei ole työehtosopimusta, joka määrittäisi työehdot. – Tessi pitäisi saada. Tämä on tosi villi ala, täällä ällä ei ole mitään sääntöjä, sääntöjä tö , Kykkänen sanoo. töjä Kilpailutilanne olisi reilumpi, jos eri firmat pelaisivat henkilöstön kanssa samoilla säännöillä. Miten palkat määräytyvät määräytyv määräyt ytyvät nyt? – Naamakertoimen mukaan. Palklk lkkasuosituksiakin on, mutta ne ovat vain in suosituksia, Kykkänen kertoo. Suosituksia on antanut ainakin ammattiliitto Erto. Felin tekee 8 tunnin työpäivästään puolet Fit24:n palvelukeluk eluksessa, toisen puolen hän toimii hierojana toi- 18 | Pam 13.2.2015 →Seniorijumppa. Ve- täjänä senior adviser. ↓kunto. Hannele Kykkänen saa työvuoronsa aikana liikuntaa. PAMilla halu tehdä työehtosopimus PAMin työehtoasioista vastaava johtaja Jaana Ylitalo sanoo, että liitolla on halu ja valmius tehdä kuntokeskustyöntekijöille työehtosopimus. Tätä yritettiin jo muutamia vuosia sitten, mutta silloin se kilpistyi liian mataliin alimpiin palkkoihin. Nyt ongelmana on neuvotteluosapuolen puuttuminen. Heikosti järjestäytyneet alan yrittäjät eivät ole löytäneet työnantajaliittoa. PAM on lähestynyt kuntokeskuksia tiiviimmin viime syksystä. Tavoite on saada kasvavalla jäsenmäärällä ”selkänojaa” työehtosopimusneuvotteluille, Helsinki-Uudenmaan alueen aluepäällikkö Risto Sorsa sanoo. Hän sanoo suoraan, että työehtosopimusta todella tarvittaisiin, sillä monesti työsuhteen ehdot ovat pöyristyttäviä. Yrittämisen riskiä siirretään helposti työntekijälle. – Jos esimerkiksi asiakas irtisanoo sopimuksensa kuntokeskuksen kanssa, siitä saattaa koitua sanktioita työntekijälle. Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskus SKY on toimialajärjestö, ei työmarkkinajärjestö. Sen puheenjohtaja P.-C. Nordensved sanoo, että työehtosopimuksen tekemisestä on keskusteltu alalla vuodesta 2002 lähtien, mutta toimiala ei ole siihen vieläkään valmis. – Taulukkopalkan este on, että alalla ei ole virallisia ammattinimikkeitä eikä osaamistasovaatimuksia, hän sanoo. – Alan palkkaehdot ovat erittäin vapaasti sovittavissa, ja keskinäinen kilpailu pitää ne tasapainossa. Sats Elixian maajohtajan Anne Ketolan mukaan aiemmin harrastuspohjalta toiminut kasvuala ottaa nyt askeleita ammattimaistumiseen. Työehtosopimus voi olla jossain kohtaa ajankohtainen. Nyt keskiössä on toimintojen kehittäminen, kuten pt-koulutuksen standardointi. minimellä ja laskuttaa työstä työnantajaansa. Alan palkkatasoa pitäisi hänen mukaansa nostaa, sillä vaikkapa jumpanvetäjälle yksin musiikin valinta ja koreografian suunnittelu ovat työläitä. – Lisäksi alalla keplotellaan: jos tunnille ei tule jumppareita, et saa palkkaa. Työehtosopimuksessa pitäisi mainita iltalisätkin. Hänestä on hassua, että vaikka heidänkin työaikansa painottuu iltoihin, niin iltalisiä ei ole niin kuin seinän toisella puolella K-kaupassa. PalvEluammatti ParHaimmillaan PalvElu Siitäkin keskustellaan, että kuntokeskustyö on palveluammatti. Se vaatii taitoa lukea ihmistä: kenelle voi sanoa suoraan, että sinun pitäilaihduttaa 10 kiloa? Liikunta ja painoasiat si laihdutt ovat salilla ykköspuheenaiheita, mutta kun ne käsitelty, niin moni hikinen uurastaja avauon käsit perhekriiseistä ja muusta, etenkin tällaisestuu perhekriiseist sa pienessä kuntokeskuksessa. – Tulee vastaan sellaista, että tiedän jonelämästä enemmän kuin hänen kumppakun elämäst Empatiakykyä tarvitaan paljon, Kykkäninsa. Emp sanoo. nen sanoo – Kyllä se näkyy asiakaspalvelupisteessäkin, että tänne tullaan purkamaan paineita, Sorsanoo. sa sanoo ovat sparraajia. Puhe palaa helposti siiHe ov miten liikunta, kaikki tämä punnerrus ja hen, mit jumppa, lisäävät ihmisen hyvinvointia. Tämä on selvästi keskeinen motivaattori tehdä työtä. Mutta hei, eivätkö nämä mustat ja kolisevat Mutt kuntosalilaitteet ole monelle ihmiselle yksiä kuntosalilaitt kroppaa rääkkääviä kidutuspenkkejä? Felin innostuu. On siinä sitäkin, kärsimystä. Vaan se tässä työssä ihanaa onkin: kun näkee miten ihminen ylittää itsensä. – Ensin siitä tuntuu pirun pahalta, ja aina se lähtee tyytyväisenä pois. tyy Koivunen kokee tehtäväkseen madaltaa kynnystä niin, että ihmiset eivät pelkäisi laitteita. Kuntosalin puolella juoksumatto suhisee taKunt saisesti. Se luo rytmiä painojen nostamiseenkin. Eräs naisseniori vetää hikipisarat naamalla taljaa niskan taakse. Hänellä on syynsä uskaltautua näihin vekottimiin: hän sanoo haluavansa pysyä mahdollisimman pitkään erossa py toisesta laitteesta, nimittäin rollaattorista. ◊ Yhteiskunta Minna Helle: Itsestäänselvyyksiä ei ole 20 | Työttömyysturva koostuu monesta palasta 21 | Kulma: Potkuista voi seurata hyvääkin 21 | Työpaikkakäynneillä Oulussa 22 | Kaarlo Julkusen kuusi vuosikymmentä 23 | Jäykkää vai ei? Suomalaiset työmarkkinat ovat jäykät ja se on talouskasvun este, kuuluu työnantajien ja oikeiston suunnalta. Tarina jatkuu väitteellä: pätkätöitä ja muita epätyypillisiä työnteon muotoja ihmiset tekevät, koska haluavat sitä. Mitä kertovat tilastot? kaikki palkansaaJat Haluaa itse tai muusta syystä, 21% pamilaiset kokoaikatyötä ei tarjolla Hoitaa lapsia tai omaisia, 9% ”Jäykkää” 43 700 jatkuva osa-aikapalkkatyö 20% terveyssyyt, 10% opiskelu, 32% 7 900 55 600 jatkuva kokoaikainen palkkatyö määräaikainen osa-aikapalkkatyö yksinyrittäjät ammatinharjoittajat, free-lancerit Vaikka "joustavalle" puolelle syntyi enemmän työtä, säilyi jatkuvan kokoaikatyön osuus entisenä. ”Joustavalta" puolelta väheni maatalousyrittäjiä ja avustavia perheenjäseniä 37 500, määräaikaista kokoaikatyötä tekeviä 14 000 sekä työnantajayrittäjiä ja muuta palkkatyötä 1800. Työnteon muotojen lukumäärällinen muutos 2000-2013, Tilastokeskus toinen työ, 2% terveyssyyt, 5% Hoitaa lapsia tai omaisia, 4% opiskelu, 11% kokoaikatyötä ei tarjolla 66% Miksi olet itsensä työllistäjä? 11 500 20 400 muusta syystä, 12% PAMin jäsenkysely 2013 ”Joustavaa” yrittäjähakuisuus tilanteeseen ajautunut olosuhteiden pakko 40% 40% 20% Itsensätyöllistäjät 2013, Tilastokeskus lisääntyneet työnteon muodot vuosina 2000– 2013. tehdäänkö osa-aikatöitä oMasta halusta vai pakon edessä? Osa-aikaisuuden syy 2013, Tilastokeskus Millaista työtä syntyi lisää 13 vuodessa? ”Kauppa ja palvelut tarvitsevat myös osa-aikaista henkilöstöä, ja sen käytön rajoittaminen heikentäisi merkittävästi työllisyyttä ja yritysten kannattavuutta. Siihen Suomella ei ole varaa.” kaupan liiton toimitusjohtaja juhani pekkala 2.2.2015 "Ylisääntelyn väitetään olevan talouskasvun jarru. Jos sääntelyn purkamisella tarkoitetaan työssäkäyvien köyhien määrän lisäämistä, on päivänselvää, ettei se ole järkevää kansantalouden kannalta." paMin puheenjohtaja ann selin 26.11.2014 Pam 13.2.2015 | 19 Yhteiskunta & Väitteet Riitojen ehkäisy kannattaa Minna Helle kommentoi kuutta väitettä. Uusi valtakunnansovittelija pitää kiinni kolmikantaperiaatteesta. Mutta itsestäänselvyys se ei ole: tuloksia pitää syntyä. ↑ Minna Helle arvostaa neuvottelijoissa kuuntelemisen taitoa. Kuva: Lehtikuva / Ari Heinonen T yömarkkinoilla eleTä än juuri nyt rauhan aikaa. Sen takaa pitkä työllisyys- ja kasvusopimus. Kesäkuun 15:nteen mennessä ratkeaa, jatkuuko keskitetty sopimus vai mennäänkö seuraavaksi liittokierrokselle. Viime viikkoina on syntynyt keskustelua pääministeri alexander Stubbin kannanotosta, että konsensuksesta pitäisi luopua tyystin ja siirtyä poliitikkovetoiseen työelämän lakien uudistamiseen. Minna Helle panee tarvittaessa työmarkkinoiden riitapukarit ojennukseen. Hän aloitti valtakunnansovittelijana vuoden alusta. odotat helteistä kevättä Bulevardille. [1]Mikäli työllisyys- ja kasvusopimus jatkuu, Bulevardilla ei jatkuvia helteitä nähdä. Yli 90 prosenttia palkansaajista on sopimuksen piirissä. Se ei tarkoita kuitenkaan, ettei kriisejä tule. Viime vuonnakin täällä ratkottiin kahdeksaa työtaistelua tai työtaistelun uhkaa. keskitetyt sopimukset antavat [²]Pitkät yrityksille ja sinulle ennustettavuutta elämään. Näin varmasti on. Mutta työmarkkinajärjestöt arvioivat neuvotteluissaan monien erilaisten 20 | Pam 13.2.2015 tavoitteiden pohjalta sen, millä tasolla ratkaisut tehdään. Viime aikoina talous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut siihen, että on tehty pitkiä ratkaisuja. Voi olla, että jatkossa muu, esimerkiksi alakohtaisten ongelmien ratkaiseminen, nousee keskeisemmäksi. ratkaiset yhä enemmän riito[³]Jatkossa ja, joissa työnantaja haluaa vaihtaa hal- vempaan työehtosopimukseen. Varmasti. Toimialarakenteet tuotannossa ja palveluissa ovat voimakkaassa muutoksessa. Tämä haastaa työehtosopimusrakenteita. Työn hinta on yksi taustalla vaikuttava tekijä. Toivon, että työmarkkinajärjestöt löytävät pelisääntöjä sopimusten vaihdostilanteisiin nyt, kun neuvottelujärjestelmän uudistamisesta muutenkin neuvotellaan. Täytyy muistaa, että yhtä mutkikkaita tilanteita ovat ne, joissa palkansaajajärjestöt kilpailevat keskenään jäsenistä. Tähänkin kaivataan pelisääntöjä. [4] Pitäisi luoda neuvottelupassi. neuvottelemaan pääsisi vasta kun on suorittanut ratkaisuun tähtäämisen perusopinnot. Ei, jos se rajoittaisi neuvottelupöytään pää- syä. Kukin järjestö itse valitsee neuvottelijansa ja näin pitääkin olla. Neuvottelija voi olla hyvä erilaisilla tyyleillä. Mielestäni on tärkeää, että osaa kuunnella, on johdonmukainen ja määrätietoinen, luova, rohkeakin, ja osaa tulla pois poteroista. Neuvottelemiseen kouluttautuminen on toki hyvä asia, mutta kyllä neuvottelutaidot opitaan kantapään kautta. perustuva neuvottelu[⁵]kolmikantaan järjestelmämme ei edistä yhteiskun- nan etua. Kyllä kolmikanta on edesauttanut yhteiskunnan kehitystä ja pärjäämistä, esimerkkinä viime vuosilta eläkeratkaisu ja työllisyys- ja kasvusopimus. Kolmikanta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys: sen täytyy saada aikaan hyviä tuloksia jatkossakin. on valtakunnansovitte[⁶]Pitkäpinnaisuus lijan paras ominaisuus. Kyllä ja ei. Pitkää pinnaa tarvitaan, mutta loputtoman pitkästä pinnasta on haittaa. Sovittelijalla pitää olla kahdet kasvot: lempeät ja tiukat. Tiina Ritala Yhteiskunta & Esillä Kuka maksaa työttömälle? Pamilaisen keskimääräinen ansiopäiväraha on 51,65 euroa. Kenen pussista se tulee? [1] Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahojen keskiarvo vuonna 2014: 51,65 €. Työn loppu voi olla uusi alku [²] Työttömyys kassan jäsenet T yöT Tömy yskassa vasTa a 5,5 prosentista koko an- siopäivärahasta. Tämä osuus kerätään työttömyyskassan jäseniltä jäsenmaksuina. PAMin työttömyyskassan jäsenmaksu on tänä vuonna 0,5 prosenttia jäsenen veronalaisesta ansiosta. Pamilainen saa keskimäärin 51,65 euroa ansiopäivärahaa. Valtio maksaa ansiopäivärahasta työttömän peruspäivärahan suuruisen osuuden. Kokonaan työttömän peruspäiväraha on tänä vuonna 32,80 euroa päivässä ja sitä, kuten ansiopäivärahaakin, maksetaan 5 päivältä viikossa. Sen päälle maksetaan lapsikorotusta, 5,29 – 10,02 euroa päivältä lapsimäärän mukaan. Loppu ansiopäivärahasta tulee Työttömyysvakuutusrahastosta. Sinne rahat kertyvät kaikilta palkansaajilta ja työnantajilta perittävästä työttömyysvakuutusmaksusta. Palkansaaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua tänä vuonna 0,65 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu taas on 0,80 prosenttia palkoista palkkasumman TyöTTöMyyskAssA Kulma VAlTio Veronmaksajat IrTIsanomIseT ja työpaikan menetys ovat nykyään monelle meistä valitettavan tuttuja. Itsekin sain viime syksynä tällaisen ikävän uutisen. Olimme selvinneet jo ensimmäisistä lomautuksen uhkista, kunnes meille ilmoitettiin, että työpaikkamme toiminta loppuu [³] kokonaan eli koko henkilökunta irtisanotaan. TyöTTöMyysVAkuuTusrAHAsTo Apua, mistä saamme töitä? Millä maksamme asuntolainoja tai ylipäätään laskuja? Mitä alan tehdä kun työt loppuvat? pohdimme yhdessä. Palkansaajat ja työnantajat Sovitellun päivärahan keskiarvo 2014: 29,97 €. 2 025 000 euroon asti. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15 prosenttia palkoista. sITran julkIsTama keskus- teluasiakirja esitti ansioturvaa kaikille, koska kaikki maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat eivät kuitenkaan rahoita ansioturvaa. Työttömyysvakuutusrahasto nimittäin siirtää vuosittain heidän maksujaan vastaavan osuuden Kansaneläkelaitokselle, joka maksaa peruspäivärahat. Kelalle siirrettävä summa määräytyy sen mukaan, paljonko Tilastokeskus alkujärky T yksen jälkeen mietin, mitä positiivisia asioita töiden loppumisesta löytäisin. Tällä hetkellä osa meistä onkin jo työllistynyt muualle ja yksi pääsi siirtymään suoraan toiseen yksikköön. Hän on saanut oppia uusia asioita, vaikka työnimike on muuten sama. Hän on viihtynyt uudessa paikassa. Meillä muilla on mietinnässä esimerkiksi muutto, keskittyminen lapsenlapulkomaille muutt siin, panostaminen harrastuksiin tai mahdollisesti opiskelu. arvioi olevan kassaan kuulumattomia palkansaajia. T urvan kesToa ryhmä esitti lyhennettäväksi nykyisestä 500 päivästä 250 päivään. Syyskuussa työttömyyden keskimääräinen kesto oli kutakuinkin 250 arkipäivää. SAK totesi viime viikolla, että ansioturvan puolittaminen lisäisi huono-osaisuutta.Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että tänä vuonna 100000 henkilöä tulee olleeksi työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden,eli noin 52 viikkoa. SAK:n mielestä tällä hetkellä olisi parasta keskittyä työpaikkojen luomiseen. Tällaiset tilanteet pakottavat ihmistä muuttumaan ja miettimään, mitä uusia vaihtoehtoja on olemassa. Lähdenk Lähdenkö opiskelemaan uutta alaa minulla on nyt siihen mahdollikun min suus? Haenko intensiivisemmin uutta työtä tai siirrynkö toiselle uutt paikkakunnalle töihin? Aikaisemmin ei välttämättä ole uskaltanut irtautua työstä ja toteuttaa unelmiaan. Auli kivenmaa Mitä väliä? Tukea liitolle Mosambikissa vaIkka T yöT Tömy ysluvaI vuT hu huitelevat pilvissä, uskon, et- tä kaikki meistä saavat töitä tai keksivät muuta mielekästä tekemismu tä. minullekin on ensi kertaa elämässäni tarjottu kokoaikaista aikaist työtä, tosin toiselta paikkak paikkakunnalta. Minulla Matkailuala kasvaa Mosambikissa voimakkaasti. Ongelmat kuulostavat tutuilta: pätkä- ja silpputöitä, matalat palkat, epäsäännölliset työajat. PAM aloitti viime kesänä maassa hankkeen tukeakseen alan ammattiliiton kehittymistä. Melko korkeasta jäsenmäärästään huolimatta liitto ei ole ollut riittävän näkyvä ja tehokas edunvalvoja houkutellakseen uusia jäseniä samaa tahtia kuin ala kasvaa. Jo puolessa vuodessa hankkeessa on saatu PAMin ja SASKin tuella paljon aikaan pienellä tukisummalla. On mm. neuvoteltu 12 uutta työehtosopimusta, saatu lähes 1000 uutta jäsentä ja koulutettu neuvottelijoita. 74% 62% Matkailualan kasvu 2010–12. Liittoon kuuluu jo aika iso osa alan työntekijöistä. Tällä palstalla kerrotaan, mitä väliä on PAMin kansainvälisellä toiminnalla. Lähteet: Business World, SASK Maa: Mosambik. Hanke: Mosambikin matkailualan liittokehitys. Aika: 2014–2015. nyt tiukka pohdinta päällä, eton ny tä lähdenkö lähdenk rakentamaan uutta elämää vieraalle paikkakunnalle. Nämä ovat vaikeita päät päätöksiä ja vaativat paljon, mutta avaavat avaava aa t monia mahdollisuuksia. aava Anni HA HAsunen Kirjoittaja on osa-aikainen ravintola-alan työntekijä ja PAM-aktiivi Turusta. Pam 13.2.2015 | 21 74 % 1000 Uusia jäseniä saatiin puolessa vuodessa lähes tuhat. 62 % Yhteiskunta & PAM Uutiset Ylivirta jätti hallituksen Anne Ylivirta pyysi eroa PAMin hallituksesta paikkakunnalta muuton vuoksi. PAMin sääntöjen mukaan hallituksen jäsenen on erottava, jos hän muuttaa pois edustamaltaan alueelta. Ylivirta valittiin hallitukseen hänen asuessaan Oulussa. Ylivirran tilalle ei ehditä valita hallitukseen uutta jäsentä ennen liittokokousta. PAMin hallituksessa on neljä yleisvarajäsentä, joten kokousten päätösvalta on turvattu. Selinille kunniamerkki PAMin puheenjohtaja Ann Selinille luovutettiin toissa viikolla SAK:n hallituksen kokouksessa itsenäisyyspäivänä myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja sen todistava kunniakirja. Selinin merkkiä perusteltiin hänen työllään palvelualojen työntekijöiden ja elinkeinojen puolestapuhujana. Myös TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Vallittu ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saivat kunniamerkit. PAMin tavoiteohjelma osastokäsittelyssä Ammattiosastoilla on nyt vaikuttamisen paikka, sillä niiltä kerätään maaliskuun loppuun mennessä näkemyksiä PAMin tulevista linjauksista. Liittokokous hyväksyy ensi kesänä tavoiteohjelman, joka määrittää liiton suunnan vuoteen 2020 saakka. Ammattiosastoilta saatujen kommenttien jälkeen tavoiteohjelman valmistelua jatketaan liittokokousta varten. Jäsenkortti kännykkään PAMin jäsen voi tilata jäsenkortin kännykkäänsä. Matkapuhelimeen asennetussa mobiilijäsenkortissa on muovikorttiin verrattuna joitakin lisäominaisuuksia. Sen avulla voi muun muassa lukea liiton nettiuutisia, soittaa liiton palvelunumeroihin, tai sitä apuna käyttäen voi tilata käyttöönsä etukortti Cityshopparin. Kännykortilla saa samat jäsenedut kuin muovikortilla, mutta ei Neste Oilin alennusta. Lue jäsenkortin ohjeet pam.fi-sivuilta. ↑ Kännykkäkortilla saa samat edut kuin muovikortilla. Kuva: IStockphoto 22 | Pam 13.2.2015 Kohtaamisia kaupoissa Oulun keskustan kauppojen iltavuorolaiset tavattiin itse työstä, kun PAM pyöri työpaikoilla taas tammikuun lopussa. Perinteinen Viikko 5 rullasi ympäri maata nyt 11. kerran. – Eihän tää pami mikään uusi juttu ole, nuori mies sanoo ja heiluttelee PAMin esitettä kädessään. Johannes Palander on juuri kiskonut reisitaskuhousuja puolikkaan mallinuken jalkoihin, mutta jättää homman hetkeksi sikseen. Oulun Partioaitassa osa-aikaisena työskentelevä lääketieteen opiskelija tulee tervehtimään PAMin Viikko 5 -kierroksella sisään poikennutta Asmo nikulaa ja Markku hahtoa. – Mihin te pyritte? Palander tivaa hymyillen. – Reiluihin sopimuksiin. Siihen, ettei palkkoja poljeta, Hahto vastaa. Partioaitassa on puuhakas ja rento tunnelma. Paikalla on osa-aikaisen lisäksi myymäläpäällikkö, kahdeksasluokkalainen työelämään tutustuja, harjoittelija sekä pari kokoaikaista myyjää. Toinen heistä on heidi Ou- takoski, joka siirtyi vuoden alussa muotivaateliikkeestä tänne. – Vähän lähempänä omaa filosofiaa tämä, reippaan näköinen nainen naurahtaa. Hän liittyi liittoon jo useampia vuosia sitten, kun oli tullut ”muutamia ikäviä keissejä” vastaan. Muutenkin PAM Liikealan Oulun osasto 135:n aktiivien keskiviikon kierroksella melkein joka liikkeessä tavataan joku, jolle liitto on jo vanha tuttu. Ja on myös niitä, joita edes parin sanan vaihtaminen ei kiinnosta. – Mä en kuulu PAMiin, mä kuulun yyteekoohon, ilmoittaa laukkukaupan myyjä lyhyesti. S-MArkEtiSSA MiEhEt samoilevat pitkään hyllyjen välissä. Kassoilla on kiire. – Huomaa, että ollaan kaupassa, kun ei näy yhtään myyjää, Hahto toteaa. ↑ Heini Poth saa Asmo Nikulalta ja Markku Hahdolta esitteitä. Kuvat: KuvaUljas ↑↑ Johannes Palander ja Heidi Outakoski. Mutta löytyyhän sieltä, apulaismarketpäällikkö heini Poth. Hän lupaa toimittaa Nikulan ja Hahton jättämät esitteet kahvihuoneeseen. Hahto on jo vanha tekijä Viikko 5:llä, mutta Nikulalle loppua kohden kallistuva kierros on ensimmäinen. – Voittajafiilis,Nikula nauraa.Hän kuuluu liikealan osastoon, koska aloitti kaupan töissä ennen kokkiopintoja.Nyt työ on Antell-ketjun ravintolassa. ViikkO 5 -toimintaviikolla PAMin henkilökunta ja pamilaiset aktiivit painelevat työpaikoille tapaamaan ihmisiä. Tavoitteena on paitsi saada uusia jäseniä, myös kuulla pamilaisilla aloilla työskentelevien ihmisten kuulumisia ja vastailla kysymyksiin. Partioaitan Palanderin valmistuminen lääkäriksi lähestyy. Hän tietää, että lääkärit lähes poikkeuksetta kuuluvat Lääkäriliittoon, eli oma järjestäytymissuunnitelmakin on selvä. Mutta vielä jonkin aikaa hän käy tekemässä vähäiset vuoronsa retkeilytarvikekaupassa. Entä mikä fiilis jäi pamilaisten tapaamisesta? – Ihan hyvä fiilis jäi siitä, että tullaan suoraan puhumaan ihmisille. Se on paras tapa vaikuttaa. Sini Saaritsa Yhteiskunta & PAM Kaarlo Julkunen siirtyi 1980-luvulla lihatiskin takaa kiertämään maata Liikeliiton toimitsijana. Kuva: Työväen arkisto / PAM ”Voima on työpaikoilla” Julkusen Kalle täyttää tasavuosia. On siis aika käydä läpi hänen kuusi vuosikymmentään. Aloitimme lauseen jokaisesta ja Kalle täydensi ne. PAMin 2. varapuheenjohtaja Kaarlo ”Kalle” Julkunen on ollut ay-aktiivi 15-vuotiaasta. Julkunen ei ole ehdolla jatkamaan PAMin johtotehtävissä kesän liittokokouksessa, mutta pyrkii sen sijaan eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä Vasemmistoliiton riveistä. Julkunen aloitti työuransa myyjänä ja lihamestarina, siirtyi sitten silloisen Liikeliiton toimitsijaksi vuonna 1985 ja oli pari vuotta alue-esimiehenä. Nykyisessä tehtävässään hän on ollut vuodesta 2000. Se,että synnyin 50-luvulla vaatimattomissa oloissa, näkyy vieläkin siinä, että… edelleenkin olen pieni poika – vaikka koko on suuri – jolla sydän hakkaa, kun puhutaan köyhistä oloista. Kouluja minun aikoinani voisi kuvata... rakkaalla muistolla: harjoittelimme kumartamista ja tervehtimistä seinän vieressä. Pidän käy- töstapoja edelleen yhtenä peruspilareista näissä meidän ammateissamme. Varmasti löytäisin itseni palvelualoilta sittenkin, jos olisin nyt valitsemassa koulutusta. ↑ Julkunen täyttää 60 vuotta 25.2. Kuva: PAM ” Kun aloitin työt kaupassa 70-luvulla, jäsenhankinta oli… ihmisten kanssa vuorovaikuttamista, kuten nykyäänkin. Perustelut olivat ehkä erilaisia, sillä työehtosopimus oli paljon kapeampi ja kehittymättömämpi kuin nyt. Kun aloitin juoksupojan työt heinäkuussa, niin järjestäytyminen alkoi saman vuoden marraskuussa. Sitä ennen työpaikallani ei ollut ketään liiton jäseninä. Muistan hyvin sen reppuselkäisen varkautelaisen naisen, joka tuli kauppaan – hän oli aktiivi. Pian melkein kaikki olivat jäseniä. Myöhemmin minusta tuli työhuonekunnan puheenjohtaja. Minusta ammattiyhdistysliikkeen on pakko etsiä itsensä uudelleen, työpaikkatasolta.” Jos vertaa toimitsijan tehtävää 80-luvulla tähän päivään,huomaa… että olimme paljon työpaikoilla. Tänä päivänä tehdään enemmän töitä toimistosta käsin. Toki työvälineet ovat erilaisia, kun nyt ollaan koko ajan tiedon äärellä ja tavoitettavissa. Minusta ammattiyhdistysliikkeen on pakko etsiä itsensä uudelleen, työpaikkatasolta. Nyt on tultu vähän va- kuutusyhtiötyyppiseen toimintaan, vaikka voima on työpaikoilla. Jäsenten arjen kannalta liittojen ja keskusjärjestöjen yhdistymiset ovat… helpompia kuin liittojen henkilökunnan tai hallinnon kannalta. PAM perustettiin 2000-luvun alussa,ja kuten tyypillistä on,vei noin kymmenen vuotta ennen kuin oltiin aidosti yhtä. Nyt viime vuosina on voitu jo taas korostaa eri alojen ja ammattien merkitystä PAMin sisällä. Näen, että keskusjärjestöjen on myös yhdistyttävä ja suurempia liittokokonaisuuksia on synnyttävä, mutta voima syntyy siitä jos voitaisiin aiempaa enemmän käyttää ihmisiä työpaikkapinnassa.Luottamusmiehiä tuettaisiin, ja niissä yrityksissä,joissa sellaista ei ole,luottamusmiesjärjestelmää rakennettaisiin. Tulevaisuudessa työntekijän on itse entistä enemmän… ylläpidettävä ja kehitettävä ammattitaitoaan. Omassa edunvalvonnassa on myös hyvä olla nykyistä aktiivisempi: osata löytää tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Toivottavasti tulevaisuudessa pystytään myös nostamaan palvelualojen tuottavuutta ja sitä kautta arvostusta. Vuorovaikutustaidoista pitäisi myös maksaa palkkaa. Perinteisesti erilaisten koneiden käsittelystä on maksettu enemmän, vaikka ihminen on vaikeampi laite. Tuomas Lehto Pam 13.2.2015 | 23 Yhteiskunta & PAM Osastojen ilmoitukset Ammattiosastojen tapahtumatiedot julkaistaan palstalla maksutta. KuvA: istocKphoto Ilmoittajan ohjeet Ilmoitusaineisto on toimitettava viimeistään aineistopäivänä klo 14 verkkolomakkeella osoitteesta www.pamlehti.fi tai sähköpostilla [email protected]. Lisätietoja: Satu Tuppurainen, p. 020 774 2218 tai [email protected] Valtakunnalliset vakka-suomen osasto 740. JärJestötoimitsiJain Liitto JtL. Liittokokous to 23.4. klo 11 Palvelualojen ammattiliitto PAMin kokoustiloissa, Paasivuorenkatu 4–6 A, 2. krs, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat. Liittokokoukseen osallistuvien äänivaltaisten jäsenten kotimaan matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon tariffien mukaan. 120v lauantaina 21.3. klo 15–23 Juhlatalo Hovi Sukkavartaankatu 9, Tampere (ent. Pirkanhovi) Arvoisa ammattiosastomme jäsen, 120-vuotisen edunvalvontatehtävämme kunniaksi kutsumme Sinut juhlapäivälliselle ja illanviettoon Juhlatalo Hoviin Tampereelle. Illan ohjelmassa on buffet-päivällinen, stand uppia Ison A:n tapaan sekä elävää musiikkia ja tanssia Syrjähyppy-yhtyeen tahdissa. Juhlapuhujina PAMin puheenjohtaja Ann Selin ja SAK:n Tampereen paikallisjärjestön puheenjohtaja Markku Kivistö. Sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä [email protected] tai (03) 214 9023 Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Pamina 003 ry juhlatoimikunta Sähköposti: [email protected] Puhelin: 03 214 9023 / 050 406 6083 / 050 591 4425 Osoite: Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 33210 Tampere Pukukoodi: Juhlapuku 24 | Pam 13.2.2015 Helsinki-Uusimaa HeLsingin varastotyöntekiJät osasto 036. Kahvi- ja keskustelutilaisuus eläkeläisjäsenille ke 4.3. klo 13–15 ammattiosaston tiloissa, Hämeentie 9 b 39 (sisäpiha, ovisummeri). Tämän jälkeen tapaamme pääsääntöisesti aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Ilmoittautumiset Tapsalle p. 050 561 7944 tai [email protected]. erikoisasentaJat-mekaanikot osasto 602. Kevätretki Prahaan la-su 25.–27.4. Reissulle mahtuu mukaan 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Hinta 2 hh 260 €, 1 hh 314 €, sisältää lennot, lentokenttäkuljetukset, majoituksen Hotel Olsanka*** ja aamiaisen. Lennot Finnairilla meno la klo 9.35 ja paluu Helsinkiin ma klo 22.35. Ilmoittautumiset 26.2. mennessä sähköpostilla [email protected]. Ilmoita nimesi, syntymäaikasi ja sähköpostiosoitteesi/kännykkänumerosi. Maksu välittömästi osaston tilille FI72 5541 2820 0007 51. Lähtijöille tarkemmat tiedot sähköpostilla (kännyyn, jos ei ole meiliä). Jos kaikki paikat eivät täyty jäsenistä, voivat myös avecit lähteä mukaan 2 hh 385 € ja 1 hh 439 €. keravan osasto 772. KUT:n teatteriesitys "Harmaat pantterit – kapina Käpyhovin vanhainkodissa" la 7.3. klo 19 Keravan Keuda-talolla, Keskikatu 3 A. Liput osastolaisille 10 €, avec 26,50 €. Ilmoittautumiset ja maksuohjeet 2.3. mennessä Jyrille p. 050 533 1395 tai sähköpostilla [email protected]. Paikkoja on rajoitetusti, joten toimi pian. Ruisrannan varauskalenteri on avautunut. Käy varaamassa kesän vuorosi itsellesi tai työpaikkanne tilaisuudelle. Osasto 069 tarjoaa työpaikkatilaisuutenne vuorot maanantaisin ja tiistaisin, kun osaston johtokunnan jäsen on kertomassa ammattiosastomme toiminnasta. Sovi asiasta etukäteen toimistomme kanssa. Varauskalenteri löytyy osoitteessa http://www.pam069turku.com/ruisranta. Tiedustelut arkisin klo 9–18 p. 040 536 3069. Erikoisasentajat-mekaanikot reissaavat huhtikuussa viikonlopuksi keväiseen Prahaan. Lounais-Suomi LiikeaLan turun seudun osasto 069. Perinteinen ko- ko perheen talvirieha su 22.2. klo 13 Hirvensalon laskettelumäessä yhdessä PAM L-S osastojen kanssa. Mukaan yritämme saada myös iki-ihanat halieläimet. Osastot tarjoavat jäsenilleen grillimakkaran ja mehun Kallun grillillä. Ilmoittautumiset pam.osasto702@ co.inet.f. Säävaraus. Esimiesryhmän kokoontuminen ti 24.2. klo 18–20 Kokouskellarissa, Yliopistonkatu 33. Tapaamisen aiheena taloustilanteiden vaikutukset kaupan alalla Turun alueella ja muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä toimistoaikana p. 02 231 3069 tai ajasta riippumatta [email protected] tai netin kaavakkeella. Voit ilmoittautua myös suoraan ryhmän vetäjälle p. 040 554 0713. Viroa matkailijoille 20 h 4.3.–6.5. keskiviikkoisin klo 17–18.30. Käytännön Viroa jo kesän matkoille. Opitaan perusilmaisuja, kohteliaisuusfraaseja, käsitellään matkailuun liittyviä aiheita: kaupungilla, kahvilassa, kaupassa, satamassa, asemilla, hotellissa. Kurssilta saa myös käytännön tietoa Virosta, sillä opettaja Mari Jurtom on virolainen. Kurssimaksu jäsenelle 15 €. Ilmoittaudu p. 0400 569 363 tai [email protected]. Ilmoita samalla olevasi PAM069 jäsen. Hätäensiapukurssi ke 11.3. klo 9 Kokouskellarissa, Yliopistonkatu 33 A. Työsuojelujaoston järjestämä maksuton, kaikille jäsenille tarkoitettu koulutus antaa valmiu- det pelastavaan ensiapuun, eli taidot jotka jokaisella tulisi ehdottomasti olla. Osallistujat saavat maksutta virallisen todistuksen. Osasto tarjoaa myös lounaan sekä aamuja iltapäiväkahvit. Kouluttajana SPR. Ilmoittaudu toimistolle 5.3. mennessä p. 02 231 3069, [email protected] tai netin kaavakkeella. Teatteriretki ti 17.3. klo 16.30 Tampereen työväenteatteriin. "Vielä ehtii" on raikas ja railakas komedia ystävättäristä, jotka ottavat kaiken irti elämästä. Ikää on jo 80, mutta paljon pitäisi vielä ehtiä: asua kollektiivissa, rakastua ja aloittaa uusi elämä. Tämän komedian ikäihmiset ovat ihanan epäsovinnaisia. Kaikkea muuta kuin kilttejä ja hiljaisia. Vielä sitä ehtii tässäkin iässä räväyttää! Retkelle lähdetään klo 16.30 tuttuun tapaan linja-autolla osaston toimiston edustalta, Yliopistonkatu 33 A. Esitys alkaa klo 19. Väliaikakahvin ja huikean esityksen jälkeen palaamme Turkuun. Retken hinta jäseneltä 30 € ja avecilta 40 €. Ilmoittaudu toimistolle p. 02 231 3069 tai [email protected]. Eduskuntavaalitilaisuus ke 18.3. klo 18 Borealla Baltic-salissa Turussa. PAMin Turun alueen ammattiosastojen yhdessä järjestämän tilaisuuden juontajana Markku Heikkilä. Tarjolla kahvia ja suolapalaa. Tilaisuudessa esittäytyvät myös PAMin liittokokousvaaliehdokkaat alueelta. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi toimistolle. Kevätkokous ti 21.4. klo 17 Alvariumissa, Puutarhakatu 8, Turku. Merkitse aika jo valmiiksi kalenteriisi. Tallinnan matka la-su 18.– 19.4. Matkan hinta osaston jäseniltä 50 €, avec 110 €. Hotelli Nordic, Forum Hotel. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.3. mennessä Hennalle p. 045 631 3574 tai sähköpostilla henna. [email protected]. Puhelut arkisin klo 16 jälkeen. Keski-Suomi LiikeaLan keski-suomen osasto 043 varttuneet. Lii- kunnallinen päivä ti 24.2. kylpylä Laajavuoressa. Tavataan kylpylän aulassa klo 9. Vapaamuotoisen vesiliikunnan jälkeen ruokailu noutopöydästä. Omavastuu 18 € (27,70 €) sisältää kylpylän ja ruokailun. Mukaan mahtuu 20 nopeinta. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset toimistolle ti 17.2. tai ke 18.2. klo 12–15 p. 014 617 709. Maksu 18.2. mennessä toimistolle tai tilille FI57 5290 0220 3204 91, viite 43504. HoteLLi- Ja ravintoLa-aLan keuruun osasto 787. Os- tosmatka Tallinnaan ma 23.3. Lähtö Keuruun mh klo 03.30, matkaltakin pääsee kyytiin. Paluu seuraavana yönä. Ostosaikaa on 7 h! Hinta osaston jäsenille 20 € sisältää matkat ja päivällisen laivalla, ei-jäsenen hinta 80 €. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Sarilta [email protected] tai p. 040 535 4136. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Muista mukaan passi tai henkilökortti. Kaakkois-Suomi LiikeaLan LaHden seudun osasto 062. Eläkeläisjaos- ton risteily Tallinnaan su-ma 22.–23.3. Baltic Queenilla. Hinta eläkeläisjäseneltä 20 € sis. kuljetuksen Lahti-HelsinkiLahti ja risteilyn 2 hengen Bhytissä. Lähtö sunnuntaina klo 15.30 Lahdesta linja-autoaseman tilausajolaiturista. Sitovat ilmoittautumiset 16.–18.2. klo 15–18 p. 040 715 5140. kouvoLan seudun kiinteistötyöntekiJät osasto 533. Kevätkokous ti 17.3. klo 18 TSL:n toimistolla, Kouvolankatu 24, 2. krs, Kouvola. Yhteiskunta & PAM Koulutus alueilla Jäsenet voivat osallistua oman alueensa koulutukseen. Itä-Suomi oulu LiikeaLan MikkeLin seudun osasto 008. Eläkeläiskerho. LiikeaLan kajaanin seudun osasto 004. Jäsenedut. Ka- Eläkeläisten kokoontumiset jatkuvat joka kuukauden parillisena tiistaina klo 13 osoitteessa Vuorikatu 11, K-kerros. Osaston 008 toimisto päivystää maanantaisin klo 18–19, Vuorikatu 11, 2. krs, Mikkeli. Sieltä voit noutaa tämän vuoden smartumit (5 kpl). Muista ottaa jäsenkortti mukaan. Lisätietoja osoitteesta [email protected]. LiikeaLan Pohjois-karjaLan osasto 022 ja PohjoiskarjaLan osasto 721. Tur- vallisuuskoulutusta ma 9.3. klo 18 Näkövammaisten tiloissa, Kauppakatu 17 b, Joensuu. Teemana väkivallan uhka työssä. Kouluttajana aluejohtaja Jaana Rossinen rikosuhripäivystyksestä. Ilmoittautumiset tekstiviestillä Seijalle 050 414 9344, [email protected] tai Hannalle 050 309 7136, [email protected]. Osasto tarjoaa kahvit. YLä-karjaLan PaMiLaiset osasto 796. Jäsenetu. Jäse- nillä mahdollisuus käydä kerran maalis- ja huhtikuun aikana uimassa Break Sokos Hotel Bombassa. Ota jäsenkortti mukaan ja laita nimi listaan. Pohjanmaa eteLä-PohjanMaan osasto 031 jaLasjärven PaikaLLisosasto. Virkistys- ja tee- mailta "PAM tutuksi" ke 18.2. klo 18–20 Kiuaskallion laskettelurinteessä. Paikalla liiton toimitsija. Tule keskustelemaan ajankohtaisista ja sinulle tärkeistä työelämään liittyvistä asioista. Paikallisosasto tarjoaa jäsenilleen ja heidän lapsilleen loppuillaksi hissilipun rinteeseen. Makkaraja mehutarjoilu, pulkkamäki ja hiihtoladut käytössä. eteLä-PohjanMaan osasto 031 seinäjoen PaikaLLisosasto. Korutekstaus-kurssi ke 4.3. klo 16–21 osaston toimistolla, Vapaudentie 32–34 B 7, Seinäjoki. Opettajana Marika Koskimäki-Ketelä. Kurssi on jäsenille ilmainen ja sisältää opetusmateriaalin ja tarvikkeet sekä tauolla kahvin/teen ja sämpylän. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset 25.2. klo 16 mennessä Sarille make klo 8–16 p. 040 779 1686 tai sähköpostilla sari.mattila@ pamep.inet.fi. Ilmoita nimesi, puh.nro ja jäsennumero. vaasan seudun PaLveLutYöntekijät 711. Tyky-kun- toseteleitä jaossa ma 2.3. klo 14.30–17 toimistolla, Pitkäkatu 43. Ota jäsenkortti mukaan. Eläkejaoston kuukausikokous ke 4.3. klo 13 osaston (711) toimistolla, Pitkäkatu 43. jaanin uimahalliin/kuntosalille 40€/10x (norm. 65 €) + 10€ ranneke, johon 10x ladataan kerralla. Ilmoita samalla yhtiönro 11. Sotkamossa Vuokatissa uimaan 40€/10x (norm. 59€) tai kuntosalille 21€/10x (norm. 40€). Sarjaliput otetaan kerralla. Etu kerran 30.6. asti. Keilaus ja elokuvaliput: Keilahalli Kajaani 3 € ale norm.hinnasta/krt. Sotkamo Bowlcircus 5€ ale norm.hinnasta/krt. Elokuvalipuista BioRexissä 2€ alennus. Sotkamon Kino Visio elokuvateatterista 2€ alennus. Edut ovat henkilökohtaisia ja saatavissa jäsenkortilla. LiikeaLan ouLun osasto 135. Laskettelupäivä Iso-Syötteellä su 22.3. nuorille alle 31 v. Hinta 15 €/jäsen sis. kuljetuksen ja hissilipun. Omat varusteet mukaan. Lähtö Oulun linja-autoasemalta (tilausajo) klo 10, paluumatkalle klo 18.30. Sit. ilmoittautumiset ja maksut tilille viimeistään ke 11.3. Tiia p. 041 453 0377 (myös viestit) tai [email protected] (saat maksutiedot paluuviestissä). Osaston toimisto on suljettuna viikon 10 (2.–8.3.). LiikeaLan ouLun osasto 135, ouLun kiinteistötYöntekijät 506 ja hoteLLi-ja ravintoLa-aLan ouLun osasto 710. Ystävänpäiväkahvit la 14.2. klo 13–15 PAMin toimiston kokoustilassa, Uusikatu 22, 5. krs, Oulu. Osastojen jäsenet – sydämellisesti tervetuloa! Levin retki pe-su 10.–12.4. Majoitus Kylpylähotelli Levitunturissa. Hinta: 4/3/2 hh jäsen 100/120/130 € ja ei-jäsen 240/260/290 €. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 26.2. toimistolle osasto135@ liikealanoulunosasto.fi tai mato klo 9–12, 13–16 p. 044 545 0135. Maksu tilille viimeistään 2.3. Lue lisää: www.liikealanoulunosasto.fi. LiikeaLan YLivieskan seudun osasto 367. Jäsenetuja. Ilmainen uinti Ylivieskan, Nivalan, Oulaisten, Haapajärven ja Pyhäjärven uimahalleissa, Kylpylä SaniFani Kalajoki. Edun voi käyttää kerran viikossa. Huom! Haapaveden uimahalliin lippuja Teijalta p. 050 557 6469 ja Tertulta p. 040 562 6883. Etu voimassa 30.6. asti. Ylivieskan Akustiikan hinnasta -50 %. Etu voimassa 31.12. asti. Edut ovat myös ent. Haapajärven osaston 109 jäsenille osastojen yhdistymisen vuoksi. Edut ovat henkilökohtaisia, näytä jäsenkorttisi. ouLun kiinteistötYöntekijät osasto 506. Toimisto kiinni viikolla 10. Osaston toimisto on suljettuna 2.–8.3. hoteLLi- ja ravintoLa-aLan ouLun osasto 710. Keilail- ta nuorille la 14.2. klo 18 Oulun keilahallilla. Ystävänpäivätapahtuma nuorille jäsenille. Ota mukaan osastoon 710 kuuluva/haluava ystäväsi. Ilmoittautumiset jäsennumerolla Leenalle p. 040 582 2596. Ole nopea, mukaan mahtuu max 15 nuorta. Rukan lomaosake. Nyt vuokrattavissa osaston Ruka Chalest -osake vuodelle 2015. Lisätietoja nettisivultamme www.oulu710.pamosasto.fi. lappi Meri-LaPin osasto 718. Tilinpäätöskokous ti 3.3. klo 18 Kemin toimistolla, Kauppakatu 18 A, 2. krs. kouLutus sekä siihen sisältyvät tarjoilut ja majoitukset ovat maksuttomia. YLi 6 € matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen hintojen mukaan. iLMoittautuMiset jäsentunnuksilla www.pam.fi, p. 030 100 600 tai aluetoimiston omaan sähköpostiin. Helsinki-Uusimaa ASIAkAStIlAnteet Missä? PAMin keskustoimisto, Paasivuorenkatu 4–6 A, Hki. MiLLoin? Pe 13.3. klo 9.30–16. Kaipaatko lisävinkkejä haastaviin vuorovaikutus- ja viestintätilanteisiin niin työntekijöiden kuin työnantajien kanssa? Miten kehität vaikuttamisen taitoja? Miten motivoit ja sitoutat ihmisiä? Aktiivista kuuntelemista ja jämäkkää ilmaisua voi kehittää. Tule tehostamaan vaikuttamisen taitojasi. Kouluttajana vuorovaikutusvalmentaja ja kehittämiskonsultti Päivi Yli-Kokko (FM). Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 20.2. [email protected]. Häme-Pirkanmaa VUoroVAIkUtUSjA VIeStIntätAIdot Missä? Petäys Resort, Hattula. MiLLoin? La-Su 7.–8.3. Perehdymme siihen, kuinka saamme viestimme perille mahdollisimman hyvin ja harjoittelemme jämäkkää, mutta vapautunutta esiintymistä. Kurssi toteutetaan TSL:n kanssa. Ilmoittautumiset 17.2. mennessä [email protected]. keski-Suomi Itä-Suomi tUnne kUlUttAjAn oIkeUdet kAUPPA VerkoSSA – tUnne Säännöt! Missä? Ravintola Harmooni, Jyväskylä. MiLLoin? Ti 17.3. klo 9–16. Missä? Hotelli Oscar, Varkaus. MiLLoin? To 12.3. klo 16.30–20. Kurssi järjestetään yhdessä Kuluttajaliiton kanssa. Voiko myyjä joutua vastuuseen, jos asiakas maksaa varastetulla maksukortilla? Saako asiakas vaihtaa ostamansa tuotteen, jos on vahingossa ostanut väärän tuotteen? Pitääkö asiakkaalla olla kuitti, jos vaatii virheellisen tavaran tilalle toista? Pitääkö ottaa vastaan sentin kolikoita? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin saat vastauksen tällä kuluttajaoikeuksiin perehtyvällä kurssilla. Ilmoittautumiset viimeistään 24.2. [email protected]. kaakkois-Suomi jo rIIttää! – kIUSAAmInen työPAIkoIllA Missä? Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola. MiLLoin? Ma 16.3. klo 10–16. Mitä tehdä, jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua? Tule oppimaan, kuinka voit tunnistaa epäasiallisen kohtelun ja miten tilanteisiin voi ja pitää puuttua. Käymme läpi erilaisia häirintämuotoja, niiden tunnistamista, lainsäädäntöä, häirintään puuttumisen keinoja ja vastuita. Kurssi on tarkoitettu kaikille PAMin jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita työpaikkansa kehittämisestä. Ilmoittautumiset viimeistään 25.2. [email protected]. PaM itÄ-suOMi LIITTOKOKOUSVAALIEN EHDOKASKOULUTUKSET ma 23.2. klo 18–20 JOENSUU Sokos Hotelli Kimmel, Itäranta 1 ti 24.2. klo 18–20 SAVONLINNA Sokos Hotelli Seurahuone, Kauppatori 4–6 ti 24.2. klo 18–20 IISALMI Sokos Hotelli Koljonvirta, Savonkatu 18 ke 25.2. klo 18–20 MIKKELI Hotelli Cumulus, Mikonkatu 9 Uudet verkkokauppaa koskevat säännökset tulivat voimaan kesäkuussa 2014. Tiedätkö milloin kuluttajalla on oikeus peruuttaa kauppa? Tai miten verkkokaupassa on turvallista maksaa? Miten kauppa peruutetaan ja kuka maksaa tavaran palautuksen? Näihin ja muihin asioihin saat vastauksen tällä kurssilla, joka järjestetään yhdessä Kuluttajaliiton kanssa. Ilmoittaudu 19.2. mennessä [email protected]. Pohjanmaa roHkene SAnoA PoHjAnmAAllA Missä? Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki. MiLLoin? La 21.3. klo 10–15. Mitä on rohkeus? Mistä sitä saa? Kuinka tulen kuulluksi? Koulutuksessa opiskellaan ja harjoitellaan rohkeuden ja sanomisen taitoja. Kun kerran avaa suunsa, on muutos saanut alkunsa. Jokainen tarvitsee ympärilleen muita rohkeita, sillä muutoksen tekee samanhenkisten ihmisten liitto. Kurssilla pohditaan ja harjoitellaan keinoja jännityksen selättämiseen arjessa: puhelimessa, haastattelussa. Jännitys on luonnollinen, psykofyysinen reaktio uuteen tilanteeseen, jota ei kannata hävetä. Sopiva jännitys on hyvä mauste vaikuttavalle esiintymiselle. Päästä sisäinen loistosi irti ja tule kurssille! Ilmoittaudu viimeistään 13.3. [email protected]. OletkO asettunut ehdOlle PaMin liittOkOkOusvaaleissa? Tilaisuudet ovat itäsuomalaisille PAMin liittovaaliehdokkaille ja jäsenille, jotka haluavat tukea ehdokkaita. Tarjolla kahvia ja teetä sekä suolaista purtavaa. to 26.2. klo 18–20 KUOPIO Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 2 pe 27.2. klo 18–20 VARKAUS, PIEKSÄMÄKI Scandic Oscar, Kauppatori 4, Varkaus Sitovat ilmoittautumiset 15.2. mennessä [email protected] Mainitse ilmoittautumisessa jäsennumerosi, paikkakunta jonka tilaisuuteen osallistut ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Pam 13.2.2015 | 25 Samma på svenska Plock ur ledaren Högsta domstolen beslutade att det inte var okej att säga upp en anställd för att hon inte gick med på sänkt lön. Tingsrätten behandlade ett fall där ett gäng kvinnor krävde sin rätt att bli sakligt behandlad på jobbet. Så länge fackförbunden Finland inte har självständig rätt att väcka talan, så hänger det på enskilda mänskors mod att sådana här fall får ett avgörande. Ju tuffare arbetslivet blir, desto mera mod krävs det. Lyckligtvis finns det modiga! Tack vare dem blir gränsen för vad som är okej i arbetslivet tydlig också för andra. Auli Kivenmaa Snabbt chefredaktör Seppälä-kedjan får ny ägare. Enligt avsiktsförklaringen ska Stockmann sälja dotterbolaget Seppälä till kedjans verkställande direktör Eveliina Melentjeff och hennes make Timo Melentjeff. Affären omfattar 82 butiker i Finland och 20 i Estland. Enligt beslutet från i fjol ska 41 Seppälä-butiker butiker stängas i Finland under det här året och 200 jobb försvinner. Efter det sysselsätter lsätter kedjan cirka 500 personer i Finland. Slut på tafsandet Ingen ska behöva stå ut med tafsande på jobbet, konstaterar "Anita". a" Bild: a". Pentti Vänskä Stopp för nollavtal. Ett nytt medborgariniarinitiativ kräver att användningen av nollavtal avtal begränsas. Nollavtal innebär att den anställda nställda inte har någon minimiarbetstid. Regeringen gen har inte gjort något åt saken och därför startades artades medborgarinitiativet och kampanjen Operation Fastjobb. Medborgarinitiativet behandlas i riksdagen om 50 000 skriver under det senast 15 juli. Skriv under det på medborgadborgarinitiativ.fi Tiotusentals norrmän deltog i en två å timmar lång politisk strejk 28 januari. Arbetstagarna agarna drog ut på gatorna, eftersom de motsatte tsatte sig förändringar i arbetsmiljölagen, som den borgerliga regeringen föreslagit. Till exempel empel ska det bli lättare för arbetsgivaren att använda vända sig av visstidsanställningar. Det var en av de största politiska strejkerna i norsk historia. Vd:n tafsade på och förolämpade de kvinnliga anställda. Till sist fick de anställda nog och tog saken till rätten. Den v erkställanDe direktören för en butik i Varkaus tafsade i flera års tid på de kvinnliga anställda, klappade dem på stjärten, skymfade och hotade med att ge sparken. I butiken förekom också problem med inomhusluften. En eftermiddag på våren år 2013 fick de anställda nog. De tog fallet till rätten med hjälp av PAM. I slutet av januari, knappt 2 år senare, kom domen. Tingsrätten i Norra Savolax dömde butikens vd till 100 dagsböter för diskriminering och arbetarskyddsbrott. Han dömdes också att betala motpartens rättegångskostnader. Vd:n har bestridit alla åtal och har överklagat domen, som inte vunnit laga kraft. Fallet kan gå vidare till hovrätten. De anställdas berättelser om händelserna var likställiga och tingsrätten trodde på dem. Enligt vittnesmålen hade direktören ofredat flera kvinnliga anställda både genom att tafsa på dem och förolämpa dem. De anställda hade flera gånger sagt åt vd:n att sluta bete sig på det sättet. I butiksutrymmena hade det dessutom skett ett vattenläckage som gav de anställda symptom.Men ingenting gjordes åt saken.Direktören försökte på olika sätt försvåra besök till företagshälsovården och vägrade godkänna läkarintyg. De anställDa är lättade över domen, men en del av dem är ännu sjukskrivna på grund av det skedda. – Det har inte gått en enda dag som jag inte skulle ha tänkt på saken. Arbetsgivarens beteende har lämnat spår som aldrig försvinner, berättar försäljaren Mari. Hon har lidit av sömnlöshet och ångest. – Den skyldiga är dömd, men processen har varit väldigt lång och tung, säger anita som var butiksansvarig. Kvinnorna uppmanar andra i samma situation att genast ta tag i saken genom att kontakta arbetarskyddsfullmäktigen eller vid behov till facket, företagshälsovården eller arbetarskyddsmyndigheterna. – I dagens läge ska ingen behöva stå ut med sånt, säger Anita. Fotnot: kvinnornas namn har ändrats. Tuomas Lehto Olagligt att sänka lönerna för att vinna anbud ISS Palvelut erbjöd samma jobb med lägre lön efter anbudsförfarandet. Högsta domstolen var av samma åsikt som Milla reijonen: det är inte okej. För 6 år sedan sade ISS upp Reijonen som jobbade som posthanterare. ISS sade upp henne på ekonomiska och produktionsmässiga grunder när hon inte gick med på att fortsätta med samma jobb men 26 | Pam 13.2.2015 med lägre lön. Lönen sänktes i samband med anbudstävlan. Huruvida uppsägningen var laglig eller inte behandlades först i tingsrätten, sedan i hovrätten och slutligen i högsta domstolen. Alla rättsinstanser var av samma åsikt: uppsägningen var olaglig. Arbetsgivaren ansåg att uppsägningen var motiverad, eftersom arbetet i posthanteringen minskade i samband med det nya serviceavtalet. Men Reijonens arbetsbild förblev den samma och det vägde tungt i rätten. Rätten konstaterade också att posthanteringen inte var en självständig administrativ eller ekonomisk enhet i ISS och därför fanns det inte ekonomiska eller produktionsmässiga grunder för uppsägningen. Beslut av högsta domstolen har karaktären av prejudi- kat, vilket betyder att de utgör norm för liknande rättsfall. PAMs jurist arja Pohjola ser högsta domstolens dom som mycket betydande. – Om slutresultatet hade varit ett annat, så skulle anbudsförfarandet i fortsättningen ha kunnat berättiga lönesänkningar, säger Pohjola. Nu vågar Reijonen vänta på ersättning. Milla Reijonen. Bild: Miisa Kaartinen Tiina Ritala Elämä Saimi Murrolla on sata vuotta mittarissa 29 | Oulussa soi karaoke 30 | Hikinen peliporukka Keravalla 36 | Sanaristikko 38 | Tekee hyvää "Sekä oma että toisen päivä voi parantua." Toisten huomioiminen Nimi: Johanna Buska. Ikä: 38. Työ: Kassa-tarjoilija Fazer Food Servicesillä, myy myös alusasuja oman toiminimen kautta. Koti: Kemissä miehen ja kolmen pojan kanssa. Mikä kuluttaa voiMia? Jos yksi ihminen ottaa kaiken harteilleen. Ongelmia tulee, jos tuntee olevansa yksin vastuussa kaikesta. Ei ehkä osaa jakaa töitä tai pyytää apua. Aikanaan minulla oli työtoveri, joka haali paljon tehtäviä ja otti kaikesta itselleen haasteen. Hän väsytti itsensä. Miten jaksat? Yhteistä työhyvinvointia parantaa, jos hoksaa kun toisella on paha olo ja puuttuu siihen. Silloin sekä oma että toisen päivä voi parantua. Joskus työkaverilla on ollut esimerkiksi kotona murhetta, ja olen kysynyt, onko kaikki hyvin. Toinen on saanut purkaa sen, mikä mieltä on painanut. Toisen huomioimista on myös, että jos itsellä on paha päivä, sitä ei tarvitse purkaa muihin tiuskimalla. On parempi kertoa, jos esimerkiksi haluaa olla rauhassa. Tuomas Lehto Fakta Kuva: iStockphoto 27 Tuki parantaa vointia: Sosiaalinen tuki esimerkiksi työyhteisössä edistää ihmisen hyvinvointia ja jopa ehkäisee sairauksia. Vaikutus on erityisen suuri, jos ihminen voi luottaa saavansa tukea silloin kun tarvitsee. Lähteet: Terveyskirjasto, MTK:n tutkimus (Elisa Lehtonen). Pam 13.2.2015 | 27 kassa INFO ansiopäivärahan suuruus Peruspäivärahan määrä vuonna 2015 on 32,80 euroa. Kansaneläkelaitos maksaa työttömille peruspäivärahaa tai samansuuruista työmarkkinatukea. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahasta, tulosidonnaisesta ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Päivärahan ansio-osa maksetaan tietyin ehdoin korotettuna. Oheisesta taulukosta voi tarkistaa, minkä suuruista päivärahaa työtön jäsen kassasta saa. Palkka sarakkeessa on hänen työttömyyttä edeltävä keskimääräinen kuukausipalkkansa 26 viikon ajalta. Päiväraha on laskettu ilman ansio-osan korotuksia ja korotetulla ansio-osalla. Mahdollisia päivärahan lapsikorotuksia ei taulukossa ole huomioitu. Lapsikorotukset tänä vuonna ovat yhdestä lapsesta 5,29 euroa, kahdesta 7,77 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,02 euroa päivässä. Korotettua ansio-osaa voidaan ehtojen täyttyessä maksaa 90 päivältä pitkän työuran päättyessä (esim. työhistoriaa tulee olla vähintään 20 vuotta). TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelPäiväraha €/Pv korotettu Päiväraha 1 180,00 41,68 44,25 37,60 1 200,00 42,08 32,80 37,60 1 220,00 32,80 37,60 1 240,00 32,86 37,60 1 260,00 840,00 33,66 37,60 860,00 34,46 37,60 880,00 35,26 37,60 900,00 36,06 920,00 36,47 940,00 36,87 38,05 1 380,00 HELSINKI Siltasaarenkatu 6, 4. krs, 960,00 37,27 38,57 1 400,00 00530 Hki; TURKU Yliopistonkatu 980,00 37,67 39,08 1 420,00 1 000,00 38,07 39,60 33210 Tampere; KUOPIO Ajurinka- 1 020,00 38,48 40,11 tu 29, 70110 Kuopio; OULU Uusikatu 1 040,00 38,88 40,63 1 480,00 Palkka €/kk Yhteystiedot: Työttömyysturvaneuvonta Ma–pe klo 9–16 puh. 020 690 211 Työttömyyskassan verkkopalvelu www.pam.fi/tyottomyyskassa Keskustoimisto PL 93, 00531 Hki Aluetoimistot 33 G, 4. krs, 20100 Turku; TAMPERE Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 22, 90100 Oulu. Lomakeskus Huhmarissa 4.–9.5.2015 Palkka €/kk Päiväraha €/Pv korotettu Päiväraha 1 620,00 50,50 55,61 2 060,00 59,31 66,97 44,76 1 640,00 50,90 56,12 2 080,00 59,71 67,49 42,48 45,28 1 660,00 51,30 56,64 2 100,00 60,11 68,00 42,88 45,80 1 680,00 51,70 57,16 2 120,00 60,51 68,52 43,28 46,31 1 700,00 52,10 57,67 2 140,00 60,91 69,04 1 280,00 43,68 46,83 1 720,00 52,50 58,19 2 160,00 61,31 69,55 1 300,00 44,08 47,34 1 740,00 52,90 58,71 2 180,00 61,72 70,07 1 320,00 44,49 47,86 1 760,00 53,30 59,22 2 200,00 62,12 70,58 37,60 1 340,00 44,89 48,38 1 780,00 53,70 59,74 2 220,00 62,52 71,10 37,60 1 360,00 45,29 48,89 1 800,00 54,10 60,26 2 240,00 62,92 71,62 45,69 49,41 1 820,00 54,50 60,77 2 260,00 63,32 72,13 46,09 49,93 1 840,00 54,90 61,29 2 280,00 63,72 72,65 46,49 50,44 1 860,00 55,30 61,81 2 300,00 64,12 73,17 1 440,00 46,89 50,96 1 880,00 55,70 62,32 2 320,00 64,52 73,68 1 460,00 47,29 51,48 1 900,00 56,11 62,84 2 340,00 64,92 74,20 47,69 51,99 1 920,00 56,51 63,35 2 360,00 65,32 74,72 705,00 32,80 37,60 740,00 32,80 760,00 800,00 820,00 Palkka €/kk 1 060,00 39,28 41,15 1 500,00 48,09 52,51 1 940,00 56,91 63,87 2 380,00 65,72 75,23 1 080,00 39,68 41,66 1 520,00 48,49 53,03 1 960,00 57,31 64,39 2 400,00 66,12 75,75 1 540,00 48,89 53,54 1 980,00 57,71 64,90 2 420,00 66,52 76,27 66,92 76,78 1 100,00 40,08 42,18 1 120,00 40,48 42,70 1 560,00 49,29 54,06 2 000,00 58,11 65,42 2 440,00 1 140,00 40,88 43,21 1 580,00 49,69 54,57 2 020,00 58,51 65,94 2 460,00 67,32 77,30 1 160,00 41,28 43,73 1 600,00 50,10 55,09 2 040,00 58,91 66,45 2 480,00 67,73 77,81 Tulosta lomatukihakemus netissä www.hyvinvointilomat.fi, täytä se huolellisesti ja lähetä osoitteeseen PAM ry, PL 54, 00531 Helsinki. Valinnat lomaviikoille suorittaa Hyvinvointilomat ry. Hakuaika päättyy 4.3.2015 Loman omavastuu 50 €/aikuinen sis. majoituksen loma-asunnossa (2 hlöä/ asunto), täysihoidon ja yksilöidyn lomaohjelman. PAM maksaa työttömän jäsenensä omavastuuosuuden, jolloin lomaviikon kuluista jää itse maksettavaksi vain matkakulut. Lisätietoja lomista Hyvinvointilomat ry , p. 010 830 3400 ma-pe klo 9–12 28 | Pam 13.2.2015 Päiväraha maksetaan viideltä päivältä viikossa ja se on veronalaista tuloa. Osa-aikatyötä tekeville päiväraha maksetaan soviteltuna. Perussääntö on, että puolet suojaosan ylittävästä palkanosasta vähentää täyttä ansiopäivärahaa. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. korotettu Päiväraha korotettu Päiväraha työttömille ja lomautetuille: puHtia arkeen Työllistymistä edistäviä palveluja ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, kokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta. Päiväraha €/Pv Päiväraha €/Pv Palkka €/kk massa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä. Yhteiskunta & Xxxx ”En tuijota menneeseen” Satavuotias. Sen ikäisen puheessa on jo perspektiiviä. Mutta Saimi Murto elää tässä ja nyt. – Semmoinen ihan kohtalaisen sopuisa ja mukava elämä. Siinä 29. tammikuuta pyöreän kolminumeroisen täyttäneen Saimi Murron lyhyt arvio kuluneista sadasta vuodesta. – Mutta en tuijota sinne menneeseen. Tästä päivästä yritän pitää kiinni. SynnyinSijoilla Oululainen Saimi Murto asuu yksin, vastaa itse puhelimeen ja sopii haastatteluajan, ja johdattaa sitten rollaattoria lykkien vieraat ison keittiön kautta olohuoneeseen. Hän istuutuu omaan nojatuoliinsa television eteen. Nurkassa keinutuoli, tilkkupeite nojatuolin selkämyksellä, taulut ja valokuvat seinillä, tyyninä ja kiireettöminä. Saimi syntyi tähän samaan taloon vuonna 1915, kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Hän kasvoi ”hyvässä työläisperheessä”, josta vanhimmat sisarukset olivat jo muuttaneet omilleen. – Isä oli töissä satamassa ja sahalla. Täällä oli monissa taloissa lehmiä, ja isä ajoi hevosella heinät niille. Äiti hoiti meillä kodin ja karjan, Saimi rupattelee. – Pihalla tuossa oli navetta, siellä muutama lehmä, käsi huitaisee keittiön ikkunaan. Talo lepää Toppilassa, tiheään rakennetulla omakotitaloalueella. – Ei täällä ole yhtään toista näin vanhaa taloa. Ihan eri näköistä oli silloin. Mutta parin korttelin päässä oli kauppa jo 1920-luvulla, kun Saimi 14-vuotiaana meni sinne töihin. Silloin se oli Oulun osuuskauppa. – Nyt siinä on Siwa. TyöväenTyTär ja iSoäiTi – Mulla on ollut äärimmäisen hyvä työpaikka, Saimi sanoo painokkaasti. Osuuskaupassa liittoon kuuluivat kaikki ja työehtosopimuksia kunnioitettiin. Ammattiyhdistysaktiivisuus oli nuoren työläistytön elämässä itsestäänselvyys. Uran edetessä Saimi vaikutti luottamustehtävissä liittotoimikunnassa ja ammattiosaston puheenjohtajana. Lempiaihe. Naisen ääneen tulee määrätietoisuutta. – Ay-liike oli semmosessa murroksessa. (aarre) Happonenhan teki ison työn yhdistyksen puolesta kun sai väen järjestäytymään... Happonen toimi Liikeliiton puheenjohtajana vuosina 1949–1974. – Lauantaivapaat kun tuli, se oli iso muutos. Senkin jälkeen kyllä oli maidonjakoa pyhäaamuisin. Vuorotellen käytiin myymässä pari tuntia osuuskaupan omasta meijeristä tullutta maitoa. Saimi meni naimisiin 24-vuotiaana. – martti murron kanssa. Se oli aivan tavallinen mies, Saimi kuittaa. Syntyi yksi tytär. Sadan vuoden vaikeimmat vaiheet liittyvät siihen, kun tytär kuoli alle kolmekymppisenä. – Kuukausi sen jälkeen toin tyttären lapset tänne. Poika oli 3- ja tyttö 2-vuotias. Saimi otti siis lusikan kauniiseen käteen ja jäi viitisen vuotta myöhemmin, vähän alle 60-vuotiaana, eläkkeelle. ↑ Saimi Murto asuu syntymäkodissaan. Kuva: KuvaUljas ajan TaSalla Lapsenlapset huolehtivat hänestä; poika kolaa nytkin lunta pihalla. Mutta Saimi tuntee yksinäisyyttä. – Kyllä ne oman ikäiset on kaikki tuolla mullan alla. Meidän suvun naiset on pitkäikäisiä. anni-sisko eli 102-vuotiaaksi. Saimi ei näytä olevan lähdössä mihinkään. Hän seuraa tarkkaan, mitä maailmassa tapahtuu. – Uutiset, keskustelut ja eduskunnan kyselytunnit. Asia- ja luonto-ohjelmat. En höpöjä, Saimi ilmoittaa napakasti. Hän pärjäilee hyvin, vaikka ”tuo käsi on vähän huonona”. – Oikeen en saa nostettua tavaroita jostain ylempää... Kirkkaisiin silmiin ilmaantuu ilkikurinen pilkahdus. – Poika on kieltänyt tikkaille nousemisen. No, minä tottelen. Sini Saaritsa Pam 13.2.2015 | 29 Elämä & Karaoke sillä OOnhan suOmalainen 30 | Pam 13.2.2015 Elämä & Karaoke Yksi valitsee herkän, toinen ääntä avaavan. Karaoke on suomalaisen rohkeuskoe, jossa jokainen, joka tarttuu mikkiin, voittaa. O Teksti: Sini Saaritsa | Kuvat: KuvaUljas vi käy ja nuorehko mies, jolla on siististi leikattu tukka, antaa takkinsa järjestyksenvalvoja Sami Räisäselle.Tiskillä hän tilaa Sol-oluen, jutustelee vähän ja alkaa selailla karaokelistaa. Kanta-asiakas. Iltayhdeksältä tammikuun viimeisenä torstaina Oulu on mustavalkoinen. Pimeys lankeaa, mutta lumi vaimentaa katujen äänet. Pataässässä välkehtivät diskovalot, leppoisa musiikki soi, pöydät kiiltelevät tyhjinä. Tiskin takana tarjoilija Outi Aaltonen ja ravintolapäällikkö Markku vaaramo ovat asemissa. Yleensä täällä on kuulemma kiire, vaikka tammikuun illat ovat aina arvaamattomia. Tipattomuus ja niin edelleen. Kohta tyhjän baarin täyttää syvä lauluääni, kun ainoa asiakas JanneTiiro tarttuu mikkiin ja istahtaa baarijakkaralle: ”Olen kotonani siellä minne meen, sydämeeni aina turvapaikan teen…” Yleisöä on niukalti, ehkä Tiiro ei sitä kaipaakaan, kun Halla ja etelätuuli hyväilee äänihuulia. ÄÄnenavaus. Janne Tiiro on tullut yhdelle, eli laulamaan laulun toisensa perään. Minä kAAdun, kAAdun kOhTi vAlOA... Kun Tiiro oli ala-asteella, hän unohti luokan edessä laulaessaan sanat. Siitä seurasi vuosien jännittäminen. Vaikka lauluääntä löytyi, ei laulattanut yhtään. – Joskus 9 vuotta sitten löysin karaoken. Laulu palasi, kun sanoja ei tarvinnutkaan muistaa ulkoa. Seurasi onnellisia kokemuksia. Rohkeus palasi ruumiiseen, ja pelko poistui kuin Tuure kilpeläisen biisissä. – Sitten Kiuruveden iskelmäkilpailun finaalin karsinnoissa unohdin taas sanat. Se on ihan hirveää. Silti, karaoke kulkee yhä. Silmät puoliummessa Tiiro antaa tulla Souvareita: ”Olen nähnyt kadut öisen Pariisin, nekin jostain alkaa päättyy jonnekin… Niitä pitkin monta onnetonta myöskin vaeltaa, ehkä kaipaa havumetsää tuoksuvaa…” Entinen vartija ja PAM-aktiivi työskentelee nyt vankilassa. Musiikki on työn vastapaino. ”On Pariiseja täynnä tämä maa, joka kylää Eiffel-torni koristaa… Joka ainut soratie, alta Riemukaaren vie, ja kansa itkee, nauraa, rakastaa…”, Tiiro laulaa silmät ummessa. Niinpä.Kylä kuin kylä.Jos Pariisissa kansa on →→ Pam 13.2.2015 | 31 Elämä & Karaoke →Herkkä tulkki. Marianne Berg eläytyy katujen kuningattareen Peppersissä. Keskellä Pauliina Berg. ← pelimies. Risteys laulaa aina Topi Sorsakosken Viimeiseen korttiin.. ”Talvisota kesti 105 päivää, ja saman ajan olen ollut ilman kaljaa. Nyt on välirauha.” viime aikoina itkenyt, niin on Oulussakin.Pari viikkoa aikaisemmin keskustan lähellä Tuirassa,ihan tavallisessa karaokebaarissa heilui kirves.Kaupunki oli hetken tolaltaan. Tuiran Tuisku Pub ei kuulu Vaaramon työnantajan ravintoloihin,mutta tapaus puhutti kaikkia alalla työskenteleviä. – Kyllä sen työkavereista huomasi, että se osui, Vaaramo toteaa ja vilkaisee kollegaansa. – Se olisi voinut olla kuka tahansa meistä, Aaltonen sanoo vakavana. Kahden ihmisen hengen vienyt tragedia oli järkytys, mutta oululaisten lauluviettiä se ei vienyt. Made in Finland! Kaupungin katujen varsilla karaoke-kylttejä välkkyy tiheään, ja monissa baareissa lauletaan joka päivä. Lokakuussa ovensa avannut Pataässä kuuluu Service Restaurants -ketjuun, jolla on ravintoloita Oulun lisäksi Helsingissä ja Kotkassa. SR-ketjun 10 karaokeravintolan lisäksi on lukuisia muita. Kun SR-ketjun nykyinen ravintolatoimenjohtaja Teijo Holmström vuonna 1989 istui ensimmäistä kertaa kuuntelemassa vastikään Suomeen rantautunutta baarilaulannan muotoa, mikään siinä ei vakuuttanut häntä. – Sitä ajatteli, että ei tää vaan ole suomalaisten juttu. Paikka oli Asemakadun Karaoke Bar, joka Oulun seudulla tunnetaan lajinsa ensimmäisenä Suomessa. Japanissa jo vuosikymmeniä kehittynyt karaoke tarkoitti täällä aluksi VHS-videon tahdissa lauleskeltuja englanninkielisiä kappaleita. Ja sehän ei puhutellut vanhempaa väkeä. – Nuoria siellä aluksi lähinnä kävi, vanhemmat innostuivat vasta kun saatiin suomalaiset biisit soittolistoille, Holmström sanoo. Japanilaiset sulkeutuvat kuulokkeet päässä koppeihin laulamaan, mutta suomalainen tarvitsee yleisönsä. Voiton hetken. Tänä iltana Pataässän ravintolapäälliköllä32 | Pam 13.2.2015 kin on aikaa kiivetä lauteille. Vaaramo kiteyttää vannoutuneen karaokelaulajan dilemman. – Aina kun lähtee viihteelle, on pakko päästä karaokebaariin. Mitä siellä jossain pelkässä pystykuppilassa edes tekis? ...niin Tiedän,yHTä en koSkaan Saa... Ulkona tupruttaa lunta ja Isokatu on hiljainen. Mutta Peppers-karaokebaarissa Kolmatta linjaa kajahtelee narikkaan asti. Ruskealla tapetoidun baarin ensimmäistä kapeaa huonetta hallitsee baaritiski, taimmaisessa on pöytiä. Kaksi Pataässän tuumakokoja pienempää taulutelevisiota on asennettu vastakkaisille seinille, ja niiden välissä tummatukkainen nainen laulaa kuuluvasti ja tunteella, kassi kädessään. Ruudussa tekstien taustalla näkyy samea katunäkymä Helsingin Kalliosta, seksiliikkeen valomainos erottuu selvimmin. Vaalea naistarjoilija häärii baaritiskin takana, laskee juomia, kuuluttelee karaoken esiintyjät ja kappaleet, hymyilee kaikille. Peppersin meno on reipasta, mutta kotoisaa. Poissa on Pa- taässän uutuudenkiilto ja avarat tilat. Tiskin ympärillä on tiivis tunnelma, ja ahtaan tilan täyttää laulun lisäksi puheen porina. – Talvisota kesti 105 päivää, ja saman ajan olen ollut ilman kaljaa. Nyt on välirauha, julistaa Kolmatta linjaa tulkinneen naisen seurassa istuva mies. Nimekseen hän ilmoittaa Risteys ja lupaa laulaa Topi Sorsakosken Viimeiseen korttiin, koska sen hän laulaa aina. Keväällä 2011, kun syöpä jo runteli Sorsakosken keuhkoja, laulaja painoi kuulokkeet päähänsä studiossa ja levytti kappaleen. Elokuussa kaikki oli ohi. – Olen 57-vuotias, tää on mun viimeinen kortti, tuore isoisä sanoo. Sitten baarin täyttää sielukas naisääni. ”Sydän on kahlittu kaipuuseen, tietä ei vapauteen nää...” Tiskin ääressä istuva tumma, sirokasvoinen nainen pitelee mikkiä keskittyneesti. Ympärillä hälinä jatkuu, mutta se kuuluu karaokeen. Ei sitä tarvitse istua hiljaa kuuntelemassa. ”Eikö milloinkaan, kumpikaan, ketään löytää saa...” Tämäkin on Souvareita, Luodut toisilleen. Elämä & Karaoke – Tarjalle kaunis kiitos ja seuraavaksi vuorossa Eki ja Kulkurin iltatähti, Niemelä kuuluttaa. Tunnelma on tiivistynyt, kun paikalla on valokuvaaja kameroineen. Toiset haluavat jutella ja tanssittaa, toiset teroittavat yhä uudestaan, että minua ei sitten kuvata ja minun kommentteja et todellakaan kirjoita. Turpaanvetouhkauksiakin tulee. Mutta Risteys astelee joviaalein elkein ahtaalle keskilattialle. Hän omistaa laulunsa pienelle pojanpojalleen. ”Viimeiseen korttiin mä pelin pelasin, viimeiseen korttiin, ja kaiken menetin...” Sanoja ei tarvitse paljon ruudulta tarkistella. Toinen käsi pysyy rennosti housuntaskussa. ”Mä rakkautta etsin” -kohdassa miehen kaula taipuu ja silmät menevät kiinni. Hän oli kuningaTar... Baaritiskin ympärillä meno yltyy. Sen sijaan huoneen ainoan pöydän ääressä istuu pidättyvämpi naisseurue. He katselevat ystävätärtään, mustatukkaista nuorta naista mustissaan, joka laulaa surumielisellä äänellä hidasta kappaletta. ”Missä olit silloin kun sun tukeasi niin tarvitsin...” Laiha mies nojaa kainalosauvaan baaritiskin nurkalla ja kuuntelee. Musiikin vaiettua Pauliina Berg palaa pöytään. – Laulan aina sellaisia lauluja, jotka ovat minulle jollain tapaa tärkeitä, hän sanoo, muttei halua puhua siitä sen enempää. On vieressä istuvan Marianne Bergin vuoro astua estradille. – Mie tykkään laulaa herkkiä kappaleita. Ja niin hän nojautuu tapettiseinään leopardikuvioisessa paidassaan, mikrofoni tottuneesti kädessä. ”Hän oli katujen kuningatar vuonna seitkytseitsemän...” Berg on nuori ja sievä, mutta ääni on tumma. Ei naurata yhtään, vaikka hän laulaa, että ”kuin varjo entisestään hän siinä istuu, viinilasin pintaan katse uppoutuu...” joku Muu on SanonuT kai PareMMin... – Ookkonää töissä, kysyy naisasiakas tuoppinsa takaa lempeästi hymyillen. Teijo Holmström on ilmaantunut avuksi tis- kin taakse. Tilauksia satelee ja karaoke pyörii ↑↑ vakiovieraita. Maarit tauotta. ja Asmo tekeNyt keski-ikäinen mies neulepaidassa vetää vät Peppersin Finlandersia. ”Sinun vuokses voisin tehdä mitunnelman. tä vaaaaaaan...” Mikä tässä on? Osaavatko kaikki oululaiset ↑kantapaikka. Kotoinen laulaa? Vaikka on sitä nähty etelässäkin.Se, kun ahtaus kutsuu Helsingin Herttoniemen Treffipubissa nainen laulajia. tuulitakissa, kumisaappaat jalassa ja tuoppi kädessä sorautti These boots were made for walking äänellä,joka nasaaleineen ja murinamaisine kehräyksineen olisi silmät kiinni kuunneltuna helposti mennyt nancy Sinatran piikkiin. Pakilantien legendaariseen, nyt jo kuopattuun, Pirjon Krouviin taas tuli kanta-asiakkaita jos ei ihan tippapullotelinettä taluttaen niin rollaattorilla ainakin. Tästä harmajasta pöytäseurueesta erkani monena iltana kumarainen hahmo, joka vaivalloisesti köpötteli rollaattoreineen keskilattialle laulamaan mikrofoniin My wayn. Miehen äänen sointi sai kylmät väreet kuulijoiden ihon alle. Ehkä jokaisen ääni täälläkään ei ole yhtä →→ Pam 13.2.2015 | 33 Elämä & Karaoke ← pataÄssÄn isÄntÄ. Mark- ku Vaaramo laulaa joskus töissä. → valo yössÄ. Aina kun Pataässä on auki, siellä soi karaoke. ”Mitä siellä jossain pelkässä pystykuppilassa edes tekis?” puhdas kuin esimerkiksi Finlandersia tunteella tulkitsevan Mikaveikkolan, mutta jotain karismaa säteilee liki jokaisesta laulajasta. Pimeys ja pakkanen väistyvät hetkeksi, kun kädessä on mikrofoni, edessä turvallinen tv-ruutu, ympärillä oma laulu ja hyväksyvä yleisö. Karisman takana on jokaisen rohkeus. – Ite oon löytänyt karaoken avulla uudestaan itsetunnon, Veikkola kertoo laulunsa jälkeen. – Pentuna mulla oli heikko itsetunto. Ja myöhemminkin, naisten suhteen myös, hän tunnustaa. Nelikymppinen rakennusmestari on myös dj Mika. Takana on peräti 20 vuotta laulukilpailuja. – Pikkuserkulle annoin joitain vinkkejä, kun se lähti Seinäjoelle kilpailemaan. Siitä tuli tangokuningas, Veikkola hymyilee. – henri Stenroth, ja tää ei oo mikään salaisuus. Olen SuOMAlAinen Alamme tehdä lähtöä juuri, kun Veikkolan vaimo alkaa silminnähden hermostua, Risteys tarjoutuu esittelemään tankotanssin saloja ja taimmaisen huoneen pöydistä kantautuva ärtymys median läsnäoloa kohtaan voimistuu. ”Mä rakkaudesta laulan...” melko mölisevänä versiona jää viimeiseksi anniksi. Ehkä se on mielenilmaus. Olen suomalainen. Koukkaamme uudestaan edelliseen baariin. Peppersin jälkeen Pataässä näyttää ylisiistiltä. Myös vähän hengettömältä, vaikka ihmisiä on nyt tullut lisää. Onneksi punapaitainen nainen astelee lattialle ja reuhtaisee parin kaverinsa säestämänä tyrmäävän tulkinnan Sonata Arctican kappaleesta Full Moon. Kuumissaan pöytään palaava laulajatar esittäytyy elinaksi ja evää kuvausluvan jyrkästi. Korkealta ja kovaa heviä päästelleellä Elinalla on klassisen laulun koulutus, ja aikaisemmin se on ollut hänelle ammatti. Tänään hän on vapaalla ja hoilaa mitä huvittaa. 34 | Pam 13.2.2015 – Karaoke on kumminkin suomalaisille aika yksityinen juttu, hän pohtii. Ja oululaisuus. Sitä hän ei ala tuntemattomalle edes selittää. Helsingin karaokepaikoissakin on tullut käytyä, mutta siellä on Elinan mielestä kyräilevä meininki. – Täällä ei. ykSi yMMäRTää kAiPuun Sen Yhdeltä yöllä Asemakadun perinteikäs Karaoke Bar on täynnä ja karaoke-emäntä kristavaitiniemen listat täynnä laulajia. – Tää on kaikille Kärppä-faneille, terveisiä Tampereelta! huikkaa mies mikkiin. ”Hän oli tosi upee näky, lyhyessä kesämekossaan...” Popedan Pitkä kuuma kesä taitaa kuulua tamperelaissyntyisen vakiovetoihin, Peräpöydästä löytyy Tihisen laulava perhe. Tarja-äiti paljastuu kättelyssä pamilaiseksi apteekin tekniseksi työntekijäksi. Mutta hän on myös Simon baareissa keikkaileva karaokeemäntä. Poika, Markus, opiskelee Oulussa, ja kun vanhemmat tulevat Simosta käymään, läh- detään yhdessä laulamaan. Tai ainakin äiti ja poika laulavat. – Tää on meijän manageri, Tarja sanoo ja koppaa miehensä Matin kainaloonsa. Sitten mentiin. kaija koon Korkkarit kattoon täräyttää ihmiset tanssiin ja laulamaan mukana. Tarjan vahva ääni ja rempseä esiintyminen saa varmaan ihailua muissakin pöydissä, mutta manageri on siitä kaikkein otetuin. – Mun vaimohan on kauhee laulamaan, ja hyväkin vielä! Ollaan jo pikkutunneilla, kun Tihiset tarttuvat vielä kerran mikkiin. Sen ojentaa heille tuntematon laulaja, joka ei itse enää ole siinä kunnossa, että selviäisi ikivihreästä valssista. Tarja ja Markus laulavat yhdessä ja vuorotellen, musiikin tahdissa keinuen. Viimeisen kertosäkeen kohdalla Markus huudahtaa ”isä!” ja työntää mikin Matin käteen ja koko perhe painautuu lähelle toisiaan. ”Vanhoja poikia viiksekkäitä., mies seekää hyylje kumpiikin on!” Vaimo ja poika puhkeavat taputuksiin ja huutoihin. Matti hymyilee leveästi. ◊ Yhteiskunta & PAM Oletko asettunut ehdolle liittokokousvaaleissa? NÄIN MAINOSTAT PAM-LEHDESSÄ 4/2015, jOKA ILMESTyy 27.3. 1. VARAA ILMOITUSPAIKKA mahdollisimman hyvissä ajoin. Ilmoita varauksen yhteydessä ilmoituksen koko ja laskutusosoite. 2. TOIMITATKO ILMOITUKSEN VALMIINA? Valmis ilmoitus toimitetaan painokelpoisena pdf-tiedostona. Aineiston valmistamiseen tarvittavat tiedot löytyvät mediakortista www.pamlehti.fi/mediatiedot. 3. …VAI HALUATKO, ETTÄ ILMOITUS TEHDÄÄN PAMISSA? Jos ilmoitus tehdään PAMissa, toimita ilmoitukseen tuleva teksti sähköpostilla ja laita ehdokkaiden kuva(t) viestin liitteeksi. Jos kuvia on paljon, ne voi toimittaa myös CD:llä tai nettitikulla postitse: PAM/Satu Tuppurainen, PL 54, 00531 Helsinki. Muista liittää nettitikun/CD:n oheen kyseessä olevan ammattiosaston/vaaliliiton nimi ja vaalipiiri sekä yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite. PAMissa valmistetusta ilmoituksesta toimitetaan sinulle oikovedos. MUISTATHAN NIMETÄ KUVAT PAMissa valmistettavan ilmoituksen kuvat ja logot toimitetaan jpg-, tiff- tai eps-tiedostoina. Jotta oikeat nimet ja kuvat löytäisivät toisensa, nimeä kukin kuva siinä olevan henkilön mukaan. Ilmoituspaikan varaukset, aineistojen toimitus ja lisätiedustelut: [email protected] Ilmoitusaineistot toimitettava 3.3. mennessä. Ehdokasmainonnan koko- ja hintavaihtoehdot: Koko 1: 71 mm x 40 mm = 124 € * Koko 2: 71 mm x 84 mm = 260 € * Koko 3: 71 mm x 129 mm = 400 € * Koko 4: 109 mm x 84 mm = 390 € 1/4 sivu: 109 mm x 129 mm = 600 € 1/2 sivu: 223 mm x 129 mm = 1200 € Koko sivu: 223 mm x 264 mm = 2400 € * Koot 1–3: 28.2. mennessä toimitetut yksittäisten ehdokkaiden ilmoitukset -50 % em. hinnoista. Lisätietoa liittokokousvaaliehdokkaiden mainonnasta Pam-lehdessä: pam2015.fi/fi/ilmoittaminen-pam-lehdessa PAMin liittokokousvaalit 23.3.–12.4.2015 Yhteystiedot: Palvelualojen ammattiliitto ry Posti PAM ry, PL 54, 00531 Helsinki Puhelin Jäsenyys, liittyminen Työttömyysturva Työsuhdeasiat Vaihde Faksi 030 100 600 020 690 211 030 100 620 020 774 002* 020 774 2039 * Hinta vaihteeseen soitettaessa: lankapuhelimesta 3,2 snt/min + 8,28snt/ puhelu, matkapuhelimesta 19,2 snt/min internet Yleiset sivut: pam.fi Jäsensivut: www.pam.fi > Kirjaudu > Oma jäsensivu Facebook: PAM ry, PAM nuoret Youtube: pamliitto sähköPosti [email protected] [email protected] (jäsenyysasiat) KesKusTOimisTO Ja aLueTOimisTOT Keskustoimisto: Paasivuorenk. 4-6 A, 00530 HKI. Käynti sop. mukaan. Helsinki: Siltasaarenkatu 6, 4. krs, 00530 HKI, [email protected] Turku: Yliopistonkatu 33 G, 4. krs, 20100 Turku, [email protected] Pori: Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 Pori, [email protected] Tampere: Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 33210 TRE, [email protected] Hämeenlinna: Turuntie 9 as 2, 13130 HML, ti, pe 9-14. Lahti: Rautatienkatu 21 B, 3. krs, 15110 Lahti, [email protected] Kouvola: Urheilijankuja 6, 45100 Kouvola, [email protected] Kuopio: Ajurinkatu 29, 70110 Kuopio, [email protected] Joensuu: Kauppakatu 17 B, 3. krs, 80100 Joensuu, ma 9-12 ja 13-16. Jyväskylä: Kalevankatu 4, 2. krs, 40100 JKL, [email protected] Vaasa: Pitkäkatu 38 C, 65100 Vaasa, [email protected] Kokkola: Kauppatori 2,. 2. krs, 67100 Kokkola, ma 9-12 ja 13-16. Oulu: Uusikatu 22, 90100 Oulu, [email protected] Rovaniemi: Rovakatu 8, 96100 Rovaniemi, [email protected] Pam 13.2.2015 | 35 Elämä & Me Hikisessä ryhmäpotretissa Reijo Kari mailan kanssa, muut myötäpäivään Juuso Suominen, Sakari Paananen, Jan Johansson, Marko Kauppinen, Lauri Sorjonen, Petteri Kortelainen, Sami Tuunanen ja Petri Paajanen. Kuva: Susa Junnola Sosiaalisella saarekkeella Tukon varaston porukka harrastaa porukalla muovisen reikäpallon siirtelyä, lyömistä ja sen perässä juoksemista. Niin tekevät sadattuhannet suomalaiset. Ei sE saa, kato selkä, yksin oot! Hähä, hyvä Kauppinen! Ei tuu ketään, tulee selkään, syötä! Tuko Logisticsin pääluottamusmies Kim savolainen eläytyy keravalaisen urheiluhallin vaihtopenkillä salibandypeliin. Firmavuoron pelaajista useimmilla työpäivä on juuri päättynyt, mutta päivä jatkuu työtovereiden kanssa, vapaaehtoisesti. Pelikamat vaihtuvat nopeasti päälle ja läppä alkaa lentää saman tien. – Olitsä Make jo tulossa? Vähän on nyt sen näköistä, että äijän taitaa olla aika jo tulla, virnuilee Jere Kainulainen vaihtopenkillä ja yrittää kosiskella Marko Kauppista vaihtoon. Jos salibandya ei olisi olemassa, se kannat36 | Pam 13.2.2015 taisi kansanterveyden nimissä ehdottomasti keksiä. Lajia harrastaa liikuntatutkimusten mukaan yli 350 000 suomalaista ja määrä kasvaa yhä. ”Säbä” on harrastajamäärältään Suomen toiseksi suosituin palloilulaji futiksen jälkeen. Ei lajin keksimisestä tosin niin kauan ole. 1980-luvulla Ruotsista tuotiin voita, Mariekeksejä – ja sählymailoja. Sählystä jalostuneen salibandyn suosio räjähti Suomessa viimeistään 90-luvulla. Hien vuodattamisen lisäksi joukkuepeleissä nähdään erityinen yhteisöllisyyden muoto, johon suomalainenkin kykenee. Joukkuelajeissa peli imaiTuko Logisticsin see mukaansa eri tasoiset pesalibandyporukka laajat yhteisen päämäärän taJäsenet: Vaihtuvalla kokoonpavoitteluun. nolla joka tiistaina pelattava yh– Sitä en ole ikinä ymmärteisvuoro. Porukkaa paikalla kestänyt, että kävellään tuolla ulkimäärin 10–15 henkeä. kona yksin ja ilman päämääAloittanut: Viitisen vuotta sitten. rää. Tässä pääsee olemaan kaYhteisön perusta: vereiden kanssa ja saa pikkutaukoa kotoa, sanoo maalivah- Työtovereiden yhteinen intohimo ti Petteri Kortelainen. muovisen pallon huiskimiseen. – Meidän työpaikkamme on iso talo. Ellei täällä kävisi, moniin ei tulisi tutustuttua. Mutta tässä kun istuu ja puhuu pelistä, niin samalla oppii tuntemaan, sanoo vaihtopenkille jälleen hyppäävä Kainulainen. T uKon vuoro on jokaviikkoinen, mutta moni pelaa lisäksi muissa joukkueissa, kertoo vuoron puuhamies Petri Paajanen. Rauhallisesta syöttelystä ja pelinrakentelusta huomaa, että porukka on ottanut aloittelijatasolta askeleita eteenpäin. – On tässä taso noussut. Kun viitisen vuotta sitten aloiteltiin, kaikki eivät osanneet pitää mailaa kädessä. Nyt samoista jannuista on kehkeytynyt tällaiselle vuorolle just sopivia, kovia pelimiehiä, kehuu Paajanen. Kaikkein päättömimmästä sähläämisestä ei tukolaisten tapauksessa olekaan kyse.Viime vuonna he voittivat Työpaikkajoukkueiden SMturnauksen kovatasoisen kilpasarjan. Edellisvuonna tuli harrastesarjassa hopeaa ja aiemmiltakin vuosilta on mitaleja. Turnaus on edessä jälleen huhtikuussa. Työnantaja maksaa paitsi turnausmaksun, myös harjoitusvuoron. Se lienee pieni hinta työntekijöi- Elämä & Me Nro 3/2015 Juuri nyt? MARKo KAuPPINeN: KIM SAvoLAINeN: Tykkään kotimaisista elokuvista. Viimeksi näin elokuvan Päin seinää, mutta Mielensäpahoittaja oli kyllä parempi. Kuuntelen paljon musiikkia, varsinkin vanhaa heviä. Viikonloppuisin harrastuksesta käy arkiruokaa paremman ruuan laittaminen perheelle. Tykkään ajatuksesta, että metsästä saa ruokaa pöytään. Viime sunnuntaina syntyi risotto itse kerätyistä sienistä. Luppoaikana ovat lumityöt olleet päällimmäisinä. Viimeksi luin kirjan jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicista. Se oli upea tarina slummin pojasta, joka nousi kovalla työllä alhaalta ylös tähtiin. Leffamakuni on laaja ja käsittää myös nuorten elokuvat, kun 14vuotiaan poikammekin kanssa käymme elokuvissa. Hiihtäminen on mahtava harrastus, kun jokainen kropan osa on käytössä. Luppoaikana mökkeilen ja pelaan höntsäkiekkoa ja -palloilua vuodenajan mukaan. ” Sitä en ole ikinä ymmärtänyt, että kävellään tuolla ulkona yksin ja ilman päämäärää.” Potkuista eteenpäin Riihimäellä riihiMäKEläinEn LeiLa salin me- netti työnsä viime vuonna kuten niin moni muu palvelualojen työntekijä. Nyt hän opiskelee myynnin ammattitutkintoa. Työssäoppimisjakso on alussa. Pam-lehti 3/15 kertoo Salinin ratkaisuista uudessa elämäntilanteessa. Mutta mistä ”riksulaiset” puhuvat nyt? Kerro se meille, niin me kerromme sen lehden ensi numerossa. Vinkkejä odottaa tiina. [email protected]. Niitä voi lähettää myös lehden Facebook-sivuilla. PAM Palvelun ammattilaiset – Serviceproffsen Painos 200 000 Päätoimittaja Auli Kivenmaa Toimitussihteerit Tiina Ritala, Sini Saaritsa Toimittajat Tuomas Lehto, Marja Ikkala, Josetta Nousjoki, Redaktör Jonna Söderqvist Taitto Janne Hulkkonen Toimittajien sähköpostit etunimi.sukunimi@pam. fi Toimituksen yhteystiedot katso sivu 3 ISSN 1457-2133 Paino Sanomala Vantaa 2015 Kaupalliset ilmoitukset ALMA360, Alvar Aallon katu 3 C/ PL 502, 00101 Helsinki, puh. 040 709 3137, virpi. [email protected]. Kustantaja Palvelualojen ammattiliitto Noudatamme Julkisen sanan neuvoston määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Ilmestymisaikataulu Nro Aineistopäivä 3 10.2. 4 3.3. 5 24.3. 6 14.4. 7 5.5. 8 26.5. Kesätauko 9 27.7. 10 11.8. Ilmestymispäivä 6.3. 27.3. 17.4. 8.5. 29.5. 22.6. (ma) 14.8. 4.9. den fyysisen kunnon ja työyhteisön sosiaalisen hitsautumisen kannalta. – Yhtenä vuotena työnantajakin muisti joukkuetta lahjakorteilla, kun firman nimissä edustettiin ja menestyttiin, Kim Savolainen sanoo. Savolainen vinkkaa, että erilaisia työpaikkojen välisiä turnauksia järjestetään useissakin lajeissa. Tukolaisia on käynyt takavuosina esimerkiksi Työpaikkaliikunnan festivaalilla, jossa turnauksen perään vietetään iltamat. – Ja eikös vaikkapa PAM voisi järjestää jonkun turnauksen? ehdottaa Kainulainen. Muun Muassa onnellisuutta ja joukkueurheilua tutkineen psykologian emeritusprofessorin Markku ojasen mukaan työpaikkajoukkueiden yhteispeli siirtyy varmasti työpaikan ilmapiiriin. – On jännä juttu, kun muuten valitellaan sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden hiipumista, niin joukkueurheilussa meillä on tällainen saareke, jossa nämä elävät ja voivat hyvin. – Näistä työpaikkaporukoista kehittyy usein pitkäaikaisia yhteisöjä ja oikeita kaveripiirejä, sanoo Ojanen, joka pelasi työurallaan 40 vuotta samassa lentisporukassa. Matias Manner Pam 13.2.2015 | 37 Ristikko Elämä & Iloksi 2 Ristikon voi ratkaista internetissä. Linkki löytyy Pamlehden sivuilta osoitteessa pamlehti.fi. Postitse vastaukset voi lähettää osoitteeseen: Pam-lehti, PL 54, 00531 HKI. Kuoreen merkintä ”Sanaristikko 02”. Vastaukset 20.2. mennessä. 20 euron palkinnot arvotaan oikein vastanneiden kesken. Ratkaisijan tiedot: Nimi: Osoite: Tilinumero (IBAN): Ratkaisu: 01/15. Vastauksia: 720. Voittajat: Seppo Suhonen, Iisalmi; Marianne Viinikainen, Ivalo; Elina Ylitalo, Raahe. Lukijan palaute Lähetä palaute osoitteella: Pam-lehti, ”Palaute”, PL 54, 00531 Helsinki. Vastaa verkossa: pamlehti.fi Palkinnot: Vastanneiden kesken arvotaan PAM-tuotteita. 38 | Pam 13.2.2015 Mielenkiintoisin juttu oli... Toivon juttua tästä aiheesta: Muuta palautetta: Nimeni: Osoite: Elämä & Iloksi KYSY APTEEKISTA Hyvää yötä ja hyvää huomenta Uutuus! Nyt myös , helposti nieltävänä a en ois ok nik pie tablettina HANKKISITKO UUDEN JÄSENEN PAMIIN? Jäsenhankinnasta ansaitset pisteitä, joita voit käyttää tuotteiden maksamiseen PAMin uudistuneessa verkkokaupassa. Mitä enemmän pisteitä keräät, sitä arvokkaamman lahjan voit hankkia itsellesi. Lue lisää: www.pam.fi/suosittele. Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16. 8–16 1/2015 Melatoniini Orion lyhentää nukahtamisaikaa ja lievittää aikaeron vaikutuksia. Nopeasti suussa hajoava ja hammasystävällinen tabletti voidaan ottaa ilman nestettä. Nyt saatavilla myös uutuus: pienikokoinen ja helposti nieltävä tabletti, joka ei sisällä makeutusaineita. Pakkauskoot 30 ja 100 tabl. Orion on suomalainen avainlippuyritys. Pam 13.2.2015 | 39 MINNE MENEVÄT PALVELUT, SINNE MENEE SUOMI. PAMin jäsen, lähde liikkeelle – äänestä. LIITTOKOKOUSVAALIT 23.3.-12.4. EDUSKUNTAVAALIT 19.4. www.pam.fi
© Copyright 2024