1. No category

H.C. Petersen
Qaannamik
pinnguaatit
Qaannamik pinnguaatit
H.C. Petersen / Atuakkiorfik, Nuuk 1994
Ilusaa siulleq/Naqitaq siulleq
Aaqqissuisoqarfik: Atuakkiorfik
Titartakkat: Nuka Godtfredsen Atuakkiortoq
Ilusilersuisoq: Atuakkiorfik
Naqiterneqarfia: Nerhaven
ISBN 87558 05779
Tamatigut innimigisassaq
Atuakkamik matuminnga jmmikkoortuinilluunniit nuutiterilluni allatulluunniit assiliilluni,
aamma radiokkut TV-kkulluunniit aallakaatitsilluni, saqqummiussuisoqassanngilaq
naqiterisitsisarfik allakkatigut akuersisimatinriagu.
Tamatumani pmeqanngilaq tigulaarilluni issuaasinnaaneq atuakkap eqqartomeqarnerani
allaaserineqarneranilu.
a
1
r
1
Imaat
7- Siulequt
9 Aallaqqaasiut
-
11 Qajaq piniutaannaaringilaq
-
12 Qaannap timersuutaanera
-
18 Qaarinap sukkassusia
-
20- Nunakkut sikukkullu ingerlassineq
22 Saaqqutersornerit
-
25 Saaqqutit naalikkallu naakkiuttaataat
-
38- Piringuaatit
48 Piringuaatit allat qajartornermut atasut
-
54- Allunaaqattaarneq
57- Tunumiut allunaaqattaat
66 Kinngusaqattaarneq
-
71 Kiringusaqattaarnerit makittaarnerit
-
-
Siulequt
Atuakkap saqqummersinneranut
tapeecfataasu t qutsavigaagut:
Lions Club
Qaannat kattuffiat
Peqatiguffik Qajaq, Sisimiut
Qajaq angallataallunilu piniutaavoq. Inuit tusaamaneqaataasa
pingaarnerit ilaat. Kalaallit Nunaanni qajaq imarsiutitut ineriar
tortinneqarsimavoq Jnoqarfinni allani qaannanit imarsiutitut pi
ukkunnarnerulersimalluni, atornissaminullu naleqqussarneqar
nerpaasimalluni.
Qajaq piniutituirmaqatugaanngilaq, aammali pinnguaataavoq
sapiiserniutitut unammissutitullu atortartoq.
Qajaq saperuttaassutsimik, periataallaqqissutsimik, eqaassut
simik ilungersorsinnaassutsimillu takutitsissutaavoq, aammalu
inuusuttut piginnaanerisa sumut killeqarnerannik takussutissat
pitsaanerpaat ilagalugit.
Pinnguarnerit ilaat ajugaaniunnerusarput, imaagunarporli
amerlanertigut pinnguaqatigiinnermut taamalu nuarinaarsaqati
giinnermut qajaq katersorfiusartoq.
Atuagannguaq una qaannamik soqutiginnittunut atuisunut
aammalu alutorirmiinnartunut allagaavoq. Timersuutit kingu
aariit atortagaat kalaallit pigisagut qaannamut tunngassutillit
eqqartorneqarput.
Qaannap sananeqameranut sakkuinullu annerusumik paasin
nikkusuttut unnersuunneqarput H.C. Petersenip allagaanut
ukununnga: 1) Qaanniornermut ilitsersuut, 1993, aamma 2) Qa
jaq Inoqarfirmi tamani, 1987.
Saaqqutit sananissaannut ilitsersuutit aamma tuilimmut ilis
serutit Qaannat Peqatigiiffiisa Kattuffiannit piniarneqarsinnaap
put.
Qajarsorniartut eqqaamajuassavaat qajaq navianartuummat, su
ngiusarluarneq mianersornerlu puigornagit!
-
-
-
H. C. Petersen
Aallaqqaasiut
Nukappiarannguaq anaanami uppataasa qaanni issiasin
naanngoriaraangami qajaasaarnermik piringuartinneqalereer
sarpoq. Anaanaata assaararsuisigut tigullugu paartilersarpaa.
Pinnguaatitoqarsuaq taanna nammineq anaanaminit ffikkarsima
sani maanna ernerminut atortarpaa. Assaararsuit eqissimasut
anaanaasup assaanit aqurineqarlutik paarput, anaanap taallaq
pinnguaat erinaqanngitsoq kittorartitaartumik taaguilluni, stac
catomIk, atorpaa:
Qajaralak
piorami
naakkialeqaaq,
6k!
Avatarsi,
avatarsi.
Qajaralak
piorami
S
-
—I)
•
Maniitsumi meeraagallarama anaanat taama atortarpaat. Si
nerissami ilisimaneqarnera assigiinngisitaalaarpoq, pinnguaa
taanerali taannaalluni.
Anaanap ,,naakkialeqaaq” tikikkamiuk erni paartigunnaar
lugu taliata ilua naakkiarnissamut silutsippaa, taavalu oqaati
galuni ,,tik!” naakkiartilugu. ,,Avatarsi” tikikkamiuk assaararsui
illugiissillugit niaquata saneraanut pisillugit niaqua sanimut
ueqattaartippaa: ,,Avatarsi, avatarsi” kittorartitaartumittaaq
taagorlugu, avattap qimulluni immap qaatigut aalaanera issuar
lugu nukappiaqqap niaqua uaatillugu.
Nukappiarannguaq nerilluarsimanermit puallaarissoq suli
oqalussinnaalersimanngitsoq nuannaamermit fflarpoq, pinrtguaat
nuannarilersimaqisani kingumut anaananilu pinnguaatigiga
mikku. Kalaallit nukappiararpassuit qaannamik pinnguarnermik
taamak aallartittarput.
naakkialeqaaq,
6k!
Issiaveeraq qajaasaarfik
Avatarsi,
avatarsi.
(Titart.: Nuka Godtfredsen)
Nukappiaqqat alliartorlutik angallarissiartortarput, sulili qaja
ninnissaminnut mikivallaarlutik. Taamaalinerminni naalikkanik
pinnguaqalereersimasarput. Qisuinnannguamik pisatsersorne
qanngitsumik aallartittarput ullorsuarmut pinnguarisartakkamin
nik. Anneruleraangata aatsaat naaligaat pisatsersomeqalersarput.
Illuminni issiaveerartaartarput. Taanna amitsukujuujuvoq
nukappiaqqap uppatai missiliorlugit takissusilik. Niului sallill
9
gaminiupput silittut issiaveeqqap isui timaatilaarlugit ikkutat
natermut tunngarni qaarajutturingorlugit sanaat. Taamaammat
orrajaqaaq, tamannalumi siunertaavoq. Nukappiaraq issia
veeqqamut ingititaasarpoq tanneranut nissuni qaqilugit. Uppa
teqisartaqaaq, kinngusarlunilu. Kammiummilli paaserne
qariaraangami kiringujaannerulersarpoq. Anaanap kammiutaata
nukappiaraq qajartuissutut misigilersittarpaa.
Ataataq tikereersoq ilaqutariit nerileraangata ataatap aataal
luunniit nukappiaraq puisip tulimaavanik mikkagassaanik tunil
lugu issiaveeqqamut ingitifiugu nereqqusarpaat, tulimaaq illut
toruuflugu tigullugu mikkaqqullugu. Mikkaatigaluni issiaveeq
qami makitaniartarpoq, timini tallini ikutsimikkut peqissimasut
nissunilu makitaniutigalugit.
Issiaveeraq taanna nukappiaqqat qajartaartinnatik qaannami
makitaniarnermut sungiusaatigisarpaat. Qangali atugaasarsi
mavoq. Qanoq siammarsimatigisimanerpoq. 1900-kkut atuutiler
mata qaqutiguulersimagami eqqaamaneqarnera killeqarpoq.
Qaj aq piniutaannaanngilaq
Qaannat pinnguartut,
Sisimiuni juli 1989.
(Ass. H.C. Petersen)
Qajaq piniutitut ilisimavarput. Piniarnerinnarmulli atorneqan
ngilaq. Atornerata ilaa timersornermiippoq, oqartoqartarluni
,,qaannamik pinnguarneq”. Qaannap paasissutissartaanik kater
suininni timersornermut atomeri siumoraangakkit nalunaarsuk
karinut ilannguttarpakka.
Timersomeq pinnguarnerlu aqqutigalugit inuusuttut pigin
naanermik, pikkorissutsimik, saperuttaassutsimillu sumut kille
qarnerannik paasinnittarsimapput. Tamatumani qajaq aqqutit
ilagaat, ullumi suli atorneqarsinnaasoq.
Qaannap timersuutaanera qaannap atornerinnaanut kille
qanngilaq. Aammali timersuutinut allanut qaannamut ikiringik
kaluarluni qaannamilluunniit isigisaqanngikkaluarluni inger
lanneqartartunut naaqqaviuvoq. Atuagaaqqami maani aamma
tamakku tikinneqarumaarput.
Qaannap timersuutaanera oqaasiuvoq nutaaq. Siusirinerusu
mi ,,timersorneq” atorneqarani ,,pinnguarneq” qaannap nuan
naarsaatigineranut unammiulaarutigineranullunniit atorneqartar
poq. ,,Qaannamik pinnguartut”, imaluimniit ,,Qaannat pinngu
artut”. Oqaasertaaq ,,unammineq” tamatuniani aamma atorne
qartarsimavoq.
Pinnguarnerup ilaa pinnguarnerinnaavoq qajartortup kisi
miittup atortagaa, imaluunniit qaannat arlaqartut ikinngutigiit
unammiulaartut nuannaaqatigiinnerat. Ilaa unammiulaar
neruvoq sapersitsaanneq ajugaaniunnermik taaneqarsinnaan
ngikkaluarluni piginnaanermik takutitsiniarnerusoq. Aammat
taarli ajugaaniulluni unamminerit qaannap atornerata ilagai.
Issiaveeraq qajaasaarflk nukappiaqqat makitaniarnermut sungiusarfiat. Titart.: Nuka Godtfredsen
10
11
Qaannap timêrsuutaanera
ni anorersuarneranut sikuarsiorlunilu ingerlaniarriermut atorsin
naanerminnut naleqqussarsimapput. Imaani qatsungajuaan
naringitsumi assaat illuttut atorlugit sulisariaqalemermi pakku
titut kinngunaveersaatitut atortussatut sanaajupput. Ilaanni
pisariaqartarpoq paasersornikkut mallit qaarsisussat paatinik
pakkissallugit, imalunniit paatit immap qaani sanimut uteqat
taartillugit aalatinneri, ,,aalatsineq”. Qaannap ilua peqqissaarun
neqartaqaaq mingunnik sioqqanillu immeqqunagu. Tamakku
amiatigut tinumasarput amia nungullalertortittarlugu allaat alin
neqalersissinnaallugu. Taamaattumik sissami sorpassualimmi
qaannamut ikirtiartut paatitik tukisillugit sissamut qaarinamullu
tutseriarlugit qingartaannut alutik saleriarlugit aatsaat ikisarput.
Tusaamavarput qanga umiamik arfarmiartarallaramik ilaasa
qaannap paataat anguffaserisaraat. Qaannat paataat paarnerin
narmut atugassiaanatik assigiiringitsunufli atugassiatut naatsor
suurineqarput.
Qanga qissiaq ikkeq ninngusuujulluni ipagissoq, akeruisattoq
qajaannaatsorlu paasiariumaneqartarpoq.
Paatit ilusilersorneri uuttortamerilu arlaqartunik tunngave
qartittarpaat. Takissusiinik uuttortaanermi inersimasut paataat
160 cm-t missaannit 3 meterit allaat angullugit takitigisut uuttor
neqarsimapput. Tamanna kingornussarsianik aammalu atorne
rinut naleqqussarnerrnik pissuteqartarsimavoq. Paatit naatsut si
nerissap ilaani siamasissumi atugaasut naassusiinut pissutaatit
tagaat assigiippoq: Assorlunigooq kininnginnerummata. Paatilli
takisuut nassuiaataannik tusagaqanngilanga, pisaaseq atugaasoq
tamatumani tunngaviunerusoq paasinarluni.
Paatip sananeqartarneri sinerissami assigiinngisitaartut
malunnarput. Tamaviisali eqqartussallugit pisariaqanngilaq.
Maani paatit naatsut Kitaata qeqqani atugaasut assersuutitut
eqqartorneqassapput. Kangaamiormiut David Rosingip, Aqqa
luallu, Peter Petrussenip, iitsersuinerat maani najoqqutarineqas
saaq.
Qaannap paatai
4: 0
Sukkaniunnerit qaannap pinnguaatiginerani nalinginnaaner
paanut ilaapput. Parrulluni siulliuniurinerit.
Tamanna taamaaliinnarlugu oqaatigineqartariaqanngilaq.
Paarneq, parrunneq, paatinik atuineq, sukkaniurinerup saniagut
nammineq aamma immikkut piginnaaneqarnermik takutitsisar
mat. Qaannap ingerlarna, sukkassusia, qaannap angallatitut ilu
saanik pissuteqaannarani aammali inuttaata atortuisalu (paa
taasa) pisinnaanerannik pissuteqartarpoq.
Maani kalaallit qajaata paatai atornerilu erseqqissarneqassap
put.
-.
-
—
I
-
Kalaallit qajaata päatai anguffasaanatik paataapput. Anguffasit
ukuninnga immikkoortoqarput: muleq, timitaq, tigummivillu.
Paatit paasineqarsinnaapput tassaasut anguffasit marluk, tirnita
mikkut imminnut katitat.
Angallarnmik ingerlassineq kalaaffit assigiinngitsunik sisama
nik oqaasertaqartippaat:
•
g: c_
‘WI
•
—
1
•
o
4
•
•
-
-:
Paatit sananezrtarneri assigiinngialupput,
ilaat takisuut, ilaat
naatsut il.zl.
Uku uuttuutaat nalor• •
•
nisunit atorneqarsinnaapput. Titart.: Nuka
Godtfredsen
12
1) Ipunneq, tassa ipummik takisuumik timitalithinik timitaa
angallatip quleruaanut/sinaanut tutsilugu ingerlassineq.
2) Anguarneq tassa iput assannik illuttut tigullugu angallatip
quleruaata avataagut anguariartarneq. Angallat sangusuussan
•ngippat taava anguut angallatip saneraanut ilugiinnut nikiseqat
taarlugu anguartariaqarpoq.
3) Paarneq tassa iputit/anguutit timitamikkut uiguleriit mulingi
ava11iusut atorlugit nikittaallugit anguartorneq. Taama nigerianeq taasarpaat: Paarneq.
4) Aquutersorneq tassa umiatsiaqalernermi aquut/iput angal
latip aquanut inisillugu mulingata ueqattaartiutigalugu sanimut
illuaqattaarnera. Taanna umiat qaannallu nalaanni atorneqarani
qisunnik angallateqalernikkut aatsaat atorneqartalersimagunar
poq.
Maani qaannap paatai erseqqissaavigineqassapput. Qaannap
paatai aallassutaallutilu tikissutaapput; aammalu taakku sania
ifgut allarpaa1unput atornissaminnut naleqqussagaapput.
•Natit qajannaatsuunissaat pingaartuusoq naiunanngilaq.
Qaannap atornerata sapuserutaajartornera mahilugu paatit qa
jannaassusissaat pmgaalenartorpoq. Nunatta kujataam qaannap
ukioq kaajallailugu atorneqarfiani, qatsunganermit malissuarlu
..
.
••
.
.
.
.
Paasiorneq
Qisuup paasiassap ipai misissorneqaqqaartarput. Piniartut
paasiortussat ,,mapparmoorniartarpaat”. Ima paasisassaavoq:
qisuk kipigaanni ammalortunik nigalinnik ipaqartarpoq. Paa
siassap sammivilernerani paatit mulingisa silinnerisa sammivia
ta ipai paarlallugit inissittarlugu. Sooruna tamanna immaqa pin
nguaataannarmik qajaqarluni soqutaavallanngikkaluartoq kultu
rikkut oqaluttuarisaaneq malillugu qanga pisaaseq eqqartorusun
narpoq misilittakkat aamma nalitsinni ilisimanissaat kul.turikkut
13
Paatit qajartuutit ukioq naaflugu atortakkat sinaasaasa timaasi
gut allanik pukkinnerusunik sinaasaaralertarpaat, ilaasa paatit
tiguliat angullugu takitigisunik, ilaasali tigulit angunagit.
Tigulit sammiviat paatit mulingini ingerlaqqippoq qingartaal
luni pukkiliartorluni paatit isuini nunguttussaq. Paatit taakku
taamaalillutik qajannaaqaat, sanimut tukimullu iniminnut pula
titatut iflutik.
Ka11uiniktaasarpaat paatit nuuini saanertaat. Taakku arferup
saarninik sananeqartarput. Arferup allumernanik sanasinnaava
fit. Aammali p1asficik nylonimilluunniit sananeqarsthnaapput.
Sinaasat isuat kaliut isuisigut pukkunik ikkuffissalerneqarsthnaa
voq. Niiorlugu pingasut sisamanik saanernik kilcianneqassapput.
Taakku ikkutereerata paatit manissarneqalissapput, manil
luirinarttmngorlugit. Affaat illugiillutik i1useqatiii11uinnasapput, uuttuuteqatigiillutillu. Tamanna anguniarlugu paasiortup
tgn1it qeqqata ñalunaaqutsemera pigiuartarpaa tikini isivillugu
• aavanut paatit nalunaa4utaasigut ilisarlugit fflugiiliutik oqimaa
• qatigiirinersut takuniarlugit. Oqimaaqatigiilluinnarniassapput.
Alaskamiut kujalliit paataat ,,affaannaapput” tassa ilium
•naapput, anguffasaannaallutik. Canadanii Kalaallillu Nunaanni
,,iilugiipput”, anguffasaanatik paataallutik.
Kalaallit paataat qallunaat qajaasa paataannut naleqqiullugit
uparuarneqartarput. Qallunaat paataasa mulingi sanuniveqati
giinnatik ulungapput, 90 gradinik ulungallutik. Paariaraanni
muleq kivitaq ingerlaviup tungaanut tukittarpoq, silaannarmut/
anorimut kininngmnnerulerluni. Kalaallit paataasa mulingi sam
miveqatigiikkamik assuutigalugit anorimut kmnernerupput. Tamanna uparuarneqaatigisarpaat.
Qallunaat paataasa mulingisa samniivii ajunngilat. Aamma
kalaallit paataat ajunngillat. Qallunaat paataat paarutissiaan
naapput, ingerlassutissat. Kalaallilli paataat ingerlassutaanermik
saniagut allarpaalurinut atorfeqarput. Kinngugaanni makeriu
taasarput. Pisariaqalerpat aalatsissutaasarput, assaat illuttut su
linermut atussappata kinngunaveeqqutaallutik pakkutaasarput.
Tamakkununnga atugassiaagamik mulingisa sammivilerneri pis
susissamisoorput. Mulingi ulungagaluarunik atoruminar
tuussanngikkaluarput.
a
Paatit ingerlassutaannaanngillat, aammali assaat illuttut atussatillugit pakkutaapput, kinngunaveersaa
rutit. (Ass.: H.C. Petersen)
perorsagaanerup ilagimmagit.
Paasiassaq qisuk panerserluarsimassaaq, allanngorarunnaar
luni. Takissusia 170-180 cm-t missaanniippoq. Mulingisa silissu
siat assaat tigusisussat qilorlanrtut uuttorneqartarput.
Taava allunnaasaq paatigaq sukangasumik paasiassap takis
susiata qeqqanut tasirirteqarpoq kiveriarlugu iperaallugu paava
qisummut nuunneqarluni. Paatissat qaavatigut saneraatigullu.
Titarnerit taakku atorlugit fflugiiaaqqissaarlugit uuttuutit mis
siortorneqarput. Qeqqanit aallartikkutta, paatit qeqqi, taasagaat:
tigulii, imaluunniit tasiaat. Tigulissat ulameratik tumaasatut
ilusilerneqartarput. Tumaasaanerata atitunera paatissap muli
ngisa saalimanerat paarlallugu sammivilerneqartarpoq; taamaa
liluni tumaasaanerata aksiata naannerata mulit tannerata aksia
malittarlugu. Paatini tiguliata aksia tanneq 45 mm-t missaanni
ikkajuppoq, naannerlu 35 mm-t.
Tassannga paasiassap nuuinut nuuppugut. Paatit qisuttaata
isui ifluttut mannguliarineqassapput. Paatip ilaa tigulianit avam
mut paatip isuanut atasoq taasarpaat: mulinga. Mulingata avam
mut isuata paatini inersimasuni silissusissaa assaat qilorlanut
uuttuuteqartitaavoq. Uuttukkani amerlanerpaani 8 cm-p mis
saaniittarpoq. 8 centimeteri taanna tassaavoq qisuup muliup aam
malu sinaasaasa saarnit ikkussimasut ataatsimut silissusiat.
Sirinaasat saarnit aamma plastikinik nylonimilluunniit sanne
qarsinnaapput. Paatit malingini illugiilluinnassapput.
14
Paarnerit
Takisuunik paatillit tigulii aamma takisuujusarput allaat qaan
nat silissusiarmit tannerusirinaallutik. Taamaalilluni paartup as
sai timaata silissusianit avissaanganerusarput. Tamatumuuna
nukini atorluaqai, tigumminerilu nikisissanagit paartarpoq.
15
Naatsunik paatilinni tiguliiat 30 cm-t missaarinaanniippoq.
Tassuunaarmaq tigurnmissagaanni assaat sanileriiusaannassapput; taamalu qajartortup nukini iluamik atorsinnaassanngilai.
Nukiit atorluarneqassappata paatit tigummineri timip siissusia
sinnerlugu akuttutigisariaqarput.
Tamanna pissutigalugu naatsunik paatillit illuartaarillutik
paartarput. Illuartaarffluni paameq tassa paatini assaat tigummi
• nerat nooqattaarlugu paarneq. Tamanna sungiusartariaqarpoq.
Massa oqaatigiuminaakkaluartoq mifisissavar?.
flluartaarilluni paarner±ni paatit mulingatimmäThi%angus
simagaangat assaat ima inissisimasarput: Oqarta mulingat
• saamerleq mangussirnavoq. Assak saamerleq tigulermiittarpoq,
talerperliullu paatit isuat talerperleq inulaarlugu, tassa kalluat ii
maatilaarlugu, tigummisarpai. Taama paatit tigumiarnerat
saamimmik paariamermi pisarpoq. Tassa aalaneq siulleq. Tullia
ni assaat tigummineri nikittarput. Tanianna mulip immamit ki
vinnerani aammalu mulingata talerperliup inimamut mangun
nerata ingerlanerani pisarpoq. Siullermik assak talerperleq kal
lup kiliinganit timmut, paatit qeqqannut, tigulermut assaap saa
merliup killinganut pisinneqartarluni. Assak talerperleq tassunga
pisorlu saamerleq qummut, tassa paatit isuaata saamerliup
turtgaanut, singinneqartarpoq, kallup timaa tunginnguanut pi
sillugu. Taamaalinerani paatit ingerlasut talerpia tungaat imaa
nut mangussimasarpoq, saamiat tungaallu qullarluni. Taama aala
nerup aappaa inerpoq. Aalanerit pingajuat tulliuppoq, tassalu ta-
lerpimrnik paariarneq. Taassuma naanerani aalanerit sisamaat,
tassa paatit illua tungaannut assaat nikinnerat, saamimmut
nuukkiartorneranni pisoq aalanerit aappaattut ippoq assaalli ni
kingaannarlutik. Tassa assak saamerleq tigulermut ingerlateriar
lugu, assak talerpik kaliup talerperliup killinganut nuunneqartar
poq.
Paatit taama atornerat meeqqat erniinnaq sungiuttarpaat.
lanngortarlugu. Tamakku nukappiaqqanut ffitsersuutigineqartar
put, ilinniartitsissutigineqartarlutik. Nalitsinni suli ilinniartitsisin
naasoqarpoq.
Aalatsineq qaannap atornerani sungiusakkat ilagaat. Paatit iluaqutigalugit kinngunani timip ii
lua’tungaa immamut mangunneqarsinnaavOtl, unilluni, makeqqzllunzlu. (Ass.: H. C. Petersen)
Aalatsineq
Aalatsineq paatinik atuinerup sungiusagassartaasa ilagaat. Aalat
sinermik pisarpaat qajartortup paatimi tigumminerat illuartil
lugu, tassa paatit affaat illuinnaasigut tigullugit, paatit nallartil
lugit paatimi isuata illua immamiittoq immap qaatigut uteqat
taartillugu sanimut aalatikkaangagit. Taama aalatikkunigit,
,,aalatsiguni”, timini innariartortissinnaavaa, allaat kinngunani
imaap qaanut innarsinnaalluni, makeqqillunilu. Saamirnmut ta
lerpimmullu.
Aamma paatit ingerlaviat ulutinneqarsinnaavoq vinkiliat al
16
17
Qaannap sukkassusia
:/‘&
Aataralaa, Johannes
Rosing, 1863-1942.
(Harald Moltkep titar
tagaa, 1902)
Qannat sukkasuut eqqaamaneqartarput nersorneqartarlutillu.
Qaannap sananeqarnermiril ilusaa sukkassusianut pissutaaqa
taavoq. llaa qajartortup nukiiri pikkorissusianilu ippoq. Maani
qaannap sananeqarnerani saarnisa ilusilersornerat sukkassusia
nut tunngasoq annikitsuinnarmik taaneqassaaq.
Tupinnanngitsumik qaannat silittut oqimaatsullu aminne
rusunit oqinnerusunillu sukkaannerupput. Qajarli sukkaniutis
satut sananeqartanngilaq. Piiüutissatut sananeqartarpoq. Pini
artut ilaasa saaqqutersorlutik puisinniartartut qaannamik sukka
suujunissaat pingaartittarpaat. Tamanna qaanniornerminni
naatsorsuutigisarpaat. Angallat sunaluunniit aallaraangami ki
ngua kivisartoq kigaallattarpoq. Naalinniartartut aqumik kiviriis
saa pinngitsoorIüarlugu taqqap kingulliup nalaatigut qajartik pul
langanilertarpaat. Tamanna anguneqartarpoq siaanerup tamaa
niittup tannerutilaarneratigut qaannap kingua assigiimmik ami
liartorunnaarlurii tamaana pullangaarnerulaalersarmat. Suli pit
saanerulersittarpaat apummaq tamaana ulunganilerlugu apum
map nerfalanera alligaangamikktt qaannap kingua kiviaalline
rutillugu. Taakkua kingunerannik qajaq aallarluaraluaraangami
aqua isiaallinerusarpoq, taamalu sukkaallisarnera millilluni,
nipilioranilu.
Nalunanngilaq sukkaniutissanik qaanniortartut siunissami
iluseq piukkunnartoq misilittakkamikkut iluatsikkiartussagaat.
Niutaavisa ilusilerneri, siaaniisa inissinneri, isulerneri allallumi
qaannap ilusaanut atasut aamma sunniuteqassapput.
Kussarsarluni paarneq
Sukkalisaarumasunngooq kussarsarlutik paartarput. Kussarsar
luni paarnermik atuisarsimasut oqaluttuaat assigiipput: Kus
sarsarlutik paartut paatitik paarnerinnarmit itinerusumut ma
nguttarsimavaat, ,,paatit nakatffluarlugit akulikitsunik paarluni”.
Paatinngooq qipiallallugit sukkasuumik paariartarput, qalarngat
qaannap kinguata ataagut puttallarteriartarlugu. Tamatuma
qaannap kingua kiviiminiassavaa, qajaq kussangaartilerlugu.
Tasiusami Nanortallip eqqaani nunalik piniartoq Ezekias Da
vidsen radiokkut oqaluttuarluni oqarpoq Tasiusamit Nanortalim
mut nukingertariaqaraangami ilaanni kussarsarluni paarluni i
ngerlavigisarini. Aqqutaa 27 km-uvoq. Kussarsarlunigooq inger
lagaangamiuk ilaanni akunneq ataaseq inulaarlugu atorsin
naasarpaa; pingaartuminngooq tupagukkaangami. Aqqut taan
na kutterimik nalunnaaquttap akunnerisa pingajuata qeqqa mis
siliorlugu atorneqartarpoq.
Sukkaniunnerit
Qangarsuarmiit siulitta katisimaarlutik aliikkusersuunnerisa qa
jarsorneq ilagisarsimavaat, qaannamik pinnguaatit, aamma par
rulluni sukkaniunnerit. Ole Brandtip atuakkiaani ,,Qooqa”mi
parrullutik sukkaniuttut, pisimasunik eqqaamasanik tunuleqar
sorinartut ima eqqartorneqarput:
,,Iginniarfinnguamit Tuttullip Qeqertarsua uiarlugu kaajalla
riarlugu uterlugu Iginniarfinnguamut”. Aqqutaata takissusia
uuttoraanni 16 km-uvoq. Piffissap atomeqartup sivisussusianut
paasissutissaqanngilaq.
Ukiuni nutaanerusuni Uummannap Sulluani qaannat sukka
niuttarneri atugaapput. Skotlandimiup professor Harald Dreve
rip 1930-kkut naajartornerannit Illorsuarni aasisartup, Uumman
narmiut Aaralimrnik pisagaata, aallarnigarai. Ikinngutini ilagalu
git prmiamik ajugaasup tigumiartagassaanik ilalerlugu sukka
niulluni unammisarnerit aasarpaalussuarni ingerlatitarai. Dre
verip toqunerata kingornagut unamminerit ingerlatinneqamerat
kommunep iluani nunalinnit isumagineqalerpoq.
Ajoraluartumik unamminerni taakkunani angusat pissarsia
rmneq saperakkit angusat maani nalunaarsinnaanngilakka.
Qaannat sukkasuut
Qaannat ilaat sukkasarsimaqaat. Tusaamanartut arlaqaraluartut
erseqqivissunik uuttorneq ajornarmata annerusumik eqqaane
qassanngillat. Taamaattoq ataasiakkaat qajartorfiup takissusianik
piffissallu atukkap sivisussusianik oqaluttuartut taaneqassapput.
Sukkassuseq naatsorsussagaanni taakku ilisimassallugit pisari
aqarput.
Aataralaga, Johannes Rosing, 1862-1942 ilaanni Kangaamiu
nit Sisimiunut paarsimavoq, avaqqutsilluni. Ullaakkunngooq ar
finermut aallarami Paaraarsummut pulasorlu unnukkut arfiner
mut kiffat soraarnerat kalerriullugu niuertoqarfiup siarna sianer
poq. Aqqut atugaa 130 km-uvoq akunnerni 12-mi ingerlasaa. Ag
guaqatigiissillugu akunnermut 11 km-nik ingerlasimavoq.
18
Periarfissat
Sukkaniunnerit parrunnerit aamma allatut aaqqissorneqarsin
naanissaat ilimanarpoq. Qaannamut ikeriarneq, aqqutaata ilaani
niulluni qaannap maqinnera, ikeqqinneq il.il. unammissutaasin
naassaaq.
19
Nunakkut sikukkullu
ingerlassineq
Qajaq 20-25 kg-up missaani oqimaassuseqartarpoq. Inuup ataat
sip ingerlassinnaasarpaa. Kalaallit Nunaanni qaannamik nunak
kut sikukkulluunniit ingerlassisamerit assigiinngitsut pingasuup
put.
Makisimmillugu qanittumut ingerlanneqartarpoq. Tassa paa
vatigut kaallugu perneq mangullugu qajartaalu makisiup sane
raannut tutsilugu ingerlanneqartarpoq.
Ungasinnerusumut ingerlatissagaanni maqinneqartarpoq.
Qaannap maqitassap kingua siullinngorlugu qajaq pusillugu
paavatigut atilugu angutip niaquata qaavanut ilineqartarpoq,
natsiullugu. Nerumaartumik tuffilertarpaat. Piniartup qaannani
maqikkaangamiuk qajaa niaquata qaani napaarluni ittarpoq,
kingua oqinnerugami qullarlurti, siualu oqimaarinerusoq appar
luni. Tigummisariaqarnerluunniit ajorpoq.
Maqinneq sikusartormiut qamuteqanngitsut atorluartarpaat.
Qajaq imarnersarsiutigineqartarpoq ilaarmilu aamma sikup si
naasiortut pisaminnik aalliutigisarpaat. Ilaallu aamma sikup
sinaavanit qajartortarput.
.Aavartut nunap timaaliartut qaannisarajoqaat kuussuartigut
tatsitigullu inunnik nassatanillu ikaartuussisarlutik, aammalu qa
jartorneqarsinnaasutigut atortarlugu. Ikaartomermi qaannat mar
luutillugit nikisilaarlugit ataatsimut qilerullugit ikaassassat
qaannut pisillugit ikaartuussisarput. Uanga angumeralugit i
kaartoqataaneq misiissimavara.
Qangaanerusoq sikuunerusarallarmat qamuteqanngitsut qa
jaq sikup qaavagut kaamisarlugu uniarluguluunniit ingerlattar
simagaat assuliatoqqani takuneqarsinnaavoq. Qaannap taamaali
neqartarnera isuisa peqinnerannut pissutaasirinaasut ilagaat. Qa
jaq taama kaassuartagaq niutaamigut saannermik atituumik
nungullarnaveeqquteqartarpoq.
-
Qajaq sissamit qaannivimmut ingerlattarpaat makisimmillugu. (Titart.: Nuka Godtfredsen)
20
1Jngasinnerusumut ingerlatissappat maqittarpaat, niaqqumik qaanut ilillugu. (Ass.: H.C. Petersen)
21
Saaqqutit naakkiuttaataat
Saaqqutersornerit
Unaaq pirtiut napasortalimmik norsaqartarpoq.
Ernannaq qanga qaquisilimmik norsaqartarpoq aammali ilaan
ni napasortaqartitaasarluril.
*
Anguigaq tikaagutaqartitaagajuppoq, aammali napasortalimmik
norsaqartoq siumorneqarsinnaallurii.
*
Nueq norsaqartarpoq qaquisilirnmik napasortalimmilluunniit.
*
Alligaq qaquisilinimik norsaqarajuppoq, ilaannilu napasortalim
mik.
*
*
Saaqqutersornerit qaannamik pinnguaatit ilagaat aamma unam
missutaasartut. Saaqqutit tamatumani atorneqartartut tassaapput:
Unaaq Ernannaq Anguigaq Nueq Alligaq
-
-
-
:
a;
4...::
Qaannap piniutip sakkui:
4. Nueq. 3. Anguigaq. 2. Alligaq.
22
-
-
Taakku naakkiunneqartarnerisa assigiinngitsu
mik pisarneri, aammalu atorneri, piringuaatigi
neqartarnerinut tunngaviupput. Saaqqutit tiguin
narlugit naakkiunneqartanngillat. Naakkiun
nissaannut atortoqarluni aatsaat naakkiurme
qartarput. Tamatuma unammissutaasinnaanerat
pissanganarturingortippaa, pikkorissuseq unam
minermik pissanganarturmgortitsisarmat. Inuup
pikkorissusia aallariarfissaqalersarpoq aammalu
sungiussarnissami anguniagassat unammiunta
tuuni pilerinarnerulerlutik. Sakkut atornerarmi
unammissutaanissaat siunertaanngikkaluarpoq,
sungiusarnikkulli sakkut piniarnermut atorneri
sa pitsaanerulernissaat anguniakkãt sallersaraat,
tamanna pissarsiassanik amerlisitsissammat.
Taamaattorli pinnguarnermi unammiulaarneq
ajorineqartanngilluirutarpoq.
Saaqqutit naakkiunneqarnissamirmut assi
giinngitsunik iluaqusersuuteqarput. Kalaallit
Nunaanni iluaqusersuutit makku atugaasimap
put:
Pisamerit sinerissami assigiiringilaartiterput. Qulaani taaneqar
tut siullit atugaanerusutut paasisassaapput.
Iluaqusersuuteqanngitsut
Kalaallit nunatsinni saaqqutit naakkiuttarneri iluaqusersuute
qanngitsut qaannamik piniarnermi atorneqaringillat. Nukap
piaqqat naaligarnermik sungiusarnerata aallaqqaataani, tassa
nunap qaani, iluaqusersuuteqanngitsunik naaligaqartitaasarput.
-.
2
A
1
-
-.--—
-—
—
1. Tikaat,
2. tikaaguttat,
• a) ataasiinnarmik tikaagutallit
b) fflugiinnik tikaagutallit
3. norsat,
a) napasortalinnik norsallit
b) qaquisillit.
Taakku assigiinngitsunik atortulersuutillit
naakkiunneqartarnerini pisaatsit assigiinngitsut
atugaasimapput.
1. lJnaaq. (Titart.: Nuka Godtfredsen)
Otto Ottosen Illorsuarmiu naakkiartoq. (Ass.: I-IC. Petersen)
23
Oqaatsit atugaasut:
Toraajusooq:
tassa inuk periakkamik eqqueriallaqqissoq.
Saaqqutit naalikkallu
naakkiuttaataat
Nakersoq:
tassa sakku/naaligaq, aamma aallaat, periakkamik eqqueriutikkum
inartoq. Sakku nakersarneqartarpoq.
Tikaatillit
Inuit 1900-kkut affaarird kingullermi inuusut ikittuaraannaringuit
tikaat angumerisirnavaat. iluatsisillunga Aamaasi, Amos Andre
assen, Kangaatsiap eqqaani 1902-mi inuringorsimasoq Sisimiuni
naapippara. Aamaasip tikaat eqqaamavaa, takusimaflugu ator
neralu ilisimallugu, tamatumanngalu oqaluttuullunga.
Tikaat allunaajuvoq saaqqummik naakkiussinermi atorne
qartartoq. Kalaallit Nunatsinni atugaasimanera 1900-kkut aallar
tilaarneranni qaangiussimavoq. Imaassimagunarpoq tikaat sine
rissap ilaannaani ilisimaneqarluni atugaasimasoq. Nutaamik
nassaajunasorinaringilaq qangarsuarli inuiaat piriiartuusut Nu
narsuarmi siaruarsimasut ilisimammassuk. Tikaaguttanulli nor
sanullu unammillersinnaasimanngilaq. Tikaat kalaaffit atugaat ni
galiuvoq assammik atineqarsinnaasoq, aamma aaqqateqarluni
atorneqarsinnaasoq. Inuiaat allat atugaat ilaatigut tikermissar
fiinnaasimapput.
Saaqqut tikaateqartussaq saneqqamigut saarthmguamik napa
sortaqartarpoq tikaatip naatiffissaanik, kingusiartillugu tunum
mut orlingaartillugu ikkunneqartartumik.
Atorneqaraangami napasortamut naateriarlugu assammik ni
gaatigut atillugu, saaqqut qisuttaatigut tigullugu naakkiutiiti
galugu tikaammik igeriurineqartarsimavoq. Tikaat naakkiartup
assaani ataannartoq sakku aallartarpoq.
Annerusumik unaami atorneqartarsimavoq.
Naakkiarpoq:
Oqaatsip taassuma atorneqarnera tikinneqatsiassaaq. Ilaasa
saaqqutinut tamanut akornuteqartinnagu atortarpaat. Allat saaqqutit
ilaannaannut atorumavaat.
Taakku oqartarput unaamik anguikkamillu naakkiartarput,
nuermik nueriartarput, allikkamik alligariartarput. Tassa su
ngiusimasatik saneqqunneqaraangata ippigisarpaat, massa allani
taamaanngitsoq. Unaamissaaq naakkiartut ilaannit oqaa
tigineqartarput unaariartut, anguikkamik anguigariartut.
Ernannariartumik oqartoqartarsimagunanngilaq. Tamatumani
naakkiarpoq atorneqartarluni. Imaassimagunarpoq naakkiarpoq
unaamut ernannamullu atornerusarsimagaat.
Tikaaguttat
Tikaagutaq tassa saaneq saaqqutip saneraanut ikkussaq naakki
arniarluni tikermillugu ajatsivigalugu naakkiarnermut sakkor
tusaataasartoq. Saaqqutip qisuttaanut kingusiartumut ikkurine
qartarpoq, saaqqutip siorna oqimaannerusmingorlugu. Saaqqutip
qisuttaanut mangutamik qilikkamilluunniit ikkunneqartarpoq.
Tikaagutaq tikermissarfik ataaseq ilaasa atorpaat. Sinerissap
ilaani tikaaguttat illugiit atorneqarput.
Tilcaaguttat illugiit ikkunneri akileriilutik nikingasarput. Ti
kermissarfik kinguffiusarpoq kullormiffillu siusinnerulluni. Akut
tussusiat assaat qilorlanut aaqqitaasarpoq. Kingulliup takissusi
ata inussat pingasut inissaqartittarpai. Kitaamiut sanimorluinnaq
sammisittarpaat. Kippaata ilusaa kuseriarniusaavoq, kiinnarin
24
25
Timersornermi atugassatut siun
nersuut. Erseqqinnerusumik
takuneqarsinnaapput ,,Qajaq
Inoqarfinni tamani, qupp. 108
aamma 124, 129 aamma 133.
Tassani naakkiuttaatjt nassu jar
neqarput.
0
1
2,5 m,,
-
3,5 n,”
o3
2
nera kingumut sammilluni siumut samminera qaarajuttuin
naasarluni. lllua tungaaniittoq, kullormiffik, tumaasaavoq naat
soq kullumut akimmiffissiaannaq.
Tikaagutaq annerusumik anguikkami atorneqartarpoq.
Anguikkap timitaa qisuk turnaasaatillugu sanasarpaat, tikaagut
tallu ikkunnerata tumaasaanera malippaa.
Nakersaasarneq. Atuisut oqaatigisarpaat tikaaguttap tanne
rup kingorna tungaata kiinaa saaqqutip naakkiunneqarluni
ingerlanermini suup tungaanut sangusameranut pissutaasoq.
Saaqqut kuugunnerartarpaat naakkiunneqarluni ilummut,
tassa talerpimmik naakkiullugu, saamiup tungaanut sangujartor
tarpat.
Naaligaatit (tak. qup. 26)
Naaligaatit timersornermi atugassatut siunnersuutit maani takuti
tavut naaligaatitut al latut ipput.
Taakku timitaat naaligaatinik allanit allaanerunngillat, kisianni naak
kiuttarnerinut atortut, qaannat sakkuisa naakkiuttarnerisa atortuisut
ipput. Naakkiuttaataat ukuupput:
1. Tikaagutallit, naalikkap takissusia: 200cm
2. Napasortallit norsaat, naalikkap takissusia: 200 cm
3. Qaquisillit norsaat, naalikkap takissusia: 160 cm
Naahgaatit timitaat qaannami piniutitut igunnaarlugit sanaajupput.
Naaligaatit nalinginnaasut assigaat. Taamaattoq qaannap sakkuinut
sammineri ukuupput:
a. Siorni oqimaannerungaatsiarput. Tamanna ilaatigut angune
qarpoq siunermikkut oqimaal utaqarnerisigut.
b. Norsap naalikkami inaa kingusippoq, naalikkap oqimaaqati
glinnerata kingornanilliuni. Tamanna pissutaalluni naakkiun
nialerlugu silukkaanni siorna’tungaa pinngitsaalillugu kivis
simaneqartarpoq.
c. Naakkiunnerani teknikit assigiinngitsut atorneqarput. Pikkoris
sutsillu unamminermi iluaqutiginiagassat taakkunanerpiaq
ipput.
0
3,5 rn
3.5
0
26
0
,,
U
Assimi naaligaatit norsallu uuttuutaat takuneqarsinnaapput.
Naalikkat siumut isui qisummit oqimaannerusumik naaligaassap
put. Immaqa nylonimik imaluunniit gummimik aserujaatsumik, taar
serneqarsinnaasumik. Tamanna misilittaanikkut anguneqassaaq.
Naaligaatit maanna unamminerni atorneqartut 260-270 cm-inik ta
kissuseqartussatut aaajangerneqarsimapput, 800 g-inik minnerpaa
mik oqimaassuseqassallutik naqquat savimineq 80 g. Taakku angu
tinut inuusuttunullu 17-inik qummut ukiulinnut atugassiaapput.
27
Sarpissuttumik oqartarput naakkii.mneqarluni avammut, ta
lerpiup tungaanut, sangujartortarpat.
Tassungarluinnarnerartarpaat sangunani siumut ingerlaan
nartarpat.
Sarpissurinera iluarsinianmikku taava savimmik ipittumik if
kaagutip kingorna turtgaa kiliortorlugu kiinnaririnerulaalersit
tarpaat. Misilittarlugu tassungarluinnaq tuttaleraangat kiirinan
nera naan-unagilersarpaat.
Kuugukkaangat kiinaa kiliorlugu ikkiillisarpaat. Annikitsun
nguakkuutaarlugu kilioriartarlugu akornagullu misilillugu naak
kiuttarlugu aaqqinniartarpaat.
Napasortallit
Saaqqutit taakku 1900-kkunni atorneqarnersaapput.
Napasortat tassapput saaninnguit amitsukujuut saaqqutip
saneraanut mangutat nuisarni cm marluk-pingasut missiliorlu
git takitigisut. Taakku norsap ikkuttarfigai.
Amerlanertigut marluusarput. Siulleq, imaluunniit alleq,
saaqqutip takisusiata qeqqata missaaniittarpoq, avammut sam
misoq imaluunniit malunnanngingajattumik siumut orlinga
laartartoq. Kipinerata ilusaa ammalortuusinnaavoq tumaasaa
laarluniluunniit. Tumaasaagaangami tannerata saaqqutip takis
susia malittarpaa. Kingulleq, imaluunniit qulleq, norsap takissu
sia najoqqutaralugu kingusinnerusumut ikkutaasarpoq. Napa
sortaq taanna 60-70 gradinik kingumut orlersillugu ikkunne
qartarpoq. Taanna saalimaarpoq, saalimanera siumut sanunillu
ni tunummullu samminera manilluni, kippaa pingasunik te
qeqqoqartarluni. Maninnera tassa ajatsivissaa.
Naakkiuttaatit inissittarneri
Tikaatip, tikaaguttap norsallu saaqqutip timitaanut inissinnerat
kingusiartittarpaat saaqqutip sioma tungaa oqimaanningortarlu
gu. Tamatuma kingunerartik saaqqut assanimik pinngitsaalillugu
siumut samniitittarpaat, iperaraanni siorna nakkassanimat. Taa
ma naakkiuttaataata inissinrieratigut saaqqutip naakkiunerani
nukissaata ilaanik tunisarpaat, naakkiunnera sakkortunerulersil
lugu.
Inuup aalariaasii
Inuk pisuttoq isigigaanni timaata avataasalu aalarni inunnit al
lanit nikingalaartut malugineqarsinnaavoq. Taamaattut aamrna
pissutaallutik pisuppaluttoq naalaaraanni assigiinngissutsit tu
saaneqarsinnaasarput, allaat kina pisuppalunnersoq tusarneqar
sinnaasarluni.
Aalanerit inummit inummut nikingatiterput. Tallit aalatinne
ri aamma taamaapput. Tallit ilaat tannerupput ilaallu naannerul
lutik Assaat ilaat angisuujupput ilaat mikisut, ilaat nukittuut ilaat
taamaanngitsut. Tamakku tamarmik, taanngisat ilanngullugit,
inuup aalaasiinik assigiinngisitsipput aammalu miloriarnernik
naakkiarnernillu inummit inummut assigiinngisitsillutik. Ta
makku pissutaapput naalikkat inummut atuisumut naleqqussar
neqartariaqartarmata. Tikaaguttat norsalluunniit inummut atui
sumut aaqqinneri allamut innarlussirinaapput.
Saaqqutit norsallit
Kalaallit Nunaanni norsamik atuinermi periaatsit assigiinngitsut
marluk atorneqarput. Siulliit tassa napasortallit, arlaallu qaqui
sillit.
28
Norsaq
Norsaq qisummik sananeqartartoq naakkiarnermut sakkortu
saataavoq. Sananeqartamera tunngavimmigut assigiippoq. Takis
susia 40-45 cm missaanniippoq. Allikkap ungasissorsiutip nor
saa cm-t qulit angullugit tannerusinnaasarpoq. Isuata illua alleq
silinnerusarpoq, assaat qilorlat uuttuutigalugu 8 cm missaanni
silissuseqartarluni. Isuata fflua, qulleq, affaa missiliorlugu, 4-5 cm
nik silissuseqartarluni. Norsap qisuttaata issussusia 20-25 mm
missaanniittarpoq. Qaava qitermigut quassoqarluni qaliaasaa
laarpoq. Ataa aamma taamaalaartarpoq, kisianni takissutsini
naallugu qitermigut iluliumasumik saaqqutip qaarajunneranut
naleqquttumik qooqqisaasarluni.
Norsaq isumigut illuttut putoqartarpoq saaqqutip napasor
taasa putoqquffissaannik. Saaqqutip norsalerlugu naakkiuttarne
ra sakkortoqaaq, pingaartumik inummit nukittuumit naakkiun
neqartarnera. Napasortat saaniupput. Norsaq qisuinnaagaluarpat
norsaa erniinnaq nungullartassagaluarpoq aserorluniluunniit.
Taamaattumik mattoqusertarpaat. Qummut isua saanermik ka
kassalertarpaat. Taaguuttit atukkat assigiinngitsut arlaqarput.
Kakassak ima sananeqassaaq ikkukkuni qisummut4laasutut is
salluni, ikkunneralu qajannaatsuussalluni.
Kakassaap napasortamut ikkuffiata putua tiffasinaarnaveer
saartarpaat. Putunerata qulaa tungaa maninnerusarpoq napasor
tap tunuata natsinnaaneranut naleqquttumik. Aamma taanna
qaarajutsittarpaat. Norsaq tassuuna 180 gradinik sangusinnaasar
poq. Taamaalillugu sangujartornissaa ilaguuttumik pisussan
ngorlugu iluarsisarpaat.
29
Putua siulleq, alleq, putuneqassappat sianigisassaqarpoq.
Putunera sinaanut qanippallaassanngilaq, qajannassammat. Cm
taflimat arfirtillit missaanni tiffasitsigaluni ajunngilaq. Putunera
nerutuvoq saanermik mattoqusertussaagami. Mattoqutaa niga
liuvoq qitermigut ammalortunilk putusaq, napasortap alliup ik
kuttarfissaanik. Ilaasa aamma qisuk napasortamut asiilaguti
laartumik putuinnariarlugu, sinnaa timaatitsiarlugu niiorlugulu
putoorlugu timmissap suluata kanaartaanik qupisamik nuiuus
sisivigisarpaat. Kisianni tassa saaneq pitsaanerunerartarpaat.
Norsap isua alleq saanermik saattumik qallertarpaat saaner
nik pingasut/sisamanik kikiatanik. Taasarpaat talliaqutaa. 111crsuutaajutigaluni kusassaataavoq.
Taava norsaq tigusarfilerneqassaaq. Taasarpaat ,,erneri”
(,,eqinneri” naalisagaq). Talerpiuguit kullup ernera norsap pusil
lugu ilisimasup saamia tungaaniissaaq, tikermiffialu illua tu
ngaani. Taakku tiguffissaat qisuk kiinalerneqartarpoq, qaarajun
ngitsumik, tassagooq aaqqateqarluni naakkiarnissami tigummi
saq nikeqqunagu. Ernerisa inissinnissaat sianigisassartaqartit
tarpaat. Tassa norsap ammut isua, talliaqutaa, ituxnmap timmut
sinaa paffiup aallartinera anguinnarsimassavaa. Paffiup peqittar
fia tikiinnarlugu. Tanneruguni paffiup peqirmeratigut talermut
aportassaaq avammullu ajanneqartassalluni. Tamanna mianer
suutigisarpaat, naakkiutaq uniussanngippat.
Norsaq ikkunneqassagaangat putua qulleq napasortamut qul
lermut ikkuteriarlugu alleq naqillugu seqquallattumik ikkuttar
paat. Tattuumaartittarpaat. Ima ikkusimatigisarpoq norsaq ikku
simaffilugu saaqqut norsaa qaffiutilugu iisimasoq norsaatigut ki
vikkaanni ikkusimanera katassanani. Kisuarlugu aatsaat ka
tassthnaassaaq. Tassa saaqqut norsaatigut kivinneq ajomarpat, ka
tattarluni, ikkunnera qasungavallaarpoq. Sukattariaqarpoq. Tamanna angusarpaat napasortaq siulleq siumut orliimisfflugu. Na
pasortap putua neruttorfissaata tungaanut neruttuallariarlugu
tattoqutseraanni siuaamissaaq, immaqa iluarsilluni. Napasortat
aalaqqajugatik ikkulluarsimassapput.
Pirtiartut nukittuut ilaat katajaatsorujussuarnik norsaqartar
put. Tassa ammut naqilluarlugit aatsaat seqqortumik ikkuttar
tunik, imaaliinnarlugillu katatsinneq ajornartimik. llaasa napa
sortaq ataaseq sullugalugu aappertarpaat, kinguleriissittarlugit.
Norsaq taamaaftoq katatsikkuminaaqaaq; aammali saaqqummik
aallartitsisarnera sakkortoqaaq.
Norsat kaliffeqartarput. Taasarpaat kaliffli, allunaat sapangar
tallit norsap saneraanut ikkutat, taqqanut qerluttakkat. Norsaq
katakkumanagu taamaattulertarpaat.
Norsaq ilaanni pinnersarneqartarpoq, atortulersuutai kusas
30
sarneqartarput. Tunumiut tuugaanik puisaasanik qilalugaasanik
inuusanik, toornaarsunnillu pinnersaasertarpaat.
Tassa norsap sananera, atornera kulturertaalu. Atortulersor
nera isumalerujussuuvoq:
1) Naakkiarneq sakkortunerulersittarpaa.
2) Tamatigorluinnaq saaqqutip tigunera aalajangersimasumik
sammiveqartarpoq, assaat tigusisut inaat taannaajuarpoq.
Saaqqutip sammivia taannaajuarpoq, aamma oqimaaqatigiin
nerata agguarsimanera.
3) Tamakku tamarmik inuup atuisup nukiinut aalaasiinullu ilu
arsisaapput.
Norsaq qaquisilik
Saaqqutit ilaat qaquiseqarput. Qaquit imaluuriniit qaquiseq tas
saavoq saaninnguaq nuua itersanngorlugu sanaaq saaqqutip ki
ngumut isuanut ikkutaq. Ilaanni itersaa iluliumasuusarpoq am
malortup affaatut illuni, ilaannilu V-usaalluni. Saaqqut qaquisi
lik norsaqartarpoq isumigut qarsorsaasaringuamik naatittarfeqar
tunilk. Qarsorsaasap ilusilernera assigiittanngilaq. Taasarpaat qi
leq, qilia.
Tassa saaqqummiippoq qaquit norsamilu qileq. Taamaasilu
ni taaguineq nikingavoq. Tnuit oqartarput norsaq qaquisilik, oqa
ratik norsaq qililik. Tamanna piniartunut ikittuunngitsunut oqa
loqatiginnissutigisarsimavara. Paasinarpoq ilaasa qaquisip qilil
lu immikkoomerat eqqaamajunnaarsimagaat. Taaneqassaaq nalu
naarsukkat 1700-kkunnit pisut taakku immikkoortimmatigit. I
maassimagunarpooq oqartarsimagaluartut qaquisillip norsaa,
oqaratik norsaq qaquisiik, taaguutimmi malillugit nocsaq qile
qarmat, qaquiseqarani. Oqartanngilagunimi norsaq napasortalik,
kisianni napasortallup norsaa. Taamaattumik maannamit taagor
neqassaaq: qaquisillup norsaa.
Norsaq taanna norsatut allatut sanaajuvoq atimigut qooqqi
neqarluni, erneqarluni talliaquteqarlunilu. Kisianni putoqanngi
laq aamrna qummut isua qarsorsaasaik qileqarpoq. Ernannat
qaquiseqaramik qaquisaat suluusaasa akornanniittarpoq. Suluu
sat akorni ikertimngillat. Taamaattumik ernannat norsaata ki
ngumut isua amitsunngorlugu sanaavoq.
Saaqqutit qaquiseqartartut ukuupput: Ernannaq, ilaanni aam
ma napasortalimmik ilaasa norsalertagaat. Nueq aamma taama
tut pineqartarpoq. Alligaq qaquiseqartuaannarsimagunarpoq.
Anguigaq unaarlu qaquisiinimik norsaqartitaasanngillat.
31
Naakkiarnerit
Piniartut oqartarput saaqqutit napasortalinnik norsallit aammalu
qaquisillit naakkiunrieqartarnerini assaat tallillu ingerlasarneri
assigiiringitsut.
Naakkiarnerit taakku assigiinngissutaat Aqqaluap Kangaa
miormiup ima oqaatigaa:
,,Taffit silutsthneri assigiipput. Napasortalimmik naakkiaraan
ni naakkiutap siumut aallariartinnerani norsaq napasortamit si
ullermit katatseriarneqartarpoq, tassa naakkiarneq siumut inger
latiutigalugu assak norsamik tigumiartoq ammut nusullugu,
sakkortuumik kisuartillugu, passik tassaringaannaq peqeriarlugu
peerneqartarmat. Assaap ingerlanera soorlu miloriarnermi pi
sarnera.
Qaquisilimmik naakkiarnermi silunnermiit assak siumut 1ngerlaannartarpoq saaqqutip qimagunnera tikillugu”.
Saaqqutit qaannami pinnguaatigineri
Qaannamit pirmguaatit ilaat saaqqutersornerupput. Qaannat
ingerlaartut naakkiaqattaarajupput. Pingaartumik silagissumi
anoraasattumi tikikkiartortut. Tamatuniuuna saaqqutit atomeri
aammalu aaqqinnerisa ajunnginneri misilittaqattaartarpaat, pin
nguamermik ilaqartartumik.
Saaqqutit pinnguaatiginerini marluk erseqqissameqassapput,
tassa ungasissumut naakkiarsinnaaneq aammalu eqqoriakkamut
toraajussuseq.
Oqaatsit atugaasut
Naakkiarnermut atasunik oqaaseqarpoq aalajangersimasu
nik atorneqartartunik:
Norsaq napasortamut ikkuttarpoq. Taavalu saaqqut, pingaartumik
unaaq, naakkiutissallugu silugunneqarpat oqartarput: Unaarsippoq.
Unaarsisimavoq. Timi tunummut qivikannersillugu naakkiarnissa
mut piareersimasut taasarpaat: orleqqasut. Orleqqappaa. Aamma
siluguppaa, silussimavoq atorneqartarpoq. Naakkiarluni tallip si
umut aalariartinnera oqaatigisarpaat: kisuariarneq. ,,Kisuariarniari
artunga aalassakkami!”
Aammattaaq naakkiarnerup arlaannut ingerlatinnera oqaaseqar
tippaat. Siumorluinnaq, paasinarpoq sumut sammisoq. Innarlum
mut naakkiarnerartarput talerpiullutik qajartik qarsullugu saamiup
tungikannianut naakkiaraangamik. Ilorrarmut naakkiarnerartarput
talerpiup tungikannianut naakkiaraangamik.
32
Saaqqutit ilaat qanittorsiutaapput> soorlu unaaq nuerlu. Al
Iigaq ungasissorsiutaavoq. Unaap ernannallu norsaat 40-45 cm
nik takissuseqartarput, perneq uuttuutigineqarajulluni. Allikkap
norsaa inussat mannguannit unermut uuttorneqartarpoq; tassa
50-55 cm-t missaarini. Alligarnguna qaannat piniakkamik ma
lersortut sakkutoqarsuat oqaluttuani pisoqaanerni allaat eqqar
tomeqartoq. Ungasissumut alligariaqattaartut ,,eqqaassisunik”
imaluunniit ,,eqqartunik” pisarpaat.
Naakkiarnertuut
Piniartut ilaat naakkiarnertusarsimaqaat, aarnmali ilaat taamaas
simanatik. Aleq isannernik qulingiluanik takissuseqarajuppoq.
Isanneq 150-160 cm-inik takissusilerutsigu aleq qulingiluanik
isannilik 13,50-14,50 meterinik takissuseqarsimassaaq. Aleq isan
nernik aqqaneq marlunnik takissusilik 19 meterit missaanni ta
kissuseqarpoq.
llaat naakkiameqqortoorsuusimapput. Ataatama naakkiarner
tuut marluk eqqartortarpai. Kangaamiormiut Peter Rosing Da
vid Sommei.i1u. Taakkugooq upernaakkut naalinniaruttule
raangamik isannernik 18-inik aleqartarput. Ilaanni ataatama
David Sommer naalinniartoq isiginnaarsimavaa, sianiginngik
kaarii. Naakkiarlunigooq alermirilk inuuttoortussaringorami avat
tani naluilugu malinnaatippaa, periakkanilu naalillugu. Isanne
nt 18-it 28-29 meterinik takissuseqarput. David Sommer 30 metent angullugit naakkiarsimavoq. Qaannamit naakkiartut unin
ngallutik issiallutilu naakkiartarnerat eqqaamasariaqarpoq.
Toraajussuseq aamma unammissutinut ilaasarsimasoq eqqar
tortarpaat.
Saaqqutinik pinnguaatit akimanersarisimasaannik atuisarsi
masut kingulliit ilagaat Daniel lessen, Maniitsup eqqaani Napa
sorrniu. Daaniali piniartorsuuginnarani aammali qajarsullaqqis
sorsuusoq pinnguaatinullu pikkoreqisoq ataatama nassuiaam
manga Napasumut ornillugu oqaloqatigivara. Taamatut avan
naamiut qaannamik qilalugarniartartu) pisarnerinik niuertorut
sip Frederik Jensenip Qasigiannguarmiup oqaluttuuppaanga.
Avannaamiut qaannamik qilalugarniartartut
Qilalukkat qimaa sukkasoorsuusut Frederik oqartarpoq.
Qaannamik malillugit kingoraaniit naakkiarlugit vinkeliat pi
suulluni attatserneq ajornakusoorsinnaapput, tassa tuukkaq eq
quigaluarluni qilalukkap saneraa quaaffigalugu sanimut, avam
33
mut pisittarmat. Tassa siumuinnaq naakkiarnissaq pitsaanngilaq.
Qilalukkardk malersortartut iikkarsimavaat qilalugaq avaqqul
lugu naakkiarlutik unaartik sangulluni vinkelia pitsaanerusumik
qilalukkamut tuttussanngorlugu naakkiarneq. Unaaq siumuin
naq aallartarpoq. Qajaq qimareerlugu sangujartulersarpoq qilalu
garlu sanerakarinianit naallilugu attatsiuttarluni. Taama naakki
artarneq piniartut ilaasa ilikkartarsimaqaat.
Tassaana naakkiarnernik taakkunthnga qaannami pinnguaa
tinut ilaalersimasunik Daanialip oqaluttuukkaanga.
Naakkiarnermi saaqqut siumut aallartarpoq qajaq qimakki
artorlugu ingerlalluni. Siuarlunilu saamimmut sangujartulersar
poq eqqugaqanngikkuni kingumut saalluni tussaihmi.
Aamma illuanut sangutinneqarsinnaavoq, talerpimmut
saamimmullu sangusussanik naakkiartoqarsthnaavoq.
Naakkiarnerit pingajuat ajornameruvoq. Saaqqut siumut aal
lartoq qaannamit qimagukkuni qullartarpoq taavalu nakakkiar
torluril kingumut saalluni tussaikmi.
Daaniali oqarpoq sisamaat ajornamersaasoq, aammalugooq
iluatsissappat nukeqarluartariaqartoq. Tassani saaqqut siumut
aallartoq pukkitsumik ingertitaasarpoq. Siuarluni qununut saak
kiartulersarpoq kiisalu utimut saalluni imaanut tuttarluni.
Qanoq iliortamersut apeqqutigigakku paasinarpoq oqaatigi
nissaa ajornaqisoq. Kisianni tassa naalakkiut assammi naakkiar
tumiippoq norsaq aqqutigalugu saaqqummut tunniunneqartar
toq. Daanialip oqaatigaa norsap saaqqummik iperaalivinnerani
naalakkiut assaap qisuariaallatsinneqarneratigut tunniunne
qartartoq. Daanialip oqaasia issuassavara:
,,Inuusuit, misiligarlugu ilikkallarummaarparsi, takanna!” Tamanna piniartorsuarnit ilissinnut inuulluaqqussutaali!
Allat
Aqqaluap oqaluttuuppaanga ajoqi Kujataamiu Kangaamiuni
eqqaanilu sulisoq norsamik qaquisilinmiik atuiilaqqissusiatigut
nuannaartorisarsimallugu. Ajoqinngooq taassuma nuia, alligaa
ernannaalu qaquiseqarput. Nunaqqatini qaquisillit atornissaan
nik ajoqersuuttarsimavai. Nueq alligarlu qaannap siuata qaava
niittarput inuup siornani, kingumut isui asallut ataanniillutik.
Affigaq saammerliusarpoq nueq talerperliusoq. Piniarsaarisaqar
tillutillu norsaq saaqqutip qaani piareersimasarpoq. ,,Tigussa
gaangamiuk qulaa tungaatigut aminneratigut tigusarpaa passini
innartikannerlugu ilummut sangutillugu. Tigullugulu qummut
kivifiugu norsap allinngortilernerani, siumullu aailariartilernera
ni, norsap allinngulernerani, isukkaallatsilugu singittarpaa er
34
nerisigut tigullugu. Taamaalinerani qaquisaa seqquallalluni ik
kuppallattarpoq. Norsarlu katatsissanagu! Naakkiararaaq! Kuja
taamiunngooq qaquisiissullaqqissuugamik,” Aqqaluap oqalut
tuani ilavaa.
Saaqqutit ilaat naakkiullugit qissakaallutik ingerlasartut o
qaatigisarpaat. Alligarooq taamaattarpoq, ernannalli suluusailit
qissakaanatik siumut ingerlaannartarlutik.
Saaqqusiornermi sanasut inuttut immikkuussusii takuneqar
sinnaajuartarput. Saaqqutit tunngavimrnikkut periaatsinut assi
giissunut sanaajuagaluartut taamaattoq inummit sanasumik
inummut sanasumut nikingassuteqalaartuartarput. Sanasartum
mi pappiarami uuttuusersukkamik malitassamik najoqqutaqara
tik namminneq ilikkarsimasatik misilittakkamikkullu paasisatik
tunngavigalugit sanasarput. Inuit ilaat sannarittaqaat, allah kut
sisaqalutik. Inoqartarportaaq sananeq sapersunik allat sanaavi
nik atugaqartartunik.
Piniartut ilaasa qaquisillit napasortamik tapersertarpaat.
Taamaaliortut napasortaq alleq ikkuttarpaat, soorunalumi norsar
tik putulersarlugu.
-
Kaniáffiui1aq kulturi
-
Norsat qimatsinnagit inimikkut eqqaasassaqarpugut: Tunumiut
norsaat pinnersakkat. Norsat taakku saanernik tuugaanillu pin
saasanik, qilalugaasanik, inuusanik, timniiaasanik toornaarsun
nillu allalersorneqartartut kusanartorujussuupput. Kalaallit
Nunaanni qajarsornermi kulturip kusanartuliartaasa akimaner
taasa ilagaat. Isummat allalersuisarnerup tunngavii aanngajuttu
innanngorsimammata 1900-kkunni erseqqissumik nassuiaasin
naasoqanngilaq.
Ammassalimmiut 1925-mi Scoresbysundip Kangerlussuanut
nuuttut Niels Aaqqii piniarnikkut nuimanertarisimavaat. Aam
ma siulinit kingornussarsianik sullatsaaliuisut pingaartitsisullu
siuttorisimavaat. Ernerata Frederiup oqaluttuuppaanga ataata
mi ajoqersuuttaraar4orsamik yllalersuissaguni qanoq iiussal
hmi. Putuatagooq alliup avataanut ilugiissillugit angut arnarlu
iriissittassavai. Taavagooq putuata qulliup siorna tungaanut qi
lalugaasaq tuugaalik inississaaq, tuugaava qummut, norsap isua
ta tungaanut, saatillugu. Tassagooq ilaqutariit Aaqqiikkut aalaja
ngersimasumik inissitassaat. Sinneri piumasamik inissinneqas
sapput. Taamaalhluta ilaqutariit immikkut ilisarnaataat tikippa
gut.
Saaqqutit qimannginnerini eqqaassavagut tamakku norsaallu
kinngusaqattaarluni pinnguarnermi aamma atorneqartarmata.
35
Illuutit
Siulinit eqqaamasat eqqartorneqarnerini oqaatigineqartarpoq
qanga qaannamik malersomeq atugaagallarmat ffluutit malersuk
kanut aqqaasaarutigalugit qaannamit atorneqartarsimasut.
Norsat nakersartarneri Napasortallit
-
Norsat napasortaffit nakersartarneri ajoqersuussutigineqartarput.
Norsaq tassungarluirinartaruni taava napasortaasa, pingaartumik
qulliup/kingulliup aaqqinnera, ajorsimanngilaq. Orlinganissani
orlinganerisimavaa. (Ataani oqaatigisat talerpimmik naakkiartar
tunut atorput).
Kuugukkuni napavallaarsimavoq. Tunummut orlersiimisari
aqarpoq, qiviimisillugu. Tamanna marlunnik periarfissaqarpoq.
Siullermik napasortap kingorna tungaani ataa sanariaallallugu
orlinganerulersirineqarsinnaavoq, imaluunniit periarfissaqassap
pat siorna tungaa mangunneratigut tattoqutsilaarlugu niviimisin
neqarsinnaasoq oqartarput. Taakku marluk arlaat sorleq atussa
nerlugu saaqqutilhip aalajangissavaa.
Saaqqut sarpissuppat (avammut saakkiartortarpat), taava na
pasortaq kingulleq tunummut orlingavallaarsimavoq. Makitiinii
sariaqarpoq. Kingorna tungaatigut tattoqutserlugu imaluunniit
tunuata qulaa tungaa ilanngaallallugu iluarsineqarsinnaavoq.
Tamakkunani allannguallatsinnera annikitsuararsuakkuutaar
lugu suliarisarpaat, iluarsiartortillugu, misiittarlugu, tassungar
luinnalersillugu.
Qaquisillip norsaa
Qaquisfflit norsaat aamma kuugullutillu sarpissuttarput. Tassa
ni qaquisip saaqqutip eqquaniittup itersartaata itissusia apeqqu
taatittarpaat. Saaqqut kuuguttarpoq itersani ikkappallaarsimap
pat. Taava itinerulersittariaqarpoq, arriitsumik itisilerlugu, misi
ligarlugu.
Sarpissuttumi itersaa itivallaarsimavoq, ikkalisariaqarpoq.
0
Norsaq pinnersagaq, Tunumiut kusanartuliaasa ilaat. (Ass.: H.C. Petersen)
36
37
Pinnguaatit
Qaannamik piringuaatit arlaqartut tusartarsimavakka. Pinngu
aatit tamakku qaannap atorneranut pikkorissarnissaq siunerta
ralugu atorneqartaraluarlutik aammattaaq aliikkusersuutitut
pinnguaatitullu ingerlanneqartarput.
Avattamut ataatitinniarneq
Pinnguaatit ilaat avataq ikiorsiullugu ingerlanneqartarput. Ator
neqarnersaat tassaasimagunarpoq avattamut ataatitinniarneq.
Piringuaat tamaru-ta nunaqarfiup sissaata avatiringuani pisarpoq.
Inuup ataatsip ariaffiuiuunniit unammeruiaarutigalugu atortarsi
mavaat. Pinnguartussat tuileqartarput ungersorluarsimallutik.
Saaqqutit atorffssaqannginnamik peerneqartarput. Paatit tigo
riaannaallutik taqqani qiflusimasarput.
Avataq pullalluarsimasoq imaanut morpartikkuminaatsoru
jussuuvoq. Puiiaa milliartortillugu ajomaringinnerujartortarpoq.
Pullakitsumut ajornarpallaanngitsunilk qajaq ataatitinneqarsin
naavoq. Qajartortup qaannami taierpiata saamiataiuunnit tu
ngaatigut avataq ammut naqillugu qaanni ataatitittarpaa, iriut
tami nalaatigut qaannap iiiua tungaanut nuuttarlugu. Unammis
sutitaraa puliakitsumik aallarteriarlugu pullanikkiartortiliugu
kinngunani qaañnamik ataassisitsineq. Pullanikkiartortillugu a
taassitinniarnera ajornarsigaluttuinnartarpoq. Ilaarmi avataq
qaànnap ataanut uriittarpoq nildsinneq ajornarsifiurti. Sooruna
avattap 4ajaq ataanit qumniut ajattarpaa makitatinniarnera as
sut ilungersuanarsisillugu. Ingerlateqqissagaanni kisianni taieq
mañgullugu imaq kaallugu aatsaat avataq angusassaalluni. Kia
limi makjttassinnaanerpaa? Avataq pullanikkiartortillugu peqa
taasut ikiliartuinrtartarput.
Palasip Amandiis Petrussenip Narsarmijini aiiiartornerrnini
qaannanik pinnguartunik isigthnaartarnerminik eqqartuinermi
avattamik pinnguarnerit iiaat ima oqaluttuaraa: ,,Paatit qaannap
ataanut sanimut saatillugit qiteraarsfflugit, imaq paatiminnik ipit
taaLnnarlugu avataq morsugunniarsaralugu kinngussutiinnaa
raat iliuatigut makipallassapput”.
-
-
Avattamut qimugitinneq
Pinnguaatit imaluunniit sungiusagassat iiagaat avattamut qi
mugutitirineq. Tamanna pisarpoq arlalinnik ikiorteqariuni. Su
ngiusamermi aflunaaq/aflunaasaq takisooq, 100 m, tannerusor
38
luunniit atorneqassaaq. Aamma aleq uiggiurineqartarsimavoq.
Sungiusartussaq avalatsinnani amuartussaminut allunaasap isua
tunniuttarpaa. Taakku sissamiipput amuarfilimmi imaluunniit tu
nummut arpaffilimmi. Allunaasaq naaiiugu qajaq avaiatserpoq.
Allunaasap isuanut avataq kussugaatigut aalajangigaavoq qajariu
ataallugu qaannap ungataa tungaanut inuttaata naiaanut pisitaal
luni. Qajaq sannerpoq avatarlu inissiilugu. llaasa qileriugu this
sittarsimavaat, ilaasaiu qaannamut aportiinnartarlugu.
Kalerriimmat sissamiittut amuartussat amorraserput qajaq
sarininngaat tunummukaatilerlugu. Periarfissaqarpat amuaratik
allunaasaq timmut arpaliutiinnarsinnaavaat.
Qajaq nusutsittutut aallarpoq avattaminit kaamisartilluni.
Makitaniarsuassaaq, kinngunani sissinniassailuni.
Ilaanni pinnguaat/sungiusaat taanna avatartaiernagu ator
tarpaat. Allunaap/allunaasap isua taqqamut inuttaata avataa
tungaaniitturnut qilerneqartarpoq, allunaasarlu qajaq ataallugu
timmut ingerlatinneqariuni nusoorneqartariuni.
Avattamik akisilik
Avatarli aamma pinnguaataanngikkaluartumut aliamut atorne
qartarsimavoq. Piniartut iiaata, Maniitsormiut Luutiveraiamniik
pisagaata, Ludvig Lyberthip oqaiuttuuppaanga upernaakkut nat
sersuarniarfiup nalaani qatsungattuseruttoraa angajuni Jensera
iak, Jens Lyberth, natsersuarniari’ni avammukarami takkunna
ni ullut pingatsiinnarmagit ikthngunni aapparalugu takuniarsi
magitsik. Avaiallutik qajaq takugamikku tikeriarpaat angajuniu
na sinittoq. Avattat iliugiissillugit paakkusiuiiugit isserfimmi
taqqaanut qilersirnavai. Qaannami iluanut pulalluaannarluni una
ii inuk sinnarippoq. Pisani qaannaminut pitussimavai.
naanunatsin
Sunaaffa avalassimanini lluatigaiugu kalitass
nagit timmukarusunnani katersorai. Taquaqarlunilu inilssamaate
qarami silalu aarlerinanngimrnat tamaani siniinnartarsimavoq.
Ataasiaannarnanga avataq pakkusiullugu ,,akitsiullugu” qaanna
mi sinittoqartarnera tusarsimavara.
-
Qaannamik qarsutsinerit
Pinnguaatit ilagaat qaannamik inuttalimmik qarsutsinerit. Pisar
nerit mariuutittarpaat:
A. Qaannamik makitasumik qarsutsineq
B. Qaannamik pusingasumik qarsutsineq
Qajaq makitatifiugu pusingatilluguluuniit saneraanit aallarsa
riarluni qarsuteriarneqartarpoq. Uninngasup inuttaa siliinunar
39
luni utaqqisoq qarsutseriartup qajaq qarsuteriartarpaa. Makitap
pat inuata kinguniringuatigut, kinguata qaagut, periartarpoq.
Pusiringappat tamaana iluarisamigut. Sukkalisaartut qarsutsisar
put, sukkaappallaaraannili qarsuteriakkap qaanut unittoortoqar
sinnaavoq. Unittoorluni aqqarniarneq ilaasa makittaniarnari
sarpaat, kinngusoqarsirinaavoq.
Aleq malitsigut ikaartitaartoq
Arlalinnit oqaluttuarineqartarpoq imaq aalatillugu puisi avatta
mik qimugussitilluni aleq sukassimasoq malitsigut ikaartitaartit
taraa. Qamasut arlaqartifiugit naalittup naalittani anguigarniaraa
pthnguaruxnatuut mallit itersiunnerisigut aleq qimugussaq sane
raanit ataateriaqattaartarsirnavaat. Avattamuringooq eqqortiflu
ni makittaviuringilaq! taamak oqartarput.
Kangaamiuni piniartut sioraani qamasartut mallit itinaarta
leriartut ilatik naalisimatillugit ilaasa ussernartoq taanna ilagin
nartarsin’iaringilaat. Taamatut Maniitsup Isortuata paani mallit
sarfamit itinaartaleriartut kangerluarsummiut qajartortui taniaani
qamasut alermik ataasseriarneq nuannaarutigisarsimagaat eqqar
torneqartarpoq.
Qaartittaarnerit
Qaannat malirini pinnguartut assigiinngitsunik pinnguaateqartar
simapput, imaani mallersurni pinnguaataasartunik. Taamaalior
tartut qajartornermut anorisiornermullu sungiussilluarsima
suusarput, kinngussagaluarunik makikkumaartut. Piniartut
utoqqalisut ilaat oqaluttuartoq tusarnaarpara ikiringunnilu qajar
torlutik niggiuliussaallutik avataanit timmukarlutik nammineq
siuarluni tikikkami aappi apeqqutigigaat. Anorlersuniiuriagooq
kinngugajuttoq. Kinnguinnarmanaasinngooq kinguarsaatigini
annginnamiuk nammineq ingerlaannararni. Aarlerinanngimmat,
kiringugaluaraangami makittarmat. Soorunamigooq kingoqqup
pallaarani tikippoq. Tassa taamaattut mallerluartillugu malinni
pinnguartarsimapput.
Tusartakkat oqaluppalaarsiallu
Tamakku takusimannginnakkit taama eqqaaginnassavakka.
Ilanngulluguli avataasiortartut avataata malissuisa ikasarfiin
naaringissusiat eqqartortarmassuk tamanna aamma ilungersor
nartoqaqisoq, qajarlu navianartuusoq puigorneqassanngilaq!
Qajarsuit avataasiortartut ilarsui nersortariaqarsimaqaat. Si-
40
nerissatta ilaani kangersuit avataat anorit sarfaflu toqqammavis
sui atupiloornartarsimaqaat. Qavani Nunakuluut karrata inui
qajarsuusimassaqaat. Oqaatigisarpaat avataasiortuisa aataarsuit
amii qapiarnagit tuiigiumasaraat, qapiakkanngooq tunuisa ma
lissuit attassinnaasanngimmatigit. Uffalu ilaasa ussukuluut
ninngunersiugaralugit kapitagisaraat. Nunap Isuata eqqaani nu
naqarfinrii malittoorsuarmiut, Sioqqap avataata inui, allallunii qa
jarsuartalissuusut eqqaamaneqarput.
Aataralagaana Kangaamiuni qaannamut perorsarsimasoq,
inuusoqatigiit avataanukartartut ilagisimasaat. Aflat eqqaamasaat
malillugit avataasiornermut nikagisassaasinianngilaq. Uagut ki
nguaasugut soqqussimagaluamerparput, massa peroriartornitsin
in eqqartuiffigiinnarata aanunali ajoqersuussutinik tusartitta
raatigut.
Eqqartugaasa ilagisarpaat kitaata anorersuisa malissui. Qaar
nersuarnut ungaqquffeqanngitsunut naammattoortilluni eqqor
tinnissaq sualuppallaassasutut ikkaangat kisianniuna malik san
nerfigalugu kinngulluni qaannap naqqanik malissuaq tigusari
aqartartoq, tassa qaarnersuaq timip artussammagu. Taamaattu
ninngooq naammattuuilluni qaannap sananerata qajannaassusia
aatsaat paasinarsisarpoq.
Aamma paasersornernik nassuiaakkaangamisigut oqartarpoq
malissuup qaavata qaarnera nakuusaraluaqisoq samuuna uti
moomera sakkortunerujussuusartoq.
Sissami pinnguaatit ilaat
Mallerluartillugu sissami qaartittaarnerit pinnguaatit ilagisarsi
mavaat. Qaartittaartussat saloqquteqartariaqarput, sakkutillu
piiartarpaat. Pingaartuniik kangerliumarnit ninnittunik pulariaffit
paarussamerisigut pulariarnissaq pikkorissaarnartarsimavoq.
Sissamit qaartartumit avalariarneq misilittakkat ilagisarpaat.
Assumorluinnaq, imaluunniit kipungasumik mallit avalariarfi
gineqartarput.
Taamaattormi inuup pisinnaasai kiffissaqartarput. Kujataani
Tunumilu ingiullertarnersuit ilaat qaannanut navianartarsima
qaat. Narsarmijini februarimi 1934 tassanngaannaq ingiulissua
lersoq qaannat tallimat illut atiringuanni tulanniartut ilaat sisa
mat ajunaarput inuit qanoq iioriarsinnaanatik timinnguaminni
isiginnaaraatik.
41
/
Saloqqutit ammit ilisserutaat.
I lisserut•
Saloqqutit ammit ilisserutaat.
TuiliI<
saava
I lies er ut.
Tuilik
tunue
1:5
•
Kristiane Jochumsen
Qassimiut.
H. C. Petersen
1979.
42
Kristiane .Jochumser
aassimiut.
/
H.C.Peterser
43
Saloqqutit ammit ilisserutaat.
Akuliarusermiut ikkarlussuarlu
Ilisserut.
Afluitsup Paata kujatinnguani nunaqarfthnguaqaraluarami Aku
liarutsimik atilimmik. Tassanimiut piringuaataat inimikkukajaaq
ittoq eqqartorneqartarpoq.
Nunaqarfinnguup eqqaaniissimavoq ikkarlussuaq takisooq,
avatiminit timmut ikkaliartoriarluni timaa tungimigut innaar
sunimik naasoq. Imaq aalalersinnagu ikkarlussuaq qaartartan
ngitsoq oqaatigisarpaat. Ullut arlerlugit kiganngartaleriartoq
Atlantikup malissui akuttusillutik itinaartaleriartut qaartalersar
poq. Malik qaariartoraangami ikkarluk qarsuteriarlugu timmut
isua tikillugulu imulluni qaangiuttaraaq. Taamaalisaleraangat
qaannat qaartittaartussat pileritsallaaraat. Piukkuttut assua
tungaanut katersuuttarput. Mallit annaaqqunnissaat utaqqilera
Tuilik
talia
1:5.
tuis
Ufl 15
54
—
raat.
Malik annaaqqutileriaraangat qaannat ilaat allarteraraaq mal
lip tinoornerata qaavata siumut kussariarneranut inissifiuni. Mal
lip qaani ingerlaleraraaq. Mallip ikkarlussuup innartaa tikikku
niuk imusorsuulluni nakkararaaq. Pinnguarnerup pingaarner
saa tassaniippoq. Qajaq mallip qaani sukkalisaarkmi ingerlaar
toq mallip isuatigut nakkartarpoq, ulikarluni inuttaa allinngor
luni kussarluni nakkariartorluni. Nakkariartortoq immap qaa
nut tulivillunilu paatiminik immap qaava sanimut ajallugu ma
keriartarsimavoq. Pikkorinnerinngooq kisiniik makittarmik hit
tarput.
So
0’
I
0
32
Aqqaamaneq
T
00
B
I
aavata ungerfia
Aqqaamaneq sungiusagassat ilagaat. Nukappiaqqat erniinnaq
aallartereersarput. Sissami immami taseqqaniluunniit kiinnatik
misullugit aqqaamasaqattaartarput. Tamanna qaannami sungi
usarneqalissappat makissirinaaneq siulliunneqaqqaartarpoq.
Kinngusut makittaqanngitsut isumamimiik makissinnaan
ngitsut ilaasa apunimap sinnaa qitsullugu kiinnaminnik nuisa
titsisarlutik eqqartuisut tusartarpakka. Taamaaliussaganrii taki
laartumik tuileqartariaqarpoq, siaaneq kujaarlu qitsussimaneqar
sinnaasariaqarlutik. Tassa qaannap ilusaa aamma apeqqutaavoq.
Taamaalilluni kinngusimasoq anersaartorsinnaasarpoq, kiinni nu
isissinnaallugu, allaammi eertartarluni nillersarluni ikiortis
saminik kalerrisaarisinnaasarluni. Sivisuumilli taamaaliorsin
naanngilaq.
Tuillip takissusia apeqqutaavoq pingaartoq. Ukiut ingerlane
ranni tuilik naaliartuinnarsimavoq allaat qalaseq ataasimaanna
lersimallugu. Ilaanni kinngusaqattaarluni takutitsiniartoq najor
para. Tuiia naangaararni paasersoriassalluni tallini kivikkaanga
-
69—
-
nasasta ungerfia
Kristiane .Jochumsen
Qassimiut
H. C. Petersen
1979,
44
-
45
git tuiliata ataa ikkusimanerminit katattarpoq, oqartarput: kiti
gaassaartarpoq.
Qanga tuiliup takissusia pingaartitaavoq. Ikinngutima ilaata
Ujorup, Johannes Møllerip, Manlitsormiup, oqaluttuupaanga i
nuusuttuulluni anaanami tulilittaartikkaani seeqquni tikillugit ta
kitigisumik. Takivallaaqimmat arnat qarlissuannut, kjoleannut,
eqqaanaralugu atorumasimaringikkaluarpaa. Kisianni tassa alla
tut ajornaqaaq, anaanami pinngitsaalihluni ateqqunimagu taama
ittumik atornini kanngugeqalugu illut akornagut aallariartorlu
ni atertariaqarsimavoq.
Ullut marlussuit qaanngiuttut kisimiilluni qajartorniarluni
kiringuvoq; tassalumi makittaqarani. Anersaarniassalluni nuini
ariarami sumik ajornatannguaqanngilaq. ilami allaat atimi kiti
gaassaartoornissaa aarleriginagu qaannaminit anillaallassinnaa
luni, aamnialu assoroorani eertartarluni kalerisaarisinnaalluni.
Utaqqingaanngitsoq ertartarneranik tusarsimasut takkupput
makitillugulu.
,,Taamani tikikkama anaanaga assut qutsavigivara, nassuer
lungalu taanna eqqortumik tuillisimasoq, uangali nalunermik
narrugisimagaluariga,” Ujoru oqarpoq.
Saarlumi Nuup eqqaani ajoqi piniartorsuarlu, Lars Egede,
Atuagagdliutini 1946/47 allakkamini, ‘Qaannap pingaassusia
immerinerlu’, qajarsuutit eqqartortillugit aqqaamaneq allaatigaa:
,,Peqqaataani tigummisilluni qajaq eqillugu pusittaqqaar
tariaqarpoq, sussa arlaleriarluni aqqaamanialaarlunilu.”
Taava ilitsersuivoq: ,,Pusileruit ilummut anersaatsiarit ipum
merluaamiarlutit, qinngat eqifiugu umerlutit manngertillugit. flu
anni simikkit singunniallattutut. Issanngujaannarneruvofmi ip
pingiatornannginnerullunilu. Pisariaqaqigujorlu pusingalluni pe
qingalluarneq aqqaamanialaarnermilu issanngujaaiinarnerullu
ni”
Aqqaamaneq annanniutit ilagaat. Makittamermik iikkarsima
sut akornanni unammiulaarutit ilagilersimavaat. Ajoraluartumik
erngajuersartarnerni immikkut iliuuseqartoqartarsimanersoq
tusaamasaqanngilanga, aammalu kinngusimasut qanoq iliorlu
tik silaannarmik sipaartarsimanersut paasinagit. Imaassimaner
poq Lars Egedep eqqartugaa tamant atugaasimasoq?
Aqqaamanernik pinnguarnerit kangaamiormiut sioraasioru
matoortaasa unammiulaarutinik eqqartortagaasa ilagaat. Ka
listanngooq, Kristen Kreutzmann, peqatiminik naleqanngilaq. Ka
listat Kangaamiut niuertorusiata Ataraap (lens Kreutzmannip)
ernerisa ilagaat. Avataani ikkannerit qaavarinut katersuukkaanga
mik mitit qingallit naqqani neriniarlutik allorartut unammisarsi
mavaat. Qingaligooq erngajuersariarluni allortorlu qaannat pu
46
serarunik sapilersut makittaleraraat. Qingalik pikiarpat Kalistat
suli pusinngassaaq. Taamaalluni arriitsunnguamik makikkiar
toruni makittaraaq.
Amandus Petrussen issuaavigeqqissavarput: ,,Aqqaamaneqqi
saallutik unammiuaartartorsuupput sungiusaatigalutik. Aqqaa
masussaq siuarluni pusissaaq. Taava ataasiukkuutaarlutik tulle
riiaarlutik sukkatsisariarlutik suli pusingasoq qarsukkiartortar
paat. Sanioqqulluguluunniit paatiminnik qajaata qaava anaasar
lugu tasama taanna aqqaamasoq suli aqqaamassaaq ilani qassi
unersut naatsorsuutigalugit. Naappata makissaaq.”
Piitarooq (Peter Valentin Rosing) Kangerlussuatsiami qilaluk
kamik naalikkaluarluni qilertilluni nusutaalluni morsuussaavoq.
flami uumalluni takoqqissangajunnaaraanni aani suppullugu nil
lika rsimavoq, naalittaniiu toqul luau.
-
Nuup sissaani qaartittaartut. (Ass.: Nunatta Katersugaasivia)
47
Pinnguaatit allat
qajartornermut atasut
Timersuuteqarpoq takuinnarlugit qajartornermut tutsikkumi
naatsunik, taamaattorli piringitsooratik qajartornermut atassute
qartunik. Imaluunriiit allatut oqaatigalugu, timersuuteqarpoq nu
nami ilulluunniit iluani atorneqartartunik qajartornermulli ata
sunik, qajarsornermut iluaqutaaniartussanik. Timersuutit ta
makku maani ilanngunneqassapput.
LW
:
:..
r,ç,
0
Arsaaraq
Arsaaraq tassa qisuit marluk assaat siissusiat missiliorlugu ta
kitigisut allurinaamik immirmut pitutat, akornat assak missilior
lugu takitigaluni. Qisuit ulamersagaapput qilerfissaat kigagaq
qeqqanniiluni.
‘C’
•
ii
•
•
.
g
—
• .
•
•
.
.
.
•
—;
‘
--—---K
p
,
•:h
;
-
.1.0
.
-
.-.
•
.:.
-
..
-
•
a’
-
V
4t
;
l;;.
54
‘
7.,
•-
:r
Arsaaraq. (Ass.: H.C. Petersen)
)
•:-,
t
•-,S
p.•,;t,,
B••e
•.,
-.
a
•
-
•
‘.
;,
.,‘1
:::
-i
A
,
Arsaaraq. (Ass.: H.C. Petersen)
48
49
Eqitaq
Atorneqarneri
Eqitaq tassa qisuk ulamertoq narlusooq assarnmik eqilckuminar
toq assaat silissusii pingasut missiliorlugit takitigisoq, sukkin
narunnaarlugu manissagaq.
Atorneqarneri assigiinngitsut marluupput:
A. Inuit marluk akileriillutik ingittarput nissutik peqillugit, i
laanni allumikkut imminnut tukerlutik. Arsaaraq illugiillutik ti
gusarpaat. Taava ilaguuttumik noqqutilersarput. Nikuititaasoq
ajorsartarpoq.
Atorneqarnera
Inuit marluk akileriiliutik natermut/nunamut ingittarput allu
mikkut imminnut tukerlutik. Taava noqqutilersarput kisuartara
tik, assigiimmik noqillutik. Amusaasoq ajorsartarpoq. Ilaanni
eqitaq assammik illuanut nuullugu nangittarput.
Arsaaraq eqitarlu unammissutitut aliikkusersuutitullu atorne
qartaraluarlutik taamaattoq isumaat tassavoq assaririik nukittor
saaneq, assannik qaannap paataanik sakkuinillu tigusisartunik
igitsisartunillu nukittorsaaneq. Paatit sapangissagaanni inuuner
mik akeqarsinnaavoq. Assaat tigummisussat tigutserissuunias
sapput. Pinnguaat pingaartumik angutinit atorneqartarpoq.
B. Inuit marluk aappaa natermut/nunamut innartarpoq peqillu
ni talerpiunini saamiuniniluanniit najoqqutaralugit saamin’uni
nut talerpimminulluuriniit nallarluni. Talerpiit taliat talerpik al
liusarpoq quttoqqani qaalliusoq ataallugu talini nissumi akorna
tigut nuisissavaa assanimilu illuartik nissumi illua eqissallugu.
Talerpimminik arsaaqqap tigummiviata aappaa tigussavaa.
Inuup aappaa aappani nalasoq allaallugu qeqqippoq arsaaqqap
tigummiviata illua tigullugu. Peqiimilluni aappi kivittalerpaa.
Kivitsinini kisippai. Kivittaaripput arlamik sapilernissaa tikifiugu.
Taava paarlaailutik nikipput.
1
,
Inuit marluk qiterlermikkut immirmut nissigullutik noqquttarput
arlamik qiterliata peqinganera isivitinniarlugu. Aamma taarina
inussanik nukittorsaatitut isigisariaqarpoq. Angutinit arnanfflu
atorneqartarpoq.
—
..
Qiterlenninneq
Pakassumminneq
—
a
“
,.
‘-
S?’t.
Arsaaraq. (Ass.: H.C. Petersen)
50
s_
,‘
Pakassuniminneq talerissaatit ilagaat. Pakassumntinnerit marluk
qanga atorneqartarsiinagaluartut nalitsirmi aappaannaa eqqaa
maneqarpoq. Pakassuk tassa assaqqup ilua tungaa aamma per
nermik taaneqartartoq.
Pakassumminneq pinnguaatitoqarsuusimavoq. Oqaluttuani
taaneqartaannarpoq marlunnik siunertalimmik àtorneqartarluni:
Aliikkusersuutitut aammalu unammissutitut.
Pakassumnilttut imminnut saallutik natermut ingittarput.
Imrnirinut qanittariaqaramik nissutik paarlatsittarpaat nissumik
illua aapparmik niuata ataagoortillugu. Taava pakassissapput,
pakassutik imminnut atitillugit, assammillu illuanik aapparmik
isigaata illua tigullugu. Taamaalihlutik piareerput, noqillutik aal
lartissirinaalerput, arriitsumik nukitik atoriartussallugit. Oqalut
tuat issuariartigit.
Kalaallit oqaluttuaanni Ernersiami oqaluttuarineqarpoq i
nuusuttuaraq iliarsuk tigusisussaanimmat aappariit qitornaqan
ngitsut tigusimagaat piniartussatut akiniartussatullu perorsar
51
—
-
—
gisarpaat-aammalu taakkuriirirtga misilereeraangamik tallimilc il
luinut nikittarlutik.
Pakassuinminrteq taamaaliinnarlugu qajartornermut tutsik
kuminaakkaluarluni taamaattoq talerissaataavoq taffit assoruut
tariaqartarnerannut sungiusaataasoq.
Ajoraluartumik pakassumminnerup aappaa, noorminneq,
tusaannarsimavara erseqqinnerusumik eqqartorsinnaanagu.
Imaagunarporli assigiinngissutaat tassaasoq taffit pakassukkut
atinagu paffliflu imminnut aportillugit noqittarneq.
a
t
‘a
p.
Pakassummittut. (Ass. H.J. Rink, 1860 miss. Nunatta Katersugaasivia, Nuuk)
lugu. Artgutisiaata nukkassaramiuk ilaanril misilirinialerpaa:
,,Angutisiaata i.mnukkaa iserami qaanermit atungassarsuaq
amungaaramiuk. Qaanut ingillaatigaluni ernersiani qiviarlugu
oqarfigiirinaqaa:
,,Anguterpanriik akeralissuuvutit, pakassummitta!”
Ma pinngimmagu nanimineq pimmani Ernersiaq avalaannar
poq. Angutisiami talersua atiinnakaseqaa. Tassani noqqutiinna
leqaat, kigaatsumillu tamaviaarukkiartorlugu. Tamaviaarussua
leriaqqaaraat kinuniinnarminnik tunngalikaseqaat. Kaavissuale
riannguallartut Ernersiaq qappakkaluttuaannakaseqaaq. Angu
tisiaata sakiai tinugaluttuinnarput. Tinorsualeriannguallartoq
angutisiaata amuirinaqaa.”
H.J. Rinkip 1860-ip missaani nukappiaqqat marluk assiisima
sai pakassummittut qanoq issiasarnerannik qanorlu irnminnut
talliniinriik atisarnerannik takutitsipput.
Pakassumminneq isukkaartaarnerunani ilaguuttumik noqin
neruvoq. Oqaluttuaatigut malillugit inuit nukittuallaat pakassum
millutik assaqquminnik ameersisarput. Tallitik ateeriit noqquti
52
Noormittut. (Ass. H.C. Petersen, 1975)
53
Allunaaqattaarneq
Allunaaqattaarnerit assigiinngitsut
1. Qajaasaarneq
Allurinaaqattaarneq in-ialuunniit allurinaariaqattaarneq qajartor
nermut tunngasoq erseqqippoq. Qajartortartunut eqaarsaaru
taavoq. Makitaniarnermut sungiusaataavoq. Kiringulluni make
riarnermut sungiusarnerup ilagaa. Kinngulluni makissinnaane
rup ilaa eqaassutsimiippoq. Talerissaataavoq. Timip nukingisa
suleqatigiississinnaanerinut iluaqutaavoq.
Allunaaqattaarnerit aliikkusersuutitut imaluuriniit unammis
sutitut pisartut illup iluani silamiluuriniit atorneqartarput.
Soorlu taaguutaata ersersikkaa, allunaat atorlugit eqaarsaaru
taallutillu unarnmiulaarutaapput. Illorujussuit iluanni allunaanut
siaarsivissanik qajannaatsunik periarfissaqartarsimavoq.
Pinnguaatit assigiinngitsunik taaguutillit assigiingitsunillu
ajornassusillit ilisimaneqarput. Qanga nunafta ilaani, avanersu
aq kisiat pinnagu, ilisimaneqarlutillu atugaasimapput. Nalitsin
ni puigugaajartortut paasinarput, pingaartumik Kitaarii.
1983-md Illorsuarni ikaarsuit nukappiaqqat allunaaqattaarfi
gigaat siumorpakka.
Imaagunarpoq aflunaaqattaarnerit ilarpaalui maanna eqqaa
maneeruttut, imaluurmiit eqqaamaneerutilersut.
Annikitsuinnarmik nalunaarsuisoqarsimavoq. Siullersaavoq
Hans Egede. Atuakkiamini 1741-mi naqittumi allunnaaqattaar
tut assiiartaliussimavai. Kaj Birket Smith 1920-p saniani Aasiaat
Kangaatsiallu eqqaariniikkami allunaaqattaarnerit tallimat eq
qaamaneqartut nalunaarsimavai. Uanga illorsuarril 1983-imi ikit
turinguittaaq tusarpakka. Franskit nuliariit Pierre aamma Berna
dette Robbekkut Ammassalimmi allunaaqattaarnerit assigiin
ngitsut 20-t nakmnaarsorsimavaat, assiliartalerlugit saqqurnmi
ussimasafik.
Maani nalanngisakka nalunaarpakka, nalornisakkali kukku
sun-ilk eqqartorumanagit taaguutaat kisiisa eqqaassallugit. Suli
periarfissaqarpoq timersortartut tunumiumik ilisimasalimmik
aggersitsiflutik ilinniarsinnaanissaat aammalu ilisimasai inuttaa
suleqatigalugu allattukkanik, titartakkanik assilisanillu taperta
lirinik ffitsersuusiorsinnaassaliugit. Kitaanissaaq ujarlerluril amer
lanngikkaluanik suli nassaassaqassaaq.
Aflunaat marluk sanileriissillugit siaarneqartarput nullut sifissu
siat naamniatsfflugu akuttussusilerlugit. Sukangatillugit siaarne
qartarput. Atuisut meeraaneri inersimasuuneriluunniit naaper
torlugit qutsissusilerneqartarput.
Allunaariartussaq allunaanut qaqisarpoq nissuni talerperleq
allunaamut talerperlermut saamerlerlu allunnaap aappaanut
iteqqisillugit. Nullut allunaat akornanniissapput, nissut kangii
allunaanut ajaqqisimassallutik.
Kinnguneq
Assak saamerleq allunaaq saame4iq ataallugu ingerlatinneqar
luni allunaaq talerperleq tigussavaa. Assak talerperleq paarlat
tuanut aamma taamak. Taava saamimmut kinngussagaanril kin
ngoriaatigaluni saamimmik tigumisaq nusunneqartarpoq.
Taamaalineq makinnermik kinguneqarniartussaavoq.
Saamimmut talerpimmullu kinngunerit periaasiini tallit ator
neri paarlangaannarput, makinnerillu sungiusarneqartarput.
(Kaj Birket Smith/MoG 66)
(Hans Møller, Illorsuit)
2. Qipineq
Tassani allunaat qajaasaarnermi atukkat aamma atorneqartarput.
Qipineq qajaasaarnerup ingerlaqqinneraa. Qajaasaarnermit al
laassutigaa qajaasaartoq ataasiaannarluni makeriartartoq, qipisoq
malittuinnarnik arlaleriarluni ataatsip tungaanut qipisarmat.
Qipinerup ingerlanerani allunaaq iperarneqarani tigummine
qaannartadoq qipisarpoq qipeqqinneq ajornarsisillugu. Qipineq
kinngusaqaftaartutut ,,assakaasutut” pissuseqarpoq.
Allunnaat qipivallaarlutik killissartik tikippassuk uneriarlu
tik iluanut aallartarput, qipinerussaajarlutik.
(Kaj Birket Smith/MoG 66)
(Hans Møller, Illorsuit)
3. Oqaatsuaasaarneq
Eqaarsaartoq aliunaaq saallugu ataani nivingasarpoq. Assammi
illuanik niaqquni qulaallugu allunnaq tigummisarpaa, assammilu
illuanik seeqqumi uflua ataallugu allunaaq tigusarlugu. Taamaa
54
55
lisimalluni allunaaq qarsuallugu qissakaassaaq. Illugiinnut kaa
vittoqarsinnaavoq.
(Ku] Birket Smith/MoG 66)
Tunumiut allunaaqattaat
Kitaani allunaaqattaarneq eqqaamaneerutileraluartoq Tunumi
suli eqqaamaneqarluarpoq. Kitaamiut timersortuisa nunani alla
miut timersuutaat pingaartinnermik kalaaffit namminneq timer
suutaat suusupagisimagunaramikkit puigugaatileraluarpaat.
Maanna qujanartumik inuusuit qajaq timersuutitut atulerpaat.
Matuma kingornagut eqqartugassat Nuummiumit Anders
Aqipimit pivakka. Anders Aqipip Tiniteqilaami 1944-mi inun
ngorsimasup eqqaamasaminik nas4iiaappaanga.
4. Tunuussineq
Allunaaq tunullugu tiguninilliugu kaavinneq. Allunaap qaava
nut nallartarput allunaaq tigullugu, assammik iflua pukutsumin
nut illualu makitsimik ataanut, tassa allunaaq tunullugu. Taava
qissakaasarput.
(Hans Møller, Illorsuit)
(Ka] Birket Smith/MoG 66)
Nassuiaatit
5. Kimmimminneq
Eqaarsaartoq allunaami nivingasarpoq, assamminik illuttut kim
nami nalaagut allunnaaq tigummillugu, aammalu isikkaminik
talerperlermik nississimallugu. Taama nivinganermini allunaap
qaannut palloriaqattaartarpoq, allurinaap qaavanut uneriarluni.
Hans Egedep assffialiaani pinnguaat taanna takuneqarsinnaavoq.
(Ka] Birket Smith/MoG 66)
6. Nappaaneq
Allunaaq sukangasumik siaarsimasoq, inuup tuiinit atsinnerun
ngitsoq. Taanna illuttut tigoriarlugu timi kivillugu qullartarput,
allunaaq naat nalaannut pisillugu. Taava uleqattaarlutik kaavit
tarput. Siumut imalunniit aamma tunummut uleqattaartarnersut
nalunaarsimanngilaq.
(Ka] Birket Smith/MoG 66)
Oqaatsit allunaaqattaarnermi atorneqartartut siulliunneqassap
put.
Assaat allunaamik tigusisarneranni sammivii nikeqattaarti
taasarput. Assak ,,pallortillugu”mik oqartarput assaap allunaaq
eqippagu assaap tunua tigusisumut sammilluni.
Assak ,,nerfallartillugu”, tassa assak allunaap tigusassap unga
taa’tungaaniit tigusitilugu, itumaa inummut sammitillugu.
Assaat ,,avissaartillugit”, tassa assaat tuit akornat missilior
lugit avissaartissimassapput.
Assaat ,,katillugit” sanileriisaapput, pallortissimagunik kul
lut attuumallutik, nerfalagunik eqeqqut/arfat inMninnut attuu
mallutik.
Assaat ,,Jaar1atsi1ugit”, tassa paffikkut qaleriillutik. Pallortis
simagunik arfamikkut attuumassapput, nerfalagunilli kullumik
kut. Assaat paarlatsinnerini talerpik qalliutinneqarsinnaavoq,
imaluunniit aanuna saamik.
Taleq ,,qipillugu” ilungersuanarpoq. Taleq nagguaasigut, tu
ikkut aamma ikutsikkut paffikkullu qissallanneqarsinnaavoq, al
lunaaqattaarnermi atorneqartumik. Assersuut, assammik
saamerlermik allunaaq tigugaanni assak nerfalatillugu, taava ta
lerpik qipitissagaanrii ikusik avammut qipillugu, taavalu paffik
aamma taamatut, taava assaat eqeqqumikkut/arfarmikkut attor
simassapput. Aamma tallip illua taamaalineqarsinnaavoq.
,,Talerpia’tungaanut”, isumaqartinneqarpoq assaat tigusisut
sammiviisa nikinganerannik, uani assak talerperleq pallortissi
massalluni (saamik nerfalalluni).
,,Saamiup tungaanut” tassard saamik paflungassaaq. Tassa
assaap pallungasup tungaa sammivittut taaneqartarpoq.
-
56
57
Allunaat
Allunaat itsaq atorneqartartut ussuit ameraat. Maanna nylonit
amippallaanngitsut, 10-15 mm-it atussallugit piukkunnarput. I
laanni allunaat marluk attuumasumik sardleriissilugit atorne
qartariaqarput.
Qanga aflunaaqattaarneq ilup iluirinangajaani pisarpoq allu
naat sukallugit ilup sukaanut siaarneqartarlutik. Taamaalilluni
ukiumiluunniit pinnguaatigineqarsinrtaapput.
Kingusirmerusunü aamma silami atorneqartarput, qissiat nap
parlugit allunaat siaarneqartarlutik.
Allunaat siaakkat inuup niaqua qulaassimasarpaat, ilaatigut
inuit mikisut pissillutik aatsaat angusinnaasartagaat.
\
Allunaaqattaarutit
Malugeqquneqarpoq piringuaatit marlukkuutaarmata ilaallu pi
ngasukkuutaarlutik, tamanna assaat allunaamik tigusisarneran
nik pissuteqarpoq.
Maani taaguutit Tunumiut atugaat malinneqassapput.
1. Qajaasaarneq
Allunaat sanileriit marluk.
Kitaamiut pisaasiannik eqqartomeqareersumit (qupp. 55-knit)
allaaneruringimmat annerusumik tikinneqassanngilaq.
A: Pallortillugit.
B: Nerfaflartillugit.
Allunaaqattaarnermi allunaap tigusarnerani assaat sammivii taaguutaallu.
(Titart.: Nuka Godtfredsen)
C-’ B: Assaat katitillugit.
A: Assaat avissaartillugit:
Allunaaqattaarnermi allunaap tigusarnerani assaat inissinneri.
(Titart.: Nuka Godtfredsen)
2. Tiguinnarlugu, tigummisat nikisillugit
Allunaaq tasffluarsimasoq, inuup niaqua qulaalluarlugu siaarsi
masoq, assaat qummut isatsillugit anguneqarsinnaalluni.
Tigusinemik ukuninnga immikkoortoqarpoq:
2A: Tiguinnarlugu talerpiup tungaanik. Assak talerpik pallor
tillugu saamerlerlu nerfallartillugu tigusissapput. Assaat
avissaartissimassapput tuit nalaarmiissallutik.
2B: Tiguinnarlugu saamiup tungaanil. Assak talerpilleq ner
fallartillugu saamerlerlu pailortillugu, tassa 2A-mit paar
latsifiugit. 2A-tuffi assaat avissaartissimassapput.
Allunaariartussaq imminut kivissaaq, allunaaq saamigoortil
lugu timini qullartissallugu. Kiisa qullarpat ammut naqissin
naanngoruniuk, naami nalaaniilerpat tigummisani iperarnagit
siumut ulikassaaq.
3. Tiguinnarlugu assaat pallortillugit/nerfallartillugit
3A: Assaat tamarmik pallungassapput, avissaarsimallutik tuit
nalaarmiilerlutik. Timi kivillugu qullarlugu allunaaq naat na
laannut pippat timi siumut ulikartinneqassaaq.
3B: Assaat tamarmik nerfalassapput, 3A-tut avissaarsimallutik.
3A-tut timi ingerlatissaaq.
58
59
4. Tiguinnarlugu, katingatillugit talerpimmut/killormut
4A: Assaat 3A-tut (talerpilleq nerfallartillugu, saamerleq pallor
tillugu) tigusissapput. Tassani assaat katinngassapput imminnut
attorsimallutik.
4B: Assaat 4A-tut katingassapput tigummineri paarlaatiinnarlu
tik (talerpik pallungasoq, saamik nerfalasoq).
Taakkunani aamma timi kivirineqassaaq allunaaq naat nalaarinut
pippat siumut ulikartinneqassalluni.
5. Tiguinnarlugu, assaat katillugit
5A: Assaat katilugit pallortillugit.
5B: Assaat katillugit nerfallartillugit.
Taakkunani timi kivillugu siumut ulikartinneqassaaq.
Taakku tassa 2A-mit 5B-mut qulaattarneranni allunaaq naanik
attorlugu attornaguluunniit qulaanneqassaaq.
Ajornamerulersinneqarpoq 2A-5B piumasarineqalermat allunaaq
timimik attornagu qulaanneqassasoq.
6. Nusuinnarlugu, kullut paarlatsillugit
6A: Tassani assaat nerfallartillugit alluriaaq tiguneqartarpoq. Kul
lut eqitsisimanatik qunimut tikkungassapput, allunaap silataa
niillutik. Assaat avissaangapput tuit nalaanniillutik.
6B: 6A-tut assaat allunaaq tigusimavaat, aamma kullut napallu
6k allaassutigalugu tassani assaat katinngagamik.
Taakkunani, 6A-mi 6B-milu timi kivifiugu qullartinneqassaaq
taavalu allunaaq naat nalaannut pippat timi siumut ulikartinne
qassalluni.
Tallit paarlatsillugit. (titart.: Nuka Godtfredsen)
7. Paarlatsillugit
7A: Tassani allunaaq figuneqarpoq assaat illuat nerfallartillugu,
illua pallortillugu, taavalu tallit paffitsigut paarlatsilugit. Saamik
qalliusinnaavoq, imaluunniit aanuna
7B: talerpik qalliusinnaalluni.
Taava nivinngarluni fimi qullarneqartarpoq allunaarlu qar
suteriarneqartarluni.
8. Paarlatsillugu, qungatsimut tutsillugu
8A: Tassani allunaaq figuneqartarpoq assaat illuat nerfallarffllugu
ilua pallortilugu. Taava timi kivirineqartarpoq qungaseq allu
naamut assaat avataannut tutsillugu. Tassani timi kiveqqillugu
allunaaq qarsuteriarneqartarpoq.
8B: Tassani assaat tigummisut 8A-mi tigumminerannit nikisin
neqartarput, aanuna qungatsip inissinnera.
9. Kiillugu, tiguinnarlugu nerfallartillugu
Kullut napparlugit. (titart.: Nuka Godtfredsen)
60
9A: Allunaaq iluttut tiguneqassaaq, assaat nerfallarfillugit, avis
saartillugit, taava assaat akornatigut allunaasaq kiillugu qulaate
riarneqassaaq.
9B: Assaat figummisut illua nerfallartillugu illua pallortillugu
taavalu kiilugu, ulikariassaaq.
9C: Assaat tigumrnineri 9B-mit nikisillugit qulaassineq.
61
13. Illuttut tigummiserlugu, assaat katillugit
Tassani 11-mit allaassutigaa assaat katiringanerat, tassani aanuna
13A: aamma 13B.
14. Qiterlermik tigullugu
14A: Talerpik pallortillugu, saamik nerfallartillugu, aamma
14B: saamik pallortilugu, talerpik nerfallartillugu.
Taakkunani qiterliinnarnik nivingalluni allunaaq qarsuteriar
neqartarpoq.
Tigummiserneri, allunausaltalliartortut.
(Titart.: Nuka Godtfredsen)
10. Tigummiserlugu, assaat avissaartillugit
Tassani allunaaq allunaasamik tigummivilerneqartarpoq, allu
naasaq peqillugu putulinngukkamik. Tigummiviit marluugajup
put. Tigummiviit takissusii allanngorartinneqarsinnaapput.
Naannerit assaap takissusia missiiuirinarsinriaavaat. Tannerusut
pernerup qeqqanut uuttomeqartarput, taava ikutsimut, tannerit
tallimut, tarinerpaallu tallumut. Allunaasat tigummiviit talliartor
tillugit atomeri ajornarsiartortarput. Pinnguaatiginerani tigurn
misernera naatsumit aallartillugu talliartortinneqartarpoq,
taamalu ajornarsiartortinneqartarluni.
Atorrieri:
1OA: Allunaaq talerpininiik tiguneqassaaq assak nerfallartillugu,
taavalu allunaasaq tigummivik saamimmik, nerfallartillugu.
Assaat avissaarsimassapput tuft missaat akunneralugu.
lOB: Assaat tigummineri nikisissapput.
Taakkunani tamani timi kivinneqassaaq allunaarlu qarsuteri
arneqassalluni.
15. Paffik tigullugu
15A: Assammik talerperlermik aflunaaq tiguneqassaaq, nerfal
lartilugu, saaminunillu paffik talerperleq eqinneqassalluni. Tas
sa allunaariartussaq assammi illuinnaanik allunaami nivingas
saaq, illuanik paffimmini.
15B: Assammik saamerlermik allunaaq tiguneqassaaq talerpim
millu paffik saamerleq.
Taakkunani aflunaaq qarsuteriarneqassaaq. Ajornakusooqaaq.
Ikusik paffimmik tigummisumiittoq allunaamut qaqissinnaa
gaarini taava allunaaq qulaanneqarsirtnaalersarpoq. Taamaattu
mik ikusik allunaamut qaqitinniaqqaartarpaat.
11. Tigummiserlugu, assaat katillugit
hA: Allunaaq tigummiviagut allunaakkullu tiguneqassaaq bA
tilt, tassani assaat katillugit.
11B: Assaat tigummineri 1OA-mit nikisinneqassapput.
Taakkunani marlunni aamn’ia allunaaq qulaateriarneqassaaq.
12. Illuttut tigummiserlugu, assaat avissaartillugit
Tassani aflunaasat tigumniiviit marlunngorput. Tigummineri as
saat ilua pallortillugu ilua nerfallartillugu, assaat avissaartillu
git, tigummiviisigut tiguflugit.
12A: Talerpiup tungaanut, aamma
12B: saamiup tungaanut.
62
Paffik tigullugu. (Titart.: Nuka Godtfredsen)
63
nut paarlatsillugit. Allunaap qarsuteriarnera pisarpoq assaap ii
luanik nerfalasumik allunaaq nusunneqarpat pallungasumillu
naqeriarlugu, taamalu timi siurnut ulikarteriarrieqassaaq.
21B: Assaat tigummineri nikisilugit, taamalu aamma taffit nusut
sinera naqitsineralu nikisillugit.
16. Taleq qipillugu, assaat avissaartillugit
Tassani allunaap riiaqoq qulaatiinnarsimavaa.
16A: Talerpimmik allunaaq tiguneqassaaq assak nerfallartillugu.
Taleq saamerleq qipineqassaaq tuikkut ikutsikkullu avammut,
taava aamma assak nerfallartillugu allunaaq tiguneqassalluni.
Taava qarsuteriarneqassaaq.
16B: Tassani saamik nerfallartillugu, talerlu talerpik qipillugu,
allunaaq qarsuteriarneqassaaq.
17. Taleq qipillugu, assaat katillugit
16-imit allaassutigaa assaat allunaamik tigurnmisut katinngane
rat, tassalu
17A: talerpik nerfallartillugu taleq saamik qipillugu, assaat katil
lugit.
17B: Saamik nerfallartillugu, talerpik qipillugu assak nerfallartil
lugu, katillugit.
18. Nallormillugu, assaat avissaartillugit
18A: Allunaaq ifiuttut tiguneqassaaq, assaat nerfallartillugit, avis
saartillugit. Taava nissup ilua allunaamut qaqinneqassaaq nal
luatigut nivinngarlugu. Tirni siumut ulikartissaaq.
18B: 17-itut allunaaq tiguneqassaaq, tassanilu nissup fflua qaqin
neqassalluni.
22. Kaallugu
22A: Assak talerperleq pallortillugu saamik nerfallartillugu, avis
saartillugit.
Assaap pallortissimasup allunaallu qaavannut nioq assaap sam
miveqataa ilineqassaaq nalloq assaap qaanut pisifiugu. Taava ti
mi siumut ulikarteriarneqassaaq.
22B: 22A utissaaq tassani tigummineri niorlu atugaq paarlaallu
git.
23. Nappakkap qulaannera
23A: Allunaamut qisuk naatsoq, 20-25 cm qilersuullugu nappar
neqartarpoq. Taava taarina attornagu qulaateriarneqassaaq nr. 23-4 il.il. arlaat atorlugu. Talerpimmut, imaluuruiiit
23B: saamimmut. Nappagaq talliartortillugu ajornarsiartuaartin
neqarsinnaavoq.
19. Nallormillugu, assaat katillugit
19A: Allunaaq 17A-tut tiguneqassaaq nissup illua qaqinneqarlu
iii, taavalu timi ulikartinneqassalluni.
19B: 17B-tut nissuilu illua.
20. Nallormillugu, nissut illuttut
20A: Assaat nerfallartilugit, assaat avissaartillugit, taavalu nis
sut illuttut nallormitsillugit. Turn siumut ulikartinneqassaaq.
20B: Assaat nerfallartillugit katillugit, nissut iluttut allunaamut
nallormitsillugit timi siumut ulikartillugu.
21. Allunaat marluk katinngasut
21A: Allunaat marluk katinngasut avissaartillugit tiguneqassap
put. Talerpimmik assak pallortillugu saamik nerfallartilugu,
assaat avissaartillugit, tigurnminerisa akornanni ailunaat iinrnin
64
65
Kinngusaqattaarneq
Kinngusaqattaarneq, kiringusaarneq, makittaqattaarneq assigi
inngialutturiik taagorneqartoq qaarinami pinnguaatit pimarterpa
artaasa ilagaat.
Siullermik pinnguaataanani qajartornermut isumannaalli
saataavoq annanrilutaallunilu. Qajartortoq immami aalajuartumi
qaannamik aalassarissumik angallateqarluni angalaartarpoq.
Sukkulluunniit kinngusinnaanissaq naatsorsuutigineqarsin
naasarpoq. Malissuit anoriflu allarpaaluillu kiringutitsisinnaap
put. Piniartut ilaat kinngujaattarsimaqaat. Aataralaga oqaluttu
arpoq namniineq piaarinani kiinnami illua misussimallugu; tassa
kthngtmiartinnani kinngujaatsuulluni. Uffali qajartortut kiringu
gajuttunik ilaqartartut, makittaqartunili tamarina soqutaaneq ajor
toq.
Nukappiaraq qaannamulli ikitinnagu kinngujaallisarneqale
reertarsimavoq, soorlu issiaveeqqap qajaasaarfiup sungiusartin
neqartarnera tusaripput.
-hr
-.frift
&‘
:
Kinngusaqattaarnermut sungiusarneq. (Ass. Jens Amundsen)
66
Nukappiaqqat qajartorsinnaanngoraangata kinngusaqattaar
nermik, imaluuniit kinngulluni makinniarnermik ilinniartinne
qalersarput. Ilinriiartitsineq taarina imminut annaaru-iiarnissamik
ilinniartitsineruvoq. llanngullugu kinngusumik makititsiniarner
mik aamma ilinniartinneqartarput. Nukappiaqqat tamakku ilik
karaangamikkit inersimasumik ilaqanngikkaluarlutik sissaq qi
mallugu qajartuarsinnaalersarput.
Kinngugunik namminneq makissinnaasut oqaatigisarpaat:
Makittaffit, namminneq makissinnaanngitsut: Makittaqanngitsut.
Makeriamermi paasersorneq, tassa paatit atornissat, tallit if
millu ingerlatinnissaat ilinniartirineqartarput.
Kinngulluni annanniummik makinnermik aammalu kinngu
sun-ilk makititsinermik ilikkarsimagaluartut sungiusartuartari
aqartarput. Kingusaarneq ilikkarsimagaanni ingerlateqqirinera
pinnguarninngoriartortartoq oqaatigisarpaat. Kinngunerit make
riarnerillu assigilnngitsut sungiusarneqarlutik unammiuaarutin
ngortarput.
Tamakkuninnga pinnguartartut eqqartuisillutik paatit atorlu
git makittarnerit, assigiinngitsunik paasersornillit eqqartortar
paat. Taava paatit piurinaarlugit saaqqutit assigiinngitsut make
riutigineri tikittarpaat. Ingerlaqqittut norsaannarminriiilersarput,
sulilu ingerlaqqittut sermiiaammirinik makittariaralutik taava as
saannarmirmik makittarput. Ilaat pikkorippallaat ujaqqamik ti
gumiarlutik makittarput. Piniartut ilaata makittaallaqqinnera
gaasup oqaluttuuppaanga eqaatsuunerup makittarnermi ilu
aqutaassusianik. Namrninerooq eqaatsuugami qiveriartornerin
nani makissutigisarpaa.
Taalliortutta ilaat tyskeq Carl Julius Spindler inersimalereer
luni nunatsinhut tikittoq eqaatsuugami eqaarsaarnermi siulersu
isarto4 allappoq makissinnaaneq ajornartinngivillugu iikkarini.
1940-mi Nuummi ilinniarfissuarmi ilinniartunngorama nuummi
ut iitoqqaat Spindlerip qajaqqissusia anorlersorsuugaluartumi
qamariartarnera suli eqqartortarpaat.
Qajartortartut ilaat makittaqanngillat, tassa makissinnaaneq
ilikkarsimanngilaat. Tamakkuusimagunarput ajunaarnikkut
tikinngitsoortartut amerlánersaat.
Allunaaqattaarnermi iliornittut iliussaangâ. Uanga inakittar
nermik misiliisimanngivissunga qanoq ifiortarnernik e4qartuisinnaanngilanga, taamaaliorniaruirtnangalu. Piniartulli ilaasá ilit
sersuutaat arlallit pigisakkâ tigummiinnarumanagit oqaasii ma
lillugit maana ilanngutissa%ka, naggataatigut kimit pineri nalu
naarlugit; tamatumuuna qajattornerup qaannamillu atuinerup
eqqaamaneqarnerannut tapersiissutaat ingerlateqqikkumallu
git.
67
Kinnguneq makeriarnerlu
Tuileqarnissaq pisariaqarpoq. Qupp. 42-44-mi tuilimmut uuttuutit
takuneqarsirmaapput.
Tuilik sukaterluarlugu atomeqassaaq, ataalu isurnannaatsu
mik kitigarsimassalluni.
Kiringuneq pitinnagu paasersornermik ilitsersuussineqartar
poq. Ilinriiartitsisup iinniartitani sissap killinganiitittarpaa aal
laqqaataanilu nammineq sissap killinganiittarpoq iliriniartitami
qajaata usuusaa tigusirinaallugu, pisariaqalissapput erniinnavik
ikiuissalluni.
Ilitsersuutit
Johannes Ungaaralak, 1840-86, Sallerni, maanna Nanortallip kom
muneani, 1800-kkut affaanni kingullermi nunalik Atuagagdliu
tini 1881-mi qajartornermut piniarnermullu ilitsersuummik al
lagaqarpoq. Taanna tigusiffigissavarput:
,,Qajaaraq kinngoqattaassappat siullermik naviagineqaruni
usuusaagut tigummineqassavoq; nangianngikkimi nammineq
ikkattunnguamut naammagisaminut naqqa ajaperlugulluunniit
kiinnani morsutsillugu aqqaamalluni isumaliussaq: Tassa taa
maakkumaarpunga kinngoqqaaruma, maanalu paaserumaarpu
nga iluarisakkut saamiup talerpiulluunniit tungaagut.
Siu&rmik nammineq kinngussaguni ikkattunnguamut paatit
naammagisaannut, kinngulissaguni paatini illusissukkut tigus
savai. Talerpiup tungaagut paasissaguni paatini saamiup tu
ngaani qajami apummaanut tutsissavai mulingata ilamema tigul
lugu talini apummaminut tutsillugu. Qaannami apummaa uner
miliussimaniassavaa talini qaannaminit qangattartinnagu kiati
nilu pallungatiinnarlugu. Talerpiup tungaani talini annermik sak
kuginiassavaa. Imaattumik pissavoq: Kigaatsunnguamik kinngo
riassavoq qaannamilu aalama silaginiarlugu.
Kinnguguni qaanni kisianni unippallappat tallini talerperleq
kisiat aallartissavaa imaattumik: Tallini qaannami kinngusirna
neranut naapertorlugu isatsissavaa niaqquni nallersillugu kiati
nilu saamiup tungaanut sangungatifiugu. Talerpini aalaterilerpat
assani talerperleq paatiminut eqitissavaa, paffini inima malanga
tillugit paatimilu mulinga. Aanuna imaassavoq kingumut aala
tissaguniuk: Paffini ukutiimillugu paatimi mulingi ammut pula
naveerlugu, inuttani nallerpagu aamma paffini malaamisillu,
paatit mulingat atorluartuummat, paffimi aalarna paatimi
mulinganut missiliorlugit aalaterluarlugit, apparnaveersaarluni
naqikkiartulaarlugillu. Tirnimi ilua tamarmi nuippat paatinilu
paffinilu kukkunaveersaarluni aalataasariarlugit kingumut
68
ataasiarlugit kinertumik naqeriarlugu anguallittumik makis
savoq.”
Ungaaralaap qajaaqqat imniinut annaanniarluni makinniar
nerup aallaqqaataata ilinniagassartaanik taama ajoqersuuppai.
Naqitani allani kinngufluni makinniamermut taama erseqqit
sigisunik allanik ilitsersuisunik siumugassaqanngiaq, massa aria
linnik tamakkuninnga ujartuisoqartaraluartoq.
Lars Egede, qajarsuusoq sapiitsoq anorersuarmik ersigi
gaqanngitsoq arlalinnit eqqartorneqartoq tusartarpara.
Lars Egede taaneqareersoq sungiusaaminittaaq ilitsersuute
qarpoq. Unnersuussivoq ikkattumi pusiffigineq ajornartumi su
ngiusarneq pitsaanerarlugu. ,,Oqaatigeriikkattut sungiusalaartar
sinnaavat pequllutit sanguilutit paatitit qaannannut (immallu)
naqqanut ikaartisimasut tigumminissaattut tassuugunnguaq
oqaatigisassattut tigummillugit. Maiaailaannaruit kiinnat qar
sualatissinnaavat, taamaaliorlutillu sungiusagaqassaatit. Taamaa
liortarlutimmi timit qaannavit ueriartornerani pissusissaatut qis
sallakkiartortiflugu tallit assak talerperleq niaqqunnit qaffasin
nerujartortillugu saamerlermik qaannavit kujaava ikutsinnik
assaatinnillu qanilliartuinnarsinnaavat, siaarnit assaqqunnik tagi
artulaannguariugu. Taamaaiiortuinnarnissaq pisariaqangaarpoq
sungiusarluartariaqariunilu aalateriiuni paatit atorsinnaaliuak
katut sungiutissagaanni. Taamaaliortassaatittaaq illuanut saami
up tungaanut.
,,Taava aalaterineq (ueqattaarneq) saattariaqarpoq qatsussas
saanani naammagilerfissaqaranilu. Uuminaannarpormi immeri
niarneq makittaqattaarnerinnarmik pissusilik, tutsuigisassaan
ngilluinnariuniiu.
Jmaaliussaatullu: Talerpiup tungaanut iliorniaruit, assappit
saamianik paativit kallua (isua) tungaasungarlugu tiguuk. Assal
lu paffikkut sikiteriariugu talerpinnik tiguiii qingartaraatigut if
gukkit. Illuanik tigumminera innarlussisatut. Ailanngortinnagil
lu peqillutit ikutsit talerperleq misukkukku tallivit saamianIk
apummat (qaannavit innaa) tatillugu. Uieqqaarninni kajummi
saallalaaraluaruilluunniit timivit pissusissamisut qissallakkiar
tuaarnerani peqikkiartuaarneranilu innarlugunnaavillutik pissu
sissamissut ilissapput. Talerpianik paffiit qiverluni sikisaartutut
siumut kingurnullu nikiimisaalissaaq. Saamianik assak siaaner
pit qaatungaani nikerangaarnani tallivit attuumasamini aalaak
kaatinnissaa najoqqutariiluassavaa. Taliullu paatit muiingannik
isaassisimasup aalaterisullu qaffassaarusaarneraifgut peqingal
iuni sangungaiiuaannaraanni (qissallalluarsimagaanni) sakkukit
soralaannguamik allaat aalatererusaarluni anerterineq akornute
qangaassanngiiaq. Taama aailunneqariuni sungiusartuinnarne
-
-
69
qaruni pingaaruteqarnera pisariaqassusialu iluaqutaangaarpoq
qaarinallu navianaataanik arlalitsigut akornutigisinnaasatigut
piringitsoortitsisuringorluni”.
,,Paatit ammuinnaq nakangagaluartut qaffaasinnaanngorniar
lugit imniinut misilittuinnariaqarpoq, sungiussffluarsinnaanissar
lu misiligariniartuinnarlugu. Innangaleraanni timi paatfflu tigum
mineri pissusissamisoorpata kiinnap nuisatinnera ilungersua
nanngeqaaq; taamaaliornerlumi aamma qasujaallisaataaqaluni
eqaarsaarnertut ikkami. Taama ueqattaarneq aalaterinikkut niisi
leqattaartariaqarpoq. Paatit isuagut naqqanut attuunniaraanni qa
jaq pusivitsilluguluunniit tallip isassimasup qaffassarnissaa pi
sariaqalerpoq, issanngujavallaaringikkaannilu kiinnap nuisilertor
nissaa isumagivallaarnagu. Taamaaliortuirinariaqarpoq paatit ti
guniminerini assaat (paffiup) tallillu aalatinnisaat imaannaan
ngeqisumik sungiuttariaqarmat”.
,,Pisirinaasamittaaq aqqaamrnartusarniartariaqarpoq mianer
sortumilli. Aqqaamaneq pisinnaasamit annertunaassagaanni
qasunarpoq, taamaallunilu nukillaangalernissaq iasillaamartoqar
sinnaalluni. Taamatuttaaq saamiup tungaanut (illuanut) pin
ngitsoorani sungiusartariaqarpoq. Ajunnginneruvorli iluarisap
tungaanut pisinnaanngoqqaarluni taamaaliortarnissaq”.
,,Pusingatillutit makeriarnissannut paasersoruit, assappit fflua
paatinnik isaassisimasoq paffiagut sikitissimassavat qaannavillu
saneraanit avammut pisinnaasat naapertorlugu isaanniassaqaat
immap qaava atuakujoorniarlugu. PeqirLgalluaruit sanguiluarni
arlutilu kajummisaarlutit nuiguit arlaqanngitsumik aalateriaan
narlugu makeriissaatit. Allaalluinnarujorli paasersoruit assak
paatinnik isaassisimasoq paffiagut sikingatinngikkukku, peqi
ngalluarnak sangulluarnatfflu, qaannavfflu irinaariit avarnmut im
map qaava atuakujoornagu paatitit timivit (niaqquit) tungaati
gut isaakkaluarukkit nuisalertuinnarlutit puseqqissavutit, pi
ngaartumik aalaterineq sungiussimanngikkukku; taamalu na
vialilluarsinnaavutit”.
Kinngusaqattaarnerit
makittaarnerit
-
Kinngusaqattaarnerit aqqisa, taaguutaasa ilaat, sinerissap anner
saani assigiikkaluartut taamaattoq tupinnanngitsumik ilaasa al
laassuteqarneri malunnarput. Taaguutit imniinnut naleqqiussor
neri killeqaqisumik ilisimagakkit maaril taaguutit inuit oqalut
tuussisut atugaat maliirinassavakka. llimagineqarsinnaavoq kin
ngusaariaatsinik katersuineq ,,naammassippat” naleqqiussuinik
kut taaguutit inissinneqassappata nutaamik aaqqissuinissaq pi
sariaqalersinnaasoq. Tamam-ia aaqqissuinerup inuttassaasa isu
magisassariumaarpaat.
Sinerissap ilaani assigiinngitsuni paatit takissusii assigiin
ngimmata nalunaarsuutit najukkat ilaanni nikingasutut issin
naapput, soorlu takisuunik paatiffit nassuiaaneri naatsunik paa
tilinnut ajornakusoortutut nipeqarsinnaallutik. Taamatut
naatsunik paatiffit takisuunik paatiiinnut. Tamanna ilisimaannari
aqassaaq.
Ataaniittut nalunaarsorsimasakka, 1 6, piniartumit Hans
Møllerimit Uummannap eqqaani illorsuarniiumit pivakka. Ma
kittaamerit taakku tassaapput pinnguarnermut/unammiulaar
nermut atasut.
-
1. Paatit siumut naatillugit kinnguneq
Paatit kalluata aappaa siup qaanut naatissaq. Kallup illua kin
ngusussap tigununisaa tuiata killinganiippoq. Talerpiuguni as
saa saamerleq. Assaata illuata taliata siumut siaarsimasup angu
sinnaasaatigut paatit tigusimavai. Taamaalilluni kinngussaaq.
Qajaq pusippat paatimi kalluat ungalleq, siumiittoq, qaarmap
siuata killingatigut nuiseqqaartarpaa, inunnut takutillugu. Taa
va morsutsinnagu sanimut iluaallatsiitigalugu ingeriassaaq. Qif
farikkuni erniinnaq makissaaq.
Talerpimmut saaminunullu makittoqartarpoq.
2. Kingumut naatillugit
Paatit tui qarsullugu kingurnoortinneqassapput. Kalloq siulleq
tigummineqassaaq taleq siumut isatsillugu. Assaap iilua niaqqup
nalaaniissaaq, paatit tigumiarlugit, niaqqumullu attuumalluni.
Paatit kailuisa ilui kingup qaanut tutsinneqassapput. Timi si
umukanneq orlersissimassaaq. Taamaalilluni kinngussaaq.
70
71
Kinnguguni paatimi tigummineri nikisissanngilai, aamma
paatit kingumi naatisimanerat. Qiffarikkuni qivernerata nillikar
tifiugu ingiteriartussaavaa. Jngeriaatigaluni makeriassaaq. Makik
kuni paatini pillukartillugit saaminut pisissavai.
Talerpimmut saamimmullu makittoqarsinnaavoq.
6. Qiperuussineq
Kiringunissami paatit ammuinnaq sammitirineqassapput, kallu
isa killingisigut illugiinnik tigullugit. Taamaalilluni paaserfimmi
tungaanut kinngussaaq.
Kiringujartuutigaluni qiperuussilereersinnaavoq. Tassa assa
ni paffimmigut qiperuatikkunigit kinngugaluaannaq makeriis
saaq. Allaat kinngujartuutigalurii qiperuussileruni inakeqqiinnar
sinnaavoq. Makikkurii paatini qummuinnaq amussavai.
Talerpinimut aanirna saamimniut makittoqarsinnaavoq.
Taakkuinnaalit. Makeriarnerit eqqaamaneqartillugit katerso
neqarniarlittoq.
3. Palluussineq
Paatit sakissamut tutsillugit sannersinneqassapput. Suup tu
ngaanut makeriarnissaq najoqqutaralugu saarniup talerpiulluun
nut tungaanut fflusitsinneqassapput. llaarini aamma qiterpiarlu
git tiguneqartarput. Sumut illusinnerat najoqqutaralugu assaap
illuanik kallu tiguneqassaaq, taleq timimut miluutitillugu. Tallip
fflua isatsifiugu paatit aamma tiguneqassapput. Timi sanimut up
pitillugu kinngusarput. Qanoq sukkatigisumik imaani palloriar
nerup paatillu sanimut ilaallannerata antmulluunniit naqiallan
nerata inuk ingiteriissavaa.
Palluussineq sua tungaanut paasemeq malillugu saamiup ta
lerpiulluuriniit tungaarinut pisarpoq. Talerpimmut saamimmut
makittoqartarsinnaavoq.
7. Paatit taqqanut qerlullugit
Atuagagdliutini 1911/12-imi piniartorsuaq Iver Mathussen,
Nuup eqqaani narsarmiu ataatami qajarsortarneranik allappoq.
,,Taassuinatut eqaatsigisumik oqitsigisumillu manna tikullugu ta
kusimanngilanga”. Assamminik norsaminillu makittarneri taari
arlugit periaasiisa ilaat ataasiinnaq erseqqissarpaa: ,,Quiagine
rusarpara paatini tamanut iliorlugit makittaqattaarutigigaanga
git. Massali taqqai isserfiani siuanilu qasunganngeqisut, paatini
qerlullugit qiterpiarteriarlugit, ulutsitaarusaarlugit pusikkiarto
raangami, aamma taamaaliorusaarlugit makittaraaq. ha aalate
rusaarneri pikkunaakkaluassusii, qerlusimasaramimrni”.
4. Tunusumminneq
Paatit tunusummut, tuit qaannut sannersillugit ilineqassapput,
mulingi tukisillugit. Paatit qeqqisigut assaat tigummissavaat,
qungaseq akunneralugu. Taamaalilluni kinngussaaq.
Kinnguguni, qiffarikkuni qiveriartuutigalugu ingeriaruni
makissaaq, suli paatirii tunusumminiittut. Aatsaat makereeruni
paatini saaminut aqqassavai. (Paatit qanoq atornerat erseqqissar
neqanngilaq, hc).
Kangaamiuni qaannat kinngusaqattaartut, aasami 1923. (Ass. Andreas Lund Drosvad, Suku)
.Th
-
4
9
..
-ci
‘S.
•
4
J
F!
5. Pakassumminneq
Paatit inuup sakiaaniissapput. Kalluata ilua pakassummi kiggi
sin’iassaaq, assaallu ifluanik paatit mulirigatigut tiffasissukkut
tigummineqassapput. Paatit illusiru’ierat sua tungaanut makeri
amissarnik pissuteqarpoq. Talerpia tungaanut.paaseraangamik ta
lerpikkut makeriartarput.
Makeriassagaanni qiveriaatigaluni assarnmik tigummisumik
imaq naqeriarneqassaaq. Qiffarissut paatitik nusungaarnagit
ingereertarput. (Hans Møller oqarpoq anguikkani pakassummi
liugu aamma makissutigisarini).
Illuginriik makissutaasarpoq talerpia tungaanut saamia tu
ngaanut.
72
73
Pinnguaatit allat
Avataq puttaqulluuriniit kingup taqqaasa arlaannut, qasunga
sumut isserfiullui.mniit taqqaanut, apunimap kilhinganut qileriar
lugu, talerpiup, saamiulluunniit tungaannut kinngusarput. Kin
ngusup qajaata kingua qaffasittaqaaq.
Makeriassagunik avattap tungaanut makeriassapput. Ilaasa
artortarpaat. Takku taava illuatigut makissinnaapput.
Pinnguaatit kinngusaqattaarnermut atasut ikittuunngitsut
nalunaringilaq. llaat kinngulluni makeriarnernut assigiinngitsu
nut atapput, allat kinngusimatillurd piringuaatinut sammipput.
Jnuit ilaat kiringoriarlutik paatitik kujaami qaanut ileriarlugit pu
sinngallutik paarlutik ingerlasarput. Kingulliit ilaat alutornar
tuuvoq: Namminersornerulernitta ukiunik qulinnguinerata nal
liuttorsiutiginerani takutitsisut ilaata sikaritsi ikillugu aamaqa
lermat tigoriarlugu, masatsirinagu immap qaarii nuisatiinnarlugu,
kinnguvoq. Taava assammi illua qaarinami ungataa tungaagut
nuisilugu tassaringa sikaritsi tigoriarlugu makilluril; sikaritsilu
milluaqqilerlugu.
Qajarsornerup timersuutinngortinnerani pinnguaatit nassaat
suujumaamersut takkukkumaartut qulamanngilaq; aamma kin
ngusaqattaamermut atasut.
74