1. No category

VESISAMOILIJAT KAHVISAARESSA
Kahvisaaren omistus
Saari ja sen vanha jo 1800-luvun lopulla rakennettu päärakennus ovat Lahden kaupungin
omistamia, näille on luokiteltu merkittävä kulttuuri- ja teollisuushistoriallinen arvo.
Vuonna 1964 myönsi Lahden kaupunki Kahvisaaren hallinta- ja käyttöoikeuden
Vesisamoilijat ry:lle retkimelonnan tukikohdaksi.
Seura on talkoovoimin rakentanut saarelle saunan lisäksi kaksi eri rakennusta
melontakaluston säilytystä varten sekä kerhotilat jäsenistön käyttöön ja
vuokrattavaksi. Näiden rakennusten omistaja on Vesisamoilijat ry.
Saaren käyttötarkoitus
Kahvisaari on seuran retki- ja kuntomelojien kotisatama.
Seuran kanootteja on koulutusta ja vuokrausta varten säilytyksessä noin 100 kpl.
Yksityisten kanootteja on säilytyksessä vajaat 300 kpl.
Kanoottien vuokrauksen ja melontaretkien lisäksi seura järjestää Kahvisaaren
toimintapisteessä lasten ja aikuisten melontakursseja sekä muita jäsentapahtumia.
Juhlia ja erilaisia tilaisuuksia varten vuokrataan mm. päärakennusta, Arvolan kerhotilaa,
saunaa ja piha-aluetta. Vesisamoilijat vastaa ja ylläpitää Suomen melontamuseon
toimintaa, jonka se perusti vuonna 2008 yhdessä Suomen Kanoottiliiton kanssa.
Melontamuseo on kesäisin määräaikoina avoinna Arvolassa, missä lämmintä tilaa on
n.85 m2, kylmää tilaa n.44 m2. Museon varastotiloja on käytössä myös kanoottivajoissa.
Melontamuseotoiminta
Museotoiminnan tarkoitus on kerätä ja taltioida melontaan liittyvää kulttuurihistoriallisesti
arvokasta perinnetietoa melontakalustosta sekä esineistöstä jälkipolvia varten.
Alulle on saatettu luettelointi, mikä käsittää noin 1000 esineistöä, sisältäen mm.
kanootteja, meloja, kirjallisuutta, mitaleita, pinssejä, julisteita, valokuvia ja filmejä ym.
Melontamuseon harvinaisuuksia
Useiden eri intiaaniheimojen melajäljennöksiä sekä joukossa myös kopio maamme
varhaisimmasta melasta, mikä löydettiin Savukoskelta 2000-luvulla. Tuo täydellinen
kopio 4500 vuotta vanhasta kivikaudella veistetystä melasta on melontamuseon
hallussa. Alkuperäismela on taltioitu Lapin maakuntamuseoon.
Suomessa ensimmäiset melontakilpailuissa jaetut palkintomitalit vv. 1888 ja 1889.
Kanootteja 1920-luvulta alkaen, joko itse tehtyinä tai teollisesti valmistettuja.
Kanootteja on valmistettu ennen sotia ainakin Sortavalassa, Viipurissa, Helsingissä
ja Vaasassa.
Maailmanmestari Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän voitti vuonna 1952 Helsingin
olympialaissa kultamitalin naisten K-1 500 metrin matkalla.
Olympiapronssimitalisti kanadalaismeloja Olavi Ojanperän lahjoittama C-1 kanootti.
Esillä on myös Vesisamoilijoiden kilpameloja Jenni Mikkosen (os. Honkanen)
Sisu-puuko no 7, jonka tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti hänelle
menestyksellisestä suorituksesta Ateenan olympialaisissa 2004.