PERUSTURVATOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2013
PERUSTURVATOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Riihimäen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimialan keskus Eteläinen Asemakatu 2 a 7.krs 11130 Riihimäki p. 019 758 4200 Päiväys 6/2014 Sote 27.5.2014 § 104 SISÄLLYSLUETTELO: 1 TIIVISTELMÄ VUODEN 2013 TOIMINNASTA ......................................................................................... 1 2 SOSIAALITYÖ ........................................................................................................................................... 3 2.1 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ JA PERHETYÖ......................................................................... 3 2.2 MÄKIKUJAN PERHEKOTI .................................................................................................................. 6 2.3 MUUT TOIMINNOT JA HANKKEET.................................................................................................... 6 2.3.1 LASTEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIAT ................................................................................... 6 2.3.2 SOSIAALIPÄIVYSTYS................................................................................................................. 7 2.3.3 ANKKURI -TOIMINTA.................................................................................................................. 8 2.3.4 OMAURA ..................................................................................................................................... 8 2.3.5 KUULAS-HANKE ......................................................................................................................... 8 2.4 PERHENEUVOLA ............................................................................................................................... 9 2.5 AIKUISSOSIAALITYÖ....................................................................................................................... 10 2.5.1 TOIMEENTULOTUKI ................................................................................................................. 10 2.5.2 RIIHIMÄEN SEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS ......................................................... 11 2.5.3 SOSIAALINEN LUOTOTUS ...................................................................................................... 11 2.5.4 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA............................................................................................... 12 2.5.5 TOIMEENTULOTUELLA TYÖLLISTÄMINEN ........................................................................... 13 2.6 PÄIHDEHUOLTO .............................................................................................................................. 13 2.6.1 A-KLINIKKA ............................................................................................................................... 14 2.6.2 NUORTEN PALVELUPISTE NUPPI ......................................................................................... 15 3 VAMMAISTEN PALVELUT ..................................................................................................................... 16 3.1 3.2 3.3 4 KEHITYSVAMMAPALVELUT ........................................................................................................... 16 MIELENTERVEYSPALVELUT.......................................................................................................... 17 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT ........................................................................... 18 KOTI- JA VANHUSPALVELUT ............................................................................................................... 20 4.1 KOTIPALVELU .................................................................................................................................. 20 4.1.1 PALVELUTARPEEN KARTOITUS ............................................................................................ 20 4.1.2 TUKIPALVELUT ........................................................................................................................ 21 4.1.3 PÄIVÄTOIMINTA ....................................................................................................................... 21 4.1.4 OMAISHOIDON TUKI ................................................................................................................ 22 4.1.5 ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA ........................................................................................... 22 4.1.6 HANKKEET ................................................................................................................................ 23 4.2 PITKÄAIKAISHOITO ......................................................................................................................... 23 4.2.1 SAS-TOIMINTA ......................................................................................................................... 23 4.2.2 PALVELUASUMINEN ................................................................................................................ 24 4.3 RIIHIKOTI .......................................................................................................................................... 25 LIITTEET - Asiakasmaksut 2013 - Myyntihinnat 2013 - Toiminnan nettokustannukset 2013 1 TIIVISTELMÄ VUODEN 2013 TOIMINNASTA Perusturvalautakunnan tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja toimintakykyä. Tavoitteena oli mm. pysäyttää kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu ja lisätä perhehoidon osuutta sijoitettujen lasten määrässä. Vammaispalveluissa tavoiteltiin kehitysvammaisten asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannusten kasvun pysäyttämistä. Koti- ja vanhuspalvelujen tavoitteena oli edelleen tukea vanhusten kotona asumista. Perusturvatoimen nettomenojen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna oli 11,8 %. Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuussa perusturvalautakunnan talousarvioon yhteensä 1,5 milj. euron nettolisämäärärahan. Menojen kasvu etenkin sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalueella oli kuitenkin niin voimakas, että tämäkään lisämääräraha ei riittänyt kun samanaikaisesti tuloja kertyi ennakoitua vähemmän. Muutetun talousarvion nettoylitys oli 516 000 euroa. Sosiaalityö Sosiaalityön haasteita vuonna 2013 olivat erityisesti lastensuojelun tarpeen kasvu sekä työttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymisestä aiheutuneet haitat. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä kasvoi edelleen. Ilmoituksia oli 837 vuonna 2013 kun vuonna 2012 vastaava lukumäärä oli 720 ja sitä edellisenä vuonna 612. Lastensuojelun kustannukset ovat asiakasmäärien kasvusta johtuen kasvaneet kaikkien sen toimintamuotojen osalta. Lastensuojelussa sijoitettujen lasten määrä kasvoi hälyttävästi. Sijoitettuja lapsia oli vuoden 2013 lopussa 92 (v. 2012: 79 lasta). Perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä on kasvanut ja vuoden lopussa kaikista sijoitetuista lapsista noin 54 % oli sijoitettuna perheeseen. Vuoden 2012 alusta perustettu Kanta-Hämeen yhteinen maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva on pystynyt vastaamaan hyvin varsinkin lasten kiireellisiin sijoitustarpeisiin. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien lukumäärä kasvoi hieman. Varsinaiset toimeentulotukimenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 %. Riihimäellä pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Se on havaittavissa mm. Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuonna 2013 Kelalle maksettiin kuukausittain puolet keskimäärin 362 pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, kun vuotta aikaisemmin vastaava keskiarvo oli 320. Yhteensä Kelalle maksettavan osuuden kustannukset olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Kelalle maksettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 2011 yhteensä noin 1 miljoona euroa. Riihimäen kaupungin oman lastensuojelulaitoksen Mäkikujan perhekodin rakennushanke on edennyt. Ensimmäinen urakkatarjousten jättöaika päättyi lokakuussa 2013. Urakkatarjouksiin perustuva uusi kustannusarvio ylitti kuitenkin olennaisesti kaupungin investointiosassa olevan kustannusarvion. Tästä johtuen tekninen lautakunta päätti keskeyttää Mäkikujan perhekodin rakennuttamisen hankinnan ja tarkistaa suunnitelmat uudelleen sekä käynnistää hankintakilpailun uusilla suunnitelmilla. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentaminen käynnistyi suunnitellusti loppuvuodesta 2013. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa, että Tiilikadun kuntoutusyksikön toiminta otetaan kaupungin omaksi toiminnaksi. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpideohjelman mukaisesti sosiaalityön palvelualueella on valmisteltu Riihimäen kaupungin A-klinikan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän mielenterveyspalvelujen sekä laajemminkin päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämistä. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa suurin osa palveluista on erityisen järjestämisvelvoitteen piirissä ja niihin on vaikeavammaisella subjektiivinen oikeus. Näitä palveluja ovat muun muassa palveluasuminen, kuljetuspalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve ja menot kasvoivat merkittävästi. Viime vuonna kehitysvammaisten asumispalveluja hankittiin ostopalveluna yhteensä 67 asiakkaalle. Lukumäärä on noussut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin (60 asiakasta v. 2012). Edellä mainitusta johtuen kehitysvammaisten ostopalveluna hankittavien asumispalvelujen kustannukset nousivat merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2013 kustannukset olivat yhteensä noin 3,3 milj. euroa kun vuonna 2012 vastaavat kustannukset olivat noin 2,9 milj. euroa. Vaikeavammaisten asumispalveluissa asiakkaiden lukumäärä on kolmen vuoden aikajaksolla hieman vähentynyt. Viime vuonna asiakkaita oli yhteensä 66, kun edellisenä vuonna 2012 asiakkaita oli 67 ja vuonna 2011 yhteensä 70. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet asiakkaiden erityistarpeiden vuoksi. Vuoden 2013 osalta kustannuksia selittää myös yksittäisen asiakkaan osalta kahdelta vuodelta takautuvasti laskutettu kotikuntaosuus. Koti- ja vanhuspalvelut Kotiin vietävävien palvelujen osalta toimintavuosi 2013 oli sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpideohjelman mukaisen yhteisen kotihoidon tiivistä suunnittelua. Perusturvalautakunta ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:n yhtymähallitus päättivät, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyvät toiminnallisesti 1.1.2014. Yhdistymishankkeella on 3-vuotinen kehittämissuunnitelma, jota kehittämistyöryhmä työstää Hämeen ammattikorkeakoulun tuella. Syksyn aikana määriteltiin yhteiset kotihoidon kriteerit. Kotipalvelun henkilöstölle tehtiin henkilöstökartoitus, jossa kuultiin työntekijöiden toiveita ja kartoitettiin osaamista ja koulutustoiveita. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstölle järjestettiin kaksi henkilöstöfoorumia, joissa suunnitelmia esitettiin ja ryhdyttiin rakentamaan yhteistä kotihoitoa. Koti- ja vanhuspalvelut saivat lokakuussa yhteiset tilat Temppelikadulta. Myös kotisairaanhoito muutti näihin tiloihin ja tiimit rakennettiin jo tulevan moniammatillisen tiimirakenteen mukaisiksi. Muutto kuudesta eri paikasta tapahtui portaittain lokakuun aikana. Temppelikadun toimipisteeseen avattiin marraskuussa palveluneuvonnan tiimin palvelupiste. Avopalveluiden toiminnanohjaajan työpanos suunnattiin kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Kotihoidon henkilöstölle toteutettiin asiakkaan arjen aktivointi -työpajoja. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta ja ohjausta mm. vapaaehtoistyön peruskoulutus yhteistyössä seurakunnan kanssa, ulkoilukaverikoulutus yhteistyössä muistiyhdistyksen kanssa ja kuntosalikaverikoulutus yhteistyössä liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapian kanssa. Vuoden aikana jatkettiin poikkihallinnollisena yhteistyönä kortteliliikuntatoimintaa yhdessä kerrostalossa ja aloitettiin toiminta kolmessa kerrostalossa. Toiminta aloitettiin kaupungin työntekijöiden toimesta ja siirrettiin vähitellen taloyhtiön vertaisohjaajille. 2 Omaishoitajille on järjestetty kaksi vertaistukiryhmää, toinen muistisairaiden omaishoitajille yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kanssa ja toinen lyhytaikaishoito-osasto Lyhteessä intervallihoidossa olevien asiakkaiden omaishoitajille. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu siirrettiin vanhuspalveluihin ja kuljetuspalvelumatkojen määrää nostettiin neljästä matkasta kahdeksaan yhdensuuntaiseen matkaan. Samalla mahdollistettiin kuljetuspalvelun käyttö terveydenhoitomatkoihin. Kuljetuspalvelun kysyntä kasvoi niin suureksi, että loppuvuodesta uusia asiakkaita ei voitu ottaa kuljetuspalvelun piiriin. Ympärivuorokautisen hoivan palveluissa tehostetun palveluasumisen palvelusetelijärjestelmä suunniteltiin ja hyväksyttiin perusturvalautakunnassa. Hoivaosaston suunnittelua ei voitu aloittaa vuoden 2013 aikana, koska kotihoidon yhdistämiseen ja muuttoon liittyvät asiat priorisoitiin ensisijaisiksi. Suunnittelu- ja kehittämisresurssia kahden suuren kehittämishankkeen valmisteluun ei henkilöstöresurssin vähäisyyden vuoksi ollut. Avopalvelujen yöhoito (ns. yöpartiotoiminta) siirrettiin ostopalveluista omaksi toiminnaksi maaliskuun alusta. Lyhtyaikaishoidon kasvaneen kysynnän vuoksi asiakkaiden lyhytaikaishoidon viikon ja kahden pituisia jaksoja lyhennettiin yhdellä päivällä, jolloin saatiin järjestettyä hoitoa useammalle lisäämättä lyhytaikaishoitopaikkoja. Uranuskodin toinen lyhytaikaishoitopaikka otettiin pysyvän asumisen käyttöön. Tiivis yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on viime vuosina pitänyt siirtoviivemaksut vähäisinä. Vuonna 2013 siirtoviivemaksuja maksettiin 31 päivältä. Vanhusten viikko oli lokakuussa vanhuspalvelujen ja yhteistyökumppaneiden voimannäyte ajankohtaisten teemojen ja vanhuspalvelujen tunnettavuuden lisäämiseksi. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa, samoin uusi laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Koti- ja vanhuspalvelujen talousarvio toteutui muutetun talousarvion mukaisena siten, että menoja oli 79 000 euroa enemmän, mutta vastaavasti tuloja kertyi 78 000 euroa enemmän. 2 SOSIAALITYÖ Lastensuojelun eri työtehtävissä työskenteli vuonna 2013: johtava sosiaalityöntekijä, 6 sosiaalityöntekijää, poliisilaitoksen seutukunnallinen sosiaalityöntekijä ja 12 sosiaaliohjaajaa. Lastensuojelun sosiaalityö on jaettu alkuarvioinnin, avohuollon ja sijaishuollon työtehtäviin. 2.1 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ JA PERHETYÖ Tekstissä on suluissa esitetty vuoden 2012 vastaavat luvut. Vuonna 2013 lastensuojeluun tuli 837 (720) lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 495 (434) eri lasta tai nuorta. Lastensuojeluilmoituksista 23 (6) raukesi aiheettomina, joista yhdeksän oli sosiaalipäivystyksen virheellisesti Riihimäen asiakastietojärjestelmään kirjaamaa ilmoitusta koskien Riihimäellä oleskelleita ulkopaikkakuntalaisia lapsia / nuoria. 3 Lisäksi selviteltäväksi tuli 7 (6) ennakollista lastensuojeluilmoitusta raskaana olevia päihteidenkäyttäjiä koskien. Lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma oli: Lapsen ikä/vuotta 0–2 3–6 7–12 13–15 16–17 2013 37 77 159 115 107 2012 42 92 119 73 108 Viranomaisten tekemiä lastensuojeluilmoituksia tuli eniten poliisilta 252 (164), hätäkeskuksesta 92 (53), terveydenhuollosta 87 (69), kouluilta 84 (72) ja sosiaalipäivystyksestä 50 (109). Yksityishenkilöt tekivät 110 (112) lastensuojeluilmoitusta, joista nimettömänä tehtyjä oli 45 (30). Vuodesta 2011 alkaen toiminut lastensuojelun alkuarviointiryhmä vastaanottaa lastensuojeluilmoitukset sekä vastaa lastensuojelutarpeen selvitysten tekemisestä ja lastensuojelun virkaajan päivystyksestä. Alkuarviointiryhmän kokoonpanoon (2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaaja) siirrettiin syyskuussa 2012 toinen sosiaalityöntekijä, jotta lastensuojelulain mukaiset määräajat toteutuisivat. Vuonna 2013 käynnistettiin 231 (246) lasta / nuorta koskeva lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvityksiä valmistui vuoden 2013 aikana 265 (175). Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin avohuollon tukitoimin, jotta lapset/ nuoret voisivat asua omissa kodeissaan. Avohuollon tukitoimia voivat olla lapsen tai perheen ongelmista ja tarpeista riippuen sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta, lastensuojelun perhetyö, ohjaus perheneuvolaan/psykiatrian poliklinikalle tai muihin erityispalveluihin, koulunkäynnin tukeminen, päivähoito, tukiperhe/tukihenkilö, taloudellinen tuki harrastuskuluihin sekä lyhytaikainen perhe- tai laitossijoitus. Vuonna 2013 tukiperhetoiminnan piirissä oli 35 (34) lasta: – 17 (14) yksityisessä tukiperheessä vieraili 32 (29) lasta. – 2 (3) Pelastakaa Lapset ry:n tukiperheessä vieraili 3 (5) lasta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli 547 (473) lasta, joista uusia asiakkaita oli 238 (268). Avohuollon tukitoimena sijoitettiin 28 (15) lasta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 34 (12). Kun lapsen tai nuoren elinolosuhteet vaarantuvat vakavasti, hänen elämäntilanteensa on turvattava huostaanoton ja sijaishuollon keinoin sekä sijaishuollon päätyttyä järjestettävä hänelle jälkihuolto 21 ikävuoteen saakka. Asianosaisten suostumukseen perustuvia päätöksiä lapsen huostaanotosta tehtiin ja sijaishuoltoon sijoittamisesta tehtiin yhteensä 18. Asianosaisten vastustaessa huostaanottoa tehdään hallinto-oikeudelle huostaanottohakemus. Vuonna 2013 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen toimitettiin 3 (4) huostaanottohakemusta. Turvakoteihin sijoitettiin 2 (1) äitiä ja 2 (2) lasta. Päihdeäitien ensikodeissa oli sijoitettuna 3 (-) äitiä ja yksi isä sekä 3 (-) lasta. 4 Tilastotietoja lastensuojelusta Vuosi 2013 Sijoitettujen lasten/nuorten määrä 31.12.2013 (avohuolto, sijaishuolto, jälkihuolto) Yhteensä, joista - perhehoito - Mäkikujan perhekoti - ammatilliset perhekodit / pienryhmäkodit - koulukodit - päihdehoitoyksikkö Vuosi 2012 92 50 4 36 2 1 79 39 5 31 3 1 3 3 837 720 Huostassa olevien lasten määrä 31.12.2013 Huostaanotetut lapset v. 2013 aikana - tyttöjä - poikia huostaanotoista vastentahtoisia kiireelliset sijoitukset (LsL 38§) 81 19 9 10 1 34 67 13 3 10 4 12 Mäkikujan perhekodissa vuoden aikana olleet sijoitukset 28 21 Perhekuntoutus laitoshoitona - lapsi vanhemman/vanhempien mukana (päihde tai muu syy) 1 perhe 1 perhe Jälkihuolto vuoden aikana 39 36 Vanhempiensa luona / itsenäisesti asuen (huostaanotto voimassa) Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi, jonka sisältö ja tavoitteet määritellään suunnitelmallisesti asiakasperheiden tarpeiden mukaisesti. Perhetyön suunnitelma toimii työvälineenä sekä perheille että työntekijöille. Uudet asiakasperheet ohjautuvat perhetyöntekijöille sosiaalityöntekijöiden tekemien lähetteiden perusteella. Lastensuojelun perhetyötä tehdään pääsääntöisesti perheiden kotona. Perhetyöntekijä voi tukea asiakasperheitä vanhemmuudessa, lastenhoidossa ja lasten kasvatukseen liittyvissä arjen tilanteissa tai järjestää lapsille heidän kasvuaan ja kehitystä tukevia toimintoja. Lapsiperheille suunnatussa perhetyössä toimi vuonna 2013 viisi sosiaaliohjaajaa, joista kaksi työskenteli intensiiviperhetyön ryhmässä. Vuonna 2013 lastensuojelun perhetyön asiakkuudessa oli yhteensä 37 (43) perhettä, joiden kanssa asiakastapaamisia oli 1360 (1162). Selvi- 5 tystyöskentelyyn liittyviä kotikäyntejä tai tapaamisia oli lisäksi 18 (21). Sosiaaliohjaajat järjestivät myös ryhmätoimintaa (”Toimiva perhe” ja Tyttöryhmä) asiakasperheille sekä retki- ja leiritoimintaa. Perhetyön yksikössä työskenteli myös kaksi sosiaaliohjaajaa lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon asiakasnuorten (12–21 v.) auttamiseksi avohuollon tukitoimin. Nuorille suunnatun perhetyön asiakkuudessa oli 41 (40) nuorta, joiden kanssa tapaamisia kertyi 574 (647). Avohuollon asiakasnuorten kanssa työskentelevä sosiaaliohjaaja teki myös lastensuojelutarpeen selvityksiä. BAROfi- haastattelumenetelmää käyttäen 23 (46) nuorelle/lapselle. Mäkikujan perhekodin yhteydessä sijaitsevissa tiloissa on toiminut elokuusta 2010 alkaen intensiiviperhetyön ryhmämuotoinen perhekuntoutus ”Kotola”. Intensiiviperhetyönjakso kestää 16–18 viikkoa. Ryhmätoimintaa on kolmena päivänä viikossa (ti–to klo 9.00–15.00) sisältäen kotiviikkoja, jolloin sosiaaliohjaajat arvioivat kotikäynnein ryhmässä opeteltujen asioiden siirtymistä perheen arjen käytäntöihin. Intensiiviperhetyön ryhmissä oli vuonna 2013 yhteensä 7 (8) aikuista ja 8(10) lasta. Lisäksi intensiiviperhetyön sosiaaliohjaajat sijaistivat Mäkikujan perhekodin henkilökuntaa perhekodin osastokokousten ajan. Sosiaaliohjaajien tuottaman perhetyön lisäksi vuonna 2013 hankittiin ostopalveluna 26 (27) lastensuojelun asiakasperheelle erilaisia perhetyönpalveluja tai ammatillista tukea (oheisvanhemmuustyöskentely), joita oli mahdollisuus saada perheen tarpeiden mukaan myös iltaisin tai viikonloppuisin. 2.2 MÄKIKUJAN PERHEKOTI Mäkikujan perhekoti tarjoaa lapsille ja nuorille yksilöllistä, perhekeskeistä ja toiminnallisuuteen pyrkivää kokonaisvaltaista hoitoa ja kasvatusta kodinomaisessa ympäristössä. Perhekodin vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat johtaja, 4 ohjaajaa, 2 hoitajaa sekä ruokapalveluvastaava. Perhekodin laajennushanke eteni vuonna 2013. Rakennukseen tulee 7-paikkainen vastaanotto-osasto ja 7-paikkainen pitempiaikaisiin sijoituksiin tarkoitettu osasto sekä perhearviointiin tarkoitettu huoneisto. Toiminnan pitäisi päästä alkamaan Mäkikujan perhekodissa vuoden 2015 alussa. Perhekodissa on toteutettu lastensuojelulain mukaista laitoshoitoa. Paikkaluku on seitsemän ja lasten/nuorten iät 0–17 vuotta. Mäkikujan perhekodilla oli vuonna 2013 hoitopäiviä 2 479 (2 409) ja eri lasten tai nuorten lukumäärä oli 33 (21). 2.3 MUUT TOIMINNOT JA HANKKEET 2.3.1 LASTEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIAT Lastenvalvojan palvelut on ostettu seudullisesta perheoikeudellisesta yksiköstä Hyvinkäältä. Yksikkö hoitaa Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Hausjärven ja Lopen lastenvalvojapalveluiden tarjoamisen sekä antaa lausunnot käräjäoikeuksille lasten huolto- ja tapaamisriidoissa. 6 Lapsen huollosta, tapaamisesta ja asumisesta tehtyjä sopimuksia vahvistettiin 234 (282). Huoltajuusselvityksiä oikeudelle annettiin 7 (6). Vuosi 2013 Huoltajuudesta sovittiin: - yhteishuoltajuus - huolto yksin äidille - huolto yksin isälle Yhteensä 2.3.2 132 9 5 146 Vuosi 2012 142 11 2 155 SOSIAALIPÄIVYSTYS Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Hämeenlinnan kaupunki vastaa isäntäkuntana sosiaalipäivystyksen toiminnasta ja kuntien edustajista on muodostettu ohjausryhmä. Kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun mukaan. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu esitys vakituisen sosiaalipäivystystoiminnan käynnistämisestä 1.1.2014 alkaen. Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys vastaa akuutista sosiaalityöstä virka-ajan ulkopuolella. Päivystysajat ovat maanantaista torstaihin klo 16–24, viikonloppuisin perjantaista klo 16 maanantaihin klo 8 saakka. Sosiaalipäivystyksen henkilöstöön kuuluvat johtava sosiaalityöntekijä ja kolme sosiaalityöntekijää. Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan poliisilaitoksilla Ankkuritiimeissä toimivat sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalipäivystyksessä kukin 1–2 työvuoroa / viikko. Maaliskuussa 2013 valmistui Hämeenlinnan uusi poliisitalo, josta sosiaalipäivystys sai oman työhuoneen. Suurin osa sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista on tullut hätäkeskuksen kautta. Työtehtävät hoidettiin useimmiten yhteistyössä poliisin ja päivystävän terveydenhuollon kanssa konsultaation ja mahdollisen virka-avun keinoin. Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on ollut: lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen tilanteissa, joissa lapset jäävät vaille hoitoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet lapsen tai nuoren erityiset vaikeudet aikuisten selviytymis- ja päihdeongelmat ikäihmisten asumis- ja selviytymisongelmat Vuoden 2013 aikana Kanta-Hämeen sosiaalipäivystykseen tuli yhteensä 1196 tehtävää, joista Riihimäen alueelta 194 tehtävää. Yhteydenottojen syinä olivat eniten lastensuojelun tarve, päihteet, mielenterveysongelmat, perheväkivalta ja aikuisten selviytymisongelmat. Sosiaalipäivystyksestä tehtiin kotikäyntejä Riihimäelle 13 ja 9 riihimäkeläisen asiakkaan tapaaminen oli poliisilaitoksella. Perheväkivaltatilanteita selviteltiin Riihimäen osalta 17. Sosiaalipäivystäjä sijoitti kiireellisesti 7 riihimäkeläistä lasta. 7 2.3.3 ANKKURI -TOIMINTA Ankkuri-hankkeena (10/2009 - 2/2012) käynnistynyt työskentely vakinaistui seutukunnalliseksi toiminnaksi 1.3.2012 alkaen. Ankkuri tarttuu varhaisessa vaiheessa moniammatillisen tiimin keinoin nuorten rikolliseen toimintaan ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Moniammatillisesti ankkuritiimissä yhdistyy monen alan asiantuntemus ja tilanne tulee hoidetuksi kokonaisvaltaisesti ja samalla kerralla. Riihimäen poliisiasemalla toimivassa Ankkuri-tiimissä työskentelee poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän lisäksi poliisi, psykiatrinen sairaanhoitaja (50 %) ja nuorisotoimen erityisnuorisotyöntekijä (25 %). Tiimi tekee yhteistyötä monien toimijoiden kanssa joista tiiviimpänä esimerkkinä Nuorten palvelupiste Nuppi, ehkäisevä päihdetyö. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän työhön kuuluu lastensuojeluun sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tehtäviä. Sosiaalityöntekijä toimii linkkinä poliisin ja kuntien sosiaalityön välillä: hän välittää tietoa asiakkaista, osallistuu kolmen kunnan lastensuojelutiimeihin, tapaa lapsia vanhempineen ja toimii oman ja Ankkuri-tiimin työskentelyn ohella tarvittaessa työparina poliisille, sosiaalityöntekijöille, koulukuraattoreille tai perhetyöntekijöille. Tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten osalta mahdollisimman varhainen ja nopea puuttuminen ongelmatilanteisiin. Asiakkaat ohjautuvat pääosin poliisilta. Läheisväkivaltatyöryhmä on ankkurivetoista toimintaa ja osa Riihimäen seutukunnan turvallisuussuunnittelutyötä. Läheisväkivaltatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja on tehnyt alueelle läheisväkivallan ennaltaehkäisyn ja puuttumisen toimintamallin, jota päivitetään säännöllisesti. Läheisväkivaltatyöryhmä järjestää alueen työntekijöille myös koulutuksia teemaan liittyen. Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys aloitti toimintansa 1.2.2012 alkaen kaksivuotisena hankkeena. Hankkeen aikana Forssan ja Riihimäen Ankkuritiimien sosiaalityöntekijät ovat työskennelleet 1-2 vuoroa viikossa päivystyksessä. Hankkeen päättyessä Ankkurin sosiaalityöntekijöiden päivystysvelvoite päättyi vuoden 2013 loppuun. 2.3.4 OMAURA Omaura on aloittanut toimintansa pajakouluna vuonna 1992 koulutoimen, perusturvatoimen ja nuorisotoimen yhteishankkeena. Omaura on yksi Karan koulun luokka, jossa on 10 oppilaspaikkaa Riihimäen yläkoulujen 9. luokkalaisille. Omaurassa painottuu työssäoppiminen. Oppilaat suorittavat lukuvuoden aikana viisi työharjoittelujaksoa. Omaurassa työskentelee kasvatus- ja opetustoimen alainen opettaja sekä perusturvakeskuksesta lastensuojelun sosiaaliohjaaja. Opettaja vastaa opetuksesta ja sosiaaliohjaaja oppilaiden työharjoitteluista sekä opinnonohjauksesta. Lisäksi opettaja ja sosiaaliohjaaja tukevat ja auttavat oppilaita erilasissa koulunkäyntiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Keväällä 2013 Omaurassa opiskeli seitsemän oppilasta. Kaikki oppilaat pääsivät jatkoopintoihin ammattikouluun, yksi aloitti starttiluokalla. Syksyllä luokalla oli kahdeksan oppilasta. 2.3.5 KUULAS-HANKE KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -hanke oli yksi Kasperi II VäliSuomen kuudesta osahankkeesta, jossa olivat mukana kaikki Kanta-Hämeen kunnat. KUULAS -hanketta hallinnoi Riihimäen kaupunki. KUULAS -hanke kehitti yhdessä hankekuntien toimijoiden kanssa monialaisia lapsiperhepalveluita sekä asiakasneuvonnan ja palveluohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. 8 Lisäksi tavoitteeksi oli määritelty lapsiperheiden varhaisen tuen tukimuotojen kehittäminen, jossa yhtenä tavoitteena oli perhetyön työmuotojen selkiyttäminen. Esimiehistä koostuneen työryhmän työskentelyn tuloksena syntyi taulukkomalli perhetyön työmuodoista Riihimäellä, mutta kehittämistyö ei edennyt käytäntöön asiakastyön tasolle. KUULAS -hankkeessa kehitettiin myös moniammatillista johtamista, jonka yhteydessä eri hallintokuntien ja toimialojen esimiehet kokoontuivat joka toinen kuukausi pohtimaan erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmän yhtenä tavoitteena oli kehittää varhaisen vaiheen monialaista palvelutarpeen arviointia perheille, joilla on monenlaisia pulmia. Hankkeella oli myös yhtenä suurena tavoitteena lisätä asiakkaiden osallisuutta sekä palveluiden kehittämisessä että itse palveluissa. Nuorten osallisuuden vahvistamista kehitettiin luomalla rakenne nuorten äänen kuulumiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin rakenne Nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmän (NOTUS) ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden välille. Toimijoista koostuvan työryhmän tavoitteena oli tuottaa tietoa Nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmälle palveluiden kehittämistä varten. Seuraavassa vaiheessa etsittiin tapoja, miten nuorten äänen kuuluminen saataisiin säännölliseksi ja helposti hyödynnettäväksi. 2.4 PERHENEUVOLA Riihimäen perheneuvola palvelee riihimäkeläisten lisäksi Hausjärven, Lopen ja Janakkalan Tervakosken asukkaita. Väestöpohja on 50669 asukasta. Vuonna 2013 perheneuvolan palveluita käytti 815 henkilöä 307 perheestä. Merkittävimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat lasten sopeutumisongelmat (31 % tulosyistä) ja lasten tunne-elämän ongelmat (24 % tulosyistä). Muita tulosyitä ovat esimerkiksi kasvatuskysymykset, parisuhdeongelmat, erotilanteeseen liittyvät kysymykset sekä akuutit kriisitilanteet. Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti lasten tunne-elämän pulmia, perheen sisäisiä vuorovaikutuspulmia sekä perheiden kriisejä. Perheneuvolan työmuotoja ovat ohjauksen ja neuvonnan lisäksi lapsen ja perheen tilanteen laaja-alaiseen ymmärtämiseen tähtäävät perhetutkimukset, lasten ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen, lasten yksilötutkimukset sekä hoitomuotoina perhe- ja pariterapeuttinen työskentely, theraplayterapia, lasten omat terapeuttiset tukikäynnit yhdessä vanhempien ohjannan kanssa, ja mahdollisuuksien mukaan lapsen muualla tapahtuvaan psykoterapiaan liittyvät vanhempien tukikäynnit. Perheneuvolan työntekijät antavat konsultaatiota yhteistyötahoille sekä tapaavat tarpeen mukaan tutkimus- ja hoitojaksojen aikana asiakasperheiden verkostoa. Elokuun alussa aloittaneen työparin myötä perheneuvolan jonoa pystyttiin lyhentämään merkittävästi, ja perheneuvolan palvelujen piiriin pystyttiin ottamaan 45 perhettä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2013 lopussa perheneuvolan jonossa oli yhteensä 29 perhettä. Näistä perheistä 4 oli akuutin, kiireellisen avun tarpeessa, 23 odotti aikaa ns. perusjonossa, ja 2 perhettä oli joutunut odottamaan perheneuvola-aikaa yli puoli vuotta. Perheneuvolassa on toiminut 1.8.2013 lähtien viisi psykologia ja kolme sosiaalityöntekijää sekä palvelusihteeri. Lastenpsykiatrin palvelut hankittiin Attendo Medonen kautta, ja niitä oli keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Henkilöstön lisäys vuonna 2013 mahdollisti myös uusien työmuotojen käyttöön ottamisen aikaisempien rinnalle. Perheneuvolassa järjestettiin vanhemmuuden tukemiseksi tarkoitettu ryhmä (”Ihmeelliset vuodet”), johon osallistui 9 vanhempaa. ”Ihmeelliset vuodet” on menetelmä, jossa vanhemmille 9 opetetaan keinoja toimia lapsen kanssa haastavissa tilanteissa, ja joka ennaltaehkäisee vanhempien lapsiin kohdistuvaa väkivallankäyttöä. Perheneuvolassa alettiin käyttää Oikea-aikaisen vastaanoton (OiVa)-työmallia. Tässä työmallissa keskeistä on työskentelyn lyhytkestoisuus, rajattu ongelmien ja tavoitteiden määrittely ja ensimmäiseen, selkeästi strukturoituun tapaamiseen panostaminen. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tietoa asiakasmääristä. Koska perheneuvolassa siirryttiin 2013 käyttämään Efficaa, jossa suoritteet määritellään eri tavoin kuin aikaisemmin käytössä olevassa tilastointimenetelmässä. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2012 lukuihin nähden. Vuosi 2012 Vuosi 2013 Asiakkaat Riihimäki Loppi Hausjärvi Janakkala Muut kunnat Asiakkaat yhteensä Asiakasperheitä Asiakaslapsia 381 76 79 32 6 574 262 228 525 84 153 25 28 815 307 305 Perheasioiden sovittelu Asiakkaat Käynnit 2.5 13 175 AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityön toimintayksikköjohtajana toimii johtava sosiaalityöntekijä. Aikuissosiaalityötä tekevät alueellisen työnjaon mukaisesti kolme sosiaalityöntekijää. Kuntouttavasta ja aktivoivasta sosiaalityöstä vastaavat kaksi sosiaalityöntekijää ja palveluohjaaja, jotka työskentelevät Riihimäen seudun työvoiman palvelukeskuksessa. Lisäksi sosiaaliohjaaja tekee työtä Peltosaari-projektissa sekä perusturvakeskuksessa. Kirjallisia toimeentulotukihakemuksia käsittelevät viisi etuuskäsittelijää ja osa-aikaisesti myös sosiaalista luototusta hoitava osastosihteeri. 2.5.1 TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Riihimäen perusturvakeskuksessa on pääsääntöisesti pysytty lakisääteisen määräajan puitteissa. Käsittelyynottoaikatilaston 2013 mukaan perusturvakeskuksessa on 92,3 % hakemuksista otettu käsittelyyn 0–7 arkipäivän sisällä ja hakemusten keskimääräinen käsitte- 10 lyynottoaika on ollut 4 vuorokautta. Perus- ja täydentävää toimeentulotukea myönnettiin 3 166 (2 879) milj. euroa. Toimeentulotuen saajina oli yhteensä 1 504 (1 428) riihimäkeläistä kotitaloutta. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea. Asiakkaat tarvitsevat elämän- ja taloudenhallinnan tukea, apua vuokranmaksun vaikeuksissa, häätöuhkatilanteissa sekä apua asumisen järjestämiseen asunnon menetettyään. Asunnottomuutta on Riihimäellä runsaasti. Vuonna 2013 ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin 55 471 (43 167) euroa. Paluumuuttajien toimeentulotukea maksettiin 8 409 (14 155) euroa. Ehkäisevästä toimeentulotuesta noin 80 % kuluu asumisen ongelmiin. Perusturvakeskus huolehtii ns. välitystiliasiakkaiden tulojen (eläkkeiden tai sosiaalietuuksien) ja menojen hoitamisesta silloin, kun asiakas ei kykene itse hoitamaan raha-asioitaan eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. Tulojen periminen välitystilille edellyttää asiakkaan suostumusta. Vuoden 2013 lopussa välitystiliasiakkaita oli 39 henkilöä (33). 2.5.2 RIIHIMÄEN SEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Riihimäen seutukunnan työvoiman palvelukeskus on Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien, TE-toimiston, Kelan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhteinen toimintamalli. Palvelukeskuksen henkilöstöön kuuluivat sosiaalikeskuksen kaksi sosiaalityöntekijää, palveluohjaaja ja etuuskäsittelijä sekä työvoimahallinnon neljä asiantuntijaa. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää asiantuntijalääkäreitä, ammatinvalintapsykologeja ja terveydenhoitajia tai muita asiakkaan verkoston ammattihenkilöitä. Työvoiman palvelukeskus tarjoaa palveluja vaikeasti työllistyville työnhakijoille sekä alle 25vuotiaille nuorille, jotka eivät ole kiinnittyneet koulutukseen tai työmarkkinoille, ja jotka tarvitsevat sekä kunnan että työhallinnon moniammatillisia palveluita. Palvelukeskuksen asiakkuus kestää pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta. Asiakkailta edellytetään sitoutumista oman työllistymisen aktiiviseen edistämiseen. Tavoitteena on saavuttaa yhdessä asetettu päämäärä, joka voi johtaa työllistymiseen, koulutukseen, kuntoutukseen tai eläkeratkaisuun. Vuonna 2013 Työvoiman palvelukeskuksessa oli asiakkaana 380 (387) seutukunnan työtöntä työnhakijaa. Palvelukeskuksen asiakkaiden aktivointiaste (= asiakkaat erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä) oli vuoden 2013 joulukuussa 50,0 % (40,1 %). Vuoden 2013 aktivointiasteen keskiarvo oli 48,9 % (43,1 %). 2.5.3 SOSIAALINEN LUOTOTUS Vuonna 2008 aloitettu sosiaalinen luototus on tarkoitettu Riihimäellä vakinaisesti asuville pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada kohtuuhintaista luottoa esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttää, että hakija kykenee maksamaan kuukausittaiset lyhennykset ja korot tuloistaan. Luoton määrä on enintään 5 000 euroa ja maksuaika enimmillään viisi vuotta. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä tukeviin tarkoituksiin esimerkiksi kodin hankintoihin ja asunnon muutostöihin, työn edellyttämän auton tai työvälineiden hankintaan, osamaksu- tai vuokrarästeihin sekä pienehköjen velkojen maksujärjestelyihin. 11 Vuonna 2013 sosiaaliseen luototukseen oli varattu 30 000 euroa, josta myönnettiin 9376,07 (26 113,72) euroa. Sosiaalisen luoton hakemuksia jätettiin 12 (21), joiden perusteella tehtiin 3 (8) myönteistä luottopäätöstä ja 9 (13) hakemusta hylättiin puuttuvan maksuvaran, hakijan liian suuren velkamäärän tai tarvittavien taloudellisten selvitysten puuttumisen vuoksi. Myönnetyn luoton määrä vaihteli välillä 1380 - 4887 (730 - 4966,30) euroa. 2.5.4 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla olevaa asiakkaalle räätälöityä toimintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää 4–8 tuntia päivässä, 1–5 päivää viikossa 3– 24 kuukauden ajan. Kyseessä ei ole työsuhde eikä siitä makseta palkkaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on velvoittavaa ja kieltäytyminen voi johtaa määräaikaiseen työmarkkinatuen katkaisuun tai toimeentulon alentamiseen. Riihimäellä kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään perusturvan ja työllisyydenhoidon yhteistyönä siten, että vastuu asiakasohjauksesta on perusturvatoimella ja hallinnoinnista henkilöstöhallinnon alaisella työllisyydenhoidolla. Vuoden aikana yhteistyötahot perustivat Kuntouttavan työtoiminnan ohjausryhmän, jonka tehtävänä on organisoida, koordinoida ja linjata kuntouttavaa työtoimintaa Riihimäellä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä pysyi edellisvuoden tasolla tavoittaen 115 asiakasta. Toimintapäiviä kertyi 6417, joista valtionkorvauksia maksettiin 64 747,53 euroa (64 374€/ 2012). Asiakkaista 5 % oli yli 60-vuotiaita ja 32 % alle 25-vuotiaita. Asiakkaista 78 % oli yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita, joiden passiivityöttömyysajalta kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Heidän osallistumisensa työtoimintaan voidaan laskea pienentäneen työmarkkinatuen kuntaosuutta vuoden aikana noin 119 000 euroa. Hallintokunnissa kuntouttavan työtoiminnan paikkojen (10) määrä pieneni noin puolella edellisvuotisesta. Paikkoja tarjosivat Rivakka/ psykiatrian työtoiminta (4), Rentukka (1), Kontion keittiö (1), Opetustoimen kalustonhoito (2) sekä päiväkodeista Hirsimäki (1), Otava (1), Junailijankatu (1) ja Saturnus (2). Hallintokuntien työtoimintaa tukemaan 2010 perustettu Seurantaryhmä kokoontui vuoden aikana kolmesti. Aktiivisimmin Seurantaryhmään osallistuivat ja työtoimintapaikkoja tarjosivat varhaiskasvatus, sekä vanhus- ja vammaistyö. Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin vuoden aikana neljä jaksoa. Ohjaajina toimivat terveys- ja liikuntakoordinaattori, työvoiman palvelukeskuksen palveluohjaaja ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja. Ryhmät kokoontuivat 4h/vk ja harjoittivat mm. elämänhallinta, työnhaku-, ja atk-taitoja, terveellisiä elämäntapoja ja liikuntaa. Ryhmiin osallistui vuoden aikana 21 henkilöä. Kaupunkiorganisaation ulkopuolelta työtoimintaa tarjosivat Fellowship ry:n Askel eteenpäin -hanke (2hlölle), Riihimäen seudun Koivukoti ry (1) ja Elämän eväät ry (15hlölle). Neuvottelut Riihimäen seurakunnan kanssa työtoiminnan järjestämiseksi aloitettiin loppuvuonna. Hyvinkää-Riihimäen ammattikoulutussäätiön nuorten työpajat tavoittivat vuoden aikana kuntouttavan työtoiminnan keinoin 35 riihimäkeläistä nuorta. Hrak-säätiön 12-paikkainen Starttipaja on tarkoitettu erityisesti kuntouttavan työtoiminnan pajaksi nuorille. Hyvinvoinnin lisäämiseksi kaupungin järjestämissä työtoimintapaikoissa tarjottiin asiakkaille päivittäin lämmin ateria. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin myös tarjoamalla asiakkaille 12 kulttuuriseteleitä vuoden aikana käytettäväksi. Seteleitä jaettiin sekä sosiaalityöntekijöiden, että työtoiminnan ohjaajien toimesta yli 300kpl ja niistä käytettiin vuoden aikana noin 7 %. Kuntouttava työtoiminta päättyi vuoden aikana työllistymisen (3hlöä), työkokeilun (2), koulutuksen (2), poissaoloista johtuneiden keskeytysten (20), asiattomasta käytöksestä johtuneiden keskeytysten (3), äitiysloman (1), vankeusrangaistuksen (1), sairauden (3) tai eläkkeelle pääsyn (3) takia. 41 henkilön työtoiminta päättyi sovitusti työttömyyteen ja 36 henkilöä jatkoi työtoiminnassa seuraavalle vuodelle. 2.5.5 TOIMEENTULOTUELLA TYÖLLISTÄMINEN Vuonna 2013 toimeentulotuen määrärahasta käytettiin 44 800 (11 711) euroa (ilman sivukuluja laskettuna) sosiaalityön asiakkaiden työllistämiseen. Työllistämisen pääasiallisina perusteina olivat lastensuojeluasiakkuus, lastensuojelun jälkihuolto tai nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toimeentulotuella työllistettiin tilanteissa, joissa nuori ei ollut oikeutettu saamaan työharjoittelupaikkaa työvoimapoliittisin keinoin ikänsä tai muun erityisen syyn vuoksi. Nuorten työharjoittelupalkkana maksettiin työmarkkinatuen suuruinen päiväpalkka 32,46 euroa/pv 6h:n työpäiviltä (v.2012 palkka 23,50/pv). Toimeentulotuella työllistettiin vuonna 2013 yhteensä 31 (26) henkilöä. Kaikki työllistetyt olivat alle 25-vuotiaita. Työsuhteiden pituus vaihteli yhdestä viikosta useampaan kuukauteen. 7 (2) nuorta työllistettiin lyhytaikaisesti useamman kerran, joten tehtyjä työsopimuksia oli vuonna 2013 yhteensä 39 (29). Työharjoittelupaikat löytyivät Riihimäen kaupungin toimintayksiköistä sekä paikallisista yrityksistä. Lastensuojelun sijaishuollossa olevien nuorten kesätyöpaikat löytyivät nuorten sijoituspaikkakunnilta. Työsopimuksista 37 (27) tehtiin lastensuojelullisin perustein kesätöihin työllistettäville 15–17vuotiaille koululaisille. 2.6 PÄIHDEHUOLTO Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuolto jaetaan ehkäisevään sekä hoitavaan ja kuntouttavaan päihdetyöhön. Päihdetyötä toteutetaan kaupungin peruspalveluissa (esim. perusturvakeskus ja terveyskeskus). Erityispalveluja tarjoaa A-klinikka sekä erikoissairaanhoito (K-HKS psykiatrian osasto ja poliklinikka sekä TAYS). Lisäksi ostopalveluina hankitaan mm. kuntoutus- ja asumispalveluita. Nuorten palvelupiste Nupin palveluja myydään Hausjärvelle ja Lopelle. 13 Ostetut hoito- ja kuntoutuspalvelut Hoitopaikka Paikkakunta asiakkaat 2013 hoitovrk 2013 asiakkaat 2012 hoitovrk 2012 Mainiemen kuntoutumiskeskus Hämeenlinna 3 139 3 61 Kalliolan kannatusyhdistys Nurmijärvi 1 7 2 56 Kostamokoti Liperi 1 60 0 0 Kuninkaan tyttäret Järvenpään sosiaalisairaala Ähtäri 0 0 1 29 Järvenpää 0 0 2 23 Rehappi Oy Tampereen huumeklinikka/ Villa Hockey Rymättylä 0 0 1 14 Ylöjärvi 3 101 1 71 Terapiatehdas Vihti 1 29 0 0 9 336 10 254 asiakkaat 2013 50 1 hoitovrk 2013 9326 21 asiakkaat 2012 52 2 hoitovrk 2012 9038 68 1 364 1 346 1 53 161 9872 1 56 139 9591 Paikkakunta asiakkaat 2013 hoitovrk 2013 asiakkaat 2012 hoitovrk 2012 Hämeenlinna Järvenpää Liperi 10 1 1 71 14 14 16 0 0 174 0 0 Riihimäki 7 8 9 12 Riihimäki 37 168 14 81 4 62 5 53 0 60 0 337 1 45 4 324 Ostetut asumispalvelut Hoitopaikka Koivukoti yhdistys ry Hyvinkään Mäntylä ry Paikkakunta Riihimäki Hyvinkää Palvelukoti Huvikumpu Loppi Kukkolan Palvelukoti Hausjärvi Katkaisuhoito Hoitopaikka A-klinikkasäätiö, katkaisuhoitoasema Järvenpään sosiaalisairaala Kostamokoti Koivukoti yhdistys ry, selviämishuone Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymä A-klinikkasäätiö, katkaisuhoitoasema Tampereen kaupungin katkaisuhoitoasema 2.6.1 Espoo Tampere A-KLINIKKA Kertomusvuonna A-klinikalla työskenteli johtaja, yksi sosiaaliterapeutti, kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen virka on nuorten hoitopalveluja varten, tukiasumisohjaaja ja palvelusihteeri. Terveyskeskus on vastannut lääkäripalveluista alueellisen väestövastuun pohjalta. Lisäksi erikoislääkärin palkkaukseen oli määräraha, jolla palveluja ostettiin 6 h/viikko. A-klinikan palveluja myydään Hausjärvelle, Lopelle ja Janakkalaan. 14 A-klinikan järjestämä huumeiden käyttäjien Vinkki-toiminta aloitettiin vuoden 2004 alusta 2 tuntia/viikko. Syyskuun alusta 2005 se on toiminut A-klinikan aukioloaikoina. Tukiasuntotoiminta tuli A-klinikkatoimen alaisuuteen 1.1.2008. Tehtävän hoitamista varten A-klinikalle perustettiin tukiasumisohjaajan toimi. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Asiakaskäynnit Konsultaatiot 5114 1131 5317 1047 Suoritteet yhteensä 6245 6364 3346 197 983 588 3459 321 1243 294 Riihimäki Hausjärvi Loppi Janakkala Muut 378 45 44 11 7 376 43 51 13 4 Asiakkaat yhteensä: 485 487 Asiakkaista: - uusia - miehiä - naisia 147 313 172 162 308 179 Suoritteet: Asiakaskäynnit: Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Perhe- tai muu läheiskäynti Kotikäynnit Asiakkaat: Työpaikalta hoitoon ohjattuja oli 15 (14) henkilöä. 2.6.2 NUORTEN PALVELUPISTE NUPPI Nuorten palvelupiste Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, neuvonta- ja arviointipalvelu Riihimäen seudulla asuville 13–25-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Nupissa työskentelee palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyöntekijä, puolipäiväinen terveydenhoitaja sekä vuoden 2013 huhtikuusta alkaen puolipäiväinen psykiatrinen sairaanhoitaja. Nuppi toimii osana Riihimäen päihdepalveluita ja tekee ennalta ehkäisevää työtä. Nupin tilastot vuonna 2013 Paikkakunta Riihimäki Hausjärvi Loppi Muut Yhteensä asiakkaat 2012 261 23 13 1 298 asiakkaat 2013 293 38 14 1 346 15 suoritteet 2012 2255 89 81 6 2425 suoritteet 2013 2540 179 42 1 2762 3 VAMMAISTEN PALVELUT Vammaispalvelulain- ja asetuksen tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lähtökohtaisesti vammaispalvelut voidaan jakaa kehitysvammapalveluihin sekä vammaisille tarkoitettuihin palveluihin. Lisäksi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut palvelut sijoittuvat Riihimäellä vammaisten palveluihin. Vammaispalveluissa oli vuonna 2013 yksi toimintakeskuksen johtajan virka, kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, yksi sosiaaliohjaajan toimi, kahdeksan ohjaajan tointa, seitsemän hoitajan tointa, yksi laitoshuoltajan toimi sekä kaksi palvelusihteerin toimea 50 %. 3.1 KEHITYSVAMMAPALVELUT Kehitysvammapalveluita ovat mm. laitoshoito, asumispalvelut, perhehoito, lasten aamu-, iltapäivä- ja lomahoito sekä työ- ja päivätoiminta. Kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muuten toimintarajoitteisille henkilöille tarkoitetussa toimintakeskus Rivakassa tehdään yrityksille alihankintatöitä ja erilaisia kädentaidon töitä. Päivätoimintaosastolla tarjotaan asiakkaille perushoitoa ja virikkeellistä toimintaa. Tavoitteena on auttaa ja ohjata asiakkaita osana palvelutarjontaa, selviytymään arjesta mahdollisimman omatoimisesti. Toimintakeskus Rivakassa oli vuonna 2013 yhteensä 10,5 virkaa/tointa (johtaja, kuusi ohjaajaa, yksi hoitaja, yksi laitoshuoltaja, Mäkikujalta määräaikaisena laitoshuoltajan toimi ja puolipäiväinen palvelusihteeri. Vuoden 2013 lopussa toiminnan piirissä oli 71 (68) riihimäkeläistä ja 2 (2) loppilaista asiakasta. Lisäksi 28 (27) henkilöä työskentelee huoltosuhteisessa avotyötoiminnassa. Tuetusti työllistettyjä 2 (1). Toimintakeskuksen käyttöpäivät toimintakertomusvuonna olivat yhteensä 12990 (12380) ja osapäiväinen työ 6126 (6660) päivää. Kaupungin omassa kehitysvammaisten autetussa asumisyksikössä, Uranuskodissa, asui 9 (8) henkilöä ja Saturnuksenkadun tuetussa asumisyksikössa 2 henkilöä. Hoitopäiviä oli 3494 (1144). Hoitajia Uranuskodissa on 6 (5+1). Kehitysvammaisten pitkäaikaisessa perhehoidossa oli 2 (3) henkilöä. Näistä hoitopäiviä kertyi 450 (709). Lyhytaikaisessa tilapäisessä perhehoidossa on ollut 15 (16) henkilöä, ja hoitopäiviä kertyi 748 (1 058). Kehitysvammaisten laitospalvelua ostettiin Rinnekodilta yhdelle (1) henkilölle. Hoitopäiviä kertyi 151 (472). Päivätoimintaa ostettiin Eteva kuntayhtymältä 5 (8) henkilölle, Mehiläiseltä 3 (2) henkilölle ja Hämeen Tukikodilta 3 (1) henkilölle. Lisäksi päivätoimintaa ostettiin yhdelle henkilölle Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiöltä (2), Sylvia-kodilta (1), Ryhmäkoti Wilhelmiinalta (1), Uudenmaan vammaispalvelusäätiöltä (1), Janakkalan kunnalta (1) ja Keskuspuiston ammattiopistolta (1). 16 Ostetut asumispalvelut Hoitopaikka Paikkakunta asukkaat hoitopäivät asukkaat hoitopäivät 2012 2012 2013 2013 Satukoti Riihimäki 9 3293 8 3285 Hoitokoti Rautlehto Oy Turenki 6 2196 7 2190 Perhekoti Jääskeläinen Hämeenlinna 5 1511 6 1946 Riihitupa Riihimäki 3 792 2 730 Perhe- ja Lomakoti Niittyportti Savero 1 366 1 365 Lindabella Tammela 2 189 1 292 Perhekoti Wilhelmiina Hollola 1 366 2 432 Kuntoutus-, koulutus ja asuntosäätiö Karvionkanava 1 366 1 365 Inkilänhovi Riihimäki 31 7987 30 8005 KVPS/Tukena Oy Tampere 1 163 1 206 Uudenmaan vammaispalvelusäätiö Mäntsälä 1 366 Mehiläinen, Visamäki Hämeenlinna Mehiläinen, Huuna Tervakoski 1 Mehiläinen, Kukkola Oitti Kotokartanosäätiö Päijät-Hämeen hoitokodit 1 365 1 334 366 1 365 1 366 1 365 Riihimäki 2 51 1 365 Lahti 1 366 1 365 11 2659 11 1803 4 731 Eteva Palvelukoti Huvikumpu Loppi 1 201 Sos.peda Oy Loppi 1 44 Pedatera Riihimäki 1 122 Kimmo Ranssi Riihimäki 1 19 Vilperi Järvenpää 1 20 Hämeen Tukikoti Hämeenlinna 2 461 5 512 Sunhouse Kihniö 1 366 1 365 Narikka Eija Birgit Oy Järvenpää 4 20 1 9 Yliköllin palvelukoti, Lahden kaup. Lahti 1 365 Salinmäen palvelukoti, Lahden kaup. Lahti 1 365 89 24125 79 3.2 22676 MIELENTERVEYSPALVELUT Psykiatrian työtoiminnassa tehdään alihankintatöitä yrityksille ja erilaisia kädentaidon töitä myyntiin. Psykiatrian työtoiminnassa vuoden lopussa oli 32 (30) asiakasta, joista hausjärveläisiä 2 (3). Käyttöpäiviä oli 3526 (3501). Toiminnassa on kaksi ohjaajan tointa. Asumispalveluiden piirissä oli 52 (33) eri henkilöä vuoden lopussa, palvelut ostettiin yksityisiltä palveluntuottajilta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 9300 (8 944). 17 Ostetut asumispalvelut asukkaat hoitopäivät asukkaat hoitopäivät 2012 2012 2013 2013 Hoitopaikka Paikkakunta Kotokartanosäätiö 2441 7 2092 Mehiläinen (ent. Carema Oy) Riihimäki 6 Tervakoski Kukkola Vantaa Hämeenlinna 10 3554 12 2634 Tuuliviiri Hämeenlinna 1 366 1 365 Riihitupa Riihimäki 1 306 1 365 Lipen hoivakoti Hausjärvi 2 367 2 622 Kuntoutumis- ja Dementiakoti Renko 2 535 3 489 Palvelukoti Huvikumpu Läyliäinen 1 88 2 406 Rosaliina Renko - - 3 485 Kaarnakoti Jokioinen 1 366 2 305 Mehiläinen (ent. Gambiitti) Haarajoki 1 335 1 365 Kimmo Ranssi Riihimäki 7 495 12 628 Pedatera Riihimäki 2 Hämeen Tukikoti Hämeenlinna 33 3.3 91 5 346 - 1 198 8944 52 9300 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT Vammaispalvelulain mukaiset palvelut on jaettu kahteen ryhmään: 1. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut, joihin vaikeavammaisella henkilöllä voi olla subjektiivinen oikeus: - kohtuulliset kuljetuspalvelut henkilökohtainen apu palveluasuminen korvaus asunnon muutostöistä aiheutuneisiin kohtuullisiin kustannuksiin korvaus asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneisiin kohtuullisiin kustannuksiin päivätoiminta Vuonna 2013 kuljetuspalvelua sai yhteensä 738 (656) henkilöä, joista 595 (513) vammaispalvelulain ja 143 (143) sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Henkilökohtaista apua sai 126 (96) henkilöä. Työnantajamallilla työskenteleviä henkilökohtaisia avustajia oli 98 (99), minkä lisäksi henkilökohtaista apua ostettiin 21 palveluntuottajalta. Asunnon muutostöitä tehtiin 56 (32) henkilölle. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita myönnettiin 9 (51) henkilölle. Päivätoimintaa myönnettiin 21 (24) henkilölle. Vaikeavammaisten asumispalvelut ostettiin yksityisiltä, ja niiden piirissä oli vuoden aikana 69 (58) henkilöä. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 18028 (16974). 18 2. Kaikille vammaispalvelulain tarkoittamille vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut, joita kunnan tulee järjestää talousarvioon varatun määrärahan puitteissa: - kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatetuskustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut Määrärahojen puitteissa myönnettiin päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavia välineitä ja laitteita 12 (3) henkilölle. Auton hankinnassa avustettiin 4 (5) henkilöä. Liikkumistaidon ohjausta myönnettiin 2 (2) henkilölle, viittomien kotiopetusta 3 (1) henkilölle ja AACohjausta 15 henkilölle. Omaishoidontukea myönnettiin alle 65-vuotiaille 55 (50) henkilölle, joista alle 18-vuotiaita oli 23 (24). Ostetut asumispalvelut Hoitopaikka Paikkakunta asukkaat hoitopäivät asukkaat hoitopäivät 2012 2012 2013 2013 Inkilänhovi Riihimäki 12 4582 21 4821 Validia Kuusankoski 1 366 1 365 Palvelukeskus Åvik Hyvinkää 1 366 2 493 Palvelukoti Raija Hausjärvi 5 1472 5 1550 Riihimäen seudun Koivukoti yhd. Riihimäki 7 2188 6 1952 Kimmo Ranssi Riihimäki 9 3293 10 3293 Palvelukoti Huvikumpu Loppi 5 1828 5 1744 Hoitokoti Rautlehto Oy Turenki 1 366 1 90 Lipen Hoivakoti Hausjärvi 3 350 1 348 Mainio Vire Hermanni Helsinki - - 2 433 Kaskimaan Hoivakoti Oy Karjaa 1 366 1 329 Kotokartanosäätiö Riihimäki - - 1 20 Validia Tampere 3 530 2 408 Validia Jyväskylä 1 29 1 39 Ilonpisara Hämeenlinna 1 366 2 379 Aurinkorinne Vantaa 1 31 - - Mainio Vire, Ykköskoti Lotta Tuusula - - 1 51 Mainio Vire Vihti - - 1 322 Kaarnakoti Jokioinen 2 93 3 715 Kaislakoti Ikkala 1 16 - - Vire-koti Hyvinkää 2 732 3 676 58 16974 69 18028 19 4 KOTI- JA VANHUSPALVELUT Koti- ja vanhuspalveluissa oli vuoden lopussa 223 (218) vakituista virkaa tai tointa. Avohuollon palveluissa oli yhteensä 110 (106) virkaa/tointa (johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, 4 kotipalvelun ohjaajaa, 4 palveluneuvojaa, 1 palvelusihteeri, 1 vastaava sairaanhoitaja, 90 hoitajaa, 2 yöhoitajaa, 2 ohjaajaa, 3 varahoitajaa ja toiminnanohjaaja). Hoitohenkilöstöstä toimi 31.12.2013 päivätoimintakeskuksissa 8 työntekijää, asumisyksiköissä 33 työntekijää ja loput hoitotyössä asiakkaiden kotona. Riihikodissa oli vuoden lopussa 113 (112) vakituista virkaa tai tointa. 4.1 KOTIPALVELU Kotipalvelulla tarkoitetaan kotiin annettavia palveluja, joilla autetaan yksilöä tai perhettä suoriutumaan jokapäiväisistä toiminnoista sekä tuetaan oma-toimisuuteen. Kotipalvelu toimii seitsemänä päivänä viikossa. Jokaisella kolmella alueella toimivat itseohjautuvat pienryhmät. Ryhmissä työskentelee 6-8 työntekijää, iltatyössä on 2-3 työntekijää/alue. Kotipalvelua saaneita talouksia oli 542 (541). Kodinhoitokäyntejä oli 100 871 (96 573). Kodinhoitoapua saaneista kotitalouksista oli vanhuksia 83,8 % (81,2), vammaisia 3,0 % (4,0) ja lapsiperheitä 5,0 % (6,2). Muita talouksia oli 8,3 % (8,6). Tilapäiseen kotipalvelun palvelusetelin saaneita asiakkaita oli 63. Kotipalvelun yötyö siirtyi omaksi toiminnaksi 1.4.2013 alkaen. Yöhoidon käyntimäärä oli 10 (11) käyntiä/yö, yhteensä 3 662 (3 277) käyntiä vuoden aikana. Asiakkuudessa oli 157 (138) henkilöä. Med Group Oy on hoitanut yöhoidon aikana turvapalveluhälytysten kotikäyntejä 189 (182) kertaa. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoituksena on tukea perheitä arjessa ja auttaa perhettä selviytymään omien voimavarojensa turvin. Asiakasperheitä oli yhteensä 27 (29), 568 (699) käyntiä. Päätoimisesti lapsiperhetyötä tekee kotipalvelussa kaksi hoitajaa. Rintamaveteraanien avopalveluihin saatiin 31 678 euron määräraha. Yhteensä 99 rintamaveteraanille myönnettiin 450 euron suuruinen palveluseteli käytettäväksi siivous- ja/ tai muihin kodin sisä- ja ulkoaskareisiin. Määräraha on käytettävissä maaliskuun 2014 loppuun saakka. Keskitetyn lyhytaikaisten sijaisten rekrytointikokeilua jatkettiin. Tehtävässä toimi yksi hoitaja kotipalvelusta ja yksi Riihikodista. Rekrytointi täyttää sijaistarpeet yhdessä esimiesten kanssa, ylläpitää sijaisrekisteriä, haastattelee uudet sijaiset sekä organisoi opiskelijoiden harjoittelupaikat. Vuoden aikana suunniteltiin keskitetyn rekrytoinnin laajenemista ja organisoimista henkilöstöhallinnon alaisuuteen. 4.1.1 PALVELUTARPEEN KARTOITUS Kotipalvelujen piiriin hakeudutaan palveluneuvonnan kautta, palveluneuvoja arvioi kotikäynneillä asiakkaan palvelutarpeen ja informoi palveluista. Palveluneuvoja järjestää tarvittavat palvelut yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja avustaa mm. lomakkeiden täyttämisessä. Asiakkaan tullessa kotipalvelun piiriin hänelle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman teossa ovat mukana asiakkaan ja lähiomaisen lisäksi tarvittavat auttajatahot. Omaishoidontuen arviointikäynneistä suurimman osan hoitivat palveluneuvojat. 20 Vuoden aikana palveluneuvojat tekivät palvelutarpeen arviointikäyntejä yhteensä 1046 (757), joista 765 (546) käyntiä oli yli 75-vuotiaille. Em. käynneistä rintamaveteraaneille tehtiin yhteensä 22 (53) käyntiä 18 (40) asiakkaalle. Sosiaalityöntekijät tekivät 197 (273) palvelutarpeen arviointikäyntiä. Omaishoidontuen päätöksenteko siirtyi 1.4.2013 alkaen kotipalvelun ohjaajalle. 75-vuotiaille järjestettiin kesäkuussa syntymäpäiväjuhlat, jossa informoitiin vanhuspalveluista, tilaisuuteen osallistui 83 henkilöä, 34 % ikäluokasta. 4.1.2 TUKIPALVELUT Tukipalveluilla turvataan vanhusten ja vammaisten itsenäistä asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotiin kuljetettavat ateriat kaupunki ostaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ky:ltä ja aterioiden kuljetuksen Muuttohaukat ky:ltä. Jäähdytettyjen aterioiden määrä oli 29 887 (25 618) ja asiakkaita 287 (247). Lämpimien aterioiden määrä oli 10 560 (9 853) ja asiakkaita 117 (113). Riihikodin ruokailumahdollisuutta käytti 32 (15) asiakasta 2 154 (1 845) kertaa. Sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 20 %, järjestettiin ostopalveluna ateriointi lounasseteleillä, palvelun piirissä oli 5 (8) henkilöä. Kotiin kuljetettavien aterioiden piirissä oli 3 (7) henkilöä. Siivouspalvelua järjestettiin vain sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 20 %. Siivouspalvelut ostettiin ostopalveluna Siivousliike ISS Suomi Oy:ltä. Palvelun saajia oli 4 (9). Turvapuhelinpalveluita Riihimäellä tuottivat Esperi Care Oy ja Mainio Vire Oy. Palveluneuvojat huolehtivat turvapuhelinpalvelun tilaamisesta. Saunapalvelut hoidettiin kotipalveluhenkilöstön toimesta Riihikodin saunassa kaksi kertaa viikossa huhtikuun loppuun saakka. Toukokuun alusta alkaen saunapalvelu on hoidettu yksityisen toimesta. Saunapalvelun piirissä oli 27 (29) kotona asuvaa vanhusta. Saunapalvelukertoja oli yhteensä 650 (650). Kuljetukset hoidettiin taksilla. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnettiin 143 (156) asiakkaalle. Asiointipalvelua sai 190 (188) henkilöä 1 041 (1 271) kertaa. Kauppa-asioinnista huolehti Inkilänhovi. Kauppapalvelua sai 116 (114) henkilöä, käyntikertoja oli 3 997 (3 464). Pyykkipalveluja käytti 18 (12) asiakasta 292 kertaa. Saattaja-palvelua käytettiin 114 (93) kertaa, asiakkaita oli 56 (42). 4.1.3 PÄIVÄTOIMINTA Rautatienpuiston 26-paikkainen päivätoimintakeskus toimii viitenä päivänä viikossa. Henkilöstön määrä on 5. Asiakkaita oli 21,7 (20,1) päivää kohti. Hoitopäiviä oli 5 434 (4 613) ja toimintapäiviä 250 (230). Muistisairaiden kuntouttava päivätoiminta toimii Kotokartanosäätiöltä vuokratussa tilassa. Tavoitteena on tarjota kuntouttavaa, asiakkaan omia voimavaroja tukevaa, toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää ja virkistävää toimintaa kotona asuville muistisairaille. Päivätoiminnassa on 12 asiakaspaikkaa ja kolme työntekijää. Päivittäiset asiakasryhmät kootaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakkaita oli 10,2 (9,4) päivää kohti. Hoitopäiviä oli 2 562 (2 369) ja toimintapäiviä 250 (251). 21 4.1.4 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidontukea myönnetään yli 65-vuotiaille pitkäaikaissairaille ja vanhuksille, jotka tarvitsevat päivittäin paljon toisen henkilön apua. Tuen saajia oli 121 (118) henkilöä, vuoden lopussa omaishoidontuen saajia oli 79 (94). Omaishoitajille järjestettiin kaksi vertaistukiryhmää: muistisairaiden omaishoitajille suunnattu ryhmä toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kanssa, vetäjinä toimivat vapaaehtoiset vanhuspalveluiden toiminnanohjaajan tuella. Toinen ryhmä suunnattiin lyhytaikaishoito-osasto Lyhteessä intervallihoidossa olevien asiakkaiden omaishoitajille. Kevään aikana ryhmän toteutuksesta vastasi Hamkin ohjaustoiminnan opiskelija johtavan sosiaalityöntekijän tuella. Ryhmää jatkettiin syksyllä vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ja toiminnan suunnittelussa avusti toiminnanohjaaja. Omaishoitajille järjestettiin virkistyspäivä kesäkuussa ja joulujuhla teatterinäytöksineen joulukuussa. 4.1.5 ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA Avopalveluiden toiminnanohjaajan työpanos kotihoidossa suunnattiin kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana toteutettiin kotihoidon henkilöstölle asiakkaan arjen aktivointi-työpajat pienryhmissä siten, että jokaisella hoitajalla oli mahdollisuus osallistua neljään iltapäivän mittaiseen työpajaan. Päivätoiminnan henkilöstölle järjestettiin kolme koulutustilaisuutta. Vanhusten vapaaehtoiskeskus Virsu tarjosi kohtaamispaikan ikäihmisille. Virsu oli auki arkipäivisin kello 9–15. Virsussa oli joka toinen viikko kaupungin palkkaama työntekijä. Viikoittaista toimintaa oli Virsussa järjestämässä neljä yhdistystä: SPR, Senioriopettajat, Reuma-Tules ja LC Riihimäki/mixed sekä iso joukko muita vapaaehtoisia. Virsun toimintaa organisoi vapaaehtoistoimikunta, joka koostuu Virsussa toimivien yhdistysten edustajista, seurakunnan edustajasta sekä kaupungin työntekijöistä. Teemallista toimintaa kehitettiin ja erilaisia tilaisuuksia ja toimintaryhmiä Virsussa järjestettiin 202 (191) kertaa. Virsussa oli vuoden aikana 5 441 (5 282) käyntikertaa. Joka viikko Virsussa oli tuolijumppaa, askartelu- ja käsityöpiirit, kerran kuukaudessa terveyspäivä ja lukupiiri sekä uusina ryhminä alkaneet muistitreeniryhmä sekä teemakeskusteluryhmä Kipinä. Viikoittaisissa tuolijumpissa ja vuotuisissa juhlissa osallistujia oli niin paljon, että Virsun tila kävi ahtaaksi. Virsun tilaa käytettiin yhdistysten ja kaupungin koti- ja vanhuspalveluiden toimesta 3–4 iltana viikossa. Virsu oli suljettuna heinäkuun ja joulun aikaan. Vapaaehtoisia oli toiminnassa 78 (69). Vapaaehtoisapua suunnattiin kotona asuville vanhuksille ystäväpalvelun, ulkoilutusavun ja saattoavun muodossa. Uusia ystäväpalvelusuhteita solmittiin 8. Ulkoilukaveriryhmä kävi ulkoiluapuna palveluasumisen yksiköissä joka toinen viikko, yhteensä 20 kertaa. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat vetivät kahta omaishoitajien vertaistukiryhmää, jotka kokoontuivat yhteensä 16 kertaa. Vapaaehtoisille järjestettiin tukitapaamisia, virkistyspäivä ja kiitoskahvit. Vapaaehtoistyön peruskoulutus järjestettiin yhteistyössä Riihimäen seurakunnan kanssa. Koulutuksen laajuus oli 12 tuntia ja osallistujia 48. Muistiyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestettiin Muistitreenaajakoulutus, jossa osallistujia oli 16. Kuntosalikaverikoulutus järjestettiin yhteistyössä liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa, osallistujia oli 20. 22 Kotona asumisen tukemiseksi aloiteltiin neljässä taloyhtiössä kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on viedä kuntouttavaa toimintaa lähelle niitä, jotka eivät enää pysty osallistumaan harrastustoimintaan. Taloyhtiöissä aloitettiin viikoittain tai joka toinen viikko toimivia liikunta-, muistelu- ja aivojumpparyhmiä. Ryhmät toimivat osittain vapaaehtoisvetoisina. Toimintaa käynnistettiin yhteistyössä liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa. Valtakunnallisella vanhusten viikolla järjestettiin kolmatta kertaa ikääntyvien messut, teemana Hyviä vuosia. Messujen tavoitteena oli ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, painopisteenä palveluista ja kuntoutumisen mahdollisuuksista tiedottaminen sekä ikäihmisten arjen aktivointi. Messujen näytteilleasettajiksi oli kutsuttu Riihimäen kaupungin, terveyskeskuksen ja yksityisen sektorin palveluntuottajia sekä eläkeläisyhdistyksiä ja järjestöjä, jotka toimivat ikääntyvien parissa. Näytteilleasettajia oli 37 (32) ja messuvieraita noin 520 (300). Messuja olivat toteuttamassa koti- ja vanhuspalvelut, liikuntatoimi, terveyskeskus ja siellä toimiva Potku-hanke. Messuohjelmassa oli mm. luento muistista, suun terveydestä, turvallisuudesta ja kelan etuisuuksista sekä muotinäytös. 4.1.6 HANKKEET PITSI-hanke (2011–2013) oli osa Väli-Suomen Ikäkaste II -hanketta ja rahoitus hankkeelle tuli sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmasta. Hankkeeseen osallistuivat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki, Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala. PITSI-hankkeen tavoitteena oli ikääntyvien neuvonnan ja palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin ja hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen sekä palvelukampusten ja asiakaslähtöisten palvelukonseptien suunnittelu. Pitsi-hanke päättyi lokakuussa 2013. Riihimäellä keskityttiin palveluneuvonnan kehittämisessä omaishoidon prosessin kuvaamiseen sekä omaishoidossa tarvittavien ohjeistusten ja lomakkeiden kehittämiseen. Pitsi-hanke kehitti yhdessä kaupungin vanhuspalveluiden kanssa pohjoisen alueen ikäihmisten palveluja. Toiminnan keskipisteenä toimi IKÄRIIHI-ikäihmisten hyvinvointikeskus ja tapahtumapaikkana on Riihikoti. Ikäihmisillä oli mahdollisuus osallistua luentoihin, joita vuoden aikana järjestettiin ravitsemuksesta, hampaidenhoidosta ja muistisairauksista. 4.2 PITKÄAIKAISHOITO 4.2.1 SAS-TOIMINTA Iäkkäiden, monisairaiden asiakkaiden voinnissa muutokset voivat olla nopeita ja päätösten tekemisen perusteena tulee aina olla asiakkaista ajantasaiset tiedot. Tämän vuoksi tiedonkulku sekä perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden sisällä että niiden kesken on ensiarvoisen tärkeää. SAS-toiminnan merkittävä osa ja perusta ovat asiakkaan toimintakyvyn ja palveluntarpeen selvittäminen, johon olennaisena osana kuuluvat asiakas- ja omaistapaamiset sekä neuvottelut. Vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijä teki 197 kotikäyntiä asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin ja hoitoneuvotteluihin liittyen. Pitkäaikaishoidon SAS-työryhmään kuului terveyskeskuksesta osastohoidon ylilääkäri, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijät ja koti- ja vanhuspalveluista sosiaalityöntekijä, työryhmä on kokoontui 44 kertaa. SAS-työryhmä käsitteli yhteensä 138 pitkäaikaispaikkahakemusta, joista kahteen hakemukseen tehtiin kielteinen päätös. Vuoden lopussa hoitopaikkaa odottavista 36 henkilöstä 21 odotti pitkäaikaishoitopaikkaa terveyskeskuksessa. 23 4.2.2 PALVELUASUMINEN Palveluasumiseen tuli vuoden aikana 89 (94) uutta hakemusta. Palveluasumisen paikan sai 75 (69) asiakasta. Keskimääräinen odotusaika paikan saaneilla oli tuettuun palveluasumiseen 1,7 (1,4) kk, tehostettuun palveluasumiseen 2,5 (1,7) kk ja muistisairaiden yksiköihin 3 (1,1) kk. Palveluasumisen asiakaspaikkoja ja hoitopäiviä oli omassa palvelutuotannossa seuraavasti: Hoitopaikka Pajula paikat hoitopäivät paikat hoitopäivät 31.12.12 2012 31.12.13 2013 28 9 872 28 9 732 6 2 680 6 2 158 Toivokoti 10 3 584 10 3 556 Uranuskoti 26 9 260 26 9 025 Vilja Vienokoti 10 3 508 10 3 428 80 28904 80 27 899 Avopalveluiden toiminnanohjaajan työpanosta palveluasumisessa suunnattiin Toivokodin, Vienokodin ja Uranuskodin virikevastaavien ohjaamiseen, toiminnan sisältöjen ja toimintaohjeiden laatimiseen. Toiminnanohjaaja ohjasi asukkaille 60 ryhmätapaamista. Palveluasumisen asukkaat osallistuivat ART-Häme taidetapahtumaan valmistamalla paperikenkiä. Niistä koottiin näyttely Elämäni askelten matka – paperikenkiä elämän matkalta, joka oli esillä matkakeskuksessa. Yksityisen palveluasumisen piirissä oli vuoden lopussa 146 (139) asiakasta, tehostetussa palveluasumisessa 69 (66) asiakasta ja tuetussa palveluasumisessa 77 (73) asiakasta. Vuoden aikana tehostetussa palveluasumisessa oli 91 (98) eri asiakasta ja hoitopäiviä oli 24 659 (23 557). Tuetussa palveluasumisessa oli vuoden aikana 107 (97) eri asiakasta ja hoitopäiviä oli 27 292 (23 670). Tuetussa palveluasumisessa hoidettiin aikaisempaa huonompikuntoisia asiakkaita. Kotikuntalain mukaisia sijoituksia muihin kuntiin tehostettuun palveluasumiseen oli vuoden aikana kaksi. 24 Tehostettu palveluasuminen Hoitopaikka paikat Paikkakunta 31.12.12 hoitopäivät paikat hoitopäivät 2012 31.12.13 2013 Attendo MedOne Hoiva Oy/ Wellamo Lahti 1 366 1 365 Inkilänhovi ry Riihimäki 4 1381 5 1545 Hoivakoti Elämänkaari Oy Loppi 6 2249 7 2356 Hämeen Hoivakoti ja Kuntoutus Oy (Riihitupa) Riihimäki 5 1494 6 2184 Ilveskoti, lyhytaikaishoito Hämeenlinna 0 23 0 9 Kanervakoti ry. Espoo 1 366 1 365 Kotokartanosäätiö Riihimäki 34 12703 35 12890 Kuurojen palvelusäätiö Hyvinkää 1 366 0 243 Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry. Hämeenlinna 4 1301 4 1385 Mainio Vire Oy/Hoitokoti Arvola Lempäälä 1 366 1 365 Mainio Vire Oy / VireKoti Sinivuokko Hyvinkää 5 1478 4 1433 Palvelukoti Huvikumpu Oy Riihimäen seudun Koivukotiyhdistys ry. (Aava-koti) Tampereen kaupunki, Pappilanpuisto (kotikuntalaki) Loppi 1 366 1 365 Riihimäki 2 732 2 699 Tampere 1 366 1 365 Joensuun kaupunki, Iltarusko (kotikuntalaki) Joensuu 0 0 1 31 66 23557 69 24600 paikat 31.12.12 Tuettu palveluasuminen hoitopäivät paikat hoitopäivät 2012 31.12.13 2013 Kotokartanosäätiö Riihimäki 68 22066 74 26046 Inkilänhovi Riihimäki 3 872 2 660 Mehiläinen Oy/Huuna Tervakoski 2 732 1 586 73 23670 77 27292 4.3 RIIHIKOTI Riihikoti on avo- ja laitoshoitoa antava yksikkö. Vanhainkotiosastoja oli vuonna 2013 viisi ja niillä pitkäaikaispaikkoja 97. Tehostetun palvelusasumisen yksikköjä oli 3 ja paikkoja yhteensä 34. Lyhytaikaisyksikköjä oli 1 ja paikkoja 18, joista 1 turvapaikka. Kokonaispaikkaluku Riihikodissa oli 149. Vanhainkotipaikkaa haki vuoden aikana 47 (40) asiakasta, paikan sai 41 (28) asiakasta. Keskimääräinen odotusaika paikan saaneilla oli 5,4 (8,5) kuukautta. Hoidettavia oli laitospuolella pitkäaikaishoidossa 143 (135) ja lyhytaikaishoidossa 1 (6) eri asiakasta. Avohoitona annetussa lyhytaikaishoidossa oli 177 (141) eri asiakasta. Palveluasunnoissa asui 50 (47) eri asukasta. Kotikuntalain mukaisesti sijoitettuja muista kunnista oli Riihimäellä yksi henkilö ja muualle sijoitettuna yksi henkilö. Pitkäaikaishoidossa oli 35 086 (35 211) ja lyhytaikaisessa laitoshoidossa 2 (223) hoitopäivää. Avohoitona annetussa lyhytaikaishoidossa oli 6 005 (6 124) hoitopäivää. Palveluasumisessa oli 11 890 (12 562) hoitopäivää. 25 Koulutukset pyrittiin järjestämään pääasiassa Riihikodin omissa tiloissa ryhmäkoulutuksina ajankohtaisista aiheista. Hätäensiapukoulutus hoitohenkilöstölle jakaantui siten että syksyllä 2013 oli kolme ryhmää ja keväällä 2014 kaksi ryhmää. Sairaanhoitajien lääkeosaamisen täydennyskoulutus järjestettiin Laurean toimitiloissa Hyvinkäällä. Viisi hoitajaa osallistui Tuntevahoitaja koulutukseen. Työnohjausta sai lyhytaikaisyksikkö Lyhde ja asiantuntija-apua vaativiin asiakastilanteisiin sekä Lyhteen että Lemmikin henkilökunta. Edellisen vuoden Sante-kyselyn pohjalta järjestettiin henkilökunnalle työssä jaksamista tukevia luentoja keväällä ja syksyllä: ravitsemusterapeutin luento oikeasta ravinnosta ja painonhallinnasta, työfysioterapeutin luento oikeista työasennoista ja liikunnasta, työ- psykologin luento työn ilosta ja työterveyslääkärin luento kipu-, uni- ja vireystilasta. Riihikodin hoitajia osallistuu vuonna 2013 alkaneisiin Aslak- ja Tyk-kuntoutuksiin. Riihikodilla järjestettiin toukokuussa Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus osana valtakunnallista kunta-alan työsuojeluhanketta ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015” Riihikodin Lyhde sai kunniamaininnan Hyvä-työyhteisö kisassa 2013. Riihikodilla järjestettiin pohjoisen alueen asukkaille Kanta-Hämeen Pitsi-hankkeen kanssa ideoituja luentoja ravitsemuksesta, hampaidenhoidosta ja muistisairauksista. Muistiluennon yhteydessä toukokuussa talossa järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma, jolloin vierailijoiden oli mahdollista tutustua koko talon toimintaan. 26 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Perusturvakeskus Asiakasmaksut 2013 Asiakasmaksut perustuvat päätöksiin: Petula 27.11.2012 § 144 Petula 20.12.2011 § 185 YHTEISPALVELUT Euroa, alv 0 % Tilojen vuokraus ma–pe/tunti la, su ja arkipyhät koko päivältä sekä aattopäivät klo 18.00 jälkeen/tunti 12,10 18,55 SOSIAALITYÖ Euroa, alv 0 % 0 - 1 342,50 e/kk*) Lastensuojelu *) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalvelusta lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan. Saman lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 1 342,50 euroa/kk. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Ensi- ja turvakotimaksut Aikuisilta perittävä maksu e/vrk Alle 18-vuotias lapsi e/vrk 24,00 12,70 Päihdehuollon laitosmaksut Laitos perii suoraan asiakkaalta 32,60 VAMMAISPALVELUT Euroa, alv 0 % Kehitysvammaisten asumisyksiköiden maksut Palveluasuminen - ateriat/päivä - ateriat/osapäivä - asumishuoltomaksu/kk Tilapäishoito - yli 16-vuotias/vrk - alle 12 h/vrk - alle 16-vuotias/vrk Perhehoito - tilapäinen perhehoito, yli 16-vuotias/vrk - alle 12 h/vrk - tilapäinen perhehoito, alle 16-vuotias/vrk 10,50 5,50 40,00 15,00 7,50 7,50 10,00 5,00 5,00 27 Työ- ja päivätoiminta - ateriatarvikemaksu 5,00 KOTI- JA VANHUSPALVELUT Euroa, alv 0 % Kotipalvelut - kk-maksu (palveluaikaan ja tuloihin perustuva) - säännöllisen kotihoidon tuntihinta on korkeintaan - tilapäisen kotipalvelun käyntimaksu e/käynti - kotisairaanhoidon käyntimaksu e/käynti 36,00 8,70 8,70 Euroa, alv 0 % Tukipalvelut Ateriapalvelut - kotiin kuljetettava lämmin ateria (sis. kuljetuksen) - kotiin kuljetettava kylmä ateria Kylvetyspalvelu Kuljetus edestakaisin (kylvetys, päivätoiminta) Kuljetus vain toiseen suuntaan Turvapalvelu/kk Turvapuhelimien avainpalvelu/kertamaksu Turvapuhelimen hälytyskäynti, kertamaksu - kotipalvelun/pelastuslaitoksen käynti asiakkaan luona Pyykkipalvelu/kone (vain säänn. kotih. saaville) Asiointipalvelu (lääkkeet yms.) Asiointipalvelu (kauppakassi) Saattajapalvelu/h 8,50 7,90 9,90 3,90 2,10 21,30 6,50 12,00 5,00 6,20 9,00 11,80 Euroa, alv 0 % Päivätoiminta Annettaessa omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi e/kerta 10,60 Kokopäivähoito (sis. aamupalan, lounaan, iltap.kahvin ja mahd. suihkun) Osapäivähoito (sis. lounas, aamupala/iltap.kahvin) Osapäivähoito (sis. aamupala/iltap.kahvin) Perhehoito 14,90 9,90 4,30 Euroa, alv 0 % Pitkäaikainen perhehoito - peritään asiakasmaksulain mukaan laitoshoidon mukainen maksu Lyhytaikainen perhehoito/vrk 22,00 Osapäiväinen perhehoito/vrk 15,00 Annettaessa omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi e/vrk 10,60 28 Tehostettu palveluasuminen Euroa, alv 0 % - kk-maksu (palveluaikaan ja tuloihin perustuva kotipalvelumaksu) - vuokra teknisen keskuksen mukaan - ravintopäivä/pv 13,50 - ravintopäivät/kk 410,00 - osapäivän ateriat 7,25 - osapäivän ateriat/kk (Toivokoti) 205,00 - asumishuoltomaksu/kk tehostetussa palveluasumisessa 93,00 - lyhytaikainen asuminen e/vrk 22,00 - osapäivä (yksittäinen yö/päivähoito) e/kerta 15,00 - lyhytaik. asuminen/vrk annettaessa omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi e/vrk 10,60 Euroa, alv 0 % Laitoshoito Pitkäaikainen 85 % asiakkaan nettotuloista - hoidettavalle jäätävä väh. 99 e/kk - osapäivä (yksittäinen yö/päivähoito) e/kerta 15,00 Lyhytaikainen hoito/vrk " maksukaton täytt. jälkeen 32,60 15,10 Myyntihinnat 2013 Hinnat perustuvat päätökseen: Petula 21.12.2012 § 158 SOSIAALITYÖ Euroa, alv 0 % Perheneuvola, suorite A-klinikka, suorite Nuorten palvelupiste Nuppi, suorite Mäkikuja/LS-laitoshoito, vrk 90,00 72,00 69,00 275,00 VAMMAISPALVELUT Euroa, alv 0 % Rivakan työtoiminta /päivä Psykiatrian työtoiminta /päivä 67,00 62,00 29 Toiminnan nettokustannukset 2013 Perheneuvola Mäkikujan perhekoti hoitopäivä hoitopaikka (vuosikustannus) 44,35 €/ käynti 230,17 €/ hoitopäivä 81 514 €/ hoitopaikka A-Klinikka 45,74 €/ käynti Nuppi, nuorten palvelupiste 44,98 €/ käynti Psykiatrian työtoiminta 46,85 €/ työpäivä Kehitysvammaisten asumispalvelut Käräjäkadun asumisyksikkö Uranuskoti 80,26 €/ hoitopäivä 120,78 €/ hoitopäivä Kodinhoitoapu Käynti Tunti 36,54 €/ käynti 58,00 €/ tunti Päiväkeskustoiminta 65,29 €/ hoitopäivä Tehostettu asumispalvelu 105,34 €/ hoitopäivä Riihikodin lyhytaikaisasuminen Hoitopäivä Hoitopaikka (vuosikustannus) 165,74 €/ hoitopäivä 55 294 €/ hoitopaikka Riihikodin laitoshoito Hoitopäivä Hoitopaikka (vuosikustannus) 169,80 €/ hoitopäivä 61 417 €/ hoitopaikka 30
© Copyright 2024