Turvallista työpäivää - Työpaikkaväkivallan torjunta
Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ t t ää Tilanne yllä – tutustu isiin näihin ohje iedät huolella ja t ia. miten toim 2 Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista. SISÄLTÖ 4Toimintamallin tarkoitus ja tavoite 6Työpaikkaväkivalta – mitä se on ? 7 Työpaikkaväkivalta HUS:ssa 8 Toimenpiteet työpaikka väkivallan ehkäisyyn 9 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta 9Vastuutahot 10 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut 10 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset 10Turvallisuusperehdytys 11Turvallisuuskoulutus 12Työpaikkaväkivaltaan liittyvät rikokset 14 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut 15 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet 15 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 16Hätävarjelu 16Pakkotila www.hus.fi 16 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi 16 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 17 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa 17 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa 18 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella 18 Rikosprosessin kulku 18 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu 19Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa 19 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa 20 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely ja seurantajärjestelmä 21Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta 21 Ilmoitus työtapaturmasta 21 Vartijan tapahtumailmoitus 21 Seuranta, raportointi ja tilastointi 21 Arviointi ja johtopäätösten teko 22Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen 23 Käsittely työyhteisössä 23 Jälkihoidon periaatteet 23 Jälkihoidon järjestäminen 24Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet 25 Väkivaltatilanteen ennakointi 26 Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin 26 Nimi- ja yhteystietojen salaaminen 26 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen 28 Laiton uhkaus 30 Aseellinen uhkaus tai ryöstö 31 Puhelimitse tehty pommiuhkaus 32Panttivankitilanne 33Järjestyshäiriö LAKIVIITTEET: www.finlex.fi 3 on Tavoitteena työpaikka, n o t a ll a iv k vä levaa ja i a k h u a s s jo a käy töstä väkivaltaist issään m ä t y s k ä v y ei h muodossa. 4 Turvallisuuspäällikkö: Sairaalaympäristössä väkivaltatilanteet syntyvät usein potilaiden ja henkilökunnan välille yllättäen. Siksi jokaisen työntekijän perustason turvallisuusosaaminen on ratkaisevan tärkeää. Kollegaa ei saa jättää tilanteeseen yksin. Vartijoiden puuttuminen tilanteeseen ei saa olla ainoa ja ensisijainen keino, mutta tarvittaessa vartijat tulee saada paikalle nopeasti. HUS:N TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS-konsernin henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja yksiköiden omia turvallisuussuunnitelmia. Tavoitetaso Jokaisella on oikeus häiriöttömään terveydenhuoltoon. Hoito- ja työympäristön on oltava rauhallinen ja turvallinen kaikille. Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että • epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi • uhkailua ja väkivaltaa ei hyväksytä mis sään muodossa eikä kenenkään taholta • jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan • etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä • häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välit tömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen • poistumasta kieltäytyvät henkilöt poistetaan vartijoiden toimesta tai luovutetaan tarvittaessa viranomaisille • vammoja aiheuttavasta fyysisestä väkivallasta tehdään aina tutkinta pyyntö poliisille • työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin. Toimintamallin lainsäädännölliset perusteet ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät keskeiset rikosnimikkeet on esitetty intranetissä. (Liite1) www.hus.fi 5 ntely 24/7 työske ilanteille, t a k h u a a t altis en tulee siksi jokais toimia, n e it m ä ä t tie osuu kun tilanne dalle. omalle koh 6 Noin joka neljännessä uhka- ja väkivaltatilanteista syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. TYÖPAIKKAVÄKIVALTA – MITÄ SE ON? Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Työpaikkaväkivaltaa esiintyy etenkin vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja potilaiden, muiden asiakkaiden tai vierailijoiden välillä. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä japsyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useimmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa tai joissa asiakas pyrkii saamaan haluamansa keinolla millä hyvänsä. www.hus.fi Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa uhka- ja väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä laatii vuosittain raportin edellisten vuosien uhka- ja väkivaltatilanteista. Yhdentoista vuoden seurantajakson aikana (2002–2012) uhka- ja väkivaltatilanteita on ilmoitettu 1 200–1 600 kpl/ vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoi- maisesti suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin työpaikkaväkivaltaa esiintyy myös muilla vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Alueelliset erot ja vaihtelu ovat suuria. Väkivallan uhkaa on seurattu myös HUS-yhtymän työolobarometri-kyselyssä vuodesta 2000 alkaen. Sairaanhoitopiirin keskiarvoindeksit ilmenevät vuosittain laadittavasta uhka- ja väkivaltatilanneraportista. 7 ien Vastuu risk estä vähentämis lle ise kuuluu joka ä työpisteess välle. työskentele 8 Työpaikkaväkivallan ehkäisy kuuluu jokaiselle. Jokaisella on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Jokaisella on velvollisuus tehdä työtä turvallisesti. TOIMENPITEET TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISEMISEEN Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivaltariskejä arvioidaan säännöllisesti osana riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan ohjeet väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. www.hus.fi Vastuutahot Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että • käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan • ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä • ei ota tarpeettomia riskejä • ei jätä työtoveria yksin • tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita • osaa käyttää ja käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa • ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille Työyksikön esimies vastaa siitä, että • työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin • tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus • työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen • yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla • häiriötilanteet käsitellään välittömästi Sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden, liikelaitosten, yhtiöiden ym. johto vastaa siitä, että • turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti • riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi • väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti • turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti • alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä HUS yhtymähallinto vastaa siitä, että • yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla • menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti 9 Teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi tehdään yhteistoiminnassa. Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut Työpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: • tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan • tilojen mitoitus ja toimivuus • opasteet, kulkureitit ja pakoreitit • kalustuksen ja materiaalien valinta ja sijoittelu • valaistus ulko- ja sisätiloissa • aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys • asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuusja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. 10 Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskinarvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskinarvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa. Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista. Jokaisessa yksikössä on aina oltava työvuorossa henkilö, joka on perehtynyt käytössä oleviin turvajärjestelmiin ja toimintaohjeisiin. Turvallisuusperehdytys Jokaisessa yksikössä on oltava kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa Jokaisen on hallittava ainakin seuraavat asiat • Vartijan / muun avun kutsuminen • Hätäilmoituksen tekeminen • Henkilöturvajärjestelmän käyttö • Osastojen / yksiköiden väliset avustusjärjestelyt • Yksikön poistumisreitit ja uloskäytävät • Yksikön turvallisuussuunnitelma vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Turvallisuusasioiden perehdyttämisen työvälineinä voi hyödyntää Minimipereh- www.hus.fi dytys- ja Työturvallisuustehtävä -lomakkeita, lomakkeet löytyvät HUS:n intranetistä työsuojelun sivuilta. Työntekijällä on oikeus ja velvolllisuus osallistua turvallisuuskoulutuksiin Turvallisuuskoulutus Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. on järjes- tettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, potilasturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja työsuojelukoulutusta. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, käytännön toimintaohjeista sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. Henkilöturval lisuuskoulutuksessa käsitellään erityisesti väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa sairaalaympäristössä. 11 saat Lisätietoja istöjen HUS-K iinte ista tur vapalvelu koerk ja poliisin v iisi.fi. siv uilta pol 12 Katso myös kohdat Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa, sivu 17. Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa, sivu 17. TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa lievä pahoinpitely on kohdistunut työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi (kun tekijä on potilas, vierailija tai muu työyhteisön ulkopuolinen henkilö), tekijän lähiomaiseen tai läheiseen taikka alle 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten löytyy intranetistä, liite 4. TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä LIITE 4. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten VALTUUTUS ”Minä _________________________________________________ (nimi & hetu) valtuutan Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko erillisellä tutkintapyynnöllä tai rikosilmoituksella. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. _________________________________________________ (nimi & hetu) tekemään rikosilmoituksen/tutkintapyynnön laillisena edustajanani alla kuvatusta tapahtumasta: __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ (tapahtumapäivämäärä, tapahtumapaikka, tapahtuman lyhyt kuvaus) Paikka ja aika ______________________ ________________________________________ Allekirjoitus ja nimenselvennys Intranetissä, liitteessä 1, on kuvattu tyypillisimpiä työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. www.hus.fi 13 sitoo Työntekijää ssa potilasasioi assal a s n e n i y t i er uus. pitovelvollis 14 Jo se, onko henkilö potilaana vai ei, on salassa pidettävä tieto. Mikäli olet epävarma, voitko kertoa potilaasta tietoja kolmannelle osapuolelle, kysy esimieheltäsi ennen kuin kerrot tai muuten luovutat tietoja. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, §10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: •Henkirikokset •Raiskaukset • Törkeä pahoinpitely • Törkeä ryöstö • Panttivangin ottaminen. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista www.hus.fi voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä tai hallintolakimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1§) Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin Työntekijän yleiset velvollisuudet -kohdassa selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoitukset. Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne. Järjestysrikkomukset on esitetty tarkemmin intranetissä, liite 1. 15 Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. Hätävarjelu Rikoslain mukaan (4 luku, 4 §) jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toiseen kohdistuvan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. Pakkotila Hätävarjelutilanteiden lisäksi rikoslain mukaan (4 luku, 5 §) muun oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, 16 jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Pakkotila voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa. Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Työntekijällä ei ole oikeutta tarkastaa tai takavarikoida toisen henkilön tavaroita tai omaisuutta ilman asianomaisen lupaa. Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/ asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/ asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä (ks. liite 1) ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle, vaan ne toimitetaan turvallisuushenkilöstön kautta nimettömänä laitoslöytönä poliisille. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. Vartijan ja vahtimestarin oikeudet Vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02) Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus, katso sivut 15–16. Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia, katso sivut 15–16. Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. Vakavissa, vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille tehtävästä tutkintapyynnöstä. Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse (asianomistaja). Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa tutkintapyynnön voi tehdä myös tapahtuneen silminnäkijä tai työnantajan edustaja. Työantajan edustajana on ensisijaisesti uhrin lähiesimies. Tapauskohtaisesti työnantajan edustajana voi tarvittaessa toimia myös päättävä esimies. Vakavissa, vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan edustaja tekee sen. Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee tutkintapyynnön uhrin pyynnöstä, mikäli www.hus.fi se katsotaan perustelluksi. Asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön kanssa. Pahoinpitelyssä syntyneistä vammoista on hankittava lääkärinlausunto. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut uhri henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Työnantajan edustaja voi toimia uhrin laillisena edustajana, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen valtuutuksen. Esimerkki valtakirjasta on tämän ohjeen lopussa. Tutkintapyyntö voidaan tehdä poliisille sähköisesti (poliisi.fi/rikosilmoitus), puhelimitse tai henkilökohtaisesti käymällä poliisiasemalla. Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, salakatselu, kotirauhan rikkominen) tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa, katso sivut 28–29. Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen (vrt. esim. lääkkeet) kohdistuvissa väärinkäytös- ja rikosepäilytilanteissa otetaan yhteys turvallisuuspäällikköön, joka tarvittaessa tekee tutkintapyynnön poliisille. Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa tulee ottaa yhteys esimieheen ja tarvittaessa Turvapalveluihin. Tutkintapyynnön tekee 17 työntekijä itse. Potilaan henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa potilas tekee tutkintapyynnön itse. Tarvittaessa hoitavan yksikön esimies ottaa yhteyttä Turvapalveluihin. Haltuun otetusta omaisuudesta vastaa omaisuuden haltuun ottanut taho (esim. potilaan omaisuuden säilytys osastolla). Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti), katso sivu 33. Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella Jos työntekijään kohdistuu uhkailua tai muuta häirintää työajan ulkopuolella ja oletetaan, että uhkailija/häiritsijä liittyy työtehtäviin (potilas, entinen potilas, kollega jne.), on asiasta ilmoitettava viipymättä esimiehelle ja turvallisuuspäällikölle. Vakavassa tapauksessa ilmoitus tehdään välittömästi myös poliisille. Häirinnän ja/tai uhkailun kohteeksi joutunut tekee ilmoituksen poliisille itse, sillä kyse on asianomistajarikoksesta. Työntekijän on itse harkittava myös ns. turvakiellon hakemista kotipaikkakuntansa maistraatista (www.maistraatti.fi). Välittömästi uhkailun, häirinnän ja/tai seuraamisen alettua kaikki poikkeavat tapahtumat kirjataan tarkasti ylös (mitä tapahtui, missä ja milloin). Erityisen tärkeää on säilyttää kaikki uhkailijan/häiritsijän mahdollisesti lähettämä materiaali, kuten sähköpostit, kirjeet ja/tai teksti18 viestit. Tilanteen vaatimista muista turvajärjestelyistä sovitaan yhteistyössä esimiehen ja turvallisuuspäällikön kanssa. Rikosprosessin kulku Rikosprosessin ketjuun kuuluvat poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Riippumatta siitä, kuka tutkintapyynnön tekee, uhria tullaan kuulemaan esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-aineistosta ei voi poistaa uhrin nimi- ja henkilötunnustietoja, mutta osoitetiedot voidaan pyydettäessä salata tai uhri voi käyttää työnantajan osoitetietoja. Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja todistajille. Kaikista tutkintapyynnöistä ilmoitetaan lähiesimiehelle, työsuojelupäällikölle ja turvallisuusasiantuntijalle. Vakavista väkivaltatilanteista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista, joihin liittyy yleistä erityistä mielenkiintoa (vrt. esim. tekijänä tai kohteena julkisuuden henkilö), ilmoitetaan lisäksi aina erikseen turvallisuuspäällikölle. Työnantajan antama tuki ja oikeusapu Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa jälkihoidon järjestämi- Kaikissa väkivaltaja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. sessä ja tarjoaa tarvittaessa mm. psykologipalveluja uhrille ja työyhteisölle. Väkivaltatilanteissa yleistä oikeudellista neuvontaa antavat HUS:n hallintolakimiehet, palvelussuhdelakimies ja Hyks-sairaanhoitoalueen palvelussuhdepäällikkö. Tarvittaessa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä voi pahoinpitelyn uhri saada työnantajan kustannuksella oikeusapua HUS:n kilpailuttamilta asianajotoimistoilta. Oikeusavun tarpeen selvittämiseksi on esimiehen oltava yhteydessä HUS:n hallintojohtajaan, joka tekee tilauksen asianajotoimistolta. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta. Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä tapahtuneet vahingot – myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain (608/48) 2. luvun 14§:n perusteella korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Tapaturmakorvauksia voidaan alentaa tai evätä, jos turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu, jos työntekijä on itse syyllistynyt rikokseen tai jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. (tapaturmavakuutuslaki 608/48 1. luku 5§) Rikoksella aiheutettu vahinko tai vamma korvataan vahingonkorvauslain (412/74) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattunut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. (Vahingonkorvauslaki 412/74 2 luku 1–3§). Vahingonkorvauslain mukainen korvaus edellyttää rikosilmoituksen tekemistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvauksien suuruudesta päättää tuomioistuin. Vahingonkorvausta voidaan myös maksaa valtion varoista, mutta korvaus on toissijainen ja siitä vähennetään kaikki uhrin aiemmin saamat tai tulevat korvaukset esim. vakuutusyhtiöltä tai rikoksen tekijältä. www.hus.fi Valtionkonttorista korvausta maksetaan yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos on jäänyt selvittämättä, korvausta voi hakea Valtionkonttorista ilmankin tuomioistuimen päätöstä. Valtionkonttorilla on myös oikeus poiketa tuomioistuimen määräämistä korvauksista erityisesti, kun on kyseessä korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta. Työssä tapahtuneissa väkivaltakuolemissa edunsaajat saavat kuolintapakorvauksena työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta vastaavan kertakorvauksen. (Pysyväisohje 8/2012 liitteineen) Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvat vahingot ja niiden korvaaminen: Väkivaltatilanteissa, joissa vakuutusyhtiö on hyväksynyt tapahtuman korvattavaksi väkivaltatapaturmaksi, vakuutusyhtiö korvaa harkintansa mukaan myös työntekijän omaisuuteen kohdistuneet vahingot. Muista uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutuneita työntekijän omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja voidaan hakea korvattavaksi työnantajalta. Korvauksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä sovitaan lähiesimiehen kanssa. Palkkaetuudet väkivaltat ilanteissa Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työtehtävissä tapahtuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajan. Lisäksi harkinnan mukaan voidaan maksaa kaksi kolmasosaa palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan. (KVTES 2014–2016, V luku 3 § 1 mom.) Työntekijä voi joutua maksamaan ennakkoon maksettua palkkaa takaisin työnantajalle, mikäli työkyvyttömyydestä ei tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella makseta korvausta lainkaan tai sitä ei makseta täysimääräisenä. Työntekijä on näin ollen velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan takaisin. (KVTES 2014–2016 V luku 3 § 3 mom.). Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, joka ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä, työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkasta ainoastaan muualta saadun korvauksen ylittävä osa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. Turvatakseen omat oikeutensa työntekijän on käynnistettävä rikosprosessi ja haettava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai valtion varoista. (KVTES 2014–2016 V luku 2 § 7 mom.) Lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla noudatetaan em. KVTES:n mukaisia määräyksiä. 19 i Raportoint mään ä t t l ä v a a t t au uhkaavia tilanteita essa. tulevaisuud 20 Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta on täytettävä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa. Tehdyillä raporteilla mahdollistetaan tapahtumien myöhempi selvittäminen mikäli tarvetta ilmenee. Kyse on myös tapahtumassa mukana olleiden oikeusturvasta. • Linkki HUS-riskit -ohjelmaan löytyy intranetin etusivun alapalkista. VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ILMOITTAMISMENETTELY & SEURANTAJÄRJESTELMÄ Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään aina HUS-riskit-ohjelmassa kirjallinen tapahtumaraportti, joka lähtee ohjelman kautta sähköisenä tiedoksi/toimenpiteitä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojelupäällikölle, kiinteistöpäällikölle sekä turvallisuusasiantuntijalle. Tarvittaessa ilmoitus lähetetään tiedoksi myös esim. työterveyshuoltoon sekä päättävälle esimiehelle. Ilmoitus työtapaturmasta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään lisäksi HUS-riskit-ohjelmassa tapaturmailmoitus, mikäli tilanteessa on syntynyt työntekijälle vähäinenkin vamma. Työtapaturmien menettelyohjeet ovat HUS-intranetissä työsuojelun sivuilla. Vakavasta työtapaturmasta (sairauspoissaolopäivät ≥ 30 päivää) esimies ilmoittaa heti työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa tapahtuneesta edelleen työwww.hus.fi suojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, päivystys). Esimies voi myös itse ilmoittaa tapahtuneesta työsuojeluviranomaiselle, jos työsuojelupäällikköä ei tavoiteta. Kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtanut tapaturma tulee aina ilmoittaa poliisille (puh. 112) ja työsuojeluviranomaiselle. Vartijan tapahtumailmoitus Vartija tekee vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista tapahtumailmoituksen. Vartijan tapahtumailmoituksia voi tarvittaessa tiedustella turvallisuus- tai valvontapäälliköltä. Seuranta, raportointi ja tilastointi Jokaisen esimiehen velvollisuutena on seurata oman yksikkönsä tapahtumaraportteja ja käsitellä niitä säännöllisesti henkilöstön kanssa sekä tehdä tarvittaessa esityksiä turvallisuuden parantamiseksi. Työsuojeluhenkilöstö tekee säännöllisesti oman alueen tapahtumaraporteista seurantatilaston, joka lähetetään tiedoksi alueen johdolle ja ao. yksiköiden esimiehille. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä kokoaa vuosittain seurantatilastojen pohjalta koko HUS:ia koskevan yhteenvetotilaston, joka käsitellään HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä ja viedään tiedoksi HUS:n työsuojelujaostolle ja henkilöstötoimikunnalle. Arviointi ja johtopäätösten teko Linjaorganisaation edustajat sekä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö tekevät esityksiä ja ehdotuksia henkilöturvallisuuden parantamiseksi paikallisesti tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Koko HUS:ia koskevat henkilöturvallisuutta parantavat esitykset valmistellaan HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä. 21 Työtoveria in ei jätetä yks uhkaavaan tilanteeseen n. kee eikä sen jäl 22 Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työtehtävissä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen. TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN Käsittely työyhteisössä Työtoveria ei jätetä yksin uhkaavaan tilanteeseen eikä sen jälkeen. Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Tapahtuman kokeneet voivat yhdessä esimiehen tai työvuorosta vastaavan kanssa käydä tapahtumat läpi lyhyesti asiatasolla (mitä tapahtunut ja miten kukin toimi). Esimiehen vastuulla on arvioida jälkihoidon tarve sekä huolehtia muista tarvittavista käytännön järjestelyistä (esim. vuoron keskeyttäminen, kotimatkajärjestelyt, yhteydenpito omaisiin). Työntekijän perusturvallisuutta vakavasti järkyttävissä tilanteissa (esim. potilaan / työtoverin tapaturmainen kuolema tai vakava vammautuminen) arvioidaan aina työntekijän kykyä jatkaa työvuorossa. Työyksikössä sattuneet uhka- ja väkivaltatilanteet ja niitä koskevat tapahtumaraportit käsitellään tarpeen mukaan myöhemmin esimiehen kanssa ja tarvittaessa laajemminkin työyhteisössä. Jälkihoidon periaatteet Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työtehwww.hus.fi tävissä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen. Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoidon (psykologisen debriefingin) tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. HUS:ssa henkilöstön jälkihoidon toteuttamisesta vastaa työterveyshuolto. Esimiehen tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Aloite jälkihoidosta voi tulla esimiehen lisäksi työntekijöiltä, työsuojelulta, työterveyshuollolta tai turvallisuusasiantuntijalta. Esimies konsultoi tarvittaessa jälkihoidon tarpeesta työterveyshuoltoa. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä voi olla osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi tarvittaessa osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Yksittäisen työntekijän tarvitessa jälkihoitoa se toteutetaan työterveyshoitajan, -psykologin tai -lääkärin vastaanotolla. Jälkihoidon järjestäminen Jälkihoidon järjestämiseksi esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuoltoon (ensisijaisesti työterveyshoitajaan). Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön sekä työterveyshuollon neuvontapuhelimen yhteystiedot löytyvät HUS:n intranetistä työterveyshuollon sivuilta. Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta: SOS-keskuksen kriisipuhelin, p. 010 195 202, arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7. Kunnan sosiaali- ja kriisipäivystys Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1–3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Työterveyshenkilöstö toimii istunnon vetäjänä. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi tarvittaessa jatkua yksilöllisenä jatkohoitona. 23 Ä lä koskaan aliar vioi masti o t t a m a a v r a sti tai uhkaava ä käy ttäy ty vä henkilöä! 24 Varmista pakomahdollisuus: • sijoitu tilassa niin, että pääset tarvittaessa poistumaan esteettä • käytävällä seiso pituussuuntaan päin, älä seinää vasten • seiso hieman sivuttain asiakkaaseen nähden • huolehdi, että takanasi on tilaa • istu, jos asiakas istuu; nouse rauhallisesti seisomaan, jos asiakaskin nousee • kulje aina hieman asiakkaan takana, älä rinnalla tai edellä • säilytä turvaväli (noin 1.5–2,0 m), jos se on mahdollista • älä käännä selkääsi aiemmin uhkaavasti käyttäytyneelle asiakkaalle VÄKIVALTATILANTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTAOHJEET Väkivaltatilanteen ennakointi Väkivaltariskien arviointi Ennalta väkivaltaiseksi tiedetty potilas/ asiakas: Hoitava lääkäri, hoitohenkilökunta ja turvallisuushenkilöstö arvioivat yhdessä väkivaltariskin ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat Potilaaseen/asiakkaaseen kohdistuva uhka: Turvallisuushenkilöstö yhdessä viranomaisten kanssa arvioivat väkivaltariskin työyksiköstä saadun informaation perusteella ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat Tutustu pakomahdollisuuden varmistamisen ohjeeseen viereisellä sivulla. www.hus.fi Yleinen ennakointi • Kertaa säännöllisesti työyksikön säännöt ja ohjeet. • Osallistu säännöllisesti sairaalassa järjestettävään turvallisuuskoulutukseen. • Asennoidu oikein. Tiedosta väkivallan mahdollisuus, käyttäydy asiallisesti ja ammattimaisesti. • Säilytä malttisi, älä provosoi omalla käytökselläsi väkivaltaista käytöstä. • Opettele ennalta käyttämään työyksikössä käytössä olevia hälytinjärjestelmiä, varmista niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina ennen uhkaavaksi tiedetyn asiakkaan kohtaamista. • Pidä hälytin aina saatavilla! • Opettele ulkoa vartijan ja poliisin numerot tai pidä ne välittömästi saatavilla. • Tutustu aina uuden potilaan historiaan. • Älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen, ilmoita havaitsemistasi uhkista ja epäkohdista. • Jos tapaat aiemmin uhkaavasti käyttäytynyttä henkilöä, ota työtoveri mukaan tai soita tarvittaessa paikalle vartija, vahtimestari tai poliisi p. (0) 112. • Varmista aina, että työtoverisi tietävät, missä olet. • Jätä työhuoneen ovi lukitsematta tavatessasi potilasta/asiakasta. • Älä koskaan sekaannu asiakkaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka/väkivaltatilanteisiin yksin, kutsu paikalle työtovereita ja vartija sekä tarvittaessa poliisi p. (0) 112. • Pidä esineet, joilla sinua voidaan vahingoittaa, poissa näkyviltä ja potilaan ulottumattomissa (sakset, muut terävät instrumentit, kynät, painavat kirjat tai muut painavat esineet jne.). • Älä pidä asusteissasi näkyvillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, kynät, kaulassa riippuvat avaimet, korut jne.). 25 Potilailla ja asiakkailla on oikeus tunnistaa heitä hoitava henkilökunta. Ensisijaisesti tunnistus tapahtuu HUS:n henkilökortista, jossa lukee henkilön nimi ja työtehtävä/ammattinimike. Henkilökortti on pidettävä esillä työtehtävissä ja työpaikalla. Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin Mikäli potilaan tai muun toimipisteessä asioivan henkilön nykyisestä tai aiemmasta käytöksestä, puheista tai muista perustelluista syistä johtuen on oletettavaa, että henkilö saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti, on jokainen velvollinen ilmoittamaan ko. vaarasta välittömästi vaaran kohteelle ja muille henkilön kanssa toimiville (muu henkilökunta, vartija jne.). Väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja niihin varautumiseksi potilaan väkivaltainen käytös voidaan merkitä potilaskertomusjärjestelmään. Väkivaltaisuus merkitään potilaskertomusjärjestelmään riskitietona. Kirjaamisessa noudatetaan HUS:n potilaskertomusjärjestelmän kirjaamisohjeita. Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje ”Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely” (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:4) Väkivaltaisuuden kirjaaminen potilaskertomukseen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa potilaalle ei hänen käytöksestään tai toiminnastaan johtuen voida antaa hänen haluamaansa hoitoa tai potilaan käyttäytymiseen joudutaan jollakin tavoin puuttumaan. Tällöin on kirjattava 26 aina hoidon antamatta jättämisen peruste ja arvio, ettei tästä aiheudu välitöntä vaaraa potilaan terveydelle. Nimi- ja yhteystietojen salaaminen Akuutissa uhka- tai väkivaltatilanteessa työntekijä voi väliaikaisesti salata nimensä poistamalla henkilökortin näkyviltä. Asiasta ilmoitetaan esimiehelle. Henkilökortti voidaan muissa tilanteissa poistaa näkyviltä väkivallan uhan tai ahdistelun perusteella tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Päätöksen tekee lähiesimies ja päätös siitä, että potilasta hoitaneelta henkilökunnalta on turvallisuussyistä poistettu henkilökortti näkyviltä, merkitään asianmukaisesti potilasasiakirjoihin. Päätöksen tehnyt esimies ilmoittaa vuorossa olevalle henkilökunnalle päätöksen sisällöstä, laajuudesta ja ajallisesta kestosta. Vuorosta vastaava huolehtii asian tiedottamisesta seuraavan vuoron esimiehelle. Omat yhteystietonsa (kotikunta- ja osoitetiedot) voi tarvittaessa salata hakemalla kotikuntansa maistraatista turvakieltoa. Hakemus tehdään henkilökohtaisesti. Lisätietoja turvakiellon hakemisesta sekä hakemuslomakkeet löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. VÄKIVALTAISEN HENKILÖN KOHTAAMINEN 1. HÄLYTÄ! Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan! 2. RAUHOITA Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla! 3. TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Kun olet päässyt irti, pakene! HÄLYTÄ! RAUHOITA Kiinnitä ympäristön huomio jollakin tavalla tilanteeseen. Rauhoita ensin itsesi syvään hengittämällä. Hälytä apua heti, kun se on mahdollista. Puhu rauhallisesti, selkeästi, tyynnyttävällä äänellä. Älä yritä taltuttaa uhkaajaa yksin. Hälytä mieluummin jo ennakolta, turha hälytys on aina parempi vaihtoehto kuin mahdollinen henkilövahinko. Käytä mahdollisimman lyhyitä lauseita. Peräänny ja pakene heti kun se on mahdollista. Hälyttäessäsi turvallisuushenkilöstöä ilmoita: • tarkat osoitetiedot (kiinteistö, osasto, huoneen nro) ja oma nimesi • realistinen kuvaus tapahtuneesta tai mahdollisesta uhkasta • tarvittavat tiedot uhkan aiheuttajasta (lukumäärä, sukupuoli, ikä, taudit ja sairaudet, historia, onko hallussa aseeksi soveltuvia esineitä jne.) • toivottu toimenpide HUOM! Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan! www.hus.fi Älä ryhdy väittelemään, kuuntele ja myötäile uhkaajan puhetta. Älä vähättele tai nolaa uhkaajaa, anna kunniallinen perääntymismahdollisuus. Pidä asentosi rentona ja kätesi näkyvillä. Älä tuijota, mutta älä myöskään vältä katsekontaktia. Toimi niin, että pystyt havainnoimaan ja ennakoimaan uhkaajan käyttäytymisen muutokset. Yritä saada uhkaaja istumaan alas ja keskustelemaan asiasta HUOM! Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla! TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Yritä säilyttää muutaman metrin turvaväli. Yritä pitää pöytä tai jokin muu este itsesi ja uhkaajan välissä. Käske ulkopuolisten poistua heti kauemmas. Uhkaajan tullessa kohti, älä käännä hänelle selkääsi, vaan liiku sivuittaisliikkeellä pois hyökkäyslinjalta, pyrkien kohti lähintä poistumisreittiä. Jos uhkaaja lähestyy edelleen sinua, yritä hidastaa hänen etenemistään siirtämällä väliin huonekaluja tai muita esteitä tai heittämällä jotakin häntä kohti. Älä yritä estää henkilöä poistumasta. HUOM! Kun olet päässyt irti, pakene! 27 LAITON UHKAUS Kertaluonteinen tokaisu, pikaistuksissa tehty uhkaus • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin. • Raportoi uhkailusta esimiehelle ja tarvittaessa muille työntekijöille. • Täytä tapahtumaraportti HUSriskit-ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. 28 Toimenpiteet uhkaamistilanteissa Selvä väkivallalla uhkaaminen, joka kohdistuu henkilöön suoraan tai toiseen henkilöön nimeltä mainiten (tai muuten selvästi tunnistaen) • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu. • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin jos voit sen tehdä rikkomatta tietosuojaa. • Jos uhkaus kohdistuu toiseen henkilöön, ilmoita hänelle uhkauksesta. Voit ilmoittaa uhkauksen kohteelle uhkaajan henkilötiedot, jos ne ovat sinulla tiedossa. Uhkauksen kohteena oleva henkilö tekee itse tutkintapyynnön poliisille. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. Kerro tilanteesta tarvittaessa muille työntekijöille. • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja. Perheeseen tai kotiin kohdistuva uhkaus • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. • Täytä tapahtumaraportti HUSriskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja. Uhkauksiin ei pidä alistua eikä niitä saa hyväksyä missään muodossa! Viiveellä tehty uhkaus • Viiveellä tehty uhkaus tarkoittaa uhkausta, jonka esim potilas tai omainen tekee jo hoitojakson päätyttyä puhelimitse, kirjallisesti tai henkilökohtaisesti ja uhkaus kohdistuu selvästi tiettyyn henkilöön/ henkilöihin. • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Jos uhkaus kohdistuu toiseen henkilöön, ilmoita hänelle uhkauksesta. Voit ilmoittaa uhkauksen kohteelle uhkaajan henkilötiedot, jos ne ovat sinulla tiedossa. Uhkauksen kohteena oleva henkilö tekee itse tutkintapyynnön poliisille. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille, jos uhkaus kohdistuu itseesi. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja. www.hus.fi Työyhteisöön kohdistuva uhkaus • ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti • poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu • kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa • ilmoita uhkauksesta niin pian kuin mahdollista turvallisuushenkilöstölle ja esimiehelle • täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle • keskustele tutkintapyynnön tekemisestä turvallisuushenkilöstön/esi miehen kanssa • Mikäli kyseessä on puhelimitse tehty pommiuhkaus, katso ohjeet sivulta 31. Esimies ilmoittaa uhkauksesta kiinteistöpäällikölle, joka tekee tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille. Omaisuuteen tai kiinteistöön kohdistuva uhkaus • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu. • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Ilmoita työyksikön omaisuuteen kohdistuvasta uhkauksesta työyksikön esimiehelle. Esimies tekee tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille neuvoteltuaan asiasta yksikön päättävän esimiehen kanssa. • Ilmoita kiinteistöön kohdistuvasta uhkauksesta työyksikön esimiehelle, turvallisuushenkilöstölle sekä kiinteistöpäällikölle. • Tee tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. 29 ASEELLINEN UHKAUS TAI RYÖSTÖ TOIMINTAOHJEET 1. Tottele uhkaajaa • uhkaajan vaatimuksiin tulee suostua • älä yritä huijata uhkaajaa, toimi kuten hän vaatii • tee vain, mitä sinun käsketään tehdä • anna uhkaajalle vain se mitä hän pyytää 2. Yritä olla huomaamaton, älä provosoi uhkaajaa • vältä suoraa katsekontaktia, mutta yritä painaa mieleesi uhkaajan tuntomerkkejä, yksikin erottava riittää 3. Vältä äkkinäisiä liikkeitä, pidä kätesi näkyvillä • pyri rauhoittamaan uhkaajaa tyynnyttävillä eleillä kämmenet ylöspäin • siirry rauhallisesti, jos mahdollista, siten, että sinun ja uhkaajan välille jää jokin suojaava este, esim. huonekalu • älä koskaan käännä uhkaajalle selkääsi! 4. Älä kiihdy, pyri ilmaisemaan itseäsi neutraalisti • älä korota ääntäsi • puhu selkeästi, tarpeeksi hitaasti ja käytä yleiskieltä • älä ala väitellä tai kiistellä • pyyntö voi saada uhkaajan pysähtymään ja huomaamaan mitä on tapahtu5. Pyydä uhkaajaa laittamaan ase pois massa, jolloin hän voi saada itsensä kootuksi ja pystyy hillitsemään itsensä • jos uhkaaja ei suostu laittamaan asetta pois, älä yritä väkisin! • jää seuraamaan tapahtumia sivusta, 6. Älä jätä työtoveriasi pyri sijoittumaan niin, että työtoverisi näkee sinut yksin uhkatilanteessa • muista, että uhkaaja saattaa hyökätä, jos tuntee itsensä uhatuksi 7. Älä yritä estää uhkaajan pakenemista • paina mieleesi uhkaajan tuntomerkit, poistumissuunta sekä -tapa 8. Hälytä apua heti kun voit 9. Ilmoita tapahtuneesta • ilmoita välittömästi esimiehelle sekä virka-aikana puhelimitse työsuojeluun • täytä tapahtumaraporttilomake HUS-riskit -ohjelmassa sekä tuntomerkkilomake itsenäisesti • esimies ilmoittaa tapahtuneesta edelleen tulosyksiköiden / sairaanhoitoalueen / liikelaitoksen / yhtiön johdolle 30 • hälytä turvallisuushenkilöstö ja poliisi • anna tilanneselostus • älä poistu työpaikalta, poliisi haluaa keskustella kanssasi PUHELIMITSE TEHTY POMMIUHKAUS TOIMINTAOHJEET 1. OLE RAUHALLINEN 2. PIDÄ SOITTAJA mahdollisimman kauan linjalla Tee muistiinpanoja uhkauksen tehneen henkilön puheen sisällöstä tai käynnistä puhelimeen kytketty nauhuri, jos siinä sellainen on 3. KIRJAA SOITTAJAN PUHELINNUMERO paperille, jos mahdollista 4. KERRO uhkaajalle, että rakennus on täynnä ihmisiä ja että räjähdys voi aiheuttaa usean ihmisen kuoleman tai vakavan loukkaantumisen 5. KYSY • miksi uhkailija haluaa räjäyttää pommin? • missä pommi sijaitsee? • minkä näköinen / kokoinen pommi on? • milloin sen on määrä räjähtää? • miten pommi räjäytetään? (aikaohjaus, kauko-ohjaus tms.) • mikä on uhkaajan nimi (soittaja saattaa epähuomiossa vastata)? 6. KIINNITÄ HUOMIOTA • soittajan puheääneen, murteeseen, puhetapaan (änkytys, alatyylisyys, puheviat…) taustamusiikkiin, taustaääniin, ja kaikkiin muihin ääniin, jotka voivat antaa viitteitä soittajan olinpaikasta tai henkilöllisyydestä • onko soittaja mies vai nainen? Nuori vai vanha? Päihtynyt, sekava, kiihtynyt? • onko ääni tuttu? • tuntuuko soittaja tuntevan sairaalaa ja/tai sen toimintaa? 7. PUHELUN PÄÄTYTTYÄ • hälytä heti poliisi, p. (0) - 112. Anna poliisille vastasoittonumero, joka on pidettävä vapaana • hälytä heti turvallisuushenkilöstö, joka arvioi tilanteen vakavuuden ja käynnistää jatkotoimet (johdolle ilmoittaminen, vartijoille ilmoittaminen, poliisin varmistus-soitto ym.) • ilmoita puhelusta yksikön esimiehelle • kirjaa puheluun liittyvät asiat pommiuhkauslomakkeeseen (liite 3) • toimi poliisin antamien ohjeiden mukaisesti, älä poistu työpaikalta! Poliisi haluaa tavata puhelun vastaanottajan heti saavuttuaan paikalle • tee tapahtumaraportti HUS-riskit-ohjelmassa www.hus.fi 31 PANTTIVANKITILANNE TOIMINTAOHJE PANTTIVANGIKSI JOUTUNEELLE TOIMINTAOHJE TILANTEEN SILMINNÄKIJÖILLE 1.TOTTELE sieppaajaa/sieppaajia 1. HÄLYTÄ 2.UNOHDA sankaritekojen suunnittelu! 3.ÄLÄ ryhdy vastarintaan, yritä säilyttää malttisi 4.ANNA sieppaajan kokea, että hän hallitsee tilanteen 5.ÄLÄ ihmettele toimenpiteiden hitautta, prosessi on käynnissä • poliisi p. (0) - 112 • turvallisuushenkilöstö • Yksikön esimies Yksikön esimies ilmoittaa tapahtuneesta tulosyksikön / sairaanhoitoalueen / liikelaitoksen / yhtiön johdolle 6.PIDÄ itselläsi selkeä päiväjärjestys 7.TEE kaikkea mitä sieppaaja sallii sinun tekevän 8.YRITÄ välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista 9.ÄLÄ anna lausuntoja tiedotusvälineille, ellei sieppaaja pakota sinua niin tekemään 10.VARO tilanteen pitkittyessä samaistumasta sieppaajiin 11. TILANTEEN LAUETTUA poliisi tahtoo keskustella kanssasi, pysy siis paikalla 12. Tilanteen lauettua OSALLISTU tilanteen jälkipuintiin 32 2.TURVAA ITSESI JA MUUT • evakuoi riittävän laajalta alueelta kaikki ihmiset toiseen rakennusosaan tai ulos pois näköetäisyydeltä • odota poliisin tuloa rauhallisesti JÄRJESTYSHÄIRIÖ TOIMINTAOHJEET MIKÄLI HÄIRIÖN AIHEUTTAJA ON ULKOPUOLINEN, ESIM. SAATTAJA TAI OMAINEN • Kehota henkilöä lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen ja/tai poistumaan sairaalan alueelta. • Mikäli henkilö ei tottele kehotusta, pyydä paikalle vartija, joka voi tarvittaessa poistaa henkilön tiloista. Jos vartija ei ole saatavilla, ilmoita asiasta poliisille. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. www.hus.fi POTILAS • Kehota henkilö lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen. • Mikäli henkilö ei tottele kehotusta, kutsu paikalle vartija ja tarvittaessa lääkäri, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyn. Arvion perusteella henkilö voidaan joko poistaa tiloista vartijan toimesta tai siirtää hoitotiloihin. • Mikäli henkilö ei edelleenkään kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään, paikalle voidaan kutsua poliisi ja tehdä tarvittaessa tutkintapyyntö ilkivallasta/laittomasta uhkauksesta. Tutkintapyynnön tekee tilanteessa mukana ollut henkilö, johon uhka on kohdistunut tai joka asemallaan edustaa sitä kohdetta, johon ilkivalta on kohdistunut. 33 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tuntomerkkilomake Täytä lomake itsenäisesti, älä anna muiden vaikuttaa mielikuviisi. Täytä vain ne kohdat, joista olet varma. Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa intranetissä, liite 2. TUNTOMERKKILOMAKE LIITE 2 TUNTOMERKKILOMAKE Nimi ja yhteystiedot: Tapahtuma-aika ja -paikka: Tapahtuman luonne: Täytä lomake itsenäisesti, älä anna muiden vaikuttaa mielikuviisi. Täytä vain ne kohdat, joista olet varma. Sukupuoli: Mies Vartalo: Hoikka Ulkoasu: Siisti Nainen Normaali Epäsiisti Ikä: Tanakka Puhetapa: Selkeä v. Pituus: Lihava Epäselvä Kasvot: Hiukset / parta: Hattu / huivi: Silmät: Hampaat: Tutustu lomakkeisiin etukäteen, niin osaat tositilanteessa painaa mieleesi oikeat asiat! Kädet: Korut / kello: Paita / solmio: Takki / pusero: Housut / hame: Korut, kello: Jalkineet: Paita / solmio: Arvet: Housut / hame: Tatuointi: Kantamus: Muuta: Liikkuminen, suunta: jalan pyörällä Ajoneuvon rek.tunnus, merkki ja väri: 34 autolla cm muu, mikä Kieli: Ihonväri: PUHELIMITSE TEHDYN POMMIUHKAUKSEN KIRJAUSLOMAKE Tarkka soittoaika, näytössä ollut puhelinnumero (jos oli näkyvissä) ja päiväys: 1. Milloin pommi räjähtää? 2. Miksi uhkaaja haluaa räjäyttää pommin? 3. Missä pommi on? Puhelimitse tehdyn pommiuhkauksen kirjauslomake Tutustu myös toimintaohjeeseen sivulla 31. Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa intranetissä, liite 3. 4. Minkänäköinen /-kokoinen pommi on? 5. Miten pommi aiotaan räjäyttää? 6. Soittajan sukupuoli ja arvioitu ikä? 7. Soittajan Soittajanääni ääni(rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot /vaihtoehto) vaihtoehdot) mekaaninen muunnettu nenä-ääni epäselvä selvä r-vika s-vika änkyttävä jokin muu puhevika, mikä? ulkomaalainen, mistä? sammaltava/ päihtynyt vihainen kiihtynyt äänekäs ivallinen härnäävä karhea syvä innostunut naurava voitonriemuinen läähättävä syvään hengittävä hiljainen pehmeä lempeä särkynyt ääni itkevä hidas nopea tyyni muodollinen tutunoloinen, ketä muistutti? jotain muuta, mitä? 8. Soittajan Soittajankieli kieli (rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot / vaihtoehto) vaihtoehdot) murre, mikä? luki tekstin viesti nauhoitettu koulittu ääni kankea puhetapa sivistynyt puhetapa alatyylinen puhetapa järjenvastainen, sekava hajanainen, hyppelehtivä looginen ajatuskulku 9. Taustaäänet Taustaäänet(rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot / vaihtoehto) vaihtoehdot) kadun melua ihmisääniä kodin ääniä, mitä? kolinaa musiikkia moottori tehtaan koneet toimistokoneet eläinten ääniä soittaa ulkoa soittaa sisältä kaukopuhelu paikallispuhelu matkapuhelimesta soitettu puhelinkopista soitettu Soiton vastaanottajan nimi ja puhelinnumero: www.hus.fi 35 www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711 • www.facebook.com/HUS.fi • twitter.com/HUS_uutisoi • www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus• www.youtube.com/HUSvideot • www.issuu.com/husjulkaisut HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme määrättyjen erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,8 mrd. euroa ja palveluksessamme on lähes 22 000 ammattilaista. HUS on savuton. Kopio Niini, 2014
© Copyright 2024