Kajaanin kirkossa Karoliinan Kamarissa Muualla
Kajaanin seurakuntalehti No 12 keskiviikko 25.11.2015 Kajaanin kirkossa To 10.12. klo 18 iltamessu joululauluin Ke 16.12. klo 15 Pe 18.12. klo 18 Su 20.12. klo 16 (Kajaanin puhallinorkesteri), klo 18 ja klo 20 Karoliinan Kamarissa Ma 14.12. klo 12 Muualla Vuohengin alueella Su 13.12. klo 15 Mainualla, Pirkko ja Unto Mikkosella, Mainuanniementie 151 To 17.12. klo 19 Baari Hospoda Koruna, Juha Mikkonen laulattaa Linnantauksen kirkossa Ke 16.12. klo 13 Linnan rukoushetki ja Kauneimmat joululaulut, klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut Nakertajan seurakuntakodissa Ti 9.12. klo 17.30 alkaen joulupuurotarjoilulla Muualla Linnantauksen alueella Ke 2.12. klo 17.30 joulupuuro ja Kauneimmat joululaulut Nakertajan seurakuntakodilla, Muramaantie 6 Ma 14.12. klo 18 Kuluntalahden koululla AVULLASI ON MERKITYSTÄ LAHJOITA NETISSÄ www.kauneimmatjoululaulut.fi LÄHETÄ TEKSTIVIESTI JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155 SOITA KERÄYSPUHELIMEEN numeroon 0600 11315 (hinta 15,23 e + pvm.) RYHDY KUMMIKSI: Kouluttamalla köyhyysloukussa eläviä lapsia ehkäisemme konfliktien syntymistä ja rakennamme kestävää rauhaa. Anna lapsille toivo turvallisesta tulevaisuudesta ja ryhdy kummiksi. Lisätietoa: www.lahetysseura.fi 57. vsk Lehtikankaan kirkossa Su 13.12. klo 14 Kehitysvammaisten kauneimmat joululaulut Ma 21.12. klo 18 Muualla Lehtikankaalla Su 13.12. klo 16 Eteläisten kylien laulutilaisuus, Piiraalantie 145 A Vuolijoen kirkossa Su 20.12. klo 18 messu ja Kauneimmat joululaulut Otanmäen kirkossa Pe 18.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla ja Kauneimmat joululaulut Muualla Vuolijoki-Otanmäen alueella Su 29.11. klo 15 Koskikartanossa Ti 1.12. klo 18 Vuottolahden Nuorisoseuran talolla Su 6.12. klo 16 Ounastuvassa La 12.12. klo 14 Ojanperän 10-talossa (yhteinen Käkisaaren kanssa) Ma 13.12. klo 16 Karjalan pirtissä Su 20.12. klo 15 Saaresmäen Laitilassa KAUNEIMMAT JOULULAULUT SOIVAT KEHITYSMAIDEN ÄIDEILLE Tänä vuonna laulu soi rauhan puolesta. Jokaisella meistä on oikeus elämään ilman pelkoa, väkivaltaa ja turvattomuutta. Samalla kun laulat joulua sydämeesi, voit muistaa perheitä, jotka elävät sodassa tai konfliktissa. Lahjallasi Suomen Lähetysseura rakentaa rauhaa kouluttamalla, huolehtimalla heikommista ja suojelemalla ihmisoikeuksia. Sillä ilman koulutusta, toimeentuloa tai ruokaa, ei ole mahdollisuutta pysyvään rauhaan. 2 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PÄÄKIRJOITUS Uusi terrorin aalto Kuluneen syksyn Eurooppaan kohdistunutta pakolaisaaltoa on seurannut aivan uudenlainen aalto – terrorin aalto. Pyhäinpäivänä tapahtui venäläisen matkustajakoneen putoaminen Siinailla, jonka seurauksena menehtyi kaikki lennolla olleet 224 henkeä. Tutkimustulokset osoittavat, että lentoturman syynä oli koneessa tapahtunut räjähdys. Vain kaksi viikkoa Siinain lentoturman jälkeen tehtiin laajat terrori-iskut Libanonin Beirutissa, jossa menehtyi 43 henkeä ja Pariisissa, jossa eri iskuissa menehtyi yli 130 henkeä. Näissä tapauksissa oli kiistattomasti kysymys Isis-terrorijärjestön toiminnasta. Tapahtumat ovat luonnollisesti synnyttäneet syvää järkytystä ympäri maailmaa. On ihmetelty, mikä on tämän kaiken takana. Tilanne on kehittynyt siten, että uusia pommiuhkauksia on ilmennyt eri puolilla Eurooppaa. Ominaista kyseisille tapahtumille on ollut silmitön ja satunnainen raivon purkaminen. On haluttu kostaa poliittisten kiistojen ulkopuolisille siviileille. Isis–organisaation viha purkautuu kaikkia kohtaan, uskonnosta ja katsomuksista riippumatta. Terrorin ominaisuus on kauhun ja pelon ilmapiirin luominen. Pohjimmiltaan on kysymys vallanhalusta. Väkivallalla haetaan vallitsevien valta-asetelmien kumoamista ja omien valtapyrkimysten edistämistä. Valtapyrkimykset eivät ole luonteeltaan uskonnollisia, vaikka niissä käytetään uskonnollisia tunnuksia, vaan poliittisia, koska terrorin kohteeksi käyvät myös uskon veljet ja sisaret. Isis on onnistunut tuottamaan kannatusta eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa, josta myös osa Pariisin terrori-iskujen päätekijöistä oli lähtöisin. Terrorismin takana ovat kiihotuspuheet ja kirjoitukset, jotka purevat parhaiten syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin. Pääosin ahdistuneet nuoret miehet löytävät kanavan purkaa turhautumistaan ja pahaa oloaan. Siksi tällaiseen poliittiseen terrorismin kiihotustoimintaan on jatkuvasti kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota. Turvallisuuden tunne on järkkynyt kaikkialla. Terrori pakottaa harkitsemaan kaikkia mahdollisia turvatoimia. Nykyaikana täytyy jokaisen olla huolissaan uusista terroriteoista, joiden kitkeminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Kirkkovuoden päätöksen tekstit viittaavat Jeesuksen mukaan: ”Te kuulette sodista ja levottomuuksista, älkää hätääntykö. Näin täytyy ensin käydä (Luuk. 21: 9).” Jeesus puhuu myös kauhistuttavista asioista, joita maailmassa tapahtuu. Pelko ja kauhu liittyvät erityisesti meidän aikaamme, kun tehokkaitten pommien ja aseitten lisäksi on vielä tehokas tiedonviestintä. Jeesuksen viesti on kuitenkin meille: ”Älkää hätääntykö.” On etsittävä Jumalan rauhaa sekä oman sielun sisimpään että laajemmin meidän ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Terrorismiin ei saa alistua. Sitä vastaan on taisteltava. Marko Miettinen kirkkoherra HENGENPITIMIKSI Sana Rukous Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.” Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: - Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: - Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa! Matt. 21: 1-9 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. Su 29.11.2015 – Kuninkaasi tulee nöyränä – 1. adventtisunnuntai Ps. 24: 7–10, Jes. 62: 10–12, Room. 13: 11–14 ja Matt. 21: 1–9 Ma-la 30.11.–5.12. – 1. adventtisunnutain jälkeinen viikko Ps. 25: 1–10, Jes. 63: 15–16 tai Miika 2: 12–13 tai Hab. 2: 1–4, Ilm. 2: 1–5, 7 tai Ilm. 22: 12–17, Luuk. 3: 7–14 Su 6.12. – Kiitos isänmaasta – Itsenäisyyspäivä Ps. 96: 1–9 tai Ps. 121, 5. Moos. 8: 10–17 tai Saarn. 9: 13–18, Jaak. 3: 13–18 tai Ap. t. 17: 24–30, Joh. 8: 31–36 tai Matt. 20: 25–28 Kuninkaasi tulee kunniassa – 2. adventtisunnuntai Ps. 80: 15–20, Hoos. 2: 20–22, 1. Piet. 1: 13–17 ja Luuk. 21: 25–33 (34–36) Su 13.12. – Tehkää tie Kuninkaalle – 3. adventtisunnuntai Ps. 85: 9–14, Jer. 3: 21–25, 1. Kor. 4: 1–5 ja Matt. 11: 2–10 Lasten kirkko Luo kynttilä valoa Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa. (LV 2;1) Adventti on odotuksen ja valmistautumisen aikaa. Odotamme joulun suurta juhlaa, Jeesuksen syntymäjuhlaa. Jeesus syntyi meidän auttajaksi ja ystäväksi. Hän kertoo meille Taivaan Isän rakkaudesta ja huolenpidosta. Siksi haluamme iloita ja juhlia. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina me sytytämme yhden kynttilän neljästä adventtikynttilästä. Silloin muistelemme Jeesusta, joka ratsasti aasilla Je- rusalemiin. Ihmiset olivat innoissaan ja huiskuttelivat palmunoksia käsissään ja huusivat; ”Hoosianna, Herra auta”. Sinulla on ehkä jo joulukalenteri kotona. Sen luukut voivat alkaa adventista tai joulukuun alusta. Riennät aamulla innoissasi avaamaan kalenterin luukun ja katsot, mitä kivaa luukun takaa löytyy. Kalenterista voit myös laskea montako päivää on jouluun. Samalla koet pieniä hetkiä joulun suuresta ilosta jo ennakkoon joka kerta, kun avaat kalenterin luukun tai laulat joululaulun. Ehkä kodissasi loistaa ikkunalla adventtitähti. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka Betlehemin tähti johdatti paimenet Jeesus-lapsen seimelle. Joulun- valot syttyvät loistamaan juuri vuoden pimeimpään aikaan kertoen näin tulevasta valon juhlasta. Kun neljäs adventtikynttilä on sytytetty, olemme jo hyvin lähellä joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa. Kalenterissa on enää vain muutama luukku avaamatta. Valoa ja iloa sinun ja perheesi joulun odotukseen! Arja Saari lastenohjaaja HARTAUS Rauhan kynttilä Vanhan tarinan mukaan jokaisella adventtikynttilällä on nimi ja tarkoitus. Ensimmäisenä adventtina syttyy rauhan kynttilä. Sen tehtävänä on loistaa pimeän keskellä, näyttää ihmisille tietä toisen ihmisen luokse. Sen valo tahtoo luoda yhteyttä, se kutsuu suureen piiriin, rauhaan ja sovintoon. Pienen kynttilän tehtävä on ihan mahdottoman tuntuinen. Miten sen liekin loiste voi näkyä maailmassa, joka on täynnä toisenlaisia liekkejä. Pelon ja tuhon liekkejä. Mutta vaikka kynttilän valo on pieni, sytytän sen ja rukoilen: Jumala, tule luokseni, tule meidän luoksemme. Astu sisään elämääni, meidän elämäämme; työhön ja lepoon, juhlaan ja arkeen. Tuo rauhasi – sinun rauhasi ja rakkautesi, tuo ilo ja toivo niin, että uskoni ei kuihdu, vaan kasvaa ja virkistyy, että tunnen sinun läheisyytesi ja läsnäolosi että jaksan kulkea sinun tielläsi, sinun läsnäoloasi etsien ja rukoillen. Anna minulle rauha, sinun rauhasi, ettei minun ei tarvitse pelätä mitään, että uskallan avata omat lukitut oveni, kulkea toista ihmistä vastaan ojennetuin käsin. Anna valosi karkottaa pimeys niin että näemme toisemme veljinä ja sisarina. Maailma on joskus pimeä ja kylmä. Varjele meitä, etteivät pimeys ja kylmyys kiedo meitä viittaansa. Käännä meidät aina takaisin kohti sinua, kohti elämää ja valoa. Jumala, tule luokseni, tule meidän luoksemme. Sinua, joka tulet kunniasta ja kirkkaudesta, sinua me kaipaamme ja ikävöimme. Sinua me tarvitsemme. Sinulle me huudamme Hoosianna. Ja sinä kuulet meidän huutomme, sillä sinä olet meidän Herramme ja Vapahtajamme. Sinä tulet meidän luoksemme. Anitta Kuusinen vs. seurakuntapastori 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 3 Päiväkerhossa lapsi oppii sosiaalisia taitoja Kaisa Rönkä Laajankankaan kerhohuoneella vietettiin triplajuhlia, kun marraskuun ajalle ajoittuivat päiväkerhon 70-vuotisjuhla, lapsen oikeuksien päivä sekä isänpäivä. – Eiköhän siinä ole juhlan aihetta, lastenohjaaja Sari Korkkonen sanoi hymyssä suin päiväkerholaisille ja heidän vanhemmilleen. Toisena ohjaajana kerhohuoneella toimii lastenohjaaja Minna Kuntsi. Päiväkerhotoiminnan käynnisti 70 vuotta sitten Marja Jylhä Turussa. Lehti-ilmoituksen innoittamana paikalle tuli ensiksi kaksi poikaa, jotka toivat seuraaville kerroille kavereitaan mukanaan. Poikien sukunimi oli Kallio, joten Marja sanookin rakentaneensa työnsä kahden Kallion varaan. Kallion pojat kävivät vielä aikamiehinäkin tapaamassa entistä kerhotätiään. Kajaanissa päiväkerhotoiminta sai alkunsa vuonna 1968. Laajankankaan yhteinen juhlahetki aloitettiin tutulla kerholaululla ja kynttilän sytyttämisellä: "Pienet kädet yhteen liitän, Isä Taivaallista kiitän, Jeesus siunaa meitä, anna enkeleitä. Suojaa koti ystäväni, kaikki tässä lähelläni. Jeesus siunaa meitä, anna enkeleitä", pienet suut lauloivat, jonka jälkeen kädet liitettiin ristiin rukouksen merkiksi: "Suojassasi Jumala, olen aina turvassa. Yöllä sekä päivällä, ole aina lähellä, Aamen." Tuomas Juutinen poikiensa Teemun ja Eetun kanssa. Päiväkerhossa Teemu on askarrellut ja leikkinyt muiden lasten kanssa. Lelujen nimet kerhokavereiden mukaan Silja Miinin oli tullut Laajankankaan päiväkerhoon yhdessä 4-vuotiaan Kiian, 2-vuotiaan Jimin ja 1-vuotiaan Nikin kanssa. Juhlan lisäksi tilanteesta teki erityisen se, että perheen päiväkerholainen, Kiia, oli viettämässä viimeisiä kerhopäiviään. – Kiia käy vielä perjantaina kerhossa ja päiväkoti alkaa ensi viikolla. Nämä ovat tavallaan läksiäiset, perheen äiti Silja Miinin kertoo lasten puuhastellessa. Seurakunnan päiväkerhoon liittyminen oli Miininkille luonnollinen jatkumo, koska perheen lapset on kastettu: – Lapsella olisi muutakin kuin kotia. Kuulin tuttavilta, että tämä on hyvä vaihtoehto. Paikat ovat lähellä. Seurakunnan päiväkerho tu- Kiian mielestä päiväkerhon kohokohta on ollut juhlapäivä. Kuvassa myös pikkuveljet Jimi ja Niki. kee myös kristillistä kasvatusta, Silja Miinin luettelee hyvinä pitämiään asioita. Äidin puhuessa lapset esittelevät juhlassa aarrearkusta saamiaan kiviä. Minkälaista palautetta Kiia on antanut kerhosta? – Ihan mukavaa, sisko pitää kerhoa veljilleen kotona. Nukkeja asetellaan riviin ja niille järjestetään Kirkkomuskari-hetkiä. Kun käydään seurakunnan tapahtumissa, ne kantautuvat kotiin leikkien lomassa, Silja Miinin viittaa seurakunnan lapsityön järjestämiin tilaisuuksiin, joissa Kiia on ollut mukana. Seurakunnan päiväkerholla on hänen mielestään kasvatuksellinen merkitys ja tytär saa ikäistään seuraa: – Näkee muita lapsia ja oppii sosiaalisia taitoja. Näiden laulujen, musiikin ja askartelun merkitys on Lyhyesti Talousjohtajan virkaa haki 17 henkilöä Kajaanin evl. seurakunnan talousjohtajan virkaa haki 23.10.2015 mennessä 17 henkilöä. Haastattelutyöryhmä on päättänyt valita haastatteluihin seuraavat henkilöt: KTM Ilkka Martikainen Leppävirralta KTM, FM Pasi Mäkelä Lahdesta DI, JET Petri Oksanen Kajaanista VT Pauli Piilma Kajaani KTM Juha Tuikkanen Kajaani Kajaanin seurakunnan kirkkovaltuusto tekee valintansa uudesta talousjohtajasta 9.2. pidettävässä kokouksessa. Piispa Jari Jolkkonen vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen esimies Vuoden 2016 Yhteisvastuuvaroin Suomessa torjutaan nuorten syrjäytymistä sekä tuetaan heidän elämänhallintataitojensa kehittymistä ja osallisuutta partiotoiminnan avulla. Ugandassa tuetaan Kongosta tulleiden pakolaisnuorten ja ugandalaisten nuorten ammattikou- lutusta Kirkon Ulkomaanavun välityksellä. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen on vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen esimies. Keräys käynnistyy sunnuntaina 7.2.2016. Keräyksen avajaismessu televisioidaan Kuopion Tuomiokirkosta 7.2.2016 klo 10. Lauantai-iltana 6.2.2016 on Yhteisvastuukonsertti Alavan kirkossa Kuopiossa. Partiolaiset ovat valinneet ystävänpäivän 14.2.2016 valtakunnalliseksi tempauspäiväksi, jolloin he haluaisivat auttaa Yhteisvastuukeräyksen merkeissä apua tarvitsevia tahoja, esimerkiksi nuoria tai lapsia keräyksen teeman mukaisesti. Toki muutkin ajankohdat, auttamisen tavat tai kohteet, ovat sovittavissa paikkakuntakohtaisesti. Partiolaisten Yhteisvastuukeräys huipentuu partioviikolle, jota vietetään 18.–24.4.2016. Partiolaisten tunnuksen sanoin: Ole valmis! Tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen – ole Arkienkeli! Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräykselle suomalaiset lahjoittivat 3 604 838, 87 euroa. Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), Kirkkopalveluiden hallinnoiman Suurella sydämellä – vapaaehtoisverkoston (20 %), Kirkon diakoniarahaston ja hiippakuntien (10 %) sekä seurakuntien diakoniatyön (10 %) kesken. Suomessa varoilla laajennetaan Suurella sydämellä – vapaaehtoistoimintaa koko maahan, jotta yhä useampi ihminen voisi saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Keräysvaroilla tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Suurella sydämellä – vapaaehtoistoimintaa koordinoi Kirkkopalvelut ry. Haitiin Yhteisvastuun tuella rakennetaan tulevina vuosina uusia kouluja, joihin köyhimpienkin perheiden lapsilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan. Koulut on suunniteltu kestämään maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä. Koulujen rakentamisen ohella Haitissa kehitetään koulujen hallintoa ja opetuksen laatua. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Lämmin kiitos ja Taivaan Isän siunausta jokaiselle keräykseen osallistuneelle! korostunut. Kotona tehdään sen puitteissa, mitä joudetaan, Miinin kuvaa lapsiperheen arkea ja jatkaa: – Minusta on ollut kiva, että nelivuotiaskin pääsee kaksi kertaa viikossa kerhoon. Kiia puhuu kavereista, valmistautuu kerhoon ja nimeää leluja kerhokavereiden mukaan, Miinin kuvaa touhukkaan tytön ajatusmaailmaa. Päiväkerhosta saa seurakunnan mallia Juutisten perheeseen kuuluu 3-vuotias Teemu ja alle vuosikas Eetu. Perheen vanhin poika käy Laajankaan päiväkerhon lisäksi perhekerhossa. – Lapset saa käydä leikkimässä toisten saman ikäisten kanssa. Samalla he saavat seurakunnan mallia, uskonnollistakin puolta. Kerhohuone on myös lähinnä meitä, isä Tuomas Juutinen kertoo perheen valinnan syitä seurakunnan kerhoille. Minkälaista palautetta Teemu on antanut kerhoista? – Yleensä on todella tyytyväinen ja kertoo päivän ohjelmasta. Jos kerhossa on jotain tehty, on heti näyttämässä, kun tulen töistä kotiin, isä jatkaa. Päiväkerholaiset olivat askarrelleet kerhossa kynttilöitä, joista myös Teemu innostui kertomaan. – Hiilellä tehdyn kynttilän sai viedä kotiin, topakka poika kertoo mehuhetken lomassa. Päiväkerhon juhlahetkeen osallistuminen oli ollut Teemusta mukavaa. Lempikappaleekseen hän mainitsee "Tähti-laulun". Kaisa Rönkä Kuopion hiippakunnan kirkkoherroille, seurakunnille ja kaikille hyvän tahdon ihmisille, Pariisin laajat terrori-iskut ovat järkyttäneet ihmisiä Suomessa ja maailmalla. Iskut paljastavat inhimillisen pahuuden karulla ja äärimmäisellä tavalla. Ne herättävät monenlaisia tunteita: levottomuutta, suuttumusta, turvattomuutta ja surua. On selvää, että suomalaisina ja eurooppalaisia emme voi alistua terrorin edessä, mutta emme myöskään itse syyllistyä mielivaltaan. Yhteinen tehtävämme on taistella oikeudenmukaisuuden puolesta ja rakentaa turvallista yhteiskuntaa kaikille. Vetoan seurakuntiin, että niiden jumalanpalveluksissa muistetaan Pariisin terrori-iskun uhreja ja rukoillaan oikeidenmukaisuuden ja rauhan puolesta. Apostoli Paavali kehottaa: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” (Room. 12:21) Jari Jolkkonen Kuopion hiippakunnan piispa 4 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Tuomo Ruuttunen: Eläkkeelle jääminen tuntuu hyvälle Timo Mustonen Kainuun opiston entinen rehtori Tuomo Ruuttunen kertoo opiston vaiheista, herännäisjuuristaan ja eläkkeelle jäämisestään. Toimin melkeinpä päivälleen 20 vuotta Kainuun Opiston rehtorina. Noin pitkän ajan kuluessa opistossakin ehti tapahtua monen moista ja hyviä muistojakin on paljon. Niistä on kiitollinen mieli. Yksi koko aikaa yhdistävä oli (ja on edelleen) “Kainuun Opiston henki”, joka vallitsi sekä työyhteisössä että opiskelijoiden kesken. Mielestäni se oli ja on samaa mitä sanotaan herännäisyyden hengeksi. Siihen sopi huonosti ja oli kova paikka, kun 1990-luvulla piti sanoa irti “hyviä ystäviä”. Kansanopistojen on jatkuvasti etsittävä uusia tehtäviä ympäröivästä yhteiskunnasta. Usein se merkitsee sellaisten koulutusaukkojen löytämistä mitä muu koulutusjärjestelmä ei kykene täyttämään. Nyt opisto elää historiansa parhaita vuosia, kun opiskelijoita on yli sata. Herännäisyys Olen syntynyt Nivalassa herännäiskotiin, joten Siionin virret ja seurat ovat sieltä tulleet “elämäni kivijalaksi”. Niinpä olen melkein koko heeseen, jonka tehtävänä on perinteen mukaan johdattaa juhlakansa polvirukoukseen. Juhlat olivat kainuulaisten yhteinen hieno ponnistus. Juhlista olemme saaneet hyvää palautetta “Säällehän emme voi mitään”-kommentteineen. Herännäisyys ei juurikaan profiloidu suomalaisessa uskonnollisuudessa, se on hiljaista “arkipäivän kristillisyyttä”, elämää kristittynä. Uskolle ei aseteta mittoja eikä vaatimuksia. Periaatteessa se on tapa harjoittaa hartautta. Tällaisella “matalakirkollisella” kristillisyydellä on uskoakseni aina “sosiaalista tarvetta”. Moni on “herännyt” (pohjalaisittain körtti) tietämättään. Hengellinen työ puolustusvoimissa Tuomo Ruuttunen toimi Sotkamon Herättäjäjuhlien pääsihteerinä. työurani pappina toiminut herännäisyyden parissa, ensin 25 vuotta kahden herännäisopiston (Raudaskylän ja Mieslahden) johtotehtävissä ja viimeiset 14 vuotta HerättäjäYhdistyksessä. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä olin aikalailla uupunut opistotyöhön ja sen uudistaminenkin tuntui umpikujalta. Hain pariakin paikkaa, mutta en tullut valituksi. Eräänä aamuna silloinen Herät- Srk:n kuulumisia radio Kajauksessa Radio Kajaus uutisoi Kajaanin seurakunnan kuulumiset torstaisin klo 18. Lähetyksen uusinta on sunnuntaisin klo 9.30. Nämä alla olevat haastattelut ovat kuunneltavissa www.kajaaninseurakunta.fi -> ajankohtaista -> radiolähetykset. Kirkkoneuvosto (10.11.) käsitteli seurakunnan talousarvion ja toimintasuunnitelmat sekä valitsi vahtimestarin virkaan pitkäaikaisen työntekijän, Seija Hiltusen. Seurakunta on myös mahdollisesti julistamassa kolmannen kappalaisen viran auki sekä muuttamassa C-kanttorin viran ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäväksi viraksi. Kuuntele kirkkoherra Marko Miettisen perustelut päätöksistä. Kiitos muistamisesta Lämmin kiitos onnitteluista teille kainuulaisille rinnallakulkijoilleni ja esirukoilijoilleni, kun minut valittiin Kuusamon seurakunnan kirkkoherraksi. Siunauksen turvin rohkenen astua uuteen tehtävääni kiitollisin ja nöyrin mielin. Teitä kiittäen kelttiläisen siunauksen sanoin: "Kun lähdet, Kristus on kanssasi. Hän on lyhdyn loistava liekki askeltesi edellä. Hän on toivon aamutähti pimeyden keskellä. Hän on hellä paimen suojaamassa takaa ja kotitie keskellä arvaamatonta aikaa. Kun lähdet, Kristus on kanssasi." Taina Manninen Kuusamon seurakunnan kirkkoherra täjä-Yhdistyksen aluesihteeri Simo Juntunen soitti ja kertoi tulleensa valituksi, Raudaskylän opiston rehtoriksi ja kysyi, olisinko kiinnostunut aluesihteerin pestistä. Oitis ilmoitin olevani. Toki varsinainen valinta tehtiin demokraattisesti kahden hakijan kesken. Oli henkilökohtaisesti hienoa saada päättää työura Sotkamon herättäjäjuhlien pääsihteerinä ja juhlien päätösseurojen loppupu- Olen toiminut päätyöni ohella osaaikaisena sotilaspastorina Kainuun Prikaatissa toista kymmentä vuotta. Näiden vuosien aikana Puolustusvoimien kirkollinen työ on kokenut myös monia muutoksia uskonnonvapauden suuntaan. Kainuun prikaatissa tämä ei ole merkinnyt käytännössä suurta muutosta. Vain oppitunnit ovat painottuneet eettiseen puoleen. Niihin osallistuvat kaikki varusmiehet. Joukko-osastojen aamunavauksissa ohjelmana on usein päällikön puheenvuoro ja sen jälkeen papin hartaus, josta varusmiehet voivat poistua vapaaehtoisesti. Käytännössä hartauteen jää lähes aina ko- ko joukko. Pappi on myös luotettava ja tarpeellinen keskustelukumppani varusmiehille. Vanhemmuus Varsinkin opistoaikana, kun lapset olivat pieniä, perhe tahtoi jäädä taka-alalle. Mutta toisaalta olihan koti työpaikallani, joten olin periaatteessa aina myös tavoitettavissa. Ehkäpä tilannetta kuvaa hyvin silloin ekaluokkalaisen pojan lappu kotiovella: “Elkää lätekö etsimään mua, olen etsimäsä teitä.” Kolmelle lapsellemme Mieslahti ja opisto olivat paras mahdollinen kasvuympäristö. Nyt heillä on omat perheet, Kuopiossa, Mikkelissä ja Helsingissä ja meillä seitsemän lastenlasta. Tänä aamuna viimeksi tehtiin “virtuaalinen vierailu” skypellä kolmen lapsenlapsen kotiin Helsingissä. Varmaan myös todelliset vierailut puolin ja toisin tihentyvät nyt. Eläköityminen Me vaimoni Kaijan kanssa jäimme kuukauden välein eläkkeelle tänä syksynä ja opettelemme nyt uutta elämänvaihetta. Televisiossa oli ohjelma jossa puhuttiin muun muassa juuri meidän kaltaisesta elämäntilanteesta ja sanottiin, että ensimmäiset viikot ovat “kuherruskuukautta” ja vasta sen jälkeen alkaa eläkeläisen arki. Saa nähdä mitä se tuo tullessaan. Suunnitelmiakin on. Nyt tuntuu hyvältä. Anja-Riitta Lukkari: Olen kiitollinen työvuosistani Kajaanin seurakunnan pitkäaikainen kappalainen, Anja-Riitta Lukkari on jäänyt eläkkeelle. Työuran päättyminen lähes 30 vuoden jälkeen tuntuu hänestä hämmentävältä. – Eläkkeelle jääminen on suuri muutos. Olen kokenut saavani hirvittävän paljon ihmisiltä. Jään kaipaamaan hyviä työtovereita ja seurakuntalaisten kohtaamisia: juhlia, ristiäisiä, vihkiäisiä, jumalanpalvelusten toimittamista. Oikeastaan kaikkea, mikä työhön liittyy, AnjaRiitta Lukkari sanoo liikutusta äänessään. Vuosien varrella hänelle on jäänyt työstään mieleen "ihan pikkuiset, mukavat asiat", jotka ovat kantaneet valtavasti. – Esimerkiksi olin pitämässä päivänavausta koulussa. Päivänavauksen jälkeen pieni ekaluokkalainen tuli minun luokseni ja kysyi: "Mistä sinä saat kaikki nuo kaikki kauniit virret ja sanat?" Tällaisia pikkutapahtumia on ollut valtavasti. Naiset saivat oikeuden toimia pappina vuonna 1988, ja samana vuonna Anja-Riitta Lukkari aloitti Kajaanin seurakunnan ensimmäisenä naispuolisena pappina Lahja Sarkkisen kanssa. Minkälainen alkutaival oli ensimmäisille naispapeille? – Se oli aika jännittävä paikka. Ajattelin, miten minulle käy. Mutta kun aloin tehdä papin töitä, huomasin, että pelkoni oli ihan turha. Kainuulaiset ja kajaanilaiset ovat niin ennakkoluulottomia ja avoimia ihmisiä, että he hyväksyivät aika hy- Kaisa Rönkä Anja-Riitta Lukkari jää kaipaamaan hyviä työtovereita ja seurakuntalaisten kohtaamisia. vin sen asian, Anja-Riitta kiteyttää. Lukkarin työuran aikana uusi jumalanpalvelusjärjestys otettiin käyttöön, virsikirja ja toimitusten – kirja vaihtuivat sekä uusi Raamatun käännös astui voimaan. Eniten hän kokee kuitenkin muuttuneensa vuosien varrella itse: – Joskus keski-iässä oli kovin tärkeä, minkälaiset nämä rakenteet täällä ovat ja miten tätä työtä tehdään. Nyt kun on tullut ikää lisää, on huomannut, että yhä tärkeämmäksi tulee kohtaaminen ihmisten kanssa. Sitä on myös armollisempi itseä ja toisiaan kohtaan, Anja-Riitta Lukkari pohtii. Paltamossa puolisonsa, teologi Pekka Lukkarin kanssa asuva Anja-Riitta myöntää, että kahden papin arjen sovittamisessa on ollut omat haasteensa: – Erityisesti silloin, kun lapset olivat pieniä. Nuoruusvuosina kävimme Pekan kanssa myös "oppiriitoja", mutta näin vanhana ei enää jaksa. Tärkeintä on ollut kuitenkin aina tietää, että toisen apu ja tuki ovat tarpeen vaatiessa saatavilla. Elämän johtoajatuksenaan hän pitää uteliaisuutta muita ihmisiä kohtaan: – Zinkin sanoin: Kukaan ei ole liian köyhä antamaan oman itsensä, eikä kukaan liian rikas tarvitsemaan toisen sydäntä. Kaisa Rönkä Anja-Riitta Lukkarin lähtökahvit järjestetään ensi vuoden puolella, juhlien ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 5 Seurakunnan talous on tasapainossa Kajaanin seurakunnan kirkkovaltuusto käsittelee 14.12. kokouksessaan talousarvioesityksen, joka on 64 100 euroa ylijäämäinen. Käytännössä talousarvio olisi ollut 21 800 euroa alijäämäinen, mutta kääntyy ylijäämäiseksi rahastosiirrolla eläkerahastosta. Siirto on suuruudeltaan 85 900 euroa ja sillä katetaan ylimääräistä eläkemaksua. Tämän talousarvion loppusumma (toimintamenot ja investointiosa) on 8 748 650 euroa. Talousarvion toimintamenot ovat 8 545 150 euroa ja verotulot ja valtionavustus 7 753 300 euroa sekä muita tuloja eri pääluokkiin on arvioitu saatavan 1 807 400 euroa. Toimintamenot nousevat tämän vuoden arviosta 104 850 euroa. Toimintamenoja lisää ns. Naksu-projekti (+153 450 euroa) ja rovastikunnallisen toiminnan liittäminen seurakunnan talousarvioon +52 350 euroa. Molemmilla on menojen katteeksi saman verran tuloja. Vuosikate alenee -44 750 euroa (343 550 euroa) tästä vuodesta. Vuosikate riittää kattamaan melkein poistot (374 900 euroa). Verotulot eivät kasva tästä vuodesta Vuoden 2016 tulojen perusteella maksuun pantavien verotulojen arvioidaan nousevan +0,50 prosenttia Kajaanin seurakunnassa vuoden 2015 arvioiduista verotuloista. Kirkollisverotulojen arvioidaan alenevan noin kaksi prosenttia (Kajaanissa -2,42 %) vuonna 2015 vuodesta 2014. Verotulot ja valtionkorvaus yhteensä ovat seurakunnan tulonmuodostuksen runko. Vuoden 2016 talousarviossa verotulojen osuus on 81,1 % (83,2 %) kaikista tuloista. Yhteisövero poistuu ja tilalle valtionkorvaus Laki valtion rahoituksesta evanke- lis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (rahoituslaki) tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisöveroosuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj. euroa vuonna 2016, tämän lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennetaan noin 6 milj. eurolla. Kajaanin seurakunta saa ensi vuonna valtionkorvausta 738 400 euroa. hautalohkojen kunnostus (20 000 euroa), aluesähköistyksen toteuttaminen (15 000 euroa) sekä kasteluvesijärjestelmän hankkiminen (15 000 euroa). Lehtikankaan seurakuntakeskuksen huopakatteen uusimiseen varataan 25 000 euroa. Joutenlammen kurssikeskuksen salin tuolit uusitaan 48 000 eurolla ja muihin Joutenlammen investointeihin varataan 31 000 euroa. Keskusseurakuntakodin peruskorjausta siirrettiin ja sen rahoittaminen on punnittava huolellisesti. Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa ja seurakunta ei pysty rahoittamaan sitä omarahoitteisesti. On tarkkaan harkittava, että vuosikatteella voidaan hoitaa mahdollisen lainan lyhennykset ja korot. Henkilöstömenot laskevat 161 200 euroa Seurakunnan talousarviota vuodelle 2016 valmisteltiin monenlaisten myllerrysten keskellä. Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Talouden ennustamista leimaa edelleen maailmanlaajuinen epävarmuus ja yllättävän voimakkaat näkemyserot taloudellisesta kehityksestä. Mitä tapahtuu sote-uudistuksessa ja mitä tapahtuu sen myötä kuntarakenteelle ja seurakuntarakenteella. Ilman tuloveroprosentin tarkistusta vuonna 2012 seurakunta olisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Taloudelliset resurssit eivät tule lisääntymään ja seurakunnan on jatkettava talouden tasapainottamisohjelmaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettomenoja on vähennettävä. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta ilman, että jostain muusta supistetaan. Keskeistä on, miten seurakunta onnistuu strategiatyöskentelyssä. Kajaanin seurakunnan strategia vuoteen 2020 antaa hyvät askel- Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2014–31.1.2017. Kajaanin seurakunnan osalta palkkoihin lasketaan 0,5 % palkankorotusvaraus. Henkilöstömenot laskevat kokonaisuutena 161 200 euroa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon ja ovat yhteensä 5 203 100 euroa, mikä on 60,9 % toimintamenoista ja 67,1 % verotuloista. Todelliset henkilöstömenot seurakunnalle ovat 5 520 350 euroa, kun mukaan lasketaan palkat sivukuluineen, matkakorvaukset, henkilöstön kehittäminen, työterveyshuolto, virkistystoiminta, työsuojelu ja työnohjaus. Investointitaso hyvin maltillinen Rakennustoimintaan ja kaluston perushankintaan käytetään ensi vuonna 203 500 euroa. Ensi vuoden hankkeita ovat mm. Paltaniemen hautausmaan Kaisa Rönkä Tulevaisuus luo haasteita "Kaikki vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut tulee analysoida ennakkoluulottomasti ja tehdä valintoja, jotka uskottavalla tavalla turvaavat tulevaisuutemme ja seurakunnan ydintehtävien hoidon", talousjohtaja Toivo Sistonen kirjoittaa. merkit tulevaisuuteen. Talouden supistuminen koettelee, mutta samalla se on mahdollisuus. Kun normaaliaikoina talousarviota laadittaessa halutaan lisäyksiä työmuotojen määrärahoihin ja lisää virkoja, niin taloudellisesti vaikeampina aikoina nämä sinänsä hyvät esitykset eivät ole vähentyneet. Kaikkea hyvää ei ole mahdollista toteuttaa, sillä seurakunnan taloudelliset resurssit eivät niihin yksinkertaisesti riitä. Kyse ei ole tah- don puutteesta tai pahasta tahdosta. Tässä tilanteessa ei tule tehdä hätäpäissään ratkaisuja, joita on vaikea korjata. Kaikki vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut tulee analysoida ennakkoluulottomasti ja tehdä valintoja, jotka uskottavalla tavalla turvaavat tulevaisuutemme ja seurakunnan ydintehtävien hoidon. Toivo Sistonen talousjohtaja Kirkolliskokous hyväksyi virsikirjan lisävihkon Istuva kirkolliskokous kokoontui viimeisen kerran 2.–6.11.2015. Asialistalla odotti isoja ja pienempiä asioita Arkkipiispa Mäkinen avasi istuntoviikon puhuen ajankohtaisesta pakolaisten kohtaamisesta. ”Pakolaiset eivät ole kriisi vaan mahdollisuus. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, jota pitää kunnioittaa. Apostoli Paavali vainosi aikanaan kristittyjä ja oli ääriainesta, mutta hän muuttui radikaalisti kohdattuaan Jeesuksen. Hän oli joutunut itse toisten armoille sokeuduttuaan. Paavalista tuli rajojen ylittäjä, jollaista rohkeutta tarvitaan nyt meidän aikanamme. Tarvitaan Paavalin näköistä kirkkoa.” Uudet virret ovat monipuolisia Virsikirjan lisävihko, sekä suomeksi, että ruotsiksi hyväksyttiin muutamien äänestysten ryydittäminä. Keskustelua käytiin virsien sisällöstä sekä sävelmistä. Kokousedustajat saivat kuulla näytteitä eri aihealueiden virsistä. Uudet virret ovat monipuolisia sekä kansainvälisiä ja niitä voidaan laulaa monenlaisissa tilanteissa. Satumaa-tango nousi esille monessa puheenvuorossa, sitä pidettiin puhuttelevana ja suomalaiseen mielenlaatuun hyvin istuvana, lähes virtenä. Virsikirjaan se ei ollut ehdolla, eikä sitä liioin ehdotettu, vaikka kokousväki lauloi sen koko komeudessaan. Lisävihkotyö kesti lähes kolme vuotta ja työryhmä sai lämpimiä kiitoksia huolellisesta valmistelu- ja valintatyöstä, koska ehdokkaita uusiksi virsiksi oli todella paljon. Uuden diakoniaviran selvitystyö jatkuu Uuden diakoniviran perustaminen on ollut kirkolliskokouksen kestoasia jo yli 20 vuoden ajan. Asian sisältö on muuttunut ajan mukana, mutta nyt asiaa käsiteltiin siinä valossa, että avattaisiin uusi diakonivirka, johon kuuluisi muitakin seurakunnan työntekijöitä, kuten nuorisotyönohjaaja, lähetyssihteeri, varhaiskasvatuksenohjaaja tai lapsityönohjaaja. Päätökseksi tuli, että asia lähetettiin edelleen Kirkkohallituksen valmisteluun. Uudesta avioliittolaista keskusteltiin Uusi avioliittolaki tuli käsittelyyn aloitteen muodossa. Aloitteessa kysyttiin, miten kirkko valmistautuu siihen tilanteeseen, jolloin eduskunnan hyväksymä uusi avioliittolaki tulee voimaan. Aloitteen jatkokäsittelystä äänestettiin ja vähän yli puolet edus- tajista kannatti käsitystä avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. Olen itsekin tätä mieltä huomioon ottaen yleisvaliokunnan esittämät tarkennukset. Seurakunnissa toimitaan arjen kohtaamisissa ja uuden avioliitolain voimaan tultua papeilla ja muilla työntekijöillä tulee olla selkeitä ohjeita, miten tullaan toimimaan. Kirkon taloudellinen tilanne vielä hallinnassa Lisäksi kokousviikon aikana käsiteltiin kokonaiskirkon toiminta- ja taloussuunnitelma, joka hyväksyttiin talousvaliokunnan työstämässä muodossa. Kirkon taloudellinen tilanne on vielä hallittavissa, mutta seurakunnista eroaminen alkaa vääjäämättä näkyä lähivuosina, mikäli ei tapahdu huomattavaa muutosta seurakuntiin liittymisinä. Kirkon eläkerahaston tuotto ei ole enää kuluvana vuonna yhtä hyvä kuin edellisinä vuosina. Viime kevään kariutunut seurakuntien rakennemuutosesitys tuo uusia haasteita seurakunnille. Tarvitaan paljon rohkeutta etsiä uusia toimintatapoja ja yli seurakuntarajojen menevää yhteistyötä. Keskushallinnossa toivotaan, että seurakunnat alkaisivat vapaaehtoisesti etsiä yhteistyökumppaneita tai aloittaisivat tunnusteluja seurakuntayhtymien perustamiseen tai uusiin seurakuntaliitoksiin. Siunattua Joulun aikaa kaikille! Aila Alasalmi kirkolliskokousedustaja 6 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Maahanmuutto puhuttaa myös Etelä-Afrikassa Maanviljelijä otti tilalleen yli 150 pakolaista Pakolaisvirrat ja maahanmuutto ovat ajankohtaisia keskustelunaiheita myös Etelä-Afrikassa – maassa, jossa apartheidin ajan haavatkin ovat vielä auki. Viime keväänä muukalaisviha yltyi väkivaltaisiksi iskuiksi siirtolaisia vastaan. Mutta on myös niitä, jotka haluavat auttaa. Andrew Wartnaby otti maatilalleen yli 150 pakolaista. ”Ajattelin lapsia. Lasten paras oli motiivini”, hän selittää tekonsa syitä. Andrew ja hänen vaimonsa Rae toivottivat tervetulleiksi 158 Burundin ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaista, joilla ei ollut paikkaa mihin mennä. Oman maansa väkivaltaa paenneet ihmiset päätyivät Etelä-Afrikkaan hallituksen pystyttämälle väliaikaiselle pakolaisleirille. Kun leiri suljettiin, kaupungin sosiaalitoimi otti huostaan pakolaisten 64 lasta. Lapset palautettiin perheilleen, kun uusi asuinpaikka löytyi. Tällä hetkellä tilalla asuu vielä 70 aikuista lapsineen. Heille maanviljelijän kädenojennus oli elämän ja kuoleman kysymys. Wartnabyt eivät aio hylätä yhtään ihmistä – he jatkavat näin, kunnes ratkaisut kullekin perheelle löytyvät. Moni pakolainen haluaa lähteä Etelä-Afrikasta, väkivalta pelottaa. Paluu omaan kotimaahan on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta. Mutta toistaiseksi lapset käyvät koulua tilalla ja perheet elävät pääosin omavaraisviljelystä. Pakolaisilla on asuttavanaan pieni maapala, jonka läpi virtaa puro. On hankittu telttoja, järjestetty vesi- ja jätehuolto, laitettu keittiöpuutarhat. Apua on tullut aina jostain. ”Kun usko on ollut kova, ihmeitä tapahtuu”, sanoo Andrew vakavana. Wartnabyiden maatilan nimi on osuvasti Hope farm, Toivon tila. Saara Kalaluka Kirkkoon luotetaan sovinnon välittäjänä Wartnabyt ovat saaneet apua muun muassa KwaZulu Natalin läänin kristilliseltä neuvostolta (KZNCC), jolla on laajat verkostot ja tiiviit suhteet alueen kirkkoihin. ”Saamme konkreettista apua: peittoja, vaatteita ja ruokaa. Sekä julkisuutta, joka taas auttaa osaltaan eteenpäin. Täällä käy seurakuntien työntekijöitä, jotka antavat aikaansa pakolaisille: monille on tärkeää päästä puhumaan kokemistaan asioista, purkautua”, Andrew kertoo. Suomen Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä KZNCC:n kanssa vuodesta 2009. Yhteistyön ydin on alusta saakka ollut rauhan ja sovinnon työ. Alkuvuoteen 2015 keskiössä olivat valkoisten ja mustien väliset maakysymykset ja apartheidin jälkeensä jättämät ongelmat. Huhtikuussa käsiin räjähtänyt, kansalliseksi kriisiksi paisunut muukalaisviha muualta Afrikasta tulleita kohtaan vaati painopisteen muutosta myös KZNCC:n työssä. Lähetysseuran tuella se palkkasi loppuvuodeksi työntekijän muukalaisvihamielisyyden vastaiseen työhön. Siinä vaikuttamistyö on suuressa osassa. Kirkko tarjoaa Etelä-Afrikassa hyvän alustan sovintotyölle. Se on eri osapuolten silmissä luotettava, neutraali taho. Vahva ekumeeninen pohja tukee KZNCC:n uskottavuutta. Jäseninä on kolmisenkymmentä taustaltaan erilaista kristillistä kirkkoa ja järjestöä. KZNCC tukee sovintoprosesseja maanomistajien ja maattomien maatyöläisten välillä, kasvavien kaupunkien maanhallintaoikeudesta syntyneitten kiistojen osapuolten välillä, kodeistaan häädettyjen ja häätäjien välillä. Oikeusproses- Andrew sopii kaikki asiat Vitalin kanssa, joka on Andrew’n tilalla asuvien pakolaisten edustaja. sit eivät ole harvinaisia ja KZNCC voi useimmiten turvautua lakimieheen, joka on vapaaehtoispohjalta sitoutunut edustamaan alueen köyhiä, maattomia tai häädettyjä. Monimutkainen ongelmien vyyhti Yksinkertaisia vastauksia ei kuitenkaan ole. Ongelmavyyhti kietoutuu Etelä-Afrikan toivonilmapiirin kuihtumiseen: apartheidin päättymisen jälkeinen euforia loppui lyhyeen, kun työttömyys, köyhyys ja maattomuus eivät hävinneetkään mihinkään. Konfliktit alueen muissa maissa ovat kasvattaneet pakolaisuutta Etelä-Afrikkaan. Etelä-Afrikan talouskurimus on tarkoittanut työllistymisen vaikeutumista. Yrittäjähenkiset Kongon demokraattisen tasavallan tai Zimbabwen kansalaiset ovat saaneet paikallisten köyhien tai yhteiskunnasta syrjäytyneiden paikallisten eteläafrikkalaisten vihat niskoilleen. Huhtikuussa väkivaltaisuuksien aalto: mielenosoitukset, ulkomaalaisten omistamien kauppojen ryöstely ja omistajien pahoinpitely vaativat useita kuolonuhreja, satoja loukkaantuneita, vielä enemmän traumatisoituneita, aineellista tuhoa ja menetettyä omaisuutta. Väkivaltaa lietsoneita tai veritekoihin syyllistyneitä ei ole pidätetty. Tapahtumaketju nostatti Etelä-Afrikassa pintaan itsekriittisen keskustelun väkivallan kulttuurista ja esivallan vastuusta. Kolme miljoona pakolaista tai turvapaikanhakijaa viidentoista miljoonan asukkaan maassa ei ole pikkujuttu. KZNCC näkee että ratkaisun avaimet löytyvät vain laajasti mo- nella rintamalla etenemällä. Asennekasvatusta tarvitaan kouluissa, kirkoissa, valtionhallinnon virkamiesten piirissä sekä vaikuttamista korkeimmalla mahdollisella poliittisten päättäjien tasolla. Päätöksiä muutoksen tielle lähtemisestä tehdään yksilötasolla. Kun englantilainen Andrew ja hänen eteläafrikkalainen vaimonsa miettivät elämänsä suuntaa 1990-luvun Etelä-Afrikassa vapaustaistelun ja jatkuvan väkivallan uhan keskellä, he miettivät, että helpompi olisi lähteä Eurooppaan. Silti he päättivät jäädä. ”Sen päätöksen myötä tiesimme, että meidän olisi oltava osa ratkaisua, ei ongelmaa”, Andrew sanoo. Saara Kalaluka Kajaanin seurakunnan nimikkolähetti, Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattorina Rauhantyöllä on raamatulliset perusteet Kauneimmat Joululaulut -kampanjan teemana on tänä vuonna rauha ja sovinto. Teema on mitä ajankohtaisin: Jos ratkaisuja konflikteihin ei löydy, maailman pakolaisvirroille ei näy loppua. Rauhan ja sovinnon rakentaminen kuuluu myös kristityn kutsumukseen. – Raamatussa rauhan ja sovinnon sanoma on hyvin vahva. Rauhantyö ja rauhan puolesta rukoileminen on kirkon jatkuva tehtävä. Raamattu ja kristillinen ajattelu ovat vaikuttaneet myös rauhantyön teoriaan ja käsitteisiin, sanoo Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski. Lähetysseura toimii useissa maissa, joissa sota, etnisten tai uskonnollisten ryhmien väliset jännitteet tai piittaamattomuus ihmisoikeuksista vaikuttavat ihmisten elämään. Rauhan ja sovinnon haasteet ovat erityisesti esillä yhteistyökumppaneiden työssä Kolumbiassa, Nepalissa, Israelissa, Palestiinassa, Etiopiassa, Myanmarissa, Syyriassa ja Pakistanissa. – Emme voi vain katsoa ihmisten kärsimystä sivusta ja käynnistää työmme vasta konfliktien ratkettua. Työmme on kumppanien rinnalla kulkemista myös vaikeina aikoina. Esimerkiksi Syyriassa rauhantyö on juuri nyt hyvin vaikeaa, mutta sielläkin on yhä ihmisiä, jotka ovat päättäneet jäädä ja työskennellä rauhan puolesta. Meidän tehtävämme on vahvistaa heitä ja antaa heille toivoa näyttämällä, että he eivät ole yksin, Rintakoski toteaa. Rauha ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä – Lähetysseuran työ eroaa monesta muusta toimijasta siinä, että emme mene selvittämään konfliktia emmekä ajattele, että meillä olisi ratkaisun avaimet. Tehtävämme on vahvistaa kirkkojen, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden osaamista ja voimavaroja, jotta he voivat toimia rakentavasti konfliktitilanteissa, saada äänensä kuuluviin rau- hanprosessissa ja osallistua siihen eri tasoilla. Rauhaa ei voi tuoda ulkopuolelta, vaan se on ennen kaikkea paikallisten toimijoiden käsissä. Kestävä rauha tulee vain heidän kauttaan. – Rauhanprosessissa osallisuuden varmistaminen on tärkeää, jotta siinä kuuluu muidenkin kuin eliitin ääni. Kirkkojen työn kautta rauhan ja demokratian keskustelu tavoittaa myös ne ryhmät, jotka monesti jäävät rauhanprosessien ulkopuolelle. Se on meidän kumppaniemme työn vahvuus, Rintakoski sanoo. Monesti konfliktin taustalla on sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus. Kristiina Rintakoski näkee, että kirkkojen ääni on parhaimmillaan ääni oikeudenmukaisuuden puolesta. Yhteiskunnassa on jännitteitä niin kauan kuin siellä on rakenteita, jotka ylläpitävät sortoa ja ihmisten syrjäytymistä. – Kun ajattelemme Raamatussa kuvattua rauhaa, se on paljon enemmän kuin pelkkä rauhanso- pimus; se koskee ihmisten välisiä suhteita. Tai sovinto, joka on vahvasti raamatullinen käsite. Kristillisen sanoman ainutlaatuisuus on siinä, että se puhuu sovinnon ja anteeksiannon mahdollisuudesta. Sovintoa tarvitaan, jotta vihollisuuksista päästään rakentamaan kestävää rauhaa, Rintakoski sanoo. – On tärkeää muistaa, että paikalliskirkot ovat osa yhteiskuntaa. Ihmiset kokevat kirkot omikseen, sillä ne ovat olleet paikalla hyvinä ja huonoina aikoina. Siksi kirkkojen rooli voi olla myös luottamuksen rakentaminen. Konflikteissa ihmisten ja ihmisryhmien väliset suhteet ovat rikkoutuneet, ja epäluottamus on suurta. Luottamuksen ja vuoropuhelun luominen on erittäin tärkeää ja se, että rakennetaan siltoja eri ryhmien välille esimerkiksi käytännön työn ja kohtaamisten kautta. Uskonto on harvoin konfliktin perussyy Kristiina Rintakoski painottaa, että jokainen konflikti on erilainen, mutta yleensä taustalla olevat epäkohdat liittyvät vallan ja resurssien kuten maan ja luonnonrikkauksien käyttöön. Esimerkiksi monilla etnisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon tai heillä ei ole pääsyä alueidensa luonnonrikkauksiin. Rintakosken mielestä uskonto on harvoin konfliktien varsinainen syy. Sellaisissakin maissa, kuten Keski-Afrikan tasavalta ja Nigeria, joissa eri uskonnollisten ryhmien välillä on yhteenottoja, taustalla ovat valta, maanomistus ja luonnonrikkaudet. Uskonto kytkeytyy näihin kysymyksiin monin tavoin, mutta se on harvoin perussyy konflikteihin. Paula Laajalahti 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 7 Kauneimmat Joululaulut virittävät joulun tunnelmaan Kauneimmat Joululaulut kuuluvat suomalaiseen jouluun. Jo 43 vuoden ajan tapahtuma on levittänyt joulumieltä ja tehnyt hyvää kehitysmaissa. Joka vuosi yli miljoona suomalaista osallistuu yhteislaulutilaisuuksiin ja laulaa hyvän asian puolesta. Kauneimmat Joululauluttilaisuuksissa voi myös nähdä evankeliumin muuttuvan todeksi: rauha, vapaus ja yhteys ovat joulusanoman ydintä. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksien tuotolla rakennettaan yhdessä parempaa maailmaa, jonka peruspilari on rauha. Kajaanin seurakunta järjestää tänäkin vuonna useita Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia. Ne ovat hyvä tapa virittäytyä joulun tunnelmaan, kokoontua yhteen ja auttaa hädänalaisia. Kysyimme seurakuntalaisilta heidän omia joululaulusuosikkeja. Mikä on sinun lempijoululaulusi? kuvat ja tekstit Nuusa Parkkinen Anja Markkanen: Olen käynyt tälle vuodelle jo kerran ryhmän kanssa laulamassa talvisia ja joululauluja. Aloitimme joululaulujen laulamisen tänä vuonna akuuttiosastolla ja se tuntui hyvältä. Käyn paljon erilaisissa joululaulutilaisuuksissa, myös Kauneimmissa Joululauluissa. Missä vain lauletaan, niin siellä tykkään olla. Lauluryhmän kanssa saatamme intoutua laulamisen lomassa myös leikkimään jouluisia laululeikkejä. Jouluyö, juhlayö on minun suosikki joululauluni. Se on tuttu vuosikymmenien takaa enkä ole siihen kyllästynyt. Siinä vetoavat niin sävel kuin syvälliset sanatkin. Eila Moilanen: Uudessa Kauneimat Joululaulut -vihkosessa on useita lauluja, joista tykkään. Maa on niin kaunis on kuitenkin ylitse muiden. Sillä on minulle jo itsessään pitkät perinteet ja se on sopiva monenlaisiin tilanteisiin. Lauloimme Maa on niin kaunis -virttä serkkuni hautajaisissa, vaikka ne olivat syyskesällä. Samaa laulua olemme laulaneet yhdessä siskoni kanssa kaksiäänisesti. Se on tuttu jo kansakouluajoilta. Elvi Ronkainen: Mikko Sipilä: Olen mukana Symppis-orkesterissa ja aloitimme jo joululaulujen laulamisen. Symppisten kanssa esiinnymme myös ennen joulua ja laulamme tuttuja joululauluja. Minulle tärkeä joululaulu on Sylvian joululaulu. Sen sanoma on hieno ja siinä on ihanat sanat. Laulu puhuttaa vielä tänäkin päivänä ja muistuttaa siitä, että saamme olla kiitollisia Jumalan suurista lupauksista, jotka annettiin jouluna. Pidän myös todella paljon Maa on niin kaunis -laulusta. Olen aina käynyt Kauneimmissa Joululauluissa ja tottakai aion tänäkin vuonna osallistua. On mukava tulla yhteen ja laulaa. Minulle rakkain joululaulu on Varpunen jouluaamuna. Lapsena olen laulanut sitä kahdelleen naapurintytön kanssa koulun joulujuhlassa. Silloin jännitti hirveästi! Noora Malinen: Lempijoululauluni on Varpunen jouluaamuna. Yläasteella äidinkielen opettaja kertoi, että lauluntekijä on perustanut sen osittain tositapahtumiin. Se on minusta liikuttava ja kaunis yksityiskohta. Aion osallistua Kauneimpiin Joululauluihin, jos vain töiltäni ehdin. Opiskelen Kajaanin ammattikoulun Seppälän yksikössä ja iltaisin on usein opintoihin kuuluvia töitä. 8 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kristillinen kasvatus on merkittävässä osassa Senegalin kirkossa Marja Heikkinen Kajaanin seurakunta on tukenut Senegalin luterilaisen kirkon toimintaa jo pitkään. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisella on merkittävä vaikutus kirkon toiminnalle. Senegalin kirkon presidentti Mamadou Thomas Diouf, varapresidentti Pierre Adama Faye ja kirkon ruokaturvahankkeen ympäristöneuvoja ja kirkon naistyön taloudenhoitaja rouva Jeannette Ndiaye vierailivat Kajaanissa 1. marraskuuta. He kiittivät Kajaanin seurakuntaa pitkäaikaisesta tuesta, lahjoittivat seurakunnalle senegalilaisen alttarikankaan ja esittelivät Senegalin kirkon toimintaa valokuvien kera. Senegalin kirkon toiminta Senegalin kirkko on pieni vähemmistökirkko muslimienemmistöisessä Senegalissa. Väestöstä 95 % on muslimeja ja 5% kristittyjä, joista suurin osa katolilaisia. Senegalin luterilaisessa kirkossa on vain vajaat 8 000 jäsentä. Pienuudestaan huolimatta kirkolla on toimintaa laajalti ja sen toiminta on jakaantunut kolmen osaston alaisuuteen: teologiseen ja koulutusosastoon, sosiaaliosastoon ja kehitystyön osastoon. Kirkko on käynnistänyt yhdessä Amerikan luterilaisen kirkon ja Suomen Lähetysseuran tuella omaa teologista koulutusta pappisseminaarissa. Myös lasten ja nuorten kristillinen kasvatus on merkittävässä osassa kirkossa, jossa jäsenistä suurin osa on nuoria ja lapsia. Kirkon naistyö on myös aktii- vista ja naiset pyörittävät Fatickin kaupungissa naistenkeskusta, jossa tytöillä ja naisilla on mahdollisuus saada ammattikoulutusta. Kirkon sosiaaliosaston alaisuudessa toimii kummilapsityö, oppilasasuntolatoiminta ja diakoniatyö. Kummilapsityön kautta tuetaan lasten koulunkäyntiä aina alakoulusta yliopistoopintoihin asti. Lisäksi sen tuella toimii viisi lasten päiväkerhoa. Oppilasasuntolatoiminnan avulla mahdollistetaan maaseutukylien nuorten jatko-opintoja. Lukioon ja yliopistoon on tultava kaupunkeihin ja nuorille tarjotaan kohtuullisella hinnalla turvallinen ja rauhallinen asuinpaikka valvotuissa olosuhteissa. Kirkon kehitysosaston toiminta Kehitysosaston alaisuudessa toimii kaksi hanketta: äidinkielisen opetuksen hanke ja maaseudun ruokaturvahanke. Senegalin kirkko on jo kymmeniä vuosia kantanut huolta toiminta-alueidensa väestön äidinkielisen opetuksen ja kansallisilla kielelliä olevan kirjallisen materiaalin puuttumisesta. Äidinkielisen opetuksen hankkeessa on toiminut yhteensä 50 esiopetusluokkaa kolmella kansallisella kielellä ja 30 aikuisten lukutaitoluokkaa kahdella kansallisella kielellä. Lisäksi on tuotettu opetusmateriaalia ja kaunokirjallisuutta näillä kielillä ja tehty yhdessä Dakarin yliopiston kanssa sereeren kielistä sanakirjaa, johon on jo kerättykin 20 000 sanaa ja nyt on menossa sanojen luokitteluvaihe. Foundiougnen alueella, aivan uudella toiminta-alueella kirkon piirissä, on aloitettu tämän vuoden alusta ruokaturvahanke. Sen myötä kirkko haluaa olla osaltaan vahvistamassa väestön toimeentulomahdollisuuksia alueella, joka on syrjäinen ja kärsii vakavasta vesipu- Senegalin kirkko lahjoitti Kajaanin seurakunnalle alttariliinat, joita käytetään erityispyhinä Linnantauksen seurakuntakeskuksessa. lasta ja maaperän suolaantumisesta. Vesihuoltoa pyritään kehittämään sekä kaivoja rakentamalla että uudenlaista tekniikkaa hyödyntäen mm. suolan poistamiseksi talousvedestä, sadeveden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi ja kastelujärjestelmien kehittämiseksi tippakastelusysteemien avulla. Maataloutta kehitetään myös laadukkaampien siementen, maatalouskoulutuksen ja taimitarhojen kehittämisen avulla. Erityishuomio on kiinnitetty vammaisten henkilöiden selviytymiseen haastavissa olosuhteissa. Senegalin kirkko haluaa tämän hankkeen kautta myös vaikuttaa ympäristönsuojelun kehittämiseen ja biokaasusysteemien, ekologisten uunien ja kompostointiopetuksen avulla pyritään edesauttamaan luonnon suojelemista puuston hakkaamiselta ja kemiallisilta lannoitteilta. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten tuomat haasteet Nämä molemmat kirkon kehitysosaston hankkeet saavat rahoituksestaan 85 % Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoista. Niinpä ensi vuoden kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuvat kipeästi myös Senegalin kirkon toimintaan. Äidinkielisen opetuksen hankkeessa joudutaan sulkemaan yli puolet esikoululuokista, vain 21 luokkaa yhteensä 7 kylässä voi jatkaa toimintaansa ja on keskityttävä esiopetustoimintaan vain sereeren kielellä. Aikuisten lukutaitoluokat ovat palvelleet nimenomaan maaseudun lukutaidottomia naisia, jossa he ovat saaneet 3-vuotisessa ohjelmassa perusteet luku-, kirjoitus- ja laskutaitoihin. Aikuisten luokista suljetaan 2/3 ja toimintaa jatketaan vain Pohjois-Senegalissa pulaarin kielellä kahdeksassa luokassa. Sereeren kielinen sanakirja tehdään kuitenkin loppuun, mutta muuta materaalia ei kansallisilla kielillä pystytä tuottamaan. Näiden leikkausten myötä jää tietenkin myös iso määrä Senegalin kirkon työntekijöitä näistä hankkeista työttömäksi. Tämän ison haasteen senegalilaiset vieraat halusivat jakaa myös Kajaanin seurakunnan kanssa ja pyysivät kajaanilaisia muistamaan pienen vähemmistökirkon ponnisteluja näiden vaikeuksien keskellä. Tiina Tuominen Kajaanin seurakunnan nimikkolähetti, Suomen lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Länsi Afrikassa Senegalin kirkossa Amsterdamin Oude Kerk on kulttuurikeskus Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam laulaa Hector suomentaen Jacques Brelin tunnetun chansonin. Usein hyvin maallistuneeksi koetun Alankomaiden pääkaupungissa Amsterdamissa soivat kuitenkin päivän mittaan useita kertoja kirkonkellojen kutsut keskeltä punaisten lyhtyjenkin aluetta. Carillon eli tornikellopeli on hollantilainen erikoisuus, jonka ääni kajahtaa päivittäin myös Amsterdamin vanhimmasta rakennuksesta, Oude Kerk:ista, eli vanhasta kirkosta. 800-vuotias kivikirkko rakennettiin puisen kirkon raunioille ja uusi kivinen kirkko otettiin käyttöön vuonna 1306. Se oli alkujaan pyhitetty merimiesten nimikkopyhimykselle Pyhälle Nikolaukselle. Aluksi katolilaisena kirkkona toiminut Oude Kerk muuttui uskonpuhdistuksen myötä kalvinistiseksi, ja sellaisena se on säilynyt tähän päivään saakka. Uskonpuhdistus valkaisi kirkon seinät Kuten joissain vanhimmissa suomalaisissakin kirkoissa voidaan nähdä, uskonpuhdistukseen liittynyt kuvakielteisyys turmeli kirkkojen taideaarteita. Kirkkojen seiniä ja kattoja kalkittiin ja "ylimääräistä" taidetta riisuttiin pois. Oude Kerk on kokenut saman kohtalon ja ainoastaan katonrajassa olevat maalaukset säästyivät vuoden 1566 kapinoissa, jotka oli osoitettu katolista kirkkoa vastaan. Vuosisatojen varrella kirkkoa on korjailtu ja muutettu useita ker- toja. Se on kuitenkin yksi alkuperäisimmissä asuissaan olevista rakennuksista esimerkiksi kuuluisan taidemaalarin Rembrandt van Rijnin (1606–1669) ajalta. Itse asiassa Rembrandt oli vakio vierailija kirkossa taiteilijuutensa huippukautena, jolloin hän asui aivan kivenheiton päässä siitä. Hänen lapsensa on myös kastettu tuossa kirkossa. Elettyä elämää lattioiden päällä ja alla Kirkon lattia koostuu kokonaisuudessaan hautakivistä. Nimiä ja symboleita on kaiverrettu kirkon lattiaan, joiden päällä kävely voi tunnetasolla tuntua ainakin Suomesta tulleena turistina hieman hurjalta. Samalla on toki hyvä tiedostaa, että myös vanhojen suomalaisten kirkkojen lattioiden alle on haudattu esimerkiksi aatelisia. Onkin jännittävää muistaa ja huomata vanhempien aikojen yhteiskuntien hierarkkisuus, johon kirkko oli voimakkaasti kietoutunut. Ne, jotka saivat lepopaikkansa kirkon alta, olivat yhteiskunnan silmissä merkkihenkilöitä ja jollain tavalla paremmassa asemassa. Vallalla oli ajatus, että mitä lähempänä alttaria tai kirkkoa oli haudattuna, sitä paremmat näkymät olivat myös tulevaa ylösnousemusta ajatellen. Oli selvää, että tällaisessa tapauksessa esimerkiksi köyhien viimeinen leposija oli jossain kirkkomaan rajoilla. Monenlaista kulttuuria kirkon seinien sisällä Oude Kerk:ssa järjestetään edelleen joka sunnuntai jumalanpalvelus. Kuitenkin kirkon käyttöä on täytynyt laajentaa muillekin osa-alueille. Tänä päivänä se on sekä hengellisten että kulttuurinnälkäisten koh- tauspaikka. Esimerkiksi vuosittain World Press Photo (Maailman lehtikuva) -kuvien näyttely ja palkintojenjako seremonia pidetään siellä. Erilaisia näyttelyitä ja konsertteja on halki vuoden. Tietyllä tavalla voi ehkä ajatella, että Oude Kerk on palannut vanhaan “kulttuurikeskuskauteensa”. Kirkkojen rooli ja merkitys hengellisen ja taiteellisen puolen yhdistäjänä ei ollut esimerkiksi keskiajalla vierasta. Ihmiset tulivat Suomessakin pitkien matkojen takaa kuulemaan Jumalan sanaa, vaihtamaan kuulumiset muiden kyläläisten kanssa, saamaan opetusta, mutta myös kokoontumaan taideaarteiden, sen aikaisen kuvapankin äärelle. Nuusa Parkkinen 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 9 Evankeliumin muuttava voima on lähetystyön ydintä Kajaanin seurakunnan nimikkolähetit Olavi ja Eeva Raassina ovat työskennelleet Suomen Lähetysseuran kautta Venäjällä ja Vienan Kemissä. Yhdessä he ehtivät olla lähetyskentällä vuodesta 2003 saakka. Olavilla työ alkoi jo yli 25 vuotta sitten. Olavi jäi eläkkeelle virastaan Segezan seurakunnan kirkkoherrana. Eeva jatkaa puhevammaisten tulkin töitä. Heidän työnsä tuli päätökseen, mutta työn tulokset elävät. Mikä oli alkusysäys lähetystyöllenne? – Venäjälle lähtemiseen konkretisoitui Neuvostoliiton romahtamisen myötä ja sitä seuranneen uskonnon vapautumisen ja Venäjällä heränneen uskonnollisen heräämisen myötä. Inkerin kirkon uudelleen järjestäytymisen jälkeen alkoi syntyä luterilaisia seurakuntia myös Karjalaan. Inkerin kirkon kirkkohallitus kutsui minut työhön syntymässä olevaan Segezan seurakuntaan, sen hoitajaksi. Olin jo aikaisempina vuosina käynyt Segezassa ja pitänyt siellä hengellisiä tilaisuuksia. Segezaa kohtaan kiinnostukseni johtui siitä, kun Segezan kaupungista oli tullut silloisen kotikaupunkini Lieksan ystävyyskaupunki, Olavi kertoo ja Eeva jatkaa: – Jesajan kirjan 6:4 sanoo näin: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Niin minä vastasin: Tässä olen, lähetä minut!” Hengellisen heräämisen myötä kyselin ja pyysin Jumalalta samoin: ”Lähetä minut!” Elämäni solmujen auettua tein ystävien kanssa matkan Vienan Karjalaan, Segezan kaupunkiin vuonna 1996. Erään kurssin Olavi ja Eeva Raassinan kuva-arkistosta lopputyönä tein tutkielman Inkerin kirkosta, Segezan seurakunnasta. Niinpä Jumala vastasi pyyntöihini, kun tapasin matkallani seurakunnan hoitajana toimineen Olavin. Saman vuoden lopulla sukunimeni vaihtui Raassinaksi. Tuntuu kuin hengellinen työ olisi laskettu eteeni kuin tarjottimella. Lähetyskurssin jälkeen yhteinen työmme Inkerin kirkossa alkoi virallisesti vuonna 2003. Historian kipeät muistot Molemmat ovat sitä mieltä, että antoisinta lähetystyössä on nähdä evankeliumin muuttava voima ihmisten elämässä. Venäjän historia on antanut erityisen mausteensa Olavin ja Eevan työlle. Neuvostoliiton aikana uskonnollisuus oli kiellettyä. Inkerin kirkossa on ollut paljon jäseniä, joita on kuljetettu elämänsä aikana eripuolille laajaa Venäjää. Nämä ihmiset eivät ole saaneet puhua asiasta Neuvostoliiton aikaan. Olavi ja Eeva painottavatkin, että on ollut tärkeää kuunnella heitä ja elää heidän kanssaan menneitä vuosia, joihin sisältyy hyvin kipeitäkin muistoja. – Siksi olemme sanoneet: ”Vaikka emme ole fyysisesti käyneet Siperiassa, mutta virtuaalisesti olemme matkanneet siellä usein”. Tämä sukupolvi on jo väistymässä ja uusi sukupolvi on ottamassa vastuuta Inkerin Kirkossa, Olavi ja Eeva kertovat. Vaikka jumalanpalveluselämää ei ole voinut toteuttaa tuohon aikaan julkisesti, keskusteluissa on tullut ilmi, että se on kuitenkin elänyt sydämen sopukoissa. Uuden vapauden myötä usko sai puhjeta uuteen elämään. Sitä ovat saaneet Eeva ja Olavi olla todistamassa ja tukemassa. Työ saa jatkua Perustyö Segezassa ja Inkerin kirkossa ovat olleet samanlaista kuin Nimikkolähetit Olavi ja Eeva Raassina jäävät ansaitulle eläkkeelle Segezan seurakunnan työstä. perusseurakuntatyö Suomessakin. Työn resurssit ovat kuitenkin olleet hyvin erilaiset: Inkerin kirkon seurakunnat ovat pieniä itsekantavia eikä niillä ole verotusoikeutta kuten ei millään kirkkokunnalla Venäjällä ole. Monet seurakunnat tarvitsevat vielä ystävien ja ystävyystahojen apua taloudellisesti. Pyrkimys on kuitenkin taloudelliseen riippumattomuuteen, kuten muillakin lähetyskentillä. Työtä on joutunut soveltamaan tilanteisiin ja resursseihin sopiviksi, esimerkiksi vainajat siunataan yleensä hautausmaalla. Segezan seurakunnan erityispiirteitä ovat kaupungin kupeessa olevat vankilat, joissa on tuhansia vankeja. Tällä hetkellä niihin pää- sy muilta kuin ortodoksipapeilta on hankalaa. Yhteistyötä on kuitenkin vankiloiden suuntaan ollut: Segezan kirkon kalusteet tehtiin vankilan verstaassa. Toinen Segezaa määrittelevä seikka on kaupungin asukasluvun jatkuva vähentyminen. Nuoret lähtevät opiskelemaan muualle, vain harvat palaavat enää Segezaan. – Olemme iloinneet siitä, kun monet heistä kuitenkin löytävät seurakuntayhteyden uudelta paikkakunnalta. Siksi olemme sanoneet, että Segezan seurakunta on yhteydenrakentaja eli ”siltaseurakunta”, Olavi ja Eeva sanovat. Segezan seurakunnan työtä jatkaa tulevaisuudessa oma kansal- linen pappi, hänet on otettu hyvin vastaan. Olavi ja Eeva kertovatkin, että omien kansallisten työntekijöiden saaminen seurakuntien hoitajiksi on lähetystyön yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tässä mielessä eläkkeelle on voitu jäädä hyvillä mielin. Olavi ja Eeva haluavat lähettää terveisiä myös Kajaanin seurakunnalle: – Haluamme kiittää Kajaanin seurakuntaa, lähettäjiä ja esirukoilijoita yhteistyöstä ja tuesta jota olemme saaneet osaksemme. Toivomme teille kaikille Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää! Nuusa Parkkinen Nuusa Parkkinen Reformaation myötävaikutuksesta kirkon seiniä kalkittiin valkoisiksi. Taidetta on kuitenkin monessa muodossa edelleen jäljellä. Merkittävässä roolissa ovat aatelisten ja muiden merkkihenkilöiden haudat. Oude Kerk sijaitsee keskeisellä paikalla. Turistivilinä on tuttu näky. 10 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Seurakunnan olohuoneen viikkotoiminta 25.11. Gospelkuoro klo 18. 26.11. Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen käsityöja keskustelupiiri klo 13. 26.11. Nuorten aikuisten -ilta klo 19. 27.11. Nuorten ilta klo 18-20. 2.12. Gospelkuoro klo 18. 3.12. Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen käsityö- ja keskustelupiiri klo 13. 3.12. Keskusteluilta Kohtuuskomissio. Teemana kansalaisaktivismi, vieraana Sotkamon kappalainen Antti Lankinen. Klo 18-20. 4.12. Nuorten ilta klo 18-20. 9.12. Gospelkuoro klo 18. 10.12. Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen käsityöja keskustelupiiri klo 13. 11.12. Nuorten ilta klo 18-20. Vaara-kollektiivi esittää Suurta työttömyysmusikaalia Olohuoneella 1.12., 5.12., 8.12., 12.12. ja 19.12. klo 20. Näytelmä kestää 1h 45min. Liput 15/20e. Vara- OLO HUONE ukset sähköpostilla [email protected]. Ennakkoliput myynnissä Leipomo Pekka Heikkisen kahvilassa. ”Kolme ystävystä hengaa pienessä olohuoneessa ja kuluttaa aikaa. Juttu lentää, läppäkone laulaa, kunnes maan pettäessä yhtäkkiä alta aukenee heidän eteensä koko kainuulaisen työttömyyden sekasortoinen historia hätäaputyömaineen ja arvaamattomiin ulottuvuuksiin repeävine siirtolaisuuksineen. Absurdi ja viihdyttävä epänäytelmä kolmesta kaveruksesta myyttisessä pikkukaupungissa, jossa mielikuvitus voittaa todellisuuden. Näytelmä alkaa kirjaimellisesti Välikadulta ja sisältää myös musiikkia." Kohtuus on vanha kristillinen hyve Kohtuuskomissio on Kajaanin seurakunnan yhteiskunnallisen työn järjestämä keskustelufoorumi, jossa pohditaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kohtuullisen elämän erilaisia puolia. Ajatus on, että jokaisella kerralla tilaisuus avataan pienellä alustuksella, jossa on otettu huomioon sekä aatehistorian että teologian näkökulmia. Paikalla on aina ainakin yksi haasteltava, joka avaa omasta näkökulmastaan aihetta. Yleisö voi osallistua keskusteluun ja haastaa myös omia ajatuksiaan. Tämän syksyn aikana kohtuuskomissio on kokoontunut jo kaksi kertaa seurakunnan olohuoneella. Teemoina ovat olleet eettinen ruoka ja elämää metsässä. Eettisestä ruuasta olivat keskustelemassa kainuulainen metsästäjä Jenni Kitti ja kainuulainen vegaani Terhi Heimonen. Ruoka ja sen tuotanto ovat liikenteen ja asumisen lisäksi suurimmat ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät. Filosofisesti ajateltuna ruokailussa ollaan aina tekemisissä elämän ja kuoleman kysymysten kanssa. Illan puitteissa pohdittiin sekä uskontojen syömisen etiikkaa että metsästäjien arvomaailmaa ja kasvissyöntiin liittyvää maailmankuvaa. Mikä olisi kestävä ruokavalio yhteisen luomakunnan ja tulevien sukupolvien kannalta? Mitkä moraaliset näkökulmat puoltavat millaistakin ruokavaliota? Toisen teeman, elämää metsässä -nimitys tuli yhdysvaltalaisen 1800-luvulla eläneen filosofin Henry David Thoreaun saman nimi- sestä kirjasta. Eräopas ja tietokirjailija Jouni Laaksonen oli puhumassa teemasta: Hän on Etelä-Suomesta Kuhmon perukkaan muuttanut, kahden pienen lapsen isä, joka on kirjoittanut useita teoksia luonnossa retkeilemisestä. Perheen arvomaailmaan kuuluu pyrkimys elää luomakuntaa kunnioittaen. Heidän tapauksessaan tämä tarkoittaa mahdollisimman yksinkertaista elämää. He asuvat vanhassa puutalossa, jota lämmitetään polttopuilla, talossa ei ole juoksevaa vettä eikä vesivessaa, ruokaa kasvatetaan talven varalle omalla kasvimaalla, suomalaisesta luonnosta ja retkeilystä nautitaan ja kuluttamiseen pyritään kiinnittämään huomiota. Keskustelun lomassa ilmapiiri oli kannustava: pienistä asioista voi lähteä liikkeelle ja kohtuus eri ihmisten kohdalla voi tarkoittaa hieman erilaisia asioita. Vuoden viimeinen kohtuuskomissio järjestetään torstaina 3.12. kello 18 alkaen. Silloin pureudutaan siihen, mitä oikein on kansalaisaktivismi. Mitä se voi käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Sotkamon kappalainen Antti Lankinen on haastateltavana. Nuusa Parkkinen Kainuun Prikaatille vihittiin kenttäkirkko Kainuun Prikaatilla vietettiin juhlahetki torstaina 19.11., kun sotilaspastori Heikki Korva ja kenttärovasti Penna Parviainen siunattiin tehtäviinsä Kenttäkirkon vihkimisen yhteydessä. Kenttäkirkon nimeksi on annettu Voitontien kirkko läheisen tien mukaan. – Symboloikoon Voitontien kirkko nimenä jotain paljon suurempaa kuin vain tien nimi, Penna Parviainen sanoi saarnassaan vihkimistilaisuudessa. Hän rohkaisi kenttämessuun osallistuneita luottamaan Jumalan sanan lupauksiin. ”Te kaikki olette valon lapsia. Älkää vaipuko epätoivoon.” Hän osoitti rukouksessa muistosanansa myös Pariisin terrori-iskun uhreille, ja pyysi, että Jumala vaikuttaisi ihmisissä rakkautta ja yhteisymmärrystä. Kenttäkirkon vihkimistilaisuuteen oli kutsuttu Kainuun Prikaatin yhteistyötahojen edustajina Kainuun seurakuntien edustajat, ortodoksiseurakunnan edustajat, maanpuolustusjärjestön edustajat sekä sotilaskotisisarten edustajat. Kenttämessun jälkeen pidetyssä juhlassa kenttäpiispa Pekka Särkiö kiitti tehtävistään luopuvia sivutoimisia pappeja Tuomo Ruuttusta ja isä Andreas Larikkaa. – Sivutoimisten pappien olemassaolo muistuttaa, että sodan aikana vakinainen ja sivutoiminen pappi työskentelivät rinnakkain. On tärkeää, että varuskuntapapeilla säilyy kiinteä yhteys seurakuntiin. Ruuhka-aikoina sivutoimiset papit vähentävät vakinaisten työkuormaa, mutta tuovat elämänko- Sanna Kotimäki Kuvassa Eversti Vesa Virtanen, lääninrovasti Risto Kormilainen, kenttäpiispa Pekka Särkiö, kenttärovasti Vesa Aurén, sosiaalikuraattorit Merja Komppa ja Piia Huttunen siunasivat Penna Parviaisen Kainuun Prikaatin kenttärovastiksi ja Heikki Korvan sotilaspastoriksi. kemuksellaan myös laajempaa näkökulmaa työhön. Hän piti tärkeänä myös toisen kansankirkon opetuksen ja sielunhoidon turvaamista varusmiehille. Tehtäviin siunatuille hän toivotti siunausta ja onnea työhön. ja rohkaisi heitä tarttumaan työhön omalla persoonalla, omilla lahjoillaan. Tilaisuuden lopuksi marraskuun alussa Kainuun Prikaatin komentajana aloittanut eversti Vesa Virtanen kuvasi hyvin tilaisuuden tunnelmaa henkilökohtaisella luonnehdinnalla: – Tämä päivä on Kainuun Pri- kaatille tärkeä päivä, kun saimme kaksi uutta pappia ja kenttäkirkon. En koskaan ennen ole ollut kenttäkirkon vihkiäisissä. Tämä on ollut rauhoittava tilaisuus. Välillä kiire tuntuu jatkuvalta ja maailman tilanne aiheuttaa ihmisissä huolta. On hyvä hiljentyä ja nähdä, mikä merkitys on kirkon työllä yhteiskunnan keskellä ja puolustusvoimissa. Kun henkinen kriisinkestävyys joutuu koetteille, tarvitaan hyvää yhteistyötä, toivoa ja valoa. Sanna Kotimäki Arpa lankesi minulle ihanasta maasta... Kun ikä alkaa hiipua, kolmea vaille 80 vuotta, ja muistelee mennyttä, voi yhtyä noihin sanoihin. Lasten laulussa sanotaan: Sä annoit mulle rakkaat vanhempani, ne hyvään oikeaan on ohjaajani. Olen syntynyt maaseudun rauhaisaan kylään. Kymiyhtiön tallirengin poikana. Muistoissani on eräs pyhäkoulu, tuossa pirtissä, jossa olen syntynyt. Meillä oli pyhäkoulun opettajana tosiuskovainen täti. Erään kerran, kun hän piti loppurukousta, hän vaikeni kesken rukouksen, joka oli laulun säkeistö: Siellä sitten näen sun, Vapahtajan siunatun kiitän enkelien... Hän jäi katsomaan meitä, lasten yläpuolelle näkemäänsä enkeliä. Hän oli jälkeenpäin kertonut vanhemmalle siskolleni näkemästään näystä. Siellä jäi Sanan siemen sydämeeni. Kun sitten kasvoimme maaseudulla tehden metsätöitä Kymin saloilla, se on varjellut monelta pahalta, mitä "suuressa maailmassa oppii". Kun taas oli isot hakkuut Teerimäen kuivilla kankailla vuonna 1958, oli helle kesä ja tulen teko oli kielletty hakkuualueella. Miehet kysyivät johtajalta, eikö kahvia saisi keittää. Johtaja sanoi: Kahvin keittoa ei voi kieltää, mutta Valkeaa ei saa tehdä. Minut palkattiin Lehtokankaan kolmiomittaustorniin palovartiaksi. Kuva Reino Häkkisen armeija-ajalta vuodelta 1960. Siellä olin kaksi kuukautta päivät, pyhät ja arjet. Kun miehet majailivat Teerimäenkämpällä, tekivät he hakkuutyötä pyhät ja arjet. Kotona oli opetettu, kirkkoaikana ei saanut lähteä raitille "joutavoimaan". Niinpä minä elin isän ja äidin Raamatun mukaan. Kun sitä aloin lukea, muistuivat Saimi-täidin opetukset mieleen. Kun lukutuokio osui kohtaan: "Kun Jeesus kutsui opetuslapsia sanoen, seuraa minua." Silloin tunsin tuon kutsun ja päätin lähteä Jeesusta seuraamaan. Sitä on kestänyt 57 vuotta ja monelta pahalta olen vält- tynyt. Joudun yhtymään laulun sanoihin: 1. Ei aina ole vaellus, kuin kotka lentoon. Vaan usein uhkaa uupumus, ja hetki lohduton. 2. Vaan kuitenkin mua paimen on laumassaan kantanut, ei ole ollut armoton, ei tielle jättänyt. Usein kuulee kysymyksen, miten tullaan uskoon. Sehän käy niin, että usko tulee meidän sydämiin. Niin kuin sanassa sanotaan: Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Myös tutkimalla ja uskomalla sanan neuvot. Reino Häkkinen 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 11 Seurakunnan joulussa jazzia ja puurojuhla Heimo Haverinen Joulun lähestyessä Kajaanin seurakunta järjestää useita tilaisuuksia eri puolella kaupunkia. Joulun ajan tapahtumat aloittaa adventin perhemessu ja keittolounas Lehtikankaan kirkossa. Hoosianna-virsi kajahtaa ja joulun odotus voi virallisesti alkaa. Kajaanin seurakunnan kaikissa kirkoissa vietetään ensimmäisen adventtisunnuntain messua 29. marraskuuta. Lehtikankaan kirkossa 1. adventtisunnuntaita vietetään perhemessun merkeissä. Messu alkaa klo 12. Kerhoissa on harjoiteltu lauluja ja askarreltu messuun rekvisiittaa. Mukana messussa on laulullaan palvelemassa Keskuskoulun 7cluokka. Perhemessun kesto on noin 45 minuuttia, jonka jälkeen tarjolla on keittolounas. Lounas maksaa juuri sen verran kuin itse kukin katsoo sopivaksi. Kaikki lounaan tuotot käytetään lapsiperheiden parissa tehtävään diakoniatyöhön Lehtikankaan alueella. Kajaanin kirkossa päästään keskiviikkona 2.12. klo 18 rentouttavaan ja jazzahtavaan joulutunnelmaan. Christmas Jazz –konsertissa esiintyy jazzduo Mariah Hortans ja Mathias Sandberg. Duon ohjelmisto muodostuu mm. Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klassisista joulusävellyksistä, pohjoismaisis- Jazzduo Mathias Sandberg ja Mariah Hortans esiintyvät Kajaanin kirkossa keskiviikkona 2.12. klo 18. Kaiken kansan puurojuhla järjestetään tänä vuonna Keskusseurakuntakodilla 9.12. klo 11.30 alkaen. ta joululauluista ja englanninkielisistä Christmas carols:sta. Musiikki on saanut uuden sovituksen, jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä. Kirkon ovella myydään 5 € hintaisia ohjelmalehtisiä. Perjantaina 4.12. Kajaanin kirkkoon saapuu konsertoimaan parikymmenpäinen joukko kirkkomusiikin opiskelijoita Sibelius-Akatemian Kuopion osastolta. Konsertissa kuullaan jouluista musiikkia kuorolauluna ja sooloesityksinä. Mukana on myös kajaanilaisille tuttuja opiskelijoita, mm. Anssi Pyykkönen, Kaisa Alasaarela ja Rebekka Heikkilä. Konsertti alkaa klo 18. Ovella myydään 10 euron hintaisia ohjelmia. tolta (040 0731305), jonne ilmoittautumiset 27.11. mennessä. Kaiken kansan puurojuhlaa vietetään puolestaan 9.12. keskusseurakuntakodilla. ”Kutsumme kaikki kajaanilaiset kokoontumaan yhteen joulun odotuksen hengessä!” aluekappalainen Perttu Kyllönen toivottaa. Tarjolla on puuroa ja muita joulupöydän herkkuja. Luvassa on vapaata yhdessäoloa, laulua ja iloa. Ovet aukeavat ja puurolautaset täyttyvät klo 11.30 alkaen. Ohjelmaa on klo 12 ja klo 13. Tarjoilu päättyy klo 14.30 mennessä. Tapahtuma ja tarjoilut ovat kaikille maksuttomia. Mukana järjestelyissä on useat seurakunnan vapaaehtoiset. Lausuntataiteilija Jouko Heikkinen ja selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen johdattavat jouluesi- Kainuun Opistolla vietetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. valtakunnallista perinteeksi muodostunutta miesten adventtitapaamista. Tämän vuoden aihe on Siionin virren säe ”Rauhan juhlaa soittakaa”. Piispa Voitto Huotari puhuu teemasta ja toisena pääpuhujana on parivuotta sitten kirjallaan ”Raaka tie Raatteeseen” kohahduttanut historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarja. Hänen puheenvuoronsa aiheena on ”Talvisodan henki?” Muuten tapahtuma etenee jouluisten virsien, yhdessäolon ja seurustelun merkeissä. Ohjelman päätteeksi syödään joulupäivällinen, jonka jälkeen päivä päättyy opiston lähimetsässä jätkänkynttilä kirkkoon. Tarkempaa tietoa ohjelmasta löytyy www.h-y.fi tai Kainuun Opis- tyksessään kuulijat seimen äärelle sunnuntaina 13.12. klo 18 Kajaanin kirkossa. Heikkinen ja Varoset ovat nivoneet yhdeksi kaareksi mm. Lassi Nummin joulurunoja, jouluevankeliumin Agricolan vanhalla suomen kielellä, ajatonta klassista musiikkia sekä joitakin selloduon itsensä tekemiä raikkaita sovituksia tunnetuista joululauluista. Tarina lähtee liikkeelle nykyajan hälisevästä joulusta edeten ja rauhoittuen asian alkulähteelle, seimen äärelle. Konserttiin voi ostaa 10e hintaisen käsiohjelman. Kajaanin seurakunta toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi joulun ajan tapahtumiin Lähelle on välillä pitkä matka – kommunikaation haasteet parisuhteessa Hyvä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on ihmisen perustarve. Siitä vaille jääminen aiheuttaa tyytymättömyyttä, kärsimystä ja negatiivista ilmapiiriä kaikissa ihmissuhteissa, etenkin parisuhteessa. Moni varmasti miettii oman parisuhteen vaikeina hetkinä, kun ollaan täysin napit vastakkain toisen kanssa ja yhteys on katkennut, miten vuorovaikutus voikin välillä olla niin hankalaa. Tuttu ihminen tuntuu olevan valovuoden päässä ja täysin tavoittamattomissa. Ymmärrystä tilannetta ja toista kohtaan ei ehkä löydy kummaltakaan. Kun tilanne on niin sanotusti päällä ja vuorovaikutus katkolla, puolisot reagoivat yleensä itselleen ominaisella tavalla. Toinen tai molemmat saattavat huutaa kovasti ja kierrokset käyvät kovilla. Syytöksiä satelee puolin ja toisin. Viha kiehuu. Tai sitten toinen tai molemmat vetäytyvät pois tilanteesta, eikä puolisoon saa mitään kontaktia. Tunteet painetaan sisäänpäin. Mykkäkoulua voi jatkua pitkäänkin. Avoin ja empaattinen suhtautuminen toiseen on vaikeaa, sillä molemmat reagoivat oman puolustusmuurin takaa. Riitatilanne tuntuu usein uhkaavalta, siksi itseä ja omia herkkiä tunteita on tarve suojata joko hyökkäämällä tai vetäytymällä. Vaikeat pattitilanteet parisuhteessa ovat ahdistavia kokemuksia, sillä asiat jäävät helposti selvittämättä ja puhumatta loppuun. Yhteyden katkeaminen puolisoon tekee kipeää ja herättää turvattomuutta. Loukkauksia tai pitkää puhumattomuutta voi olla vaikea antaa anteeksi, mikä murentaa keskinäistä luottamusta. Vaikka vaikeasta tilanteesta päästäisiin jonkin ajan kuluttua eteenpäin, jää pinnan alle kuitenkin helposti kytemään puhumattomia asioita, tunteita ja tarpeita, jotka nostavat päätään taas seuraavan konfliktin kohdalla. Monesti vuorovaikutusvaikeudet noudattavat parisuhteessa tiettyä kaavaa tai sykliä. Arjen keskellä tulee eteen jokin laukaiseva tekijä, joka saa riitaisan vuorovaikutuksen pyörimään. Kyse ei useinkaan ole pelkästään asiasta, josta riidellään, vaan paljon syvemmistä pari- suhteen kysymyksistä kuten olenko sinulle tärkeä, tulenko kuulluksi, haluatko minulle hyvää? Näitä haavoittuvia tarpeita voi olla vaikea ottaa puolison kanssa puheeksi. Siksi on helpompaa moittia toista esimerkiksi tekemättömistä kotitöistä kuin sanoa, että minua pelottaa, välitätkö minusta vielä oikeasti. Parisuhteen negatiivisen vuorovaikutuksen syntymiseen ja ylläpitoon tarvitaan kaksi ihmistä. On tärkeää yhdessä pohtia, miksi puolustaudumme niin herkästi toiselta. Miksi meidän kahden välille kehittyy helposti negatiivinen vuorovaikutus rakentavan keskustelun sijaan? Miksi ristiriitatilanteet herättävät uhkaa? Miksi varjelemme omaa näkökantaamme viimeiseen asti? Miksi vetäydyn ja vältän konfliktia tai vastaavasti huudan ja raivoan? Tärkeää on myös pysähtyä miettimään, millaista vuorovaikutusmallia kannamme mukanamme lapsuuden kodeistamme ja varhaisista ihmissuhteistamme. Tällaisten tarkastelujen ja keskustelujen kautta päästään parisuhteessa syvemmän ja avoimemman pohdinnan tasolle, jossa tulevat näkyväksi pohjimmaiset tunteet, tarpeet ja opitut mallit näkyvän käytöksen takaa. Kun näitä syvempiä tasoja uskaltaa tarkastella ja myös raottaa puolisolle, on arjen keskellä helpompi elää. Silloin ristiriitatilanteessa ei tarvitse heti puolustautua, vaan voi sanoa, että tämä tuntuu minusta pahalta, koska… Arjen vuorovaikutustilanteet kärjistyvät harvemmin pattitilanteeksi, kun on jollain lailla tietoinen omien tunteidensa alkuperästä ja puhuu itsestä toisen syyttämisen tai mököttämisen sijaan. Silloin myös haluaa oikeasti kuulla, mitä toisella on sanottavaa. Tämä lisää ymmärrystä niin puolisoa kuin itseä kohtaan. Aiemmin mahdottomilta tuntuneet konfliktitilanteet voivat muuttua keskustelujen ja luottamuksen lisääntymisen jälkeen kohtuullisen ymmärrettäviksi ristiriitatilanteiksi, jotka voidaan yhdessä selvittää. Konflikteja parisuhteessa ei voi välttää eikä tarvitsekaan. Ne kuuluvat elämään ja suhteessa olemiseen. Olennaista on oppia käsittelemään erimielisyyksiä niin, että molemmat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Vuorovaikutusongelmat ovat yksi yleisin syy hakea ulkopuolista keskusteluapua parisuhteeseen. Näiden asioiden äärelle pysähtyminen saattaa joskus viedä molemmat puolisot aika syvällekin tarkastelemaan omaa itseä ja tapaa olla suhteessa toiseen. Hyvää vuorovaikutusta voi ja kannattaa opetella. Hyvä yhteys puolisoon pitää suhteen läheisenä, jolloin ei tarvitse arvailla puolison ajatuksia eikä tehdä omia tulkintoja. Kun kommunikaatio ja luottamus toimivat, molemmat pyrkivät toimimaan rakentavasti myös riitatilanteissa ja niistä päästään kohtuullisessa ajassa yhteistuumin yli. Lähelle on välillä pitkä matka. Mutta se matka on tekemisen arvoinen. Maija Räihä Perheneuvoja 12 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI SEURAKUNTA ELÄÄ SEURAKUNTA TOIMII Kasteen armoliittoon Aada Sofia Tuulikki Karppinen Jimi Sulo Sakari Heikura Joose Armas Keränen Nelli Maria Mulari Veikko Olli Hermanni Juntunen Väinö Elias Heikkinen Elma Amanda Heikkinen Hilla Tähti Amalia Haataja Matti Eemeli Saari Otso Viljami Kinnunen Aino Milka Olivia Heikkinen Juho Lenne Einari Laatikainen Matias Veeti Antero Savolainen Viljami Eetu Olavi Kilponen Elea Inkeri Koskelo Lauri Niila Johannes Pyylampi Miro Ville Olavi Sivonen Oona Eveliina Karjalainen Visa-Kalle Juhani Korhonen Aatos Reeti Mikael Kemppainen Amanda Aurora Ahonen Eedla Aliisa Patjas Eino Esko Olavi Mäenpää Elli Sofia Henriikka Moilanen Iira Helena Serafia Seppänen Luka Markus Myllylä Lumi Helmi Adeliina Ovaska Seela Elida Kivilompolo Avioliittoon vihityt Harri Esko Olavi Partanen ja Anne Pauliina Ovaska Ajasta iäisyyteen Jorma Kalervo Heikkinen 66 v Toivo Olavi Leinonen 71 v Satu Teresa Sievers 43 v Aino Annikki Tolonen 91 v Anna Sylvi Emilia Virkkunen 87 v Hilja Helena Rimpiläinen 81 v Jesse Joonas Henrik Tervonen24 v Lempi Amanda Hentunen 90 v Matti Pekka Iivari Kovalainen 78 v Raija Paula Marjatta Vepsäläinen 75 v Toivo Kalevi Luostarinen 84 v Eino Eljas Ronkainen 86 v Raimo Antero Paavola 66 v Aarne Heikki Leinonen 87 v Aarne Olavi Karjalainen 89 v Helli Vappu Kauhanen 86 v Hilkka Liisa Rytkönen 89 v Pentti Jokela 81 v Sirkka Liisa Lerssi 82 v Eljas Vihtori Rankinen 87 v Erkki Matias Utriainen 87 v Helmi Maria Haataja 93 v Hilda Amanda Marjamaa 96 v Timo Kalevi Huusko 42 v MARRASJOULUKUUN KOLEHTIKOHTEET su 29.11. – 1. adventtisu – Kuninkaasi tulee nöyränä Lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta teemalla ”Kaikki eivät ole turvassa omassa kodissaan”. Kolehti käytetään perheiden, naisten ja lasten asemaa parantavaan sekä ihmiskaupan vastaiseen työhön Aasiassa, Afrikassa, Boliviassa ja Venäjällä. su 6.12. – Itsenäisyyspäivä – Kiitos isänmaasta Veteraanien parissa tehtävän hengellisen työn tukemiseen Veteraanivastuu ry:n kautta. su 13.12. – 3. adventtisu – Tehkää tie Kuninkaalle Oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Vuohengin alue Kirkko Kirkkokatu 19 To 26.11. klo 18 iltamessu, omaishoitajien viikko, Nuusa Parkkinen Matti Juntunen Su 29.11. klo 10 messu, Jyri Kitti, Jukka Kekki, Anssi Pyykkönen, kirkkokuoro, klo 18 konsertti, Petri Laaksonen. Ohjelma 15 €. Ma 30.11. klo 7 aamurukous ke 2.12. klo 18 konsertti, Christmas Linnantauksen alue Linnantauksen kirkko Kaplastie 2 Ke 25.11. klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Antti Minkkinen To 26.11. klo 17.30 laulavat ystävykset Su 29.11. klo 12 ensimmäisen adventtisunnuntain messu, Antti Minkkinen, Anu Pyykkönen ja Linnantauksen alueen avustajakoulutusnuoret, Keskuskoulun 9C-luokan kuoro. Ma 30.11. klo 18 miesten hengellisten laulujen ilta Yhdistystoiminta Herättäjä-yhdistys La 5.12. miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Aiheena Siionin virren säe ”Rauhan juhlaa soittakaa”. Piispa Voitto Huotari ja historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarja. Tarkempaa tietoa ohjelmasta löytyy www.h-y.fi tai Kainuun Opistolta (040 0731305), jonne ilmoittautumiset 27.11. mennessä. Tilaisuuslista osoitteessa www.h-y. fi/214-kainuun-seurakalenteri Kansanlähetys Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Toimisto puh. 044-277 4616 (avoinna ti-to klo 9-13) Sunnuntaiseurat klo 17 Lähetyspiiri ma klo 12.30 pariton viikko Jazz: Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo. Ohjelma 5 €. To 3.12 klo 18 iltamessu, Perttu Kyllönen, Peter Ingman Pe 4.12. klo 18 konsertti, Siblius-Akatemian Kuopion osaston kirkkomusiikin opiskelijat. Ohjelma 10 €. Su 6.12. klo 9.30 kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla Kajaanin kirkon pihassa, klo 10 messu, Markus Hytönen, Anitta Kuusinen, klo 14.30 kajaanilaisten partiolippukuntien soihtukulkue ja seppeleen lasku sankarihaudoille, klo 15 partiolaisten kirkkohetki ja lupauksenanto, klo 18 Kansanlähetyksen radioseurat, Reijo Kemppainen ja Jaana Raesalmi Ma 7.12. klo 7 aamurukous To 10.12. klo 18 iltamessu kauneimpien joululaulujen kera, Markus Hytönen, Perttu Kyllönen, Niina Hautala La 12.12. klo 17 joulukonsertti, Johanna Piipponen, Pekka Mikkola, Olli Pautola & Co. Su 13.12. klo 10 Liikuttava messu, Aila Kemppainen, Jyri Kitti, kerholaisia ja pyhäkoululaisia mukana, glögi- ja piparitarjoilu, klo 18 konsertti, Matka seimen äärelle -selloduo; Lausuntataiteilija Jouko Heikkinen ja selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. Ohjelma 10 €. Ke 2.12. klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Aila Kemppainen To 3.12. klo 17.30 laulavat ystävykset Pe 4.12. klo 18.30 naisten jouluinen ilta, järjestää Rauhanyhdistys Su 6.12. klo 12 itsenäisyyspäivän perhemessu ja tarjoilua, Antti Minkkinen, 45 minuutin toiminnallinen kirkkohetki ja ehtoollinen, kirkkokahvit sinivalkoisissa juhlatunnelmissa. Ma 7.12. klo 18.30 miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ti 8.12. klo 14 raamattupiiri Ke 9.12. klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Marjatta Fröberg To 10.12. klo 17.30 laulavat ystävykset Su 13.12. klo 12 messu, Matti Oikarinen, klo 16 veisuumessu kirkkokuoron 60-v. juhlavuotena, kuoroa johtaa Päivi Rimpiläinen ja liturgina toimii rovasti Tuomo Ruuttunen Ti 15.12. klo 18.30 miesten raamattu- ja keskustelupiiri, päättäjäiset, kahvit ja joululauluja Ke 16.12. klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit sekä kauneimmat joululaulut, Matti Oikarinen, klo 18 lasten kauneimmat joululaulut, Antti Minkkinen La 19.12. klo 18 konsertti, Jouko Säily 75 v., vapaa pääsy Nuttupiiri ma klo 15 parillinen viikko Perheraamispiiri ti klo 14 Raamattupiiri ti klo 17 Rukouspiiri to klo 11 Raamattupiiri to klo 15 Miestenpiiri to klo 18 pariton viikko, Lohtajan Kerhotila, Satumaantie 4. Lentopalloa Kajaani-hallissa ke klo 17 Su 29.11 klo 17 Adventtiseurat, Leena ja Jorma Karjalainen. La 5.12 klo 9-12 Talkoot Su 6.12 klo 18 Itsenäisyyspäivän seurat, Reijo Kemppainen ja Jaana Raesalmi To 10.12 klo 18 Kohtaamispaikka, laulua, rukousta ja opetusta iltateen äärellä. La 12.12 klo 10-13 Joulumyyjäiset su 13.12 klo 17 Puistomessu, Lehtikankaan kirkolla, opetuksessa Veikko Kettunen. Pyhäkoulut lapsille ja kahvitarjoilu. Su 20.12 klo 13 Joulujuhla. Ma 14.12. klo 7 aamurukous Ke 16.12. klo 15 kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 9.30 joulukirkko kehitysvammaisille, klo 18 Hiljaisuuden messu, Nuusa Parkkinen, Heimo Haverinen, Niina Hautala Pe 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Anitta Kuusinen La 19.12. klo 19 konsertti, Saara Aalto, Teemu Roivainen, Keskuskoulun kuoro Su 20.12. klo 10 messu, Nuusa Parkkinen, Marko Miettinen, klo 16 kauneimmat joululaulut, Antti-jussi Pulli, klo 18 kauneimmat joululaulut, Nuusa Parkkinen, klo 20 kauneimmat joululaulut, Miiro Murtoperä To 3.12. klo 9.30 leskiryhmä, klo 18 kirkkokuoro Su 6.12. klo 16 Kajaanin Korvenpoikien puurojuhla Ma 7.12. klo 12 mielenterveyskuntoutujien porinapiiri Ke 9.12. klo 11.30 kaiken kansan puurojuhla To 10.12. klo 18 kirkkokuoro Keskusseurakuntakoti Ti 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 18.30 naisten raamattu- ja keskustelupiiri Kirkkokatu 26 Ke 25.11. klo 12.30 seurakuntakerho, Riitta Laatikainen To 26.11. klo 18 kirkkokuoro Ti 1.12. klo 10 ystäväkerho, klo 17 pyhäkouluohjaajien palaveri Su 20.12. klo 15 metsäkirkko, (paikka ilm. myöhemmin) Matti Oikarinen, Aila Kemppainen Nakertajan seurakuntakoti Muramaantie 6 Ke 25.11. klo 18 rukouspiiri, pikkujoulu, Aila Rimpiläinen Ke 2.12. klo 17.30 joulupuuro ja kauneimmat joululaulut, Antti Minkkinen, Seija Turunen Ti 8.12. klo 17.30 Kuurojen lähetyspiiri Tapahtumista lisää os.kainuu.sekl.fi Kajaanin Rauhanyhdistys Katiskatie 2 Ke 25.11. klo 19 Seurat, Juha Heikkilä La 28.11. klo 18 Seurat, Timo Hentilä Su 29.11. Pyhäkoulut pyhäkoulupiireittäin klo 16 ja 17.30 Seurat, Pekka Tölli, Tapani Kangas Ke 2.12. klo 19 Seurat, Juuso Kopperoinen Pe 4.12. klo 18.30 Naistenilta Linnantauksen kirkossa, jouluinen sävelilta La 5.12. klo 18 Seurat, Osmo Leppänen Su 6.12. Pyhäkoulut pyhäkoulupiireittäin klo 16 Itsenäisyyspäiväseurat, Matti Määttä Ke 9.12. klo 19 Seurat, Esa Rimpiläinen To 10.12. klo 10 Seurat Tutun tuvalla, Karoliinan Kamari Brahenkatu 14 A Ti 1.12. klo 14 Raamattu- ja keskustelupiiri Ti 8.12. klo 14 Raamattu- ja keskustelupiiri Lohtajan kerhotila Satumaantie 4 Muualla Vuohengin alueella To 17.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut Baari Hospoda Koruna, Kauppakatu 30 Muualla Linnantauksen alueella To 26.11. klo 14 hartaus, palvelukoti Onni Antti Minkkinen Ke 2.12. klo 15 viikkomessu, Syvälammen palvelukoti, Aila Kemppainen Ke 16.12. klo 13 viikkomessu, Marian kartano, Antti Minkkinen, klo 14 kauneimmat joululaulut, Toppila, Antti Minkkinen To 17.12. klo 14 viikkomessu palvelukoti Onni Matti Oikarinen Seppo Konttila La 12.12. klo 15.30 Joulupäivällinen klo 16 Joulumyyjäiset klo 19 Nuorten joulujuhla Su 13.12. klo 13 Lähetysseurat Vuolijoella Katariina ja Veli-Matti Kalliokoski, Vaalantie 928, Teuvo Kämäräinen, Kullervo Riekki klo 14 Seurat, Arvola-koti II, Osmo Leppänen klo 16 Joulujuhla, Esa Rimpiläinen Ma 14.12. klo 18.30 Seurat, Paltamon seurakuntakeskus, Tapani Kangas, Penna Parviainen Ti 15.12. klo 16 Varttuneiden joulujuhla Ke 16.12. klo 19 Seurat, Seppo Konttila Vuolijoen Rauhanyhdistys Ouluntie 20 Su 29.11. klo 13 pyhäkoulu Ojalalla 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Lehtikankaan alue Lehtikankaan kirkko Mäntykatu 6 Su 29.11. klo 12 perhemessu ja keittolounas (vapaaehtoinen maksu), Jukka Kekki, Jyri Kitti, Anssi Pyykkönen, Keskuskoulun 7 C Ma 30.11. klo 18 raamattupiiri, Pirkkola Ke 2.12. klo 12 seurakuntakerho, Jukka Kekki, To 3.12. klo 18 Donkkis Big Night Su 6.12. klo 12 itsenäisyyspäivän messu ja kirkkokahvit, Jyri Kitti, Anssi Pyykkönen Ma 7.12. klo 18 raamattupiiri karvakintut, klo 18 raamattupiiri, Pirkkola Ti 8.12. lukupiirin adventtijuhla, Joutenlammella Ke 9.12. klo 16.15 Huumeiden/lääkkeiden väärinkäyttäjien läheisten Vuolijoki-Otanmäen alue To 26.11 klo 9.30 Perhekerho Otanmäen srk-talolla, klo 12 Peittopiiri Vuolijoen srk-talolla Pe 27.11. klo 12 Peittopiiri Otanmäen srk-talolla Su 29.11. klo 10 1. Adventtisunnuntain messu, Vuolijoen kirkossa, messun jälkeen Vuolijoen MTK:n 70 vuotta juhla ja MTK:n Vuolijoen historiikin julkistamistilaisuus, Karjalassa Su 29.11. klo 12 1. Adventtisunnuntain messu, Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit, Anneli Toppinen, Matti Juntunen Su 29.11. klo 14 Joulupuuro ja kauneimmat joululaulut, Koskikartanossa, Anneli Toppinen, Matti Juntunen Ma 30.11. klo 9 Hyvän mielen aamu- Su 6.12 klo 13 pyhäkoulu Lesosella La 12.12 klo 18 myyjäiset Ry:llä Su 13.12 klo 13 SRK:n seurat K ja V-M Kalliokoskella, Ojanperällä, T. Vuokatinranta/ Suomen Raamattuopisto Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti Ke 25.11. klo 19 raamattuluento: Mitä Raamattu sanoo laista ja evankeliumista? Kari Ikonen Ke 2.12. klo 19 raamattuluento: Mitä Raamattu sanoo kolminaisuudesta? Mika Pouke La 12.12. klo 12 Ystävien joulujuhla. Ilmottautuminen ja joululaatikkotilaukset Vuokatinrantaan 3.12. mennessä, puh. 08 619 470 tai [email protected] kahvit, Vuolijoen srk-talolla Ti 1.12. klo 12 Koskikartanossa joulujuhla, yhteinen VKY: kanssa, klo 18 Kauneimmat joululaulut, Vuottolahden nuorisoseuran talolla, Matti Juntunen Ke 2.12. klo 12.30 Kauneimmat joululaulut, Ke 2.12. klo 14 Kauneimmat joululaulut, Hoivaosasto ja Emma-koti yhteinen To 3.12. klo 9 Perhekerho, Vuolijoen srk-talolla, klo 14 Kauneimmat joululaulut, Minna-kodilla Otanmäessä Pe 4.12. klo 15.30 Vuolijoen eläkeliiton pikkujoulu, Vuolijoen srk-talolla Pe 4.12. klo 18 Joel Hallikaisen joulukonsertti, Vuolijoen kirkossa, ohjelma 10 € Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Vuolijoen kirkossa, seppeleenlasku sankarihaudalle, kirkkokahvit srk-talolla, Anneli Toppinen, Matti Juntunen Su 6.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut, Ounastuvalla, Anneli Toppinen, Päivi Rimpiläinen To 10.12. klo 12 Peittopiiri, Vuolijoen srk-talolla Pe 11.12. klo 12 Peittopiiri, Otanmäen srk-talolla vertaistukiryhmä, Riitta Laatikainen, Pirkkola su 13.12. klo 14 Kauneimmat joululaulut kehitysvammaisille, TainaMaija Miettinen, Matti Juntunen, klo 17 Puistomessu, Anitta Kuusinen, Veikko Kettunen Ma 14.12. klo 18 raamattupiiri, Pirkkola Ke 16.12. klo 12 seurakuntakerho, Anitta Kuusinen, vuoden viimeinen kerho. Seuraava kerho 13.1.2016 Su 20.12. klo 12 messu, Jukka Kekki, Matti Juntunen 13 Kirkon kuvapankki / Vesa Ranta Muualla Lehtikankaan alueella To 3.12. klo 14.00 ehtoollishartaus, Arvola I, Anitta Kuusinen, klo 15.15 ehtoollishartaus, Arvola II, Anitta Kuusinen La 12.12. klo 14 Kauneimmat joululaulut, 10-talolla (yhteinen Käkisaaren kanssa), Matti Juntunen Su 13.12. klo 10 3. Adventtisunnuntain messu, Otanmäen kirkossa, Anneli Toppinen, Matti Juntunen, klo 16 Kauneimmat joululaulut, Karjalan pirtissä, Anneli Toppinen, Matti Juntunen Ma 14.12. klo 9 Hyvän mielen joulukahvit, Vuolijoen srk-talolla Ti 15.12. klo 12 Kajaanin merimieskirkkopiiri vierailee Otanmäen srktalolla. Ke 16.12. klo 12 Joulujuhla, Ulpukassa, klo 14 Joulujuhla, Hoivaosasto ja Emma-koti yhteinen Ke 16.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla, Vuolijoen srk-talolla To 17.12. klo 9.30 Perhekerho, Otanmäen srk-talolla Pe 18.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla ja kauneimmat joululaulut, Otanmäen srk-talolla, Anneli Toppinen, Matti Juntunen Su 20.12 klo 18 kauneimmat joululaulut, Matti Oikarinen, Matti Juntunen LAPSITYÖN VAKIOTOIMINTA PERHEKERHOT Maanantaina 30.11 ja 7.12 klo 9.15-10.45 Nakertaja (Muramaantie 6) klo 9.30-11.00 Pupula (Kansakoulunkatu 17 a) klo 9.00-10.30 Jormuan koulu (Saviniementie 38) Tiistaina 1.12 ja 8.12 klo 9.00-11.00 Lehtikankaan srkkeskus (Mäntykatu 6) Keskiviikkona 2.12 ja 9.12 klo 9.00-10.30 Laajankankaan kerhohuone (Laajankankaankatu 13) klo 9.30-11.30 Rajalähiön kerhohuone (Sirkunkuja 3) klo 9.15-12.15 Linnantauksen srkkeskus (Kaplastie 2) klo 9.00-10.30 Keskusseurakuntakoti (Kirkkokatu 26) Tostaina 3.12 klo 9.00-10.30 Vuolijoen srktalo ( Kivikirkontie 3 ) 17.12 klo 9.30-11 Otanmäen srktalo ( Kaivosmittaajantie 1) Perjantaina 4.12 ja 11.12 klo 9.00-10.30 Lohtajan kerhohuone (Satumaantie 4) Perhekerhot alkavat joululoman jälkeen vkolla 2 PYHÄKOULUT su 13.12. klo 17 Puistomessun OTANMÄEN LÄHETYSKIRPPUTORI AVOINNA tiistaisin klo 12–15, torstaisin klo 12–15 Tule tekemään löytöjä! pyhäkoulu ma 30.11. ja 7.12. klo 18-19 Rajalähiön kerhohuone ma 30.11 ja 7.12 klo 17.30-18.30 Nakertajan srk-koti la 12.12. klo 12-13 Lohtajan kerhohuone PYHÄKOULUOHJAAJIEN KOKOUS Ti 1.12. klo 17 Keskusseurakuntakodilla KOULULAISTEN KIRJEPYHÄKOULU Kirje tulee kotiin n. kerran kuukaudessa. Ilmoittautuminen vaihteeseen, p. 08 61721. KAIKKIA KERHOLAISIA JA PYHÄKOULULAISIA KUTSUTAAN su 13.12. klo 10 Liikuttavaan messuun pääkirkkoon PÄIVÄKERHOJEN JA SOITTORASIA-KERHON VAPAITA PAIKKOJA VOI TIEDUSTELLA Marita Karvinen, 044 7444 239 Leena Karjalainen, 044 7444 243 [email protected] LAPSITYÖN FACEBOOK-SIVUT: Kajaanin seurakunnan lapsityö KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN 16.12. KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kainuun Kansanlähetyksen PERINTEISET joulumyyjäiset la 12.12 klo 10-13 Kansanlähetyskodilla, Sammonkatu 5 joululaatikoita (porkkana, lanttu), joulupullia, pipareita, joulutorttuja, kuivakakkuja, arpajaiset, neuleita sekä joulukortteja ja kirjapöytä. Voit ostaa kahvia ja pullaa/ torttua paikan päältä. Myyjäisten tuotto Kansanlähetyksen hyväksi. Kajaanin Rauhanyhdistyksen Joulumyyjäiset 12.12. Joulupäivällinen klo 15.30, myyjäiset klo 16. Osoite Katiskatie 2. Julkaisija Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto Päätoimittaja Marko Miettinen Toimitussihteeri Kaisa Rönkä Toimitus Linnankatu 12 87100 Kajaani [email protected] Aineiston toimitus lehden ilmestymispäivää edeltävään keskiviikkoon klo 15 mennessä. Taitto: Kaisa Rönkä Tilaukset ja osoitteenmuutokset Seurakunnan virasto Linnankatu 12, 87100 Kajaani Puh. 61 721 Tilaushinta vuonna 2015 on 12 e sisältäen 10 % arvonlisäveron. Jakelu: Jakelumasters Oy Jakeluhuomautukset Kajaanin seurakunnan vaihde [email protected] tai 08-61721 Seuraava numero ilmestyy 16.12.2015 Painopaikka Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 14 Sanna Krook Palvelutoiminta Viro-työ etsii hädässä eläville perheille • • • • • • • • lakanoita (aikuisten lakanoita) ja pyyheliinoja talvikenkiä , villasukkia ja -pipoja makuupusseja ja -alustoja lastenkotiin vaatteita 1–5-v. lapsille jalkapalloja/koripalloja / lehtopalloja pehmoleluja, legoja, leluja joululahjoiksi päiväpeitteitä, tyynyjä, peittoja urheilukenkiä Tavaroiden tulee olla ehjiä ja puhtaita. Otamme tavaroita vastaan seurakunnan virastotalolla marraskuun loppuun asti. Vaatteet jakaa Vörun lastensuojeluliiton paikallisyhdistys, sosiaalitoimi, Krabin koulu sekä Lasvan päiväkoti. Lisätietoa saa Peter Ingmanilta p. 044 7444 241 Etsimme vapaaehtoisia VIRO-ryhmään lajittelemaan avustustarvikkeita Tarvetta on vapaaehtoisille käsille. Odotamme viestiäsi. Lisätietoa Peter Ingmanilta p. 044 744 241, [email protected] Järj. Kajaanin seurakunnan Virotyö Puurojuhlat Ke 9.12. klo 11.30 Kaiken kansan puurojuhla Keskusseurakuntakodilla Tarjolla on puuroa ja muita joulupöydän herkkuja. Luvassa on vapaata yhdessäoloa, laulua ja iloa. Ohjelmaa on klo 12 ja klo 13. Tarjoilu päättyy klo 14.30 mennessä. Tapahtuma ja tarjoilut ovat kaikille maksuttomia. Ke 16.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla Vuolijoen srk-talolla Pe 18.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla ja kauneimmat joululaulut Otanmäen srk-talolla Seurakunnan joulutori avaa ovensa lastenkodin käsitöitä, lasten tekemiä joulukortteja, savituotteita, virolaista joulusinappia ja joulupöydän herkkuja. Tuotto käytetään lyhentämättömästi virolaisten lasten auttamiseen. Glögitarjoilu. Tervetuloa viivähtämään hetkeksi, Kajaanin seurakunnan Virotyö. Romanien joulukahvihetki 20.12. Aloitamme osallistumalla Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuteen pääkirkossa klo 16. Sen jälkeen kokoonnumme keskusseurakuntakodille viettämään yhteistä romanien joulukahvihetkeä. Diakoniatyön keräys Lahjoita villasukkia ja lapasia jaettavaksi vähäosaisille kajaanilaisille. Lahjoitukset voi toimittaa seurakunnan virastotalon vaihteeseen, Linnankatu 12. Joulutori on avoinna 16.–18.12. klo 13-17 seurakunnan virastotalolla, Linnankatu 12. Myynnissä Pärnun Kirkon tiedotuskeskus / Markku Pihlaja Kasvatustoiminta Liikuttava messu su 13.12. klo 10 Kajaanin kirkossa Kerholaisia ja pyhäkoululaisia mukana, messun jälkeen glögi- ja piparitarjoilu SuperPark-retki Ouluun 19.12. Hinta 35-45 € ( sis . matkan+ pääsymaksun + retkiruuan) riippuen lähtijöiden määrästä Ilmoittautuminen seurakunnan vaihteeseen, p. 61721. Ikäsuositus 8–13 vuotta. Ilmoittautumisessa tarvitaan lähtijän ikä, allergiat, osoite, puh, vanhemman sos. tunnus. Ilmoittautua voi myös sähköisesti [email protected]. Lisätietoa Peter Ingman p. 044 7444 241, Sari Kinnunen p. 044 7147 720. Järjestää Kajaanin ev.lut. seurakunnan varhaisnuorisotyö Kajanin kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelu Uusi varhaisnuorten kerho aloittaa tammikuussa Kalastuskerho on suunnattu 8–12-vuotiaille pojille ja tytöille ja se kokoontuu Keskuskoululla. Kerhossa askarrellaan kalastusvälineitä, pilkkejä, uistimia sekä tutustutaan kalastusasioihin. Ryhmään voidaan ottaa max 15 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen Peter ingmanille [email protected] tai p. 044 7444 241. Kerhopäivä ilmoitetaan myöhemmin. 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Heimo Haverinen Julistustoiminta 1. Adventtisunnuntain messut Su 29.11. klo 10 messu Kajaanin kirkossa klo 10 messu Vuolijoen kirkossa, messun jälkeen Vuolijoen Maataloustuottajien Yhdistyksen 70-vuotisjuhla ja MTK:n Vuolijoen historiikin julkistamistilaisuus Karjalassa klo 12 messu Otanmäen kirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit klo 12 messu Linnantauksen kirkossa klo 12 perhemessu ja keittolounas (vapaaehtoinen maksu keitosta) Lehtikankaan kirkossa Miesten hengellisten laulujen ilta Ma 30.11. klo 18 Linnantauksen kirkossa Kajaanin rauhanyhdistyksen Naisten jouluinen ilta pe 4.12. klo 18.30 Linnantauksen seurakuntakeskuksessa Ohjelmassa kaunista joulumusiikkia, purtavaa sekä yhdessäoloa. Osallistumismaksu 10 e sisältää tarjoilun sekä arvan.Ilmoittautuminen 26.11. mennessä p. 050 4300 243. Ilmoita myös mahd. erityisruokavalio! Lämpimästi tervetuloa! 26. Juhlassa mukana Sansan lähetystyöntekijä Raili Tapio. Itsenäisyyspäivä Weisuumessu Su 6.12. klo 9.30 kunniakäynti ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Kajaanin kirkon pihassa, klo 10 messu Kajaanin kirkossa, klo 10 sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, seppeleenlasku sankarihaudalle, kirkkokahvit Vuolijoen srk-talolla, klo 12 itsenäisyyspäivän perhemessu ja tarjoilua Linnantauksen kirkossa, 45 minuutin toiminnallinen kirkkohetki ja ehtoollinen, kirkkokahvit sinivalkoisissa juhlatunnelmissa. klo 12 Itsenäisyyspäivän messu Lehtikankaan kirkossa klo 14.30 kajaanilaisten partiolippukuntien soihtukulkue (reitti: Väinämöisenkatu-Linnankatu-Pohjolankatu-Lönnrotinkatu-Väinämöisenkatu-Kirkkopiha) ja seppeleen lasku sankarihaudoille klo 15 partiolaisten lupauksenanto ja itsenäisyyspäivän hartaus Kajaanin kirkossa klo 16 Kajaanin Korvenpoikien puurojuhla Keskusseurakuntakodilla su 13.12. klo 16 Linnantauksen kirkossa Kajaanin kirkkokuoro täyttää 60-vuotta. Juhlapäivänä toimitetaan weisuumessu eli kirkonmenot Ukko-Paavon hengessä. Kirkkokuoroa johtaa Päivi Rimpiläinen. Liturgia ja saarna Tuomo Ruuttunen Sansan piirin joulujuhla pe 11.12. klo 16 Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu Puistomessu su 13.12. klo 17 Lehtikankaan kirkossa Lähetyksen ja Karoliinan Kamarin vapaaehtoisten joulujuhla ke 16.12. Joutenlammella. Lähtö klo 11 Keskusseurakuntakodilta, Kirkkokatu 26. Ilmoittautuminen ma 7.12. mennessä seurakunnan vaihteeseen p. (08) 61 721. Joulukirkko kehitysvammaisille to 17.12. klo 9.30 Kajaanin kirkossa Hiljaisuuden messu to 17.12. klo 18 Kajaanin kirkossa Seurakunnan joulun ajan konsertit Su 29.11. klo 18 Kajaanin kirkossa Gospelmuusikko Petri Laaksonen. Ohjelma 15 €. (Adventtisunnuntai) Ke 2.12. klo 18 Kajaanin kirkossa Christmass Jazz: Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo. Tuttuja ja tuntemattomampia joululauluja jazz-tyyliin laulajan ja kitaristin esittämänä. Ohjelma 5 €. Pe 4.12. klo 18 Kajaanin kirkossa Siblius-Akatemian Kuopion osaston kirkkomusiikin opiskelijat. Mukana myös kajaanilaisille tuttuja opiskelijoita, mm. Anssi Pyykkönen, Kaisa Alasaarela ja Rebekka Heikkilä. Kuorolaulua ja sooloesityksiä. Ohjelma 10 €. Pe 4.12. klo 18 Vuolijoen kirkossa Joel Hallikaisen joulukonsertti. Ohjelma 10 €. Pe 13.12. klo 18 Kajaanin kirkossa Matka seimen äärelle; Lausuntataiteilija Jouko Heikkinen ja selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. Ohjelma 10 €. la 19.12. klo 18 Linnantauksen kirkossa Taas kaikki kauniit muistot – jouluinen iltamusiikki, esiintyjinä mm. Tuukka Säily, laulu ja Helena Säily, piano ja urut. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Ti 22.12. ja ke 23.12. klo 19 Kajaanin kirkossa Kotikirkon pieni joulukonsertti, kajaanilaislähtöiset muusikot Antti Matikainen, Henna-Mari Pöllänen, Risto Oikarinen, Kimmo Nissinen ja Kalle Torniainen. Tuttuja joululauluja lämpimin sovituksin - ja jotain uuttakin. Tuttu kokoonpano edellisvuosilta. Ohjelma 5 €. Ulkopuolisten tahojen järjestämät konsertit la 12.12. klo 17 Kajaanin kirkossa Pekka Mikkola – Johanna Piipponen – Olli Pautola & co. la 19.12. klo 19 Kajaanin kirkossa Saara Aalto, Teemu Roivainen, Keskuskoulun kuoro Seurakunta ei järjestä ohjelmien ennakkomyyntiä. Mikäli kirkossa on tilaa, ohjelman voi ostaa kirkon ovelta. Etukäteen ohjelman ostaneet ovat kuitenkin etusijalla, mikäli kirkko tulee aivan täyteen. 15 16 25.11.2015 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Lähetystyö Seurakunnan virastotalo avoinna ma-pe klo 9–15 ja kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9–15 (torstaisin 9–17). Kirkkokatu 26 B • 044 7444 224 Marja Heikkinen Lähetyksen hyväksi Merimieskirkkopiiri to 3.12. ja to 17.12. klo 13.00, Keskusseurakuntakodilla (Kirkkokatu 26). Katsomme videon, joka kertoo Kajaanin seurakunnan stipendiaatti Narongchai Mayerista. Kokoontumiset parittomilla viikoilla. Keskustanpiiri ma 7.12. klo 13.00, Pappilan kokoushuoneessa. (Kirkkokatu 26B). Kokoontumiset parillisilla viikoilla. Lehtikankaanpiiri ti 8.12. klo 11.00, Lehtikankaan seurakuntakeskus. (Mäntykatu 6). Kokoontumiset parillisilla viikoilla. Linnantauksenpiiri ma 30.11. ja 14.12. klo 12.00, Linnantauksen kirkolla (Kaplastie 2). 5.10. Kokoontumiset parittomilla viikoilla. Sansan piirin joulujuhla pe 11.12. klo 16.00 Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Juhlassa mukana lähetystyntekijä Raili Tapio. Kokoontuu kerran kuukaudessa. Puutyöpiiri to 26.11., 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 12.00 Vienankatu, kansalaisopiston puutyötilat. Kokoontuu joka viikko. Kysy tarkemmin lähetyssihteeriltä P. 044-74 44 244 Tervetuloa mukaan tekemään puutöitä lähetyksen hyväksi! ***************************** Lähetysrukki pappilassa, Kirkkokatu 26 b-rappu, toimiva käsityö- ja askartelu piste. Kysy tarkemmin lähetyssihteeriltä. P. 044-74 44 224 ***************************** Otanmäen kirppis on avoinna tiistaisin klo 12-15 ja torstaisin klo 12-15 Otanmäen seurakuntatalolla, Kaivosmittaajantie 1. ***************************** Otanmäen kirppis tarvitsee lisää hyviä ja ehjiä vaateita, keittiö välineitä yms. tavaraa. Ole yhteydessä lähetyssihteeriin p.044-74 44 224 ***************************** Sansan piirin joulujuhla pe 11.12. klo 16.00 Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Juhlassa mukana Sansan lähetystyöntekijä Raili Tapio. ***************************** Lähetyksen ja Karoliinan Kamarin vapaaehtoisten joulujuhla ke 16.12. Joutenlammella. Lähtö klo 11 Keskusseurakuntakodilta, Kirkkokatu 26. ilmoittautuminen ma 7.12. mennessä seurakunnan vaihteeseen p. (08) 61 721. Brahenkatu 14 • Puh. 6172 2211 tai 044 7444 211/ [email protected] Vapaaehtoista lähimmäispalvelua Lähimmäisavun välitys ja avoimet ovet Maanantaista perjantaihin klo 8-11 P. 08-61722211, 044-7444211 s-posti: [email protected] Viikko-ohjelma Maanantaisin klo 8.30 Miesten kuntosalivuoro, Pappilan alakerrassa klo 12 Naisten kuntosalivuoro, Pappilan alakerrassa 14.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut ja jouluarpajaiset Tiistaisin 1.12 klo 9.30 ystäväkerhon joulujuhla, Keskusseurakuntakodin puolella 8.12 klo 10 tarinatupa, Karoliinan Kamarilla klo 12, joka tiistai, naisten kuntosalivuoro, Pappilan alakerrassa. Keskiviikkoisin klo 10 Paulan jumppa, Keskusseurakuntakodilla rippikoulusalissa klo 11 Kaarinan tuolijumppa, Keskusseurakuntakodilla, kirkkosalissa 16.12. klo 11 Keskusseurakuntakodilta lähtö Karoliinan Kamarin ja Lähetystyön joulujuhlaan Joutenlammelle Torstaisin 26.11. klo 10 hartaus, Karoliinan Ka- marilla 3.12 klo 10 yhteislaulua, Karoliinan Kamarilla 10.12 klo hartaus, Karoliinan Kamarilla Perjantaisin klo 10 Äiti Teresa peittopiiri 11.12 asti, Karoliinan Kamarilla Lauluryhmien vierailut Joka maanantai Isotuvalla klo 14 alkaen. Joka tiistai Tervakartano klo 10 ja Hoitokoti Kallio klo 11 sekä Sammontuvalla klo 14.30 alkaen. Tiistaisin lauluryhmä kiertää laulamassa alkaen klo 13.30 seuraavissa hoivakodeissa; Marian kartano, Marian kamari, Hoivakoti Onni, Syvälampi, hoitokoti Toppila ja Onnela-koti. Parittomien viikkojen keskiviikkoisin, Pääterveysasema akuuttiosasto 2 klo 13 ja Kotimännyn ryhmäkoti klo 14 Parillisten viikkojen tiistaina klo 14 Arvola Seurakunnan toiminta radiossa Ma 6.30 Aamun Sana 21.00 Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Ti 6.30 Aamun Sana 21.00 Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Ke 6.30 Aamun Sana 21.00 Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat To 6.30 Aamun Sana 18.00 haastattelu Kajaanin seurakunnan toiminnasta 21.00 Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Pe 6.30 Aamun Sana Su 8.30 Sana sunnuntaiksi 9.30 haastattelu Kajaanin seurakunnan toiminnasta (uusinta) 10.00 radiojumalanpalvelus 11.45 seurakuntien tiedotuksia 18.00 radioseurat 21.00 Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Jouluradio kuuluu Kajaanissa Jouluradio kuuluu tänä vuonna myös Kajaanissa. Ensimmäisestä adventista lähtien radiokanavat voi virittää 90MHz taajuudelle. Jouluradio kuuluu halki joulun ajan, aina loppiaiseen saakka. Pääkanava soi 17 lähettimellä ympäri Suomen sekä internetin ja kännykkäsovellusten kautta ympäri maailman – niinpä Jouluradio soittaa myös joulumusiikkia sekä meiltä että maailmalta. Soittolista on tuttu, mutta tuore sekoitus perinteisiä joululauluja, yllättäviä uusia tulkintoja ja ihan uutta joulumusiikkia. Perinteisen radiokanavan lisäksi internetissä voi kuunnella omaan musiikkimakuun räätälöidympää joulumusiikkia. Oletko esimerkiksi enemmän klassisen musiikin vain rockin kannalla? Jouluradio aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2003 ja joulumusiikin pää-äänenkannattaja löysi heti kuulijansa. Jouluradio on laajentunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna 2015 Jouluradion kuuluvuusalueella asuu jo yli 3,6 miljoonaa ihmistä. Jouluradio #kuuluujouluun. Jos tänään tuntuu pahalta, niin soita Palvelevaan puhelimeen tai lähetä viesti Palvelevaan Nettiin. Puheluihin vastataan su-to klo 18–01 ja pe-la klo 18–03. Varhaisnuorten kerhot alakouluikäisille Tyttökerhot Maanantai Linnantauksen kirkko, kokkikerho 2-6lk, klo 17-18.30 (tällä hetkellä täynnä) Laajankankaan kerhohuone klo 17-18 Tiistai Kuurnan kerhohuone klo 17-18 Lohtajan kerhohuone klo 17-18 Lehtikankaan kirkko, 1-2lk klo 1718 Lehtikankaan kirkko, 3-6lk klo 18:15-19:15 Nakertajan kerhohuone klo 17:3018:30 Keskiviikko Purolan kylätalo Pupula 17-18 Torstai Impro-kerho 3-6lk keskusseurakuntatalolla klo 17-18 Teppanan kerhohuone klo 17-18 Jormuan koulu klo 18-19 Sählykerhot Maanantai Keskuskoulu, 1-7lk sekasähly klo 15-16 Teppanan koulu, poikien sähly, klo 16:30-17:30 Tiistai Jormuan koulu 1-3lk poikien sähly, 17-18 Jormuan koulu 4-6lk poikien sähly, 18-19 Keskiviikko Nakertajan koulu, poikien sähly, klo 14-15 Kätönlahden koulu, Tarmosali 1-3lk poikien sähly, klo 16.15-17 Kätönlahden koulu, Tarmosali, Isä- poika –sähly klo 17-18 Lehtikankaan koulu, 1-3lk sekasähly klo 16-17 Soidinsuon koulu , 1-6 lk sähly klo 16.15-17 Vuoreslahden kylätalo, poikien sähly, klo 17-18 Torstai Lehtikankaan koulu, 4-6lk poikien sähly klo 16-17 Lohtajan koulu, 1-6lk poikien sähly klo 15-16 Pienoismallikerhot pojille Maanantai Lehtikankaan kirkko klo 17-18 Tiistai Linnantauksen kerhohuone, 16:3017:30 Torstai Lohtajan kerhohuone, 3-6lk klo 16:30-17:45 Tammikuussa alkaa kalastuskerho Keskuskoululla. Kerhossa askarrellaan kalastusvälineitä, pilkkejä, uistimia sekä tutututaan kalastusasioihin. Ryhmään voidaan ottaa maksimissaa 15 8-12v poikaa jatyttöä. Ennakkoilmoittautuminen Peter ingmanille, [email protected] tai p. 044 7444 241. Kerhopäivä ilmoitetaan myöhemmin Keskusteluapua Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua parisuhteen ja perheen solmukohdissa ja elämän kriisitilanteissa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikkialta Kainuusta – yksin tai yhdessä. Ajanvaraus ti ja to klo 9–11, p. 08-6172 22 26, 044 7444 276. Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus
© Copyright 2026