Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 Liite 1 § 67
Kaupunginvaltuusto 15.6.2015 Liite 1 § 67 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Kestävä kasvu ja hyvinvoin strategian painopisteinä ......................................................................................................................................... 5 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA................................................................................................................. 7 Luo amushenkilöorganisaa o .......................................................................................................................................................................... 10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys ................................................................................................................................................... 16 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa ................................................................................................................................ 18 Henkilöstömäärä ............................................................................................................................................................................................... 21 Riskien arvioin ja niihin varautuminen ............................................................................................................................................................ 23 Ympäristö linpäätös .......................................................................................................................................................................................... 24 Sisäinen valvonta ............................................................................................................................................................................................... 31 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ........................................................................................................................................ 33 Tuloslaskelman analysoin ................................................................................................................................................................................ 35 Rahoituslaskelman analysoin ......................................................................................................................................................................... 38 Taseen analysoin ............................................................................................................................................................................................. 40 Kokonaistulot ja menot ..................................................................................................................................................................................... 45 Konsernin toiminnan ohjaus ja rakenne ........................................................................................................................................................... 46 Konsernituloslaskelman analysoin .................................................................................................................................................................. 49 Konsernin rahoituslaskelman analysoin .......................................................................................................................................................... 50 Konsernitaseen analysoin ............................................................................................................................................................................... 52 Kaupunginhallituksen esitys likauden tuloksen käsi elystä ............................................................................................................................ 55 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ......................................................................................................................................................... 57 Kaupungin strategisten tavoi eiden toteutuminen 2014 ................................................................................................................................. 59 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma ....................................................................................................................... 67 Konsernin tavoi eiden toteutuminen ............................................................................................................................................................... 68 Toiminnan ja talouden tavoi eiden toteutuminen .......................................................................................................................................... 82 Keskusvaalilautakunta ....................................................................................................................................................................................... 84 Tarkastuslautakunta ........................................................................................................................................................................................... 84 Konsernipalvelut ................................................................................................................................................................................................ 85 Ympäristölautakunta ......................................................................................................................................................................................... 90 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta ......................................................................................................................................................... 94 Tuotantolautakunta ........................................................................................................................................................................................... 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta ......................................................................................................................................................................... 117 Kul uuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ......................................................................................................................................................... 126 Tekninen lautakunta ........................................................................................................................................................................................ 137 Maaseutu- ja elautakunta ............................................................................................................................................................................. 147 Rakennuslautakunta ........................................................................................................................................................................................ 150 Liikelaitoksien ja taseyksiköiden tavoi eiden toteutuminen ........................................................................................................................... 153 Talousarvion toteutuminen ............................................................................................................................................................................. 154 Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus tulokseen ......................................................................................................................................... 157 Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus kunnan likauden tuloksen muodostumiseen ................................................................................ 158 Investoin en toteutuminen ............................................................................................................................................................................. 159 Investoin en toteutuminen ............................................................................................................................................................................. 161 Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................................................................................................ 163 Yhteenveto valtuuston hyväksymistä määrärahoista ja tuloarvioiden toteutuminen ..................................................................................... 164 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .................................................................................................................................................................... 169 Tuloslaskelma .................................................................................................................................................................................................. 171 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................................................................................. 172 Tase .................................................................................................................................................................................................................. 173 Konsernituloslaskelma ..................................................................................................................................................................................... 175 Konsernin rahoituslaskelma ............................................................................................................................................................................ 175 Konsernitase (lyhyt) ......................................................................................................................................................................................... 176 LIITETIEDOT ......................................................................................................................................................................................... 179 Konserni lipäätöksen laa mista koskevat liite edot ...................................................................................................................................... 181 Tilipäätöksen laa mista koskevat liite edot .................................................................................................................................................... 182 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET - liikelaitokset ......................................................................................................................................... 205 Etelä-Savon työterveys liikelaitos .................................................................................................................................................................... 207 Otavan Opiston liikelaitos ................................................................................................................................................................................ 215 Mikkelin Vesiliikelaitos ..................................................................................................................................................................................... 224 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET - taseyksiköt .......................................................................................................................................... 239 Etelä-Savon pelastuslaitos ............................................................................................................................................................................... 241 Tilakeskus ........................................................................................................................................................................................................ 253 ALLEKIRJOITUKSET .............................................................................................................................................................................. 271 LUETTELO JA SELVITYKSET ................................................................................................................................................................... 275 4 Kestävä kasvu ja hyvinvoin strategian painopisteinä Mikkelin kaupungin strategia toteu jo vuonna 2014 uu a kuntalakia edistäen asukkaidensa hyvinvoin a ja alueen elinvoimaa sekä järjestäen asukkailleen palvelut taloudellises , sosiaalises ja ympäristöllises kestävällä tavalla. Mikkelin kaupungin strategian mukaiset hyvinvoin ohjelmat ohjaavat kaupungin kehi ämistä asukkaan, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtuustokauden puolivälissä strategisten tavoi eiden toteutumista arvioi in ja suunnatin katseet kestävää kasvua tukeviin kehi ämistoimiin. Asukkaiden hyvinvoin ohjelman kärkenä on noste u lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä päihteiden käytön vähentäminen. Myös liikkumisen ja hyvän kunnon merkitys on tunniste u hyvinvoinnin lisääjänä. Mikkelin liikuntakuukausi palki in Urheilugaalassa Paavo Nurmi –palkinnolla merki ävänä tekona liikunnan edistämisestä ja sitä juhlitaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa Mikkelin kaupungin syntymäpäivänä 7.3.2015. Mikkelin seutu on poikkeuksellisen mikroyritysvaltainen ja julkisen sektorin on hankintojaan ohjaamalla omalta osaltaan pyri ävä turvaamaan alueen elinkeinojen hyvinvoin . Kaupunginhallitus hyväksyi vuona 2014 hankintojen periaa eet ja yhteisen kriteeristön, joka on tarkoitus lanseerata koskemaan koko konsernia. Uu a kehitysyh ötä valmistel in syksyn 2014 aikana ja se aloi aa toimintansa 1.5.2015 Miset Oy:n fuusioituessa Miktech Oy:hyn. Uusi elinkeinoyh ö palvelee ke eräs alueella jo toimivia ja Mikkeliin suuntautuvia uusia yrityksiä. Uusia kasvun mahdollisuuksia ammennetaan digitaalisten palveluiden kehi ämisestä ja avoimeen dataan perustuvasta uudentyyppisestä liiketoiminnasta sekä biopol oaineiden ja verkostoituneen matkailukonsep n ympäriltä. Yöpymisten määrä Mikkelin seudulla väheni vuoden 2013 huippulukemasta noin 12 %. Yöpymisvuorokausia oli kaikkiaan 293.584. Osuus valtakunnallisesta yöpymisten määrästä säilyi kuitenkin samana kuin vuonna 2013, eli 1,6 %. Eniten yöpymisten vähenemiseen alueella on vaiku anut Venäjän lanne. Matkailun kehi äminen kuuluu kaupungin strategisiin painopisteisiin edelleen ja markkinoinnissa hyödynnetään ”suurin ja kaunein vapaa-ajan alue” –teemaa. Väkiluku nousi Vuoden 2013 lopussa Mikkelin kaupungin väkiluku oli väestörekisterin mukaan 54.616 asukasta, mikä kasvoi vuoden 2014 aikana kahdella asukkaalla. Mikkeli nousi vuonna 2014 Suomen 18. suurimmaksi kaupungiksi. Kaupungin strategisena tavoi eena on kasva aa väkilukua 250 asukkaalla vuosi ain. Tämä ei vuonna 2014 onnistunut. Tilastokeskuksen mukaan uusia mikkeliläisiä syntyi 509, mikä oli 1 enemmän kuin vuonna 2013. Maassamuu aneiden muu otappio oli 15 asukasta, mu a lanne a korjasi 92 maahanmuu ajan ne olisäys. Työ ömyysaste oli Mikkelissä vuoden 2014 lopussa 14,3 %, mikä oli kaksi prosen yksikköä enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Koko Etelä-Savon työ ömyysprosen oli 15,1 % (13,9 % vuonna 2013) ja valtakunnallinen taso 13,8% (12,5 % vuonna 2013). Työllisyyden edistämiseksi kaupunki on solminut työllisyydenhoidon kehi ämiskumppanuus –sopimuksen Mikkelin toimintakeskus ry.:n kanssa. Yhteistyötä on iviste ävä myös TE-toimiston kanssa, jo a pitkäaikaistyö ömien ohjausmallia saadaan tehoste ua. Kaupungin talouden kehitys Kaupungin reaalitalouden toteutuma oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013. Tilikauden tulos saa in oikaistua ukalla talouden pidolla ylijäämäiseksi 3,7 miljoonaan euroon. Mikkelin kaupungin verotulot kasvoivat kokonaisuutena 4,76 prosen a, kun vastaava nousu edellisenä vuonna oli 6,6 prosen a. Val onosuudet pysyivät suunnilleen vuoden 2013 tasolla euromääräises , laskua oli vain 0,11 %. Verotulojen kasvu oli 8,9 miljoonaa euroa ja val onosuuksien väheneminen noin 100.000 euroa eli yhteensä tulot kasvoivat 8,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kasvu oli 12,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 verotulojen ennakoitua suuremmassa kasvussa oli osin kyse lityksen rytmimuutoksesta. Vuonna 2014 verotulojen laskentaperiaa eisiin tai litysrytmeihin ei tehty muutoksia. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ylläpito edelly ää jatkossakin toimenpiteitä tulojen lisäämiseksi, toimintakulujen hillitsemiksi ja investoin en sopeu amiseksi. Investoinneissa noudatetaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaises kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mu a hillitsee ja priorisoi investointeja siten, e ä absoluu nen velkamäärä ei kasva. Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja ____________________________________________________ 1 Tilinpäätöksissä käytetään asukaslukuna väestörekisterin asukasmäärää 31.12. 5 6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 7 8 9 • Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta • Rakennuslautakunta • Maaseutu- ja tielautakunta • Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto • Teknisen lautakunnan jaosto • Tekninen lautakunta TEKNINEN TEKNINEN TOIMI TOIMI • Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta SOSIAALISOSIAALI- JA JA TERVEYSTOIMI TERVEYSTOIMI KAUPUNGINJOHTAJA Kaupunginhallituksen jaosto KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINVALTUUSTO • Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta opetuslautakunta • Kasvatus- ja SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI • Mikkelin Vesilaitos • Otavan opisto • Etelä-Savon työterveys LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNAT • Hallintopalvelut • Henkilöstöpalvelut • Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut • Ruoka- ja puhtauspalvelut • Talouspalvelut KESKUSHALLINTO KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Etelä-Savon pelastuslautakunta Mikkelin seudun ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Luo amushenkilöorganisaa o KAUPUNGINVALTUUSTO 1.1. - 31.12.2014 Vaalit 28.10.2012 Puheenjohtaja Taavitsainen Satu, sosionomi (AMK), toiminnanjohtaja 1.varapuheenjohtaja 1.varapuheenjohtaja Olkkonen Kirsi, Kirsi, yritysmyyntipäällikkö, toiminnanjohtaja, agrologi agrologi 2. varapuheenjohtaja Oksa Pertti, toimitusjohtaja, yrittäjä KOK SDP KD SDP VIHR KESK PS PS SDP SDP PS KOK KD KESK KESK KESK PS KOK SDP KESK SDP VIHR KOK Aho Eero Aholainen Markku Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heinänen Raimo Himanen Vesa Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hämäläinen Marja Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Korhonen Tapani Kuikka Seija Lehkonen Raine Liikanen Veli Mielonen Hannu ylipalomies, turvallisuuskouluttaja maakunta-asiamies lähihoitaja eläkeläinen, sähköasentaja terveyskeskuslääkäri MMM, viestintäalan yrittäjä lähiruokayrittäjä kiinteistönhoitaja, laitosmies apulaisjohtaja, opettaja sosionomi, (ylempi AMK) yrittäjä YTK, koulutussosiologian ja -politiikan opiskelija toiminnanjohtaja, aluemyyntipäällikkö insinööri, toimitusjohtaja fysioterapeutti varatuomari, mökkiyrittäjä yrittäjä kirkkoherra, opettaja kiinteistönhoitaja lääketieteen tohtori, erikoislääkäri lehtori, pääluottamusmies nuorisotutkija yrittäjä Valtuuston varajäsenet 1.1.- 31.12.2014 KESK Siiskonen Pirjo professori, varajohtaja KESK Hasanen Satu yhteisöpedagogi KESK Noponen Katriina maaseutuyrittäjä, poliisin sosiaalityöntekijä KESK Puustinen-Kiljunen Tanja maatalouslomittaja KESK Alanen Juhani maakuntaneuvos,eläkeläinen KESK Pulliainen Liisa fysioterapeutti KESK Leppänen Toni sähköasentaja KESK Hulkkonen Hannu terveystarkastaja KESK Sihvonen Jari sähköteknikko KESK Partio Keijo maatalousyrittäjä, eläkeläinen KESK Häkkinen Sanna psykoterapeutti, yrittäjä KESK Ruuth Noora maaseutuyrittäjä, metsätalousinsinööri (AMK) KESK Tarkiainen Samuel metsätalousinsinööri, hankinta-asiamies KESK Härkönen Jyrki maanviljelijä KESK Lehtinen Pertti toimitusjohtaja, yrittäjä KESK Parkkinen Pekka maaseutuyrittäjä KOK Miettinen Olli yrittäjä, toimitusjohtaja KOK Soininen Mali yksikönjohtaja, KM KOK Kontinen Juha rehtori, eläkeläinen KOK Rasola Nina yrittäjä, toimitusjohtaja KOK Kuikka Ari everstiluutnantti evp., maanpuolustuspiirin päällikkö KOK Paanila Juha hallinto- ja talousjohtaja KOK Suhonen Antti asianajaja, varatuomari KOK Teittinen Sari terveystieteiden maisteri, ESH-kätilö KOK Puhakka Paavo DI, talotekniikan myyjä KOK Lahti Jari luokanopettaja, vararehtori KOK Puntanen Pia FM, historiantutkija KOK Pöntinen Jukka pääluottamusmies, muusikko KOK Viljakainen Eetu opiskelija KOK Kukkola Harri yrittäjä KD Ruotsalainen Pertti lähetyskasvatussihteeri KD Sippo Pekka yrittäjä, eläkeläinen KD Siikavirta Pekka kirkkomuusikko SDP Tikkanen Petri työsuojeluvaltuutettu SDP Teittinen Leena myymäläpäällikkö, eläkeläinen SDP Saukkonen Lauri maalari SDP Harmoinen Jorma sähköurakoitsija 10 KOK KESK KOK SDP KESK KOK KOK KESK KESK KESK KESK KOK SDP VIHR PS KESK KD PS KOK SDP KESK PS VIHR KESK SDP KOK KOK SDP SDP SDP KOK SDP SDP KOK KESK KESK Miettinen Mauri Moilanen Pekka Nepponen Olli Nieminen Kalle Nykänen Heikki Oksa Pertti, 2.VPJ Oksman Juhani Olkkonen Kirsi, 1.VPJ Pekonen Petri Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Salo-Oksa Armi Seppälä Arto Siitari Keijo Siitari Markku Siitonen Mikko Strandman Jaana Taavitsainen Satu, PJ Toivakka Lenita Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Valtola Pirkko Vartiainen Jaana Viitamies Pauliina Vuori Juha Väänänen Jaakko Ylönen Päivi SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP PS PS PS PS PS PS PS VIHR VIHR VIHR VIHR Lahikainen Markku Härkönen Sirkka Ylönen Teijo Tessieri Enrique Himanen Markku Liukkonen Seppo Savander Susanna Nurmi Ilkka Putkonen Ilkka Sikanen Mikko Rautiainen Sari Lampinen Aki-Pekka Korhola Anne Korpelainen Mirva Tissari Markku Marttinen Jussi Asikainen Katariina Paukku Markku Heikkilä Pekka Piispa Leevi Pohjanvirta Aino Pietiläinen Maija metsänhoitaja, maaherra emeritus kirvesmies, yrittäjä prikaatikenraali, evp. terveystarkastaja, eläkeläinen maatalousyrittäjä toimitusjohtaja, yrittäjä insinööri yritysmyyntipäällikkö, agrologi maanviljelijä maaseutuyrittäjä yrittäjä sairaanhoitaja, TtM projektipäällikkö myyntineuvottelija, tradenomi LVI-teknikko opettaja, yrittäjä diplomi-insinööri varastomies yrittäjä, toimitusjohtaja ylitrkastaja yliluutnantti evp, maanviljelijä teknikko historian ja yhteiskuntaopin lehtori rehtori, erityisopettaja sosionomi (AMK), toiminnanjohtaja kansanedustaja, KTM eversti evp. pääluottamusmies psykologi, eläkeläinen eläkeläinen, kirjailija työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri sosiaalikasvattaja, esikoulunopettaja kansanedustaja, filosofian maisteri vanhempi konstaapeli, eläkeläinen maaseutuyrittäjä oppisopimuskoordinaattori, KM toimittaja, FM lähihoitaja, pääluottamusmies työvalmennuskeskuksen johtaja B.A., monikulttuurisuuskoordinaattori tietoliikenneasentaja autonkuljettaja rehtori, FM KM, luokanopettaja äidinkielenopettaja pääluottamusmies ravitsemistyöntekijä, pääluottamusmies kuorma-autonkuljettaja omaishoitaja lähihoitaja metsäkoneurakoitsija muusikko FM, laivavirkailija FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja suojelubiologi, FM sairaalapastori, työnohjaaja ylioppilas YTM, miestyönkehittäjä KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINHALLITUS 1.1.1.1.31.12.2014 31.12.2014 Jäsen Kuikka Seija, PJ Nykänen Heikki Kauria Outi Väänänen Jaakko Seppälä Arto, 1.VPJ Lehkonen Raine Vartiainen Jaana Kilkki Hannu Nepponen Olli, 2.VPJ Vuori Juha Salo-Oksa Armi Miettinen Mauri Pöyry Jukka Siitari Markku Pöntinen Minna Henkilökohtainen varajäsen Pöyry Pekka Pekonen Petri Kauppi Marja Kilpeläinen Kaija Nieminen Kalle Turkia Markku Tikkanen Petri Rusakko Susanna Toivonen Hannu Koivikko Jyrki Pulkkinen Satu Kortelainen Hannu Hämäläinen Marja Korhola Anne Liikanen Veli erikoislääkäri maatalousyrittäjä varatuomari, mökkiyrittäjä maaseutuyrittäjä ylitarkastaja lehtori lastentarhanopettaja metsuri prikaatikenraali vanh. Konstaapeli yrittäjä, toimitusjohtaja metsänhoitaja, maaherra emeritus lvi-teknikko yrittäjä, toimitusjohtaja tradenomi opettaja, yrittäjä maanviljelijä fysioterapeutti vakuutusvirkailija, eläkk. terveystarkastaja psykologi työsuojeluvaltuutettu myyjä eversti, evp. kirkkoherra sairaanhoitaja yrittäjä yrittäjä omaishoitaja nuorisotutkija KAUPUNGINHALLITUKSEN KEHITTÄMIS - JA KONSERNIJAOSTO 1.1.- 31.12.2014 Jäsen Varajäsen Kuikka Seija, PJ Kauria Outi Nykänen Heikki Väänänen Jaakko Seppälä Arto, 1. VPJ Kilkki Hannu Lehkonen Raine Vartiainen Jaana Nepponen Olli, 2. VPJ Vuori Juha ETELÄ-SAVON PELASTUSLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Mikkelin toiminta-alue Parkkinen Pekka PJ maaseutuyrittäjä, Mikkeli Rautiainen Kaija palveluneuvoja, Mikkeli Ruohoranta Mika Mäntyharju Lehto Liisa Pertunmaa Luntta Pirkko VPJ emäntä, Hirvensalmi Savonlinnan toiminta-alue Loikkanen Tuomas Savonlinna Puustinen Veikko Savonlinna Häkkinen Anna-Maija rakennusarkkitehti, Sulkava Kokkonen Auvo Rantasalmi Pieksämäen toiminta-alue Suhonen Leena Pieksämäki Kietäväinen Mauri Pieksämäki Kilkki Hannu, Kh:n edustaja Varajäsen KAUPUNGINVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA 1.1 - 31.12.2014 Jäsen Kauppi Marja, VPJ työfysioterapeutti Hokkanen Marita opettaja, apulaisjohtaja Aho Eero ylipalomies-sairaankuljettaja Liikanen Veli, PJ nuorisotutkija Hämäläinen Marja yrittäjä KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Kauppinen Helena, PJ opettaja Pulkkinen Rauno, osastonhoitaja, eläkeläinen Juottonen Ismo, VPJ 8.12.2014 saakka eläkeläinen Karvo Timo, VPJ 9.12.2014 alkaen musiikinopettaja Lankinen Jukka eläkeläinen, yrittäjä Ruottinen Outi MMM, agronomi Ruuth Noora Paasonen Leena Ollikainen Jukka Lindsberg Arja Pellava Riitta maaseutuyrittäjä (AMK) sosionomi, (AMK), ohjaaja, Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa filosofian kandidaatti, Puumala Repo Esa, Sulkava Kosonen Seppo Uosukainen Olli Juuti Markku Sulkava Savonlinna rovasti, Rantasalmi Savonlinna Varis Miia Änkiläinen Petri Joroinen Joroinen Henkilökohtainen varajäsen Strandman Jaana Lehkonen Raine Toivonen Hannu Siitonen Mikko Roivas Jari luokanopettaja, rehtori lehtori eversti evp. lehtori varastomies Varajäsen siinä järjestyksessä kuin kutsutaan kokoukseen Elkharam Tiina yrittäjä Rautiainen Kaija palveluneuvoja Härkänen Keijo Elo Veikko Lappi Riitta KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Toivonen Hannu eversti evp. Viljakainen Eetu Kontinen Juha rehtori, eläkeläinen Ahonen Hannu Särkkä Niina sairaanhoitaja,sairaanhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä maa- ja metsätalousyrittäjä Ruottinen OutiRuottinen Outi Pohjanvirta Aino 10.11.2014 saakka Kuusela Meri, 10.11.2014 saakka opiskelija Pöntinen Minna, 11.11.2014 alkaen Kinni-Jenu Milja, 11.11.2014 alkaen iltapäivätoiminnan ohjaaja Taivalantti Jukka Kolmisoppi Jenni, VPJ kieltenopettaja Laamanen Teemu Huoponen Marianne, PJ sosionomi (ylempi AMK) Putkonen Ilkka Pyrhönen Heikki projektipäällikkö Paasonen Leena Tessieri Enrique B.A., monikulttuurisuuskoordinaattori Töyrynen Kirsi Hassinen Sanni terveydenhoitajaopiskelija Kiesilä Taneli Kiljunen Kyösti metsäneuvoja Mustonen Eero Sihvonen Jari sähköteknikko Nykänen Osku Pulliainen Liisa fysioterapeutti Hasanen Satu Siiskonen Pirjo professori, varajohtaja Lampinen Aki-Pekka Roivas Jari varastomies Korhola Anne Korpelainen Mirva lähihoitaja Vuori Juha, Kh:n edustaja 11 metsäteknikko eläkeläinen, yrittäjä projektipäällikkö opiskelija opistoupseeri evp., yrittäjä MMM, agronomi ylioppilas tradenomi nuorisotyönohjaaja tietojenkäsittelyopiskelija (AMK) äidinkielenopettaja sosionomi, (AMK), ohjaaja myyjä eläkeläinen työnjohtaja notaari yhteisöpedagogi kuorma-auton kuljettaja omaishoitaja KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHET 1.1. - 31.12.2014 lomittaja Laamanen Hannu lomittaja seurakuntamestari Katajamäki Arvo seurakuntamestari Heikkilä Anja sisustaja, artesaani Gråsten-Tarkiainen Tarja herastuomari Himanen Aija toimitusjohtaja Manninen Reino huoltopäällikkö Sirkka Härkönen eläkeläinen Korhonen Jaakko asentaja Loisa Hannele sairaanhoitaja Valtonen Veli-Jussi tehdastyöläinen Varjus Tapani yrittäjä Mielonen Hannu yrittäjä Puhakka Matti laitosmies Jalkanen Jari rehtori Kaukonen-Ripatti Susanna toimistosihteeri Liukkonen Saara yrittäjä Himanen Vesa laitosmies Marttinen Jussi muusikko Pulkkinen Marja vapaa toimittaja Pihlaja Leila lehtori MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA 1.1. Jäsen Miettinen Olli, VPJ Paanila Juha Kartano Pirjo Ahonen Liisa Kemppainen Satu Nikulainen Pia Lyytikäinen Voitto Siitari Keijo, PJ Harmoinen Taina Härkönen Jyrki Kosunen Aili Pöyry Jukka, kh:n edustaja - 31.12.2014 Henkilökohtainen varajäsen Toivonen Jukka Kirjalainen Miikka Rantanen Suvi Kuikka Pirkko Pöyry Tuula Klen Susanna Tikkanen Petri Tarssanen Heikki Kohvakka Tuula Viitikka Jari Korpelainen Mirva yrittäjä kirjanpitäjä merimies, taksinkuljettaja lähihoitaja insinööri (AMK) kotiäiti, kahvilatyöntekijä työsuojeluvaltuutettu maaseutuyrittäjä lähihoitaja metsäkoneenkuljettaja lähihoitaja KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Koivikko Jyrki, VPJ kirkkoherra Hölttä Elina opiskelija Teittinen Sari terveystieteiden maisteri Berndt Rauni, terveyskeskuslääkäri Tarkiainen Samuel metsätalousins., hankintaesimies Pöyry Pekka opettaja, yrittäjä Kontunen-Karhula Katri mehiläistalousyrittäjä Strengell Janne henkilöstöasiantuntija Ukkonen Osmo, PJ eläkeläinen, kirjailija Rautiainen Sari ravitsemistyöntekijä, pääluottamusmies Tikkanen Petri työsuojeluvaltuutettu Rusakko Susanna myyjä Paukku Markku FM, historian tutkija ja yht.kuntaopin opettaja Nykänen Heikki, kh:n edustaja Varajäsen Ojanen Atte, Selenius Leila Kontturi Helen Pulkkinen Yrjö Sanisalo Jarkko Piispa Matti Kauria Henna Stolyarov Stanislav Harmoinen Jorma Nikulainen Pia Paasonen Arto Loisa Hannele Asikainen Katariina vastaava isännöitsijä vastaava ohjaaja yrittäjä muusikko, soolosellisti henkilöstökoordinaattori maaseutuyrittäjä farmaseutti linja-auton kuljettaja sähköurakoitsija myyjä trukinkuljettaja sairaanhoitaja FM, laivavirkailija RAKENNUSLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Puntanen Pia FM, historiantutkija Kervinen Jaana yhteisöpedagogi AMK Kortelainen Hannu yrittäjä Väisänen Kauko, VPJ yo-merkonomi Haukijärvi Erja diplomi-insinööri, tradenomi Sikanen Mikko pääluottamusmies Savander Susanna rehtori, KM Kutvonen Pasi 27.1.2014 s aakka hirsirakentaja, yrittäjä Arnell Kalevi, 28.1.2014 alkaen eläkeläinen Piispa Matti maaseutuyrittäjä Suutari-Piispa Eija AMK-hortonomi Himanen Vesa, PJ kiinteistönhoitaja, laitosmies Väänänen Jaakko, Kh:n edustaja Henkilökohtainen varajäsen Halme Wilhelmiina Mäkeläinen Terttu Nousiainen Jouko Mynttinen Jarmo Pajunen Leevi Liikanen Kari Nyyssönen Nina Arnell Kalevi 27.1.2014 s aakka Toiviainen Harri 28.1.2014 alkaen Kohvakka Asko Puustinen-Kiljunen Tanja Härkönen Päivi tekstiilitaiteilija luokanopettaja everstiluutnantti evp insinööri kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen rakennusmestari myyjä eläkeläinen rakennusmies eversti evp maatalouslomittaja yrittäjä yrittäjä, toimitusjohtaja hallinto- ja talousjohtaja KM, luokanopettaja kodinhoitaja sosionomi (AMK), painopinnanvalmistaja myyjä eläkeläinen maanviljelijä viestintäalan yrittäjä maanviljelijä yrittäjä 12 MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TUOTANTOLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Moilanen Pekka, PJ kirvesmies, yrittäjä Miralem Alic Noponen Katriina poliisin sosiaalityöntekijä Kauppi Marja Häkkinen Sanna psykoterapeutti, yrittäjä Kopakkala Heidi Partio Keijo maatalousyrittäjä Laamanen Hannu Ylönen Teijo, VPJ työhönvalmennuskeskuksen johtaja Rahikainen Ismo Aholainen Markku maakunta-asiamies Suovalkama Kirsi Härkönen Sirkka lähihoitaja, eläkeläinen Rahikainen Pirkko Pulkkinen Satu sairaanhoitaja Seppälä Maarit Mielonen Hannu yrittäjä Tarkiainen Lauri Aho Eero ylipalomies-sairaankuljettaja Jalkanen Jari Elo Veikko eläkeläinen, yrittäjä Haikarainen Jaana Pietiläinen Maija YTM, miestyönkehittäjä Mäkeläinen Paula Järvinen Sami aluemyyntipäällikkö Hirvonen Timo Oinonen Maritta kätilö, terveydenhoitaja AMK, (Hirvensalmen kunta) Marttinen Timo kunta) Valtonen Helvi Salo-Oksa Armi, Kh:n edustaja (Puumalan kunta) MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Turkia Markku, PJ psykologi, Mikkeli Kovanen Jaana koulutuspäällikkö, opettaja Mikkeli Soininen Mali yksikönjohtaja, Mikkeli Auvinen Pekka metsätalousinsinööri, Mikkeli Kauria Outi mökkiyrittäjä, Mikkeli Hartonen Ari Mäntyharjun kunta Nykänen Tapani,VPJ Kangasniemen kunta Vekkeli Kirsi Pertunmaan kunta Leppänen Susanna terveydenhoitaja Hirvensalmen kunta Hämäläinen Timo Puumalan kunta Miettinen Mauri Kh:n edustaja Reponen Timo ravintoloitsija fysioterapeutti opiskelija maatalouslomittaja myyntineuvottelija erikoistyövoimaneuvoja päiväkodin johtaja hoitaja kauppatieteiden opiskelija luokanopettaja/rehtori myyjä hoitotyönyliopettaja toimittaja lääkintävahtimestari, eläkeläinen (Hirvensalmen kunta) (Puumalan kunta) Varajäsen Erola Eero Hokkanen Outi Kontinen Juha Kortelainen Hannu Silvonen - Jokinen Leena Kuoksa Liisa Tiihonen Hannu Lindberg Arja Salenius Leila Kontinen Teuvo ekonomi, eläkeläinen, Mikkeli lomittaja, Mikkeli rehtori, eläkeläinen, Mikkeli toimitusjohtaja, Mikkeli teologian maisteri, Mikkeli Mäntyharjun kunta toimitusjohtaja, Kangasniemen kunta Pertunmaan kunta Hirvensalmen kunta Puumalan kunta MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN YKSILÖJAOSTO 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Varajäsen Nykänen Tapani, VPJ Hämäläinen Timo Vekkeli Kirsi Kauria Outi Hartonen Ari Auvinen Pekka Turkia Markku, PJ Lepänen Susanna Soininen Mali Kovanen Jaana TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Elkharam Tiina yrittäjä Kurvinen Minna asiakaspalvelija Kakriainen Markku toimitusjohtaja Tullinen Hannu, VPJ pääluottamusmies Teittinen Leena myymäläpäällikkö Klèn Tanja yrittäjä Oksman Juhani, PJ insinööri Korhonen Tea-Tuulia myyntineuvottelija Rantalainen Erkki diplomi-insisnööri Aaltonen Janne noutomyyjä Piispa Leevi sairaalapastori Henkilökohtainen varajäsen Suutari-Piispa Eija Puhakka Seija Alanen Juhani Ylönen Teijo Toijonen Merja Paasonen Arto Laukkanen Asko Mielonen Hannu Riikonen Marjukka Marttinen Jussi Rautio Tiia TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Valtola Pirkko, PJ Rasola Niina Puhakka Paavo Heikkilä Pekka Puikkonen Tero, VPJ Strandman Jaana Kauppi Marja Siiriäinen Jukka Paasonen Leena Hokkanen Marita Liukkonen Seppo Ruotsalainen Raimo Heinänen Raimo Seppälä Arto, Kh:n edustaja työterveyslääkäri yrittäjä, toimitusjohtaja DI suojelubiologi yrittäjä rehtori, erityisopettaja fysioterapeutti, yrittäjä työnjohtaja sosionomi, (AMK), ohjaaja opettaja, apulaisohjaaja autonkuljettaja apulaisjohtaja lähiruokayrittäjä TEKNISEN LAUTAKUNNAN JAOSTO 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Valtola Pirkko työterveyslääkäri Ojanen Atte vastaava isännöitsijä Puikkonen Tero yrittäjä Strandman Jaana luokanopettaja Nyyssönen Nina myyjä Himanen Markku tietoliikenneasentaja Heinänen Raimo lähiruokayrittäjä Seppälä Arto, kh:n ed. hortonomi maakuntaneuvos työhönvalmennuskeskuksen johtaja erikoissuunnittelija trukinkuljettaja isännöitsijä yrittäjä sairaanhoitaja muusikko sairaanhoitaja Manninen Jyrki Kankkunen Tarja Korhonen Leena Lausas Pekka Ylönen Päivi Panula-Ontto-Suuronen Anni Kurvinen Minna Viitikka Jari Hokkanen Outi Riepponen Tapio Härkönen Keijo Juopperi Topias Tissari Markku alueellinen riskipäällikkö toimitusjohtaja, yrittäjä kiinteistönvälittäjä tietotekniikkakouluttaja oppisopimuskoordinaattori erikoissuunnittelija asiakaspalvelija metsäkoneen kuljettaja lomittaja DI, yrittäjä asentaja-koneistaja sorvari metsäkoneurakoitsija, maanviljelijä Varajäsen Pöyry Raili Miettinen Olli Siiriäinen Jukka Ylönen Päivi Nikulainen Pia Riepponen Tapio Tissari Markku psykologi toimitusjohtaja työnjohtaja oppisopimuskoordinaattori myyjä DI, yrittäjä metsäkoneurakoitsija 13 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Pekonen Petri, PJ maanviljelijä maanviljelijä Panula-Ontto-Suuronen Anni erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija Pöyry Raija, VPJ opettaja opettaja Nyström Erika asiakasvastaava asiakasvastaava Velling Nalle aikuisopiskelija aikuisopiskelija Pöntinen Minna, kh:n edustaja Varajäsen Tarssanen Heikki Aulasvirta-Pyrhönen Ritva Suuniittu Ulla-Maija Moilanen Anneli Auvinen Pekka maaseutuyrittäjä tietoliikennetarkastaja, insinööri kehittämispäällikkö toiminnanjohtaja metsätalousinsinööri NUORISOVALTUUSTO 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Aaguile Benjamin 5.8.2014 alk aen Mikkonen Niko Tiusanen Jenni, PJ 4.8.2014 saakka Asikainen Niina, 2. VPJ 1.10.2014 alkaen Hänninen Ronja 2.VPJ 30.9.2014 saakka, PJ 1.12.2014 alkaen Rytkönen Topi Purhonen Pape Heinikainen Rene, 9.6.2014 saakka Khabbal Elias, 4.8.2014 saakka Kaihola Maria, 20.5.2014 alkaen Heinikainen Kaisla Forss Topias (Haukivuori) Laukkanen Alma Marttinen Saara Rantakylä Eveliina Parkkinen Roosa, VPJ 4.8.2014 saakka PJ 5.8.-30.11.2014 Rautio Julia, 1.VPJ 5.8.2014 alk aen Häkkinen Lauri (Anttola) St Clair Stevenson Simone Marttinen Emma 4.8.2014 alk aen Suomenniemen edustajat: Jasmin Östberg Julia Rusakko Ristiinan edustajat: Siiri Hyttinen Sonja Isokuortti 14.4.2014 saakka Johanna Kilpinen Varajäsenet Kaihola Maria Aaguile Benjamin 19.5.-4.8.2014 Kirjavainen Ville 11.9.2014 alkaen ANTTOLAN ALUEJOHTOKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Noponen Katriina maaseutuyrittäjä Leppänen Toni sähköasentaja Harmoinen Jorma, PJ sähköurakoitsija Korhonen Tapani kiinteistönhoitaja Leinonen Tiina, VPJ yrittäjä Kauppi Juhani kehittämiskoordinaattori Kuva Ilkka työsuojelupäällikkö, eläkeläinen Salonranta Suvi Pylkkänen Ilpo Korpikallio Titta Kukko Helena Pöyry Jukka, kh:n ed. HAUKIVUOREN ALUEJOHTOKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Pulliainen Liisa, VPJ fysioterapeutti Kohvakka Arto eversti, evp Teittinen Leena eläkeläinen Häkkinen Jarmo sähköasentaja Hägg Minna, PJ 13.10.2014 saakka apulaismarketpäällikkö Laukkanen Leo, PJ 14.10.2014 alkaen kauppaneuvos Kääriäinen Hannu huoltomies Numento Mirva, 13.10.2014 saakka terveydenhoitaja Pulkkinen Marja, 14.10.2014 alkaen toimittaja Kohvakka Ilpo maanviljelijä Manninen Veli toiminnanjohtaja Karppinen Mika automaatioinsinööri Vauhkonen Pekka Saloviin Minna Häkkinen Eva muotoilija Lehkonen Raine, kh:n ed. Henkilökohtainen varajäsen Pöyry Jouko Harmoinen Tanja Penttinen Riitta Toijonen Merja Laiho Mikko Syrjäläinen Eeva-Kaisa Heinänen Raimo Ketola Jerry Hahl Oiva Tullinen Sinikka Romo Eeva Henkilökohtainen varajäsen Kekkonen Minna Hänninen Ville Nikulainen Pia Kääriäinen Martti Hägg Petteri 13.10.2014 saakka Forsblom Tarja 14.10.2014 alkaen Hämäläinen Marja Siikavirta Pekka Nieminen Raimo Pirttinen Sari Kohvakka Harri Vauhkonen Mirva Mattila Hanne Kohvakka Hannu 14 talonmies/vahtimestari viestintäalanyrittäjä maatalouslomittaja ennakointiasiantuntija opettaja kampaaja lähiruokayrittäjä terveydenhoitaja maatalousyrittäjä metsäkoneenkuljettaja myyjä yrittäjä yrittäjä yrittäjä yrittäjä kirkkomuusikko toimitusjohtaja kotiäiti kotiäiti/maanviljelija metsäkoneyrittäjä RISTIINAN ALUEJOHTOKUNTA 1.1. - 31.12.2014 Jäsen Puhakka P. Olli J (Paavo) Puhakka-Matilainen Eija Kortelainen Hannu Tikkanen Petri, VPJ Klèn Tanja Vartiainen Jaana Viitikka Jari, PJ Hämäläinen Ari Kilpeläinen Kaija Elkharam Tiina Rantalainen Erkki Härkönen Päivi Kinni-Jenu Milja Miettinen Mauri, kh:n ed. Henkilökohtainen varajäsen diplomi-insinööri yrittäjä toimitusjohtaja työsuojeluvaltuutettu yrittäjä lastentarhanopettaja metsäkoneenkuljettaja maatalousyrittäjä vakuutusvirkailija, eläkeläinen yrittäjä diplomi-insinööri yrittäjä filosofian ylioppilas Korhonen Jan-Mika Pönniö- Kanerva Tarja Ahonen Hannu Liukkonen Seppo Töyrynen Kirsi Hassinen Sanni Siiriäinen Jukka Härkönen Jyrki Suutari-Piispa Eija Palmgren Marjo Kolmisoppi Jenni Himanen Vesa Kuusela Meri SUOMENNIEMEN ALUEJOHTOKUNTA 1.1.- 31.12.2014 Jäsen Heikkilä Markku yrittäjä Kauppi Marja fysioterapeutti Kilkki Hannu, VPJ metsuri Ruottinen Outi toiminnanjohtaja Kosunen Aili yrittäjä Pallassuo Veikko yrittäjä Korhonen Risto, PJ opistoupseeri evp Viitikka Ville yrittäjä Korhonen Kirsi toimitusjohtaja Kauria Outi, kh:n ed. OTAVAN OPISTON LIIKELAITOKSEN Jäsen Tuupanen Esa Marttinen Riia Hakala Kerttu, PJ Hasanen Satu Pajunen Leevi, VPJ Keinänen Tuula 20.1.2014 saakka kahvilan emäntä autonkuljettaja myyjä terveydenhoidon opiskelija työnjohtaja maanviljelijä AMK-hortonomi sairaanhoitaja kieltenopettaja kiinteistönhoitaja, laitosmies Henkilökohtainen varajäsen Kiesilä Olli Liukkonen Terttu Ruotsalainen Raimo Särkkä Niina Erola Päivi-Kristiina Halttunen Sirpa Laamo Marja Karhula Jussi Kiljunen Kyösti yrittäjä yrittäjä asiantuntija sairaanhoitaja kirjastovirkailija yrittäjä eläkeläinen opiskelija, yrittäjä metsäneuvoja Varajäsen Palonen Juhani Myyryläinen Veikko Vanhatalo Jonna Ruuth Noora Malual Peter Asikainen Katariina 20.1.2014 VTM, johtaja artesaani opiskelija maaseutuyrittäjä tulkki FM, laivavirkailija JOHTOKUNTA 1.1. - 31.12.2014 erityisopettaja projektiassistentti opiskelija yhteisöpedagogi KTM, eläkeläinen ammatill.opettaja saakka Asikainen Katariina, 21.1.2014 alkaen Takatalo Erkki Louhivuori Petri Kauria Outi, kh:n ed. FM, laivavirkailija koulutuspäällikkö, Jyväskylän yliopisto henkilöstön edustaja Kähkönen Kati 21.1.2014 alkaen Nurmela Juha Tuhkanen Hanna-Riikka osaston ylilääkäri tutkimuspäällikkö, tilastokeskus henkilöstön edustaja ETELÄ-SAVON ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYSLIIKELAITOKSEN TYÖTERVEYSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA JOHTOKUNTA 1.1. 1.1. - 31.12.2014 - 31.12.2014 Jäsen Orava Marita, PJ asiakaspalvelusihteeri, Mikkelin kaupunki Hilden Matias kunnanjohtaja, Puumalan kunta Hujanen Seppo kotihoidonohjaaja, Mäntyharjun kunta Rantanen Anu henkilöstöpäällikkö, Kangasniemen kunta Toivonen Hannu, VPJ eversti evp, Mikkelin kaupunki Sanisalo Jarkko henkilöstösuunnittelija Mikkelin kaupunki Parantala Sirpa henkilöstökoordinaattori, Etelä-Savon shp:n ed. Marttila Päivi työterveyshoitaja, henkilöstön ed. Nykänen Heikki, kh:n ed. Varajäsen Narkilahti Helena Marjakangas Pasi Gärdström Hans Rummukainen Heli Hurri Tapani Manninen Heikki Kuiri Senja Aas Lea aluesuunnitteija, Mikkelin kaupunki hallintojohtaja, Juvan kunta johtava ylilääkäri, Pertunmaan kunta vs.hallintojohtaja, Pertunmaan kunta postityöntekijä,Mikkelin kaupunki sairaanhoitaja, insinööri Mikkelin kaupunki hallintoylijohtaja, Etelä-Savon shp:n ed. työterveyshoitaja, henkilöstön ed. MIKKELIN VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 1.1. 31.12.2014 MIKKELIN MIKKELIN VESILIIKELAITOKSEN VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA JOHTOKUNTA 1.1. 1.1. -- 31.12.2014 - 31.12.2014 Jäsen Suomela Timo henkilökunnan edustaja Korhonen Tapani, PJ kiinteistönhoitaja Toijonen Merja ennakointiasiantuntija Kuikka Ari everstiluutnantti evp. Mäkeläinen Terttu luokanopettaja Partanen Helena, VPJ matkailuopas Himanen Aija toimitusjohtaja Hartikainen Jorma Pöyry Jukka, kh:n ed. Varajäsen Viita Jarmo Martikainen Anni-Mari Niskala Ksenia Pöyry Reijo Kontulainen Nina Torniainen Markus Pöyry Jouko Härkönen Päivi henkilökunnan edustaja opiskelija graafinen suunnittelija työvalmentaja lastentarhanopettaja luokanopettaja talonmies-vahtimestari yrittäjä 15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1 Kansainvälinen talouden kehi yminen on jakaantunut viime aikoina kah a; Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät, mu a euroalueen lanne jatkuu ennusteiden mukaan edelleen vaisuna. Tilastokeskuksen mukaan bru okansantuo een volyymi pieneni 0,1 % vuonna 2014. Vaimean kasvun taustalla on ne oviennin posi ivinen kontribuu o, sillä yksityinen kulutus ei ole lisääntynyt ja yksityiset investoinnit ovat laskeneet. Kuvio 1: BKT volyymin kehi yminen 2005 - 2014, kokonaistuotannon trendi ja kausitasoite u sarja Val ovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 %. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3 %, vaikka ko talouksien reaalitulot eivät kasva. Ko talouksien säästämisaste laskee hieman ja velkaantuminen kääntyy vähitellen laskuun. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua heikommaksi. Tuonnin kasvua hidastaa ko maisen kysynnän vähäisyys. Yksityiset investoinnit lisääntyvät hieman lähinnä kone- ja laiteinvestoin en sekä tutkimus- ja kehi ämistoiminnan investoin en vetämänä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %. Ko maisen kysynnän merkitys kasvaa edellisistä vuosista. Yksityinen kulutus kasvaa vajaaseen yhteen prosen in. ja yksityisten investoin en ennustetaan virkoavan 4 prosen n kasvuun. Vuonna 2016 myös rakennusinvestoinnit kokonaisuudessaan lisääntynevät. Työllisyyskehitys jatkui heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Koko vuonna työllisten määrä väheni 0,3 % ja tehtyjen työtun en määrä pieneni 0,2 %. Työllisyysodotukset ovat yhä nega ivisia, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Joulukuussa 2014 valtakunnallinen työllisyysaste eli 15-64 –vuo aiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä oli 67,4 %, mikä on 0,5 prosen yksikköä parempi kuin vuoden takainen lukema. Koko vuoden 2014 valtakunnallinen työ ömyysaste oli lastokeskuksen mukaan 8,7 %. Ely-keskuksen mukaan Etelä-Savon työ ömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 15,1 %, mikä on korkein vuoden 2005 jälkeen. Mikkelin kaupungin työ ömyysaste oli niin ikään noussut vuoden takaisesta ollen 14,3 %, mikä on 0,8 prosen yksikköä korkeampi kuin vuoden 2013 lopussa. Työmarkkinoiden lanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työ ömyysasteen ennustetaan nousevan edelleen, 8,8 prosen in. Toimiala- ja tehtävärakenteen muutos aiheu aa yhteensopivuusongelmia työ ömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä niin alueellises kuin amma llises kin. Pitkäaikaistyö ömien määrä tulee tältä osin kasvamaan ja aiheu aa kuntasektorille lisäkustannusta. Työn tuo avuus kasvaa vain 0,8 %. Inflaa o jää 0,8 prosen in. Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso kehi yy työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvo eleman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaises . Val ovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan työllisyys- ja kasvusopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena noin 0,5 %. Ansiokehitysennusteen mukaan muiden tekijöiden vaikutus on reilut 0,5 % kasva ava. Nimellisansioiden arvioidaan nousseen vuonna 2014 noin 1,4 % ja vuonna 2015 noin 1,2 % ansiotasoindeksillä mita una. Vuoden 2016 ansiotason kasvuksi arvioidaan 1,5 %, joten ansiotason nousu on huoma avan hidasta. Kun en verotulot vuonna 2014 olivat yhteensä 21.168.219.240 euroa, josta kunnallisveron osuus oli 18.193.055.305 euroa. Vuoden 2013 verotulot olivat 20.641.696. 624, joten verotulot kaikkinensa kasvoivat 526,5 miljoonaa euroa eli 2,6 %. Vaikka perä 156 kuntaa nos tuloveroprosen aan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus seli ää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Mal llinen palkkaratkaisu, kun en toimintojen tehostaminen ja amma korkeakoulujen yh öi äminen vaiku vat siihen, e ä toimintamenot kasvoivat eri äin mal llises , alle puoli prosen a. Noin kolmannes kunnista eli 98 kuntaa nos kunnallisveroprosen aan vuodelle 2015. Vuonna 2015 Keskimääräinen kunnallisveroprosen on 19,84 %, mikä on 0,10 % suurempi kuin vuona 2014. Kuntalii o ennustaa talouskasvun elpyvän hitaas , joten kun en veropohjan kehitys on jatkossakin vaa matonta. Kun en peruspalvelujen val onosuuteen teh in vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen val onosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Val onosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kun en tulorahoitus ei rii änyt ka amaan investointeja. Tämä seli ää lähes kokonaan kun en velkaantumisen. Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kun en yhteenlaske u lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verra una ja oli 7,9 prosen a. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verra una 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laske u kun en lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Mikkelin kaupungin velkamäärä asukasta kohden 2014 lopussa oli 3.142,49 2 euroa. ______________________________ Lähteet: Kuntatalous 4/2014 ja Val oneuvoston kanslian talousnäkymät ja palkanmuodostus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan rapor 13.1.2015, Tilastokeskus: Bru okansantuote pieneni 0,1 % vuonna 2014, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Näkymiä, Tammikuu 2015. 2 171.624.129,18 €/54.614 asukasta 16 1 Kun en vuosika eet heikkenivät 1,6 prosen a, johon vaiku muun muassa val onosuuksien pieneneminen 1,3 prosen lla. Sitä vastoin kun en toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verra una hyvin mal llises , 1,0 prosen a. Kasvu hidastui merki äväs edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosen a. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosen lla, kun taas palkkakulut laskivat lieväs 0,1 prosen a edellisvuoden tasosta. Toimintamenoissa on kasvupaineita ikärakenteen kehityksen ja sen myötä lisääntyvän palvelutarpeen myötä. Kun en toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuo a vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosen a. Mikkelin kaupungin vuosikate kasvoi 23,5 miljoonaan euroon, mikä kuitenkin pitää sisällään 5.061.000 euron ylijäämien palautuksen Mikkelin kampuskiinteistöt kuntayhtymältä. Todellinen vuosikate on 18,5 miljoonaa euroa, mikä ei olisi rii änyt investoin en ka amiseen. Etelä-Savossa val onosuudet ja verotulot olivat 5.845 euroa/asukas, kun edellisenä vuonna oli 5.634 euroa/asukas. Kaikkiaan 14 kuntaa arvioi vuosika een jäävän nega iviseksi, kun edellisenä vuonna näitä kun a oli 28. Etelä-Savossa ei arvioida vuoden 2014 osalta olevan yhtään nega ivisen vuosika een kuntaa. Vuonna 2013 vuosikate oli nega ivinen 36 kunnalla ja Etelä-Savossa kahdella kunnalla. Vuoden 2014 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 373 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 371 euroa. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa vuonna 2014. Tilastokeskuksen mukaan kunnat arvioivat vuonna 2014 käy äneensä investointeihin 6,883 miljardia euroa, mikä on 80,3 prosen a enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisten liikelaitosten yh öi ämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasva investointeja kertaluonteises noin 2,5 miljardia euroa. Kuntayhtymien investoin menot olivat linpäätösarvioiden mukaan yhteensä 841 miljoonaa vuonna 2014. Etelä-Savossa kun en bru oinvestoin menot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa vuonna 2014 olivat 481 euroa/asukas ja vastaava luku vuonna 2013 oli 531 euroa/asukas. 17 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toimintaympäristön muutokset Asukasluku Mikkelin seutukuntaan kuuluvat Mikkelin ohella viisi lähiseudun kuntaa: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Pertunmaa. Vuoden 2014 lopussa Mikkelin seutukunnan asukasluku oli 73.048, mikä 174 pienempi kuin edellisen vuoden lopus-sa. Koko Etelä-Savon ennakoitu väkiluku oli 151.622, jossa vähennystä edellisen vuoden lopusta 896 asukasta. Vuonna 2013 vähennystä edelliseen vuoteen oli 930. Vuonna 2014 Mikkelissä syntyi 509 lasta, mikä oli yhden enemmän kuin edellisenä vuonna. Mikkelin kaupungin väestörekisterin mukainen asukasluku vuoden 2014 lopussa oli 54.616, jossa kasvua oli kaksi asukasta. Alueellises tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savossa oli vuoden 2013 lopussa Suomen korkein 65,1. Ainoa maakunta oli Uusimaa, jossa huoltosuhde oli alle 50. Työllisyys Työ ömien määrä oli Etelä-Savossa joulukuun 2014 lopussa 10.191 eli 15,1 % työvoimasta. Näistä alle 25-vuo aita oli 1.381, mikä on 265 enemmän kuin edellisvuonna. Nuorten osuus kaikista työ ömistä on 14 %. Työ ömien määrä nousi yli 600:lla vuoden takaisesta (9.535) ja lähes 1300:lla marraskuun 2014 lukemista. Lomautukset seli ävät työ ömien määrän kasvusta noin puolet. Kaikkien työ ömien määrä nousi Etelä-Savossa 7 % ja koko maassa 10 %. Koko maassa työ ömien osuus työvoimasta oli vuoden 2014 lopussa 13,9 %. Mikkelissä työ ömiä työnhakijoita oli 3.634 henkilöä. Nousua edelliseen vuoteen oli 190, ja muutos 2012 – 2013 oli jo lisäystä lähes 600 henkilöä. Työ ömistä työnhakijoista alle 25-vuo aita oli 528 henkilöä ja yli 50-vuo aita 1.407. Mikkelin kaupungin työ ömyysaste oli kertomusvuoden lopussa 14,3 %, mikä oli 0,8 prosen yksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2014 työ ömyysprosen n kuukausikuvaus, Mikkelin kaupunki, Etelä-Savo ja koko maa Lähde: Etelä-Savon Ely-keskus Asuminen ja rakentaminen Lupia myönne in uudisrakennuksille ja laajennuksille 466 kpl, toimenpideluvat olivat 221 kpl ja rakentamisilmoitukset olivat 127 kpl. Lupamäärä nousi 24 kpl vuoden 2013 tasosta. Toisaalta hankkeiden keskimääräinen koko pieneni, kokonaisalaltaan suurten rakennusten määrän ollessa edellisvuo a pienempi. Myös uusien asuntojen kpl-määrä putosi, lupa myönne in n. 165 uudelle asunnolle. Uusissa omako taloissa pudotus oli 9 kpl, lupa myönne in n. 55 uudelle omako talolle. Talouden laskusuhdanne ja varovaisuus näkyivät rakentamisessa. Rakennusvalvonnan työmäärä ei pienentynyt, sillä työmäärä on sidoksissa lupien kokonaismäärään. 18 Lupatilasto toimenpiteittäin 1000 64 82 37 72 67 64 61 74 47 77 224 258 242 261 285 279 67 65 400 98 97 95 89 269 98 89 200 338 374 365 382 366 800 37 76 600 76 419 300 49 78 96 90 223 215 80 367 96 164 92 119 203 93 194 83 338 356 341 79 105 129 97 127 171 84 221 404 403 63 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uudisrakennus Lisärakennus Toimenpide Ilmoitus Muut Lähde: rakennusvalvonta 160 Valmistuneet rakennukset käyttötarkoituksittain / kpl 140 Pientalot 120 Rivitalot kpl 100 80 Kerrostalot 60 Vapaa-ajan as.rak. 40 20 0 2002200320042005200620072008200920102011201220132014 vuodet Lähde: rakennusvalvonta Myönnetyt luvat, asunnot vuosittain 400 300 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: rakennusvalvonta Olennaiset muutokset Mikkelin kaupungin toiminnassa ja taloudessa Ensihoito siirtyi vuoden 2014 alusta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hoide avaksi. Juhannuksen alla myy in kaksi kiinteistöosakeyh ötä, Kiinteistö Oy Kaituenhaka hintaan 5 miljoonaa euroa ja Kiinteistö Oy Peitsarin Vatro hintaan 1.350.000 euroa, joista myyn voi oa kertyi yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana valmistel in Etelä- Savon työterveys liikelaitoksen yh öi äminen, joka konkre soitui 1.1.2015 lukien. Syksyn aikana peruste in virastotalon alakertaan kuntalaisten asioin palvelupiste, johon siirtyi myös Kelan, Maistraa n, verohallinnon ja poliisin palveluita. Vuoden aikana valmistel in myös Kirkonvarkauden alueen asuntomessualueen kaavoitusta ja valmistaudu in Asuntomessut 2017 -projek organisaa on käynnistämiseen. Kaupungin tulos saa in loppuvuodesta oikenemaan päätyen noin 3,7 miljoonan euron ylijäämään. Alkuperäisen talousarvion mukaan henkilöstökulut olivat 161,5 miljoonaa euroa, josta vähenne in ensihoidon mukana siirtyneen henkilöstön kulut 1,3 miljoonaa euroa. Korjatustakin talousarviosta saa in sääste yä vielä 3,2 % eli reilut 5 miljoonaa, mikä on upea saavutus ja osoitus koko henkilöstön puhaltamisesta yhteen hiileen. Suurin kuluerä oli palveluiden ostot, kaikkiaan 204,9 miljoonaa euroa. Sen osalta talousarviota korja in kuluneen likauden aikana 7,6 miljoonalla eurolla ja sekin yli yi vielä melkein 2,8 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan osalta palveluiden ostot yli yivät 3,1 miljoonaa euroa, josta puolet seli yy po lasvahinkovakuutuksen lisälaskusta, jota ei voitu ennakoida. Kokonaisuutena voidaan sanoa, e ä sosiaali- ja terveystoimen osalta toimintamallien yhteensovi amisessa ja päällekkäisyyksien poistamisessa on uu a tuotantokuntayhtymää peruste aessa vielä tekemistä. Tilinpäätös sisältää kertaluonteisia myyn voi oja noin 5 miljoonaa euroa ja ylijäämäpalautusta saman verran. Toisaalta myös kertapoistoja palvelutuotannosta poistuneiden rakennusten osalta on tehty noin miljoonan euron edestä. 19 Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verovuoden 2014 ryhmäosuu a laske in aiemmin käytössä olleesta 61,76 %:sta 61,42 %:iin. Tämän seurauksena kunnille lite in reilu 90 miljoonaa euroa vähemmän verra una siihen, e ä litys olisi suorite u aiemmin käytössä olleella jako-osuudella. Joulukuussa oikais in myös kuntakohtaisia jako-osuuksia. Huolima a nega ivisesta ryhmäosuuden oikaisusta yli sadalla kunnalla oikaisu näy verohallinnon mukaan muodostuvan posi iviseksi, mikä johtui kuntakohtaisen jako-osuuden vastakkaisesta oikaisusta. Vaikka 156 kuntaa nos tuloveroprosen aan vuodelle 2014, kunnallisverot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverokertymään vaiku vat vuoden 2014 kiinteistöverouudistuksessa voimaan tulleet kiinteistöjen arvostamisperusteiden muutokset. Verohallinnon laston mukaan maapohjien verotusarvot kas-voivat keskimäärin 8,7 % ja rakennusten 9,9 %. Kun en peruspalveluiden val onosuuksiin teh in vuona 2014 noin 360 miljoo-nan euron lisäleikkaus. Mikkelin kaupungin verotulot kasvoivat kokonaisuutena 4,76 prosen a. Val onosuudet pysyivät suunnilleen vuoden 2013 tasolla euromääräises , laskua oli vain 0,11 %. Verotulojen kasvu oli 8,9 miljoonaa euroa ja val onosuuksien väheneminen noin 100.000 euroa, yhteensä ko. tuloerät kasvoivat 8,8 miljoonaa euroa. Verotulot olivat 196,3 miljoonaa euroa ja val onosuudet 101,8 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvusta 4,1 miljoonaa euroa kertyi kunnallisverosta, josta noin 2 miljoonan euron osuus oli 0,25 %:n veronkoro-tuksen ansiota. Yhteisöveroa kertyi lähes puolitoista miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöverojen osuus kasvoi liki 3,3 miljoonaa euroa johtuen rakennusten verotusarvojen muutoksesta. Verotulojen kertyminen 2013- 2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero YHTEENSÄ 2013 2014 Ero 163 465 651 167 620 637 4 154 986 9 214 627 10 697 340 1 482 713 14 684 496 17 977 229 3 292 733 187 364 774 196 295 206 8 930 432 Val onosuuksia kertyi 0,5 % eli 549.000 euroa vähemmän kuin muute u talousarvio oli, joka sekin oli jo 880.000 euroa alkuperäistä talousarviota pienempi. Merki ävät poikkeamat talousarvion mukaisessa toiminnassa Erikoissairaanhoidon palveluiden osto yli alkuperäisen talousarvion 7,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi siis 1,6 miljoonaa euroa vuodesta 2013. Mikkeli maksoi ylimääräisenä menona 1,5 miljoonaa euron po lasvahinkovakuutusmaksun, johon ei osa u varautua. Lisämäärärahaa hae in 5 milj. euroa, joka ei rii änyt ka amaan ylimääräistä po lasvahinkovakuutusmaksua. Kaikkiaan sosiaali- ja terveystoimi yli alkuperäisen talousarvion noin 10,8 miljoonalla eurolla. Sivistystoimen tulos oli alkuperäisen talousarvioon verra una noin 1,1 miljoonaa euroa parempi, josta kasvatus- ja opetuslautakunnan osuus oli 730.000 euroa. Henkilöstökulut yli yivät kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta noin 660.000 euroa, joten säästöt syntyivät palveluiden, aineiden ja tarvikkeiden ostoista hallituksen kesäkuun päätöksen mukaises . Avustusrahoitus oli lähes 500.000 euroa talousarviota suurempi. Kul uuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan toimintakate oli 470.000 euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Henkilöstökulut ali uivat lähes 240 000 eurolla ja palvelujen ostot noin 185 000 eurolla. Valtuusto myönsi syksyllä liikuntapalveluille 109.000 euron lisämäärärahan ka amaan jäähalliyh ön heinäkuussa nostamaa yh övas ke a. Kaikkiaan 16 palvelutuotannosta poistuneesta rakennuksesta tai rakennuksen osasta kirja in poistona vuoden 2014 lopussa reilut 1 miljoonaa euroa. Näistä isoimmat kohteet olivat Brahetalo, Kalevankankaan koulu 97/01, Rantakylän kirjasto sekä Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkodit. Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investoin määrärahoja joudu in kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia teh in 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Koska sisäilmaongelman aiheu ajina eivät ole vain kosteusvauriot ja mikrobit, vaan myös mineraalivillakuidut, materiaalien hajoamistuot-teiden kemialliset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja ilmanvaihdon toimima omuus/taso suhteessa tämän päivän vaa muksiin, ovat korjaustyöt haasteellisia ja vaa via. Vuoden 2014 tulokseen vaiku vat kertaluonteiset erät, Kampuskiinteistöt kuntayhtymän ylijäämien palautus 5.061.000 euroa sekä noin 5 miljoonan euron myyn voitot. Toisaalta palvelutuotannosta poistuneista kiinteistöistä teh in noin yhden miljoonan euron kertapoistot. Kun nämä erät eliminoidaan, saadaan Mikkelin kaupungin toiminnan tulokseksi noin -5,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Helsingin käräjäoikeuden 28.11.2013 antaman tuomion perusteella Mikkelin kaupungille Lemminkäinen Oyj:n makse avaksi tuomitut korvaukset tuo o- ja viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyn kulut viivästyskorkoineen olivat yhteensä 1,18 milj. euroa. Korvauksia ei kirja u vuoden 2013 linpäätökseen, koska kaupungille 2.1.2014 maksetut korvaukset eivät olleet lainvoimaisia 31.12.2013 mennessä ja tuomion valitusaikaa on jatke u 31.3.2014 as . Tämä summa on edelleen taseessa eikä sitä ole kirja u tulokseen 2014. Summasta noin 604.000 olisi investoin en hankintamenon vähennystä ja loppu muita rahoitustuo oja, noin 370.000 euroa. Asia on Helsingin Hovioikeudessa edelleen kesken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.1.2013 Mikkelin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Ohjelmaa päivite in kevään ja syksyn 2014 aikana ja uudet toimenpiteet sisältyvät vuoden 2015 talousarvioon. Palveluverkkoa on iviste y sekä varhaiskasvatuksessa e ä perusopetuksessa: Siekkilän, Lehmuskylän, Pankarannan ja Taitolan loissa toimineet ryhmät yhdiste in Kalevankankaan päiväkodiksi. Hiirolan ja Harjumaan koulut lakkasivat. Sosiaali- ja terveystoimi on koonnut talouden tasapaino a-miseksi 14 kohdan ohjelman, joiden toteutumista raportoidaan talousarvion toteutumaraportoinnin yhteydessä maalis-, heinä- ja lokakuun toteutumarapor en yhteydessä sekä osana linpäätösrapostoin a. Ohjelmaa arvioidaan ja erityises raportoidaan 1) asukasluvun muutos, 2) uudet työpaikat, 3) työllistetyt, nuoret- ja pitkäaikaistyö ömät. 20 Henkilöstömäärä Henkilöstön osalta on laadittu erillinen henkilöstöraportti Taulukko: Henkilöstön lukumäärä palvelussuhteen luonteen mukaan 2010- 2014 (31.12. tilanne) MÄÄRÄAIKAISET VAKINAISET 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 Kaupunginhallitus 203 230 242 272 256 27 41 Konsernipalvelut 203 230 242 272 256 27 41 Ympäristölautakunta 21 20 20 23 22 4 4 Sosiaali- ja terveystoimi 1177 1187 1281 1024 1046 286 232 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1020 1046 Johtamisen tukipalvelut 16 16 27 12 15 2 3 Sosiaalipalvelut 142 133 Lapsiperheiden palvelut 476 459 461 0 0 87 84 Psykososiaaliset palvelut 65 54 69 0 0 21 13 Terveyspalvelut 146 157 157 272 289 21 19 Vanhusten palvelut 474 501 563 594 609 155 113 Mlin seudun sos. ja terv. ltk 4 4 Sivistystoimi 618 622 628 1114 1102 132 105 Sivistystoimen tukipalvelut 25 25 23 17 16 1 Opetuslautakunta 468 475 481 963 956 104 79 Varhaiskasvatus 413 407 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 550 549 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 125 122 124 134 130 28 25 Tekninen toimi 221 200 188 190 185 33 42 Tekninen lautakunta 126 69 73 73 75 3 5 Rakennuslautakunta 13 13 10 11 11 3 1 Maaseutu- ja tielautakunta 82 118 105 106 99 27 36 Liikelaitokset ja taseyksiköt 284 300 310 360 312 73 78 Mikkelin Vesiliikelaitos 37 31 30 33 27 4 5 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 33 34 38 45 45 3 5 Otavan Opiston liikelaitos 51 49 49 56 59 24 24 Etelä-Savon pelastuslaitos 163 168 175 208 163 42 43 Tilakeskus 18 18 18 18 1 YHTEENSÄ 2524 2559 2669 2983 2923 555 502 Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus YHTEENSÄ TYÖLLISTETYT 2010 2011 14 28 14 28 25 20 2012 33 33 2013 3 3 18 5 2 12 8 10 2 13 10 6 37 43 32 27 25 21 10 2 1 1 18 1 1 1 1 1 1 79 93 11 0 0 1 2 0 0 1 83 23 29 21 78 18 27 108 0 112 3 86 23 38 5 1 32 105 9 8 44 42 2 527 KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 2010 2011 2012 244 299 310 244 299 310 25 24 23 1 1530 1439 1533 1529 18 21 30 12 Kansalaisopiston tuntiopettajia 131 Sivutoimisia tuntiopettajia 12 Oppisopimussuhteisia 19 3 2014 13 13 14 Lisäksi 31.12.2014 2012 35 35 3 234 575 128 167 642 551 67 176 624 787 25 599 770 26 579 549 89 184 677 4 772 26 588 163 256 130 17 109 358 41 36 75 206 165 243 75 14 154 379 36 39 73 212 19 3154 158 226 78 11 137 415 39 46 93 217 20 3279 3200 2013 54 54 2 224 224 0 34 0 0 31 159 0 210 2 180 87 93 28 38 1 0 37 104 8 1 49 45 1 632 2014 47 47 5 179 179 0 27 2013 329 329 25 1253 1244 12 176 0 0 303 753 2014 316 316 27 1226 1225 15 160 0 0 327 723 1338 19 1143 500 643 162 229 74 11 143 464 41 46 105 253 19 3638 1285 17 1106 467 639 150 199 77 11 109 410 35 50 108 196 20 3463 38 114 171 1 150 60 90 20 12 2 0 10 97 8 5 49 33 2 511 Palkat ja palkkiot tilikaudella 2014 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallituksen alaiset yksiköt Ympäristölautakunta Mikkelin seudun sos.- ja terv.lautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sivistystoimi Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri-liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Taseyksiköt Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Liikelaitokset Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Mikkelin Vesiliikelaitos * Palkat ja palkkiot (ei sis. lomapalkkajaksotuksia) 1000 euroina Alkuperäinen TalousarvioTalousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten (+) yli jälkeen (-) alle 45 45 54 9 -9 26 26 17 -9 123 123 114 -531 10 894 10 894 10 363 -50 1 037 1 037 987 -34 246 246 212 4 41 031 42 41 073 41 077 177 43 545 164 43 708 43 886 321 39 082 164 39 246 39 567 -144 4 463 4 463 4 319 -229 2 866 2 866 2 637 -35 529 529 494 -415 3 946 3 946 3 531 11 971 770 -1 278 3 281 2 446 1 261 124 015 205 * toteutuma sis. investointien palkkoja 117.000 euroa 22 10 693 770 9 107 767 -1 586 -3 3 281 2 446 1 261 122 943 3 378 2 208 1 414 120 244 97 -238 153 -2 698 Riskien arvioin ja niihin varautuminen Etelä-Savon maakunnan ikärakenne, maan huonoin huoltosuhde ja alhaisin koulutustaso ase avat Mikkelin kaupungin näkökulmasta suurimmat haasteet taloudellises kestävän palvelurakenteen ylläpitämiselle. Nykyisellä palvelurakenteella ei palveluita voida järjestää enää 2030-luvulla. Kun en talouden haasteena tulee olemaan val onosuuksiin tehtävät leikkaukset ja verotulojen tulevien vuosien vaa maton kasvuodotus. Lisäksi julkisen sektorin velkaantuminen lähivuosina tulee aiheu amaan paineita investoin en tulorahoitusosuuden kasva amiselle. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on korkeampi kuin kaupungin verotulojen ja val onosuuksien kasvu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rakenneuudistuksen viivästymiseen sisältyy käy ötalouden suurin riski, mikä voi näy äytyä kustannusten liian nopeana nousuna. Maakunnallisen sote- tuotantoalueen muodostuminen on rahoituksen näkökulmasta noin 10 miljoonan euron riski palveluiden kallistumisena, mikäli Mikkelin kaupungin maksuosuuksia nostetaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kehnon tuloksellisuuden vuoksi. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman tarkentaminen toimialojen palveluverkko- ja palveluselvitysten myötä on edellytys tasapainoiselle taloudelle. Palvelutasoja tulee kyetä krii ses arvioimaan rii ävät peruspalvelut turvaten. Arvio merki ävimmistä riskeistä Kaupungin riskit voidaan jakaa riskienhallinnassa taloudellisiin, strategisiin, opera ivisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisissa riskeissä talousarvion toteutumiselle suurin riski sisältyy verotulojen kehitykseen. Erityises verotulojen kasvu pidemmällä aikavälillä on epävarmaa, koska BKT:n kasvuennusteet ovat suhteellisen varovaisia tuleville vuosille. Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa on merki ävä painoarvo työpaikkojen lisäämisen, työllisyyden parantamisen ja elinvoimaisuuden lisäämisellä. Työ ömyyden kasvu vuoden 2014 lopulla 14,3 %:iin työikäisestä väestöstä on merki ävä riski verotulojen kertymisen kannalta. Korkoriski on olemassa pidemmällä aikavälillä. Korkoriskiin vaiku aa Euroopan taloudellisen lanteen kehityksen epävarmuus. Lisäksi julkisen velan kasvu voi johtaa Suomen luo oluokituksen muutokseen ja julkisen sektorin rahoituksen hintaan. Luo oluokituksen määri elyjen seurauksena voi olla jatkossa se, e ä luo oluokitusten määri ely ulotetaan koskemaan kun a ja kunnille määritellään kuntakohtaiset luo oluokitukset. Silloin vakavaraisuudeltaan ja kasvunäkymiltään heikommat kunnat maksavat rahoituksestaan suhteellises enemmän. Korot pysyivät vuonna 2014 edelleen alhaisella tasolla, mu a mikäli Euroopan talous alkaa elpyä selväs , nousevat korot arvioiden mukaan nopeas ainakin hieman korkeammalle tasolle. Korkojen nousulta on suojaudu u korkojohdannaisilla ja kaupungin lainojen suojaustaso on noin 40 % tasolla. Suojaukset on tarkoitus uusia vuoden 2015 aikana. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten nousun hillitsemiseksi tarkastellaan krii ses uuden sote- tuotantoalueen perustamissopimusta sekä vauhditetaan palveluprosessien päällekkäisyyksien poistamista. Päiväko - ja kouluverkkoselvityksen valmistuminen ja sen pohjalta tehtävät tuo avuu a lisäävät toimenpiteet on saatava nopeas tuotantoon. Valmistelussa oleva sivistystoimen uusi palveluverkkoselvitys sekä sote- tuotantoalueen muodostamisselvitys tarkentavat tasapainoisen kasvun ja talouden -ohjelmaa. Strategisissa riskeissä suurin haaste on väestörakenteen muutoksen aiheu ama muutospaine palvelurakenteisiin ja palveluiden saatavuuteen. Ikääntyvän väestön palvelutarve tulee olemaan muutaman vuoden kulu ua aivan eri tasolla terveydenhuollossa ja arjessa selviytymisessä kuin nyt. Palvelurakenne a ikääntyneelle väestölle on kye ävä uudistamaan siten, e ä palvelukysynnästä selvitään. Tämä ase aa haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiselle siten, e ä terveyden edistämistä ja vanhusten kotona selviämisen tukemista kehitetään voimakkaas . Merki ävä vaikutus Mikkelin vetovoimaisuuteen ja väestön kasvuun tulee olemaan sillä, miten Mikkelin voimakkaas käyn in lähtenyt elinvoimaisuuden kasvukehitys uuden elinkeinoyh ön ja Mikkelin kaupungin sekä muiden yhteistyötahojen yhteistyönä saadaan jatkumaan vahvana. Elinvoimaisuuden kasvulla on suuri merkitys kaupungin kehitykseen laajemmin ja konkree ses verotuloihin kaikilta osin. Opera ivisissa riskeissä keskeistä on henkilöstöresurssien hallinta ja henkilöstökulujen hillitseminen on keskeinen edellytys talouden tasapaino amisen onnistumiseksi. Viime vuosina esimiesten koulu amiseen ja henkilöstön kehi ymiseen on panoste u voimakkaas . Henkilöstömäärän ja palkkakulujen kuukausiseurannan avulla arvioidaan henkilöstöresurssien kehitystä ja palkkabudje n rii ävyy ä. Osaavan henkilöstön saatavuus alueella voi olla pidemmällä aikavälillä myös haaste. Vahinkoriskeiltä voidaan suojautua aika laajas vakuu amalla. Turvallisuuteen kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveystoimen palvelupisteissä on kiinnite y huomioita ja kaupunki on harjoitellut myös varautumista muun muassa laajami aisiin sähkökatkoihin. 23 Ympäristö linpäätös Yleistä ympäristö linpäätöksestä Ympäristö linpäätöksen keskeisenä asiana on kunnan ympäristöriskien ja -vastuiden selvi äminen ja esi äminen kaupungin linpäätöksessä. Euroopan yhteisöjen komissio on antanut suosituksensa ympäristö linpäätöksen teosta vuonna 2001 ja kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen aiheesta 2009. Tässä ympäristö linpäätöksessä on sovelle u kyseisiä ohjeita. Tässä ympäristö linpäätöksessä keskitytään esi ämään taloudelliset tunnusluvut ja toiminnan toteutuminen suhteessa ympäristönsuojeluvaa muksiin. Ympäristö linpäätös ka aa pääosin Mikkelin kaupunkiorganisaa on toimintayksiköitä koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kaupunkikonsernin muut yksiköt eivät kuulu tähän tarkasteluun. Tähän ympäristö linpäätökseen on kuitenkin ote u mukaan Mikkelin vesiliikelaitoksen, Etelä-Savon Energia Oy:n ja Metsäsairila Oy:n ympäristöön lii yvät lupaehdot ja toiminnan toteutumisen tarkastelu suhteessa lupaehtoihin. Etelä-Savon Energia Oy tekee oman ympäristörapor nsa vuosi ain. Metsäsairila Oy tekee oman vuosikertomuksensa, joka sisältää toimintaa koskevia etoja ja linpäätöksen. Ympäristömenot määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuviksi menoiksi. Menojen keräämisessä on noudate u ensisijaisuuden periaate a siten, e ä tähän mukaan ote ujen menojen ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista ero aa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Investoinneissa huomioidaan varsinaisten ympäristönsuojeluinvestoin en lisäksi ympäristönsuojelun tasoa parantavista osainvestoinneista johtuva lisämeno. Ympäristötulot ovat vastaavas ympäristönsuojeluun lii yviä tuloja, kuten esimerkiksi jätevesimaksut. Ympäristö linpäätöksen etojen käy ö on luonteeltaan sellaista, e ä euromäärien ei tarvitse olla aivan tarkkoja – menojen ja tulojen suuruusluokka on oleellisinta. Hyvin monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja, tähän on pyri y kokoamaan niistä oleellisimmat. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköises jonkin verran suurempi kuin tähän kerätyt ympäristömenot osoi avat. Ympäristötulot ja ympäristömenot Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Kaupungin yhteenlasketut ympäristötulot vuonna 2014 olivat 5,80 milj. euroa (2013 olivat 5,43 milj. euroa), joka on 5,8 prosen a kaupungin kaikista toimintatuotoista. Asukasta kohden ympäristötuo oja kertyi 106,1 euroa. Lähes kaikki tuotot tulivat jätevesimaksuista, mitkä olivat 96,5 prosen a kaikista ympäristötuloista. Muita tuloja tuli mm. asfal rouheen murskauksesta ja myynnistä sekä viranomaistehtävien hoitamiseen lii yvistä lupa- ja valvontamaksuista. Ympäristömenot olivat vuonna 2014 7,77 milj. euroa (vuonna 2013 7,68 milj. euroa), joka oli 1,9 prosen a kaupungin kaikista toimintamenoista (poistot mukana). Asukasta kohden ympäristömenoja kertyi 142,3 euroa. Suurimmat menoerät olivat viemärilaitoksen poistot (18,4 %), jäteveden puhdistus (23,5 %). Muita menoja olivat mm. ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitoon lii yvät menot, vanhojen kaatopaikkojen hoitoon lii yvät menot (varauksia mukana), katujen pölyämisen ehkäisystä johtuvat menot, kunnan toiminnoista syntyvien jä eiden käsi elyyn ja liikenne- ym. alueiden puhtaanapitoon lii yvät menot. Ympäristötulot ja menot vuosina 2014 ja 2013 on esite y taulukossa 1. Taulukko 1. Ympäristötulot ja menot milj.euroa. Ympäristötulot Ympäristökulut *) Siitä: ympäristönsuojeluun annetut avustukset **) Ympäristökulut, netto 2014 5,80 7,77 0,212 -1,97 2013 5,43 7,68 0,206 -2,25 *) Poistot ja varaukset mukana. **) Avustus haja-asutusalueiden viemäröintiin. Ympäristöhankkeet Painopiste kaupungin kehityksessä tulee siirtymään tulevaisuudessa sataman alueelle, joten sen maaperää on tutki u hyvin ka avas . Sataman ympäristössä, Laiturikadun varren tonteilla, sataman kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, veturitallin ja ratapihan alueilla, Saksalan rantaalueella, jätevedenpuhdistamon ton lla sekä satamalahdella on tehty maaperän ja sedimen en pilaantuneisuustutkimuksia. Kaikilla tutkituilla alueilla on maaperän pilaantumista ja näitä alueita joudutaan kunnostamaan ennen niiden käy ööno oa uuteen käy ötarkoitukseen. On tehty arvio, e ä mikäli kaikki pilaantuneet maat joudu aisiin ajamaan pois, pilaantumien kunnostaminen voisi maksaa noin 2 milj. euroa ja mikäli 70 % pilaantuneista maista voitaisiin hyödyntää alueella, kustannukset olisivat noin 1,2 milj. euroa. Yleiskaavoituksessa tulisi huomioida pilaantuneiden massojen hyödyntäminen alueella, mikäli kunnostuskustannukset halu aisiin minimoida. Toinen merki ävä hanke oli Pursialan pohjavesialueen pohjavesitutkimukset ja kloorifenolipitoisen veden pumppaaminen jätevedenpuhdistamolle. Kloorifenoleita on saatu pumpa ua laskennallises ylös vuoden 2013 loppuun mennessä noin 151 kg. Määrä on sellainen, e ä sillä voitaisiin tehdä juomakelvo omaksi 15.100.000 m3 ve ä, mikä on enemmän kuin Mikkelin neljässä vuodessa käy ämä vesimäärä. Pumppaus on onnistunut hyvin, eikä siitä ole ollut hai aa vedenotolle tai jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Koepumppaus on toiminut hyvin suojapumppauksena niin, e ä vedeno amolle menevän veden kloorifenolipitoisuu a on saatu pudote ua. Asuntomessualueella, An olan en, Saimaan ja Pursialan vesilaitoksen imeytysaltaiden rajaamalla alueella, on ote u aikoinaan soraa ja tätä alue a on täyte y arviolta 1960-1980- luvuilla. Tämän alueen täytön paksuus on luokkaa 10 m ja täytön kokonaismäärä noin 80.000 m3. Täyt24 tö on sisältänyt paikoin erilaisia rakennusjä eitä ja paksuja kerroksia eloperäisiä maita. Täytössä on havai u lieväs kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä sekä yksi äisiä aromaa sia hiilivetyjä. Maanläjitysalueen läheisyydessä on pohjavesiputkia, joissa on tode u vuonna 2009 kohonneita pitoisuuksia sinkkiä ja lyijyä ja vuonna 2012 merki äväs kohonnut pitoisuus tetrakloorietyleeniä. Täy ömaat joudutaan kaivamaan pois sen vuoksi, e ä alue saadaan rakenne avaan kuntoon ja poistetaan hai a-aineiden pohjavedelle aiheu ama riski. Täy ömaat ovat niin lieväs nuhraantuneita, e ä niitä voitaisiin käy ää esim. kaavassa yleisiksi alueiksi merki yjen alueiden rakentamisessa. Suomenniemellä Kaurian alueella (Teollisuus e 59) on harjoite u mekaanista puunjalostusteollisuu a 1970- luvulta läh en yhteensä 40 vuo a. 1980 luvulta läh en tehtaassa on valmiste u liimalevytuotantoa. Kohdealue sijoi uu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (Koiralah , 0577512) ja tehdasalueen pohjoispuolella sijaitsee Koiralahden vedeno amo. Kohdekiinteistöt omistaa Etelä-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy. Kohdealue on tutki u ja alueella havai in 0,5-1,5m paksuista hiekka-/soratäy öä ja 0,3-2,5m paksuista purutäy öä, joiden seassa on metalleja, muovia, tuhkaa ja mahdollista palojäte ä sekä puujäte ä. Purutäy öalueen vesissä havai in muun muassa kohonneita raskasmetalli- ja öljypitoisuuksia. Alueelle on tehty kunnostussuunnitelma, jonka mukaan kaupungin osuudeksi tulisi noin 125 000 euroa. Varausta hankkeelle on saatu 130 000 euroa. Alueen kunnostusneuvo eluissa on päädy y siihen, kunnostus toteutetaan massanvaihtona ja, e ä tehdasrakennukset puretaan ja toimijalle etsitään uudet lat. Kunnostuksen aloitusajankohdaksi on ajateltu vuoden 2015 loppua, mu a neuvo eluja käydään edelleen. Tikkalan vanhan kaatopaikan suotovesien hallintaan on suunniteltu tehtäväksi kaivoja, viemärilinjat ja mahdollises pumppaamo sekä kaukoyhteydet vesilaitokselle. Rakennesuunni elu on la u Rambollillta, ja suunnitelmat ovat viimeistelyvaiheessa. Hankkeelle saa in 80 000 euroa uu a varausta. Hanke on tarkoitus toteu aa vuoden 2015 aikana. Ympäristöinvestoinnit Kaupungin vuoden 2014 ympäristöinvestoinnit olivat 2,43 milj. euroa (vuonna 2013 2,21 milj. euroa), mikä oli 9,3 prosen a kaupungin kaikista käy öomaisuusinvestoinneista. Asukasta koh ympäristöinvestointeja kertyi 44,4 euroa. Suurimmat investoin kohteet lii yivät jäteveden puhdistamiseen ja viemäröin in. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo tullaan siirtämään Metsä-Sairilaan. Puhdistamon rakentamisen on suunniteltu käynnistyvän vuonna 2016 ja puhdistamo ote aisiin käy öön vuonna 2019. Puhdistamon ja siirtoviemäreiden kustannusarvio on 45 milj. euroa. Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupapäätös puhdistamon rakentamisesta on saatu ja lupapäätöksessä purkupaikaksi on osoite u Pappilanselkä. Puhdistusvaa mukset kiristyivät uuden lupapäätöksen myötä kaikilta osin. Uutena vaa muksena tuli hygieniasoin vaa mus. Uudet puhdistusvaa mukset on esite y jäljempänä kohdassa, jossa on esite y puhdistamon toiminnan tulokset viime vuodelta. An olan jätevedenpuhdistamo tullaan lakkau amaan ja sen jätevedet johtamaan uudelle puhdistamolle v. 2020 – 2021. Uudet puhdistamohankkeet tulevat vaa maan jätevesimaksun nostamista. Nykyinen verollinen jätevesimaksu on 2,91 e/m3. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2018 jätevesimaksu olisi 3,32 e/m3. Ympäristönsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelua edistetään monella tavalla myös niin, e ä kaikille ympäristönsuojelua edistäville toimille ei pystytä ilmaisemaan tarkkaa rahallista arvoa. Näillä toimilla on kuitenkin merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Kaupungin toimesta ympäristönsuojelua on ediste y mm. osallistumalla rahallises tai viranhal joiden työpanoksen kau a ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin ja huomioimalla ympäristönäkökohdat kaupunkistrategian valmistelussa ja muissa kaupungin toimintaa ohjaavissa strategioissa. Alla on kuva u muutamia ympäristönsuojelua edistäviä toimia ja hankkeita, joita kaupunki on toteu anut tai joiden toteutukseen kaupunki on osallistunut. Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian syyskuussa 2013. Mikkelin kaupunkistrategia rakentuu kolmesta osasta, joiden tavoi eena on turvata kuntalaisten, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoin . Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnille on vali u kolme strategista päämäärää, jotka ovat: - Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen - Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen - Rakennetun ympäristön laatu Vuoden 2014 aikana laadi in yksityiskohtainen ympäristön hyvinvoin ohjelma, jossa kuvataan kaupunkistrategiaan valituille ympäristön hyvinvoinnin vaiku avuusindikaa oreille toimenpiteet, vastuutahot ja resurssit. Kaupunki on osallistunut ympäristönsuojelua tukeviin hankkeisiin vuoden 2014 aikana. Kaupunki on rahoi anut ns. OMAVESI – hanke a (OIKEAA TIETOA MAASEUDUN VESIHUOLLOSTA) vuonna 2014 yhteensä noin 5000 eurolla. Hankkeessa on työskennellyt Mikkelin seudulla jätevesineuvoja, jonka pääasiallisena tehtävänä on ollut opastaa kuntalaisille oikeanlaista kiinteistökohtaista jätevesien käsi elyä hajaasutusalueilla. Lisäksi Mikkelin kaupunki on osallistunut Mikkelin seutuvaliokunnan ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden rahoituksella Puulan länsiosan kuormitustekijöiden selvityshankkeeseen, joka pää yi keväällä 2014. Hankkeeseen käyte in vuoden 2014 puolella Mikkelin seutuvaliokunnan ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden rahoitusta yhteensä noin 3 300 euroa. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut hallinnoi vuonna 2014 Eväitä elämään lähiluonnosta –hanke a, jonka tavoi eena oli edistää ympäristökasvatusta Mikkelissä ja lähiympäristössä. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen rahoitusosuus hankkeesta oli noin 2000 euroa. Vuonna 2014 Mikkelissä valmistel in ohje ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankintojen yhteydessä. Kaupunki on järjestänyt ja osallistunut erilaisiin ympäristönsuojelua edistäviin tapahtumiin ja tempauksiin. Kaupunki oli mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour – tapahtumassa 2014 ja järjes kuntalaisille ja yhteisöille suunnatun Mikkeli siis ksi –kampanjan, jonka aikana kerä in joukolla roskia eri puolilta kaupunkia. Lisäksi kaupunki palkkasi kesällä 2014 yhden kuukauden ajaksi joukon koululaisia (ns. iskuryhmä) ympäristön siis mistöihin. Kuukauden aikana koululaiset siivosivat mm. roskaantuneita alueita. 25 Ympäristöpalveluiden ylläpitämä Urpolan luontokeskus oli avoinna yleisölle neljä kuukau a kesällä 2014. Lisäksi koululais- ja päiväko ryhmiä ote in vastaan myös syyskuussa. Luontokeskuksen toiminta on suunna u lähinnä päiväko - ja alakouluikäisten lasten ympäristökasvatukseen. Energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteute in eri hallintokunnissa. Vt5 rakennuskustannukset karkealla arvioinnilla ovat 27 milj €, josta suunni eluun 1 milj € (4%). Kaupungin osuus jakaantuu seuraavas : kadut 3 milj €, hulevedet 1 milj € ja melusuojauksiin 1 milj €. Melusuojausten suunni eluun vuonna 2014 (1 milj € 4%) 40 000 €. Melusuojausten suunni elu jatkuu vuoden 2015 puolella kokonaisarvion ollessa nyt noin 50 000 €. Vuonna 2009 valmistuneen Lämpökaivo-oppaan julkaisemisen jälkeen lainsäädäntö on muu unut ja käytännön kokemukset lämpökaivojen rakentamisesta ovat lisääntyneet. 21.12.2012 voimaan tulleen maankäy ö- ja rakennuslain (1999/132) 126a §:n mukaan maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai keruuputkiston asentaminen vaa i toimenpideluvan. Nyt uusitun oppaan tavoi eena on kokemusten perusteella päivi ää hyviä käytäntöjä ja käydä nykyistä laajemmin läpi eri rakentamis- ja sijoi amisvaihtoehtoja. Keskeisimpinä näistä ovat suositusetäisyyksien päivi äminen ja maalämpöjärjestelmien sijoi aminen pohjavesialueelle. Mikkelin vesilaitoksen Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla hyödynne in vuonna 2014 biokaasua lojen lämmitykseen 1148 MWh. Ympäristövastuut Komission suosituksen mukaan ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön lii yvä olemassa oleva velvoite, joka lankeaa maksuun myöhemmin. Tällainen ympäristövastuuseen lii yvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Aiempina vuosina on tehty suurimmat varaukset Metsä-Sairilan vanhan jätepenkan sulkemiseen ja sataman alueen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen. Vuoden 2014 linpäätöksessä teh in 80.000 euron varaus Tikkalan en sen kaatopaikan suotovesien johtamiseksi jätevedenpuhdistamolle sekä 130.000 euron varaus Suomenniemen liimapuutehtaan alueen pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi. Kaupungin ja Metsä-Sairilan välisessä sopimuksessa on sovi u, e ä Metsä-Sairila Oy vastaa jälkihoitotöiden toteu amisesta Metsä-Sairilan kaatopaikalla. Työt oli aiemmin suunniteltu toteute avaksi v. 2009 – 2012, mu a koska vanha jätepenkka painuu vielä, töiden toteutukselle hae in jatkoaikaa vuoteen 2018 saakka. Ensimmäinen vaihe on toteute u vuonna 2009, ja toinen vaihe vuonna 2013. Metsä-Sairilan varausta on kartute u vähitellen. Graanin alueella saa aa olla vielä saastuneita maita, joiden puhdistamisesta voi tulla vastuita myös kaupungille. Muut merki ävät ympäristökohteet VR:n kyllästämö on aiheu anut merki ävän maaperän ja pohjaveden pilaantumisen Setrinmäessä. Kohteen kunnostamisesta vastaa val on yh ö Governia Oy ja maksajana on myös Liikennevirasto. Pilaantuneiden maiden massanvaihto pohjavedenpinnan yläpuolelta on tehty syksyllä 2008. Kreosoo faasin pumppaus pilaantuman pohjalta ja pohjaveden kunnostaminen on alkanut syksyllä 2009. Puhdistaminen tulee kestämään vuosia. Pilaantunu a pohjave ä on käsitelty 73 000 m3 ja PAH-yhdisteitä on saatu poiste ua 68 kg. Pumppauksen tehostamisesta on tehty suunnitelmia ja suorite u koetoimintaa. Joulukuussa 2014 pide in ohjausryhmän kokous, jossa käsitel in pohjavesiriskien hallintaa ja rantaimeytymistä. Kokouksessa käy in läpi erilaisia kunnostusvaihtoehtoja, mu a päädy in toistaiseksi jatkamaan nykyisiä kunnostustoimia samaan malliin kuin aikaisemmin. Pilaantuma-alueen yli menevän VT5:n ealueen reunat tullaan suojaamaan siten, e eivät sadevedet pääse huuhtomaan ealueen alla olevia pilaantuneita maita. Kaupungilla ei ole vastuuta kohteen puhdistamisesta. Laiturikatu 6, en nen Oy Shell Ab:n ton , on pahas pilaantunut öljytuo eilla. Oy Shell Ab oli kaupungin vuokralaisena ton lla vuosina 1931–1990. Ton lla toimi öljyterminaali. Alueella ei ole ollut muuta pilaavaa toimintaa ennen eikä jälkeen Oy Shell Ab:n toiminnan. Mikkelin kaupunki möi ton n Savcor Group Ltd Oy:lle vuonna 2000 ja os sen takaisin vuonna 2009. Kiinteistökaupoilla ei ole vaikutusta kunnostusvastuisiin. Oy Shell Ab myy in St1:lle vuonna 2010, jonka jälkeen vastuu kunnostamisista on siirtynyt St1 Energy Oy:lle. Ton lle on kaavailtu yleisten rakennusten, kerrostalojen ja pien- ja rivitalojen alueita. Tuleva maankäy ö huomioiden St1 Energy Oy:n pitäisi kunnostaa pilaamansa ton ennen alueen rakentamista. ST1 Energy Oy on aloi anut kunnostuksen ton lla. Kunnostus toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on in-situ-kunnostus ja toinen massanvaihto. Pohjavesi Pursialan kaupunginosassa Vapon en sen ton n kohdalla on pahoin pilaantunut kloorifenoleilla. Kloorifenolien jakauma vastaa Vapon toiminnassaan käy ämän sinistymisenestokemikaalin KY-5 sisältämien kloorifenolien jakaumaa. Muita KY-5:den käy äjiä alueella ei ole ollut. Pilaantuma on levinnyt en sen sahan alueelta jo vedeno amolle saakka. Mikkeli saa Pursialan pohjavedeno amolta 70 % tarvitsemastaan talousvedestä, eikä korvaavaa pohjavesilähde ä ole löyde y. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Vapo ovat neuvotelleet ja kirjelmöineet jo usean vuoden ajan kloorifenoli lanteesta. Vapo on saatu tekemään alueella selvityksiä ja nyt ollaan siinä vaiheessa, e ä Vapo on jä änyt ympäristölupahakemuksen AVI:lle kohteen kunnostamisesta. Hakemus on siirtynyt AVI:lta ELY:n käsiteltäväksi. Nyt on käynnissä lupahakemuksen arvioin ja neuvo elut lupahakemuksen sisällöstä. Pahin pilaantuma on nykyisen saharakennuksen alla, joten kohteen kunnostaminen tulee olemaan hankalaa. Vapo tulisi saada vastuuseen kloorifenoleiden aiheu amista kustannuksista ja tarvi avista toimenpiteistä myös en sen ton nsa ulkopuolella vedeno amolle saakka. Vesilain mukaan Vapo on kunnostamisvastuussa myös naapurikiinteistöillä. Kaupunki tekee Vapolle korvausvaateen. Misawa on rakentamassa sahan alueelle uu a kuivaamoa. Kaupunki vastaa hankkeeseen lii yvien pilaantuneiden maiden aiheu amista kustannuksista. Vapo maaperän pilaajana tulisi saada vastuuseen pilaantuman puhdistamisen kustannuksista. Vapolle on tehty korvausvaade kaupungille ja vesilaitokselle syntyneistä kustannuksista. Haukivuoren käytössä olevalla I-luokan pohjavesialueella, 100 metrin etäisyydellä vedeno amosta, on sijainnut kaksi ampumarataa 1950– 1988. Ampumaradat on siirre y vuonna 1988 kauemmaksi, 150 metrin päähän vedeno amosta, vedeno amon pilaantumisen pelon vuoksi. Alueen pintamaa on pilaantunut lyijyllä. Lyijyllä pilaantunu a maata tulisi poistaa noin 8 350 tonnia, jo a pohjaveden lyijypitoisuus ei yli äisi missään tapauksessa salli ua talousveden raja-arvoa 10 µg/l. Vastuu pilaantuman kunnostamisesta kuuluu ensisijaises ampumaseuralle, joka on pilaavaa toimintaa harjoi anut. Mikäli pilaaja ei pysty kantamaan vastuuta, niin kuin lanne käytännössä on, vastuu siirtyy maanomistajalle. Maanomistaja on Metsähallitus. Mikäli maanomistajaakaan ei saada vastuuseen, vastuu siirtyy kaupungille. Kunnostamisvastuista 26 ja mahdollisista ratkaisuista on käyty neuvo eluja ja neuvo elut jatkuvat edelleen. Ratkaisuna haetaan lanne a, jossa pilaantuneet maat voitaisiin sijoi aa uuden, rakenne avan ampumaradan suojavalleihin ja ELY-keskus yri ää saada hankkeeseen EU-rahaa. Kaupunki saisi sijoite ua Haukivuoren satamassa olevia pilaantuneita maita ampumaradan suojavalliin. Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit Taulukossa 2 on eritelty, mistä ympäristötulot, -menot ja –investoinnit koostuivat vuonna 2014 ja verra u tuloksia vuoden 2013 vastaaviin. Taulukko 2. Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit. Mikkelin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2014 ja 2013 2014 ( 1 000 e ) Tulot 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 2013 Menot Investoinnit Tulot Menot Investoinnit 0 43 0 0 136 0 5.660 3.753 2.219 5.147 3.662 1.806 27 894 0 140 1.135 0 19 403 0 19 211 0 0 0 42 0 0 11 44 35 0 13 32 0 34 314 0 34 362 0 5. Melun ja tärinän torjunta 6. Luonnossuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 13 527 164 46 190 389 9. Ympäristöperusteiset verot 0 368 0 0 533 0 10. Ympäristönsuojelun poistot 0 1.435 0 0 1.416 0 5.797 7.772 2.425 5.427 7.677 2.206 Yhteensä Mikkelin vesilaitos, Etelä-Savon Energia Oy ja Metsäsairila Oy Mikkelin vesiliikelaitos on kaupungin omistama liikelaitos, Etelä-Savon Energia Oy ja Metsäsairila Oy ovat kaupungin omistamia yh öitä. Ylivoimaises merki ävimmät kaupungin ympäristötulot ja –menot lii yvät jätevesien johtamiseen ja käsi elyyn. Nämä toiminnot on toteute u Mikkelissä tehokkaas ja taloudellises ja lupaehdot on saavute u yleensä reippaas . Taulukossa 3 on verra u Kenkäveronniemen puhdistamon toiminnan tuloksia vuonna 2014 voimassa oleviin ympäristöluvan lupaehtoihin ja vuoden 2013 toteutumaan. Taulukko 3. Kenkäveronniemen puhdistamon toiminnan tulokset vuosina 2014 ja 2013 verra una voimassa oleviin ympäristöluvan lupaehtoihin ristöluvan lupaehtoihin Lupaehto Toteutuma Toteutuma Puhdistusteho 2014 2013 vähintään % mg/l mg/l mg/l Lupaehto % Toteutuma 2014 % Toteutuma 2013 % Biologinen hapenkulutus, BOD7atu < 10 5 6 > 96 98 98 Fosfori, P < 0,5 0,33 0,40 > 96 97 96 Ammoniumtyppi, NH4-N <4 1,0 0,20 > 90 99 100 Kiintoainepitoisuus < 35 11 13 > 90 98 96 Kemiallinen hapenkulutus, CODcr < 125 32 38 > 75 96 93 27 Kuvassa 1 on esite y Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon toiminnan kuvaaja vuodesta 1990 vuoteen 2014. Kuva 1. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon toiminnan kuvaaja vuoteen 2014. Jätevesien käsi elyn päätarkoitus on pitää puhdiste ujen jätevesien purkuvesistö hyvässä kunnossa. Mikkelin alapuolisen vesistön la on kehi ynyt myönteises 1980- ja 1990-luvun ajan, jolloin vesistön kunto on kohentunut yhden laatuluokan verran. Viimeisen kymmenen vuoden ajan kehitys on ollut huononemaan päin. Huonontunut kehitys ei johdu puhdistamon toiminnasta, vaan muusta ympäristökuormituksesta ja vesistön sisäisestä kuormituksesta, joka taas johtuu vesistön pohjalle kertyneestä aiemmasta ravinnekuormasta. Parin vuoden veden laadun heikkenemisen jälkeen vuonna 2014 tulokset osoi vat merkkejä paremmasta, vaikkakin laatu oli kaikissa pisteissä indeksin mukaan edelleen vain väl ävällä tasolla. Kuvassa 2 on esite y Mikkelin alapuolisen vesistön veden laadun kehi yminen vuosina 1982 – 2014. Huomaa, e ä erinomainen on kuvan alareunassa ja huono yläreunassa. Kuva 2. Mikkelin alapuolisen vesistön veden laadun kehittyminen vuosina 1982–2014. Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuo aa sähköä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessa, yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Vastapainevoimalaitoksessa yhteistuotannossa syntyvä hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon, mu a mikäli kaukolämpökuormaa ei ole, hukkalämpö ohjataan Saimaaseen. Tällöin puhutaan lauhde- tai apujäähdy ntuotannosta. Viime vuonna ESE tuo vastapainesähköä 147,9 GWh, eli sen tuotannon osalta lämpö ohja in kaukolämpöverkkoon. Lauhteena tai apujäähdy ntuotannossa syntyny ä sähköä tuote in 36,0 GWh, jonka osalta syntynyt hukkalämpö ohja in Saimaaseen. Pol oaineet ovat lähes 100 % ko maisia ja puupol oaineiden osuus on yli 80%. Vuonna 2013 voimalaitoksen toiseen ka laan teh in muutostyö, jonka jälkeen toisessa ka lassa pystytään pol amaan 100 % puuta ja ESE:n puupol oaineen osuus voi jousta jopa 85%:iin. ESE pystyy tuo amaan kaiken myymänsä sähkön, mu a pörssisähkön alhaisesta hinnasta johtuen ESE myös os sähköä pörssistä vuonna 2014. ESE myi vuonna 2013 noin 60 % omalla toimitusvelvollisuusalueellaan myydystä sähköstä. ESE on myös täysin omavarainen lämmöntuotannossa. ESE Oy:ssä on rakenne u laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Toimintajärjestelmä vastaa ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 –standardien vaa muksia. Lähitulevaisuuden kehitystä ohjaa ser fioitu ympäristöjärjestelmä, joka velvoi aa ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen. ESEn toiminnan merki ävimpiä ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon päästöt ilmaan. 28 Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitoksen ympäristölupa koskee uu a ja vanhaa voimalaitosta. Toiminnanharjoi ajan tulee seurata ilmaan tulevia hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöjä sekä poltossa käyte ävän turpeen ja poltossa syntyvän tuhkan laatua. Taulukoissa 4 ja 5 on verra u uuden ja vanhan voimalaitoska lan ilmapäästöjen luparaja-arvoja ja vuosina 2014 ja 2013 toteutuneita ilmapäästöjä. Taulukko 4. Luparaja-arvot uuden voimalaitoskattilan ilmapäästöille ja toteutumat vuosina 2014 ja 2013. Lupaehto Toteutuma 2014 3 Typenoksidit mg/m 400 Hiukkaset 50 Toteutuma 2013 3 3 mg/m 263 mg/m 297 11,2 5,1 Taulukko 5. Luparaja-arvot vanhan voimalaitoskattilan ilmapäästöille ja toteutumat vuosina 2014 ja 2013 . Lupaehto Toteutuma 2014 3 Typenoksidit Hiukkaset Toteutuma 2013 3 mg/m 600 mg/m 295,5 mg/m3 234 50 11,3 4,8 Energialaitoksella on oltava Euroopan yhteisön komission direk ivin ja päästökauppalain mukaises päästöoikeudet. Jos energialaitoksella on e ynä vuonna päästöoikeuksia vähemmän kuin todellisia päästöjä, sen on oste ava päästöoikeuksia markkinoilta tai käyte ävä kyseisen päästökauppakauden muille vuosille myönne yjä päästöoikeuksiaan. Jos energialaitoksella on päästöoikeuksia enemmän kuin todellisia päästöjä, se voi myydä päästöoikeuksia tai säily ää niitä käyte äväksi myöhemmin kyseisellä päästökauppakaudella. ESE Oy:n päästöoikeudet ja päästöt ovat vuosina 2014 ja 2013 olleet seuraavat. Taulukko 6. ESE Oy:n päästöoikeudet vuosina 2014 ja 2013. ESE Oy:n päästöoikeudet t CO2 2014 139 105 65 100 150 158 Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1. Toteutuneiden päästöjen määrä Päästöoikeuksien määrä 31.12. t CO2 2013 157 051 104 902 138 503 ESE Oy on saanut vuonna 2014 ilmaisia päästöoikeuksia 76 153 tonnia ja vuonna 2013 ilmaisia päästöoikeuksia 84 732 tonnia. ESE Oy laa i vuosirapor n ja erillisen ympäristörapor n, jotka sisältävät yksityiskohtaisemmat edot ympäristöasioista. Metsäsairila Oy ylläpitää Metsä-Sairilan jätekeskusta Mikkelissä. Alueen omistaa Mikkelin kaupunki. Metsäsairila Oy järjestää mm. asumisessa syntyvän jä een jätehuollon, hyötyjä eiden kierrätyksen ja hoitaa vaarallisten jä eiden jätehuollon. Lisäksi Metsäsairila Oy ylläpitää kolmea pienjäteasemaa (Haukivuori, Ris ina ja Suomenniemi). Erilliskerätyn biojä een ja jätevedenpuhdistamon lie eiden kompostoinnin operoinnista vastaa Kekkilä Oy. Metsäsairila Oy on toimi anut vuoden 2008 lopusta läh en syntypaikkalajiteltua sekajäte ä pol oaineeksi Kotka Energia Oy:n Hyötyvoimalaan, jossa tuotetaan sähkön ja kaukolämmön lisäksi myös höyryä tehtaiden tarpeisiin. Vuonna 2014 jä een toimitusmäärä oli 9 900 t, joka vastaa yli 68 % Metsä-Sairilaan tulevasta yhdyskuntajä eestä. Vuonna 2014 Metsäsairila Oy:n hyödyntämisaste kaikelle jä eelle oli 84,5 prosen a. Vuonna 2012 Metsäsairila Oy teki päätöksen lähteä osakkaaksi Varkauteen peruste avaan jätevoimalaitosyh öön. Varkauden voimalan käynnistyessä (arvio 2016) suurin osa sekajä eestä toimitetaan energiahyötykäy öön. Tulevaisuuden kierrätystavoi eet edelly ävät en stä parempaa ko talouksien jä een syntypaikkalaji elua, mm. lasin, metallin ja biojä een osalta. Tulevaisuuden kierrätysvaa musten täy ämiseksi Metsäsairila Oy rakensi 2014 jä eiden laji eluhallin ja uuden siirtokuormausalueen sekä rakentaa tulevina vuosina lisää jä eiden laji eluken ä. Jätekeskuksen vanhalla kaatopaikalla syntyvä metaani kerätään valtaosaltaan talteen ja se hyödynnetään tuo amalla sähköä ja lämpöä vuonna 2005 käy öön otetussa mikroturbiinilaitoksessa. Laitoksen tuo ama sähkö hyödynnetään jätekeskuksen alueella (oma toiminta, Kekkilä Oy, Paperinkeräys Oy) ja ylimääräinen sähkö myydään Suur-Savon Sähkö Oy:lle. Lämpö hyödynnetään jätekeskuksen lietealtaiden lämmityksessä. Vuonna 2014 mikroturbiineilla tuote in sähköä ja lämpöä 317 000 Nm3 kaasumäärästä taulukon 7 mukaan. Kaasun käy ö sähkön ja lämmön tuotantoon vähentää vanhan kaatopaikan haitallista kasvihuonekaasuvaikutusta. 29 Taulukko 7. Metsä-Sairilan jätekeskuksen ympäristöluvassa ei ole varsinaisia päästöraja-arvoja. Toimintaa tarkkaillaan käy ötarkkailuna sekä päästö- ja vaikutustarkkailuna useasta eri pisteestä. Jätekeskuksen alueelta tulevat suotovedet johdetaan Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen lähijärviä ovat Saimaa ja Iso-Palvanen. Saimaan Myllylahden tarkkailupisteellä havai in edellisvuosien tapaan mahdollises lievää jätekeskuksen vaikutusta. Iso-Palvasen tarkkailupisteellä havaitaan mahdollises jätekeskuksen valumavesien vaikutusta. Iso-Palvasen osalta vuoden 2014 kuormitukset olivat keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2013, mu a merki äväs pienemmät kuin esim. 2000 – 2004. Pohjavesitarkkailutuloksien mukaan jätekeskuksen vaikutuksia on edellisvuosien tapaan havai avissa jätekeskuksen alueen sisällä tai väli ömässä läheisyydessä olevissa tarkkailupisteissä. Näissä on havai avissa lähinnä arseenipitoisuuksien, ammoniumtypen ja orgaanisen hiilen pitoisuuksien kohoamista. Ulkopuolisten talousvesikaivojen veden laadussa ei voida havaita jätekeskuksen vaikutusta. 30 Sisäinen valvonta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2013 antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen laa misesta on ohjeet selonteon antamisesta kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjeste y, onko valvonnassa havai u puu eita kuluneella likaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehi ää voimassa olevalla taloussuunni elukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esi ää toimintakertomuksessa selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen kokouksessaan 27.11.2014. Ohjeen tavoi eena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Mikkelin kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoi eiden myötä. Sisäistä valvontaa on hoide u normaalien esimiestoimintojen yhteydessä vuoden 2014 aikana ja toimialat ovat antaneet toimintakertomuksissaan selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen perusteella valvonnassa ja toiminnassa ei ole poikkeamia tai huomau amista. Säännösten ja määräysten nouda aminen Sääntöjen ja määräysten nouda amista on valvo u normaalikäytänteiden mukaises normaalin esimiestyön yhteydessä. Tavoi eiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luote avuus Toimialat ovat raportoineet taloudesta ja toiminnan poikkeamista kuukausi ain, jonka pohjalta kaupunginhallitukselle on anne u kuukausittain selonteko kaupunkitasolla. Kaupungin talousarviossa asetetut tavoi eet toteutuivat kokonaisuutena hyvin, vaikka taloudelliset tavoi eet eivät kaikilta osin toteutuneet. Talousinformaa o on ollut rii ävän luote avaa talouden ohjauksen näkökulmasta ja tarvi aviin toiminnallisiin muutostarpeisiin on voitu reagoida ajoissa. Riskienhallinnan järjestäminen Vuoden 2014 aikana valmistel in Mikkelin kaupunkikonsernille sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Mikkelin kaupungissa toteute in riskienhallintaa talouden ja toiminnan osalta. Muun muassa työsuojelussa on käytössä riskienhallinnan ohjelma. Myös osassa konserniyh öitä on laadi u riskienhallintaohjelmia. Riskienhallinta-analyysiin ei ole kuitenkaan yhtenäistä järjestelmää. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitus pää kokouksessaan 25.11.2013 muu aa omistajaohjausjohtajan virkanimikkeen konsernitarkastajaksi 1.1.2014 alkaen. Valintaprosessin jälkeen uusi konsernitarkastaja aloi työnsä 1.4.2014. Vuonna 2014 keskity in sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä sisäisen tarkastuksen käytänteiden luon in. 31 32 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 33 34 Tuloslaskelman analysoin Tuloksen muodostuminen ja tuloslaskelman tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa. Tuloslaskelma osoi aa kuinka likauden tuotot rii ävät vuotuisten toiminnasta aiheutuvien kulujen ka amiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa osoitetaan ulkoiset tuotot ja kulut, joiden pohjalta seuraavaa analyysia on tehty. Tilikaudelle jaksote ujen tulojen rii ävyys jaksote uihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintaka een, vuosika een ja likauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään tuloslaskelman eristä ja välituloksesta laske uja tunnuslukuja. Tuloslaskelman analysoinnissa vertaillaan tuloslaskelman eriä edellisen vuoden linpäätökseen. Siten on arvioitu esim. toimintatuo ojen ja -kulujen vuotuista muutosta. Tuo ojen kehitys Mikkelin kaupungin tuo ojen (toimintatuotot, verotulot ja val onosuudet) kokonaismäärä oli yhteensä 397,4 milj. euroa, missä oli kasvua yli 9,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen. Verotulot kasvoivat 8,9 miljoonaa euroa, val onosuudet pienenivät reilut 100.000 euroa. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta yli 800.000 euroa eli 0,8 %. Muilta osin toimintatuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla tai laskivat, maksutuotot nousivat 1,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kunnallisverotuloja kertyi kaikkiaan 167,6 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta 4,2 miljoonaa euroa eli 2,5 %. Puolet tästä seli yi 0,25 % kunnallisveroprosen n korotuksella ja toinen puoli veropohjan hienoisella laajenemisella. Kaikkiaan verotulot kasvoivat 8,9 miljoonaa euroa eli liki 4,8 %. Kiinteistöverotuotot kasvoivat liki 3,3 miljoonaa euroa ja suurin seli ävä tekijä nousussa oli erityises asuinrakennusten verotusarvoon vaiku anut kiinteistöverouudistus. Myös yhteisöverotuotot kasvoivat hiukan, lähes 1,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Val onosuuksia kertyi vuonna 2014 kaikkiaan 100,4 miljoonaa euroa, joten ne pysyivät melkein vuoden 2013 tasolla. Vähennystä oli vain 0,1 % eli hiukan yli 100.000 euroa. Toimintakulujen kehitys Mikkelin kaupungin toimintakulujen kokonaismäärä oli 382,3 miljoonaa euroa, jossa oli vuodesta 2013 kasvua 4,7 miljoonaa euroa eli 1,3 %. Palveluiden ostot olivat edellisten vuosien tapaan kaupungin suurin kustannuserä. Kaikkiaan palveluiden ostot olivat 171,8 miljoonaa euroa, jossa oli edellisvuodesta kasvua 3,2 miljoonaa euroa eli 1,9 % koko kaupungin tasolla. Tästä sosiaali- ja terveystoimen osuus oli 143,8 miljoonaa euroa, mikä oli 7,2 miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion. Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa 7,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verra una. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on selvä ylityspaine myös vuonna 2015, ellei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessien päällekkäisyyksien purkua saada vauhdite ua. Uuden sote- tuotantoalueen muodostaminen saa aa vaikeuttaa tuo avuuskehityksen läpivien ä, koska suuri muutos vie voimavaroja. Henkilöstökuluissa saa in ukalla taloudenpidolla aikaan 1,9 miljoonan euron eli noin 1,2 %:n väheneminen. Asiaa au oi toukokuussa käynnistetyt yhteistoimintaneuvo elut, jonka tuloksena noudate in erityisen tarkkaa rekrytoin poli ikkaa koko loppuvuosi. Ketään ei kuitenkaan lomaute u, vaan säästöt saa in aikaan henkilöstön yhteen hiileen puhaltamisella. Makse ujen avustusten määrä kasvoi vuodesta 2013 2,5 miljoonaa euroa ollen 27,2 miljoonaa. Kaikkiaan avustuskulut siis kasvoivat noin 1%. Toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta ollen -281,1 miljoonaa euroa. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman yksi keskeinen tavoite on toimintaka een heikkenemisen pysäy äminen kuluja sopeu aen ja uusia rakenteellisia palveluratkaisuja etsien. Korkokulut olivat edelleen eri äin alhaisella tasolla vuonna 2014. Korkokulut alenivat edellisvuodesta 76.000 euroa, sen sijaan muut rahoituskulut nousivat noin 292.000 euroa. Tämä johtuu siitä, e ä vuoden 2013 lopussa lainoista oli suoja u 64 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuoden 2014 linpäätöksessä on 74 miljoonaa euroa. Investoinneista tehtävät suunnitelman mukaiset poistot tehdään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaises ja ovat noin 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tunnusluvut Toimintakate ja vuosikate Toimintakate on toimintatuo ojen ja kulujen erotus, joka osoi aa kuinka paljon käy ötalouden kuluista jää kate avaksi verotuloilla ja valonosuuksilla. Toimintakate oli -281,1 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni 3,9 miljoonaa euroa, joka on 1,4 %. Keskimäärin kunnissa toimintaka eet heikkenivät 1,5 % Vuosikate osoi aa tulorahoituksen, joka jää käyte äväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen rii ävyy ä. Perusoletuksena tulorahoitus on rii ävä, jos vuosikate on käy öomaisuuden poistojen suuruinen. Mikkelin kaupungin vuosikate oli ylijäämäinen 23,5 miljoonaa euroa. Vuosikate oli noin 430 euroa/ asukas, kun se on alustavien arvioiden mukaan kunnissa keskimäärin 373 euroa/ asukas vuonna 2014. Mikkelin vuosikate parani 9,2 miljoonaa euroa vuodesta 2013, kun se alustavien kun en linpäätösarvioiden mukaan heikkeni kunnissa keskimäärin 1,6 %. Vuosikate rii ka amaan 19,8 miljoonan euron poistot. Tässä arviossa tulee kuitenkin muistaa, e ä vuosikate a nos Etelä- Savon Kampuskiinteistöt kuntayhtymän maksama reilun 5 miljoonan euron ylijäämien palautus, joka on kirja u muihin rahoitustuo oihin. Lähtökohtaises , e ä lainoja kyetään lyhentämään tulorahoituksella, vuosika een tulee olla suurempi kuin vuotuiset ne oinvestoinnit. Mikkelin kaupungin 23,5 miljoonan euron vuosikate rii ka amaan 17,95 miljoonan euron ne oinvestoinnit (ne oinvestoinnit = investoinnit - rahoitusosuudet investointeihin – pysyvien vastaavien myynnit). 35 Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa likaudelle kuuluvien tuo ojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaiku eisten tuotannontekijöiden käy öä kuvaavat poistot, arvonalennukset sekä satunnaiset erät. Tilikauden ylijäämä voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai lii ää linpäätöstä seuraavan vuoden linpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Tilikauden ylijäämä oli 3,7 miljoonaa euroa. Kaupungin taseessa on nyt kertyneitä ylijäämiä 12,4 miljoonaa euroa. 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Nettoinvestoinnit TP 2011 TP 2012 Poistot TP 2013 Vuosikate Vuosika een, ne oinvestoin en ja poistojen kehitys vuosina 2007 – 2014 Seuraavassa taulukossa on esite y likauden tuloksen kehitystä esi ävä kuvaaja vuosilta 2004 – 2014 Vuosi Milj. euroa 2004 2005 2006 2007 2008 2009 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 -1 -2 -3 -4 -5 -6 -7 -8 -9 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 Tilikausien kumula ivinen ali- ja ylijäämät vuosina 2004 – 2014 36 2010 2011 2012 2013 2014 TP 2014 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä 1 000 euroina 01.01.-31.12.2014 01.01.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 57 801 58 199 Maksutuotot 21 242 19 838 9 878 10 249 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 11 760 11 582 100 681 99 868 527 536 Toimintakulut Henkilöstökulut -155 070 -156 945 Palkat ja palkkiot -120 154 -121 606 Henkilösivukulut -34 916 -35 339 Palvelujen ostot -171 824 -168 592 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 870 -19 395 Avustukset -27 226 -24 718 -9 330 -7 945 Toimintakulut yhteensä -382 320 -377 595 Toimintakate -281 112 -277 191 Verotulot 196 289 187 364 Valtionosuudet 100 416 100 524 Muut toimintakulut Rahoitustuotot ja -kulut 7 908 3 654 Korkotuotot 1 951 2 165 Muut rahoitustuotot 9 430 4 747 Korkokulut -1 264 -1 340 Muut rahoituskulut -2 210 -1 918 23 501 14 351 -19 786 -19 311 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 3 715 -4 960 19 -103 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 50 -50 Tilikauden ylijäämä (+) alijäämä (-) 3 784 -5 114 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä 26,4 118,8 430 54 616 26,5 74,3 263 54 614 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista =100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 37 Rahoituslaskelman analysoin Toiminnan rahoitusta likauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laske avien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Liikelaitoksen ja taseyksikön erät sisältyvät myös rahoituslaskelmaan. Toiminnan ja rahoituksen rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esite yjen tuo ojen ja kulujen vaikutusta rahavirtoihin. Toiminnan rahavirta oli 18,6 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 11,3 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoin en rahavirta muodostuu investoin menoista, rahoitusavustuksista sekä pysyvien vastaavien luovutustuloista. Investoin menojen (bru o) määrä oli 26 miljoonaa euroa vuonna 2014. Rahoitusosuudet investoin menoihin olivat 983.000 euroa. Pysyvien vastaavien luovutustulot kasvoivat edellisen vuoden 3,1 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. Tulorahoituksen ja investoin en erotuksena laske u toiminnan ja investoin en rahavirta oli +615.000 euroa, kun se vuonna 2013 oli -15,7 milj. euroa. Investoin en tulorahoitusprosen oli 94,1 prosen a, mikä kertoo kuinka monta prosen a investoin en omahankintamenosta on rahoite u tulorahoituksella. Tulorahoitus rii lähes ka amaan investoin en rahoituksen vuonna 2014. Tulorahoituksen ja investoinen huoma ava epätasapaino joh vuosina 2005 – 2007 Mikkelin kaupungin nopeaan velkaantumiseen. Investoin en tulorahoitusprosen oli koko maan kunnissa keskimäärin 30,3 prosen a vuonna 2014 ja 57 % vuonna 2013. Rahoitustoiminta ja rahavarojen muutos Rahoitusrakenne muu ui vuoden 2014 aikana lyhytaikaiseen rahoitukseen paino uen. Pitkäaikaista lainaa ei noste u vuonna 2014 ja pitkäaikaisia lainoja lyhenne in 16,2 miljoonaa euroa. Kuntatodistuslainoja, joiden korko on ollut loppusyksystä 2009 alkaen poikkeuksellisen alhainen (0,1 -1 prosen a), oli noin 66,6 miljoonaa euroa linpäätöksessä 2014 (50,7 miljoonaa euroa vuonna 2013). Mikkelin kaupungin lainamäärä kasvoi vuoden 2013 linpäätöksestä kokonaisuutena 1,7 miljoonaa euroa ollen 171,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Lainamäärää alensivat lakeskuksen 2,5 miljoonan euron ylimääräinen lainanlyhennys sekä Etelä-Savon Energian etukäteen maksama suoritus. Maksuliikenteen hoidossa vuoden vaihteessa pienenne in kaupungin konserni lin (y-tunnuksen alla olevat yritykset: Mlin kaupunki, Vesilaitos, E-S Työterveys, Otavan Opisto, E-S Pelastuslaitos ja Tilakeskus) yhteinen saldo mahdollisimman lähelle nollaa. Tämä vaiku suoraan lyhytaikaisen lainan määrään. Kassavarojen salliessa makse in lyhytaikaista luo oa mahdollisuuksien mukaan pois. 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 116,87 102,05 94,12 89,87 Tulorahoitus% 49,39 47,00 47,68 Koko maan ka. 2013 33,87 26,70 17,13 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Investoin en tulorahoitusprosen n kehitys vuosina 2005 - 2014 38 2011 2012 2013 2014 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä 1 000 euroina Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 2014 2013 23 501 0 -4 936 14 351 0 -3 094 -25 952 983 7 018 615 -31 102 1 002 3 099 -15 744 -18 1 594 -56 541 0 -16 242 18 021 0 25 000 -25 425 -992 0 116 -90 -1 426 104 2 059 183 -131 11 369 3 439 13 928 2 674 -1 816 2 773 -99 2 674 99 -1 915 -1 816 -21 168 568 -19 041 748 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, euroina 94,12 47,68 Lainanhoitokate Investointien tulorahoitus, % 1,41 0,59 Kassan riittävyys, pv 2,37 0,08 54 616 54 614 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä Investointien tulorahoitus =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv =365 pv * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella 39 Taseen analysoin Taseen sisältö Kunnan rahoituksen rakenne a kuvataan taseen ja siitä laske avien tunnuslukujen avulla. Tase sisältää kaupungin omaisuus- ja pääomaerät likauden pää yessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on mukana myös liikelaitoksien omaisuus- ja pääomaerät. Taseesta laske avat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuu a, rahoitusvarallisuu a ja velkaisuu a. Kaupungin taseen loppusumma on noin 459 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli edellisestä vuodesta noin 6 miljoonaa euroa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merki ävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jotka ovat 70,4 prosen a taseen loppusummasta. Myyn saamiset laskivat 990.000 euroa ja lainasaamiset 894.000 euroa. Siirtosaamiset pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Muissa saamissa oli 3,2 miljoonan euron kasvu, joka seli yy Kampuskiinteistöt kuntayhtymän ylijäämän palautuksella, joka makse in vasta vuoden 2015 puolella. Kaikkiaan lyhytaikaiset saamiset kasvoivat vuoden 2013 linpäätöksestä noin 1,6 miljoonaa euroa, mikä näkyi lainamäärän hienoisena kasvuna. Taseen vasta avaa puolella oma pääoma oli 220,7 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vieraan pääoman määrä oli 226 miljoonaa euroa. Tilikaudelta syntynyt ylijäämä vahvis omavaraisuusaste a. Pitkäaikainen vieras pääoma väheni edellisvuodesta noin 11,3 miljoonaa euroa. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mi aa kunnan vakavaraisuu a, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä omista sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Yleises o aen omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntataloudessa keskimäärin 60 - 70 prosen n omavaraisuu a; kun en keskimääräinen omavaraisuusaste oli 60,5 prosen a vuonna 2013. Omavaraisuusaste a voidaan pitää heikkona, jos tunnusluku on alle 50 prosen a. Mikkelin kaupungin omavaraisuusaste oli 49,6 prosen a vuonna 2014 ja se vahvistui 0,13 prosen yksikköä edellisestä vuodesta. Vahvistumisen sai aikaan ylijäämäinen tulos vuodelta 2014. Uuden kuntalain 119 §:ssa tarkoite u talouden tasapainotusselvitykseen johtava omavaraisuuden selvityskriteeri täy yy, kun tunnusluku on kahdessa viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltävässä linpäätöksessä alle 50 prosen a. Suhteellinen velkaantuneisuusprosen kertoo, kuinka paljon kunnan käy ötuloista tarvi aisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoi ajaan merkitään tarkasteluvuoden linpäätöksen koko vieras pääoma vähenne ynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käy ötulot muodostuvat likauden toimintatuotoista, verotuloista ja käy ötalouden val onosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käy ökelpoisempi tunnusluku kun en välisessä vertailussa, koska käy öomaisuuden ikä, käy öomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnuslukua voidaan pitää heikkona, jos se on yli 50 prosen a. Mitä pienempi ko. tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Mikkelin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuusprosen on 56,4 prosen a vuonna 2014 eli on vielä huonon rajan yläpuolella. Suhteellinen velkaantuneisuus kuitenkin aleni 0,9 % prosen a edellisestä vuodesta (myös vuonna 2013 suhteellinen velkaantuneisuus aleni 2,2 %). Suhteellinen velkaantuneisuus oli koko maan kunnissa keskimäärin 50,7 prosen a vuonna 2013. Uuden kuntalain 119 §:n selvitykseen johtava suhteellisen velkaantuneisuuden selvityskriteeri täy yy, kun tunnusluku on kahdessa viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltävässä linpäätöksessä yli 50 prosen a. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähenne ynä saaduilla ennakoilla, osto- ja siirtoveloilla sekä muilla veloilla. Mikkelin kaupungin lainamäärä oli 171,6 miljoonaa euroa vuonna 2014. Lainamäärä kasvoi 1,7 miljoonaa euroa vuodesta 2013. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä maini u lainakanta linpäätösvuoden pää ymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Mikkelin kaupungin lainakanta asukasta kohden oli 3.142 euroa/ asukas, mikä nousi 32 euroa/ asukas vuodesta 2013. Lainakanta asukasta kohden oli koko maan kunnissa keskimäärin 2.540 euroa/asukas vuonna 2013 ja kun en alustavien linpäätösarvioiden mukaan 2.733 euroa/ asukas vuonna 2014. Etelä-Savossa lainakanta arvio oli 2.748 euroa/ asukas vuonna 2014. Uuden kuntalain 119 §:n selvitykseen johtava lainamäärä asukasta kohden ei saisi olla 50 prosen a suurempi kuin kunnilla keskimäärin eli vuoden 2013 mukaises suurempi kuin 3.810 euroa/ asukas. Mikkeli on nyt lainamäärän suhteen selväs tunnuslukukriteerin hyväksy ävissä pui eissa. Mikkelin kaupungin lähivuosien lainamäärän tavoitetasona on pide ävä nykyistä lainamäärää asukasta kohden. 40 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 151,7 167,3 153 154,9 2008 2009 128,7 2005 2006 2007 145,8 2010 162,5 158,7 2011 2012 169,9 171,6 2013 2014 Lainakannan kehitys vuosina 2004 – 2014 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 54,24 50,00 51,00 52,56 49,50 51,02 49,50 49,64 47,76 49,82 50,04 40,00 Omavaraisuus% Maan ka. 2013 Huonon raja-arvo 30,00 20,00 10,00 0,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Omavaraisuusasteen kehitys vuosina 2004 – 2014 41 2012 2013 2014 Tase ja sen tunnusluvut Eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä 1 000 euroina VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 201 229 201 229 93 422 93 279 139 328 140 469 62 477 64 581 6 073 6 499 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 597 597 21 096 14 579 322 993 320 003 Osakkeet ja osuudet 76 177 76 066 Muut lainasaamiset 25 564 27 157 1 715 1 697 103 456 104 920 1 5 988 1 003 69 69 1 058 1 076 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 10 0 Valmiit tuotteet 74 38 570 527 655 565 494 653 1 285 1 303 48 48 1 828 2 004 7 040 8 029 Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 557 4 406 Muut saamiset 8 602 5 334 Siirtosaamiset 6 392 6 220 25 591 23 989 20 20 Rahat ja pankkisaamiset 2 753 79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 458 556 452 887 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 42 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 153 857 153 857 54 402 54 561 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 664 13 778 Tilikauden yli-/alijäämä 3 784 -5 114 220 707 217 083 Poistoero 2 226 2 245 Vapaaehtoiset varaukset 3 783 3 833 6 009 6 078 90 146 2 978 2 790 3 068 2 936 Arvonkorotusrahasto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 12 107 Lahjoitusrahastojen päääomat Valtion toimeksiannot 1 599 1 585 Muut toimeksiantojen pääomat 1 186 1 007 2 796 2 698 83 345 95 214 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 269 3 555 Saadut ennakot Lainat julkisyhteisöiltä 560 700 Ostovelat 280 560 Muut velat 3 084 2 946 Siirtovelat 1 183 0 91 720 102 975 78 469 67 369 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 158 203 6 384 3 504 1 298 1 418 Ostovelat 23 031 21 522 Muut velat 3 278 4 329 Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 43 21 638 22 772 134 255 121 118 458 556 452 887 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 49,64 49,51 56,4 57,3 12 448 8 664 228 159 171 624 169 845 3 142 3 110 Lainasaamiset, 1000 € 25 564 27 157 Asukasmäärä 54 616 54 614 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/ asukas Lainakanta 31.12. , 1000 € Lainakanta 31.12., €/asukas Omavaraisuusaste, % =100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/Asukasmäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 44 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno käsi eet ka avat laskelmissa varsinaisen toiminnan ja investoin en tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi käy öomaisuuden myyn voitot ja menoissa valmistus omaan käy öön, käy öomaisuuden myyn tappio ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on likaudella kasvanut. Kokonaistulot- ja menot Tulot Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä M€ 100,7 196,3 100,4 2,0 9,4 0,0 % 22,81 44,46 22,75 0,44 2,14 0,00 5,1 1,15 1,0 7,0 0,22 1,59 1,6 0,0 18,0 0,0 0,36 0,00 4,08 0,00 441,5 100,00 Menot Toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Laskelma sisältää vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Liikelaitokset yhdistelty rivi riviltä. "Lyhytaikaiset lainat" ja "Oman pääoman muutokset" nettoeränä joko tulona tai menona. 45 M€ % 382,3 -0,5 1,3 2,2 4,9 88,44 -0,12 0,29 0,51 1,14 -0,1 -0,03 0,0 0,01 26,0 6,00 0,0 16,2 0,0 0,00 3,76 0,00 432,3 100,00 Konsernin toiminnan ohjaus ja rakenne Konsernin rakenne Mikkelin kaupunki liikelaitoksineen ja kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt (yli 50 prosen n omistus) sekä kuntayhtymät, muodostavat kuntakonsernin. Kuntakonserniin kuului 28 tytäryhteisöä, joista Etelä-Savon Energia Oy teki alakonserni linpäätöksen. Kuntayhtymiä oli 5, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri teki alakonserni linpäätöksen. Sää öitä oli kaksi. Konserni linpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt. Mikäli kaupungin tytäryhteisön konserni linpäätöksen tekemisen velvoite tai edellytykset eivät täyty, eikä se ole tehnyt konserni linpäätöstä, on ko. tytäryhteisön ty ärien edot yhdistelty kaupungin konserni linpäätökseen suoraan. Nämä yh öt ovat: Ki Oy Nuo apuisto, Ki Oy Jääkärinkatu 31, Ki Oy Teknograani, Ki Oy Korjaamonkatu 3, Miktech Consul ng Oy. Konserni linpäätöksessä on huomioitu kaikki olennaiset yhdisteltävien yhteisöjen ilmoi amat korjaukset, jotka ovat tulleet talouspalveluihin 9.3.2015 mennessä. Etelä-Savon Kaapelitelevisiota ei ole yhdistelty konserni linpäätökseen, koska sillä ei ole toimintaa. Osakkuus- ja omistusyhteisöt Omistusyhteisöllä tarkoitetaan kuntakonserniin kuulumatonta yhteisöä, jossa kunnalla on sellainen omistusosuus, joka luo kunnan ja yhteisön välille pysyvän yhteyden ja on tarkoite u edistämään kunnan tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön toimintaa. Jollei kunta muuta näytä, yhteisöä pidetään omistusyhteisönä, jos kunnalla on vähintään viidesosa yhteisön osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta. Omistusyhteysyhteisö voi olla kysymyksessä myös silloin, kun omistusosuus on alle viidesosan, jos pysyvä yhteys syntyy esimerkiksi hallituksen jäsenyyden kau a. Osakkuusyhteisö on omistusyhteysyhteisö, jossa konserniyhteisöllä yksin tai yhdessä muiden samaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on huoma ava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, mu a joka ei kuulu kuntakonserniin. Jollei kunta muuta näytä, omistusyhteysyhteisöä pidetään osakkuusyhteisönä, jos kunnalla on vähintään viidesosa ja enintään puolet omistusyhteysyhteisön osakkeiden tai osuuksien tuo amasta äänimäärästä. Huoma ava vaikutusvalta merkitsee sitä, e ä konserniyhteisöllä on mahdollisuus vaiku aa toisen yhteisön taloudellisten ja opera ivisten päätösten tekemiseen, mu a sillä ei ole konsernisuhteelle ominaista määräysvaltaa. Osakkuusyhteisöt Kaupungin omistusosuus % Yhteisyhteisöt Mikkelin Mikaeli Oy Osakkuusyhtiöt Kyyhkylän Asuntolat Oy Kiinteistö Oy Vaahteranlehti Kiinteistö Oy Otavan Ketola Mikkelin Pesula Oy As Oy Mikkelin Lehmusrivi Kiinteistö Oy M:lin mlk:n Kuuselan kulma Etelä-Savon Kaapelitelevisio Oy Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy Kiinteistö Oy Kattilansillan kauppakeskus As Oy Partinkartano Kiinteistö Oy Mikkelin Musiikkiopistotalo Kiinteistö Oy Torikioski Kiinteistö Oy Kyyhkylä Oy Koskienergia Oy (Ese Oy konserni) KiintOy Koppelonpesä (Ese Oy konsern) K-S Energiavälitys Oy, Jkl (Ese Oy konserni) Suomen Voimatieto Oy, Imatra (Ese Oy kons.) Kiinteistö Oy Suksimäki (Mikalo Oy) Konsernin omistusosuus % 33,3 33,3 49,2 49,0 47,3 42,9 40,5 41,2 36,8 35,8 49,2 49,0 47,3 42,9 40,5 41,2 36,8 35,8 32,1 30,6 21,2 17,7 32,1 30,6 21,2 44,3 30,3 45,0 50,0 20,0 21,7 50,0 Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohje on hyväksy y vuonna 2007. Uusi konserniohje viedään kaupunginvaltuuston hyväksy äväksi kevään 2015 aikana. Jokaiselle konserniin kuuluvalle yhteisölle on nime y konserninvastuuhenkilö vuonna 2009. Konsernivastuuhenkilöt ovat pääsääntöises konsernin johtoryhmään kuuluvia viranhal joita. Talousarviossa 2014 oli omistajapolii set linjaukset sekä tärkeimmille konsernin tytäryhteisöille asetetut sitovat tavoi eet ja tunnusluvut. Tytäryhteisöjen tavoi eet valmistellaan kaupungin talousarvioprosessin yhteydessä ja kuluvan vuoden toiminnasta raportoidaan aina syksyllä. Tärkeimmät tytäryhteisöt kävivät raportoimassa toiminnastaan kaupunginhallituksen kokouksissa syksyn aikana. Toinen toiminnan raportoin on linpäätöksen yhteydessä. Kaupungin johtoryhmä valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniraportoin hoidetaan keskushallinnossa. 46 47 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Mikkelin kaupunki pää Miset Oy:n enemmistöosakkaana sulau aa sen Miktech Oy:öön ja os sen vuoksi kaikkien vähemmistöosakkaiden (Mäntyharjun kunta, Kangasniemen kunta, Puumalan kunta, Hirvensalmen kunta ja Pertunmaan kunta) osakkeet ennen sulautumisen täytäntöönpanoa. Miset Oy:n toiminnot lakkaavat Miktech Oy:n ja Miset Oy:n sulautumisen johdosta kevään 2015 aikana. Kun en yhdistymisen myötä oli Mikkelin kaupunkikonserniin tullut 4 uu a yh ötä, joiden omistus oli 100 %. Ris inan kunnasta tuli Kiinteistö Oy Ris inan Vuokratalot ja Suomenniemen kunnasta tulivat Asunto Oy Suomenniemen Käki, Asunto Oy Suomenniemen Käkilehto sekä Asunto Oy Suomenniemen Teerilehto. Nämä sulaute in vuoden 2014 aikana Mikalo Oy:öön. Lisäksi Mikkelin kaupunki möi likauden aikana omistamansa Kiinteistö Oy Kaituenhakan ja Kiinteistö Oy Peitsarin Vatron osakkeet. Konsernivalvonnan järjestäminen ja toimivalta Konsernivalvonnassa noudatetaan konserniohje a. Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen 10.12.2007 § 148. Kaupunginhallitus on lisäksi (22.6.2009 § 334) nimennyt kullekin yh ölle johtoryhmästä valvonta- ja seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöises ollut asianomaisen toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta, kaupunginjohtaja tai talousjohtaja. Vuoden 2014 aikana päivite in konserniohje. Päivite yyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on kirkaste u koko kuntakonsernin kannalta talouden ja riskienhallintaa. Päivite y konserniohje viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2015 alussa. Kaupunginhallituksen jaosto on nimennyt yh ökokousedustajat konserniyh öiden yh ökokouksiin sekä hallituksen jäseniksi. Kaupunginhallituksen jaosto ei ole antanut erillisohjeita yh ökokousedustajille kaupungin omistajapäätösvallan käytöstä. Konsernivalvonnan opera ivinen vastuu on kuulunut kaupungin johtoryhmälle. Tilinpäätöksen yhteydessä niiltä tytäryhteisöiltä, joille on asete u sitovat tavoi eet, on pyyde y selonteko yh öiden taloudellisesta lanteesta, investoinneista, toimintaan lii yvistä riskeistä. Tämän lisäksi yh öltä on pyyde y kannano oja tulevaisuuteen lii yvistä kehi ämistarpeista ja yhteistoiminnasta emon kanssa. Yh öiden edustajia on käynyt kaupunginhallituksessa raportoimassa yh öiden toiminnasta. Yh öt ovat käyneet vuoropuhelua yh öiden toiminnasta pitkin vuo a konsernivastuuhenkilöiden sekä kaupunginjohtajan kanssa. Omistajapolii sten linjauksien toteutuminen Omistajapoli ikan linjauksen lähtökohtana on kaupungin strategia. Mikkelin kaupungin strategiassa krii senä menestystekijänä on tehokas omistajapoli ikka, jonka tavoi eena on konserniohjausprosessin toteu aminen ohjeiden mukaises . Mi arina tähän ovat strategian mukaiset vuositavoi eet, seuranta ja raportoin . Riskienhallinnan järjestäminen Konsernin riskienhallinnan ohjeistusta ja yhdenmukaistamista on kehite y laa malla uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Ohje hyväksy in kaupunginhallituksessa 24.11.2014 § 431. Niiden tytäryhteisöjen, joille on asete u sitovat tavoi eet ja tunnusluvut, on pyyde y arvioimaan omaa riskien hallintaa. Tytäryh öiden selvitykset riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä on kerro u kohdassa konsernin tavoi eiden toteutuminen. 48 Konsernituloslaskelman analysoin Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 19.3.2013 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen ja toimintakertomuksen laa misesta. Yleisohjeen mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laa a ja sisälly ää linpäätökseensä konserni linpäätös. Konserni linpäätös sisältää kuntakonsernin tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Konsernin likauden ylijäämä Konsernin toimintatuotot olivat 253,4 miljoonaa euroa ja toimintakulut 526,0 miljoonaa euroa. Konsernin toimintakate oli -271,4 miljoonaa euroa. Mikkeli konsernin vuosikate oli 49,9 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun se oli 43,9 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2014 konsernin vuosikate kasvoi 6,0 miljoonaa euroa, kaupungin vuosikate parani 9,2 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena konsernin talous on parantunut (vuosikate 2011 oli 41,1 miljoonaa euroa -> vuosikate 2012 oli 33,2 miljoonaa euroa -> vuosikate 2013 oli 43,9 miljoonaa euroa -> vuosikate 2014 49,9 miljoonaa euroa). Konsernin korkomenot ovat 5,3 miljoonaa euroa, jossa ei ole mukana lainojen suojauksia korkojohdannaisilla. Korkomenot ovat alentuneet 10,6 miljoonaa euroa vuodesta 2008 (15,9 miljoonaa euroa/ TP 2008 -> 12 miljoonaa euroa/ TP 2009 -> 8,3 miljoonaa euroa/ TP 2010 ->9,2 miljoonaa euroa/TP2011-> 8,5 miljoonaa euroa / TP2012 -> 6 miljoonaa euroa/ TP2013 -> 5,3 miljoonaa euroa/ TP2014) Konsernin (pl. kaupunki) rahoitus on paino unut enemmän kiinteisiin lainakorkoihin. Esimerkiksi kiinteistötoiminnassa kiinteät korot ovat luontaisia, koska tulovirrat eivät korreloi taloussuhdanteita. Konsernin suunnitelman mukaiset poistot olivat 42,5 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupungin osuus oli 19,8 miljoonaa euroa. Poistojen vuotuinen kasvu konsernissa on ollut keskimäärin 2,25 miljoonaa euroa vuosina 2008 – 2012, tai uen hiukan vuoden 2014 linpäätökseen (28,5 miljoonaa euroa/ TP2008 -> 31,3 miljoonaa euroa/ TP 2009 -> 32,9 miljoonaa euroa/ TP2010-> 36 miljoonaa euroa/ TP 2011-> 39 miljoonaa euroa/ TP2012 -> 42 miljoonaa euroa/ TP2013 -> 42,5 miljoonaa euroa / TP2014). Tarkastelussa on huomioitava kun en yhdistyminen ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisten suunnitelman mukaisten poistoaikojen käy ööno o vuonna 2013. Konsernituloslaskelma osoi aa 3 miljoonaa euroa ylijäämää, johon sisältyy Mikkelin kaupungin ylijäämä 3,7 miljoonaa euroa. Muiden konserniosien likauden tulososuus muodostui siten alijäämäiseksi 0,7 miljoonaa euroa (erotuksena). Konsernin likauden alijäämä oli Mikkelissä -2,0 miljoonaa euroa vuonna 2013 eli ns. konsernin tuloskyky vahvistui näin tarkasteltuna noin 5 miljoonaa euroa. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut tuhansin euroin 01.01.-31.12.2014 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä 01.01.-31.12.2013 253 406 -525 964 1 173 -271 385 194 419 133 677 449 1 817 -5 314 -3 742 250 857 -523 352 1 382 -271 113 186 063 135 759 218 2 387 -5 954 -3 446 -6 790 49 920 -42 549 -97 0 -42 646 -82 7 192 -3 050 -1 061 3 081 2014 -41 984 -287 -455 2013 48,2 117,1 914,0 54 616 47,9 102,8 804,1 54 614 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista =100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate euroa/asukas 49 -6 795 43 914 -42 726 52 1 240 -2 586 -656 -2 002 Konsernin rahoituslaskelman analysoin Konsernin toiminnan rahavirta oli 45,0 miljoonaa euroa. Konsernin toiminnan rahavirran kehitys on parantunut selväs edellisestä vuodesta (31 miljoonaa euroa/ TP2008 -> 41 milj./ TP2009 -> 50 miljoonaa euroa/ TP2010 -> 39 miljoonaa euroa/ TP2011-> 29,4 miljoonaa euroa/ TP2012-> 39,5 miljoonaa euroa/ TP2013 -> 45,0 miljoonaa euroa/ TP2014). Konsernin investoin menot olivat 56,5 miljoonaa euroa, mikä laski edellisestä vuodesta 19,5 miljoonaa euroa. Investoinneista 26,0 miljoonaa euroa eli 46 prosen a oli Mikkelin kaupungin investointeja. Konsernin muiden yhteisöjen investoinnit olivat siten 30,5 miljoonaa euroa. Muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen investoinnit laskivat edellisvuodesta 9,4 miljoonaa euroa. Konsernin investoin en tulorahoitusprosen oli 86,6 prosen a vuonna 2014 ja parantui 25,9 prosen yksikköä (100 prosen a vuonna 2010-> 55 prosen a vuonna 2011-> 42,1 prosen a vuonna 2012-> 60,8 prosen a vuonna 2013 -> 86,6 prosen a vuonna 2014). Kaupungin investoin en tulorahoitusprosen oli 94,1 % kun se vuonna 2013 oli 47,7 % eli merki äväs paremmalla tasolla. Konsernin lainahoitokate oli 1,3 vuonna 2014, kun se oli 1,2 vuonna 2013. Investoin en tulorahoituksen osuus on kye ävä pitämään korkealla tasolla lainamäärän kasvun hillitsemiseksi. 50 Konsernin rahoituslaskelma Tuhansin euroin Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 31.12.2013 49 920 -82 -4 795 45 043 43 914 52 -4 418 39 548 -56 489 1 149 8 512 -1 785 -70 968 1 308 13 303 -16 809 -18494 619 -17875 42 667 -38 580 13 574 17 661 1 835 -353 76 -277 36 538 -36 662 4 817 4 693 -264 -7 -1 090 2 977 514 4 015 163 -2 438 10 207 5 047 17 131 2 230 323 22 547 -20 534 2 013 20 533 -20 210 323 217 2 230 217 210 217 533 86,6 1,3 12,7 60,8 1,2 11,7 -62863,0 54 616 -74055,0 54 614 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Yritysjärjestelyissä tulleet/lähteneet rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, euroa Asukasmäärä 31.12.2013 Investointien tulorahoitus 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365*Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta-välitulos tilinpäätösvuodelta ja neljältä edelliseltä 51 Konsernitaseen analysoin Taseen sisältö Konsernin rahoituksen rakenne a kuvataan, samoin kuten kunnalla, taseen ja siitä laske avien tunnuslukujen avulla. Taseesta laske avat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuu a, rahoitusvarallisuu a ja velkaisuu a, joiden avulla voidaan arvioida keskeises konsernin taloudellista asemaa. Konsernin taseen loppusumma on 833,4 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 818,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma lisääntyi 15,2 miljoonaa euroa eli noin 1,9 prosen a. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merki ävin eräkokonaisuus on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jotka ovat 704,3 miljoonaa euroa eli 84,5 % taseen loppusummasta. Tämän osuus laski 2,5 % eli 4,5 miljoonaa euroa. Merki ävin lasku tase-erissä oli aineellisissa hyödykkeissä; rakennuksissa 8,5 miljoonaa euroa, kiinteissä rakenteissa ja lai eissa 2,2 miljoonaa euroa, koneissa ja kalustossa 751.000 euroa. Sijoituksissa muut lainasaamiset kasvoivat 17,8 miljoonaa euroa, mikä johtui konserni lin saldon ajamisesta lähelle nollaa. Emokaupunki oli linpäätöshetkellä konsernin muille yhteisöille velkaa konserni lin kau a 10,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset saamiset vähenivät 3 miljoonaa euroa linpäätöksestä 2013. Taseen vasta avaa puolella oma pääoma oli 242,1 miljoonaa euroa. Vieraan pääoman määrä oli 530,4 miljoonaa euroa, joka lisääntyi kokonaisuutena 9,3 miljoonaa euroa vuodesta 2013. Myös edellisenä vuonna vieraan pääoman kasvu oli liki 10 miljoonaa euroa. Rahoituksen rakenteessa ei ole tapahtunut merki ävää muutosta. Pitkäaikaisen vieraan pääoman1 määrä lisääntyi 4,7 miljoonaa euroa. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mi aa kuntakonsernin vakavaraisuu a, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä omista sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Mikkelin konsernin omavaraisuusaste oli 35,2 prosen a vuonna 2014, kun se oli 35,3 prosen a vuonna 2013. Kuntakonsernien keskimääräinen omavaraisuusaste oli Suomessa keskimäärin 43,6 prosen a vuonna 2013. Mikkelin konsernin absoluu nen lainakanta oli 434,4 miljoonaa euroa, kun se oli 425,9 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2012 konsernin lainakanta oli 377,8 miljoonaa euroa. Konsernin lainat olivat 7.954 euroa/asukas, kun ne olivat Mikkelissä 7.799 euroa/ asukas vuonna 2013. Konsernin lainamäärä on noussut viime vuosina selväs (344,7 miljoonaa euroa / TP2009-> 324,8 miljoonaa euroa/TP2010-> 356 miljoona euroa/ TP2011-> 377,8 miljoonaa euroa/TP2012-> 425,9 miljoonaa euroa/ TP2013 -> 434,4 miljoonaa euroa/ TP2014). Kuntakonsernien lainakanta oli keskimäärin Suomen kunnissa 5.544 euroa/ asukas vuonna 2013. Mikkelin konsernin kertyneet ylijäämät olivat 398,0 euroa/ asukas vuonna 2014, kun kertyneet ylijäämät edellisvuonna olivat 335,0 euroa/ asukas vuonna 2013. Suomessa kuntakonsernien keskimääräinen ylijäämä taseessa oli 954 euroa/ asukas vuonna 2013. 1 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma. 52 Konsernitase (lyhyt) ja sen tunnusluvut 1000 euroa VASTAAVAA 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 31.12.2013 2 931 191 1 516 83 4 721 1 935 229 1 794 0 3 958 100 733 423 653 73 651 78 288 4 981 23 039 704 345 100 609 432 192 75 853 79 039 4 854 16 308 708 855 8 292 9 522 0 25 881 2 590 46 286 7 124 9 658 0 8 098 2 061 26 941 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 782 2 192 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 9 674 8 584 2 273 41 749 44 022 2 941 44 125 47 066 4 489 151 Rahat ja pankkisaamiset 18 058 20 383 VASTAAVAA YHTEENSÄ 833 377 818 130 153 857 60 729 5 810 18 661 3 081 242 138 153 857 60 889 6 402 20 276 -2 003 239 421 9 831 8 824 20 215 20 334 40 549 20 090 19 030 39 120 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 53 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT KONSERNIRESERVI VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen pääoma Lyhytaikainen koroton pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNIN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/ alijäämä 1000 € Kertynyt yli-/ alijäämä euroa/ asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € Konsernin lainat, euroa/asukas, 1000 € Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 € Kunnan asukasmäärä 90 6 719 6 809 146 5 457 5 603 3 578 3 996 79 90 324 775 16 598 109 625 79 396 530 394 320 105 14 946 105 808 80 217 521 076 833 377 818 130 35,2 90,7 21 741,8 398,0 434 400,1 7 954 25 881 54 616 35,3 90,4 18 272,8 335,0 425 913,3 7 799 8 098 54 614 Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakkot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas =(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä))/Asukasmäärä Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja Muut velat) Konsernin lainat, euroa/asukas =Lainakanta/asukasmäärä Konsernin lainasaamiset 31.12. =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 54 Kaupunginhallituksen esitys likauden tuloksen käsi elystä Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys likauden tuloksen käsi elyä sekä talouden tasapaino amista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallitus esi ää likaudelle 2014 muodostuneen 3 783 935,66 euron ylijäämän käsi elyksi: - likauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja 3 715 416,70 euroa. - kirjataan tulona suunnitelman mukaan vesilaitoksen poistoeron vähennys 44 898,67 euroa. - kirjataan tulona E-S Työterveyshuollon tulospalkkavaraus v. 2013 50 000,00 euroa. - kirjataan menona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron lisäys 579 939,16 euroa. - kirjataan tulona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron vähennys 553 393,77 euroa. - kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poistoero 165,68 euroa. - kirjataan likauden ylijäämä 3 783 935,66 euroa likauden yli/alijäämän lille taseeseen. Ylijäämää on taseessa vuoden 2014 linpäätöksen jälkeen 12 447 938,14 euroa. 55 56 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 57 58 Kaupungin strategisten tavoi eiden toteutuminen 2014 Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Ympäristön hyvinvointiohjelma 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin A Asu Mikkeli Asukkaiden hyvinvointiohjelma 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Elinkeinojen hyvinvointiohjelma 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Mikkelin kaupunkistrategia Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli on hyvinvoin strategia ja se tarkastelee hyvinvoin a kolmesta näkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoin . Mikkelin kaupungin strategisia päämääriä on toteute u kolmen hyvinvoin ohjelman kau a: 1. asukkaiden hyvinvoin ohjelma 2. elinkeinojen hyvinvoin ohjelma 3. ympäristön hyvinvoin ohjelma Strategisia toimenpiteitä ovat laajuudeltaan ja vaiku avuudeltaan isot kehi ämishankkeet tai muut toimenpiteet, jotka tarvitaan strategian toteu amiseen ja joiden toteu amiseen osallistuu useampi toimiala. Toimenpiteitä on rajallinen määrä. Päätöksenteon valmisteluvaiheessa tarkastellaan, onko valmisteltavalla päätöksellä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvoin in tai terveyteen. Mikäli vaikutuksia on, tehdään vaikutusten ennakkoarvioin (EVA). Mikkelin kaupunkistrategian kolmelle hyvinvoin näkökulmalle on kullekin määritelty kolme strategista päämäärää. Päämäärille on asete u yksityiskohtaisemmat tavoi eet ja mi arit, joilla kehitystä voidaan seurata. Vuoden 2014 aikana Mikkelin kaupungin strategiset hyvinvoin ohjelmat on viety Kuntaliiton Sähköinen hyvinvoin kertomus- alustalle, jonka kehi ämiseen Mikkelin kaupunki on kutsu u mukaan. Raportoin a tullaan kehi ämään siten, e ä kunkin hyvinvoin ulo uvuuden kehi ämiseksi sovitut toimenpiteet saadaan mi arei ain analysoitua aina selkeänä kokonaisuutena läpi koko kaupunkiorganisaa on. Asukkaiden hyvinvoin Asukkaiden hyvinvoin ohjelman päämäärinä ovat: 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Mikkelin väestö on sosioekonomiselta ja ikärakenteeltaan pienoiskuva Suomesta. Hyvinvoin a ajatellen Mikkelillä on kuitenkin e yjä kehittämistarpeita, joita strategiassa on tunniste u. Mikkeliläiset juovat alkoholia noin litran enemmän vuodessa kuin suomalaiset keskimäärin, sairastavuus on hieman Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla ja mikkeliläisten ennenaikaiset kuolemat ovat muun maan keskiarvoa korkeammat. Päihteet ovat merki ävä ennenaikaisia kuolemia aiheu ava tekijä. Toisaalta mikkeliläisten hyvinvoinnissa on myös paljon myönteisiä piirteitä. Osa kuntalaisista harrastaa varsin ak ivises liikuntaa, kul uuria ja muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ak vitee eja, osa on hyvin passiivisia. Polarisoitumiskehitys on haasteena. 59 Alla oleva SWOT kitey ää haasteet ja mahdollisuudet. Heikkoudet sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus korkeita (huonot elintavat) päihteet merkittävä tekijä liikkumattomuus Vahvuudet osallisuus kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet Uhat - eriarvoistuminen jatkuu ongelmien kasautuminen: työttömyys, huonot elintavat, talousvaikeudet mielenterveys väestön ikääntyminen Mahdollisuudet yhteistyöllä vaikuttavuutta (kunta, järjestöt, yrittäjät, oppilaitokset, srk:t, poliisi jne.) hyvinvointia elintapamuutoksilla hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista Vuoden 2014 aikana on vakiinnute u Olkkari –toimintamalli, joka on kaupungin sisäinen nuorten matalan kynnyksen palveluiden tuo amismalli. Malli tarjoaa nuorille ohjausta, tukea ja osallisuu a omien palveluidensa suunni eluun ja kehi ämiseen. Tajua Mut! –projek on kiinteä osa Olkkari –toimintamallia ja siinä hyödynnetään sähköistä signaalijärjestelmää, jossa nuorten parissa työskentelevät tahot yli toimiala- ja organisaa orajojen voivat ilmaista huolensa nuoren lanteesta ja tarjota läpinäkyvän ja tehostuneen yhteistyön myötä apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mallia on tarkoitus laajentaa koskemaan nuorempiakin ikäluokkia sekä vanhuksia. Keskustan nuoriso lat ovat siirtyneet samaan yhteyteen Olkkarin kanssa, jolloin yhteydenpito on varsin luonteva osa nuorten normaalia vapaa-ajanvie oa. Nuorisotyö on myös jalkautunut muun muassa Kauppakeskus Stellaan ja ollut siten lähempänä asukkaita. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen johtamista on kuluneen likauden aikana sovite u yhteen siten, e ä perheiden kanssa tehtävä yhteistyö voidaan sauma omas kytkeä yhteen. Toiminnassa on kehite y ja hyödynne y erilaisia sähköisiä palveluita. Terveyspalveluissa asiakkaiden osallisuu a ja omaa vastuuno amista on lisä y mm. Kanta –eArkistoon lii ymisen ja sähköisten ajanvarauspalveluiden myötä. Vuoden 2014 aikana toteute in liikkumisen edistämiseksi laajami aises koko kaupungissa Täydellinen liikuntakuukausi, joka palki in Urheilugaalassa Paavo Nurmi –palkinnolla. Kuukauden aikana toteute in erilaisia liikuntakokeiluja kaikkiaan noin 400 ja näillä tavoite in eri työpaikoilla, kouluissa ja oppilaitoksissa noin 25.000 eri ikäistä kaupunkilaista. Erilaisia liikuntatapahtumia tuote in 125. Liikkuminen arjessa ja passiivisuuden katkaisun tärkeys työ- ja koulupäivien aikana oli vahvas esillä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisaa omuutos vie in läpi vuoden 2014 aikana. Mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea kehitetin yhteistyössä eri hallintokun en kanssa. Lisäksi valmistel in keskite y sosiaalipalveluiden palveluohjausyksikkö, Palveluneuvo. ESPER- ja ESSO- hankkeiden tarkoituksena on saa aa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimintoja samoihin loihin ja hakea sen kau a synergiaetua ja kustannustehokkuu a, sekä ennen kaikkea asukkaiden palveluprosessien sujuvuu a. Hankesuunnitelma rakentamishankkeelle on tehty ja tulevia toimintamalleja linja u. Rakentamisen osalta on tarkasteltava, e ei tule ylikapasitee a suhteessa valtakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden keski ämispyrkimyksiin. Toisaalta Mikkeliin tulee turvata päivystyssairaala. Asukkaiden hyvinvoinnissa eri yhteistyökumppaneiden merkitys on eri äin tärkeä. Järjestöjen ja muiden yhteisöjen avustusperiaa eiden valmistelu käynniste in vuonna 2014. Niin ikään kul uuriin osallistamisella on tärkeä merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistyössä ja siihen on luotu erilaisia malleja. Mikkeliläisten sairastavuus on pysynyt samalla tasolla. PYLL, ennenaikaises menete yjen elinvuosien muutokset ovat Mikkelissä koko maan lanne a paremmat. Erityises naisten lanne on selväs koko maata parempi. Miehillä huolestu avaa ovat nuorten miesten tapaturmat ja myrkytykset, joista puolet itsemurhia. Miehillä alkoholiperäiset syyt ovat edelleen merki ävänä tekijänä. Naisilla pahanlaatuiset kasvaimet ovat suurin menetysten aiheu aja. Elintapojen tarkastelu sekä mielenterveyden tukeminen ovat tärkeitä toimia. Päihteiden käytössä nuorilla on vähenemistä lukiolaisilla ja amma in opiskelevilla. Huolestu ava suunta on tupakoinnin, humalajuomisen ja huumekokeilujen suhteen 8. ja 9. luokan oppilailla. Posi ivisia muutoksia on kul uurin harrastamisessa, Mikkelin tea erin uusi kävijäennätys toteutui 2014. Kasvua on myös kirjaston ja uimahallin kävijämäärissä sekä orkesterin kuulijamäärissä. Elinkeinojen hyvinvoin Elinkeinojen hyvinvoin ohjelman tavoi eena on 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehi äminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehi ämistoiminnan kasvu Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen. Yli puolet yrityksistä on palveluyrityksiä. Mikkelissä on runsaammin kuin Suomessa keskimäärin julkisen sektorin työpaikkoja (36%). Nämä piirteet ovat sekä vahvuus e ä heikkous. Suuyrityksiä on vähän, ja veturiyritysten pieni määrä aiheu aa sen e ä merki äviä lisäyksiä työpaikkamäärään tai kaupungin verotuloihin on vaikeaa saada aikaan. Toisaalta Mikkelin elinkeinorakenne on myös vahvuus. Taantumassa työpaikkamenetykset eivät ole kovin isoja. Koko Suomessakin suurin osa työpaikkalisäyksestä syntyy joka tapauksessa pk-yrityksiin. Mikkelin logis nen sijain on vahvuus, samoin etyt vetovoimatekijät kuten luontoympäristö ja Saimaa. Mikkeli on Suomen merki ävin vapaa-ajan keski ymä vapaa-ajan asuntojen määrällä mita una. Tämä sisältää isoja osi ain vielä hyödyntämä ömiä mahdollisuuksia. Asenneilmastoa tulisi muu aa enemmän mahdollisuuksiin tar uvaksi. 60 Alla oleva SWOT kitey ää haasteet ja mahdollisuudet. Asenneilmastoa tulisi muu aa enemmän mahdollisuuksiin tar uvaksi ja pro- ak iviseksi. Heikkoudet ulkomaisten ja kotimaisten investointien vähäisyys pienehkö koko veturiyritysten puute Uhat Vahvuudet logistinen sijainti luontoympäristö vapaa-ajan alue ja asukkaat Mahdollisuudet pk- ja mikroyritysvaltaisuus vapaa-ajan asuminen ja palvelut painopistealueet osaamispohja (yo-keskus, amk, tutkimuslaitokset) luontoympäristö (ekoprojektit, luomu) SAIMAA (vaatisi E-Karjalan kanssa yhteistyötä) - väestön ikääntyminen asenneilmasto kilpailu naapurikaupunkien kanssa maakunnan hajanaisuus Vuonna 2014 käynniste in tehdyn elinkeinoyh öselvityksen myötä Miset Oy:n sulautumisvalmistelu Miktech Oy:hyn ja sitä kau a elinkeinojen kehi ämistyön tehostamistoimet koko alueen laajami aiseksi palvelemiseksi. Uuden kehitysyh ön strategian tulee tukea Mikkelin kaupungin strategian elinkeinojen hyvinvoin ohjelman mukaisia tavoi eita. Miset Oy koordinoi Yritys-Suomi verkoston toimintaa Mikkelin seudulla. Verkostoon kuuluu 13 organisaa ota, jotka tuo avat erilaisia yritysten neuvonta-, koulutus- ja kehi ämispalveluita. Vuoden 2014 aikana verkoston yhteistyössä saavute in uusi taso toteu amalla valtakunnallises ainutlaatuinen Hanke-foorumi, jonka myötä valmisteluvaiheen hankeyhteistyö alueella ivistyi. Mikkelin seudulla peruste in vuoden 2014 aikana kaikkiaan 243 uu a yritystä, joista 189 oli mikkeliläisiä. Näistä 101 peruste in Uusyrityskeskus Dynamon neuvonnan avulla. Uusia tai säilyte yä työpaikkoja neuvonnan kau a oli 151. Vapaista yritys loista on ylläpide y seudulla yhteistyössä kun en ja kiinteistöväli äjien ne rekisteriä, joka on vakiinnu anut asemansa hyvin. Syksyllä 2014 käynniste y Kasvuyritys-kampanja tuo 50 sijoi autumiskontak a vuoden 2014 aikana. Yrityspalvelukeskuksessa järjeste in 33 laisuu a vuonna 2014 yri äjille ja yri äjyydestä kiinnostuneille. Vuoden 2014 aikana Mikkeli oli pudonnut imagotutkimuksessa sijalta 7 sijalle 24 ja tämän osalta elinkeinoyh ön toimintaa tulee ak ivises vies ä osana Mikkelin kaupungin toimintaa, e ei sitä koeta emokaupungista erilliseksi. Kaupungin tulee myös panostaa laajan elinkeinofoorumin perustamiseen, joka toteutetaan esimerkiksi seminaareina pari kertaa vuodessa. Miktech Oy:n osalta vuonna 2014 peruste in 16 uu a yh ötä tavoi een ollessa 26. Yh öille anne uun Start-Up sparraukseen sisältyy mm. liikeidean arvioin , osallistui vuonna 2014 yhteensä 21 yritystä. Vuoden aikana järjeste in yhteensä 37 valmennus laisuu a, joihin valmenne avista yrityksistä osallistui yhteensä 221 henkilöä. Mikkeli Entrepreneurship Societyn (ES) toimesta järjeste in yhteensä 48 laisuu a joihin osallistui yhteensä 854 henkilöä. Merki ävin tapahtuma oli syksyllä 2014 järjeste y Ahjo Accelerator -kiihdytysohjelma. Ohjelmaan haki kaikkiaan 13 aloi avaa yritys imiä. joista 7 pääsi loppuun as . Uusia yrityksiä kiihdytysohjelmaan osallistuneista peruste in 3 kappale a. Hankintatoimea on kehite y voimakkaas vuoden 2014 aikana. Miset Oy:n hankinta-asiamies on konsultoinut kaupunkikonsernia kaikkiaan noin 40 hankinnassa. Vuoden 2014 aikana hyväksy in yhteiset hankintojen periaa eet, joita on tarkoitus jalkau aa koskemaan koko kaupunkikonsernia vuosien 2015 – 2016 aikana. Hankintojen läpinäkyvyydellä lisätään paikallisten yritysten elinvoimaa ja vuoden 2014 aikana on ote u käy öön kaupungin www-sivuilla julkaistava hankintakalenteri sekä Cloudia -kilpailutusjärjestelmät kynnysarvot yli äviin sekä pienhankintoihin. Teollisuuston eja luovute in vuonna 2014 kymmenkunta. Saman verran hankkeita oli vuodenvaihteessa vireillä. Satamalahden businessplan valmistunut kesällä 2014. Satamalahden alueen jatkosuunni elu ja kaavoitus on alkanut alueen eteläosasta, ns . Veturitallien alueella. Nais nki Oy on paraikaa laa massa hankesuunnitelmaa mm. toimitalon ja siihen lii yvien toimintojen sijoi amiseksi alueelle. Businessplanissa esiin tulleet Mul Fuel –tankkausaseman sijoi amista Mikkeliin selvitetään Miktech Oy:n toimesta. Satamalahden alueelle Mul Fuel –asema ei lankäytöllises ja liikennejärjestelyjen vuoksi toteutune. Asuntomessut 2017 –valmistelutyö käynnistyi vuoden 2014 aikana. Ympäristön hyvinvoin Ympäristön hyvinvoin ohjelma päämääränä on 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu 61 Alla oleva SWOT kitey ää haasteet ja mahdollisuudet. Heikkoudet vanheneva kunta-infra korjausvelan kasvaminen Vahvuudet puhdas ja läheinenluonto Saimaa ja vesistöt Mikkelin mainekuva on parantunut Uhat kuntien yleinen talousnäkymä pohjaveden pilaantuminen yritysten ja työpaikkojen väheneminen negatiivinen väestökehitys Mahdollisuudet elävä maaseutu joustava kaavoitus digitaaliset palvelut ja prosessit Metsäsairilassa kaatopaikan sekajäte ä on toimite u Kotkan Energian Hyötyvoimalaan. Jä eiden laji eluun saa in halli, jossa kaivinkoneella lajitellaan mm. pienkuormia ja rakennusjäte ä. Lisäksi biokaasulaitoksen ympäristölupa on laite u vireille. Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitokselle tehty 2. ka lan reviisio 2013, jolloin se on siirtynyt kokonaan puulle. ESE:llä on 45 % osuus Koskienergian 30 kpl:een vesivoimalaitoksista, mikä osaltaan korvaa pörssisähkön hankintaa. Vuonna 2012 Koskienergia hankki aikaisemmin omistamansa 16 kpl voimalaitoksen lisäksi 14 laitosta Fortumilta. Hiilidioksidipäästöjen osalta viimeisin laske u eto vuodelta 2012. Päästöjä aiheutuu eliikenteestä (35 %), seuraavaksi eniten kaukolämmön tuotannosta (21%), kulu ajien sähkönkulutuksesta 13 %, erillislämmityksestä 11 %, maataloudesta 9 % ja jätehuollosta 6 %. CO2-päästöjä on merki äväs vähenne y lisää viimeisen laskennan (v. 2012) jälkeen kaukolämmön sekä sähkön tuotannossa. Luomu lojen lukumäärä on pienentynyt. Syynä saa aa olla vuoden 2015 luomuehdot, jotka eivät kannusta lii ymään luomutuotantoon. Tiedotusta asiasta on lisä y, mu a luomu lakierto kestää minimissään 5 vuo a. Uusia kevyenliikenteen väyliä on rakenne u mm. Tuskun uudelle asuinalueelle, Graanin alueelle sekä Ris inan taajamaan (O o v. Fieand n e). Risinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu. Pintavesien lan parantamiseksi kaupungin keskusta-alueen hulevesien johtamisjärjestelyjen uudistaminen, Ris inan harmaavesilinjojen uudistaminen ja Veturitallin luhdan hulevesialtaan rakentaminen on aloite u. Pohjavesien osalta keskusta- alueen hulevesien johtamisen uudelleen järjestely Ka lanlahdesta Kenkäveron puhdistamon edustalle tähtää myös pohjavesien laadun turvaamiseen. Pohjavesien suojelusuunnitelmat on hyväksy y valtuustossa vuoden 2014 aikana. Suunni elu- ja kunnostustyöt vedeno amon vedensaannin turvaamiseksi jatkuvat. Kaupunginvaltuusto arvioi strategiaseminaarissaan 18.12.2014 strategiakauden puolivälissä asete ujen strategisten tavoi eiden toteutumista. Tavoi eiden toteutumista arvioi in strategisten hyvinvoin ohjelmien vaiku avuusmi areiden toteutumisen valossa ja määritel in strategiakauden loppujaksolle, vuosiksi 2015 – 2016, ne toimenpiteet, joilla hyvinvoin tavoi eiden saavu amista parhaiten tuetaan. Koko kaupungin tason tavoi eet, niiden lähtötasot 2013, tavoitetasot 2017 sekä toteutuma vuonna 2014 1 on esite y seuraavassa taulukossa. 1 Kaikkien mi areiden osalta ei ole saatavissa etoa vuodesta 2014, jolloin on käyte y viimeisintä saatavilla olevaa etoa. 62 Asukkaiden hyvinvoinnin strategiset tavoitteet Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Toteutuma 2014 Tavoite 2017 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, 9.1 % (koko maa 11.4 ) Vuonna 2013: 7.5 8,3 %-osuus Ei yhtään läheistä ystävää, %osuus 1) 2) 3) 8-9-lk:t ammattikoululaiset lukiolaiset Vuonna 2013: Vanhemmuuden puutetta, %osuus 1) 2) 3) 8-9-lk:t, ammattikoululaiset lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Tupakointi päivittäin, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset Kokeillut laittomia huumeita %osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen 9 8 7 1) 6.5 2) 5.8 3) 5 Vuonna 2013: 1) 20 (koko maa 22.3) 2) 27.3 (26.1) 3) 21.5 (koko maa 21.7) 1) 2) 3) 21,6 25,3 16,6 1) 19 2) 24 3) 18 1) 8 2) 4.5 3) 1.9 1) 2) 3) 7 4 1 1) 0 2) 0 3) 0 11.3 (koko maa 10.1) Vuonna 2013: 10 10,3 Humalajuominen, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 2) 3) 1) 9.6 (koko maa 9.1) 2) 7.2 (koko maa 7.8) 3) 6 (koko maa 7.4) Vuonna 2013: 1) 14 2) 34 3) 16 1) 12 2) 40 3) 26 1) 7 2) 30 3) 20 Vuonna 2013: 1) 2) 3) 1) 15 2) 42 3) 10 18 37 7 1) 10 2) 32 3) 5 Vuonna 2013: 1) 8 2) 23 3) 12 1) 2) 3) Sairastavuusindeksi 9% 18 % 4% 1) 5 2) 15 3) 8 (tarkistettu tasolle 4 Kvalt 23.3.2015 §35 ) Vuonna 2012: 106,1 (maan keskiarvo 100) 63 105,7 100 Strategiset Indikaattorit Lähtötaso Toteutuma 2014 Tavoite 2017 PYLL (Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet) Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä PYLL – indeksi 2007 – 2011: Alkoholin ja tupakan aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle päämäärät Alkoholilla suuri merkitys enneaikaisesti menetettyihin elinvuosiin. Mikkeli naisten osalta pienet menetykset alkoholiperäisistä sairauksista ja myrkytyksistä, trendi laskeva. Miesten alkoholiperäisten sairauksien ja myrkytysten osalta pitkäaikaistrendi laskeva. Tilanne kuitenkin edelleen huolestuttava. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1) kirjaston käyttö/kävijät 2) museot/kävijät 3) orkesteri/kuulijamäärä 4) yleiset kulttuuripalvelut 4.1) Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 4.2) Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 4.3) Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä-/osallistujamäärä 5)Uimahallikäynnit 6)Teatterin kävijämäärät Vuonna 2013: 1) kirjasto: 467 157 2) museot: 28 024 3) orkesteri: 11 494 4.1) 21 340 1) 2) 3) 603102 22136 15393 1)kirjasto: 500 000 2) museot: 30 000 3) orkesteri: 17 000 4.1) 20574 4.2) 15522 4.2) 30 015 4.3) 16220 4.3) 20 665 5) 166 276 6) 51 567 4) 5) 64 172155 50388 4.1) 24 000 4.2) 32 000 4.3) 22 000 5) 185 000 6) 58 55 000 Elinkeinojen hyvinvoinnin ja kaupungin elinvoiman vaikuttavuusmittareiden toteutuminen Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Toteutuma 2014 Tavoite 2017 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Yritysten nettolisäys 122 yritystä/vuosi 189 uutta yritystä vuonna 2014 140 yritystä/vuosi tai 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 560 ajalla 2014-2017 Työpaikkakehitys Työvoimaomavaraisuusaste, %osuus 23 506 104 23.094 henkilöä 104 % 24 500 106 Mikkelin mainekuvan Imagotutkimuksen 7. sija 2014: sija 24 4. kehitys Yleinen yritysilmasto 3.12 viimeisin tilasto vuodelta 2011 3,5 Mikkelin väkiluvun kehitys +65 +2 (Väestörekisterikeskus 31.12.2014) + 250 Huoltosuhde 54,4 65,1 (Etelä-Savo) 52,9 Työttömyysaste, %-osuus alle 25-vuotiaat alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus 12,3 15 32,7 14,3 (Mikkeli 31.12.2014) 8,3 14,5 (528/3634) ei tietoa saatavilla 10 27 15-64-vuotiaiden työllisten %osuus samanikäisestä väestöstä 60 64 (2012 tieto) 70 Asukkaiden koulutustaso: tutkinnon suorittaneiden %-osuus 3. Kärkialueiden liikeja kehittämistoiminnan kasvu 71 (Maakuntaliitto 2013) 75 69,9 22 ei tietoa saatavilla 34 ei tietoja saatavilla matkailu/yritystä 1 400 23 500 400 3 000 24 600 440 Matkailun yöpymiset/vuosi 500 293.584 280 000 Kärkialueiden tutkimus, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen määrä miljoonaa euroa Työllisten määrä kärkialayrityksissä teknologia/hlö palvelut/hlö 65 Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin vaikuttavuusmittareiden toteutuminen Strategiset päämäärät 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Indikaattorit Lähtötaso Toteutuma 2014 Tavoite 2017 Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) 69 26 %, lähtö- ja tavoitetason arvot on 70 tarkistettava Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43 km) Osin opastamaton eikä ole tuotteistettu Hoidettuja ja opastettuja retkeilyreittejä on 16,1 km Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus 90 ei tietoa 90 Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) 33 ei tietoa 50 Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi 2,5 2,5 3,5 Kasvihuonekaasupäästöt 6,2 2012: 6,1 5,5 5,9 tietoa ei saatavilla 5,5 Etelä-Savon Energia Oy:n uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) 68 85 Pursialan tekninen puupolttoaineosuus 85 %, loppu 15 % kotimaista turvetta Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas) 107 2013: Opastettu ja tuotteistettu 100 % (Säynätti 15,1 km, Sydänmaa 6 km ja Kerovuosi 5 km) (t CO2-ekv./as) Ekologinen jalanjälki (gha / as) 75 asumisen sekajätteen loppusijoitusmäärä oli 97 kg/ asukas Energiahyödyntämiseen sekajätettä meni 149 kg/ asukas Vuonna 2014 arvioitu loppusijoituksen olevan 87 kg/ asukas Kullakin hyvinvoin ohjelmalla on monialaiset ohjausryhmät, joissa on laajas mukana yhteistyöverkostojen jäseniä sekä viranhal joita ja kaupunginhallituksen nimeämä edustaja. Valtuusto on seminaareissaan 1.9.2014 ja 8.12.2014 käsitellyt hyvinvoin ohjelmia ja antanut evästystä ohjelmien päivi ämiseksi. Alkuvuodesta 2015 ohjausryhmät ovat päivi äneet hyvinvoin ohjelmat ja ne on viety Kuntaliiton ylläpitämään valtakunnalliseen sähköiseen hyvinvoin kertomukseen, jonka jatkokehi ämisessä Mikkelin kaupunki on ak ivisena jäsenenä mukana. 66 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 21.1.2013 § 16 hyväksynyt Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa linjatut keskeiset toimenpidemuutokset sekä taloussuunnitelmaan 2014 - 2017 sisällytetyt tasapainotustoimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset ovat seuraavat: - perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen esite yjä toimenpiteitä toteutetaan siten, e ä kokonaisuutena toimenpiteiden vaikutus on suunnitelmakaudella 2,5 milj. euroa. - sosiaali- ja terveystoimen palveluselvityksen sekä psykiatrian ja päihdepalvelun palvelurakenteen uudistamisen vaikutuksiksi on arvioitu yhteensä 1,8 milj. euroa. - ESPER- hankkeen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen ja rakenteellinen integraa o, vaikutuksen on arvioitu olevan 4,75 milj. euroa vuosina 2017 - 2020. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa on arvioitu olevan yhteensä noin 16 miljoonan euron talouden sopeutusvaikutukset vuosina 2013 - 2020. Ohjelman vaikutukset ovat noin 7 milj. euroa vuosina 2014- 2015. ESPER- hankkeen vaikutukset, 4,75 milj. euroa, toteutuvat vasta 2017 alkaen. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman työryhmä valmisteli syksyn 2013 aikana kaikkien ohjelmassa esite yjen toimenpiteiden toteu amista täysimääräises ja pidemmän aikavälin kehi ämishankkeiden läpiviennin edistämistä. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2014 toimenpiteinä olivat asumispalveluiden uudelleenjärjestelyt sekä mielenterveys- e ä vammaispalveluiden osalta. Mielenterveyspalveluissa palvelurakenne a painotetin tehostetusta palveluasumisesta tuetun asumisen ja oman kodin suuntaan. Palveluasumisen asukkaiden lukumäärä oli 161, kun talousarviossa se oli 137 ja toimintakulut yli vät talousarvion 480.000 euroa. Myös päihdehuollon asumispalveluasukkaita oli 44 yli talousarvion ja kulut yli vät talousarvion 248.000 euroa. Mielenterveystyön avohuollon asiakkaita oli 2.057 budjetoidun 1.281 sijaan ja kulut yli vät 369.000 euron talousarvion liki 1,3 miljoonalla eurolla. Vammaisten palveluiden osalta kuljetuspalveluissa oli 100 asiakasta budjetoitua enemmän ja kulut yli vät talousarvion 372.000 euroa. Vaikeavammaisten palveluiden piirissä oli 72 asiakasta arvioitua enemmän ja kulut yli yivät 841.00 eurolla. Kaikkiaan vammaispalvelut yli vät talousarvion 2,23 miljoonalla eurolla. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tuo avuusohjelman toimenpiteiden viivästyminen osaltaan aiheu kaupungin erikoissairaanhoidon kulujen noin 7,1 miljoonan euron ylityksen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tasapaino-ohjelman mukainen puolen miljoonan euron säästötavoite ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Sivistystoimen osalta teh in talouden tasapaino amiseksi suunnitellut palveluverkkoratkaisut (Hiirolan ja Harjumaan koulujen lakkau aminen). Johtamisen tukipalveluiden 50.000 euron säästö toteutui. Päiväko en käy öaste a ei saatu noste ua aivan 95 %:n tasolle, koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä yksiköitä. Lukiotoimipisteistä ja etä- ja aikuislukion uudelleenorganisoinnista ei saatu aikaiseksi suunniteltuja 200.000 ja 50.000 euron säästöjä. Sivistystoimi ali talousarvionsa sovi ujen hankintakieltojen toteutuksen myötä noin 1,1 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Teknisen toimen osalta puunmyyn tulot siirtyivät seuraavalle vuodelle. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat aiheu vat paineita investoin ohjelmaan. Ohjelman strategiset tavoi eet Vuoden 2014 aikana tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa päivite in ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelmaan tehdyt päivitykset vuosille 2015 - 2016 kokouksessaan 19.1.2015( § 8). Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa on keskeinen periaate, e ä ”kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mu a hillitsee ja priorisoi investointeja siten, e ä absoluu nen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannosta haetaan säästöjä siten, e ä peruspalvelutasosta pidetään huolta”. Talousarviovuosi edelly ää rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan kasva amista niin, e ä tavoi eiden mukaises vuosina 2015 – 2016 Mikkelissä on 140 yrityksen ne olisäys, pitkäaikaistyö ömien määrä vähenee vähintään 100 henkilöllä ja kaupungin ne oväkiluku kasvaa 250 asukkaalla. Lisäksi aluetalou a vahvistetaan panostamalla kärkialueisiin: matkailuun, palveluyrityksiin, ympäris-töyrityksiin ja digitaalisuuteen. Tavoi eena on 2 740 työntekijää lisää näille kärkialueille. Ohjelman toteutuminen Kaupungin velkamäärä on reilus kasvamassa suunnitelmakaudella 2015 - 2018. Investoin en rahavirta yli ää poistotason 10,5 miljoonalla eurolla jo vuonna 2016, mikäli jätevedenpuhdistamo rahoitetaan kokonaan taselainalla. Vuosikate jää ne oinvestoinneista vajaaksi 10,4 miljoonaa euroa 2016, 13,8 miljoonaa euroa 2017 ja 11,5 miljoonaa euroa 2018, jos jätevedenpuhdistamo hoidetaan omana investoin na. Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon investoin oli suunniteltu kate avaksi vedenmyyn tuloilla, mu a rii ävää puskuria ei ole onnistu u kokoamaan. Tilinpäätöksessä 2014 toteutunut velkamäärä on 11,8 miljoonaa euroa alhaisempi kuin talousarvio 2014 ja talousarviossa 2015 oli ennakoitu vuodelle 2014, mikä au anee velkamäärätavoi een saavu amista tulevina vuosina. Jätevedenpuhdistamon osi ainen rahoi aminen leasing-rahoituksella on kuitenkin edellytys lainamäärän kasvun hillitsemiselle. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimenpiteiden edistymistä seurataan ja raportoidaan kaupungin raportoin suunnitelman mukaises ja linpäätöksessä on anne u toimialoi ain selvitys tasapaino amistoimenpiteiden toteutumisesta. Kokonaisuutena voidaan todeta, e ä sosiaali- ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään, vaan kulut ovat kasvaneet edellisestä linpäätöksestä, mikä oli yli änyt myös talousarvion noin 14 miljoonalla eurolla. Toimintakulujen kasvu linpäätöksestä 2013 kielii siitä, e ä palveluprosessien tuo avuu a ei ole kye y lisäämään lainkaan. Muiden toimialojen osalta toimenpiteitä on saatu aikaiseksi, joskin joiltain osin aikataulu ei ole pitänyt. 67 Konsernin tavoi eiden toteutuminen Etelä-Savon Energia Oy (konserni) Omistus 100 % Toimiala: energialiiketoiminta Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Toimintaympäristön muutokset ovat toteutuneet ennakoidus . Turpeen verotus on keventynyt, mu a nyt on uhkana, e ä rankapuun sähköntuotantotuki pienenee. Biopol oaineiden saatavuudessa ei ole ollut ongelmia, koska lämpimät talvet ovat pitäneet kulutuksen pienenä. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen ESE budjetoi vuoden 2014 lämmöntarveluvulle 4500, kun toteuma oli 4242. Tämän johdosta ESE jäi lämmönmyynnissä budjetoidusta tasosta. Myös pienellä lämpökuormalla ajaminen heikensi voimalaitoksen tuotannon kanna avuu a. Säh-kön hinta on edelleen ollut alhaisella tasolla, joten ESE laski toimitusvelvollisuusalueensa sähkönhintaa heinäkuun alussa. Tämä myös heikensi tulosta budjetoidusta. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Tavoitteet 2014-2017 Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto Tavoite Mittari Saavutetaan Pursialan (ympäristöysKäytettävyys 98% tävällisen) lämmön ja sähkön tuotantotavoitteet Tuotannon ympäristöystävällisyyden Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetaan ja kannattavuuden varmistaminen 85% energiasta sekä polttoainehankinnan kustannusten kasvu alle keskiarvon Sähköntuotanto-osuuksien kannattaMankala-hintojen pysyminen pörssivuuden parantaminen hintojen alapuolella Luotettava ja tehokas energian siirto sekä myynti Tavoite Mittari Siirto- ja lämpöverkkojen käytön ja Sähkön siirtohäviöiden ja lämmön rakentamisen optimointi verkosto- sekä mittaushäviöiden osalta kaupunkiyhtiöiden keskiarvo Sähkön myynnin kannattavuuden Tulos positiivinen parantaminen Kaukolämmön kilpailukyvyn turvaaNykyisen tulostason säilyminen minen Uudet energiapalvelut Tavoite Mittari Osaamisen varmistaminen Pystytään myymään ja toteuttamaan uudet ratkaisut Älykkäät energiaratkaisut Liikevoiton parantaminen Uudet bioenergiatuotteet Liikevoiton parantaminen 68 Toteuma 2014 99,5% Uusiutuvien polttoaineiden osuus 81,1% Ei toteutunut Toteuma 2014 Voidaan todeta myöhemmin Tulos negatiivinen vuonna 2014 Tulos vuonna 2013 2642 t€, vuonna 2014 2987 t€ Toteuma 2014 Hankittu osaamista aurinkopaneelien asentamiseen Liikevoitto vuonna 2013 5695 t€, vuonna 2014 6477 t€ Liikevoitto vuonna 2013 5695 t€, vuonna 2014 6477 t€ Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Tunnusluvut Suoritteet (GWh) Sähkön myynti Lämmön myynti Höyry ja teollisuuslämpö Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Omavaraisuusaste Oman pääoman tuotto-% Osinko 1000 € Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto milj. euroa Liikevoitto-% Investoinnit 1000 € Henkilöstö Vakituinen Määräaikainen TP 2013 TA 2014 TP 2014 312 375 320 420 290 366 66 70 64,2 5,8 23,3 6,3 2 860 6 23 11 2 860 6,2 21,2 9,7 2 860 53,2 6,0 10,7 13,1 53,9 7,5 13,7 6,5 52,1 6,5 12,4 6,1 90 10 91 5 92 6 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Pursialan pol oaineenvastaanoton uusinnan suunni elu on aloite u. Hankintapäätös lämpöakusta teh in vuonna 2014 ja lämpöakku on käytössä vuoden 2015 lopulla. Biokaasulaitosten osalta ESE on osakkaana Haukivuorella BioHauessa, jonka biokaasulaitos on YVA vaiheessa. Lisäksi ESE on tehnyt päätöksen olla mukana BioSairila- biokaasulaitoshankkeessa Mikkelissä. Toimintaan sisältyvät riskit Strategiset riskit ESEn strategiset riskit lii yvät Pursialan voimalaitoksen tuotannon kanna avuuteen sekä sähkön ja kaukolämmön myynnin kanna avuuteen. Lämpimät vuodet pitävät Pursialan voimalaitoksen tuotantomäärät alhaisella tasolla ja ns. minimikuormalla ajaminen heikentää tuotannon hyötysuhde a. Pursialan voimalaitos pystyisi tuo amaan enemmän lämpöä, kuin tällä hetkellä on olemassa lämpökuormaa. Sähkönmyynnissä ka eet ovat eri äin pienet, sillä markkina on hyvin kilpailtu ja tukkumarkkinahinnat ovat historiallisen alhaiset. Kaukolämmössä haasteena on energiankulutuksen väheneminen sekä maalämpöratkaisujen imagoetu markkinoinnissa. Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipoli ikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipoli ikka määri elee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditee riskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luo oriskiin. Lisäksi riskipoli ikka määrittelee rajat, joissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyri y estämään hajau amalla pol oaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla pol oaineentoimi ajalle myydään sähköä alle markkinahinnan. Lisäksi pyritään hankkimaan pol oaineita omien yhteyksien kau a vähemmän kilpailluilta Venäjän-markkinoilta. Opera iviset riskit Opera ivisista riskeistä huoma avimmat ovat puupol oaineen saannin turvaaminen Pursialan voimalaitoksella, lämmöntuotantokapasiteen rii ävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Pol oaineiden saan a on pyri y turvaamaan rii ävillä pol oainesopimuksilla, omilla pol oaineiden varmuusvarastoilla sekä keski ämällä pol oaineterminaalitoiminnot Mikkelin Metsäsairilaan. Puupol oaineiden saatavuu a varmistaa lisäksi oman pol oaineiden hankinnan kehi äminen Venäjällä. Lämmöntuotantokapasitee n rii ävyys häiriö lanteissa ja suurissa kuormissa on varmiste u vara- ja huippulämpökeskusten kapasitee lla. Pursialan lämmöntuotantokapasitee on noin 130 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasitee noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasitee n tulee vastata kaukolämmön myyn määrien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaiku avat viranomaissäädökset. Alhainen korkotaso haastaa sähköverkon sallitun tuoton, sillä investoinneille saa tällä hetkellä aiempaa alhaisempaa tuo oa. Tästä huolima a sähköverkon toimintavarmuuden turvaamiseksi on tehtävä verkkoa parantavia investointeja. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ennaltaehkäisemään siten, e ä verkon toimintakunnosta huolehditaan mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut noin 53 % keskijänniteverkostaan ja noin 81% pienjänniteverkosta. 69 Muita riskejä ovat päästöoikeuksien rii ävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Yh ön saamat ja edellisiltä vuosilta yli jääneet päästöoikeudet rii ävät vuonna 2015 Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen pol omäärään, koska Pursialan ka latekniikka mahdollistaa puunkäytön aina 85 %:iin saakka. Sähkön hintariskeihin on varaudu u riskipoli ikalla. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varaudu u joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuo eita. Tällä tavoin suoja uja lainoja on noin 70 % konsernin lainakannasta. Vahinkoriskit Konsernissa on tunniste u seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosi ain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varaudu u omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. laitosten ja irtaimiston vakuutukset sekä ajoneuvovakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yh öllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varaudu u mm. valitsemalla vähäpäästöisiä pol oaineita, parantamalla tulipalo lanteiden toimintavalmiuksia, vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia sekä ympäristövahinkovakuutuksin. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä Työturvallisuuskor koulutusta koko henkilöstölle ja lisäämällä näin etoisuu a turvallisista työtavoista. Lisäksi yh össä järjestetään säännöllises ensiapukoulutusta. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on ote u myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä e ä vapaa-ajalla. Etelä-Savon Koulutus Oy Omistus 62,5 % Toimiala: koulutuspalvelut toisen asteen koulutuksessa Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Talousarvio toteutui olosuhteisiin nähden hyvin. Ulkoiset menot ali vat budjetoidun noin 100.000 eurolla ja tulot yli vät budjetoidut 1.300.000 eurolla. Budjetoitu tulos yli yi n. 1.400.000 eurolla. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Jatke in rakenteellista sopeu amista. Opiskelijamäärän ali uminen budjetoidusta pienensi tuloja noin 600.000 euroa. Omaehtoiset tulot työvoima- ja henkilöstökoulutuksen tulot yli vät budjetoidun noin 800.000 eurolla ja metsänmyyn tu-lot noin 600.000 eurolla. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Tavoi eena on saada talous kestävälle pohjalle ja toiminnan sopeu aminen supistuvasta rahoituksesta johtuen. Toimenpiteistä on jo tehty päätös 1,5 miljoonan euron henkilöstökulujen ja 0,5 miljoonan euron lakulujen leikkauksista vuosi ain. Tilikauden 2014 osalta lakulut toteutuivat 6,9 miljoonan euron ja henkilöstökulut 23,6 miljoonan euron suuruisina. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksy in kehi ämissuunnitelma vuosille 2014- 2016, joissa merki ävimpinä sopeu amisen elemen einä ovat henkilöstö- ja lakulut. Tilojen kei ämissuunnitelma on tehty yhdessä Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n ja Haahtelan kanssa. Kaikkien toimintojen tulevaisuuden latarpeet on analysoitu ja mitoite u. Tavoi eena on 6 miljoonan euron lakulutaso. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Merki äviä kielteisiä poikkeamia ei tapahtunut. Myönteiset tapahtumat on selvite y edellä. Tunnusluvut TP 2013 Ulkoiset tuotot milj. euroa Tilikauden voitto/ tappio milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö vakituinen Henkilöstö määräaikainen TA 2014 44,0 1,20 1,70 385 96 70 TP 2014 40,9 0,485 1,2 370 80 42,3 1,8 1,19 373 78 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Investoinnit toteutuivat budjetoidun mukaises , 200.000 euron ylitys aiheutui kaupunkikonsernin KuntaERP- hankinnasta. Toimintaan sisältyvät riskit Nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikeu aa opiskelijarekrytoin a. Rahoitusperusteissa, erityises aikuiskoulutuksessa, tapahtuvat muutokset voivat pienentää tuloja. Riskeihin on varaudu u toimintojen rakenteellisilla muutoksilla ja kasvat-tamalla hyvillä vuosituloksilla sopeutumispuskuria taseessa. Kiinteistökehitys Nais nki Oy Omistus 100 % Toimiala: kiinteistöjen omistus ja hallinnoin Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Heikko yleinen talous lanne jatkuu ja yritysten maksuvalmius heikentyy. Korkotaso säilynee edelleen alhaisena. Mikkelin sijain ja yleinen taloudellinen kehitys edelly ävät kaupungin ak ivista panostusta elinkeinoelämään ja työpaikkojen syntymiseen. Yksityisiä sijoituksia toimisto- ja teollisuuskiinteistöihin ei ole odote avissa. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Yh ön talous pysyi vakaana ja lojen vuokrausaste korkeana. Vuonna 2014 laajenne in hallintopalvelusopimusta Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n kanssa ja sen myötä vahviste in henkilöresursseja yhdellä henkilöllä. Syksyllä 2013 ESE:ltä hanki u Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3 sulaute in Nais nkiin aivan vuoden 2014 lopussa, jolloin sillä ei vielä eh nyt olla vaikutusta Nais ngin talouteen ko. likautena. Satamalahden alueen toimistotalohankkeen suunni elua ja valmistelua jatke in, merki ävät vaikutukset talouteen on odote avissa vuosina 20162017. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Strategiassa asetetut toiminnalliset tavoi eet toteutuivat. Uusia investointeja ei vuoden aikana käynnistynyt, mu a Satamalahden alueen hankkeen suunni elu jatkui. Samoin Kiinteistöosakeyh ö Korjaamonkatu 3:n hankinta ja yh ön pui eissa tehdyt investoinnit olivat tavoitteiden mukaisia. Yhteistyötä Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n kanssa syvenne in ja laajenne in hallintopalvelusopimusta. Korjaustoiminnassa keskity in erityises konservoin laitoksen rakennuksen käyte ävyyden varmistamiseen. Rah en teollisuusrakennukseen saa in uusi vuokralainen edellisen toimijan konkurssin jälkeen. Tuma-rakennus saa in vuokra ua täyteen. Vuokrausaste saa in nousemaan edelliseen vuoteen verra una. Yh ö on tukenut kaupungin elinkeinostrategiaa rakentamalla ja laajennusinvestoinneilla, maa-alueiden jalostamisella yrityskäy öön sekä tukemalla kärkihankkeiden ja -yritysten toimintaedellytyksiä. Kiinteistöjen ylläpitoon kohdistuvat palau eet on saatu huoltokirjan kau a sähköises . Yh ö on ollut mukana kehitysyh öiden kehi ämisselvityksessä. Kaupunki on valmistellut konserniohje a, jossa myös Nais ngille on esite y en stä merki ävämpää roolia konsernin lavastuissa. Yh ö osallistuu elinkeino- ja maankäy ötyöryhmän työskentelyyn. Nais nki on lannut Inspira Oy:ltä katsauksen Nais ngin ja Oppilaitoskiinteistöjen taloudelliseen kehitykseen ja strategisten tavoi eiden toteutumiseen, selvitys valmistuu keväällä 2015. YIT Kuntatekniikka Oy:n kanssa pidetään kuukausi ain suunni elu- ja palautekokouksia. Yhteistyötä on syventänyt myös uuden kiinteistöpäällikön, jolla on erityisosaamista automaa osta ja sähkötekniikasta, osallistuminen kokouksiin. Yh ön yleismainontaa on lisä y. Erityistä panostusta markkinoin in lanteessa, jossa kaikki lat on vuokra u, ei ole pide y tarpeellisena. Tulos on parantunut ja on alaskirjausten jälkeen toisena vuonna peräkkäin posi ivinen. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Taloudellisena tavoi eena on tehdä posi ivinen tulos ja kyky lyhentää velkoja poistojen verran eli noin miljoona euroa. Molemmat tavoi eet toteutuivat. Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Kulurakenne nouda myös edellisen vuoden tasoa lukuun o ama a Kiinteistöosakeyh ö Jääkärinkatu 21:n (Tuma) pääomavas ke a, joka toteutui vuonna 2014 ensimmäisen kerran täysimääräisenä. Tunnusluvut TP 2013 Liikevaihto milj. euroa Tilikauden voitto/ tappio milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö, vakituinen TA 2014 4,027 0,088 0,8 4 71 TP 2014 4,0 4 4,144 0,113 5 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Ei investointeja. Toimintaan sisältyvät riskit Suuren lainamäärän johdosta mahdollinen korkokannan nousu on merki ävä riski, lainakannasta noin kolmasosa on suoja u koronvaihtosopimuksella. Kiinteistöjen korjausvelan realisoituminen saa aa olla sekä tekninen e ä taloudellinen riski. Yleisen talous lanteen vaikeutuminen voi johtaa vuokrausasteen pienenemiseen ja siten tulojen vähenemiseen. Lisäksi huono talous lanne voi johtaa vuokralaisyritysten maksuvaikeuksiin ja siten heikentää Nais ngin maksuvalmiu a. Metsäsairila Oy Omistus 100,0 % Toimiala: jä eenkäsi ely, muu jäte- ja ympäristöhuoltotoiminta Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Koko ajan tapahtuva jätelainsäädännön kiristyminen ja valtakunnallisten hyötykäy ötavoi eiden saavu aminen edelly ää edelleen investointeja jätekeskuksen infraan sekä toimintatapojen muutoksia. Vuonna 2014 rakenne in ja ote in käy öön jä eiden laji eluhalli pienkuormien ja rakennusjä een laji eluun. Myös sekajä een siirtokuormausalue rakenne in sellaiseksi, e ä se mahdollistaa jä een varastoinnin kesäkaudella. Jäte toimitetaan läpi vuoden energiahyötykäy öön Kotkaan ja 2016 lopulla valmistuvaan Riikinvoima Oy:n hyötyvoimalaitokseen. Metsäsairila Oy on mukana osakkaana Riikinvoima Oy:ssä. Vuoden 2014 alussa jätevero nousi 5 euroa/tonni. Jätelainsäädäntö edelly ää markkinaehtoisen liiketoiminnan eriy ämistä kirjapidossa. Puumalan kunta pää järjestää lähes kaiken jätehuoltotoimintansa itse vuoden 2015 alusta. Tämä muutos aiheu aa liikevaihdon pienentymistä, koska kunta hoitaa itse mm. haja-asutusalueen jätelaskutuksen. Kunta kilpailu sekajä een ja biojä een vastaanoton neljäksi vuodeksi, nämä tulevat Metsäsairila Oy:lle. Biokaasulaitoksen ympäristölupahakemus jäte in syksyllä 2014. Laitosinvestoin on tarkoitus toteu aa 2017, mikäli ympäristölupa myönnetään ja se saa lainvoiman 2016. Biokaasulaitoksella on tarkoitus tuo aa liikennebiokaasua. Kekkilä Oyn kompostoin laitoksen omistus siirtyi Metsäsairila Oy:lle, kun sopimuskausi loppui vuoden 2014 lopussa. Laitoksen operoin siirre äneen myös Metsäsairilan toiminnoiksi. Tällä hetkellä Kekkilä operoi laitosta. Jä een loppusijoitusalueen laajennukseen on syksyllä 2014 hae u lupaa Aluehallintovirastolta, ns. nojaava rakenne vanhaa kaatopaikkaa vasten. Lupahakemus on käsi elyssä. 2015 tultaneen hakemaan lupaa rakentaa ns. pysyvän vaarallisen jä een kaatopaikka jätekeskuksen alueelle. Tälle kaatopaikalle tultaisiin sijoi amaan mm. metalleilla pilaantuneita maamassoja sekä mahdollises jä eenpolton tuhkaa yms. jäte ä. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Kekkilä Oy:n kompostoin laitoksen omistus siirtyi Metsäsairila Oy:lle, kun sopimuskausi loppui vuoden 2014 loppuun. Laitoksen operoin siirre äneen myös Metsäsairilan toiminnoiksi. Tällä hetkellä Kekkilä operoi laitosta. Pilaantuneiden maiden sekä rakennusjä een määrä oli hieman arvioitua suurempi. Rakennusjä een käsi ely muu ui syksyllä 2014. En sen suoran loppusijoituksen korvaa nyt laji eluhalli, jossa erotellaan hyödyntämiskelpoinen jäte loppusijoite avasta. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Jä een hyötykäy ötavoi eet saavute in ja jä eiden hinnoi elu on keskitasolla tai alle sen, kun verrataan muihin vastaaviin jäteyh öihin. Hinnoi elun vertailua vaikeu aa se, e ä Mikkelissä ei ole käytössä jätehuollon perusmaksua. Metsäsairila Oy:n tavoi eena on saada käy öön jätehuollon perusmaksu, eli maksurakenne a muute aisiin siten, e ä jätemaksun perusosalla tuote avat palvelut rahoitetaan erikseen laskute avalla huoneistokohtaisella maksulla, samalla jä een tonnihintaa alennetaan. Tämä maksurakenteen läpinäkyvyy ä lisäävä tapa on jo käytössä pääosassa jäteyh öitä. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Liikevaihto kasvoi koska Metsäsairila Oy alkoi järjestää kaupungin lahallinnon kiinteistöjen kuljetusta ja laskutusta. Samoin Vesiliikelaitoksen kanssa sovi in, e ä Metsäsairila Oy lasku aa sakokaivolii een jä eenkäsi elymaksun niitä jätevedenpuhdistamolle tuovilta yrityksiltä. Suomenniemen osalta laskute in myös taajaman kiinteistökohtaiset asiakkaat, jotka jätekuljetusyri äjä Marko Koponen ky oli ennen laskuttanut. 72 Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Suoritteet (GWh) Yhdyskuntajäte koko yhtiö, tn Yhdyskuntajäte/Mikkeli tn Tonnia/asukas Mikkeli 14 600 11 000 0,24 14 600 11 000 0,24 14 400 12 750 0,23 Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Omavaraisuusaste Oman pääoman tuotto-% Osinko 1000 €) 14 83 10 300 14 83 10 103 14 82 11 5,6 0,6 16 1 500 5,3 0,6 16 1 500 5,9 0,7 16 1 500 13 13 1 13 1 Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto milj.euroa Liikevoitto-% Investoinnit 1000 € Henkilöstö Vakituinen henkilöstö Määräaikaiset Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Vuonna 2014 toteute in suunni elut investoinnit eli siirtokuormausasema, hyötyjäteken ä, laji eluhalli ja pienkuormien vaarallisen jä een vastaano ohalli. Toimintaan sisältyvät riskit Riikinvoiman voimalaitoksen toteutumisen aikataululla suuri merkitys jä eiden hyödyntämisen osalta. Vuonna 2016 pitäisi lähes kaikki jäte saada hyötykäy öön eikä kaatopaikkasijoitukseen. Riikinvoiman voimalaitoksen valmistumisen viivästyessä tulee selvi ää muut mahdolliset jä eenkäsi ely- ja hyödyntämisvaihtoehdot tai vaihtoehtoises on varaudu ava jatkoajan hakuun nykyiselle loppusijoitustoiminnalle. Kaupunkilaisille tarjo avien hyötyjätepisteiden verkoston osalta saa aa olla tulossa muutoksia pakkausten tuo ajavastuun astuessa voimaan 2016 alussa. Luultavimmin tarvitaan jonkinasteista täydentävää lasin ja metallin keräystä. Keräyksen tulisi ka aa mahdollisimman laajan alueen, jo a energiana hyödynne ävän jä een joukosta saataisiin kerä yä sinne kuuluma omat voimalaitosta hai aavat lasi ja metalli pois. Jätehuoltomääräyksillä voidaan vaiku aa asiaan. Mikalo Oy Omistus 100 % Toimiala: rakennu aa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja niillä olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja sekä niiden omistukseen ja hallintaan oikeu avia osakkeita ja vuokrata kiinteistöjä ja huoneistoja sekä huolto- ja isännöin toiminta. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Kunnan väestökehityksen muutos, väestö ikääntyy ja vähenee. Yhden henkilön ruokakun en määrä lisääntyy, jolloin isoja asuntoja tarvitaan aikaisempaa vähemmän. Ihmiset muu avat keskustaajamiin ja niiden läheisyyteen. Asuntojen kysyntä kohdistuu alueille joissa palvelut ovat toimivia tai niitä on tarjolla. Väestö ei vähene muu otappioalueilla pelkästään syrjäseuduilta, vaan se koe elee myös pienempiä kaupunkiseutuja. Taantuvien alueiden ongelma ei ole pelkästään muu oliike, vaan väestörakenteen muutos aiheu aa omat koe elemuksensa. Taantuvat alueet mene ävät tuo avaa työvoimaa, kun amma taitoinen ja nuorempi työvoima siirtyy vetovoimaisiin kasvukeskuksiin. Alueelle jää ikääntyvä väestö, jonka suhteellinen osuus väestöpohjasta kasvaa hyvin merki äväs . Erityises kerrostaloalueet mene ävät kilpailukykyään asuntomarkkinoilla, mikä heijastuu myös vuokra-asuntojen kysyntään. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Yh ön toiminnassa ei tapahtunut merki äviä muutoksia vuonna 2014. Vuoden 2014 aikana ei ollut uudisrakennuskohteita. Ris inan Pellosniemen alueen asuinrakennusten käy öaste aleni en sestään. Vuoden 2014 lopussa alueella oli tyhjänä kolme asuinkerrostaloa. Yh ön käy öaste oli alhaisin yh ön historiassa, ollen 97,01 %. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Asuntojen kysyntään pysty in vastaamaan kohtuullises . Yksiöitä ja pieniä kaksioita on tarjonnassa liian vähän. Asuntojen sijainnilla on en stä suurempi merkitys. Asukastyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä. Yh ö paransi toimintaansa keskeisillä osa-alueilla. Yksi äisiä asuntoja saneera in budjetoidus . Keskimääräinen vuokrien korotus oli 0,1 €/m2. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Poistot on tehty EVL:n sallimien enimmäispoistojen mukaises , yhteensä 4.002.280 euroa. Talousarviossa poistot ovat budjetoitu lainojen ly73 hennysten mukaises . Lainoja lyhenne in likaudella bru omääräises 7.222.286 euroa. Asuintalovarausten lisäys likaudella oli 2.026.527 euroa. Arvoalentumisena kirja in Leppälaakson e 1-7 talojen 3 ja 5 tasearvot 445.152,50 euroa. Kiinteistöt ovat tyhjillään eikä niistä ole tuo o-odotuksia. Tunnusluvut TP 2013 Suoritteet Käyttöaste ASRA- % Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto- % Omavaraisuusaste Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto milj. euroa Investoinnit milj. euroa Lainamäärä milj. euroa Henkilöstö Vakituinen henkilöstö Määräaikaiset TA 2014 TP 2014 98,96 96 97,01 5,08 15,64 4,5 15,0 6,03 17,70 20,1 4,8 4,6 75,8 22,5 4,5 0,5 79,0 22,4 5,1 0,4 78,8 62 3 65 0 63 3 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Vuoden 2014 aikana ei ollut perusparannus- eikä uudisrakennuskohteita. Investoinnit olivat noin 400.000 euroa. Toimintaan sisältyvät riskit Yh ön toimialan merki ävin riski on käy öasteen heikkeneminen. Lähitulevaisuuden haasteena on kuntaliitosalueiden asuinrakennusten kunto, korjausvelka ja käy öaste. Kaupungin väkiluvun väheneminen ja vuokratason nouseminen yli markkinavuokratason, josta on seurauksena asuntojen vajaa käy ö. Edellä maini u aiheu aa määrärahojen rii ämä ömyyden asuntojen kunnostamiseen ja sitä kau a korjausvelan kasvamisen. Kiinteistöjen käy öasteen heikkeneminen aiheu aa tuo o-odotusten laskemisen myötä tappioiden kau a poistosuunnitelman kiristämisen. Yleinen taloudellinen lanne lisää luo otappioiden määrää sekä vuokrasaatavia. Mikkelin Asumisoikeus Oy Omistus 100 % Toimiala: asumisoikeusasuntojen vuokraus ja hallinnoin Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Merki ävimmät Mikkelin Asumisoikeus Oy:n toimintaympäristöön vaiku avat tekijät ovat mahdollinen yh ön lainojen konvertoin yhdeksi lainaksi, keskustelut uuden asumisoikeuskiinteistön rakennu amisesta, tuleva isännöin sopimuksen kilpailutus sekä taloyksiköiden vanheneminen, joka nostaa yh ön korjauskuluja. Yh ön lainojen konvertoin yhdeksi lainaksi voi osaltaan pudo aa yh ön korkokuluja. Tällä hetkellä yh ön lainojen lyhennykset ovat huomattavia ja lainojen konvertoin voi pienentää lainojen lyhennysten osuu a kokonaislaina-aikaa pidennet-täessä. Tällöin varoja saadaan irrotettua ka amaan taloyksiköiden vanhetessa jatkuvas kasvavia korjauskuluja. Asuminen on kallistunut vuosi ain, mu a asumisoikeusasuntojen vuokrat tulisi voida pitää paikallisen vuokratason alapuolella. Toistaiseksi vuokrat on pysty y pitämään paikallisen vuokratason alapuolella. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Vuoden 2014 merki ävin tapahtuma yh ön talouden kannalta oli Riikolankatu 1:ssä tehtävä lämmitysjärjestelmän korjaus ja maalämpöjärjestelmän priimaus sähköllä (kts. merki ävimmät investoinnit ja niiden toteutuminen). Tämä ja useat muut pienemmät korjaukset joh vat siihen, e ä korjauskulut olivat merki äväs budjetoitua suuremmat. Sen sijaan isännöin palveluiden kilpailutus pienensi yh ön hallintokuluja budjetoituun verra una. Mikkelin Asumisoikeus Oy:n hallitus on pää änyt järjestää isännöin palveluiden kilpailutuksen uudestaan, koska markkinaoikeus hylkäsi ensimmäinen vuonna 2014 järjestetyn kilpailutuksen. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Mikkelin Asumisoikeus Oy:n toiminnallisena tavoi eena on pitää asuntojen käy öaste mahdollisimman lähellä 100 % ja huoneistojen vuokrat paikallisen vuokratason alapuolella. Vuonna 2014 käy öaste on laskenut edellisvuosiin verra una, mikä johtuu pääasiassa suurien asumisoikeusasuntojen (neliöiden) heikentyneestä kysynnästä. Asuntojen vuokrat on pysty y vielä pitämään paikallisen vuokratason alapuolella. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Vuodelle 2014 asetetut taloudelliset tavoi eet toteutuivat pääosin hyvin. Vuoden 2014 tulos oli 91.108 euroa ennen linpäätössiirtoja. 74 Tunnusluvut TP 2013 0,72 0,05 0 0 TA 2014 0,76 0,07 0 0 TP 2014 0,75 0,09 0 0 Liikevaihto milj. euroa Tilikauden voitto/tappio milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö vakituinen Henkilöstö määräaikainen Mikkelin Asumisoikeus Oy:n isännöintipalvelut ostetaan Ovenia Isännöinti Oy:ltä, jossa yhtiön asioita hoitaa noin viisi henkilöä. Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Yh ön merki ävin investoin vuonna 2014 oli Riikolankatu 1 lämmitysjärjestelmän korjaukset ja maalämpöjärjestelmän priimaus sähköllä. Riikolankatu 1:ssä siirry in vuonna 2013 ESE:n tarjoamaan maalämpöjärjestelmään, jonka lämmitystehon tode in kuitenkin olevan rii ämätön korkeilla pakkasilla. ESE:n kanssa yhteistyössä maalämpöjärjestelmään toteutet- in priimaus sähköllä, minkä ansiosta kiinteistön lämmitysjärjestelmä vastaa nyt kiinteistön lämmitystarpeeseen. Lisäksi kiinteistössä joudu in tekemään lämmitysjärjestelmän korjauksia, joissa muun muassa lämpökanaaleja joudu in uusi-maan ja kiinteistön lämmitysjärjestelmä tasapaino amaan. Toimintaan sisältyvät riskit Yh ön suurimpana riskinä voidaan pitää huoneistojen käy öasteen ppumista. Asuntojen kysyntä on varsinkin suurien asuntojen osalta laskenut ja tyhjäkäyn ä on ollut aiempia vuosia enemmän. Taloyksiköiden ikääntyessä niiden korjauskulut ovat jatkuvas kasvaneet. Mikkelin Jäähalli Oy Omistus suora omistus 74,88%, konsernin omistus 89,10% Toimiala: Jäähallikiinteistöjen ylläpito energiakustannuksineen. Kilpahallin saneerauksen toteu amisesta ja kustannuksista vastaaminen. Jääurheilun edistäminen. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 – 2017 Toimintaympäristössä ei ole odote avissa Jäähallin osalta muutoksia. Mahdollisen monitoimihallin mahdollinen sijoi uminen jäähallin ja raviradan viereen aiheu aa muutoksia liikennejärjestelyihin ja parkkialueisiin. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Merki ävimmät tapahtumat jäähallilla oli jääkiekon Miesten maao elu sekä veteraanien vuosijuhlan järjestäminen. Ei merkitystä talouteen. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Tavoi eet on saavute u. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Ei poikkeamia. Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Isot investoinnit päähallin osalta on tehty. Harjoitushallin osalta on tulevaisuudessa tehtävä arviolta noin 50.000 euron peruskorjaus koskien pukuhuoneiden la oita, kahvion lämmöneristämistä halliin päin (kondensio- ongelma) ja yleisilmeen koho amista maalauksella. Toimintaan lii yvät riskit Varsinaista toimintaan lii yvää riskiä ei ole. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy (MOAS) Omistus 100 % Toimiala: Asuntojen hallinta ja vuokraus opiskelijoille. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Asuntojen kysyntä saa aa hiukan heikentyä, mikäli Opetusministeriön suunnitelma aloituspaikkojen vähentämisestä Mik-kelin Amma korkeakoulun ja Etelä- Savon Amma opiston osalta toteutuu suunnitelmien mukaan, toisaalta ulkomaalaisten hakijoiden määrän lisääntyminen tasannee kysyntää. Myös EU:n käynnistämä Erasmus+- ohjelma (vaihto- ja yhteistyöohjelma) – jonka tavoi eena on muun muassa tukea eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakoulujen välistä opiskelijoiden, ope ajien ja muun henkilökunnan liikkuvuu a – lisännee ainakin lapäises asuntojen kysyntää ohjelmakauden 2014- 2020 aikana. Asuntojen vuosikorjaukset lisääntyvät asukkaiden vaihtuvuuden ja lyhytaikaisen asumisen (kesän ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat) kasvun myötä. Lisäksi asumiskustannusten nousun osalta asumistuki- ja asumislisäjärjestelmä ei seuraa rii ävän nopeas vuokrien nousua, joka saa aa aiheu aa ainakin lapäises vuokraräs en kasvua. 75 Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Käy öaste oli hivenen budjetoitua korkeampi, hoitokulut budjetoitua pienemmät ja hoitokate talousarvion mukainen. Yh ön 100.000 euroa budjetoitua suuremmat tuotot mahdollis vat vuokraustoiminnan normaalia suuremmat laiteinvestoinnit sekä merki ävän luo otappiokirjauksen vanhoista vuokrarästeistä. Tilikauden korkokulut olivat talousarviota pienemmät, lainoja lyhenne in suunnitellus 1,159 milj. euroa. Yh ön vuokraustoiminnan rahoitustulos oli 0,44 €/as-m2/kk ennen em. suuria laiteinvestointeja, likauden rahoitustulos niin ikään ylijäämäinen 0,22 €/as-m2/kk, mu a siirtyvä rahoitustulos linpäätöshetkellä 31.12.2014 omakustannusperiaat-teen mukainen eli käytännössä nollatuloksena (- 2 snt/as-m2/kk) aravalain perusteiden mukaises . Merki ävin investoin oli MOAS 5, vanhan betonielemen talon, peruskorjaus noin 1,6 milj. euroa sekä MOAS 2 osi ainen peruskorjaus noin 0,7 milj. euroa. Investoinnit valmistuivat määräajassa lukuvuoden alkuun. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Asuntojen käy öastetavoite 94,20 % ylite in. Tähän vaiku vat yhteistyön ivistäminen Mikkelin Amma korkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden asunnonsaannissa sekä vuokratason pitäminen kohtuullisena. Varsinaisia uusia opiskelijaasuntoja yh ö rakennu aa hyvin krii sen harkinnan perusteella yh ön ton strategian mukaises , joka mahdollistaa käy öasteen pitämisen vähintään tavoi eiden mukaisella 94 %:n tasolla. Yh ön tavoi eena on, e ä vuokrataso pidetään maan keskiarvon tasolla. Yh ön opiskelija-asuntoa hakeneiden eli uusien hakijoiden ja saaneiden lastossa MOAS oli edelleen maan kärjen tuntumassa. Tunnusluvut TP 2013 Suoritteet Asuntojen käyttöaste-% Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto, milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö TA 2014 TP 2014 96,0 94,05 95,4 4,12 1,624 4,28 2,300 4,32 *) 3,100 10 2 10 2 Vakituinen henkilöstö 10 Määräaikaiset 2 *) sis. myös vuokraustoiminnan laiteinvestoinnit peruskorjausten lisäksi. Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen MOAS 5 peruskorjaus valmistui määräajassa. 1,6 milj. euron investoin rahoite in pitkäaikaisella, vapaarahoi eisella lainalla. Myös 0,7 milj. euron MOAS 2 osi ainen peruskorjaus valmistui määräajassa. Investoin rahoite in pitkäaikaisella, vapaarahoi eisella lainalla. Vuokraustoiminnan investoinnit 0,80 milj. euroa (muun muassa laite- ja huoltoautohankinnat) rahoite in vuokratulorahoituksella. Toimintaan sisältyvät riskit Käy öasteen pitäminen vähintään 94 %:ssa (kevät- ja alkukesän vajaakäy ö) ja mahdollinen vuokraräs en kasvu johtuen siitä, e ä opiskelijoiden tuet eivät nouse samassa suhteessa kuin asumiskustannukset. Vuosikorjausten hoitaminen tulorahoituksella nostaa myös vuokria joissakin kohteissa. Kysynnän mukaiset pienasunnot on pide y hyvässä kunnossa ja vuokrataso kilpailukykyisenä. Vuokrien tasaus mahdollistaa asuntojen tarvi avien vuosikorjausten tekemisen. Mikkelin Amma korkeakoulun ja Etelä- Savon Amma opiston mahdolliset aloituspaikkojen vähennykset Opetusministeriön suunnitelmien mukaan saa avat ainakin lapäises alentaa opiskelija-asuntojen kysyntää mikä vaiku aa niin käy öasteeseen kuin vuokratulojen kertymään, mikäli muita korvaavia ja pysyviä aloituspaikkoja ei synny muihin oppilaitoksiin Mikkelin alueella. Lisääntynyt kansainvälisten opiskelijoiden määrä tasoi aa kysyntää, MOAS on kehi änyt kansainvälisten opiskelijoiden asuntotarpeeseen lii yvää palvelua etenkin kesäkaudella (lyhytaikaiset vaihto-opiskelijat). Lisäksi mahdollinen asumistuki- ja asumislisäjärjestelmän leikkaus saa aa aiheu aa ainakin lapäises vuokraräs en nousua, mikäli samalla asumiskustannukset nousevat. Asuntojen hoitokulut on pide y kurissa muun muassa rii ävällä ja oikea-aikaisella asuntojen kunnossapidolla ja tehokkaalla palvelulla sekä kehi ämällä yhteistyötä Etelä- Savon Amma opiston oppilastyön kanssa asuntojen vuosikorjauksissa. Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy Omistus 100 % Toimiala: kiinteistöjen omistus ja hallinnoin Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 – 2017 Toisen asteen amma llisen koulutuksen rahoituksessa on tapahtumassa muutoksia valtakunnan tasolla, jotka vaiku avat myös Etelä-Savon koulutus Oy:n toimintaan ja siten myös kiinteistöt omistavan Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n toimintaan. Muutoksen aiheu avat tarve a löytää opetuskäytöstä vapautuville loille uusia käy äjiä ja lojen vuokraamista vapailla markkinoilla. 76 Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Vuoden 2014 aikana päävuokralainen Etelä-Savon Koulutus Oy pää luopua kiinteistöjen hoitamisesta, minkä vuoksi kiinteistöjen omistajan pi o aa vastuulleen kiinteistöjen hoitaminen. Kiinteistöjen hoitopalvelut kilpailute in vuoden aikana ja toiminta käynnistyi 1.1.2015. Toimenpiteet vaiku avat vasta vuoden 2015 talouteen. Kiinteistökehitys Nais nki Oy:n ja Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n välistä hallintopalvelusopimusta laajenne in 1.3.2014 alkaen, koska uusi kiinteistönhoidon toimintatapa edelly Oppilaitoskiinteistöiltä enemmän panostusta kiinteistöjen ylläpitoon. Hallintopalvelusopimus ei vaiku anut yh ön talouteen. Etelä Savon Koulutus Oy luopui vuoden 2014 syksyn aikana Otavan koulu lan vuokraamisesta. Yh ö mene osan vuokratuloistaan ja syksyn aikana kiinteistöjen ylläpito Otavan koulu lan osalta siirtyi yh ölle. Tiloja tullaan vuokraamaan yksityisille toimijoille, mu a syksyn kuluessa se ei vielä täysin onnistunut, joten muutos aiheu käy ömenoihin noin 100.000 euron lisäkulun. Lisäksi joudu in koulu lan sähkön ja lämmön mi ausjärjestelmiä ja toteu amaan muitakin korjaustöitä arviolta noin 500.000 eurolla. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Vuodelle 2014 asetetut toiminnalliset tavoi eet toteutuivat. Joitakin investointeja siirre in seuraavalle vuodelle vuokralaisen toiveiden mukaises . Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Tunnusluvut TP 2013 Liikevaihto milj. euroa Tilikauden voitto/ tappio milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö, vakituinen TA 2014 TP 2014 2,38 -0,007 0,50 0 2,49 -0,003 1,87 0 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Investoinnit kohdistuivat Raviradan e autoalan opetus lojen muutostöihin, Otavankatu 4:n hissin ja opetus lojen muutostöihin, Salosaaressa toteute uihin luonnonvarakoulutuksen siirtymisestä aiheutuneiden lisä lojen rakentamiseen ja en sten lojen muutostöihin sekä Otavan koulu lalla toteute uihin teknisiin järjestelyihin, erityises mi ausjärjestelmien rakentamiseen. Toimintaan sisältyvät riskit Suurimmat riskit koskevat toisen asteen amma llisen opetuksen organisoin a ja rahoitusta ja sen vaikutuksia opetuksen latarpeeseen. Toisaalta riskin muodostavat vapautuvien lojen kysynnän ja markkinoiden kehi yminen yleisen taloudellisen laman aikana. Kiinteistökanta on osin huonokuntoista, mikä muodostaa myös merki ävän taloudellisen riskin. Mikkelin Ravirata Oy Omistus 52,7 % Toimiala: Edistää hevoskasvatusta ja raviurheilua, järjestää ravi- ja ratsastuskilpailuja, hevosnäy elyitä ja muita raviurhei-luun lii yviä laisuuksia, hallita Mikkelin kaupungin alueella ravirataa alueineen, rakentaa, omistaa ja hallita rakennelmia ja rakennuksia sekä vuokrata niitä sekä tarjota palveluja eri tapahtumiin Mikkelin raviradan alueella. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Totopelin siirtyminen interne in pienentää nykyisellä tuotonjaolla raviradan tuo oja. Lisäksi kiristyvä kansainvälinen kilpailu hevosista aiheuttaa haasteita St Michel-järjestelyihin. Yleinen talous lanne aiheu aa haasteita yritysmyyn in ja myös ihmisten Toto-peliostoihin. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen St Michel- tapahtuma 19.- 20.7.2014 oli lauantain osalta hyvä, sunnuntai tyydy ävä talouden tunnusluvuilla mita una. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Päätapahtuman järjestelyt onnistuivat. Rataolosuhteiden vuoksi keskeytyneet T75-ravit maaliskuussa oli iso imagollinen tappio Mikkelin Ravirata Oy:lle. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Tulostavoi eita ei vielä saavute u. Yh ö teki 1.655.681,27€:n liikevaihdolla -43.339,67€:n tappion (poistot 69.965,08€). Tunnusluvut TP 2013 Liikevaihto milj. euroa Tilikauden voitto/ tappio milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö, vakituinen TA 2014 1,8 -0,04 0,008 3 77 TP 2014 1,9 +0 3 1,6 0,04 0,03 3 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Ei merki äviä investointeja. Toimintaan sisältyvät riskit Päätapahtuman aikaiset sääriskit, rataolosuhderiski kaikissa tapahtumissa, hevosepidemiat, pelikentän muutoksiin lii yvät riskit. Miktech Oy Omistus 51,02 % Toimiala: innovaa o ja teknologiatoiminta, joka edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keski yen uuden teknologian synny ämiseen ja käy ööno oon sekä teknologiayh öiden toiminnan kehi ämiseen. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Yh ön toiminnan volyymi oli vuonna 2014 2,9 milj. euroa tuloksen jäädessä tappiolliseksi noin -21.000 €. Vuoden 2014 hanketoiminnan puitteissa ei sinänsä tapahtunut merki äviä muutoksia vuoden 2014 aikana, sillä toiminnan laajuus vastasi budjetoitua. Budjetoitua 0-tulosta ei kuitenkaan saavute u ja tappion aiheu se, e ä useammassa eri hankkeessa tulos jäi nega iviseksi. Vuosi 2014 oli viimeinen pää ymässä olevan hankekauden toteutusvuosi ja yh ön koko hankekanta pää yi viimeistään 31.12.2014, eikä uusia hankkeita saatu joustavas käyn in vuoden 2015 alusta. Merki ävin yksi äinen näkyvissä oleva muutos yh ön toiminnassa tulee olemaan vuonna 2015 toteutuva Miset Oy:n ja Miktech Oy:n fuusioituminen, minkä jälkeen juridisen Miktech Oy –nimisen yh ön toiminta tulee muu umaan merki äväs . Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut ns. merki äviä yksi äisiä tapahtumia, joilla olisi ollut vaikutusta yh ön tulokseen. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Mikkelin elinvoima- ja työllisyystavoi eista on johde u yh ön hallituksen kokouksessaan 18.12.2013 vahvistamat vuosikohtaiset tavoi eet. Tavoitteen kuvaus: Elinvoima- ja työllisyystavoitteet Yritysten nettolisäys: 122 yritystä/vuosi -> 140 yritystä/vuosi tai 560 uutta yritystä ajalla 2014-2017 Työpaikkakehitys: 23.506-> 24.500: + 1.000 Mikkelin mainekuvan kehitys: Imagotutkimuksen 7. sija -> 4. sija ja yleinen yritysilmasto 3,12 -> 3,5 Kaupungin asettama laaja kehittämistavoite vuodelle 2014 122 yritystä/vuosi Miktechin osuus tavoitteesta (hall. 18.12.2013) 26 yritystä/vuosi 1000 uutta työpaikkaa vuoteen 2017 mennessä Imagotutkimuksen sija 4. (lähtötaso 7.) yleinen yritysilmaston nousu arvosta 3,12 arvoon 3,5. + 12 M€ (22 M€:sta 34 M€:on) 120 uutta työpaikkaa vuonna 2014 Mitattu asiakastyytyväisyys 4/5 Toteutuma 16 102 3,83 (Asiakastyytyväisyysmittaus 26.9.2014, n=30) Kärkialueiden tutkimus-, kehittämis- ja R&D rahoituksen kasvu Tilastoja ei vielä saatavilla innovaatiotoiminnan rahoituksen 2,5 M€/v määrä 22->34 M€: + 12 M€ Yhtiön kommentit: Uusien yritysten perustamisen tukemisessa yhtiö ei saavuttanut asetettua tavoitetasoa. Huom.: Tässä seurataan vain niiden uusien yritysten lukumäärää, joiden syntymiseen yhtiö on ollut keskeisesti vaikuttamassa. Työpaikkakehityksen ja yhtiön oman asiakastyytyväisyysmittauksen luvuissa yhtiö saavutti asetetut tavoitetasot. Kärkialojen R&D volyymin kehityksestä ei tätä kirjoitettaessa ole vielä saatavilla luotettavaa kokonaiskuvaa. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Yh ön budjetoitu tavoite oli ns. nollatulos, mu a tulos jäi tappiolliseksi (-21.189,47 euroa). Tappio aiheutui kokonaisuudessaan eri hankkeista kumuloituneena tappiona. Keskeisimmät tappioon vaiku aneet hankkeet ovat: - Yh ö solmi ympäristöturvallisuus- teemassa CBRN osaamisalaa koskevan puitesopimuksen EU:n komission kanssa ja tähän tarvi avaa työtä ei pysty y kokonaan ka amaan hankerahoituksella. - Yh ö toteu kahta ns. flat rate hanke a, joissa kiinteä, palkkakustannuksiin sido u yleiskulujen korvaus (24 %) ei rii änyt ka amaan hankkeiden todellisia yleiskustannuksia. - Yritysten kansainvälistymistä tukenut 3- vuo nen ENPI hanke jäi kumula ivises tappiolliseksi. Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Yh öllä ei ole ollut merki äviä investointeja vuonna 2014. Toimintaan sisältyvät riskit Keskeisin yh ön toimintaan sisältyvä riski oli vuonna 2014 koko hankekannan pää yminen 31.12.2014. Tästä aiheutuvaa toiminnan epäjatku78 vuus -riskiä yh ö pyrki hallitsemaan ak ivisella uusien hankkeiden valmistelulla syksyn 2014 aikana. Tuloriskin hallitsemiseksi yh ö haki myös kaupungilta perusrahoituksen osuuden nostamista vuodelle 2015. Uusi hankekausi on käynnistynyt hitaas vuoden 2015 alussa ja tavoite a pienempään hankevolyymiin lii yvä tulosriski on osi ain realisoitumassa. Yh ö ei myöskään saanut korote ua perusrahoitustaan vuodelle 2015. Uuden ohjelmakauden hanketoiminta toteutuu kokonaisuudessaan ns. flat rate hankkeina, mikä tarkoi aa sitä, e ä yh ön yleiskustannukset katetaan ns. %-määräisinä, palkkakustannuksiin suhteute uina korvauksina. Kokonaishankevolyymin laskiessa on ollut ilmeistä, e eivät nämä korvaukset riitä ka amaan Miktech Oy:n kaikkia kiinteitä kustannuksia. Tätä riskiä on pyri y hallitsemaan muun muassa syksyn 2014 aikana käynnistetyllä yt-neuvo elumene elyllä ja sen tuloksena aikaansaadulla kustannusten sopeutusohjelmalla, minkä ansiosta vuoden 2014 ennuste ua tappiota pysty in merki äväs pienentämään. Yh ön kulurakenteeseen lii yvää kuluriskiä voidaan myös merki äväs hallita käynnissä olevalla kehitysyh öiden fuusiolla, mikä tulee mahdollistamaan tehokkaamman kulurakenteen hallinnan. Fuusion kau a tehostuvan toiminnan kustannusvaikutus tulee kuitenkin varsinaises näkymään vasta vuonna 2015. Merki ävä, taloudellinen riski vuodelle 2015 on kehitysyh öiden fuusiosta aiheutuvat kertaluonteiset kulut. Tämän kustannusriskin hallitsemiseksi yh ö tulee hakemaan fuusioon lii yvää erillisrahoitusta kaupungilta. Miset Oy Omistus 100,0 % Toimiala: seudullisen elinkeinopoli ikan ja siihen lii yvän toiminnan edistäminen, kehi äminen ja toteu aminen Mikkelin seudulla. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Elinkeinoyh öfuusio Miktech Oy:öön vuonna 2015. Vuoden 2014 aikana alkoi kehitysyh öfuusion valmistelu ja sen myötä tukijärjestelmien, sopimusten, jne. läpikäyn ja yhdenmukaistaminen fuusioitavien yh öiden kesken. Fuusiossa vastaano avaksi yh öksi on määritelty Miktech Oy ja Mise n toiminta on tarkoitus siirtää Miktechin y-tunnuksen varassa toimivaan, mu a muutoin täysin uusiutuvaan kehitysyh öön. Loppuvuodesta valmistaudu in kokonaisvaltaiseen taloushallinnon järjestelmien vaihdokseen. Mikkelin kaupungin talous- ja henkilöstöhallintopalvelujärjestelmä oli vaihtumassa vuoden 2015 alusta valtakunnalliseen KuntaERP-järjestelmään, joten Mise n täytyi tehdä päätös vuoden 2015 järjestelmästä huomioiden keväällä tapahtuva fuusio. Pääte in vaihtaa järjestelmät Miktech Oy:n kanssa samaan, TietoAkseli Oy:n tuo amiin palveluihin ja ProCountor-järjestelmään. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Mikkelin seudulla peruste in vuoden aikana 243 yritystä, joista 189 oli mikkeliläisiä. Niistä 101 Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon neuvonnan avulla. Uusia/säilyte yjä työpaikkoja Dynamon neuvonnan kau a oli 151. Vuonna 2014 Dynamon toiminta siirtyi vahvemmin elinkeinoyh ön varaan, kun rahoitusta ohja in henkilöresurssien lisäksi Mise stä Dynamolle. Jatkossa trendi pysynee samana. Yrityspalvelukeskuksessa järjeste in 33 laisuu a yri äjille ja yri äjyydestä kiinnostuneille. Osallistujia laisuuksissa oli yhteensä 379. Sovi uja asiakastapaamisia yrityspalvelukeskuksessa oli noin 1300. Kaikkiaan asiakaskäyntejä yrityspalvelukeskuksessa oli vuoden aikana noin 2100. Lisäksi yrityspalvelukeskuksessa pide in kokouksia ja pienryhmätapaamisia verkoston toimijoiden kesken. Omistajanvaihdoshankkeen vuosi oli kaksijakoinen. Keväällä hankkeeseen puhalle in uu a ryh ä henkilövaihdosten avulla. Todellisia, jatkajaa etsiviä hankkeen toimenpiteiden kohteeksi tulleita yri äjäpolvenvaihdosasiakkaita oli 68. Toteute in ja ote in käy öön valtakunnallisen Yrityspörssi-kauppapaikan maakunnalliset sivut. Teollisuuston eja luovute in viime vuonna kymmenkunta. Saman verran hankkeita oli vuodenvaihteessa vireillä. Kaupan hankkeiden edistämiseksi teh in paljon työtä, mu a niiden eteneminen on hidasta, koska kaupallises vetovoimaisilla paikoilla ei ole ollut osoi aa kaavoite ua ton maata. Vuoden aikana kehite in yrityskummitoimintaa edelleen, ylläpide in seudun kun en ja kiinteistöväli äjien yhdessä käy ämää vapaiden yritys lojen ne rekisteriä ja palvelusetelin kehi äminen hankintamenetelmänä jatkui. Yrityksille toteute in erikoismessujen yhteisosastot OmaMökki-, Energia- ja Alihankintamessuille. Taidekäsityöyritysten ja lähiruokatuo ajien kanssa vierail in useilla kansainvälisillä elintarvikeja taidealan messuilla sekä luo in kontakteja kymmeniin kumppaniyrityksiin Euroopassa. Syksyllä käynniste in Kasvuyritys-kampanja, jonka tulokset olivat erinomaiset. Helsingin Sanomien etusivulla saavute in sijoi autumiskontakteja noin 50 ensimmäisellä kierroksella. Mikkeliin saa in laadukkaita pääomasijoi ajien ja sarjayri äjien omistamia yrityksiä. Lisäksi posiivinen imagohyöty oli merki ävä. Miset vastasi Mikkelin kaupunkikonsernin ja yri äjien hankintaosaamisen kehi ämistyöstä ja neuvonnasta. Mikkeli oli valtakunnan edelläkävijöitä hankintojen kehi ämisessä aluetalouden hyväksi. Useat kaupunkiseudut seurasivat Mise n toimia vuoden aikana. Tulokset neuvontapalveluista olivat eri äin hyvät, yh ö oli lähes 40 hankinnan neuvonnassa ja säästöt kaupunkikonsernille toiminnasta olivat miljoonaluokkaa. Hoiva- ja terveysalan yritysten kanssa etsi in uusia kehi äjäkumppanuuksia sekä eurooppalaisten e ä pohjoismaisten kumppanien kanssa (Horizon 2020 ja Norden –hankehaut). Vuoden aikana osallistu in kahteen kansainväliseen kilpailuun ja kansainvälisiin hankehakuihin. Kansainvälisten suorien hankkeiden rahoitusvolyymi nousi noin kahteen miljoonaan euroon. Kansallisista rahoituslähteistä hae in ja saa in Kiina -valmennusohjelma yrityksille. Maakunnallinen Kiina-valmennusohjelma käynniste in 1.11.2014. Ohjelman avulla lisätään Kiina-markkina etou a, selvitetään poten aalisia yritysten yhteistyömahdollisuuksia ystävyyskaupunki Shaoxingin kanssa sekä käynnistetään viiden eteläsavolaisen yrityksen kanssa yhteistyö kiinalaisten yritysten kanssa. 79 Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua- kehi ämisohjelma käynnistyi keväällä 2014 ja syksyn aikana työste in hankesuunnitelma lisärahoituksen saamiseksi seutuvaliokunnan ohjeiden mukaises . Hankkeen toimenpiteinä vuonna 2014 käynniste in digitaalisen Mökki-infon tuo aminen, uusien kansainvälisten jakelukanavien kartoitus ja sidosryhmien sitou aminen tulevaan kehi ämisohjelmaan. EU-rakennerahastokauden 2007-2013 pää yminen näkyi vuoden 2014 lopussa siten, e ä kuusi hanke a pää yi loppuvuoden aikana (Food Meets Art for Europe 1., Etelä-Savon tarjousasiamies, Saimaa Routes: Mikkelin seudun virkistys- ja kul uurirei stöjen kehi ämisohjelma, Tuo eista ja myy – Mikkelin seudun matkailun markkinoinnin ja myynnin kehi ämisohjelma 2012-2013, Saimaan Charman en liiketoiminnan kehi äminen 20112013 ja Elämysloma-verkosto ja tuotepolkujen rakentaminen –yritysryhmän kehi äminen). Vuosi 2014 oli taloudellises rahoituksellises edelleen ukkeneva. Yh ön toiminta sopeute in saatavilla olleeseen rahoitukseen ja yh ö teki käytännössä nollatuloksen. Osakkuusyh ö ISBE Oy:n toiminta aje in lepo laan. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Mise lle asetetut tavoi eet täy yivät lähes täysin vuoden 2014 osalta. Mise n kau a luotujen bru otyöpaikkojen lukumäärä oli noin 550 ja investoin en määrä noin 16 milj. euroa, joista tuotekehitysinvestoin en määrä kasvoi loppuvuo a kohden oleellises muun muassa Kasvuyritys-kampanjan myötä. Ainoastaan uusien yritysten määrä jäi tavoi eesta niukas . Seudulle 243 yritystä, joista 189 mikkeliläisiä. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Ei poikkeamia. Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Ei investointeja. Toimintaan sisältyvät riskit Ei merki äviä riskejä. Yh ön toiminta lakkaa. YIT Kuntatekniikka Oy Omistus 60 % Toimiala: Rakentaa, ylläpitää ja kehi ää hyvää elinympäristöä sekä tarjota tekniseen infrastruktuuriin ja kiinteistöihin lii yviä palveluja ensisijaises Mikkelin talousalueella ja infrapalveluiden osalta myös muualla Itä-Suomessa. Toimintaympäristössä ennakoitavat muutokset vuosina 2014 - 2017 Työkannasta merki ävä osuus tulee urakkasopimuksista Mikkelin kaupungin kanssa. Mikäli kaupungin hankintastrategia edelleenkin kehi yy aina pienempiin hankintakokonaisuuksiin, se tekee toimintaympäristön yh ölle vieraaksi ja ei anna mahdollisuuksia menestyä hintakilpailussa. Merki ävimmät tapahtumat vuonna 2014 ja niiden vaikutus yh ön talouteen Poikkeuksellisen lauha talvi helpo alueiden hoitoa 2013/ 2014, vaikutus vuoden tulokseen oli merki ävä. Onnistumisia sekä infran rakentamisessa, kilpailu- urakoinnissa e ä projek hallinnassa. Toiminnallisten tavoi eiden toteutuminen Tavoi eet saavute in, mita u asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden työilmapiiritutkimuksen tulos oli hyvä. Taloudellisten tavoi eiden toteutuminen Tavoi eet saavute in. Tunnusluvut TP 2013 Liikevaihto milj. euroa Tilikauden voitto/ -tappio milj. euroa Liikevoitto % Sijoitetun pääoman tuotto-% Henkilöstö, vakituinen Henkilöstö, määräaikainen TA 2014 14,5 0,157 1,08 14,28 105 17 TP 2014 13,4 0,33 2,5 100 10 14,4 0,91 6,34 45,57 101 7 Merki ävät investoinnit ja niiden toteutuminen Ei investointeja vuonna 2014. Toimintaan sisältyvät riskit Työkannasta merki ävä osuus tulee edelleenkin urakkasopimuksista Mikkelin kaupungin kanssa. Alkuvuonna 2015 ratkesi alueiden kunnossapidon 80 kilpailutus, jonka lopputuloksena yh ö voi kehäalueen urakan 2015 - 2020. Keskusta- alueen urakka pää yy 30.09.2015. Pää yvän sopimuksen vaikutus yh ön toimintaan on vähäinen. Infrarakentamisen aikaisempi urakkasopimus on pää ynyt ja jatko riippuu uudesta puitesopimuskilpailutuksesta ja menestymisestä muissa urakkakilpailuissa. Kiinteistöpalveluiden kilpailutus tapahtuu vuoden 2015 aikana ja aikanaan tähän toimintoon liikkeenluovutuksella siirtyneen henkilöstön työllistyminen ratkeaa merki ävältä osin kilpailutuksen ratkaisun myötä. 81 Toiminnan ja talouden tavoi eiden toteutuminen Mikkelin kaupunki ei kaikilta osin onnistunut vuoden 2014 tulosten valossa toiminnallisissa tavoi eissaan, vaikkakin taloudellinen tulos saain oikenemaan ylijäämäiseksi. Erityises alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseen on jatkossa panoste ava en stä tehokkaammin ja Mikkeliin tulee saada vaiku avalla markkinoinnilla sijoi umaan uusia yrityksiä. Samoin sosiaali- ja terveystoimen sopeu amistoimenpiteet jäivät suurelta osin toteutuma a vuoden 2014 aikana. Myöskään sivistystoimen palveluverkkoselvityksen toimenpiteitä ei saatu täysimääräises vietyä käytäntöön ja lisäksi toimeksiantona tulee tehdä uusi kouluverkkoselvitys vuoden 2015 aikana. Asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoin ohjelmat vie in kansalliseen hyvinvoin järjestelmään vuoden 2014 aikana ja erityispaino oli vuosien 2015 - 2016 toimenpiteissä valtuuston ase amien hyvinvoin tavoi eiden saavu amiseksi. Elinkeinojen hyvinvoin Mikkelin vetovoiman parantamiseksi on tehty toimenpiteitä myös vuoden 2014 aikana ja niistä maini akoon muun muassa Miset Oy:n toteu ama Kasvuyritys-kampanja, joka poiki noin 50 sijoi umiskontak a vuoden aikana. Mikkeliin saa in laadukkaita pää-omasijoi ajien ja sarjayri äjien omistamia yrityksiä. Kärkialueiden - bioenergian, ympäristöturvallisuuden, sähköisen arkistoinnin, digitoinnin ja asioinnin sekä matkailun - kehi ämistyötä vie in määrä etoises eteenpäin. Kaikilla kärkialueilla suunniteltuja kehi ämistoimenpiteitä on viety eteenpäin elinkeinojen hyvinvoin -ohjelmassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Mikkelin mainekuva putosi kuitenkin vuoden 2014 aikana sijalta 7 sijalle 24. Selkeimpänä Taloustutkimus Oy:n tee ämässä tutkimuksessa tuli ilmi, e ä yhteistyötä ja vuorovaikutusta paikallisten yri äjien kanssa ei ole tehty rii ävällä intensitee llä. Osa seli yy sillä, e ä Mikkelin kaupungin elinkeino- ja teknologiayh ön tekemää työtä ei ole koe u osaksi Mikkelin kaupunkiorganisaa on yri äjien kanssa tekemää yhteistyötä. Elinkeino- ja teknologiayh ön fuusio valmistel in vuoden 2014 aikana ja tavoi eena on saada Miset Oy fuusioitua Miktech Oy:öön toukokuun 2015 loppuun mennessä. Etelä- Savon työterveys liikelaitos yh öite in vuoden 2014 loppuun mennessä uuden Kunta-lain vaa musten mukaises . Asukkaiden hyvinvoin Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovi avaa johtamista kehite in yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä yhteistyöverkoston kanssa. Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja toimintojen yhteensovi amista teh in erityises oppilashuollon palveluiden osalta. Sähköisiä palveluita kuntalaisille ediste in erityises Hyvis- ja Tervis-hankkeiden avulla. Kouluille vakiinnute in Kiva-koulu toimintana kerhotoimintaa. Asukkaiden palveluita koo in Asioin palvelupisteeseen yli organisaa orajojen ja vuoden aikana peruste in sosiaalipalveluiden matalan kynnyksen palveluohjausyksikkö. Mielenterveyspalveluiden palveluasumisasiakkaiden määrää ei saatu tavoi een mukaises alenne ua ja sen osalta kulut yli yivät lähes 480.000 euroa. Avopalveluasiakkaiden määrä nousi talousarvion 1281:stä 2.057:ään ja kulut olivat talousarvioon nähden yli nelinkertaiset, 1,6 miljoonaa euroa. Myös päihdehuollon asumispalveluiden osalta asumispalveluiden alentumatavoite jäi saavu ama a ja kulut yli yivät liki 250.000 euroa. Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivät yli vät talousarvion 2.118 päivällä ja sen osalta kulut yli vät talousarvion yli 400.000 euroa. Kul uurin piiriin asukkaita saa in tavoi eiden mukaises ja Tea eri teki vuonna 2014 katsojaennätyksen 58.464 katsojaa. Myös liikkumista saa in ak voitua Täydellinen liikuntakuukausi-hankkeen avulla. Sivistystoimi ali budje nsa noin 1,1 miljoonaa euroa. Ympäristön hyvinvoin Tilikauden aikana valmistel in elohopeahöyrylamppujen vaihtaminen energiaystävällisempiin suurpainenatrium- ja led-valaisimiin yhteistyössä Etelä-Savon Energian kanssa. Henkilöstö Toukokuussa 2014 käynniste in yhteistoimintaneuvo elu ja vaikka lomautuksiin ei päädy ykään, vuoden aikana henkilöstökulut ali vat talousarvion 6,5 miljoonaa euroa ja talousarviomuutoksen1 jälkeen edelleen 5,1 miljoonaa euroa. Tältä osin yhteistoimintaneuvo eluiden voidaan katsoa onnistuneen. Talous Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma linjaa keskeisiä tuo avuu a lisääviä toimenpiteitä. Tavoi eena oli, e ä kaikki kuusi puitelain tunnusluvuista kehi yisivät myönteises . Ylijäämäinen linpäätös paransi talouden tunnuslukuja. Vuosikate ka oi vuonna 2014 reilus investoin en poistot. Tässä arviossa tulee kuitenkin huomioida, e ä tulokseen sisältyi Kampuskiinteistöjen ylijäämän palautusta 5 miljoonaa euroa sekä myyn voi oja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Myyn voi oja kertyy vuosi ain, mu a niiden keskimääräinen taso on noin 2-3 miljoonan euron luokkaa Mikkelin kokoisessa ja rakenteisessa kaupungissa. Mikkelin kaupunkikonsernissa haasteena tulevaisuudessa on suhteellisen velkaantuneisuuden hillitseminen. Sen tulisi olla korkeintaan 50 %, kun se linpäätöksessä 2014 on kaupunkitasolla 56,4 % ja konsernitasolla 90,7 %. Vuonna 2013 konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 90,4 %. Tuloveroprosen oli 20, mikä ei ylitä 50%:lla maan keskiarvoa, 19,74 %. Asukasta koh laske u kuntakonsernin lainamäärä oli 7.954 €/ asukas, kun se vuoden 2013 lopussa oli kunnissa keskimäärin 5.544 €/asukas. Mi arin mukaan lainamäärä olisi hyvä olla alle 8.316 euroa/ asukas. Lainamäärän osalta Mikkelin kaupunki ja kaupunkikonserni ovat lähestymässä salli uja yläarvoja. Tällä ei ole merkitystä niin kauan, kuin tulos säilyy ylijäämäisenä ja vuosikate posi ivisena. Nyt kuitenkin posi ivinen tulos perustuu vahvas kertaluonteisiin eriin ja siksi neljää muutakin talouden lan mi aria tulee seurata tarkas . Ensihoidon siirtyessä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle vähenne in talousarviosta henkilöstökuluja 1,3 miljoonaa euroa. 82 Konsernin kehi ämiseksi peruste in vuoden 2014 syksyllä konserniohjausryhmä kaupunginhallituksen konserniohjausjaoksen sekä kaupunginjohtajan tueksi konserniyh öiden talouden, riskienhallinnan, henkilöstölinjausten ja juridisten kysymysten käsi elemiseksi. Konserniohjeen ja omistajapoli ikan linjaaminen siirtyi henkilöstövaihdosten myötä vuoden 2015 asiaksi. Konserniohje saa in valmiiksi alkuvuodesta 2015, mu a sen sisällöstä käyvään vielä keskustelua konserniyh öiden kanssa ja ohje tuodaan päätöksentekoon omistajapoli ikan osana. 83 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on hoitaa kunnalle kuuluvia tehtäviä vaalilain mukaises . Vuonna 2014 järjeste in Europarlamen vaalit 25.5.2014. Äänestysprosen oli 39,1%. Vaaleissa vali in Euroopan parlamen in yhteensä 751 edustajaa seuraavaksi viisivuo skaudeksi. Suomen 13 edustajapaikasta Kokoomus sai 3 paikkaa, Suomen sosiaalidemokraa t (SDP) 2, Perussuomalaiset 2, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1, Vasemmistolii o 1, Vihreät 1 ja Keskusta 3 paikkaa. Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston pääte äväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston ase amat toiminnalliset tavoi eet toteutuneet. Talous Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) Talousarviomuutokset 80 000 -82 100 -2 100 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 80 000 -82 100 -2 100 Poikkeama 88 116 -109 413 -21 297 8 116 -27 313 -19 197 Talous Tarkastuslautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintamenot Toimintakate (netto) Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen -104 500 -104 500 Toteutuma -104 500 -104 500 -84 823 -84 823 Poikkeama 19 677 19 677 Talous Kaupunginvaltuusto Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) -227 400 -227 400 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen -227 400 -227 400 84 Toteutuma -219 033 -219 033 Poikkeama 8 367 8 367 Konsernipalvelut Konsernipalveluiden tehtävänä on tukea päätehtäväalueiden ja liikelaitoksien ja taseyksiköiden tuloksellista toimintaa ja seurata asete ujen tavoi eiden toteutumista. Konsernipalvelut tuo avat johtamista, kehi ämistä ja päätöksentekoa varten ajantasaista etoa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnasta ja toimintaympäristön muutoksista. Konsernipalvelut sisältää elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut sekä talouspalvelut. Palvelusuunnitelman toteutuminen Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut koordinoi kaupunkistrategian toteutusta, toteu aa ja kehi ää työllisyys-, koulutus- ja asumispalveluita, vastaa kaupunkimarkkinoinnista ja matkailun kehi ämisen ohjaamisesta sekä seutuhallinnon valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä. Vuoden aikana teh in selvitys kehitysyh öiden rakenteesta, jonka perusteella Miset Oy fuusioidaan Miktech Oy:öön kevään 2015 aikana. Hallintopalvelut toteu aa lupausta ensimmäisestä digitaalisesta kaupungista Suomessa Lupaus2016 -ohjelman pui eissa sekä kehi ää koko kaupungin asiakaspalvelukeskusta. Selvitys aluejohtokun en alueiden uudelleen jaosta sekä kylien neuvo elukunnan asemasta siirtyi vuodelle 2015. Henkilöstöpalvelut on vastannut henkilöstöstrategian toteu amisesta sekä osaamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehi ämisestä. Ruoka- ja puhtauspalvelut on toteu anut palvelusopimuksien mukaista toimintaa. Talouspalvelut on toteu anut talouden tasapainotusohjelmaa yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa, kehi änyt hankintapalveluita ja valmistellut uuden toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) käy ööno oa 1.1.2015 lukien. Konsernipalveluissa toteute in selvitys tukipalveluiden (ruoka- ja puhtaus-, hankinta,- ja ICT-palveluiden sekä lojen) yhtenäistämisestä yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen osalta teh in päätökset EU-lainsäädännöstä johtuen liikelaitoksen yh öi ämisestä 1.1.2015 lukien. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Konsernipalveluiden tulosyksiköistä Elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden, hallintopalveluiden, henkilöstöpalveluiden, ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä talouspalveluiden menot ali vat talousarvion. Kokonaisuutena keskushallinnon menot ali vat talousarvion noin 3,5 milj. euroa, josta ruoka- ja puhtauspalveluiden menojen alitus 469.000 euroa. Vuoden aikana siirre in talousarviomuutoksina sosiaali- ja terveystoimesta sosiaaliseen työllistämiseen varatut määrärahat (239.600 euroa) elinvoima- ja kilpailukykypalveluille sekä yhteensä 100.000 euroa Lupaus 2016- ohjelmalta ja etohallintopalveluilta kul uuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnalle Mikkelin Jäähalli Oy:n kohonneen yh övas kkeen ka amiseksi. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Konsernipalveluiden toimintaa ohjaa keskeises hallintosääntö, konsernipalveluiden toimintasääntö ja valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma tuloskor eineen. Asete ujen tavoi eiden saavu amisesta ja talousarvion toteutumisesta on raportoitu hallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Omaisuuden ja palveluiden hankinta on toteute u hankintalain ja kaupunginhallituksen 14.1.2013 hyväksymän hankintaohjeen mukaises . Hallinnossa ei ole ilmennyt erityisiä ongelmakoh a ja tulosyksiköissä säännösten ja määräysten nouda amista on valvo u normaalikäytänteiden mukaises normaalin esimiestyön yhteydessä. Tavoi eet toteutuivat kokonaisuutena varsin hyvin. Huh kuussa 2014 kaupungin palveluksessa aloi anut konsernitarkastaja on vuonna 2014 keski ynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä sisäisen tarkastuksen käytänteiden luon in. Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen kokouksessaan 27.11.2014. Ohjeen tavoi eena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Mikkelin kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Val ovarainministeriön esitys kun en tehtävien karsinnasta ei ole konkre soitunut vielä kunnille täysimääräises . Tavoitellut vaikutukset olisivat 1 miljardi euroa Suomessa ja noin 10 miljoonaa euroa Mikkelille. Omistajaohjauksen kehi ämisestä on vastannut 1.4.2014 alkaen konsernitarkastaja. Tukipalveluselvitys on liite y osaksi sote- tuotantoalueen muodostamista, jossa suunnitellaan kuntayhtymän ja kaupungin tukipalveluiden yhdistämistä. LUPAUS 2016 -ohjelman merki ävin kehi ämiskohde likauden aikana on ollut uuden toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) 1.1.2015 tapahtuvan käy öönoton valmistelu yhteistyössä toimialojen kanssa. ASPA konsep ssa on luotu etäpalvelupisteet kaikkiin yhteispalvelupisteisiin, Mikkeli on mukana ASPA 2014- pilo ssa val on viranomaispalveluiden laajentamisessa yhteispalvelupisteisiin. 85 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Sairastuvuusindeksi, Lisätään asiakkaiden tietämystä tarjotavoite 100 tun ruoan kokonaisravintoainesisällöstä sekä GDA-arvo (ravintoaineen %-osuus viitteellisestä päiväsaannista) julkaisemalla tiedot päivän aterioista kaupungin internet-sivuilla hankkimalla kaikkiin tai osaan henkilöstöravintoloista (2 kpl) sekä yläkouluista (2 kpl), yhtenäiskouluista (5 kpl) ja lukiosta asiakaskäytössä olevat mobiililaitteet, josta em. tiedot voi tarkistaa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Koulutuksen ulkopuolelle Työpajojen asiakasvolyymin ja nuorten jääneet 17-24-vuotiaat, %- aktivointiasteen nostaminen uudenlaiosuus: tavoite 7,5 % sella kehittämiskumppanuussopimuksella. 86 Vastuutus toimialalla Toteutuma Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelija Julkaisemalla tiedot päivän aterioista kaupungin internetsivuilla: tekninen alusta on hankittu ja julkaisu on pilotoitu kesän 2014 aikana verkkosivuilla julkaistaan kaikkien asiakasryhmien ruokalistat ja niistä luettavissa toimenpiteissä luetellut tiedot. Käytäntö on tuotannossa ja vakiintunut tapa toimia. Mobiililaitteita ei hankita, ruoka- ja puhtauspalveluilla ei ole euroja hankkia ko. laitteita eikä Lupaus 2016ohjelmakaan ole valmis maksamaan niitä. Vastuutus toimialalla Toteutuma Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/ työllisyyspalvelut/palvelupäällikkö ja kehitysjohtaja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet; vuoden 2013 toteutuma 6,9. Vuodelta 2014 tietoa ei ole vielä saatavissa. (THL, Sotka net) ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Yritysten nettolisäys: Kehitysyhtiörakenteen tarkastelun tavoite 140 yritystä/vuosi käynnistäminen selvitystyönä. PK –yritysten kasvua ja kehittymistä tukeva hankintapolitiikka; Hankintatoimen toimintaprosessien uudistaminen kehittämishankkeella. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Työpaikkakehitys: tavoite Kolmen vuoden SOLMU-hankkeella 300 24 500 sekä Mikkelin uutta asukasta seudulle hankkeen väkiluvun kehitys: tavoite aikana sekä 3 yritystä ja 30 työpaikkaa / + 250 hankkeen toimintavuosi. Etelä-Savon alueella tuotetun tai jatkojalostetun ruoan ja elintarvikkeiden ostomäärän lisääminen Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Mikkelin mainekuvan Aktiivinen kärkihankkeita koskeva kehitys: tavoite imagotutviestintä. Markkinointituen hankinta. kimuksen 4. sija ja tavoite ylseinen yritysilmasto 3,5. Vastuutus toimialalla Toteutuma Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/kehitysjohtaja Yritysten nettolisäys oli 82. Sulautumissuunnitelma ja osakassopimus hyväksytty. Järjestelyn seurauksena Miset -osakeyhtiö purkautuu. Talous- ja hankintapalvelut/talousjohtaja Hankintatoimessa on otettu vuoden 2014 aikana käyttöön arviointikriteeristö, jonka avulla vaikutetaan ohjataan hankintojen aluetalous-, työllistämis-, ympäristö- ja innovaatiovaikutuksia. Lisäksi uusi kilpailutusjärjestelmä edelleen lisää hankintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koko organisaatiossa. Vastuutus toimialalla Toteutuma Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/ kehityspäällikkö/SOLMUn projektipäällikkö 48 perhettä, 5 yritystä. Kontaktoitu noin 150 yritystä, markkinoitu (mainonta, tapahtumat), kontaktoitu yhteistyökumppaneita, osallistuttu työryhmiin. Ruoka- ja puhtauspalvelut/Palvelujohtaja Lähituotteiden ostomäärä 20,7 % (505 061 €) kaikista elintarvikehankinnoista. Määrä lisääntynyt 3,2 % (15 711 €) vuoteen 2013 verrattuna. Vastuutus toimialalla Toteutuma Hallintopalvelut/viestintäpäällikkö, Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/kehitysjohtaja Imagotutkimuksessa (36 kuntaa) 10. suosituin lomakunta, asumisen osalta sija oli 31. suosituin. Yritysilmastotutkimuksessa (50 kuntaa) sijoitus oli 26 (vuoden 2012 sijoitus 12.). Asuntomessualueen tonttien markkinoinnin suunnittelu käynnistettiin. Ulkopuolisen markkinointituen hankinnan sijaan päätettiin tarkastella kaupungin markkinointia kokonaisuutena omana tuotantona. 87 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Ekologinen jalanjälki: Kilpailutetaan sähköisten palvelujen tavoite 5,5 palvelualusta, laaditaan sähköisen asioinnin suunnitelma, jonka mukaisesti lähdetään kehittämään sähköisiä asiointipalveluita, otetaan käyttöön sähköiset kokouskäytännöt sekä etäpalvelun mahdollisuudet sisäisessä ja ulkoisessa asiakaspalvelussa. Vastuutus toimialalla Toteutuma Hallintopalvelut/hallintojohtaja Sähköisten palvelujen palvelualustan osalta on tehty ratkaisu laajentaa Fujitsun CaseM –asianhallintaa ottamalla käyttöön myös Fujitsun sähköisen asioinnin tuote. Tämän toteutuksen kautta päästään mm. hakemaan toiminta- ja kohdeavustuksia jo syksyllä 2015. Tämän jälkeen on tarkoitus laajentaa sähköistä asiointia myös muihin palveluihin. Apuna tässä on mm. sähköisen asioinnin suunnitelma sekä sähköisten lomakkeiden kartoitus. Etäpalvelu on käytössä sisäisesti ja ulkoisesti, lisäksi Asiointipisteessä aletaan pilotoida Lyncin käyttöä asiakaspalvelussa. Sähköisen kokouskäytännön käyttöönotto tapahtuu huhti- ja toukokuussa 2015. Luomutuotteiden määrä toteutunut samana kuin v. 2013. Ympäristömerkin saaneita pesu- ja puhdistusaineita sekä siivousvälineinä käytetään niissä tuotteissa, joihin ympäristömerkki on mahdollista saada. Luomutuotteiden ostomäärän lisääminen. Ruoka- ja puhtauspalvelut/Palvelujohtaja Pesu- ja puhdistusaineina sekä siivousvälineinä käytetään ympäristömerkin saaneita tuotteita. Ruoka- ja puhtauspalvelut/Palvelujohtaja 88 Talous Kaupunginhallitus yhteensä Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 25 302 900 -47 045 333 -21 742 433 Keskushallinto (ilman Ruoka- ja puhtauspalveluja) Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 12 524 600 -34 111 733 -21 587 133 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen -139 600 -139 600 Talousarviomuutokset 25 302 900 -47 184 933 -21 882 033 Talousarvio muutosten jälkeen -139 600 -139 600 12 524 600 -34 251 333 -21 726 733 Toteutuma 25 260 917 -43 659 696 -18 398 780 Toteutuma 12 409 687 -31 194 939 -18 785 253 Poikkeama -41 984 3 525 237 3 483 254 Poikkeama -114 914 3 056 394 2 941 481 Kohderahoitteinen Ruoka- ja puhtauspalvelut Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Myyntitulot Muut toimintatulot Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut menot Toimintakate (netto) Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 12 728 900 49 400 12 728 900 49 400 12 786 227 65 003 57 327 15 603 -5 258 900 -2 542 400 -2 716 500 -7 152 300 -5 541 800 -1 610 500 -522 400 -155 300 -5 258 900 -2 542 400 -2 716 500 -7 152 300 -5 541 800 -1 610 500 -522 400 -155 300 -5 278 337 -2 816 589 -2 461 748 -6 676 912 -5 267 073 -1 409 839 -509 508 386 473 -19 437 -274 189 254 752 475 388 274 727 200 661 12 892 541 773 -177 435 209 038 89 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ja sen alaisuudessa toimiva ympäristöpalvelut -yksikkö vastaa kuntatason ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävistä Mikkelissä, Hirvensalmella, Kangasniemellä Mäntyharjussa ja Pertunmaalla. Palvelusuunnitelma Palveluja tuotetaan ensisijaises ympäristöpalvelujen toimintaa säätelevien lakien ja asetusten mukaises . Lisäksi resurssien pui eissa on toteute u erilaisia selvityksiä vuorotellen toimialueen eri kun en alueella. Palvelut pyritään antamaan tulostavoi eissa anne ujen aikataulujen pui eissa. Tavoi eena on antaa palvelut samantasoisina koko toiminta-alueella. Palvelujen tuo amisessa on onnistu u tavoi eiden mukaises . Ympäristöpalvelujen toimintaa on pyri y tehostamaan ja asiakaspalvelulähtöisyy ä lisäämään mm. uudistamalla ympäristöpalvelujen kosivut. Mahdollisuuksia sähköisen ympäristölupakäsi elyn käy öönotosta on kartoite u vuoden 2013 aikana. Sähköistä ympäristölupien käsi elyä kehitetään valtakunnallises . Toistaiseksi sähköinen ympäristölupien käsi ely ei ole vielä edennyt pilo vaiheeseen. Vuonna 2012 alkanut uusi jätevesineuvojahanke (OMAVESI - oikeaa etoa maaseudun vesihuollosta -hanke) on jatkunut vuonna 2014. Hanke on tarjonnut maksutonta ja puolueetonta neuvontaa jätevesiasioissa haja-asutusalueen toimialueella. Kesäkuusta 2014 alkaen hankkeen hallinnoijaksi vaihtui Savonlinnan kaupungista Mikkelin kaupunki/ Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Hanke jatkuu 31.3.2015 saakka. Hankkeelle on hae u jatkorahoitusta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoi ama ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen hallinnoima Eväitä elämään lähiluonnosta -hanke toteute in 1.1.- 31.10.2014. Hankkeen tavoi eena oli tehdä tunnetuksi luonnon laisen ja luonnon laisen kaltaisen lähiluonnon merkitystä elvy ävänä ja tervey ä edistävänä elemen nä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Ympäristölautakunnan taloudelliset tavoi eet toteutuivat hyvin. Toimintakate ali ui n. 198 000 eurolla. Maksutuo oja sekä tukia ja avustuksia kertyi budjetoitua enemmän. Terveystarkastajan virka on täy ämä ä yhteensä kuusi kuukau a, tästä on syntynyt säästöä henkilöstömenoissa. Sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnassa noudatetaan kaupungin hallintosääntöä sekä ympäristölautakunnan johto- ja toimintasääntöä. Erityislakien mukaisia tehtäviä on delegoitu viranhal joille ympäristölautakunnan päätöksellä 19.2.2009 §.ssä 15. Delegoin päätöstä on tarkiste u ympäristölautakunnassa 14.3.2013 §:ssä 12. Viranhal joiden tekemät päätökset on viety ympäristölautakunnalle edoksi. Taloudellisten tavoi eiden toteutumista on seura u kuukausi ain ja talousarvion toteutumisesta on raportoitu kuukausi ain yhteiselle Walueelle ja tehty johdon analyysi sekä määrärahaennuste. 90 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Tupakointi päivittäin (% Tupakanmyynnin lainmukaisuuden osuus): valvonta painopisteenä nuorten suositavoite 8-9 lk:t 10 mat myyntipaikat. ammattikoululaiset 32 lukioalaiset 5 Vastuutus toimialalla Toteutuma Terveysvalvonnan johtaja Tupakanmyynnin lainmukaisuuden valvontaa on toteutettu valvomalla oppilaitosten läheisyydessä sijaitsevia tupakan vähittäismyyntipaikkoja. Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpalvelujen johtaja Ilmoitukset on käsitelty kuukauden kuluessa. Tupakka- ja nikotiinilupia käsiteltiin yhteensä 31, käsittelyajat n. viikon. Ympäristölupia käsiteltiin yhteensä 19, käsittelyajat olivat 2- 9 kk, käsittelyaikojen venyminen ympäristöpalveluista riippumattomista syistä. Maastoliikennelain mukaisten lupapäätösten käsittelyajat olivat n. 1 kk. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Kaupungin mainekuvan Laadukkaat, hyvin toimivat palvelut ja kehitys: tavoite 4. sija ja ilmoitusten ja lupien kohtuulliset käsityleinen yritysilmasto 3,5 telyajat (luvat 4-6 kk, ilmoitukset 1 kk). 91 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Hoidettujen ja opastettuLähiluonto – hanke, jonka tavoitteena jen retkeilyreittien ja on kehittää uusia toimintamalleja luontopolkujen pituus : koulujen, päiväkotien ja luontomatkaitavoite opastettu ja tuotluyrityksen välillä lähiluonnon hyödynteistettu 100 % tämisessä oppimisympäristönä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Luokitelluista pohjavesiOsallistutaan yhdessä teknisen toimen muodostumista hyvässä kanssa Mikkelin seudun pohjavesialutai erinomaisessa kunnoseiden suojelun yhteistyöryhmän perussa olevien muodostumitamiseen. nen osuus (%): tavoite 50 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Kasvihuonekaasupäästöt Mikkelin ilmasto- ja energiastrategian (t CO2-ekv./as): tavoite toteuttamista seurataan ja arvioidaan. 5,5 Strategian tavoitteita on mm. maankäytön ratkaisuilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa lisätään. Liikenteestä ja liikkumisesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät ja kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Ekologinen jalanjälki (gha Ilmasto- ja ympäristöstrategian mukai/as): tavoite 5,5 sesti kaupungin omien toimintojen energiankäyttö vuonna 2016 on vähentynyt vähintään 9 % vuoden 2005 tasosta. Ruuan tuottamisessa jätemäärät ovat vähentyneet sekä hankinnoissa kiinnitetään huomioita ilmastovaikutuksiin. Ympäristöstrategian toteutusta seurataan ja arvioidaan tuloksia. 92 Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpäällikkö Lähiluonto- hanke on kehittänyt uusia toimintamalleja hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke päättyi 31.12.2014. Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpäällikkö Kaupungin johtoryhmä on nimennyt kaupungin edustajat pohjavesien suojelun yhteistyöryhmään, työryhmää on täydennetty yhteistyötahojen edustajilla. Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpäällikkö Ensimmäinen seurantaraportti tehdään kevään 2015 aikana. Uusiutuvan energian osuutta on kasvatettu Etelä- Savon Energian Pursialan voimalaitoksella toisen voimalaitoskattilan uudistamisen myötä. Uusiutuvan energian osuus on 85 %. Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpalvelujen johtaja Energian säästötavoite on energian tehokkuussopimuksen mukainen. Säästötoimenpiteistä raportoidaan vuosittain Motivalle. Hankintakäytäntöjen yhtenäistämiseen ollaan luomassa toimintatavat, ympäristönäkökohdat otetaan yhtenä kehittämistavoitteena huomioon. Ympäristöstrategian toteutumisesta on tehty Mikkelin Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö keväällä 2014. Tarkastelluista seurantaindikaattoreista suurin osa on saavuttanut tai on saavuttamassa tavoitetilan. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Todetuista sisäilmaongelSisäilmatyöryhmän toiminnan tehosmista kärsivien kaupungin taminen ja kiinteistöjen sisäilmaan omistamien kiinteistöjen vaikuttavista asioista kokonaisnäkeosuus kaupungin koko myksen luominen ja vastuunjaon selkiinteistökannasta: määrä keyttäminen eri toimijoiden välillä. vähenee 20 % Vastuutus toimialalla Toteutuma Ympäristöpalvelujen johtaja Sisäilmatyöryhmän kokoonpanoa on vahvistettu ja työryhmä on päivittänyt toimintaohjeet sisäilmaongelmien hoidossa. Tunnusluvut Terveysvalvonnan tarkastukset TP 2013 1 138 TA 2014 1100 TP 2014 1153 Toteutuma % 104.8 Eläinlääkintähuollon virka- ja sairasmatkat 1 683 1500 1 782 118.8 Hoidetut pieneläimet 3 854 3900 4783 122.6 67 40 69 172.5 682 500 725 145.0 Ympäristölupavelvollisten kohteiden tarkastukset Ympäristönsuojelun kirjallinen asiakassuorite (päätökset, lausunnot, kehotukset) Talous Ympäristölautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) 661 100 -1 873 200 -1 212 100 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen 661 100 -1 873 200 -1 212 100 93 Toteutuma 789 428 -1 803 803 -1 014 375 Poikkeama 128 328 69 397 197 725 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja seurannasta - väestön palvelutarpeen selvi ämisestä - palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta - palveluiden saavute avuudesta - tuotannon valvonnasta - sosiaali- ja terveydenhuollon kehi ämisestä Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä ja ennakoiva toiminta sekä terveyden edistäminen ovat palvelujen suunni elun lähtökohta. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva rakenne on työn alla osana kuntarakenneuudistusta. Valmistelu lähtee siitä, e ä sosiaali- ja koko terveydenhuollon järjestämisestä, pois lukien vaa va erikoissairaanhoito, vastaavat vahvat kunnat tai kun en muodostamat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet, nk. sotealueet. Vaa vasta erikoissairaanhoidosta ja erityistason sosiaalipalveluista vastaisi viisi erityisvastuualue a. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi seuraa ak ivises valmistelutyötä ja varautuu myös uudenlaiseen todennäköises laajemman toiminnan organisoitumiseen. Järjestämissuunnitelma Järjestäminen on kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaan ja Puumala) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuo amisesta vastaa neljän kunnan organisaa oissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa). Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehi ämis- ja järjestämissuunnitelma on laadi u vuonna 2013. Tämän lisäksi toimintaa ohjaa terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelmat pohjautuvat seudun ja kun en hyvinvoin kertomuksiin. Palvelusuunnitelma Tavoi eena on yhtenäinen palvelutaso koko yhteistoiminta-alueella. Hyväksy yjen talousarvioiden pohjalta laadi in palvelusopimukset neljän palvelutuotantoyksikön kanssa. Tarkoituksena oli, e ä Kuntamaisematyökalun kau a laaditaan laustaulukko, jossa yhdistyvät toiminta ja eurot ja näistä laustaulukoista muodostuisi palvelusuunnitelman. Osa seudun kunnista koki Kuntamaisema-työkalun käytön hankalaksi, koska organisaa orakenteista johtuen toiminta on erilaista ja etoja ei saada yhdenmukaiste ua. Lautakunta luopui Kuntamaisematyökalun käytöstä vuoden 2014 aikana ja toiminnan seuranta toteute in palvelusopimusten tulosten raportoinnin kau a, jossa painopisteenä on tuote ujen palveluiden asiakasnäkökulma ja hoito- ja hoivatakuun toteutuminen seudun kunnissa. Perhepalveluiden, psykososiaalisten palveluiden, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden toimintakäsikirjat ohjasivat seudullista toimintaa. Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista seura in säännöllises ja asiasta edote in väestölle seudun ne sivuston kau a. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Järjestäjähallinnossa ei ollut oleellisia poikkeamia. Yhteistoimintakorvaukset laskutetaan asukasluvun suhteessa toteutuneista kustannuksista. Menot toteutuivat 81.300 pienempänä talousarvioon verra una. Henkilöstömenoissa syntyi säästöä, koska osa vakansseista oli osan vuo a täy ämä ä. Palveluiden ostoista syntyi säästöä, koska toiminnan kehi ämiseen ei oste u mitään erillisiä selvityksiä. Seudulla ei ollut yhteisiä projekteja. Talouden tasapaino aminen Järjestäjähallinnolle ei ole asete u erillisiä talouden tasapainotustoimenpiteitä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaises . Sisäisestä valvonnasta raportoidaan tarkemmin kunkin palvelutuotantoyksikön tuloskor ssa kunnissa noudate avien periaa eiden mukaises . Järjestäjähallinnon osalta sisäisen valvonnan piiriin kuuluu erityises sen varmistaminen, e ä sosiaali- ja po lasasiamiestoiminta toteutuu asete ujen tavoi eiden mukaises ja e ä sosiaali- ja terveystoimen valvonta imit toimivat ja varmistavat toimivan omavalvonnan. Sosiaali- ja po lasasiamiestoiminnasta ja valvonnan toteutumisesta raportoidaan seudulliselle johtoryhmälle ja lautakunnalle. 94 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertoToimenpide muksesta Ikäihmisten palvelurakenteen indikaattoToimeenpannaan seudullisen vanhusten rit. palvelujen toimintaohjelma. Palveluita kehitetään ennakoiviksi ja avopainotteisiksi yhteistyössä eritahojen kanssa. 1. Kotona asuvat 75 –vuotta täytIkääntyneiden osallisuutta lisätään vantäneet. husneuvostojen, kuntalaisfoorumien ja 2. Yksinasuvat 75-vuotta täyttäasiakasraati-toiminnan kautta. Ohjelman neet mukaisesti painotus avopalveluiden ja 3. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ennakoivaan työhön. Kotihoidon toiminolevat 75-vuotiaat 4. Säännöllisen kotihoidon piirissä nanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat Toteuma Seudullisen vanhuspalvelujen toimintaohjelmaa jalkautettiin käytäntöön ja palvelurakennetta on kehitetty tavoitteiden suuntaan. Painopiste on kotiin annettavissa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Kehittämistä on vielä ennaltaehkäisevissä palveluissa, mm, joka kunnassa ei vielä ole vanhuspalvelulain mukaisia ikäihmisten terveystarkastuksia pystytty resurssipulan takia aloittamaan. Mikkelissä aloitettiin terveystarkastukset syksyllä 2014 75 vuotta täyttäneille ja omaishoitajille. Puumala onnistui hyvin palvelurakenteen muutoksessa. Laitoshoitoa on purettu Mäntyharjulla. Kangasniemellä on tehty suunnitelmat, ja toteutus aloitetaan vuonna 2015. Näin joka kunnassa ympärivuorokautinen hoiva järjestetään tehostetussa palveluasumisessa. Omaishoitoa on kehitetty ja pyritty kussakin kunnassa valtakunnan tavoitetasolle, kaikki kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoitotuen tai maksuttoman palvelun. Asiakkaiden osallisuutta on kehitetty eteenpäin, muun muassa on pidetty asiakas/kuntalaisfoorumeita ja kuntalaistilaisuuksia yhteistyössä vammais- ja vanhusneuvostojen, ammattikorkeakoulun ja esteryn kanssa. Näissä tilaisuuksissa on vuorovaikutuksellisesti käyty keskustelua palveluista, mitä kehittämistä on ja kuunneltu palautteita ja toiveita. Tämän pohjalta toimintaa on kehitetty. Toiminnanohjaus on otettu käyttöön koordinoimaan kotihoidon toimintaa. Tämän avulla on tullut säästöä Mikkelin PTY:ssä tilapäisen työvoiman kustannuksissa, työn kuormittavuutta on tasattu ja työntekijöiden välitön työaika on noussut. Matkojen optimoinnissa ja raporttiosuudessa oli vielä kehittämistä. Toiminnanohjausraporttien käyttämistä kotihoidon toiminnan johtamisessa vielä opetellaan ja kehittämistä on edelleen. Sähkölukkokilpailutus siirtyi vuoteen 2015. 95 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertoToimenpide muksesta Päihteiden käytön haittavaikutusten Seudullisen alkoholiohjelman kumpvähenemistä seurataan seuraavilla indipanuussopimuksen toimeenpano. kaattoreiden avulla: 1. PYLL (ehkäistävissä olevat ennen aikaisesti menetetyt elinvuodet): PYLL – indeksi 20072011 aikajaksolla ennenaikaisten kuolemien syissä alkoholiin liittyvien kuolemien väheneminen sekä miehillä että naisilla. Erityisesti naisilla menetykset ovat vähentyneet selvästi koko maan tasoa alemmaksi. (Mikkeli 2013) 2. Humalajuominen lisääntyi yläluokkalaisilla, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vähentyi (Mikkeli 2011 2013) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehit3. Tupakointi lisääntyi yläkoululai- täminen. silla, lukiolaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa vähentyi (Mikkeli 2011 2013) 4. Päihdehuollon avo- ja laitospalveluiden asiakasmäärät: Avopalvelut muutos 2012 2013 Mikkeli: 11.2 12.2 asiakasta/ 1000 asukasta Mikkelin seutukunta: 8.9 9.6 asiakasta/ 1000 asukasta Laitospalvelut muutos 2012 2013 Mikkeli: 4.8 5.6 asiakasta/ 1000 asukasta Mikkelin seutukunta: 4 4.6 asiakasta/ 1000 asukasta 5. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla hoidettujen asiakkaiden määrä 6. Nuorisopsykiatrian ja psykiatrian avohoitokäyntien määrä 7. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertoToimenpide muksesta Kaupunkilaisten tarpeita vastaavien terVastaanottopalveluja kehitetään sekä veyspalveluiden tuottamista seurataan päivystysprosessissa sairaanhoitopiirin sairastavuusindeksin ja PYLL:n (ehkäistäkanssa että hoitajavastaanotossa omassa vissä olevat ennen aikaisesti menetetyt toiminnassa. Ulkoistettujen lääkäripalveelinvuodet) avulla. luiden palauttaminen omaksi toiminnaksi. 96 Toteuma Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimintamalleja on toteutettu seuraavasti: PAKKA- toimintamalleja on käytössä, kuten yhteistyötä yrittäjien kanssa, tiedottamista ja näkyvyyttä mediassa, alueen kunnille lähetetty päihdevetoomus erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheille suunnattujen tilaisuuksien päihteettömyydestä. Tie selväksi- malli otetaan käyttöön helmikuussa 2015. Päihteetön pelikenttä- malli otetaan käyttöön 2015. Marraskuussa 2014 toteutettiin päihdetilannekysely alueen kunnissa (ehkäisevän päihdetyön tilanne). Tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä on viety eteenpäin suunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Palveluiden painopistettä on siirretty avopalveluiden ja kotiin annettavien palvelujen suuntaan. Asumispalveluiden määrää on pystytty purkamaan aloitetun kotikuntoutuksen avulla. Kotiin vietävien palvelujen lisääminen on myös jatkossa kehittämisen painopistealueena. Toteuma Terveyspalveluiden koordinaatiotyöryhmässä on käyty läpi yhteisiä seudullisia toimintamalleja. Päivystyksen kanssa yhteistyö on tiivistynyt myös Essohankkeen kautta (selvitystyö). Hoitajien vastaanottoaikoja on lisätty ja kehittämistyö jatkuu edelleen ryhmätoimintaa kehittämällä. Mikkelissä vastaanottotoiminnan ulkoistaminen on purettu maaliskuussa onnistuneesti. Myös lääkäreiden ostopalvelua on systemaattisesti vähennetty. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Seudullista vetovoimaa arvioidaan päteSeudullista vetovoimaa rakennetaan vän henkilöstön rekrytoinnin onnistumiseudullisen sosiaali- ja terveystoimen sella. kautta, jossa on hyvin toimivat palvelut. Toteuma Seudullisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoalueesta ei vielä ole saatu aikaan päätöstä. Talous Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) Talousarviomuutokset 97 800 -379 800 -282 000 Talousarvio muutosten jälkeen 97 800 -379 800 -282 000 97 Toteutuma 51 643 -298 420 -246 777 Poikkeama -46 157 81 380 35 223 Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huoleh a sosiaali- ja terveyspalvelujen tuo amisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaises Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kun en asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunni elun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, e ä asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaises . Palvelutuotantoyksikön tuo amat peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehi ää ja tuo aa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutuotantoa ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat ja hyvinvoin kertomuksen linjaukset. Palvelutuotantoyksikön eri tulosalueet järjestävät asiakasraa laisuuksia kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseksi palveluiden kehi ämisen tueksi. Palvelusuunnitelma Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tehtävänä oli tuo aa rii ävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle. Sosiaalipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköt, ennaltaehkäisevät perheiden palvelut, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto, maa-hanmuu ajatyö ja talous- ja velkaneuvonta. Tavoi eena oli turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, e ä heidän subjek iviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Yhteyden saan amma henkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsi ely tulisi toteutua normien mukaisten määräaikojen pui eissa. Toimeentulotukipäätöksen saaminen 7 arkipäivän kuluessa toteutui 82 %:ssa hakemuksista. Sosiaalipalveluja kehite in Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kun en hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaises . Lisäksi sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja päivite in. Perhepalveluiden hyvin toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen ja terveysneuvonnan kanssa jatkuivat hallinnollisista muutoksista huolima a. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovi avaa johtamista kehite in yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä yhteistyöverkoston kanssa. Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja toimintojen yhteensovi amista teh in erityises oppilashuollon palveluiden osalta. Avopalveluiden kehi äminen ja asumispalvelun ja laitospaikkojen käytön vähentäminen jatkui vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Ko in vietävät palvelut ja ko kuntoutus olivat kehi ämisen painopisteenä. Asumispalveluiden ostoa vähenne in ja laajenne in omaa palvelutuotantoa. Valmistelutyötä vammais- ja vanhuspalveluiden yhdistämiseksi yhdeksi tulosalueeksi ja palveluneuvon käynnistämiseksi teh in koko vuosi iviis . Yhteistyö yhteistoiminta-alueen muiden palvelutuotantoyksiköiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja seudun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oli ivistä. Terveyspalvelut Tulosalueen tavoi eena oli tuo aa väestölle (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) perusterveydenhuollon avopalvelut ja akuu sairaalapalvelut joustavas ja kustannustehokkaas . Oikein kohdentuvat ja kohtuulliset terveyspalvelut ovat yhtenä peruspilarina seudun väestön hyvinvoinnille ja merki ävänä edellytyksenä seudun vetovoimaisuudelle. Seudun väestö sai avoterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa ja laissa vaaditulla asiantuntemuksella. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluivat lääkäripalvelut, vastaano otoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveys- ja päihdepalvelut, akuu osastot, erityistyöntekijät (terveyden edistäminen yhdyshenkilö ja ravitsemusterapeu ) ja tukipalvelut (välinehuolto, teks nkäsi ely, laitehuolto). Tulosalue huoleh keskitetys lääkäripalvelujen tuo amisesta ja kohdentamisesta sosiaali- ja terveystoimen eri tulosalueille/tulosyksiköille. Terveyspalvelut toimivat moniamma llises väestön parhaaksi edistäen kuntalaisen tervey ä ja hyvinvoin a. Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta eri terveysasemille vaihtoi 114 uu a asiakasta. Terveyspalveluissa seura in ak ivises toimialan teknistä kehitystä ja ote in hallitus käy öön uu a teknologiaa. Erityi-ses huomiota kiinnite in sähköisten palvelujen kehi ämiseen. Uusina sähköisinä palveluina ote in käy öön sähköinen ajanvaraus avosairaanhoidon palveluissa, itseilmoi autuminen viidessä eri avopalvelun toimipisteessä, E-arkistoon lii yminen toi myös kirjaamiseen uusia toimintamalleja. Sähköisen Hyvis.fi-palvelun käytön laajennus toteutui ja kuntalaisella on mahdollisuus tehdä sähköises terveysaseman vaihtoilmoitus sekä alle 12-vuo aan puolesta asioin -sopimus. Oma hoito-sovelluksen vaihei ainen käy ööno o seudullises alkoi loppuvuodesta (INR-po laiden hoidon toimintamallin luominen). Seudullises ote in käy öön myös Mediakeskus, johon siirretään kaikki po laan sairauskertomuksen oheis-materiaali sähköiseen muotoon. Uutena toimintana vaihei ain ote in käy öön sähköinen ekg seudullises . Sanelujen puheentunnistuksen koulutus ja käy ööno o aloite in myös vuoden 2014 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen yksi tärkeimmistä kehi ämishankkeista oli mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehi äminen. Mikkelin palvelutuotantoyksikön mielenterveys- ja päihdepalvelujen uusi toimintamalli ja palvelurakenne käynnistyivät terveyspalveluissa vuoden alussa ja palvelurakenteen ja toiminnan kehi äminen jatkui koko vuoden. Kehi ämistyö tapah-tui yhdessä henkilöstön yhteistyönä eri työyksiköiden välillä. Kehi ämistyössä oli kiinteäs mukana myös erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden kehi ämistyötä ohjasi vuonna 2012 hyväksy y järjestämissuunnitelma, joka linjasi suuriksi kehi ämiskohteiksi mielenterveys- ja päihdetyön lisäksi päivystystoiminnan kehi ämisen. Tavoi eena oli, e ä jatkossa Mikkelissä on vain yksi päivystyspiste. Päivystysaikainen (öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä) hoidon tarpeen arvioin ja ajanvaraus siirtyi päivystykseen. Terveyspalvelujen akuu osaston toiminta keskite in elokuussa kahdelle osastolle (osasto 25 ja osasto 26), jotka sijaitsevat keskussairaalan kiinteistössä. Osasto 2 terveyskeskussairaalasta lakkaute in lokakuussa. 98 Vanhusten palvelut Tulosalueen tehtävänä oli tukea ikääntyneiden itsenäistä arkea omassa elämänympäristössään ja tarjota kuntalaisten tarpeista lähtevää oikea-aikaista palvelua. Tehtävänä oli tukea ikäihmisten osallisuu a asiakasprosessissaan ja palvelujen kehi ämisessä. Vanhusneuvosto toimii kuntalaisten osallistumis- ja vaiku amisväylänä lakisääteises 1.7.2013 alkaen. Vanhusneuvoston kanssa tehtävää yhteistyötä on iviste y ja ote u mukaan toiminnan suunni eluun ja kehi ämiseen. Toimintaa ohjaa laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen) ja päivite y laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Seudullinen vanhusten palvelujen toiminta-ohjelma valmistui, johon on kirja u uuden lain edelly ämä (§ 4) suunnitelma toimenpiteis-tä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehi ämiseksi. Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja ohjasi seudullista toimintaa. Tavoi eena oli, e ä ikäihminen saa asua turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä aina saa ohoitoon as . Lakisääteisestä palvelurakenteesta pide in henkilöstölle ja omaisille koulutuksia ja edote laisuuksia, jo a myös toiminta muu uu asiakkaiden toimintakykyä tukevammaksi ja kuntoutus ja kuntou ava toiminta nähdään tärkeänä osana jokaisen työtä. Lyhytaikaishoito ja kuntoutus tukevat kotona asumista ja saumatonta palveluketjua kehite in eteenpäin. Lyhytaikaishoito ja geriatrinen kuntoutus keskite in Moision terveyskeskussairaalan kahdelle osastolle, demen ayksikköön ja palvelukeskuksiin. Terveyspalveluista lakkaute in yksi osasto. Akuu hoito ja saa ohoito siirtyivät osaksi terveyspalveluita keskus-sairaalan loihin. Pitkäaikaista ympärivuorokau sta hoitoa pyri in vähentämään, tehosteten palveluasumisen paikkoja oste in 314 paikkaa. Vanhuspalvelulain mukaises päätöksestä kolmen kuukauden sisällä asiakkaat saivat tehostetun palveluasumisen paikan. Lyhytaikaishoitopaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, koska vuoden aikana oli ajoi ain paikoista pulaa. Lyhytaikaispaikkoja tarvitaan mm. omaishoitajien lakisääteisiin vapaapäiviin, erikoissairaanhoidon jälkeen jatkopaikaksi ja geriatriseen kuntoutukseen. Palvelurakenteen toimivuus edelly ää tehokasta laitos- ja ko kuntoutusta sekä ympärivuorokau sta ko hoitoa, ivistä yhteistyötä akuu hoidon ja muiden tahojen kanssa sekä ka avaa omaishoitoa. Tämä kehi ämistyö jatkuu. Asiakasmäärän kasvaessa pyritään laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Ennakoiva toiminta, kuntoutus ja ko in anne avat palvelut ovat painopistealueita. Ko in anne avia palveluita koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kau a. Yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa kehitetään osaksi palvelurakenne a. Vuoden 2014 aikana saa in yksi perhehoitaja lisää eli perhehoitajia on kaksi. Asumispalvelupaikkoja koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan sähköisen SAS- työpöytäjärjestelmän kau a. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma ja määritellään jatkossa vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä seuraa ja arvioi yhdessä iäkkään henkilön ja tarvi aessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa, miten palvelusuunnitelma toteutuu. Vastuutyöntekijämalli kehite in seudullises ja teh in toimintaohjeet, jotka hyväksy in seudullisessa johtoryhmässä. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi teh in laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynne in eri tahojen asiantuntemusta. Omavalvontasuunnitelmat on tehty jokaiseen yksikköön lain edellyttämällä tavalla palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi ja pidetään julkises nähtävänä toimintayksiköissä ja ko sivuilla. Työntekijät koulute in omavalvontaan ja koulutus jatkuu vielä vuonna 2015. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Toimintatuotot Alkuperäisessä talousarviossa toimintatuotot olivat 42,9 milj. euroa ja valtuusto hyväksyi lisätuloja 0,3 milj. euroa eli toimintatuotot olivat 43,1 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatuotot yli yivät 2 milj. euroa. Lisämäärä-rahojen lisäyksen jälkeenkin vielä yhteensä 1,7 milj. euroa. Suurimmat ylitykset alkuperäisen talousarvioon nähden olivat myyn tuotoissa, jotka yli yivät 2,1 milj. euroa. Ylitykset sosiaalipalveluissa 0,6 milj. euroa johtuivat Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan toimeentulotuista, jotka kiertävät yhteisen ProConsona asiakasjärjestelmän kau a ja laskutetaan kunnilta joka kuukausi. Perhepalveluihin saa in pakolaisten lastensuojeluun val onkorvaus 0,1 milj. euroa. Vammaispalveluissa ko kuntakorvaukset ja ateriamaksut kertyivät 0,2 milj. euroa arvioitua suurempana. Vanhuspalveluissa rekrytoin yksikön sisäiset myynnit olivat 1,3 milj. euroa arvioitua suuremmat. Maksutuotot yli yivät 1 milj. euroa ja suurin ylitys oli perhepalveluissa hoitopäivämaksuissa 0,3 milj. euroa, vanhuspalveluissa 0,6 milj. euroa ko hoidon maksutuotoissa ja terveyspalveluiden mielenterveys- ja päihdehuollon ko hoidon maksutuotoissa 0,1 milj. euroa. Tuet ja avustukset yli yivät 0,1 milj. euroa johtuen terveyden ja hyvinvoin laitoksen maksamista sotasiirtolaiskorvauksista, jotka maksetaan takautuvas . Muissa tuotoissa vuokratuotot jäivät toteutuma a 1,2 milj. euroa johtuen toimintamallin muutoksesta. Vuokranantajat laskuttavat palveluasumiset suoraan vuokralaiselta eikä laskuta enää kaupunkia. Toimintamenot Toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 212,5 milj. euroa ja ylitystä kertyi 10,7 milj. euroa. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa yhteensä 7,7 milj. euroa ja kokonaismäärärahat olivat tämän jälkeen 220,2 milj. euroa. Lisämäärärahoista huolima a menot yli yivät 3,3 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintamenojen kasvu oli 5 %, mu a kasvu linpäätökseen 2013 verra una oli kuitenkin vain 1,3 %. Toimintamenot olivat yhteensä 223,3 milj. euroa ja linpää-töksessä 2013 toteuma oli 220,4 milj. euroa. Henkilöstömenot ali uivat 0,4 milj. euroa, josta suurin alitus syntyi liikaa perityistä KUEL- ja varhemaksuista. Varsinaiset palkkamenot yli yivät 45.500 euroa. Ulkoiset palveluiden ostot yli yivät 9,6 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Kasvua linpäätökseen 2013 verra una oli vain 0,8 milj. euroa. Koska erikoissairaanhoidon laskutus kasvoi 1,6 milj. euroa, on oman toiminnan ostopalveluiden säästöillä pysty y ka amaan puolet erikoissairaanhoidon ylityksestä. Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa 7,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verra una. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi siis 1,6 milj. euroa (2 %) linpäätöksestä 2013. Erikoissairaanhoidon oma toiminta kasvoi 0,8 milj. euroa ja suurimpana avohoidon palvelut. Ostot muilta kasvoivat myös 0,8 milj. euroa. Mikkeli maksoi ylimääräisenä menona 1,5 milj. euron po lasvahinkovakuutusmaksun, johon ei osa u varautua. Lisämäärärahaa hae in 5 milj. euroa, joka ei rii änyt ka amaan ylimääräistä po lasvahinkovakuutusmaksua. 99 Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot yli yivät 3,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Lisämäärärahaa hae in 2,7 milj. euroa, mu a 0,9 milj. euroa yli yi lisämäärärahasta huolima a. Lisämäärärahaa hae in vammaispalveluiden henkilökohtaisiin avustajapalveluihin, vammaispalveluiden tukitoimiin, vammaispalveluiden päivätoimintaan, vaikeavammaisten palveluasumiseen, vaikeavammaisten päivätoimintaan sekä kuljetuspalveluihin ja lastensuojelun avopalveluihin sekä laitoshoitoon. Vammaispalveluiden lisämäärärahat yli yivät henkilökohtaisissa avustajapalveluissa 0,1 milj. euroa, palveluasumisessa 0,4 milj. euroa ja kuljetuspalveluissa 0,1 milj. euroa. Perhepalveluissa avohuollon tukitoimen kustannukset yli yivät 0,3 milj. euroa. Terveyspalveluissa palveluiden ostot yli yivät 0,8 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Ylitykset olivat mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveyspalveluasumisen ylitysriskistä 1,1 milj. eurosta toteutui vain 0,2 milj. euroa. Päihdehuollon laitoshoidon kustannukset kasvavat edelleen ja ylitystä syntyi 0,4 milj. euroa. Päihdehuollon asumispalvelut yli yivät 0,2 milj. euroa. Vanhuspalveluissa asiakaspalveluiden ostot ali uivat 1,5 milj. euroa. Sisäiset palveluiden ostot yli yivät 0,8 milj. euroa. Kasvu johtui rekrytoin yksikön sisäisestä palveluiden kasvusta, mu a samalla on sääste y lapäisen henkilöstön palkoissa, koska sijaistaminen on voitu suunnitella kokonaisvaltaisemmin. Tuet ja avustukset yli yivät 0,7 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Työmarkkinatuen kuntaosuus yli yi 0,7 milj. euroa. Toimeentulotukiin kirjaantui Mäntyharjun, Kangasniemen ja Pertunmaan toimeentulotukia 0,6 milj. euroa johtuen yhteisestä ProConsona asiakasjärjestelmästä. Vammaispalveluiden avustukset yli yivät 0,3 milj. euroa. Omaishoi-don tukea makse in 0,4 milj. euroa vähemmän, vaikka kaikki kriteerit täy äneet saivat myönteisen omaishoidon päätöksen. Palveluasumisen palveluseteli toiminta käynnistyi vasta loppuvuodesta ja seteleitä hae in arvioitua vähemmän ja tästä syystä määrärahaa jäi käy ämä ä 0,4 milj. euroa ja muita palveluseteleitä 0,1 milj. euroa. Toimintakate Toimintakate heikkeni alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,9 milj. euroa (5 %), mu a linpäätökseen 2013 verra una vain 4 milj. euroa (2,3 %). Toimintaka eeseen vaiku eniten menojen kasvun hillitseminen omassa toiminnassa, koska erikoissairaanhoidossa menot kasvoivat. Toimintaka eessa myös tulot yli yivät talousarvioon nähden vain 2 milj. euroa, kun taas vuoteen 2013 verra una tuloja kertyi 1,1 milj. euroa vähemmän. Toiminnan kehi ämisen linjaukset ovat olleet oikean suuntaisia. Talouden tasapaino aminen Asumispalveluiden uudelleen järjestelyt Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteute in palvelurakennemuutos. Palvelurakenne paino ui kevyempiin palveluihin. Eritasoisten asumispalvelujen palvelurakenne a kevenne in tehostetusta palveluasumisesta tuetun asumisen ja oman kodin suuntaan. Ko in vietäviä palveluja lisä in tukemaan kotona asumista. Tupalaan peruste in asumisyhteisö, jonne siirtyi 12 asukasta pääasiassa tehostetun palveluasumisen piiristä. Kuntou avana yhteisönä Tupalan tehtävänä on tukea kotona asumista ja kuntou aa asukkaita omaan asuntoon ja omatoimiseen elämään. Asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumääriä ja euroja seura in kuukausi ain. Ostopalvelupaikkoihin teh in suunni-tellus valvontakäyntejä, joiden perusteella teh in palvelutuo ajan kanssa omavalvontasuunnitelma laatuun ja toimintaan lii yvistä asioista. Taloudenseuranta mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuudesta teh in kuukausi ain. Moniamma llinen SAS-työryhmä kokoontui tarpeen mukaan. Mielenterveyspalvelujen oman yksikön perustaminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut koostuivat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolle nime in johtaja. Vuoden 2014 aikana toimin-tamalleja yhdistetin ja sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa integroi in. Psykiatrian ja päihdepalvelujen palvelurakenteen uudistaminen/ESH Psykiatrian, mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelurakenteen uudistamiseksi teh in yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyö ja kehi äminen jatkuvat Esper- ja Esso- hankkeissa. Pääpaino on peruspalvelujen vahvistamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käy ööno o Ko hoidossa toiminnanohjausjärjestelmän myötä lapäisen työvoiman ja varahenkilöstönkäy öä on voitu vähentää ja kuro u umpeen lapäisen työvoiman määrärahan ylitystä. Palveluselvitys Tehty palveluselvitys tuo 14 kohdan toimenpideohjelman, jonka toteu amista on käynniste y jo vuoden 2014 aikana, mm. palveluohjausyksikön perustaminen on lautakunnan päätöksen mukaises mukana vuoden 2015 talousarviossa ja yksi vuodeosasto lakkautetaan jo lokakuun alusta. ESPER-hankkeen toteu amista viedään eteenpäin ja lojen osalta fysiotera-pia siirtyy vuoden 2015 alusta keskussairaalan loihin ja palvelulle on luotu yhteinen toimintamalli. ESPER-hankkeen ohjausryhmä on ase anut 5 %:n tuo avuustavoi een kaikkiin yhteen sovite aviin toimintoihin. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sosiaalipalvelut Riskienhallintaohjelma 4KS2 on käytössä sosiaalipalveluissa, mu a etojen päivi äminen toimenpiteineen on osi ain kesken. Turvallisuussuunnitelmia on päivite y esimerkiksi lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksiköis-sä. Sosiaalipalveluissa on laadi u toimintakäsikirja, joka ohjaa työntekijöiden toimintaa ja myös perustehtävien prosessit on kuva u. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käy ävät kaikki sosiaalipalveluiden yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaises . Ohjelmien käy ö opastetaan perehdytyksessä. Sisäisen valvon-nan itsearvioin a tehdään esimerkiksi kuukausi ain talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Samoin myös, kun yksi-köiden lasto etoja käydään läpi. Sosiaalipalveluiden sisäisen valvonnan kehi ämissuunnitelmaa ei ole tehty. Työyksiköi-den toimintaa arvioidaan ja raportoidaan säännöllises . Mikäli sisäisen tarkastuksen/ lintarkastuksen rapor ssa on tullut esille sosiaalipalveluita koskevia asioita tai yhteisiin toimintatapoihin lii yviä asioita, käsitellään ne yhteises esimiesten kanssa ja edotetaan myös henkilöstölle. Toimintaa arvioidaan tuloskor in kirjatuilla tavoi eilla ja mi areilla. Lisäksi kaupungin strategian indikaa oreita arvioidaan esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin arvioinnin ja seuran-nan yhteydessä joka vuosi talousarvion valmistelun yhteydessä. 100 Terveyspalvelut Kaupunkikonsernin tehtävät ja kaupungin yhteinen strategia sekä sen kolme ohjelmaa ovat selvät ja niiden sisältö ymmärretään. Terveyspalvelujen esimiehet kokevat tämän tulosalueen toiminnan tärkeänä osana yhteistä strategiaa. Jokainen esimies etää miten oma toiminta nivoutuu koko kaupungin tavoi eisiin. Terveyspalveluissa koetaan, e ä vastuualueet ja toimintayksikön valtuudet ovat selkeät. Sääntöjen päivi äminen on tarpeen vähintään vuosi ain, koska toimintaken ä on muutoksessa. Työssä noudatetaan anne uja valtakunnallisia suosituksia (mm. STM, THL, Käypä hoitosuositukset). Seudullises on laadi u terveyspalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintakäsikirjat, joihin on kirja u seudullinen toimintamalli, ja ne ohjaavat toimintaa yksiköissä. Riskienhallintaohjelma 4KS2 on käytössä terveyspalveluissa, mu a ohjelman etojen päivi äminen on jäänyt. Esimiehet tunnistavat riskit, mu a sil koetaan, e ä sen osalta tarvitaan lisää etoa ja koulutusta. Riskejä kuitenkin arvioidaan säännöllises , esim. taloudenseuranta, hoitoon pääsyn toteutuminen, asiakaskyselyt, kehityskeskustelut. Riskit nähdään laajempana kuin vain työyhteisö, riskejä arvioidaan myös kuntalaisen näkökulmasta (po lasturvallisuussuunnitelma). Talousriskien raportoin on säännöllistä, mu a muiden riskien arvioin on sa umanvaraista, koska sähköinen ohjelma koetaan hankalaksi käy ää. Terveyspalveluissa on käytössä HAIPRO- ohjelma. Sen avulla seurataan po lasturvallisuu a. HaiPro on po lasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportoin mene ely ja etotekninen työkalu. Haipron käy öön on kirja u toimintamalli kuinka ilmoitukset käsitellään ja kuinka ne raportoidaan sekä käsitellään yksiköissä. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käy ävät kaikki terveyspalvelujen yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaises . Ohjelmien käy ö opastetaan perehdytyksessä. Uusista toimintamalleista järjestetään koulutusta tai edotusta henkilöstölle. Esimiehet valvovat e ei vaarallisia työyhdistelmiä muodostu. Sisäisen valvonnan itsearvioin a tehdään silloin kun käydään yksikön lasto etoja läpi. Yksikön sisäisen valvonnan kehi ämissuunnitelmaa ei ole tehty. Toimintayksikölle on asete u säännölliset raportoin velvoi eet ja niiden mukaises toimitaan; talousseuranta ja toiminnan arviointehdään määräajoin ohjeistuksen mukaises . Vanhuspalvelut Virkamiehillä ja esimiehillä on selkeät vastuualueet ja päätöksiä tehdään toimintasäännön mukaises . Päätöksien tekemi-seen on rii ävää osaamista ja etotaitoa ja mikäli vastaan tulee asioita, jota ei edä, on kysy y asiantun joilta ja varmis-te u asiaa. Lähiesimiehet tuntevat työntekijänsä ja varmistavat, e ä anne uihin tehtäviin on rii ävä osaaminen. Myös osaamiskartoituksilla on varmiste u työyksiköiden ja työntekijöiden osaamista ja tulosten mukaises tehty täydennyskou-lutussuunnitelmaa. Vanhuspalveluissa jokaisessa yksikössä toimii omavalvontasuunnitelmat laatutyövälineenä. Omaval-vontasuunnitelmiin on kuva u, miten toimitaan ja millä mitataan, e ä toiminta vastaa lainsäädäntöä, suosituksia ja omia laatutavoi eita. Työssä noudatetaan anne uja valtakunnallisia suosituksia ja keskeisimpiä lakeja, mm. vanhuspalvelulakia, ikäihmisten laatusuosituksia sekä valtuustossa hyväksy yä seudullista vanhuspalvelujen toimintaohjelmaa. Seudullises on laadi u vanhuspalvelujen toimintakäsikirja, joihin on kirja u seudullinen toimintamalli ja ne ohjaavat toimintaan yksiköissä. Riskien hallinta on kunkin yksikön esimiehen vastuulla. Riskien arvioin a tehdään 4KS -ohjelman kau a ja esimies vastaa siitä, e ä tode uihin riskeihin tehdään toimenpiteet, aikataulu ja arvioidaan, miten riskiä on voitu vähentää tai poistaa. Myös yhteisessä johtoryhmässä käydään läpi havaitut riskit. Omavalvontakoulutuksissa arvioidaan riskien tunnistamista. Haipro –ohjelma käytössä, työntekijät opaste u käy ämään ja esimiehet käsi elevät ilmoitukset väli ömäs . Tässä on ollut kehi ämistä, koska uuden ohjelman käy ökoulutus koe in puu eellisena. Vakavista läheltä pi - lanteista pidetään he yhteinen palaveri, tehdään tarvi avat toimenpiteet ja arvioidaan tulokset. Ilmoitus toimitetaan myös aluehallintovirastolle. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käy ävät kaikki yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaises . Ohjelmien käy ö opastetaan perehdytyksessä. Uusista toimintamalleista järjestetään koulutusta tai edotusta henkilöstölle. Omavalvonnan kau a tehdään sisäistä valvontaa ja itsearvioin a. Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty millä mitataan ja milloin sekä miten saatuja tuloksia käsitellään. Lisäksi seudullinen toimintaohjelma ohjaa toimintaa ja arvioin a tehdään suunnitelman mukaises sovituilla mi areilla. Myös henkilökunnalta, asiakkailta ja heidän omaisiltaan kysytään vanhuspalvelulain mukaises toiminnan laadusta etoa vuosi ain ja tuloksien mukaises toimintaa kehitetään. 101 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Sairastavuusindeksi: tavoite 100 PYLL: laskee koko maan keskiarvotasolle Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina: tavoite 10. Toteuma ”Mipä-hanke” Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen tehtiin suunnitelma vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 aikana toteutettiin tehtyä suunnitelmaa. Tehostettua palveluasumista otetaan omaksi toiminnaksi ja kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutusta lisätään. Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen omana toimintana käynnistyy. Laaditaan palvelupolku peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon nivelkohdista ja aloitetaan päällekkäisyyksien purkaminen. Kehittäminen eteni suunnitelman mukaisesti. Mielenterveysasiakkaiden tehostetusta palveluasumisesta siirrettiin asiakkaita kevyempiin asumismuotoihin. Päihdeasiakkaiden tehostetussa palveluasumisessa asiakasmäärä pysyi tasapainossa. Asiakasmäärä vaihteli vuoden aikana. Tupalantie 1:ssä sijaitseviin rivitaloihin muutti 12 asukasta pääasiassa tehostetusta palveluasumisesta. Mielenterveysja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta aloitettiin helmikuussa 2014. Kotiin vietävien palvelujen piirissä oli noin 70 mielenterveys- ja päihdeasiakasta. Kotikuntoutuksessa työskenteli 2 lähihoitajaa. Päivystykseen tehtiin alueellinen päivystyspotilaan hoitoon ohjauksen kriteeristö. Ohje ohjasi potilaan oikealle ammattilaisella, oikeaan hoitopaikkaan ja oikeaaikaisesti. Alueella pilotoitiin systemaattinen puhelinkonsultaatio- toimintamalli. Alueellinen potilastietojärjestelmä antoi siihen mahdollisuuden. Potilaan hoitosuunnitelmat olivat yhteisessä käytössä. Tämä pilotointi osoittautui kustannustehottomaksi. Tiimitoimintamallin avulla vastattiin PYLLindeksin tuomiin haasteisiin, siten että tiimit vastasivat alueellisesti ennakkoon sovituista potilasryhmistä. Tiimitoiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Mini-interventio toimintamalli oli käytössä vastaanotoilla ja neuvoloissa. Perusterveydenhuollon akuuttiosastot (kaksi osastoa; osastot 25 ja 26) siirtyivät sairaalakampuksella, ja olivat näin osa päivystyshoidon prosessia. Osasto 2 lakkautui lokakuussa 2014. Taloudellinen vaikutus: Vuoden 2014 aikana 650 000 euroa ja koko taloussuunnitelmakaudella 1,65 milj. euroa Talouden toteuma: Mielenterveys- ja päihdeasukkaita siirtyi kevyempiin asumismuotoihin, joka alensi asumispalveluiden kustannuksia noin 200 000 euroa. Asumispalveluihin TA 2014 varatut määrärahat eivät riittäneet kattamaan säästöistä huolimatta kokonaiskustannuksia. Vuonna 2015 toiminta on siirretty osaksi palveluohjausyksikön (Palveluneuvo) toimintaa, jolloin asumispalveluita voidaan katsoa kokonaisvaltaisemmin. 102 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Sairastavuusindeksi: tavoite 100 PYLL: tavoite laskee koko maan keskiarvotasolle Toteuma ESPER – hanke. Perusterveydenhuollon toimintojen siirtäminen keskussairaalan alueelle. Tavoitteena on pitkälle viety toiminnallinen yhteistyö ja joidenkin toimintojen, kuten sairaalapalveluiden konkreettinen yhdistäminen. Hankkeesta saadaan merkittävät synergiaedut ja sitä kautta edistetään asiakas/potilaslähtöistä toimintaa ja saadaan myös taloudellista hyötyä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää uudisrakentamista keskussairaalan tontille ja entisten tilojen saneeraamista ja Pankalammen tiloista luopumista. Työryhmät kartoittivat tilatarvetta ja yhteisiä toimintamalleja on suunniteltu. Perusterveydenhuollon näkemyksenä on ollut, että ne toiminnot, jotka hyötyvät erikoissairaanhoidon toimintojen läheisyydestä; sijaitsevat tulevaisuudessa kampuksella mukaan lukien neuvolatoimintaa perhetalossa. Mielentaloon suunniteltiin siirtyvän mm. lastensuojelun sekä lasten-, ja nuorisopsykiatrian toimijat sekä päihdehuollon toimintaa. Taloudellinen vaikutus: Toimintojen yhdistäminen toimiviin tiloihin luo mahdollisuudet kustannustehokkuuteen. Hankkeessa selvitetään tilakustannusten lisäksi logistiikkakustannuksia sekä optimoidaan tukipalvelutuotanto. Mikkelin keskussairaalan sairaalatoiminnan talousarvio on Mikkelin kaupungin osalta 65 miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupungin avoterveydenhoidon ja vuodeosastohoidon talousarvio on 30 miljoonaa euroa. Jos integraation tuottamaksi hyödyksi lasketaan 5 % vuosittain, saadaan vuodessa 4,75 miljoonan euron hyöty. Talouden toteuma: Hankesuunnitelmaa on laadittu ja tuotantolautakunta on käsitellyt hanketilannetta marraskuussa. Varsinaisia talouteen vaikuttavia toimenpiteitä ei vuoden 2014 aikana syntynyt. Vuoden 2015 alusta siirtyy avofysioterapian palvelut Kampukselle ja maaliskuussa 2015 aloittaa yhteinen geriatrian poliklinikka toimintansa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide PYLL Sairastavuusindeksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa; nollatoleranssi Vanhemmuuden puutetta; vanhemmuuden vahvistaminen lisääntyy Humalajuominen; vähenee Kokeillut laittomia huumeita; käyttö vähenee Toteuma: Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen olemassa olevien hankkeiden ja projektien avulla: Liputushanke: Tietokonesovelluksen avulla luodaan yhteinen alusta jakaa huoli nuoresta. Samasta nuoresta huolissaan olevat toimijat tulevat tietoiseksi toisistaan ja voivat toimia yhteistyössä. Tavoitteena on nuorten mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen tukeminen ja auttaminen. Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus- ja ennaltaehkäisevien palveluiden vakinaistaminen. Tavoitteena on lisäksi nuorten palveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen palveluverkostossa, poikkihallinnollisen nuorten ohjauspalveluprosessin luominen, yläkouluyhteistyön vahvistaminen sekä toiminnallisuuden ja osallisuuden varmistaminen nuorten ohjaus- ja tukipalveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen. 103 Tajua Mut-projekti on edennyt suunnitellusti ja valtakunnallista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää on kehitetty nuoren tueksi ammattilaisten yhteistyötä kehittämällä. Ajalla 29.1 – 31.12.2014 on tehty 80 liputusta ja syntyneitä lippupareja on ollut 6. Ohjelman käyttöön on koulutettu 326 henkilöä 37 eri käyttäjätahosta. Olkkarin toiminta vakinaistuu helmikuussa 2015 alkaen ja tiivistä yhteistyötä tehdään perhepalveluiden ja nuoriso—ja liikuntatoimen sekä muiden nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimijoiden kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista kehitettiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeessa. Hankkeen painopiste oli oppilashuollon kehittäminen. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma: Hyvis –sähköiset palvelut, Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimintamallit, Elixiirisentteri –toiminnan kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka kuntalaisille. Muut uudenmuotoiset matalan kynnyksen ja jalkautuvat palvelut: Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa –hanke kehittää vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, Kylä koulussa – hanke ja Jelppikioski –hanke kehittävät haja-asutusalueiden jalkautuvia palvelumalleja. Hyvis –sähköisten palveluiden kehittämistyöhön on projektisuunnitelma, jossa linjauksena on ottaa laajasti käyttöön sähköistä ajanvarausta, turvallista viestinvälitystä isoja volyymeja erityisesti isoja volyymeja sisältäviin palveluihin, kuten Marevan–potilaiden hoitoprosessi. Käyttöönottojen suunnittelu tapahtui syksyn 2014 aikana ja käyttöönotto on vuoden 2015 puolella. Terveempi Itä-Suomi (TERVIS) –hanke kehittää terveyden edistämisen osallistavia toimintamalleja. Kumppanuuspöytä – hanke on kehittämistyössä edistämässä Mikkelin seudun matalankynnyksen palveluita. Elixiiri –Seniorisentteri on toiminut erityisesti ikäihmisten matalan kynnyksen paikkana. Yhteistyö on tiivistynyt Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ja ympäristö on toiminut samalla opiskelijoiden oppimisympäristönä, voimavaroja on yhdistetty. Palvelu: Hallinto Vastuuhenkilö: Niina Helminen, Niina Kaukonen, Minna Mutanen TP 2013 TA 2014 Tehotiimi ja sisäiset laskutukset Hallinto kulut yhteensä Hallinto tuotot yhteensä Hallinto netto 5 733 702 -16 700 760 -10 967 058 € € € 11 275 722 -22 125 597 -10 849 875 TA 2014 + lmr 5 733 702 -16 700 760 -10 967 058 TP 2014 6 810 952 -17 173 610 -10 362 658 Toteuma% TP2014/ TA2014 118,8 102,8 94,5 Viestit tilaajalle Uuden Maisema version ent. hallinnon taulu sisältää tehotiimin (rekrytointiyksikön) ja muut sisäiset laskutukset. Ohjelmateknisesti nämä erät on käsiteltävä hallinnon taulun kautta. Varsinaisesti hallinnon taululla ei ole mitään tekemistä hallinnon kanssa, mutta se pitää näyttää että kaikki palvelut voidaan esittää vertailussa. Varsinainen hallinto (johtamisen tukipalvelut ja projektit) on vyörytetty suoraan palvelukokonaisuuksiin. 104 Palvelu: Aikuissosiaalityö Mikkeli Vastuuhenkilö: Niina Helminen, Johanna Will-Orava TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 Sosiaalityö Asiakasperheet kpl 3 069 1 795 1 795 3 256 181,4 € / asiakasperhe €/perhe 721 1 027 1 027 600 58,4 Kulut € 2 212 459 1 843 576 2 081 190 2 247 957 121,9 Tuotot € -923 228 -894 200 -1 159 200 -1 243 799 139,1 Netto € 1 289 231 949 376 921 990 1 004 158 105,8 Toimeentulotuki Asiakasperheet (SOTU) kpl 2 306 2 100 2 100 2 413 114,9 Asiakasperheet kpl 3 974 2 111 2 111 3 242 153,6 joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista % 0,00 € / toimeentulotukiasiakasperhe (SOTU) €/perhe 3 289 3 505 3 505 3 241 92,5 toimeentulotukea saaneita /1000 asukasta kohden kpl 42 0 0 0 Kulut € 7 683 852 7 360 951 7 360 844 8 442 650 114,7 Tuotot € -2 316 188 -2 632 900 -2 632 900 -3 091 354 117,4 Netto € 5 367 665 4 728 051 4 727 944 5 351 296 113,2 Sosiaalisen luototus Sosiaalisen luototuksen asiakkaat kpl 0 0 0 € / asiakas € 0 Kulut € 0 40 463 40 462 0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 0 40 463 40 462 0 Työllistämistoiminta Työllistämistoiminnan piirissä olevat kpl 231 420 420 366 87,1 € / työllistämistoiminnan piirissä oleva € 1 652 1 037 1 657 305 29,4 Kulut € 381 669 435 580 695 973 134 282 30,8 Tuotot € -170 766 -24 400 -24 400 -126 692 519,2 Netto € 210 904 411 180 671 573 7 590 1,8 Elatustuki Elatustuki asiakkkat kpl 0 0 0 0 Kulut € 82 975 0 0 0 Tuotot € 0 0 0 -70 332 Netto € 82 975 0 0 -70 332 Aikuissosiaalityö yhteensä Asiakkaat kpl 231 420 420 376 89,5 Kulut € 10 360 955 9 680 569 10 178 469 10 824 889 111,8 Tuotot € -3 410 182 -3 551 500 -3 816 500 -4 532 177 127,6 Netto € 6 950 774 6 129 069 6 361 969 6 292 712 102,7 Viestit tilaajalle Sosiaalinen luototus kirjataan tasetilien kautta. Asiakkaita tällä hetkellä 10 kpl. Yhteisestä ProConsona-asiakasjärjestelmästä johtuen Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan toimeentulotuet ym. yhteiset erät tulevat läpikulkueränä Mikkelin menoihin ja tuloihin. Toimeentulotuen asiakasperheiden määrä on kasvanut sekä tp 2013 että ta 2014 verrattuna. Mikkelin toimeentulotuen kasvu oli 130.000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi 0,1 milj. euroa tehdyistä tehostamistoimenpiteistä huolimatta. Määräaha ylittyi 500 000 euron lisämäärärahankin jälkeen 140 000 euroa. Ylitys ta 2014 verrattuna 640 000 euroa. Työllistämistoiminnan piirissä on ollut 366 asiakasta. Tp 2013 verrattuna kasvua on 135 henkilöä. Työllisyystoiminnan kustannukset on siirretty Elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin ja tästä syystä tilinpäätökseen verrattuna kustannukset sotessa ovat laskeneet. Aikuissosiaalityön asiakasmäärä on lisääntynyt 187:llä henkilöllä verrattuna vuoteen 2013. Maahanmuuttopalveluiden uudet asiakkaat kasvattavat asiakasmäärää jonkin verran. Talousarviovaiheessa on suunniteltu, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat siirretään aikuipsykososiaalisten palveluiden tauluun, mutta näin ei ole tehty, koska asiakkaiden erottelu on hankalaa. 105 Palvelu: Aikuisten psykososiaaliset palvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Niina Helminen, Anri Tanninen TP 2013 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Palveluasuminen Palveluasumisen asiakkaat Palveluasumisen hoitopäivät € / asiakas € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Päivätoiminta Päivätoiminnan asiakkaat Päivätoiminnan hoitopäivät € / asiakas € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Mielenterveyspalvelut yhteensä Hoitopäivät / 1000 asukasta Tuotot yhteensä Netto Päihdehuollon avohuolto Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Päihdehuollon asumispalvelu Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät € / asiakas € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Päihdehuollon laitoskuntoutus Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Päihdehuolto yhteensä Päihdepalvelut yhteensä € / asiakas Päihdepalvelut yhteensä € / asiakas (netto) Kustannukset yhteensä Tuotot yhteensä Netto Psykososiaaliset palvelut yhteensä Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut *) €/asukas Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Netto kpl €/asiakas € € € kpl kpl €/asiakas € € € € TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 102 144 0 102 144 1 281 288 369 407 0 369 407 1 281 288 369 407 0 369 407 2 057 794 1 624 700 -36 259 1 588 441 160,6 275,3 439,8 154 49 480 31 610 98 4 868 007 -1 282 759 3 585 249 137 47 128 26 653 77 3 651 511 -898 300 2 753 211 137 47 128 26 653 77 3 651 511 -898 300 2 753 211 161 41 864 25 659 99 4 131 089 -744 796 3 386 293 117,5 88,8 96,3 127,4 113,1 82,9 123,0 333 19 796 1 188 20 395 532 -12 677 382 855 340 19 950 1 284 22 436 553 -16 200 420 353 340 19 950 1 284 22 436 553 -16 200 420 353 248 17 243 1 724 25 428 416 -14 092 414 324 72,9 86,4 134,3 113,3 98,1 87,0 98,6 1 268 -1 295 436 4 070 248 1 228 -914 500 3 542 971 1 228 -914 500 3 542 971 1 262 -795 147 5 389 058 102,8 86,9 152,1 665 753 500 568 0 500 568 703 729 512 480 0 512 480 703 729 512 480 0 512 480 585 932 545 065 0 545 065 83,2 127,8 106,4 kpl kpl €/asiakas €/hoitopäivä € € € 74 11 636 17 079 109 1 263 877 -214 384 1 049 493 34 16 666 24 200 49 822 799 -35 500 787 299 34 16 666 24 200 49 822 799 -35 500 787 299 78 12 848 13 734 83 1 071 218 -155 022 916 196 229,4 77,1 56,8 168,9 130,2 436,7 116,4 kpl €/hoitopäivä € € € 8 581 122 1 049 888 0 1 049 888 5 261 149 784 784 -16 200 768 584 5 261 149 784 784 -16 200 768 584 7 379 161 1 188 146 -4 195 1 183 950 140,3 107,9 151,4 25,9 154,0 €/asiakas €/asiakas € € € 3 099 2 863 2 814 333 -214 384 2 599 949 2 838 2 769 2 120 062 -51 700 2 068 362 2 838 2 769 2 120 062 -51 700 2 068 362 2 819 2 659 2 804 428 -159 217 2 645 211 99,3 96,0 132,3 308,0 127,9 € €/asukas € € 8 180 017 150 -1 509 819 6 670 197 6 577 534 120 -966 200 5 611 334 6 577 534 120 -966 200 5 611 334 8 988 634 164 -954 364 8 034 270 136,7 136,4 98,8 143,2 kpl kpl €/asiakas €/hoitopäivä € € € pvä/1000 asukasta € € kpl €/asiakas € € € Viestit tilaajalle *) Toimintatavan muutos Maisemassa: Mielenterveysavohoidon asiakasmäärät ja kustannukset kasvoivat johtuen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoitumisesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vastaanoton maisemataulusta siirrettiin mielenterveysvastaanoton osuus aikuisten psykososiaalisten palvelujen taulukkoon. Asiakasmäärissä ja kustannuksissa ovat mukana mielenterveysvastaanoton toiminnan lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityön, asumisyhteisö Tupalan sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotiinvietävät palvelujen toiminta. Vuoden 2014 alussa mielenterveyspalveluasumisen ylitysriskiarvio oli 1,1, milj. euroa ylityksen jäädessä nettovaikutuksiltaan noin 200 000 euroon. Viime vuonna palveluasumisen vuokrat olivat kaupungilla ja toimintamallia muutettiin niin, että vuokrat laskuttaa vuokranantaja suoraan asiakkaalta (vaikutus noin 390.000 euroa) Ylitysriskiä saatiin kurotuksi kiinni tehostamalla uusien sekä palveluissa jo olevien asiakkaiden arviointia, keventämällä palvelurakennetta kevyempien palvelujen suuntaan sekä kehittämällä uusia palvelumuotoja (kotiinvietävät palvelut). Lisäksi avattiin uusi asumisyhteisö Tupalaan, johon muutti 12 asukasta pääasiassa tehostetun palveluasumisen piiristä. Palveluasumisen asiakkaita ovat kaiken tasoisessa palveluasumisessa olevat henkilöt kotikuntoutuksesta aina tehostettuun palveluasumiseen. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmäärä on ollut 161 henkilöä, talousarviossa oli varauduttu 137 asiakkaaseen. Hoitojaksot puolestaan lyhenivät, mikä näkyy ostettujen hoitopäivien laskuna (-5 264 hp). Päivätoiminnan asiakasmäärien osalta ei päästy tavoitteeseen. Asiakasmäärä oli 248, vaikka talousarviossa varauduttiin 340 asiakkaaseen. Syynä asiakasmäärän vähenemiseen oli toimintakeskus Mielenmajan aikaisempien toimintatilojen käyttökielto ja uusien tilojen saamisen vaikeus. Toimintakeskus Mielenmaja pystyi aloittamaan toimintansa uusissa tiloissa helmikuussa 2014. Vuoden alussa toiminta painottui kotikäynteihin. Päihdehuollon avohoidon osalta asiakasmäärätavoitteesta jäätiin 118 asiakasta. Opioidiriippuvaisten korvaushoitoasiaikkaiden määrä lisääntyi, mikä näkyy asiakaskohtaisten kustannusten nousuna. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi. Asiakasmäärä oli 78, vaikka talousarviossa varauduttiin 34 asiakkaaseen. Asiakkaiksi on kirjattu Kinnarin asumispalveluyksikössä, Vuolingonhovin Tammelassa ja ostopalvelupaikoissa olevat asiakkaat. Asumispalvelujen hoitojaksot lyhenivät, mikä näkyy hoitopäivien laskuna (-3818 hp). Päihdehuollon laitoshoidon käyttö ja kustannukset ovat nousseet. Laitoshoitoon sisältyy sekä katkaisuhoito että laitoskuntoutusjaksot. Päihdehuollon laitoshoidon kokonaisylitys (netto) on noin 400 000 euroa. Laitoshoidon käytön kasvua selittää toimintamallin muutos, jossa asiakkaiden kuntoutukseen on panostettu enemmän tehostetun palveluasumisen sijaan sekä katkaisuhoitojen suuri määrä. 106 430,0 106,4 Palvelu: erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Hans Gärdström TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 ESH Yhteensä ESH:n kulut yhteensä *) € 73 174 120 69 507 700 75 157 700 76 728 233 110,4 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 73 174 120 69 507 700 75 157 700 76 728 233 110,4 Viestit tilaajalle *) Toimintatavan muutos: Tilinpäätös 2013 tieto on korjattu koko Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutustiedoksi, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Kirjauskäytäntöä muutettiin vuodesta 2014 alkaen. Tilinpäätös 2014 sisältää ylimääräisen kuntien maksettavaksi tulleen potilasvastuuvahinkokorvauksen vammaantuneiden osalta 1,5 milj. euroa. Tähän ei osattu varautua lisämäärahoja haettaessa. Vuoden 2014 talousarviossa ja tilinpäätöksessä on mukana myös vanhat kuel- ja varhemaksukorvaukset, jotka ovat jääneet Mikkelin kaupungille maksettavaksi organisaatiomuutoksista johtuen 490.700 euroa. Aikaisempina vuosina korvaukset jyvitetiin palkkojen suhteessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen keskiössä oli keskitetty yhteispäivystys. Sisällön kehittäminen tapahtui esim. luomalla alueelle yhteiset päivystyskriteerit. Yhteisten toimintamallien kehittäminen alkoi ESSO-hankkeen kautta, jossa on neljä eri toimintamallia (Sosiaali- ja kriisipäivystyksenalueellinen toimintamalli, Elektiivisen ja päivystyspotilaan asiakaslähtöinen alueellinen toimintamalli, Integroitu kuntoutuksen alueellinen toimintamalli sekä Päihde- ja mielenterveystyön alueellinen toimintamalli). Palvelu: Hoito- ja hoivapalvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Niina Kaukonen, Minna Mutanen TP 2013 Omaishoito Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä RAVA keskiarvo € / RAVA-piste Peittävyys yli 75 -vuotiaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Kotihoito Kotihoidon asiakkaiden määrä (SOTU) joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman piirissä € / RAVA-piste Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman piirissä olevat € / asiakas (SOTU) Kulut Tuotot Netto Päiväkeskus Päiväkeskushoitopäivät € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät RAVA keskiarvo € / RAVA-piste Peittävyys yli 75 -vuotiaat € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Pitkäaikaislaitoshoito Pitkäaikaislaitoshoitopäivät RAVA keskiarvo RAVA-pisteen hinta Peittävyys yli 75 -vuotiaat € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät € / hoitopäivä Peittävyys yli 75 -vuotiaat Kulut Tuotot Netto Hoito ja hoiva yhteensä Kulut yhteensä Tuotot Netto Bruttokulut / yli 75-vuotias Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat kpl TA 2014 TA 2014 + lmr 297 2,50 1 855 4,6 4 637 1 377 283 -11 335 1 365 949 333 333 4,4 6 576 2 189 942 -20 300 2 169 642 €/RAVA-piste % €/asiakas € € € 4 260 1 032 2,49 4 371 15,1 3 911 16 661 334 -4 165 392 12 495 942 kpl €/hoitopäivä € € € TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 84,1 4,4 6 577 2 189 942 -20 300 2 169 642 280 2,52 2 169 3,8 5 466 1 530 426 -19 563 1 510 862 4 244 1 060 2,55 4 205 16,4 4 031 17 107 930 -4 234 500 12 873 430 4 244 1 059 2,55 4 177 16,4 4 031 17 107 930 -4 234 500 12 873 430 4 206 1 166 2,51 4 088 17,3 4 181 17 450 307 -4 146 726 13 303 581 99,1 110,0 98,3 97,2 105,6 103,7 102,0 97,9 103,3 36 550 54 1 962 433 -276 083 1 686 350 59 293 34 1 998 438 -204 800 1 793 638 59 293 34 1 998 438 -204 800 1 793 638 34 281 58 1 974 113 -276 782 1 697 330 57,8 170,9 98,8 135,1 94,6 180 471 3,23 12 843 8,0 114 20 526 299 -5 943 464 14 582 835 173 264 3,46 13 447 8,0 127 21 996 729 -4 822 700 17 174 029 173 264 3,46 13 447 8,0 127 21 996 729 -4 822 700 17 174 029 177 058 3,35 12 434 7,8 114 20 211 317 -4 717 967 15 493 351 102,2 96,8 92,5 97,5 89,9 91,9 97,8 90,2 €/RAVA-piste % €/hoitopäivä € € € 26 491 2,96 19 976 1,1 162 4 286 601 -819 301 3 467 300 9 046 3,70 16 402 0,3 166 1 504 041 -277 113 1 226 928 9 046 3,70 16 402 0,3 166 1 504 041 -277 113 1 226 928 11 480 2,52 27 378 0,5 189 2 173 481 -328 228 1 845 253 126,9 68,2 166,9 140,5 113,7 144,5 118,4 150,4 kpl €/hoitopäivä % € € € 42 266 262 1,6 11 073 858 -1 058 671 10 015 187 51 355 237 1,8 12 147 827 -1 454 907 10 692 920 51 355 237 1,8 12 147 827 -1 454 907 10 692 920 48 199 242 1,8 11 691 642 -1 357 984 10 333 658 93,9 102,3 103,3 96,2 93,3 96,6 55 887 808 -12 274 245 43 613 563 10 172 99 56 693 108 -10 764 820 45 928 288 10 372 100 56 693 108 -10 764 820 45 928 288 10 372 100 55 031 286 -10 847 250 44 184 036 10 005 100 97,1 100,8 96,2 96,5 99,9 €/RAVA-piste % €/asiakas € € € kpl kpl kpl €/RAVA-piste % €/hoitopäivä € € € kpl € € € €/hlö % 107 86,0 83,1 69,9 96,4 69,6 Vies t laajalle Kaikki kriteerit täy ävät saivat myönteisen omaishoitotuenpäätöksen, osa vanhusomaishoitajista valitsevat palkkion sijaan maksu omat palvelut, joten ne menot kohdistuvat henkilöstömenoihin. 17 omaishoitajaa vähemmän kuin v. 2013. Vammaispalvelussa omaishoitomäärärahat yli yivät, joten vanhuspalveluista kompensoi in ylitystä 93 000 eurolla. Kielteisiä päätöksiä teh in 42, johtuen e ei omaishoidon lain mukaiset kriteerit täy yneet esim. toimintakyvystä johtuen. Ko hoito: Verra una vuoteen 2013 lapäisen ko hoidon asiakkaita oli 54 asiakasta vähemmän. Säännöllisen ko hoidon (palvelusuunnitelman piirissä olevat) asiakkaiden määrä kasvoi 134 asiakkaalla verra una vuoteen 2013. Painopiste hoidossa on ko hoito, kun laitoshoito on pure u ja tämä näkyy asiakasmäärän kasvuna. Toiminnan suunta on oikea, kun lapäisen ko hoidon asiakasmäärä vähentyi. Hoide avana on enemmän yli 75-vuo aita johtuen väestön ikääntymisestä ja tämä näkyy pei ävyyden nousuna. Pei ävyystavoite on 12 - 13 % säännöllisen ko hoidon piirissä ja pei ävyysluvussa on mukana tavallisen palveluasumisen asiakkaat. Päiväkeskus: Päiväkeskushoitopäivissä jää in alle tavoi een: kesän ja joulukuun pidemmät sulkuviikot näkyvät asiakasmäärissä ja menojen kasvuna. Toiminnan sulut toteute in kaupungin ohjeen mukaan, jo a talouden sopeu amistavoi eet toteutuivat. Tilinpäätökseen nähden hoitopäivien määrä on samansuuntainen. Tehoste u palveluasuminen tavoitetasossa ja minikilpailutuksen ansiosta on hoitopäivähinta pysynyt vuoden 2013 tasolla. Pitkäaikaislaitoshoito: Pitkäaikaishoitopäiviä on arvioitua enemmän, noin 31 paikkaa enemmän, kun talousarviossa varaudu in noin 24 paikkaan eli paikkamäärä kasvoi 7 paikalla, mu a tästäkin huolima a pei ävyys on oikeansuuntainen. Kuluja syntyi arvioitua enemmän asiakasmäärän kasvusta johtuen. Akuu osastot ja kuntoutusosasto: Osastolla 1 oli pitkäaikaispäätöksellä kolme mikkeliläistä, joiden hoitopäivät olivat 122. Osastolla hoidetin 711 mikkeläistä ja 20 ulkopaikkakuntalaista. Hoitopäiviä mikkeliläisille kertyi 7 343 ja ulkopaikkakuntalaisille 61. Ulkopaikkakuntalaisten hoitopäivät nousivat edellisvuodesta 49:llä. Kaikkiaan osastolla hoide in 771 po lasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä 7 642, joka oli 262 hoitopäivää vähemmän kuin vuonna 2013. Osasto 1 muu keskussairaalan loihin elokuussa 2014. Samalla osaston profiili muu ui akuummaksi ja osaston käy öaste aleni. Näin osasto pystyi vastaano amaan nopeas mm. päivystysksestä tai muista yksiköistä tulevat po laat. Talousarvio yli yi 32 000 eurolla. Ylitykset johtuivat mm. laboratoriokustannuksista ja varahenkilöyksikön kustannuksista. Akuu osastoilla hoide in myös saa ohoitopo laita, jolloin hoitoajat olivat pidempiä. Osastolla 2 oli yhdeksän pitkäaikaispäätöksellä olevaa po lasta. Heidän hoitopäivien lukumäärä oli 722. Osastolla po lailla oli pitkiä hoitojaksoja. Osastolla oli hoidossa yksi ulkopaikkakuntalainen, jolla hoitopäiviä oli yksi. Osastolla hoide in mikkeliläisiä 335 po lasta. Hoitopäiviä heille kertyi 7 362. Kaikkiaan osastolla hoide in 342 po lasta, heillä oli yhteensä 7469 hoitopäivää. Osasto 2 lakkaute in lokakuun lopussa 2014. Po laspaikat vähenivät 21 akuu hoidon sairaansijalla. Osastolla olevat asiakkaat sijoi uivat muihin yksiköihin tai heidät ko ute in. Osastolla oleva henkilöstö sijoi ui muihin sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin, joissa oli avoimia vakansseja. Talous ali ui tästä johtuen noin 340 000 eurolla. Keskussairaalassa sijaitsevalla akuu osastolla hoide in kolme pitkäaikaispo lasta, joista kaksi oli mikkeliläistä ja yksi ulkopaikkakuntalainen. Osastolla hoide in 931 mikkeliläistä ja 50 ulkopaikkakuntalaista. Kaikkiaan osastolla hoide in 1053 asiakasta. Hoitopäiviä mikkeliläisten osalta kertyi 6 667 ja ulkopaikkakuntalaisten osalta 150 hoitopäivää. Kaikkiaan osastolla oli hoitopäiviä 7 342, joka on 144 hoitopäivää enemmän kuin edellisenä vuotena. Akuu osasto yli talousarvion 200 000 euroa. Ylitys johtuu laboratoriokustannuksista ja palvelujen ostoista. Kuntoutusosasto: Mikkeliläisiä oli Kyyhkylän kuntoutusosastolla hoidossa 457 asiakasta, joiden hoitopäivät olivat 9078. Hoitopäivien määrä vähentyi 3882. Euroissa tämä tekee 861 804 euroa vähemmän kuin edellisena vuonna. Kesäkuun 2014 alusta Kyyhkylän ostopalvelusopimus muu ui, siten e ä oste in vain tarpeen mukainen po laspaikkamäärä. Hoitopäivän hinta oli 222 euroa. Tämä sopimusmuutos vaiku siihen, e ä kustannuksia Kyyhkylän ostopalvelun osalta saa in kuro ua vanhan sopimuksen paikkamäärästä ja uudessa sopimuksessa oste in vain tarvi avat kuntoutuspaikat. Lopullinen ylitys oli 23 000 euroa. Kokonaisuutena akuu hoidon, lyhytaikaishoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät ovat nousseet 12,3 % verra una TP 2013 lanteeseen, tämä siitä huolima a e ä yksi osasto (os 2) sulje in syksyllä. Ulkopaikkakuntalaisia on hoide u akuu lla enemmän verraten vuoteen 2013. Vanhuspalvelujen lyhytaikashoitopaikat pysyivät määrärahoissa ja hoitopäiviä vähemmän 6 418, kun suonsaari sulkeutui (17 paikkaa). Lyhytaikaishoito ja kuntoutuspaikat tukevat palvelurakenne a ja kotona asumista. Kulut pienemmät 1,4 % TP 2013 verraten. 108 Palvelu: Kuntoutus Mikkeli Vastuuhenkilö: Minna Mutanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 Fysioterapia Asiakkaat kpl 6 420 6 240 6 240 1 616 25,9 Käynnit kpl 3 025 3 355 3 355 3 464 103,2 € / asiakas €/asiakas 224 183 84 305 166,8 € / käynti €/käynti 480 344 159 142 41,3 Kulut € 1 440 498 1 145 484 495 484 493 089 43,0 Tuotot € -26 094 -88 874 -88 874 -33 114 37,3 Netto € 1 414 404 1 056 610 406 610 459 975 43,5 Lääkinnällinen kuntoutus Asiakkaat kpl 1 12 12 0,0 € / asiakas €/asiakas 517 1 706 1 706 0,0 Kulut € 517 20 471 20 471 0 0,0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 517 20 471 20 471 0 0,0 Rintamaveteraani kuntoutus (valtio) Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (valtio) kpl 475 445 445 456 102,5 € / asiakas €/asiakas 742 688 688 789 114,7 Kulut € 352 351 312 972 312 972 359 862 115,0 Tuotot € -343 742 -305 332 -305 332 -351 251 115,0 Netto € 8 609 7 640 7 640 8 611 112,7 Kuntoutus yhteensä Kustannukset yhteensä *) € 1 793 366 1 478 927 828 927 852 951 57,7 Tuotot yhteensä € -369 836 -394 206 -394 206 -384 365 97,5 Netto € 1 423 531 1 084 721 434 721 468 586 43,2 Viestit tilaajalle *) Toimintatavan muutos Maisemassa: Suoritteita TP 2014 ei voi verrata TP 2013 jaTA 2014 tietoihin, koska luvuissa on apuvälinepalvelut. Apuvälineet ovat osa erikoissairaanhoitoa talousarviossa 2014 ja tilinpäätöksessä 2014. Avofysioterapiassa toimittiin puoli vuotta yhden toimijan vajeella, käyntimäärät ovat henkilöstövajauksesta huolimatta nousseet. Toiminnan tehostamiseksi kiinnitetty huomio välillisen työn määrään ja saatu välitöntä asiakastyötä lisättyä.Tällä resurssilla tuotettu ryhmätoiminta puuttuu näistä taulukoista. Rintamaveteraanien asiakasmäärässä on mukana sekä kuntoutuksen että kotiin vietävien palveluiden saajat, samalle henkilölle myönnetty molempia palveluja. Veteraanien määrä Mikkelissä on noin 270 henkilöä. Kaikki palveluja hakeneet ovat palvelut myös saaneet. Kelan julkaiseman listan perusteella palvelujen piiriin on tullut uusia veteraaneja, jotka eivät ole etuisuuksia aiemmin käyttäneet. 109 Palvelu: Perhepalvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Niina Helminen, Johanna Will-Orava TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 Ehkäisevä lastensuojelutyö Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat kpl 358 603 603 356 59,0 € / asiakas €/asiakas 214 266 266 319 119,7 Kulut € 76 578 160 464 160 464 113 418 70,7 Tuotot € -2 258 0 0 -2 062 Netto € 74 320 160 464 160 464 111 356 69,4 Sosiaalityö Sosiaalityö, asiakas kpl 2 034 1 956 1 956 2 791 142,7 € / asiakas €/asiakas 631 757 757 564 74,6 Kulut € 1 283 465 1 158 810 1 158 810 1 205 716 104,0 Tuotot € -107 408 -90 480 -90 480 -116 408 128,7 Netto € 1 176 057 1 068 330 1 068 330 1 089 308 102,0 Avohuolto Avohuolto, asiakas kpl 866 1 173 1 173 680 58,0 € / asiakas €/asiakas 1 237 675 675 1 927 285,4 Kulut € 1 071 258 791 772 791 772 1 314 092 166,0 Tuotot € -1 599 0 0 -5 317 Netto € 1 069 659 791 772 791 772 1 308 774 165,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat kpl 159 264 378 307 116,3 Hoitopäiviä kpl 31 009 32 791 32 791 40 648 124,0 € / hoitopäivä €/hoitopäivä 170 148 169 137 92,7 % 0-17v ikäryhmästä % 2 3 3 3 114,8 € / asiakas €/asiakas 33 178 18 335 20 986 18 359 100,1 Kulut € 5 281 031 4 840 378 5 540 379 5 580 825 115,3 Tuotot € -272 397 -242 200 -242 200 -678 328 280,1 Netto € 5 008 633 4 598 178 5 298 179 4 902 497 106,6 Jälkihuolto Jälkihuolto, asiakkaat kpl 146 240 240 114 47,5 € / asiakas €/asiakas 3 885 2 260 2 260 5 264 233,0 Kulut € 567 239 542 296 542 296 600 597 110,8 Tuotot € 33 473 -30 500 -30 500 7 444 -24,4 Netto € 600 712 511 796 511 796 608 041 118,8 Perheneuvola Perheneuvola, asiakkaat kpl 1 252 1 331 1 331 1 462 109,8 Peittävyys alle 18 -vuotiaat % 13 13 13 15 109,8 € / asiakas €/asiakas 866 835 1 737 1 718 205,7 Kulut € 1 085 525 1 112 262 1 112 262 1 066 738 95,9 Tuotot € -6 017 0 0 -13 162 Netto € 1 079 509 1 112 262 1 112 262 1 053 576 94,7 Lastenvalvoja Lastenvalvoja, asiakas kpl 1 602 1 238 1 238 1 596 128,9 Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset kpl 2 401 1 275 1 275 1 244 97,6 € / sopimus €/sopimus 78 154 154 142 92,8 € / asiakas €/asiakas 117 158 158 111 69,9 Kulut € 188 196 195 722 195 722 176 210 90,0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 188 196 195 722 195 722 176 210 90,0 Perhepalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 9 553 292 8 801 705 9 501 705 10 057 595 114,3 Tuotot € -356 206 -363 180 -363 180 -807 833 222,4 Netto € 9 197 086 8 438 525 9 138 525 9 249 762 109,6 Viestit tilaajalle Ehkäisevän lastensuojelun asiakkaat ovat pysyneet vastaavalla tasolla kuin vuonna 2013. Lapsiperheiden tilapäista kotipalvelua tuotettiin omana toimintana 126 alle 18 v. ja 89 yli 18 v. Palvelusetelin kautta kotipalvelua sai 97 alle 18 -vuotiasta ja 61 yli 18-vuotiasta. Ennaltaehkäisevää perhetyötä (ei lastensuojelun asiakkuutta) tuotettiin 44 alle 18 vuotialle ja 52 yli 18 vuotiaalle. Avohuollon tukitoimia on järjestetty räätälöidysti perheille. Perheiden tilanteet ovat monimutkaistuneet ja perheiden tukeminen on vaatinut intensiivistä työskentelyä. Vuoden aikana on ollut useita ensikoti- ja perhekuntoutussijoituksia. Vanhemmuuden haasteet ja tuen tarpeet ovat olleet kovin suuria. Työtä vanhemmuden tukemiseksi on tehty yhdessä verkoston kanssa jo ennen lapsen syntymää. Perheille on tarjottu hyvinkin intensiivistä kuntouttavaa perhekuntoutusta perheiden kotiin yhteistyössä koko perheen verkoston kanssa. Tuella on voitu vältää kodin ulkopuolisia sijoituksia. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen avohuollon tukitoimet ylittyivät noin 250.000 euroa. Talousarvioon verrattuna kustannukset ylittyivät noin puoli miljoonaa. Vuoden lopussa pitkäaikaisista sijoituksista 25 % ( 22) on lastensuojelulaitoksissa, ammatillisissa perhekodeissa 6 % (5) ja sijaisperheissä 69 % (61). Perhehoitoa kehitetään edelleen perhehoitoyksikkö Pessin kanssa. Perheneuvolan asiakkaat ovat kasvaneet myös 200 asiakkaalla, mutta kustannukset eivät ole kasvaneet. Toiminnassa on pystytty panostamaan varhaiseen tukeen. Lastenvalvojien asiakasmäärät ovat pysynyeet lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2013. Osa olosuhdeselvityksistä on otettu omaksi toiminnaksi. 110 Palvelu: Suunterveydenhuoltopalvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Minna Mutanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 Hammashuolto Asiakkaat (SOTU) kpl 17 657 22 650 22 650 17 381 76,7 Asiakkaat kpl 26 459 25 637 25 637 26 479 103,3 Peittävyys yli 18 -vuotiaat % 25 35 35 25 71,1 Peittävyys alle 18 -vuotiaat % 59 64 64 58 89,8 Yli 18v. asiakkaiden %-osuus % 66 71 71 66 92,7 Hammashuolto yhteensä Kulut yhteensä € 4 901 993 4 777 787 4 777 787 4 901 842 102,6 Tuotot € -1 143 672 -1 209 031 -1 209 031 -1 325 461 109,6 Netto / asiakas €/asiakas 145 145 145 140 96,5 Netto / asiakas (SOTU) €/asiakas 219 164 164 215 130,8 Netto / asukas €/asukas 69 66 66 66 100,0 Netto € 3 758 321 3 568 756 3 568 756 3 576 381 100,2 Viestit tilaajalle Vuoden 2014 suoritteet ovat vuoden 2013 suoritteiden kanssa samalla tasolla. Peittävyysluvut yli 18-vuotiaiden osalta eivät kasvaneet toivotulla tavalla. Tuotot kasvoivat: selittävänä tekijänä saattaa olla se, että potilaille on tehty enemmän toimenpiteitä käyntikertaa kohti. 111 Palvelu: Vammaispalvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Niina Helminen TP 2013 Vammaisten palvelut Asiakkaat (SOTU) € / asiakas Kulut Tuotot Netto Kuljetuspalvelu Asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Vaikevammaisten palvelut Asiakkaat SOTU (ilman palveluasumista) € / asiakas Kulut Tuotot Netto Vaikevammaisten asumispalvelut Palveluasuminen hoitopäivät €/hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Vammaisten työtoiminta Asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Vammaispalvelu yhteensä Vammaispalvelun kulut Vammaispalvelun tuotot Vammaispalvelun netto Sosiaalityö ja palveluohjaus yhteensä Asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Kehitysvammaisten avohoito Avohoitoasiakkaat (SOTU) € / asiakas Kulut Tuotot Netto Kehitysvammaisten palveluasuminen Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät € / hoitopäivä Kulut Tuotot Netto Kehitysvammahuolto yhteensä Kehitysvammahuollon kulut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Kehitysvammahuollon tuotot Kehitysvammahuollon netto Kaikki vammaispalvelut yhteensä Kaikkien vammaispalveluiden kulut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot Kaikkien vammaispalveluiden netto kpl €/asiakas € € € TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 126 4 829 608 494 0 608 494 140 4 447 622 618 0 622 618 140 4 947 622 618 0 622 618 220 3 325 731 667 -150 731 517 157,1 74,8 117,5 kpl € € € € 1 149 1 097 1 260 221 -2 023 1 258 198 1 100 880 967 547 0 967 547 1 100 1 093 1 202 547 0 1 202 547 1 200 1 116 1 339 683 -1 183 1 338 499 109,1 126,9 138,5 kpl €/asiakas € € € 1 199 3 888 4 661 580 -165 390 4 496 190 1 260 3 282 4 135 983 -15 000 4 120 983 1 260 3 667 4 790 982 -15 000 4 775 982 1 332 3 729 4 977 249 -198 659 4 778 591 105,7 113,6 120,3 1324,4 116,0 kpl €/hoitopäivä € € € 18 603 124 2 314 353 -372 044 1 942 310 22 048 69 1 522 910 -383 200 1 139 710 22 048 108 2 372 910 -383 200 1 989 710 21 278 130 2 760 986 -554 409 2 206 577 96,5 187,9 181,3 144,7 193,6 34 2 562 87 112 -391 86 721 35 1 590 55 636 0 55 636 35 2 961 103 636 0 103 636 45 2 214 99 622 0 99 622 128,6 139,3 179,1 7 671 539 -537 824 7 133 715 6 337 147 -398 200 5 938 947 7 890 146 -398 200 7 491 946 8 569 525 -753 218 7 816 308 135,2 189,2 131,6 kpl €/asiakas € € € 1 378 224 308 504 -347 308 157 1 200 258 310 035 0 310 035 1 200 258 310 035 0 310 035 1 740 157 273 063 0 273 063 145,0 60,7 88,1 kpl €/asiakas € € € 398 7 825 3 114 352 -18 028 3 096 325 389 8 665 3 370 587 -8 100 3 362 487 389 8 922 3 370 587 -8 100 3 362 487 383 8 754 3 354 542 -27 685 3 326 857 98,5 101,0 99,5 341,8 98,9 kpl €/hoitopäivä € € € 44 839 87 3 883 257 -86 173 3 797 084 48 170 96 4 624 164 -111 700 4 512 464 48 170 96 4 624 164 -111 700 4 512 464 48 109 97 4 683 569 -110 237 4 573 332 99,9 101,4 101,3 98,7 101,3 kpl €/hoitopäivä € € € 9 845 281 2 762 756 0 2 762 756 8 970 246 2 208 503 0 2 208 503 8 970 246 2 208 503 0 2 208 503 7 170 303 2 173 506 -126 482 2 047 024 79,9 123,1 98,4 € €/asiakas € € 9 760 366 24 524 -104 201 9 656 165 10 203 254 16 781 -119 800 10 083 454 10 203 254 16 946 -119 800 10 083 454 10 211 617 26 658 -264 404 9 947 213 100,1 158,9 220,7 98,6 17 740 409 -642 372 17 098 037 16 850 435 -518 000 16 332 435 18 403 435 -518 000 17 885 435 19 054 204 -1 017 621 18 036 583 113,1 196,5 110,4 kpl €/asiakas € € € € € € € € € 112 117,5 138,3 179,1 88,1 92,7 Viestit tilaajalle Vammaispalveluihin kirjautuvat avohuollon tukitoimet, apuvälineet sekä omaishoidontuen kustannukset. Vaikeavammaisten palveluihin kirjautuvat kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu ja vammaisten kotipalvelu. Koko vammaispalveluiden asiakasmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Asiakasmäärä on lisääntynyt henkilökohtaisen avustajan palveluissa 70 henkilöllä, kuljetuspalveluissa 51 henkilöllä. Vaikeavammaisten palveluasumisessa asiakasmäärä, hoitopäivät ja kustannukset kasvoivat verrattuna tilinpäätökseen 2013, koska paineet vaikeavammaisten palveluasumiseen lisääntyivät samalla, kun laitoshoitoa on purettu. Vaikeavammaisten asiakkaiden määrän kasvua selittää osaltaan Oravin palvelukodin asukkaiden avopalveluiden kuten henkilökohtaisen avustajapalvelun, kuljetuspalveluiden ja päivätoiminnan tarve. Vammaispalveluiden asiakaspalveluiden ostot ylittyivät yhteensä 1,7 miljoonalla eurolla. Henkilökohtainen avustajapalvelu ylittyi 250 000 euron lisämäärärahasta huolimatta 125 000 euroa. Kotipalveluiden ostot ylittyivät noin 100 000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta ylittyi 48 000 euron lisämäärärahasta huolimatta vielä 7000 euroa. Palveluasuminen menot ylittyivät 850 000 euron lisämäärärahoista huolimatta 410 000 euroa. Kuljetuspalvelut ylittyivät 235 000 euron lisämäärärahasta huolimatta 135 000 euroa. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu. Matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Autoilijakilpailutuksen yhteydessä on kilpailutettu ns. päiväautoja, joihin on tarkoitus yhdistellä asiakaskyytejä. Yhdistelyä on nytkin tehty siinä määrin kuin sitä on ennalta tiedettyjen ryhmäkuljetustuen osalta ollut mahdollista. Päiväautojen täysi hyöty tullaan saamaan vasta kun kaikki kuljetukset ovat aidon yhdistelytoiminnan piirissä.Kehitysvammaisten laitoshoidon hoitopäivien määrä sekä kustannukset ovat laskeneet. Painopistettä siirretään avo- ja asumispalveluihin. Osa avopalveluiden kuluista siirtyy vaikeavammaisten palveluiden puolelle. Palvelu: Vastaanottopalvelut Mikkeli Vastuuhenkilö: Minna Mutanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP2014/ TA2014 Avohoito Avohoito- / vastaanottoasiakkaat kpl 78 543 62 221 62 221 80 173 128,9 Asiakkaat (SOTU) kpl 24 871 27 700 27 700 27 370 98,8 € / yhteistoiminta-alueen asukas €/asukas 264 329 329 189 57,4 € / asiakas (SOTU) €/asiakas 814 566 566 530 93,6 Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys % 32 37 37 37 101,0 Kulut € 19 770 657 15 578 512 15 578 512 14 283 735 91,7 Tuotot € -7 118 744 -5 934 624 -5 934 624 -5 809 410 97,9 Netto € 12 651 913 9 643 888 9 643 888 8 474 325 87,9 Terveysneuvonta Terveysneuvonta-asiakkaat kpl 17 308 24 152 24 152 17 975 74,4 € / yhteistoiminta-alueen asukas €/asukas 44 55 55 40 72,7 € / asiakas €/asiakas 192 127 127 172 135,4 Kulut € 3 362 764 3 120 018 3 120 018 3 114 005 99,8 Tuotot € -86 655 -46 985 -46 985 -101 194 215,4 Netto € 3 276 110 3 073 033 3 073 033 3 012 810 98,0 Röntgen Röntgentutkimukset kpl 3 2 990 2 990 3 238 108,3 € / tutkimus €/tutkimus 45 925,5 51,2 51,2 25,2 49,2 Kulut € 137 776 152 939 152 939 81 481 53,3 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 137 776 152 939 152 939 81 481 53,3 Sairaankuljetus Sairaankuljetukset kpl 1 € / kuljetus €/kuljetus 2 993 748,1 Kulut € 2 993 748 72 016 72 016 0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 2 993 748 72 016 72 016 0 Vastaanotto yhteensä Kulut yhteensä *) € 26 264 946 18 923 485 18 923 485 17 479 221 92,4 Kulut yhteensä / yhteistoiminta-alueen asukas €/asukas 350 253 253 230 90,9 Tuotot € -7 205 399 -5 981 609 -5 981 609 -5 910 605 98,8 Netto € 19 059 547 12 941 876 12 941 876 11 568 617 89,4 Viestit tilaajalle *) Toimintatavan muutos Maisemassa: Mielenterveysvastaanoton siirtäminen aikuispsykososiaalisiin palveluihin sekä yhteispäivistyksen ja sairaankuljetuksen siirto erikoissairaanhoitoon tilinpäätöksen 2013 luvuissa vaikuttavat noin 7,3 milj. euroa. Talousarviossa 2014 ja tilinpäätöksessä 2014 asia on huomioitu. Terveysneuvonta: Kokonaisuutena terveysneuvonnan toiminta sekä talous on toteutunut suunnitelman ja asetuksen mukaisesti. Asiakasmäärät ovat pysyneet vakiona neuvolatoiminnassa. Kouluterveydehuollossa asiakkuudet sekä käynnit ovat lisääntyneet edellisvuodesta (asiakkuudet + 720 ja käynnit + 3978). Kuitenkin henkilöstöresurssi pysynyt ennallaan. Kouluterveydenhuollossa myös ulkokuntalaisten määrä on hieman lisääntynyt (asiakkuudet + 9 ja käynnit + 47). Opiskelijaterveydenhuollossa asiakkuudet lisääntyneet (+ 46), käynnit ovat vähentyneet. Ulkokuntalaisten määrä (+69) lisääntynyt, kuten kuten myös käynnit (+ 109). Hoitajaresurssi ollut suunnitelman mukainen. Vastaanotto: Pankalammen terveysaseman lääkäreillä kävi asiakkaita enemmän kuin edellisenä vuotena (+ 4 549). Myös käyntejä oli enemmän (+ 8 747). Hirvensalmelaisia (- 318) ja puumalalaisia (- 337) kävi Pankalammella lääkärillä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Ulkopaikkakuntalaisia lääkärin vastaanotolla kävi 76 asiakasta enemmän. Pankalammen terveysasemalla hoitajan vastaanotolla kävi asiakkaita enemmän kuin edellisvuotena (+ 4 652), myös käyntejä oli enemmän (+ 12 450). Ulkopaikkakuntalaisia kävi hoitajan vastaanotolla enemmän (+ 213) vuoteen 2013 verrattuna. Hirvensalmelaisia (+ 62) kävi hoitajan vastaanotolla enemmän ja puumalalaisia saman verran kuin edellisenä vuotena. Vastaanottokäyntejä lisäsi toimintamallimuutos, jossa kaikki kiireelliselle vastaanotolle tulevat asiakkaat käyvät hoitajan kautta. Pankalammen terveysasemalla käynnistetty tiimitoimintamalli, sen jälkeen kun eteläisen alueen ulkoistaminen alku keväästä päättyi. Tiimitoimintaa kehitetään edelleen. Talousarvio ylittyi n. 400 000 euroa. Suurimmat ylitykset ovat laboratoriokustannuksissa ja lääkkeissä. Anttolan terveysasemalla lääkäreiden asiakkuudet väheni (- 127), kuten myös käynnit (-390). Ulkopaikkakuntalaisten määrä väheni vain vähän (-7). Anttolassa hoitajan vastaanoton asiakkuudet lisääntyivät hieman (+ 22), mutta käynnit vähenivät (-60). Puumalaisten asiakkaiden määrä pysynyt lähes samassa (+ 1), kuten myös ulkopaikkakuntalaisten määrä (- 4). Hoitajaresurssi pysynyt ennallaan koko vuoden, lääkäri on 2 päivää viikossa. Lääkäri hoitaa vastaanoton, neuvolan, koulun , kotihoidon sekä asumispalveluyksikön lääkäripalvelut. Anttolan terveysaseman talousarvio ylittyi n. 20 000 euroa. Suurin ylitys on henkilöstökuluissa. Haukivuoren terveysasemalla lääkäreiden asiakkuudet väheni (- 145), kuten myös käynnit (-654). Ulkopaikkakuntalaisten määrä pysyi ennallaan (+1). Haukivuorella hoitajan vastaanoton asiakkuudet lisääntyivät (+ 93) myös käynnit lisääntyivät (+ 330). Ulkopaikkakuntalaisten määrä myös lisääntyi (+ 16). Hoitajaresurssi pysynyt suunnitelman mukaisena koko vuoden, lääkäri työpanos on ollut 0,8 viikossa. Haukivuoren terveysasema alitti talousarvion. Ristiinan terveysasemalla lääkäreiden asiakkuudet väheni hieman (- 52), kuten myös käynnit (- 153). Ulkopaikkakuntalaisten määrä lisääntyi hieman (+ 5). Ristiinassa hoitajan vastaanoton asiakkuuden lisääntyivät (+ 488), myös käynnit lisääntyivät (+ 1 276). Ulkopaikkakuntalaisten määrä myös lisääntyi (+ 50). Hoitajaresurssia hieman lisätty suunnitelman mukaisesti vuoden aikana. Terveysasemalla on on työskennellyt keskimäärin 2 lääkäriä. Ristiinan terveysaseman talousarvio alittui. Suomenniemen terveysasemalla lääkäreiden asiakkuudet lisääntyi (+ 53), kuten myös käynnit (+ 53). Suomenniemellä hoitajan vastaanoton asiakkuudet vähentyivät (15), myös käynnit vähentyivät (- 61). Ulkopaikkakuntalaisten määrä pysyi ennallaan. Hoitaja- ja lääkäriresurssi oli suunnitelman mukainen koko vuoden. Hoitajan vastaanotot kaksi kertaa viikossa ja lääkärikäynnit kaksi kertaa kuukaudessa. Suomenniemen terveysaseman talousarvio alittui. 113 Puhelut ensineuvoon lisääntyivät 1.194 puhelulla. Ulkopaikkakuntalaisten puhelut lisääntyivät 450 puhelulla. Ensineuvon tekniikassa tehtiin muutoksia, esim. takaisinsoittoaikaa pidennettiin. Ensineuvon aukioloaika muuttui myös, siten että arkisin puheluihin vastataan klo 7-21 ja viikonloppuisin sekä arkipyhisin klo 7-15. Ensineuvon talousarvio ylittyi n. 28 000 euroa. Suurin ylitys on palveluostossa. Ravitsemusterapeutilla mikkeliläisten käynti määrä oli 534, puumalaisten 6 ja hirvensalmelalaisten 5. Mikkelissä toimii yksi ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapia toteutui talousarvioraamin mukaisesti. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tuotti röntgenpalvelut ostopalvena. Jokaiselle kustannuspaikalle, josta tehdään röntgenlähetteitä, kohdistuu sen yksikön röntgentutkimuskustannukset lähetteiden mukaan. 114 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% Mikkelin palvelut TP2014/ TA2014 Aikuisten psykososiaaliset palvelut / Psykososiaaliset palvelut yhteensä Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut € 8 180 017 6 577 534 6 577 534 8 988 634 136,7 Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot € -1 509 819 -966 200 -966 200 -954 364 98,8 Netto € 6 670 197 5 611 334 5 611 334 8 034 270 143,2 Aikuissosiaalityö / Aikuissosiaalityö yhteensä Kulut € 10 360 955 9 680 569 10 178 469 10 824 889 111,8 Tuotot € -3 410 181 -3 551 500 -3 816 500 -4 532 177 127,6 Netto € 6 950 774 6 129 069 6 361 969 6 292 712 102,7 109,1 Erikoissairaanhoito / ESH Yhteensä ESH:n kulut yhteensä € 73 174 120 70 314 700 75 964 700 76 728 233 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 73 174 120 70 314 700 75 964 700 76 728 233 109,1 Tehotiimi ja sisäiset laskutukset Hallinto kulut yhteensä € 11 275 722 5 733 702 5 733 702 6 810 952 118,8 Hallinto tuotot yhteensä € -22 125 597 -16 700 760 -16 700 760 -17 173 610 102,8 Hallinto netto € -10 849 875 -10 967 058 -10 967 058 -10 362 657 94,5 Hoito- ja hoivapalvelut / Hoito ja hoiva yhteensä Kulut yhteensä € 55 887 808 56 693 108 56 693 108 55 031 286 97,1 Tuotot € -12 274 245 -10 764 820 -10 764 820 -10 847 250 100,8 Netto € 43 613 563 45 928 288 45 928 288 44 184 036 96,2 Kuntoutus / Kuntoutus yhteensä Kustannukset yhteensä € 1 793 366 1 478 927 828 927 852 951 57,7 Tuotot yhteensä € -369 836 -394 206 -394 206 -384 365 97,5 Netto € 1 423 531 1 084 721 434 721 468 586 43,2 Perhepalvelut / Perhepalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 9 553 292 8 801 705 9 501 705 10 057 595 114,3 Tuotot € -356 206 -363 180 -363 180 -807 833 222,4 Netto € 9 197 086 8 438 525 9 138 525 9 249 762 109,6 Suunterveydenhuoltopalvelut / Hammashuolto yhteensä Kulut yhteensä € 4 901 993 4 777 787 4 777 787 4 901 842 102,6 Tuotot € -1 143 672 -1 209 031 -1 209 031 -1 325 461 109,6 Netto € 3 758 321 3 568 756 3 568 756 3 576 381 100,2 Vammaispalvelut / Kaikki vammaispalvelut yhteensä Kaikkien vammaispalveluiden kulut € 17 740 409 16 850 435 18 403 435 19 054 204 113,1 Kaikkien vammaispalveluiden tuotot € -642 372 -518 000 -518 000 -1 017 621 196,5 Kaikkien vammaispalveluiden netto € 17 098 037 16 332 435 17 885 435 18 036 583 110,4 Vastaanottopalvelut / Vastaanotto yhteensä Kulut yhteensä *) € 19 617 534 17 975 840 17 975 840 17 479 221 97,2 Tuotot € -7 205 398 -5 981 609 -5 981 609 -5 910 605 98,8 Netto € 12 412 135 11 994 231 11 994 231 11 568 617 96,5 Tulos / Kulut € 212 485 217 198 884 306 206 635 207 210 729 808 106,0 Tuotot omasta toiminnasta € -38 130 197 -29 252 006 -29 517 006 -32 364 070 110,6 Yhteistoimintakorvaukset -10 907 129 -11 197 300 -11 197 300 -10 589 216 94,6 Tuotot yhteensä -49 037 326 -40 449 306 -40 714 306 -42 953 287 106,2 Tulos / Netto € 174 355 020 169 632 300 177 118 200 178 365 737 *) Toimintatavan muutos Maisemassa: Vastaanoton osalta on erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, apuvälineet ja ensihoito siirretty erikoissairaanhoitoon ja mielenterveysvastaanotto aikuispsykosiaalisiin palveluihin, jolloin luvut saadaan vertailukelpoiseksi. 105,1 115 Mikkelin PTY TP 2013 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) 46 083 705 220 438 723 -174 355 018 Mikkeli TP 2013 Toimintatuotot 43 890 917 Josta yhteistominnan maksuosuus** 10 907 129 Josta Mikkelin kaupungin toimintatuotot 38 130 198 Toimintamenot *) 212 485 218 Toimintakate (netto) -174 355 020 Hirvensalmi TP 2013 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) 962 980 5 743 246 -4 780 266 Puumala TP 2013 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) 1 229 808 7 356 671 -6 126 863 Mikkeli PTY TA 2014 42 913 200 212 545 500 -169 632 300 TA 2014 40 449 300 11 197 300 29 252 000 198 884 300 -169 632 300 TA 2014 1 093 502 5 759 219 -4 665 717 TA 2014 1 120 392 7 651 374 -6 530 982 Mikkelin PTY Mikkelin PTY TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma% TP 2014/ TA 2014 42 928 201 44 976 379 104,8 220 045 799 223 342 117 105,1 -177 117 598 -178 365 737 105,1 TA 2014 + lmr TP 2014 40 714 306 42 953 287 11 197 300 10 589 216 29 517 006 32 364 070 206 635 207 210 729 808 -177 118 201 -178 365 737 TA 2014 + lmr 1 093 502 5 759 219 -4 665 717 TA 2014 + lmr 1 120 392 7 651 374 -6 530 982 Toteuma% TP 2014/ TA 2014 106,2 94,6 110,6 106,0 105,1 TP 2014 Toteuma% TP 2014/ TA 2014 916 662 83,8 5 530 662 96,0 -4 614 001 98,9 TP 2014 Toteuma% TP 2014/ TA 2014 1 106 431 98,8 7 081 646 92,6 -5 975 216 91,5 Talous Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 42 913 200 -212 545 500 -169 632 300 Talousarviomuutokset 265 000 -7 750 900 -7 485 900 116 Talousarvio muutosten jälkeen 43 178 200 -220 296 400 -177 118 200 Toteutuma 44 976 379 -223 342 117 -178 365 737 Poikkeama 1 798 179 -3 045 717 -1 247 537 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuo amisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteu aa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoi eena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehi ämisen kannalta tarpeellisia etoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, etotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja tervey ä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehi ämiseen sekä henkiseen e ä myös fyysiseen hyvinvoin in. Palvelusuunnitelma Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maan eteellises laajalla alueella yhä niukkenevilla resursseilla on vaikeaa. Palveluverkkoselvitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogises toimivat sekä kohtuullises saavute avissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaiku avuu a asukkaiden hyvinvoin in, sen synny ämiseen, ylläpitämiseen ja kehi ämiseen, tullaan korostamaan. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tarjosi kehi ämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehi ämis- ja palvelutavoi eiden toteu amiseksi koko toimialalle. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja, tehtävänjakoa ja organisoin a on uudelleenjärjeste y henkilöstömuutosten johdosta. Tukipalveluihin peruste in palvelussuhdepäällikön vakanssi 1.7.2014. Eläköityneen kehi ämispäällikön tehtävät siirtyivät hallintopäällikölle ja eläkkeelle jääneen hallintosihteerin vakanssia ei toistaiseksi täyte y. Yhteistyötä kehite in ja vahviste in edelleen eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaises . Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa on ivistynyt elokuussa 2014 voimaan tulleen uuden oppilashuoltolain sekä elokuussa 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman merkeissä. Näihin lii yvät täydennyskoulutukset ja esimiesten yhteinen turvallisuuskoulutus ovat myös osaltaan ivistäneet yhteistyötä. Palveluverkkoa on iviste y sekä varhaiskasvatuksessa e ä perusopetuksessa: Siekkilän, Lehmuskylän, Pankarannan ja Taitolan loissa toimineet ryhmät yhdiste in Kalevankankaan päiväkodiksi. Hiirolan ja Harjumaan koulut lakkasivat. Mikkelissä toimi 2014 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ris inan lukio sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio. Etä- ja aikuislukion toimipisteinä toimivat aikuislukio ja Puumalan lukio sekä Haukivuoren lukio, jossa koulutus lakkasi 31.7.2014. Lisäksi lukiokoulutusta anne in edelleen Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Tätä tavoite a koh mennään toukokuussa valmistuneen lukiokoulutuksen kehi ämissuunnitelmassa esite yjen toimenpiteiden (12 toimenpide ä) toteu amisen merkeissä, kärkenä opetuksen kehi äminen. Kansalaisopisto on tehnyt hankeyhteistyötä Pieksämäen seutuopiston, Mäntyharjun kansalaisopiston ja Otavan opiston kanssa. Opiston rooli merki ävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä on vahvistunut. Yhteistyö sivistystoimen sisällä on ivistynyt muun muassa kul uuri- ja liikuntapalveluiden kanssa. Palvelumyynnin osuus toiminnan volyymista on hieman lisääntynyt. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan toimintatuotot yli vät alkuperäisen talousarvion lähes 730 000 eurolla. Avustusrahoitus oli lähes 500 000 euroa talousarviota suurempi. Lisäksi talousarviota enemmän tuo aja kertyi mm. myyn tuotoista (ko kuntakorvaukset) ja muista toimintatuotoista. Lisätalousarviossa avustustuloja kasvate in 290 000 euroa. Toimintakulut ali vat alkuperäisen talousarvion noin 670 000 eurolla. Henkilöstökulut yli yivät noin 660 000 euroa, mu a säästöjä syntyi palvelujen ostoista, aineiden/tarvikkeiden/tavaroiden ostoista ja avustuksista. Lisätalousarviossa henkilöstökuluihin anne in 200 000 euron lisämääräraha. Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate muodostui alkuperäiseen talousarvioon nähden 1 395 000 euroa paremmaksi. Kaupunginhallituksen kesäkuiset ohjeet ukasta henkilöstöpoli ikasta ja palvelujen ostojen sekä ostojen rajoi amisesta tuo vat merki ävän säästön lautakunnan alaisessa toiminnassa. Johtamisen tukipalvelut pysyi talousarviossaan: likauden tulos on noin 38 000 euroa ylijäämäinen johtuen mm. henkilöstössä tapahtuvista eläköitymisistä ja tehtävien uudelleen järjestelyistä (ei korvausrekrytointeja). Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatulot yli yivät noin 640 000 euroa verra una alkuperäiseen talousarvioon. Toimintakulut ali uivat 540 000 euroa ja toimintakate muodostui 1 181 000 euroa paremmaksi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Perusopetuksen ko kuntakorvauksia saa in 150 000 euroa arvioitua enemmän. Hankkeiden tuloja kertyi noin 410 000 euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Hankerahoituksesta johtuen palkkamenot yli yivät noin 250 000 euroa. Henkilöstökulujen ylitystä pienensi varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen palautus. Palvelujen ostot ali uivat noin 420 000 euroa ja säästö syntyi etohallinnon menoista, koulutusmenoista sekä ruoka- ja puhtauspalveluiden ostosta. Varhaiskasvatuksen toimintakate muodostui noin 493 000 euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Henkilöstön palkkakulut kuitenkin yli yivät. Ylimääräisiä kuluja aiheutui myös 30.6.2014 saaduista varhaiskasvatuksen luo otappioista (luottotappiorapor t ajalta 1.1.2012 - 31.12.2014). Päiväko en käy öaste a (86,1 %) ei ole pysty y saavu amaan asete uun 95 % tavoi eeseen, koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä päiväkoteja. Lisäksi hoitoaikaperusteisten päivähoitomaksujen vuoksi lapset eivät ole joka päivä paikalla, eikä lapsia voida kuitenkaan o aa päivähoitoon siten, e ä heitä olisi yhtä aikaa paikalla yli lain sallima määrä. Myös kesäajan päivystykseen varautuminen vaiku alentavas käy öasteeseen. Säästöä tuli palvelujen ostoista, palveluverkkoa tehostamalla sekä aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä avustuksista. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön tulosalue pysyi hyvin talousarviossaan: toimintatuotot olivat noin 60 000 euroa talousarviota pienemmät ja toimintakulut vastaavas 220 000 euroa pienemmät. Tulosalueen toimintakate muodostui näin ollen 160 000 euroa talousarviota paremmaksi. 117 Kansalaisopiston toimintatuotot yli vät talousarvion lähes 147 000 eurolla: maksutuotot sekä tuet ja avustukset toteutuivat arvioitua paremmin. Toimintakulut yli yivät noin 134 000 eurolla (henkilöstömenot ja vuokramenot). Toimintakate muodostui näin ollen lähes 13 000 euroa talousarviota paremmaksi. Talouden tasapaino aminen Johtamisen tukipalvelujen tasapaino amisohjelman säästötavoite, 50 000 euroa, on toteute u vuosien 2013 ja 2014 aikana. Talousarvion toimintakate vuodelle 2013 oli 592 900 euroa ja vuoden 2014 linpäätöksessä toimintakate on 518 349 euroa: säästö on lähes 75 000 euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talouden tasapainotusohjelmassa linjatut palveluverkkoratkaisut on tehty. Päiväko en käy öaste a (86,1 %) ei ole pysty y saavu amaan asete uun 95 % tavoi eeseen, koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä päiväkoteja. Lisäksi hoitoaikaperusteisten päivähoitomaksujen vuoksi lapset eivät ole joka päivä paikalla, eikä lapsia voida kuitenkaan o aa päivähoitoon siten, e ä heitä olisi yhtä aikaa paikalla yli lain sallima määrä. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön tulosalueelle osoite uja toimenpiteitä ”lukiotoimipisteet 200 000 euroa” ja ”etä- ja aikuislukion uudiste ava organisaa o 50 000 euroa” ei toteute u. Lukiokoulutuksen kehi ämissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja suunnitelmaan sisältyvät em. kehi ämistoimenpiteet valmistellaan lautakunnan päätöksen mukaises vuoden 2015 aikana. Kuitenkin tulosalueen toimintakate parani: vuoden 2013 linpäätöksessä toimintakate oli 6 819 400 euroa ja vuonna 2014 toimintakate on 6 274 353 euroa. Lukiokoulutuksen resurssi (tun kehys) on kuitenkin säilyte y edellisvuoden tasolla. Kansalaisopiston vuokrakuluissa ei saavute u opistolle asete ua vuotuista 10 000 euron säästötavoite a. Tämä johtui osin siitä, e ä opistolla oli syyslukukauden aikana käytössään laa enemmän kuin olisi todellisuudessa tarvi u (osa Päämajatalon opetuksesta olisi voitu järjestää luokkahuoneita pienemmissäkin loissa, mu a Päämajatalon loissa ei toimintavuoden aikana tehty sellaisia lamuutoksia, joilla lojen käy ö olisi voitu op moida). Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Tukipalveluiden sisäinen valvonta on järjestyksessä ja talouspäällikkö vastaa ali lityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaano oa on vähenne y/poiste u työpisteissä, joissa muutos on mahdollista. Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisilla tulosalueilla noudatetaan sivistystoimen toimintasääntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Ne ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksen tekoa. Sivistystoimiala jakaantuu seitsemään tulosalueeseen, joilla kaikilla on vastuullinen johtaja. Sivistystoimenjohtajan apuna johtamisessa ja kehi ämisessä on johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden päälliköt, talouspäällikkö, hallintopäällikkö, hallintosihteeri, henkilöstösihteeri/ palvelussuhdepäällikkö, johdon sihteeri sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Päätösten oikeaa täytäntöönpanoa on valvo u erityises palkanlaskennan yhteydessä yksiköiden päätöksenteko-osaamisen kehi ämiseksi henkilöstöasioissa. Tavoi eiden toteutumista on seura u kh:n ase aman seuranta-aikataulun mukaises . Varojen käytön valvontaa on suorite u lautakuntatasolla kuukausi ain järjestetyn seurannan avulla. Yksikköjen varojen käytön valvontaa ovat suori aneet tulosaluepäälliköt, jotka raportoivat kuukausi ain lanteesta seurannan yhteydessä. Talouspäällikkö on kaksi kertaa vuodessa tehnyt vertailun peruskoulujen ja lukioiden määrärahojen rii ävyydestä. Toimialan johto tekee seurannan yhteydessä lanneanalyysin ja tarvi avat toimenpide-ehdotukset, jo a talous pysyy annetuissa raameissa. Riskien hallintaan lii yvät ali lityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja ali litysohjeen mukaises . Hyväksymiskäytännöt on vahviste u käy ösuunnitelmien yhteydessä ja asiatarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Riskienhallinta-analyysiin ei ole erityistä järjestelmää, analyysejä on tehty tapauskohtaises . Aiemmin tode u hallinnon riskitekijä sijaistamisten osalta on pyri y ratkaisemaan auko omaksi kaikilla tasoilla. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeiste u käy ösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailute u hankintasäännön mukaises . Hankintapalvelujen kilpailu amia sopimustoimi ajia on hyödynne y palvelu- ja tavarahankinnoissa. Hanketoiminta on laajentunut merki äväksi. Merki ävä osa on ollut seudullisia ja muita yhteistyöhankkeita. Hankkeiden talousseuranta on vahvistunut henkilöstöjärjestelyillä. Hankkeet ovat toteutuneet tavoi een mukaises ja ne ovat tukeneet koulujen toimintaa. Hankerahoituksella on saatu lisä yä koulutukseen uuden etotekniikan lai eistoa. Päätösten oikeellisuu a seurataan kaupunginhallituksen ohjeen mukaan ja mm. o o-oikeuden toteutumiseksi tehtävän ilmoitusmene elyn avulla niin viranhal ja- kuin lautakunnan tasolla. Seudullisia palvelutuotantosopimuksia on tarkiste u tarpeen mukaan. Sopimusten toteu amisesta on käyty palvelusopimusneuvo elut ja palautekeskustelut ennen talousarvion valmistelua, missä yhteydessä käsitellään palaute edelliseltä sopimuskaudelta, tulevan kauden ostopalvelujen laajuus, laatu ja määrä sekä vaikutukset kustannuksiin. Sopimukset on koo u yhteen sähköiseen edostoon. 118 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Toimenpide Koulutuksen ulkopuolelle Liputus-hanke, koppi pudokkaisjääneet 17-24-vuotiaat, %- ta: koulujen henkilöstö osallisosuus: tavoite 7,5 tuu sähköisen järjestelmän käyttämiseen. Perusopetuksen yläkoulujen ja toisen asteen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen: jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa %-osuus: tavoite: nollatoleranssi Vastuutus toimialalla Sivistystoimenjohtaja Harrastustoiminnan mahdollistaminen kouluilla: koulukerhot, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, KAMU-toiminta (yhdessä MLL:n kanssa). Kerhotoiminnan jatkuvuuden varmistaminen -> resurssien turvaaminen perusja hankerahoituksella sekä 3. sektorin toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. (KAMU=KAveriksiMUlle; MLL=Mannerheimin lastensuojeluliitto) Kasvatuskumppanuustoiminnan vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Kasvatus- ja opetusjohtaja Varhainen puuttuminen, KiVakoulutoiminta: puuttumisen kynnyksen madaltaminen luomalla ohjeistus ja jalkauttamalla toimintamallit kaikkiin kouluyksikköihin. (KiVa=Kiusaamisen Vastainen toiminta) Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja 119 Toteutuminen Tajua Mut!-sähköinen järjestelmä (Liputus) on pilottikäytössä, henkilöstöä on koulutettu ja kannustettu sähköisen toimintamallin käyttöön. Liputuksia tehtiin lähes 80. Viiden nuoren kohdalla saatiin lupa aloittaa yhteistyö. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista ohjeistusta ja toimintamallia on viety käytäntöön ja kehitetään edelleen. Mm. tällä toiminnalla vahvistetaan yhteistyötä aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen toimijoihin. Lasten havainnointi ja sosiaalisten taitojen ohjaus on arkipäivää varhaiskasvatuksessa. Oppilaskunnat toimivat kaikilla kouluilla ja tukioppilastoimintaa järjestetään yläkouluilla. KAMU-toiminta on käynnistetty yhteistyössä MLL:n kanssa. Uuden lain myötä oppilashuoltoryhmien toimintaa on kehitetty yhteisöllisempään suuntaan. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti ja päivittäin on mahdollisuus kohdata vanhempia. Moniammatilliset aluevarput kokoontuvat säännöllisesti. Varhaisen välittämisen menetelmät ja käsikirja on käytössä kaikissa yksiköissä. Vanhempainiltoja on kehitetty osallistavampaan suuntaan. Mahdollisuus henkilökohtaisiin huoltajatapaamisiin on olemassa ja tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä koolle. Neuvottelukunnat toimivat kaikilla kouluilla. Varhaisen puuttumisen ja välittämisen menetelmät ja käsikirja on käytössä kaikissa yksiköissä. Uusi oppilashuoltolaki edellyttää yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää toimintatapaa mm. kiusaamiseen puuttumisessa (tilanne selvitetään joka toinen vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveystutkimuksen avulla, seuraava tutkimusvuosi on 2015). Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Toimenpide Päihteiden käytön vähenSosiaali- ja terveystoimen ja täminen terveitä valintoja sivistystoimen yhteistyön monija elämänarvoja vahvistapuolistaminen ja tiivistäminen malla (alkoholin käyttö, ”yhteen sovittava johtaminen”humalajuominen, tupahankkeen avulla (opiskeluhuolkointi, laittomat huumeet lon tehostaminen, matalan - %-osuus) kynnyksen toiminta Olkkarissa); varhainen puuttuminen, nollatoleranssi koulujen toiminnassa Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite 500 000 Museoiden kävijät tavoite 30 000 Orkesterin kuulijamäärä tavoite 17 000 Uimahallikäynnit tavoite 185 000 Teatterin kävijämäärät tavoite 55 000 Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu – hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Vastuutus toimialalla Kasvatus- ja opetusjohtaja Sivistystoimen johtaja Toteutuminen Kaikille kuudesluokkalaisille järjestetään vuosittain osallistava ja toiminnallinen päihdevalistustilaisuus yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintamalli päihteiden käyttöön puuttumiseen on valmisteltu yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Yläkouluilla päihdevalistus on osa terveydenhuollon opetussuunnitelmaa. Tilanteita selvitetään ja niihin puututaan yhteistyössä poliisin, nuorisotoimen, Olkkarin, kouluterveydenhuollon ja huoltajien kanssa. KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku tarjoaa vuosittain suunnitelmallista ja säännöllistä kulttuurikasvatusta kaikille varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ikäryhmille. Osallistuttiin Täydellisen liikuntakuukauden toimintaan ja tapahtumiin. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Mikkelin mainekuvan Verkkopalvelujen ajan tasalla kehitys: pitäminen, tavoite imagotutkimuktiedottamisen oikea-aikaisuus sessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %-osuus: tavoite 75 Rekrytointiprosessi – houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Vastuutus toimialalla Toteutuminen Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Toimitaan annetun ”Asiakaspalvelulupauksen” mukaisesti. Henkilöstö on osallistunut erilaisiin koulutuksiin. Varhaiskasvatuksen palvelukoordinaattorit kohtaavat ja palvelevat asiakkaita” yhden luukun” periaatteella. On rekrytoitu kelpoista ja osaavaa henkilöstöä. ICT-laitteet ja verkot eivät kaikilta osin ole vielä ajan tasalla. Kuntarekryn käyttöönotto on edistänyt rekrytointiprosessia. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja 120 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Koululaisten luontopäivien Kasvaminen ja oppiminen luonmäärä/koululainen/vuosi: toympäristössä, luonnossa tavoite 3,5 toimiminen: luontopäivät ja luontoretket sisällytetään osaksi opetussuunnitelmaa Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. Ympäristöohjelmat käyttöön joka yksikössä, kierrätyksen tehostaminen, energiakulutuksen seuranta; sähköisten opetusmateriaalien/verkkokurssien suunnitelmallinen käyttöönottaminen sisällytetään opetussuunnitelmiin niiden uudistamistyössä Palveluverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen; sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikea-aikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) Vastuutus toimialalla Toteutuminen Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, toimiminen ja luontoretket ovat arkipäivän toimintaa. Myös kouluissa luontoretkiä tehdään - luontopäivien määrätavoite on saavutettu. Kestävän kehityksen suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Sivistystoimen hallinnossa (lähes kaikki) henkilökohtaiset tulostimet on korvattu ”käytävätulostimilla”. Kiinnitetään huomiota kaikkien sähkölaitteiden on/off-tilaan. Paperinkeräystä on edelleen tehostettu. Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin on puututtu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Palvelu: Johtamisen tukipalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Kasvatus ja opetuslautakunta Kokousten määrä yhteensä kpl 12,00 11,00 11,00 11,00 100,0 % Nettokustannus/kokous 3 024 2 591 2 591 2 670 103,0 % Kustannukset netto € 36 287 28 500 28 500 32 037 112,4 % Yleiset tukipalvelut Kustannukset € 495 098 538 500 538 500 495 825 92,1 % Tuotot € -15 381 -12 500 -12 500 -11 237 89,9 % Netto € 479 717 526 000 526 000 484 589 92,1 % Projektit Kustannukset € 1 300 1 600 1 600 1 723 107,7 % Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 1 300 1 600 1 600 1 723 107,7 % Johtamisen tukipalvelut yhteensä Kustannukset € 532 684 568 600 568 600 529 586 93,1 % Tuotot € -15 381 -12 500 -12 500 -11 237 89,9 % Netto € 517 303 556 100 556 100 518 349 93,2 % Viestit tilaajalle Henkilöstön eläköitymisten yhteydessä korvausrekrytointeja ei toistaiseksi ole tehty, vaan tehtäviä on järjestelty uudelleen. 121 Palvelu: Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Lukio Varsinaiset opiskelijat kpl 925 872 872 871 99,9 % € / varsinainen opiskelija €/opiskelija 7 616 7 710 7 710 7 431 96,4 % Aineopiskelijoiden lukumäärä kpl 188 194 194 186 95,9 % Opetuskurssien lukumäärä kpl 1 164 1 040 1 040 1 007 96,8 % € / opetuskurssi €/kurssi 6 052 6 462 6 462 6 427 99,5 % Opetuskurssit / opiskelija kpl/opisk. 1,26 1,19 1,19 1,16 96,9 % Yhteensä € 7 041 427 6 720 600 6 720 600 6 472 457 96,3 % Tuotot € -352 040 -372 500 -372 500 -321 094 86,2 % Netto € 6 689 387 6 348 100 6 348 100 6 151 363 96,9 % Oppilashuolto € / oppilas €/oppilas 24,49 30,06 30,06 73,02 242,9 % Yhteensä € 22 645 26 200 26 200 63 604 242,8 % Tuotot € 0 0 0 -3 168 Netto € 22 645 26 200 26 200 60 436 230,7 % Lukio yhteensä Toiminnan kulut yhteensä € 7 211 621 6 837 800 6 837 800 6 616 456 96,8 % Tuotot € -392 270 -400 000 -400 000 -342 103 85,5 % Tuotot % kuluista % 5,4 5,8 5,8 5,2 89,7 % Netto € 6 819 351 6 437 800 6 437 800 6 274 353 97,5 % Viestit tilaajalle Tulosalueelle osoitettuja toimenpiteitä ”lukiotoimipisteet 200 000 euroa” ja ”etä- ja aikuislukion uudistettava organisaatio 50 000 euroa” ei toteutettu. Lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja suunnitelmaan sisältyvät em. kehittämistoimenpiteet valmistellaan lautakunnan päätöksen mukaisesti vuoden 2015 aikana. Rekrytoitiin ITtukihenkilö 122 Palvelu: Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Vastuuhenkilö: Seija Manninen TP 2013 Päiväkoti, asiakkaat Alle 3-vuotiaita Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsevat) € / asiakas Kulut Tuotot Netto Esiopetus, päiväkoti- ja esiopetusasiakkaat 3-6v pelkässä esiopetuksessa € / asiakas Kulut Tuotot Netto Vuorohoito, asiakkaat € / asiakas Kulut Tuotot Netto Erityispäivähoito kulut Tuotot Netto Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja vuorohoito) € / asiakas joista erityistä tukea tarvitsevat € / läsnäolopäivä Kulut Tuotot Netto Ryhmis, asiakkaat € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Perhepäivähoito hoitajan kodissa, asiakkaat € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Perhepäivähoitopaikat yhteensä Alle 3-vuotiaita Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsevat) € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto Kotihoidontuella hoidettavat lapset € / hoitopaikka (asiakas) Kulut Tuotot Netto kpl % TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 1 066 99,3 % 14 86,6 % 1 070 15 1 074 16 1 074 16 % €/asiakas € € € 23 10 738 11 489 281 -1 567 357 9 921 924 20 10 829 11 630 600 -1 605 800 10 024 800 20 10 829 11 630 600 -1 605 800 10 024 800 14 10 685 11 389 835 -1 516 094 9 873 742 70,1 % 98,7 % 97,9 % 94,4 % 98,5 % kpl kpl €/asiakas € € € kpl €/asiakas € € € € € € 345 190 9 669 3 335 975 -33 625 3 302 350 331 8 412 2 784 490 -302 136 2 482 354 14 381 0 14 381 443 135 7 037 3 117 400 -20 000 3 097 400 214 13 807 2 954 700 -295 300 2 659 400 5 400 0 5 400 443 135 7 037 3 117 400 -20 000 3 097 400 214 13 807 2 954 700 -295 300 2 659 400 5 400 0 5 400 372 126 8 477 3 153 509 -26 155 3 127 354 247 13 022 3 216 347 -319 260 2 897 087 11 332 0 11 332 84,0 % 93,4 % 120,5 % 101,2 % 130,8 % 101,0 % 115,4 % 94,3 % 108,9 % 108,1 % 108,9 % 209,9 % kpl €/asiakas kpl €/pvä € € € kpl €/asiakas € € € 1 592 11 073 163 62 17 624 127 -1 903 118 15 721 009 164 12 156 1 993 571 -229 054 1 764 517 1 423 12 444 224 64 17 708 100 -1 921 100 15 787 000 123 11 655 1 433 600 -196 600 1 237 000 1 423 12 444 224 64 17 708 100 -1 921 100 15 787 000 123 11 655 1 433 600 -196 600 1 237 000 1 439 12 349 184 65 17 771 023 -1 861 509 15 909 515 150 13 472 2 020 734 -245 710 1 775 024 101,1 % 99,2 % 82,1 % 100,5 % 100,4 % 96,9 % 100,8 % 122,0 % 115,6 % 141,0 % 125,0 % 143,5 % kpl €/asiakas € € € kpl % 182 12 283 2 235 486 -318 464 1 917 022 346 49 168 14 755 2 478 800 -280 800 2 198 000 291 52 168 14 755 2 478 800 -280 800 2 198 000 291 52 162 13 166 2 132 881 -240 670 1 892 211 312 49 96,4 % 89,2 % 86,0 % 85,7 % 86,1 % 107,2 % 93,9 % % €/asiakas € € € 5 12 223 4 229 057 -547 518 3 681 539 5 13 445 3 912 400 -477 400 3 435 000 5 13 445 3 912 400 -477 400 3 435 000 4 13 313 4 153 615 -486 380 3 667 235 74,6 % 99,0 % 106,2 % 101,9 % 106,8 % kpl €/asiakas € € € 773 3 418 2 641 949 0 2 641 949 837 3 345 2 800 100 0 2 800 100 837 3 345 2 800 100 0 2 800 100 765 3 495 2 673 432 0 2 673 432 91,4 % 104,5 % 95,5 % 123 209,9 % 95,5 % TP 2013 Yksityisen hoidon tukilapset kpl € / hoitopaikka (asiakas) €/asiakas Kulut € Tuotot € Netto € Muu kuntakohtainen tuki, asiakas kpl € / asiakas (tai muu suorite) €/asiakas Kulut € Tuotot € Netto € Yhteensä hoidon tuella kpl € / hoitopaikka (asiakas) €/asiakas Kulut € Tuotot € Netto € Hallinto ja muut yhteiset erät Kulut € € / asiakas €/asiakas Tuotot € Netto € Kulut yhteensä € € / asiakas * €/asiakas Tuotot yhteensä € Yhteensä lapsia kpl Päivähoito netto € Perusopetuspalvelut Peruskoulut, oppilaita kpl joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kpl Tuntia, koulut h € /oppilas € Tuntiresurssit per oppilas h/oppilas Luokkien keskikoko hlö Koulut yhteensä € Tuotot € Netto € 11-v oppivelvollisuus, oppilaita kpl € /oppilas €/oppilas 11-v oppivelvollisuus yhteensä € Tuotot € Netto € Aamu- ja iltapäivätoiminta, osallistujia kpl € / osallistuja €/osallistuja Aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteensä € Tuotot € Netto € Oppilashuolto, oppilaita kpl € / oppilas €/oppilas Yhteensä € Tuotot € Netto € Perusopetus yhteensä, oppilaita kpl Tuntia, perusopetus h € /oppilas €/oppilas Perusopetus yhteensä € Tuotot € Netto € TA 2014 471 5 584 2 629 866 0 2 629 866 536 5 536 2 967 200 0 2 967 200 536 5 536 2 967 200 0 2 967 200 Toteuma % TP2014/ TA2014 450 84,0 % 5 945 107,4 % 2 675 187 90,2 % 0 2 675 187 90,2 % 25 6 526 163 158 -5 048 158 110 1 269 4 283 5 434 973 -5 048 5 429 925 53 4 460 236 400 -12 000 224 400 1 426 4 210 6 003 700 -12 000 5 991 700 53 4 460 236 400 -12 000 224 400 1 426 4 210 6 003 700 -12 000 5 991 700 75 3 208 240 570 -8 669 231 901 1 290 4 333 5 589 189 -8 669 5 580 520 141,5 % 71,9 % 101,8 % 72,2 % 103,3 % 90,5 % 102,9 % 93,1 % 72,2 % 93,1 % 1 622 134 506 -140 438 1 481 696 28 910 291 9 453 -2 596 122 3 182 26 314 169 1 966 900 626 -105 000 1 861 900 29 591 100 11 710 -2 515 500 3 087 27 075 600 1 966 900 626 -105 000 1 861 900 29 591 100 11 710 -2 515 500 3 087 27 075 600 1 570 197 516 -150 482 1 419 715 29 084 024 10 433 -2 507 039 2 966 26 576 985 79,8 % 82,4 % 143,3 % 76,3 % 98,3 % 89,1 % 99,7 % 96,1 % 98,2 % 4 924 302 9 308,70 9 036,31 1,89 19,39 44 494 784 -1 356 409 43 138 375 101 20 871 2 116 338 -34 550 2 081 788 4 937 391 9 502,61 9 029,90 1,92 19,36 44 580 600 -1 129 500 43 451 100 100 22 922 2 292 200 0 2 292 200 4 937 391 9 502,61 9 070,41 1,92 19,36 44 780 600 -1 129 500 43 651 100 100 22 922 2 292 200 0 2 292 200 4 879 395 9 405,42 9 089,50 1,93 19,30 44 343 106 -1 306 994 43 036 112 103 19 862 2 049 746 -39 602 2 010 145 98,8 % 100,9 % 99,0 % 100,7 % 100,2 % 99,7 % 99,5 % 115,7 % 99,0 % 103,2 % 86,6 % 89,4 % 804 819 800 888 800 888 871 815 108,9 % 91,7 % 658 621 -76 445 582 176 5 025 79,57 399 895 0 399 895 5 025 9 562 9 809 47 669 638 -1 467 404 46 202 234 710 300 -45 000 665 300 5 037 94,42 475 600 0 475 600 5 037 9 657 9 770 48 058 700 -1 174 500 46 884 200 710 300 -45 000 665 300 5 037 94,42 475 600 0 475 600 5 037 9 657 9 810 48 258 700 -1 174 500 47 084 200 709 466 -84 819 624 647 4 982 84,68 421 827 0 421 827 4 982 9 663 9 872 47 524 145 -1 431 415 46 092 730 99,9 % 188,5 % 93,9 % 98,9 % 89,7 % 88,7 % 124 TA 2014 + lmr TP 2014 87,7 % 88,7 % 98,9 % 100,1 % 101,0 % 98,9 % 121,9 % 98,3 % TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 49 180 652 99,9 % -2 485 626 135,3 % 46 695 026 98,6 % Toiminnan kulut yhteensä € 49 294 116 49 213 800 49 413 800 Tuotot € -2 402 440 -1 836 500 -1 636 500 Netto € 46 891 676 47 377 300 47 777 300 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut yhteensä Toimintakulut € 78 204 407 78 804 900 79 004 900 78 264 677 99,3 % Toimintatuotot € -4 998 562 -4 352 000 -4 152 000 -4 992 666 114,7 % Toimintakate 73 205 845 74 452 900 74 852 900 73 272 011 98,4 % Viestit tilaajalle * Varhaiskasvatuksen €/asiakas poikkeaa ta-2014, koska laskentatapa on muuttunut. Laskee kulut yhteensä / laskennallinen lapsi. Laskennallisessa lapsessa siis esiopetuksen ja päivähoidon asiakkaat, osapäivähoidon lapset kertoimella 0,5 ja kahden paikalla olevat kertoimella 2. Tilinpäätöksessä 2014 siis (29 084 024) / (2609 + 357/2) = (29 084 024) / (2787,5) = 10 433. Kusannustehokkuutta on haettu tasapainotusohjelman mukaisesti palveluverkkoa tiivistämällä. Palvelu: Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: Matti Laitsaari TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 97,2 % 106,6 % 115,0 % 90,1 % 107,7 % 96,2 % 96,9 % 106,8 % 132,2 % 123,8 % 99,1 % Vapaa sivistystyö, opiskelija kpl 7 173 7 100 7 100 6 902 € / opiskelija €/opiskelija 272 275 275 293 Opetustunnit kpl 25 439 23 500 23 500 27 015 € / opetustunti €/opetust. 77 83 83 75 Kurssilaisia kpl 13 597 12 200 12 200 13 145 € / kurssilainen €/kurssil. 143 160 160 154 Peittävyys-% % 13,1 13 13 12,6 Toiminnan kulut yhteensä € 1 971 376 1 955 600 1 955 600 2 089 482 Tuotot € -551 672 -455 000 -455 000 -601 659 Tuotot % kuluista % 28 23 23,00 29,00 Netto € 1 419 704 1 500 600 1 500 600 1 487 823 Viestit tilaajalle Kansalaisopiston kurssitarjonta on edelleen monipuolistunut ja kokonaistuntimäärä on kasvanut. Kurssimaksutuottoja on näin ollen selvästi budjetoitua enemmän. Osa myönteisestä tulokehityksestä selittyy tosin hanketuloilla. Samalla myös henkilöstökustannukset eli lähinnä tuntiopettajille maksetut palkkiot ovat lisääntyneet. Opiskelijoita on ollut hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna ja tästä syystä opiskelijakohtainen yksikkökustannus on kasvanut. Kurssilaisia on ollut kuitenkin selvästi edellisvuotta enemmän ja kustannukset kurssilaista kohti ovat jääneet budjetoitua alhaisemmiksi, vaikka ovatkin nousseet suhteessa edellisvuoteen. Opetustuntikohtaiset kustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta. Opiskelijoilla tarkoitetaan yksittäisiä ihmisiä. Kurssilaisten määrä tarkoittaa eri kursseille ilmoittautuneiden henkilöiden määrää. Näin ollen kurssilaismäärään lasketaan useammalla kurssilla olevat opiskelijat useampaan kertaan. Oikea peittävyyslukema saadaan, kun suhteutetaan opiskelijamäärä väkilukuun. Tuottojen osuus kuluista on kasvanut. Talous Kasvatus- ja opetuslautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 5 219 500 -88 166 800 -82 947 300 Talousarviomuutokset 290 000 -118 000 172 000 125 Talousarvio muutosten jälkeen 5 509 500 -88 284 800 -82 775 300 Toteutuma 5 947 664 -87 500 200 -81 552 536 Poikkeama 438 164 784 600 1 222 764 Kul uuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tavoi eena on edistää kaupunkilaisten hyvinvoin a, harrastuneisuu a, lisätä poikkihallinnollisuu a, kehi ää toimintaympäristöjä, lisätä sähköisten palvelujen käy öä ja tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa kul uuri-palvelujen, liikuntaja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuo amisesta. Palvelusuunnitelma Kul uuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvoin a edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuo avat monipuolista ja laadukasta kul uuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohja uja e ä omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasva amaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehi ämällä käy äjälähtöisiä palveluja ja markkinoin a. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallises lähipalveluita, joiden järjestäminen maan eteellises laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Jos halutaan, e ä palvelut ovat käyte ävissä eri puolilla kaupunkia, lautakunnan alaisista toiminnoista ei voi enää vähentää resursseja. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään palvelutarjontaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuo amista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Esimerkkinä poikkihallinnollisesta työstä ovat kirjastojen ja yhteispalvelupisteen yhteisen asiakaspalvelun kehi äminen sekä Kul uuriKameli ja Kul uuripolku. Lautakunnan alaiset toimialat vaiku avat myönteises Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kul uurikaupunkina. Palvelusuunnitelman toteutuminen Yleisten kul uuripalveluiden palvelusuunnitelma toteutui vuonna 2014 suunnitelman mukaises . Poikkihallinnollisen Kul uuripolun ja KulttuuriKamelin toimintaa jatke in ja kehite in edelleen. Ikäihmisten kul uuripalveluja tuote in yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, muun muassa taiteilijavierailujen kau a laitoksiin. Tapahtumia järjeste in vuoden aikana huomioiden myös Mikkelin syntymäpäivä ja Mikkelinpäivä. Kaupungin perinteisistä tapahtumista järjeste in valtakunnallinen Veteraanipäivän juhla sekä Itsenäisyyspäivän juhla. Uutena tapahtumana järjeste in syksyllä Mikkeli Art & Design week. Valtakunnan tasolla kult-tuuripalvelut jatkoi yhteistyötä 11 kunnan muodostaman verkostomallisen lastenkul uurikeskus Verson, Itäisen tanssin aluekes-kuksen ja Tea erin osaamiskeskuksen kanssa. Kul uuripalvelut koordinoi Mikkelin kaupungin osalta Kuntaliiton, 24 kaupungin ja Cuporen (Kul uuripolii nen tutkimuksen edistämissää ö) yhteistä kul uuritoiminnan kustannusten edonkeruuhanke a. Käy ä-jälähtöisiä ja erityises sähköisiä palveluja kehite in o amalla käy öön sosiaalinen media, perustamalla kul uuripalveluille oma Facebook -sivusto. Kirjaston osalta talouden tasapaino amistoimenpiteet joh vat siihen, e ä uuden kirjastoauton investoinnista luovu in syksyn 2014 talousarvioneuvo eluissa. Tämä tarkoi aa sitä, e ä kirjastopalvelujen tuo amiseen joudutaan poh maan uusia tuotantotapoja niin, e ä myös haja-asutusalueiden kirjastopalvelut pystytään turvaamaan. Henkilöstöresurssi on ehdo omassa minimissä nykyisellä palvelurakenteella. Palvelujen kehi ämiseen ei ole rii ävää resurssia, vaikka osa ru initoimista on automa soitu ja ulkoiste u. Työhyvinvoin suunnitelma päivite in ja siinä esiin noste uja seikkoja pyri in edistämään. Henkilökohtaisia kehi ämissuunnitelmia pyri in toteu amaan muun muassa suunni elemalla maakuntakirjaston koulutustarjo n niin, e ä se palveli myös Mikkelin kaupunginkirjaston koulutustarpeita. Tiimimäinen toimintatapa on pikkuhiljaa vakiintumassa. Kirjastojen ja yhteis-palvelupisteen yhteisen asiakaspalvelun kehi ämistä jatke in. An olassa kirjasto ja yhteispalvelu muu vat An ola-talolle remontoituihin yhteisiin loihin ja Haukivuorella yhteispalvelulle remontoi in lat kirjaston yhteyteen. Museotoimen tulosalueella rakennetun kul uuriperinnön ja kul uurimaiseman osalta palvelusuunnitelma toteutuu poikkihallinnollisen Mikkelin kul uuriympäristötyöryhmän toiminnan kau a. Työryhmä kokoontuu säännöllises ja tuo esim. asemakaavoitus-prosesseissa kulttuuriperintönäkökulman esiin. Kul uuriperintöohjelma heijastuu myös Ympäristön hyvinvoin –työryhmän työssä ja linjauksissa. Mikkelin Seutuwiki –portaalia päivitetään jatkuvas . Vuonna 2013 yhteistyössä opetustoimen kanssa aloite u Museolinkki-toiminta jatkuu. Toiminnan tuloksena kouluille tuotetaan museopedagogista opetusmateriaalia. Museotoimi osallistui koululaisille suunna uun Kul uuripolku- ja päiväko -ikäisille suunna uun Kul uuriKamelitoimintaan vuonna 2014. Liikuntapalvelut on ollut yksi kaupungin merki ävimmistä tulosalueista työllistetyn työvoiman käytössä. Liikuntapalvelut on käy änyt aiempina vuosina runsaas määräaikaista työlliste yä työkykyistä henkilöstöä liikuntapaikkojen hoitotehtävissä. Kaupunki on suunnannut työllistämistoimenpiteitä pitkäaikaistyö ömiin ja nuoriin, mikä on kohderyhmän kannalta hyvä linjaus, mu a liikuntapaikkojen hoitoon ei ole enää saatu yhtä paljon eikä yhtä osaavaa työvoimaa kuin aiemmin. Linjaus on heikentänyt liikuntapaikkojen hoitoon käytössä olevaa henkilöstöresurssia, sillä liikuntapalveluiden oma henkilöstömäärä ei ole rii ävä pitämään koko liikuntapaikkaverkostoa kunnossa. Lisäksi liikuntapalvelut on luopunut yhdestä liikuntapaikkojen hoitajan toimesta. Haja-asutusalueiden liikuntapaikkojen hoidossa on käyte y ostopalvelua, mikä on toiminut hyvin. Priorisoinnilla liikuntapaikat on pysty y hoitamaan hyvin ja joiltakin osin kohtuullisen hyvin. Liikuntapaikkojen käy öä tarkkaillaan, ja vain vähän käyte yjä liikuntapaikkoja pyritään palveluverkkosuunnitelman mukaises karsimaan. Etsivä nuorisotyö on nivoutunut olennaiseksi osaksi nuorten monialaisia matalan kynnyksen palveluja. Asiakkuuksia on niin paljon, e ä työn rajaamista joudutaan mie mään jatkuvas . Etsivä nuorisotyö on ollut myös yksi kaupungin toimenpiteistä nuorisotakuun hoitamisessa työllistämisen hoidon uudelleensuuntaamisen lisäksi. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan määräaikaisin työsopimuksin val onapuun turvautuen. Määräaikaisuus aiheu aa työntekijöiden vaihtuvuu a ja epävarmuu a työn jatkuvuudelle. Kaupunginorkesteri on tuo anut monipuolista konser toimintaa niin paikallisten, alueellisten kuin kansainvälisten musiikkitoimi-joiden kanssa. Vierailukonser en määrää on lisä y, ja niillä on tavoite u monipuolinen yleisöpohja. Orkesteri on esiintynyt ja näy äytynyt ak ivises pääkonser salinsa ulkopuolella. Suomessa pide yjen konser en kuulijamäärä on kasvanut 24 %. Orkesteri on aloi anut konser ensa internet-lähetykset konser tarjonnan saavute avuuden edistämiseksi. Suorat internet-lähetykset ovat saavu aneet yli 4000 katsojaa, ja lähetyksiä on katso u useissa maissa. Mikkelin Tea eri saavu uuden katsojaennätyksen 58 464 katsojaa vuonna 2014. 126 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot yli vät talousarvion lähes 40 000 eurolla. Toimintakulut ali vat vastaavas alkuperäisen talousarvion noin 440 000 eurolla. Henkilöstökulut ali uivat lähes 240 000 eurolla ja palvelujen ostot noin 185 000 eurolla. Valtuusto myönsi syksyllä liikuntapalveluille 109 000 euron lisämäärärahan ka amaan jäähalliyh ön heinäkuussa nostamaa yh övas ke a. Kul uuri-, nuorisoja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan toimintakate muodostui noin 470 000 euroa talousarviota paremmaksi. Talouden tasapaino aminen Kul uuripalvelut sääs tasapainotusohjelman mukaises avustuksista 6 200 euroa. Kirjastolla, museolla ja orkesterilla ei ollut vuodelle 2014 kohdentuvaa tavoite a talouden tasapaino amisohjelmassa. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on jatke u sellaisista loista luopumista, joilla ei ole merki ävää roolia palveluiden tuotannossa. On ir sano u Moision nuoriso la ja Kuomapir Ris inasta sekä he alkuvuodesta 2014 Norolan nuoriso la. Lisäksi ir sano in Haukivuoren nuorisotalo, sillä nuorisotyö siirtyy vuoden 2015 alussa uusiin loihin yhtenäiskoululle. Myös vanhat Starligh n neliöt ir sano in, sillä keskustan nuoriso la siirtyi Olkkarin kanssa samaan kiinteistöön, jolloin lojen jatkuva yhteiskäy ö sosiaalipalveluiden kanssa mahdollistui. Luovu in liikuntapaikkojen hoitajan ja jäähallin siivoojan toimista. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Tulosalueet nouda avat sisäisen valvonnan ohjeita. Talouden ja toiminnallisten tavoi eiden toteutumista seurataan jatkuvas , ja niistä raportoidaan kuukausi ain (talous) ja puolivuosi ain (toiminnalliset tavoi eet). Kuukausi ain tehtävän talousseurannan ja tuloskor n kau a on arvioitu ja kehite y toimintaa ja palveluita. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten nouda amista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuu a on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Hankinnat on tehty hankintasäännön mukaan. Riskien hallintaan lii yvät ali lityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja ali litysohjeen mukaises . Hyväksymiskäytännöt on vahviste u käy ösuunnitelmien yhteydessä ja asiatarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Talouteen lii yvät tehtävät on erityte y mm. laskujen asiatarkastuksen ja hyväksynnän sekä hankintojen osalta. Riskienhallinta-analyysiin ei ole erityistä järjestelmää, analyysejä on tehty tapauskohtaises ja erityises valmiussuunni elun yhteydessä. 127 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistraToimenpide tegiasta Ei yhtään läheistä ystävää Matalan kynnyksen palvelut ja %-osuus: palveluiden piiriin hakeutuvien tavoite: 8-9 lk:t 6,5 palveluiden kehittäminen ja tavoite: ammattikoululaiturvaaminen. set 24 tavoite: lukiolaiset 18 Humalajuominen, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 7 tavoite: ammattikoululaiset 30 tavoite: lukiolaiset 20. Tupakointi päivittäin, %osuus: tavoite: 8-9 lk:t 10 tavoite: ammattikoululaiset 32 tavoite: lukiolaiset 5 Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet tavoite: 8-9 lk:t 5 tavoite: ammattikoululaiset 15 tavoite: lukiolaiset 8 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 30.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 17.000 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja yhteistyössä 24.000 tavoite: kävijämäärät kohdeavustetuissa tapahtumissa 32.000 Vastuutus toimialalla Toteutuminen Liikunta- ja nuorisojohtaja, kirjastotoimen johtaja Kirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteishankkeen puitteissa on järjestetty koulutusta kirjaston ja nuorisopalveluiden työntekijöille nuorten ohjaamisesta erilaisten vaikutuskanavien käyttöön. Nuorille järjestettiin neljä työpajaa Hanke jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. Nuorisopalvelut on siirtänyt keskustan nuorisotilan Olkkarin yhteyteen, vanhasta tilasta luovuttiin. Tilojen yhteiskäyttö sosiaalipalveluiden kanssa on toteutunut, Olkkarin monialaista matalan kynnyksen palvelua on saatavilla yhdestä pisteestä. Ryhmäytykset kaikille 7- luokille toteutettu (mukana alueen nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä). Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Liikunta- ja nuorisojohtaja Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Päihdekoulutusta etsivälle nuorisotyölle kuusi kertaa. Nuoriso-ohjaajat ja etsivät nuorisotyöntekijät tehneet yhteistyötä päihde-epäilyissä ja etsivät nuorisotyöntekijät jalkautuneet tarpeen mukaan nuorisotaloille ja niiden alueelle. Nuorisotyön jalkautumista nuorten suosimaan kauppakeskukseen on jatkettu koko vuosi. Kulttuurin ja tiedon saatavuuden parantaminen uusilla tietopalvelujärjestelmillä. Uusien viestintäja markkinointikanavien hyödyntäminen. Sivistystoimenjohtaja ja tulosalueiden päälliköt Kirjasto on ottanut käyttöön Twitterin ja Instagramin syyskuussa. Niitä hyödynnetään erityisesti tapahtumaviestinnässä. Facebookia käytetään monipuolisemmin tiedottamiseen ja aineistovinkkaukseen. Kirjastossa aloitettiin keväällä lukupiiri, joka oli niin suosittu, että ryhmiä jouduttiin perustamaan kaksi, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Syyskuussa aloitti Lukulanka, jossa yhdistetään kirjallisuus ja käsityöt. 128 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistraToimenpide tegiasta tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 22.000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 Vastuutus toimialalla Toteutuminen Vuonna 2013 hankerahalla aloitettujen Taidemusiikkiklubin ja Avoimen lavan toimintaa jatkettiin ja kehitettiin. Taidemusiikkiklubi kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa, ja Avoin lava ottaa vastaan esiintyjiä joka keskiviikko. Kirjastoissa käytiin yhteensä 523 071 kertaa. Käyntejä verkkokirjastossa oli 193 023. Uimahallien käyntikerrat 171 608 (Rantakeidas 112 162, Naisvuori 59 446). Aikuisten alkeisuimakouluun ei tullut osallistujia, mutta tekniikkauimakouluryhmä otettu myös Naisvuoreen Rantakeitaan lisäksi. Ohjatun vesijumpan kävijämäärät ovat lisääntyneet jumppien ajankohtaa muuttamalla (ennen noin 20 henkeä/jumppa, nyt jopa 40). Lasten uimakouluja on lisätty 5 kpl. Elokuusta alkaen lisätty kaksi vesijumpparyhmää Rantakeitaaseen, syyskuusta alkaen lisätty yksi aamu-uintiaika Rantakeitaaseen. Vain naisille suunnatun uimavuoron ajankohdan muuttaminen Naisvuoressa on tuonut lisää asiakkaita, sekä kantaväestöä että maahanmuuttajataustaisia. Yleisten kulttuuripalvelujen kävijämäärä omissa ja yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa oli 21 000 henkilöä. Kohdeavustetuissa tapahtumissa kävijöitä oli 10 000. Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä oli 20 000. Orkesterin kuulijamäärä vuonna 2014 on 13578. Vierailukonserttien määrää on lisätty ja niillä on tavoitettu monipuolinen yleisöpohja. Suomessa pidettyjen konserttien kuulijamäärä on kasvanut erittäin merkittävästi, 24 % - yli 2600 kuulijan lisäys - vaikka kokonaiskuulijamäärä vuoteen 2013 verrattuna onkin laskenut. Orkesteri on myös aloittanut konserttiensa internetlähetykset konserttitarjonnan saavutettavuuden edistämiseksi. Suorat internet-lähetykset ovat saavuttaneet yli 4000 katsojaa, ja lähetyksiä on katsottu useissa maissa. Mikkelin teatterin uusi katsojaennätys 58464. 129 ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Työttömyysaste, %-osuus: tavoite: alle 25-vuotiaat 10 Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen Matalan kynnyksen palvelut ja etsivä nuorisotyön palveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Liikunta- ja nuorisojohtaja Etsivässä nuorisotyössä 1128 käyntiä/tapaamista. Palveluverkkotyöryhmä esitti raportissaan etsivän nuorisotyön vakinaistamista. Lautakunta esitti vakansseja (5 htv) perustettavaksi Ta 2015 yhteydessä, mutta asia ei edennyt jatkopäätöksenteossa. Määräaikaisuus ja työmuodon riippuvuus valtionapumäärärahoista jatkuu. Vastuutus toimialalla Toteutuminen Liikunta- ja nuorisojohtaja Ennallaan liikuntapalveluiden vastuulla olevien reittien suhteen. Liikuntapalvelut on keskittymässä Säynätin reitin ylläpitoon. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistraToimenpide tegiasta Hoidettujen ja opastettuKeskitytään tiettyihin valikoituijen retkeilyreittien ja luonhin reitteihin ja pidetään ne topolkujen pituus (43km): kunnossa. tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %:sesti. 130 Palvelu: Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ja avustukset Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TP 2013 Kokousten määrä yhteensä Nettokustannus/kokoukset Kustannukset Tuotot Netto Avustukset Teatteri Musiikkiopisto Mikaeli Avustukset yhteensä Toimintakulut yhteensä kpl €/kokous € € € htv €/htv kpl € € TA 2014 TA 2014 + lmr 11 3 198 35 177 0 35 177 11 2 518 27 700 0 27 700 11 2 518 27 700 0 27 700 1 158 000 385 000 728 192 2 271 192 2 306 369 1 175 400 390 800 771 000 2 337 200 2 364 900 1 175 400 390 800 771 000 2 337 200 2 364 900 TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 11 100,0 % 3 413 135,5 % 37 542 135,5 % 0 37 542 135,5 % 1 175 400 390 800 755 726 2 321 926 2 359 468 100,0 % 100,0 % 98,0 % 99,3 % 99,8 % Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö Marita Kajander TP 2013 Järjestöjen kulttuuriav. järjestömäärä Avustettujen järjestöjen jäsenmäärä Kävijämäärä tapahtumissa, johin myönnetty kohdeavustusta Säännöllistä toimintaavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä € / jäsen Yhteensä Muu kulttuuritoiminta, asiakkaat € / asiakas € / käynti Yhteensä Tuotot Netto Toiminnan kulut yhteensä Tuotot € / asukas Netto Asiakkaat yhteensä Käynnit yhteensä Tilaisuudet yhteensä Avustettavien järjestöjen jäsenmäärä yhteensä Järjestöjen jäsenet yhteensä Ammatillinen henkilöstö Sairauspoissaolot per työntekijä Toimitilat Käynnit/tilaisuus €/avustetun järjestön jäsen €/toimitila m2 Toimintakulut/asiakas Toimintakulut/tilaisuus Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 kpl 71 65 65 55 84,6 % kpl 7 303 5 000 5 000 6 500 130,0 % 35 000 20 000 20 000 20 000 100,0 % €/jäsen € 20 000 19,36 141 371 20 000 30,60 153 000 20 000 30,60 153 000 20 000,00 18,96 123 256 100,0 % 62,0 % 80,6 % kpl €/asiakas €/käynti € € € € € €/asukas € kpl kpl kpl 20 574 18,32 18,32 376 836 -24 522 352 314 518 207 -24 522 9,45 493 685 20 574 20 574 526 22 000 20,80 20,80 457 700 -17 600 440 100 610 700 -17 600 12,49 593 100 22 000 22 000 400 22 000 20,80 20,80 457 700 -17 600 440 100 610 700 -17 600 12,49 593 100 22 000 22 000 400 21 000 19,70 19,70 413 761 -20 632 393 129 537 017 -20 632 9,83 516 385 21 000 21 000 430 95,5 % 94,7 % 94,7 % 90,4 % 117,2 % 89,3 % 87,9 % 117,2 % 78,7 % 87,1 % 95,5 % 95,5 % 107,5 % 61 7 303 65 5 000 4 65 5 000 4 55 6 500 4 84,6 % 130,0 % 100,0 % 6 1 001 55 122,14 610,09 27,79 1 526,75 -17 600 610 700 593 100 6 1 001 55 122,14 610,09 27,76 1 526,75 -17 600 610 700 593 100 6 1 001 49 82,62 536,48 25,57 1 248,88 -20 632 537 017 516 385 100,0 % 100,0 % 88,8 % 67,6 % 87,9 % 92,0 % 81,8 % 117,2 % 87,9 % 87,1 % kpl kpl kpl pv m2 € € € € € € € € 39 70,96 25,19 985,18 -24 522 518 207 493 685 131 Viestit tilaajalle Kulttuuripalveluiden painopisteenä on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut ja erilainen tapahtumatoiminta. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistoimintasopimuksilla mahdollistetaan eri taiteenlajien tapahtumat ja taiteen perusopetuksen palvelut. Toteutetaan edelleen laajaa poikkihallinnollista Kulttuuripolkua Mikkelin peruskouluihin sekä päivähoidon kanssa järjestettävää KulttuuriKamelia päiväkoteihin. Kulttuuripalvelut säästi kustannuksissa noin 80 000 euroa. Suurin euromääräinen säästö muodostui avustuksista (30 000€) ja palveluiden ostoista (24 000€). Avustuksien säästö selittyy muun muassa yleisen taloudellisen tilanteen ja ilmapiirin vaikutuksella hakemusmääriin. Loppuvuodesta tullut kaupungin yleinen hankintakielto vaikutti erityisesti asiantuntijapalvelujen ostoon. Palvelu: Museot Vastuuhenkilö: Matti Karttunen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 82,4 % 118,0 % 117,5 % 96,2 % 100,0 % 108,5 % 100,0 % 97,3 % 83,3 % 96,9 % 86,4 % 89,1 % 98,0 % Museot, käynnit kpl 22 136 25 900 25 900 21 353 € / käynti €/käynti 42,83 39,48 39,48 46,57 € / aukiolotunti €/h 193,90 190,71 190,71 224,04 Kävijämäärä per käyttötunti kpl/h 3,9 4,5 4,5 4,3 Näyttelyiden määrä kpl 18 17 17 17 Tallenteiden määrä kpl 46 991 43 974 43 974 47 714 Sijoitettavien teosten määrä kpl 580 608 608 608 Yhteensä € 948 155 1 022 600 1 022 600 994 495 Tuotot € -75 014 -105 200 -105 200 -87 653 Toiminnan kulut yhteensä € 1 106 203 1 176 000 1 176 000 1 139 971 Tuotot € -83 292 -105 200 -105 200 -90 869 Tuottojen osuus kuluista (%) % 8 9 9 8 Netto € 1 022 911 1 070 800 1 070 800 1 049 101 Viestit tilaajalle Museotoimen kohteiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli vajaan 1 prosentin suurempi kuin vuonna 2013, kun mukaan lasketaan Curt von Stedingk -näyttelyn kävijät. Päämajamuseon remontti jatkui kesään saakka, jonka vuoksi kohteen kävijämäärä jäi puoleen normaalista kävijämäärästä. Museo avattiin yleisölle 15.7.2014. Tämän vuoksi €/käynti -mittarin yksikköhinta on talousarviota suurempi. Toimintatuotot eivät toteutuneet alkuperäisen talousarvion mukaisesti, vaan jäivät n. 14 000 euroa tavoiteltua pienemmiksi. Tästä huolimatta museotoimi pysyi hyvin talousarviossa, koska säästöä saavutettiin tilapäisen työvoiman palkoissa ja Päämajamuseon tilavuokrissa. Palvelu: Kirjastopalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Launonen TP 2013 Pääkirjasto Pääkirjasto, lainat € / laina € / toimintatunnit Käynnit € / käynti Aukiolotunnit viikossa Pääkirjasto yhteensä Tuotot yhteensä Netto Sivukirjastot Sivukirjastot, lainat € / laina € / toimintatunnit Käynnit € / käynti Aukiolotunnit viikossa TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 kpl €/laina €/h kpl €/käynti h € € € 600 209 3,68 288,69 410 966 5,37 153 2 207 935 -490 500 1 717 435 535 000 3,69 778,75 331 000 5,96 53 1 971 800 -440 600 1 531 200 535 000 3,69 778,75 331 000 5,96 53 1 971 800 -440 600 1 531 200 512 034 3,66 701,49 338 893 5,52 58 1 871 581 -548 567 1 323 014 95,7 % 99,2 % 90,1 % 102,4 % 92,7 % 109,4 % 94,9 % 124,5 % 86,4 % kpl €/laina €/h kpl €/käynti h 274 256 3,82 82,37 185 915 5,64 256 349 600 4,22 85,73 210 800 6,99 348 349 600 4,22 85,73 210 800 6,99 348 311 505 4,59 91,85 174 332 8,21 357 89,1 % 108,9 % 107,1 % 82,7 % 117,3 % 102,6 % 132 TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 1 430 585 97,0 % -35 353 33,0 % 1 395 232 102,0 % Sivukirjastot yhteensä € 1 048 437 1 474 300 1 474 300 Tuotot yhteensä € -30 041 -107 000 -107 000 Nettto € 1 018 396 1 367 300 1 367 300 Kirjastoautot Kirjastoautot, lainat kpl 29 445 37 000 37 000 25 689 € / laina €/laina 3,84 3,09 3,09 4,41 Käynnit kpl 6 221 11 000 11 000 9 847 € / käynti €/käynti 18,16 10,40 10,40 11,50 Kirjastoautot yhteensä € 112 948 114 400 114 400 113 216 Tuotot yhteensä € -665 -500 -500 -867 Netto € 112 283 113 900 113 900 112 349 Kirjastot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat kpl 903 910 921 600 921 600 849 228 € / laina €/laina 3,73 3,86 3,86 4,02 € / lainaaja €/lainaaja 129,71 102,79 102,79 136,34 Lainaajat / asukas (peittävyys) % 35,47 51,03 51,03 34,21 Käynnit kpl 603 102 552 800 552 800 523 072 € / käynti €/käynti 5,59 6,44 6,44 6,53 Bruttokulut / asukas €/asukas 46,02 52,45 52,45 46,64 Verkkopalvelun käyttö 189 936 172 000 172 000 193 023 Asiantuntijapalvelut 1 021 240 444 400 444 400 882 940 Kirjastot yhteensä € 3 369 320 3 560 500 3 560 500 3 415 382 Tuotot yhteensä € -521 206 -548 100 -548 100 -584 787 Netto € 2 848 114 3 012 400 3 012 400 2 830 595 Kirjastopalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä € 3 529 311 3 682 500 3 682 500 3 547 048 Toiminnan tuotot yhteensä € -675 216 -670 100 -670 100 -709 092 Tuottojen osuus kuluista (%) % 19 18 18 20 Netto € 2 854 095 3 012 400 3 012 400 2 837 956 Viestit tilaajalle Talous toteutui paremmin kuin alkuvuodesta ennustettiin. Säästöä syntyi 36 000 € palkoista, mikä johtuu opintovapaista, lomarahavapaista ja palkattomista vapaista sekä siitä, että yksi vakanssi on ollut loppuvuoden täyttämättä ja syksystä alkaen yksi osa-aikaeläkkeen täydentäminen on tehty sisäisillä työjärjestelyillä. 25 000 € säästyi, koska järjestelmän vaihto lykkääntyi. Aineistoa jäi saapumatta 52 000 €:lla. Tulosta paransi myös Tieralta saatu 22 000 €:n hyvitys päällekkäisestä laskutuksesta. Toiminnallisista tavoitteista jäätiin lainauksen, fyysisten käyntien ja asiantuntijapalveluiden käytön osalta. Verkkopalveluiden käyttö puolestaan on kasvanut, mikä voi heijastua fyysisen palvelun tarpeeseen. 69,4 % 142,5 % 89,5 % 110,6 % 99,0 % 173,4 % 98,6 % 92,1 % 104,1 % 132,6 % 67,0 % 94,6 % 101,4 % 88,9 % 112,2 % 198,7 % 95,9 % 106,7 % 94,0 % 96,3 % 105,8 % 111,1 % 94,2 % Palvelu: Liikunta- ja nuorisopalvelut Vastuuhenkilö: Antti Mattila TP 2013 Ulkoliikunta-alueet Ulkoliikunta-alueet, kpl € / alue € / hoidettu m2 Yhteensä Tuotot Netto Liikuntareitit Liikuntareitit, km € / km Yhteensä Tuotot Netto TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 kpl €/alue €/m² € € € 161 8 005 15,41 1 288 846 -62 989 1 225 857 139 12 032 17,47 1 672 400 -54 800 1 617 600 139 12 032 17,47 1 672 400 -54 800 1 617 600 139 11 835 17,18 1 645 061 -49 639 1 595 422 100,0 % 98,4 % 98,4 % 98,4 % 90,6 % 98,6 % km €/km € € € 350 1 259,63 440 871 -16 605 424 266 350 393,71 137 800 -21 200 116 600 350 393,71 137 800 -21 200 116 600 318 244,28 77 778 -36 051 41 727 91,0 % 62,0 % 56,4 % 170,1 % 35,8 % 133 TP 2013 Jäähallit Käyttöaste % € / käyttötunti Yhteensä Tuotot Netto Uimahallit Uimahallit, käynnit € / käynti € / käynti (netto) € / aukiolotunti € / aukiolotunti (netto) Tuottojen osuus kuluista (%) Yhteensä Tuotot Yhteensä (netto) Sisäliikuntatilat Yhteensä Tuotot Netto Liikuntapaikat yhteensä Liikuntapaikat, kustannukset yhteensä Tuotot yhteensä Netto € / asukas Liikuntatoiminta Liikuntatoiminta, käynnit € / käynti Yhteensä Tuotot Netto Seura- ja järjestötoiminta Seura- ja järjestötoiminta, seurojen määrä Yhteensä Netto Liikuntapalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä Tuotot € / asukas Tuottojen osuus kuluista (%) Netto Nuorisopalvelut Nuorisotilat Nuorisotilat, käynnit € / käynti Avoimet ovet tuntia viikossa Yhteensä Tuotot Netto Leirikeskukset Leirikeskukset, käynnit € / käynti Yhteensä Tuotot Netto % €/h € € € TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 64,63 162,06 879 850 -218 837 661 013 77,33 153,55 1 021 100 -266 100 755 000 77,33 169,94 1 130 100 -266 100 864 000 64,02 193,04 1 167 917 -251 356 916 561 82,8 % 125,7 % 114,4 % 94,5 % 121,4 % kpl €/käynti €/käynti €/h €/h % € € € 172 155 9,04 6,07 362,44 243,56 -32,80 1 555 935 -510 331 1 045 604 176 000 8,67 5,93 348,67 238,30 -31,66 1 525 800 -483 000 1 042 800 176 000 8,67 5,93 348,67 238,30 -31,66 1 525 800 -483 000 1 042 800 171 608 9,26 6,36 232,52 159,88 -31,24 1 588 351 -496 228 1 092 123 97,5 % 106,8 % 107,4 % 66,7 % 67,1 % 98,7 % 104,1 % 102,7 % 104,7 % € € € 1 288 124 -158 976 1 129 148 1 370 500 -166 400 1 204 100 1 370 500 -166 400 1 204 100 1 361 649 -158 989 1 202 660 99,4 % 95,5 % 99,9 % € € € €/asukas 5 453 626 -967 738 4 485 888 99,82 5 727 600 -991 500 4 736 100 104,83 5 836 600 -991 500 4 845 100 106,83 5 840 756 -992 263 4 848 493 106,91 102,0 % 100,1 % 102,4 % 102,0 % kpl €/käynti € € € 9 216 5,45 50 270 -15 246 35 024 30 000 1,66 49 900 -15 600 34 300 30 000 1,66 49 900 -15 600 34 300 17 529 2,76 48 356 -15 642 32 715 58,4 % 165,8 % 96,9 % 100,3 % 95,4 % kpl € € 53,00 208 984 208 984 60,00 202 000 202 000 60,00 202 000 202 000 50,00 186 353 186 353 83,3 % 92,3 % 92,3 % € € €/asukas % € 5 996 293 -1 008 497 109,75 16,8 4 987 796 6 374 900 -1 035 500 116,68 16,2 5 339 400 6 483 900 -1 035 500 118,68 16,0 5 448 400 6 347 291 -1 050 141 116,18 16,5 5 297 150 99,6 % 101,4 % 99,6 % 101,8 % 99,2 % kpl €/käynti h € € € 19 016 31,74 128,33 603 638 -14 335 589 303 20 450 31,73 134,73 648 800 -18 100 630 700 20 450 31,73 134,73 648 800 -18 100 630 700 21 122 28,45 148,84 600 847 -11 848 589 000 103,3 % 89,7 % 110,5 % 92,6 % 65,5 % 93,4 % kpl €/käynti € € € 1 078 2,36 2 545 -540 2 005 120 62,50 7 500 -4 900 2 600 120 62,50 7 500 -4 900 2 600 105 23,55 2 473 -60 2 413 87,5 % 37,7 % 33,0 % 1,2 % 92,8 % 134 TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Nuorisotoiminta Yhteensä € 135 594 157 800 157 800 130 829 82,9 % Tuotot € -48 115 -37 700 -37 700 -66 977 177,7 % Netto € 87 479 120 100 120 100 63 852 53,2 % Järjestöjen nuorisotoiminta Järjestöjen nuorisotoiminta, kpl 23 25 25 20 80,0 % avustettuja järjestöjä Järjestöjen jäsenmäärä alle kpl 1 167 1 000 1 000 979 97,9 % 29 vuotias Yhteensä € 165 272 186 100 186 100 177 797 95,5 % Tuotot € -20 488 -20 000 -20 000 -22 879 114,4 % Netto € 144 784 166 100 166 100 154 918 93,3 % Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö yhteensä € 178 641 213 000 213 000 183 516 86,2 % Tuotot € -163 302 -221 000 -221 000 -174 512 79,0 % Netto € 15 339 -8 000 -8 000 9 004 -112,5 % Nuorisotyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä € 1 322 870 1 495 200 1 495 200 1 348 765 90,2 % € / alle 29-vuotias asukas €/asukas 76,81 86,82 86,82 78,32 90,2 % Tuotot € -253 884 -306 400 -306 400 -284 589 92,9 % Tuotot % kuluista % 19,2 20,5 20,5 21,1 103,0 % Netto € 1 068 986 1 188 800 1 188 800 1 064 176 89,5 % Toimintatulot -1 262 381 -1 341 900 -1 341 900 -1 334 730 99,5 % Toimintakulut 7 319 163 7 870 100 7 979 100 7 696 056 97,8 % Toimintakate 6 056 782 6 528 200 6 637 200 6 361 325 97,4 % Viestit tilaajalle Talousarvio toteutui ennakoitua paremmin, mihin vaikutti eritoten lisätalousarvio ja henkilöstökulujen alittuminen. Liikuntapalvelut sai talouspalveluilta lisätalousarvion 109 000 euroa, jolla katettiin jäähalliyhtiön heinäkuusta 2014 alkaen nostamaa yhtiövastiketta. Avoinna olleiden vakinaisten työsuhteiden ja sijaisuuksien täyttöä viivästytettiin kauttaaltaan. Palvelujen ostoa pystyttiin tilapäisesti jarruttamaan. Tähän vaikutti erityisesti leuto ja lumeton talvi, josta syystä liikuntapaikkojen hoitoon liittyviä ostopalvelusopimuksia jäi toteutumatta. Sisäliikuntatilojen (uimahallit, liikuntasalit, kuntosalit) budjettia on sisäisillä järjestelyillä pystytty tilkitsemään vuosi vuodelta siten, ettei yksikön talousarvion ylitys enää muodostunut yhtä suureksi kuin ennen. Ylityspainetta saatiin katettua erityisesti ulkoliikuntapaikkojen ja nuorisotyön yksiköistä. Hankintakielto loppuvuodesta vaikutti vähentävästi sekä aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden sekä investointimäärärahan käyttöön, mutta aiheutti toisaalta hankintapainetta vuoden 2015 alkupuolelle. Hankintakielto puree paremmin nuorisotyön puolella, missä palvelu ei ole niin riippuvainen koneiden ja laitteiden toiminnasta ja kunnosta. Esimerkiksi rikkoutunutta uimahallilaitteistoa on uusittava, mikäli vaihtoehtona olisi hallin tilapäinen sulkeminen. Palvelu: Kaupunginorkesteri Vastuuhenkilö: Nikke Isomöttönen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 120,0 % 82,3 % 123,4 % 80,0 % 102,9 % 98,8 % 113,9 % 98,8 % 113,9 % 115,3 % 96,4 % kpl 51 50 50 60 Orkesteritoiminta, konsertit €/konsertti €/konsertti 18 860 18 447 18 447 15 188 kpl 15 393 11 000 11 000 13 578 Kuulijoiden määrä €/kuulija €/kuulija 62 84 84 67 kpl 302 220 220 226 Kuulijoiden määrä / konsertti € 961 862 922 341 922 341 911 274 Orkesteritoiminta yhteensä € -162 271 -127 000 -127 000 -144 686 Tuotot Toiminnan kulut yhteensä € 961 862 922 341 922 341 911 274 Tuotot € -162 271 -127 000 -127 000 -144 686 Tuotot % kuluista % -16,9 -13,8 -13,8 -15,9 Netto € 799 591 795 341 795 341 766 588 Viestit tilaajalle Kaupunginorkesteri on pystynyt kasvattamaan esiintymiskertojen määrää lisäämällä paikallisia ja alueellisia vierailuesiintymisiä. Sekä esiintymiskertojen määrä että kuulijamäärä ylittävät tavoitetason. Vaikka kokonaiskuulijamäärä on laskenut vuoteen 2013 verrattuna, Suomessa pidettyjen konserttien kuulijamäärä on kasvanut erittäin merkittävästi, 24 %, yli 2600 kuulijan lisäys. Myös tuottojen osuus kuluista (15,9 %) ylittää tavoitetason. Osa tuotoista perustuu hanketoimintaan ja harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin, ja sisältää siksi epävarmuustekijöitä tuottojen kehityksessä pidemmällä aikavälillä. 135 Talous Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 2 261 800 -16 626 541 -14 364 741 Talousarviomuutokset -191 000 -191 000 Talousarvio muutosten jälkeen 2 261 800 -16 817 541 -14 555 741 Toteutuma 2 300 010 -16 190 833 -13 890 823 Poikkeama 38 210 626 708 664 918 Talous Sivistystoimi yhteensä Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) 7 481 300 -104 793 341 -97 312 041 Talousarviomuutokset 290 000 -309 000 -19 000 136 Talousarvio muutosten jälkeen 7 771 300 -105 102 341 -97 331 041 Toteutuma 8 247 674 -103 691 033 -95 443 359 Poikkeama 476 374 1 411 308 1 887 682 Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuo aa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön pui eet suunni elemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita. Lautakunnan toimialaan kuuluvat kaavoitus, mi aus- ja kartastopalvelujen tuo aminen sekä maan hankinnan ja luovutuksen suori aminen taloudellises ja tarkoituksenmukaises . Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuo amisesta. Teknisen lautakunnan tulosalueet ovat: - hallinto (tekninen lautakunta, hallinto, projek t, torit, pysäköin palvelut) - kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut) - maankäy ö (kaupunkisuunni elu, mi aus ja kiinteistöt, joukkoliikenne) Palvelusuunnitelman toteutuminen Tekninen toimi vastaa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuo amisesta. Palveluihin kuuluvat mm. yhdyskuntateknisten- sekä kiinteistöpalveluiden ylläpito ja rakentaminen, joukkoliikenteen palvelujen organisoin , kaavoitus-, mi aus- ja kartastopalvelut, lentokentän ylläpito, torien hallinnoin ja palveluiden järjestäminen sekä pysäköin palvelut ja pysäköinninvalvonta. Palvelut pysyivät ennallaan läpi vuoden ja ne saa in hoide ua. Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi. Korjausvelan määri elyn ja laskemisen suhteen teh in yhteistyötä Kuntaliiton kanssa. Uusien asuinalueiden viimeistelyä ja viihtyisyyden lisäämistä jatke in vuoden 2014 aikana. Keskustan viheralueiden ja puistojen osalta jatke in hyvätasoisen kunnossapidon perinteitä. Liikenneväylien ja viheralueiden ylläpito on edelleen vähintään tyydy ävällä tasolla. Kevyen liikenteen turvallisuu a paranne in rakentamalla hidasteita ja päällystämällä kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi liikenne lan estee ömyy ä paranne in etenkin kaupungin ydinkeskustassa madaltamalla kadun reunakiviä suojateiden kohdilta. Valta en remon n yhteydessä kevyenliikenteen verkon turvallisuus paranee oleellises . Liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityises koulujen ja ton katujen osalta hanki in siirre ävä nopeusnäy ö. Estee ömyyskohteita valmistui 12 kpl. Valta en parantaminen yhteistyössä Liikenneviraston kanssa alkoi kaupungin kohdalla. Sen yhteydessä korjataan kaupungin hulevesijärjestelmää, kevyen liikenteen verkkoa ja katuja. Eteläisissä kaupunginosissa jatke in laajaa vesiverkoston ja katuverkoston saneeraamista. Kevyenliikenteen väylä valais in Pelloksen ja Ris inan väliltä. Yritystoimintaa tue in valmistuneilla ja vireille tulleilla kaavoilla ja infran rakentamisella. Yritystoimintaa varten on tekeillä ollut asemakaavat kolmella eri alueella: Pellos, Visulahden pohjoisosa ja Tikkala. Kaavojen oletetaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. Pientaloton eja on kaavavarannossa numeerises laske una rii äväs useille vuosille. Kaupungin omistuksessa olevia luovutusvalmiita pientaloton eja koko Mikkelin alueella on noin 138 kpl. Kaavavarannossa oleville tonteille rakennetaan infraa sen mukaan, miten ton en rakentaminen ja uusien ton en kysyntä etenee. Satamalahden BusinessPlan valmistui syksyllä 2014. Hankkeella selvite in, miten digitaalinen ja ekologinen kaupunkiympäristö tulisi suunnitella. Samassa hankkeessa selvite in mahdollisuu a miten imujätejärjestelmä olisi rakenne avissa ko. alueelle ja miten se järjestelmänä tukisi alueen ekologisuu a. Hankkeessa esiin tulleet seikat otetaan huomioon paitsi Satamalahden kaavoituksessa, myös tulevien muiden alueiden kaavoituksessa. Hankkeeseen saa in 70 % EAKR-rahoitusta. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Vuoden aikana teknisen lautakunnan käy ötalouteen myönne in seuraavat lisämäärärahat: - Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunni elun asiantun japalveluihin (ulkopuolisilta latut kaavatyön selvitykset) on 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle. - Kv 8.12.2014/§ 136 Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen lii yviä huoneiston käy öoikeuden kustannuksia ja tulot maaomaisuuden hallintaan, tulot 768 000 euroa ja menot 449 000 euroa Talousarviomenoja kasva linpäätökseen tehdyt ympäristövastuuvaraukset 210 000 euroa. Varsinaisen toiminnan menojen ylitys kokonaisuutena oli n. 100 000 euroa. Määrärahat yli yivät kaupunkisuunni elussa, ympäristövastuissa sekä energiapuun hankinnassa. Nämä pystytin ka amaan hallinnon projekteista säästyneistä määrärahoista. Tulot ali uivat budjetoidusta 49 000 euroa ja omavalmistus ali ui n. 68 000 euroa. Tulot eivät toteutuneet mm. siitä syystä, e ä myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Teknisen toimialan sisäisen valvonnan suunnitelma ja tavoi eet vuodelle 2014 vahviste in teknisessä lautakunnassa. Sisäinen valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten nouda aminen; toiminnassa noudate in lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoi avia ohjeita. Tarvi aessa pyyde in lakimiehen kantaa asiaan. Päätökset pide in nähtävillä viikoi ain ja vie in edoksi lautakuntaan ja tarvi avassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Tavoi eiden toteutumista ja varojen käy öä valvo in kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käy in läpi käy ötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Tekninen johtaja yhdessä taloussuunni elijan kanssa seurasi määrärahojen käy öä iviimminkin. Muutoksiin on reagoitu väli ömäs . Investoin määrärahojen käy ötarkoituksen muu137 tokset sekä lisämäärärahaesitykset on viety tarvi avassa laajuudessa luo amuselimien pääte äväksi. Kuntaliitosinvestoinneista on tehty erillisseuranta. Henkilöstömenot ja hankinnat, etenkin palveluiden ostot, olivat erityishuomion kohteena. Vapautuvien vakanssien täy ämisessä noudate in väl ämä ömyysharkintaa ja tarkkaa lupamene elyä. Palveluhankinnoissa mm. kaupungin kustantamat koulutukset edelly vät perusteltua tarve a. Hankintarajoja ja toimivaltuuksia sekä kilpailutusta koskevia määräyksiä noudate in tarkas . Henkilökuntaa koulutetaan hankinta-asioissa jatkuvas . Maksut ja taksat tarkiste in. Laskutukset teh in nopealla aikavälillä ja perintä toimi ohjeiden mukaises . Sopimusten valvonta kuului tulosalueiden ja –yksiköiden päivi äiseen toimintaan. Sopimusten nouda amista valvo in normaaliin toimintaan lii yvissä kokouksissa ja katselmuksissa, joita pide in säännöllises sopimuskumppaneiden kanssa. Riskienhallinta; ympäristövastuisiin on varaudu u tekemällä varauksia mm. pilaantuneiden maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Ympäristövarauksia teh in yhteensä 210 000 euroa Tikkalaan ja Suomenniemelle. Kehi ämiseen lii yvät projek t ja hankkeet käy in läpi kerran kuukaudessa kokoontuneessa johtoryhmässä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Kaupunginvaltuuston tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaises kaupunki hillitsee ja priorisoi investointeja siten, e ä absoluutnen velkamäärä ei kasva. Kaikissa investoinneissa pyritään – 10 prosen n toteumaan suhteessa valtuuston hyväksymään investoin määrärahaan. Puun myynnissä ollaan 10 % ak ivisempia, kuin perustasossa. Kiinteistöjä realisoidaan. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustama omas kunnostusohjelmasta esiin. Erityises koulujen kohdalla ja kouluissa tehdyissä remonteissa on väl ämä ömiä muutoksia ohjelmiin tapahtunut. Tämä on tuonut lisähaaste a investoin ohjelman toteu amiseen. Investoinneissa on saatu aikaan investon tason alapuolisia toteumakustannuksia, mu a vastaavas joitakin ylityksiäkin on syntynyt työn laajentuessa. Metsistä on myyty puuta perustasoa enemmän. Heikot pakkastalvet ovat aiheu aneet ongelmia talvileimikoiden korjuussa ja myynnissä. Kaupan olleet kiinteistöt ovat pääsääntöises olleet melko huonokuntoisia. Kiinteistökauppoja on tehty, mu a osa lähes valmiista kaupoista on myös peruuntunut. Vuoden 2014 puunmyyn tavoite ei toteutunut, koska myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³/ 230 000 euroa. Henkilöstökuluissa saa in säästöä ja henkilömäärän vähentämistavoite on toteutunut. 138 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Sairastavuusindeksi: Vesihuollon kehittämissuunnitavoite 100 telman päivittäminen vastaamaan nykytarvetta ja kunnan koko maantieteellistä aluetta. Vastuutus toimialalla Toteutuma Yhdyskuntatekniikan päällikkö Vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut 2014 koko kaupungin alueelle ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Yritysten nettolisäys: Lupa- ja päätösprosessin tavoite 140 yritystä/vuosi selkeyttäminen ennakoitavaksi, nopeaksi ja selkeäksi asiakkaan näkökulmasta Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Työpaikkakehitys: Kaavoitetaan laaja-alaisesti tavoite 24 500 työpaikkaa yritystoimintaa mahdollistavia yrityskortteleita ja muodostetaan näistä volyymin mukaisia tontteja Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Mikkelin mainekuvan kehitys Keskustan kehittämisen ja tavoite: tiivistämisen jatkaminen toimagotutkimuksen 4. sija teutetaan uuden keskustan yleinen yritysilmasto 3,5 yleiskaavan ja erillisten projektien, kuten City2020 projektin, yhteydessä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Matkailun yöpymisten määLuodaan Moisio-Tuukkalan rä/vuosi alueelle matkailua ja hyvintavoite: 280 000 vointipalveluja tukevaa kaalähtötaso:216 500 voitusta Vastuutus toimialalla Toteutuma Tekninen johtaja Valmisteltiin uusi teknisen sektorin organisaatio, jolla pyritään vastaamaan muuttuviin haasteeseen. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Kaavoituksen painopistettä on siirretty asuinrakentamisesta liike-, teollisuus- ja kaupan kohteiden kaavoittamiseen. Etelässä Pelloksen osayleiskaava on parantanut huomattavasti teollisuuden toimintamahdollisuuksia. Oravinmäellä Näverikadun kaava paransi tonttivarantoa. Keskeneräisessä kantakaupungin osayleiskaavassa varantoa lisätään idässä ja lännessä. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Ydinkeskustassa Mikonkatu 6:n kaava valmistui ja siirtyi rakennuslupavaiheeseen. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Moisio-Kyyhkylän mm. matkailua palveleva yleiskaava on saanut lain voiman tammikuussa 2015. 139 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Kasvihuonepäästöt Helposti ja keskeytymättö(t CO2-ekv./as) mästi ajettavalla kevyenliikenTavoite 5,5 teen verkostolla lisätään Lähtötaso 6,2 koulu- ja työpaikkaliikennettä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Asiakastyytyväisyystutkimus Vastuu keskustan talvi- ja tavoite: liikenneväylien hoito kesähoidosta otetaan kau4 (asteikko 1-4) pungin haltuun ja kilpailutelähtötaso 3,29 taan kokonaisuutena. Periaate kustannusjaosta kiinteistöjen kanssa sovitaan. Pohditaan saman periaatteen käyttöä muilla alueilla tietyissä vastuutyypeissä. Vastuutus toimialalla Toteutuma Liikenneinsinööri Liikennejärjestelmätyön yhteydessä suunnitellaan säteittäin torilta lähtevien pyöräteiden sädeverkko. Kaavoituksen mm. kantakaupungin osayleiskaavan yhteydessä huomioidaan kattavat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Pyöräilyn laatukäytävien EAKRhankehakemus vähähiilisyysteemaan on jätetty. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kunnossapitopäällikkö Keväällä kiinteistönomistajia ja palvelun tuottajia on asiassa kuultu. Toimenpidettä vastustettiin. Kuulemisen yhteydessä sovittiin keskusta-alueelle yhtenäisistä laatu- ja toimintaajoista. Liikenneväylien ylläpitotyytyväisyys on 3,30 Palvelu: Hallinto ja torit Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Teknisen toimen henkilöstö kpl 73 73 73 72 Lautakunnan ja jaoston kokoukset, kpl kpl 26 23 23 24 Hallinnon kulut yhteensä € 34 681 41 800 41 800 35 235 Hallinnon tuotot yhteensä € -25 157 -24 000 -24 000 -35 235 Hallinnon netto € 9 524 17 800 17 800 0 Torit Kulut € 181 416 228 825 228 785 175 301 Tuotot € -113 199 -126 000 -126 000 -109 231 Netto € 68 217 102 825 102 785 66 069 Viestit tilaajalle Teknisen toimen hallinnon kulut on vyörytetty tuoteryhmille. Torin menot ja tulot alittuivat, netto toteutui hieman budjetoitua parempana. 98,6 104,3 84,3 146,8 0,0 76,6 86,7 64,3 Palvelu: Hallinto, projektit Vastuuhenkilö: Timo Rissanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Projektit Kulut € 357 425 293 213 294 539 187 012 63,8 Tuotot € 0 -150 000 -150 000 -98 000 65,3 Netto € 357 425 143 213 144 539 89 012 62,2 Asuntomessut Kulut € 1 210 206 300 206 300 54 076 26,2 Viestit tilaajalle Kaukaanrannan torin rakentaminen sekä rannan kunnostus ja laiturin rakentaminen valmistuivat siten, että avajaiset pidettiin toukokuussa 2014. Hankkeeseen saatiin EAKR-rahoitusta. Satamalahden BusinessPlan valmistui syksyllä 2014. Hankkeella selvitettiin miten digitaalinen ja ekologinen kaupunkiympäristö tulisi suunnitella. Samassa hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta miten imujätejärjestelmä olisi rakennettavissa ko. alueelle ja miten se järjestelmänä tukisi alueen ekologisuutta. Hankkeessa esiin tulleet seikat otetaan huomioon paitsi Satamalahden kaavoituksessa, myös tulevien muiden alueiden kaavoituksessa. Hankkeeseen saatiin 70 % EAKR-rahoitusta. Asuntomessuille varatusta määrärahasta jäi käyttämättä n. 150 000 euroa johtuen mm. projektipäällikön rekrytoinnin siirtymisestä vuodelle 2015. 140 Palvelu: Pysäköintipalvelut Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Pysäköinninvalvonta Pysäköintivirhemaksut (kpl) kpl 13 201 14 000 14 000 10 700 76,4 Pysäköintivirhemaksutulot (€) € 515 253 480 000 480 000 351 617 73,3 € / asukas €/asukas 5,0 4,7 4,7 3,4 72,9 Yhteensä (€) € 271 741 255 343 255 300 186 270 72,9 Tuotot € -755 473 -717 000 -717 000 -571 493 79,7 Netto € -483 732 -461 657 -461 700 -385 223 83,4 Viesti tilaajalle: Pysäköinnin palveluja on kehitetty mm. remontteja ja muuttoja helpottavalla lupamenettelyllä. Liikennettä haittaava tai vaarantava väärinpysäköinti on ollut erityistarkkailussa. Maksujen perintää on tehostettu rengaslukkojen käytöllä. Toisaalta henkilökuntavaje on näkynyt virhemaksujen määrässä ja on hidastanut perintää. Palvelu: Kaavoituspalvelut Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 +lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Yleiskaavoitus Bruttokulut / asukas € 8,2 4,6 7,2 7,0 152,3 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) €/kpl 448 575 125 313 196 617 76 350 60,9 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) €/ha 40 780 835 1 311 254 30,4 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 1,0 2,0 2,0 5,0 250,0 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 11,0 300,0 300,0 1 501,0 500,3 Yhteensä (€) € 448 575 250 626 393 234 381 749 152,3 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 448 575 250 626 393 234 381 749 152,3 Asemakaavoitus Bruttokulut / asukas €/asukas 9,2 9,0 10,9 15,1 169,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) €/kpl 56 084 48 934 59 581 63 599 130,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) €/ha 36 054 16 311 19 860 2 942 18,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) €/k-m² 13,0 7,0 8,5 2,7 38,7 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 9,0 10,0 10,0 13,0 130,0 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 14,0 30,0 30,0 281,0 936,7 Hyväksytyt kaavat (k-m2) k-m² 38 816 70 000 70 000 305 611 436,6 Yhteensä (€) € 504 759 489 337 595 809 826 792 169,0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 504 759 489 337 595 809 826 792 169,0 Muut palvelut € / asukas €/asukas 4,2 6,0 5,1 3,5 58,1 Yhteensä (€) € 230 778 325 303 276 058 188 961 58,1 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 230 778 325 303 276 058 188 961 58,1 Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502 131,2 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 21,7 19,5 23,2 25,6 131,2 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502 131,2 Viestit tilaajalle Kaavoituksen lukuihin liittyy paljon vaihtelevuutta. Ennustettavuutta haittaa kaavavalitukset, jotka voivat viivyttää kaavojen lain voimaisuutta keskimäärin kaksi vuotta. Yleiskaavoja valmistui hiukan ennakoitua enemmän. Tähän vaikutti korkeimman hallinto-oikeuden päätös jolla MetsäSairilan osayleis- ja asemakaavat saivat lainvoiman sekä kuntaliitoksen seurauksena esim. Ristiiinan Pelloksen osayleiskaavan valmistuminen. Yleiskaavoihin ei yleensä merkitä rakennusoikeuksia, paitsi rantarakentamiselle. Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa; Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Kaavoitusta varten laadittiin hyvin tiukka aikataulu ja painotettiin korkeaa ammattitaitoa kaavakonsultin valinnassa, jälkimmäisellä vaatimuksella minimoitiin riskejä, joita nopea kaavoitustyö aiheutti. ELY:n puolelta ymmärrettiin hyvin alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot joita ansiokkaasti selvitettiin kaavoitustyön aikana. Työn aikana tuli esille tarvetta lisäselvitysten tekoon mm. pohjaveden sekä pilaantuneiden maiden osalta. Lopputuloksena saatiin kaksi erinomaista kaavaa, mutta joiden kustannukset olivat ennakkoarvioita huomattavasti korkeammat. Asemakaavoja valmistui enemmän kuin arvioitiin. Metsä-Sairilan asemakaavan saatua lain voiman tilastot kaunistuivat n. 100 000 k-m² lisäyksellä. Pinta-alat ovat vain suuntaa antavia sillä laajan metsämaan kaavoittaminen ei ole yhtä vaativaa kuin keskustan ydinkorttelin. 141 Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt Vastuuhenkilö: Hannu Peltomaa TP 2013 TA 2014 (valtuusto) TA 2014 (valtuusto +lmr) TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Maastotietopalvelut € / kunnan maapinta-ala €/km² 193,7 187,1 155,9 154,8 82,8 € / asukas €/asukas 9,0 8,7 7,3 7,2 82,8 Yhteensä (€) € 493 989 477 019 397 505 394 774 82,8 Tuotot € -35 016 -42 000 -42 000 -28 463 67,8 Netto € 458 973 435 019 355 505 366 312 84,2 Paikkatietopalvelut € / ylläpidettävä alue €/km² 2 144,1 2 475,3 2 062,7 2 097,8 84,8 € / asukas €/asukas 6,0 6,9 5,7 5,8 84,8 Yhteensä (€) € 325 899 376 241 313 525 318 870 84,8 Tuotot € -95 202 -80 000 -80 000 -98 451 123,1 Netto € 230 697 296 241 233 525 220 420 74,4 Kiinteistöinsinööripalvelut € / rekisteröidyt kiinteistöt €/kiinteistö 4 720,9 4 644,4 3 870,3 2 346,8 50,5 € / asukas €/asukas 4,5 4,3 3,5 3,7 85,9 Yhteensä (€) € 245 485 232 222 193 513 199 476 85,9 Tuotot € -49 067 -260 000 -260 000 -43 772 16,8 Netto € 196 418 -27 778 -66 487 155 705 -560,5 Tonttipalvelut € / operoidut kiinteistöt €/kiinteistö 831,4 385,9 3 544,4 5 280,8 1 368,5 € / asukas €/asukas 3,1 1,4 13,0 14,6 1 033,2 Yhteensä (€) € 169 602 77 178 708 877 797 396 1 033,2 Tuotot € -2 741 069 -2 560 000 -3 328 000 -3 644 271 142,4 Netto € -2 571 466 -2 482 822 -2 619 123 -2 846 875 114,7 Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 1 234 975 1 162 659 1 613 420 1 710 517 147,1 Kulut yhteensä €/asukas 16,9 15,9 22,0 23,4 147,1 Tuotot € -2 920 353 -2 942 000 -3 710 000 -3 814 956 129,7 Netto € -1 685 378 -1 779 341 -2 096 580 -2 104 439 118,3 Viestit tilaajalle Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin. 142 Palvelu: Metsät ja vesialueet Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Talousmetsät Metsät, ha ha 5 030 5 112 5 112 5 112 100,00 €/ha €/ha 24,61 30,29 30,28 20,19 66,7 Yhteensä (€) € 123 805 154 832 154 807 103 219 66,7 Tuotot € -825 449 -896 000 -896 000 -675 554 75,4 Netto € -701 643 -741 167 -741 192 -572 334 77,2 Taajamametsät Metsät, ha ha 1 720 1 647 1 647 1 647 100,0 €/ha €/ha 152,8 183,6 183,6 128,6 70,0 Yhteensä (€) € 262 808 302 452 302 403 211 763 70,0 Tuotot € -139 952 -154 000 -154 000 -182 191 118,3 Netto € 122 856 148 452 148 403 29 572 19,9 Palvelut ja monikäyttö Yhteensä (€) € 154 572 111 050 111 032 182 021 163,9 Tuotot € -60 641 -48 000 -48 000 -53 145 110,7 Netto € 93 931 63 050 63 032 128 876 204,4 Metsät ja vesialueet yhteensä Metsät, ha ha 6 750 6 759 6 759 6 759 100,0 €/ha €/ha 80,2 84,1 84,1 73,5 87,4 Yhteensä (€) € 541 186 568 334 568 243 497 004 87,4 Tuotot € -1 026 042 -1 098 000 -1 098 000 -910 891 83,0 Netto € -484 856 -529 666 -529 757 -413 887 78,1 Viestit tilaajalle Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä tehtiin 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt painottuvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Kattilansiltaan. Hoidettujen alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitusti. Myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia ja puun myyntituloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta. Palvelu: Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Joukkoliikenne Korttilatausten lukumäärä kpl 22 536 23 750 23 750 24 380 102,7 €/korttilataus € 65,0 63,4 63,4 70,0 110,4 Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas € 26,8 27,5 27,5 31,2 113,3 Yhteensä (€) € 1 465 612 1 505 050 1 504 811 1 705 462 113,3 Tuotot € -267 781 -295 000 -295 000 -372 036 126,1 Netto € 1 197 832 1 210 050 1 209 811 1 333 427 110,2 Kutsutaksi asiakasmäärä kpl 2 600 4 000 4 000 4 750 118,8 €/asiakas € 16,1 14,1 14,1 8,6 61,1 Kutsutaksin kulut yhteensä/asukas €/asukas 0,8 1,0 1,0 0,7 72,5 Yhteensä (€) € 41 988 56 496 56 487 40 962 72,5 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 41 988 56 496 56 487 40 962 72,5 Joukkoliikennepalvelut yhteensä Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä € 1 507 600 1 561 546 1 561 298 1 746 424 111,8 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 27,6 28,6 28,6 32,0 111,8 Tuotot € -267 781 -295 000 -295 000 -372 036 126,1 Netto € 1 239 820 1 266 546 1 266 298 1 374 388 108,5 Viestit tilaajalle Lipputuotteiden uudistuksen myötä lipputuotteiden myynnin kasvu oli noin 16 %. Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärä kasvoi, kuitenkaan liikenteiden määrä ja tarjonta ei kasvanut. Osassa joukkoliikennepalvelua sopimuskaudet päättyivät ja siirtymäajansopimuksia siirtyi kaupungin hallintaan. Nykyisen joukkoliikenteen palvelutason sälyttämiseksi liikenteiden ostomäärä kasvoi ja hintatason noustessa kustannustaso nousee. 143 Palvelu: Energiapuun hankinta Vastuuhenkilö: Pekka Halonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Projektit Kulut € 712 694 612 844 611 363 752 272 122,8 Tuotot € -710 838 -610 000 -610 000 -637 166 104,5 Netto € 1 857 2 844 1 363 115 106 4 047,3 Viestit tilaajalle Yksikkö toimitti energiapuuta Etelä-Savon Energia Oy:lle sopimuksen mukaisesti 56 260 i-m3 ja yksityisille lämpöyrittäjille 343 i-m3. Varastossa oleva energiapuumäärä vuoden lopussa oli 46 500 i-m 3, arvo 488 820 euroa. Palvelu: Suunnittelu ja rakennuttaminen Vastuuhenkilö: Maini Väisänen ja Pekka Kammonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Suunnittelu Kadut € 210 496 260 860 260 820 248 901 95,4 Puistot ja leikkikentät € 112 339 133 618 133 597 115 175 86,2 Suunnittelun kulut yhteensä/kpl €/kpl 6 235 7 382 7 381 11 556 156,5 Suunnittelun kulut yhteensä/asukas €/asukas 6,5 7,7 7,7 7,4 96,1 Yhteensä (€) € 355 400 420 777 420 712 404 443 96,1 Tuotot € -55 702 -81 000 -81 000 -97 970 121,0 Netto € 299 698 339 777 339 712 306 474 90,2 Rakennuttaminen Kadut € 206 736 207 732 207 700 203 612 98,0 Puistot ja leikkikentät € 63 057 68 004 67 994 68 743 101,1 Rakentamisen kulut yhteensä/asukas €/asukas 5,4 5,5 5,5 5,4 99,2 Yhteensä (€) € 294 458 299 378 299 332 297 040 99,2 Tuotot € -60 927 -135 000 -135 000 -61 201 45,3 Netto € 233 531 164 378 164 332 235 839 143,5 Suunnittelu ja rakennuttaminen yhteensä Kulut yhteensä € 649 858 720 155 720 044 701 483 97,4 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 11,9 13,2 13,2 12,8 97,4 Tuotot € -116 629 -216 000 -216 000 -159 170 73,7 Netto € 533 229 504 155 504 044 542 313 107,6 Viestit tilaajalle Suunnittelutyö kilpailutettiin ja ostettiin pääosin konsulteilta. Omana työnä suunniteltiin pieniä kiireellisiä kohteita, puistokohteita ja virkistysalueita. Rakennusurakat kilpailutettiin vapailla markkinoilla. Vuosi oli viimeinen, jolloin YIT Kuntatekniikka Oy:llä oli vielä kumppanuussopimuksen mukaisia rakentamishankkeita. Vuoden aikana toteutettiin etenkin asuinalueiden viimeistelyä. Lisäksi panostettiin esteettömyyskohteisiin ja liikenneturvallisuuskohteisiin. Asuintontteja luovutettiin kysyntää vastaava määrä. 144 Palvelu: Liikenneväylien ylläpito Vastuuhenkilö: Päivi Turkki TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Liikenneväylien kunnossapito Hoidetut liikenneväylät (m²) m² 2 432 000 2 432 000 2 432 000 2 556 294 105,1 Kesäkunnossapito (€ /m²) €/m² 0,3 0,4 0,3 0,4 117,2 Talvikunnossapito (€ / m²) €/m² 0,6 0,7 0,7 0,7 98,6 Kunnossapito yhteensä (€ / m²) €/m2 1,2 1,3 1,5 1,4 107,5 Liikenneväylien kunnossapito yht. € 2 863 723 3 264 470 3 631 655 3 689 081 113,0 Tuotot € -40 510 -39 700 -39 700 -33 893 85,4 Netto € 2 823 214 3 224 770 3 591 955 3 655 188 113,3 Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet Valaisimet (kpl) kpl 11 600 11 600 11 600 11 640 100,3 € / valaisin €/kpl 91,3 94,8 93,6 96,9 102,2 Ohjauslaitteet (kpl) kpl 26,0 26,0 26,0 26,0 100,0 € / ohjauslaite €/kpl 5 950 10 613 10 482 4 775 45,0 Yhteensä (€) € 1 213 650 1 375 754 1 358 786 1 252 403 91,0 Tuotot € -294 0 0 0 Netto € 1 213 356 1 375 754 1 358 786 1 252 403 91,0 Muut palvelut €/asukas €/asukas 1,1 1,4 1,4 0,1 9,7 Yhteensä (€) € 58 925 77 203 76 251 7 474 9,7 Tuotot € -56 842 -47 000 -47 000 -4 759 10,1 Netto € 2 084 30 203 29 251 2 715 9,0 Liikenneverkot yhteensä Kulut yhteensä € 4 136 298 4 717 428 5 066 692 4 948 958 104,9 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 75,7 86,3 92,7 90,6 104,9 Tuotot € -97 646 -86 700 -86 700 -38 652 44,6 Netto € 4 038 653 4 630 728 4 979 992 4 910 306 106,0 Viestit tilaajalle Kaupungille on siirtynyt kaikkien katuvalojen omistus ja huoltovastuu. Katuvalojen ohjausjärjestelmien nykyaikaistamisella sekä elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin etsitään säästöjä valaistuksesta. Vuoden aikana panostetaan katujen pintauksiin ja uraremixiin sekä katurungon kuivatuksiin ojituksin. Alueurakan kaikki alueet on kilpailutettu vuoden 2015 alussa uudelleen. Ristiina kilpailutetaan kevään 2015 aikana. Palvelu: Viheraluepalvelut Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen (puistot) Annamari Huttunen (metsät) TP 2013 TA 2014 Puistojen hoito ja ylläpito Puistojen hoito ja ylläpito 1. hoitoluokan puistot 1. hoitoluokan puistot 2. hoitoluokan puistot 2. hoitoluokan puistot 3. hoitoluokan puistot 3. hoitoluokan puistot Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä Muu maisemanhoito Yhteensä (€) Tuotot Netto Metsät Metsät €/ha Yhteensä (€) Tuotot Netto Muut palvelut €/asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Viheraluepalvelut yhteensä Kulut yhteensä Kulut yhteensä/asukas Tuotot Netto TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 m² m² €/m² m² €/m² m² €/m² 913 880 906 000 906 000 902 901 99,7 299 728 1,7 614 152 0,3 300 000 1,7 606 000 0,3 300 000 1,7 606 000 0,3 286 271 1,9 616 630 0,3 95,4 111,6 101,8 115,6 €/m² €/m² € € € 1,0 0,0 895 383 -10 990 884 393 1,1 0,1 988 760 -13 500 975 260 1,1 0,1 988 611 -13 500 975 111 1,1 0,0 976 880 -26 900 949 981 99,1 38,3 98,8 199,3 97,4 ha €/ha € € € 6 750 80,2 541 186 -1 026 042 -484 856 6 759 84,1 568 334 -1 098 000 -529 666 6 759 84,1 568 243 -1 098 000 -529 757 6 759 73,5 497 004 -910 891 -413 887 100,0 87,4 87,4 83,0 78,1 €/asukas € € € 1,0 53 308 -1 920 51 388 1,0 56 040 -1 300 54 740 1,0 56 032 -1 300 54 732 0,6 30 399 -607 29 791 54,2 54,2 46,7 54,4 € €/asukas € € 1 489 877 27,3 -1 038 952 450 924 1 613 134 29,5 -1 112 800 500 334 1 612 886 29,5 -1 112 800 500 086 1 504 283 27,5 -938 398 565 885 93,3 93,3 84,3 113,1 145 Vies t laajalle Puistot: Palvelujen priorisoin ohjelma on laadi u koskien leikkipaikkoja. Siinä on ote u kantaa leikkipaikkojen määrään ja varustelutasoon käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta. Ohjelma tullaan käsi elemään keväällä 2015, mu a sitä joudu aneen täsmentämään vuosi ain todellisiin resursseihin suhteute una. Lähialueiden siis misessä on kaupunkilaisia kannuste u omatoimisuuteen teknisen lautakunnan vuonna 2013 periaatepäätöksen mukaises . Asukaspalau een perusteella on tarkiste u lisäksi muutamien keskeisten ranta-alueiden luokitusta niin, e ä alueiden hoitotaso vastaa paremmin asukkaiden toiveita. Metsät: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käy ö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä teh in 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt paino uvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Ka lansiltaan. Hoide ujen alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitus . Myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia ja puun myyn tuloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta. Palvelu: Satamat Vastuuhenkilö: Maini Väisänen, Pekka Kammonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Venepaikat Venesataman kulut yhteensä €/asukas 1,5 1,8 1,8 1,5 84,6 Yhteensä (€) € 82 543 98 239 98 224 83 083 84,6 Tuotot € -37 871 -34 000 -34 000 -40 737 119,8 Netto € 44 672 64 239 64 224 42 345 65,9 Viestit tilaajalle Yksityinen yritys tuottaa kotisatamapalveluja Mikkelissä, Anttolassa, Haukivuorella ja Otavassa. Lotjasaareen on valmistunut uusi kotisatama nostolaitureineen ja luiskineen. Talvisäilytys on siirtynyt Lotjasaareen Mikkelistä. Ristiinan kotisatamapalvelut tuottaa paikallinen pursiseura. Kaupungin hoidossa ovat vierasvenepaikat ja laivalaiturit (85 paikkaa). Palvelu: Lentoasema Vastuuhenkilö: Sakari Silvennoinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Lentoasema Kulut € 526 229 522 743 522 743 519 836 99,4 Tuotot € -158 738 -161 000 -161 000 -190 186 118,1 Netto € 367 490 361 743 361 743 329 650 91,1 Viestit tilaajalle Lentoaseman valtionavustuksesta saatiin käyttömenoihin 165 000 euroa ja investointiin 135 000 euroa. Investointiavustus tulee käyttää turvallisuusinvestointeihin. Investointiavustusta voidaan käyttää kolmena vuotena. Vuodelle 2015 siirtyi avustuksesta käytettäväksi n. 83 000 euroa. Palvelu: Ympäristövastuut Vastuuhenkilö: Hannu Rautio TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Ympäristövastuut Kulut € 290 434 261 605 261 605 569 474 217,7 Tuotot € -8 129 0 0 -10 583 Netto € 282 306 261 605 261 605 558 891 213,6 Viestit tilaajalle Kuluissa on mukana 160 000 euroa Misawan tontilla tehtyyn pilaantuman kunnostamiseen. Hanke liittyy Misawan uuden kuivaamon rakentamiseen. Kaupunki on vastuussa pilaantuman kunnostamisesta suhteessa Misawaan. Lopulta vastuu kuitenkin kuuluisi Vapolle, jolle tullaan tekemään korvausvaade hankkeen kustannuksista. Hanke ei ole ollut mukana talousarviossa, koska kohteesta ei vielä tiedetty siinä vaiheessa. Osa kustannuksista katettiin varauksilla, joiden purku tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä. Uusia varauksia tehtiin 210 000 euroa. Talous Tekninen lautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) 6 396 500 228 000 -13 511 000 -6 886 500 Talousarviomuutokset 768 000 -999 000 -231 000 146 Talousarvio muutosten jälkeen 7 164 500 228 000 -14 510 000 -7 117 500 Toteutuma 7 115 489 159 342 -14 829 583 -7 554 752 Poikkeama -49 011 -68 658 -319 583 -437 252 Maaseutu- ja elautakunta Maaseutu ja elautakunnan toiminta alueena on maataloushallinnon ja maatalousyri äjien lomituspalveluiden järjestäminen, sekä yksityiselain ehallintoviranomaisena toimiminen. Lautakunta kehi ää maaseutua ja maaseudun elinkeinotoimintaa sekä alempaa everkkoa ja avustaa vesiosuuskun en rakentamista Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelin maaseutuhallinto toteu kahdeksan tukihakukoulutusta toiminta-alueensa kunnissa. Koulutuksiin osallistui 150 viljelijää. Lisäksi yhteispalvelupisteiden henkilöstöä koulute in avustamaan sähköisessä tukihaussa (An ola, Haukivuori, Mikkeli, Kangas-niemi, Mäntyharju). Maaseudun kehi äminen: Lautakunnan hallinnoima kolmivuo nen yksityis e toimiviksi – edonsiirtohanke pää yi 2014. Hanke järjes 51 koulutus laisuu a, koulutuksiin osallistui 730 henkilöä. Hankevetäjä avus yksityis ekun en kokouksia (38 kokousta). Hankkeen puhelinpalveluun tuli satoja yhteydenottoja. Hanke suunni eli yksityisteiden perusparannussuunnitelmia. Koulutuksiin osallistumisen runsas osano o osoi sen, e ä yksityisteihin sekä hallintoon lii yvän edon tarve on suuri. Palvelupuhelimeen tulleiden yhteydeno ojen runsas määrä myös kuvastaa sitä, e ä hanke oli tarpeellinen ekunnille. Hankkeessa opaste in ekun a erityises toimimaan yksityis elain mukaises järjestäessään ekun en hallintoa ja enpitoa. Koulutuksen ja edonvälityksen kau a saa in eosakkaita kiinnostumaan ekunnan hallinnosta ja enpidosta. Kun en virka- ja luo amusmiehille järjestetyissä koulutuksissa anne in etoa yksityis elaista ja sen soveltamisesta. Virka- ja luo amusmiehet saivat myös koulutuksen elautakunnan toimintaan ja toimivaltaan. Koulutus antoi pohjan yksityis elain mukaiseen toimintaan joka kuuluu kunnan elautakunnan toimivaltaan. Maaseutu- ja elautakunta oli mukana avustamassa seitsemässä kyläyhdistyksen hankkeessa (yhteensä 12 632 euroa). Lautakunta myönsi toiminta-avustuksen Mikkelin 4H –yhdistykselle (80 500 euroa), yhdistys toteu myös jätemuovikeruu –hankkeen lautakunnan avustuksella (21 187 euroa). Veej’jakaja LEADER toimintaryhmän kuntaosuus kate in maaseudun kehi ämisvaroista (52 873 euroa). Lomitus toimi seudullises Mikkelin ympärillä olevien kun en alueella. Asiakkaille teh in kertomusvuonna lakohtaisia palvelusuunnitelmia ja samalla päivite in myös työolosuhteet sekä teh in riskien arvioin a. Kertomusvuonna lomituksen osalta ostopalvelut lisääntyivät, koska vakituinen henkilöstö eläköityy eikä korvaavaa henkilöstöä ole saatavilla. Suomenniemen viljelijät siirtyvät vuonna 2014 Mikkelin kaupungin lomituspalveluasiakkaiksi. Yksityis ekunnat hakivat viidennen kerran sähköises kunnossapitoavustuksia sähköisen Win e -palvelun kau a, n. 3/4 asiakkaista haki avustuksen sähköisessä muodossa. Yksityis ekun en perusparannushankkeita oli ennakoitua runsaammin (+29 kpl). Suomenniemen alueen perusparannushankkeissa makse in yhteensä 12 084 euroa liitoslisää. Ris inan alueen perusparannushankkeissa makse in 65 336 euroa liitoslisää. Lisäksi Ris inan taajaman ja Pellosniemen taajaman väliselle kevyenliikenteen väylälle rakenne in katuvalaistus ELY:n toimesta, lautakunta osallistui hankkeeseen 55 414 eurolla. Vesiheinän- ja Tervalehden vesiosuuskun en rakentaminen valmistui vuonna 2014. Löytö-Vitsiälä-Sokkalanmäen alueen asukkaiden kiinnostusta vesiosuuskunnan perustamiseksi selvite in. Kiinnostus vesiosuuskunnan perustamiseen oli runsasta, jonka myötä alueelle aloite in yksityiskohtainen rakennussuunnitelman laa minen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Koko lautakunnan osalta tulot ali uivat 584 900 euroa ja menot ali uivat 646 500 euroa. Ne otulos oli 61 600 euroa budjetoitua parempi. Maaseutuhallinnon toimintakate toteutui miltei suunnitellus . Maaseudunkehi ämisen määrärahoja käyte in ennakoitua vähemmän (säästö n. 132 000 euroa), talousarviovaiheessa oli budje varauksia uusille kehi ämishankkeille, uusia kehi ämishankkeita ei aloite u. Yksityis et toimiviksi -hanke sai jatkoaikaa vuodelle 2014, hankkeelle ei budje vaiheessa oltu budjetoitu menoja eikä tuloja. Hankkeen loppumaksatus saa in joulukuussa. Maksatuksessa oli myös vuoden 2013 osuu a, jonka myötä hankkeelle muodostui 35 000 euron ylijäämää vuodelle 2014. Yksityis estön perusparannukseen vara uja määrärahoja käyte in ennakoitua enemmän (n. 120 000 euron ylitys). Hankkeita oli arvioitua enemmän ja osa hankkeista oli mi avia. Liitoskun en yksityis ekunnat hakivat toisena liitosvuotena perusparannushanke -avustuksia runsaas . Kunnossapitoavustuksien haku toteutui suunnitellus . Vesiosuuskun en avustuksissa tapahtui n. 19 000 euron määrärahaylitys. Vuonna 2014 valmistui kaksi vesiosuuskuntaa sekä yhden uuden vesiosuuskunnan suunni elu käynnistyi. Lomitustoiminnan talous toteutui ne otasolla lähes talousarvion mukaises . Koska val o maksaa kokonaisuudessaan lomituspalveluiden menot (lukuun o ama a lomituspalveluiden hallintoa), tulot toteutuvat aina menojen suhteessa. Menot ali uivat n. 0,5 milj. euroa, tulot vastaavas ali uivat n. 0,5 milj. euroa. Syy alituksiin johtuu siitä, e ä talousarvio suunnitellaan aina asiakkaiden tarpeen mukaan. Maatalouslomi ajien rekrytoin ei onnistunut siinä laajuudessa kuin olisi ollut tarve. Näin ollen ei ole pysty y palvelemaan asiakkaita siten kuin tarve olisi vaa nut. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten nouda aminen: toiminnassa noudate in hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita ohjeita ja erityslakeja. Päätökset vie in edoksi lautakuntaan ja tarvi avassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Hankinnoissa noudate in hankintaohjeita ja hankintalakia. 147 Tavoi eiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta toimi kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käy in läpi käy ötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Laskutukset teh in nopealla aikavälillä ja perintä toimi ohjeiden mukaises . Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Maaseutuhallinnon ostopalvelut vähenivät 1,4 henkilötyövuodesta 0,7 henkilötyövuoteen. Maaseudunkehi ämismäärärahoista syntyi säästöjä 164 000 euroa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Sairastavuusindeksi: tavoi- Vesihuollon kehittämissuunnitelman te 100 päivittäminen ja toimenpiteiden tekeminen. Vastuutus toimialalla Toteutuma Yhdyskuntatekniikan insinööri Osallistunut ohjausryhmän kokouksiin. Vastuutus toimialalla Toteutuma Yhdyskuntatekniikan insinööri 89 kpl Vastuutus toimialalla Toteutuma Maaseutupäällikkö Maaseutuhallinto osallistunut yhteen Luomuinfo tilaisuuteen. Luomutilojen tietojen koonti suoramyyntiliikkeelle. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Yritysten nettolisäys: Yksityisteiden perusparannusprojektien tavoite 140 yritystä, työtoteutetaan noin 60 kpl. paikkakehitys: tavoite 24 500 työpaikkaa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Luomumaatilojen %-osuus Ollaan aktiivinen toimija Tukipilari – kaikista maatiloista: tavoi- hankkeen Luomu info –tilaisuuksissa. te 15 Luomussa olevan peltoLisätään maatalousyrittäjien tietoisuutpinta-alan %-osuus kaikes- ta lähi- ja luomuruuan tulevaisuuden ta peltopinta-alasta: tavoi- näkymistä sekä markkinoidaan luomua te 18 maatalousyrittäjille tukikoulutuksien yhteydessä. Hyödynnetään Luomuinstituutin, Pro Agrian ja MTK Etelä-Savon kyvykkyyttä ja palveluita tiedottamisessa ja vuoropuhelussa. Maaseutupäällikkö Maaseutupäällikkö Ei tapahtumia. Tunnusluvut TP 2013 Maatilat yhteensä, kpl Maatalouden tukihakemukset, kpl Maatalouden tuet milj. euroa/vuosi Lomituspäivät (vuosilomat, sijaisapu, tuettu lomitus) Kustannus euroa/lomituspäivä Avustettavat yksityistiet, kpl Perusparannetut yksityistiet, kpl Kunnossapidetyt yksityistiekilometrit euroa/km Vesiosuuskuntien rakennetut vv-linjakilometrit 1 531 8 240 27,8 24 492 181,0 727 76 389 12 148 TA2014 1 400 8 000 28 26 000 170 750 60 420 9 TP 2014 1 493 6 971 27,4 24 991 169,2 748 89 391 13 Toteutuma % TP 2014/Ta 2014 106,6 87,0 97,8 90,7 99,5 99,7 148 93,0 144,0 Talous Maaseutu- ja tielautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) Talousarviomuutokset 6 085 300 -8 551 100 -2 465 800 Talousarvio muutosten jälkeen 6 085 300 -8 551 100 -2 465 800 149 Toteutuma 5 500 401 -7 904 581 -2 404 180 Poikkeama -584 899 646 519 61 620 Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: - toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena - seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaiku aa valmisteluun, joka lii yy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunni eluun ja - huoleh a toimialaansa kuuluvan lupamene elyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän lii yen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle - toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Palvelusuunnitelman toteutuminen Asiakaspalvelulle määritellyt aukioloajat on säilyte y. Tämä on mahdollistanut henkilöstön paremman tavoite avuuden, samalla luoden rauhoitetun työajan asioiden tehokkaaseen käsi elyyn. Lupien käsi elyaika on säilynyt nopeana, joskin yllä ävät pitkäaikaiset poissaolot sekä työkyvyn alentumiset ajoi ain ruuhkau vat toimintaa. Sähköistä lupapalvelua on edelleen kehite y käy äjäystävällisemmäksi ja ote u käy öön sen kau a tapahtuva työnjohtajien hyväksyntä sekä rakennusaikainen valvonta. Kaikista hakemuksista käsitel in n. 25 % Lupapiste –palvelun avulla. Ne in lisä in useita ohjeita tukemaan asiakkaiden ja heidän suunni elijoiden ennakko-ohjausta. Lupia myönne in uudisrakennuksille ja laajennuksille 466 kpl, toimenpideluvat olivat 221 kpl ja rakentamisilmoitukset olivat 127 kpl. Lupamäärä nousi 24 kpl vuoden 2013 tasosta. Toisaalta hankkeiden keskimääräinen koko pieneni, kokonaisalaltaan suurten rakennusten määrän ollessa edellisvuo a pienempi. Myös uusien asuntojen kpl-määrä putosi, lupa myönne in n. 165 uudelle asunnolle. Uusissa omako taloissa pudotus oli 9 kpl, lupa myönne in n. 55 uudelle omako talolle. Talouden laskusuhdanne ja varovaisuus näkyivät rakentamisessa. Rakennusvalvonnan työmäärä ei pienentynyt, sillä työmäärä on sidoksissa lupien kokonaismäärään. Rakentamisessa tuli ilmi en stä enemmän luvatonta rakentamista. Myöskään vireille saate uja hakemuksia ei aina hoide u ajallaan asiakkaan puolelta valmiiksi. Hylä yjä päätöksiä joudu in tekemään kuusi kappale a. Taksaan teh in vuoden 2015 alusta voimaan tulevat muutokset, joilla taloudellisin sank oin pyritään hillitsemään luvatonta rakentamista ja tuetaan rakennusvalvonnan puu umismahdollisuuksia. Keväällä 2014 käynniste in yhteistyössä eri tahojen kanssa jätehuoltomääräysten uusiminen. Vielä nykyisin voimassa olevissa määräyksissä ei ole huomioitu jätelain muutoksen myötä voimaan tulleita asioita. Kuntalii o julkaisi keväällä 2014 oppaan jätehuoltomääräysten laa miseen. Se on ollut pohjana myös Mikkelin jätehuoltomääräyksiä uudiste aessa. Mikkelin uudistetut jätehuoltomääräykset kuulute in lain edelly ämällä tavalla siten kuin rakennuslautakunta joulukuussa pää . Uusien määräysten voimaantulosta päätetään erikseen kevään 2015 aikana. Yhteistyössä Metsäsairila Oy:n kanssa on jatke u ns. kaivorekisterin luomista. Rekisterin laadinnan perusteena on jätelain muutos missä saostus- ja umpikaivolie eet määritellään asumisessa syntyväksi jä eeksi minkä kuljetus ja käsi ely on kunnan järjeste ävä. rekisteriin tarvi avien etojen hankkimiseksi on kaikille kiinteistöille joilla syntyy em. lie eitä lähete y kyselylomake etojen hankkimiseksi. Jätemaksujen osalta tyydy in lähtökohtaises vain jäteveron nousun suuruiseen taksan korotukseen. Perusmaksun valmistelua lykä in vielä eteenpäin tarpeellisten selvitysten tekemiseksi. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Rakennusvalvonnan lupien määrä oli taantumasta huolima a ennakoitua suurempi, joten tulot olivat huoma avas budjetoitua paremmat. Jätehuollon viranomaispalvelut laskutetaan Metsäsairila Oy:ltä toteutuneiden kustannusten mukaan. Kustannuksissa saavute in n. 76 000 euron säästö ja näin ollen jätehuollon tulot jäivät tuon verran alle talousarvion. LVI-tarkastajan virka täyte in 14.4. alkaen. Alkuvuoden palkkamäärärahasta jäi jonkin verran säästöä. Pitkien sairauslomien ja kesälomakauden palvelutason säily ämiseksi palka in määräaikainen rakennustarkastaja, jonka palkkakuluihin osa säästöstä kohdenne in. LVI-avustaja toimi rakennusvalvonnassa maaliskuusta elokuun alkupuolelle työharjoi eluluonteisissa tehtävissä. Harjoi elijan palkkamäärärahasta jäi huoma ava osa säästöön. Jäteasiain tarkastajan virkaa ei täyte y tänä vuonna. Yksi rakennustarkastaja jäi vanhuuseläkkeelle joulukuun alusta 2014 lukien ja toisen rakennustarkastaja työtehtävien käytännössä hoitaminen loppui vuoden 2014 puolella, vanhuuseläkkeen alkaessa helmikuun 2015 alusta lukien. Korvaava rekrytoin päätös yhden uuden henkilön palkkaamiseksi teh in joulukuun lopussa, henkilön virkasuhteen alkaessa helmikuussa 2015. Henkilöstömenoissa saavute in n. 50 000 euron säästö. Palvelujen oston säästö oli yhteensä n. 95 000 euroa. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Rakennusvalvonta tarjosi palveluja yhä laajemmin sähköisen asioin kanavan kau a. Lupien hakemisen lisäksi maaliskuussa aloite in sähköisen palvelun käy ööno o työnjohtajien hyväksynnästä ja rakennusaikaisesta valvonnasta. Kiitoksena ak ivisena kehi äjänä toimimisesta Mikkelin rakennusvalvonta vapaute in Lupapiste –palvelun käy ömaksusta. Katselmusten määrää on vähenne y, sekä aikaisemmin maksu omat puunkaatokatselmukset muute in maksullisiksi. Vapautuvaa aikaresurssia ohja in asiakaspalvelun ennakkoneuvontaan ja kehittämiseen. Pitkät ennakoima omat poissaolot heijastuivat alkuvuoden aikana toiminnan ajoi aiseen ruuhkautumiseen. Ruuhkautuminen yhdessä kesälomakauden sekä syksyyn sijoi uneen etojärjestelmien uudistumisesta aiheutuneen runsaan koulu autumistarpeen takia jotkin työtehtävät siirtyivät eteenpäin, mm. kehi ämisprojekteihin sekä lupien laskutukseen tuli viive ä. Tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi sekä henkilöstön eläköitymisestä johtuen keskite in rakennusvalvonnan palvelut Mikkelin Virastotaloon Haukivuoren ja An olan osalta loppuvuodesta 2014. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohje ja tavoi eet vuodelle 2014 vahviste in rakennuslautakunnassa. Sisäinen valvonta toimi muun 150 työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten nouda aminen; toiminnassa noudate in lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoi avia ohjeita. Tarvi aessa pyyde in lakimiehen kantaa asiaan. Päätökset pide in nähtävillä viikoi ain ja vie in edoksi lautakuntaan ja tarvi avassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Tavoi eiden toteutumista ja varojen käy öä valvo in kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käy in läpi käy ötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Henkilöstömenot ja hankinnat, etenkin palveluiden ostot, olivat erityishuomion kohteena. Vapautuvien vakanssien täy ämisessä noudate in väl ämä ömyysharkintaa ja tarkkaa lupamene elyä. Palveluhankinnoissa mm. kaupungin kustantamat koulutukset edelly vät perusteltua tarve a. Hankintarajoja ja toimivaltuuksia sekä kilpailutusta koskevia määräyksiä noudate in tarkas . Henkilökuntaa koulutetaan hankinta-asioissa jatkuvas . Maksut ja taksat tarkiste in. Laskutus teh in pääosin nopealla aikavälillä, ruuhkautumisen kuitenkin aiheu aessa ajoi ain viive ä. Perintä toimi ohjeiden mukaises . ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Yritysten nettolisäys: Kirkastetaan lupa- ja päätöstavoite 140 prosesseja (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Kaatopaikalle penkkaan Yhdyskunnan (Mikkeli) jäteloppusijoitetun jätteen huolto on lajittelevaa ja jätemäärä asukasta kohden logistiikka suunnitellaan Metlaskettuna (kg/asukas): sä-Sairilan kanssa vastaamaan tavoite 75 kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Vastuutus toimialalla Toteutuma Johtava rakennustarkastaja Nettisivustoja ja sähköistä Lupapiste palvelua kehitettiin käyttäjäystävällisemmäksi. Laadittiin useita selkeitä ohjeita suunnittelun ennakko-ohjauksen tueksi. Kanssakäymistä lisättiin kaupunkisuunnittelun sekä mittaus- ja kiinteistöt yksiköiden kanssa. Teknisen sektorin palvelua ja poikkihallinnollisuutta kehitettiin syksyn 2014 aikana tehtävin toimenpitein; Aspan uudistaminen, johtoryhmän laajentaminen, tehtävien osittainen uudelleen organisointi. Vastuutus toimialalla Toteutuma Jätehuoltoviranomainen Ympäristötietoisuutta lisätty jätehuoltoviranomaisen ja paikallisen jätehuoltoyhtiön tiedottamisella sekä neuvonnalla. Vuoden 2015 alusta astui voimaan jätetaksan uudistus, jonka kustannusjako pyrkii kannustamaan jätteiden lajitteluun. Vastuutus toimialalla Toteutuma Rakennustarkastajat Rakennusvalvonta osallistui kaupungin hulevesiohjelman laatimistyöhön keväällä 2014. Hulevesien käsittelyn lisäkouluttautuminen suunniteltu aloitettavan vuoden 2015 aikana. Johtava rakennustarkastaja Rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen arvioitu Kirkonvarkauden osalta kaavoituksen ja alueen laatu- ja ympäristöohjeen valmistelutyöhön osallistumalla. Johtava rakennustarkastaja Ohje laadittu, rakennuslautakunta hyväksynyt ohjeen 11.3.2014. Otettu käyttöön ja linkitetty rakennusvalvonnan nettisivuille. Rakennustarkastajat Nettiin lisätty energiatehokkuuteen ohjaavaa aineistoa. Korjausrakentamisen toimintaohje laadittiin loppuvuodesta 2014. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Vesistöistä hyvässä tai Varmistetaan hulevesisuunniterinomaisessa kunnossa telu ja tonttikohtainen veden olevien luokiteltujen ohjaus rakennuslupaprosessin vesimuodostumien määrä aikana. Rakennuslupatarkas%-osuus: tavoite 90 tuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Luokitelluista pohjavesiVanhan Kalevankankaan koumuodostumista hyvässä lun ja Kirkonvarkauden uuden tai erinomaisessa kunnosasuinalueen käyttöönoton sa olevien muodostumien yhteydessä varmistetaan, ettei osuus (%): tavoite 50 asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä. Selvitetään maalämmön riskien vaikutus pohjavesiin ja laaditaan kaupunkiin maalämmön perustamisen ohjeistus. Ekologinen jalanjälki Energiatehokkaan rakentami(gha / as): tavoite 5,5 sen ohjausta ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa. 151 Palvelu: Rakennusvalvonta ja jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Risto Mikkola TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteutuma % TP2014/ TA2014 Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat, kpl 659 510 510 693 135,9 Katselmukset, kpl 1 689 1 230 1 230 1 390 113,0 € / asukas 9,82 10,42 10,42 9,49 91,1 € / lupa 814,45 1 116,46 1 116,46 748,39 67,0 € / katselmus 317,78 462,92 462,92 373,12 80,6 Kulut € 536 725 569 397 569 397 518 632 91,1 Tuotot € -660 123 -500 000 -500 000 -652 738 130,5 Netto € -123 398 69 397 69 397 -134 106 -193,2 Muut luvat Luvat, kpl 280 175 175 155 88,6 Katselmukset, kpl 234 390 390 224 57,4 € / asukas 3,01 2,97 2,97 2,53 85,3 € / lupa 701,84 927,65 927,65 618,19 66,6 € / katselmus 586,54 416,25 416,25 893,38 214,6 Kulut € 164 231 162 339 162 339 138 474 85,3 Tuotot € -48 856 -72 100 -72 100 -67 963 94,3 Netto € 115 375 90 239 90 239 70 512 78,1 Korjausneuvonta Luvat, kpl 54 80 80 43 53,8 Katselmukset, kpl 115 120 120 92 76,7 € / asukas 1,30 1,27 1,27 1,29 101,7 € / lupa 864,56 864,56 1 635,25 189,1 € / katselmus 615,52 576,37 576,37 764,30 132,6 Kulut € 70 784,89 69 164,63 69 164,63 70 315,63 101,7 Tuotot € 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto € 70 784,89 69 164,63 69 164,63 70 315,63 101,7 Jätehuolto/viranomaistehtävät € / asukas 1,50 2,75 2,75 1,37 50,0 Kulut 82 067 150 000 150 000 75 057 50,0 Tuotot -82 067 -150 000 -150 000 -73 802 49,2 Netto 0,00 0,00 0,00 1 255 Rakennuslautakunta yhteensä Luvat, kpl 993 765 765 891 116,5 Katselmukset, kpl 2 038 1 740 1 740 1 706 98,0 € / asukas 15,63 17,40 17,40 14,69 84,4 € / lupa 956,11 1 243,01 1 243,01 835,92 67,2 € / katselmus 409,70 546,49 546,49 490,21 89,7 Kulut € 853 808 950 900 950 900 802 479 84,4 Tuotot € -791 046 -722 100 -722 100 -794 502 110,0 Netto € 62 762 228 800 228 800 7 977 3,5 Viestit tilaajalle Talouden suhdanteista huolimatta rakentamiseen tarvittavia lupia haettiin vilkkaasti, ylittäen huomattavasti talousarvion esitetyt arviot. Katselmusten määrissä muut luvat –kenttään kohdistuu talousarviossa liian suuri osa katselmusten kokonaismäärästä, noin 24 %. Toteumassa määrästä on jyvitetty toteutuneen mukaisesti suurempi osuus rakennus- ja toimenpideluville. Tästä johtuen katselmusten euromääräinen osuus ylittää talousarvion vertailuluvun. Puunkaatokatselmuksia tehtiin 205 kpl, jotka eivät näy taulukossa. Korjausneuvonnassa tukiehtojen kiristymisen myötä lupahakemusten ja katselmusten määrä jäi alle arvioidun. Jäteasiain tarkastajan virkaa ei ole täytetty. Talous Rakennuslautakunta Alkuperäinen talousarvio Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Talousarviomuutokset 719 000 7 000 -954 800 -228 800 Talousarvio muutosten jälkeen 719 000 7 000 -954 800 -228 800 152 Toteutuma 783 073 20 968 -812 019 -7 978 Poikkeama 64 073 13 968 142 781 220 822 Liikelaitoksien ja taseyksiköiden tavoi eiden toteutuminen Valtuusto ase aa toiminnalliset ja taloudelliset tavoi eet liikelaitoksille sekä taseyksikkönä toimiville Etelä-Savon pelastuslaitokselle sekä Tilakeskukselle. Liikelaitokset nouda avat toiminnassaan talousarviossa määriteltyjä tavoi eita. Talousarviossa toiminnalliset tavoi eet määritelty on sitoviksi ja niiden mahdollisista muutoksista pää ää valtuusto. Talousarviossa esite ävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoi eista, tehokkuu a ja taloudellisuu a ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuus edoista sekä voimavaroja osoi avista tunnusluvuista, jotka eivät ole määrärahojen tapaan valtuustoon nähden sitovia. Liikelaitosten ja taseyksikön tavoi eiden toteutuminen on esite y erillis linpäätöksinä linpäätöskirjassa. Asete ujen tavoi eiden rajoissa johtokunta pää ää toiminnan kehi ämisestä sekä seuraa ja raportoi tavoi eiden saavu amista. Liikelaitoksille ja taseyksiköille asete ujen toiminnallisten tavoi eiden toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa heinäkuun toteutumana ja linpäätöksen yhteydessä kaupungin toimintakertomuksessa. Liikelaitoksien ja taseyksikön taloudellisesta lan-teesta on raportoitu kaupungin raportoin aikataulun mukaises 3/2014, 7/2014 ja 10/ 2014 seurantaraporteissa. Kaupunginhalli-tus on päätöksessään konserniohjauksen järjestämisestä 22.6.2009 § 334 määritellyt myös liikelaitoksia koskevan konserniohjauk-sen. Otavan Opiston liikelaitoksen talouden ja toiminnan tavoi eet toteutuivat suunniteltua paremmin ja liikelaitos teki 226.000 euron liikeylijäämän, kun tavoi eena oli 210.000 euron ylijäämä. Tulee kuitenkin huomata, e ä vuoden 2013 tulos oli 1,15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Henkilöstömäärä yli yi talousarvioon nähden kahdella henkilöllä. Otavan Opiston tuotoista merki ävimmän osan muodostaa opiskelijamäärään suhteute u val onosuusrahoitus, mikä vuonna 2014 toteutui 400.000 euroa budjetoitua pie-nempänä. Lukion opiskelijamäärä oli 9,3 % eli 64 opiskelijaa talousarviota pienempi. Myös peruskoulun opiskelijamäärä ali talousarvion 54 oppilaalla eli 31,8 %. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen tavoi eena oli 2560 ja toteutuma vuonna 2014 oli 2047, joten sekin ali talousarviotavoitteen 20 %:lla. Opistotoiminnan keskeiseksi haasteeksi muodostuu lähivuosina toisen asteen rahoitusuudistus, joka toteutuessaan muu aa merki äväs verkkokoulutuksen val onosuusperiaa eita. Opistolla on kuitenkin tunnuste u valtakunnallinen verkko-oppimisen toteu ajan ja kehi äjän rooli ja sen varmas osaltaan täydentää ja vahvistaa tältä osin oppilaitosken ää. Etelä-Savon työterveys liikelaitos yli valtuuston ase aman liikeylijäämätavoi een 295.000 euroa ja ylijäämäksi muodostui 584.765 euroa. Liikevaihtotavoite oli 5,0 miljoonaa euroa ja liikevaihto yli tavoi een 814.000 eurolla. Henkilöstömäärä oli talousarvion mukainen, 49. Syksyn 2014 aikana valmistel in kuntalain mukainen liikelaitoksen yh öi äminen. Kaupunginvaltuusto pää 1.9.2014 lope aa liikelaitoksen toiminnan 31.12.2014 ja kaupunginhallitus pää Etelä-Savon Työterveys Oy:n perustamisesta 27.10.2014 ja nimesi hallituksen, joka käynnis konkree set toimenpiteet varsinaisen toiminnan käynnistämiseksi osakeyh ön toimesta 1.1.2015. Toi-minnat siirre in yh ölle liiketoimintasiirtona. Mikkelin Vesiliikelaitoksen kaupunginvaltuuston ase amat toiminnalliset tavoi eet saavute in. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä eikä vedenjakelussa tapahtunut vakavia häiriöitä. Otava - Rantakylä - välisessä paineviemärissä Sirkolan pumppaamolla tapahtui kuitenkin yksi merki ävä vuoto, josta jäteve ä pääsi maastoon ja Leväänlahteen johtavan ojan kau a aina Kallajärveen saakka. Jätevesipuhdistamot täy vät hyvin ympäristölupavelvoi eensa. Mikkelin Vesiliikelaitoksen liikevaihto oli 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2014. Talousarvion mukainen liikevaihtotavoite oli 10,4 miljoonaa euroa, joten liikevaihtotavoite yli yi 0,4 miljoonaa euroa. Henkilökuntamäärä oli talousarvion mukainen, mu a vakituisten työntekijöiden lalla oli enemmän määräaikaista henkilökuntaa. Vedenmyyn yli hiukan talousarvion ja oli 2,76 miljoonaa kuu ometriä. Ve ä myy in 2,76 miljoonaa m3 ja jäteve ä laskute in 2,75 miljoonaa m3. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,78 miljoonaa euroa, joka yli 0,9 miljoonalla eurolla talousarvion ylijäämätavoi een. Vesimaksujen vertailuhinta oli 22. halvin maan 35 suurimman vesilaitoksen joukossa. Etelä-Savon Pelastuslaitoksen osalta toiminnassa toteute in pelastustoimen palvelutasopäätöstä vuosille 2014 - 2017, jossa on selvite y pelastustoimen nyky la sekä palvelutaso. Palvelutasopäätös on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehi ämisestä. Etelä-Savon kun en ja pelastuslaitoksen painopiste oli edelleen häiriö lanteisiin varautumisessa ja yhteistoiminnan kehi ämisessä. Pelastuslaitos kehi yhteistyötä kun en turvallisuus- ja valmiussuunni elussa ns. laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta. Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät laskivat edellisvuoden tasosta. Vuonna 2014 pelastustoimen hälytystehtäviä oli 3 255 kappale a (v. 2013; 3 575 kpl ja v. 2012; 3 672 kpl). Etelä-Savon pelastuslaitoksen talous toteutui ne omääräises hyvin talousarvion mukaisena. Toimintakate oli 601.140 euroa, kun talousarvio oli 598.300 euroa. Tilakeskuksen toiminnasta tekivät edelleen haasteellisen kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden korjaamiset. Lisämäärärahaa joudu in hakemaan An olan koulun ja Päämajakoulun (En nen Yhteiskoulu) sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investoin ohjelman sisällä joudu in tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus. Tilakeskuksen liikevaihto, muut tuotot, avustukset ja valmistus omaan käy öön olivat yhteensä noin 550.00 euroa paremmat kuin talousarviossa, kun eliminoidaan Peitsarin koulun palokorvaus. Liikeylijäämä ali talousarvion 1,1 miljoonalla eurolla ollen 6,5 miljoonaa euroa. Korvaus peruspääomasta oli talousarvion mukainen eli 3,7 %1. Investoin määrärahat yli vät alkuperäisen talo-usarvion 1,3 miljoonaa euroa. Lisämäärärahaa myönne in 2,4 miljoonaa euroa, josta osa jäi käy ämä ä. Henkilöstömäärä oli talousarviotavoi een mukainen, 18, joista 3 oli osa-aikaisia. 1 4.881.730 €/ 131.938.649,87 € 153 Talousarvion toteutuminen Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudate ava talousarviota (Kuntalaki 65 §). Toteutumisvertailussa seura avia asioita ovat toiminnallisten tavoi eiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi se, onko menot rahoite u talousarviossa määrätyllä tavalla vai lisäksi muulla rahoituksella. Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin kassavarojen käy öä ja muita maksu¬valmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. Kunnan toimintaa ohjataan käy ötalousosan avulla. Talousarvion käy ötalousosassa on valtuusto ase anut tehtäväkohtaiset tavoi eet sekä osoi anut tavoi eiden edelly ämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käy ötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoi eiden, määrärahojen tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina. Käy ötalouden määrärahat sitovat toimielimiä valtuustoon nähden lautakuntatasolla. Toimintatuotoissa alkuperäisen talousarvion ylitykset olivat kokonaisuutena 1,2 miljoonaa euroa, josta seudullisen sosiaali- ja terveys-toimen ylitykset olivat 1,8 miljoonaa euroa, teknisen toimen ylitys 0,7 miljoonaa euroa, sivistystoimen ylitys 0,8 miljoonaa euroa. Keskushallinto ali alkuperäisen talousarvion 115.000 eurolla. Maaseutulautakunnan toimintatuotot ali uivat 0,6 miljoonaa euroa. Liikelaitoksista Otavan opiston liikevaihto yli 0,3 miljoonaa euroa talousarvion, Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen liikevaihto yli 0,8 miljoonaa euroa talousarvion, Vesiliikelaitoksen liikevaihto yli myös talousarvion 0,3 miljoonaa euroa sekä taseyksiköistä Tilakeskuksen liikevaihto yli yi 0,4 miljoonaa euroa ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen liikevaihto ali alkuperäisen talousarvion 3,7 miljoonaa euroa. Korja ukin talousarvio ali ui Pelastuslaitoksen liikevaihdon osalta 1,8 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa alkuperäinen talousarvio yli yi 4,7 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja myönne in 7,3 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menot yli yivät alkuperäisestä talousarviosta 10,8 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönne in lisämäärärahaa 7,8 miljoonaa euroa, mu a tämäkään ei rii änyt ka amaan kasvaneita menoja vaan talousarvion ylitystä syntyi lisämäärärahojen jälkeenkin 3 miljoonaa euroa. Sivistystoimi yhteensä ali alkuperäisen talousarvion toimintamenot 1,1 miljoonalla eurolla. Teknisen toimen menot toteutuivat hyvin alkuperäisen talousarvion mukaises . Keskushallinnossa jäi noin 3 miljoonaa euroa käy ämä ä. Maaseutulautakunnan menot ali uivat 647.000 euroa. Liikelaitoksista Mikkelin vesiliikelaitoksen menot ali uivat 0,6 miljoonaa euroa, Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen menot yli yivät 0,6 miljoonaa euroa ja Otavan Opiston menot yli yivät 0,1 miljoonaa euroa sekä taseyksiköistä Tilakeskuksessa menot yli yivät 2,0 miljoonaa euroa, josta kertatoistojen osuus 1,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savon pelastuslaitoksella menot ali uivat 3,8 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon verra una, josta henkilöstökulujen osuus oli 3,5 miljoonaa euroa. Tämä johtui osi ain ensihoidon siirtymisestä. Henkilöstömenot ali uivat talousarvioon verra una 3,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen ali uminen edesau aa talousarvion 2015 toteutumista. Palveluiden ostot yli vät alkuperäisen talousarvion kokonaisuutena 10,3 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan ylitys palveluiden ostoissa oli 10,4 miljoonaa euroa. Erityises yli yivät sairaanhoitopiirin palveluiden ostot (7,1 miljoonaa euroa). Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot yli yivät 3,3 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Lisämäärärahaa hae in 2,7 miljoonaa euroa, mu a 0,9 miljoonaa euroa yli yi lisämäärärahasta huolima a. Verotulot yli vät talousarvion 3,7 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupungin verotulot kasvoivat kokonaisuutena 4,76 prosen a. Val onosuudet pysyivät suunnilleen vuoden 2013 tasolla euromääräises , laskua oli vain 0,11 %. Verotulojen kasvu oli 8,9 miljoonaa euroa ja val onosuuksien väheneminen noin 100.000 euroa, yhteensä ko. tuloerät kasvoivat 8,8 miljoonaa euroa. Verotulot olivat 196,3 miljoonaa euroa ja val onosuudet 101,8 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvusta 4,1 miljoonaa euroa kertyi kunnallisverosta, josta noin 2 miljoonan euron osuus oli 0,25 %:n veronkorotuksen ansiota. Yhteisöveroa kertyi lähes puolitoista miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöverojen osuus kasvoi liki 3,3 miljoonaa euroa johtuen rakennusten verotusarvojen muutoksesta. Val onosuudet ali vat alkuperäisen talousarvion 1,4 miljoonaa euroa. Suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten menot kirjataan kohtaan muut rahoitusmenot. Kokonaisuutena korkomenot ja muut rahoitusmenot ali vat talousarvion noin 0,8 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hieman talousarviota suurempina ja olivat 19,3 milj. euroa. Poistot tehdään kuntaliiton suositusten mukaises . Tilinpäätöksen ylijäämä oli 3,7 miljoonaa euroa, kun talousarviossa tavoitel in nollatulosta. 154 Talousarvion toteutuminen (kaupunki, taseyksiköt ja liikelaitokset) (1000 euroina) Alkuperäinen talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Talousarviomuutokset 163 146 86 048 19 143 14 683 43 272 Talousarvio muutosten jälkeen -572 -1 640 778 290 Toteutuma Poikkeama (-) alle (+ ) yli 162 574 84 408 19 921 14 973 43 272 164 392 85 023 21 336 14 769 43 264 1 819 615 1 415 -204 -8 580 527 -53 446 031 155 070 204 923 19 501 27 226 4 869 34 442 -2 655 -5 180 2 751 -756 207 -431 1 168 Valmistus omaan käyttöön 580 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Avustukset liikelaitoksille Muut toimintamenot 441 311 161 555 194 579 20 286 26 746 5 300 32 845 7 376 -1 305 7 594 -29 687 428 448 687 160 250 202 173 20 257 27 433 5 300 33 274 -277 586 -7 948 -285 533 -281 112 4 421 192 600 101 845 -880 192 600 100 965 196 289 100 416 3 689 -549 2 260 2 345 2 260 2 345 255 4 170 500 4 880 2 810 7 080 255 4 170 500 4 880 2 810 7 080 7 908 1 984 2 164 9 434 500 4 882 1 463 7 594 5 648 -361 2 -91 5 264 2 -1 347 514 10 291 23 501 13 210 19 200 19 917 0 717 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Korkotulot muilta taseyksiköiltä Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korvaus peruspääomasta muilta taseyks. Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 19 119 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 19 200 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -8 828 -81 90 -8 828 -8 909 90 3 584 19 50 12 493 -72 50 9 -8 828 -8 818 3 652 12 470 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Verotulojen erittely (1000 euroina) Alkuperäinen talousarvio Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero 2010 2011 2012 2013 2014 Tuloveroprosentti Talousarviomuutokset 192 600 165 000 10 000 17 600 Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutosten jälkeen 192 600 196 289 3 689 165 000 167 617 2 617 10 000 10 697 697 17 600 17 975 375 Verotettava tulo, milj.€ Muutos 19,50 777 1,4 % 19,50 814 4,7 % 19,50 839 3% 19,75 864 3% 20,00 tietoa ei vielä saatavilla 155 Kiinteistöveroprosentit 2010 Yleinen kiinteistövero% Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yleishyödyllinen yhteisö Rakentamaton rakennuspaikka Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 1,00 0,42 0,90 3,00 2,50 2011 2012 2013 2014 1,00 0,42 0,90 3,00 2,50 1,00 0,42 0,90 3,00 2,50 1,00 0,50 1,10 3,00 2,50 1,20 0,55 1,10 3,00 2,50 Valtionosuuksien toteutuminen (1000 euroina) Alkuperäinen talousarvio Valtionosuudet Kunnan peruspalveluiden valtionosuus Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja sivistystoimen muut valtionosuudet 101 845 105 444 -3 599 156 Talousarviomuutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutosten jälkeen 100 965 100 416 -549 -880 104 564 104 818 254 8 411 8 411 -3 599 -4 402 -803 Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus tulokseen Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaan kunnan tulee esi ää laskelmat, josta käy ilmi liikelaitosten vaikutus kunnan likauden tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Laskelmien tarkoituksena on osoi aa miten liikelaitostamisesta johtuen talousarvion toteutumavertailu ja linpäätöksen laskelmat poikkeavat toisistaan. Kunnan talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitosta käsitellään ulkoisena talousyksikkönä, kun taas linpäätöksessä liikelaitos on osa kunnan talou a. Mikkelin kaupungin kolmen liikelaitoksen (Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon työterveys liikelaitos ja Otavan Opiston liikelaitos) sekä kahden taseyksikön (Etelä-Savon pelastuslaitos ja Tilakeskus) vaikutus on esite y taulukossa ”Liikelaitoksen vaikutus kunnan likauden tuloksen muodostamiseen”. Näiden yksiköiden vaikutus kaupungin toiminnan rahoituksen esitetään ”Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen laskelmassa”. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Tilakeskus ovat laskennallises eriyte yjä taseyksiköitä, joiden käsi elytapa vastaa liikelaitosten käsi elyä. Laskelma liikelaitosten vaikutuksesta kaupungin tuloksen muodostamiseen kokoaa yhteen talousarvion tuloslaskelman toteutumavertailun, liikelaitosten tuloslaskelmat ja kaupungin linpäätöksen tuloslaskelman. Liikelaitosten vaikutus on esite y laskelmassa niin sanotun peruskaupungin eli kaupungin ilman liikelaitoksia sekä liikelaitosten eliminoitujen lukujen avulla. Eliminoidut luvut on esite y Kunta ulkoinen eliminoin ja liikelaitosten tulos eliminoitu (ei sisällä sisäisiä eriä) olevissa sarakkeissa. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kaikkien kaupungin yksiköiden välisiä myyn - ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuloja ja menoja, jotka ovat mukana talousarvion toteutumaluvuissa. Liikelaitoksien ja taseyksiköiden toimintatuotot olivat 34,2 prosen a koko kaupungin toimintatuotoista. Liikelaitoksien ja taseyksiköiden toimintatuotoista 96,5 prosen a on myyn tuo oja. Liikelaitosten ja taseyksiköiden myyn tuotot olivat 57,5 prosen a koko kaupungin myyntuotoista. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osuus kaupungin toimintakuluista oli 12,3 prosen a. Henkilöstökulut olivat 44,9 prosen a liikelaitosten ja taseyksiköiden toimintakuluista. Liikelaitosten ja taseyksiköiden henkilöstökulut olivat 13,6 prosen a koko kaupungin henkilöstökuluista. Palveluiden ostot olivat 27,0 prosen a liikelaitosten ja taseyksiköiden toimintakuluista. Liikelaitosten ja taseyksiköiden palveluiden ostot olivat 7,4 prosen a koko kaupungin palveluiden ostosta. Verotulot ja val onosuudet kirjataan kaupungin yhteisiin eriin, jotka raportoidaan peruskaupungin luvuissa. Rahoitustuotot ja -kulut ovat pääasiassa kaupungin yhteisten erien tuo oja ja kuluja. Liikelaitoksilla on käytössä kaupungin konserni li, josta he maksavat korkoa tai saavat konserni lin talletuksille korkotuloja. Liikelaitoksista vain Mikkelin Vesiliikelaitos maksaa korvausta peruspääomasta, jonka kaupunki on sijoittanut liikelaitokseen. Peruspääomaa on sijoite u Mikkelin Vesiliikelaitokselle ja peruspääomakorvaus on 500.000 euroa/vuosi. Taseyksiköistä Tilakeskus maksaa peruspääoman korvausta ja vuoden 2014 osalta korvauksen suuruudeksi määritel in 3,7 prosen a eli korvaus oli 4,88 milj. euroa. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitoksien/ taseyksiköiden osuus on 12 milj. euroa eli 60,7 prosen a. Tilakeskuksen poistojen osuus on 8,6 milj. euroa eli 43,6 prosen a ja Mikkelin Vesiliikelaitoksen poistojen osuus on 2,7 milj. euroa eli 13,7 prosen a koko kaupungin poistoista. 157 Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus kunnan likauden tuloksen muodostumiseen 1000 euroina Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset, muut Satunnaiset erät Tilikauden tulos Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta eliminoitu Liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä eliminoitu Kokonaistarkastelu Kokonaistarkastelu kunta ulkoinen eliminoitu 24 524 21 172 9 332 11 198 180 33 277 70 546 562 347 57 801 21 242 9 878 11 760 527 -133 927 -159 091 -10 341 -26 926 -4 968 -268 848 196 289 100 416 -21 143 -12 733 -8 528 -300 -4 362 -12 264 0 0 -155 070 -171 824 -18 870 -27 226 -9 330 -281 112 196 289 100 416 1 951 9 420 -1 264 -7 588 30 377 0 10 0 5 378 -6 876 1 951 9 430 -1 264 -2 210 23 501 -7 769 0 0 22 608 -12 017 0 0 -18 893 -19 786 0 0 3 715 158 Investoin en toteutuminen Koko kaupungin ne oinvestoinnit olivat 17,9 milj. euroa (v. 2013 27 milj. euroa). Alkuperäinen talousarvion ne oinvestoin oli 16 milj. euroa. Investoinnit jakaantuivat seuraavas : Investoinnit 2014 (1 000 €) PERUSKAUPUNKI Uusinvestoinnit Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit Koneet ja kalusto Maa- ja vesialueet Rakennukset Osakkeet, osuudet VESILIIKELAITOS TILAKESKUS Uusinvestoinnit Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit MYYNNIT E-S PELASTUSLAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ TULOT 6 667 0 52 19 1274 352 4971 427 423 0 397 26 484 8 001 MENOT 8 915 4 940 1 378 752 395 0 1 449 4 843 10 781 61 10 720 0 1 411 25 949 NETTO -2 248 -4 940 -1 326 -733 879 352 3 522 -4 416 -10 359 -61 -10 323 26 -927 -17 949 Ne oinvestoin tason kasvu johtuu pääosin vuoden aikana investointeihin tulleista lisämäärärahatarpeista. Valtuusto myönsi lisämäärärahoja vuoden aikana seuraavas : - Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (KuntaERP) 1 milj. euroa kv 1.9.2014/§88 - SVOP-sijoitukset 1,29 milj. euroa kv 10.11.2014/§122 - Miset Oy:n osakkeiden hankinta 41 200 euroa kv 3.11.2014/§402 - An olan yhtenäiskoulu 1,1 milj. euroa 16.6.2014/§71 - An ola-talo 450 000 euroa 16.6.2014/§71 - Päämajakoulu 850 000 euroa 1.9.2014/§91 - Etelä-Savon pelastuslaitos 350 000 euroa 17.2.2014/§20 Muiden hankkeiden ylitystarpeet on kate u hankkeiden välisillä määrärahasiirroilla sekä lakeskuksessa e ä peruskaupungilla. Myös näistä siirroista on kaupunginvaltuusto tehnyt päätökset. Tulojen ali umiseen vaiku vat eniten maanmyyn tulot, jotka jäivät 1,3 milj. euroa alle tavoi een. Syynä maanmyyn tulojen alhaisuuteen oli yleinen talouden alavire ja epävarmuus, joka heijastuu voimakkaas rakentamisen investoin en määrään. Kun rakentamista tapahtuu vähemmän, on vaikea saada ton eja kaupaksi, sillä rakennusliikkeet eivät osta ton eja ”varastoon”, vaan ainoastaan tarpeen mukaan. Rakennusten myyn tulot kirja in lakeskukseen, myyn voitot peruskaupungille. Myyn voi ojen/-tappioiden osuus investoin en tulosta oli 5 milj. euroa, josta suurimmat olivat asunto-osakkeiden myyn voi o 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyn voi o 1,2 milj. euroa. Kuntaliitosinvestoinnit Kuntaliitosinvestointeja teh in kahden vanhan kunnan alueella yhteensä 2,6 milj. eurolla. Kuntainfran investointeihin käyte in 0,35 milj. euroa, vesihuollon investointeihin 1,15 milj. euroa, kiinteistöjen investointeihin 1,1 milj. euroa. Kahden vuoden aikana kuntaliitosinvestoin en toteutuma on yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon on vara u noin 4,5 milj. euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuo a) aikana arvioidaan kumula ivisen kuntaliitosrahasumman (11,56 milj. euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi. Vaarinsaaren rakennusprojek (kustannusarvio 1,2 milj. euroa) ei ole kuntaliitosinvestoin a. Kunnallistekniikan investoin en toteutuminen 2014 Kaupunkiympäristössä korjausvelkaa pienenne in viimeistelemällä uusia alueita ja saneeraamalla vanhoja alueita. Uuden korjausvelan kasvua ehkäis in oikea-aikaisella hoidolla ja kunnossapidolla. Poimintoja investoin kohteista: - Valta en 5 parantaminen aloite in Pitkäjärven ja aseman välillä. Kaupungin kustannus vuoden 2014 töistä oli 1,0 milj. euroa. - Kenkäveron alueen ja Mikkelipuiston alue a kehite in rakentamalla alueelle ns. tapahtumapelto ja infraa. - Satamalahden ruovikon ruoppaus Saksalan puolella aloite in syksyllä 2014 ja se jatkuu kevääseen 2015 saakka. - Graanin rantaan rakenne in rantaväylää rannan kerrostalojen väliin. - Raviradan alueen ja kuplahallin alueen valaistusta paranne in lisäämällä valaisimia. - Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 kevyen liikenteen väylän rakentaminen saa in päätökseen. Kustannukset olivat 717 000 euroa. - Uusia asuinalueita rakenne in Tuskuun (Haulipussi, Kuula ja Luo ) ja Rantakylään (Niilonkaari, Rantavuolingonkatu ja Keijonkatu). - Uusien omako alueiden laatutasoa paranne in viimeistelemällä alueiden kadut viheralueineen. Asukkaiden toivomuksista huolima a asemakaavan mukaisten puistoalueiden kunnostamiseen ei ollut mahdollisuu a. - Viimeistelyä suorite in Rantakylässä (mm. Ylänne e, Metsälaidan e ja Huhta e) ja Itäharjussa (muun muassa Satukirjankatu, Tähsilmä ja Adalmina). - Ris inassa aloite in O o von Fieand n en peruskorjaus. 159 - Valtaosin ympäristönhoidon ja uimarantojen investoin määräraha käyte in olemassa olevien kohteiden kunnostamiseen. - Naisvuoren alaleikkipaikka saneera in kokonaisuudessaan. - Lentoasemalle rakenne in kiito en pään turva-alueen ejärjestelyt parantamaan pelastuspalvelun toimintaa. Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Merki ävimmät talonrakennusinvestoin kohteet vuonna 2014 olivat: - Ris inan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustyöt, - Ris inan Vaarinsaaren muutos ja laajennus, - Ris inan koulukeskuksen muutos- ja laajennus, - Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus, - Päämajakoulun kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaus, - Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjaus, - An olan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaus/An olan kirjaston ja An olan yhtenäiskoulun ko talous lojen rakentaminen An ola-talolle, - Kalevankankaan päiväko Taitolaan, - Wisa-areenan IV-korjaus, - Pelastuslaitoksen katokset (alkanut 2013), - Suomenniemen koulun tekniset käsityö lat (alkanut 2013), - Otavan opiston ruokalan korjaus, - Energiataloudellisen Kets-sopimusten mukaiset investoinnit, useita kohteita. Lisämäärärahaa hae in An olan yhtenäiskoulun, yhteensä 1,55 milj. euroa ja Päämajakoulun (en sen Yhteiskoulun), 0,85 milj. euroa, sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investoin ohjelman sisällä joudu in tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus. Heinäkuussa 2013 palaneen Peitsarin koulun palokorjaus valmistui maaliskuussa 2014, korjauskustannukset väliaikais lojen vuokrakustannuksineen olivat yhteensä noin 0,94 milj. euroa. Lisäksi yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa valmistel in ja kilpailute in keskusta-alueen uuden päiväkodin KVR -urakkakilpailutus. Kohde valmistuu marraskuussa 2015. 160 Investoin en toteutuminen Investointien toteutuminen (1000 euroina) s=sitovuustaso Kustannusarvio ja sen muutokset KAUPUNKI Muut pitkävaikutteiset menot Laajakaistahanke Talouden toimintaohj.jär. KuntaErp s s Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden myynti* Maa- ja vesialueiden hankinta Maanjalostus (rakennusten purkamiset) s s s Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 0 0 100 2 000 400 5 100 2 084 475 68 2 500 100 200 1 274 208 188 -1226 108 -13 2200 2200 879 300 300 352 52 300 300 352 52 1 177 720 25 1 426 258 14 249 -462 -11 1 000 100 570 20 20 20 31 12 998 1 570 4 5 21 45 5 10 8 135 717 189 100 236 155 70 170 0 30 20 58 52 12 91 73 -2 -99 1 700 720 25 -523 1 000 100 570 31 12 1 900 300 350 Kustannusarviosta käytetty 31.12. 2 500 100 200 20 20 20 4 700 800 Poikkeama (-) alle (+) yli -45 -111 s -55 1000 Toteutuma 0 889 *sis. myytyjen rakennusten myyntivoitot/-tappiot netto 146.607 euroa Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut/menot Kadut/Uudet asuinalueet, tonttien luovutus Raviradan alue/menot Raviradan alue/tulot VT5 rakentaminen Keskustan kehittäminen Graanin alue Sepäntie ja Tiitus-Matintie Kitereentie Ristiinan leikki- ja liikuntapaikat Otto von Fieandtintie ja klv Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie Ristiinan katuvalot Kaukaanranta Asuntomessualueen infra Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 kevytväylä Katuvalot Katuvalojen saneeraukset, elohopealamput Puistot ja leikkipaikat Mikkelipuisto ja Kaihun alue Matonpesupaikka Satamalahden ruoppaus Satamalahti (strateginen proj.) Satamat/laiturit Uimarannat Lentoasema/menot Lentoasema/tulot Tonttien kunnostus Liikuntapaikat Suomenniemen koulun piha Korvaavat kentät (Laajalampi, Pankalampi)* Monitoimikenttä Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Menot s Tulot s Netto Talousarvio muutosten jälkeen 45 1000 *sis. myyntivoitot/-tappiot netto 1.181.393 euroa Rakennukset Rakennusten myynnit Talousarviomuutokset 25 18 200 800 100 100 250 150 50 300 150 30 20 150 135 25 100 75 75 1 364 521 50 5 -145 200 800 150 100 250 155 50 300 5 30 20 150 135 25 100 75 -16 -15 1 14 -7 10 8 -66 -83 39 1 519 20 -130 -5 -92 -83 -13 -9 -2 10 10 6 105 135 5 970 6 105 135 5 970 5 429 52 5 377 -675 -83 -593 20 75 0 75 16 225 436 -20 14 20 75 14 465 450 2 -240 -14 14 1 024 752 19 -272 19 kv 26.5.2014 §55 s s s s s 465 450 1 010 161 160 735 -14 *) alkuper. talousarviossa kaavavirhe, poistettu investoinneista Koneet ja kalusto Valtuusto/äänentoistolaitteet Keskushallinto/Ruoka- ja puhtausp. Keskushallinto/Asiointipiste Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhteensä Menot Tulot* 2 098 475 1 066 170 521 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama (-) alle (+) yli *kaluston myyntivoitto 19.214 euroa Osakkeet ja osuudet Tulot Koy ja asunto-osakkeiden myynti * 4 000 4 000 4 971 971 4 000 4 000 4 971 971 41 1 291 41 1 291 1332 1332 4000 2668 41 1 297 63 48 1449 4971 -3521 6 63 48 117 971 -853 9 806 6 935 2 871 8 915 6 667 2 248 -891 -268 -623 5 900 220 5 680 4 843 427 4 416 -1 057 207 -850 *) sis. myyntivoitot -tappiot netto 3.657.786 euroa Menot Miset Oy:n osakk. Hankinta Koy Kaituenhaka (SVOP) As Oy Hirvipari* As Oy Tuppura* Menot Tulot Netto s s 0 4000 4000 -1332 * rahoitusvastikkeet KAUPUNGIN INVESTOINNIT yhteensä Menot Tulot Netto LIIKELAITOKSET Vesilaitos Menot Tulot* Netto s s 7 515 6 935 580 2 291 2 291 s s 5 900 220 5 680 s s 1 158 791 367 350 1 508 791 717 1 411 484 927 -97 -307 210 s s 2 440 87 2 527 2 440 87 2 527 1 861 53 1 809 -666 53 -718 s 7 050 60 6 990 2 313 340 1 973 9 363 400 8 963 8 920 344 8 576 -443 -56 -387 s 100 100 26 26 -74 26 *sis.kaluston myyntivoiton 3.225 euroa TASEYKSIKÖT Etelä-Savon pelastuslaitos Menot Tulot* Netto * sis.myyntivoitot/- tappiot netto 51.987 euroa Tilakeskus RAKENNUKSET Menot Tulot Netto Peruskorjaukset Menot Tulot Netto Käyttöomaisuuden myynnit Omaisuuden myynnit Myynnit yhteensä TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT yhteensä Menot Tulot Netto INVESTOINNIT kaikki yhteensä Menot Tulot Netto 9 490 160 9 330 2 400 340 2 060 11 890 500 11 390 10 781 423 10 359 -1 109 -78 -1 032 24 063 8 106 15 957 5 041 340 4 701 29 104 8 446 20 658 25 949 8 001 17 949 -3 155 -446 -2 709 162 Kustannusarviosta käytetty 31.12. Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kaupunki, taseyksiköt ja liikelaitokset sisäisin erin (1000 euroa) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pv vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investoinnit , netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 19 119 -5 500 19 119 -5 500 23 501 -4 936 4 382 564 -24 063 1 206 6 900 -15 957 -24 063 1 206 6 900 -15 957 -25 983 1 014 7 018 -17 950 -1 920 -192 118 -1 993 -2 338 -2 338 615 2 953 700 700 -18 4 094 -18 3 394 25 000 -23 100 -562 25 000 -23 100 -562 -18 642 14 683 -25 000 4 458 15 245 -300 -300 632 932 163 164 Yhteenveto valtuuston hyväksymistä määrärahoista ja tuloarvioiden toteutuminen 165 166 167 168 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 169 170 Tuloslaskelma Ulkoinen eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä 1.1.-31.12.2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 57 801 430,99 21 241 998,23 9 877 804,61 11 759 927,61 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 1.1.-31.12.2013 100 681 161,44 58 199 099,71 19 837 638,27 10 248 840,62 11 582 292,52 527 184,00 536 040,62 -120 154 070,62 -121 606 251,40 -29 959 925,96 -6 395 890,36 1 439 454,03 -171 823 978,91 -18 869 517,73 -27 226 154,30 -9 330 014,52 -30 331 459,88 -6 661 838,12 1 654 264,28 -168 591 503,91 -19 395 220,20 -24 717 831,37 -7 945 153,72 -155 070 432,91 -227 249 665,46 -281 111 752,93 196 289 468,78 100 415 909,00 1 950 933,32 9 430 094,72 -1 263 599,11 -2 209 828,26 7 907 600,67 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (+) alijäämä (-) -19 785 808,82 0,00 3 715 416,70 18 518,96 50 000,00 3 783 935,66 171 -156 945 285,12 -220 649 709,20 -277 191 082,58 187 363 650,71 100 524 018,00 2 165 289,80 4 746 790,66 -1 339 846,11 -1 918 231,10 23 501 225,52 -19 785 808,82 0,00 0,00 0,00 99 867 871,12 3 654 003,25 14 350 589,38 -18 990 988,60 -320 000,00 0,00 0,00 -19 310 988,60 0,00 -4 960 399,22 -103 116,50 -50 000,00 -5 113 515,72 Rahoituslaskelma Ulkoinen eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 172 2013 23 501 225,52 0,00 -4 935 947,66 14 350 589,38 0,00 -3 094 180,78 -25 951 785,56 983 391,25 7 018 409,67 615 293,22 -31 101 859,89 1 002 407,70 3 099 418,56 -15 743 625,03 -18 165,50 1 593 546,25 -56 048,70 540 547,37 0,00 -16 241 788,00 18 020 610,21 25 000 000,00 -25 424 714,15 -991 727,19 116 129,63 -89 555,77 -1 425 628,72 103 964,56 2 059 112,66 182 870,39 -131 482,73 11 369 139,46 3 439 230,76 13 927 815,21 2 674 405,88 -1 815 809,82 2 773 284,73 -98 878,85 2 674 405,88 98 878,85 -1 914 688,67 -1 815 809,82 Tase Eliminoitu, kaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä VASTAAVAT PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 31.12.2014 31.12.2013 201 459,11 201 459,11 229 497,08 229 497,08 93 421 724,43 139 328 280,06 62 477 204,54 6 072 829,47 597 277,85 21 095 956,47 322 993 272,81 93 278 508,43 140 468 584,11 64 580 742,41 6 499 105,65 597 277,85 14 579 198,22 320 003 416,68 76 176 851,22 25 563 597,17 1 715 330,91 103 455 779,30 76 065 574,83 27 157 143,42 1 697 165,41 104 919 883,66 1 035,99 987 961,25 69 032,31 1 058 029,55 4 729,01 1 002 577,90 69 032,31 1 076 339,22 10 020,31 74 463,30 570 224,26 654 707,87 118,32 38 025,60 527 008,18 565 152,10 494 478,52 1 285 304,18 48 253,75 1 828 036,45 652 600,65 1 303 441,61 48 253,75 2 004 296,01 7 039 565,55 3 557 238,54 8 602 200,31 6 392 074,22 25 591 078,62 8 029 468,00 4 406 339,30 5 333 787,36 6 219 595,68 23 989 190,34 20 202,36 20 202,36 20 202,36 20 202,36 Rahat ja pankkisaamiset 2 753 082,37 78 676,49 VASTAAVAA YHTEENSÄ 458 555 648,44 452 886 653,94 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 173 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä 153 857 306,13 54 402 172,45 8 664 002,48 3 783 935,66 220 707 416,72 153 857 306,13 54 561 325,45 13 777 518,19 -5 113 515,72 217 082 634,06 2 226 039,00 3 782 943,72 6 008 982,72 2 244 557,96 3 832 943,72 6 077 501,68 89 701,09 2 978 236,01 3 067 937,10 145 816,57 2 789 996,46 2 935 813,03 11 510,61 1 599 246,46 1 185 543,49 2 796 300,56 106 533,58 1 584 555,11 1 007 391,91 2 698 480,60 83 345 284,55 3 268 762,92 560 000,00 280 000,00 3 083 624,77 1 182 547,87 91 720 220,11 95 214 225,65 3 554 821,06 700 000,00 560 000,00 2 945 664,77 0,00 102 974 711,48 78 468 941,10 157 598,70 6 383 541,87 1 297 704,97 23 030 627,50 3 278 443,82 21 637 933,27 134 254 791,23 67 369 454,28 202 653,46 3 504 152,48 1 417 739,70 21 522 356,44 4 329 119,97 22 772 036,76 121 117 513,09 458 555 648,44 452 886 653,94 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen päääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 174 Konsernituloslaskelma 01.01.-31.12.2014 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 01.01.-31.12.2013 253 405 888,98 -525 963 944,49 1 172 638,52 -271 385 416,99 194 418 745,38 133 676 533,00 449 222,20 1 817 259,30 -5 313 725,04 -3 742 487,84 -6 789 731,38 49 920 130,01 -42 549 291,46 -97 207,58 0,00 -42 646 499,04 -81 834,53 7 191 796,44 -3 049 696,74 -1 061 335,46 3 080 764,24 250 857 947,07 -523 352 978,35 1 382 510,37 -271 112 520,91 186 063 052,76 135 759 086,00 218 997,54 2 387 103,14 -5 954 913,60 -3 446 969,36 -41 983 849,49 -287 469,83 -455 373,99 -6 795 782,28 43 913 835,57 -42 726 693,31 52 741,86 1 239 884,12 -2 586 331,64 -656 221,55 -2 002 669,07 Konsernin rahoituslaskelma 12.2.1900 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 49 920 130,01 -81 834,53 -4 794 945,66 -56 489 068,57 1 148 657,88 8 512 875,12 -18 494 029,37 618 713,04 42 667 833,08 -38 580 400,51 13 573 773,92 -7 352,67 -1 090 182,10 2 977 809,68 514 023,21 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Yritysjärjestelyissä tulleet/lähteneet rahavarat 31.12.2013 45 043 349,82 -46 827 535,57 -1 784 185,75 -17 875 316,33 17 661 206,49 1 834 572,30 2 394 298,12 4 014 760,58 43 913 835,57 52 741,86 -4 418 005,74 -70 968 909,47 1 308 351,55 13 303 724,95 -353 467,52 76 012,34 36 538 830,93 -36 662 238,02 4 817 038,55 163 358,13 -2 438 366,43 10 207 296,65 5 047 551,38 2 230 574,83 22 547 115,32 -20 533 750,80 175 2 013 364,52 217210,31 2 230 574,83 39 548 571,69 -56 356 832,97 -16 808 261,28 -277 455,18 4 693 631,46 -264 900,04 12 979 839,73 17 131 115,97 322 854,69 20 533 750,80 -20 210 896,11 322 854,69 Konsernitase (lyhyt) VASTAAVAA 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 31.12.2013 2 931 425,47 190 805,00 1 516 387,31 82 535,47 4 721 153,25 1 935 309,24 228 965,99 1 794 095,26 0,00 3 958 370,49 100 732 750,85 423 653 346,50 73 650 866,30 78 288 347,31 4 981 426,79 23 039 069,33 704 345 807,08 100 609 058,30 432 192 038,74 75 852 724,02 79 039 073,06 4 854 096,97 16 307 797,54 708 854 788,63 8 291 770,39 9 522 232,03 0,00 25 881 287,08 2 590 368,19 46 285 657,69 7 124 218,29 9 658 255,27 0,00 8 097 933,76 2 060 461,15 26 940 868,47 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 781 711,01 2 192 397,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 9 673 843,22 8 583 661,12 2 273 247,86 41 749 031,30 44 022 279,16 2 940 991,78 44 125 282,50 47 066 274,28 4 489 257,52 150 410,95 Rahat ja pankkisaamiset 18 057 857,80 20 383 339,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 833 377 566,74 818 130 110,94 153 857 306,18 60 729 256,93 5 810 300,19 18 661 009,26 3 080 764,24 242 138 636,80 153 857 306,18 60 888 409,93 6 402 449,28 20 275 424,61 -2 002 669,07 239 420 920,93 9 830 726,82 8 823 917,20 20 215 048,14 20 333 512,72 40 548 560,86 20 089 607,24 19 030 483,94 39 120 091,18 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 176 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT KONSERNIRESERVI VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen pääoma Lyhytaikainen koroton pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 177 89 701,09 6 719 149,74 6 808 850,83 145 816,57 5 456 938,87 5 602 755,44 3 577 641,77 3 995 680,57 79 044,05 90 335,96 324 775 370,62 16 597 733,26 109 624 756,40 79 396 245,33 530 394 105,61 320 105 198,18 14 945 554,73 105 807 789,67 80 217 867,08 521 076 409,66 833 377 566,74 818 130 110,94 178 LIITETIEDOT 179 180 Konserni lipäätöksen laa mista koskevat liite edot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt mikäli myöhemmin näissä liitetiedoissa ei toisin mainita. Mikäli tytäryhteisön konsernitilinpäätöksen tekemisen edellytykset eivät täyty eikä se ole tehnyt konsernitilinpäätöstä, on sen tyttärien tiedot yhdistelty konsernitilinpäätökseen suoraan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Mikalo Oy:öön on fuusioitunut 1.1.2014 seuraavat yhtiöt: As Oy Suomenniemenkäki, As Oy Suomenniemen Käkilehto, As Oy Teerilehto ja As Oy Ristiinan Vuokratalot. Kesäkuussa 2014 on myyty KiintOy Kaituenhaka ja KiintOy Peitsarin Vatro. Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistetty sellaisia tytäryhtiöidemme yhtiöitä, joita tyttäremme eivät ole olennaisuuden arvioinnin perusteella yhdistelleet omaan tilinpäätökseensä. Nämä yhtiöt ovat: K-S Energiavälitys Oy, Suomen Voimatieto Oy, Koskienergia Oy, Ki Oy Koppelonpesä, Alakoski Oy. Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki olennaiset yhdisteltävien yhteisöjen ilmoittamat korjaukset, jotka ovat tulleet talouspalveluihin 9.3.2014 mennessä. Etelä-Savon Kaapelitelevisiolla ei ole toimintaa joten sitä ei ole yhdistelty konserniin. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhtiöiden keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu taseessa emon suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisten tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden tietojen kanssa Konsernitaseesta esitetään lyhennetty versio. Rahavarojen muutos Kaupunki otti vuoden 2011 aikana käyttöön konsernitilin, johon on liitetty kaupungin konserniyhtiöitä. Muut velat Muiden velkojen erittelyssä ei esitetä muut velat riviä, koska eliminoidussa lyhyessä taseessa ei ole erikseen muut velat taseryhmää. Siirtovelat Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisissa erissä ei ole esitetty erikseen riviä menojäämät ja siirtovelkoja yhteensä, koska lyhyt eliminoitu konsernitase ei tuo rivejä erikseen. Pyydetyistä liitetiedoista on kerätty erät, jotka on ilmoitettu. Myyntituotot Myyntituottoihin kirjattu Esko Oy:n yksikköhintarahoitus 33 260 624,00 euroa on oikaistu konsernitilinpäätöksessä valtionosuuskohtaan. Vuoden 2013 vastaava summa on 35 235 068,00 euroa. Verotulot Verotuloista on oikaistu kiinteistöveroja 1,9 milj. euroa. 181 Tilipäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti, joita on muutettu vuoden 2013 alusta vastaamaan Kuntaliiton suosituksen mukaisia alimpia poistoaikoja. Tilakeskuksella on tehty sama muutos. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimuksista esitetään oma liitetieto. Muut toimintakulut Luottotappioiden kirjaus Saatavista poistetuista myyntilaskuista on tehty luottotappiokirjaukset tuloslaskelman erään muut toimintakulut. Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos ja varausten muutos pelastuslaitos Pelastuslaitoksen maksuosuutena kerätään sen investointimenoihin 3 euroa per asukas, kirjaukset tehdään Suomen Kuntaliiton vuonna 2003 antaman ohjeen mukaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia. Rahavarojen muutos Kaupunki otti vuoden 2011 aikana käyttöön konsernitilin, johon on liitetty kaupungin konserniyhtiöitä. Konsernitilin saldo sisältää lainasaamisissa 3,5 milj. euroa tytärten rahavaroja sekä lainoissa muilta velkoja 6,3 milj. euroa. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aika Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Kunnan toimintatuotot yhteensä Konserni 2014 2013 43 733 177,50 43 329 033,19 73 888 494,77 69 821 162,25 769 122,03 605 292,92 10 665 533,80 13 110 827,39 2 130 023,29 2 059 227,30 32 525 023,90 29 172 399,80 89 694 513,69 88 011 908,64 253 405 888,98 246 109 851,49 Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä 182 Kunta 2014 12 230 398,10 38 844 493,97 769 122,03 7 082 066,58 2 130 023,29 17 236 212,46 22 312 623,90 100 604 940,33 2013 12 855 533,10 38 518 705,63 605 292,92 6 795 187,82 2 059 227,30 14 701 267,26 24 346 783,98 99 881 998,01 Liitetieto 9 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2014 167 616 929,84 10 697 340,44 17 975 198,50 196 289 468,78 2013 163 465 328,73 9 214 626,99 14 683 694,99 187 363 650,71 Liitetieto 10 Valtionosuuksien erittely 2014 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Siitä :Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 104 818 051,00 8 410 812,00 -4 402 142,00 104 381 555,00 8 237 623,00 -3 857 537,00 Valtionosuudet yhteensä 100 415 909,00 100 524 018,00 Liitetieto 11 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni 2014 Kunta 2013 Satunnaiset tuotot E-S Koulutus Ky:n purku Mlin Ammattikorkeakoulu ky Muut Satunnaiset tuotot yhteensä 0,00 0,00 0,00 13 780,80 13 780,80 0,00 0,00 0,00 97 164,27 97 164,27 Satunnaiset kulut 95 615,33 44 422,41 95 615,33 44 422,41 Satunnaiset kulut yhteensä 183 2014 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liitetieto 12 Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot Poistotapa Poistoaika tai poisto-% Vuotuiset poistoprosentit Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5v 20 % Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-5 v 20 % - 33,3 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20 v, 30 v, 50 v 2%, 3,34%, 5% Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v, 30 v 3,34%, 5 % Asuinrakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% Kadut, tiet, torit ja puistot mj-poisto 15%, 20% 15%, 20% Sillat,laiturit ja uimalat mj-poisto 15%, 20% 15%, 20% Muut maa- ja vesirakenteet mj-poisto 15%, 20% 15%, 20% Kiinteät rakenteet ja laitteet Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet mj-poisto 15 % 15 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 v 10 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10 v -20 v 5 % - 10 % Lentoasema mj-poisto 20 % 0,2 Vesimittarit (käytössä vain Vesilaitoksella) mj-poisto 20 % 0,2 Vesijohto- ja viemäriverkostot (käytössä vain Vesilaitoksella) mj-poisto 30 v 3,34 % tasapoisto 4 v, 5 v 20% - 25% Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Liikkuvat työkoneet tasapoisto 5v 20 % Liikkuvat työkoneet (käytössä vain Vesilaitoksella) tasapoisto 10 v 10 % Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v, 5 v 20% - 33,34% Atk-laitteet tasapoisto 3v 33,34 % Sairaala- , terveydenhuolto- yms.laitteet tasapoisto 5 v 20 % Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat poisto käytön mukaan Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Taseyksiköt (Etelä-Savon pelastuslaitos ja Tilakeskus) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitos (Etelä-Savon Työterveys ja Otavan opisto) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitokset (Vesilaitos) 184 Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013 - 2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) Ero % 125 700 000,00 220 400 000,00 -94 700 000,00 -42,97 Selvityksen antamisen perusteet Kunnan tai kuntayhtymän on esitettävä tilinpäätöksessä liitetieto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintamenon vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan; olennaisena poikkeamana voidaan pitää yli 10 % poikkeamaa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta). Perusteiden täyttyminen Mikkelin kaupungin suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus poikkeaa 42,97 % määrittelyrajasta. Laskelmaan vaikuttaa vielä vuoden 2012 alhainen poistotaso. Poisto-ohjelman uusiminen vaikuttaa vuoden 2013 tilinpäätöksestä alkaen. Mikkelin Vesiliikelaitoksen jätevedenpuhdistamon investointimääräraha 23 milj. vuosina 2016-2017 kasvattaa poikkeamaa. Vuosien 2014 - 2017 poistotaso vastaa investointien omahankintamenoa, jos laskennasta eliminoidaan mittava jätevesipuhdistamon investointi. Tulevat investoinnit vaikuttavat suunnitelman mukaisia poistoja kasvattavasti vasta myöhempinä vuosina. Talousarviossa 2015 (Kvalt 10.11.2014 § 128) s. 29 on kirjattu, että vuoden 2015 aikana selvitetään jätevedenpuhdistamon osittainen tai kokonaan leasingrahoitusmahdollisuus. Toimenpiteet: 1. Mikkelin kaupunki (KV 4.9.2012 § 70) muutti pysyvien vastaavien suunnitelman mukaisien poistojen poistoaikoja vuoden 2013 alusta, jolloin kaupungin vuotuinen poistojen määrä nousi noin 5 milj. euroa. 2. Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa (KV 21.1.2013 § 16) on linjattu, että kaupungin investointitaso on lähtökohtaisesti poistoja vastaavalla tasolla pl. merkittävän iso jätevedenpohdistamon investointi. 3. Eo. toimenpiteiden tuloksena keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintameno vastaavat hyvin toisiaan vuosina 2014 - 2017, kun laskennasta eliminoidaan merkittävän iso jätevedenpuhdistamon investointi. 185 Liitetieto 14 Pakollisten varausten muutokset Kohde 2014 Konserni 2013 Konserni 2014 2013 Kunta Kunta Jätehuolto (siirtynyt) Mikkelin kaupunki Kaatopaikkojen jälkihoito 1.1.2014 1 053 456,76 1 006 877,60 1 053 456,76 1 006 877,60 68 098,09 46 579,16 68 098,09 46 579,16 Kaatopaikkojen jälkihoito 31.12.2014 1 121 554,85 1 053 456,76 1 121 554,85 1 053 456,76 Kaatopaikkojen jälkihoito 1.1.2014 1 736 539,70 2 143 498,96 1 736 539,70 2 143 498,96 151 253,13 0,00 151 253,13 31 111,67 406 959,26 31 111,67 406 959,26 1 856 681,16 1 736 539,70 1 856 681,16 1 736 539,70 Varaukset 1.1.2014 523 227,00 443 475,00 Lisäykset tilikaudella 64 704,00 79 752,00 587 931,00 523 227,00 Potilasvahinkovastuuvaraus (ky) 1.1.2014 2 143 715,41 1 975 258,91 Lisäykset tilikaudella 1 009 267,32 168 456,50 3 152 982,73 2 143 715,41 145 816,57 218 127,81 145 816,57 201 968,49 56 115,48 72 311,24 56 115,48 56 151,92 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kaatopaikkojen jälkihoito 31.12.2014 Muut pakolliset varaukset Vähennykset tilikaudella Muut pakolliset varaukset 31.12.2014 Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovastuuvaraus (ky) 31.12.2014 Eläkevaraus 1.1.2014 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Eläkevaraus 31.12.2014 89 701,09 145 816,57 89 701,09 145 816,57 6 808 850,83 5 602 755,44 3 067 937,10 2 935 813,03 Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni 2014 Kunta 2013 2014 2013 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Kiinteistöjen myyntitappiot Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä 1 005 191,10 2 215 106,00 1 197 875,00 2 215 106,00 148 000,00 332 443,33 148 000,00 332 443,33 3 724 878,51 157 161,40 3 746 186,28 153 338,06 4 878 069,61 2 704 710,73 5 092 061,28 2 700 887,39 30 413,01 30 413,01 36 328,09 3 773,00 40 101,09 0,00 23 989,55 23 989,55 19 465,63 3 773,00 23 238,63 186 Liitetieto 16 Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät osingot ja peruspääoman korot 2014 2013 Osingot Etelä-Savon Energia Oy 2 860 000,00 2 860 000,00 Suur-Savon Sähkö Oy 606 816,00 845 208,00 Metsäsairila Oy 300 300,00 363 000,00 Muut yhtiöt 11 774,57 19 268,03 Osuuspääoman korot 17 044,72 20 301,82 1 441,64 1 410,47 3 797 376,93 4 121 188,32 Mikkelin Mikaeli Oy 12 000,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Liitetieto 19 Arvonkorotukset Konserni 2014 Kaupunki 2013 2014 2013 Pysyvien vastaavien arvonkorotukset Maa- ja vesialueet arvonkorotukset 1.1. 56 313 928 58 668 739 54 561 325 56 916 136 159 153 2 354 811 159 153 2 354 811 56 154 775 56 313 928 54 402 172 54 561 325 4 574 482 4 574 482 4 574 482 4 574 482 60 729 257 60 888 410 54 402 172 54 561 325 Lisäykset Vähennykset Maa- ja vesialueet arvonkorotukset 31.12. Rakennukset arvonkorotukset 1.1. Lisäykset Vähennykset Rakennukset arvonkorotukset 31.12. Arvonkorotukset yhteensä 31.12. ARVONKOROTUKSEN PERIAATTEET JA NIIDEN KOHTEIDEN ARVONMÄÄRITYKSEN MENETELMÄT Mikkelin maa- ja vesialueiden arvonkorotukset on tehty tonttirekisteriohjelman laskelmien mukaan. Osakkeissa ja osuuksissa sekä muussa käyttöomaisuudessa ei ole arvonkorotuksia. 187 Liitetieto 21a Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kaupunki Pelastuslaitos Tilakeskus EteläOtavan Opiston Savon TyöLiike- laitos terveys Liikelaitos Mikkeli Vesiliikelaitos Yhteensä Aineettomat hyödykkeet 31.12.2014 0 0 0 201 459 0 0 201 459 Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tietokoneohjelmistot Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 229 497 73 605 0 0 0 101 643 0 201 459 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 229 497 73 605 0 0 0 101 643 0 201 459 Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014 134 098 718 2 580 171 146 242 048 40 071 662 0 0 322 992 600 Maa- ja vesialueet 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 93 221 215 395 311 0 92 942 93 523 584 159 153 93 364 431 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 293 0 0 0 57 293 0 57 293 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 93 278 508 395 311 0 92 942 93 580 877 159 153 93 421 724 1 732 876 0 0 204 928 5 415 36 998 0 1 496 366 0 0 0 0 0 0 0 0 136 552 850 3 545 187 56 693 1 010 728 3 901 436 7 352 691 0 135 579 360 2 183 144 214 747 0 0 0 144 908 0 2 252 982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140 468 870 3 759 934 56 693 1 215 656 3 906 851 7 534 597 0 139 328 709 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 188 Kaupunki Pelastuslaitos Tilakeskus EteläOtavan Opiston Savon TyöLiike- laitos terveys Liikelaitos Mikkeli Vesiliikelaitos Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 35 156 187 3 887 337 52 214 0 382 042 6 516 485 0 32 856 868 11 932 0 0 0 0 2 198 0 9 735 1 757 587 0 0 0 0 258 001 0 1 499 586 27 654 359 2 527 414 17 391 0 308 2 054 690 0 28 110 001 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 64 580 066 6 414 751 69 605 0 382 350 8 831 373 0 62 476 189 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 3 604 349 752 118 0 0 0 1 215 107 0 3 141 360 2 375 803 1 410 675 107 400 313 776 0 794 866 0 2 570 436 53 639 0 0 0 0 14 940 0 38 699 465 257 139 770 0 0 0 282 779 0 322 248 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 499 048 2 302 563 107 400 313 776 0 2 307 692 0 6 072 743 Muut aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 597 278 0 0 0 0 0 0 597 278 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 597 278 0 0 0 0 0 0 597 278 597 696 2 432 177 0 387 457 2 642 416 0 0 0 0 0 6 129 535 7 236 305 340 000 3 901 436 9 124 404 7 851 967 1 887 171 409 693 308 9 329 137 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 579 198 11 555 653 749 693 4 289 202 21 095 956 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Vesilaitoksen summat sisältävät sisäistä katetta seuraavasti: Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 2 152 657,45 1 603 091,94 352 599,02 Poistot sisältävät sisäistä katetta seuraavasti: Rakennukset 89 848,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 045,24 Koneet ja kalusto 8 365,01 Liitetieto 21 b Maa- ja vesialueet erittely Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet yhteensä Konserni 2014 2013 99 029 160,93 98 724 093,92 1 765 205,69 1 787 427,15 100 794 366,62 100 511 521,07 189 Kunta 2014 2013 93 824 245,43 93 521 876,43 93 824 245,43 93 521 876,43 Liitetieto 21 c Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet KuntaMuut Saamiset Saamiset Konserniomistusyht. yhtymäosakkeet konsernikuntaJvk-laina Saamiset yhtiöt Yhteisöt osuudet ja osuudet Yhteensä saamiset yhteisöt yhtymät muut yhteisöt 45 916 306,89 5 942 713,60 19 910 631,42 4 295 922,92 76 065 574,83 0,00 0,00 5 035 889,61 1 449 968,38 0,00 0,00 1 449 968,38 25 110,39 1 304 029,43 0,00 34 662,56 1 338 691,99 0,00 0,00 46 062 245,84 5 942 713,60 19 910 631,42 4 261 260,36 76 176 851,22 0,00 0,00 5 061 000,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 5 035 889,61 25 110,39 0,00 0,00 5 061 000,00 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Liitetieto 22 Tytäryhtiöosuudet, laskettu yhtiöiden alkuperäisistä taseista Kirjanpito-arvo 31.12.2014 Asunto Oy Hirvipari Asunto Oy Pirttitie III Asunto Oy Tuppura KiintOy Hauki-Koivikko KiintOy Kenkäveronniemi KiintOy Mlin Tietotaitokortteli KiintOy TeknoGraani M:lin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Mikkelin Teknologiakeskus Oy Etelä-Savon Energia Oy (konserni) rahasto sijoitus Kiinteistökehitys Naistinki Oy rahasto sijoitus KiintOy Kaituenhaka KiintOy Peitsarin Vatro Metsäsairila Oy Mikkelin Arkistotalo Oy Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkelin Matkailu Oy Moas Oy Mikkelin Ravirata Oy Mikalo Oy Mikkelin Jäähalli Oy rahasto sijoitus Kiint Oy Nuottapuisto (Mikalo Oy) YIT Kuntatekniikka Oy Etelä-Savon Koulutus Oy Kiint.Oy Jääkärinkatu 31 Kiit Oy Mlin Takojankatu 1 Mlin Oppilaitoskiinteistöt Oy rahasto sijoitus As Oy Suomenniemenkäki As Oy Suomenniemen Käkilehto As Oy Teerilehto KiintOy Ristiinan Vuokratalot KiintOy Ristiinan Suopursu KiintOy Korjaamonkatu 3 Miktech Consulting Oy Tytäryhtiöt yhteensä Haukivuoren Vanhustentalosäätiö Kaupungin Konsernin omistus-osuus omistusosuus % % 51 153,15 21 864,43 66 329,56 1 177,32 1 009 127,56 3 330 120,82 95,69 100,00 97,00 70,00 66,70 51,56 232 600,00 84 095,00 13 623 222,04 821 881,00 2 522,82 7 997 976,44 Kuntakonsernin osuus, euroa omasta pää- vieraasta tilikauden omasta pääomasta tappiosta/v oitosta 100,00 51,02 100,00 95,69 100,00 97,00 70,00 66,70 51,56 75,64 100,00 51,02 100,00 389 200 72 524 672 043 62 556 1 009 568 3 139 713 1 884 971 276 846 122 918 30 134 458 520 286 1 051 276 538 462 78 042 355 435 658 916 290 509 413 898 559 288 111 553 772 -17 621 36 982 23 293 -9 477 -1 -95 661 19 -463 -10 811 2 855 230 100,00 100,00 7 700 090 18 324 966 113 225 2 342 500,00 470 926,19 8 525,12 120 254,37 8 041,79 383 485,29 1 362 751,36 498 744,00 2 300 000,00 100,00 56,00 100,00 100,00 100,00 52,70 100,00 74,88 300 000,00 2 500 000,00 60,00 62,50 558 800,00 2 500,00 7 284 400,00 117 955,02 148 717,62 43 826,83 368 630,38 117,73 58,63 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 70,00 100,00 56,00 100,00 100,00 100,00 52,70 100,00 89,10 7 176 106 1 901 121 2 099 206 133 287 9 001 167 501 3 671 897 2 671 719 1 031 460 5 366 8 740 615 0 21 023 953 240 741 81 679 286 8 328 356 124 091 47 888 727 118 158 225 0 -2 174 1 -22 840 734 916 48 551 70,00 60,00 62,50 100,00 58,63 100,00 2 797 987 641 4 544 696 5 372 290 546 7 276 090 3 855 1 142 525 4 646 225 9 579 129 1 410 19 798 330 9 450 058 1 130 388 1 562 1 702 -3 728 100,00 100,00 100,00 100,00 70,00 100,00 100,00 0 0 0 0 77 836 -139 901 4 697 76 401 867 0 0 0 0 152 262 619 923 48 640 290 566 101 0 0 0 0 10 407 -363 260 3 038 6 271 117 2 766 1 353 436 1 289 46 062 245,84 jäsen Mikkelin Asumisoikeus Oy:n omassa pääomassa on kirjattuna asumisoikeusmaksuja 2 123 259,39 euroa, jotka yhtiö on velvollinen palauttamaan asukkaille heidän luopuessaan asumisoikeudestaan. Ilman asumisoikeusrahastoa konsernin osuus omasta pääomasta on -32 462,79 euroa. 190 Liitetieto 23 Kuntayhtymäosuudet Kuntakonsernin osuus Kirjanpito-arvo 31.12.2014 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Mikkeli 17 543 348,73 57,42 27 128,72 122 669,19 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, Mikkeli Vaalijalan kuntayhtymä, Pieksämäki Kuntayhtymät yhteensä omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden tappiosta / voitosta 15 403 138 31 775 436 33,02 140 698 151 035 9 468 6,79 129 517 45 650 -1 176 1 968 916,48 72,30 12 427 172 23 332 234 574 690 248 568,30 12,80 1 189 484 2 370 098 67 077 29 290 009 57 674 453 817 821 Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkeli Itä-Suomen päihdehuollon ky, Mäntyharju Kaupungin omistusosuus % 19 910 631,42 167 762 Liitetieto 24 Omistusyhteisyhteisöt Kirjanpito-arvo 31.12.2014 Yhteisyhteisöt Mikkelin Mikaeli Oy Osakkuusyhtiöt AsOy Mikkelin Lehmusrivi (6 as) AsOy Partinkartano KiintOy Kattilansillan kauppakeskus KiintOy M:lin mlk:n Kuuselan kulma KiintOy Mikkelin Musiikkiopistotalo KiintOy Otavan Ketola KiintOy Vaahteranlehti KiintOy Kyyhkylä Oy Kyyhkylän Asuntolat Oy Etelä-Savon Kaapelitelevisio Oy Mikkelin Toriparkki Oy Mikkelin Pesula Oy KiintOy Torikioski Kaakkois-Suomen Amk Oy K-S Energiavälitys Oy, Jyväskylä Suomen Voimatieto Oy, Imatra Koskienergia Oy Kiinteistö Oy Koppelonpesä KiintOy Suksimäki (Mikalo Oy) Yhteensä Kaupungin omistus-osuus % Konsernin omistusosuus % omasta pääomasta Kuntakonsernin osuus vieraasta tilikauden pääomasta tappiosta / voitosta 40 000,00 33,3 33,3 20 643 755 83 204,08 227 053,70 166 523,94 316 193,30 328 195,56 144 373,02 1 235,93 40,5 30,6 32,1 41,2 21,2 47,3 49,0 9 082,15 22 146,99 300 000,00 18 915,09 198 119,41 4 087 670,43 49,2 36,8 16,4 42,9 17,7 35,8 40,5 85 078 889 30,6 88 359 65 373 32,1 84 183 5 516 41,2 319 999 14 421 21,2 357 349 2 596 47,3 105 336 853 49,0 4 129 5 841 30,3 65 436 841 806 49,2 9 926 56 029 36,8 Ei toimintaa vuonna 2014 16,4 Ei yhdistellä 42,9 272 438 1 332 490 44,3 490 421 1 884 35,8 6 915 721 366 110 20,0 21,7 45,0 50,0 50,0 3 945 14 943 8 875 696 2 729 393 2 965 -960 0 12 3 697 -943 8 12 027 12 5 942 713,60 191 73 374 37 920 2 857 120 098 13 178 461 Liitetieto 24 b Omistukset muissa yhteisöissä Kirjanpito-arvo 31.12.2014 AsOy Jääkärinkatu 29 (1 as) AsOy Kvartetti (1 as) AsOy Mikkeli (1 as) AsOy Mikkelin Jalavapuisto (1 as) AsOy Orijärven Kyläpuisto AsOy Porrassalmenkatu 28 (1 as) AsOy Porrassalmenkatu 43 (1 as) AsOy Ristiinantie 17 (1 as) Kiinteistö Oy Laaninkulma Kiinteistö Oy Näsiäkara Kiinteistö Oy Kankaalan Talonhoito Oy Kiinteistö Oy Suomenniemen Kate Etelä-Savon Pääomarahasto Oy Indekon Oy Kuntarahoitus Oyj Luotais-Venäjä Rahasto Oy Mikkelin Keilahalli Oy Pieksämäen Jäähalli Oy Saimaa Golf Oy Savon Teknia Oy Suur-Savon Sähkö Oy YH Suomi Oy Amplus Tiera Oy Kunnan Taitoa OY Suomen kalliotaideyhdistys Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä OY osuudet: Luottokunta Maakunta-arkisto Mikkelin Kauppahuone Mikkelin Puhelinosuuskunta Osuuskunta Metsäliitto Olkkolan vesiosuuskunta Sairilan vesiosuuskunta Hintikan vesiosuuskunta Vesiosuuskunta Hauki Löytö-Vitsiälä vesiosuuskunta Hermannin vesiosuuskunta Yhteensä 48 774,50 353,19 67 275,17 71 743,75 293 497,00 44 317,52 16 634,69 807,30 209 613,59 252,28 33,64 14 917,76 161 574,78 42 046,98 526 083,03 139 550,00 1,68 1 681,88 43 728,86 42 046,98 1 955 326,54 Osakkeita, kpl Omistusosuus, % 10 014 21 27 762 427 2 111 300 480 379 15 2 15,4 0,2 5,4 3,8 20,7 12,4 2,2 0,6 27,6 10,0 6,7 80 820 2 000 222 675 2 791 1 100 5 3 125 10 836 6,2 0,6 27 785,26 54 435,00 64 192,00 500,00 4 361,52 108 974 54 435 49 492 100,00 5 045,64 168,19 268 413,14 128 462,47 2 561,19 13 051,40 672,75 268,00 84,10 10 898,58 4 261 260,36 1 192 673 3 3 8 1 5 3,5 0,1 1,0 0,5 13,6 3,4 Liitetieto 25 Saamisten erittely 2014 Pitkäaikaiset 2013 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset 198 120,28 541 482,16 236 042,41 286 523,25 82 961,00 4 036,52 86 324,76 4 036,52 Muut saamiset 4 760,00 Siirtosaamiset Yhteensä 77 695,40 281 081,28 60 467,69 623 214,08 322 367,17 355 787,46 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsenenä Myyntisaamiset 149 255,70 Lainasaamiset 108 099,01 Muut saamiset 157 356,33 5 328 815,61 Siirtosaamiset Yhteensä 37 505,11 400 681,96 666,66 5 986 852,28 195 528,10 Osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset 40 748,48 23 332,24 1 138 537,50 1 159 025,00 Muut saamiset Siirtosaamiset 5 985,60 Yhteensä 1 138 537,50 40 748,48 1 159 025,00 29 317,84 Saamisten erittely yhteensä 1 419 618,78 6 650 814,84 1 481 392,17 580 633,40 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Yksikköhintarahoitus Palkkojen välitilin saldo Kuel-eläkemenoperusteinen-tili Työttömyysvak.maksut-tilien saldot Tapaturmavak.maksut-saldo Varhe-maksu-tilin saldo Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Yrittäjien ja maatal.yrittäjien Kela korv. Pohjola Vakuutus Oy / palovahinko EU-tuet ja avustukset Pakolaisista aih.kustannusten korv. Projektisaamiset Muut siirtosaamiset,projektit Energia avustus Ennakkomaksu VAPO Oy Sähkötuotantotuki ALV saaminen Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä Kunta 2013 2014 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 3 006 165,37 0,00 0,00 0,00 0,00 67 463,42 824 896,69 67 737,55 19 192,00 365 021,40 410 469,58 0,00 189 463,61 0,00 0,00 0,00 0,00 5 165 158,85 10 115 568,47 10 115 568,47 3 004 433,29 30 364,56 454 218,55 89 199,60 98 397,81 10 521,94 751 568,17 37 551,81 200 000,00 398 239,63 194 380,28 0,00 429 658,78 0,00 0,00 0,00 239 931,87 5 691 858,86 11 630 325,15 11 630 325,15 3 006 165,37 193 3 748,86 824 896,69 67 737,55 19 192,00 365 021,40 410 469,58 3 004 433,29 30 364,56 454 218,55 89 199,60 98 397,81 6 601,00 751 568,17 37 551,81 200 000,00 398 239,63 194 380,28 189 463,61 429 658,78 130 942,23 1 374 436,93 6 392 074,22 6 392 074,22 524 982,20 6 219 595,68 6 219 595,68 Liitetieto 27 Rahoitusarvopaperit 2014 2013 Osakkeet ja osuudet Kesko B, 5 360 osaketta Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus 5360 5360 161 764,80 143 648,00 16 904,31 16 904,31 144 860,49 126 743,69 Metsä Boarb B, 85 kpl Jälleenhankintahinta 379,95 Kirjanpitoarvo 113,05 Erotus 266,90 113,05 Neo Industrial Oyj, 1820 kpl Jälleenhankintahinta 1 201,20 3 185,00 Kirjanpitoarvo 3 185,00 3 185,00 Erotus -1 983,80 Yhteensä 20 202,36 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus 194 20 202,36 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely Konserni Peruspääoma 1.1 Kunta 2014 2013 2014 2013 153 857 306,18 153 857 306,18 153 857 306,13 153 857 306,13 153 857 306,18 153 857 306,18 153 857 306,13 153 857 306,13 60 888 409,93 63 243 220,75 54 561 325,45 56 916 136,27 159 153,00 2 354 810,82 159 153,00 2 354 810,82 60 729 256,93 60 888 409,93 54 402 172,45 54 561 325,45 6 402 449,28 6 409 511,12 8 664 002,47 13 777 518,19 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12 Osuus kuntayhtymien opo:n lisäyksestä 31.12. Arvonkorotusrahasto 1.1 Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12 Muu rahastot/oma pääoma 1.1. Lisäykset 657 171,30 84 224,01 1 249 320,39 91 285,85 5 810 300,19 6 402 449,28 18 253 014,44 20 322 489,63 Vähennykset Muut rahastot/oma pääoma 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 Voitonjako -47 065,02 Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 407 994,82 18 661 009,26 20 275 424,61 8 664 002,47 13 777 518,19 Tilikauden yli-/alijäämä 3 080 764,25 -1 755 279,00 3 783 935,66 -5 113 515,72 Oma pääoma yhteensä 242 138 636,81 239 668 311,00 220 707 416,71 217 082 634,05 Liitetieto 30 Pitkäaikaiset velat Velat, jotka erääntyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen konsernin ulkopuolelta 2014 2013 37 900 482,00 48 943 461,25 2 723 047,41 2 959 949,30 40 623 529,41 51 903 410,55 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä 195 Liitetieto 32 Pakolliset varaukset Konserni 2014 Kunta 2013 2014 2013 Pakolliset varaukset Eläkevaraus 89 701,09 145 816,57 89 701,09 145 816,57 Muiden alueiden jälkihoito 1 856 681,16 1 736 539,70 1 856 681,16 1 736 539,70 Kaatopaikkojen jälkihoito 1 121 554,85 1 053 456,76 1 121 554,85 1 053 456,76 587 931,00 523 227,00 3 152 982,73 2 143 715,41 6 808 850,83 5 602 755,44 Muut pakolliset varaukset / eläkekompensaatio Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ky:n potilasvakuutusvastuu 0,00 Etelä-Savon koulutuksen Ky Etelä-Savon koulutus Oy Pakolliset varaukset yhteensä 3 067 937,10 2 935 813,03 Liitetieto 33 Vieras pääoma 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 2 419 656,92 2 368 913,01 Muut velat 49837,85 Siirtovelat 957,97 Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat 6 659 139,89 9 358 113,93 Muut velat 466 775,54 Siirtovelat 426,83 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 219 314,24 297 248,91 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 12 046 016,88 Liitetieto 34 Kuntatodistuslimiitti Kuntatodistuslimiitti 31.12.2014 Luotollisen konsernitilin limiitti 31.12.2014 2014 66 600 000,00 25 000 000,00 Kuntatodistussopimusten yhteislimiitti on 120.000.000 euroa. 196 2013 50 650 000,00 25 000 000,00 0,00 9 844 206,06 Liitetieto 36 Muiden velkojen erittely Konserni Kunta 2014 Muut velat Liittymismaksut Laskennallinen verovelka Asumisoikeusmaksut Ennakonpidätysvelka Sosiaaliturvamaksuvelka E-S Shp:lle palautus I-S Shp:lle palautus Muut velat Muut velat yhteensä 2013 14 309 929,29 2 570 617,51 211 257,73 7 211 806,75 24 303 611,28 2014 13 401 939,46 4 323 883,19 2 064 391,76 2 718 714,07 216 185,37 466 775,54 376 431,25 235 548,28 23 803 868,92 2013 3 083 624,77 2 945 664,77 2 570 617,51 211 257,73 2 718 714,07 216 185,37 466 775,54 376 431,25 551 013,74 7 274 784,74 496 568,58 6 362 068,59 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Kunta 2013 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 0,00 Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset 27 086 768,25 29 383 362,74 17 235 885,97 17 323 544,51 Korkojaksotukset 1 451 226,45 1 815 821,45 484 721,54 494 470,52 Kuelvelka 2 133 706,70 2 048 148,48 2 133 706,70 2 048 148,48 Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden korvaus 177 700,90 194 631,00 177 700,90 194 631,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden tarkistus 540 569,00 258 242,00 540 569,00 258 242,00 Lomapalkkajaksotus Kiinteistöjen alv palautus Muut siirtovelat 10 047 734,60 5 409 397,33 1 065 349,16 2 453 000,25 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 41 437 705,90 39 109 603,00 21 637 933,27 22 772 036,76 Siirtovelat yhteensä 41 437 705,90 39 109 603,00 21 637 933,27 22 772 036,76 Liitetieto 38 Huollettavien varat Huollettavien varat 31.12. 2014 104 074,67 2013 61 997,67 Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Konserni 2014 601 136,47 911 257,48 1 512 393,95 197 2013 662 793,74 757 064,69 1 419 858,43 Kunta 2014 290 248,74 378 811,00 669 059,74 2013 272 098,39 434 099,16 706 197,55 Liitetieto 45 Vastuusitoumukset Kunta 2014 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Asunto Oy Hirvipari Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Asunto Oy Tuppura Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Etelä-Savon Energia Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta ESE- verkko Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Haukivuoren Vanhustentalosäätiö Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Kaituenhaka Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Kenkäveronniemi Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Ristiinan Suopursu Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Mikkelin Tietotaitokortteli Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Arkistotalo Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin opiskelija-asunnot Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikalo Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Ristiinan vuokratalot Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Jäähalli Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Jääkärinkatu 31 Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Konserniyhtiöille annetut takaukset Alkupääoma Jäljellä pääomasta Konsernin osakkuusyhtiöiden velasta Koskienergia Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Pesula Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Osakkuusyhtöille annetut takaukset 198 2013 750 118,15 450 318,70 750 118,15 498 253,07 752 640,97 445 764,33 752 640,97 497 072,47 40 800 000,00 30 120 002,00 40 800 000,00 32 300 000,00 4 000 000,00 3 692 308,00 4 000 000,00 4 000 000,00 2 450 000,00 1 318 265,44 2 450 000,00 892 653,17 2 429 474,62 0,00 2 429 474,62 1 639 626,41 990 000,00 479 000,00 790 000,00 358 000,00 100 000,00 30 007,00 100 000,00 36 673,00 1 110 000,00 630 256,60 1 110 000,00 722 026,92 1 000 000,00 0,00 1 000 000,00 65 789,20 7 511 435,90 6 556 801,40 7 511 435,90 6 676 637,60 52 996 525,07 33 021 839,35 48 314 490,88 32 214 055,20 0,00 0,00 5 285 000,00 3 197 614,00 20 057 480,00 16 064 055,00 20 057 480,00 16 892 694,00 9 500 000,00 9 166 668,00 9 500 000,00 9 500 000,00 1 500 000,00 1 500 000,00 1 500 000,00 1 500 000,00 20 800 000,00 19 526 536,00 20 800 000,00 20 375 512,00 166 747 674,71 123 001 821,82 167 150 640,52 131 366 607,04 3 915 000,00 0,00 3 915 000,00 3 915 000,00 3 000 000,00 1 138 888,74 3 000 000,00 1 472 222,10 Vastuusitoumukset Kunta 2014 6 915 000,00 1 138 888,74 Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Konsernin ulkopuolisten velasta Anttolan Vanhustentaloyhdistys ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Haukivuoren Lämpö Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kiinteistö Oy Siimet Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Esikaupungin VPK ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Keilahalli Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin eläinsuojeluyhdistys ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Sateenkaari ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Mikkelin Toimintakeskus ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Ristiinan seudun vanhustentukiyhdistys Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Savilahden Vanhaintukiyhdistys ry Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Siimet Oy Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Hintikan vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Koivikon vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Otavan Kotalahden vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Kuivasalmen vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Siikasalmen vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Tarsalanjärven vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Tuukkala-Vatila vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Vesiosuuskunta Hauki Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Vesiosuuskunta Majava Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Vesiosuuskunta Vesiheinä Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta 199 2013 6 915 000,00 5 387 222,10 261 320,31 201 445,40 261 320,31 208 845,66 490 000,00 97 996,00 490 000,00 130 663,00 250 000,00 98 341,00 250 000,00 134 101,00 536 180,00 156 929,46 536 180,00 199 598,77 420 000,00 294 938,25 420 000,00 318 445,61 50 000,00 27 055,83 50 000,00 32 129,72 678 806,47 335 972,21 678 806,47 383 458,49 180 000,00 114 645,11 180 000,00 125 325,76 1 086 606,71 720 693,86 1 086 606,71 732 323,68 298 957,05 182 246,45 298 957,05 195 027,84 150 000,00 41 250,00 150 000,00 56 250,00 142 960,00 33 609,26 142 960,00 51 479,24 1 600 000,00 224 022,63 1 600 000,00 249 924,99 330 000,00 75 500,00 330 000,00 94 375,00 430 000,00 0,00 430 000,00 177 930,80 2 200 000,00 271 404,80 2 200 000,00 312 424,01 1 500 000,00 170 000,00 1 500 000,00 200 000,00 400 000,00 20 077,95 400 000,00 37 093,57 835 744,00 170 388,50 835 744,00 226 964,30 764 638,62 403 950,10 164 638,62 11 841,88 800 000,00 367 065,73 1 118 420,00 701 000,00 Vastuusitoumukset Kunta 2014 Vesiosuuskunta Vesihiisi Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Viinamäen vesiosuuskunta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Konsernin ulkopuolisten velasta Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta Takaukset yhteensä Alkuperäinen pääoma Jäljellä pääomasta 2013 1 850 000,00 147 756,34 1 850 000,00 185 022,37 400 000,00 124 863,69 400 000,00 148 193,69 15 655 213,16 4 280 152,57 15 373 633,16 4 912 419,38 189 317 887,87 128 420 863,13 189 439 273,68 141 666 248,52 Huomautukset: * Mikkelin kaupunki on antanut Metsäsairila Oy:lle takauksen, jota vastaan ei ole nostettu lainaa (maa-aineslain mukainen takaus, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). * Kuivasalmen vesiosuuskunnan takaukseen tulossa takauksen jatkoesitys Nordeasta. * Kiinteistö Oy Ristiinan Vuokratalot sulautunut Mikalo Oy:öön 1.1.2014 Liitetieto 46 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Mahd. vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 2014 249 317 336,05 2013 237 568 440,07 172 370,93 159 326,41 Takauskeskuslain 10 §:n mukaan takauskeskuksen jäsenyhteisöt vastaavat yhdessä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolain (507/93) 18 §:ssä tarkoitetun edeltävän vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Vuosina 2013 ja 2014 vakuudet ovat olleet riittävät, eikä takauskeskuslain 10 §:n mukaisia menoja ja sitoumuksia ole realisoitunut. Liitetieto 47 a Muut taloudelliset vastuut Konserni 2014 Kunta 2013 2014 2013 Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Sitoumukset avustukseen Sopimuksiin sisältyvät palautusvastuut Vuokravastuut, vastuut voimassa Sopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Korkotermiinit Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 3 270 972,96 382 894,05 20 427 200,00 24 081 067,01 315 032,50 2 535 900,00 2 850 932,50 Liitetieto 47 b 16 809 486,80 200 0,00 0,00 Liitetieto 47 b 14 817 036,43 351 372,00 12 171 039,04 11 527 196,89 351 372,00 Liitetieto 47 b Muut taloudelliset vastuut Koronvaihtosopimukset Mikkeli Mikkelin kaupungin koronvaihtosopimukset kiinteisiin korkoihin 1. Pääoma 31.12.2014 5 000 000 Alkupäivä Eräpäivä Lyhennysohjelma Maksettu korko Vastaanotettu korko 3kk euribor 21.6.2010 1.3.2019 kertalyhenteinen 3,175 % 2. 5 000 000 27.2.2014 1.3.2019 kertalyhenteinen 3,175 % 3kk euribor 3. 15 000 000 31.3.2011 31.12.2020 kertalyhenteinen 3,600 % 6kk euribor 4. 15 000 000 28.12.2012 31.12.2020 kertalyhenteinen 3,600 % 6kk euribor 5. 20 000 000 1.2.2012 3.2.2022 kertalyhenteinen 2,650 % 6 kk euribor 6. 14 000 000 19.9.2011 21.9.2021 kertalyhenteinen 2,478 % 6 kk euribor Lisäehto * Sopimukset, joiden ensimmäinen korkojakso alkaa vasta tulevaisuudessa: Pääoma alkupäivänä 7. * 20 000 000 Alkupäivä Eräpäivä 27.9.2021 Lyhennysohjelma 27.9.2041 Maksettu korko kertalyhenteinen 2,730 % Vastaanotettu korko Lisäehto 6kk euribor * Lisäehdot ja huomautukset eo. korkosopimuksissa: 5. * Jos 6 kk -euribor alle 0,9 % => 2,65 % + (0,9 % - 6 kk euribor). 7. * Jatkaa 5. kohdan sopimussisältöä. Arvio suojaustasosta vuosien 2015-2018 alussa Lainakanta (milj.) TA 2015 mukaisesti: Vuoden 2015 alussa suojaustaso 74 milj. euroa / 40 % lainoista. 183 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 alussa suojaustaso 74 milj. euroa / 38 % lainoista. 193 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 alussa suojaustaso 74 milj. euroa / 36 % lainoista 207miljoonaa euroa. Vuoden 2018 alussa suojaustaso 74 milj. euroa / 34 % lainoista 219 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimukset Konserni Etelä-Savon Energia Oy Koronvaihtosopimukset Korkokatot Yhteensä Kohde-etuuden Kohde-etuuden arvo 31.12.2014 arvo 31.12.2013 31 976 672,00 22 841 909,00 1 800 000,00 1 950 000,00 33 776 672,00 24 791 909,00 Emo Koronvaihtosopimukset Emo Kohde-etuuden Kohde-etuuden arvo 31.12.2014 arvo 31.12.2013 23 376 672,00 18 513 338,00 23 376 672,00 18 513 338,00 Korkokatot Yhteensä Mikalo Oy Mikkelin Opiskelija-Asunnot Oy Lainojen yht saldo Lainojen yht saldo 31.12.2014 31.12.2013 10 328 045,00 10 247 739,00 Nimellispääoma Nimellispääoma 31.12.2014 31.12.2013 1 967 717,50 1 985 335,50 1 110 295,45 1 126 351,45 201 Liitetieto 47 c Arvonlisäveron palautusvastuu Kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen menot ALV vastuu 2014 Kunta Kiinteistökehitys Naistinki Oy Mikkelin Jäähalli Oy Kiinteistöosakeyhtiö Jääkärinkatu 31 Mikkelin Ammattikorkeakoulu ky Kiint. Oy Mikkeli Tietotaitokortteli Arvonlisäveron palautusvastuu, yhteensä konserni ALV vastuu 2013 1 772 664,77 2 019 281,18 16 476,09 0,00 11 527 196,89 946 718,07 0,00 2 303 163,87 21 832,92 18 124,68 16 809 486,80 14 817 036,43 12 171 039,04 830 025,72 Liitetieto 48 Vakinaisen ja määräraikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Kulttuuri, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Tilakeskus Etelä-Savon pelastuslaitos Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos Otavan Opisto Liikelaitos 2014 303 27 1225 1123 150 77 11 109 20 202 40 50 108 3 445 2013 326 25 1248 1162 162 74 11 143 19 253 41 46 105 3 615 Liite eto 49 Henkilöstökulut 2014 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 120 154 070,62 121 606 251,40 29 959 925,96 30 331 459,88 6 395 890,36 6 661 838,12 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 439 454,03 1 654 264,28 155 070 432,91 156 945 285,12 144 409,41 133 183,62 155 214 842,32 157 078 468,74 202 Liitetieto 50 Tilintarkastajien palkkiot 2014 2013 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 0,00 25 811,21 Tilintarkastajien lausunnot 0,00 6 185,08 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 0,00 Muut palkkiot 0,00 0,00 0,00 2 642,60 Kuntatarkastajien Oy Clavis Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajien lausunnot 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 0,00 Muut palkkiot 0,00 0,00 42 480,00 24 190,00 PWC julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajien lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 0,00 10 574,00 2 613,00 53 054,00 61 441,89 Muut palkkiot Palkkiot yhteensä: 203 204 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET - liikelaitokset 205 206 Etelä-Savon työterveys liikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitoksen tehtävänä on tuo aa työterveyshuollon palveluita liiketaloudellisin periaa ein johtokunnan hyväksymää strategiaa nouda aen ja Mikkelin kaupunginvaltuuston ase amien toiminnallisten ja taloudellisten linjausten mukaises . Liikelaitoksella on toimipisteet Mikkelissä, Mäntyharjulla, Juvalla, Kangasniemellä ja Puumalassa sekä ajoi ain sovitus terveystarkastustoimintaa Pertunmaalla. Toimenpiteet palvelutuotannon kehi ämiseksi Etelä-Savon työterveys liikelaitoksen tavoi eena on kokonaisvaltaisten, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisten palveluiden tuo aminen oikea-aikaises , edullises ja kanna avas henkilöstön hyvinvoinnista huoleh en. Etelä-Savon työterveys liikelaitos on luote avin, innova ivisin ja vetovoimaisin työterveyshuollon palveluita tuo ava kumppani eteläsavolaisille yrityksille. Laadukkaan ja aikaansa seuraavan työterveyshuollon toteu aminen vaa i osaavaa henkilöstöä ja jatkuvaa kehi ämistä ja koulu autumista. Työterveyshuollon toiminnassa korostuu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoiminta ja käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan. Toimintaamme ohjaa kumppanuus työnantajan kanssa. Kesällä 2014 uudiste in ser fioin DNV:n kanssa. Osaavan ja pätevän henkilöstön rekrytoin on ollut edelleen haasteena. Rii ävän lääkärityövoiman takaaminen on ollut ajoi ain vaikeaa. Liikelaitoksen henkilöstö on työterveyshuollon pätevyysvaa mukset täy ävää. Henkilöstön pysyvyys on ollut hyvä ja sijaisuudet on myös saatu täyte yä. Liikelaitos osallistui vuoden 2014 lopulla Great Place to Work tutkimukseen työnolojen kehi ämiseksi ja sijoi ui kilpailussa 15 Parhaan työpaikan listalla vuoden 2015 11. parhaaksi työpaikaksi viimeisenä toimintavuotenaan huolima a menossa olleesta yh öi ämisestä ja siihen aina lii yvästä henkilöstön huolesta työpaikan säilymisestä. Työnohjausta jatke in työkyvyn ja työnhallinnan parantamiseksi. Vuoden 2014 aikana käynniste in kuntalain edelly ämä yh öi äminen ja Mikkelin kaupunginvaltuusto pää 1.9.2014 kokouksessaan lopettaa liikelaitoksen toiminnan 31.12.2014 ja kaupunginhallitus pää perustaa Etelä-Savon työterveys Osakeyh ön 27.10.2014 ja nimesi hallituksen, joka käynnis konkree set toimenpiteet yh ön varsinaisen toiminnan käynnistämiseksi 1.1.2015 alkaen. Yh öi ämisen valmistelun yhteydessä käy in läpi asiakassopimukset. Yksityisen palvelutuo ajan lupaprosessi saa in päätökseen Aluehallintoviraston kanssa ennen vuoden vaihde a. Yh öi äminen toteute in liiketoiminnan siirtona. Liikelaitos on mukana Työ ja Terveys ry:n toiminnassa, joka mahdollistaa valtakunnallisen vaiku amisen ja osallistumisen valtakunnallisiin kilpailutuksiin. Etelä-Savon työterveysliikelaitos hyväksy in Hansel -kilpailutuksen kau a val onhallinnon palvelutuo ajaksi vuonna 2012. Vuonna 2014 valmistel in ensimmäisen Hansel- asiakkaan siirtymistä Etelä-Savon Työterveys Oy:n asiakkaaksi. Vuoden 2014 aikana liikelaitos on osallistunut iviis Työterveyshuollon laatuverkoston työskentelyyn. Nordic Health Groupin kanssa olemme jatkaneet benchmarking -yhteistyötä. Pilo ssa on mukana kuusi työterveyshuollon julkista toimijaa. Acute -po las etojärjestelmää on kehite y ja kirjaamista järjestelmään on yhtenäiste y ja paranne u. Julkisilla terveydenhuollon yksiköillä oli velvoite lii yä Kanta-Arkistoon syyskuuhun 2014 mennessä. Liikelaitoksessa on aloite u valmistautuminen Kanta-Arkistoon lii ymiseksi, mu a nyt vuoden vaihteen yh öi ämisen yhteydessä ja statuksen muu uessa julkisesta toimijasta yksityiseksi toimijaksi siirre in Kanta-Arkistoon lii ymistä vuodelle 2015. Toiminnalliset tavoi eet Sitova tavoite Mittari Toteutuma Toiminnan tavoitteena on kumppanuus asiakasyritysten kanssa. Työterveyshuolto pystyy antamaan riittävää ja asiakasyrityksiä palvelevaa raportointia. Yritystyytyväisyyskyselyt 2 vuoden välein. Liikelaitoksella on riittävä henkilöstömäärä kysyntään nähden ja henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain henkilöasiakkaille. Etelä-Savon työterveys liikelaitos tekee ennaltaehkäisevää työtä työpaikoilla sekä toteuttaa yksilötapaamisissa sairauksia ja tapaturmia ehkäisevää ohjausta ja neuvontaa. Ennaltaehkäiseväntyön ja sairaanhoidon suhde ( KL 1 /KL 2 ). Tavoitteena on suhde 50/50. Asiakastyytyväisyysmittaus toteutettiin Feelbacktoimintana ja asiakastyytyväisyyskyselystä saadaan myös vertailutieto muiden liikelaitosten asiakastyytyväisyyskyselyihin verraten. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sekä henkilöasiakkaisiin että yrityksen johtoon kohdentuen. Päättäjäkyselyssä saavutettiin 4,49/6 taso, asiakaskyselyssä 4,96/6 taso, jotka olivat paremmat kuin edellisenä vuonna. KL1/KL2 45,8 % /52,9 % (KL 0 1,3 % ) Liikevaihto 5 028 000 5 842 154 295 000 531 158 49 49 Liikeylijäämä Henkilöstö 207 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Liikelaitoksen tuo avuus on pysynyt hyvänä. Liikevaihto oli vuonna 2014 5,84 milj. euroa ja vuonna 2013 5,22 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 0,63 milj. euroa eli noin 10,8 %. Toimintakulut olivat vuonna 2014 5,32 milj. euroa ja vuonna 2013 4,49 milj. euroa, kasvua oli 0,83 milj. euroa eli noin 15,6 %. Vuoden 2014 liikeylijäämä on 531.158 euroa ja vuonna 2013 liikeylijäämä oli 444.415 €. Liikelaitoksen tulostavoite oli 295 800 € ylijäämää. Tilikauden ylijäämä on 584.765 euroa. Tilikaudelle vara u tulospalkkio toteutuu. Materiaalin ja palveluiden osastot yli yivät selväs ollen 2,28 milj. euroa. Palveluiden ostojen ylitykseen oli useita syitä. Lääkärityövoiman käy ö vuokrafirmoilta ja lisääntynyt asiakasmäärä, joka lisää myös laboratorio- ja röntgenpalveluiden ostoa. Henkilöstömenot jäivät 0,46 milj. euroa talousarviosta. Tilikauden ylijäämä yli 288. 965 euroa talousarvion ase aman tavoi een. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen lii yvän riskien hallinnan järjestämisellä on tavoi eena varmistaa Etelä-Savon työterveys liikelaitoksen toiminnan taloudellisuus, laadukkuus ja toiminnan pitkäjänteisyys. Liikelaitoksen johtokunta valvoo ja ohjaa liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta on hyväksynyt liikelaitoksen sisäisen valvonnan toimintaohjeen, jonka kehi ämistä jatkaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Talousseurantaa toteutetaan Mikkelin kaupungin taloushallinnon ohjeistamana ja raportoidaan sovitus . Johtokunta seuraa liikelaitoksen talou a jokaisen kokouksensa yhteydessä ja varautuu tarvi aviin toimenpiteisiin. Johtoryhmä seuraa toimintaa ja talou a kuukausi ain ja tekee tarvi avat ehdotukset johtajalle korjaavista toimenpiteistä. Liikelaitoksen laatukäsikirja toimii sisäisen valvonnan välineenä. Henkilökohtainen jatkuva tulosseuranta on osa sisäistä valvontaa ja johtamista. Esitys likauden tulosten käsi elystä Tilikauden ylijäämä 2014 on 584.765 euroa. Liikelaitoksella on ylijäämää edellisiltä vuosilta 1.585.841 euroa. Liikelaitoksen ylijäämä taseessa on yhteensä 2.171.348 euroa. Liikelaitoksen johtokunta esi ää, e ä ylijäämä siirretään ylijäämä lille. Ylijäämä siirretään liiketoimintasiirron yhteydessä Etelä-Savon Työterveys Oy:n osakepääomaan (300.000 euroa) ja SVOP- rahastoon liikkeenluovutussopimuksen mukaises . Tunnusluvut TP 2013 16 782 TA 2014 18 200 TP 2014 17 161 13 740 15 000 14 518 Henkilöstö Vakanssit 31.12. 45 49 49 Henkilötyövuodet 45 43 43 Henkilöasiakkaiden määrä Kokonaisvaltaisen sopimuksen piiirissä olevat henkilöasiakkaat 208 Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Varausten muutokset Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 5 028 000 0 -1 348 200 -124 800 -1 223 400 -3 069 000 -2 494 900 -574 100 -422 400 -151 700 0 -315 000 295 800 5 028 000 0 -1 348 200 -124 800 -1 223 400 -3 069 000 -2 494 900 -574 100 -422 400 -151 700 0 -315 000 295 800 295 800 295 800 0 295 800 295 800 295 800 0 295 800 5 842 155 10 128 -2 282 017 -145 329 -2 136 688 -2 702 995 -2 222 368 -480 628 -385 828 -94 799 0 -336 113 531 158 3 607 3 636 557 -587 534 765 534 765 50 000 584 765 Poikkeama 814 155 10 128 -933 817 -20 529 -913 288 366 005 272 532 93 473 36 572 56 901 0 -21 113 235 358 3 607 -3 636 -557 587 238 965 238 965 50 000 288 965 Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen tuloslaskelma Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -145 328,64 Palvelujen ostot -2 136 688,43 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 222 367,65 Henkilösivukulut Eläkekulut -385 828,38 Muut henkilösivukulut -94 799,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 636,48 Muut rahoitustuotot 557,29 Muut rahoituskulut -586,96 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 1.1.-31.12.2013 5 842 154,97 10 128,06 -2 282 017,07 5 219 459,75 12 904,77 -194 343,62 -1 787 225,62 -1 981 569,24 -2 045 545,55 -2 702 995,15 -336 249,35 -101 343,61 0,00 -336 112,52 531 158,29 3 606,81 534 765,10 534 765,10 50 000,00 584 765,10 28,1 28,1 9,2 -2 483 138,51 0,00 -323 240,93 444 415,84 2 688,49 505,93 -611,02 2 583,40 446 999,24 446 999,24 -50 000,00 396 999,24 31,6 31,6 8,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100* (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 209 Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 295 800 0 0 295 800 531 158 0 3 607 534 765 235 358 0 3 607 238 965 295 800 295 800 534 765 238 965 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 531 158,29 0,00 3 606,81 444 415,84 0,00 2 583,40 534 765,10 446 999,24 0,00 534 765,10 0,00 446 999,24 -628 616,93 -69 548,96 13 828,81 149 571,98 -534 765,10 -399 220,10 -41 655,17 2 209,73 -8 333,70 -446 999,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 822 800,76 3,6 3,6 1 829 045,09 3,4 3,4 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, € Quick ratio Current ratio Poikkeama 295 800 0 0 295 800 Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Toteutuma Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset+Rahoitusarvopaperit+Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus+Lyhytaikaiset saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)/(Lyhytaikainen vieras pääoma-Saadut ennakot) 210 Etelä-Savon Työterveys liikelaitos tase 31.12. 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 86,32 44 253,75 86,32 44 253,75 560 731,95 2 208 000,27 56 953,92 120 341,33 2 990 367,54 471 682,80 1 586 049,38 92 757,82 97 371,58 2 292 201,65 2 990 367,54 2 292 201,65 1 586 583,24 584 765,10 2 171 348,34 1 189 584,00 396 999,24 1 586 583,24 0,00 0,00 50 000,00 50 000,00 241 490,51 63 512,67 514 016,02 819 019,20 169 654,85 48 198,49 437 765,07 655 618,41 2 990 367,54 2 292 201,65 72,6 14,0 2 171 0 0 71,4 12,5 1 587 0 0 Vastattavaa Oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Vapaaehtoiset varaukset Tulospalkkausvaraus Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Lainakanta 31.12., 1000 € Lainasaamiset 31.12., 1000 € Omavaraisuusaste, % =100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/Koko pääoma-Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12., 1000 € = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12., 1000 € = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 211 Liite edosto 1-7 Tilinpäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadi aessa noudatetut arvostusperiaa eet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaa eet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Edellisen likauden etojen vertailukelpoisuus Tilikauden edot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden etojen kanssa. Mikkelin kaupunki / Etelä-Savon työterveys liikelaitos on luovu anut liiketoiminnan liiketoimintasiirtona perustamalleen tytäryh ölle 1.1.2015 alkaen, siirtyvää liiketoimintaa jatkaa Etelä-Savon Työterveys Oy. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain 2014 Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aika Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä 2013 0,00 5 842 154,97 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 842 154,97 0,00 5 219 459,75 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 219 459,75 Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä Liitetieto 25 Saamisten erittely Pitkäaikaiset 2014 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 2013 Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 24 919,18 3 361,37 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 24 919,18 0,00 3 361,37 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsenenä Myyntisaamiset 53 990,81 39 830,93 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 53 990,81 0,00 39 830,93 Osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 13 186,78 15 141,69 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 13 186,78 0,00 15 141,69 Saamisten erittely yhteensä 0,00 92 096,77 0,00 58 333,99 212 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Palkkojen välitilin saldo Työttömyysvak.maksut-tilien saldot Lomapalkkajaksotukset Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Yrittäjien ja maatal.yrittäjien Kela korv. EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2014 2013 0,00 0,00 38 491,41 38 641,47 117,57 8 400,00 67 737,55 364,46 6 900,00 37 551,81 5 594,80 120 341,33 120 341,33 13 913,84 97 371,58 97 371,58 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely 2014 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 2013 -1 586 583,24 -1 189 584,00 -1 586 583,24 -1 189 584,00 Tilikauden yli-/alijäämä -584 765,10 -396 999,24 Oma pääoma yhteensä -2 171 348,34 -1 586 583,24 Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 Liitetieto 33 Vieras pääoma Pitkäaikainen 2014 Lyhytaikainen Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 0,00 3 100,00 42 595,88 38 968,09 308,77 562,17 Muut velat Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 213 42 904,65 0,00 42 630,26 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 418 138,83 401 071,61 Muut siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 95 877,19 514 016,02 36 693,46 437 765,07 Siirtovelat yhteensä 514 016,02 437 765,07 Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12. Etelä-Savon työterveys 2014 49 2013 45 Liitetieto 49 Henkilöstökulut 2014 2013 2 222 367,65 2 045 545,55 385 828,38 116 285,30 336 249,35 110 411,77 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan 21 486,18 2 702 995,15 9 068,16 2 483 138,51 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 0,00 2 702 995,15 0,00 2 483 138,51 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 214 Otavan Opiston liikelaitos Mikkelin kaupungin liikelaitoksena toimiva Otavan Opisto tutkii, tuo aa, kehi ää ja ylläpitää koulutuksen, opetuksen ja oppimisen palveluita. Opisto tarjoaa erityises koulujärjestelmää täydentäviä ja laajentavia kasvatus- ja asiantun japalveluja. Toiminnassaan opisto vaihtoehtoistaa ja toisinaan myös kyseenalaistaa käytössä olevia menetelmiä kaikilla tutkintoasteilla. Painote uja osaamisalueita ovat verkko-oppiminen ja siihen lii yvä teknologia, kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Opistolla on vahva kansallinen asema verkko-oppimisen ja siihen lii yvän teknologian kehi äjänä. Opisto toimii sekä interne ssä e ä internaa ssa. Oppimisen metodeita ja ympäristöjä kehitetään molemmissa. Painoalueina ovat mm. eri oppilaitosmuotojen ja -tasojen väliset rajankäynnit, yhteis(ö)oppiminen sekä opintojen henkilökohtaistamisen mahdollisuuksien tutkiminen ja kehi äminen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Toiminnan ja talouden painopiste on viime vuodet ollut erityises yleissivistävän koulutuksen verkko-oppimisessa. Opiston päätuo eita tällä sektorilla ovat Ne lukio ja Ne peruskoulu. Erityises näihin lii yy vahvas laaja kehitystyö, jota toteutetaan enenevässä määrin hanketoiminnan kau a kehi äen verkko-opetuksen pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja. Opistolla on myös vahva rooli oppimisen tulevaisuuden tutkimuksessa. Verkko-oppimisen teknologian kehi ämiseen lii yen Opistolla on oma sovelluskehitysryhmänsä, joka on tuo anut Opiston ja Opiston asiakkaiden käy öön tarkoitetun oppimisalustan ja opiskelijahallintojärjestelmän. Oppimisalustan uuden version käy ööno o on viivästynyt, mu a se aloitetaan vuoden 2015 alussa. Jatkossa edellä maini uja tuo eita pyritään levi ämään palvelumyynnin kau a. Opiston lähitoiminnan näkyvin osa perustuu monikul uuriseen peruskoululinjaan, jonka toiminta on ollut suunnitellun mukaista. Opisto toteu aa myös paikan päällä aikuislukiota. Vapaan sivistystyön pitkiä linjoja (bändilinja) ei ole kuluvana vuonna toteute u heikosta kysynnästä johtuen. Vapaan sivistystyön lyhytkursseja on sen sijaan toteute u ja kehite y totu uun tapaan. Toiminnalliset tavoi eet Sitova tavoite Mittari Liikevaihto 6.100.000 6 148 710 210.000 226 848 61 63 Liikeylijäämä Vakituisen henkilöstön määrä Toteutuma Talouden toteuma ja olennaiset poikkeamat Otavan Opiston talouden tuotoista merki ävimmän osan muodostaa opiskelijamäärään suhteute u val onosuusrahoitus. Tämä opiskelijamäärään sidoksissa oleva rahoitus toteutui yli 400.000 euroa pienempänä, kuin oli budjetoitu. Rahoituksen pienenemiseen vaiku vat sekä pienemmät opiskelijamäärät (erityises Ne peruskoulussa) e ä val onosuuksien yksikköhinnan lasku. Rahoituksen pienenemistä kompensoi in projek - ja myyn tuo ojen kasva amisella sekä ostojen vähentämisellä. Erityises loppuvuoden aikana pitäydy in vain väl ämä ömimmissä hankinnoissa ja ostojen määrä toteutui lopulta 175.000 euroa pienempänä kuin oli budjetoitu. Projek - ja myyn tuo oja saa in lähes 300.000 euroa budjetoitua enemmän. Tähän vaiku hyvä projek kanta sekä sopimus Suomen eOppimiskeskus ry:n kanssa. Jälkimmäinen tosin taas lisäsi henkilöstökuluja yli 200.000 euroa ja aiheu sen, e ä vuotuiset henkilöstökulut kasvoivat budjetoidusta lähes 100.000 euroa. Henkilöstökulujen kasvuun vaiku myös LUPAUS 2016- ohjelmaan tehty työ; Opiston henkilöstön työpanosta käyte in noin 2 henkilötyövuo a LUPAUS- ohjelman tehtäviin. Lopulta sitovana tavoi eena ollut liikeylijäämätavoite 210.000 euroa kuitenkin saavute in, lopullisen ylijäämän ollessa 226.000 euroa. Sitovana tavoi eena ollut vakituisen henkilöstön määrä yli yi kuluvana vuonna kahdella henkilöllä. Tämä kuitenkin seli yy sillä, e ä Suomen eOppimiskeskus ry:n kanssa teh in sopimus, jossa Suomen eOppimiskeskus ry:n kaksi työntekijää siirre in jatkuvaan työsuhteeseen Otavan Opistolle ja määräaikaiset Suomen eOppimiskeskus ry:n työntekijät siirtyivät Opiston määräaikaisiksi työntekijöiksi. Sopimus kartu samalla Otavan Opiston myyn tuo oja Suomen eOppimiskeskus ry:n henkilöstön kulujen verran. Talouden tasapaino aminen Otavan Opiston toiminnalla ei ole suoria vaikutuksia kaupungin tasapainoisen kasvun ja kehityksen ohjelmaan. Välillises lisääntyvä toiminta vaiku aa kaikkiin indikaa oreihin posi ivises , joskin vähäises . Toiminta tukee erityises syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorten sijoi umista jatko-opintoihin ja työelämään. Monikul uuriset opiskelijaryhmät edistävät myös alueen kansainvälistymispyrkimyksiä. Opisto haluaa toimia ja toimii jatkossa yhä enemmän myös au amassa muita alueen oppilaitoksia erityises verkko-oppimisen ja verkko-oppimisympäristöjen kehi ämisen kau a. Opisto tarjoaa erityises tällä kentällä apuaan myös koko kaupunkikonsernille. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tehtävä on varmistaa, e ä Otavan Opiston oppimispalvelut ovat toiminnallises ja taloudellises tehokkaita ja tulevaisuu a turvaavia. Ennakoinnin merkitys korostuu, kun toiminnassa on hyvin vähän vakiintuneita tai pysyviä tulonlähteitä. Valtakunnallisessa koulujärjestelmässä Otavan Opistolla kuten ei muillakaan kansanopistoilla ole sellaista tehtävää, joka turvaisi toimeentulon sen enempää yleissivistävän kuin amma llisen tutkintokoulutuksen osalta. Opiston menestys on riippuvainen siitä, miten se onnistuu täydentämään, laajentamaan tai vaihtoehtoistamaan varsinaisen koulujärjestelmän palveluja. Opiston toimintaa valvoo ja ohjaa Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta, joka vastaa liikelaitoksen hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Otavan Opiston liikelaitoksen johtaja ja rehtori johtavat ja kehi ävät toimintaa liikelaitoksen johtosäännön mukaises . Opiston sisäisen valvonnan turvaamiseksi johtotoiminnasta on tehty mahdollisimman läpinäkyvää ja osallistavaa. Opiston sisäistä päätöksentekoa ohjaa koekäytössä ollut toimintasääntö. Toimintasääntö takaa henkilöstön osallistamisen päätöksentekoon. Johtosääntö ja toimintasääntö ja niihin lii yvät raportoin käytännöt luovat pohjan sisäiselle valvonnalle. 215 Pääosa Opiston tuotoista perustuu opiskelijamääräpohjaisiin val onosuuksiin. Opiskelijamäärät vaihtelevat vuosi ain ja tällä on suuri merkitys talouteen. Opisto toteu aa ak ivista opiskelijarekrytoin a ja markkinoin a tavoi aakseen poten aaliset asiakkaat. Opiskelijamäärien pienentyessä tulojen menetystä on korva u osin palvelumyynnin lisäämisellä ja vähentämällä ostopalveluiden käy öä. Suurimman kuluerän muodostavat kuitenkin henkilöstömenot, joihin on vaikea vaiku aa hyvin nopeas . Kuluvana vuonna val onosuuspohjaisen rahoituksen pieneneminen pysty in kompensoimaan edellä mainituin keinoin. Hankintoja pyri in väl ämään erityises loppuvuonna ja hankintojen osalta on noudate u hankintasääntöä. Opistotoiminnan keskeiseksi haasteeksi lähivuosina nousee toisen asteen rahoitusuudistus, joka toteutuessaan muu aa merki äväs verkkokoulutuksen val onosuusperiaa eita. Lukiokoulutuksen val onosuuksien muu aminen tulosperusteiseksi vaiku aa koko aikuislukioken ään ja näin myös Otavan Opiston ne lukioon. Myös vapaan sivistystyön val onosuudet tulevat laskemaan en sestään. Käynnissä olevat laajat muutokset oppilaitos- ja kuntakentässä edelly ävät harki ua ja tarkkaa oman toiminnan suunni elua ja kehi ämistä, ivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, ajan seuraamista ja vaiku amista käynnissä olevaan muutokseen. Opiston on kehite ävä vakiintuneista toiminnoistaan yhä tehokkaampia ja tuo avampia, mu a samalla on luotava uusia palvelutuo eita, joilla voidaan au aa erilaisia oppilaitoksia, yhteisöjä ja yrityksiä. Keskeinen strategia varautua käynnissä olevaan myllerrykseen ja toisaalta ajassa elävään tarpeeseen vastaamiseen on oman toiminnan kehi äminen koh lanne a, jossa Opistolla on tunnuste u valtakunnallinen verkko-oppimisen toteu ajan ja kehi äjän rooli täydentäen ja vahvistaen oppilaitosken ää. Esitys likauden tuloksen käsi elystä Tilikauden ylijäämä on 226.848,29 euroa. Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta esi ää, e ä ylijäämä siirretään ylijäämä lille. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toteutuma % Lukion opiskelijamäärä 631 685 621 90,7 Peruskoulun opiskelijamäärä 153 170 116 68,2 2043 2560 2047 80,0 Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot 216 Otavan opiston liikelaitos Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Talousarviomuutokset 554 700 404 100 5 302 800 -1 647 900 -404 300 -1 243 600 -4 028 300 -3 281 000 -747 300 -568 300 -179 000 -10 000 -375 400 200 000 10 000 10 000 0 0 0 210 000 210 000 210 000 Talousarvio muutosten jälkeen 554 700 404 100 5 302 800 -1 647 900 -404 300 -1 243 600 -4 028 300 -3 281 000 -747 300 -568 300 -179 000 -10 000 -375 400 200 000 10 000 10 000 0 0 0 210 000 210 000 210 000 Toteutuma Poikkeama 845 180 434 534 4 868 996 -1 395 432 -229 322 -1 166 110 -4 126 921 -3 377 563 -749 358 -585 979 -163 378 0 -415 528 210 829 16 019 15 560 845 0 -386 226 848 226 848 226 848 Otavan opisto liikelaitos tuloslaskelma Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 845 180,48 434 533,93 4 868 995,84 -229 322,34 -1 166 109,72 -1 395 432,06 -3 377 563,07 -585 979,40 -163 378,43 479 330,64 544 352,06 5 475 556,03 -470 181,78 -1 045 575,17 -2 886 117,22 -4 126 920,90 -474 425,35 -127 116,16 0,00 -415 527,88 210 829,41 15 559,88 844,58 -385,58 -1 515 756,95 16 018,88 226 848,29 226 848,29 226 848,29 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 3,1 3,1 26,8 -3 487 658,73 -7 496,36 -346 019,05 1 142 307,64 12 972,32 728,64 -4 306,01 9 394,95 1 151 702,59 1 151 702,59 1 151 702,59 17,1 17,1 240,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100* (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 217 290 480 30 434 -433 804 252 468 174 978 77 490 -98 621 -96 563 -2 058 -17 679 15 622 10 000 -40 128 -10 829 -6 019 -5 560 -845 0 -386 16 848 16 848 16 848 Otavan Opisto liikelaitos rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 200 000 10 000 10 000 220 000 200 000 10 000 10 000 220 000 210 829 0 16 019 226 848 10 829 -10 000 6 019 6 848 0 220 000 0 220 000 0 226 848 0 6 848 Otavan opisto liikelaitos rahoituslaskelma varsinainen toiminnan ja investointien rahavirta 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 210 829,41 0,00 16 018,88 0,00 226 848,29 0,00 -16 412,63 -56 997,22 2 693,59 -157 226,18 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, € Quick ratio Current ratio Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset+Rahoitusarvopaperit+Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus+Lyhytaikaiset saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)/(Lyhytaikainen vieras pääoma-Saadut ennakot) 218 1.1.-31.12.2013 226 848,29 0,00 226 848,29 -227 942,44 -227 942,44 1 142 307,64 7 496,36 9 394,95 0,00 1 159 198,95 0,00 -1 336 870,23 -48 507,21 16 609,53 208 591,51 1 159 198,95 0,00 1 159 198,95 -1 160 176,40 -1 160 176,40 -1 094,15 -977,45 862,70 -1 956,85 -1 094,15 1 956,85 -2 934,30 -977,45 5 068 125,54 10,6 10,6 6 217 440,07 9,0 9,0 Otavan opisto liikelaitos tase 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 179 371,86 8 077 134,84 8 415,52 274 101,36 8 539 023,58 82 867,37 7 374 837,74 67 479,89 940 428,73 8 465 613,73 Rahat ja pankkisaamiset 862,70 1 956,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 539 886,28 8 467 570,58 151 852,46 7 166 843,29 226 848,29 7 545 544,04 151 852,46 6 015 140,70 1 151 702,59 7 318 695,75 190 825,95 104 764,28 94 462,29 604 289,72 994 342,24 212 536,33 221 977,76 142 157,09 572 203,65 1 148 874,83 8 539 886,28 8 467 570,58 90,4 13,1 7 394 0 0 88,7 14,4 7 167 0 0 Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Vieras pääoma Lyhytaikainen Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus ,% Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Lainakanta 31.12., 1000 € Lainasaamiset 31.12., 1000 € Omavaraisuusaste, % =100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Lainakanta 31.12., 1000 € = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12., 1000 € = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 219 Tilinpäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadi aessa noudatetut arvostusperiaa eet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaa eet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Edellisen likauden etojen vertailukelpoisuus Tilikauden edot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden etojen kanssa. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain 2014 Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aika Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä 2013 0,00 0,00 0,00 546 682,89 0,00 0,00 298 497,59 845 180,48 0,00 0,00 0,00 479 098,12 0,00 0,00 0,00 479 098,12 Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä Liitetieto 12 Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot Poistotapa Poistoaika tai poisto-% Vuotuiset poistoprosentit Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-5 v 33,3 % - 20 % Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 5v 20 % Atk-laitteet tasapoisto 3v 33,34 % Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013 - 2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) Ero % 7 500 60 000 -52 500 -88 Selvitys erosta Kunnan tai kuntayhtymän on esite ävä linpäätöksessä liite eto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investoin en omahankintamenon vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaises toisistaan; olennaisena poikkeamana voidaan pitää yli 10 % poikkeamaa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen ja toimintakertomuksen laa misesta). Perusteiden täy yminen Otavan Opistolla ei ole taloudellises merki ävää poikkemaa suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investoin en vastaavuudessa; investoin en määrä ja poistotaso ovat pieniä toimintaan nähden. 220 Liitetieto 25 Saamisten erittely Pitkäaikaiset 2014 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 2013 Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 60,00 9 300,00 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 4 967,36 8 233,74 0,00 5 027,36 0,00 17 533,74 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten erittely yhteensä 0,00 5 027,36 0,00 17 533,74 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Palkkojen välitilin saldo Kelan korvaus työterveydenhuollosta EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 130 706,66 17 128,97 87 800,40 38 465,33 274 101,36 274 101,36 113 413,07 11 446,00 126 887,47 688 682,19 940 428,73 940 428,73 221 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely 2014 2013 151 852,46 151 852,46 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 151 852,46 151 852,46 7 166 843,29 4 615 635,76 0,00 0,00 7 166 843,29 6 015 140,70 Tilikauden yli-/alijäämä 226 848,29 1 151 702,59 Oma pääoma yhteensä 7 545 544,04 7 318 695,75 Peruspääoma 1.1 Peruspääoma 31.12 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 Voitonjako Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 Liitetieto 33 Vieras pääoma Pitkäaikainen 2014 Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen 0,00 0,00 179,13 0,00 0,00 1 667,59 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 463,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 642,83 0,00 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 524 345,14 506 955,53 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset 79 944,58 65 248,12 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Muut siirtovelat 604 289,72 572 203,65 Siirtovelat yhteensä 604 289,72 572 203,65 222 1 667,59 Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä 2014 35 984,00 46 637,00 82 621,00 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 2013 35 872,00 33 725,00 69 597,00 Kopiokoneet,puhelimet, auto ja työsuhdepolkupyörät Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 Otavan Opiston liikelaitos Yhteensä 2013 63 63 58 58 Liitetieto 49 Henkilöstökulut 2014 2013 3 377 563,07 2 886 117,22 585 979,40 174 943,89 474 425,35 153 080,08 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan 11 565,46 4 126 920,90 25 963,92 3 487 658,73 Henkilöstökulut yhteensä 4 126 920,90 3 487 658,73 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 223 Mikkelin Vesiliikelaitos Mikkelin Vesilaitos vastaa vesihuollon palvelutuotannosta toiminta-alueillaan Mikkelin kantakaupungissa, Rantakylässä, Otavassa, An olassa, Haukivuorella, Ris inassa ja Suomenniemellä. Ris inan ja Suomenniemen vesihuoltolaitokset lii yvät Mikkelin Vesilaitokseen vuoden 2013 alussa. Vesilaitoksen asiakkaina ovat lähes kaikki kaava-alueilla olevat kiinteistöt ja tuotantolaitokset sekä Mikkelin alueella toimivat vesiosuuskunnat. Vesilaitoksen palvelut tuotetaan liiketaloudellisia periaa eita nouda aen. Kaupungin talousarviossa on asete u Vesilaitokselle toiminnallisia ja taloudellisia tavoi eita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vesilaitoksen toiminta sujui vuonna 2014 pääpiirteissään suunnitelmien mukaan. Hanhikankaan vesilaitos- ja säiliökapasitee n lisäämiseen lii yvät saneeraus- ja rakennustyöt jatkuivat. Vuoden aikana jatke in vedenhankinnan pitkän aikavälin kehi ämistä EAKR-rahoi eisella pohjavesitutkimushankkeella (SEVERI) Ris inassa, Puumalassa ja Hirvensalmella. Vesilaitos jatkoi Pursialan pohjavesialueella olevien pohjavesipilaantumien tarkkailua ja pumppauksen koetoimintaa yhdessä Mikkelin kaupungin ja Etelä- Savon elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kanssa. Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamolle laadi in tarkenne u prosessiselvitys, jossa on ennakoitu tulevaisuuden puhdistusvaa mukset sekä nykyteknologian mahdollisuudet. Päävaihtoehdoksi valikoitui kalvotekniikkaan perustuva MBR vedenkäsi elyprosessi. Vesilaitos ja Lappeenrannan Teknillinen yliopisto käynnis vät yhteishankkeena kalvotekniikkaa soveltavan vedenpuhdistusprosessin koelaitoksen Kenkäveronniemen puhdistamolla. Puhdistamon hankintavaihe a kehitetään Tekesin IJH- hankkeena. Uusia kaavoitusalueiden verkostoja rakenne in Maamiehen en alueella Rantakylässä sekä Tuskussa mm. Niilonkaari ja Rantavuolingon e sekä Kuulan ja Haulipussin alueet. Merki ävimmät verkostosaneeraukset teh in VT 5 rakennustöihin lii yen Pitkäjärvi- Asema välillä sekä Ris inassa Brahen en, Herukan en ja O o V. Fieand n en alueilla. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoi eet Kaupunginvaltuuston ase amat toiminnalliset tavoi eet saavute in. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä eikä vedenjakelussa tapahtunut vakavia häiriöitä. Otava - Rantakylä välisessä paineviemärissä Sirkolan pumppaamolla tapahtui kuitenkin yksi merki ävämpi vuoto, josta jäteve ä pääsi maastoon ja Leväänlahteen johtavan ojan kau a aina Kallajärveen as . Vesimakujen vertailuhinta oli 22. halvin maan kolmenkymmenenviiden suurimman vesilaitoksen joukossa. Vesiliikelaitoksen toimintakate oli 5 949 795 euroa. Kaupungille makse ava tuloutus oli talousarvion mukainen 500 000 euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2 775 406 euroa, joka yli ää talousarvion mukaisen, vesilaitosta sitovan ylijäämätavoi een. Vakituisen henkilöstön määrä oli 32, vesilaitosta sitova tavoite oli 37. Tunnusluvut Veden myynti, 1000 m3 Jäteveden laskutus, 1000 m3 Vesi- ja jätevesitaksa yht. €/m3 TP 2013 TA 2014 TP 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 2825 2651 2761 2800 2660 2750 2850 2760 2760 2810 2750 2750 3,41 3,72 3,72 3,98 4,26 4,43 32 7 37 32 37 37 37 3 8 3 3 3 Henkilöstö Vakituinen henkilökunta Määräaikainen henkilökunta Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Mikkelin Vesiliikelaitoksen toimintatuotot vuonna 2014 olivat 10 793 889 euroa. Talousarvion mukainen tuo otavoite oli 10 436 000 euroa, joten tavoite yli yi 357 889 eurolla. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 8,9 % vuoden alussa toteutuneiden taksakorotusten johdosta. Ve ä myy in 2,76 milj. m3 ja jäteve ä laskute in 2,75 milj. m3. Vedenmyyn aleni 63 000 kuu ota edellisvuoden tasosta (2,2 %). Laskute u jätevesimäärä väheni 49 000 m3 (1,7 %). Vesilaitoksen toiminnasta syntyi kuluja yhteensä 4 844 095 euroa. Henkilöstökulut olivat 1,73 milj. euroa, joista palkkamenoja 1,25 milj. euroa. Palvelujen ostoon sekä aineisiin ja tarvikkeisiin käyte in 2,90 milj. euroa. Muita toimintakuluja kertyi 0,22 milj. euroa. Vesi- ja viemärilii ymismaksuja kertyi 137 960 euroa. Poistojen määrä oli 2 715 279 euroa. Investoinnit olivat yhteensä 4 842 707 euroa, jossa investoin avustusten osuus oli 427 084 euroa. Vesilaitosinvestointeja kertyi 2 406 768 euroa ja viemärilaitosinvestointeja 2 008 854 euroa. Investoinneista verkostorakentamiseen käyte in 2,25 milj. euroa, jolla toteute in kaupungin ton tarjonnan edelly ämät vesihuoltoverkostojen laajennus- sekä saneeraustyöt. Laitosinvestointeihin käyte in 2,12 milj. euroa. Laitosinvestoinneissa pääosa (1,39 milj. euroa) kohdistui Hanhikankaan vesilaitoksen saneeraus ja laajennustöihin. 224 Tunnusluvut Tunnusluvut Veden myynti, 1000 m3 Jäteveden laskutus, 1000 m3 Vesi- ja jätevesitaksa yht. €/m3 TA 2014 2651 TP 2014 TS 2015 2761 2850 TS 2016 2760 TS 2017 2760 2660 2750 2810 2750 2750 3,72 3,72 3,98 4,26 4,43 37 32 37 37 37 3 8 3 3 3 Henkilöstö Vakituinen henkilökunta Määräaikainen henkilökunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, e ä Mikkelin Vesiliikelaitoksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista, e ä päätösten perusteena oleva eto on rii ävää ja luote avaa ja e ä lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja e ä omaisuus ja voimavarat turvataan. Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo Mikkelin Vesilaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa vesilaitoksen hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Vesilaitoksen johtaja johtaa ja kehi ää johtokunnan alaisena vesilaitoksen toimintaa ja huoleh i sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merki ävä korvaus, kanne tms. vaa mus tai oikeusseuraamus, ei ole edossa. Perintätoimiston käy ööno o on tehostanut myyn saamisten hallintaa. Vesilaitos tee laskutuksensa oikeellisuu a ja täydellisyy ä analysoivan projek n syksyllä 2014. Tutki avan järjestelmänä oli Mikkelin Vesilaitoksen käy ämä Vesikanta-ohjelmisto. Laskutusanalyysin lisäksi tutki in myös vuosikulutus lastojen raportoinnin toimivuu a ja varmennetin myös työmääräinlaskutusta. Selvityksessä ei havai u merki äviä ongelmia vedenkulutuksen laskutusprosessissa tai asiakasnumeroihin tai kulutuspisteisiin lii yvien laskujen muodostamisessa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä raportoinnista sekä siinä mahdollises esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoi eiden toteutumisesta on kerro u edellä toimintakertomuksessa. Vesilaitos korvasi yhden vesijohtovuodosta aiheutuneen kiinteistövahingon likauden aikana. Mikkelin Vesilaitoksen toiminnalle aiheutuvista muista, vahinkoa aiheu avista merki ävistä toiminnallisista riskeistä ei ole raportoitu. Pursialan pohjavesialueen kunnostus ja raakaveden laatu edelly ävät kuitenkin edelleen jatkuvaa, tehoste ua tarkkailua. Tilikauden aikana Mikkelin Vesilaitoksessa ei ole tode u omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käy öarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä vesilaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Mikkelin Vesilaitoksen hankinnat ja sopimushallinta on vastuute u. Vesilaitoksen johdon edossa ei ole sopimuksista aiheutuvia nega ivisia seuraamuksia. Esitys likauden tuloksen käsi elystä Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2 775 406 euroa. Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta ehdo aa, e ä linpäätöksessä ylijäämä kirjataan likauden ylijäämäksi. 225 Mikkelin Vesiliikelaitos Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vapaaeht. varausten lisäys (-) Tilikauden tulos Talousarviomuutokset 10 436 000 0 2 589 100 1 351 400 1 237 700 1 653 900 1 260 800 342 300 50 800 3 700 000 223 000 2 270 000 495 000 6 000 0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2014 Poikkeama 0 501 000 1 775 000 10 436 000 0 2 589 100 1 351 400 1 237 700 1 653 900 1 260 800 342 300 50 800 3 700 000 223 000 2 270 000 495 000 6 000 0 0 0 501 000 1 775 000 10 775 313 18 577 2 899 528 1 554 311 1 345 217 1 728 932 1 250 273 401 440 77 219 2 715 279 215 635 3 234 515 504 008 31 6 222 6 121 0 504 139 2 730 508 339 313 18 577 310 428 202 911 107 517 75 032 -10 527 59 140 26 419 -984 721 -7 365 964 515 9 008 -5 969 6 222 6 121 0 3 139 955 508 1 775 000 90 000 1 865 000 1 775 000 90 000 1 865 000 955 508 1 865 000 1 865 000 2 730 508 44 899 2 775 406 0 2 775 406 226 910 406 910 406 Mikkelin Vesiliikelaitoksen tuloslaskelma Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 10 775 312,87 18 576,61 -1 345 217,02 -1 554 310,72 -2 899 527,74 -1 250 272,66 -401 439,80 -77 219,32 9 897 477,34 12 553,21 -1 255 629,89 -1 364 039,24 -1 424 467,15 -1 728 931,78 -401 345,83 -85 880,11 -2 715 279,32 -215 635,44 3 234 515,20 30,76 6 221,50 -6 121,05 0,00 -500 000,00 -4 138,88 VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % -2 619 669,13 -504 007,67 2 730 507,53 2 730 507,53 44 898,67 0,00 2 775 406,20 8,0 8,0 25,3 -1 911 693,09 -2 723 710,45 -214 927,27 2 440 030,61 588,16 4 379,10 0,00 -1 478,33 -500 000,00 -3 919,85 -500 430,92 1 939 599,69 1 939 599,69 55 160,35 0,00 1 994 760,04 6,4 6,4 19,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100* (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 227 Mikkelin Vesiliikelaitos - vesilaitoksen yksikkökohtainen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 4 896 925,23 18 576,61 -647 946,29 -459 655,02 -1 107 601,31 -701 156,62 -584 162,03 -444 472,84 -1 028 634,87 -691 785,33 -227 962,83 -46 639,96 -1 283 012,43 -103 873,45 4 550 902,57 12 553,21 -975 759,41 -1 386 885,88 1 445 255,24 30,76 6 221,50 -6 121,05 -500 000,00 -4 138,88 -504 007,67 941 247,57 941 247,57 44 898,67 0,00 986 146,24 -195 052,83 -43 812,12 -1 310 641,17 -89 821,02 588,16 4 379,10 -1 478,33 -500 000,00 -3 919,85 -930 650,28 -1 400 462,19 1 203 708,44 -500 430,92 703 277,52 703 277,52 55 160,35 0,00 758 437,87 Mikkelin Vesiliikelaitos - viemärilaitoksen yksikkökohtainen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Vapaaeht. varausten lis(-) tai väh.(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 5 878 387,64 0,00 -697 270,73 -1 094 655,70 -1 791 926,43 -549 116,04 -173 476,97 -30 579,36 -1 432 266,89 -111 761,99 228 5 346 574,77 0,00 -671 467,86 -919 566,40 -1 591 034,26 -732 681,82 -753 172,37 -1 544 028,88 1 789 259,96 1 789 259,96 1 789 259,96 0,00 1 789 259,96 -206 293,00 -42 067,99 -1 413 069,28 -125 106,25 -981 042,81 -1 538 175,53 1 236 322,17 1 236 322,17 1 236 322,17 0,00 1 236 322,17 Mikkelin Vesiliikelaitos rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Tulorahoituksen korjauserät Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pa saamisten muutos muilta Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Maksuvalmius Quick ratio Current ratio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 2 270 000 3 700 000 2 270 000 3 700 000 3 234 515 2 715 279 964 515 -984 721 -495 000 5 475 000 -495 000 5 475 000 -504 008 5 445 787 -9 008 -29 213 -5 900 000 220 000 -5 900 000 220 000 1 057 293 -205 000 -205 000 -4 842 707 427 084 0 1 030 164 0 0 0 0 300 000 300 000 -186 640 188 519 -665 641 -346 621 95 000 300 000 300 000 -19 780 -186 640 188 519 -665 641 -346 621 -1 030 164 95 000 95 000 0 2014 0,00 0,61 0,61 2013 0,00 0,31 0,31 Maksuvalmius = 365 pv x Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikauden aikana Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset+Rahoitusarvopaperit+Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus+Lyhytaikaiset saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)/(Lyhytaikainen vieras pääoma-Saadut ennakot) 229 1 235 164 Mikkelin Vesiliikelaitoksen rahoituslaskelma varsinainen toiminnan ja investointien rahavirta 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos muilta Lyhytaikaisten saamisten muutos kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 3 234 515,20 2 715 279,32 -504 007,67 0,00 5 445 786,85 -4 842 706,94 427 083,95 0,00 1.1.-31.12.2013 5 445 786,85 -4 415 622,99 2 440 030,61 2 723 710,45 -500 430,92 -3 225,81 4 660 084,33 -6 534 546,94 121 391,70 3 225,81 1 030 163,86 0,00 -19 780,00 -186 640,38 188 518,70 -665 641,15 -346 621,03 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 0,00 -1 030 163,86 -1 030 163,86 -6 413 155,24 -1 749 845,10 -13 875,50 -10 012,05 904 890,48 -114 244,01 351 416,83 630 837,79 -13 875,50 1 762 889,04 1 749 013,54 0,00 -831,56 0,00 0,00 0,00 0,00 831,56 -831,56 -2 297 779,28 123,3 -529,4 0,0 0,6 0,6 -2 836 045,70 72,7 196,9 0,0 0,3 0,3 Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv x Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikauden aikana Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset+Rahoitusarvopaperit+Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus+Lyhytaikaiset saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)/(Lyhytaikainen vieras pääoma-Saadut ennakot) 230 4 660 084,33 Mikkelin Vesiliikelaitoksen tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 201 459,11 229 497,08 57 293,43 4 315 791,11 29 680 047,41 666 481,79 9 329 137,23 57 293,43 4 335 801,31 29 257 451,24 817 856,05 7 851 967,30 868 567,65 45 118 777,73 848 787,65 43 398 654,06 531 971,79 195 488,00 12 920,37 740 380,16 704 844,74 0,00 37 413,74 742 258,48 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 45 859 157,89 44 140 912,54 29 872 760,29 5 607 721,84 2 775 406,20 38 255 888,33 29 872 760,29 3 612 961,80 1 994 760,04 35 480 482,13 565 035,69 2 698 849,76 3 263 885,45 609 934,36 2 698 849,76 3 308 784,12 3 116 704,77 3 116 704,77 2 978 744,77 2 978 744,77 0,00 0,00 0,00 641 644,04 310 552,53 270 482,77 1 222 679,34 0,00 655 374,93 0,00 1 010 688,96 366 636,23 340 201,40 2 372 901,52 45 859 157,89 44 140 912,54 90,5 40,2 8 383 0 0 80,4 54,1 5 608 655 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Lainakanta 31.12., 1000 € Lainasaamiset 31.12., 1000 € Omavaraisuusaste, % =100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/Koko pääoma-Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12., 1000 € = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12., 1000 € = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 231 Tilinpäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadi aessa noudatetut arvostusperiaa eet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaa eet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Pysyvien vastaavien arvotus Pysyvien vastaavien ainee omat ja aineelliset hyödykkeet on merki y taseeseen hankintamenoon vähenne ynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investoin menoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laske u ennalta laaditus poistosuunnitelman mukaises . Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esite y tuloslaskelman liite edoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vesilaitokselle liikelaitoksen perustamisen yhteydessä kaupungilta siirtynyt käy öomaisuus on uudelleen arvoste u vuonna 1994 ja siitä on tehty poistot, (uudelleen arvostus tehdään v. 2015 aikana). Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merki y taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen likauden etojen vertailukelpoisuus Tilikauden edot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden etojen kanssa Tilikauden 2014 tulos: likauden ylijäämä 2 775 403,20 euroa. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain 2014 Liikevaihto Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Liiketoiminnan muut tuotot Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Toimintatuotot yhteensä 2013 4 896 925,23 5 878 387,64 4 550 902,57 5 346 574,77 18 576,61 0,00 10 793 889,48 12 553,21 0,00 9 910 030,55 Liitetieto 12 Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot Poistotapa Poistoaika tai poisto-% Vuotuiset poistoprosentit Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 2-5 v 20 % - 50 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 - 30 v 3,34 % - 5 % Asuinrakennukset tasapoisto 30 - 50 v 2 % - 3,34% Kiinteät rakenteet ja laitteet Johtoverkostot ja laitteet mj-poisto 7% 7% Vesimittarit mj-poisto 20 % 20 % Vesimittarit tasapoisto 10 v 10 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet tasapoisto 4-5v 20 % - 25 % Liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 v, 10 v 10% , 20 % Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v - 10 v 10 % - 33,34 % Muut laitteet ja kalusteet mj-poisto 30 % 30 % Atk-laitteet tasapoisto 3v 33,34 % Keskeneräiset hankinnat ei poistoa 232 Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013 - 2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) Ero % 19 500 000,00 63 000 000,00 -43 500 000,00 -69,05 Selvityksen antamisen perusteet Kunnan tai kuntayhtymän on esite ävä linpäätöksessä liite eto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investoin en omahankintamenon vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaises toisistaan; olennaisena poikkeamana voidaan pitää yli 10 % poikkeamaa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen ja toimintakertomuksen laa misesta). Perusteiden täy yminen Vesiliikelaitoksen suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investoin en vastaavuus poikkeaa 59,8 % määri elyrajasta. Laskelmaan vaiku aa vielä vuoden 2012 alhainen poistotaso. Poisto-ohjelman uusiminen vaiku aa vuoden 2013 linpäätöksestä alkaen. Vesiliikelaitoksen jätevedenpuhdistamon investoin määräraha 23 milj. vuosina 2016-2017 kasva aa poikkeamaa. Tulevat investoinnit vaiku avat suunnitelman mukaisia poistoja kasva avas vasta myöhemmin. Toimenpiteet ja selvitykset: 1. Vesiliikelaitos (KV 4.9.2012 § 70) muu pysyvien vastaavien suunnitelman mukaisien poistojen poistoaikoja vuoden 2013 alusta. 2. Isot investoinnit suunnitelman mukaisiin poistoihin vasta investoinnin valmistumisen jälkeen a) Vesilaitos on aloi anut uuden jätevesipuhdistamon suunni elun v. 2008 alussa. Käynnissä on toteutussuunni eluun lii yvät työt. Puhdistamon rakentaminen on tarkoitus aloi aa v. 2016. Siirtolinjojen rakentaminen on tarkoitus aloi aa v. 2017. Uuden puhdistamon poistojen laskenta aloitetaan valmistumisen jälkeen, investoin hanke on keskeneräisissä rakentamisen aikana linpäätöksissä v. 2010 alkaen. Hankkeen arvioitu valmistumisajankohta/käy ööno o v. 2019. b) Hanhikankaan vesilaitoksen laajennus ja saneeraus käynnistyi v. 2013. Hanhikankaan vesilaitoksen investoin hanke keskeneräisissä v. 2010 linpäätöksestä alkaen rakentamisen aikana, arvioitu valmistumisajankohta/käy ööno o v. 2015. Liitetieto 17 Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Poistoeron muutokset yhteensä 2014 44 898,67 44 898,67 233 2013 55 160,35 55 160,35 Liitetieto 21a Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 31.12.2014 201 459 Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014 Maa- ja vesialueet 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 0 0 0 0 0 229 497 73 605 0 0 0 101 643 201 459 44 048 751 57 293 0 0 0 57 293 0 57 293 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 4 335 801 214 747 0 0 0 234 757 0 4 315 791 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 29 257 451 2 527 414 17 391 0 308 2 087 735 0 29 680 047 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 817 856 139 770 0 0 0 291 144 0 666 482 Keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset 7 851 967 1 887 171 409 693 0 308 0 0 9 329 137 234 Liitetieto 21 b Maa- ja vesialueet erittely Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet yhteensä 2014 57 293,43 57 293,43 2013 57 293,43 57 293,43 Liitetieto 25 Saamisten erittely 2014 Pitkäaikaiset 2013 Lyhyt aikaiset Pitkäaikaiset Lyhyt aikaiset Saamiset Mikkelin tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 33 760,71 31 291,90 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 33 760,71 0,00 31 291,90 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsenenä Myyntisaamiset 24 458,70 20 687,20 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 24 458,70 0,00 20 687,20 Osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä (Mikkelin) Myyntisaamiset 10 223,99 9 230,08 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 10 223,99 Kunnan sisäiset myyntisaamiset 0,00 9 230,08 9 688,05 18 509,24 Siirtosaamiset 12 920,37 37 413,74 Yhteensä 22 608,42 55 922,98 Saamisten erittely yhteensä 0,00 91 051,82 0,00 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2014 0,00 12 920,37 0,00 12 920,37 235 2013 0,00 37 413,74 0,00 37 413,74 117 132,16 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely Peruspääoma 1.1 2014 2013 29 872 760,29 29 872 760,29 0,00 0,00 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12 0,00 0,00 29 872 760,29 29 872 760,29 Osuus kuntayhtymien opo:n lisäyksestä 31.12. Arvonkorotusrahasto 1.1 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 5 607 721,84 3 612 961,80 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 5 607 721,84 3 612 961,80 Tilikauden yli-/alijäämä 2 775 406,20 1 994 510,48 Oma pääoma yhteensä 38 255 888,33 35 480 232,57 Arvonkorotusrahasto 31.12 Muu rahastot/oma pääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Muut rahastot/oma pääoma 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 (* Voitonjako Edellisen tilikauden virheen oikaisu *) sis. vesilaitoksen liittymismaksuja 1.1.2001-1.4.2004 1 024 458,96 (siirtokelpoiset liittymismaksut) Liitetieto 29 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero Poistoero yhteensä 2014 565 035,69 565 035,69 2013 609 934,36 609 934,36 Liitetieto 30 Pitkäaikaiset velat Velat, jotka erääntyvät 1.1.2013 tai sen jälkeen konsernin ulkopuolelta 2014 Lainat julkisyhteisöiltä 2013 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset velat (* 3 116 704,77 2 378 744,77 Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 116 704,77 2 378 744,77 *) Vesilaitoksen liittymismaksut 1.4.2004 alkaen 236 Liitetieto 33 Vieras pääoma 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhyt aikainen Pitkäaikainen Lyhyt aikainen Velat Mikkelin tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 89 172,91 135 602,52 2 458,27 209,99 Muut velat Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille (Mikkelin) Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 91 631,18 0,00 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät 425,16 4 534,30 Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset 182 333,44 190 587,24 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 182 758,60 195 121,54 Siirtovelat yhteensä 182 758,60 195 121,54 Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä 2014 45 363,11 128 716,53 174 079,64 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 Vesilaitos 2013 32 32 32 32 237 135 812,51 Liitetieto 49 Henkilöstökulut 2 014 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 250 273 401 440 85 883 8 664 1 728 932 1 424 467 401 346 103 392 17 512 1 911 693 144 170 131 624 1 873 102 2 043 317 238 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET - taseyksiköt 239 240 Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon pelastuslaitos tuo aa pelastustoimen lakisääteiset palvelut Etelä-Savon maakunnan alueella. Toimenpiteet palvelutuotannon kehi ämiseksi Etelä-Savon pelastuslaitos tuo pelastustoimen lakisääteiset palvelut Etelä-Savon maakunnan alueella sekä kehi yhteistyötä kun en turvallisuus- ja valmiussuunni elua ns. laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta. Etelä-Savon pelastuslaitos tuki myös kun en valmiussuunni elun uudistamista. Vuoden 2014 aikana on toiminut viiden pelastuslaitoksen yhteinen lannekeskus, jonka tehtävänä on tukea pelastustoiminnan johtamista, seurata yhteiskunnan turvallisuus lannekuvaa ja osaltaan au aa kun a kriisijohtami-sessa. Etelä-Savon pelastuslaitos on ollut ak ivises mukana erilaisissa hankkeissa, joiden tarkoitus on vahvistaa häiriö lanteiden aikaista toimintaa ja johtamista. Etelä-Savon pelastuslautakunta teki vuoden 2013 lopulla uuden palvelutasopäätöksen vuosille 2014–2017. Ensihoidossa Etelä-Savon pelastuslaitoksella on kaksi ensihoitoyksikköä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Mikkelissä ja Pieksämällä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella palvelutuotanto on kokonaan pelastuslaitoksen vastuulla. Lisäksi Etelä-Savon pelastuslaitos tuo aa palveluita Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirille Heinäveden kunnan alueella. Ensivastetoimintaa tehdään käytännössä koko maakunnan alueella. Palvelusuunnitelman toteutuminen Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät laskivat edellisvuoden tasosta. Vuonna 2014 hälytystehtäviä oli 3 255 kpl (v. 2013; 3 575 kpl). Etelä-Savossa tapahtuneissa onne omuuksissa menehtyi 27 henkilöä ja vakavas loukkaantui 46 henkilöä. Lieväs loukkaantui 390 henkilöä. Tulipaloissa vuonna 2014 menehtyi 2 henkilöä. Automaa sten paloilmoi mien tarkistus- ja varmistustehtävien ja ensivaste tehtävien määrä on laskenut edelleen. Ensivastetehtävien vähenemistä selvi ää se, e ä hälytyskynnystä on noste u koko Itä-Suomen alueella. Onne omuuksien ennaltaehkäisy on toimintavuonna toteute u pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaises yhteensä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuslain mukaisia valvontasuori eita on kirja u yhteensä 5 142 kappale a. Turvallisuuskoulutusta ja – kasvatusta sekä valistusta ja opastusta pelastuslaitos antoi 380 laisuudessa yhteensä 26 829 henkilölle, joka on 18 % Etelä-Savon maakunnan väestöstä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistui erilaisiin koulutus laisuuksiin ja seminaareihin vuoden 2014 aikana yli 300 henkilöä. Koulutussuunnitelman mukaises järjeste in vakinaiselle henkilöstölle täydennyskoulutuspäiviä, joissa harjoitel in öljyntorjuntaa, sähköradan hätämaadoi amista, savusukeltamista, korkealla työskentelyä, pelastustekniikkaa sähkö-, kaasu- ja hybridiajoneuvoista, veneen kulje amista. Lisäksi vies ntä, valvonta, varautuminen ja uusien etojärjestelmien koulutukset sisältyivät koulutusohjelmaan. Sopimushenkilöstöä koulute in sammutustyön perustaitoihin, savusukeltajiksi ja pintapelastajiksi. Ensiapu, vauriopuiden käsi ely ja pelastaminen eliikenneonne omuuksissa kuuluivat myös vuoden 2014 sopimushenkilöstön kursseihin. Taulukko: Pelastustoimen tehtävät onne omuustyypei äin 2012- 2014 241 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Vuonna 2014 pelastustoimen ja ensihoidon toimintatuotot olivat 16 597 112 euroa ja käy ötalousmenot olivat 16 035 800 euroa. Investointeihin pelastuslaitos käy 708 300 euroa ja näihin se sai 110 000 euroa avustuksia. Ensihoidon investoinnit olivat 450 000 euroa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Etelä-Savon pelastuslaitoksella on noudate u Mikkelin kaupungin päätöksiä ja sääntöjä sekä pelastuslaitoksen omia sääntöjä ja voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Etelä-Savon pelastuslautakunta ohjaa ja valvoo tavoi eiden toteutumista. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja johtaa pelastuslautakunnan alaisena pelastuslaitoksen toimintaa sekä huoleh i pelastuslaitoksen toiminnan, talouden ja organisaa on kehi ämisestä. Etelä-Savon pelastuslaitokselle on laadi u palvelutasopäätöksen yhteydessä riskianalyysi, jota päivitetään vuosi ain. Pelastuslaitoksen investoinnit on tehty pelastuslautakunnan pää ämän investoin suunnitelman mukaan. Hankinnat on kilpailute u Mikkelin kaupungin hankintatoimen kau a. Lisäksi on hyödynne y Itä-Suomessa toimivaa pelastuslaitosten yhteistä hankintarengasta. Pelastuslaitoksen sopimukset ovat ajan tasalla. Pelastustoiminnan osalta merki ävin sopimuskuppani on Etelä-Savossa toimivat vapaaehtoispalokunnat. Ensihoito ja ensivastetoiminta perustuvat yhteistyösopimuksen mukaiseen palvelutuotantoon. Etelä-Savossa on piirinuohousjärjestelmä ja tässä toiminnassa on voimassa olevat sopimukset piirinuohoojien kanssa. Nuohoustoiminnasta on tullut jonkin verran palaute a asiakkailta ja näihin pelastuslaitos on aina tapauskohtaises puu unut. Pelastuslaitoksella oli osaltaan selvi ämässä vuoden 2014 aikana Savon Sammu nhuollon laiminlyön ä paineilmapullojen koeponnistuksessa. Asiasta ei ole vielä lainvoimaista ratkaisua. Etelä-Savon pelastuslaitos Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Talousarviomuutokset 20 440 000 156 500 -2 807 800 -1 256 800 -1 551 000 -14 980 500 -12 005 000 -2 975 500 -2 388 400 -587 100 -885 500 -1 922 700 0 0 0 0 0 0 0 0 242 -1 894 800 131 300 30 100 101 200 1 555 300 1 281 300 274 000 223 900 50 100 136 500 -71 700 -71 700 -71 700 -71 700 Talousarvio muutosten jälkeen 18 545 200 156 500 -2 676 500 -1 226 700 -1 449 800 -13 425 200 -10 723 700 -2 701 500 -2 164 500 -537 000 -885 500 -1 786 200 -71 700 0 0 0 -71 700 -71 700 0 -71 700 Toteutuma 16 669 010 187 137 -2 696 381 -1 192 714 -1 503 667 -11 435 159 -9 117 362 -2 317 797 -1 902 578 -415 219 -797 064 -1 904 259 23 283 3 262 4 245 -983 26 545 -26 545 0 Poikkeama -1 876 190 30 637 -19 881 33 986 -53 867 1 990 041 1 606 338 383 703 261 922 121 781 88 436 -118 059 94 983 3 262 4 245 -983 98 245 71 700 -26 545 71 700 Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2014 Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 16 669 009,86 187 136,79 -1 192 714,17 -1 503 666,93 -2 696 381,10 -9 117 362,47 -1 902 578,33 -415 218,65 19 568 769,98 200 291,25 -1 362 206,57 -1 475 297,42 -2 837 503,99 -11 545 298,97 -11 435 159,45 -2 069 394,79 -493 976,16 -14 108 669,92 -797 063,65 -1 904 259,41 23 283,04 3 266,94 997,41 -19,50 -982,50 -874 703,16 -1 792 398,72 155 785,44 3 350,57 0,00 0,00 -679,08 3 262,35 26 545,39 26 545,39 -26 545,39 0,00 2 671,49 158 456,93 158 456,93 -158 456,93 0,00 Etelä-Savon pelastuslaitoksen rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät 0 885 500 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen 0 885 500 885 500 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -1 158 300 791 000 -1 158 300 791 000 518 200 518 200 243 Toteutuma Poikkeama 23 283 797 064 3 262 -63 072 760 537 23 283 -88 436 3 262 -63 072 -124 963 -1 410 675 107 400 376 848 -165 890 -252 375 -683 600 376 848 -684 090 Etelä-Savon pelastuslaitoksen rahoituslaskelma varsinainen toiminnan ja investointien rahavirta 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 23 283,04 797 063,65 3 262,35 -63 071,58 760 537,46 -1 410 675,42 107 400,00 376 847,56 0,00 0,00 1 935 913,21 295 768,73 87 274,75 -2 153 066,29 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 244 1.1.-31.12.2013 760 537,46 -926 427,86 -165 890,40 0,00 165 890,40 165 890,40 155 785,44 874 703,16 2 671,49 -51 987,18 981 172,91 -1 005 488,36 150 600,00 54 780,64 0,00 0,00 -933 613,58 -202 764,43 29 022,27 926 290,55 981 172,91 -800 107,72 181 065,19 0,00 -181 065,19 -181 065,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Etelä-Savon pelastuslaitoksen tase 31.12.2014 2014 2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 9 734,79 2 570 436,34 0,00 2 580 171,13 11 932,29 2 375 803,05 0,00 2 387 735,34 0,00 95 875,61 1 172 388,17 175 709,53 1 443 973,31 1 916 664,82 282 107,10 1 387 683,73 89 199,60 3 675 655,25 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 024 144,44 6 063 390,59 7 049,04 0,00 7 049,04 7 049,04 0,00 7 049,04 1 659 098,04 1 659 098,04 1 632 552,65 1 632 552,65 74 097,34 9 671,93 429 029,41 409 008,71 1 436 189,97 2 357 997,36 0,00 27 416,73 571 818,66 1 422 546,62 2 402 006,89 4 423 788,90 4 024 144,44 6 063 390,59 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 245 Tilinpäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadi aessa noudatetut arvostusperiaa eet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaa eet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Pysyvien vastaavien arvotus Pysyvien vastaavien ainee omat ja aineelliset hyödykkeet on merki y taseeseen hankintamenoon vähenne ynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investoin menoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laske u ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaises . Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esite y tuloslaskelman liite edoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merki y taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen likauden etojen vertailukelpoisuus Tilikauden edot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden etoihin. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain 2014 2013 Pelastuspalvelut Ensihoitopalvelut 13 124 720,22 3 668 723,36 13 124 792,06 6 589 381,16 Toimintatuotot yhteensä 16 793 443,58 19 714 173,22 246 Liitetieto 12 Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot Poistotapa Poistoaika tai poisto-% Vuotuiset poistoprosentit Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5v 20 % Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 2-5v 20 % - 50 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20 v, 30 v, 50 v 2%, 3,34%, 5% Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v, 30 v 3,34%, 5 % Asuinrakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% mj-poisto 15%, 20% 15 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat,laiturit ja uimalat mj-poisto 15%, 20% 15 % Muut maa- ja vesirakenteet mj-poisto 15%, 20% 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet mj-poisto 15 % 15 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 v 10 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10 v -20 v 5 % - 10 % Kuljetusvälineet tasapoisto 4 v, 5 v 20% - 25% Liikkuvat työkoneet tasapoisto 5v 20 % Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v, 5 v 20% - 33,34% Atk-laitteet tasapoisto 3v 33,34 % Sairaala- , terveydenhuolto- yms.laitteet tasapoisto 5 v 20 % Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat poisto käytön mukaan Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Taseyksikkö (Etelä-Savon pelastuslaitos) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitos (Etelä-Savon Työterveys ja Otavan opisto) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitokset (Vesilaitos) Noudatetaan liikelaitoksen johtokunnan määrittelemiä poistoaikoja 247 Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013 - 2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) Ero % 4 076 000,00 5 694 000,00 -1 618 000,00 -28,42 Perusteet selvityksen antamiselle Kunnan tai kuntayhtymän on esite ävä linpäätöksessä liite eto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investoin en omahankintamenon vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaises toisistaan; olennaisena poikkeamana voidaan pitää yli 10 % poikkeamaa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen ja toimintakertomuksen laa misesta). Perusteiden täy yminen Etelä-Savon Pelastuslaitoksella on 18,4 % selvitykseen johtavaa poikkeamaa suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investoin en vastaavuudessa; poistotaso yli ää investoin en omahankintamenon, jolloin rahoitusnäkymä on hyvä. Selvitys Palo- ja pelastustoimen kalustohankinnoista noin puolet rahoitetaan poistojen kau a. Vuosina 2012-2016 tehtäviin investointeihin palo- ja öljynsuojarahaston sekä val on kalliin kaluston hankinnan avustukset ovat huoma avat, joinain vuosina jopa 100% riippuen hanki avasta kalustosta. Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2014 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 69 185,38 69 185,38 51 987,18 51 987,18 Muut toimintakulut Kiinteistöjen myyntitappiot Koneiden myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä 0,00 0,00 0,00 Liitetieto 17 Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Poistoeron muutokset yhteensä 2014 26 545,39 26 545,39 248 2013 158 456,93 158 456,93 Liitetieto 21a Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 31.12.2014 0 Tietokoneohjelmistot Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2012 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 0 0 0 0 0 Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014 2 580 171 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 11 932 0 0 0 0 2 198 0 9 735 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 2 375 803 1 410 675 107 400 313 776 0 794 866 0 2 570 436 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1.1.2014 0 0 0 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0 0 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo 31.12.2012 2 580 171 249 Liitetieto 25 Saamisten erittely Pitkäaikaiset 2014 Lyhyt aikaiset Pitkäaikaiset 2013 Lyhyt aikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä 1 800,00 0,00 1 800,00 Yhteensä 0,00 Saamisten erittely yhteensä 0,00 4 423,00 0,00 4 423,00 10 053,87 0,00 48 196,52 11 853,87 0,00 52 619,52 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsen Myyntisaamiset 10 053,87 48 196,52 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Palkkojen välitilin saldo Tapaturmavak.maksu, työnantaja Työttömyysvak.maksut-tilien saldot Lomapalkkajaksotukset Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Yrittäjien ja maatal.yrittäjien Kela korv. EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89 199,60 0,00 26,24 54 100,00 0,00 0,00 121 583,29 175 709,53 175 709,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89 199,60 89 199,60 250 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely 2014 2013 Peruspääoma 1.1 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus kuntayhtymien opo:n lisäyksestä 31.12. Arvonkorotusrahasto 1.1 Lisäykset Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7 049,04 7 049,04 0,00 0,00 7 049,04 7 049,04 Arvonkorotusrahasto 31.12 Muu rahastot/oma pääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Muut rahastot/oma pääoma 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 Voitonjako Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 0,00 Oma pääoma yhteensä 7 049,04 7 049,04 Liitetieto 29 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero EVL-poistoihin liittyvä poistoero Poistoero yhteensä 2014 1 659 098,04 0,00 1 659 098,04 2013 1 632 552,65 0,00 1 632 552,65 Liitetieto 33 Vieras pääoma 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhyt aikainen Pitkäaikainen Lyhyt aikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 573,84 244,44 Muut velat 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Ostovelat Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 0,00 0,00 71,00 69,00 144 069,30 0,00 0,00 0,00 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 108,62 86,68 Muut velat 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Ostovelat Yhteensä 0,00 251 144 822,76 0,00 400,12 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä 1 222 566,12 1 433 612,98 0,00 213 623,85 0,00 968 393,91 1 436 189,97 1 436 189,97 2 402 006,89 2 402 006,89 Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 Pelastuslaitos 2013 190 190 225 225 Liitetieto 49 Henkilöstökulut 2014 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 9 117 362,47 11 545 298,97 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 902 578,33 2 069 394,79 543 781,79 128 563,14 639 654,50 145 678,34 11 435 159,45 14 108 669,92 Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 11 435 159,45 14 108 669,92 252 Tilakeskus Tilakeskus on taseyksikkö, joka organisatorises kuuluu tekniseen toimialaan. Vuoden 2013 alusta pää ävänä toimielimenä on toiminut teknisen lautakunnan jaosto. Tilakeskus tarjoaa laratkaisuja asiakkaille. Se edistää omistamiensa toimi lojen käytön tehokkuu a ja ylläpidon taloudellisuu a sekä vastaa kiinteistöjen arvon säilymisestä. Tilakeskuksen perustehtävä on huoleh a ensisijaises kunnan omien palveluiden toimi latarpeista; vuokraamisesta ja hankkimisesta sekä kiinteistöjen omistamiseen ja ylläpitoon lii yvistä tehtävistä. Lisäksi lakeskus vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän lakeskuksen investoin ohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista. Vastuu sisältää myös investoin en rahoituksen. Tilakeskus ostaa palvelut joko kumppanuusyh öltä tai yksityisiltä yrityksiltä. Tilakeskus toimii ns. kirjanpidollisena taseyksikkönä, jolla on oma tase, oma rahaliikenne (oma pankki li) ja vastuu sille siirretystä rakennusomaisuudesta ja osakkeista sekä omista talonrakennusinvestoinneista. Tilakeskuksen sitovat tavoi eet ase aa kaupunginvaltuusto. Palvelusuunnitelman toteutuminen Hallinto ja talous Tilakeskuksen vuosi 2014 oli haasteellinen. Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden rahoitus tekivät talouden hallinnasta vaa van. Lisämäärärahaa joudu in hakemaan An olan koulun ja Päämajakoulun (en sen Yhteiskoulun) sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investoin ohjelman sisällä joudu in tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisaareenan IV-korjauksen lisärahoitus. Tilakeskuksen liikevaihdon (vaikutus noin 410 000 euroa) ja muiden toiminnan tuo ojen kasvun (vaikutus noin 150 000 euroa ilman Peitsarin koulun palokorvausta), energiakulusäästöjen (vaikutus noin 500 000 euroa) sekä jatkuvan talouden seurannan ja ohjauksen avulla käy ötalous pysty in pitämään hallinnassa. Tilikauden investoin en rahoitukseen joudu in käy ämään noin 230 000 euroa edellisten vuosien ylijäämää. Likviditee oli hyvä, eikä limii luo oakaan tarvi u. Tilakeskuksen likauden ylijäämä oli noin 1,495 milj. euroa. Kertapoistoja pure avista ja käytöstä poiste avista kiinteistöistä teh in noin 1 000 000 eurolla. Kertapoistoista johtuen liikeylijäämä ali ui noin 1 100 000 euroa. 2013 marraskuussa ir sanoutuneen sähköasiantun jan, 2014 kesäkuussa ir sanoutuneen energiainsinöörin ja syyskuussa eläkkeelle siirtyneen markkinoijan lalle saa in rekrytoitua uudet henkilöt. Joulukuussa eläköityneen kiinteistöpäällikön rekrytoin siirtyi helmikuun alkuun 2015. Vuokraustoiminta Tilakeskuksen liikevaihto 31 200 000 euroa muodostui pääasiassa vuokratuotoista, joista ulkoisia vuokratuo oja oli noin 7 100 000 euroa ja ”sisäisiä” noin 24 100 000 euroa. ”Pakollisten virkavapaiden” ja eläköitymisen takia tehtäviä joudu in organisoimaan uudelleen ja priorisoimaan, jo a pakolliset tehtävät saa in hoide ua. Kiinteistöjen vuokrausaste lähinnä talouslamasta johtuen laski noin 3 %-yksikköä (toteutuma noin 94 %). Vuokrausasteen laskiessa ja vajaakäy öisten lojen kunnon huonontuessa en stä tärkeämmäksi nousee kiinteistökohtainen kanna avuustarkastelu. Loppuvuodesta resurssit mahdollis vat käynnistää uuden lojen markkinoin suunnitelman laadinnan ja kaupungintalon- ja virastotalon latehokkuusprojek n. Päämajakoululle joudu in vuokraamaan alkuvuodesta väistö lat koulun kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien vuoksi. Myös An olan yhtenäiskoululla oli koko vuoden joitakin parakkiluokkia väistö loina sisäilmakorjauksista johtuen. Ulkoisia liike- sekä teollisuus lojen vuokria korote in 4 % ja sisäisiä vuokria 1,5 %. Vuokraustoiminnan henkilöstöä työllis ja työllistää jatkossakin en stä enemmän kiinteistöjen realisoin , vaikka omaisuuden myyn ja markkinoin on ulkoiste u kiinteistövälitysyritykselle. Etenkin isojen kohteiden purkutyöt osoi autuivat haasteellisiksi ja työllistäviksi kaikkine hai a-aineselvityksineen, tutkimuksineen ja valvontoineen. Realisoitu omaisuus Myydyt asuinkiinteistöt: Myydyt asunto-osakkeet: Myydyt muut osakkeet: Myydyt muut kiinteistöt: Puretut kiinteistöt: Hietasen rivitalo, An olan en nen terveystalo Kiinteistö Oy Kaituenhaka, As. Oy Brahensivu Kiinteistö Oy Laaninkulma (An ola) Virilä Porrassalmenkatu 46-48 rivitalo, Rantakylän koulun parakit Tilahankkeet; suunni elu ja rakennu aminen Omana työnä teh in kunnossapidon arkkiteh suunni elu. Kaikki muu suunni elu oste in ulkoa joko hankekohtaisella kilpailutuksella tai puitesopimuksilla. Tilakeskuksen talonrakennusinvestoin en lisäksi rakennu ajia työllis vät kunnossapidon laustöiden rakennu aminen ja niissä etenkin sisäilmakorjaukset. Rakennu amispalveluja myy in Kiinteistökehitys Nais nki Oy:lle ja Mölnlycke Oy:lle. Kiinteistöjen ylläpito Kiinteistöpidon perusedellytyksenä on, e ä lojen kunnon ja käyte ävyyden sekä terveellisten olosuhteiden on vasta ava toiminnan tarpeita 253 ja vaa muksia. Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investoin määrärahoja joudu in kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia teh in 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Koska sisäilmaongelman aiheu ajina eivät ole vain kosteusvauriot ja mikrobit, vaan myös mineraalivillakuidut, materiaalien hajoamistuo eiden kemialliset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja ilmanvaihdon toimima omuus/taso suhteessa tämän päivän vaa muksiin, korjaustyöt ovat haasteellisia ja vaa via. Tilakeskuksen rooli ylläpitopalveluiden laajana on korostunut kumppanuusyh ötoiminnan ja kaikkien ylläpitopalveluiden ulkoistamisen vuoksi, mikä on lisännyt myös laajan valvontatehtäviä ja henkilöstöresurssitarve a. Rakennusten kunnossapito Rakennusten kunnossapitoon ja laustöihin käyte in yhteensä n. 3 600 000 euroa (ed. vuosi 3 200 000 euroa) eli myös mm. energiakuluista säästyneet eurot. Kiinteistöjen kuntoarvioita teete in 14 käytössä olevaan kiinteistöön ja 4 myytävään kiinteistöön. Niiden perusteella arvioidaan kiinteistöjen peruskorjaustarve ja lähivuosien kunnossapitotarpeet. Kuntoarvioiden laadintaa jatketaan ja siihen on vara u myös kuluvalle vuodelle 50 000 euron määräraha. Rakennustekniset ja LVISA-tekniset kunnossapitotyöt toteute in ennalta laaditun ohjelman mukaan, samoin erikseen sovitut laus- ja investoin työt. Työt la in laskutyönä tai minikilpailutuksella joko kumppanuusyh öltä tai puitejärjestelyurakoitsijoilta. LVISA-teknisen kunnossapidon tavoi eeksi on ote u korjaustarpeiden toteaminen ja korjaaminen ennen lai eiden rikkoutumista. Rakennusautomaa on toimintaan ja parempaan hyödyntämiseen etsi in uusia ratkaisuja. Kiinteistöjen hoito Kumppanuusyh ön kanssa solmitun kiinteistöpalvelusopimuksen tehtävien ja toimintamallin mukaista kehi ämistä jatke in edelleen, jo a sopimuksen mukaiset tavoi eet toteutuisivat paremmin. Laatutavoi eiden toteutumista seura in ja niistä raportoi in urakoitsijalle kuukausikokouksissa. Haahtela-RES huolto-ohjelma on käytössä rakennusautomaa oon liitetyissä kiinteistöissä. Ris inan kiinteistöjen- ja pihojen hoidon sekä Suomenniemen kiinteistöjen päivystys- ja varallaolopalvelut tuo opimuksen toteutumista ja kehi ämistä seura in kuukausikokouksissa. Punavaara Oy. Ko. palvelus- Kiinteistöhoidon kustannusten alentamiseksi huonokuntoisten ja kanna ama omien kiinteistöjen käytöstä tulee luopua mahdollisimman nopeas tai ainakin lai aa ne ns. ”kylmilleen” odo amaan purkua. Alueiden ylläpito Kiinteistöjen pihat lukuun o ama a Ris inan ja Suomenniemen kiinteistöjen pihoja on jae u kolmeen ylläpitoalueeseen; itäinen alue, kilpailute u v. 2012, län nen alue, kilpailute u 2013, ja kaupungin keskusta-alue, jonka v. 2009 laadi u sopimus on edelleen voimassa. Urakoitsijana kaikilla kolmella alueella jatkoi YIT Kuntatekniikka Oy. Ko. alueiden pihojen hoito kilpailutetaan yhtä aikaa kiinteistöjenhoidon kilpailutuksen kanssa v. 2015. Ris inan kiinteistöjen pihojen hoidon tuo Punavaara Oy. Suomenniemen kiinteistöjen pihojen hoito oste in vesilaitokselta. Alueiden ylläpidon kesäajan valvonta la in ulkoisena palveluna. Talvitöiden valvonta hanki in yhdyskuntatekniikka- ja ympäristöyksiköltä. Laadun valvonnassa on panoste u urakoitsijan omavalvonnan kehi ämiseen. Jätehuolto Jätehuollon kuljetus on kilpailute u yhdessä Metsäsairila Oy:n kanssa ja sopimus on ollut voimassa 1.6.2013 alkaen. Kuljetuskustannusten nousua on kompensoitu kehi ämällä jätekeräystä ja op moimalla tyhjennysvälit. Energia ja vesihuolto Vuonna 2014 saate in loppuun usean vuoden suunnitelmallinen energiakatselmushanke, jolla kartoite in lakeskuksen merki ävimpien kiinteistöjen energiankäy ö. Energiakatselmuksissa havaitut energiankäytön puu eet ja prosessivirheet korja in ak ivises siten, e ä järjestelmien toimintaan lii yneet ns. ”nolla-investoinnit” korja in väli ömäs . Investointeja vaa neet hankkeet arvioi in kanna avuuden ja toteudu avuuden perusteella, minkä jälkeen kustannustehokkaat, energiakatselmuksista havaitut korjausehdotukset, toteute in yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaja investoin ohjelma pää yi vuonna 2014, jossa paranne in useiden kiinteistöjen energiantehokkuu a ja kehite in samalla kiinteistön sisäilman viihtyisyy ä. Suurimpina yksi äisinä taloudellisina satsauksina näistä oli Otavan päiväkodin ja asunnon lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön, Rantakeitaan liikuntasalin ja pukuhuoneiden ilmanvaihtokoneiden uusiminen ja usean yleishyödyllisen kiinteistön ulkovalaistuksen saneeraus LED-tekniikalla. Usean vuoden määrä etoinen energiansäästöohjelma alkaa tuo aa halu ua tulosta lakeskuksen kiinteistöissä. Vuoden 2014 kaukolämmön normite u kulutus (vuosikulutus, jossa vuosivaihtelut ote u huomioon) laski 3,8 % ja sähkön kokonaiskulutus 3,3 % vuoteen 2013 verra una. Vertailukelpoisten kiinteistöjen (kiinteistöt, joissa useammalta vuodelta luote ava kulutus eto) lukumäärää olemme saaneet kasvate ua vuosi ain ja tältä osin luoneet edellytykset luote avalle ja tehokkaalle energiansäästölle. Kulutusvertailua ja kulutusmuutoksiin reagoin a on saatu helpote ua ak ivisella kulutuksen seurannalla, jota on kehite y yhteistyössä Enerkeyn kanssa. Kestävään energiankäy öön ja säästöön tähtäävässä yleiskoulutuksessa lakeskus keski yi tänä vuonna ala-aste ikäisiin koululaisiin. Ala-asteen ope ajille jae in koulutusmateriaalia, joiden avulla energiansäästö näkökulmat voidaan helpos sulau aa perusopetukseen. Valtakunnallisella energiasäästöviikolla järjeste in yhteistyössä ESE:n, Mictechin ja Metsäsairila Oy:n kanssa toritapahtuma, jossa oppilaille opete in veden, lämmön, liikkumisen ja jä eidenkierrätyksen kestäviä energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Puhtaus Tilakeskuksen laamana hoide in vain virastojen puhtaus. Muiden lojen puhtauspalvelujen laajana toimivat hallintokunnat. Puhtauspalvelut tuo kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut- yksikkö. 254 Sitova tavoite Mittari Toteutuminen Liikeylijäämä 7 649 100 € 6 532 848 € Korvaus peruspääomasta 3,7 % 4 881 730 € Investointimäärärahat 9 490 000 € 10 781 492 € (netto 10 358 899 €) - lisämäärärahat Vakituisen henkilöstön määrä 2 400 000 € 18 18 (joista 3 oa.) Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Muut sitovat tavoi eet saavute in paitsi liikeylijäämätavoite, joka ali ui n. 1 100 000 euroa kertapoistoista johtuen. Tilakeskuksen liikevaihto, muut tuotot, avustukset ja valmistus omaan käy öön olivat yhteensä noin 550 000 euroa (ilman Peitsarin koulun palokorvausta) paremmat kuin talousarviossa. Toimintakulut yli yivät noin 853 000 euroa. Ylitys johtui pääasiassa kiinteistöjen kunnossapitokorjauksista ja sisäilmakorjausten takia vuokratuista väistö lojen vuokrakuluista. Talonrakennusinvestoin en bru omenot ali vat TA- määrärahat/myönnetyt lisämäärärahat 1 108 508 eurolla. Investoin en ne omenot huomioituna saadut val onavut (427 779 euroa) ja rakennusten ja osakkeiden myynneistä saadut tulot (25 900 euroa) olivat 10 358 899 euroa. Tilakeskus ei pystynyt ka amaan vuoden 2014 ne oinvestointeja poistoilla + likauden ylijäämällä (vaje noin 226 900 euroa). Talouden tasapaino aminen Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman tekniselle toimialalle ase amasta henkilöstömenosäästötavoi eesta, yhteensä 120 000 euroa, lakeskus ka oi noin 18 000 euroa. Kiinteistöjen realisoinnin käy ötalousvaikutustavoite -100 000 euroa toteutui. Tasapainotusohjelman toimenpiteiden jalkau aminen: - talouden mahdollistava investoin taso -> ylitys noin 226 900 euroa - investoin en rakentamiskustannusten alentaminen yksinkertaisimmilla ratkaisuilla ja lankäytön tehokkuu a parantamalla (5-10 %) -> toteutui Ris inan investoin hankkeissa ja Haukivuoren yhtenäiskouluhankkeessa - energiatalouden hallinta ja energian säästö -> energiakulusäästöt yhteensä noin 500 000 euroa - kunnossapitotason varmistaminen (tavoite nosto 5 %/v) korjausvelasta ja alhaisesta investoin tasosta johtuen (-> hätätöiden väheneminen, kosteus- ja homevaurioiden väheneminen ja suunnitelmallinen kiinteistöjen ennakoiva kunnossapito ja huolto) - > kunnossapitoon satsa in ja käyte in noin 400 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 800 000 euroa talousarviota enemmän - reaalinen vuokrataso (laskennallinen korko nyt 2,55, p.o. 4 %) ja korkea vuokrausaste (tavoite 98 %) - > vuokrausastetavoi eesta jää in, toteuma noin 94 % - pihojen hoidon tason alentaminen - > toteutui - c-salkun realisoin - > myyn tavoi eesta jää in (osa myymä ömistä huonokuntoisimmista kiinteistöistä tullaan esi ämään pure aviksi) Kiinteistöjen korjausvelka 31.12.2013 oli 1 119 euroa/asukas, kasvua n. 1 % edellisestä vuodesta. Tasapainotusohjelman toimenpiteistä kunnossapidon määrärahojen lisäämiseen ja C-salkun realisoin in on panoste ava jatkossa enemmän korjausvelan hallitsemiseksi ja kiinteistöjen käyte ävyyden turvaamiseksi. Kiinteistöjen purkuun on tarve osoi aa lähivuosina huoma avas enemmän euroja kuin kuluneina vuosina. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, e ä Tilakeskuksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista ja päätösten perusteena oleva eto on rii ävää ja luote avaa ja e ä lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja e ä omaisuus ja voimavarat turvataan. Tilakeskuksen toimintaa ohjataan 2013 hyväksytyn toimintasäännön ohella Mikkelin kaupungin hallintosäännöllä, johon nähden toimintasääntöä sovelletaan toissijaises , ja Mikkelin kaupungin hankintasäännöllä. Tilakeskuksen investoin en hyväksymisessä noudatetaan 2013 hyväksy yjä toimi lahankkeiden suunni elu- ja toteutusohjeita. Tilakeskusta johtaa kiinteistöjohtaja. Hän huoleh i toiminnan, talouden ja organisaa on kehi ämisestä sekä teknisen lautakunnan jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Seuranta ja raportoin teh in kuukausi ain johdolle ja teknisen toimen johtoryhmälle. Lisäksi talouden ja toiminnan toteutumasta raportoiin kaupunginhallitukselle 31.3., 31.7. ja 31.10. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merki ävä korvaus, kanne tms. vaa mus tai oikeusseuraamus, ei ole tullut etoon. Hankintaprosessissa on huolehdi u siitä, e ä kaikki hankintoja tekevät ovat etoisia hankintamene elyn vaa muksista ja e ä hankintalakia noudatetaan. Talonrakennusinvestoinnit ovat vastuute u henkilöi äin ja jokainen on seuranta- ja selvitysvastuussa oman projek nsa rahojen käytöstä. Urakka- ja toimitussopimusten ehtoja ja laatumääräyksiä on noudate u ja valvo u. 255 Kaikkiin mahdollisiin hankkeisiin, joihin on voinut, on hae u avustusta. Kustannuksiltaan yli 500 000 euron hankkeista esitetään erillinen jälkiseuranta teknisen lautakunnan jaostolle ja kaupunginhallitukselle. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Hallinnassa oleva rakennusomaisuus 2) 1000 m3 1539 1 568 Ulosvuokratut liike- ja teollisuuskiinteistöt, 1000 htm2 64 63 Rakennusten ylläpito Rakennusten kunnossapito €/m3/v 2,1 1,8 Henkilöstö 1) Vakituinen henkilökunta (sitova) 18 18 3) Määräaikainen henkilökunta 1 1 1) Vakituinen henkilökunta 19 (2 osa-aikaista) 2) Sisältää Ristiinan ja Suomenniemen rakennusomaisuuden (118 000 m3) 3) Koko konsernia palveleva energiainsinööri 4) Vakituista henkilöstöä 18, joista 3 osa-aikaista 5) Energiainsinööri ja työllistetty Toteutuma % 1508 96,2 61 96,8 2,3 127,8 4) 18 2 5) ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Kulttuuri- ja liikuntapalve- Harraste- ja kokoontumistilojen riittäluiden käyttö: vän määrän turvaaminen: tavoite: kirjaston käytyhteiskäytön koordinointi tö/kävijät 500.00 tilankäytön tehokkuuden patavoite: museot/kävijät rantaminen 30.000 tilojen moninaiskäyttö. tavoite: orkesteri/kuulijamäärä 17.000. Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteystyössä järjestetyissä tapahtumissa 24.000 Kulttuuri- ja liikuntatilojen investointavoite: kävijämäärä taneista ja rahoituksesta huolehtiminen: pahtumissa, joihin myönHänninkentän huoltorakennetty kohdeavustusta nuksen saneeraus ja laajen32.000 nus tavoite: säännöllistä kultNaisvuoren uimahallin saneetuuriavustusta saavien raus kävijä-/osallistujamäärä Urheilupuiston huoltotilojen 22.000 saneeraus. tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 256 Vastuutus toimialalla Toteutuma Vuokrauspäällikkö Entisen Päämajakoulun muutos yhteiskäyttöiseksi kansalaistaloksi. Kaupungintalon ja virastotalon tilatehokkuusprojekti käynnistynyt. Lisäksi tilatehokkuus on tarkasteltu kaikkien peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestointien yhteydessä. Edullisia bänditiloja vuokrattu useammasta kiinteistöstä. Kiinteistöjohtaja ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Yritysten nettolisäys: Aktiivinen kiinteistöjen vuokraus- ja tavoite 140/vuosi myyntitoiminta markkinointisuunnitelman laadinta asiakaspalvelun laadun kehittäminen palveluresurssien varmistaminen. Palvelujen kilpailutus palvelujen ja hankkeiden kilpailutus sellaisina kokonaisuuksina, että pkyritykset pystyvät tarjoamaan/tuottamaan palvelut. Vastuutus toimialalla Toteutuma Vuokrauspäällikkö Vuokraustoiminnan tehtäviä jouduttu resurssivajeesta johtuen priorisoimaan markkinointisuunnitelman laadinta käynnistynyt loppuvuodesta asiakaspalvelun laadun kehittämiseen panostettu resursseissa vielä vajetta Rakennus-, LVI-, sähkö- ja maalausurakat on kilpailutettu ja tehty puitejärjestelysopimukset. Kiinteistöpäällikkö, toimistorakennusmestari LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Ekologinen jalanjälki: Energiasäästöhankkeet: tavoite 5,5 energiainvestointimäärärahojen riittävä budjetointi/energia-avustusten maksimointi. Määrärahojen kohdentaminen elinkaarikustannuksiltaan kannattavimpiin hankkeisiin (energiainvestointitoimenpideohjelma 2014 – 2017) Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkiToimenpide strategiasta Ekologinen jalanjälki: Uusiutuvan energian käyttö: tavoite 5,5 puupohjaisen polttoaineen käytön lisäys lämmitysenergiana, jolloin edistetään lämpöyrittäjyyttä. Lämpöpumpputekniikan hyödyntäminen Vastuutus toimialalla Energiainsinööri Avustusten määrät maksimoitu, saatu energiainvestointiavustuksia yht. 87 779 €. Kets-tavoitteiden ja tulosten tehostamiseksi energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän pilottihanke Rejlers Oy:n kanssa valmistunut. Vastuutus toimialalla Toteutuma Energiainsinööri Uusiutuvan energian kuntakatselmus päivitetty. Uusia uusiutuvan energian investointihankkeita kartoitettu. Siirtokelpoisten tilaratkaisut: 2014 uusi Siekkilän päiväkoti ja 2015 2016 uusi Rantakylän päiväkoti. Kiinteistöjohtaja Siekkilän päiväkodin korvaaminen vuokrapäiväkodilla kilpailutettu loppuvuodesta 2013. Vuokraus osoittautui niin kalliiksi vaihtoehdoksi, että siitä luovuttiin. Valmisteltu Mikalo Oy:n kanssa uuden keskusta-alueen päiväkodin KVR-urakkakilpailutus. Energiatehokas rakentaminen: Uusiutuvan energian käyttö (mm. puupohjainen kaukolämpö) uusien rakentamismääräysten mukaisten energiatehokkuusvaatimusten huomioiminen. Kiinteistöjohtaja Energiatehokkuus huomioitu peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa mm: – ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhdevaatimuksessa – rakenteiden ja rakennusosien U-arvovaatimuksissa, Eluvussa ja rakennuksen tiiveydessä. 257 Tilakeskus Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 30 806 300 30 806 300 31 244 104 437 804 Valmistus omaan käyttöön 345 000 345 000 346 873 1 873 Liiketoiminnan muut tuotot 280 000 280 000 713 868 433 868 12 911 200 12 911 200 13 252 162 340 962 Ostot tilikauden aikana 6 245 100 6 245 100 5 803 319 -441 781 Palvelujen ostot 6 666 100 6 666 100 7 448 843 782 743 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut 1 167 400 1 167 400 1 149 287 -18 113 Palkat ja palkkiot 769 500 769 500 766 969 -2 531 Eläkekulut 356 500 356 500 358 636 2 136 41 400 41 400 23 682 -17 718 Suunnitelman mukaiset poistot 7 500 000 7 500 000 8 636 360 1 136 360 Liiketoiminnan muut kulut 2 203 600 2 203 600 2 734 188 530 588 Liikeylijäämä (-alijäämä) 7 649 100 7 649 100 6 532 848 -1 116 252 Rahoitustuotot ja -kulut 5 112 000 5 112 000 5 037 222 -74 778 20 000 20 000 7 353 -12 647 3 000 3 000 1 128 -1 872 Muut henkilösivukulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta 255 000 255 000 163 666 -91 334 4 880 000 4 880 000 4 881 730 1 730 306 306 Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 537 100 2 537 100 1 495 626 -1 041 474 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 537 100 2 537 100 1 495 626 -1 041 474 2 537 100 2 537 100 1 495 626 -1 041 474 Poistoeron vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 258 Tilakeskuksen tuloslaskelma Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 31 212 000,73 346 873,17 628 151,29 -5 803 319,16 -7 363 126,65 -13 166 445,81 30 862 380,82 399 384,98 975 177,08 -5 977 490,54 -7 054 855,50 -766 968,92 -764 031,79 -358 635,93 -23 681,95 -212 370,62 -38 580,42 -1 149 286,80 -13 032 346,04 -1 014 982,83 -8 636 359,80 -2 702 084,72 6 532 848,06 -7 497 174,45 -2 377 511,80 8 314 927,76 7 352,65 1 128,33 -163 666,39 -4 881 730,05 -306,33 6 884,82 2 361,61 -158 597,17 -5 037 221,79 1 495 626,27 1 495 626,27 -5 013 668,70 -367,37 -5 163 386,81 3 151 540,95 3 151 540,95 1 495 626,27 3 151 540,95 Tilakeskuksen rahoituslaskelman toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Pa saamisten muutos muilta La saamisten muutos kunnalta La saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 7 649 100 7 500 000 -5 112 000 10 037 100 7 649 100 7 500 000 -5 112 000 10 037 100 6 532 848 8 636 360 -5 037 222 10 131 986 -1 116 252 1 136 360 74 778 94 886 -9 490 000 60 000 100 000 707 100 -9 490 000 60 000 607 100 -10 781 492 396 693 25 900 -226 913 -1 291 492 336 693 25 900 -834 013 -700 000 -700 000 -2 500 000 -1 800 000 0 -700 000 -18 177 2 349 294 377 832 -76 743 94 707 226 913 -18 177 2 349 294 377 832 -76 743 94 707 926 913 0 -92 900 0 92 900 -700 000 7 100 259 Tilakeskuksen rahoituslaskelma varsinainen toiminnan ja investointien rahavirta 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät 6 532 848,06 8 636 359,80 -5 037 221,79 10 131 986,07 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutos muilta Lyhytaikaisten saamisten muutos kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 1.1.-31.12.2013 -10 781 492,09 396 693,30 25 899,96 -2 500 000,00 -18 177,30 2 349 293,92 377 831,87 -76 743,01 94 707,28 Rahavarojen muutos 8 314 927,76 7 497 174,45 -5 163 386,81 10 131 986,07 -10 358 898,83 -226 912,76 -2 500 000,00 2 726 912,76 226 912,76 0,00 260 10 648 715,40 -10 060 225,04 369 533,00 138 750,13 0,00 -27 864,50 -1 297 601,91 -180 576,85 -164 602,24 573 872,01 10 648 715,40 -9 551 941,91 1 096 773,49 0,00 -1 096 773,49 -1 096 773,49 0,00 Tilakeskuksen tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset (* Muut saamiset Siirtosaamiset 135 579 360,23 1 499 585,61 38 698,97 9 124 403,54 3 241 417,82 149 483 466,17 136 552 849,56 1 757 586,51 53 638,62 6 129 534,67 3 249 140,48 147 742 749,84 292 532,21 309 146,35 577 796,71 71 196,06 1 250 671,33 187 246,70 2 668 950,10 829 422,35 292 177,97 3 977 797,12 150 734 137,50 151 720 546,96 131 938 649,87 5 804 320,82 1 495 626,27 139 238 596,96 131 938 649,87 2 652 779,87 3 151 540,95 137 742 970,69 8 500 000,00 8 500 000,00 11 000 000,00 11 000 000,00 2 759 317,57 63 346,00 2 790 625,43 14 412,31 172 876,97 2 995 540,54 172 538,53 2 977 576,27 150 734 137,50 151 720 546,96 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Korottomat velat kunnalta Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ *) kaup. yhdystili 261 TILAKESKUKSEN TALONRAKENNUSINVESTOINNIT V. 2014 HANKE PROJEKTI TA 2014 MENOT Sosiaali- ja terveystoimi 150 000 130 000 20 000 82 965 82 965 0 82 965 82 965 230 000 230 000 50 000 60 000 50 000 70 000 233 283 233 283 49 861 38 656 71 989 45 286 27 491 0 233 283 233 283 49 861 38 656 71 989 45 286 27 491 0 8 793 000 5 880 000 83 000 4 150 000 437 000 760 000 8 686 652 6 115 038 82 887 4 047 718 410 348 1 261 347 315 000 135 000 315 000 135 000 225 981 86 757 225 981 86 757 2 030 000 250 000 1 000 000 200 000 100 000 480 000 823 000 -50 000 50 000 250 000 850 000 -317 000 40 000 2 853 000 200 000 1 050 000 450 000 950 000 163 000 40 000 2 518 745 0 1 041 744 443 327 965 085 31 730 36 859 2 518 745 100 000 80 000 20 000 -40 000 -40 000 60 000 40 000 20 000 52 869 52 869 0 3 972 3 972 48 897 48 897 67 000 102 158 9 081 9 081 115 644 9 081 9 081 706350780000 30 000 30 000 67 000 67 000 107 000 10 000 10 000 0 97 000 97 000 -13 486 706350380000 40 000 10 000 10 000 93 077 93 077 -13 486 17 600 -31 086 106 563 75 477 31 086 100 000 100 000 171 244 171 244 706306280000 100 000 100 000 171 244 171 244 706390080000 300 000 300 000 240 000 240 000 204 391 204 391 70 000 70 000 52 303 52 303 13 548 2 682 36 073 706315280000 706305180000 706380580000 706305980000 706306080000 706306580000 Laajennus/peruskorjausinvestoinnit Suomenniemen koulu, tekninen luokka Haukivuoren yhtenäiskoulu Ristiinan koulukeskus Anttolan yhtenäiskoulu 706331280000 706330580000 706331080000 706331380000 Anttola-talo, Yhtenäiskoulu Anttola-talo, Kirjasto 706331480000 706331580000 Korvausinvestoinnit 706310380000 706310980000 706335680000 706335180000 706330880000 706331180000 Koulu- ja esiopetus kiint. muutos/peruskorjaus 706336180000 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi Uusinvestoinnit Urpolan huoltorakennus Korvausinvestoinnit Wisa-areena (IV-kone) Kallioniemi NETTO 150 000 130 000 20 000 706310780000 706310880000 Sivistystoimi - Peitsarin koulu, tekniset korj., vesikaton korj. - Muut erittelemättömät/takuutyöt TULOT 1 314 691 1 231 726 498 314 733 412 Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaus Siekkilän päiväkodin peruskorjaus Taitolan tilamuutokset (päiväkoti) Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus Yhteiskoulun muutostyöt Vanhalan koulu Rantakylän yhtenäiskoulu MENOT 1 314 691 1 231 726 498 314 733 412 Julkiset rakennukset, keskushallinto - Kiinteistöjen rakennusautomaatio - Mikkelin teatteri, vesikatto ja pinnoitus - Pelastuslaitos, öljyntorjuntalaitteiden katos - Keskuskeittiö, kylmiöt - Kaupungintalon vesikatto - Muut erittelemättömät/takuutyöt NETTO 1 950 000 1 800 000 940 000 860 000 Sos. ja terv.toimen muutos/peruskorjaus - Kyyhkylän kuntoutussairaala, pesutilat, iv, parkkipaik.,kt - Muut erittelemättömät ja takuutyöt TOT. 12/2014 TA 1 950 000 1 800 000 940 000 860 000 Laajennus/peruskorjausinvestoinnit Terveyskeskus, Ristiina Vaarinsaari, Ristiina TULOT LMR 2014/ MÄÄRÄRAHASIIRROT MENOT TULOT Liikelaitokset 250 000 250 000 50 000 80 000 50 000 70 000 -20 000 6 800 000 4 670 000 70 000 4 150 000 450 000 2 333 000 1 550 000 13 000 -20 000 -13 000 1 100 000 340 000 340 000 340 000 343 972 340 000 340 000 8 342 680 5 775 038 82 887 4 047 718 410 348 921 347 1 041 744 443 327 965 085 31 730 36 859 Korvausinvestoinnit Otavan opisto, ruokala ja asunto (suunnitteluraha) Energiataloudelliset investoinnit Energiataloudellisten Kets-sopimusten investoinnit Yleiset suunnittelurahat Suunnittelumääräraha - Valssimylly (uusi taidemuseo) - Sotahistoriallinen keskus - Keskusta-alueen uusi päiväkoti 706380080000 706306380000 706306480000 706200380000 60 000 60 000 50 000 50 000 Omaisuuden myyntitulot 20 000 20 000 100 000 -100 000 6 543 19 357 ALV-korjaukset 16 770 16 770 - Kiinteistöjen alv-tarkistukset 9 490 000 160 000 262 2 400 000 340 000 11 390 000 10 781 492 138 184 138 184 52 303 52 303 13 548 2 682 36 073 25 900 - Kiint. Oy Kaituenhaka myynti - Kiint. Oy Laaninkulma myynti TILAKESKUS YHTEENSÄ 66 207 66 207 -25 900 -6 543 -19 357 16 770 16 770 422 593 10 358 899 Tilinpäätöksen laa mista koskevat liite edot Tilinpäätöstä laadi aessa noudatetut arvostusperiaa eet ja –menetelmät sekä jaksotusperiaa eet ja –menetelmät (KPA 2:2.1 § 1-kohta) Pysyvien vastaavien arvotus Pysyvien vastaavien ainee omat ja aineelliset hyödykkeet on merki y taseeseen hankintamenoon vähenne ynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investoin menoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laske u ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaises , joita on muute u vuoden 2013 alusta vastaamaan Kuntaliiton suosituksen mukaisia alimpia poistoaikoja. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esite y tuloslaskelman liite edoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merki y taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen likauden etojen vertailukelpoisuus Tilikauden edot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden etojen kanssa. Liitetieto 8 Toimintatuotot tehtäväalueittain Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aika Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä 2014 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 31 840 152,02 31 840 152,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 31 837 557,90 31 837 557,90 Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä (31840152,02=liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot) 263 Liitetieto 12 Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot Poistotapa Poistoaika tai poisto-% Vuotuiset poistoprosentit Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5v 20 % Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 2-5v 20 % - 50 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20 v, 30 v, 50 v 2%, 3,34%, 5% Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v, 30 v 3,34%, 5 % Asuinrakennukset tasapoisto 30 v, 50 v 2 %, 3,34% Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot mj-poisto 15%, 20% 15 % Sillat,laiturit ja uimalat mj-poisto 15%, 20% 15 % Muut maa- ja vesirakenteet mj-poisto 15%, 20% 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet mj-poisto 15 % 15 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 v 10 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10 v -20 v 5 % - 10 % Kuljetusvälineet tasapoisto 4 v, 5 v 20% - 25% Liikkuvat työkoneet tasapoisto 5v 20 % Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v, 5 v 20% - 33,34% Atk-laitteet tasapoisto 3v 33,34 % Sairaala- , terveydenhuolto- yms.laitteet tasapoisto 5 v 20 % Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat poisto käytön mukaan Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Taseyksiköt (Etelä-Savon pelastuslaitos ja Tilakeskus) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitos (Etelä-Savon Työterveys ja Otavan opisto) Noudattaa kaupungin käyttämiä poistoaikoja Liikelaitokset (Vesilaitos) Noudatetaan liikelaitoksen johtokunnan määrittelemiä poistoaikoja 264 Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013 - 2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) Ero % 44 362 000,00 46 859 000,00 -2 497 000,00 -5,33 Selvityksen antamisen perusteet Kunnan tai kuntayhtymän on esite ävä linpäätöksessä liite eto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investoin en omahankintamenon vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaises toisistaan; olennaisena poikkeamana voidaan pitää yli 10 % poikkeamaa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän linpäätöksen ja toimintakertomuksen laa misesta). Perusteiden täy yminen Tilakeskuksen suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investoin en vastaavuus poikkeaa 5,33 % määri elyrajasta. Laskelmaan vaiku aa vielä vuoden 2012 alhainen poistotaso. poisto ohjelman uusiminen vaiku aa vuoden 2013 linpäätöksestä alkaen. Selvitys Tulevat investoinnit vaiku avat suunnitelman mukaisia poistoja kasva avas vasta myöhempinä vuosina. Tilakeskuksen poistot nousevat merki äväs 2018 uuden taidemuseon investoinnin myötä. 265 Liitetieto 21a Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014 146 242 048 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 136 552 850 3 545 187 56 693 1 010 728 3 901 436 7 352 691 0 135 579 360 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 1 757 587 0 0 0 0 258 001 0 1 499 586 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1.2012 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poistot Arvonalentumiset ja niiden palautukset Kirjanpitoarvo 31.12.2012 53 639 0 0 0 0 14 940 0 38 699 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo 31.12.2014 6 129 535 7 236 305 340 000 3 901 436 9 124 404 Liitetieto 21 c Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet KuntaKonserniomistusyht. yhtymäyhtiöt Yhteisöt osuudet 565 342,51 1 265 543,60 6 542,51 558 800,00 1 265 543,60 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Muut Saamiset Saamiset osakkeet Jvk-laina konsernikuntaSaamiset ja osuudet Yhteensä saamiset yhteisöt yhtymät muut yhteisöt Yhteensä 754 932,17 2 585 818,28 0,00 19 357,45 25 899,96 0,00 0,00 735 574,72 2 559 918,32 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 266 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liitetieto 25 Saamisten erittely Pitkäaikaiset 2014 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 2013 Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 18 227,21 15 084,86 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 6 360,26 0,00 22 317,16 24 587,47 0,00 37 402,02 Kuntayhtymiltä, joissa Mikkeli jäsenenä Myyntisaamiset 923,80 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 0,00 0,00 923,80 Osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 5 985,60 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 5 985,60 Saamisten erittely yhteensä 0,00 24 587,47 0,00 44 311,42 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Palkkojen välitilin saldo Lomapalkkajaksotukset Kelan korvaus työterveydenhuollosta Suur-Savon Sähkö,tuplasuorituksen palautus Pohjola Vakuutus Oy / palovahinko Mikalo Oy/ vesi- ja hoitomaksu hyvitys 2014 EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 35 007,40 36 563,43 3 479,00 5 520,20 19 192,00 6 360,26 3 554,00 17 953,44 200 000,00 1 637,20 71 196,06 71 196,06 34 107,10 292 177,97 292 177,97 267 Liitetieto 28 Oma pääoman erittely 2014 Peruspääoma 1.1 2013 131 938 649,87 122 492 408,49 Lisäykset 0,00 9 446 241,38 Vähennykset 0,00 0,00 131 938 649,87 131 938 649,87 5 804 320,82 2 652 779,87 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 5 804 320,82 2 652 779,87 Tilikauden yli-/alijäämä 1 495 626,27 3 151 540,95 Oma pääoma yhteensä 139 238 596,96 137 742 970,69 Peruspääoma 31.12 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 Voitonjako Edellisen tilikauden virheen oikaisu Liitetieto 33 Vieras pääoma 2014 Lyhyt aikainen Pitkäaikainen Pitkäaikainen 2013 Lyhyt aikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat 1 311 837,26 Siirtovelat 1 323 494,21 2 399,34 Velat kuntayhtymille, joissa Mikkeli on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat 664,02 906,33 Siirtovelat Yhteensä 0,00 1 314 900,62 Liitetieto 36 Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut Laskennallinen verovelka Asumisoikeusmaksut Ennakonpidätysvelka Sosiaaliturvamaksuvelka Muut velat Muut velat yhteensä 2014 2013 12 690,24 1 165,60 49 490,16 63 346,00 13 313,98 1 098,33 14 412,31 268 0,00 1 324 400,54 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset Muut siirtovelat 159 171,02 13 705,95 153 412,81 19 125,72 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä 172 876,97 172 876,97 172 538,53 172 538,53 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä 2014 2 328,00 2 328,00 4 656,00 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Leasing vuokrasopimus 1 kpl / Marski Data Oy 5.10.2012/48 kk Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Tilakeskus 2014 20 Liite eto 49 Henkilöstökulut 2014 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 766 968,92 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 358 635,93 39 939,16 16 257,21 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 1 149 286,80 Henkilöstökulut yhteensä 1 149 286,80 269 270 ALLEKIRJOITUKSET 271 272 273 274 LUETTELO JA SELVITYKSET 276 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Käytetyt tilikirjat Päiväkirja Pääkirja Tase Talousarvion toteutumisvertailu Tasetilien avaussaldolista LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA Käytetyt tositelajit 1000 MIKKELIN KAUPUNKI Laji Tositelajin nimi: MA Analyste, palvelukassa Tositenro Tositenro 810000000 - 810000313 SD Edellisten vuosien alv-korjaukset 210000000 - 210000065 M5 Excel-muistio 840000000 - 840001463 MT M2-matkalaskut 870000000 - 870000051 AZ Investointien purku 20000000 - 20000513 ST Kuittaustositteet 230000000 - 230008946 AA Käyttöomaisuuskirjaus 10000000 - 10000003 RV Laskutositteet / asiakkaat 1010088826 - 1010099228 RV Laskutositteet / asiakkaat 2810001456 - 2810001723 RV Laskutositteet / asiakkaat 4110001461 - 4110001527 RV Laskutositteet / asiakkaat 4310005642 - 4310006919 RV Laskutositteet / asiakkaat 4410000761 - 4410000829 RV Laskutositteet / asiakkaat 5110004210 - 5110005547 RV Laskutositteet / asiakkaat 5210304979 - 5210336573 RV Laskutositteet / asiakkaat 5410233829 - 5410265645 RV Laskutositteet / asiakkaat 5610057957 - 5610067426 RV Laskutositteet / asiakkaat 5710163491 - 5710195388 RV Laskutositteet / asiakkaat 5810007831 - 5810007832 RV Laskutositteet / asiakkaat 6210085279 - 6210097120 RV Laskutositteet / asiakkaat 6610011810 - 6610013626 RV Laskutositteet / asiakkaat 6810001860 - 6810002162 RV Laskutositteet / asiakkaat 6910002275 - 6910002758 RV Laskutositteet / asiakkaat 7010002560 - 7010002847 RV Laskutositteet / asiakkaat 7110000693 - 7110000697 RV Laskutositteet / asiakkaat 7210010136 - 7210011559 RV Laskutositteet / asiakkaat 9010030052 - 9010030158 RV Laskutositteet / asiakkaat 9510048157 - 9510054561 RE Lasku-Brutto / Matti 510000000 - 510001497 M3 Luontaisetujen alv-kirjaus 710000000 - 710000023 DZ MR manuaalinen kuittaus 14000000 - 14001530 SA Muistiot 50000000 - 50000800 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240069542 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000416 277 DP Perintäliittymä 21000000 - 21005331 AF Poistokirjaukset 30000001 - 30000048 LP Pro Consona, toimeentulotuki 660000000 - 660000135 KR/KA/KG Rondo-laskut / toimittajat 19000000 - 19071232 KS Sisäiset maksut 15000000 - 15003265 DT Tasaus / asiakkaat 90000000 - 90001177 KT Tasaus / toimittajat 590000000 - 590000047 WE Tavaran vastaanotto 520000000 - 520002614 BA Tiliotekirjaukset KP Tilin ylläpito DV Viitesuoritukset / asiakkaat 1110 MIKKELIN VESILAITOS Laji 60000000 - 60044457 480000000 - 480000007 17000000 - 17129434 Tositelajin nimi Tositenro Tositenro MT M2-matkalaskut 870000000 - 870000021 AZ Investointien purku 20000000 - 20000612 ST Kuittaustositteet 230000000 - 230000336 M5 Excel-muistiot 840000000 - 840000049 RV Laskutositteet / asiakkaat 8811104795 - 8811105065 RV Laskutositteet / asiakkaat 8913235389 - 8913271233 DZ MR manuaalinen kuittaus 14000000 - 14000151 SA Muistiot 50000000 - 50000097 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240004459 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000061 DP Perintäliittymä 21000000 - 21001210 AF Poistokirjaus 30000001 - 30000037 KR Rondo-laskut / toimittajat 19000000 - 19004488 DT Tasaus / asiakkaat 90000000 - 90000115 KT Tasaus / toimittajat 590000000 - 590000001 BA Tiliotekirjaukset 60000000 - 60002673 DV Viitesuoritukset / asiakkaat 17000000 - 17034765 1120 E-S TYÖTERVEYSHUOLTO Laji Tositelajin nimi Tositenro Tositenro BA Tiliotekirjaukset 60000000 - 60002443 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240001650 DP Perintätilitykset 21000000 - 21000119 DT Asiakkaat / tasaus 90000000 - 90000346 DV Viitesuoritukset/ asiakkaat 17000000 - 17010332 DZ Myyntisuoritukset / man.kuittaus 14000000 - 14000019 KR Rondo laskut / toimittajat 19000000 - 19001692 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000041 KT Toimittajat - tasaus 590000000 - 590000000 M5 Excel-liittymä, kp 840000000 - 840000020 MT M2-matkalaskut 870000000 - 870000044 RV Lasku tositteet / asiakkaat 1014000263 - 1014000301 RV Lasku tositteet / asiakkaat 6314022172 - 6314033209 SA Muistiot 50000000 - 50000046 278 ST Kuittaus tositteet 230000000 - 230000213 1130 OTAVAN OPISTO Laji Tositelajin nimi Tositenro Tositenro M5 MT Excel-muistiot 840000000 - 840000541 M2-matkalaskut 870000000 - 870000048 ST Kuittaus tositteet 230000000 - 230000176 RV Lasku tositteet / asiakkaat 1012007949 - 1012009652 DZ MR, manuaaliset kuittaukset 14000000 - 14000010 SA Muistiot 50000000 - 50000429 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240001906 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000058 KR Rondo laskut / toimittaja 19000000 - 19001844 DT Tasaus / asiakkaat 90000000 - 90000049 KT Tasaus / toimittajat 590000000 - 590000000 DP Perintä liittymä 21000000 - 21000128 BA Tiliotekirjaukset 60000000 - 60003265 DV Viitesuoritukset / asiakkaat 17000000 - 17001378 7010 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS Laji Tositelajin nimi Tositenro Tositenro M5 Excel-muistot 840000000 - 840000028 MT M2-matkalaskut 870000000 - 870000044 AZ Investointien purku ST Kuittaustositteet AA Käyttöomaisuuskirjaus RV 20000000 - 20000057 230000000 - 230000266 10000000 - 10000023 Laskutositteet / asiakkaat 1011008140 - 1011009741 RV Laskutositteet / asiakkaat 6511080731 - 6511085851 DZ MR manuaalinen kuittaus 14000000 - 14001560 SA Muistiot 50000000 - 50000126 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240006461 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000059 AF Poistokirjaus 30000001 - 30000024 KR Rondo-laskut / toimittajat 19000000 - 19006065 DT Tasaus / asiakkaat 90000000 - 90000320 KT Tasaus / toimittajat 590000000 - 590000004 BA Tiliotekirjaukset 60000000 - 60003035 DP Perintätilitykset 21000000 21000302 DV Viitesuoritukset / asiakkaat 17000000 - 17006159 7060 MIKKELIN TILAKESKUS Laji Tositelajin nimi Tositenro Tositenro M5 Excel-muistiot 840000000 - 840000308 MT M2-matkalaskut 870000000 - 870000023 279 ST Kuittaustositteet 230000000 - 230000253 RV Laskutositteet / asiakkaat 1070001584 - 1070002186 RV Laskutositteet / asiakkaat 9170014796 - 9170020091 AA Käyttöomaisuuskirjaus 10000000 - 10000033 AZ Investointien purku 20000000 - 20000358 DZ MR, manuaaliset kuittaukset 14000000 - 14000015 SA Muistiot 50000000 - 50000109 BM Ostoreskontran maksatustositteet 240000000 - 240009949 PA Palkkatositteet 250000000 - 250000028 AF Poistokirjaukset 30000001 - 30000013 KR Rondo-laskut / toimittaja 19000000 - 19010005 DT Tasaus / asiakkaat 90000000 - 90000105 KT Tasaus / toimittajat 590000000 - 590000005 DP Perintäliittymä 21000000 - 21000152 BA Tiliotekirjaukset 60000000 - 60002462 DV Viitesuoritukset / asiakkaat 17000000 - 17004944 280 281 282
© Copyright 2026