Ikkalan kyläsuunnitelman
IKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2015 Ikkala maailmankartalle! Sisältö ESIPUHE3 1. KYLÄSUUNNITELMA - mitä ja miksi? 3 Kyläkysely antoi suuntaviivat 4 2. IKKALAN HISTORIAA4 3. NYKYTILANNE4 Alue4 Asutus ennen ja nyt5 ELINKEINOT JA YRITYKSET6 Maatalous6 Yrityksiä Ikkalassa ennen...6 ... ja yrityksiä Ikkalassa nyt 6 PALVELUT9 Ikkalan koulu10 TOIMINTAA JA TOIMIJOITA11 Ikkalan kyläyhdistys ry11 Muita yhdistyksiä ja toimijoita 13 Aluetoimikunta13 YMPÄRISTÖ14 VESISTÖT14 IKKALAN ULKOILUREITIT17 TIET JA LIIKENNE19 Liikenteen ongelmat19 JULKINEN LIIKENNE20 KAAVOITUS22 VESI- JA JÄTEHUOLTO23 4. IKKALAN KEHITTÄMINEN25 Näin kyläkyselyyn vastattiin25 5. NELIKENTTÄANALYYSI 27 Mitä Ikkalan kyläsuunnitelman laatiminen on jo saanut aikaan? 28 6. VISIO28 7. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET29 Lähteet 30 Suoria sitaatteja kyläkyselystä 31 © Ikkalan kyläyhdistys Koonnut: Ikkalan kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy ESIPUHE Vuosi 2013 oli Nummi-Pusulassa Ikkala mukaan lukien historiallinen, kun Nummi-Pusulan kunta lakkasi olemasta liittyessään vapaaehtoisesti Lohjaan. Yhdessä yössä meistä maalaisista tuli siis kaupunkilaisia. Jouduimme miettimään identiteettiämme uudelleen, olimmepa sitten alkuperäisiä asukkaita, paluumuuttajia, uudisraivaajia, mökkiläisiä tai vierailijoita. Muutosvastarintaakin oli. Liitos ei ollut kaikille mieleen ja esimerkiksi Ikkalan kohtalosta käytiin etukäteen keskusteluja, josko olisimme mieluummin karkkilalaisia kuin lohjalaisia. Lohja tuntui monesta meistä ikkalalaisesta kovin kaukaiselta paikalta ja erilaisia peikkoja nähtiin ison organisaation, siis kaupungin, eri nurkissa. Enää ei ollut tuttuja virkamiehiä eikä työntekijöitä, joihin ottaa yhteyttä ongelmien edessä. Erityisesti asukkaita huoletti se, miten maaseutuvaltaisten reuna-alueiden ääni kuuluu kauas Lohjan keskustassa sijaitsevien virkamiesten ja luottamushenkilöiden korviin asti. Miten reuna-alueiden käy, kun kehittäminen keskittyy kaupunkiin ja suurempiin taajamiin? Liekö osaavat edes sijoittaa Ikkalaa kartalle? Olemme nyt kohta muutaman vuoden olleet lohjalaisia ja suurimmaksi osaksi pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Kyläläisten pienet toiveet, kuten uimarannan ja koulun yläkentän kunnostustarpeet, on kaupungilla asianmukaisesti kuultu, kunhan vain olemme osanneet tätä tietoa viedä eteenpäin. Toki olemme myös törmänneet jossain kohden uusiin, tiheähampaisempiin byrokratian rattaisiin sekä palveluiden muuttumiseen. Mutta nämä muutokset olisivat ehkä olleet edessä liitoksesta huolimatta. Saattaa olla, että ilman kuntaliitosta olisi tämä kyläsuunnitelma jäänyt tekemättä ja paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa jäänyt kirjaamatta talteen. Kyläsuunnitelma ei itsessään takaa muutoksia ja toiveiden toteutumista, mutta se antaa hyvät suuntaviivat siihen, mihin haluamme pyrkiä. Meistä kyläläisistä asioiden toteutuminen on viime kädessä kiinni, siitä millä tarmolla kukin meistä ikkalalaisesta on ”valmis käärimään hihat” ja ryhtymään tuumasta toimeen. Kaikilla meillä on oma syymme siihen, miksi asumme Ikkalassa; kuka asuu kyläkoulun, kuka sopivan sijainnin, kuka hyvien harrastusmahdollisuuksien, kuka hienon luonnon, kuka pelkän sattuman vuoksi. Kaikkia meitä kuitenkin yhdistää jonkinlainen side Ikkalaan. Toivottavasti tämä kyläsuunnitelma vahvistaa tuota sidettä kyläämme, mutta myös kyläläisten sidettä toisiinsa. 1. KYLÄSUUNNITELMA - mitä ja miksi? Sinulla on käsissäsi Ikkalan historian ensimmäinen Kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelman tekemisestä puhuttiin ikkalalaisten keskuudessa jo muutama vuosi sitten, mutta vielä tuolloin aika ei ollut kypsä. Lohjan kylät ry isännöi kaksivuotista Läntistä lähidemokratiaa -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on tukea kyläsuunnitelmien tekoa Lohjalla ja Raaseporissa. Hankkeen mukaan Kyläsuunnitelma on asukkaiden itse tekemä yhteenveto alueen nykytilanteesta ja tulevaisuuden toiveista. Suunnitelman painopiste on konkreettisten toimenpiteiden valmistelussa. Se ei vain kokoa yhteen kylän tärkeimpiä toiveita ja tavoitteita, vaan sisältää myös kyläläisten toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Näillä ajatuksilla lähdimme Ikkalassa liikkeelle. Toukokuussa 2014 pidettiin kaikille kyläläisille avoin kyläsuunnitteluilta, jota veti Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattori. Paikalla oli tuolloin mukavan kokoinen joukko innokkaita ihmisiä, jotka illan päätteeksi olivat sitä mieltä että toki Ikkalaankin oma Kyläsuunnitelma täytyy saada. Päätöstä vauhditti myös tieto siitä, että Läntistä lähidemokratiaa -hanke toimii kyläsuunnitelmassa suurena apuna teknisellä puolella. Hankkeen kautta saatiin valmis kyläkyselypohja, joka muokattiin oman kylän näköiseksi. Sitä kautta saatiin myös useampi sata paperista kyselylomaketta jaettavaksi suoraan postilaatikoihin sekä nettipohjainen versio kyselystä Ikkalan kyläyhdistyksen kotisivuille. Kyselyn tuloksista saimme hankkeen puolesta raportit suoraan sähköpostilla käyttöömme sekä ehdotuksen kyläsuunnitelman rakenteeksi. Lopulta hanke taittoi työryhmän tuotoksen ja tulosti valmiita Kyläsuunnitelmia jaettavaksi. 3 Kyläkysely antoi suuntaviivat Kyläsuunnitteluillassa valittiin työryhmä, johon kuuluivat Liisa Jäppinen, Mirka Karjalainen, Päivi Laari, Tiina Leino, Veikko Möltsi, Tom Puusa, Kytö Salin, Nils-Erik Ström ja Sella Suonio. Tämä joukko otti haasteen vastaan ja lähti työstämään kyläsuunnitelmaa; muokkasi kysymyksiä, jakoi kyselylomakkeita, naputteli paperilla tulleita vastauksia koneelle ja lopuksi avasi hyvällä meiningillä luovuuden hanansa ja kirjoitti tämän kyläsuunnitelman. Kyselylomakkeet jaettiin kaikkiin talouksiin elokuun alussa ja samalla avattiin tuo kysely myös Ikkalan kyläyhdistyksen kotisivuille. Vastausaikaa kyselyyn oli elokuu 2014. Vastauksia tuli 64 kpl, mitä voidaan pitää kohtuullisena määränä. Ihan turha paperi tämä ei ole. Jo suunnittelu- ja tekovaiheessa se on tuonut uusia ihmisiä yhteen ja saanut monet innostumaan asuinpaikastaan, niin hyvistä kuin kehitettävistäkin puolista ihan uudella tavalla. Turha se ei ole myöskään siinä suhteessa, että kun nyt olemme osa suurta Lohjaa, niin meidän on hyvä kertoa muillekin, ettemme suinkaan ole mikään kyläpahanen Lohjan laitamilla, vaan olemme vireä ja aktiivinen kylä oivalla paikalla. Onhan Ikkala yksi Uudenmaan maakuntakaavaan vahvistetuista merkittävistä kylistä. Kyläsuunnitelma esitellään ikkalalaisille vuosikokouksessa vuoden 2015 alkupuolella. Jotta tieto kyläläisten näkemyksistä menisi myös kaukana sijaitseville päättäjille, toimitetaan tehdyt Kyläsuunnitelmat myös Lohjan kaupungin luottamuselimille. Paperi saattaa myös näytellä tärkeää roolia, mikäli Kyläyhdistyksemme innostuisi hakemaan hankerahaa johonkin mielestämme tärkeään kohteeseen. Ilman kyläsuunnitelmaa nämä rahat saattavat olla tavoittamattomissa. Tämä Kyläsuunnitelma ei ole ikuisuuspaperi, vaan päinvastoin ensimmäinen hahmotelma siitä, minkälaisena me kyläläiset oman asuinympäristömme näemme ja koemme nyt ja tulevaisuudessa. Kyläsuunnitelman kuuluu elää ja muuttua vuosien saatossa, muuttuuhan maailmakin kovaa vauhtia ympärillämme. Kyläsuunnitelma antaa suuntaviivat meille siitä, miten ja millä toimin voimme kyläämme kehittää. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin! 4 2. IKKALAN HISTORIAA Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsinvallan alkuajoista lähtien sitä pyrittiin uudisasuttamaan myös kruunun toimesta. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan. Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerolle. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uusikylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä. Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uusikylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu. 3. NYKYTILANNE Kylä ja asukkaat Alue Ikkala sijoittuu Lohjan kartalla pisteeseen, jonne on 16 kilometriä Vihdistä, kahdeksan kilometriä Karkkilasta, kymmenen kilometriä Marttilasta ja kymmenen kilometriä Pusulasta. Nykyisin myös Viiala ja Uusikylä mielletään kuuluviksi Ikkalaan. Niinpä Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin. Marttilan suunnassa kylä loppuu Viitaankulmaan ja Karkkilaan ajettaessa kylän - ja nykyisen Lohjan raja - osuu entisen kunnalliskodin eli entisen Hotelli Oivan eli nykyisen Kaislakodin paikkeille. Asutus ennen ja nyt Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon siirtolaisia. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä. Ikkalan asujaimistossa on paljon alkuperäisiä ikkalalaisia ja myös paluumuuttajia. Monista vapaa-ajan asujista on tullut vakituisia asukkaita ja Ikkalaan on muutettu myös pääkaupunkiseudulta mm. maaseudun rauhan ja Ikkalan kauniiden maisemien houkuttelemina. Kokin, Näkin ja Pellin vanhojen talojen lisäksi Ikkalan keskustassa on myös sekä vanhoja että joitakin uusia omakotitaloja, muutama uusi rivitalo, asunnoiksi muutetut entinen kyläkauppa ja pankki sekä entinen meijeri. Uusia omakotitaloja on rakennettu myös keskustan ulkopuolelle metsäisille tonteille, joilta on komeat näköalat. Maisemalla on maaseudulle asettuvilla merkitystä. 5 Asukkaita Ikkalan kyläkeskuksessa on noin 250, postinumeroalueella noin 500. Lohjan maankäytön kehityssuunnitelmissa Ikkala on maakunnallisesti merkittävä Maaseutulohjan kylä. Ikkalan keskustan käsittävä asemakaava kuuluu vireillä oleviin, mutta jatkaminen edellyttää lisäselvityksiä tai sopimuksia. lisoopperan katsomotuolit, jotka on suunnitellut Yrjö Kukkapuro. Kataisen taimitarha toimi Ikkalassa useita kymmeniä vuosia. Taimitarha myytiin Lännen tehtaille, joka lopetti myöhemmin tarhan toiminnan. ... ja yrityksiä Ikkalassa nyt ELINKEINOT JA YRITYKSET Maatalous Ikkalalle merkittävä maisemallinen ominaispiirre on se, että se on vanhat perinteet omaava maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä, joskin omistajat ovat osin vaihtuneet. Esimerkiksi vihtiläinen maatalousyrittäjä viljelee huomattavaa määrää peltoa Ikkalassa ja lähialueilla. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä, yhdellä tilalla on lehmiä ja muutama harrastehevonenkin löytyy. Maa- ja metsätalouden tulevaisuuden näkymät ovat arvailujen varassa, löytyykö jatkaja tai onnistuuko sukupolvenvaihdos. Yrityksiä Ikkalassa ennen... Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna 1912. Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Enää niitä ei ole. Säästöpankilla oli kylässä konttorinsa. Sekin on sulkenut ovensa vuosia sitten. Viimeinen, yksityisen pitämä kauppa lopetti yli kymmenen vuotta sitten. Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Leino-Kaluste Oy, jonka toiminta on lopetettu. Joitain muistoja yrityksestä kuitenkin vielä elää. Leino-Kaluste on valmistanut Suomen kansal6 50-luvulla maatalouden työvoimavaltainen aika alkoi olla jo ohi ja monet Ikkalan miehet kävivät töissä Karkkilassa ”Höökissä” eli Högforsissa. Sen konepajakoulussa ikkalalainen Reijo Nurmi, Nurmen konepajan, sittemmin Nurmi Hydraulicsin, perustaja sai oppinsa. Merkittävimmät yritystoimintaa harjoittavat yritykset Ikkalassa ovat Nurmi Hydraulics Oy, Juhlatalo Kokki, Alhovuoren hiihtokeskus (toiminta pysähdyksissä), Ikkalan Saha Oy ja Serafina Oy. Nurmi Hydraulics Oy Ikkalalaisille Nurmen konepaja, entinen R.Nurmi Oy edustaa Ikkalan merkittävintä teollisuustoimintaa. Nurmi Hydraulics Oy on konserniyhtiö, joka on voimakkaasti kansainvälistynyt viime vuosikymmenien myötä. Ikkalassa on yhtiön pääkonttori ja tytäryhtiö Nurmi Cylinders Oy, joka valmistaa erilaisia hydraulisylintereitä ja paineakkuja pääasiallisesti kansainvälisille markkinoille. Viennin osuus on yli 90 %. Aasian markkinoita varten Nurmella on yhteistyöyritys Kiinassa. Nurmi työllistää kaikkiaan n. 200 henkilöä, joista Ikkalassa työskentelee noin sata henkilöä. Konsernin liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2013. Pusulantie 1080, Kotojärvi näkyy taustalla Kuvassa meriteollisuuteen off-shore nosturiin meneviä 280 tonnia työntäviä sylintereitä odottamassa kuljetusta. Yritys on saanut alkunsa 1950-luvun puolivälissä, Reijo ja Liisa Nurmen pitkälle itse rakentamassa kaksikerroksisessa rakennuksessa yhden sorvin yrityksenä. Vuonna 2007 yritys juhli täyttynyttä puolivuosisataansa työntekijöidensä kanssa kotinurkilla, tien molemmille puolille laajentuneessa yrityksessään. Alkuajan pitkälti maatalouteen keskittyvästä tuotannosta on vuosikymmenten myötä tullut yhä monimuotoisempiin ja isompiin hydrauliikkasylinteriratkaisuihin keskittyvä tuotantolaitos. Hydrauliikkaa pystytään nykyään hyödyntämään laaja-alaisesti jokapäiväisessä käytössä. Yritys on ennakkoluulottomasti kehittänyt uusia käyttösovelluksia, joista ehkä tunnetuimpia ovat TELIKARHU -kitkavetolaitteet. 2000-luvulla uusien hydrauliikkaan perustuvien sovellusten käyttökohteita ovat mm. erilaiset aaltoenergian käyttöönottoon liittyvät ratkaisut, joita yritys testaa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Aikoinaan Kokin isäntä Felix Sarasto ja hänen poikansa Pentti Sarasto olivat paikallisia vaikuttajia ja monien uudistusten johtajia. Felix toimi pitkään mm. lainajyvästön hoitajana ja oli perustamassa Pusulan maamiesseuraa, paloapuyhdistystä, Pusulan ensimmäistä raittiusyhdistystä vuonna 1903 ja Ikkalan koulua, joka aloitti toimintansa vuonna 1912. Kokki toimi kestikievarina jo 1600–1700 -luvuilla. Juhlatalo Kokki jatkaa talon kestikievariperinnettä Felix Saraston pojanpojantyttären Sirkka-Liisa Leinon toimesta. Nykyisen emännän äiti AnnaLiisa Sarasto piti pitopöytää ja järjesti perhejuhlia 1970–1980 -luvuilla, joten kestitsemiselle on talossa pitkät perinteet. Tällä hetkellä kokkina toimii kylällä asuva Katriina Vaara-Nurmi. Voi hyvällä syyllä sanoa, että pitopaikkana Juhlatalo Kokki on Ikkalan ja läntisen Uudenmaan helmi. Kokin pihapiiri ja vanhan talon arvokas tunnelma sekä ensiluokkainen juhlapalvelu luovat upeat puitteet juhlien, kokousten ja muistotilaisuuksien järjestämiseen. Tilat ovat noin 80 vieraalle. Juhlatalo Kokilla järjestetään myös lounaskonsertteja mm. Lohjan kaupunginorkesterin kanssa ja pihapiiriin kuuluvassa entisessä navetassa vaihtuvia näyttelyitä. Myös Ikkalan kyläyhdistys pitää kokouksia Kokilla ja järjestää siellä muun muassa yhteislauluiltoja. Vuoden suurinta Kyläyhdistyksen tapahtumaa, Ikkalan Elopäivää, vietetään Juhlatalo Kokin pihapiirissä. www.juhlatalokokki.com Pusulantie 1027, 03810 Ikkala puh. 050 5175414 www.nurmi.fi Pusulantie 1080, 03810 Ikkala puh. 010 8346700 Juhlatalo Kokki Ikkalan keskustassa sijaitseva Juhlatalo Kokki on tunnettu sunnuntaipitopöydistä ja yksityistilaisuuksien järjestämisestä. Ensimmäinen maininta Kokin tilasta on kirkonkirjoissa vuodelta 1540. Tuolloin isäntänä toimi Lempäälästä Kokin talosta tullut Antti Kokki. Talon nykyinen suku on pitänyt tilaa vuodesta 1833. Talo on kunnostettu vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen. Kokki on kylän vanhimpia taloja 7 Alhovuoren toimintakeskus Alhovuoren hiihtokeskus, joka aloittaessaan 1970-luvun alussa oli Etelä-Suomen ensimmäisiä, on toiminut alallaan hyvällä liikepaikalla. Alle tunnin ajomatkan päässä on yli miljoona asukasta, lajin harrastajia on runsaasti ja kilpailijoita on vain muutama. Virallisesti hiihtokeskuksesta löytyy 12 rinnettä, mutta käytännössä päärinteitä on neljä, loput ovat näiden variaatioita. Rinteiden profiilit ovat monipuoliset ja mäkeen olisi mahdollisuus tehdä liki 2 km:n pituinen rinne, mikä olisi hienoa ja harvinaista näin etelässä. Juuri tällä hetkellä Alhovuoren toiminta on kuitenkin pysähdyksissä ja se on myynnissä. Toivottavasti Alhovuori saadaan toiminnalliseen kukoistukseen lähivuosina. Se toisi samalla kysyntää myös muille palveluille ja mahdollisuuden muulle yritystoiminnalle. Alhon historiaa Alhovuori on vanhaa Näkin tilaa. Talossa oli kaksi veljestä, Mikko ja Roobertti. Kun Näkin tila jaettiin aikoinaan kahtia ,Mikko sai Alhon. Rajaa kuvattiin seuraavasti: ”jaettiin Lindbergin veräjältä kokkokiven kautta”. Lindbergin veräjäksi on kutsuttu paikkaa, missä Närön, Näkin ja Alhon rajat kohtaavat Karkkilan ja Ikkalan rajalla. Kokkokivi on se kivenlohkare, joka näkyy Alhovuoren laella Ikkalan maantien suuntaan. Alhon tilan tyttäret kauppasivat 1960-luvulla tilaa Reijo Nurmelle. Hänen ostopäätöstään avitti se, kun hän metsästysretkellä odotti kokkokiven alle piiloutunutta metsäjänistä ja ihaili maisemaa. Hän alkoi miettiä, että paikalle voisi sopia laskettelurinne. Vielä hän keksi, että Alhon notkoon saisi padottua järven. Alhon 49,5 ha:n kauppa tehtiin paikallisen pankinjohtajan avustuksella perustettavan osakeyhtiön nimiin. Aika pian kaupan jälkeen ”ilmestyi” kaksi insinööriä, toinen Helsingistä ja toinen Turusta, jotka olivat karttoja tutkimalla etsineet sopivaa kohdetta laskettelukeskukselle. He ehdottivat, että perustettaisiin yhtiö ja pyysivät maat nyt omistavaa Reijo Nurmea mukaan. Vuonna 1969 perustettiin sitten Top-Trip Oy, jossa oli sata osakasta. Pikaisesti ostettiin ensimmäinen hissi ja helmikuussa 1970 olivat jo avajaiset. Paikalla olivat mm. maaherra Kaarlo Pitsinki ja sen ajan julkkis, toimittaja Matti Jämsä. Laskettelukeskuksen ravintola tehtiin lahoavasta Alhon tilan navetasta Reijon Ranskan messumatkalla saamasta ideasta. Niin maitohuoneesta tuli kabinetti, tallista sviitti, vintistä ravintola jne. Alhovuoren asuntovaunualue syntyi siten, että Lohjalla perustettiin karavaanariyhdistys, joka vuokrasi alueen mäkineen kaikkineen. Vähitellen alueella oli eri vuokraajat niin vaunualueelle, laskettelurinteelle kuin ravintolallekin. 1980-luvun alku Alhossa Alhovuorelle oli taas tehtävä jotakin. Jos toimintaa aikoi elvyttää, oli tehtävä investointeja rinteisiin ja ravintolaan. Alhontallia kunnostettiin Alhovuori on pitkään ollut sympaattinen koko perheen laskettelukeskus lähellä pääkaupunkiseutua. 8 uudelleen ja rakennettiin lisärakennus kylmä- ja sosiaalitiloille. Laskettelupuolen vetäjäksi ja kehittäjäksi saatiin Erik Boije Karkkilasta. Kesätoimintaa yritettiin kehittää mm. siten, että alue sai minigolf-radan. Ympärivuotinen toiminta on aina ollut alueelle suuri haaste. Erik Boije jatkoi lasketteluvastaavana vielä, kun Rukakeskus otti Alhovuoren ryppääseensä. Hissejä ja rinteitä lisättiin. Väliin mahtui hyviä ja myös vähälumisempia talvia, joilla on aina ollut suuri merkitys alueen toiminnalle. Vuonna 2007 Rukakeskus myi Alhonvuoren Tom Puusalle, minkä jälkeen Alho on toiminut perheyrityksenä. Omistaja on hoitanut rinnehuollon ja jälkikasvu vuokraamotoiminnan. Nyt toiminta on loppu eikä Alhovuori avaa rinteitään kaudelle 2014/2015. Alhovuori on myynnissä ja toivomme, että hiihtokeskukselle löytyy uusi jatkaja. Kokkokivi on edelleen paikallaan ja Lindbergin veräjän paikalla on rajapyykki. Historialliseksi Alhovuoren on tehnyt jo aikanaan ns. Myllykivimäki, joksi on kutsuttu Näkin ja Alhon puolella sijaitsevaa mäkeä erotuksena Närön puolen Kivimäkeen. Paitsi myllynkiviä sieltä on louhittu kiviä myös kylän kivinavettoihin. Edelleen sieltä saisi sen jo ensimmäisten insinöörien suunnitteleman liki 2 km pituisen laskettelumäen. Ikkalan Saha Oy Ikkalan saha on pitkään toiminut hirsitalojen ja hirsirakenteiden valmistamiseen erikoistuneena yrityksenä. Jatkossa yritystoiminta keskittyy korjausrakentamiseen ja piirtopalveluihin. Hirsimökkien valmistus on lopetettu syksyllä 2014. Hirsitoiminnalle yritys etsii uutta jatkajaa. www.ikkalansaha.fi Karisjärventie 176, 03810 Ikkala puh. 0400 714777 Serafina Oy Serafina Oy on Suomessa omalla toimialallaan merkittävä toimija. Näkyvintä suurelle yleisölle ovat Serafinan suorittamat suurten ajoneuvojen yliteippaukset ja erilaiset ikkunateippaukset sekä näyttävien messu- ja näyttelyosastojen suunnittelu ja toteutus. Serafinalla on kolme suurta esittelyrekkaa, joita vuokrataan eri yrityksille näyttelytiloiksi ja varustetaan niiden kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Palveluyhtiö Serafina Oy Pusulantie 1045, 03810 Ikkala puh. 09 523424 katso myös: www.serafinaservice.com Muuta yritystoimintaa Maatalousyrittäjien lisäksi kylältä löytyy mm. taksiyrittäjinä vuosikymmeniä toimineet Marjo ja Harri Jokivirta, ompelimo ja kangaskauppa RaSu sekä laitoskuntoutusta ja palveluasumista tarjoava Kaislakoti, joka on sijoittunut entisen vanhainkodin, sittemmin hotelli-ravintola Oivan, entisiin tiloihin. Taksiautoilija Harri Jokivirta, puh. 0400 507062 Kangaskauppa Ra-Su www.rasu.fi Ikkalantie 253, 03810 Ikkala puh. 040 5638452 Kaislakoti www.kaislakoti.net Pusulantie 1334 puh. 050 3133664 PALVELUT Kuten nykyisin niin monen maaseudun kylän Ikkalankin palvelut ovat varsin vähäiset. Kauppoja ei ole, ei enää edes kioskia. Asiointi tapahtuu lähinnä Karkkilassa, Pusulassa, Vihdissä tai Nummelassa. Lohjalla, Forssassa ja Helsingissä asioidaan harvemmin. Lähimmät ruoka- ym. kaupat ovat Karkkilassa ja Pusulassa, jossa on myös terveysasema. Hammashoitola sijaitsee Oinolassa Nummella. Postipalvelut saadaan Karkkilasta. Joskus aiemmin Ikkalasta Karkkilaan kulki useita linja-autoja päivässä koululaisten ja ”Höökiin” töihin menijöiden vuoksi. Nykyisin bussivuorot Karkkilaan ja Helsinkiin ovat harvat. Lohjalle on arkisin yksi vuoro Nummelan kautta varhain 9 aamulla ja toinen iltapäivällä. Takaisin pääsy onkin hankalampaa. Ainoa vuoro Lohjalta Ikkalaan lähtee samaan aikaan kun iltapäiväbussi Ikkalasta sinne saapuu. Asiointi on siis enimmäkseen oman auton varassa. Kirjastoauto vierailee Ikkalassa joka torstai ja parittomien viikkojen tiistaina. Tämän palvelun toivotaan edelleen kehittyvän. 100 vuotta hiljan täyttänyt koulu sen sijaan jatkaa vahvasti toimintaansa yli 60 oppilaan alakouluna. Yläluokkien oppilaat koulukyyti vie Nummelle Oinolaan. Päiväkotia ei Ikkalassa ole. Ikkalan koulu Ikkalan koulun historia alkaa reilut 100 vuotta sitten, kun Ikkalan kyläläiset anoivat kuntakokoukselta lupaa oman koulun perustamiseen. Lupa koulun perustamiseen saatiin vuonna 1910 ja koulurakennusta lähdettiin rakentamaan Kokin isännän Felix Saraston lahjoittamalle Hiedanahteen palstalle. Se oli kivinen, tiheää metsää kasvava mäki, josta saatiin muhkeita hirsiä koulurakennukseen ja päreet kattoon. Kyläläiset osallistuivat innolla hankkeeseen ja lahjoittivat erilaisia rakennustarvikkeita. Näkin mailta Kivimäestä louhittiin komeat, harmaat graniittilohkareet kivijalaksi. Tänä päivänä voi Kivimäelle, Karkkilan ja Ikkalan rajalle, tehdä retken ja mennä katsomaan vanhaa graniittikivilouhosta. Alakoulu rakennettiin vuonna 1938 ja siellä toimii tänä päivänä koulun puutyöluokka. Kahden vuoden urakan jälkeen koulu valmistui ja aloitti toimintansa 23.8.1912 klo 10.00. Kesäkuussa Kokille kokoontunut koulun johtokunta oli valinnut ensimmäiseksi opettajaksi Lyydia Maria Vilenin ”kahden vuoden koetusajaksi”. Hän ”sisäänkirjoitti” kouluun 43 oppilasta. Koulu tuli siis todella tarpeeseen. Maria sairastui kuitenkin aika pian ja hänen tilalleen jouduttiin valitsemaan uusi opettaja. Opettajat vaihtuivat useasti, ennen kuin opettajaksi valittiin vuonna 1918 Ilmi Valkama, joka opetti 27 vuotta. Hän perusti myös vireän raittiusseuran, aloitti äitienpäivän viettoperinteen ja ohjasi lapsia harrastuksiin. Annikki Elo, joka teki koko työuransa 42 vuotta Ikkalassa, opetti kolme sukupolvea lukemaan ja laskemaan sekä hoiti lainakirjastoa. Helvi Sarvilinna tuli ”ihanahan Ikkalahan”, kuten hän itse sanoi, ja ehti olla arvostettu koulunjohtaja ja perinteiden jatkaja 24 vuotta. Näille naisille opettaminen oli kutsumustyötä. Heitä yhdisti velvollisuudentunto, isänmaallisuus ja Lotta-työ. Äitienpäivänvietto koululla keräsi vuodesta toiseen kyläläiset yhteen. Tämä kuva on vuodelta 1926. Koulu yhteisenä kohtauspaikkana on ollut kyläläisille hyvin tärkeä menneinä vuosikymmeninä. 10 kakenttä. Siellä on pituushyppypaikka ja jalkapallomaalit. Yläkenttä ja kaukalo ovat kaikkien kyläläisten käytössä. Yläkentän kunto on huono ja se tarvitsee kunnostusta. Toimiva aktiivinen kyläkoulu kylän sydämessä on ollut ja on yhä edelleen tärkeä osa Ikkalan kyläyhteisöä. Koulun ei tarvitse olla pelkästään paikka koululaisille, vaan se mahdollistaa myös muun toiminnan kylällä. Pieni kyläkoulu, jossa kaikki lapset ykkösestä kuutoseen leikkivät ja pelaavat yhdessä, turvaa häiriöttömän, inhimillisen koulunkäynnin. Tämä on rikkautta, joka antaa lapsillemme muutaman lisävuoden lapsuutta. Ikkalassa toimii myös aktiivinen vanhempaintoimikunta, jonka tarkoituksena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempaintoimikunta järjestää myös hauskaa yhdessäoloa sekä erilaisia tapahtumia. Yläkoulu paloi syyskuun 21. päivänä 1976 irtaimistoineen, arkistoineen ja opettajan-asuntoineen. Vain savupiippu jäi törröttämään raunioihin. Palon syy jäi selvittämättä. Nykyinen koulurakennus valmistui kuusi vuotta palon jälkeen vuonna 1982. Oppilasmäärä koulussa on viime vuosina vaihdellut 60 -70 oppilaan välillä. Lukuvuonna 2014 -2015 oppilaita on 67. Koulussa on kolme luokanopettajaa, yksi tuntiopettaja sekä vierailevina englanninopettaja ja erityisopettaja. Koulun läheisyydestä löytyy kaukalo, joka jäädytetään talvisin, sekä iso yläkentäksi kutsuttu hiek- Viime vuosien tapahtumia ovat olleet muun muassa peli-illat, diskot, osallistuminen Elopäiville ja Palmumarkkinoille, Match Show ja osallistuminen itsenäisyyspäivän juhlan valmisteluihin koululla. Koululaisille on myös järjestetty mahdollisuus laskettelupäivään. Tapahtumien tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja kerätä varoja, joilla tuetaan koulun toimintaa. Vanhempaintoimikunta on yhdessä Kyläyhdistyksen kanssa ollut järjestämässä aktiivista kerhotoimintaa koululle. Näin on saatu aikaan mm. tanssikerho, maailmakerho, musiikkikerho, atk-kerho sekä kuvataidekerho. Vuodelle 2015 puuhataan uutena näytelmäkerhoa. Aktiivinen toimiva koulu symboloi kylän elinvoimaisuutta ja on iso osa kylämme vetovoimaa. Tämän päivän Ikkala toivookin, että kylän sydän, siis koulu, säilyisi Ikkalassa! TOIMINTAA JA TOIMIJOITA Ikkalan kyläyhdistys ry Kylätoimikunta perustettiin ensimmäisen kerran 1980 luvun alkupuolella ja se on sen jälkeen toiminut hyvin vaihtelevasti. Kylätoimikunta oli mukana hankkeissa, joilla Ikkalaan saatiin katuvalaistus ja kunnan ylläpitämä uimaranta. Rannan kunnostukseen kyläläiset osallistuivat aktiivi11 sesti. Kylätoimikunta järjesti tupailtoja ja retkiä, käytiin mm. Visbyssä ja Ahvenanmaalla. Ikkalassa ei ole kylätaloa ja toiminta keskittyi koululle. Vanhan alakoulun tiloista oli yksi huone varattu kylätoimikunnan käyttöön. Toiminta hiipui kuitenkin hiljalleen. Kylätoiminta elvytettiin uudelleen 2008 ja vuonna 2009 aloitettiin kyläyhdistyksen rekisteröinti, joka toteutui 2010. Säännöt uusittiin syksyllä 2014. Kyläyhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta sekä toimia sen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastusja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Päätapahtuma on vuodesta 2009 alkaen järjestetty Ikkalan Elopäivä. Elopäivän ohjelmassa on kirpputori, kahvio, arpajaiset, kylän harrastajien esittelyjä, musiikkia, ym. Tapahtuma kerää vuosittain n. 400-500 kävijää. Osa on vanhoja ikkalalaisia, jotka tulevat tapaamaan toisiaan. Elopäivä järjestetään Kokin talon pihapiirissä ja kivinavetassa. Tiernapojat pikkujoulussa 2011 mukavasti, parhaat on palkittu mitaleilla oikeiden kisojen mallin mukaan! Toinen lasten tapahtuma on ollut koulun jääradalla ja urheilukentällä järjestetty ”Talvirieha”. Lajeina on ollut mm hiihtokilpailu, potkukelkkakisa ja ”curling.” Hernekeittoa ja kuumaa mehua on ollut tarjolla luistinradan pukukopissa. Ja mitaleita on jaettu täälläkin! Kyläyhdistys tekee yhteistyötä koulun vanhempaintoimikunnan kanssa toimimalla juridisena henkilönä iltapäiväkerhojen järjestämisessä ja hoitaa tältä osin kirjanpidon. Kyläyhdistyksellä on edustajat Lohjan lähidemokratiassa Pusulan aluetoimikunnan kautta. Kyläyhdistyksen toiminta on vuosien varrella vakiintunut. Tule mukaan toimintaan! Kyläyhdistyksen toiminta on ollut suurelta osin samojen aktiivisten tekijöiden varassa. Uusia tekijöitä ja heidän mukanaan uusia ideoita tarvittaisiin kipeästi. Elopäivän kirpputoria 2011 Muita kyläyhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ovat pikkujoulujuhlat, yhteislauluillat kesäisin, tupaillat, kylän siivoustalkoot ja yhteiset kuntokävelyt. Pikkujoulujuhla on järjestetty lähes aina Ikkalan koululla, lauluillat Kokin talolla. Lapsille kyläyhdistys on järjestänyt vuosittain leikkimielisen urheilutapahtuman, ”Lasten olympialaiset” urheilukentällä. Osallistujia on ollut 12 Tule sinäkin mukaan. Osallistuminen ei vaadi kuin reipasta ja yhteisöllistä mieltä. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja yhdessä saamme aikaan enemmän. Mottomme onkin: Ikkala maailmankartalle! Se on myös kirjattu yhdistyksellä myynnissä oleviin t-paitoihin. Säännöissä jäsenyydestä sanotaan näin: Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä yhdistyksen toimialueella asuvat henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt, olivat he sitten vakituisia tai kesäasukkaita. Kannatusjäseneksi men Samoojilla että Suomelan Samoojilla. Hiiden Opiston kautta on Ikkalaan vihdoinkin saatu opiston järjestämää toimintaa eli latinalaisia tansseja sisältävä liikunnallinen Bailana-kurssi. Sen vetäjänä toimii ikkalalainen Ana GutierrezSorainen. Kurssi on kerännyt osanottajia Vihdistä ja Karkkilasta asti. Aluetoimikunta Lasten ”olympialaisten” mitalistit 2014 ja talvirieha 2012 Kuntaliitoksen edellä ihmisiä eri puolilla tulevaa Suur-Lohjaa huoletti se, miten pienten kylien ääni kuuluu kauas uuden Lohjan päättäjille ja virkamiehille sekä kuka toimii näiden alueiden edunvalvojana suuressa organisaatiossa. Näitä huolia hälventämään perustettiin Lohjalle lähidemokratiaa tukevat aluetoimikunnat toukokuussa 2013. Lohja jaettiin kahdeksaan eri aluetoimikuntaan, joista Ikkala kuuluu Pusulan aluetoimikunnan piiriin. Pusulan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kimmo Kotilainen Kärkölästä, toimii tällä hetkellä myös alueiden johtokunnan puheenjohtajana. Alueiden johtokuntaan kuuluu jokaisen aluetoimikunnan nimeämän kahden edustajan lisäksi valtuustoryhmien edustajat ja virkamiesjohto sekä kaupunginjohtaja. voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Muutkin kuin ikkalalaiset voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Tällä hetkellä Ikkalan kyläyhdistyksellä ei ole jäsenmaksua. Kannatusjäsenten maksu on 5 euroa. Lisää tietoja saa yhdistyksen kotisivulta www.ikkala.info.fi Muita yhdistyksiä ja toimijoita Koulun hyväksi toimivan vanhempaintoimikunnan lisäksi Ikkalassa kokoontuvat myös Ikkalan Martat, joiden yhdistys on täyttänyt kunnioitettavat 65 vuotta. Uudet jäsenet ovat tervetulleita! Lisätietoja Alli Finerus, puh. 050 5762187. Toimintaa Ikkalan alueella on ollut myös sekä Num- Lohjan aluetoimikuntien yhteisen nettisivun (www.lohjanaluetoimikunnat.fi) mukaan aluetoimikunnat pyrkivät lisäämään asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa asioihin, lisäämään yhteistyötä, kehittämään aluetta sekä toimimaan yhdistävänä tekijänä kaupungin ja asukkaiden välisessä tiedonkulussa, asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluetoimikuntien kokouksissa otetaan esille yksittäisten asukkaiden tai yhteisöjen toimikunnille tuomia, tärkeäksi kokemia asioita, niin pieniä kuin isompiakin. Myös kaupungin puolelta pyydetään aluetoimikunnilta mm. lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista asioista. Näin alueiden asukkaiden toiveita ja ajatuksia oman alueen kehittämisestä voidaan viedä eteenpäin. Aina kehittäminen ei tarkoita kaupungin osallistumista asiaan, vaan hyviä ideoita voidaan toteuttaa myös ihan ”omalla porukalla”. Pusulan aluetoimikunnan kokoukset ovat olleet kaikille avoimia, joten kaikilla asukkailla on mahdollisuus tulla kokouksiin kuuntelemaan, keskustelemaan tai ottamaan kantaa. 13 Lisätietoja Pusulan aluetoimikunnasta saa kotisivuilta www.lohjanaluetoimikunnat.fi ja www. lohja.fi/lähidemokratia sekä aluetoimikunnan kansiosta kirjastosta tai kirjastoautosta Ikkala on päässyt ainakin jo Suomen kartalle. Korkeasaaressa asustaa näet Ikkalasta viime keväänä huonokuntoisena löydetty ilves. Komeaksi tervehtynyt ”kissa” tekee pian Suomea ja Ikkalaa tunnetuksi Wienin eläintarhassa, jonne se on lähiaikoina muuttamassa. YMPÄRISTÖ Maisema Lähestyy Ikkalaa miltä suunnalta tahansa, näky on sama. Avara kumpuileva peltomaisema taloineen lomittuu metsäisten mäkien väliin. Näkymä on rauhoittava ja ikiaikainen. Suotta ei Pusulaa, Ikkalan entistä kotikuntaa, ole sanottu ”köyhän miehen Toscanaksi.” Vain lämpö ja oliivipuut puuttuvat. Ikkalan alueen metsät ovat pääosin kuusivaltaista sekametsää, mutta soraharjuilla viihtyvät myös männyt. Kotojärven ranta-alueilta löytyy lehtomaisuutta ja runsaasti pähkinäpensaita, joista kylän lapset ennen tapasivat kerätä pähkinöitä. Jylhää erämaalampea muistuttava, lähdepohjainen Kotojärvi sijaitsee keskellä kylää syvässä maanpainumassa. Sen itäreunalla on mahtava, pystysuora kallioseinämä, jonka korkeus vedenpinnasta mitattuna on lähes 30 metriä. Jos jaksaa kiivetä sivummalta ylös asti, päätyy suorastaan gallenkallelamaisiin maisemiin käkkyrämäntyineen. Kotojärvi oli varsinkin entisaikaan kylän keskeinen paikka. Järvessä pestiin pyykit, liotettiin pellavat ja tietysti uitiin. Talvella järvestä sahattiin jäälohkareita, joilla maito jäähdytettiin kesäisin. Hirvet, peurat ja metsäkauriit ovat Ikkalan metsissä kuin kotonaan ja ilveksen pyöreitä käpälänjälkiä näkee joskus talvella metsätien laidassa. Eikä siitä ole kovinkaan monta vuotta, kun ojanpohjan mutaan oli painunut karhun jalanjälki. Ketut, mäyrät ja supikoirat liikkuvat aivan kylän laidoilla ja joskus pihoillakin. Keväisin ja syksyisin Ikkalassa saa ihailla joutsenten matalalla kulkevaa ylilentoa. Muuttoreitti on aina sama, sillä Kotojärvi on monen joutsenryhmän levähdyspaikka. Ikkalan näkyvin maamerkki on Alhovuoren hiihtokeskus rinteineen. Alhon huippu on yli 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Lähes samaan yltää Kotojärven takainen Kissanhännänmäki. 14 VESISTÖT Kotojärvi Kyläläisille tärkein vesialue on keskellä kylää sijaitseva Kotojärvi. Kunnan omistamalla rannalla on yleinen uimaranta. Kunta ylläpitää rantaa, hoitaa siellä olevan Bajamaja-WC:n ja valvoo uimaveden laatua. Ranta syvenee jyrkästi. Kaislikko on kaventanut hiekalla täytettyä aluetta. Laiturin rakentaminen on käyttäjien toiveena. Toinen suosittu uimapaikka on vastarannalla Koulutien varrella. Ranta-alueen omistaa Kokin talo ja siihen on rantaoikeus Koulutien kesämökeillä ja kylän rivitalojen asukkailla. Varsinkin nuorison suosima uimapaikka on korkean kallioseinämän päässä oleva Simonnokka. Kallion ulokkeilta hypitään veteen turvallisesti, paikalla on syvyyttä noin 5 metriä. Näkymä Kotojärven uimarannalta Simonnokalle Rausjärvi Suurin Ikkalan järvistä on Karisjärven rajamailla sijaitseva Rausjärvi. Järven pituus on n. 1,6 km. Rausjärven syvimmällä kohdalla on kartan mukaan syvyyttä 12,6 metriä. rantakenttää ja erityisesti lapsille sopiva hiekkapohjainen, loivasti laskeutuva uimaranta. Kunta omistaa suurimman osan rannoista. Kesäaikaan vilkkaassa käytössä oleva Rausjärven leirikeskus on Mustaholmannokka-niemessä. Leirikeskuksessa järjestetään mm. lasten kesäleirejä ja paikkaa voivat vuokrata käyttöönsä myöskin erilaiset yhteisöt. Päärakennuksen lisäksi alueella on rantasauna, aittarakennus ja huoltorakennus. Pihalla on lentopallokenttä ja grillipaikka. Tiloissa mahtuu yöpymään n. 30 henkilöä. Vastapäisellä rannalla on partiolippukunta Nummen Samoojien ylläpitämä Rasan maja. Rausjärven eteläpäässä Ruuhilahdessa on avointa Rausjärven leirikeskuksen päärakennus 15 Alueen muut vesistöt Kylän alueelta löytyy lukuisa määrä pienempiä lampia, kuten Rausjärven rantatien varrella ovat Kahilainen ja Koiralampi. Rausjärven pohjoispäähän laskevan puron varrella on Murhalampi-niminen suolampi. Vanha tarina kertoo, että lampeen on tapettu ja upotettu kulkukauppias, ”laukkuryssä.” Lampeen ei pidä mennä uimaan, uhrin haamu vetää uimaan uskaltautuneen takaisin! Hiirlampi, kesämökkejä Pusulantien puolella Hiirlampi Pusulantie Karkkilaan kulkee Hiirlammen rantaa seuraillen. Järvi näkyy paikoittain metsän läpi, tien ja rannan välissä olevien kesäasuntojen välistä. Järven pituus on n. 900 m ja leveimmältä kohdaltaan järvi on n. 500 m. Suurimman osan ranta-alueista omistaa Kataisen tila, loppuosa rantaviivasta on kesämökkien aluetta. Hiirlammella ei ole yleiseen käyttöön varattua ranta-aluetta. Haijalankulmalla lähellä Karkkilan rajaa ovat Antinlampi, Kolmperse, Kalaton, Sammoo ja Mäenpäällinen. Kylän takamailla, Metelinmäen ja Kivimäen välisessä notkossa, lähellä Karkkilan ja Vihdin rajaa sijaitsee kaksi erämaalampea, Pierlammet. Pikku Pierlampi on Karkkilan puolella. Koska luonnonvaraisia vesiä on vähän, ovat monet tehneet pihapiiriinsä omia lammikoita kaivamalla ja pieniä puroja patoamalla. Näitä on nähtävissä mm. Pusulantien varrella, Karisjärventien vieressä Viitaankulmalla, Rakentajantien ja Urheilutien varrella. Ikkalan vedet laskevat purojen kautta Hirvijokeen, joka vie vetensä Pusulanjärveen eli Jäämäjärveen Seppälän kylän kohdalla. Täältä vedet laskevat Pusulanjokea ja Nummenjokea pitkin Lohjanjärven vesistöön. Alhojärvi Kapea, n. 600 m:n pituinen Alhojärvi on tehty 1960-1970 luvulla patoamalla Saarlammesta laskeva, tilan peltojen halki virtaava puro. Järven toinen ranta on Alhovuoren matkailuvaunualueen käytössä, toisella rannalla kulkee Saarlammelle johtava tie rantaviivaa seuraillen. Alhojärven alue on kokonaisuudessaan Alhovuoren Toimintakeskus Oy:n omistuksessa. Saarlampi Karkkilan raja kulkee lammessa olevan saaren kautta ja siten kapea kaista vesialueesta ja noin 500 m rantaviivaa jää Ikkalan puolelle. Kotojärven ahven 1,450 kg, 45 cm, saatu elokuussa 2011. 16 Kalastus Yleisimmät kalalajit alueen vesissä ovat hauki, ahven, särki ja salakka. Näiden lisäksi ainakin Rausjärvessä ja Hiirlammessa on tavattu ankeriasta, jonka kanta lienee peräisin istutuksista. Rausjärvestä saadaan myöskin isokokoista muikkua. Kotojärveen on tiettävästi 1970-luvulla istutettu kirjolohta, nykyisistä saaliista ei ole tietoa. Talvella 2012 järvellä pidettiin pilkkikilpailut ja ahvensaaliit olivat lehtijutun mukaan hyviä. Verkkokalastuksen riesana on järven erittäin runsas ruutanoiden määrä, verkkoon tarttuu kerralla kymmeniä puolikiloisia ruutanoita! Kotojärvessä saaliiksi tulee myöskin suutaria, joka ei ole kovin yleinen alueen pienissä järvissä. Rausjärvessä ja Kotojärvessä on kohtalaisesti rapuja. Vesiin on istutettu täplarapua, koska se kestää rapuruttoa paremmin kuin tavallinen jokirapu. Rausjärven kalavettä hoitaa Hirvijoen kalastuskunta. Hiirlammen ja Kotojärven kalastuskunnat eivät toimi aktiivisesti. IKKALAN ULKOILUREITIT Ikkalassa on hienot ulkoilumaastot metsälampineen ja jylhine maisemineen. Erilaisia metsäpolkuja on runsaasti. Ne ovat kunnostamattomia eikä niitä ole merkitty, mutta normaalikuntoinen pärjää niillä mainiosti. Joidenkin reittien merkitsemistä suunnitellaan, mutta varsinaista reitin ylläpitoa ei ole. Ohessa muutama reittiehdotus. Korpimäen ympäri 2 km & Kotojärven ympäri 2.6 km Retkeily on ennen muuta mielentila. Retkeilyssä yhdistyvät liikkumisesta aiheutuva fyysinen rasitus ja ympäröivän luonnon havainnoinnin tarjoama henkinen virkistys. Lyhytkin retki on virkistävä ja täynnä nähtävää ja koettavaa, kun vain lähtee avoimin mielin liikkeelle. Korpimäen ympäri 2 km & Kotojärven ympäri 2.6 km 17 Tällä matkalla voit ihastella sekä lehtomaista maisemaa pähkinäpensasmetsineen, valkovuokkoineen ja isoine haapoineen että jylhiä kallioita käkkyrämäntyineen. Erämaahenkistä metsälampea muistuttavan Kotojärven itäpuoli on jylhää pystysuoraa kallioseinämää, jonka korkeus vedenpinnasta mitattuna on lähes 30 metriä. Reitti kulkee ylös kalliolle, mistä avautuvat hienot maisemat. Varsinkin ilta-auringon laskiessa vastakkaiselle rannalle näky on huikea. Reitin varrella on nuorten vuosikymmenien ajan suosima uimapaikka Simonnokka, joka on nuorison suussa vääntynyt Simpaksi. Sen verran ”makeesta” mestasta on kysymys, että tänne tullaan uimaan Karkkilasta asti. Vaikka reitit ovat suhteellisen lyhyet, niin haastetta löytyy reilujen korkeuserojen vuoksi. Reitit näkyvät kartassa oranssilla katkoviivalla. 18 Pähkinäpensas kasvaa luonnonvaraisena lähinnä Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ja sitä pidetään kelttiläisessä perinteessä tiedon ja viisauden symbolina. Pähkinäpensalla on taipumus kehittää jatkuvasti uusia versoja juurilleen. Yksittäiset haarat kuivuvat jo 20 - 30 vuoden ikäisinä, vaikka itse pähkinäpensaalla voikin olla ikää jopa 150 vuotta. Nimi vihkoon ja takaisin 3 km Kulje Näkintietä halki kumpuilevan peltomaiseman noin 1 km Aropellon ladolle, jonka seinässä on Kyläyhdistyksen vihko. Voit käydä kirjoittamassa siihen nimesi. Käänny samaa tietä takaisin ja kulje noin 700 m ja käänny peltojen jälkeen ”risteyksestä” oikealle. Tie johtaa Pusulantielle, käänny vasemmalle ja palaa takaisin kylälle. Viialan lenkki Ärsäntie-Kotanummi-Karisjärventie Ratinkulmantie-Nurmentie-polku Ärsäntielle-Karisjärventie Iirislammentien lenkki Pusulantie-Kytöläntie-Viialantie-Pusulantie Karisjärventie-Kotanummi-HuopintiePusulantie 3 km 3 km 4 km 8 km 8 km 12 km Alhon ympäri Kivimäen kautta tai ilman 6 km Kulje Näkintietä noin 2 km, käänny ylös mäkeen traktoriuralle ja seuraa polkua mäen päälle. Tässä kohden voit poiketa reitiltä, jatkamalla suoraan ja käydä katsomassa vanhaa graniittikivilouhosta. Jollet poikkea louhokselle, niin käänny vasemmalle, kunnes saavut ylös Alhon rinteille. Täältä on hienot näkymät yli Ikkalan, varsinkin auringonlaskun aikaan. Kulje ylärinteen poikki yläviistoon vastakkaiselle puolelle. Jatka mönkijäpolkua alas Alhojärven rantaan ja palaa Alhonkulma-nimistä tietä takaisin. Matkalla voit törmätä ihastuttaviin kivistä tehtyihin ”hattivatteihin”. Näkintietä kahden lammen kautta Pierlammentielle 6 km Tämä reitti kulkee pääasiallisesti metsäteitä pitkin, kahden erämaahenkisen metsälammen kautta. Kulje Näkintietä päähän asti, jatka polkua alas Pikku Pierlammen rantaan. Seuraa oikealle menevää polkua, kunnes tulet isomman Pierlammen rantaan, käänny oikealle ja kulje polkua, kunnes tulet lammen päähän (polkua n. 150m). Pierlammen tie on suoraan edessäsi. Käänny oikealle ja palaa Ikkalaan. Pääsääntöisesti maanteitä kulkevia reittejä Esimerkiksi pyörälenkeiksi soveltuvia, maantietä pitkin kulkevia reittejä ovat muun muassa TIET JA LIIKENNE Ikkala sijaitsee Lohjan kunnan koilliskulmassa. Lähimmät taajamat ovat Karkkila, 8 km, ja Pusula, 10 km. Lohjalle on matkaa 34 km ja Helsinkiin 73 km. Ikkalan läpi kulkee Pusulasta Karkkilaan vievä Pusulantie, jonka muodostavat tiet 126 ja 127. Liikennemäärä tiellä on vuoden 2013 tilaston mukaan keskimäärin 1600 autoa/vrk. Kylän läpi kulkee lisäksi yhdystie Vihdin suunnasta Marttilan risteykseen ja edelleen Somerontien suuntaan, tiet 1224 ja 1282 eli Ikkalantie ja Karisjärventie. Liikennemäärä tällä reitillä on n. 450 - 550 autoa/ vrk. Taajaman alueella on liikennemerkein ja ajoratamerkinnöin osoitettu 50 km/h nopeusrajoitus. Muut tiet kylällä ovat sorapintaisia yksityisteitä, joilla ei ole tievalaistusta. Kaupunki myöntää vuosittain avustuksia hoitokunnille teiden perusparannuksiin ja kunnossapitoon. Näitä teitä ovat mm. Iirislammentie, Ratinkulmantie, Ärsäntie, Rausjärventie ja Kytöläntie. Liikenteen ongelmat Kevyen liikenteen väylää tarvitaan Kyläkyselyn vastauksista näkyy, että liikenneturvallisuuden parantaminen on kylän tärkein asia. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti kevyen liikenteen väylän aikaansaamista vilkkaimmin liikennöidyille paikoille. 19 Nykyiset olosuhteet eivät vastaa tämän päivän liikennemääriä, teillä ei ole edes kulkukelpoista piennarta. Autoliikenteen, varsinkin raskaan liikenteen, lisääntyminen kapealla tiellä aiheuttaa vaaraa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, erityisesti lapsille. Turvattomuus lisääntyy talviaikaan, jolloin tiet kapenevat entisestään aurauksen vuoksi. Liikenne on vilkkainta juuri siihen aikaan, kun lapset kulkevat koulumatkojaan. Monet vanhemmat saattavat lapset kouluun omilla autoillaan tai tulevat kävellen turvaamaan koulumatkaa ja koulun päätyttyä sama toisinpäin. Mietittäväksi tulee, auttaisivatko positiiviseen sävyyn laaditut Tervetuloa Ikkalaan -kyltit hidastamaan liiallisia ajonopeuksia ainakin näin ensi hätään. Tielle ulottuvat pensaikot Pusulantiellä ajoradalle päin kallistuvat pensasaidat vaikeuttavat liikennettä ja tiellä kävelevien turvallisuutta. Pensaikot myös raapivat autojen kylkiä ja sivupeilejä, jolloin ajoneuvojen on väistettävä pensaat kauempaa. Tiellä tulee todella ahdasta, jos samaan aikaan on muita vastaantulijoita; jalankulkijalle ei enää jää minkäänlaista tilaa. Pahimmillaan tämä tilanne on Ikkalantien ja Pusulantien risteyksessä. Kannattaa miettiä, miten kylän omilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tilanteen korjaamiseen. Katuvalaistus ja nopeusrajoitukset Valaistuksen parantaminen on monien mielestä tärkeää. Katuvalot kattavat nykyisellään lyhyen matkan kylän keskustassa. Valaistuja osuuksia pitäisi pidentää kaikkiin suuntiin. Kyselyn mukaan myös nopeusrajoitusten ja häiritsevän mopoliikenteen valvontaa halutaan. JULKINEN LIIKENNE Liikenneyhteydet Linjaliikenne Ikkalassa niinkuin kaikkialla muuallakin on vähentynyt merkittävästi parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Matkustajamäärät ovat vähentyneet ja liikennöitsijät hakevat jatkuvasti lupia kannattamattomien linjojen lopettamiseksi. Muutama vanha vuoro on säilynyt välillä Ikkalasta Helsinkiin ja takaisin. Yhteydet Helsinkiin ovat tyydyttävät ja palvelevat myöskin autottomia kesäasukkaita. 20 Ikkala - Helsinki ma-pe 06.00, 07.10 la 09.35 su 10.10, 18.05 Muut bussiyhteydet: Ikkala - Pusula koulupäivinä klo 07.20 ma-pe 16.50 la-su 13.20 la 17.20 Helsinki - Ikkala 09.00, 15.15, 16.05 12.00, 16.05 12.00 Asiointi Pusulaan, Karkkilaan ja Lohjalle on täysin taksien ja yksityisautojen varassa. Tämän takia Lohjan kaupunki on käynnistänyt palveluliikenteen tilanteen parantamiseksi. Pusula - Ikkala koulupäivinä klo 15.00 la 09.20 su 09.55, 17.50 Lohjan kaupungin palveluliikenne Karkkilaan pääsee ma-pe klo 10.25 Helsingistä tulevalla vuorolla. Karkkilasta Ikkalaan ma-pe kulkee 05.45 lähtevä auto ja koulupäivisin klo 13.20. Karkkilaan ei ole bussiyhteyksiä viikonloppuina. Lohjalle pääsee vain Nummelan kautta vaihtaen klo 06.00, matka-aika 1 h 40 min tai vakiovuorolla klo 13.30 Vihdin, Ojakkalan ja Nummelan kautta, jolloin matka-aika on 1 h 30 min. Lohjalta klo 15.00 lähtevältä vuorolta on Nummelassa yhteys Ikkalaan, jolloin matkaan kuluu jopa 1 h 50 min. Lohjalla on käynnistynyt 7.4.2014 alkaen palveluliikenne kutsutaksiliikenteenä Pusulan/Ikkalan, Nummen/Saukkolan, Sammatin ja Karjalohjan alueilla. Lähtökohtana on ollut taata kaikille alueen asukkaille asiointimahdollisuus alueen kuntakeskuksiin yhtenä päivänä viikossa. Palvelu on tarkoitettu kaikille alueiden asukkaille lähitaajamassa asiointia varten. Varaus kyydityksestä on tehtävä edellisenä arkipäivänä virkaaikaan. Kuljettaja laatii aikatulutuksen varausten mukaisesti ja ilmoittaa haku- ja paluuajan asiakkaalle. Liikennöinti Ikkalasta tapahtuu keskiviikkoisin klo 9-15 välillä. 21 Kutsuliikennettä hoitaa Laajasalon Liikenne, kuljetuksen voi varata numerosta 010 320 6210. Matkan hinta on 3,30 €/ matka. Kaupungin myöntämille vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisen matkaoikeuden omaaville asiakkaille matkustus on ilmaista. Kylän asukkaiden toivomus olisi, että kutsupalvelu koskisi myös matkoja yli kuntarajan, mikä helpottaisi varsinkin koululaisten ja ikäihmisten pääsyä käytännössä lähimpään taajamaan eli Karkkilaan. KAAVOITUS Yleiskaava Ikkalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty Nummi-Pusulan kunnanvaltuustossa 14.12.1992. Kylän itäpuolitse on osoitettu ohitustien varaus, joka korvaa kylän läpi johtavan maantien. Asemakaava Ikkalan nykyistä kaavoitustilannetta ovat edeltäneet seuraavanlaiseet vaiheet. Nummi-Pusulan Kunnanhallitus päätti 17.9.2007 pyytää kaavatoimikuntaa valmistelemaan Ikkalan alueen asemakaavaluonnoksen. Kaavatoimikunta päätti 19.11.2007, että Ikkalan kylän keskeiselle alueelle teetetään pohjakartta. Nurmi Hydraulics Oy jätti 13.2.2008 anomuksen, jossa yhtiö pyytää asemakaavan laatimista Ikkalan kylään yhtiön omistamille maille. Yhtiö pitää asemakaavaa tärkeänä, jotta yhtiön laajentamismahdollisuudet turvattaisiin. Kunnanhallitus päätti 21.4.2008, että kylän keskustaan ja uuden vesi- ja viemärilinjan vaikutuspiirille laaditaan asemakaava. Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2014–16 Ikkalan asemakaava löytyy osiosta: Vireillä olevat kaavat, joiden jatkaminen edellyttää lisäselvityksiä tai sopimuksia. 22 Kaavoituksen keskeisiä lähtökohtia ja tavoitteita: • Alueella toimivan konepajan (Nurmi Hydraulics Oy ja Nurmi Auto Oy) toimintaedellytykset ja laajennusmahdollisuudet pyritään turvaamaan. Lähtökohtana on lisärakentamisen sijoittaminen olemassa olevien rakennusten pihapiiriin. • Selvitetään em. konepajan alueen halkaisevan maantien siirtämisen edellytykset. Alustavana tavoitteena on luoda edellytykset sellaiselle ratkaisulle, jossa maantie linjataan yrityksen itä- ja eteläreunaa myötäillen, jolloin kylän tieverkon rakenne ei oleellisesti muutu. Ratkaisussa varaudutaan yleiskaavan osoittamaan kylän ohitustiehen. • Koululle pyritään osoittamaan turvallinen kevyen liikenteen yhteys. • Selvitetään asutuksen vaihtoehtoiset laajennusalueet ja kylän täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Lähtökohtana on alueelle rakennettavan viemäriverkon hyväksikäyttö. Runkoputkisto kaivettiin myöskin Ratinkulmalle, jossa putkilinja kulkee Ratinkulmantietä ja Nurmentietä seuraten. Lisäksi putkistot on vedetty Koulutien viereen. Tämä linja kattaa Kotojärven rannassa ja rannan tuntumassa rannan tuntumassa olevan pääosin kesäasunnoista koostuvan alueen. Verkostoon liittyjiä tulee vähitellen lisää, mm. taajaman rivitalot ovat liittyneet vuosina 2013–2014. Linjastojen rakentamisen jälkeen Nummi-Pusulan kunta vahvisti oheisen kartan mukaisen vesihuollon toiminta-alueen. Liittymisestä vesihuoltoon on säädetty Vesihuoltolain 3 luvun 11, 12 ja 13 §:ssä. Ikkalassa keskustan alueella toimii vesiosuuskunta, johon kuuluu noin 10 taloutta. Kylän keskusta on pohjavesialuetta. Keskustan ulkopuolella useimmilla talouksilla on oma porakaivo. Kyläkyselyn vastausten mukaan talousveden määrä on riittävä ja veden laatu on hyvä. Jätevesien käsittelyyn ei ole vastausten mukaan tarvetta tehdä muutoksia. Uusimmilla talouksilla on omat puhdistamot. Monilla vanhoilla taloilla on umpisäiliöt, joiden tyhjentämisen hoitavat paikalliset kuljetusyrittäjät. • Alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet säilytetään. • Kotojärven käyttö virkistysalueena turvataan. Lohjan kaupungin maankäytön rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla vuosina 2013–2037. Maankäytön rakennetta kuvaavassa kartassa Ikkala on maakunnallisesti merkittävä Maaseutulohjan kylä. Netistä löytyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelma 2014–16, joka sisältää myös Ikkalan tämänhetkisen asemakaavan: Lohja/asukas/kaavoitus/ vireillä olevat kaavat, joiden jatkaminen edellyttää lisäselvityksiä tai sopimuksia. VESI- JA JÄTEHUOLTO Vesihuolto Ikkala on liitetty Karkkilan kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon vuosien 2008–2009 aikana. Liittämisestä päätti Nummi-Pusulan kunta. Putkisto kulkee Karkkilan rajalta Pusulantien vierellä. Jätehuolto Koulutien ja Karisjärventien risteyksessä sijaitsee Rosk´n Rollin ylläpitämä ekopiste-jäteasema, jossa on säiliöt sekajätteelle, jätepaperille, lasijätteelle ja pienmetallijätteelle. Jätepistettä ovat oikeutettuja käyttämään sellaiset taloudet, jotka ovat tehneet käytöstä sopimuksen ja joilla ei ole omaa jätesäiliötä. Muut kuin talousjätteet, esim. ongelmajätteet ja elektroniikka, on vietävä Pusulan jäteasemalle, jossa ongelmajätteen, sähköjätteen ja metallin vastaanotto on maksutonta. Huonekaluista jäteasema perii maksun. Kyläkyselyssä kaivattiin yhteistä jätteenkuljetusta, koska esim. huonekalujen kuljettaminen jäteasemalle on hankalaa. Jäteaseman kunnossapitoa ja siisteyttä on tarvetta parantaa huomattavasti. Yhteystiedot: [email protected], puh. 020 690 155 23 24 4. IKKALAN KEHITTÄMINEN Näin kyläkyselyyn vastattiin Ikkalan kyläkyselyyn vastasi 64 henkilöä, joista naisia oli 42 ja miehiä 22. Suurin osa vastaajista oli 40–62-vuotiaita. Vastaajista noin viidesosa oli vapaa-ajanasukkaita. Vastaajat ilmoittivat saavansa kylän tapahtumista tietoa parhaiten paikallislehdistä, sähköpostilla ja suorajakelulla. Tieto näyttäisi kulkevan myös tienvarsi-ilmoitusten kautta. Kylän kehittäminen Enemmistö vastaajista antaisi kylälle arvosanaksi keskinkertainen. Luonnon kauneutta ja koulua arvostettiin, mutta palvelujen puuttuminen heikensi yleisarvosanaa. Yhteisöllisyyden lisäämisen keinoina mainittiin erityisesti kyläjuhlien ja tapahtumien järjestäminen, yhdistystoiminnan kehittäminen, uusien asukkaiden kutsuminen mukaan kylän toimintaan ja kylän perinne- ja historiatiedon tallentaminen. Vapaa-ajanpalvelut Kulttuuripalvelut sekä kirpputori, myyjäiset ym. tapahtumat kiinnostaisivat asukkaita. Luontopolkuja ja hiihtolatuja kaivattaisiin. Erityisen paljon kannatusta sai myös ohjatun liikunnan, esimerkiksi jumpan järjestäminen, kun kysyttiin ajatuksia koulun iltakäytön kehittämiseksi. Kehittämiskohteina tärkeimmiksi nousivat kevyenliikenteenväylät, turvallisuus ja teiden kunto. Miten tärkeiksi koette seuraavat kehittämiskohteet kylällänne? Vastaajien määrä: 64 25 Maankäyttö ja maisema Kylämaiseman kannalta tärkeimpinä elementtejä olivat kyläläisten mielestä uimarannat, ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet ja Kotojärven kalliot. Ikkalalaiset kokivat, että maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa erityisesti luonnonja maisemanhoitoon, yhdyskuntatekniikan parantamiseen, maatalouden turvaamiseen sekä vapaaajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksiin. Liikenneturvallisuuden parantaminen nousi selvästi esiin vastauksista, ja erityisesti kevyenliikenteenväylien puuttuminen herätti huolta. Myös yksinäisten ja vanhusten auttamista pidettiin tärkeänä turvallisuudentunteen kehittämisessä. Vesihuolto Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti liittyneensä kunnalliseen vesi- ja viemärihuoltoon. Suurin osa kertoi hoitavansa vesihuollon nykyisellään itsenäisesti. Samoin suurin osa vastanneista kertoi ottavansa talousveden omasta kaivosta ja olevansa tyytyväisiä talousveden riittoisuuteen ja laatuun. Enemmistö vastanneista totesi jätevesiasioiden olevan kunnossa, mutta reilu viidesosa ilmoitti tarpeesta korjata jätevesijärjestelmä kokonaan tai osittain. Selkeä enemmistö haluaisi hoitaa vesihuollon jatkossa itsenäisesti. Mitkä ovat mielestänne kylämaiseman kannalta tärkeitä elementtejä, jotka tulee ensisijaisesti säilyttää? Valitkaa kolme tärkeintä. Vastaajien määrä: 65 Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 64 26 5. NELIKENTTÄANALYYSI KARTOITTI HEIKKOUDET JA MAHDOLLISUUDET Mitä Ikkalan kyläsuunnitelman laatiminen on jo saanut aikaan? Ainakin sen, että nyt saatiin esille ja paperille ihan Mitkä ovat Ikkalan parhaat puolet, mitkä vähän konkreettisesti ne asiat, jotka kyläläiset kokevat huonommat? Mikä Ikkalan ja sen asujien hyvinvointia uhkaa, mitkä ovat Ikkalan mahdollisuudet? tärkeiksi kylän yhteisen tulevaisuuden kannalta. Kun on mustaa valkoisella, on kunkin helppo havaita, että samoin ajattelevia on paljon. Näitä kysyttiin kyläsuunnitelman käynnistämisillassa paikalla olleilta. Myös kyläkysely toi esiin Kysely osoitti, että ajatuksia ja toiveita on paljon. samansuuntaisia asioita. Niitä työstämään ja toteuttamaan tarvitaan myös paljon innostuneita ihmisiä. VAHVUUDET HEIKKOUDET Luonto Sijainti Ulkoilumahdollisuudet Turvallisuus Alakoulu Toimiva kyläyhdistys Nurmi Hydraulics Juhlatalo Kokki Uimaranta Urheilukenttä Ikkalan Elopäivät Ulkotapahtumat Tahto kehittyä Koulun kerhotoiminta Naapuriapua löytyy Rausjärven leirikeskus Pellot käytössä (toimivaa maataloutta) Kauppa tai kioski puuttuu Joukkoliikenteen olemattomuus! Kevyen liikenteen väylien puute Tievalaistuksen vähäisyys Pahvinkeräyspiste puuttuu ja alueen kunnossapito puuttuu Kylätalo tai tapahtumatila puuttuu Urheilukentän kunnossapito heikkoa Uimaranta vaatisi kunnostusta (kaislat, uppotukit, laituri yleiselle rannalle!) Yläkoulu kaukana Nummella (Karkkilassa olisi lähempänä) Karkkilan torille kyyditys perjantaina puuttuu Viemäriverkosto liian lyhyt Lähiosaamisen piiloutuminen Kylätalkkarin puute Tiedonpuute kylän yhteisistä asioista Kokoontumispaikan puute MAHDOLLISUUDET UHAT Luontoyritykset (retkeily, lähiruoka) Rausjärven leirikeskus Alhovuori Ulkoilureitit ja niiden merkitseminen Koulu Verkostoituminen Lisää asutusta Kyläyhdistys Yritystoiminta (kylätalkkaripalveluja) Koulun loppuminen Kirjastoautopalveluiden loppuminen Kasvava liikenne ja huono tiestön kunto Passivoituminen Terveyskeskuksen loppuminen Pusulasta Työpaikkojen säilyminen? Taantuva kylä (Kaavoitus, rakentaminen vaikeutuu?) Suurkunnan byrokratian hankaluus Tiedonsaanti kunnalta vaikeaa Yhteisöllisyyden puute 27 Kyläkyselyn välityksellä ilmoittautuikin jo uusia vapaaehtoisia toimijoita. Uusien ihmisten kohdatessa toisensa syntyi myös uusia ideoita. Kyläsuunnitelman työstäminen sysäsikin joitain asioita jo liikkeelle. Esimerkiksi uimarannan kunnostamisesta on jo käyty keskusteluja kunnan kanssa. Pieni ryhmä innokkaita ulkoilijoita kävi puolestaan kartoittamassa mahdollisia ulkoilureittejä ja selvitti reittien merkitsemiseen vaadittavia lupia. Kyläsuunnitelman laatiminen merkitsi myös kylän yhteisen historian tallentamista. Monelle vakituisellekin asukkaalle selvisi uusia asioita kylästä ja sen vaiheista. Miten kiehtovia tarinoita niihin liittyikään. Kylä heräsi ”eloon” uudella tavalla. Ensimmäisen kyläsuunnitteluillan ansiosta syntyi myös suljettu Facebook-ryhmä, IKKALALAINEN. Ryhmässä oli melko pian perustamisen jälkeen 75 jäsentä. Tämä suljettu ryhmä on tiedotus- ja keskustelukanava kaikille ikkalalaisille ja Ikkalan asioista kiinnostuneille. Sieltä löytyy sähköinen ilmoitustaulu, jota jokainen voi päivittää ja lukea kotisohvaltaan ja keskustella ajankohtaisista asioista. Facebookissa onkin herännyt ajatus ja toive leikkipuiston perustamisesta Ikkalaan. Facebook-ryhmä IKKALALAINEN https://www.facebook.com/#!/ groups/1480146045571248 6. VISIO Ikkalan kylä on hyvä, turvallinen ja yhteisöllinen paikka asua. Arkea helpottavat seikat kuten kulkumahdollisuudet palveluiden luo toimivat. Liikenneturvallisuus on parantunut ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyviä virkistysmahdollisuuksia on kehitetty. Koulu sekä nykyiset ja mahdolliset uudet yrittäjät toimivat kylän elinvoiman ylläpitäjinä. 28 7. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ikkalan Kyläyhdistyksellä on ollut tärkeä rooli kylän ”edunvalvojana” ja kylän tapahtumien järjestämisessä. Selvää on, että uusien haasteiden myötä on yhä tärkeämpää saada toimintaan mukaan mahdollisimman paljon kyläläisiä. Kylän historia jo osoittaa, miten yhteistyö on ollut voimaa. Tärkeää on myös, että ymmärrys ja yhteistyö ulottuu kaupunkimme päättäjiin ja toimielimiin. Kyläkyselyn myötä tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat taulukossa olevat asiat. Niitä on melkoinen määrä ja niiden toteutuminen edellyttää muidenkin tahojen kuin kyläläisten itsensä myötävaikutusta. Päämäärän kirjaaminen on jo aloituskäsky. Tarkemmin toimenpiteistä ja toimijoista päätetään Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa vuoden 2015 alussa, jolloin Kyläsuunnitelma esitellään kyläläisille. Aihe Toimenpiteet Yhteisöllisyys Ylläpidetään hyväksi havaittuja toimintamuotoja, jotka lisäävät kylän vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden yhteisöllisyyttä (mm. Ikkalan Elopäivä, pikkujoulu) Lisätään yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tukevia uusi toimintamuotoja (järjestetään tupailtoja ja hyödynnetään koulua ja urheilukentää harrastus- ja kohtaamispaikkana). Liikenneturvallisuus Toimitaan yhteistyössä kaupungin kanssa ja vaikutetaan siihen, että kylän liikenneturvallisuus parantuu (kevyen liikenteen väylien saaminen, tievalaistuksen lisääminen, näköesteeksi levinneiden pensaiden karsiminen) Tutkitaan mahdollisuutta saada tienvarsille Tervetuloa Ikkalaan -kylttejä tai portteja, jotka positiivisella tavalla vaikuttaisivat ajonopeuksia alentavasti Kulkuyhteydet Pyritään vaikuttamaan kulkuyhteyksien kehittämiseen (helpompi pääsy Karkkilaan asioita hoitamaan ja kesätorille) Uimaranta Tuodaan kaupungille esiin uimarannan kunnostamistarve (mm. laituri, kaislojen poisto) Koulun kenttä Esitetään kaupungille myös koulun kentän kunnostusta Jäteasema Pyritään vaikuttamaan Rosk´n Rollin jäteaseman kuntoon ja saamaan sinne pahvinkeräyspiste Ulkoilumahdollisuudet Monipuolistetaan ulkoilumahdollisuuksia (laavu, ladut, ulkoilureittien merkitseminen) Lapset Pyritään perustamaan Ikkalaan lasten leikkipuisto 29 Lähteet: Tiet ja liikenne: Liikenneviraston tietilasto 2013 http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/tietilasto#.VEC0WxbuY2m Lohjan kaupungin karttapalvelu Ikkalan asemakaava -suunnitelma Kaavoitus: Nummi-Pusulan kunta, Ikkala, Keskeisen alueen asemakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.12.2008 Nummi-Pusulan kunta, Ikkala, Kaavarunko, Keskeiset periaatteet 9.3.2009 Lohjan kaupungin kaavoitusohjelma 2014-16, Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2014 Lohjan maankäytön rakenne 2013-37, Kaupunginvaltuusto 14.5.2014 Lohja/asukas/kaavoitus http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=337&alasivu=337 Palveluliikenne: Matkahuolto/aikataulut Lohjan kaupunki/asukas/liikenne,kartat ja paikkatieto Lohjan kaupunki/asukas/vanhuspalvelut/ikäihmisten palvelutori/ajankohtaista Uudenmaan joukkoliikenne/ELY-keskuksen tiedote Kartat: Sivu 5: Maanmittauslaitos Sivut 17 ja 18: Metsähallituksen retkikartta www.retkikartta.fi Sivu 20: Lohjan kaupungin karttapalvelu Sivu 24: Nummi-Pusulan kunta 30 Suoria sitaatteja kyläkyselystä Mitä haluaisit sanoa kylän nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyen? ”Kauppa/kioski takaisin, olisi erittäin tervetullut lisä kylälle.” ”Yrittäjyyttä pitäisi kannattaa ja saada sitä kautta uutta sukupolvea asumaan ja jäämään kylälle.” ”Nopeusvalvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.” ”Nähdäkseni vain asemakaavan loppuunviemisen jälkeen meillä olisi edes jonkinnäköisiä pieniä todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa kylän tulevaisuuteen.” ”Soramonttu riepoo…” ”Minusta kylä on myönteisen virkeä, sitä osoittaa tämä kyselykin.” ”Pusulantien liikenne on kasvanut ja varsinkin kesäliikenne todella vilkasta. Tie ei ole turvallinen, autot ja moottoripyörät kaahaavat ja metelöivät tauotta ja kävelyteitä ei ole.” ”Joukkoliikenne olisi kiva saada vähän paremmaksi.” ”Kotojärven uimarantaa tulisi leventää (kaislat pois ja tilalle hiekkaa) nykyisestä 5 metristä 15 metriin. Autoilla ajo estettäisiin avo-ojan yli, vrt. entiset puomit.” ”Ihana paikka asua, mutta hankalaksi tekee kylän syrjäinen sijainti kunnan palveluihin nähden. Neuvolat, lääkärit ja päiväkotipalvelut kaukana, kun asutaan Karkkilan rajan läheisyydessä.” ”Toivoisin, että kyläkoulu säilyisi ja tehdas olisi jatkossakin työllistämässä kyläläisiä.” ”Yläasteen käyntimahdollisuus Karkkilassa olisi suotavaa.” ”Toivottavasti Ikkala houkuttelee lapsiperheitä jatkossakin, jotta saadaan koulu säilymään Ikkalassa.” ”Jalankulkuteitä, parempi joukkoliikenne, tontteja.” ”Pidetään kylä kauniina, rauhallisena ja siistinä ja sen verran yhteisiä hankkeita, että väki tulee tutuksi ja kanssakäynti helpompaa.” 31 www.ikkala.info
© Copyright 2026