valtion tukea saa mhy:n kautta metsätien perusparannukseen ja
UusiMetsä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 2/2015 • 16.10.2015 Metsänomistajat UUSIMAA Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, PohjoisPorvoo, Pornainen, Pukkila, Tuusula Sivu 5 Uudet kestävän metsätalouden tuet voimaan kesäkuun alusta Sivut 6–7 Maanmuokkaus on metsänuudistamisen tärkein työvaihe Sivut 8–9 Metsätien hoitoa ja käyttöä Sivu 13 Metsäneuvoja Antti Alho aloitti Mäntsälässä Sivu 15 Puukauppaa Valtion tukea saa mhy:n kautta metsätien perusparannukseen ja uuden rakentamiseen, sivu 7 PEFC/02–21–13 UusiMetsä 2 Puukaupan moraali Viimeaikojen julkiseen keskusteluun ovat nousseet puukaupan toimintatavat, kun Pohjanmaalla paikallinen ostomies oli lähestynyt metsänomistajaa puukaupan kiristyksellä. Kaupan ehtona oli vaatia metsänomistaja luopumaan valtakirjakaupasta metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja samalla luopua puukaupan kilpailutuksesta, vaikka metsänomistaja oli sitä itse nimenomaan halunnut. Tapausta on sittemmin julkisesti yhtiön puolelta pahoiteltu ja todettu tapahtunut väärinkäytöksenä. Puukauppa on monesti metsänomistajalle ainutlaatuinen tilanne, joka muistetaan pitkään. Puukauppatulo on vuosikymmenten mittaisesta metsänhoidosta ja metsänkasvatuksesta saatu metsänomistajan palkka. Myynnistä saaduilla tuloilla katetaan usein myös metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut. Puukauppa on erityisen merkittävää pieneltä metsätilalta, jossa puuta myydään harvakseltaan. Puun myyntiä voisi omaisuuseränä siten verrata esim. asunto- tai kiinteistökauppaan, johon käytetään lähes poikkeuksetta aina kiinteistövälittäjää. Ammattiapua käyttämällä saadaan myytävälle kiinteistölle varmasti paras markkinahinta. Lisäksi kiinteistökaupassa turvaudutaan tarvittaessa myös muihinkin ammattilaisiin, jotta kauppa saadaan onnistumaan oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman hyvin myyjän ja ostajan toiveita noudattaen. Puukaupassa metsänomistajan etua ajavat metsänhoitoyhdistykset, joilla on tuntemus alueen puunostajien markkinatilanteesta, katkontatiedoista, korjuukustannuksista, yms. Keneltäkään ostavalta taholta ei metsäomistaja saa tätä tietoa käyttöönsä. Valtaosalle metsänomistajista on ulkopuolinen asiantuntemus välttämätöntä, jos halutaan päästä onnistuneeseen puukauppaan. Kaiken puukaupassa tarvittavan tiedon pystyy metsänhoitoyhdistyksen neuvoja hallitsemaan. On hyvä, että meille metsänomistajille tarjotaan nykypäivänä monenlaisia mahdollisuuksia puukauppaan ja puun markkinoille tuomiseen. Se luo hyvää kysyntäpohjaa puumarkkinoille. Metsänomistajat sekoittavat valitettavan usein metsäalan toimijoiden todelliset roolit. Ostajat markkinoivat itseään metsänomistajien palveluntarjoajiksi tarjoamalla esim. puun markkinointisopimuksia, joilla metsänomistaja vapautetaan hankalista puun myynti tehtävistä tai taimien hankinnasta. Valitettavasti näillä ostajien sopimuksilla ei synny kilpailutusta ja markkinoilla oleva paras hinta saattaa jäädä toteutumatta. Tosin nämäkään sopimukset eivät ole olleet ostajaa sitovia, sillä Kainuussa on kyseisiä sopimuksia irtisanottu ja metsänomistaja jätetty huolehtimaan itse puun markkinoinnistaan. Toinen lähestymistapa puun myyjää ovat suorat ostajan kontaktit, joilla helposti saadaan vaikutelma vaivattomasta puukaupasta, kun vaikka naapurissa tapahtuu hakkuu. On totta, että korjuu saattoi muodostua edullisin korjuukustannuksin, mutta todellisuudessa ilman kilpailutusta tehty puukauppa saattoi olla vain ostajalle se kaikista edullisin. Valveutuneet metsänomistajat osaavat kyllä nähdä ostajien toimintamallien läpi ja niiden todellisen tarkoituksen. Kokonaisuutena olemme metsäpuolella tilanteessa, jossa metsäteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa yhä suurempia puumääriä laitostensa ruokkimiseen. Siten on kaikkien edun mukaista, että metsänomistajaa kohdellaan puukaupassa rehdisti ja avoimesti. Näin saadaan turvattua yksityismetsätalouden jatkuvuus myös niillä metsätiloilla, joilla puukauppaa tehdään harvemmin. Metsänomistaja on onnistuneen puukaupan jälkeen varmasti motivoituneempi huolehtimaan metsästään ja sen kasvukunnosta. Metsänhoitoyhdistys auttaa meitä metsänomistajia tekemään onnistuneita puukauppoja. Hyvää Syksyä! Esa Riola Hallituksen puheenjohtaja METSÄ MUUTTUU. PYSYTKÖ KÄRRYILLÄ? A A L TI Metsälehti ja Metsälehti Makasiini näköislehtenä Metsälehti ja Metsälehti Makasiini mobiilina 11 15 (Norm. 16 ) / 3kk (Norm. 19,50 ) Kaikki samoin kuin paperiversioissa. Luettavissa verkossa missä ja milloin haluat. Helpoin tie metsään, sillä voit lukea sekä näköislehteä että mobiililehteä. Metsälehti ja Metsälehti Makasiini paperisena HUIKEA TILAAJAARVONTA! 25 (Norm. 37 ) / 3kk Tuttu ja turvallinen lukukokemus kotiin kannettuna joka toinen torstai. Tilaa ja voita iPad Air Kaikkien tilanneiden kesken arvomme 3 kpl iPad Airia (arvo 579 €) Tilausjakson pituus 3 kuukautta marraskuusta tammikuuhun. Hyödynnä nopean tilaajan etu! Tilaa Metsälehti heti (31.10.2015 mennessä), niin saat tilaajalahjaksi lokakuun Metsälehti Makasiinin, jonka teemana on Metsäpalvelut (arvo 9 ). Tee tilaus helposti netissä www.tilaametsalehti.fi Voit myös soittaa asiakaspalveluumme 09-3154 9840 (klo 9–15). UusiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI / 3kk Polku omaan metsään Julkaisija Mhy Uusimaa Päätoimittaja Timo Leirimaa Toimitussihteeri: Mia Jacksen Kannen kuva: Pyry Krappe Sivunvalmistus SSS Oy. Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015. UusiMetsä 3 Sukupolvi vaihtui tilalla, mutta jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyi - Jäsenyys oli oikeastaan aivan luonnollinen asia, koska tilalla on ollut yhteistyötä pitkään yhdistyksen kanssa, sanoo Matti. Alueesta vastaavan metsäneuvoja Niina Nupposen mukaan tila on hyvä esimerkki siitä, miten metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Kehitysluokat kunnossa Matti sai hoitoonsa seudullisesti hieman isomman metsän. Lohkojen yhteinen pinta-ala on reilu 80 hehtaaria. - Kaikenikäistä metsää, taimikoista päätehakkuukypsiin, sanoo Matti ja jatkaa, että myös maasto on hyvin vaihtelevaa, sillä tilan alueelta löytyy niin kallioita kuin suotakin. Seuraavana työnä on ensi vuonna päätehakkuuseen menevän alueen ennakkoraivaus. Hakkuun yhteydessä tehdään toisella palstalla siemenpuiden poisto. Metsäsuunnitelma on käytössä Niinikoskella on käytössä tuo- re metsäsuunnitelma ja nuoren isännän mukaan se on ahkerassa käytössä. Hoitotöitä on hyvä seurata metsäsuunnitelmasta ja periaatteena talossa on ollut, että metsänuudistukset ja raivaukset tehdään omana työnä. - Vuosia on isän kanssa vuoroteltu ja työn on tehnyt se, joka on paremmin ennättänyt. Metsänhoitoyhdistyksen avustamana on tehty kaikki puukaupat ja uudistuksiin on ostettu taimet omalta yhdistykseltä. - Valtakirjakaupan käyttäminen on osoittautunut kannattavaksi. Vanhasta ammatista sivuelinkeinoksi Matti Niinikoski ennätti välillä olla vieraan palveluksessa kaivinkonetöissä. Minna Kauppi KUVA: MArKUs lAUKKAnen Minna Kauppi Konemieheltä sujuvat niin raivaussaha- kuin kaivinkonetyöt. Niinikosken tilalla nuori isäntä hoitaa metsiä aktiivisesti. Taustan nuorelle metsälle on jo näytetty raivaussahaa ja harkinnassa on uusi kierros. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänomistaja Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. mikäli jäsenmaksusi vielä maksamatta, hoida maksu Sed vitaeon condimentum est. Maecenasniin at purus mi. Proin välittömästi, muuten mhy:n hallitus joutuua, erottamaan augue tortor, malesuada nec dictum ultrices sed dui. jäsenyydestä, syynä jäsenmaksun ja tämä Suspendisse posuere laiminlyönti mattis nunc ultrices ornare.jäsenlehti In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc jää viimeiseksi. ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Terveisin Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. metsänhoitoyhdistys UusimaanLähimmän hallitusyhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. - Nyt teen töitä tilan sivuelinkeinona, kertoo Matti. Käytössä on kahdeksan tonnin tela-alustainen kaivuri, jolla pystyy tekemään monenlaisia maansiirtotöitä. Tilan kalustolla Matti tekee myös muuta urakointia muun muassa puiden ajoa. Matin mukaan viljatilalta ennättää sopivasti muihinkin töihin, jos ei omassa metsässä ole mitään kiireellistä hanketta meneillään. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänomistaja Lorem ipsum kannetaan dolor sit amet,y-tunnuksen consectetur adipiscing elit. Vuonna 2016 jäsenmaksu perusteella. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin Puolisot, jotka omistavat metsää yhdessä ja erikseen tulevat ensi augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. vuonna saamaan yhden jäsenmaksun, jos heillä yksi In yhteinen Suspendisse posuere mattis nunc ultriceson ornare. laoreet y-tunnus eli he bibendum tekevät metsän yhteisen veroilmoituksen. pharetra.osalta Suspendisse posuere mattis nunc ornare. In laoreet bibendum pharetra.on Huolehdittehanultrices tämän syksyn aikana, että y-tunnus tiedossamme. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ilmoita y-tunnus toimiston sähköpostiin [email protected] metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. tai puh. 019 687 4333. Vuoden 2016 jäsenmaksu on 95 euroa. Metsänomistajat UUSIMAA KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Metsänomistajat UUSIMAA KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV KUVA: MArKUs lAUKKAnen Matti Niinikoski sai sukupolvenvaihdoksessa tilan isännyyden Pornaisten Laukkoskella vuodenvaihteessa. Isoja muutoksia arkeen ei tullut, sillä 26-vuotias nuorimies oli osallistunut omien töiden ohessa tilan töihin jo pitkään. Muuttumattomien asioiden listaan kuului myös jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä, jäsenkorttiin vain vaihtui nuoremman sukupolven edustajan nimi. UusiMetsä 4 Toiminnanjohtajan palsta Puunmyyjä Kirjoittaessani tätä kotona, ulko-ovi kävi ja sisään astui tuttu kalakauppias. Hän kysyi: ”Laitetaanko kala?” , vastasin: ”Toki”. Samassa yli kuuden kilon Lapin lohi oli perattuna ja paloiteltuna keittiön työpöydällä. Maksu oli maksettu ja kalakauppias toivotti hyvää syksyä ja kehotti syömään kalan, sillä hän lupasi tulla vielä ennen joulua tuomaan joulukalan. Montaa sanaa ei vaihdettu, mutta kauppa oli syntynyt. Myyjä tiesi mitä myi ja ostaja tiesi mitä osti. Puukauppaa tehdessä puhutaan moteista ja euroista. Euro on nykyään jo melko helposti ymmärrettävä rahayksikkö. Mutta, oletko varmasti selvittänyt itsellesi mitä olet myy- mässä, mitä puutavaralajeja pystyssä huojuvista rungoista oikeasti voi katkoa? Myyjän vastaparina toimii ostaja, joka tekee työtään joka päivä ammatikseen. Myytkö sinä puuta edes joka vuosi? Ostajien aktiivisuus suoriin metsänomistajakontakteihin on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on ollut yksi keino lähestyä teitä suoraan. Lain uusi henki ”vapaaehtoisuus” on ollut ostajille oiva keino aloittaa keskustelu kanssanne. Ostajien ykköstehtävänä on ostaa tuotantolaitoksille raakaainetta. Heille on annettu määrätavoitteet ja myöskin hintatavoitteet (lue: hintarajoitteet). Tehtaat eivät pysty toimimaan ilman raaka-ainetta, joten ostoa tehdään tehtaan tuotantotahdin mukaan aktiivisesti. Tänäkin syksynä monelle teistä on tullut soittoja ostajilta, että firmalla on koneet naapurissa ja samalla voidaan kaataa puita teidänkin puolelta. Puukauppaa ilman kilpailutusta Suorien ostajakontaktien tarkoitus on päästä tekemään kauppa ”kahden kesken” ilman kilpailutusta. Ostajan edustaja katselee metsää tehtaiden puun tarpeiden mukaan. Parhaalla paikalla olevat puut kiinnostavat ensimmäisenä. Satojen metrien matkojen takana olevat ”perämettän” puut jäävät odottamaan parempia aikoja. Siellä perällä voisi kuitenkin olla metsän hoidon ja käytön kannalta eli metsäomaisuuden hoidon näkökulmasta se kiireellisin paikka puiden myyntiin. Tässä tullaan siihen alussa olleen kysymyksen ytimeen eli pitää tietää mitä on myymässä ja ERI OSTAJIEN KATKONTA-AINEISTO, KUUSITUKKI, PÄÄTEHAKKUUT Tukkisaanto % 90 80 Puukauppa on taitolaji. Metsänhoitoyhdistyksen taidot ja asiantunKantohintojen vertailu vuosi 2015, viikot 1-40 temus ovat käytettävissä, kun suunnittelet puukauppaa. Hoidamme 70 Uudistushakkuut, hinnat euroa/m3 kaikki alusta loppuun. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu miten tuon kohteen myynti vai- tua, on sorvia ja parrua, pylväsLuke, Etelä-Suomi 60 55,03 56,11 42,43 16,69 18,5 16,98 kuttaa mahdollisuuteen tehdä tä ja lahoa. On kuutiohintaa, Mhy Uusimaa, valtakirjakaupat 57,69 57,42 42,56 18 19,81 17,54 metsästä tulevia puukauppoja. runkohintaa, takuuhintaa. On erotus 2,66 1,31 0,13 1,31 1,31 0,56 tietää myytävien puiden ennakkomaksua, loppumakPitää 50 koko ja erityisesti arvokkaan sua ja kaikki nämä erilaisilla tukkiosuuden määrä. ehdoilla. Vielä jollain ihmeen Yhtiö kannustaa puunosta- termillä ”hakkuuajankohta” 40 jiaan suoriin kauppoihin mak- saattaa olla ratkaiseva merkitys 1,000 0,200 0,400 0,600 0,800 Rungon keskikoko, m3/runko samalla heille tulospalkkioita ja maksun saapumiseen myyjän bonuksia, kun asetetut tavoit- pankkitilille. Metsänhoitoyhdistyksen keräämä katkonta-aineisto kertoo armottomasti sen, että ostajilla on eroja, jopa teet saavutetaan. Myyjällekin 5 euroa motille. olisi kiva saada puista yksi yli- Metsänhoitoyhdistys on määräinen kuukausipalkka sen myyjän asiantuntija normaalin vuosiansion lisäksi. Ostajan viimeinen tarjous Metsänhoitoyhdistys Uusihöystetään lauseella: ” Tein simaan kautta myydään yli puoLuke, Etelä-Suomi Mhy Uusimaa, valtakirjakaupat nulle nyt niin hyvän tarjouksen, let toimialueemme puukaupoisettä tästä ei kannata kaverille ta. Meillä on paikallisesti paras 70 kertoa,,,”. tietämys puumarkkinatilantees60 ta. Mitä kannattaa myydä ja 50 milloin? Tunnemme markkinat Jokaisella yhtiöllä on ja hinnat. Tiedämme, mikä osomat sopimusehdot 40 taja katkoo eniten tukkimotte€/m3 30 Puusta saatava raha määräy- ja. Eurot ovat tärkeitä, mutta tyy monen yksittäisen tekijän katkonta tukeiksi ja kuiduksi 20 summana. Puukauppasopimuk- viimekädessä ratkaisee, miten 10 sessa on puutavaralajeittain paljon pankkitilille niitä euroja mittoja ja laatuja; on pituuksia kertyy. Joskus puut kannattaa 0 ja latvapaksuuksia, on minimiä myydä vaikka pari euroa halMäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu ja maksimia, on tukkia ja kui- vempaan yksikköhintaan, jos tiedetään, että katkonta antaa 4 – 5 euroa plussaa. KenelläKantohintojen vertailu vuosi 2015, viikot 1-40 kään muulla kuin metsänhoitoyhdistyksellä ei ole tiedossa Uudistushakkuut, hinnat euroa/m³ eri ostajien katkonta-aineistoja. Tehtävämme on toimia puuMäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu kaupassa teidän metsänomistajien edustajana. Asiantun55,03 56,11 42,43 16,69 18,50 16,98 Luke, Etelä-Suomi temuksemme on teitä varten. Teemme puukauppaa päivittäin Mhy Uusimaa, ja laskemme saaduista tarjouk57,69 57,42 42,56 18,00 19,81 17,54 valtakirjakaupat sista vertailuhinnat ja esitämme teille tarjousvertailun mukaisen 2,66 1,31 0,13 1,31 1,31 0,56 erotus parhaan ostajan ja tarvittaessa Metsänhoitoyhdistyksen toimesta tehty valtakirjakauppa kannattaa. Vertailua tehdessä pitää huomioida, että valtakirjakauppojen hinnat ovat kaikki saadut tarjoukset. osaltaan nostamassa kaikkien kauppojen keskihintoja (Luke, Etelä-Suomi) eli suorien ostojen todelliset keskihinnat ovat taulukon hintoja alhaisempia. Metsänomistajan saamaa hintaa nostavat mm. pikkutukit, parrut, pylväät ja muut erikoispuut, joita hintatilastot eivät kerro. Hyvää puukauppasyksyä! Uudistushakkuun hinnat UusiMetsä 5 Sinun valinta – hoida tai jätä hoitamatta – lopputuloksen näet tästä Kuvat Pekka Vainikka Tee taimikonhoito ajallaan, niin 35-40 iällä pääset myymään hyvän ensiharvennusleimikon . Hoidetussa 30-40 vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä nousee 150-180 kuutioon hehtaarilla, josta 30-40 kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. Jätä taimikonhoito tekemättä, niin metsikkösi näyttää 30-35 vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain 50-70 kuutiota hehtaarilla. Uuden kemera-lain tuet taimikonhoitoon Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) tuli voimaan kesäkuun alussa. Metsänomistajan kannalta suurin uudistus on, että jatkossa kemera-tukea saa myös taimikon varhaishoitoon. Vanha laki mahdollisti tuen saannin vain yli 2 metrisille taimikonhoitokohteille. enintään 5000 tainta hehtaarille - hankkeen koko täytyy olla vähintään 1 hehtaari, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria - tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160 euroa hehtaarille Taimikon varhaishoidon tuki 160 euroa hehtaarille Nuoren metsän hoidon tuki 230-450 euroa hehtaarille - tukea saa kohteille, joissa taimien keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä 0,7 – 3 metriä - poistettavia runkoja kohteella on oltava vähintään 3000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen taimikkoon saa jäädä - tukea saa kohteille, joissa puuston pituus hoitotyön jälkeen on yli 3 metriä ja puuston keskiläpimitan alle 16 cm - kohteella on oltava poistettavia runkoja vähintään 1000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen kohteelle saa jäädä enintään 3000 runkoa hehtaarille - hankkeen koko täytyy olla vähintään 2 hehtaaria, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria - tukea nuoren metsän hoitoon maksetaan 230 euroa hehtaarille - jos nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvää pienpuuta kerätään vähintään 35 kuutiota hehtaaria kohden, korotetaan tuki 450 euroon hehtaarille. Tukea voi saada kahteen kertaan Uusi kemera-laki mahdollistaa tuen saamisen taimikonhoitoon kahteen kertaan. Tukea voi saada sekä varhaisperkaukseen että vielä erikseen taimikonhoitoon tai nuoren metsän kunnostukseen. Hoitotöi- den välin täytyy olla vähintään 7 vuotta. Muista tehdä ilmoitus (rahoitus-hakemus) metsäkeskukseen ennen töiden aloittamista Uusi kemeralaki edellyttää, että ennen hoitotöiden aloittamista täytyy tehdä ilmoitus (rahoitushakemus) Metsäkeskukseen. Hoitotyöt voidaan aloittaa vasta sitten, kun ilmoitus on tehty. Mikäli ilmoitusta (rahoitushakemusta) ei tehdä, eivät kohteet ole tukirahoituskelpoisia. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat Minna Kauppi auttavat rahoitushakemuksen laadinnassa. Kemera-varat vähenevät ensi vuonna 10 miljoonaa euroa Kemera-tukijärjestelmään ja metsätuholakiin valmistellaan muutoksia Ensi vuoden budjettiin on osoitettu kemera-tukirahaa 55 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna kemera-rahaa käytetään 65 miljoonaa euroa. Rahoituksen supistumisesta johtuen maa- ja metsätalousministeriö esittää kemera-lain ja siihen liittyvän metsätuholain muuttamista. Muutoksia esitetään niin rahoitettavien toimenpiteiden määrään, tukitasoihin kuin hallinnollisiin menettelyihinkin. Tavoitteena Maa- ja metsätalousministeriön kaavailuissa juurikäävän torjunnan tukemisesta luovutaan. on varmistaa, että tukipäätösten maksamiseen olisi vuosittain riittävästi määrärahoja. Muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun edustakunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, todennäköisesti ensi vuoden alussa. Juurikäävän torjunta ja kivennäismaiden terveyslannoitus pois tuen piiristä Kemera-lain muuttamista koskevan lakiluonnoksen mukaan juurikäävän torjunta poistettaan tuettavista työlajeista. Samalla muutetaan metsätuholakia siten, että metsän hakkaaja on jatkossa velvollinen huolehtimaan juurikäävän torjunnan suorittamisesta. Torjuntavelvoitetta voidaan verrata velvoitteeseen, jonka nojalla metsästä on tiettyyn päivämäärään mennessä kesällä poistettava havupuutavarapinot. Metsän terveyslannoituksen tukemisesta luovuttaisiin kivennäismailla, mutta suometsän hoitotyönä tehtävä tuhkalannoitus säilyisi tuettavien toimenpiteiden joukossa. Varhaistaimikonhoidon tu- ki säilyisi nykyisellään, koska valtiontuen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää edistää puuston alkukehityksessä välttämättömien taimikonhoitotöiden tekemistä. Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä ennen työn aloittamista täsmennettäisiin siten, että tukea ohjattaisiin nykyistä selkeämmin riukuuntuneiden nuorten metsin hoitoon. Suometsän hoidon tukitasoa alennettaisiin. Metsäteiden tukitasoa alennettaisiin muualla maassa paitsi Pohjois-Suomessa. Ympäristötukeen tarkoitettujen varojen riittävyys turvattaisiin alentamalla hehtaarikohtaista peruskorvausta nykyisestä. KUVA: MArKUs lAUKKAnen Hallitusohjelmassa edellytettyjen säästöjen takia kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia eli Kemera-lakia on tarkoitus muuttaa jo heti puoli vuotta sen voimaantulon jälkeen. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue Ota suunnaksi Metsänomistajat! Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistys Uusimaa on täyden palvelun talo p. 019-687 4333 Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. • Uudistamistyöt • Varhaishoidot • Taimikonhoidot Metsänomistajat UUSIMAA KAINUU Metsänomistajat Uusimaa • Osuustie 1 B • 04600 Mäntsälä Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV www.mhy.fi/uusimaa • www.metsanomistajat.fi Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi UusiMetsä 6 Maanmuokkauksella turvataan taimikon kasvuunlähtö Maanmuokkauksen hyödyistä on vuosien varrella kerätty kattava määrä tutkittua tietoa. On osoitettu muokkauksen olevan merkityksellinen taimikon ensimmäisten vuosien kehityksen kannalta. Oikein valittu ja toteutettu muokkausmenetelmä tehostaa taimikon kasvuun lähtöä. Maanmuokkauksella autetaan kasvatettavaa puulajia pärjäämään rikkakasvien kilpailussa. Samalla ehkäistään havupuun taimilla tukkimiehentäituhoja. Käsitellyn maaperän myötä maan lämpö- ja happiolosuhteet paranevat ja juuriston kasvulle luodaan hyvä alku. Maanmuokkausmenetelmät kun vesitalous on kunnossa • Äestys Menetelmä sopii kivennäismaille, joiden vesitalous on kunnossa. Äestyksessä poistetaan maan pintakerrokseen ajan saatossa kasautunut kuntta ja paljastetaan kivennäismaa yhtenäisenä vakona. Äkeessä on kaksi lautasta, jotka avaavat 60 - 80 cm leveän muokkausjäljen n. 2 m etäisyydelle toisistaan. Äkeen ajolinjojen etäisyys on 4 -5 m. Äestys sopii muokkausmenetelmäksi sekä perustettaessa istutustaimikkoa että luontaiselle uudistamiselle. • Laikutus Menetelmä sopii niin kivennäismaille, kuin vähäravinteisille turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Laikutuksessa maanpinnan kuntta poistetaan kaivinkonetyönä laikun kohdalta. Laikun koko n. 50 – 70 cm. Laikkuja tehdään vähintään aiotun viljelytiheyden määrä, keskimäärin 1800 – 2000 kpl ha Laikutus sopii ensisijaisesti menetelmäksi istutustaimikolle. Luontaiselle uudistamiselle mahdollinen, mutta laikkujen määrä hehtaaria kohden on moninkertaistettava. • Laikkumätästys Menetelmä sopii viljaville kivennäis- ja turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Laikkumätästyksessä kaivinkoneen kauha nostaa ohuen maa-aineskakun kaivukohdan viereen ylösalaisin. Pinnalle jää kivennäismaakerros ja humuskerros painuu alustan humusta vasten. Laikkumättäitä tehdään vähintään viljelytiheyttä vastaava määrä. Laikkumätästys sopii istutustaimikoille. Maanpintaa rikotaan saman verran kuin laikutuksessa. Kaksinkertainen maatuva humuskerros edistää taimien kasvua parhaiten. • Kääntömätästys Menetelmä sopii keskikarkeille kivennäismaille sekä turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Kääntömätästyksessä kaivinkone nostaa ohuen maa-ainespannukakun ylösalaisin samaan laakeaan kaivantoon, josta maa-aines otettiin. Kääntömättäitä tehdään vähintään viljelytiheyttä vastaava määrä. Kääntömätästys sopii istutustaimikoille. Kääntömätästyksessä maata paljastuu vähiten, mutta maatuva humuskerros on ohut. Kääntömätäs ei jää juurikaan koholle, joten maan lämpötalous ei ole niin hyvä kuin muissa mättäissä. Hyvä äkeen jälki pitää rikkakasvuston poissa 2-3 vuoden ajan. Viljelytaimi ehtii saada jalat alleen ja luontainen siemenaines ehtii löytämään itämiskelpoisen kasvupaikan kivennäismaasta. Kun vesitaloutta on parannettava • Naveromätästys Menetelmää käytetään kun tarvitaan vesitalouden säätöä hiesu- ja savimailla perusvesitalouden ollessa kunnossa. Naveromätästyksessä kaivinkone kaivaa 20-30 cm syvää naveroa, josta kertynyt maa-aines nostetaan uudistusalalle istutusalustoiksi, tuleville taimille. Taimi saadaan koholle maanpinnasta ja juuriston hapenottokyky ja lämpöolosuhteet paranevat märkään, muokkaamattomaan maahan verrattuna. Navero-ojilla ei ole tarkoitus johdattaa muokat- tavan alan vesimassoja eteenpäin. Naveromättään korkeus on noin 15-20 cm ja laajuus hienojakoisessa maassa on noin kahden 40 kg apulantasäkin verran. • Ojitusmätästys Valitaan kohteille, joiden vesitaloudessa on parantamisen tarvetta. Ojitusmätästyksessä kaivetaan kaivinkoneella sekä vesiä johdattavia ojalinjoja, että matalampia naveroja, joista maa-aines nostetaan istutusalustoiksi, eli mättäiksi tuleville taimille. Mättäät, joiden korkeus on 15-25 cm, tulee muodostaa ravinteikkaammasta pintakerroksesta. Mättäisen laajuus on saman suuruinen kuin naveromättäät. Syvemmältä kaivettu jäykkä ravinteeton maa, usein savi, läjitetään mättäiden välille. Ojien syvyys määräytyy kuivatustarpeen mukaan. Tulevaisuudessa ojitusmätästys vaatinee vesiensuojelusuunnitelman, joka hyväksytetään Elykeskuksella. Maanmuokkauksen jälkeen Laikutuksessa maata rikotaan vain tulevasta istutuskohdasta. Näin estetään uudistusalan runsas vesakoituminen. Kuvan työmaalla on jouduttu hakemaan useampia laikutuskohtia maaperän kivisyydestä johtuen. Oikein toteutettu maanmuokkaus muuttaa maisemaa ja uudistusalalla liikkumista. Mitä enemmän vesitaloutta joutuu kunnostamaan, sitä huomattavammat ovat muutokset maastossa. Kuivatusta kuitenkin tarvitaan laadukkaan metsänuudistamisen aikaan saamiseksi. Mätästys on UusiMetsä 7 Navero-ojan pystyy helposti ylittämään maastossa kulkiessa. Usein samalla muokkaustyömaalla yhdistellään eri muokkausmenetelmiä maastomuotojen ja vesitalouden mukaisesti. eniten maisemaa muuttava menetelmä. Kolmen vuoden kuluttua mättäät ovat painuneet maastoa myötäileviksi ja kasvillisuus alkaa peittää uudistusalaa. Taimet muokkausmenetelmän mukaisesti tavoitellaan hyvien metsänhoitosuositusten mukaista metsänviljelytiheyttä, joka tulee ehdottomasti toteuttaa riittävällä taimimäärällä. Muutenhan on maksettu pelkästä maa-ainesten siirrosta paikasta toiseen. Kun uudistusalalla käytetään viljelytaimia, tulee taimimateriaalin valinta tehdä muokkausmenetelmää ja kasvupaikkaa vastaavaksi. Muokkauksella Teksti: Mia Jacksen Kuvat: Timo Leirimaa MHY Uusimaa palvelee metsätie- ja oja-asioissa Metsäteiden ja suometsien kunto ovat metsätalouden kannattavuuden pilareita. Takavuosina tehdyt metsäautotiet ja metsäojitukset alkavat olla elinkaarensa lopussa ja on tärkeää, että nämä pidetään kunnossa ja toimivina tulevaisuudessakin. Metsänhoitoyhdistys Uusimaa tarjoaa metsänhoitoja puukauppapalvelujen lisäksi myös kaikenkattavat palvelut metsä- ja yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä suometsien hoitoon. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus ”avaimet käteen”- periaatteella • hankkeiden käynnistys ja neuvottelut • luvat, lausunnot, kokoukset • hankeasiakirjojen valmistelu ja rahoitushakemukset • laskutus osakaskunnan puolesta • tieyksiköinnit ja kustannusarviot • urakoinnin järjestelyt • työn valvonta ja laadun varmistus Metsätie- tai ojapalvelun yhteydessä alueelle markkinoidaan ja toteutetaan myös muita ajankohtaisia metsänhoito- ja hakkuutöitä. Töiden ajoitus ja tiedonkulku on tehokasta, kun sama organisaatio toteuttaa koko työketjun vaiheet. Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankkeet tuovat lisäarvoa metsälle vuosikymmeniksi eteenpäin. Viimeistään nyt kannattaa hyödyntää valtion maksama tuki sekä yhdistyksemme monipuoliset palvelut ja saattaa suometsät tuottaviksi sekä metsätiet kuntoon. Helpoimmin tämä käy ottamalla yhteyttä omaan metsäneuvojaan ja selvittämällä yhdessä hankkeen toteutus sekä mahdollisuus valtion tukeen. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Oikein toteutettu laikkumätästys ei merkittävästi vaikeuta uudistusalalla liikkumista. Savisella maaperällä istutustyö kannattaa jättää keväälle, maakosteuden ollessa vielä mättäässä. Metsäneuvoja auttaa valitsemaan kohteellesi sopivimman maanmuokkaustavan. Käytä muokkauksen toteutukseen asiaan perehdytettyä metsänhoitoyhdistyksen työvoimaa. Tiedota etukäteen neuvojalle säästettävät kulku-urat, polut ja muut maastossa huomioitavat kohteet. Tilaa muokkausmenetelmään ja kasvupaikkaan sopiva viljelymateriaali metsäneuvojan avustuksella. Jyrki Mäkiranta UusiMetsä 8 Säännöllinen hoito pitää yksityistien kunnossa Kuvat Pyry Krappe Yksityisteitä on Suomessa paljon enemmän kuin julkisesti omistettuja, koko tiekannasta kahdeksankymmentä prosenttia on yksityis- ja metsäteitä. Kalle Vuoren hoitama Etu-Heikkilän tien vajaa kolme kilometriä Mäntsälässä on pieni osa 360000 tiekilometristä. Yksityistie on pidettävä sen tarkoitusta vastaavassa ja tieosakkaiden päättämässä kunnossa. Yksityistietä eivät koske samat vaatimukset kuin katuja ja maanteitä; sillä voi joskus olla kelirikkoa ja talvella liukastakin. - Säännöllinen hoito on pitkässä juoksussa paras vaihtoehto, sanoo Kalle. Etu-Heikkilän tilalla on tapa hoitaa teitä peritty isältä pojalle. Erkki – isännän aikana tieverkko on uudempaa ja kalusto kevyempää. Etu-Heikkilän yksityistien lisäksi tilalla on viisitoista kilometriä omia metsäteitä, jotka ovat myös maatalouden käytössä. Hyvä hoito lisää kantavuutta Kalle Vuori kertoo, että tienhoidon perusta on murskeen lisääminen vuosittain. - Murskeen lisäämisellä kantavuus kasvaa ja tierunko pysyy kunnossa, sanoo Kalle Vuori. Tilan järeällä traktorikalustolla työ hoituu nopeasti. Etu-Heikkilässä uskotaan, että säännöllinen hoito on myös taloudellisin. - Jos tie pääsee huonoon kun- Teiden kunnostukseen murske on ainoa lajike, jonka Kalle Vuori kelpuuttaa. Murskeella saadaan jokaisen levityskerran jälkeen tiehen lisää kantavuutta, hiekka vain leviää ojiin. Etu-Heikkilän tilan alueella olevien teiden hoitoa helpottaa se, että mursketta on ollut hyvin saatavilla. toon, niin sen kunnostaminen on yhtä kallista kuin uuden rakentaminen. Vuotuisiin hoitotöihin kuuluvat myös ojien kunnossapito ja tienvarsien niitto. - Pientareet on hyvä pitää puhtaina, sillä vesakoituminen ei tee hyvää pidemmän päälle tien reunoille ja koko rungollekaan. Kalle Vuorella on hyvä mittari sille, onko esimerkiksi metsätie hyvässä kunnossa – jos tietä on hyvä ajella polkupyörällä, niin silloin tie on hyvin hoidettu! Tiekunta asettaa hoidon tason Laki yksityisteistä ei anna askelmerkkejä siihen, kuinka tietä pitää hoitaa; kuinka isot kuopat tai kuinka rajut nimismiehenkiharat ovat vielä hyväksyttäviä. Laki vain toteaa, että tie on pidettävä sellaisessa kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttävät. Erikseen kyllä mainitaan, et- tä tieosakkaalle ei saa koitua kohtuuttomia kustannuksia tien ylläpidosta. Kuten nimikin kertoo, yksityistiet ovat yksityisiä, joko järjestäytymättömän yhteenliittymän tai tiekunnan omistamia. Tiekunta ei ole yhdistyksen kaltainen vapaa yhteistoimintaelin, vaan yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimituksessa perustettu lakisääteinen elin. Yksityistietä ei ole tarkoitettu kenen tahansa käyttöön, vaan tiekunnan osakkaille. Jalankulku ja pyöräily on toki sallittua tien omistuksesta ja ylläpidosta riippumatta. Tiekunnalla eli tieosakkaiden virallisella yhteenliittymällä on periaatteessa oikeus estää muita kuin tieosakkaita käyttämästä yksityistietä, etenkin, jos se aiheuttaa haittaa tai kustannuksia tienpidossa. Jos tienpitoon on saatu julkista avustusta, sillä liikkumista ei saa kieltää. Puomit ja rajoitusmerkit Yksityistien osakkaat voivat kieltää ulkopuolisten liikennöinnin tiellä yksityistielain perusteella. Yksityisen tien käyttämistä muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei kuitenkaan voida kieltää, jos valtio tai kunta avustaa tienpitoa. Metsätien rakentamiseen tai perusparannukseen myönnetty Kemera-rahoitus ei taas vaikuta osakkaiden oikeuteen kieltää ulkopuolinen liikennöinti yksityistielain perusteella. Tiekunnilla on niin halutessaan oikeus laittaa puomi tien poikki ja konkreettisesti estää tien käyttö muilta kuin osakkailta. Pysyvän kiellon tai rajoituksen osoittava liikennemerkki ja puomi ovat kuitenkin liikenteen ohjauslaitteita, joiden asettaminen tielle edellyttää tieliikennelain mukaista kunnan suostumusta. Yksityisteitä numeroina • y ksityisteiden kokonaispituus 360 000 km •9 0 000 km palvelee vakituista asumista Metsäneuvoja Antti Alho (oik.) mittaa metsätien leveyttä ja isäntä Kalle Vuori seuraa toimitusta. Antin mielestä tilan tiet ovat hyvässä kunnossa ja teiden profiilit oikeaoppisia. Miehet keskustelevat myös ojien merkityksestä ja tuumaavat yks´kantaan, että joissain paikoissa saattaa yksikin oja riittää pitämään tien kuivana. •2 70 000 km metsäautoteitä ja vastaavia UusiMetsä 9 Kun tieto kulkee, niin puukin kulkee nopeammin kuvat Pyry Krappe Gepsi on korvaamaton apu rahtarille, mutta se ei kerro, onko metsätien pisto ajettavassa kunnossa tai onko sen päässä kunnollinen kääntöpaikkaa. Kari Julkunen on ajanut ja ajattanut puuta 90-luvun alusta saakka ja tietää, että kaukokuljetuksia varten tieto kulkee parhaiten yhdistyksen kautta. Tehokkain systeemi perehdyttämiseen on ollut käytännössä se, että metsätoimihenkilöt istuvat puutavararekan kyydissä työpäivän. - Silloin nähdään käytännössä, millaisia ongelmia kuljettaja saattaa kohdata ja kuinka ne voi ennakoida, sanoo Kari Julkunen. Karin mukaan tyypillinen esimerkki on se, että ahtaan kääntöpaikan takia perällä olevat puut olisi pitänyt hakea ensin erikseen nupilla, kun sitten mennään täydellä yhdistelmällä, on taatusti tiedossa ongelmia. Kantavuudet ja korkeudet rajoittavat Kari Julkunen on ajanut ja ajattanut puutavararekkoja pitkin Uuttamaata ja kaakkoista Suomea. Pitkään työtään tehneet tuntevat metsäteiltä maakivetkin, mutta alalle tulee myös uusi kuskeja, joiden työn onnistuminen vaati tarkempaa ohjeistusta. Pari vuotta sitten nousseet rekkojen akselipainot tekevät mutkia matkaan, sillä välillä siltojen kantavuudet eivät riitä. - Uusi ongelma on huomattu moottoritien ja radan rakentamisen jälkeen, kertoo Kari ja jatkaa, että monet alikulut ovat liian matalia puutavararekoille. Kyse ei ole kuin muutamasta kymmenestä sentistä, mutta sen takia voi tulla pitkä kiertomatka. Teollisuudelle puuta kuskaaville paras asia on mahdollisten esteiden tunnistaminen etukäteen, siksi kaikki kentältä saatu tieto on tarpeen. - Joskus reittiä tarkastaessa pitää katsoa myös ylöspäin, vinkkaa Kari, sillä alhaalla roikkuvien lankojen kanssa temppuileminen voi viedä paljon aikaa kuljettajalta. Puskat pois pientareilta Kuljetusalan ammattilainen ei mielellään lähde työntämään auto umpeen kasvaneelle metsätielle, jos ei muuta haittaa kerry, niin rekan peilien uusiminen on aivan turha kuluerä. - Syytä on muistaa myös ajo- mestarin tärkein ohje kuskeille; tuokaa kalusto ehjänä pois metsästä! Kari Julkunen näkee pientareiden raivauksen myös tärkeänä tienhoitoon liittyvänä asiana, sillä puiden juuret rikkovat ajan myötä tierungon, jos pusikkoa ei pidetä kurissa. Säännöllinen hoito pitää metsätien muutenkin kuosissa, muun muassa ajoradan leveys ja muoto säilyvät oikeina. - Kyllä siinä kurkkupenkin päällä suoralla tieosuudella pysyy, mutta kaarteissa kapeus voi yllättää. Metsäteiden rajoitusmerkkeihin pitäisi saada tiekunnan yhteystiedot, että voisi tarkistaa onko kelirikkoajalta haiskahtava painorajoitus vielä voimassa, sanoo yhdistyksen puita kuskaavan Kuljetus Virran ajomestari, Kari Julkunen. Kaluston kasvaessa myös kääntöpaikat ovat käyneet ahtaiksi. - Itsekseni olen miettinyt, miksi kääntöpaikoista ei voi tehdä laajempia lenkkejä, joiden varteen saisi hyvin mahtumaan lähikuljetuksen tuomaa puuta. merkkien puute. Kaikista yksityisteillä tapahtuneista vahingoista tiekunta ei kuitenkaan ole vastuussa. Myös tienkäyttäjältä - niin ulkopuoliselta kuin tieosakkaalta - vaaditaan aina olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta. Kuka hoitaa mitäkin? Puomit ovat oma lukunsa Kaukoliikenteen kuskilla menee sormi suuhun, kun keskellä kesää pitäisi noutaa puutavaraa yksityistien varrelta ja vastassa on kyltti, joka kertoo esimerkiksi kuuden tonnin painorajoituksesta. - Sinne ei kymmenkertaisen kantavuuden kalustolla mielellään pukkaa, sanoo Kari ja pitää tarpeellisena tietoa, keneltä voi tarkistaa – onko painorajoitus voimassa vai onko liikennemerkki jäänyt vain poimimatta pois kelirikon jäljiltä. Yksinkertaisinta olisi, että rajoituksesta kertovassa liikennemerkissä olisi lisäkilpi, joka kertoisi keneltä voi kysyä lisätietoja. Epätietoisuutta on myös siinä, kuinka vastuu jakautuu. Korjuun ja kuljetuksen yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet tiet, polut, ojat korjataan aina ostajan toimesta entiselleen ellei sopimuksessa jostain syystä toisin ole sovittu. Tiekunta on kuitenkin myös joissain tapauksissa vastuussa ulkopuolisille aiheutetuista vahingoista. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tuottamusta eli yleensä jonkin toimenpiteen laiminlyöntiä tai väärää toteutusta. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi tien auraaminen liian leveäksi ojan päälle, pahojen maakivien poistamisen laiminlyönti, rikkoutuneiden rumpujen korjaamattomuus, kelirikosta varoittavien liikenne- Liikkumista yksityistiellä voidaan rajoittaa myös puomilla. Kari Julkusella on puomeja koskien muutama toive. Ensimmäinen on se, että puomin eteen varataan niin paljon tilaa, ettei puutavara autoa joudu jättämään tien tukkeeksi, kun puomia avaa tai sulkee. Toinen toive liittyy puomien avaimiin. Ihannetapaus olisi, jos tietyn alueen puomien lukot olisi sarjottu niin, että esimerkiksi yhdistyksillä olisi nk. yleisavain, joka voitaisiin antaa puutavaraautojen käyttöön. - Loppuisi ihmettely, keneltä löytyvät avaimet, että puomi saadaan auki! Ammattimies pyörittää isonkin auton sinne-minne pitääkin! UusiMetsä 10 Metsänhoitoyhdistys Uu Mäntsälän toimisto Osuustie 1 B 04600 MÄNTSÄLÄ puh. 019-687 4333 Toiminnanjohtaja Kenttäpäällikkö Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja Timo Leirimaa Saija Peltola Merja Kippilä Elena Rautanen 040 765 0166 019-687 4338 0400 769 604 [email protected] [email protected] 019–687 4335 019-687 4334 [email protected] Laskutus, taloushallinto [email protected] Puumaksut Metsäneuvoja Metsänhoitoesimies, Energiapuuneuvoja Korjuuesimies Metsäsuunnittelija Kari Seppälä Keijo Raitanen Matti Saarinen Jarmo Sulopuisto [email protected] Alue: Hautjärvi, Levanto, Numminen ja Saari Kirkonkylä ja Kaukalampi, Pukkilassa Savijoki ja Torpinkylä [email protected] 0400 207 850 0400 157 777 0400 207 760 matti.saarinen @mhy.fi Askola, Pukkila, Pornainen, Mäntsälä Avoinna 8.00–16.00 heinä-elokuussa 8.00–15.00 Metsäneuvoja Antti Alho 0400 264 395 [email protected] Alue: Ohkola, Hirvihaara, Sälinkää, Sulkava, Soukkio, Maitoinen, Nikinoja ja Olkinen 0400 354 526 jarmo.sulopuisto @mhy.fi Metsäsuunnittelu, tila-arviot Askolan toimisto Helkamäentie 15, 07230 Monninkylä Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Metsäneuvoja Metsäneuvoja Mia Jacksen Niina Nupponen 0400 711 426 040 508 0872 mia.jacksen @mhy.fi Alue: Askola ja Porvoo [email protected] Alue: Pornainen, Mäntsälässä Onkimaa ja Sääksjärvi Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä Metsäneuvoja Metsäasiantuntija p. 040 580 3981 [email protected] p. 040 720 3160 [email protected] Annamari Rajoo Jukka Haataja p. 020 413 2920 [email protected] Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh 0600-393 959 (4,01 € min + pvm/mpm) UusiMetsä 11 usimaa palveluksessasi Jokelan toimisto Keskustie 10, 05400 JOKELA Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Metsäsuunnittelija Metsäneuvoja Metsäneuvoja Metsäneuvoja Metsäsuunnittelija Heikki Laasasenaho Pasi Nyman Esa Tikkanen Jukka-Pekka Vapaniemi Janne Myyrä [email protected] Metsäsuunnittelu, tila-arviot [email protected] Alue: Hyvinkää [email protected] Alue: Tuusula, Järvenpää ja Kerava [email protected] Alue: Nurmijärvi [email protected] Metsäsuunnittelu, tila-arviot Metsänhoitoesimies Energiapuuneuvoja Korjuuesimies Anni Laitamaa Petteri Pentti [email protected] [email protected] 0500 467 600 0400 467 597 040 134 6776 0400 103 304 0400 139 664 050 564 3412 040 553 6972 Sähköpostiosoitteemme ovat muuttuneet toimiston uusi osoite: [email protected] henkilöstön uudet osoitteet: [email protected] kotisivut: www.mhy.fi/uusimaa Orimattilan toimisto Käkeläntie 11, 16300 ORIMATTILA Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan lupa nro 417/MML/12 Metsäneuvoja Metsäneuvoja Metsäneuvoja Metsäsuunnittelija Markku Heinonen Markku Hämäläinen Jarmo Päivinen Seppo Nuopponen [email protected] Alue: Karkkula, Keituri, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka ja Viljaniemi, Pukkila paitsi Savijoki ja Torpinkylä [email protected] Alue: Heinämaa, Leitsamaa, Niinikoski, Pakaa, Pennala, Tönnö, Viljamaa ja Virenoja [email protected] Alue: Orimattilan Kuivanto ja entisen Artjärven alue [email protected] Metsäsuunnittelu, tila-arviot 0400 495 367 0400 769 603 0400 345 101 0400 769 605 Korjuu- ja metsänhoitoesimies, Energiapuuneuvoja Esa Torila 0400 727 614 esa.torila @mhy.fi Orimattila UusiMetsä 12 Metsänarvioiminen on taitolaji Puumääriä arvioidaan metsätaloudessa eniten puun myyntejä suunniteltaessa. Leimikon puumäärän ylittäessä arvion otetaan ennakoitua isompi kauppasumma suurella tyytyväisyydellä vastaan miettimättä tarkemmin ylityksen syytä. Jos taas puukaupasta kertyvä rahamäärä jääkin pienemmäksi kuin oli arvioitu, ryhdytään usein pohtimaan, mitä tuli tehtyä väärin. Keskisellä Uudellamaalla metsätalousyrittäjänä toimiva metsätalousinsinööri Jukka-Pekka Vapaniemi on metsäarvioinnin ammattilainen. Takana on yli 30 vuotta jatkunut menestyksekäs ura myös metsäammattilaisten metsätaitokisoissa. Tapiolaisen metsäammattikunnan Suomen mestaruus on jo plakkarissa, mutta Suomen Metsäurheiluliiton virallinen mestaruus on vielä saavuttamatta. - Metsätaitokisoissa käyminen kehittää arviointisilmää. Harmi, kun laji on ukkoutumassa. 30 vuotta sitten, kun aloitin kilpailemisen, olin kisojen nuorimpia osallistujia ja yhä edelleen olen kisojen nuorimmasta päästä, naurahtaa Vapaniemi. Vapaniemi ei tee yhtään puumääräarviota käymättä maastossa. Vaikka tilalla olisi voimassa oleva metsäsuunnitelma, puustotiedot ja varsinkin tukkikuitu –jakautuma kannattaa käydä mittaamassa metsässä. Erikokoisessa ja aukkoisessa metsässä kuutiomäärän arviointi voi mennä pahasti pieleen. Puunmyyntisuunnitelman puumäärä on arvio - Työtahti on kova ja inhimillisiä virheitä sattuu. Itselläni 90 % puumääräarvioista osuu +/- 20 % haarukkaan. Hankalimpia metsiä arvioinnin kannalta ovat epätasaiset ja aukkoiset kuviot. Jatkuvan kasvatuksen metsät, joissa samalla kuviolla voi esiintyä kaikkia kehitysluokkia, ovat kaikkein työläimpiä – ja niissä sattunee myös eniten virheitä. Puuston pituus ja rungon koko vaihtelevat niin paljon, ettei keskiarvon laskeminen ole mitenkään yksinkertaista. Kun siis 90 % arvioista onnistuu, niin 10 % arvioista epäonnistuu. Se on aina arvion tekijälle ison harmituksen paikka, toteaa Vapaniemi. Lahon määrä on myös usein vaikeata määrittää. Laho aiheuttaa rahallisesti suuren loven leimikon kauppasummaan – 58 euron tukkikuutio putoaakin 5 euron energiapuuksi. Helpointa arviointi on tietysti selkeillä, tasapitkillä ja runkokooltaan tasakokoisilla kuvioilla, joissa ei ole näkyvyyttä rajoittavaa pusikkoa haittaamassa työtä, toteaa Vapaniemi. Arvioinnissa koealoja on mitattava riittävä määrä, ja niiden on sijoituttava tasaisesti ja edustavasti metsikköön. Leimikon jokaisessa kulmassa on käytävä. Vapaniemi arvioi tekevänsä keskimäärin kymmenkunta koealaa metsäkuviolle. Yhden koealan mittaaminen vie pari minuuttia. Arviointia voi harjoitella Vapaniemi kannustaa kaikkia metsäammattilaisia tarkkuuttamaan arviointisilmää. Tämä onnistuu helpoimmin käymällä metsätaitokilpailuissa, joissa saa välittömästi omasta arviostaan palautteen. - Erittäin hyödyllistä on myös päästä itse tekemään ja mittaamaan metsätaitorataa. Harmittavasti kisojen määrä on viime vuosina vähentynyt. Jos kisoja ei löydy ihan läheltä, niin vähintään pari kertaa vuodessa pitää ottaa sen verran aikaa, että mittaa itselleen koealan, jossa tarkkuuttaa silmänsä. Ja aina kannattaa seurata, miten omille arvioille käy, kun leimikot tulevat hakkuuseen. Systemaattinen pituuden tai pohjapinta-alan arvioiminen ylä- tai alakanttiin 10 prosentilla johtaa jopa 40 kuution virheeseen hehtaarilla. Vapaniemi kehottaa pitämään myös kartanlukutaitoa yllä. Kun arvioitavan kuvion pinta-ala heittää, koko arvion määrä heittää. Jukka-Pekka Vapaniemi kaipaa lisää metsäammattilaisia osallistumaan metsätaitokisoihin arviointitaidon ylläpitämiseksi. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi Tasakokoinen ja raivattu männikkö on helppo kohde arvioida. Virallista mittaajaa tarvitaan harvoin Puutavaran vanhaa mittauslakia uudistettiin vuonna 2013 vastaamaan mittausmenetelmien ja toimintaympäristön muutoksia. Uusi mittauslaki otettiin käyttöön 1.7.2013 alkaen. Mittauksia koskevia erimielisyyksiä ratkovat kaksi virallista mittaajaa, jotka toimivat tuomarin vastuulla. 2000-luvulla toimitukseen asti edenneitä riitatapauksia on ollut vuosittain vain 1 – 4 kappaletta. Eteläisen ja Länsi-Suomen virallisena mittaajana toimii Erkki Salo. - Erimielisyyksiä voi olla enemmän, mutta kaikki asiat eivät tule meille asti. Ensisijaisesti erimieliset osapuolet kokoontuvat yhteen ja ratkaisu löytyy jo siinä. Aina eivät virallisen mittauksen edellytykset täyty eli asia ei kuulu mittauslain piiriin. Kolmanneksi on korkea kynnys laittaa asiaa vireille. Virallinen mittaus maksaa 400 euroa ja summa tuomitaan maksetta- vaksi häviävälle osapuolelle elleivät asianosaiset ole ennen toimitusta muusta jaosta sopineet. Yleensä puukaupoissa on kaikki kunnossa, koska luotettava ja toimiva puukauppa on kaikkien etu. Ensimmäinen puutavaran mittauslaki saatiin Suomeen 1.1.1939. Historiakirjojen mukaan ehdittiin tehdä 47 virallista mittausta, ja sitten syttyikin talvisota. Siitä ei ole tietoa, kuinka monta virallista mittaajaa tuolloin oli töissä. UusiMetsä 13 Antti viihtyy metsässä vapaa-aikanaankin Antti Alho aloitti kolme kuukautta sitten metsäneuvojana läntisen Mäntsälän alueella. Toimialueeseen kuuluvat seuraavat kylät: Hirvihaara, Maitoinen, Nikinoja, Numminen, Olkinen, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja työpöytä löytyy Mäntsälän toimistosta Osuustie ykkösestä. Läntistä aluetta hoiti pari edellistä vuotta Kukkosen Heikki, joka siirtyi toisiin tehtäviin kotikonnuilleen. Seutukunta oli tätä ennen pitkään Jarmo Sulopuiston hoidossa. Antti sai vastattavakseen tutun kysymyspatterin, jonka jokainen uusi toimihenkilö joutuu selvittämään. Mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on? - Olen kotoisin Nurmijärveltä Raalan kylästä, Tuusulantien varrelta läheltä Suomiestä. Tällä hetkellä asun yksin vuokralla Hyvinkäällä, mutta olen kirjoilla vielä Miehikkälässä. Mitä harrastat? kaammaksi ja toimihenkilöillä on entistä helpompi keskittyä työn tekemiseen. Näin saadaan enemmän aikaan leimikoita ja hoitotöitä metsänomistajille. Isompi yhdistys pystyy hankkimaan isompia toimitussopimuksia, joiden kautta saadaan puuta paremmin liikkeelle mhy:n korjuupalvelun toimesta. Mitä luonto merkitsee sinulle? - Luonto on täynnä pieniä elämyksiä, joihin ei toimistossa törmää; muun muassa raikkaan ilman hengitys, auringon paisteen lämpö, sateen ja usvan kosteus, komeat maisemat, erikoiset kasvit ja puut ... ! t o k i i v o t h i a v Sahan - Harrastan ammattilaisten metsätaitoilua ja olen edustanut tähän asti Kymenlenkin metsäurheilupiiriä. Kuntosuunnistamista ja Jukolanviestejä olen harrastanut Rajamäen Rykmentin väreissä. Kuuntelen paljon musiikkia ja käyn keikoilla, festareilla ja jopa lavatansseissa. Joulukuusia olen kasvattanut nyt neljä kesää. Missä olet opiskellut ammattiin? - Aloitin metsäalan perustutkinnon Uudenmaan maaseutuopistossa Hyvinkäällä 15-vuotiaana ja jatkoin opiskelua Kotkaan Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Sieltä valmistuin metsätalousinsinööriksi vuonna 2011. Millainen työhistoria sinulla on - kokonaisuudessaan metsänhoito-yhdistyksessä? - Keväällä 2004 tein ensimmäiset istutukset Keski-Uudenmaan metsänhoitoyhdistykseen harjoittelijana. 2009 olin AMK:n harjoittelussa Jokelan toimistossa, tällöin nimi oli muuttunut Mhy Uusimaaksi. Kaikki harjoittelut olin J-P Vapaniemen ohjauksessa. Vuonna 2011 Minut valittiin metsäneuvojaksi Miehikkälään Metsänhoitoyhdistys Kaakkoon. Siellä olen viettänyt viimeiset neljä vuotta elämästäni. Nyt olen jatkanut neuvojantyötä kolme kuukautta Länsi-Mäntsälässä. Mikä on toimenkuvasi yhdistyksessä? - Palvelen mahdollisimman montaa metsänomistajaa mahdollisimman hyvin eli tarjoan ja toteutan mhy:n palveluita ja neuvontaa alueeni metsänomistajille. Puukauppa myyjien edustajana on iso osa työnkuvaani. Metsänhoitotöissä, puunkorjuupalvelussa, suunnitelmissa ja tilaarvioissa toteuttajina toimii MAPP-tiimi. Millaisina näet uuden suuren metsänhoitoyhdistyksen mahdollisuudet metsänomistajien kannalta? - Isommassa yhdistyksessä pystytään jakamaan työtehtävät eri toimihenkilöille, jonka jälkeen työnteko muuttuu tehok- Kovia taRjo Raivau uKsia ssaho ista ja sahoista, puhal tiMist a! PALVELEVA PIENKONELIIKE Stihl MS 170 moottorisaha Kestosuosikki, laatua pikkurahallahintaan Tarjous 199 € (sh. 250€) Stiga Multiclip 47 Blue UUTUUS! Allesilppuava, ei haravointia. Teräsrunkoinen, leikkuuleveys 45 cm. 3790 € € Supermoto Pro Paras supermotoluokan mopo Peugeot Kisbee 4T MOOTTORISAHOJEN, RAIVAUSSAHOJEN JA RUOHONLEIKKUREIDEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Kesän avajaiset pihassamme Michelin € renkaat edullisesti, klosahasta 10-14! tai raivausKYSY TARJOUS! Reilu hyvitys9.5.2015 käytetystä Kestävä ja tyylikäs skootteri • Tarjouksia Tornado 3098 sahastaStiga uuteen. Minimihyvitys puutarhatraktori • Moottoripyörien tehonmittaustatoimivasta • Hidasajoa mopoilla laitteesta 50 €. Myös• kilpailuja epäkuntoisia voi tarjota. yms. B&S 344 kuutioinen kone. Leikkuuleveys 98 cm. Led-ajovalot. Multiclip-tulppa vakiona. Mäntsälän Puutarhakone Oy p. 019 687 3512 MOOTTORIPYÖRIEN, MOPOJEN, MÖNKIJÖIDEN JA MOPOAUTOJEN HUOLLOT JA KORJAUKSET www.kakspyora.fi p. 019 687 3512 Maisalantie 18, Mäntsälä. Avoinna ark. 9 –17.30 ja la 10 –13. UusiMetsä 14 Metsäsäätiö – 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi. ”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.” Toimialan omaa rahaa Viime vuonna metsänomistajat lähtivät mukaan metsäsäätiömaksuun 37000 puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää osallistua, niin myös puunostaja maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan Maria Niemelä tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Yhteensä Metsäsäätiön 20 toimintavuoden aikana on jaettu peräti 30 miljoonaa euroa apurahoja. Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle. Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Yhteistyössä puurakentamisen eteen Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä. ”Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. ”Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet innos- tusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.” Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeakseen paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtaja Timo Leiri- Agrimarket on Metsämarket maan mukaan kuuluisimpia ja näkyvimpiä keräyskohteita on ollut mm. Päijät-Hämeen maakunnallisen keräyksen kohteena Lahdessa sijaitseva Sibeliustalo. Sibeliustalon konserttisalin erinomainen akustiikka perustuu paljolti puun runsaaseen käyttöön. Monikäyttöinen metsähalli on puurakentamista parhaimmillaan. Parhaillaan Etelä- ja KeskiPohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. ”Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parviainen muistuttaa. Lapsille ja nuorille innostavaa metsäkasvatusta ”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten val- takunnallista Metsävisaa ja 5-6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000 koululaiseen vuosittain. ”Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä. Lupa kukoistaa Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdollisuuksia. ”Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, kiittelee Länsitalo. Teksti: Päivi Mäki METSASAATIO.FI Raivaus- ja moottorisahojen koeajopäivä TORSTAINA 29.10. klo 10-16 RAIVAUSSAHA JONSERED FC2245W Varustettu 200 mm raivausterällä ja Vector 4-55 valjailla. Ympärivuotiseen käyttöön, Lämpökahvat vakiona. JR966016302 TURVASAAPPAAT JONSERED LIGHT JR5049896 799,Norm. 899,- MOOTTORISAHA JONSERED CS2252 • Moottori 50,1 cm3 • Teho 2,5 kW • Paino 4,9 kg JR966779323 69,Norm. 87,- TERÄKETJUPAKETTI 599,- Paketti sisältää: teräketju 0,325”-1,3 mm 56 lenkkiä 2 kpl ja terälaippa 13” 1 kpl. JR531017805 Sahan ostajalle metsurin turvahousut VELOITUKSETTA! 34,90 Rajoitettu erä. NORMAALIHINTAISISTA JONSERED-TUOTTEISTA 10 % ALENNUS MHY:N JÄSENKORTILLA. KAIKILLE SAHAN KOEAJANEILLE JONSERED -HENKSELIT KOEAJOLAHJAKSI! Päivän yhteistyökumppanina Agrimarket HYVINKÄÄ Peltokuumolantie 4 (ABC Hyvinkää -aseman vieressä) p. 010 76 83260 Avoinna ma-pe 9-18 la 9-14 Tuote saatavilla myös Agrimarketin verkkokaupasta agrimarket.fi Kiitos sinulle lahjoittaja! 20 vuotta ja 30 miljoonaa euroa metsäelinkeinon hyväksi. METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA UusiMetsä 15 Puukauppaa on käyty lähes viime vuoden tahtiin metsatilat.fi metsatilat.fi metsatilat.fi OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA METSÄTILAA OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA METSÄTILAA OSTAMASSA METSÄTILAA Etelä-Suomen metsätilat LKV Etelä-Suomen metsätilat LKV onon erikoistunut metsätilojen välitykseen. Etelä-Suomen metsätilat LKV erikoistunut metsätilojen välitykseen. OLETKO MYYMÄSSÄ TAI on erikoistunut metsätilojen välitykseen. Tarjoamme yli yli 2020 vuoden Tarjoamme vuoden OSTAMASSA METSÄTILAA OLETKO MYYMÄSSÄ TAI kokemuksella ammattitaitoista Tarjoamme yli 20 vuodenja ja kokemuksella ammattitaitoista OSTAMASSA METSÄTILAA luotettavaa välityspalvelua yhdessä kokemuksella ammattitaitoista ja luotettavaa välityspalvelua yhdessä Etelä-Suomen metsätilat LKV paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. luotettavaa välityspalvelua yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. on Etelä-Suomen erikoistunut metsätilojen välitykseen. paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. metsätilat LKV on erikoistunut metsätilojen välitykseen. Tarjoamme yli 20 vuoden kokemuksella ja Tarjoamme ammattitaitoista yli 20 vuoden luotettavaa välityspalvelua yhdessä kokemuksella ammattitaitoista ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. luotettavaa välityspalvelua yhdessä metsatilat.fi metsatilat.fi kauppa käykin hyvin, erityisesti kesäkorjuukohteilla. Leudot talvet ovat aiheuttaneet talvikorjuukohteiden kertymistä, mikä vaikuttaa suoraan niiden tämänhetkiseen kysyntään. Ensi vuodelle luvassa markkinoiden piristymistä Harvennuspuulle on nyt kysyntää. Talven tuloa jo odotellaan, jotta harvennusleimikoiden kysyntä jatkuisi yli talvikauden. Alkuvuonna viime vuosia jäljessä laahannut puukauppa piristyi kesää kohti ja toukokuussa käytiin koko maassa vuoden vilkkainta puukauppaa. Etelä-Suomessa kauppa kävi melko tasaisesti ja ostomäärissä oltiin lähellä viime vuoden tahtia. Puukauppa kuitenkin hidastui totuttuakin enemmän kesällä ja heinäkuussa tehtiin ennätyksellisen vähän kauppoja. Syksyn aikana puukauppa on kehittynyt ennakoidusti ja määräero viime vuoteen verrattuna on jatkuvasti kaventunut, mutta Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kotimaan puukauppamäärät vähentyvät viime vuoteen verrattuna noin prosentin. Samaan aikaan tuontipuun määrän arvioidaan vähentyvän noin seitsemällä prosentilla. Harvennuskohteista kysyntää Yleinen taloustilanne heijastuu puumarkkinoihin. Sahateollisuudessa vaikeuksia aiheuttavat muun muassa Euroopan keskeisiä vientimarkkinoita korvaamaan tulleiden alueiden ongelmat, kuten pitkittyneet kriisit Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä Kiinan hidastunut talouskasvu. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa, ettei rakentamisen vauhti niin kotimaassa kuin keskeisillä vientimarkkinoillakaan ota kasvaakseen. Kansainvälisessä sahatavarakaupassa Ruotsin ja Venäjän kilpailukykyä ovat lisänneet heikentyneet kruunu ja rupla. Sahatavaran ja sitä myöten myös havutukin markkinakehitys näyttää muutaman seuraavan kuukauden osalta edelleen erityisen ongelmalliselta. Tuotantoa on ollut kysyntään nähden runsaasti ja sahatavaran varastot ovat säilyneet isoina. Edellä mainitut tekijät ovat painaneet ja tulevina kuukausina yhä painavat sahatavaran hintoja, Järvinen toteaa. Sahatavaramarkkinoiden heikkouden myötä sahat ovat osaltaan odotetustikin ilmoittaneet tuotannon rajoituksista, jotka kohdistuvat sekä mänty- että kuusisahoille. Luonnonvarakeskuksen lokakuun alussa julkaisemassa metsäsektorin suhdannekatsauksessa ennustetaan hyviä uutisia ensi vuodelle; sahatavaran ja vanerin tuotanto- ja vientimäärien ennakoidaan kasvavan, kun euroalueen talous elpyy ja rakentaminen lisääntyy. Myös sellun ja kartongin tuotantokapasiteettia on kasvatettu, mikä realisoituu markkinoilla ensi vuoden aikana. Ensi vuonna markkinahakkuiden uskotaan kasvavan 4 miljoonaa kuutiometriä metsäteollisuuden kasvavan tuotannon vuoksi. Kuitupuun kantohintoja arvioidaan hieman laskevan. Yksityismetsien puun myyntitulot pysyvät noin 1,6 miljardissa eurossa sekä tänä että ensi vuonna. Metsätaloudessa työllisyys paranee ja hehtaarikohtainen liiketulos pysyy noin 100 eurossa tänä ja ensi vuonna. paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Tilakauppa onon käynyt hyvin. Tilakauppa käynyt hyvin. Tilakauppa on aikaa käynyttehdä hyvin. Syksy on hyvää Syksy on hyvää aikaa tehdä Syksy on hyvää aikaa tehdä kauppaa, joten ota yhteyttä. kauppaa, joten ota yhteyttä. kauppaa, joten ota yhteyttä. Nyt myynnissä: Nyt myynnissä: Tilakauppa on käynyt hyvin. Nyt myynnissä: Heinämaalla 7,27 ha, Tilakauppa on käynyt hyvin. Syksy onmetsätila hyvää aikaa tehdä Heinämaalla metsätila 7,27 ha, puusto 322 m3, 19 000 €/tarjous Heinämaalla metsätila 7,27 ha, Syksy aikaa tehdä puusto on 322 hyvää m3, 19 000 kauppaa, joten ota€/tarjous yhteyttä. puusto 322 m3, 19 000 €/tarjous kauppaa, jotenjaota yhteyttä. Esitteet karttoineen kaikki kohteet: Esitteet karttoineen ja kaikki kohteet: Nyt myynnissä: Esitteet karttoineen ja kaikki kohteet: Nyt myynnissä: Heinämaalla metsätila 7,27 ha,7,27 ha, Orimattilan Heinämaalla metsätila puusto €/tarjous puusto322 322m3, m³,19 19000 000 e/tarjous Heinämaalla metsätila 7,27 ha, www.metsatilat.fi www.metsatilat.fi www.metsatilat.fi puusto 322 m3, 19 000 €/tarjous Esitteet karttoineen ja kaikki kohteet: Esitteet karttoineen ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi www.metsatilat.fi Metsähakkeen käytön lisääntyminen on hidastunut harmillisesti. Fossiilisten polttoaineiden alhaiset hinnat, matala päästöoikeuksien hintataso ja epävarmuudet EU:n tukipolitiikassa ovat hidastaneet investointipäätöksiä ja jarruttavat metsäenergian käytön kasvua. Kotimaisen energiapuumarkkinan pelastaisi erittäin kylmä ja pitkä talvi. Lähivuosien lisäninvestoinnit metsähaketta käyttäviin voimalaitoksiin lisännevät ainakin Hämeen ja Uudenmaan alueella metsähakkeen kysyntää. TILAVAHTI VALVOO - TILAVAHTI VALVOO rekisteröidy ja saat tiedon TILAVAHTI -mielenrekisteröidy jaVALVOO saat tiedon mielen- kiintoisista kohteista rekisteröidy ja saat sähköpostiisi! tiedon mielenkiintoisista kohteista sähköpostiisi! kiintoisista kohteista sähköpostiisi! TILAVAHTI VALVOO rekisteröidy ja saat tiedon TILAVAHTI VALVOO - mielenTILAVAHTI VALVOO – kiintoisista ja kohteista sähköpostiisi! rekisteröidy saat tiedon mielen- rekisteröidy ja saat tiedon kiintoisista kohteista sähköpostiisi! mielenkiintoisista kohteista sähköpostiisi! Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, gsm 040 771 9923, [email protected] Kansankatu 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, gsm 0408, 771 9923, [email protected] gsm 771 [email protected] Välityspalkkio 4,96 % (4%040 +alv 24 %)9923, kauppahinnasta, min 2500 € (sis. alv 24 %) Välityspalkkio 4,96 % (4% +alv 24 %) kauppahinnasta, min 2500 € (sis. alv 24 %) Välityspalkkio 4,96 % (4% +alv 24 %) kauppahinnasta, min 2500 € (sis. alv 24 %) Metsän ammattilainen välittää Metsän ammattilainen välittää Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, Metsän ammattilainen välittää gsm 040 9923, [email protected] Kansankatu 8, 771 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, Nykyisessä puumarkkinatilanteessa korostuu tukin tarkka talteenotto, jossa on erittäin isoja eroja yritysten välillä. Kilpailua käydään erityisesti harvennuskohteilla, joilla taitavalla katkonnalla on mahdollista saada sopivan hintaista tukkia sahateollisuuden tarpeisiin. Harvennuskohteilla 040 [email protected] Välityspalkkio gsm 4,96 % (4%771 +alv 9923, 24 %) kauppahinnasta, min 2500 € (sis. alv 24 %) Välityspalkkio 4,96 % (4% +alv 24 %) kauppahinnasta, min 2500 € (sis. alv 24 %) Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, Metsän ammattilainen välittää gsm 040 771 9923, [email protected] Metsän ammattilainen välittää Välityspalkkio 4,96 % (4% + alv 24 %) kauppahinnasta, min 2500 e (sis. alv 24 %) Asta Sarkki Kenttäpäällikkö Häme ja Uusimaa, MTK metsälinja Metsän ammattilainen välittää Kantohinnat Häme-Uusimaan alueella syyskuussa 2015 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Uudistushakkuu 57,4 56,7 44,9 19,7 20,2 17,4 Harvennushakkuu 49,5 49,4 37,9 15,5 15,7 14,9 13,6 12,7 13,3 Ensiharvennus Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta UusiMetsä 16 Jäsenetuna tarjottava Metsäselain-mobiilimetsäsuunnitelma saanut hyvän suosion Olli Paloheimo Mäntsälästä voitti Metsäselain-puhelimen Kevään jäsenlehdessä olleen metsäsuunnitelman tilauskampanjan arvonnassa olleen Motorola Moto E LTE Android – puhelimen voitti Olli Paloheimo. Hänen tilaamansa metsäsuunnitelma valmistuu vielä tämän syksyn aikana, joten hän pääsee pian käyttämään metsäsuunnitelmaansa maastossa voittamansa puhelimen välityksellä. Metsänhoitoyhdistys Uusimaa tarjoaa jäsenille ilmai- sena jäsenetuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Metsäsuunnitelma ja kartat ovat käytettävissä myös netin kautta omalla tietokoneella. Jäsenetu tarjotaan uusien metsäsuunnitelmien tilaajille tai vuonna 2013 ja sen jälkeen tehdyille metsäsuunnitelmille. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman. Vanhoja metsäsuunnitelmia ei kannata siirtää palveluun. Metsäsuunnitelma aina mukana Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla ”metsäselain”, tai skannaamalla jutun alareunassa näkyvän QR-koodin yhteensopivalla sovelluksella. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Selaillaksesi sovelluksessa omaa metsäsuunnitelmaasi, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Metsäselain yhteyshenkilönä toimii metsäneuvoja Pasi Nyman puh. 040 134 6776. Onnittelut! Olli Paloheimo Mäntsälästä voitti metsäsuunnitelman tilauskampanjan arvonnassa olleen Motorola Moto E LTE Android –puhelimen. Puhelimen hänelle luovutti metsäsuunnittelija Jarmo Sulopuisto. Hyötyjä vapaa-aikaan Metsäselainta voi hyödyntää vapaa-ajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Tiekysymyksiä Mikä on käypä korvaus kun puutavaraa kaukokuljetetaan ja varastoidaan kertaluontoisesti yksityistiellä, johon maanomistajalla ei ole tieoikeutta? Käyttömaksun on oltava kohtuullinen ja oikeassa suhteessa tieosakkaiden vastaavanlaisista kuljetuksista maksamiin tiemaksuihin. Maksua voidaan nostaa, mikäli kuljetuksesta on syytä olettaa aiheutuvan erityistä kunnossapitokustannusten lisääntymistä. Puutavaran kuljetuksista määrättävät tiemaksut ovat tiekunnissa suuruusluokkaa 0,10– 0,30 €/m³/km. Valitettavan usein käyttömaksu määrätään normaaliin verrattuna moninkertaiseksi. Tällainen menettely on itse asiassa yksityistielain vastaista. maanmittaustoimitusta, maanmittaustoimistosta. Miten perustetaan tiekunta? Tiekunnan perustamisoikeutta voi hakea kunnan tielautakunnalta tai jos samalla tarvitaan Tiekunnalla on toistakymmentä osakasta. Tieosakaskunta ei pidä vuosittaisia tiekokouksia, eikä kerää tiemaksua. Metsä- Metsänomistajan leimikko myytiin kesäleimikkona. Kesän sateisuuden vuoksi tie petti alta. Onko hakkuun toteuttanut puutavarayhtiö velvollinen ennallistamaan tien omalla kustannuksellaan? Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttajalla on velvollisuus korjata aiheuttamansa vahinko. Tässä tapauksessa yhtiö on lähtökohtaisesti velvollinen ennallistamaan tie sen käyttötarkoitusta vastaavaan kuntoon. Poikkeuksena, jos myyjä on erikseen vaatinut hakkuun alkua tiettynä ajankohtana, on myös myyjällä vastuu kunnostuksen kustannuksiin osallistumisesta. tien varrella asuva yksittäinen osakas ohjaa tien käyttöä oman näkemyksensä mukaisesti. Muut tieosakkaat eivät ole yhteisesti sopien päättäneet tällaisesta roolista. Kyseinen osakas on estänyt useasti työkoneiden saapumisen metsätielle ja keskeyttänyt käynnissä olevia töitä. Onko hänellä oikeus toimia näin? Yksityistiellä tienpitäjänä toimii tiekunta, ei yksittäinen tieosakas. Tienpidon tason määrittelee tieosakkaiden liikennetarve. Tiekunnan toimielin, hoitokunta tai toimitsijamies, vastaa siitä, että tietä hoidetaan kokouksen päätösten mukaisella tavalla. Mikäli liikennettä rajoittava tieosakas ei ole hoitokunnan jäsen tai toimitsijamies eikä hän näin ollen vastaa tienpidosta tiekunnan päätöksen mukaisesti, ei hänellä ole oikeutta rajoittaa tien käyttöä.. Metsätilallisen tieoikeus kulkee naapurin maatilan pihatietä ulkorakennusten välistä palstalleen. Maatilalle tuleva tie ylittää kokooma-ojan, jossa silta. Maatila-kiinteistön omistaja ei anna metsätilallisen käyttää tieoikeuttaan, vedoten sillan olevan liian heikko kestämään metsäkoneita tai puutavara-autoa. Metsätilallisella on akuutti tarve päästä toteuttamaan hakkuutöitä metsäänsä. Maatilallinen voisi antaa luvan kulkea tilansa läpi toista kautta, mutta ainoastaan maksua vastaan ja kertaluontoisesti. Mikä neuvoksi metsätilalliselle? Ensimmäisessä vaiheessa tulisi selvittää sillan todellinen kantavuus, mikäli siitä ei ole varmaa tietoa Asiantuntija-apua voi pyytää esimerkiksi paikallisen ELY-keskuksen silta-asiatuntijalta. Jos silta todetaan kantavuudeltaan riittäväksi, ei kulkemisen rajoittamiseen ole perusteita. Jos taas sillan kantavuus ei todella riitä metsätalouden vaatimiin kuljetuksiin, on painorajoituksen asettaminen tai liikenteen rajoittaminen muulla tavalla perusteltua. Tässä tapauksessa kulkeminen toista kautta tai tieoikeuden siirtäminen maanmittaustoimituksella kokonaan toiseen paikkaan ja pois pihapiiristä saattaisi olla järkevä vaihtoehto. Jos osapuolet eivät pääse sopuun esimerkiksi sillan kuntoarvion kustannusten jaosta, yksityistielain mukaan pyydetään kunnan tielautakuntaa ratkaisemaa erimielisyys ja antamaan lupa puiden kuljetukseen. Tieoikeus kulkee toisen osapuolen maiden läpi. Onko tierasitteen nauttijalla velvollisuus ilmoittaa rasitetulle osapuolelle mahdollisesta metsällisestä toiminnastaan? Ei ole. Hyvä tapa on kuitenkin ilmoittaa, mikäli tieoikeus kulkee rasitetun pihapiirin läpi. Tieoikeus on tilakohtainen pysyvä etu Toisen maalla kulku perustuu jokamiehen oikeuteen, sopimukseen tai lain nojalla syntyneeseen kulkuoikeuteen. Jokamiehen oikeuden perusteella voi maastossa kulkea jalan toisen maalla. Myös yksityisillä teillä saa ajaa satunnaisesti. Jokamiehen oikeus tarkoittaa vain satunnaista kulkemista, ei päivittäistä eikä viikoittaistakaan. Kulkemisesta ei myöskään saa aiheutua häiriötä. Tieoikeudella tarkoitetaan pysyvää oikeutta tehdä toisen kiinteistön alueelle tie ja samalla tietenkin myös oikeutta käyttää ja kunnossapitää sitä. Edellytyksenä yksityistielain mukaisen kulkuoikeuden saamiseksi toisen maalle on, että kulkuoikeus on kiinteistölle tarpeellinen eikä aiheuta huomattavaa haittaa rasitetulle naapurikiinteistölle. Eli vastoin yleistä käsitystä tieoikeus saa naapuria vähän haitatakin, mikäli haitta ei ole huomattava. Tieoikeus myönnetään kiinteistölle, ei kiinteistön omistajalle. Omistuksen vaihtuessa tieoikeus seuraa kiinteistön mukana. Tieoikeudet selvillä? Läheskään kaikki maastossa tai kartalla olevat tiet eivät automaattisesti ole yksityistielain tarkoittamia yksityisteitä. Se, että kiinteistölle johtaa tie, ei aina ole sama asia kuin, että kiinteis- töllä on kyseiseen tiehen tieoikeus. Kiinteistölle saattaa olla määritelty tieoikeus aivan toista kautta, mutta tietä ei ole koskaan rakennettu. Pääosa näistä vanhoista tieoikeuksista on lisäksi peräisin hevospeliajalta, siis yleensä hyvin kapeita. Vastuu tienpidon kustannuksista Tieosakkaat ovat velvollisia osallistumaan tien kunnossapitoon, jokainen sen hyödyn mukaan, mitä tie kullekin tuottaa. Tieosakkaan vuotuinen tienkäyttö arvioidaan hänen liikenteen kokonaispainon ja käytetyn matkan perusteella. Tämän perusteella osakkaalle määrätään tieyksiköt, joiden mukaan määrätään vuotuinen tienhoitomaksu. Tiekunta voi myöntää tieoikeuden kiinteistölle ja ottaa uuden tieosakkaan ilman hakemustakin. Edellytyksenä on tien tarvitseminen eli käytännössä käyttäminen. Pelkkä laissa mainittu mahdollisuus ei kuitenkaan aina riitä, mikäli kiinteistön kulku tapahtuu todistetusti muuta kautta. Tieosakkaiden lisäksi käytännössä jokainen, joka yksityistietä käyttää, on maksuvelvollinen eli velvollinen osallistumaan tienpidon kustannuksiin maksamalla käyttömaksua. Käyttömaksuja määrätään ennen kaikkea säännöllisistä tai satunnaisista tavarankuljetuksista. kannattaa aina sopia. Säästyy aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Isotkin asiat luonnistuvat, jos sopua riittää. Toisaalta riita mutkistaa pieniäkin tiekysymyksiä. Tieasioita koskevissa epäselvyyksissä kannattaa kääntyä maanmittaustoimiston puoleen. Mikäli kiinteistörekisteriin tehty merkintä on vain 20–30 vuotta vanha tai tieoikeus on asiakirjoista selkeästi todennettavissa, vastaus saadaan helposti. Tieoikeuden selvittäminen voi olla mutkikkaampaakin. Silloin tarvitaan tietoimitus, jossa vanhat oikeudet tulkitaan ja kulkuoikeudet järjestellään ajan tasalle. Yhteispelillä homma sujuu Tieasiantuntija Lauri Laaksonen Mhy Kanta-Häme Tiehen liittyvistä asioista UusiMetsä 17 Metsäsertifiointikriteerit uudistuvat Suomen PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut kriteerit on hyväksytty kansainvälisessä arvioinnissa jo neljännen kerran ja niitä aletaan noudattaa tammikuusta 2016 alkaen. Kuten aina standardin vaihtuessa uuteen, on mukana olevien tahojen, sekä toimijoiden että metsänomistajien ilmoittauduttava mukaan sertifiointiin. Metsänhoitoyhdistyksen kautta jäseninä olevien metsänomistajien ei tarvitse ilmoittautua mukaan erikseen, vaan yhdistys hoitaa ilmoittautumisen keskitetysti. Uutta standardia hallinnoi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen sahojen vuoden 2015 alussa perustama Kestävän metsätalouden yhdistys. Vastuullinen metsätalous sertifioinnin selkärankana Metsäsertifioinnin tarkoituksena on varmistaa metsien kestävä ja vastuullinen käyttö ja hoito. Uudistetuissa kriteereissä tämä näkyy muun muassa säästöpuiden lisääntyvänä määränä, vesistöjen entistä parempana huomioon ottamisena maanmuokkauksessa, monipuolisessa metsänhoidossa sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamisvaatimuksena. PEFC-sertifioinnissa otetaan laajasti kantaa myös työnantajan ja työntekijöiden väliseen toimintaan. Metsät halutaan jatkossakin pitää elinvoimaisena ja mahdollisimman laajasti hyötyä eri käyttäjille tuovana ympäristönä. Kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa erilaiset kestävyyskriteerit ja niiden todentaminen ovat edellytys puuraaka-aineen ja puutuotteiden kysynnälle. Uusi rekisteri jäsenyyden tarkistamista varten Jatkossa metsänomistaja päättää itse, ilmoittaako sertifiointiin koko metsäomaisuutensa vai vain osan kiinteistöstä. Kestävän metsätalouden yhdistys kokoaa mukaan sertifiointiin ilmoitetuista kiinteistöstä yhteisen rekisterin, josta voi kiinteistötunnuksen perusteella tarkistaa tilan kuulumisen sertifiointiin esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Metsänomistaja pystyy jatkossa tulostamaan itse todistuksen mukanaolosta saman rekisterin kautta. Rekisteri otetaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Mhy Uusimaan tämän vuotinen tarkastus kohdistui Jokelan toimiston alueelle. Tarkastuksessa käytiin läpi kriteerien toteutuminen sekä toimisto-tasolla että käytännön maastokohteilla. Maastotarkastus kohdistui metsänviljely- , hakkuu-, energiapuu- ja maisemahakkuukohteelle. Tarkastus sujui hyvin eli toiminta oli kriteerien mukaista. HämeUusimaan alueen jokavuotinen sertifioinnin tarkastus on vielä kesken, mutta maastokohteet on jo käyty läpi. Lisätietoja sertifioinnista Kestävän metsätalouden yhdistyksestä: www.kestävämetsä. fi, uudet kriteerit kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: www.pefc.fi. Tapio Silva Oy on laatinut uusien kriteerien itseopiskelua varten Sertiseriffi PEFC-nimellä löytyvän koulutuspaketin. Paketti on maksullinen, mutta sen demoversioon voi tutustua ilmaiseksi. Asta Sarkki Kenttäpäällikkö Häme ja Uusimaa, MTK metsälinja Tarkastaja Risto Ranta Inspecta Sertifiointi Oy:stä tarkastaa Nurmijärvellä keväällä toteutettua metsänviljelyaluetta. Kesä oli kasvattanut alueelle melkoisen kastikkaheinän. Metsänomistajillakin on viime kesän jäljiltä vastaavia heinäämistarpeita. Pienet puuntaimet kannattaa etsiä ennen talventuloa. Uudenmaan maakuntakaava loppumetreillä – yksityismaille luonnosteltu yli sata luo-aluetta Uudenmaan liitto laatii parhaillaan 4. vaihemaakuntakaavaa, jonka teemoissa painottuvat vahvasti erilaiset luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvät alueet. Kaavan luonnos oli nähtävillä kuluvan vuoden alussa ja kaavaehdotus pyritään saamaan kommenteille ensi vuoden alkupuolella. Maakuntatasolla kaava harvoin vaikuttaa suoraan metsänomistajien maiden käyttöön, poikkeuksina ovat erilaiset suojelualueet. Maankäytön suun- nittelun yksityiskohdista päätetään useimmiten yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, kuten yleiskaavoissa, asemakaavoissa ja ranta-asemakaavoissa. Maanomistajien yhteydenotto ja palaute poiki maastotarkastuksia Nyt valmisteilla olevan kaavan erikoisuus on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt, jotka kaavakarttaan on merkitty luo-merkinnällä. Luomerkittyjä alueita on kaavassa hieman yli 130 ja merkinnän minimikoko on pinta-alal- taan 5 hehtaaria; puhutaan siis jo merkittävistä määristä suurimmaksi osaksi yksityismailla olevista maa-alueista. Luo-alueet on tunnistettu Helsingin yliopistossa kehitetyn Zonation-ohjelman ja siihen liittyvän analyysin avulla. Ongelmalliseksi maanomistajan näkökulmasta asian tekee se, että maastossa näistä kaavaan merkityistä alueista tarkistettiin 5 kappaletta, suurin osa näistä maanomistajan oman yhteydenoton perusteella. Maastossa ainakin yksi kohde todettiin tavalliseksi talousmetsäksi. Periaatteellinen kysymys onkin, antaako tietokoneanalyysi riittävän pohjan kaavamerkintää varten. Edunvalvontaa yhteistyössä Metsäkeskus, MTK ja SLC ovatkin kuluvan vuoden aikana selvittäneet, mikä merkitys luo-alueilla todellisuudessa on. Käytännöstä tiedetään, että mikä tahansa arvokkaaseen luontokohteeseen viittaava kaavamerkintä todellisuudessa rajoittaa alueen käyttöä metsätaloudessa, vaikka itse merkinnällä ei siihen suoraan ole pyrittykään. Maakuntaliitossa onkin nyt ratkaistava, jätetäänkö kaavakartalle tarkoitukseltaan epäselvä luo-merkintä, vai olisiko se syytä poistaa kartalta kokonaan ja siirtää kaavan liitteisiin. MTK:n kanta on selvä; kaavoituksella tehtävää korvauksetonta piilosuojelua tai päällekkäissääntelyä ei pidä hyväksyä. Asta Sarkki Kenttäpäällikkö Häme ja Uusimaa, MTK metsälinja UusiMetsä 18 Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkoi 26. syyskuuta Hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kasvoi Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Uudellamaalla on noin 4200 eläintä. Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle metsästyskaudelle 2015 - 2016 hirven pyyntilupia 1966,5 kpl ja 4553 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 94. Hirven pyyntilupien määrä kasvoi noin 11 % ja valkohäntäpeuralupien määrä noin 16 %.Kuusipeura lupia myönnettiin 2 % viimevuotista vähemmän. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Hirvien aiheuttamat vahingot Uudenmaan maanteillä ja met- sissä ovat vähentyneet merkittävästi. Viime vuonna arvioitujen metsävahinkojen määrä oli alle 4000 euroa, joka on ennätyksellisen alhainen. Hirvikolarien määrä oli 168, joka on noin kolmannes huippuvuosien tasosta. Silti joka viides hirvieläimen kaato Uudenmaan alueella tapahtuu liikenneonnettomuuden aiheuttamana. Varsinkin valkohäntäpeuran aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntyneet Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen toimialueelle on myönnetty metsästyskaudelle 2015 – 2016 hirven pyyntilupia 1045 kappaletta ja valkohäntäpeuran pyyntilupia 3846. Hirvilupamäärä lisääntyi viime vuodesta noin 24 %, valkohäntäpeuraluvat puolestaan noin 19 %. Suomen hirvikannan koko on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 83 000 hirveä. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 4 prosenttia. Lähde: Suomen riistakeskus Susikanta vakiintuu uudellemaalle Länsi-Uudenmaan alueella liikkuu usean suden lauma. Susi liikkuu aktiivisesti laajalla alueella. Reviirin koko voi olla jopa 100 000 hehtaaria. Tämän vuoksi samoista yksilöistä voi tulla havaintoja vuorokauden sisällä kymmenien kilometrien etäisyyksillä toisistaan.. Itäisen Uudenmaan alueella on tehty susihavaintoja läpimatkalla olevista yksilöistä joka vuosi. Tämän syksyn aikana on havaittu useamman yksilön ryhmä. Nähtäväksi jää, asettuuko se pysyvästi alueelle. Sorkkaeläimet ovat susien ylivoimaisesti tärkein ravintovara. Häme -Uudenmaan metsien hirvituhot ovat keskimäärin vähentyneet Tässä hirvi on harmillisesti kutitellut sarviaan tukkipuuksi varttuneeseen kuuseen. Paikallisesti kiusallinen asia. RIISTAONNETTOMUUDEN SATTUESSA SOITA 112 Liito-oravan rajauspäätöksestä ollaan luopumassa. Mikä muuttuu käytännössä? Ympäristöministeriö suunnittelee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauksista (Lsl 72a §) luopumista resurssien vähyyden vuoksi. Lajin suojelu jää silti voimaan luonnonsuojelulain mukaisesti: lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskielto on voimassa, vaikkei ELY olisi kohdetta rajannutkaan. Käytännön metsätalouteen rajauspäätöksellä ei siten ole juurikaan vaikutusta. Vastuu lajin säilymisestä ei kuitenkaan saa langeta maanomistajan syliin. Ministeriöiden ohje liitooravametsien käsittelyyn Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat 2004 yhteisen ohjeen liito-oravan huomioimisesta metsien käsittelyssä. Ohjeen runkona on lajisuojelua ohjaava luonnonsuojelulaki, joka kieltää lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen. Ohjeen mukaisesti tämä tarkoittaa puuston säästämistä 10-15 metrin säteellä pesäpuusta. Lisäksi tulee huomioida kulkuyhteys ympäröivään metsään, eli minimissään hyppypuut parinkymmenen metrin välein. Säästettävien puiden myrskynkestävyys tulee myös huomioida leimikon suunnittelussa. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Ohjeen mukaisia rajauksia on kuitenkin kritisoitu, ja osa tutkijoista ja luontojärjestöistä kokee kannan koon laskevan. Laskeva kannankehitys onkin liito-oravan suojelun syynä, ei yksilömäärä. Tarkka tieto kannasta saadaan vasta mahdollisesti tämän vuoden lopulla, kun Luonnontieteellisen keskusmuseon kannanselvitys valmistuu. Siihen asti eletään vuoden 2006 arvion varassa, joka on 143 000 naarasta. Kritiikin vuoksi ministeriöiden ohje on kuitenkin päivitetty. Uusitussa ohjeessa ei ole metrimääräisiä rajoja, vaan hakkuita ei tulisi kohdistaa ”pienialaisille, useimmiten 0,1–0,3 -hehtaarin laajuisille alueille.” SuurimmilSirkka Savukari laan tämä tarkoittaisi rajausten laajenemista kymmenkertaisiksi. Toinen hankala muutos koskettaa ELYn rajauspäätöstä, mikäli se kuitenkin jäisi voimaan. Uudessa ohjeessa alkuperäinen 30 vuorokauden aikaraja päätökselle on kokonaan poistettu. Näistä syistä MTK ei ole kannattanut uuden ohjeen voimaantuloa, vaan metsien käsittelyä tulisi jatkaa vanhan ohjeen mukaisesti. Siihen asti eletään vanhan ohjeen mukaisesti, kunnes ministeriöt ovat päättäneet uuden ohjeen kohtalosta. Luonnonsuojeluliitolla omat suositukset Nämä eivät ole liito-oravia, vaan ihan tavallisia oravia, vaikka mitä ilmeisemmin kuvittelevat olevansa lintuja. Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi ministeriön suunnitelmien jälkeen omat metsänkäsittelysuosituksensa liito-oravan huomioimiseksi. Liiton ajatuk- sena on, että koko reviiri (0,510 ha) suojellaan pysyvästi ja sen lisäksi 150 metrin säteellä reviiristä pidättäydytään päätehakkuista. Suositukset ovat siis liiton mielipide liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suojelun taustalla on lopulta EU:n luontodirektiivi, jonka liitteen IV a:n mukainen tiukan suojelun laji liito-orava on. Keväällä tehdyssä lintu- ja luontodirektiivien toimivuustarkastelussa MTK kannatti lajin poistamista listalta. Liito-orava vie lähes kaikki lajisuojelun resurssit ja kannan kehityksestä on ristiriitaista tietoa. Direktiivien päivitystyö etenee kuulemisen jälkeen nyt syksyllä. Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja UusiMetsä 19 Tapahtumakalenteri Metsänhoitoyhdistys Uusimaa Raivaussahojen koeajopäivä Torstaina 29.10. klo 10-16 Paikka: Hyvinkään Agrimarketin pihapiiri. Käyntiosoite: Peltokuumolantie 4 ( ABC Hyvinkään –aseman vieressä) Esittelyssä ja koeajettavana Jonsered tuotteet. Paikalla metsänhoitoyhdistyksen edustaja. Tervetuloa Pääkaupunkiseudun tapahtumat Ilmoittautuminen ja tapahtumien lisätiedot www.mhy.fi/palvelutoimisto Mitä sinä jätät lapsillesi? Aika: 17.11. klo 17:30-19:30 Paikka: Revontulenkuja 1, Espoo, LähiTapiolan pääkonttori Metsälakimies Tuomo Pesälä kertoo onnistuneen sukupolvenvaihdoksen avainasiat ja vaihtoehdot. Mukana myös sijoituspäällikkö Petri Kukkanen LähiTapiolasta. Hän tulee puhumaan vakuutussijoittamisesta, perintö- ja verosuunnittelussa sekä metsärahastosta. Kahvitarjoilu klo 17:00 alkaen. Ilmoittautuminen viimeistään pe 13.11.2015. Minna Kauppi Aika: 11.12. klo 15:00-17:30 Paikka: Simonkatu 6, Maalaistentalo, Helsinki Tervetuloa piipahtamaan Simonkadulle nauttimaan glögistä ja piparista sekä tapaamaan meitä ja muita metsänomistajia. Lisäksi pienet joulumyyjäiset ja arvonta. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Muita pääkäupunkiseudun metsäisiä tapahtumia 22.9. alkaen Metsäkeskuksen peruskurssi ja jatkokurssi metsänomistajille. Lisätietoa Lars Ekman 0500-508140, [email protected] tai www.metsakeskus.fi Eihän se nyt niin mene! Metsänomistajan pitää Metsänomistajan pit vahtia metsäänsä. metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. vahtia Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin metsäänsä. 6.-8.11. Metsämessut osana Meidän viikonloppu- tapahtumaa Helsingin messukeskuksessa. Olemme myös paikalla Metsänomistajat osastolla 6D81. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat Tervetuloa Kaikkien metsänhoitoyhdistysten tapahtumat www.mhy.fi/tapahtumat KUVA: MArKUs lAUKKAnen Glögiä ja piparia Simonkadulla Eihän se nyt niinhuolehdimme mene! metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Eihän se nyt niin mene! Metsänomistajien metsätaitokilpailut Kaikille metsänomistajille avoimet metsätaitokilpailut pidettiin perjantaina 9.10. Mäntsälässä Hirvihaaran ampumaradan maastossa. Kirpeässä syyssäässä pidettyyn kilpailuun osallistui kaikkiaan 57 kilpailijaa. Tehtävärata on rakennettu monipuoliseen ja haastavaan Metsänhoitoyhdistyksen avulla Kysyhoidat lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä kaukana. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat omaltatai metsänhoitoyhdistykseltäsi. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niinlöydät osoitteestametsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana Yhteystiedot huolehdimme metsästäsi, toteutamme Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan teke Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta Nuoret 2. Veikko Viitala, Paavo KampLorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimukse Sed vitae condimentum est. Maecenas at171 purus mi. 1. Topi Maanela, pi ja Aleksi Järnstedt, p. Proin Yhteystiedot löydät osoitteesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. mhy Uusimaa, 125 p. Suspendisse posuere mattis nunclöydät ultrices osoitteesta ornare. In laoreet www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Yhteystiedot bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. 2. Ville Salonen, Ota suunnaksi Metsänomistajat! metsämaastoon. Tulosten perusteella kilpailu osoittautui tasaväkiseksi. Tulokset miehet, sarjassa 42 kilpailijaa 1. Pentti Oinas, mhy Kaakko, 178 pistettä 2. Kalervo Arminen, mhy Uusimaa, 174 p. 3. Veikko Jaakonsaari, mhy Kanta-Häme, 170 p. 4. R aimo Laitinen, mhy Mänty-Saimaa, 168 p. 5. Touko Tuomola, mhy Auranmaa, 167 p. Naiset, sarjassa 7 kilpailijaa 1. Sirkka Jaakonsaari, mhy Kanta-Häme, 169 p. 2. Sanna Jaakonsaari, mhy Kanta-Häme, 159 p. 3. Hanna-Leena Wejberg, mhy Uusimaa, 151 p. Metsänomistajat mhy Uusimaa, 98 p. ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Tulokset nähtävillä mhy Uusi- metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Metsänomistajat maan kotisivuilla: löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. www.mhy.fi/uusimaa Metsänomistaja Puulaakisarja, kolmen hengen joukkueet 1. HMetsänhoitoyhdistykset, umut ja Pimu; MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Myyrä, Vapaniemi, Laitamaa, 174 p. Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. UUSIMAA KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi Avoimet metsänomistajien metsätaitokilpailut pidettiin Mäntsälän Hirvijhaaran ampumaradalla. Kilpailuun osallistui 57 kilpailijaa. UusiMetsä 20 SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . . M A A T I L A N K A I K K IP A N K K I J AV A K UUT USP A L V E L UT Y H D E SSÄ o p . fi/ m a a ta l o u s Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Tutkitusti enemmän kasvuvoimaa ja jopa tuplasti tuottoa Jalostetut taimet on varmin ja kustannustehokkain ratkaisu puuston laadun parantamiseen ja metsän arvokasvun nopeuttamiseen. *Esimerkki perustuu Skogsforskin 17,9%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Ålbrunnan siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi! Se on geeneissä. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa www.skogsplantor.fi Puh. 0500 569566 [email protected] Jalostettu taimi Metsikkötaimi 100% 223% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.
© Copyright 2026