Etelä-Karjalan suunnitelma ikääntyneen väestön
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 9.1.2015 2 (29) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN NYKYTILA 5 3 VISIONA IKÄYSTÄVÄLLINEN ETELÄ-KARJALA 2020 – TOIMINTAKYKYISENÄ KOTONA 9 4 IKÄYSTÄVÄLLISEN ETELÄ-KARJALAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 13 4.1 OSALLISUUS 13 4.2 MAHDOLLISIMMAN TERVEEN JA TOIMINTAKYKYISEN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMINEN 15 4.3 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ 19 4.4 ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUT JA PROSESSIT 22 5 ARVIOINTI JA SEURANTA VUOSILLE 2015–2020 27 LÄHTEET 29 LIITTEET 29 3 (29) 1 Johdanto 1.7.2013 astui voimaan laki ”Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (HE 160/2012)” (Vanhuspalvelulaki). Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Laki korostaa ikääntyneiden asemaa ja roolia heitä koskevien asioiden suunnittelussa ja heidän tarvitsemien palvelujen kehittämisessä kunnassa. Vanhuspalvelulain 5§:n mukaan kunnan tulee laatia suunnitelma toimenpiteistään, jotka koskevat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavia asioita: - arviointi ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta tavoitteiden määrittely ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi toimenpiteiden määrittely eli miten kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta voimavarojen arviointi, joita tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen vastuiden määrittely, mikä taho toteuttaa mitäkin määrittely, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri toimialojen, julkisten tahojen, yritysten sekä järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kuntien on kuultava ikääntyneitä jo toimintojen ja palvelujen suunnitteluvaiheessa. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kaikissa kunnissa toimii vanhusneuvosto (voi toimia myös vammais- ja vanhusneuvosto tms. nimellä) ja kunnan on huolehdittava vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvostot ovat tärkeä toimintamuoto kuulla ikääntynyttä väestöä heitä koskevissa asioissa suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa. Suunnitelma osana maakunnan, Eksoten ja kuntien strategisia ja toimeenpanosuunnitelmia Kuntajohtajien neuvottelukunnassa sovittiin, että laaditaan yksi maakunnallinen suunnitelma, jota kunnat voivat täydentää muiden hallintokuntien osalta. Suunnitelma on tehty yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, EteläKarjalan alueen vanhusneuvostojen (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale sekä Taipalsaari) sekä osin kuntien muiden toimialojen edustajien kanssa. Työryhmä on kuullut eri asiantuntijoita valmistelun eri vaiheissa, mm. Eksoten vastuualuejohtajat ovat esitelleet vastuualueensa toimintaa. Ympäristöministeriöstä asuntoneuvos Raija Hynynen kävi 14.4.2014 esittelemässä asumisen kehittämisohjelmaa ohjelmaa (Ikä-Aske). Varsinainen ohjelmatyö käynnistyi 16.1.2014, kun kaikki Etelä-Karjalan vanhusneuvostot kutsuttiin koolle. Ohjelma on laadittu yhdessä vanhusneuvostojen edustajien kanssa. Työryhmään on kuulunut Eksoten edustajia. Työryhmät ovat kokoontuneet kuusi kertaa tammi-kesäkuussa 2014. Näiden tapaamisten aikana käsiteltiin ohjelman sisällöllisiä painotuksia. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on täsmennetty 6.6.2014 vanhusneuvostojen jäsenille etukäteen annetulla tehtävällä, jossa osallistujat valitsivat keskeisimmät 4 (29) tavoitteet ja avaintehtävät ikälain mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä vastuutahot ohjelman täytäntöönpanoon. Tehtävä suoritettiin ryhmätyönä; jotkut ryhmät olivat kokoontuneet myös alueellisesti. Suunnitelman laadinta on saadun palautteen perusteella aktivoinut vanhusneuvostojen toimintaa kunnissa sekä parantanut yhteistyötä kunnan hallintokuntien kanssa. Vanhusneuvostojen työtä on myös saatu esille kunnissa entistä paremmin ja suunnitelman laadinnalla on ollut vaikutusta ikäihmisten tarpeiden huomioimiseen valtuustojen toimintakäytännöissä. Ohjelmaa on esitelty asiakasraadille 5.10.2014. Ohjelman viitekehykseksi valittiin: - osallisuus mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen asuminen ja elinympäristö asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit. Suunnitelmassa on hyödynnetty vanhusneuvostojen ja muiden asiantuntijoiden lisäksi tilastotietoa, tutkimustietoa, laatusuositusta, kuntien strategioita, laadittuja toimenpideohjelmia ja hyvinvointikertomusta. Suunnitelmaa on esitelty myös asiakasraadille ja tulevaisuusjaostolle syksyn 2014 aikana. Vanhusneuvostot ovat voineet antaa kannanottoja ja lausuntonsa suunnitelmasta myös syksyn aikana ja nämä kommentit on huomioitu suunnitelmassa. Eksoten hallitus käsittelee suunnitelmaa alkuvuodesta 2015, minkä jälkeen suunnitelma lähetetään Etelä-Karjalan kuntien käyttöön. Kunnat voivat täydentää suunnitelmaa muiden hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden osalta osana kuntien strategiaa sekä talous- ja toimintasuunnitelmaa. 5 (29) 2 Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin nykytila Aktiivisena ja toimintakykyisenä kotona Suurin osa Etelä-Karjalan iäkkäästä väestä voi hyvin. Yli 63 -vuotiaita eteläkarjalaisia - asuu alueella noin 27 300 Yli 75 -vuotiaita eteläkarjalaisia - asuu alueella noin 11 000 kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa heistä asui yli 90 % Lähteet: Tilastokeskus 2013 ja Eksoten tilastot palvelurakenteeseen liittyen Kuva 1. Yli 63-vuotiaat Etelä-Karjalan alueella. Suomessa ikääntynyttä väestöä (vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa 63+ väestöä) on tällä hetkellä reilu miljoona. Heistä suurin osa, lähes miljoona henkilöä elää arkea itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttäviä on noin 140 000, säännöllisiä kotiin annettavia palveluita (säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaat) saa noin 90 000 henkilöä; muualla kuin yksityiskodissa hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden (tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa asuvat ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa olevat) saa reilut 50 000 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Karjalassa on ikääntynyttä väestöä (63+) noin 27300 (vuonna 2013), ja heistä suurin osa elää arkeaan itsenäisesti. Vuonna 2025 Etelä-Karjalassa elää yli 65-vuotiaita 52 % enemmän kuin vuonna 2003 ja 75-vuotiaita jopa 76 % enemmän. Samaan aikaan työikäisen väestön osuus vähenee lähes 20 %. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän kehittämistä. Ikäihmisten kohdalla lähes kaikki hyvinvointikertomuksen indikaattorit näyttävät positiiviseen suuntaat. Yksinäisyyden lisääntyminen ja julkisen liikenteen väheneminen erityisesti haja-asutusalueilla on kuitenkin ikääntyvillä huolenaiheena. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on 59.7 %, mikä on hiukan vähemmän kuin maassa keskimäärin (62 %). Etelä-Karjalan ikääntyneiden arvioita omasta hyvinvoinnista ja terveydestä (alueellinen terveys- ja hyvinvointi tutkimus/ATH-tutkimus 2013, http://www.terveytemme.fi/ath/2012/kaikki.html) seurataan ATH-tutkimuksella vuosittain. Tässä suunnitelmassa on koottu tietoja +75-vuotiaiden vastauksista vuodelta 2013. 6 (29) Elinolot ja koettu hyvinvointi Valtakunnallisessa ATH-kyselyssä Etelä-Karjalassa asuvista yli 75-vuotiaista arvioi elämänlaatunsa hyväksi 40 % (keskimäärin Suomessa 41 %) ja elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi 51 % sekä elämänsä onnelliseksi viimeisen neljän viikon aikana 53 %. Ihmissuhteisiinsa oli tyytyväisiä 84 %. Yksinäisiksi kokevia oli 8,8 % (keskimäärin Suomessa 13 %). Taloudellisia ongelmia oli vastaajista 26 %. He arvioivat että tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Ruuasta ja lääkkeistä oli rahanpuutteen vuoksi joutunut tinkimään 7,6 %. Asuinalueisiin oli tyytyväisiä 84 %, samoin niiden turvallisuuteen 93 %. Julkisen liikenteen puute haittasi lähes kolmasosaa (27 %). Aktiivisesti osallistuvia iäkkäistä ihmisistä oli neljännes (24 %) ja internetiä sähköiseen asiointiin käytti noin 18 %. Käyttäjien määrä oli noussut edellisestä kyselystä 6 %. TAULUKKO 1. Koettu hyvinvointi Etelä-Karjalassa yli 75 vuotiaiden osalta; ATH-tutkimus. Indikaattori, % Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimääräistä paremmaksi tuntevien osuus 4 viime viikon aikana Itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi kokeneiden osuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Ihmissuhteisiinsa tyytyväisten osuus Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus Eksote 2012 40,6 Suomi 2012 40,7 Etelä-Karjala 2013 40,1 Suomi 2013 41,6 51,9 51,5 51,1 52,7 46,1 48,8 53,1 47,5 12,6 13,2 8,8 13 84,3 84,8 84,2 84 12,4 16 17,6 19 Terveydentila, elintavat ja toimintakyky Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi arvioi kolme neljäsosaa vastaajista. Muistinsa huonoksi arvioi noin 12 %, ja alkoholin liikakäyttöä oli noin 4 %:lla vastaajista. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia oli neljänneksellä vastaajista. Vastaajista oli kaatunut kävellessään viimeisen 12 kk aikana 29 %. Mikä on noin 4 % vähemmän kuin keskimäärin Suomessa (33 %). Lihavien osuus (BMI yli 30) oli samaa kuin valtakunnassa keskimäärin eli 18 %. Niukasti kasviksia söi noin kolmannes vastanneista ja viikoittain marjoja käytti vain noin 1 % vastanneista. Vapaa-ajan liikunta harrastamattomia oli noin 40 %. Tulos on hyvin samanlainen kuin Suomessa keskimäärin. 7 (29) Palvelut Palvelua koskevat tiedot on koottu valtakunnallisesta Sotkanet-tilastoraportista, Eksoten omista tilastoista ja RAI- tiedonkeruusta. Säännöllisten palvelujen piirissä on noin 27 % yli 75-vuotiaista. Kotona asuminen entistä pidempään on lisääntynyt. Eksoten toimet kotihoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi alkavat tuottaa hyvää tulosta. Laitoshoidon paikkojen vähentäminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Hyvinvointiasemien perustaminen tukee osaltaan myös ikääntyneiden lähipalvelujen monipuolistumista erityisesti palveluohjauksen osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen nykytila ja tavoitteet Palvelurakenteen kehittämistä on linjannut vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoon liittyvä laatusuositus. Valtakunnallisesti tavoitteena on siirtää painopistettä kotona asumista tukevaksi ja vähentää laitoshoitoa. Myös Etelä-karjalassa pitkäaikaista laitoshoitoa on purettu ja kotona asumista tukevaa toimintaa sekä kuntoutusta vahvistettu. TAULUKKO 2. 75 vuotta täyttäneet omaishoidossa, säännöllisessä kotihoidossa, ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa, sekä kevyemmissä asumispalveluissa olevien osuus kaikista yli 75-vuotiaista eteläkarjalaisista (tilanne 30.6.2014). (Tässä taulukossa säännöllinen kotihoito ei sis. omaishoidon asiakkaita, kevyempi asuminen sis. tukipalveluin tuetun sekä palvelu- ja ryhmäasumisen mutta ei ohjattua senioriasumista). Lähde: Eksote Omaishoidossa, Säännöllisessä Ympärivrk Kevyempi Yhteensä % kotihoidossa, hoito, % asuminen, % % Lappeenranta Luumäki Lemi Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 4,3 4,7 5,4 2,6 3,2 5,4 6 8,1 4,7 Yhteensä 5–6 Tavoitetaso 11,7 14,3 11,4 12,6 13,1 17 12,7 10,7 12,4 asiakkaita, joilla yli 60 käyntiä/kk: 26 % 12–13 asiakkaita, joilla yli 60 käyntiä/kk: 50 % 8,6 7,3 5,4 9,3 4,7 5,2 2,4 4,6 7,4 1,1 2,3 2,2 2,7 4,4 3,3 5,8 4,5 2,1 25,7 28,6 24,4 27,2 25,4 30,9 26,9 27,9 26,6 2,5–6,5 2–5 25– 28(29) 8 (29) Valtakunnallisesti käytössä on vuoden 2013 tiedot (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005–2013), jotka poikkeavat nykytilasta jonkin verran. Vuonna 2013 Etelä-Karjalassa yli 75-vuotiaista kotona asui 92,6 %. Koko maassa vastaava luku oli 90,3 %. Kaikissa kunnissa kotona asuvien osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. Eniten heitä asuu kotona Parikkalassa (96 %), Rautjärvellä (94,8 %), Taipalsaarella (94,62 %) ja Ruokolahdella (94,6 %). Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on eniten Parikkalassa (21,6 %) Taipalsaarella (17,3 %) ja Savitaipaleella (17,2 %). Vähiten heitä on Imatralla (10,5 %) ja Lemillä (10,3 %). Kaikissa kunnissa on Eksoten aikana tapahtunut oleellisia muutoksia kotihoidon asiakkaissa, kun vanhoja laitoshoidon yksiköitä ja terveysasemien vuodeosastoja on lakkautettu ja tehostetun kotihoidon yksiköitä perustettu tilalle. Kuntoutuksen vahvistaminen on osaltaan lisännyt kotona asuvien määrää. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Lemillä, Parikkalassa ja Savitaipaleella. Päivätoimintaan osallistui vuonna 2013 yhteensä 460 asiakasta. Omaishoidon tuen saajia ja omaishoitajia oli Eksoten alueella noin 1100 vuonna 2013. ATH-tutkimuksen (2013) mukaan yli 75-vuotiaista toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan hoiti 17,7 % (Suomessa keskimäärin 16,7 %) ja kaikista ikäryhmistä 7 % (Suomessa keskimäärin 5 %). Terveyskeskuslääkärillä oli yli 75-vuotiaista käynyt viimeisen 12 kk aikana 56 % (Suomessa keskimäärin 50 %), yksityislääkärin palveluja oli käyttänyt 78,5 % (Suomessa keskimäärin 83 %) (ATH-tutkimus 2013). Tehostetun kotihoidon asiakkaita vuonna 2013 oli 643, sairaalasta kotiutettuja heistä oli Etelä-Karjalan keskussairaalasta 374, Armilasta 72, ensiavusta 13 sekä lääkärin vastaanotolta 140. Kotisaattohoitoja oli 20. Muistipoliklinikalla kävin noin 1300 asiakasta, joista diagnosoitiin noin 240 uutta muistisairasta. Tarkempia tilastotietoja löytyy tilastoliitteessä (liite 1). 9 (29) 3 Visiona Ikäystävällinen Etelä-Karjala 2020 – toimintakykyisenä kotona Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä kyse ei ole vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Lähivuosikymmenien demografiset haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, jonka taustalla vaikuttavat suurten ikäluokkien eläköityminen sekä syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäluokissa kasvaa voimakkaimmin, samalla lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee. Koska väestönkehitys on maan eri osissa erilaista, on kunnilla myös erilaiset lähtökohdat ja tarpeet suunnitella iäkkäiden kuntalaistensa asumiseen, osallisuuteen, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä palveluihin liittyviä ratkaisujaan. Ikäystävällisen Etelä-Karjalan rakentamiseksi tarvitaan meitä kaikkia. Meidän onkin varauduttava ja mukauduttava entistä paremmin iäkkäimmän väestön tarpeisiin. Tämä voi toteutua edistämällä ja turvaamalla mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä. Toisin sanoen on huolehdittava esteettömästä asuin- ja elinympäristöstä sekä toimivista asiointiin liittyvistä liikenneratkaisuista. Tarvitaan myös mielekästä tekemistä, elinikäistä oppimista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Parhaat tulokset saadaan varmistamalla kehittämisessä ja päätöksenteossa iäkkäiden äänen kuuluminen. 10 (29) Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011–2015 - asiakirjassa on määritelty maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli. Kaikkiin kuntiin on perustettu terveydenhuoltolain edellyttämä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä tai hyvinvointityöryhmä, sekä nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt. Myös Eksotessa on vastaava ryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori. Vuosiksi 2014–2015 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisiksi painopisteiksi on päätetty: - hyvinvoiva koululainen ravitsemus liikkuminen yksinäisyys. Vuosiksi 2012–2015 Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteiksi on päätetty: - terveyserojen kaventaminen kansalaisen osallistaminen terveyden edistämiseen varhainen havainnointi terveelliset elämäntavat toimintakyvyn edistäminen. Tarkemmat toimenpiteet kirjataan vuosittain sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee näkyä jokapäiväisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Ikäystävällinen Etelä-Karjala toimintakykyisenä kotona - visio linjaa suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi neljän seuraavan teeman kautta: - osallisuus mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen asuminen ja elinympäristö asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit. Näille teemoille on suunnitelmassa linjattu tavoitteet ja toimenpiteet vanhusneuvostojen sekä asiantuntijoiden yhteistyönä. Tavoitteena on, että suunnitelmasta viedään tavoitteet ja toimenpiteet osaksi kuntien ja Eksoten eri toimialojen talous- ja toimintasuunnitelmaa. 11 (29) Etelä-Karjalassa panostetaan osallisuuden lisäämiseen. Miten osallisuuden toteutumista seurataan? - Vanhusneuvosto: kyllä/ei Vanhusneuvostojen toimintaedellytykset on turvattu: kyllä/ei Vanhusneuvoston rooli mahdollistaa vaikuttamisen: kyllä/ei 65+ äänestysaktiivisuus eri vaaleissa Järjestöjen aktiivinen toiminta Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, hyvinvointikertomus Palvelujen vuosittainen arviointi Kuva 2. Osallisuuden toteutumisen seuranta Etelä-Karjalassa. 12 (29) 13 (29) 4 4.1 Ikäystävällisen Etelä-Karjalan toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Osallisuus Tavoitteet - Vanhusneuvostot tunnetaan ja ne toimivat asiantuntijoina omassa kunnassaan sekä alueellisesti. Maakunnan vanhusneuvostot toimivat yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedottamista monipuolistetaan ja lisätään. Ikääntyneet ovat osallisina palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ikääntynyt on aktiivisesti vaikuttamassa itseään koskevan palvelu- hoito ja kuntoutussuunnitelman laadinnassa. Toimenpiteet - - - - Vanhusneuvosto toimii ikääntyneen väestön edustajana ja aloitteiden tekijänä oman kuntansa päätöksenteossa. Etelä-Karjalan alueen vanhusneuvostot kokoontuvat yhdessä kaksi kertaa vuodessa. Ikääntyneet osallistuvat kehittäjäasiakkaina tai kehittäjätiimeinä palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Asiakasraadeissa jäseninä on myös iäkkäitä jäseniä. Vanhusneuvostot arvioivat oman kuntansa ikäystävällisyyttä vuosittain ja tekevät parannusehdotuksia huomioiden ikäihmisten tarpeet. Tiedottamista vahvistetaan palveluoppaiden ja teemallisten tapahtumien ja tietoiskujen avulla. Sähköisen asioinnin ohjausta tuetaan vertaisohjaajien avulla. Iäkkäät ihmiset osallistuvat, tarvittaessa omaisten kanssa, omien palvelujensa suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Palvelusuunnitelma annetaan asiakkaalle myös kirjallisena ja varmistetaan, että ikäihminen on ymmärtänyt suunnitelman sisällön. Palvelu- ja hoitotapahtumissa kohdataan iäkäs ihminen vuorovaikutteisesti. 14 (29) Osallisuus Etelä-Karjalassa tällä hetkellä - Viime kunnallisvaaleissa äänestäneitä oli yli 81 % yli 75+vuotiaista Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon yli 75vuotiailla 3,4 asteikolla 1-5 Noin 36 % yli 75-vuotiaista vastaajista piti tiedonsaantia oman kunnan palveluista riittämättömänä Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.terveytemme.fi (2013) - - Iäkkäät henkilöt ja heidän omaisensa osallistuvat tulevina vuosina vahvemmin kuin nyt palvelu- hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintaan. Vanhusneuvostot on perustettu alueen kaikkiin kuntiin. Vanhusneuvostojen toimintaa linjaavat käytännöt on luotu. Kuva 3. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus Etelä-Karjalassa. Ikääntyneet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja arviointiin Vanhuspalvelulain säädökset korostavat asiakkaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja valintojen tekemiseen, liittyen myös ikäihmiselle suunnattuihin palveluihin. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän toimintakulttuurin uudistamista ja myös asenteiden muutokseen johtavaa kehitystä. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy luontevasti toimimaan eri organisaatioiden palveluverkostoissa. Jotta nykyisen palvelujärjestelmän palvelut kehittyisivät asiakaslähtöisemmiksi, tarvitaan palveluiden käyttäjien tietoa ja näkemyksiä. Ikääntyneet tulee nähdä voimavarana tulevaisuuteen. Ikääntyneitä tulee ottaa mukaan jo suunniteltaessa jotain uutta palvelua tai muutettaessa jo olemassa olevaa toimintamallia. Esimerkiksi asiakasraateja tai ikääntyneitä edustavia tahoja tulisi hyödyntää ideointivaiheessa sekä uuden palvelun testaajina. Hyvinvoiva ikääntyvä väestö Etelä-Karjalassa - on aktiivinen toimija ja pitää huolta hyvinvoinnistaan tiedostaa vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan ja terveyden edistämisestä harrastaa ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan keskimääräinen vanhuuseläke vuonna 2013 oli 1497 €/kk Lähde: Eläketurvakeskus - Kuva 4. Ikääntyvä väestö voi hyvin Etelä-Karjalassa. 15 (29) Ikäihminen tarvitsee älyllisiä harjoituksia, osallistumista sosiaaliseen elämään ja yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskuntaan. Ikäihmiset voivat toimia kouluttajina, keikkatyöläisinä kouluissa ja hyvinvointipalveluissa, sovittelijoina, vertaisohjaajina ja esimerkiksi kouluvaareina. Erityinen haaste liittyy iäkkäiden henkilöiden osallisuusasteen vaihteluihin; oikeuksistaan tietoiset ja aktiiviset sekä omaisten tukemat henkilöt saavat helpommin asiansa esille. Heikommassa asemassa ovat muistisairaat, monien palvelujen käyttäjät sekä ilman läheisverkostoa elävät iäkkäät henkilöt. Erilaiset toimintarajoitteet myös heikentävät aktiivista osallistumista. Vanhusneuvostot toimivat asiantuntijoina ja alueellisesti yhteistyössä Ikälaissa korostetaan vanhusneuvostojen asemaa, tiedottamista sekä osallistumista ja vaikuttamismahdollisuutta itseään ja elinympäristöään koskeviin asioihin. 4.2 Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Etelä-Karjalan alueella asuvien yli 75 -vuotiaiden vastauksia 18 % 16,3 % 25 % 77 % 8,8 % Aktiivisesti osallistuvien osuus Aktiivisesti liikunta ja urheiluseuroihin osallistuvien osuus Aktiivisesti kulttuuriyhdistysten toimintaan osallistuvien osuus (väh1-3xkk) Vähintään kerran viikossa kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 2013/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.terveytemme.fi Kuva 5. Yli 75 vuotiaiden osallistuminen ja osallisuus Etelä-Karjalassa. Tavoitteet - Ikääntynyt väestö toimii aktiivisesti hyvinvointinsa edistäjänä. Ikääntyneellä väestöllä on mahdollisuus harrastaa ja osallistua. Liikunnalla lisätään ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Ystäviä kaikille – yksinäisyys ei ole hyvä ystävä. Ikäihmisten hyvä ravitsemus ja suun terveys. Suunnataan etsivää työtä riskiryhmien tunnistamiseen ja löytämiseen. 16 (29) Toimenpiteet - - Vahvistetaan vertaistoimintaa esim. sähköisessä asioinnissa sekä liikunnan vertaisveturitoiminnassa. Rakennetaan yhteistyöverkostot eri toimijoiden kanssa (SRK, järjestöt, yhdistykset, vapaaehtoiset). Tuetaan liikuntaryhmien ja muiden teemaryhmien toimintaa. Järjestetään jokaisen kunnan alueelle helposti savutettavaa palveluneuvontaa ja ohjausta. Teemapäivät ja tietoiskut järjestetään säännönmukaisesti eri puolille EteläKarjalaa hyödyntäen liikkuvia palveluja. Tehdään etsivää vanhustyötä yhdessä vanhusneuvostojen, Eksoten, seurakunnan ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten kanssa. Järjestetään erilaisia mahdollisuuksia testata omaa toimintakykyä ja terveyttä (mm. itsearviointilomakkeet, riskitestit). Annetaan tietoa ja tuetaan ikääntyneiden omahoitoa. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja ryhmäterveystarkastukset riskiryhmille Omaishoitajien hyvinvointikartoitukset ja muu tuki Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä Suomessa. Terve ikääntyminen tukee työurien pidentämistä, mahdollistaa iäkkäiden täysivaltaisen osallisuuden yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Tätä kautta sillä on myös vaikutuksensa julkisen talouden kestävyydelle. 17 (29) Ikäihminen hyvinvointinsa aktiivisena toimijana Järjestöillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on suuri merkitys ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Järjestöt ja yhdistykset toimivat ns. matalan kynnyksen toimijoina ja ennaltaehkäisevässä palveluroolissa. Hyvis.fi-sivusto on keskeinen työkalu kansalaisen oman hyvinvoinnin seurannassa sekä tiedon kokoajana ja välittäjänä. Hyvis.fi tukee kansalaisen itsenäistä kykyä tehdä päätöksiä oman hyvinvointinsa toteuttajana. Hyvis.fi-sivustolle on tuotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen materiaalia muun muassa aivoterveydenedistämisestä, terveellisestä ravinnosta, suun terveydenedistämisestä, yhteisistä tapahtumista. Tavoitteena on saada sivustolle vuosittain vaihtuvaa materiaalia painopisteiden mukaisesti. Liikunnalla hyvinvointia ja terveyttä Liikunnalla on suuri merkitys ikäihmisen nykytilaan ja tulevaisuuden hyvinvointiin; lääkityksellä jopa vähäisempi merkitys. Ikäihmisille tarkoitetut liikunnan toimenpideohjelmat innostavat, kokoavat yhteen ja tukevat paikallisia terveysliikunnan toimijoita. Haasteellista on saada päättäjät sitoutumaan ikäihmisten liikunnan edistämiseen sekä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja, joiden avulla eri toimijat yhdistävät voimavaransa liikkuvan vanhuuden puolesta. Toimintakyvyiltään heikentyneiden ikäihmisten liikkumista vaikeuttavat muun muassa esteellinen ympäristö ja kuljetuksien puuttuminen. (Valtion liikuntaneuvosto, Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin. Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2013:5). Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma edistää tutkimustietoon perustuen kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä voima- ja tasapainoharjoittelulla sekä ulkoilulla. Toiminta on kustannustehokasta ja inhimillistä ajankohtana, jolloin väestön vanheneminen on kiihkeimmillään ja talouspaineet kovat. Kunnissa on otettu käyttöön ohjelman hyviä terveysliikunnan toimintatapoja poikkisektorisena yhteistyönä. Kehitystyötä on tuettu Ikäinstituutin maksuttomalla mentoroinnilla ja koulutuksella. Hyvien tulosten kannustamana poikkisektorinen yhteistyöryhmä on vakiintunut useimmissa kunnissa. Etelä-Karjalassa Voimaa Vanhuuteen -toiminnassa painopiste on ollut kuntien liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyön tiivistämisessä. Työ on tuottanut tulosta, ja ikääntyneiden liikunnan asioita mietitään säännöllisesti yhteisissä työryhmissä. Ikääntyvät ovat mukana suunnittelussa. Ikääntyneiden liikuntaryhmien määrää on saatu lisättyä ja erilaisia terveyden edistämiseen ja liikuntaan suunnattuja tapahtumia järjestetään säännöllisesti kaikilla paikkakunnilla useamman kerran vuodessa. Kuntapäättäjiä on informoitu toiminnasta, ja heidät on saatukin mukavasti kehittämistoimintaan mukaan. Kansalaisia ja heidän toiveitaan liikuntaan liittyvissä asioissa on kuultu kunnissa järjestetyissä liikuntaraadeissa. Hoitohenkilökuntaa on koulutettu kotihoidossa liikuntamahdollisuuksien tukemiseen. Kotihoidossa on käytössä kaikilla asiakkailla kuntoutumissuunnitelma, jolla osaltaan tuetaan asiakkaiden liikuntamahdollisuutta. 18 (29) Samoin vertaistoimijoita on koulutettu kaikkiin kuntiin. He toimivat aktiivisesti ikääntyneiden liikunnan ohjaajina sekä kannustajina. Ystäviä kaikille - Yksinäisyys ei ole hyvä ystävä Yli 75-vuotiaista eteläkarjalaisista 8,8 % tuntee itsensä yksinäiseksi (ATH-tutkimus 2013). Yksin asuvia yli 75-vuotiaita koko maassa on 48,2 % ja Etelä-Karjalassa 49,4 %. Yksinäisyyden ehkäisemiseksi on olemassa erilaista toimintaa, kuten Suomen Punaisen Ristin (SPR) ystävätoiminta, jossa mukana olevat vapaaehtoiset käyvät vanhusten luona joko kotona tai laitoksissa. Useat seurakunnat järjestävät lähimmäispalvelua, jossa välitetään ystäviä yksinäiselle. SPR:n Lappeenrannan osasto ja Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi ovat kehittäneet uutta, hyvinvointia lisäävää piristäjätoimintaa Lappeenrannan alueelle. Toiminta käynnistyi vuoden 2014 alussa. SPR kouluttaa vapaaehtoisia piristäjiä, jotka avustavat ja kuljettavat liikuntaesteisiä vanhuksia tai muita liikkumisessa apua tarvitsevia erilaisiin tapahtumiin, kerhoihin, kirjastoon, museoihin, teatteriin, konserttiin tai vaikkapa urheilutapahtumaan tai kirkkoon. Syyskuussa 2014 oli 30 vapaaehtoista piristäjää, ja tavoite on saada mukaan 50 vapaaehtoista vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2014 elokuun loppuun mennessä piristäjät olivat tehneet yli 320 piristystehtävää. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa on käynnistetty keskustelu opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksista piristäjätoimintaan. Parhaillaan selvitetään myös taiteen tuottamismahdollisuuksia Eksoten yksiköihin yhdessä Nuorten Taidepajan kanssa ja erilaisten taiteen ja kulttuuritapahtumien sekä näyttelyiden järjestämistä. Myös vapaaehtoiskeskuksen, erilaisten järjestöjen ja ryhmien toimesta järjestetään eri puolella maakuntaa useita kerhoja ja tapahtumia sekä teemaviikkoja. Kaikkia eri toimijoita tarvitaan yhteistyöhön. Yhdessä tekemällä onnistutaan parhaiten. Ikääntyneen hyvä ravitsemus ja suun terveys Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus ja suun terveys ylläpitävät terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttavat sairauksista toipumista ja osaltaan pienentävät terveydenhuollon kustannuksia. Ikääntyneiden ravitsemukseen ja suun hoitoon liittyvät haasteet ovat moninaisia ja niihin sisältyy omia erityispiirteitä. Ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita tarkastellaan jokapäiväisten arjen valintojen pohjalta. Ravitsemus on paljon muutakin kuin energiaa ja ravintotekijöitä. Ruokailuhetket rytmittävät päivää niin kotona kuin asumis- tai laitoshoidon yksiköissä: ne ovat tärkeitä päivän kohokohtia. Iän myötä ruokaan ja ruokailuun liittyvä psyykkinen ja sosiaalinen merkitys kasvaa. Ravitsemusneuvontaa on tehostettu Eksoten palveluneuvonnan ja ammattilaisten tapaamisten yhteydessä. Ravitsemus on osa kuntoutusta. 19 (29) 4.3 Asuminen ja elinympäristö Tavoitteet - - Ikääntyneillä on mahdollisuus osallistua toimintaan. Julkisen ja palveluliikenteen sekä kimppakyytien toimivuus on turvattu Tarjolla on erityyppisiä asumismuotoja ja -ratkaisuja, vanhusneuvostot ja muut toimijat kannustavat kehittämään maakuntaan ikäystävällisiä ja alueen palveluja yhdistäviä asumisratkaisuja. Turvallisuuden tunne—sekä fyysinen että henkinen turvallisuus- kotoa saa helposti yhteyden läheisiin ja tarvittaessa palvelujärjestelmään. Kunnat ja Eksote sekä alueen muut toimijat yhdessä tukevat toimenpiteitä, joilla lisätään toimivien, laadukkaiden sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta maakunnassa. Toimenpiteet - - - - - Lisätään tiedotusta erilaisista liikkumisen mahdollisuuksista. Tehdään Eksoten ja kuntien kanssa aloitteita ja yhteistyötä kulkemismahdollisuuksien parantamiseksi. Tehdään aloitteita ja yhteistyötä kuntien teknisen toimen, asumispalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa seniori- ja ryhmäasumisen ratkaisujen sekä palvelualuemallien kehittämisessä. Lisätään tietoa erilaisista turvatekniikoista ja palveluista. Käyttöönotetaan turvallisuutta parantavaa teknologiaa kotona, esim. GPS-paikannin, muistutteet, liesivahdit. Korjausneuvontaa ja kodinmuutostöitä koskevaa tiedottamista ja palveluohjausta lisätään. Vanhusneuvosto tekee esityksiä tietoliikenneyhteyksien saatavuuden parantamiseksi. Vanhusneuvoston arviot Ikäystävällisestä kunnasta Vanhusneuvostot arvioivat kuntansa ikäystävällisyyttä. Arviointimalli liitteenä. Etelä-Karjalan ikääntynyt väestö (+75) asuu - omakoti tai maalaistalossa 54 % rivitalossa 12 % kerrostalossa, jossa hissi 22 % kerrostalo, ei hissiä 11 % kaupunki ja taajama-alueella 65–74-vuotiaista 80 % ja 75+ 82 % haja-asutusalueella 65–74 vuotiaista 20 % ja 75+ 18 % Seniorasumista on tarjolla useissa kunnissa palveluasunnoissa (ei ympärivuorokautinen) noin 2 % Lähde: Eksote 2013 Kuva 6. Yli 75-vuotiaiden asumismuodot Etelä-Karjalassa. 20 (29) Etelä-Karjalan alueella asuvien yli 75 -vuotiaiden vastauksia 29,3 % 50,7 % 29,3 % Niiden iäkkäiden osuus, joita huonot liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus Niiden iäkkäiden osuus, jotka ilmoittavat kaatuneensa kävellessä 12 viime kk aikana Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 2013/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.terveytemme.fi Kuva 7. Yli 75-vuotiaiden kokemuksia asuinalueestaan. Ikääntyneen väestö elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Ikääntymisen muutoksiin voi itse varautua ottamalla huomioon asunnon ja lähiympäristön mahdollisuudet tilanteessa, jossa toimintakyky iän myötä muuttuu. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä 2012 2013 Etelä-Karjala 157,9 162,2 Koko maa 177,1 170,1 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 - 2013 Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä niin asunnon sisätiloissa kuin sen lähiympäristössäkin ja lisäävät myös tapaturmia. Joka toinen yli 85-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa, jopa puolet toistuvasti. Joka kymmenes kaatumisista johtaa terveyspalvelujen käyttöön, 2–4 prosenttia kaatuvista saa murtuman. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden parantamiseksi liittyvät hissien puutteeseen tai olemassa olevien hissien pieneen kokoon. Vuonna 2011 kolmikerroksisia ja korkeampia hissittömiä kerrostaloja oli reilut 18 000 ja niissä hissittömiä porrashuoneita yhteensä noin 42 000. Näissä hissittömissä taloissa (46,4 % kaikista) oli noin 402 000 asuntoa, joissa asui noin 99 000 yli 65-vuotiasta. Hissin rakentaminen mahdollistaa monen ikääntyneen ihmisen asumisen kotonaan pitempään Uusiin pitkäaikaishoivan yksiköihin on suositeltavaa rakentaa pääasiassa vain riittävän tilavia yhden hengen huoneita, joissa on oma hygieniatila. Vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden osuuden lisääminen. 21 (29) Peruskorjausten yhteydessä tulisi rakentaa vain yhden hengen huoneita. Palveluasumisyksiköiden ja laitosten asuin- ja hoitoympäristöjen viihtyisyyttä ja kodikkuutta lisätään tavoitteena toimivat, asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja normaaliutta korostavat tilat. Erityishuomio on kiinnitettävä palveluasuntojen ja laitosten sisäliikkumis- ja kuntoilumahdollisuuksien parantamiseen tilaratkaisuilla sekä piha-alueiden ja lähiympäristöjen kehittämiseen siten, että ne esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi tukevat aktiivista liikkumista ulkona. Asuntojen esteettömyyden ohella myös asuinympäristöjen kehittäminen kaipaa erityishuomiota: iäkkäiden ihmisten tarpeita ei riittävässä määrin oteta huomioon asuinympäristöjen suunnittelussa ja ylläpidossa. Etenkin liikkumisesteet ja kohtaamispaikkojen puute heikentävät iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen mahdollisuuksia. Lisäksi asuinalueen mahdollinen sosiaalinen turvattomuus vähentää halua liikkumiseen. Etelä-Karjalan alueella asuvista yli 75 -vuotiaista 85,7 % 94,4 % 40,1 % 51,5 % on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin on tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi (WHOQOL-8) kokee elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi (WHOQOL8) Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.terveytemme.fi 2013 Kuva 8. Yli 75-vuotaiden elämänlaatu ja asuinympäristö. Kuntien strategiat ja keinot yhdyskuntarakenteen ja asuinalueiden kehittämisessä vaihtelevat suuresti. Suuret ja pienet kunnat sekä taajamat ja haja-asutusalueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ikääntyneen väestön asumisen kehittämisohjelmasta1 korostetaan kunnan järjestelmällistä ja pitkäjänteistä suunnittelua asumisen kehittämiseksi sekä ihmisen omaa ennakointia: varautumista omaan ikääntymiseen ja asunnon ja lähiympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin tilanteessa, jossa toimintakyky ainakin jossakin määrin iän myötä muuttuu. Ikäystävällisessä kunnassa on erilaisille iäkkäille ihmisille erilaisia asumisen vaihtoehtoja: toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia, esteettömiä ja turvallisia asuinympäristöjä sekä riittävät ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut, jotka mahdollistavat asioinnin, palveluihin pääsyn ja osallistumisen erilaisiin yhteisön tapahtumiin. Tarjolla on myös tukea oman asumisen ennakoinnin tueksi. Kunnan on sisällytettävä ikääntyneen väestön asumisen, kuten asuinympäristön ja palvelujen toimivan kokonaisuuden kehittäminen osaksi vanhuspalvelulain (5 1 Valtioneuvoston periaatepäätös Ikääntyneen väestön asumisen kehittämisohjelmasta 22 (29) §) edellyttämää kuntien suunnitelmaa. Suunnitelmassa otetaan huomioon Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. 4.4 Asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit Etelä-Karjalan maakunnan lähipalvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on huomioitava taajama- ja haja-asutusalueiden erilainen toimintaympäristö. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan ikääntyneille tärkeimmiksi lähipalveluiksi nousivat arjen selviytymistä tukevat palvelut esimerkiksi elintarvikekauppa. Myös julkisen liikenteen toimivuus koettiin tärkeäksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista tärkeä asia oli helppo yhteydensaanti palvelujärjestelmään. Fyysisesti lähimmäksi palveluksi toivottiin sairaanhoitajan vastaanottoa. (WellfServ ja HEAhankkeet/kyselyt). Vuonna 2011 tehdyn asiakaskyselyn mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavan liikkuvan yksikön, Mallu-auton, käynnin yhteyteen toivottiin samassa suhteessa sekä julkisen sektorin tuottamia palveluja että yhdistysten ja yksityisten tuottamia palveluja. Puolet vastanneista toivoi liikkuvan yksikön käynnin yhteyteen reseptilääkkeiden toimituspalvelua ja fysioterapeutin palveluja.(Mallu kylillä -hanke, asiakaskysely 2011). Eksoten tavoitetila tiivistyy kahteen sanaan: ”Toimintakykyisenä kotona”. Vision taustalla on halu uudistaa sosiaali‐ ja terveysalan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita sekä osaltaan vastata kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvavaan palvelutarpeeseen. Kohdistamme osaamisemme asiakkaiden toimintakyvyn parantamiseen kaikilla palvelualueilla. Ihmisen paras paikka on kotona, ja haluamme mahdollistaa, että kotiin on helppo palata ja myös kotoa käsin palvelumme ovat helposti saatavilla. Visiomme tarkoittaa käytännössä, että: - Asiakkaamme huolehtivat omatoimisesti toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. - Hoito‐ ja palvelumallimme ovat kevyitä, kuntouttavia ja kotilähtöisiä. - Asiointi on helppoa sähköisiä ja matalan kynnyksen palveluja käyttämällä. - Ohjaamme asiakkaat oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. - Kiireellinen hoito ja apu elämän kriisitilanteisiin ovat helposti saatavilla. Tulevina vuosina resursseja kohdistetaan yhä enemmän asiakkaan omatoimisuuden ja kotona asumisen tukemiseen kaikilla Eksoten palvelualueilla. Ensimmäisten toimintavuosien aikana Eksote on onnistuneesti korvannut raskaampia laitosmaisia palveluita kevyemmillä palveluasumisen ja kotihoidon palveluilla. Jatkossa palveluissa korostuu palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan toimintakyvyn tukeminen hänen tarpeitaan vastaavilla palveluilla yhdessä asiakkaan lähiverkoston kanssa. Asiakkaiden oman hyvinvoinnin ja terveydentilan seurantaa tuetaan. Omatoimisuuden tukemiseksi järjestetään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tapahtumia yhdessä järjestöjen ja kolmannen sektorin 23 (29) toimijoiden kanssa. Vertaistoimintaa vahvistetaan sähköisen asioinnin ja muiden teemojen osalta. Uudet teknologiat, logistiikka ja matalan kynnyksen palvelukeskittymät avaavat ammattiryhmien väliselle työnjaolle uudenlaisia mahdollisuuksia. Maakunnallista palveluverkkoa kehitetään myös palvelujen saatavuuden helpottamiseksi. Matalan kynnyksen palvelupisteisiin voi tulla ilman lähetettä (hyvinvointiasemat, Iso apu ‐palvelukeskus), ja asiakkaan ei tarvitse etukäteen tietää mitä palvelua hän tarvitsee. Asiakkaan kanssa tehdään hoidon ja palvelutarpeen arviointi, ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun suoraan ensikontaktista. Lisäksi varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt, mitä hänen kohdallaan ollaan suunnittelemassa. Sähköinen asiointi otetaan todelliseksi vaihtoehtoiseksi asiointimuodoksi. Uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla tavoitellaan asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamista sekä oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamista. Asiakasta opastetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten OmaHyviksen turvallista viestinvälitystä, ajanvarauksen tekemistä ja tarkastelua. Sähköinen hoidon‐ ja palvelutarpeen arviointi, kuntoutuksen ja kotona asumisen tuen vahvistaminen sekä uuden päivystyssairaalan toiminnan suunnittelu ja käynnistys luovat rakenteet toiminnalle. Palveluoppaita on saatavana paperisena hyvinvointiasemilta ja opasta jaetaan 75 vuotta täyttäville hyvinvointia tukevan kotikäynnin yhteydessä. Tavoitteet Tavoitteet lähipalveluille - kauppapalvelut ja muut lähipalvelut ovat saavutettavissa alueella on helposti saavutettavissa apua arjessa selviytymiseen Eksoten asettamat strategiset tavoitteet ikääntyneiden palveluille - - - Ennakoivan, osallistavan ikäihmisten arjen sujumista edistävän palveluneuvonnan, palveluohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin vahvistaminen Etsivän työn ja terveystarkastusten kohdentaminen erityisesti riskiryhmiin Omaishoidettavien ja -hoitajien toimintakyvyn tukeminen Laitoshoidon vähentäminen korvaamalla sitä erityyppisillä asumisratkaisuilla ja kotihoidon palveluilla Kuntoutuksen vahvistaminen; ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen (esim. liikuntaneuvonta ja -ohjaus, ravitsemusneuvonta jne.), osaamisen/ymmärryksen lisääminen kaikkiin palveluihin/ammattiryhmiin sekä henkilöstörakenteen muuttamisella kuntoutuksen ammattilaisten/avustajien lisäämiseksi Ensihoidon, nopean avun saatavuuden varmistaminen akuuttitilanteissa koko maakunnassa Kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen ja niiden saatavuuden varmistaminen kaikkina viikonpäivinä myös ilta- ja yöaikaan Palvelujen joustavuus ja mukautuvuus asiakkaiden tarpeisiin 24 (29) - Opastusta teknisten apuvälineiden valinnassa, apuvälineiden, teknologian osaamisen lisääminen ja hyödyntäminen Ikäihmisten sosiaalisen tukiverkoston vahvistaminen sekä itsenäisen tai tuetun liikkumisen vahvistaminen Omaisten ja läheisten roolin vahvistaminen ja osallistaminen Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistaminen Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen kotona asumisen turvaamissa Toimenpiteet Arjen lähipalvelut - Vanhusneuvostot toimivat aloitteellisesti alueensa arkipalvelujen kehittämisessä Laaditaan alueelliset kuvaukset alueen palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden verkostosta (kehittämishanke Socom) Järjestetään kuntalaisille matalankynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa Sosiaali- ja terveyspalvelut - - Palveluneuvonnan ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin lisääminen Kotihoidon monipuolistaminen Monipuolisten uusien kotihoitopainotteisten asumispalvelujen suunnittelu ja toteutus Palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen kokeilujen avulla erityisesti omaishoidossa. Parhaiden käytäntöjen käyttöönotto pysyvinä toimintamalleina. Teknologisten ratkaisujen suunnitelmallinen käyttöönotto Vastuuhoitaja/vastuutyöntekijä -mallin käyttöönotto Kuntoutuksen vahvistaminen Kuvaukset Eksoten palveluista Iso apu –palvelukeskus Eksoten uutena toimintana Lappeenrannassa avattiin vuoden 2014 alussa Iso apu -palvelukeskus. Palvelukeskus on matalan kynnyksen palvelukeskittymä, jossa yhdistyvät ikäihmisten ja vammaisten palvelut ja joka palvelee koko Eksoten aluetta. Toiminnan keskeisin tavoite on helpottaa asiakkaan asiointia palvelujärjestelmässä tehostamalla eri palveluiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä. Iso apu palvelukeskus tarjoaa monipuolisesti ikäihmisten ja vammaisten palveluja liittyen kotihoitoon, omaishoitoon sekä vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluihin ja sosiaalityöhön. Asiakkaat voivat asioida paikanpäällä, puhelimitse tai sähköisesti. Lisäksi palvelukeskuksen laaja-alainen asiantuntija -verkosto on Eksoten alueen muiden ammattilaisten käytettävissä. Iso apu -palvelukeskuksen painopiste on keskitetyssä asiakasohjauksessa, joka on saumatonta aina palveluneuvonnasta ja -ohjauksesta syvällisempään, moniammatilliseen palvelutarpeen arviointiin. Lisäksi toiminnassa keskitytään ja kehitetään ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja (mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, omaishoitajien terveystarkastukset, terveys- ja liikunta neuvonta, liikunta ja muistikuntoutus -ryhmät, asumista helpottavat apuvälineet ja teknologian käytön edistäminen). Kiinteänä osana Iso apu 25 (29) palvelukeskuksen toimintaa ja asiakasprosesseja ovat yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Terveys- ja hyvinvointiasemilla asiakkaat voivat saada tavanomaisten terveyskeskuspalveluiden lisäksi palveluohjausta ja neuvontaa arkea askarruttavissa asioissa. Palveluohjauksen avulla pyritään ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tekijöitä, joilla voi olla mahdollisesti vaikutusta itsenäiseen kotona asumiseen. Palveluohjaajalta saa tietoa taloudellisista asioista, vaihtoehtoisista palvelumuodoista sekä apua erilaisten hakemusten täyttämisessä. Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, kotikuntoutus ja tehostettu kotisairaanhoito (kaikista näistä palveluista saa lisätietoa eksote.fi -sivustolta ikäihmisten palvelut-valikosta). Tehostettu kotisairaanhoito (TeHoSa) TeHoSa (tehostettu kotisairaanhoito) tarjoaa koko Eksoten alueella kotona asuville aikuisille tehostettua hoitoa esimerkiksi sairaalasta kotiutumista tukemaan (mm. suonen kautta annettavat antibioottihoidot, vaativat haavahoidot). Tilapäinen ja lyhytaikainen kuntouttava asuminen Lyhytaikaisella ja tilapäisellä asumisella tuetaan ikäihmisten kotona selviytymistä sekä hoitavan omaisen jaksamista. Lyhytaikaisen asumisen jaksot voivat olla säännöllisiä, jolloin ne vuorottelevat kotona asumisen kanssa. Tukipalveluilla tuettu asuminen Tukipalveluilla tuetussa asumisessa asukas asuu joko omassa omistusasunnossaan tai vuokra-asunnossa tai vanhustentalossa. Asukkaan tarvitsemat tukipalvelut tuottaa joko Eksoten kotihoidon henkilökunta tai yksityinen palveluntuottaja. Palveluasuminen Palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat hoitohenkilökunnan päivittäistä tukea ja apua asumiseensa. Ammattilainen on paikalla aamu- ja ilta-aikaan ja muulloin ollaan hälytysjärjestelmien piirissä. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat runsaasti huolenpitoa, hoivaa ja apua. Ammattilainen on paikalla ympäri vuorokauden. Vanhainkodit Vanhainkodeissa annetaan myös lyhytaikaista vuorohoitoa omaishoidettaville asiakkaille. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarjotaan silloin, kun vanhuksen toimintakyky on laskenut merkittävästi eikä kotihoidon apu riitä turvaamaan turvallista kotona selviytymistä. Muistipoliklinikka ja muistikoordinaattorit Muistipoliklinikalla tutkitaan ja diagnosoidaan yli 65-vuotiaiden muistisairauksia. Vastaanotolla tehdään ensivaiheen hoito - ja kuntoutussuunnitelma sekä 26 (29) annetaan asiakkaalle ja omaiselle ohjausta ja neuvontaa. Eksoten kunnissa toimii muistihoitajia tai muistikoordinaattoreita, jotka yhdessä terveyskeskuslääkärin Arviointi ja seuranta vuosille 2014–2018 Kappaleessa esiteltyjen palvelujen lisäksi liitteessä 4 on esitelty palveluita eri kuntien alueilla. Eteläkarjalaisten +75 -vuotiaiden arvioita (asteikko 1–5) (1= en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Keskimääräinen luottamus julkiseen terveydenhuoltoon Eksote 3,9 (koko Suomi 4) Keskimääräinen luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon Eksote 3,3 (koko Suomi 3,3) Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon Eksote 3,4 (koko Suomi 3,4) Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.terveytemme.fi (2013) Kuva 9. Yli 75-vuotiaiden luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 2013/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.terveytemme.fi 27 (29) 5 Arviointi ja seuranta vuosille 2015–2020 Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan vanhusneuvostoille. Toimintasuunnitelma on kirjattu tarkemmin liitteeseen 2, johon on koottu toimenpiteet, vastuutahot, kuvaus arviointimenetelmistä sekä aikataulu. - Vanhusneuvostot arvioivat oman kuntansa ikäystävällisyyttä (arviointilomake liitteenä) Omavalvontasuunnitelmat ATH-tutkimus RAI arvioinnit Asiakaspalautteen kerääminen Jonotiedot Yhteistyön arviointimalli Omavalvontasuunnitelmasta Vanhuspalvelulaki edellyttää, että 1.1.2015 kaikissa toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Velvoite koskee julkisia ja yksityisiä toimijatahoja, jotka tuottavat ikääntyneille suunnattuja sosiaalihuollon palveluja. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä (esim. toimintayksikön ilmoitustaululla ja kotisivuilla). Omavalvontasuunnitelman pitää sisältää seuraavia tietoja: - toimintayksikön tiedot - asiakkaan asema ja oikeudet - palvelun sisällön omavalvonta - asiakasturvallisuus - asiakas- ja potilastietojen käsittely Suunnitelman toteutumista seurataan ja palveluja kehitetään asiakas- ja henkilöstöpalautteen pohjalta. Hoivan tulosalueella suunnitelmien teko on käynnissä. 28 (29) TAULUKKO 3. Vanhuspalvelulain seuranta vuosilta 2013 ja 2014. Henkilöstömitoitus EteläKarjalan ympärivuorokautisissa yksiköissä. Palvelutyyppi Vuosi Mitoitus KA Tehostettu palveluasuminen 2013 Suunniteltu 0,67 Toteutunut 0,56 Suunniteltu 0,68 Toteutunut 0,61 Suunniteltu 0,61 Toteutunut 0,52 Suunniteltu 0,63 Toteutunut 0,56 Suunniteltu 0,66 Toteutunut 0,52 Suunniteltu 0,69 Toteutunut 0,60 Suunniteltu 0,66 Toteutunut 0,55 Suunniteltu 0,67 Toteutunut 0,60 2014 Vanhainkotihoito 2013 2014 Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 2013 2014 Kaikki palvelutyypit yhteensä 2013 2014 29 (29) Lähteet Eksote, raportit. Eläketurvakeskus. http://www.etk.fi. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011–2015. Hankkeiden WelfServ, HEA ja Mallu kylillä kyselyt. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2013 http://www.terveytemme.fi/ath/index.html. Tilastokeskus. http://www.tilastokeskus.fi. Valtion liikuntaneuvosto. Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin. Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2013:5. Vanhuspalvelulain seurantatiedot. http://www.thl.fi/attachments/vanhuspalvelulainseuranta/index.html Liitteet 1) Tilastot 2) Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista TOIMINTASUUNNITELMA 2015–2020 3) Ikäystävällinen Kunta - tiivistetty seurantaväline/arviointilomake 4) Kuntakohtaiset palvelut Liite 1 Tilastot TILASTOLIITTEEN SISÄLTÖ 1 Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue 2 Yli 63-vuotiaat kunnittain, Eksoten alue 3 Väestöllinen huoltosuhde 4 Eläkkeensaajien lukumäärä ja kokonaiseläke €/kk, Eksoten alue 5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen 2040 6 Palvelurakenne yli 75-vuotiaat 7 Ikääntyneiden kokemuksia terveydentilastaan, toimintakyvystään ja elintavoistaan vuosina 2012 ja 2013 8 Ikääntyneiden kokemuksia omasta hyvinvoinnista, osallisuudesta, osallistumisesta ja elinympäristöstä vuosina 2012 ja 2013 9 Ikääntyneiden kokemuksia palveluista ja palveluiden käyttö 10 Eksoten hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 11 Henkilöstömitoitus Etelä-Karjalan ympärivuorokautisissa yksiköissä 12 75 v täyttäneet kunnittain omaishoidossa, säännöllisessä kotihoidossa, ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa, kevyemmissä asumispalveluissa, oma toiminta ja ostopalvelut 13 Omaishoito 2012–2013 14 Päivätoiminta 1 Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat Imatra Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 Yhteensä 0 -14 15 -64 65 - 74 75 - Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Lähde Tilastokeskus 2003 29 969 4 491 19 547 3 306 2 625 71 223 11 359 48 103 6 466 5 295 3 137 586 1 994 311 246 5 299 805 3 213 668 613 6 353 845 3 860 830 818 4 422 657 2 731 573 461 6 029 873 3 783 782 591 4 224 635 2 475 608 506 4 802 979 3 130 406 287 ikäryhmän osuus 15,0 % 65,2 % 11,0 % 8,8 % ikäryhmän osuus 15,9 % 67,5 % 9,1 % 7,4 % ikäryhmän osuus 18,7 % 63,6 % 9,9 % 7,8 % ikäryhmän osuus 15,2 % 60,6 % 12,6 % 11,6 % ikäryhmän osuus 13,3 % 60,8 % 13,1 % 12,9 % ikäryhmän osuus 14,9 % 61,8 % 13,0 % 10,4 % ikäryhmän osuus 14,5 % 62,7 % 13,0 % 9,8 % ikäryhmän osuus 15,0 % 58,6 % 14,4 % 12,0 % ikäryhmän osuus 20,4 % 65,2 % 8,5 % 6,0 % 2013 28 219 3 658 17 251 3 945 3 365 72 658 10 697 46 913 8 254 6 794 3 130 581 1 867 366 316 4 992 692 2 874 719 707 5 509 569 3 141 941 858 3 682 396 2 114 591 581 5 507 746 3 176 784 801 3 729 440 2 031 601 657 4 826 862 2 986 574 404 ikäryhmän osuus 13,0 % 61,1 % 14,0 % 11,9 % ikäryhmän osuus 14,7 % 64,6 % 11,4 % 9,4 % ikäryhmän osuus 18,6 % 59,6 % 11,7 % 10,1 % ikäryhmän osuus 13,9 % 57,6 % 14,4 % 14,2 % ikäryhmän osuus 10,3 % 57,0 % 17,1 % 15,6 % ikäryhmän osuus 10,8 % 57,4 % 16,1 % 15,8 % ikäryhmän osuus 13,5 % 57,7 % 14,2 % 14,5 % ikäryhmän osuus 11,8 % 54,5 % 16,1 % 17,6 % ikäryhmän osuus 17,9 % 61,9 % 11,9 % 8,4 % 2025 26 467 3 371 14 624 3 883 4 589 74 109 10 985 43 734 9 368 10 022 3 181 529 1 745 447 460 4 840 629 2 416 878 917 4 814 548 2 353 887 1 026 3 234 338 1 563 621 712 5 126 703 2 525 900 998 3 047 324 1 399 574 750 4 769 754 2 570 740 705 ikäryhmän osuus 12,7 % 55,3 % 14,7 % 17,3 % ikäryhmän osuus 14,8 % 59,0 % 12,6 % 13,5 % ikäryhmän osuus 16,6 % 54,9 % 14,1 % 14,5 % ikäryhmän osuus 13,0 % 49,9 % 18,1 % 18,9 % ikäryhmän osuus 11,4 % 48,9 % 18,4 % 21,3 % ikäryhmän osuus 10,5 % 48,3 % 19,2 % 22,0 % ikäryhmän osuus 13,7 % 49,3 % 17,6 % 19,5 % ikäryhmän osuus 10,6 % 45,9 % 18,8 % 24,6 % ikäryhmän osuus 15,8 % 53,9 % 15,5 % 14,8 % 2 Yli 63-vuotiaat kunnittain, Eksoten alue Väestötilanne 31.12.2013 Ikä Lappeenranta Lemi 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 Yhteensä Lähde Tilastokeskus 1085 1101 1116 1063 1019 915 701 714 564 891 600 671 606 549 531 521 503 478 490 442 421 364 352 281 249 207 180 171 119 90 80 46 46 31 12 7 11 7 17234 Luumäki 48 47 54 49 45 34 21 39 20 50 23 31 32 27 27 30 17 23 13 24 22 19 20 11 11 11 7 3 5 3 4 3 1 1 1 0 1 0 777 94 104 106 96 94 74 53 64 44 77 51 60 69 58 57 53 49 44 49 34 56 36 29 28 35 28 15 20 13 10 7 5 5 3 0 1 1 2 1624 Parikkala 113 126 123 126 108 92 98 78 59 104 76 77 79 68 68 65 61 55 52 45 58 56 39 45 40 38 17 21 14 13 11 1 8 2 1 0 0 1 2038 Rautjärvi 77 92 81 78 70 70 50 47 48 51 41 55 50 56 37 52 39 37 39 29 35 47 30 22 26 20 18 12 7 6 6 6 3 0 0 1 0 3 1341 Ruokolahti 114 104 101 103 92 88 83 66 49 83 57 62 75 74 60 52 53 52 53 72 44 50 47 29 29 24 19 25 18 11 3 2 2 2 1 1 0 3 1803 Savitaipale Taipalsaari 61 78 79 73 72 63 52 45 39 63 45 70 45 56 56 51 48 49 49 52 37 37 27 27 21 23 24 11 17 8 5 4 4 4 0 1 0 1 1397 72 75 72 87 76 63 41 52 36 68 38 41 39 30 44 27 52 29 19 21 22 26 15 12 11 15 11 11 7 3 2 1 2 3 0 1 0 1 1125 Eksote yht. 1664 1727 1732 1675 1576 1399 1099 1105 859 1387 931 1067 995 918 880 851 822 767 764 719 695 635 559 455 422 366 291 274 200 144 118 68 71 46 15 12 13 18 27339 3 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde alueittain v. 2011 ja ennuste v. 2015–2040 Koko maa Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 2011 53 57 59 52 63 69 68 71 70 76 58 2015 59 65 68 58 69 79 81 81 81 90 65 2020 64 72 76 65 75 90 96 97 94 104 76 2025 68 78 81 70 82 100 105 107 103 118 86 2030 71 82 86 72 88 108 113 116 109 133 93 2035 72 83 87 73 91 113 114 117 111 135 96 2040 71 81 85 72 92 113 109 113 109 132 94 (Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti. Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15–64 -vuotiaiden määrään.) Lähde Tilastokeskus 4 Eläkkeensaajien lukumäärä ja kokonaiseläke €/kk , Eksoten alue 31.12.2013 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 31.12.2012 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Eläkkeensaajien lukumäärä Keskim. Kokonaiseläke Kokonaiseläke /eläkkeensaajat €/kk Alle 800 €/kk 800-1099 €/kk 1100-1399 €/kk 1400-1699 €/kk 1700-1999 €/kk 2000- €/kk 1497 4996 8705 8435 6041 4561 7878 1551 1092 1627 1949 1574 1215 2048 1544 2279 3733 4202 2983 2293 4122 1291 137 276 189 106 76 94 1344 258 554 398 227 154 232 1300 350 784 477 280 202 263 1395 232 418 321 216 156 275 1452 271 537 376 270 217 411 1302 223 498 313 192 102 177 1530 154 278 210 193 146 256 Kaikki 40616 9505 19612 878 1823 2356 1618 2082 1505 1237 Eläkkeensaajien lukumäärä Keskim. Kokonaiseläke Kokonaiseläke €/kk €/kk Alle 600 €/kk 600-899 1437 599 7964 1495 151 1473 1485 272 3380 1245 11 237 1287 31 490 1245 33 692 1340 24 402 1385 25 494 1252 23 444 1470 23 254 Lähde Eläketurvakeskus http://www.etk.fi/ 900-1199 9862 2066 4604 260 511 695 410 513 448 248 1200-1499 7144 1804 3513 142 295 347 269 306 222 193 1500-1799 5457 1424 2724 89 173 248 196 248 150 184 18009462 2472 4910 113 287 326 331 464 216 309 Kaikki 40488 9390 19403 852 1787 2341 1632 2050 1503 1211 5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys EteläKarjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen 2040 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen 2040 (henkilömäärä) 2012 2015 2020 2030 2040 65–69-vuotiaat 211 246 225 204 167 70–74-vuotiaat 299 316 422 368 329 75–79-vuotiaat 499 525 582 738 694 80–84-vuotiaat 600 590 647 1 016 942 85–89-vuotiaat 673 752 777 1 035 1 441 yli 90-vuotiaat 386 468 606 796 1 380 Yhteensä 2 670 2 897 3 260 4 157 4 952 Väestöennuste, johon yllä oleva laskelma pohjautuu Etelä-Karjalan maakunta 2012 2015 65 - 69 9186 10704 70 - 74 7129 7518 75 - 79 5806 6103 80 - 84 4618 4539 85 - 89 2660 2974 Yli 90 v 1153 1396 90 - 94 942 1147 95 211 249 2020 9794 10057 6766 4979 3073 1808 1449 359 2030 8849 8771 8586 7817 4090 2375 1826 549 2040 7246 7826 8069 7245 5696 4118 3261 857 Luvut on laskettu käyttäen Suomen muistiasiantuntijoiden (www.suomenmuistiasiantuntijat.fi) suosimaa suomalaisiin aineistoihin perustuvaa kaavaa, jonka mukaan 65- 69 -vuotiaiden ikäluokassa vähintään keskivaikean dementian esiintyvyys on 2,3 %, 70–74 -vuotiailla 4,2 %, 75–79 -vuotiailla 8,6 %, 80–84 -vuotiailla 13 %, 85–89 -vuotiailla 25,3 % ja 90-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 33,5 %. Väestöennuste, Tilastokeskus 6 Palvelurakenne yli 75-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotona asuvat 75v. täyttäneet koko väestöstä (%) Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Taipalsaari Savitaipale Rautjärvi Ruokolahti Koko maa 89,3 90,4 87,6 92,2 90,4 89,7 94 86 94,7 93,3 89,3 89,9 90,3 88 100 90,4 93 92,4 86,8 96,4 92,6 89,4 90,1 90,8 88,6 89,4 89,8 92,9 92,7 89 95,8 93 89,5 90,5 91,4 88,5 91,2 89,9 94,6 93,6 91,7 95,4 94,3 89,5 91,2 91,2 89,9 91,3 91,3 94,4 95,2 89,9 94,8 95,1 90 92,6 91,6 92,2 92,4 92,1 96 94,6 90,4 95,9 94,6 90,3 Säännöll. Kotihoidon piirissä olleet 75v täyttäneet asiakk. (%) koko väestöstä Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Taipalsaari Savitaipale Rautjärvi Ruokolahti Koko maa 10,5 11,5 10,1 7,1 15,7 8,3 4,4 15,7 12,5 5,3 11 10,1 9,8 10,3 5,8 14,8 7 4,5 13,4 18,2 5,6 11,3 10,5 9,5 10,3 8,1 15,8 10,9 15,1 6,2 14,1 10,5 11,8 12,6 9,2 13,5 9,8 11,4 17,4 13,2 15,6 13,2 12,8 12,2 13,2 10,5 12,9 10,3 15,1 21,6 17,3 17,2 13,3 12,6 11,9 13,5 10,2 13,8 9,2 14,4 19,7 16,3 16,9 12,6 14,5 11,9 Etelä-Karjala 80v. täyttäneet (%) Etelä-Karjala 85v. täyttäneet (%) Etelä-Karjala 65-74v. (lkm) Etelä-Karjala 75-79v. (lkm) Etelä-Karjala 80-84v. (lkm) Etelä-Karjala 85v. täyttäneet (lkm) 14,6 20,2 264 304 429 637 14,1 19,1 257 278 446 631 14,4 19,9 282 277 453 692 17,5 23,8 310 313 566 865 18,3 25,1 307 331 592 951 18,9 25,8 288 333 596 1019 Omaishoidon tuen 75v täyttäneet asiakkaat vuoden aikana (%) vastaavanikäisestä väestöstä Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Taipalsaari Savitaipale Rautjärvi Ruokolahti Koko maa 3,8 1,9 4 4,4 4,1 4 3,4 4 5,2 8,1 4,1 4,1 2,5 4,7 2,5 2,9 4,7 4,9 2,3 3,9 7,8 4,2 4,2 2,6 4,8 3,4 3,8 5,6 4,3 1,6 3,9 6,3 4,4 5 2,8 5,6 3,7 5,1 6,7 4,8 2,7 4,8 9,5 4,5 5,3 3,2 5,7 3,8 5,8 6,2 5,9 3,2 6,2 9,7 4,6 4,9 5,2 6,7 4,8 4,8 6,8 5,1 5,6 6,7 4,8 5,5 6,1 2,6 2,3 0,9 3 1,3 1,6 7,8 1,1 4,9 1,1 7,8 1 6,8 3,1 5,6 5,9 6,1 6,5 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75v täyttäneet (%)vastaavanikäisestä väestöstä 6 Etelä-Karjala 5,5 4,9 4,6 4 Imatra 4 3,8 3,7 6,3 Lappeenranta 6 4,7 4,6 7,8 Lemi 10,6 8,8 3,6 3,1 3,3 8,3 2,5 2,6 1,6 7,3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75v täyttäneet asiakkaat (%) vastaavanikäisestä väestöstä Etelä-Karjala 4,5 Imatra 5,4 Lappeenranta 5,9 Lemi Luumäki Parikkala 1,3 Taipalsaari Savitaipale 8,9 Rautjärvi Ruokolahti Koko maa 5,1 Luumäki Parikkala Taipalsaari Savitaipale Rautjärvi Ruokolahti Koko maa 9,2 7,9 5,7 4,8 5,1 6,6 5,9 9,2 5,3 7,6 4,3 3,4 7,2 5,4 9,6 4,1 6,7 3,2 3,2 6,9 4,7 9,5 3 6,1 3,4 3,6 5,6 4,4 7,7 2,5 4,6 2,4 4,1 4,9 3,8 Muistisairaat asiakkaat (%) EKSOTE/erikoissh laitoshoidossa koko maa 4,2 6,1 7,6 6,2 6,6 6,2 6,8 5,8 8,6 5,7 EKSOTE/terv.kesk lyhytaik. Laitoshoidossa koko maa 23 26 25,8 27,5 28,9 26,1 23,4 27,1 31,4 27,7 EKSOTE/tk pitkäaik. Laitoshoidossa koko maa 55,5 57,4 52,8 58,4 51,4 57,6 55,5 57,4 48,3 57,4 EKSOTE/vanhainkodeissa koko maa 58,3 49,7 60,7 50,2 56,8 51,5 58,5 51,6 53,9 51,7 EKSOTE/tehostetussa palveluasumisessa koko maa 44,4 44,4 44,3 45,6 48,9 47,7 48,8 48,7 53,3 50,8 EKSOTE/tavallisessa palveluasumisessa koko maa 28,8 19,1 25,7 18,6 23,2 19,3 23,4 20,8 25,1 19,8 EKSOTE/säännöllisessä kotihoidossa koko maa 19,1 17 20,6 17,5 20 18,2 18,2 18,2 21,1 18,9 Tiedot Eksoten järjestelmistä 6,6 2,3 4,5 2,7 1,2 5,4 3,1 7 Ikääntyneiden kokemuksia terveydentilastaan, toimintakyvystään ja elintavoistaan vuosina 2012 ja 2013 Indikaattori Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus Niiden iäkkäiden osuus, jotka ilmoittavat kaatuneensa kävellessä 12 viime kk aikana Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus Toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan säännöllisesti kotona selviytymään auttavien osuus Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus Niukasti tuoreita kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) Muistinsa huonoksi kokevien osuus (%) Lihavien osuus (BMI<30) Lähde: ATH-tutkimus/THL, www.terveytemme.fi Kaikki Eksote Koko maa 2012 55 - 74 vuotiaat Eksote Koko maa Eksote 75 + vuotiaat Lpr Koko maa E-K 2013 75+ vuotiaat Lpr Koko maa % % % % % % % % % % 42,3 39,4 47,7 48,6 69,2 70,2 66,8 70,2 71,2 68,8 37,5 32,2 _ _ 37,5 34 32,2 29,3 29,4 33,6 23,2 23,1 _ _ 23,3 21,9 23,1 24,3 25,4 26,3 6 5,4 6,9 6,5 18,6 18 13,8 17,7 13,3 16,7 16,1 20,9 14,9 12,9 0 0 0 0 0 0 25,9 23,9 24,6 27,4 38 34,7 39,1 37,9 42,2 36,5 1,6 2 1,5 1,6 3,2 2 2,7 2,5 2,7 2 30,6 30,1 27,7 31,2 37,9 37,6 39,3 34,5 35,4 38,7 5,7 5,8 2,6 2,4 1,5 1,7 3,2 0,9 0,8 2,8 61,8 61,8 66 61,4 63,7 69,1 59,7 60,5 63,2 60,7 30,9 30,6 25,4 25,6 2,6 2,6 4,1 3,7 3,8 5,1 4,7 5,1 2,6 3,3 10,8 10 10,6 12,7 11,4 11,5 18,6 18,5 22,3 21 14,2 14,6 19,4 17,7 18,3 18,3 8 Ikääntyneiden kokemuksia omasta hyvinvoinnista, osallisuudesta, osallistumisesta ja elinympäristöstä vuosina 2012 ja 2013 Indikaattori Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimääräistä paremmaksi tuntevien osuus Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Kaikki Eksote Koko maa 2012 55 - 74 vuotiaat Eksote Koko maa 75 + vuotiaat Eksote Koko maa E-K 2013 75 + vuotiaat LPR Koko maa % % % % % % % % % 50,4 52,4 57 57,2 40,6 40,7 40,1 38,1 41,6 52,8 54,6 56,5 57,2 51,9 51,5 51,1 51,8 52,7 46,5 46,9 51,9 49,2 46,1 48,8 53,1 53,9 47,5 10,1 10 7,4 7,7 12,6 13,2 8,8 11,3 13 24,4 27,2 24,5 25,4 22,6 21,2 18 19 22,1 32,2 32 28,8 27,3 25,4 24,4 26,3 25,2 25,8 72,2 78,1 64,8 69,2 12,4 16 17,6 14,4 19 74,1 75,5 87 87,3 80,5 83,3 81,6 77,4 82,5 81,4 80,9 82,7 83,5 83,2 86,4 85,7 88 85,6 90,2 90 90,3 90,3 90,3 90,1 94,4 94,4 91,5 28,2 23,8 27,2 23,1 30,2 26 29,3 20,4 26 78 78 83,4 82,7 84,3 84,8 84,2 85,1 84 Aktiivisesti osallistuvien osuus Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus Niiden osuus, jotka ilmoittivat äänestäneensä viime kunnallisvaaleissa Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jokin verran Niiden osuus, jotka ova tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa Lähde: ATH-tutkimus/THL, www.terveytemme.fi 9 Ikääntyneiden kokemuksia palveluista ja palveluiden käyttö Indikaattori Eksote 2012 75 + vuotiaat LPR Koko maa E-K 2013 75+ vuotiaat LPR Koko maa Niiden osuus, jotka ilmoittavat etteivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista 25,3 31,6 24,2 36,4 42,2 24,9 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi terveyskeskuslääkärin palveluita 28,3 47,5 21,5 28,6 37,3 21,3 Sosiaalitukeen liittyviä palveluita riittämättömästi saaneiden osuus palveluita tarvinneista 57,6 35,4 46,7 _ _ 76,3 Keskimääräinen luottamus julkiseen terveydenhuoltoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) 3,8 3,6 4,1 3,9 3,7 4 3,2 3,2 3,3 3,3 3,3 3,3 3,4 3,2 3,5 3,4 3,3 3,4 84,3 82,1 81 81,4 86,9 82,6 55,8 52,6 49,9 56 52,7 49,9 Keskimääräinen luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita Niiden osuus, jotka ovat saaneet influenssarokotuksen 12 viime kk aikana Vähintään kerran 12 viime kk aikana terveyskeskuslääkäripalveluita käyttäneiden osuus Vähintään kerran 12 viime kk aikana yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuus 81,5 77,7 84,4 78,5 72 83,4 43,5 47,4 50,4 49,1 55,5 52,1 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus 21,8 11,9 22,8 20,3 13,7 22,5 Lähde: ATH-tutkimus/THL, www.terveytemme.fi 10 Eksoten hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 •Kohdennettu pääsääntöisesti 75-vuotiaille •Käyntejä toteutettu 907 koko alueella Miten asutte? 64 % Puolison kanssa 32 % Yksin 3 % Jonkun muun kanssa Missä asutte? 54 % Omakoti- tai maalaistalossa 22 % Hissillisessä kerrostalossa 12 % Rivitalossa 11 % Hissittömässä kerrostalossa 2 % Jokin muu Onko asunnossanne (sisällä) mukavuudet? 99 % Kyllä 2 % Ei Onko asunnossanne palovaroitin? 99 % Kyllä 2 % Ei Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen asuntoonne/asumiseenne? 81 % Hyvin tyytyväinen 18 % Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Hyvin tyytymätön Mitä muutostöitä/ korjauksia asuntoonne tarvitaan? 82 % En kaipaa muutoksia/korjauksia asuntooni 8 % Jokin muu 6 % Tukikaiteiden asennus 1 % Kynnysten poisto 1 % Ovien levennys 1 % Ammeen poisto 1 % Valaistuksen parantaminen 0 % Luiska portaiden tilalle Lähietäisyydellä (alle 1 km) sijaitsevat palvelut 22 % Kauppa 16 % Ei palveluja 16 % Apteekki 13 % Harrastusmahdollisuudet 13 % Posti 10 % Terveyspalvelut 10 % Pankki Millainen on mielestänne oma terveydentilanne? 51 % Melko hyvä 32 % Tyydyttävä 14 % Erittäin hyvä 3 % Melko huono 0 % Huono Millainen terveydentilanne on nyt viime vuoteen verrattuna ? 66 % Jokseenkin samanlainen 20 % Vähän huonompi nyt kuin vuosi sitten 12 % Vähän parempi nyt kuin vuosi sitten 2 % Paljon parempi nyt kuin vuosi sitten 1 % Paljon huonompi nyt kuin vuosi sitten Selviydyttekö itse lääkehuollosta? 97 % Kyllä 3 % En, omainen läheinen 0 % En, koneellinen lääkkeenjako Milloin olette viimeksi käynyt hammaslääkärillä tai -hoitajalla? 52 % Alle vuosi 28 % 1-3 vuotta 12 % Yli 3 vuotta 8 % En muista Montako lämmintä ateriaa syötte päivän aikana? 68 % Yksi 31 % Kaksi 0 % En yhtään Tupakoitteko? 93 % En 7 % Kyllä Millaiseksi arvioitte oman liikuntakykynne? 43 % Melko hyvä 30 % Tyydyttävä 21 % Erittäin hyvä 5 % Melko huono 1 % Huono Miten usein harrastatte liikuntaa? (n. 30 min per pvä tai enemmän) 79 % Päivittäin 14 % 2-3 krt vko 4 % Harvemmin 3 % Viikottain Oletteko kaatunut viimeisen vuoden aikana? 78 % En 18 % Kyllä, ulkona 4 % Kyllä, sisällä Näettekö lukea sanomalehtiä/TV:n tekstitystä? 96 % Kyllä 4 % En Osallistutteko kodin ulkopuoliseen toimintaan? (Harrastukset, järjestöt, kirkon toiminta ysm) 65 % Kyllä 35 % En Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? 81 % En koskaan 18 % Joskus Usein Kyllä, aina Pelkäättekö turvallisuutenne puolesta? 97 % En Kyllä, kodin ulkopuolella Kyllä, kotona JATKO-OHJAUS 51 % Ei tarvitse jatko-ohjausta 17 % Jokin muu 11 % Fysioterapeutti 10 % Muistihoitaja 6 % Sairaanhoitajan vastaanotto 3 % Lääkäri 2 % 3. sektori (mm. liikuntatoimi, muistikerho) 1 % Psykiatrinen sairaanhoitaja 0 % Sosiaalityöntekijä Lähde: Eksote 11 Henkilöstömitoitus Etelä-Karjalan ympärivuorokautisissa yksiköissä Maakunta Etelä-Karjala Palvelutyyppi Tehostettu palveluasuminen Sektori Vuosi N Mitoitus KA Julkinen 2013 17 Suunniteltu 0,62 17 Toteutunut 0,53 14 Suunniteltu 0,63 13 Toteutunut 0,55 17 Suunniteltu 0,72 17 Toteutunut 0,60 20 Suunniteltu 0,71 19 Toteutunut 0,65 34 Suunniteltu 0,67 34 Toteutunut 0,56 34 Suunniteltu 0,68 32 Toteutunut 0,61 11 Suunniteltu 0,61 11 Toteutunut 0,52 8 Suunniteltu 0,63 8 Toteutunut 0,56 11 Suunniteltu 0,61 11 Toteutunut 0,52 8 Suunniteltu 0,63 8 Toteutunut 0,56 7 Suunniteltu 0,66 7 Toteutunut 0,52 8 Suunniteltu 0,69 7 Toteutunut 0,60 7 Suunniteltu 0,66 7 Toteutunut 0,52 8 Suunniteltu 0,69 2014 Yksityinen 2013 2014 Yhteensä 2013 2014 Vanhainkotihoito Julkinen 2013 2014 Yhteensä 2013 2014 Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Julkinen 2013 2014 Yhteensä 2013 2014 Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen 2013 2014 Yksityinen 2013 2014 Yhteensä 2013 2014 7 Toteutunut 0,60 35 Suunniteltu 0,62 35 Toteutunut 0,52 30 Suunniteltu 0,65 28 Toteutunut 0,57 17 Suunniteltu 0,72 17 Toteutunut 0,60 20 Suunniteltu 0,71 19 Toteutunut 0,65 52 Suunniteltu 0,66 52 Toteutunut 0,55 50 Suunniteltu 0,67 47 Toteutunut 0,60 Lähde: Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta, THL/Valvira 12 75 v täyttäneet kunnittain omaishoidossa, säännöllisessä kotihoidossa, ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa, kevyemmissä asumispalveluissa, oma toiminta ja ostopalvelut (tilanne 30.6.2014) (Tässä taulukossa säänn. kotihoito ei sis. omaishoidon as, keyempi asuminen sisältää palv.asuminen, tukipalveluin tuettu asuminen ja ryhmäasuminen, ei sis. ohjattu senioriasuminen) Omaishoidossa, % Lappeenranta Luumäki Lemi Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Säännöllisessä kotihoidossa, % Ympärivrk hoito, Kevyempi % asuminen, % Yhteensä 4,3 4,7 5,4 2,6 3,2 5,4 6,0 8,1 4,7 11,7 14,3 11,4 12,6 13,1 17,0 12,7 10,7 12,4 Asiakkaita, joilla yli 60 käyntiä/kk: 26 % 8,6 7,3 5,4 9,3 4,7 5,2 2,4 4,6 7,4 1,1 2,3 2,2 2,7 4,4 3,3 5,8 4,5 2,1 25,7 28,6 24,4 27,2 25,4 30,9 26,9 27,9 26,6 5–6 12–13 Asiakkaita, joilla yli 60 käyntiä/kk: 50 % 2,5–6,5 2–5 25–28(29) Yhteensä Tavoitetaso Lähde: Eksote 13 Omaishoito 2012–2013 2012 2013 EKSOTE Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä 0-17 -vuotiaat 18-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75-79 -vuotiaat 80-84 -vuotiaat 85- ja yli 85 -vuotiaat 1036 119 145 155 162 193 262 1100 130 145 171 173 180 301 Omaishoitajien lukumäärä 65- ja yli 65 -vuotiaat 1044 629 1109 675 415 238 172 144 75 434 274 168 144 89 18-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75-79 -vuotiaat 80-84 -vuotiaat 85- ja yli 85 -vuotiaat Lähde: Eksote/Tilastokeskus 14 Päivätoiminta Päivätoiminta LAPPEENRANTA Sammonlahti Lauritsala Joutseno Pajuranta LPR YHTEENSÄ: KOKO VUOSI YHTEENSÄ: KÄYNNIT ASIAKKAAT 2911 138 2276 110 840 48 1008 44 7035 340 PARIKKALA Käskynkkä Saari YHTEENSÄ: 943 456 1399 41 23 64 RAUTJÄRVI 284 16 RUOKOLAHTI 279 14 TAIPALSAARI 427 18 SAVITAIPALE 165 12 EKSOTE YHTEENSÄ 9589 464 Lähde: Eksote LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista TOIMINTASUUNNITELMA 2015 - 2020 OSALLISUUS TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUTAHO ARVIOINTI AIKATAULU 1. Vanhusneuvostot tunnetaan Vanhusneuvosto yhteistyössä kunnan ja eri toimijoiden kanssa, kuntien hallitukset Tiedotteiden lukumäärä Jatkuvaa valtuustokausittain 2. Vanhusneuvosto toimii asiantuntijana Tiedottaminen, näkyminen erilaisissa tapahtumissa Paikallislehdistö (esim. lähettää kokouspöytäkirjan lehdistölle luettavaksi) Pöytäkirjat nähtäville Blogit yms. lehdessä/ilmoitustaululla Jalkautuminen kunnan eri sektoreille, eri asiantuntijoiden kutsuminen kokouksiin Jäsenet ikäihmisiä edustavista yhteisöistä esim. vuoroperiaatteella Jäseniä eri hallintokunnista ja Eksoten edustaja lähipalveluista Vuoden ikäihmisen valinta kunnittain vanhusten viikolla Kunnissa on toimintasääntö vanhusneuvostojen osalta, joka tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään VN:lta pyydetään lausuntoja ennaltaehkäisevästi VN:lle annetaan riittävästi aikaa tutustua esityksiin Vanhusneuvostot nostavat säännöllisesti ikäihmisiin liittyviä asioita keskusteluun ja tekevät niistä aloitteita Tekee aloitteita ikäihmisiin liittyvissä asioissa ja toimivat mukana kehittämishankkeissa Uutiset lehdessä ym. Kokousten lkm Asiantuntijoiden lkm Moniäänisyyden arviointi Löytyykö riittävä asiantuntemus Kysely eri kohderyhmille Vanhusneuvosto, kunnat Onko olemassa on/ei milloin päivitetty? Lausuntojen ja aloitteiden lukumäärä Vanhusneuvostojen toimintakertomus vuosittaisesta toiminnasta Vuosittain LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista 3. Vanhusneuvostot toimivat alueellisesti yhteistyössä Vanhusneuvostot kokoontuvat alueellisesti 2 kertaa vuodessa 4. Ikääntyneet osallistuvat palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Ikääntyneet ovat osallisina kehittämishankkeissa ja palveluiden uudistamissuunnittelussa, myös sähköisen asioinnin osalta Kohderyhmän jäseniä oikolukemaan esitteitä – onko esitteet ymmärrettäviä ja tarpeeksi isolla tekstillä Ikääntyneillä on mahdollisuus osallistua omien palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon ja saada suunnitelma kirjallisesti Ikääntyneen omaisella on ikääntyneen niin halutessa mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon Huolehditaan, että puhutaan aina ensisijaisesti ikääntyneelle, ei ohi muulle henkilölle 5. Iäkkäät ihmiset osallistuvat oman palvelu- hoito ja kuntoutussuunnitelmansa laadintaan. Palvelu- ja hoitotapahtumissa kohdataan iäkäs ihminen vuorovaikutteisesti. 6. Omaisten ja läheisten roolin vahvistaminen ja osallistaminen 7. Suunnataan etsivää työtä riskiryhmien tunnistamiseen ja löytämiseen Tiivis yhteistyö omaisten kanssa Omaiset aktiivisia toimijoita Hyvinvointia tukeva kotikäynti 75vuotiaille ja ryhmäterveystarkastukset riskiryhmille Omaishoitajien hyvinvointikartoitukset ja muu tuki Yhteistyö kyläyhdistysten ja seurakuntien kanssa ikäihmisten osallisuuden ja aktiivisuuden vahvistamiseksi Jokainen vanhusneuvosto vuorollaan kutsuu koolle ja hoitaa järjestelyt Eksote, palveluntuottajat, vertaisohjaajat, kehittämishankkeet, kehittäjäasiakkaat, vanhusneuvostot Kokoontumiskerrat Vastuuhoitaja/ suunnitelman laatija RAI-arviointi ja siihen liittyvät mittarit Kysely eri kohderyhmille miten ikääntyneet ovat päässeet osallistumaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Kehittäjäasiakkaiden lkm, osallistumiskerrat Asiakaspalaute Vuosittain Hankkeittain 2 kertaa vuodessa tai toimintakyvyn muuttuessa useamminkin Eksote Palveluntuottajat Vuosittain Eksote, Etelä-Karjalan omaiset ja läheiset ry, seurakunnat, kyläyhdistykset vanhusneuvostot Jatkuvaa LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista TERVE JA TOIMINTAKYKYINEN IKÄÄNTYMINEN TAVOITE TOIMENPIDE 1. Ikääntyneet toimivat Vertaisohjaajien verkoston aktiivisesti hyvinvointinsa vahvistaminen edistäjinä Hyvis- sivustolla ikäihmisille suunnattua omahoidon materiaalia Palveluista on tietoa tarjolla: palveluopas saatavilla hyvinvointiasemilta, jaetaan myös hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä 2. Ikääntyneellä väestöllä Tarjolla on erilaisia tapahtumia on mahdollisuus harrastaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyen ja osallistua Tarjolla on toimintaa yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Tarjolla on eri-ikäisiä yhdistäviä tapahtumia ja talkoita ja muuta toimintaa 3. Ystäviä vanhanmallisen ”Kyläluuta” toiminnan kaikille/Yksinäisyys ei ole herättäminen kunnissa hyvä ystävä Kunnissa löytyy räätälöityjä toimintamalleja yksinäisyyden ehkäisemiseksi SPR ystävätoiminta seniorikahvilat, ”toimintatuvat” 4. Liikunnalla hyvinvointia Kaikissa kunnissa on tarjolla ohjattua ja terveyttä ikääntyneille suunnattua liikuntatoimintaa Liikunnan mahdollistaminen kodeissa Vuoden ikäliikkujan valinta 5. Hyvä ravitsemus ja suun Tarjolla riittävästi tietoa oikeanlaisesta terveys ravitsemuksesta (riittävä energian ja vitamiinien/hivenaineiden saannin turvaaminen) VASTUUTAHO Eksote, kunnat, järjestöt ARVIOINTI Tapahtumien, toimijoiden ja osallistujien määrä, Hyvis-laskuri, Palveluneuvontatilastot AIKATAULU Vuosittain Kunta, Eksote, kolmassektori Tapahtumien, toimijoiden ja osallistujien lukumäärät Vuosittain SPR, seurakunnat, järjestöt, vanhusneuvosto Tapahtumien, toimijoiden ja osallistujien lukumäärät Vuosittain Liikunta ja sivistys, Voimaa Vanhuuteen toimijat, Eksote Tapahtumien määrä osallistujien määrä ATH-tutkimus Vuosittain Eksote, Martat, Sydänpiiri, muut järjestöt Tapahtumien määrä osallistujien määrä Verkkokurssin laskuri Vuosittain LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ TAVOITE TOIMENPIDE 1. Kunnat ja Eksote sekä Esitykset ja hankkeet alueen muut toimijat tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi yhdessä tukevat Yhteistyö eri toimijoiden kanssa toimenpiteitä, joilla lisätään toimivien, laadukkaiden sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta maakunnassa 2. Ikäihmiset osallisina Ikääntyneitä mukaan elinympäristön omassa suunnitteluun elinympäristössään Suunnitellaan erilaisia toimintoja eri kohderyhmille Saattajien mahdollisuus osallistua halvemmalla tapahtumiin Suunnitellaan julkisia liikenneyhteyksiä ikääntyneiden liikkumista ajatellen ”Kimppakyytijärjestelmä” Jaetaan tietoa, kutsutaan aktiivisesti koolle, kyselyitä toiveiden julki tuomiseksi Kutsutaksit, palveluliikenne yhteistyönä/asiointiapuna ATK-koulutuksen ja -tuen järjestäminen ikäihmisille Ikääntyneet henkilöt osallistuvat toimipaikkojen suunnitteluun ja toimivuuden arviointiin (esim. liikuntapaikkojen esteettömyys yms.) Vanhusneuvostot arvioivat kunnan ikäystävällisyyttä 3. Fyysinen turvallisuus Tietoa asunnon muutostöistä on saatavilla helposti VASTUUTAHO Kunnat, Eksote, yritykset ARVIOINTI AIKATAULU Tekninen toimi, kansalaisraati, vertaisohjaajat, SRK, järjestöt, kyläkaverit, piristäjäpalvelu, kirjastot, vierailut eri kohteisiin, saattoapu, kehittämishankkeet, koulu- ja oppilaitosyhteistyö, vanhusneuvostot Kyselyt eri tahoille, tapahtumien ja toimijoiden lukumäärät, osallistujat Vuosittain Vanhusneuvostojen edustajien määrät työryhmissä. lausuntojen ja esitysten määrä Valtuustokausittain Vanhusneuvostot/ Ikäystävällinen kunta: Yhteenveto arvioinnista ja kehittämisehdotuksista käsitellään oman kunnan vanhusneuvostossa. Ehdotukset viedään oman kunnan/kaupungin päätöksentekoon. Lisäksi tulokset käsitellään vanhusneuvostojen yhteisessä kokouksessa keväisin Vuosittain Vanhustyön keskusliitto, kunnat, Kyselyt tutustumiskäynnit Vuosittain (suunnittelu-/ LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista 4. Henkinen turvallisuus 5. Ikäihmisten tukeminen muutoksiin varautumisessa 6. Ikäihminen pystyy asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään 7. Asuntojen ja asuinympäristöjen suunnittelussa huomioidaan tapaturmien ennaltaehkäisy 8. Ekologisuus huomioidaan asumisessa Erilaiset asumisen tukimuodot Esteettömyyden huomioiminen (hissit, luiskat, ovien avautuminen, hiekottaminen jne.) Hälytysjärjestelmät Myönteinen asenne naapuriapuun Yksinäisyyden ehkäisy (SPR ystäväpalvelu, kummitoiminta, tukihenkilötoiminta, kouluvaarit/mummot, ikäkahvilat) Muistiongelmaisten huomioiminen Neuvonta ja ohjaus esim. ennaltaehkäisevästi varautuminen muutoksiin (esim. jätevesisäädökset ja esim. korjausavustusten haku) Tarjolla erilaisia tukimuotoja esim. hälytysjärjestelmät ja muut teknologiaratkaisut, esim. ateriaautomaattipalvelu Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen Otetaan käyttöön toimintatapa korjaustarpeen arvioimiseksi, hissiavustusohjaus, seniorasumisen suunnittelu Materiaalit ympäristöystävällisiä Monikäyttöiset materiaalit, kompostointi Eksote, IsoApu, omaiset, 3-sektori, tekninen toimi, yhteyskeskus muutosvaiheessa) Viranomaiset, hyvinvointiasemat, järjestöjen yhteistoiminta, vapaaehtoistoimijat, koulut, oppilaitokset Kunnat, kaupungit, Eksote Eri tahojen kävijä/käyttäjämäärät Vuosittain Eksote, yksityiset palveluntuottajat Käyttöönotetut palvelut/lkm Toimiva huusholli vierailut/lkm Vuosittain Kunnat Korjausavustusneuvonta LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista PALVELURAKENNE JA OSAAMINEN TAVOITE TOIMENPIDE 1. Lähipalveluiden Erilaisia palveluita tarjolla, turvaaminen palvelujärjestelmän kuvaaminen (selvitys mitä on saatavilla missäkin) Hoivayrityksiä hyödynnetään ikääntyneiden palveluissa 2. Palvelurakenne on kotihoitopainotteinen, kotona asuu yli 93 % yli 75 vuotiaista 3. SoTe-palveluihin pääsy kohtuullisessa jonotusajassa 4. Palveluohjausta saatavilla matalankynnyksen palvelupisteissä 5. Palvelut todellisen tarpeen mukaan 6. Ympärivuorokautisessa pitkäaikaisessa hoidossa VASTUUTAHO Eksote, kunnat, palveluntuottajat ARVIOINTI Asiakaspalaute AIKATAULU Vuosittain Kotiin saatavat palvelut ovat monipuolisia ja saatavissa ympärivuorokauden Kotihoito on toimintakykyä tukevaa Mallu-auton palvelut Hyvinvointiasemien kehittäminen yhteydensaantia palvelujärjestelmään kehitetään Palvelurakenne muuttuu tarpeiden mukaisesti Eri vaihtoehtoja palveluohjaukseen; erilaiset palvelukeskukset ja hyvinvointiasemat Puhelin, hyvinvointiaseman palveluohjaajat, internet, yleisötapahtumat Yhden pisteen ja numeron palveluohjaus Mahdollisuus saada myös terveysneuvontaa Hoidon- ja palvelutarpeen arviointia säännöllisesti ja palvelujen muutokset arviointien perusteella Eksote, kunnat Raportit Vuosittain Eksote Asiakaspalaute Raportit Jonotiedot Jatkuvaa arviointia Eksote Raportit (minkä verran missäkin palveluissa käyttäjiä, mihin ohjautuneet) Vuosittain jatkuvaa Eksote, yksityiset palveluntuottajat Raportit Jatkuvaa Yksiköissä on pääasiassa yhden tai kohden hengen huoneita Eksote, palveluntuottajat Asiakaspalautteet/- kysely Vuosittain LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista oleville pyritään takaamaan kodinomainen ympäristö 7. Päällekkäisten palveluiden ehkäisy ja katkeamaton tiedon kulku 8. Osaava henkilöstö Asiakkaalla mahdollisuus kalustaa oma huoneensa Yhteisissä tiloissa toimintakykyä tukevaa toimintaa Toimitaan yhteistyössä eri toimijoiden ja kunnan eri toimijoiden kanssa 3. sektori Eksote, eri toimijat Prosessimittarit Henkilöstörakenne vastaa asiakkaiden palvelutarvetta ammatillisesta osaamisen ylläpito Perehdytyksessä huomioidaan laajaalaisesti tarvittavaa osaamista Kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen henkilöstörakenteessa Tarjolle erilaisia asumisvaihtoehtoja tarpeen mukaan Eksote, palveluntuottajat Seurantaraportit kaksi kertaa vuodessa Eksote, kunnat, palveluntuottajat Eksote, kunnat palveluntuottajat Määrät Kyselyt, haastattelut Käyttökokemukset 9. Ikääntyneellä mahdollisuus asua valitsemassaan paikassa 10. Palvelusetelin käyttö laajentuu eri palveluissa, Palvelusetelillä tarjotaan vaihtoehtoja 11. Hyödynnetään teknologiaa hoidossa 12. Ikääntyneitä aktivoidaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseen GPS paikannus Turvapuhelimet Videoyhteydet Yhteyksien hyödyntäminen asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteydensaannissa Ikääntyneet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan toimintaan Kuntouttava kotihoidon malli Liikuntaryhmät Omaishoidettavien kuntouttava vuorohoito Omaishoitajien terveystarkastukset Omaishoitajien ”liikuntaryhmät” 13. Omaishoidettavien ja hoitajien toimintakyvyn tukeminen Eksote, kunnat, palveluntuottajat, 3.sektorin tuottajat Eksote, Etelä-Karjalan omaiset ja läheiset ry, kunnat, srk Rai, toimintakykymittarit Jatkuva vuosittain LIITE 2. Yhteenveto toimenpiteistä, vastuutahoista ja mittareista Etelä-Karjalan omaiset ja läheiset ry toiminta kunnissa LIITE 3. Ikäystävällinen Kunta - tiivistetty seuranta/arviointilomake Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille Arvioi oman kuntasi ikäystävällisyyttä asteikolla 1–3, jos kohde ei ole arvioitavissa/arvioitu 0 0= ei arvioitu, ei arvioitavissa 1= heikko, paljon parannettavaa 2= keskitasoa, jotakin on tehtävissä 3= hyvä, riittävä Arvioinnin jälkeen tehdään yhteenveto eri alueista: A. Ympäristö ja rakennukset, pisteet yhteensä Vanhusneuvoston kehittämisehdotukset B. Julkinen liikenne, pisteet yhteensä Vanhusneuvoston kehittämisehdotukset C. Asuminen, pisteet Vanhusneuvoston kehittämisehdotukset jne.. Yhteenveto arvioinnista, pisteet ja kooste kehittämisehdotuksista käsitellään oman kunnan vanhusneuvostossa. Ehdotukset viedään oman kunnan/kaupungin päätöksentekoon. Lisäksi tulokset käsitellään vanhusneuvostojen yhteisessä kokouksessa keväisin. Kunta Arviointipäivä Kuntasi yhdyshenkilö:_____________________________ Arviointiin osallistuneet:___________________________ Ympäristö ja rakennukset 1. Julkiset tilat ovat siistejä ja miellyttäviä. 2. Puistoissa ja muilla ulkoilualueilla on tarpeeksi penkkejä, jotka ovat turvallisia ja huollettuja. 3. Jalkakäytävät ovat hyvin hoidettuja, esteettömiä ja ne on varattu ainoastaan jalankulkijoille. Jalkakäytävien pinnoite ei ole liukas. Käytävät ovat leveitä ja katukivet matalia, jotta kulku pyörätuolilla on helpompaa. 4. Pyörätiet ja jalkakäytävät on erotettu toisistaan. 5. Suojateitä on tarpeeksi ja niitä pystyvät käyttämään eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt. Suojatiet erottuvat visuaalisesti tai äänen perusteella. Liikennevaloristeyksissä kadun ylittämiseen tarkoitettu aika on tarpeeksi pitkä. 6. Autoilijat antavat tietä jalankulkijoille risteyksissä ja suojateillä. 7. Julkisten alueiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota hyvällä valaistuksella, poliisin partioinnilla ja yhteisötoiminnalla 8. Palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan ja pääsy niihin on esteetön. 9. Ikääntyneille on erillisiä palvelujärjestelyjä, esimerkiksi erilliset jonot tai palvelutiskit. 10. Opasteet ovat selkeitä rakennusten sisä- ja ulkopuolella. Istumapaikkoja on tarpeeksi, hisseihin on helppo päästä ja lattiamateriaalit ovat turvallisia. 11. Julkisia wc:tä on tarpeeksi sisä- ja ulkotiloissa ja ne ovat siistejä, hyvin ylläpidettyjä sekä helppopääsyisiä Ympäristö ja rakennukset -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 2 Pisteet 1–3 Julkinen liikenne 1. Julkisen liikenteen maksut ovat yhdenmukaiset, selkeästi esillä ja edulliset. 2. Julkinen liikenne on luotettavaa ja aikataulut säännölliset myös yöllä, viikonloppuisin ja loma-aikoina. 3. Kaikki kaupunginosat ja palvelut ovat saavutettavissa julkisen liikenteen avulla, yhteydet ovat hyvät sekä reitit ja kulkuneuvot on selkeästi merkitty. 4. Julkisen liikenteen ajoneuvot ovat siistejä, hyvin huollettuja, esteettömiä, ruuhkattomia ja niissä on istuimia, jotka on varattu vanhuksille ja liikuntarajoitteisille matkustajille 5. Vammaisille on tarjolla omia julkisen liikenteen ratkaisuja. 6. Kuljettajat pysähtyvät pysäkeillä ja odottavat matkustajien istuutumista ennen liikkeellelähtöä. 7. Julkisten liikennevälineiden pysäkit sijaitsevat sopivilla paikoilla ja ne ovat turvallisia, siistejä ja selkeästi merkittyjä. Pysäkeillä on istumapaikkoja ja ne tarjoavat riittävän sääsuojan. 8. Aikatauluista ja reiteistä on tarjolla kattavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. 9. Rajoitettua julkista liikennettä korvataan vapaaehtoisilla ratkaisuilla. 10. Taksit ovat kohtuuhintaisia ja esteettömiä. Kuljettajat ovat avuliaita ja ystävällisiä. 11. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja hyvin valaistuja. Viemäriaukot ovat katettuja. 12. Liikenne on säänneltyä. 13. Teillä ei ole näköesteitä. 14. Liikennemerkit ja risteykset ovat selkeitä ja hyvin sijoitettuja. 3 Pisteet 1–3 15. Ajo-opetusta ja kertauskursseja tarjotaan kaiken ikäisille henkilöille. 16. Pysäköintialueet ovat turvallisia ja sopivasti sijoiteltuja. Parkkipaikkoja on riittävästi. 17. Invapysäköintipaikkoja on riittävästi Julkinen liikenne -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: Asuminen 1. Ikääntyneille on tarjolla riittävästi asuntoja, joissa asumiskulut ovat kohtuulliset. Asunnot sijaitsevat alueilla, jotka ovat turvallisia, lähellä palveluita sekä muita asukkaita. 2. Edullisia kodinhoitoon ja huoltotöihin liittyviä palveluita on saatavilla riittävästi. 3. Asunnot ovat hyvätasoisia ja tarjoavat riittävästi suojaa ja turvallisuutta. 4. Asunnon sisätiloissa ja kerrostalojen yhteisissä tiloissa on helppo liikkua. 5. Kodin muutostyöt ovat mahdollisia ja edullisia. Palvelujen tarjoajat ymmärtävät ikääntyneiden tarpeet. 6. Julkiset ja yksityiset vuokra-asunnot ovat puhtaita, hyvin ylläpidettyjä ja turvallisia. 4 Pisteet 1–3 7. Vammaisille ja heikkokuntoisille vanhuksille on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntoihin on saatavilla tarvittavat palvelut. Asuminen -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: Osallistuminen 1. Ikääntyneitä houkuttelevia tilaisuuksia pidetään julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa, asukastuvilla, puistoissa ja kunnallisissa liikuntapaikoissa. Kiinnitetään huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin. 2. Erilaisiin tapahtumapaikkoihin on helppo päästä julkisilla kulkuneuvoilla ja ne ovat esteettömiä ja hyvin valaistuja. Aktiviteeteista ja tapahtumista sekä niiden esteettömyydestä ja liikenneyhteyksistä on tarpeeksi tietoa. 3. Tapahtumien aikataulut sopivat ikäihmisille. Tarjotaan erilaisia aktiviteetteja palvelemaan eri vanhusryhmien tarpeita. 4. Aktiviteetteihin ja tapahtumiin voi osallistua sekä yksin että muiden seurassa. 5. Aktiviteetit ja tapahtumat ovat kohtuuhintaisia eikä niihin sisälly piilokuluja. Osallistuminen -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 5 Pisteet 1–3 Arvostus ja sosiaalinen inkluusio 1. Ikääntyneiden mielipiteet otetaan säännöllisesti huomioon yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa. 2. Erilaisia tarpeita palvelevia tuotteita ja palveluita on tarjolla yksityisesti ja julkisella puolella. 3. Palvelujen henkilökunta on kohteliasta ja avuliasta. 4. Ikääntyneet ovat esillä tiedotusvälineissä ja heitä käsitellään positiivisesti ilman stereotypiointeja. 5. Julkiset tapahtumat ja paikat suunnitellaan eri sukupolvien edustajille ja niiden suunnittelussa otetaan huomioon eri-ikäisten tarpeet ja mieltymykset. 6. Ikääntyneet huomioidaan myös perheille suunnatuissa tilaisuuksissa. 7. Kouluissa tarjotaan mahdollisuuksia saada tietoa ikääntymisestä ja ikääntyneitä ihmisiä on mukana koulujen toiminnassa. 8. Ikääntyneiden yhteiskunnallinen kontribuutio tunnistetaan. 9. Myös huonossa taloudellisessa tilanteessa olevilla vanhuksilla on mahdollisuus käyttää julkis-, vapaaehtois- ja yksityissektorin palveluja Arvostus ja sosiaalinen inkluusio -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 6 Pisteet 1–3 Yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä 1. Ikääntyneille henkilöille on tarjolla joustavia mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Heille tarjotaan koulutusta ja opastusta. 2. Ikääntyneiden työntekijöiden ominaisuuksia tuetaan ja hyödynnetään. 3. Ikääntyneille työntekijöille on tarjolla joustavia ja kohtuullisesti palkattuja työpaikkoja. 4. Iän perusteella tapahtuva syrjintä on kielletty henkilökunnan palkkaamisessa, irtisanomisissa, ylennyksissä ja koulutuksessa. 5. Työympäristöjä pystyy muuttamaan vammaisten tarpeita vastaavaksi. 6. Tuetaan ikääntyneiden ryhtymistä yrittäjiksi. 7. Julkisen, yksityisen ja vapaaehtoissektorin toimielimet kannustavat ikääntyneitä osallistumaan päätöksentekoon. 8. Ikääntyneille tiedotetaan mahdollisuuksista jatkaa työntekoa eläkeiän jälkeen. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 7 Pisteet 1–3 Tiedonvälitys 1. Tehokas perustason tiedonvälitys tavoittaa kaiken ikäiset kaupunkilaiset. 2. Tiedonvälitys on koordinoitua, säännöllistä ja tieto on helposti saatavilla. 3. Ikääntyneitä kiinnostavaa tietoa on säännöllisesti tarjolla. 4. Suositaan helposti ymmärrettävää suullista tiedonvälitystä. 5. Syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet saavat henkilökohtaista tiedonvälitystä. 6. Julkiset ja kaupalliset palvelut tarjoavat henkilökohtaista palvelua pyydettäessä. 7. Painettu tieto on tarjolla tarpeeksi isolla ja selkeällä kirjasinkoolla painettuna, otsikointi on selkeää. 8. Suullinen ja kirjallinen tiedonvälitys on yksinkertaista, selkeää ja avointa. 9. Puhelinvastaajapalveluissa käytetään selkää ohjeistusta ja vastaajan viesti on mahdollista kuunnella uudestaan. 10. Ilmainen tai edullinen internetyhteys on tarjolla julkisissa paikoissa kuten kirjastoissa tai asukastuvilla. 11. Laitteissa kuten kännyköissä, radioissa ja televisioissa on suuret näppäimet Tiedonvälitys -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 8 Pisteet 1–3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Terveys- ja tukipalveluja on tarjolla riittävästi terveyden edistämisen, säilyttämisen ja palauttamisen kannalta. 2. Kotona tarjottavat palvelut sisältävät terveys- ja hoivapalveluja sekä kodinhoitoa. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sijainti on keskeinen ja ne on helppo saavuttaa eri kulkuvälineillä. 4. Vanhusten palvelukeskukset ja asunnot sijaitsevat lähellä palveluita ja alueen muuta asutusta. 5. Vanhusten käyttöön tarkoitetut rakennukset ovat turvallisia ja esteettömiä. 6. Ikääntyneille on tarjolla selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista. 7. Henkilökunta kunnioittaa ikääntyneitä asiakkaita ja heidät on koulutettu ottamaan huomioon ikääntyneiden tarpeet. 8. Taloudelliset esteet julkisten palvelujen käytölle on minimoitu. 9. Kaikenikäisten asukkaiden tekemää vapaaehtoistyötä pyritään tukemaan. 10. Kaupungissa on riittävästi hautausmaita ja niille on helppo päästä. 11. Kaupungin turvallisuutta koskevissa suunnitelmissa otetaan huomioon ikääntyneiden heikkoudet ja kyvyt. 12. Palvelujärjestelmä on koordinoitu ja hallinnollisesti yksinkertainen. Sosiaali- ja terveyspalvelut -osa-alue yhteensä Kommentteja ja kehittämisehdotuksia: 9 Pisteet 1–3 Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Kuntakohtaiset palvelut Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, kotikuntoutus ja tehostettu kotisairaanhoito (kaikista näistä palveluista saa lisätietoa eksote.fi sivustolta ikäihmisten palvelut-valikosta). Kotihoito: Tehostettu kotisairaanhoito (TeHoSa): Lappeenranta keskusta-eteläisen alue ja Ylämaa keskusta-pohjoisen alue Sammonlahden alue keskusta-itäinen alue (JoutsenoLauritsala) TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari Taipalsaaren kotihoito Savitaipaleen kotihoito Lemin kotihoito Luumäen kotihoito Ruokolahden kotihoito Rautjärven kotihoito Rautjärven kotihoito Parikkalan kotihoito TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa TeHoSa-Ruokolahti Ruokolahti / Rautjärven asemaseutu TeHoSa-Parikkala Parikkala / Simpeleen taajama Tilapäinen ja lyhytaikainen kuntouttava asuminen Lyhytaikaisella ja tilapäisellä asumisella tuetaan ikäihmisten kotona selviytymistä sekä hoitavan omaisen jaksamista. Lappeenranta Penttiläntien palvelukoti Lehmuskoti Parikkala Vuokkola-Kotirinne Rauhala-koti Rinnetupa Rautjärvi Harjulakoti Ruokolahti Iltatähti Ruokorinne Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Tukipalveluilla tuettu asuminen Tukipalveluilla tuetussa asumisessa asukas asuu joko omassa omistusasunnossaan tai vuokra-asunnossa (vanhustentalo). Asukkaan tarvitsemat tukipalvelut tuottaa joko Eksoten kotihoidon henkilökunta tai yksityinen palveluntuottaja. Lappeenranta Saunakiven-kadun palvelutalo Lemi Palolakodin rivitaloasunnot Luumäki Patteritie 10 Parikkala Rauhala-koti Rinnetupa Satumäen palvelutalot Ruokolahti Iltatähti Ruokorinne Savitaipale Valkama II Palveluasuminen Palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat hoitohenkilökunnan päivittäistä tukea ja apua asumiseensa. Lappeenranta Leivontien palvelukoti (Toivo) Rautjärvi Harjulakoti Ruokolahti Toimila Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat runsaasti huolenpitoa, hoivaa ja apua. Lappeenranta Juurakkokadun palvelukodit Kaarle ja Hulda Lehmuskoti Leivontien palvelukoti (Helmi ja Onni) Ortamonpuiston palvelukoti Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Penttiläntien palvelukoti Pienniemen palvelukoti Rautjärvi Tuulenpesä Parikkala Vuokkola- Kotirinne Savitaipale Valkama I Vanhainkodit Vanhainkodeissa annetaan myös lyhytaikaista vuorohoitoa omaishoidettaville asiakkaille. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarjotaan silloin, kun vanhuksen toimintakyky on laskenut merkittävästi eikä kotihoidon apu riitä turvaamaan turvallista kotona selviytymistä. Lappeenranta Sammonkoti Lemi Lemin Palolakoti Luumäki Luumäen vanhainkoti Parikkala Käskynkkä Ruokolahti Ruokolahden palvelukeskus Taipalsaari Taipalsaaren vanhainkoti Eksote hankkii ostopalveluna palveluasumista ja tehostettua palveluasumista kuntien alueilla seuraavasti: Palveluasuminen Lappeenranta Palvelutalo Kangasvuokko Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö/Veljeskoti Palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista Savitaipale Savitaipaleen Vanhaintuki Ry/ Toimintakeskus Suvanto Lappeenranta Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Coronaria Oy/Onnelantien palvelutalo Attendo Oy/ Palvelukoti Hopeahelmi Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö Laurankoti Tehostettu palveluasuminen: Lappeenrannan alue Hoivakoti Wilhelmiina Selmankoti SuvantoKoti, Joutseno Kosenkoti, Ylämaa Seniorikoti Kultaharju, Saimaanharju Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön seuraavat palvelutalot: o Kasarminportin palvelutalo o Laurinkoti o Luukkaankoti o Wäinönkoti o Aapelikoti (Imatra) Savitaipale Kaijankoti Rautjärvi Silamuskoti Luumäki Hoito- ja Palvelukoti Suhola Muita ikääntyneiden hyvinvointia tukevia palveluita Muistipoliklinikka ja -koordinaattorit Lappeenrannassa Armilan terveysaseman yhteydessä toimii muistipoliklinikka, jossa tutkitaan ja diagnosoidaan yli 65-vuotiaiden muistisairauksia. Muistipoliklinikan vastaanotolla tehdään ensivaiheen hoito - ja kuntoutussuunnitelma sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa. Kuntien alueilla toimivat oman kunnan muistihoitaja tai muistikoordinaattori, jotka yhteistyössä terveyskeskuslääkärin kanssa huolehtivat alkututkimuksista ja jatkohoidosta. Muistiverkoston löytää eksote.fi sivustolta. Omaishoito Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja/tai palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitaja voi olla puoliso, muu omainen, sukulainen tai hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon asioita hoidetaan kuntien aluilla: o o o o o o Lappeenrannan, Lemin ja Savitaipaleen omaishoidon tukikeskus Iso apu - palvelukeskuksessa Luumäen kotihoito Parikkalan kotihoito Rautjärven kotihoito Ruokolahden kotihoito Taipalsaaren kotihoito Päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan tarkoituksena on tukea yli 60vuotiaiden kotona asumista ja ennaltaehkäistä laitoshoitoon joutumista. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea kotona asuvien ikääntyneiden itsenäistä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä ja parantaa sitä. Ensisijaisesti päivätoiminta on tarkoitettu muistisairaille ja omaishoidettaville. Päivätoimintaan voidaan valita myös henkilö, jonka elämäntilanteessa on tapahtunut toimintakykyä laskevia muutoksia tai hän on yksin asuva ja syrjäytymisvaarassa. Järjestämme ikäihmisten päivätoimintaa Etelä-Karjalan alueella: Lappeenranta Sammonlahden päivätoiminta Lauritsalan päivätoiminta Pajurannan päivätoiminta Joutsenon päivätoiminta opiskelijoiden järjestämät päivätoimintaryhmät Sammonlahdessa ja keskustassa Taipalsaaren päivätoiminta Savitaipaleen päivätoiminta Ruokolahden päivätoiminta Rautjärven päivätoiminta Parikkala Käskynkän päivätoiminta Saaren päivätoiminta Liite 4 Kuntakohtaiset palvelut Luumäellä Luumäen päivätoiminta yhteistyössä järjestöjen kanssa Ostopalvelut o Coronaria/Onnelantien palvelutalo
© Copyright 2026