Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2014
Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 1.1 1.2 1.3 1.4 Tiivistelmä Toiminnan ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan jäsenet Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus 2 4 4 4 4 5 2 2.1 2.2 2.3 Kaupungin talous ja tilinpäätös 2014 Talousarvion toteutuminen Talouden tunnusluvut Toimintakertomus 5 5 6 8 3 3.1 3.2 Tavoitteiden toteutuminen Konserni- ja tukipalvelujaosto 8 9 11 Hankintapalvelut Ateria- ja puhtauspalvelut Elinkeinotoimi 14 15 18 Opetuslautakunta 20 Perusopetus Lukio Oppilashuolto Varhaiskasvatuspalvelut 23 25 25 26 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta 27 33 Investointien toteutuminen 36 Ympäristölautakunta 37 Elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttaminen Ympäristöterveydenhuollon suorittama valvonta 38 39 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 4 4.1 4.2 4.3 4.4 Kaupunginhallitus Hyvinkään Vesi 41 Investoinnit Talouden toteutuminen Veden ja jäteveden laatu ja veden häiriötön jakelu Henkilöstön työtyytyväisyys 43 45 45 46 Perusturvalautakunta 47 Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Koti- ja laitospalvelut Virtaviivaistamishanke Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakentamishanke 49 53 54 55 57 Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan arviointi Hyvinkään Lämpövoima Oy Teknologiakeskus TechVilla Oy KOy Hyvinkään Wanha Villatedas Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy 58 58 62 65 68 Allekirjoitukset 72 1 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 TIIVISTELMÄ 1. Kaupunginvaltuusto oli asettanut talousarviossa 2014 yhteensä 85 sitovaa toiminnallista tavoitetta sisältäen Hyvinkään Veden tavoitteet. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoitteista toteutui 74 % (63 kpl) ja osittain toteutui 4 % (3 kpl). Tavoitteista jäi toteutumatta 20 % (17 kpl). Lisäksi oli kaksi sellaista tavoitetta, joiden toteutumista ei voinut arvioida. Tarkastuslautakunnan arviointi tavoitteen toteutumisesta poikkesi 13 tavoitteen kohdalla toimintakertomuksen raportointiin verrattuna. Tilinpäätöksessä 2014 raportoitiin myös neljän merkittävimmän tytäryhtiön tavoitteiden toteutumisesta. Kyseisillä yhtiöillä tavoitteita oli yhteensä 19 kpl, joista 74 % (14 kpl) toteutui. Kokonaisuutena kaupungin toimialat ja tytäryhtiöt saavuttivat tavoitteet hyvin. Useat tavoitteet toteuttivat Hyvinkään kaupungin voimassa olevaa kaupunkistrategiaa. 2. Hyvinkään kaupungin tulos toteutui talousarviota merkittävästi paremmin, mutta jäi silti alijäämäiseksi. Tilivuosi 2014 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin tulos on toteutunut alijäämäisenä. 3. Kaupungin toimialat toteuttivat onnistuneesti säästö- ja tehostamistoimenpiteitä. Henkilöstömenoissa saavutettiin talousarviossa 2014 asetetut tavoitteet. Investointitaso oli maltillinen. 4. Vuonna 2014 toteutetuista ja vuoden 2015 talousarvioon sisällytetyistä säästö- ja tehostamistoimenpiteistä huolimatta Hyvinkään kaupungin voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kaupungin taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä tulee käytettyä kokonaan vuoteen 2017 mennessä. Ylijäämä vaihtuu alijäämäksi ja vuonna 2017 tulee olemaan kertynyttä alijäämää 2 M€. Hyvinkään kaupungin omavaraisuusaste on jo hyvin lähellä kriisikunnan raja-arvoa. Velkaantuneisuuden arvo ylittää kriisikunnalle määritellyn raja-arvon jo nyt. Konsernitason taloustietojen perusteella kyseisten tunnuslukujen arvot ovat vielä peruskaupungin arvoja heikompia. 5. Hyvinkään kaupungin vakauden turvaaminen edellyttää kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimenpiteitä. Vuosille 2016 ja 2017 on päätettävä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. 6. Kaupungin talouden epätasapaino aiheuttaa jatkossa yhä suurempia paineita palvelujen ja palveluverkkojen kustannustehokkuuden parantamiseen. Sivistystoimen palveluverkon kehittämisestä tulisi tehdä päätös vuoden 2015 aikana, jotta toimintoja voidaan suunnitella pitkällä aikavälillä. 7. Kaupunki on edennyt järjestelmällisesti kohti yhden luukun periaatetta vuokra-asuntojen vuokraustoiminnassa. 8. Tilatehokkuushanketta ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2014. Tilakustannuksissa saatiin jo säästöjä. 9. Kaupungin hankintojen keskittäminen ei ole edennyt. Hajautetussa mallissa millekään taholle ei ole määritelty kokonaisvastuuta Hyvinkään kaupungin hankinnoista. 10. Vuoden 2014 lopussa osa ateria- ja puhtauspalveluista kilpailutettiin. Saadun tarjouksen perusteella osittaisella ulkoistamisella ei saada merkittäviä taloudellisia säästöjä. 11. Hyvinkään kaupungin ja HUS-kuntayhtymän yhteiskeittiön toiminnan aloitusvaiheessa oli merkittäviä ongelmia. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tarkastuslautakunnan mielestä Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n välisen palvelusopimuksen 2 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 puuttuminen on ollut oleellinen puute. Yhteiskeittiön toiminta alkoi 1.2.2015 ja palvelusopimusta ei ollut hyväksytty ja allekirjoitettu vielä arviointivaiheessa toukokuun alussa. 12. Hyvinkäällä oppilaat saavat perusopetusta yli valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän. Luokkien ryhmäkoot on voitu pitää pieninä valtion erityisavustuksen avulla. Perusopetuksessa on toteutettu koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Myös niiden lasten ja nuorten koulunkäynti on turvattu, jotka eivät terveydellisten tai muiden syiden vuoksi voi opiskella oman lähikoulun pienryhmässä. 13. Kaupunki on viime vuosina panostanut tuntuvasti lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja oppilashuoltoon. Jatkossa on seurattava ja raportoitava, millaisia vaikutuksia lasten/perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin resursoinnilla on ollut korjaavien palveluiden tarpeeseen ja lastensuojelukustannuksiin. 14. Kaupungin omakotitonttivaranto on kiitettävällä tasolla. Lisäksi on huolehdittu monipuolisesta yritystonttivarannosta kaavoittamalla uusia yritysalueita. 15. Vesiliikelaitoksen taloudellinen tila on hyvä talouden tunnusluvuilla mitattuna. 16. Hyvinkäällä ei kyetty käsittelemään toimeentulotukihakemuksia lakisääteisessä ajassa. Lokakuun 2014 tilaston mukaan 73,5 % hakemuksista käsiteltiin lakisääteisen seitsemän arkipäivän aikana. 17. Lastensuojelun sijaishuollon palvelurakenteen keventämisestä huolimatta lastensuojelun kustannukset ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet. Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten ja nuorten määrät ovat myös nousseet. 18. Kuntalaiset eivät vuonna 2014 aina saaneet välittömästi yhteyttä terveyskeskukseen. Hoidon tarpeen arviointi kuitenkin toteutui hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa sekä avoterveydenhuollossa että hammashuollossa. Avoterveydenhuollossa ja psykiatrian yksikössä hoito on kyetty antamaan lakisääteisten aikarajojen puitteissa. Hammashuollossa hoidon toteutuksen kohdalla hoitotakuu ei toteutunut. 19. Koti- ja laitospalvelut saavuttivat hyvin vuodelle 2014 asetetut tavoitteet 75 vuotta täyttäneille tarjottujen palveluiden osalta. 20. Perusturvan toimiala onnistui toteuttamaan Virtaviivaistamishankkeen suunnitelman mukaisesti. Hanke oli suunniteltu huolellisesti ja sitä vietiin määrätietoisesti eteenpäin. Erityisen hyvää hankkeessa on se, että toimintoja ryhdyttiin kehittämään nimenomaan asiakaslähtöisesti. 3 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 1. TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTUS 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan toimintaa säätelevät Kuntalaki ja kaupunginvaltuuston hyväksymä Hyvinkään kaupungin tarkastussääntö. Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on valtuuston kunnalle ja kuntakonsernille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lisäksi lautakunta voi arvioida toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, lautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Hyvinkään kaupungin taseessa vuonna 2014 ei ole kattamatonta alijäämää, joten tämä kuntalain säännös ei edellytä tarkastuslautakunnalta toimenpiteitä. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on seurata tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. 1.2 Tarkastuslautakunnan jäsenet Valtuustokaudelle 2013 – 2016 valitussa tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2014 toimineet seuraavat jäsenet: Jäsen Varajäsen Tani Sari, puheenjohtaja Ruija Seppo, varapuheenjohtaja Haapamäki Jaakko Karhunen Tuula Kukkola Jussi Laine Ina (12.10.2014 saakka) Raunisalo Riika (13.10.2014 alkaen) Lignell Hannu Salo Eelis Sten Pami Oikarinen Hannu Riskilä Päivi Vallinkivi Anne-Maria Holmström-Savolainen Anna-Helena Lindfors Matti Helander Sakari Heinimäki Esa Hautamäki Mauri Luoma Piia Tarkastussihteeri Merja Peltomäki valmisteli tarkastuslautakunnan käsiteltäviksi tulevat asiat ja avusti lautakuntaa arviointitehtävässään. 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Arviointityön toteuttamiseksi tarkastuslautakunta hyväksyi vuonna 2013 arviointiperiaatteet ja arviointisuunnitelman valtuustokaudelle 2013 – 2016. Tilivuoden 2014 arviointiaan varten lautakunta hyväksyi yksityiskohtaisen työohjelman. Toimialojen ja tytäryhtiöiden toiminnan, talouden ja tavoitteiden arvioinnin lisäksi tilivuoden 2014 arviointikohteina olivat perusturvan toimialan virtaviivaistaminen, kaupungin tilatehokkuushanke, Kaupunkisillan päiväkodin peruskorjaus sekä Hyvinkään kaupungin ja HUS-kuntayhtymän yhteiskeittiöhanke. Arviointi perustuu kaupungin osavuosikatsauksiin, tilinpäätökseen 2014, toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksiin, arviointikohteiden antamiin selvityksiin, asiakastyytyväisyyskyselyihin, kirjanpidon raportteihin sekä tilintarkastajan ja sisäisen tarkastajan raportointeihin. Lähteinä käytettiin myös valtakunnallisia selvityksiä. Arviointikertomuksessa seurataan myös edellisten vuosien tarkastushavaintojen johdosta suoritettuja toimenpiteitä. Näitä asioita tarkastuslautakunta on tuonut esille toimialakohtaisten arviointien yhteydessä. 4 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 1.4 Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus Hyvinkään kaupungin lakisääteistä tilintarkastusta on suorittanut kaupunginvaltuuston valitsema JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana tilikaudella 2014 toimi JHTT Minna Ainasvuori. Tilintarkastussopimuksen mukaisesti Hyvinkään kaupunki ostaa lakisääteistä tilintarkastusta varten 90 tarkastuspäivää vuodessa. Tilintarkastaja esitti 18.8.2014 tarkastuslautakunnalle tilivuoden 2014 tilintarkastusta koskevan työohjelman. Tilintarkastaja raportoi työohjelman toteutumisesta kolme kertaa. Tilintarkastukset suoritettiin esitetyn työohjelman mukaisesti. Sisäinen tarkastaja Jaana Ilomäki kertoi lautakunnalle kolmessa kokouksessa suorittamistaan tarkastuksista ja niissä esille tulleista havainnoista ja kehittämiskohteista. Suositus: Tilintarkastajan tarkastuskohteille antamat raportit sisälsivät useita toimenpidesuosituksia. Tarkastuslautakunnan mielestä on tärkeää, että toimialoilla otetaan tilintarkastajan antamat suositukset huomioon ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. 2. KAUPUNGIN TALOUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 2.1 Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin 6,3 M€ alijäämäisenä. Tilikauden aikana tehtiin seuraavia talousarviomuutoksia: • • • • • • • • käyttötalouden toimintamäärärahoja lisättiin yhteensä 3,6 M€ myyntivoittoa koskevaa tuloarviota alennettiin 2,0 M€ verotuloarviota korotettiin 1,0 M€ perusturvan kalustomäärärahaa pienennettiin 0,8 M€ (lisämäärärahojen katteeksi) investointiosan rakennusmäärärahaa pienennettiin 2,1 M€ kunnallistekniikan investointimäärärahaa pienennettiin 1,0 M€ poistoarviota nostettiin 3,4 M€ tehtiin määrärahasiirtoja investointiosasta käyttötalouteen yhteensä 253 000 €. Peruskaupungin tilikauden tulos toteutui 3,5 M€ alkuperäistä talousarviota ja peräti 11,5 M€ muutettua talousarviota parempana. Tulos jäi kuitenkin 2,9 M€ alijäämäiseksi. Hyvinkään Veden tulos paransi kaupungin tulosta noin 0,5 M€, joten koko kaupungin tulos muodostui 2,3 M€ alijäämäiseksi. Koko kaupungin kohdalla toimintakuluissa tuli säästöä 4,2 M€ budjetoituun verrattuna. Eniten alittuivat henkilöstömenot, korkokulut, avustusmenot ja vuokrakulut. Siitä huolimatta menot kasvoivat 4,0 M€ (1,4 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen pienentämiseksi toimialat jättivät virkoja ja työsuhteita täyttämättä tai lykkäsivät niiden täyttöä ja henkilöstö piti vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Matalan korkotason ansiosta korkokulut toteutuivat ennakoitua alhaisempina. Toimintatuottoja kertyi 6,3 M€ arvioitua enemmän. Tähän vaikutti merkittävästi myyntivoittojen ennakoitua suurempi määrä. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (HUS) saatiin tulokseen perustuvaa palautusta 1,4 M€, joka ei ollut vielä tiedossa lisämäärärahaa haettaessa. Valtuustoon nähden sitovien tulosalueiden toimintakatteet toteutuivat budjetoitua parempina. Ainoastaan henkilöstökeskuksen ja ateria- ja puhtauspalvelujen toimintakatteet hieman ylittyivät. 5 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Peruskaupungin budjetoidut nettoinvestoinnit olivat 12,8 M€ ja toteuma 11,1 M€ eli investointimenoista jäi säästöä 1,7 M€. Toimintakertomuksessa ei ole selvitetty investointimenojen alittumisen syitä. 2.2 Talouden tunnusluvut Taulukkoon on koottu Hyvinkään kaupungin taloudellista asemaa kuvaavia tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukuja. Taulukko sisältää Hyvinkään Veden luvut. TILINPÄÄTÖSTEN 2012 - 2014 TUNNUSLUKUJA 2012 Toimintakate, M€ 2013 2014 -212,4 -223,7 -220,7 7,0 5,3 -1,3 Vuosikate, M€ 10,0 16,1 17,3 Vuosiate/poistot % 70,5 98,9 88,1 Ali/ylijäämä, M€ -4,2 -0,2 -2,3 -36,6 -37,1 -26,2 34,0 69,4 95,7 Kasvu, % Toiminnan ja investointin rahavirran kertymä 5 v:lta, M€ Investointien tulorahoitus, % Lainakanta, M€ 95,2 111,3 119,4 Lainat €/asukas 2 089 2 409 2 574 Lainanhoitokate 0,6 0,9 1,0 53,1 53,5 Omavaraisuusaste, % 57,8 54,6 Suhteell. velkaantuneisuus, % 49,2 52,0 Toimintakate eli kulujen ja tuottojen erotus osoittaa, paljonko toiminnan menoista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintakate parani vuonna 2014 hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti pääasiassa se, että toimintatuottoja kertyi enemmän kuin vuonna 2013. Vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate parani edellisestä vuodesta noin 7 %. Vuosikate ei riittänyt nettoinvestointeihin eikä lainojen lyhennyksiin. Vuosikatteen ja nettoinvestointien suhde oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin edellisinä vuosina, koska vuonna 2014 investointitaso oli matalin viimeiseen 10 vuoteen. Vuosikate poistoista kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on yli 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Tämän tunnusluvun perusteella kaupungin talous ei ole tasapainossa. Vuoden 2014 arvo heikkeni, koska poistosuunnitelman muuttamisen vuoksi poistojen määrä kasvoi. Toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Kertomusvuonna tulos parani merkittävästi edellisistä vuosista. Huomioitavaa on, että toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus –tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku parani edellisestä vuodesta oleellisesti, mutta tulorahoitus ei vielä ihan riittänyt investointien rahoittamiseen. Tunnusluvun koheneminen johtui investointitason alentumisesta ja vuosikatteen parantumisesta. 6 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Lainakanta kasvoi 8,1 M€ (7,3 %) vuonna 2014. Lainanhoitokate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä lainojen hoitokulujen, korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, mikäli tunnusluku jää alle yhden. Tunnusluvun perusteella kaupungin tulorahoitus riitti kertomusvuonna lainojen hoitoon. Tätä edesauttoi matala korkotaso. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavaraisuutta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi, merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Hyvinkään kaupungin omavaraisuusaste on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Koko kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli peruskaupunkia heikompi ollen 42,6 %. Vastaavasti suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi kertomusvuonna. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Yhtenä kriisikuntakriteerinä on vähintään 50 %:n suhteellinen velkaantuneisuus. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 64,3 %. Tärkeä kunnan tasapainoisen talouden mittari on se, ettei taseeseen ole muodostunut kattamatonta alijäämää. Hyvinkään kaupungin taseessa on ylijäämää 28,9 M€, kun tilikauden 2014 alijäämä vähennetään edellisten tilikausien yli/alijäämästä. Taloussuunnitelmassa vuosilta 2015 – 2017 arvioidaan kertyvän alijäämää yhteensä 30,9 M€, joten taseeseen kertynyt kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi vuonna 2017, mikäli talous toteutuu vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 – 2017 taloussuunnitelman mukaisesti. Kertynyttä alijäämä tulee olemaan noin 2 M€ vuonna 2017. Arviointi: Hyvinkään kaupungin tulos toteutui talousarviota oleellisesti paremmin, mutta oli kuitenkin jo kolmatta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Kaupungin toimialat toteuttivat onnistuneesti säästö- ja tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstökulujen osalta tavoitteena oli 0,4 %:n vähennys vuoden 2013 tasoon verrattuna. Palkoissa ja palkkioissa vastaava vähennystarve oli 1,0 %. Henkilötyövuosissa vähennystarve vastasi 30 – 50 henkilötyövuotta. Kaikki henkilöstösäästötavoitteet toteutuivat. Lisäksi säästöä syntyi tarvikehankinnoissa. Investointimenoissa saatiin myös säästöjä, kun investointikohteiden toteuttamista karsittiin. Huolimatta siitä, että toimintakertomusvuonna kaupungin toimialat toteuttivat säästötoimenpiteitä kiitettävästi ja vuoden 2015 talousarvio sisältää lisäsäästökohteita, näyttäisivät kaupungin tulevien vuosien tulokset toteutumaan voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan tuntuvasti alijäämäisiä. Alijäämäisten vuosien johdosta taseeseen kertynyt edellisten vuosien kumulatiivinen ylijäämä vaihtuisi vuonna 2017 alijäämäksi. Jo tällä hetkellä osa talouden tunnusluvuista kertoo Hyvinkään kaupungin heikentyneestä taloudesta. Omavaraisuusaste on jo hyvin lähellä kriisikuntakriteereiden rajaarvoa. Velkaantuneisuuden arvo ylittää kriisikunnalle määritellyn raja-arvon jo nyt. Merkille pantavaa on, että kaupunkikonsernin osalta kyseiset tunnusluvut olivat peruskaupungin arvoja vieläkin heikommat. Uuden kuntalain mukaan kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta mitataan konsernitason taloustietojen perusteella, koska tämä antaa aiempaa luotettavamman kuvan kunnan talouden kokonaisuudesta. Vuonna 2015 kaupungille tuo lisähaastetta vuoden 2015 alusta voimaan tullut työmarkkinatuen rahoitusuudistus, mikä lisää kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää noin 580 000 €, jos pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene. Lisäksi 1.1.2015 voimaan tullut valtionosuusuudistus ja aiemmin päätetyt valtionosuusleikkaukset pienentävät Hyvinkään kaupungin saamia valtionosuuksia. Valtionosuusuudistus vähentää kau7 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 pungin saamia valtionosuuksia noin 860 000 €. Valtionosuusleikkausten vaikutus vuodelle 2015 on noin 1,8 M€. Taloussuunnitelmavuosien taloutta kiristävät myös tulevat suuret rakennushankkeet: Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakentamishanke ja keskuslukio. Suositus: Hyvinkään kaupungin tulee jatkaa talouden sopeuttamistaan vastuullisesti, jotta kaupungin kehitys ei jatku kielteiseen suuntaan eikä kaupunki ajaudu kriisikunnaksi. Talouden tasapainottamistoimista vuosille 2016 ja 2017 tulee tehdä päätökset ja näin torjua uhkaa, että taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä vaihtuu taloussuunnitelmakauden lopulla alijäämäksi. 2.3 Toimintakertomus Talousosasto on ohjeistanut, että osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa tulee selvittää toiminta- ja taloustietojen merkittävät poikkeamat ja niiden syyt. Toimintakertomuksessa ei kuitenkaan kaikkien toimialojen kohdalla ollut selvityksiä toiminta- ja taloustietojen poikkeamien syistä. Selvitysten puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi arviointityötä. Opetuslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kohdalla puuttuivat selvitykset talousarvion toteutumisen eroista lukuun ottamatta varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatuspalvelujen osalta selvitykset niin talouden kuin toimintaa koskevien tunnuslukujen eroista olivat kattavat. Perusturvalautakunnan osalta sitovien tavoitteiden raportointi oli paikoin puutteellista. Joidenkin tavoitteiden toteutumisesta raportoitiin ainoastaan, että ”etenee aikataulussa” tai ”toteutuu osittain”. Sitovien tavoitteiden taulukosta ei mistään ilmennyt, mikä oli sovittu aikataulu. Pidemmän aikavälin tavoitteen toteutumisesta raportoitaessa tulee antaa lyhyt selvitys vuoden loppuun mennessä suoritetuista toimenpiteistä. Jos tavoite on toteutunut osittain, on raportoitava, miltä osin tavoite toteutui. Ympäristölautakunnan osalta sitovien tavoitteiden raportointi oli puutteellista. Kolmesta tavoitteesta kahdessa raportoitiin tavoitteen toteutumisesta pelkällä symbolilla. Investointien osalta ei selvitetty investointimenojen alittumisen syitä. Suositus: Toimintakertomuksessa tulee selvittää toiminta- ja taloustietojen merkittävät poikkeamat ja niiden syyt. 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteena ovat olleet kaikki valtuuston asettamat sitovat tavoitteet. Arviointikertomuksessa on nostettu esille tavoitteet, • joissa tarkastuslautakunta esittää arviointihavaintojensa perusteella johtopäätöksiä ja suosituksia • joista lautakunta haluaa antaa lisätietoa tavoitteeseen liittyvistä toimenpiteistä • jotka eivät lautakunnan arvioinnin mukaan täytä hyvän tavoitteen ominaisuuksia. Tarkastuslautakunta on arvioinut, miten hyvin tavoitteet ovat toteuttaneet kaupunginvaltuuston hyväksymien Hyvinkään kaupunkistrategian ja palvelustrategian linjauksia. 8 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa on käytetty seuraavia symboleja: toteutunut osittain toteutunut ei toteutunut ei voi arvioida Arviointikertomuksessa mainitut alle miljoonan euron luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon. 3.1 KAUPUNGINHALLITUS Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 4 • 1 1 1 7 Tavoitteena oli lisätä kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Mittariksi tavoitteelle oli asetettu toimenpiteiden toteuttaminen. Toimintakertomuksessa on raportoitu, mitkä sähköisen HR-työpöydän osat oli otettu tuotantokäyttöön vuoden 2014 aikana. Arviointi: Tavoitteen toteutumista ei voi arvioida. Tavoitteelle ei ole asetettu mittaria, joka mittaisi kaupungin hallinnollisten tukipalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Toimintakertomuksen raportointi -osassakaan ei kerrota, miten HR-työpöydän osioiden ottaminen tuotantokäyttöön on lisännyt hallinnollisten tukipalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Suositus: Mikäli tavoitteeksi asetetaan tuottavuuden ja/tai vaikuttavuuden lisääminen, tulee tavoitteelle asettaa sen saavuttamista mittaava selkeä mittari. Tavoitteesta tulee käydä ilmi, millä tasolla tuottavuus ja/tai vaikuttavuus on lähtötilanteessa ja mikä toteutettujen toimenpiteiden jälkeen. Näin voidaan todentaa tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa tapahtunutta kehitystä. • Tavoitteeksi oli asetettu talouden tasapainotusohjelman laatiminen ja ohjelman toteuttamisen aloittaminen. Hyvinkään kaupungin heikentyneen taloustilanteen vuoksi kaupunginhallitus päätti 2.6.2014 hyväksyä vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 – 2016 taloussuunnitelman lähtökohdaksi tavoitelaskelman, jossa tavoitteena on 0-tuloksen saavuttaminen vuonna 2017. Talousarvioraamista päättäessään kaupunginhallitus perusti Talousarvion ja taloussuunnitelman ohjausryhmän, jonka tehtävänä on osaltaan varmistaa, että tavoitelaskelman mukaiseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan päästään. Ryhmässä on edustus kaikista valtuustoryhmistä. 9 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvioraamiin sisältyi 8,7 M€:n säästötoimenpiteiden etsiminen sekä vuodelle 2015 että 2016. Virkamiehet valmistelivat käyttötaloutta koskevat noin 7,4 M€:n säästö- ja kehittämistoimenpide-esitykset, jotka esiteltiin ohjausryhmälle. Ohjausryhmän enemmistö hyväksyi säästötoimenpiteitä 6,4 M€:n edestä vuodelle 2015. Säästötoimenpiteet sisällytettiin vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Talouden tasapainotustyön tueksi laadittiin Hyvinkään kaupungin talouden tasapainottamisohjelma, jonka sisältö perustui virkamiesten valmistelemiin toimenpide-ehdotuksiin. Vuoden 2015 osalta toimenpiteet ovat Talousarvion ja taloussuunnitelman ohjausryhmän ohjeistuksen mukaisia. Vuosien 2016 ja 2017 osalta toimenpiteet ovat virkamiesten toimenpide-ehdotuksia. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.11.2014 talouden tasapainottamisohjelman vuoden 2015 toimenpiteiden osalta ja merkitsi tiedoksi esitetyt toimenpiteet vuosille 2016 ja 2017. Samalla kaupunginhallitus päätti, että ohjausryhmän toimintaa jatketaan vuonna 2015. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviosta ja vuosien 2016 – 2017 taloussuunnitelmasta kokouksessaan 8.12.2014. Valtuusto päätti, että kotihoidon tuen Hyvinkää-lisän maksamista jatketaan. Tämä lisäsi varhaiskasvatuksen menoja talousarviossa 250 000 € vuodelle 2015. Arviointi: Talouden tasapainottamisohjelma laadittiin tavoitteen mukaisesti. Virkamiehet esittivät kiitettävästi erilaisia säästö- ja kehittämisehdotuksia, mutta aivan tavoitelaskelman mukaisiin säästöihin ei ehdotuksilla kuitenkaan päästy. Ohjausryhmässä ja poliittisessa päätöksenteossa virkamiesten talouden tasapainottamiseksi esittämiä toimenpiteitä karsittiin. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä talousarvion vuodelle 2015 tavoitelaskelman ja talousarvioraamin mukaisesta säästötavoitteesta jäätiin kokonaisuudessa noin 2,5 M€. Tämä merkitsee oleellisia lisäsäästövelvoitteita vuodelle 2016 ja 2017 tilanteessa, jossa tavoitellaan tavoitelaskelman mukaista 0-tulosta vuonna 2017. Suositus: Talouden tasapainottaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Tätä edellyttää myös uusi kuntalaki, jossa painotetaan kunnan talouden kestävyyttä ja talouden tasapainon varmistamista. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista hyväksyä vain vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2017 – 2018 taloussuunnitelmaa valmistellessa tasapainottamisohjelma toimenpiteineen tulee laatia vuosiksi 2016 ja 2017. Osavuosikatsauksen II käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti poistaa kaupunginhallituksen sitovan tavoitteen ”Kaupunkistrategian päivitys valmisteltu valtuuston hyväksyttäväksi elokuun loppuun mennessä”. Kuntaliitosasioiden keskeneräisyyden vuoksi kaupunkistrategian päivittämistä ei nähty tarkoituksenmukaisena. Koska kyseinen tavoite on kuitenkin tilinpäätöksen toimintakertomuksessa, tarkastuslautakunta on laskenut sen mukaan tavoitteiden lukumäärään. Toimintakertomuksessa raportoitiin, ettei tavoite toteutunut. 10 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 3.2. KONSERNI- JA TUKIPALVELUJAOSTO Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 5 • - 3 1 9 Tavoitteeksi asetettu ateriapalvelujen laatua laajasti mittaava asiakaskysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Kouluruokakyselyyn vastaisi 2 022 henkilöä (32 %). Vastausprosentti edellisenä vuonna oli 22 %. Vanhainkodeissa / palvelukeskuksissa kysely toteutettiin haastattelukyselynä yhteistyössä Hyrian lähihoitajaopiskelijoiden ja heidän opettajiensa kanssa. Vastauksia saatiin 115. Lisäksi päiväkodeille kohdennettuun kyselyyn, johon vastasivat vanhemmat yhdessä lapsensa kanssa, vastauksia saatiin 163. Yleisarvosanoiksi (asteikolla 4 -10) muodostui: Kouluruokailu: Vanhusruokailu: Päiväkotiruokailu: 7,6 (v. 2013 7,2) 7,8 (v. 2010 7,8) 8,1 (v. 2010 8,3) Arviointi: Tarkastuslautakunta toi edellisessä arviointikertomuksessaan esille viime vuosina toteutettujen kouluruokakyselyiden alhaisen vastausaktiivisuuden. Lautakunta suosittelikin huolehtimaan siitä, että vastausaktiivisuutta saadaan nostettua. Vuonna 2014 vastaajien määrä kasvoikin merkittävästi. Kouluruokailun yleisarvosana parantui edellisestä vuodesta. Ajankohtana, jolloin kysely tehtiin, kouluateriat toimitettiin vielä vanhasta ateria- ja puhtauspalvelujen keskuskeittiöstä. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee toteuttamaan seuraavan ateriapalvelujen laatua koskevan kyselyn esimerkiksi vuoden 2016 alkupuolella, jolloin nyt käyttöön otetun kaupungin ja HUS:n omistaman yhteiskeittiön toiminta on vakiintunut. Silloin nähdään, vaikuttavatko uudet ateriantuotantomenetelmät asiakkaiden mielipiteisiin ateriapalvelujen laadusta. Hämeenkadun koulun linjasto (kuva: Tuija Pulkkinen) 11 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 • Kaupungin kiinteistökannan salkutus valmistui vuoden 2014 aikana. Kiinteistöt ja tilat on luokiteltu kolmeen salkkuun: o A: hyvässä kunnossa olevat, palvelutarjonnan ja sijaintinsa kannalta parhaimmat tilat ja kiinteistöt o B: kehityskiinteistöt, joissa on korjausvelkaa jonkin verran. Päätettävä säilytetäänkö vai pyritäänkö luopumaan jollain aikavälillä. o C: huonossa kunnossa olevat ja/tai sijaintinsa kannalta soveltumattomat tilat ja kiinteistöt. Nämä joko myydään, laitetaan lämmitys pois tai puretaan. Ennakoivat korjaus- ja ylläpitotoimet suunnataan salkutuksen ja toimialojen palveluverkkosuunnitelmien perusteella sijainnin, kunnon ja palvelutoiminnan kannalta oleellisiin tiloihin ja kiinteistöihin. Huonokuntoisista, sijainniltaan ja palvelutoimintaan soveltumattomista tiloista ja kiinteistöistä pyritään luopumaan 5 – 10 vuoden aikana. Kaupungin rakennusomaisuuden tekninen nykyarvo on noin 245 M€. Tavoitteeksi oli asetettu kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyttäminen, mutta tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan myönnetyillä määrärahoilla ei rakennusomaisuuden arvoa kuitenkaan kyetä säilyttämään. Arviointi: Rakennusomaisuuden arvon säilymisen ja tilojen käytettävyyden kannalta olennaista olisi korjausvelan ja sisäilmaolosuhteiden hallinta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on tarkoituksenmukaista luopua huonokuntoisista ja kaupungin palvelutoimintaan soveltumattomista tiloista. • Tavoitteena ollut kaupungin vuokra-asuntokannan keskittäminen yhdelle toimijalle toteutui, kun kaupungin omistamien vuokra-asuntojen vuokraustoiminta siirtyi Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Siirtyvien asuntojen määrä oli 150. Myös kolme kiinteistöosakeyhtiötä sulautui Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön. Lisäksi kaupunki myi kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeita. Konserni- ja tukipalvelujaoston vuoden 2014 puolella päättämistä osakemyynneistä kaupungille tuleva osuus on yhteensä 2,3 M€. Huhtikuun 2015 loppuun mennessä kt-jaosto on päättänyt arvoltaan yhteensä 605 000 €:n osakemyynneistä. Arviointi: Kaupunki on edennyt järjestelmällisesti kohti yhden luukun periaatetta vuokraasuntojen vuokraustoiminnassa fuusioimalla yksittäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön ja siirtämällä kaupungin vuokra-asunnot kyseisen tytäryhtiön vuokrattaviksi. • Suunnitelma toimitilojen käytön tehokkuuden parantamiseksi laadittiin ja aloitettiin tilojen uudelleen järjestelyt. Tilapalvelut -yksikkö toteuttaa yhdessä toimialojen kanssa tilatehokkuushanketta. Hankkeen tavoitteena on tilakustannustietoisuuden parantaminen toimialoilla ja kustannussäästöjen aikaansaaminen tehostamalla kaupungin tilankäyttöä. Lisäksi tilojen ja toimintojen uudelleen järjestelyllä pyritään keskittämään kaupungin palvelutoimintoja isoihin yksiköihin ja luopumaan ylimääräisistä tiloista. Vuoden 2014 aikana irtisanottiin neljä ulkoa vuokrattua tilaa. Niissä olleet toiminnot sijoitettiin uudelleen yhteistyössä hallintokuntien kanssa kaupungin tilapalvelun hallinnoimiin tiloihin. Irtisanottujen tilojen osalta vuosittainen säästö vuokrakustannuksissa on noin 84 000 €. Kaupungintalon tilankäyttöä tehostettiin. Sosiaali- ja terveystoimen hallinto muutti Suutarinkatu 2:sta kaupungintalolle. Samalla tehtiin työpisteiden tiivistämistä ja uudelleen järjestelyjä 1. ja 2. kerrosten toimistotiloissa ja rakennettiin lisää kokoustiloja lisääntyneelle työntekijämäärälle. Kodinhoitoyksikkö keskitettiin Hämeenkatu 6:n tiloi12 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 hin ja näin kaupungintalon 2. kerrokseen jäi tyhjää tilaa, johon nyt etsitään uusia käyttäjiä. Kyseisestä tilasta koituu kaupungille noin 50 000 €:n vuokrakustannukset vuodessa. Kaupungintalon toimistotilojen tilatehokkuus oli 9,0 m2/hlö ennen tehostamistoimia ja tehostamistoimien jälkeen 1. kerroksessa 6,0 m2/hlö ja 2. kerroksessa 6,5 m2/hlö. Tosin toisen kerroksen osalta entisiä kodinhoidon tiloja ei ole laskettu mukaan, jotka ovat olleet tyhjillään marraskuusta 2014. Tilatehokkuushanke jatkuu vuonna 2015. Tekniikan ja ympäristön toimialan sekä Hyvinkään Veden toimintoja keskitetään. Tarkoituksena on keskittää myös kaikki lasten sosiaalipalvelut ”Lastentaloon” ja aikuisten sosiaalipalvelut ”Aikuisten taloon”. Tavoitteena on, että asiakkaalla on mahdollisuus saada useita tarvitsemiaan palveluita yhdestä toimipisteestä. Nykyisin asiakas joutuu kulkemaan eri puolilla kaupunkia sijaitsevien toimipisteiden välillä. Arviointi: Tilatehokkuushanke toi jo vuonna 2014 säästöjä vuokrakustannuksissa toimintojen uudelleensijoittelun myötä. Kokonaissäästö tiedetään vasta sitten, kun kaupungin toimintojen keskittäminen tekniikan ja ympäristön toimialan, Hyvinkään Veden sekä sosiaali- ja terveystoimen osalta on tehty. Osalle toiminnoista joudutaan joka tapauksessa vuokraamaan tiloja ulkopuolelta. Tilakustannukset ovat vain osa toiminnan kustannuksista. Keskitettyjen tilajärjestelyjen myötä myös toiminta tehostuu. Asiakkaan asioita hoitavien työntekijöiden välinen yhteistyö helpottuu. Toiminnan tehostamisella aikaan saatavaa kustannussäästöä on kuitenkin vaikeampi laskea kuin tilajärjestelyillä saatavaa säästöä. Toimitilojen järjestelyjä ja toimintojen sijoittamista on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Tämä menettely tukee kaupunkistrategiaa, jonka mukaan asiakastarpeiden huomioiminen on yksi Hyvinkään kaupungin toimintaperiaatteista. Toimitilajärjestelyjen tarkoituksena on asiakkaiden asioinnin helpottaminen keskittämällä useita palveluita samaan paikkaan. Suositus: Eri toimitilavaihtoehtoja tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät kaupungin tilakustannukset nykytilanteesta nouse. Päätöksiä siirtymisistä tiloista toiseen ei tule tehdä ilman, että tilapalvelun asiantuntijat ovat arvioineet siirtojen vaikutukset kokonaisuuden kannalta. • Tavoitteena oli, että yhä useampi yritys valitsee Hyvinkään sijoittumispaikkakunnakseen. Mittariksi oli asetettu: Hyvinkäälle sijoittuu puolenkymmentä yritystä elinkeinotoimen avulla. Arviointi: Tavoitteessa onnistumisen mittaaminen on ongelmallista. On vaikea todentaa, ovatko yritykset sijoittuneet Hyvinkäälle nimenomaan elinkeinotoimen toimenpiteiden ansiosta. Todentamista vaikeuttaa se, ettei elinkeinotoimi edes saa kaikista Hyvinkäälle sijoittuneista yrityksistä tietoa. Tavoiteasetannassa ei ole onnistuttu. Yleisarviointi tavoitteista: Konserni- ja tukipalvelujaostolle oli asetettu talousnäkökulman alle neljä tavoitetta. Kuitenkaan yhdelläkään näistä tavoitteista ei ollut varsinaista talousmittaria. Kyseiset tavoitteet eivät olleet selkeitä taloustavoitteita. 13 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Suositus: Talousarvion tavoiteasetantaan tulee kiinnittää huomiota. Kahtena edellisenä vuonna sitovien tavoitteiden toteutumisprosentti on ollut melko huono. Talousnäkökulman alle asetetuilla tavoitteilla tulee olla selkeä talousmittari. Hankintapalvelut Tarkastuslautakunta suositteli arviointikertomuksessaan 2013 kiinnittämään huomiota siihen, että toimialoilla on riittävän osaavia hankintaprosessin osaajia ja koordinoijia sekä suositteli etenemistä keskitetympään hankintapalveluun. Arviointikertomukseen antamassaan lausunnossa hankintayksikkö yhtyi tarkastuslautakunnan näkemykseen. Yksikkö totesi lausunnossaan, että laajalle hajautettu hankintojen toteuttaminen ei mahdollista riittävän syvää hankintalain hallitsemista kaikilta kilpailutuksia toteuttavilta henkilöiltä. Näin hankintalain jatkuviin muutoksiin liittyvät osaamisriskit lisääntyvät. Hajautetussa mallissa hankintaprosessin kokonaisvaltainen hallinta ei myöskään toteudu tasalaatuisesti kaikissa kaupungin hankinnoissa. Toisena vaihtoehtona lausunnossa esitettiin, että toimialoilla tulisi olla 1 – 2 hankinnoista vastaavaa henkilöä, jotta asiantuntemus voitaisiin keskittää hankintojen asiantuntijoille. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä toimialojen ja hankintayksikön asiantuntijoiden välillä. Lisäksi kokonaisvastuun hankinnoista tulee olla hankintayksiköllä. Tämän vaihtoehdon mukaisesti sosiaali- ja terveystoimeen on palkattu hankintakoordinaattori. Tilivuoden 2014 päätyttyä hankintayksikössä on tapahtunut muutoksia. Hankintapäällikön siirryttyä toiselle työnantajalle uusiin tehtäviin vuoden 2015 alusta hankintayksikön johtaminen siirtyi liiketoimintajohtajan vastuulle. Liiketoimintajohtaja hoitaa hankintayksikön johtamistehtävää oman toimensa ohella. Hankintapalvelujen kehittämisestä vastaavat liiketoimintajohtajan lisäksi hankinta-asiantuntijat. Hankinta-asiantuntijoissa on ollut vaihtuvuutta vuoden 2015 puolella. Arviointi: Hankintojen keskittäminen ei ole edennyt. Hankintapäällikön siirtyminen pois kaupungin palveluksesta vähensi hankintayksikön sopimusoikeudellista osaamista. Myös hankinta-asiantuntijoiden vaihtuvuus osaltaan hidastaa hankintoihin ja sopimuksenhallintaan liittyvää kehittämistyötä. Nykyisessä hajautetussa mallissa hankintaosaamisessa on suurta vaihtelua eikä millekään taholle ole määritelty kokonaisvastuuta Hyvinkään kaupungin hankinnoista. Yhä useammin palveluiden tuottamisessa etsitään erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja siksi hankintaosaamisella ja sopimuksenhallinnalla on erittäin tärkeä merkitys. Kilpailutuksiin osallistuvien henkilöiden sopimusosaaminen on tärkeää, jotta solmittava sopimus olisi kunnan kannalta sen edut turvaava. Heikko osaaminen sopimuksenhallinnassa voi johtaa kaupungin kannalta epäedullisten sopimusten solmimiseen. Puutteet sopimuksissa lisäävät sopimusriitojen riskiä. Valtuuston hyväksymässä Hyvinkään kaupungin palvelustrategiassa on linjattu, että palveluhankinnat keskitetään. Näin ollen nykyistä keskitetympi hankintapalvelu olisi myös palvelustrategian mukaista. Palvelustrategian mukaan kaupungin lakimiespalvelut tulee keskittää keskushallintoon ja mahdollisesti hankintatoimi liittää samaan yksikköön. Tarkastuslautakunnalla ei arviointihetkellä ollut tietoa siitä, onko hankintatoimen siirtoa keskushallintoon suunniteltu. Suositus: Hankinnoilla on huomattava taloudellinen merkitys, joten hankintoja tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hankintaosaaminen tulisi keskittää yhteen yksikköön. Tämä tukisi myös valtuuston hyväksymän palvelustrategian linjausta. 14 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Ateria- ja puhtauspalvelut Ateriapalvelut TP2011 Suoritteet, aterioiden määrä Suoritteet/työpanos Työpanos TP2012 TP2013 TA2014 TP2014 Poikkeama % TA14/TP14 Poikkeama % TP13/TP14 2 583 205 2 048 399 2 328 430 2 236 813 2 344 505 4,8 % 0,7 % 35 640 28 509 33 868 28 607 35 523 24,2 % 4,9 % 72,5 71,9 68,8 78,0 66,0 -15,4 % -4,1 % Arviointi: Ateria- ja puhtauspalvelujen tuottavuus kasvoi myönteisesti vuonna 2014. Ateria- ja puhtauspalvelujen osittainen ulkoistaminen Vuoden 2014 lopussa osa ateria- ja puhtauspalveluista kilpailutettiin. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään palvelustrategiaan, jonka mukaan osa, maksimissaan 15 %, ateria- ja puhtauspalvelujen toiminnasta ulkoistetaan. Ulkoistaminen mahdollistaa markkinahinnan seuraamisen, oman palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun vertailun ostopalveluun ja uusien toimintatapojen oppimisen. Kilpailutettaviksi kohteiksi valittiin Paavolan, Ridasjärven, Kaukasten ja Uudenkylän kohteet sekä osa Talvisillan kohteista. Kohteita oli yhteensä 16 kpl. Kyseisten kohteiden ateria- ja puhtauspalveluihin on varattu talousarvioon 2015 omana työnä hoidettuna yhteensä 1,047 M€. Ulkoistettuna edellä mainittujen kohteiden ateria- ja puhtauspalvelut tulevat maksamaan yhteensä 1,016 M€. Summa koostuu palveluntuottajan tarjouksesta, keittiö- ja siivoustilojen vuokrista, hallinnon kuluista ja muutamista tarvikekuluista. Edellä mainittujen kohteiden ateriaja puhtauspalvelut ostetaan ISS Palvelut Oy:ltä 1.6.2015 alkaen. Ulkoistetuista kohteista ei ole irtisanottu yhtään työntekijää, vaan työntekijöitä on siirretty toisiin kohteisiin. Lisäksi on hyödynnetty eläkkeelle jääneiden paikkoja. Heidän tilalleen ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Arviointi: Ateria- ja puhtauspalvelujen osittaisella ulkoistamisella ei saada merkittäviä taloudellisia säästöjä. Kilpailutettujen kohteiden osalta vuosittainen säästö on vain noin 3 % (31 000 €). Kaupunginvaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukaan palvelutuotannon muutosta koskevaa päätöstä valmisteltaessa sitä olisi tarkasteltava myös talousnäkökulmasta. Palvelustrategiassa todetaan, että palvelun tulee olla enemmän kuin vain marginaalisesti edullisempaa kuin kaupungin oma tuotanto. Strategian mukaan tavoitteena voidaan pitää 10 %:n pysyvää taloudellista etua. Tätä tavoitetta ateria- ja puhtauspalvelujen osittainen ulkoistaminen ei täytä. Toisaalta palvelustrategiassa mainitaan, että edullisuutta voidaan arvioida myös siitä näkökulmasta, että palvelu tuotetaan toisella tavalla ja siitä voidaan oppia myös omassa toiminnassa. Ateria- ja puhtauspalvelujen osittaista ulkoistamista onkin perusteltu juuri tällä näkökulmalla. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota erityisesti ateriapalvelujen osittaisen ulkoistuksen ajankohtaan, koska kaupunki on samaan aikaan panostanut merkittävästi yhteiskeittiöön ja sillä olisi kapasiteettia tuottaa ko. palvelut. Osa-optimoinnista olisi siirryttävä kokonaisuuden optimointiin. 15 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee tarkistamaan, onko palvelustrategian mukainen osaulkoistaminen nimenomaan ateriapalvelujen kohdalla enää ajankohtainen, koska kaupunki on perustanut yhteiskeittiön HUS:n kanssa. Ateria- ja puhtauspalvelujen tulee seurata ulkopuolisen palveluntuottajan palveluiden kustannuskehitystä, laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Kaupunginvaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukaan ulkoa ostetun palvelun laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin kunnallisten vastaavien palvelujen. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy Yhteiskeittiön rakentaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS:n) ja kaupungin välillä käytyjen neuvottelujen tuloksena päätettiin esittää yhteisen keskuskeittiöhankkeen toteuttamista osakeyhtiömuotoisena. Kaupunginvaltuusto päätti Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n perustamisesta 21.1.2013 § 24. Hyvinkään kaupunki omistaa osakeyhtiöstä 60 % ja HUS 40 %, joten osakeyhtiö on Hyvinkään kaupungin tytäryhteisö. Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa ravitsemispalveluja ja toimialaan liittyviä asiantuntijapalveluita pääasiassa omistajiensa tarpeisiin. Yhteiskeittiö tuottaa pääosan ateriapalveluista Hyvinkään kaupungin kouluille, päiväkodeille, henkilökunnalle sekä HUS:n ja Hyvinkään sairaalassa olevaan asiakastarpeeseen. Yhteiskeittiö rakennettiin Hyvinkään Sairaalanmäelle Raviolin keittiötiloihin, koska kyseinen vaihtoehto oli muihin selvitettyihin vaihtoehtoihin nähden selvästi edullisempi. HUS-Kiinteistöt Oy vastasi rakennuttamisesta kokonaisuudessaan. Hyvinkään kaupungin edustaja oli mukana työmaakokouksissa. Yhteiskeittiön rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2014 ja se valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti 30.1.2015. Keittiötilojen toteutuneet kustannukset olivat 3,3 M€. Rakennushanke toteutui kustannusarvion mukaisesti. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n tilikauden 2014 tappio oli 105 713 €. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n yhteiskeittiö (kuva: Pirjo Kujanpää) 16 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Yhteiskeittiön henkilöstö Hyvinkään kaupungille ja HUS:lle jää ruokapalveluhenkilöstöä Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n lisäksi. Yhtiön tuotanto perustuu uudenlaisiin tuotantomenetelmiin, jotka vaativat vankkaa erityisosaamista. Näistä syistä johtuen yhtiön hallitus päätti ehdottaa Hyvinkään ja HUS:n edustajille osakassopimuksen muuttamista sellaiseksi, että henkilöstön rekrytoinnissa käytetään avointa sisäistä hakumenettelyä Hyvinkään kaupungilla ja HUS Raviolissa. Avoimen hakumenettelyn kautta voidaan varmistaa henkilöstön todellinen kiinnostus ko. tuotantoyksikköä ja uudenlaisia tuotantomenetelmiä kohtaan. Jos kummastakaan organisaatiosta ei löydy tarvittavaa määrää siirtyviä henkilöitä, käytetään myös ulkoista hakumenettelyä. Osakassopimuksen muutos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.6.2014 § 164. Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy:ssä on 29 vakinaista ja 7 määräaikaista työntekijää. HUS Raviolista sinne siirtyi 24 vakinaista ja 3 määräaikaista. Keittiömestari sekä muutama määräaikainen työntekijä palkattiin ulkopuolelta. Hyvinkään kaupungin palveluksesta yhtiöön siirtyi 4 vakinaista ja 2 määräaikaista. Kaupungilta hakijoita oli vain 8. Vuoro- ja viikonlopputyö ei herättänyt kiinnostusta hakea yhteiskeittiön paikkoja. Alun perin kaupunginvaltuuston hyväksyessä Ravitsemispalvelut Oy:n perustamisen, osakassopimuksessa todettiin yhtiön henkilöstön koostuvan yhtiön aloitusvaiheessa Hyvinkään ravitsemiskeskuksista siirtyvistä 17 henkilöstä ja Ravioli liikelaitoksen Hyvinkään keskuskeittiön siirtyvistä 23 henkilöstä. Uuden henkilöstömitoituksen tulosten ja yhtiön hallituksen edustajien näkemyksen perusteella päädyttiin 35 työntekijään, kun ensimmäisen henkilöstömitoituksen perusteella resurssitarpeeksi katsottiin 40. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n toimitusjohtajan työpanos on ollut 1 pv/vko. Syksyyn asti työpanos katsottiin riittäväksi, mutta tämän jälkeen operatiivisen johtajan työpanosta tarvittiin enemmän. HUS Raviolista palkattiin toinen henkilö täydentämään toimitusjohtajan työpanosta 3 pv/vko. Muun osan ajasta kumpikin henkilö on töissä HUS Raviolissa. Tällä hetkellä on käynnissä kokoaikaisen toimitusjohtajan rekrytoiminen yhtiöön. Tehtävä täytetään viimeistään 1.10.2015. Yhteiskeittiön toiminnan käynnistyminen Yhteiskeittiön tuotannollinen toiminta käynnistyi 1.2.2015. Toiminnan käynnistymisen alkaessa ei ollut olemassa palvelusopimusta Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n ja Hyvinkään kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden välillä. Sopimusta ei ollut hyväksytty vielä toukokuun alussakaan. Uudet ruoan valmistusmenetelmät, muuttuneet ruokalistat ja tietojärjestelmäongelmat ovat osaltaan vaikeuttaneet toiminnan käynnistämistä. Toiminnan testaamiseen oli hyvin vähän aikaa. Pakkausmerkinnöissä, ruoan toimituksissa ja lähetyslistoissa on ollut puutteita. Lisäksi uusien ruoan valmistusmenetelmien heikko hallinta on aiheuttanut laatuvirheitä joihinkin aterioihin. Yhteiskeittiöllä ryhdyttiin korjaaviin toimenpiteisiin ja ateriapalveluissa kerättiin viikoittain kaupungin keittiöiltä palautteita. Myös yhtiön hallitus käsitteli yhteiskeittiön toiminnan käynnistymisessä ilmenneitä ongelmia. Ensimmäiset toimitukset kouluille alkoivat 23.2.2015. Alun perin suunniteltu päiväkotien ateriatoimitusten aloitus 2.3.2015 siirtyi ongelmien vuoksi alkavaksi 13.4.2015. Lopuille neljälle koululle (Martin, Tapainlinnan, Aseman ja Vehkojan koulut) ateriatoimitukset yhteiskeittiöstä aloitetaan elokuussa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Yhteiskeittiön käyttöönotto on tuonut muutoksia kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden organisaatiossa toimiviin keittiöihin. Valmistuskeittiöt muuttuivat vähitellen palvelukeittiöiksi, joilla otetaan vastaan kuumaa/kylmää ruokaa, valmistetaan ruoka loppuun ja tehdään lisukkeet. Kaupungille jää kaksi palvelukeskuksen valmistuskeittiötä (Kaunisto ja Sahanmäki). 17 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Ateria- ja puhtauspalvelut hankki elintarvikkeita 1,7 M€:lla vuonna 2014. Yhteiskeittiössä siirryttiin käyttämään HUS-Kuntayhtymään kuuluvan Raviolin elintarvikesopimuksia. Sopimusvertailujen mukaan Raviolin elintarvikesopimukset ovat noin 20 % edullisemmat kuin Hyvinkään kaupungin sopimukset. Myös Hyvinkään kaupunki siirtyy asteittain käyttämään Raviolin elintarvikesopimuksia, kun kaupungin voimassa olevat sopimukset päättyvät. Hyvinkään kaupungin säästöohjelmaan vuosille 2015 – 2017 säästöiksi on arvioitu 10 %, 60 000 €/vuosi, kun kaupunki siirtyy hankkimaan elintarvikkeita Raviolin kilpailuttamilta sopimustoimittajilta. Lisäksi kaupunki säästää kilpailutuksen aiheuttamissa prosessikustannuksissa, kun se sitoutuu Raviolin elintarvikesopimusten kilpailutuksiin. Arviointi: Yhteiskeittiön rakennushanke eteni sovitun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Ottaen huomioon uusien tuotantomenetelmien, laitteiden, reseptiikan ja ruokalistojen käyttöönoton, olisi kaiken uuden testaamiseen tarvittu enemmän aikaa. Kun perehtymiseen ja testaamiseen oli liian vähän aikaa, siitä seurasi monia ongelmia yhteiskeittiön toiminnan aloitusvaiheessa. On kuitenkin hyvä, että ilmenneisiin ongelmiin on heti puututtu ja ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunnan mielestä yhtiön hallitus alimitoitti yhteiskeittiöprojektin vaatiman johtamisresursoinnin. Ravitsemispalvelut Oy:n operatiivisen toiminnan johtamisen ja kehittämisen kannalta on erittäin tarkoituksenmukaista, että yhtiöön ollaan rekrytoimassa päätoimista toimitusjohtajaa. Palvelusopimuksen puuttuminen on ollut merkittävä puute. Yhteiskeittiön toiminta alkoi 1.2.2015. Tästä huolimatta kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen ja Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n välinen palvelusopimus oli vielä toukokuun alussa 2015 hyväksymättä ja allekirjoittamatta. Tuotteista ja hinnoista sovitaan nimenomaan palvelusopimuksessa. Tarkastuslautakunta pitää huomionarvoisena sitä, että yhteiskeittiöhankkeen aikana on vertailtu elintarvikesopimuksia ja Hyvinkään kaupunki on liittynyt kaupungin sopimuksia edullisempien Raviolin elintarvikesopimusten piiriin. Suositus: Jatkossa palveluja hankittaessa on aina huolehdittava siitä, että palvelusopimukset hyväksytään ennen toiminnan käynnistymistä. Palveluhankintoja hallinnoidaan sopimuksilla ja sopimusten merkitys johtamisen välineenä tulee ymmärtää. Elinkeinotoimi Kaupungin talousarvioon vuodelle 2014 oli varattu määrärahaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen 502 000 €. Toteutuneet kulut olivat 298 000 €. Kyseisestä määrärahasta suurimmat saajat olivat YritysVoimala Oy (135 000 €) ja Teknologiakeskus TechVilla Oy (107 000 €). Huhtikuussa 2014 aloitettiin sähköisen uutiskirjeen julkaiseminen sidosryhmille. Kirjeessä kerrotaan kaupungin ajankohtaisista yritystoiminnan asioista. Lisäksi uutiskirjeistä on suora linkki kaupungin yritystontteihin ja vapaisiin toimitiloihin. Vuoden 2014 aikana julkaistiin kolme uutiskirjettä. Kaupungin johto ja elinkeinoasioista vastaavat henkilöt ovat tehneet hyvinkääläisiin yrityksiin käyntejä ja tavanneet yritysten edustajia erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lisäksi vuonna 2015 ryhdyttiin toteuttamaan yritysvierailuja, joihin osallistui kaupungin virkamiehien lisäksi kaupunginhallituksen jäseniä ja Hyvinkään Yrittäjien hallituksen jäseniä. 18 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Kaupunki yhteistyökumppaneineen järjesti joulukuussa 2014 avoimen hankintatilaisuuden vuoden 2015 hankinnoistaan. Tilaisuudessa kerrottiin, mitä hankintoja kaupunki on suunnitellut tehtäväksi vuonna 2015. Lisäksi neuvottiin, miten yritykset voivat tehdä tarjouksia kaupungille sekä miten myös pienet yritykset voivat päästä mukaan toimittajiksi. Osallistujille kerrottiin myös siitä, miten yritykset voivat aloittaa palvelusetelijärjestelmän toimittajana. Yritysvaikutusten arviointi Kaupunginhallitus päätti 2.6.2014 § 168, että Hyvinkäällä aloitetaan yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa tekniikan ja ympäristön toimialalla ja konserni- ja tukipalveluissa syyskuussa 2014. Konserni- ja tukipalvelujaosto käytti yritysvaikutusten arviointia syyskaudella viidessä eri tapauksessa. Merkittävin kyseisistä päätöksistä koski Sairaalanmäen uudisrakentamishanketta. Tekniikan ja ympäristön toimialalla yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa ei otettu käyttöön vuoden 2014 aikana kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä huolimatta. Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto oli nykyisessä elinkeinopoliittisessa tavoite- ja toimenpideohjelmassa tavoitteena jo vuodelle 2011. Siihen, ettei kyseistä arviointia ollut otettu käyttöön, tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota jo arviointikertomuksissaan 2011 ja 2012. Elinkeinopoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma Kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymän elinkeinopoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman tavoitteista suurin osa on jo toteutunut. Tämän vuoksi kaupunginhallitus 28.4.2014 § 113 päätti käynnistää kyseisen ohjelman uudistamisen. Uudistettua ohjelmaa oli tarkoitus alkaa toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien. Ohjelmaa ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Näillä näkymin uusittu ohjelma menee konserni- ja tukipalvelujaoston käsittelyyn toukokuussa ja kaupunginvaltuustoon kesäkuussa, jonka jälkeen ohjelmaa on tarkoitus ryhtyä noudattamaan. Arviointi: On tärkeää, että yritysvaikutusten arviointi otettiin vihdoinkin käyttöön. Tosin konsernija tukipalvelujaosto oli ainut toimielin, joka ryhtyi syksyllä 2014 arvioimaan päätöksiensä vaikutusta yrityksiin. Yritysvaikutusten arvioinnin merkityksellisyyttä puoltaa sekin, että Suomen Yrittäjien vuonna 2014 teettämän Elinkeinopoliittinen mittaristo –kyselyn mukaan yrittäjät määrittelivät kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osaalueeksi. Yksi osa yrityslähtöisyyttä on juuri se, että kunta ottaa yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa. Kyselyssä kartoitettiin kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Toiseksi tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi Suomen Yrittäjien toteuttamassa kyselyssä yrittäjät näkivät hankintapolitiikan. Kunnan toivotaan tiedottavan ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista. Lisäksi yrittäjät toivovat, että kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet. Hyvinkään kaupungin joulukuussa järjestämä hankintatilaisuus tukee juuri näitä yrittäjien toiveita. Suositus: Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa on syytä ottaa käyttöön myös tekniikan ja ympäristön toimialalla. Kun kyseisestä arvioinnista on saatu kokemuksia, tarkastuslautakunta suosittelee sen käyttöönottoa myös muille toimialoille. 19 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 3.3. OPETUSLAUTAKUNTA Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä • • 17 - 1 - 18 Hyvinkää-lisän laajentamisen vaikutus päivähoitolasten määrään selvitettiin tavoitteen mukaisesti. Hyvinkää-lisään liittyvä asiakaskysely toteutettiin alkuvuodesta 2014 alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kyselyyn saatiin 319 vastausta. Vastaukset olivat perhekohtaisia, joten alle 3-vuotiaita lapsia saattoi olla perheessä useampi. Vastaajista 62 % koki Hyvinkää-lisän vaikuttaneen päätökseen jäädä kotiin hoitamaan lasta. Lisän ulottaminen kolmeen ikävuoteen asti kiinnosti 74 % vastaajista. Selvityksessä todetaan, että Hyvinkää-lisän laajentaminen ei aiheuta lyhyellä aikavälillä hoitopaikkojen vähennystarvetta. Mikäli Hyvinkää-lisää maksettaisiin kolmeen ikävuoteen asti, varhaiskasvatuspalvelujen tekemän selvityksen mukaan siitä johtuvat kulut olisivat noin 300 000 – 420 000 € vuodessa. Sen sijaan, että olisi ehdotettu Hyvinkää-lisän laajentamista, virkamiesesitys opetuslautakunnalle 7.10.2014 oli lisän asteittainen lakkauttaminen 1.1.2015 alkaen, koska toimialojen tuli saada säästöjä talouden tasapainottamista varten. Esityksenä oli, että uusia kuntalisiä ei enää myönnetä 1.1.2015 lähtien ja aiemmin myönnettyjen kotihoidon tuen Hyvinkää-lisien maksatukset päättyvät viimeistään 31.5.2015. Poliittisessa päätöksenteossa säästöesitystä ei hyväksytty, vaan kuntalisän maksamista päätettiin jatkaa entisin perustein. Lopullisen päätöksen asiasta teki kaupunginvaltuusto talousarvion 2015 käsittelyn yhteydessä 8.12.2014. Hyvinkää-lisä on otettu käyttöön 1.8.2004 alkaen. Tilivuonna 2014 kuntalisää maksettiin yhteensä 406 000 € (keskimäärin 175 perhettä/kk ja 179 lasta/kk). Arviointi: Hyvinkään kaupungin strategian toimintaperiaatteena on mm. asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Tavoite tukee strategian toteuttamista. Hyvinkää-lisä antaa hyvinkääläisille vanhemmille vaihtoehtoisen mahdollisuuden lasten päivähoitoon. Kuntalisän maksamisesta on päätetty aina vain vuodeksi kerrallaan. Osan perheistä on vaikea tehdä päätöksiä perhevapaista ja hoitopaikkajärjestelyistä, kun kuntalisän tulevaisuudesta ei ole tietoa. Suositus: On huomioitava, että Hyvinkää-lisä on kunnan harkinnanvaraista tukea perheille, ei lakisääteistä toimintaa. Mikäli kuntalisää päätetään kuitenkin jatkossa maksaa, tarkastuslautakunta suosittelee harkitsemaan, että päätös kuntalisän maksamisesta olisi sitova esimerkiksi 2 – 3 vuodelle. Tämä helpottaisi perheiden tulevaisuuden suunnittelua lasten hoitojärjestelyjen osalta. • Tavoitteena oli sellaisten asiakasperheiden ohjaaminen avoimien varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjiksi, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta. Kyseinen palvelumuoto olisi vaihtoehto erityisesti niille perheille, joissa toinen vanhemmista on kotona. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarkoittavat Hyvinkäällä leikkitoiminnan kerhoja, perhekahviloita, avointa päiväkotia, Perhekeskus Pikku-Veturia ja parkkihoitoa. 20 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Tammikuussa 2014 oli päivähoidossa yhteensä 63 sellaista lasta, joiden vanhemmat olivat kotona. Näillä lapsilla ei ollut erityissyytä hoidon tarpeeseen. Päivähoidossa oli yhteensä 65 sellaista lasta, joiden hoidon tarve perustui joko erityisen tuen tai sosiaalisen tuen tarpeeseen. Näiden lasten vanhemmat olivat myös kotona. Keväällä 2014 kartoitettiin hyvinkääläisten lapsiperheiden avoimien palveluiden tarvetta. Tehdyn selvityksen perusteella syksyllä lisättiin avoimia palveluja ja leikkitoimintakerhoja eri puolille kaupunkia. Kerhopaikkoja tuli 23 lisää ja avoimen päiväkodin paikkoja 24 lisää. Kun kerhoja lisättiin, samalla alle 3-vuotiaiden kerhokertoja/viikko lisättiin yhdestä kahteen ja kerhoaikaa pidennettiin kolmeen tuntiin. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa oli ka. noin 118 lasta/kk ja 31.12.2014 lapsia oli yhteensä 396. Vuoden 2013 lopussa määrä oli 365 lasta. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella leikkitoimintapaikan nettohinta kaupungille on 1 338 €/v, kun taas kokopäivähoitopaikan hinta päiväkodissa on 10 797 €/vuosi alle 3-vuotiaiden kohdalla ja 7 691 €/vuosi yli 3-vuotiaiden osalta. Arviointi: Hyvinkään kaupunkistrategian päämääränä on mm. asiakaslähtöisyys ja palvelujen kehittyminen. Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen päivähoidon rinnalle tukee hyvin kyseisiä strategian päämääriä. Vaihtoehtoisia palveluja arvioidessaan varhaiskasvatuspalvelujen tulosalue on ottanut huomioon myös taloudellisuusnäkökulman, mikä on kaupunkistrategian toimintaperiaatteiden mukaista. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien määrän lisääminen on tavoitteena kaupunginvaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukainen. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee varhaiskasvatuspalvelujen tulosaluetta jatkamaan aktiivista tiedotusta avoimien varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnasta. • Tavoitteena oli opetuksen vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen toimivilla opetusjärjestelyillä. Tavoitteelle oli asetettu mittariksi seuraavanlainen ryhmäkoko: o 1 – 2 luokilla 20 – 25 oppilasta o 3 – 6 luokilla enintään 25 oppilasta KESKIMÄÄRÄINEN RYHMÄKOKO ALAKOULUISSA 1. - 2. lk 3. - 6. lk 2011 kevät 19,1 21,2 2011 syksy 19,7 19,9 2012 kevät 19,1 21,2 2012 syksy 19,2 20,9 2013 kevät 19,6 21,2 2013 syksy 19,5 20,7 2014 kevät 19,5 20,1 2014 syksy 20,2 21,5 Luokkien keskikoko vaihteli kouluittain. Pienimmillään 1 – 2 luokkien keskikoko oli 14,5 oppilasta ja suurimmillaan 22,7 oppilasta vuonna 2014. Vastaavasti 3 – 6 luokkien pienin keskikoko oli 16,5 ja suurin 23,6 oppilasta. 21 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Ryhmien pienentämiseen saatiin valtion erityisavustusta 463 000 € kaudelle 2013 – 2014, 470 000 € kaudelle 2014 – 2015 ja lisäosa 190 000 €, joka käytetään vuonna 2015. Arviointi: Ryhmäkokotavoite on kyetty saavuttamaan viime vuosina erittäin hyvin. Valtion erityisavun saanti on mahdollistanut pienet ryhmäkoot. Tarkastuslautakunnalla ei ole tietoa, onko ryhmien pienentämisellä ollut vaikutuksia esimerkiksi oppimistuloksiin. Suositus: Kun tavoitteena on opetuksen vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen, tulee myös mitata, mitä vaikutuksia tehdyillä toimenpiteillä on saatu aikaan. • Tavoitteena oli, että lukiolaisten negatiivinen keskeyttäminen on vähemmän kuin 0,5 %. Keskeyttäneitä oli 1,16 % (0,47 % vuonna 2013, 0,58 % vuonna 2012). Syitä opiskelun lopettamiseen oli elämäntilanteen muutokset ja motivaation puute lukioopintoihin. Määrällisesti keskeyttäjiä Hyvinkään lukioissa oli yhteensä 7 oppilasta. Arviointi: Negatiivisesti keskeyttäneiden suhteellinen osuus on hieman kasvanut edellisistä vuosista. Suositus: Vaikka keskeyttäneiden määrä oli pieni, on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota jokaiseen negatiivisesti keskeyttäneeseen nuoreen. Heillä ei useimmiten ole suunnitelmia opinnoista eikä tietoa työpaikasta, mikä lisää heidän syrjäytymisvaaraansa. • Nykyisten kyläkoulujen toiminta jatkui. Keskustelu kouluverkosta ja kyläkoulujen asemasta käynnistyi syksyllä 2014, kun uusi palveluverkkosuunnitelma valmistui. Palveluverkkoselvityksestä järjestettiin yleisötilaisuuksia ja kerättiin palautetta eri tahoilta. Viranhaltijavalmistelun tavoitteena oli, että palveluverkkosuunnitelmasta olisi päätetty vuoden 2014 aikana. Poliittisessa päätöksenteossa kouluverkosta ratkaiseminen päätettiin siirtää syksyyn 2015. Arviointi: Hyvinkään kaupunkistrategiassa toimintaperiaatteita on asiakaslähtöisyys, yhteistyökykyisyys ja asukkaiden osallistaminen. Palveluverkkoselvityksestä käydyt avoimet keskustelutilaisuudet ja toteutetut kyselyt tukevat näitä periaatteita. Kaupungin talouden epätasapaino aiheuttaa jatkossa yhä suurempia paineita palvelujen ja palveluverkkojen kustannustehokkuuden parantamiseen. Suositus: Sivistystoimen palveluverkon kehittämisestä on tehtävä päätös vuoden 2015 aikana, jotta toimintoja voidaan suunnitella pitkällä aikavälillä. Palveluverkkosuunnitelma antaa pohjan toimitilainvestointien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Palveluverkkosuunnitelman tulee tukea kaupungin talouden tasapainottamistyötä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan palveluverkkosuunnitelmassa tulee esittää keskeiset palveluverkkolinjaukset ja toimenpiteet näiden linjausten toteuttamiseksi. Päätöksentekoa varten palveluverkkosuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä toiminnallisia ja/tai taloudellisia hyötyjä esitetyillä palveluverkkoratkaisulla tavoitellaan. 22 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Yleisarviointi Opetuslautakunnan sitovista tavoitteista: Opetuslautakunta saavutti tavoitteet erittäin hyvin. Useat tavoitteet perustuivat asiakaslähtöisyyteen, toimintojen uudistamiseen ja kehittämiseen, joten ne tukivat kaupunkistrategian päämääriä ja toimintaperiaatteita. Opetuslautakunnalle oli asetettu talousnäkökulmassa kaksi tavoitetta. Näiden kummankaan tavoitteen mittarit eivät kuitenkaan mitanneet taloudellisuutta. Taloudellisten tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa ei näin ollen onnistuttu. Suositus: Opetuslautakunnalla on jo joitakin vaikuttavuustavoitteita ja niiden saavuttamista todentavia mittareita, kuten lukion keskeyttämistä ja suorittamisaikaa koskevat tavoitteet. Toiminnan vaikuttavuuden seurantaa varten voitaisiin tarkastuslautakunnan arvioin mukaan asettaa useampiakin tavoitteita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi peruskoulun päättötodistusten määrä suhteessa ikäluokkaan ja ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suorittaneiden määrä suhteessa kaikkiin kirjoituksiin osallistuneiden määrään. Perusopetus Perusopetuksen tuntimäärä Valtioneuvoston asetus määrittelee peruskoulun vähimmäistuntimäärän. Voimassa olevan asetuksen mukaan minimituntimäärä on 222 vuosiviikkotuntia koko peruskoulun aikana. Kouluikkuna-vertailutietokannan mukaan Hyvinkäällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärä oli 226 vuosiviikkotuntia vuonna 2013. Vertailukuntien vaihteluväli oli 222 – 234 ja vähimmäistuntimäärän mediaani oli 226. Vertailutietokannassa oli yhteensä 41 kuntaa. Joukossa oli suuria, keskisuuria ja pieniä kuntia. Mukana oli Hyvinkään lisäksi viisi Kuuma-kuntaa. Kaikista vertailukunnista 85 % antoi opetusta yli valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän. Vuoden 2014 osalta ei vertailutietoa ollut vielä saatavilla. Valtionavustus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen Koulutuksen järjestäjien on ollut mahdollista hakea valtion eritysavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Valtionavustusta voidaan käyttää koulujen välisten erojen vähentämiseen ja lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen. Hyvinkää sai avustusta 220 000 € lukuvuodelle 2013 – 2014 ja 164 000 € lukuvuodelle 2014 – 2015. Avustuksella on palkattu sosiaaliohjaajat Paavolan, Härkävehmaan ja Puolimatkan kouluille. Lisäksi kahden koulunkäyntiavustajan työtuntimäärää on lisätty. Erityisopetusjärjestelyt Vaikeasti käytöshäiriöisten lasten perusopetuksen turvaamiseksi opetuslautakunta päätti 10.12.2013 muutoksista erityisopetusjärjestelyihin. Asiaan liittyen opetuslautakunnalle oli vuodelle 2013 asetettu sitova tavoite, jota tarkastuslautakunta arvioi edellisessä arviointikertomuksessaan. Lautakunta suositteli silloin perusopetuksen johtoa seuraamaan erityisopetusjärjestelyjen kehittämistä koskevan suunnitelman toimeenpanoa sekä seuraamaan, onnistutaanko uusilla järjestelyillä paremmin turvaamaan vaikeasti käytöshäiriöisten oppilaiden perusopetus. Vuonna 2014 ryhdyttiin vaikeasti käytöshäiriöisten lasten opetusta järjestämään kahdessa *) Emo-luokassa. Aiemmin toimi vain yksi Emo-luokka ja lisäksi yksi esy-luokka . Emo-luokka on kuntouttava erityisluokka alakoulun oppilaille, jotka eivät selviydy edes vahvoin tukitoimenpitein lähikoulussaan. Luokan oppilailla on erikoissairaanhoidossa tai perheneuvolassa laadittu lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma. Luokan toiminnasta vastaavat psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja yhdessä erityisluokanopettajan kanssa. 23 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Emo-luokkatoiminnasta on saatu positiivisia tuloksia. Esimerkiksi keväällä 2014 uuden järjestelmän mukaisesti opiskelleet 5. – 6. luokkalaiset ovat pystyneet syksyllä 2014 opiskelemaan lähikoulun yleisopetuksen ryhmissä. Vanhemmat ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin ja väkivaltatilanteet ovat vähentyneet. *) ( Esy tarkoittaa sopeutumisvaikeuksista kärsivien oppilaiden erityisopetusta yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan.) Opetuslautakunnan päätöksellä perustettiin lukuvuodeksi 2013 – 2014 oma yläkoulun polikliininen luokka Puolimatkan kouluun. Vuosittain 4 – 5 oppilasta on aiemmin käynyt Tuusulan kunnan Kalliomaan koulun polikliinista luokkaa. Oppilaat on kuljetettu päivittäin Hyvinkäältä kyseiseen kouluun. Polikliinisella luokalla olevat oppilaat ovat nuorisopsykiatrisessa avohoidossa esim. masentuneisuuden tai ahdistuneisuuden vuoksi. Koska kokemukset oman yläkoulun polikliinisen luokan toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä, opetuslautakunta päätti 11.2.2014 jatkaa kyseisen luokan toimintaa toistaiseksi. Luokka toimii kuntouttavan luokan nimellä. Luokan oppilasmäärä oli 13 keväällä 2014 ja 12 syksyllä 2014. Kustannukset ovat pienentyneet entiseen käytäntöön nähden noin 40 000 €. Oppilaita ei ole tarvinnut enää kuljettaa, kun he ovat voineet käydä koulua omassa kotikunnassaan. Koulujen Päättäritapahtuma Sveitsin uimalassa (kuva: kaupungin nuorisotoimi) Peruskoulunsa päättäneiden nuorten sijoittuminen Kaikki vuoden 2014 keväällä peruskoulunsa päättäneet hyvinkääläiset nuoret saivat jatkoopiskelupaikan. Lukioon, joihinkin Hyria koulutus Oy:n koulutusaloille ja 10-luokalle jäi vielä vapaita paikkojakin. Peruskoulun päättäneistä nuorista opiskelupaikkaa hakematta jättäneiden osuus oli 1 %. He hakivat joko ammattistartille tai suoraan 10-luokalle. Opettajien pätevyys Esiopetuksessa pätevien lastentarhanopettajien osuus oli 97,8 %. Perusopetuksessa pätevien opettajien osuus oli 90,2 %. Arviointi: Hyvinkäällä oppilaat saavat perusopetusta yli valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän. Luokkien ryhmäkoot on voitu pitää pieninä perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun valtion erityisavustuksen avulla. Perusopetuksessa on toteutettu koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Myös niiden lasten ja nuorten koulunkäynti on turvattu, jotka eivät terveydellisten syiden tai muiden vaikeuksiensa vuoksi voi opiskella oman lähikoulun pienryhmässä. Kuntouttavan luokan perustaminen 24 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Hyvinkäälle on tuonut taloudellista säästöä ja oppilaat voivat käydä koulua lähellä kotia. Pätevien opettajien osuus oli korkealla tasolla. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voi todeta, että Hyvinkäällä on edellytykset antaa laadukasta perusopetusta. Lukio Lukio-opiskelut elokuussa 2014 aloittanut ikäluokka on ensimmäinen, jolle järjestetään sähköiset ylioppilaskokeet. Sähköisen ylioppilaskirjoituksen järjestämisen haasteet ovat Hyvinkäällä suuret, sillä lukiot sijaitsevat vanhoissa rakennuksissa. Lukiorakennusten huonokuntoisuuden vuoksi on suunniteltu yhtä uutta keskuslukiota. Keskuslukion rakentaminen on kaupungin investointisuunnitelmassa esitetty vuosille 2016 – 2018. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2014, että keskuslukon sijaintipaikan vaihtoehdoista laaditaan selvitys. Kaupunginjohtaja nimesi 27.1.2015 työryhmän selvitystä varten. Lukion sijaintipaikaksi on kolme eri vaihtoehtoa: Villatehtaan alue, Aseman koulun alue ja Hangonsillan alue. Selvityksestä tulee käydä ilmi alustava kustannusarvio, käyttötalousvaikutukset, kaupungin kaavoituksen tulevaisuuden visiot, lukion ja muiden alueella toimivien oppilaitosten mahdollinen tilojen yhteistyö ja uuden lukion yhteyteen mahdollisesti sijoitettavan liikuntahallin käyttötarkoitus. Selvitystyön tuloksia esiteltiin kaupunginvaltuuston seminaarissa 13.5.2015. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että keskuslukion eri sijaintivaihtoehdot selvitetään. Tällöin voidaan arvioida, mikä vaihtoehdoista on kokonaiskustannuksiltaan edullisin ja mikä sijaintivaihtoehdoista tarjoaa puitteet toimivimmalle kokonaisuudelle. Keskuslukion sijaintivaihtoehtojen perusteellisella arvioinnilla toteutetaan kaupunkistrategian linjauksia. Linjausten mukaan päätöksenteossa on arvioitava vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja. Suositus: Sivistystoimen on ajoissa ennen sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämistä selvitettävä, riittääkö sekä sähkö- että verkkokapasiteetti kouluilla kaikille ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Keskuslukion tilojen tehokkaan käyttöasteen varmistamiseksi tilat on suunniteltava laajaan yhteiskäyttöön esimerkiksi muiden oppilaitosten kanssa. Lisäksi tilojen tulee olla muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Oppilashuolto Viime vuosina on lisätty voimavaroja lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja oppilashuoltoon. Kouluterveydenhoitajien, -kuraattorien ja –psykologien määriä on lisätty ja näiden lisäksi on palkattu sosiaaliohjaajia. Esi- ja perusopetuksessa työskentelee 6 koulukuraattoria, 6 koulupsykologia ja 10 terveydenhoitajaa. Toisella asteella työskentelee 3 opiskelijakuraattoria, 1 opiskelijapsykologi ja 6 terveydenhoitajaa. Resurssilisäyksien vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. Vaikuttavuutta mitataan seuraamalla asiakasmääriä ja -käyntejä, yhteydenoton syitä ja käsittelyaikoja. Resurssilisäysten ansiosta Hyvinkäällä pystytään noudattamaan 1.8.2014 voimaantulleen Oppilas- ja opiskeluhuoltolain määräaikoja. Kyseisen lain mukaan oppilashuoltotyössä painopisteen tulee olla yhteisöllisessä työssä ja tämä mahdollistuu nykyisellä työntekijämäärällä. Lisäresurssien avulla yksittäisten asiakkaiden ja asiakaskäyntien määriä on voitu lisätä. Oppilaita on kyetty tukemaan koulunkäynnin yhteydessä ja heidän lähettäminen muihin yksiköihin on vähäistä. Voimavarojen lisääminen ja opetusryhmien pienentäminen näkyvät koulun arjessa 25 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 erityisesti vähentyneenä ongelmakäyttäytymisenä yläkouluissa ja varhaisempana lasten/perheiden ongelmiin puuttumisena alakouluissa. Arviointi: Hyvinkään kaupunki on panostanut tuntuvasti lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja oppilashuoltoon. Tämä on mahdollistanut asiakaskäyntien määrän lisäämisen ja varhaisemman puuttumisen lasten/perheiden ongelmiin. Suositus: Jatkossa tulee seurata ja raportoida, millaisia vaikutuksia lasten/perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin resursoinnilla on ollut korjaavien palveluiden tarpeeseen ja lastensuojelukustannuksiin. Raportointi voisi tapahtua esimerkiksi hyvinvointikertomuksessa. Kyseisessä kertomuksessa raportoidaan muutenkin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta. Varhaiskasvatuspalvelut Subjektiivisen päivähoitolain edellyttämä päivähoitopaikka on pystytty järjestämään kaikille hakijoille. Vuoden aikana on toimintaa sopeutettu ja lakkautettu yksi/kaksi-ryhmäisiä päiväkoteja. Lapsia on siirretty suurempiin päivähoitoyksiköihin. Impilinnan päiväkoti Palo-ojan päiväkoti Viertolan nuorisotilan yksikkö Palokankaan päiväkoti 5 perhepäivähoitajaa eläköityi / lopetti toiminnan kesäkuu 2014 elokuu 2014 joulukuu 2014 tammikuu 2015 2014 32 hoitopaikkaa 15 hoitopaikkaa 21 hoitopaikkaa 12 hoitopaikkaa 20 hoitopaikkaa Lakkautetut pienpäiväkodit ovat olleet heikkokuntoisia tai muuten toimintaan sopimattomia. Päiväkotien lakkauttaminen on ollut mahdollista, koska lasten määrä on vähentynyt. Lisäksi yksityinen päivähoitotoiminta on laajentunut (tullut kaksi uutta toimijaa, joilla yhteensä kuusi ryhmää). Henkilöstöä on siirretty kuulemisten kautta toisiin päiväkoteihin tai koulutettu uudelleen oppisopimuskoulutuksen avulla. Sopeutustoimilla on laskettu tulevan säästöä noin 200 000 € vuonna 2015 ja yhteensä 660 000 € vuosina 2015 – 2017. Kesäajan hoitojärjestelyt Kesällä 2014 varhaiskasvatuksessa otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön hoitomaksuista vapauttaminen, mikäli lapsi on pois päivähoidosta kesä- ja heinäkuun. Perheiden tuli sitoutua ennalta ilmoitetusti järjestämään itse lastensa hoito yhtäjaksoisesti 1.6. – 3.8.2014. Yhteensä 453 lapsen kohdalla perheet käyttivät tarjottua mahdollisuutta. Lisäksi 164 esiopetuksessa olevaa lasta jäi pois päivähoidosta kesäkuun alussa. Tämä mahdollisti tehokkaan päivähoidon keskittämisen kesän aikana. Vain neljä päiväkotia oli kesällä avoinna. Tällä saavutettiin noin 225 000 €:n kokonaissäästö, kun tulomenetykset on huomioitu. Kesän 2014 kokeilusta kertyneiden positiivisten kokemusten perusteella opetuslautakunta päätti 18.11.2014, että kesäajalta ei peritä päivähoitomaksua vuodesta 2015 alkaen toistaiseksi niiltä perheiltä, jotka sitoutuvat ennalta ilmoitetusti jättämään lapsensa pois päivähoidosta yhtäjaksoisesti kesä-heinäkuun ajaksi. 26 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää erittäin positiivisena sitä, että varhaiskasvatuspalvelujen tulosalue on etsinyt erilaisia säästökeinoja toiminnassaan. Kesäajan päivähoitojärjestelyillä on saatu aikaan taloudellisia säästöjä. Asiakkaan näkökulmasta on hyvä, että lasten poisjättäminen päivähoidosta kesäajaksi on voinut perustua perheiden omaan valintaan. Sairauspoissaolojen vähentäminen Varhaiskasvatuspalveluissa aloitettiin syksyllä 2012 hanke korkeaksi kohonneiden sairauspoissaolomäärien vähentämiseksi (v. 2011 keskimäärin 19,4 päivää henkilöä kohden). Työterveyshuolto oli yhteistyökumppanina hankkeessa mukana. Punaojan, Hakalantalon ja Hangonsillan päivähoitoyksiköt valittiin piloteiksi kyseiseen hankkeeseen. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Pilottipäiväkotien henkilöstölle järjestettiin hankkeen aikana työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja yksiköihin hankittiin ergonomisia kalusteita. Jokaisella pilottipäiväkodilla oli oma suunnitelmansa siitä, miten työhyvinvointia voidaan kyseisessä yksikössä kohentaa ja millä toimenpiteillä sairauspoissaolojen vähenemiseen voidaan vaikuttaa. Tiimien välisen yhteistyön lisääminen, vastuutehtävien tasaisempi työnjako tiimeissä, lapsiryhmän koon pienentäminen, tiedonkulun parantaminen ja ilmastoinnin puhdistaminen ovat esimerkkejä eri yksiköissä toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi ääniergonomiaan tullaan kiinnittämään jatkossa nykyistä enemmän huomiota. Varhaiskasvatuspalveluissa suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Näiden sairauspoissaolojen odotetaan jatkossa vähentyvän, koska kaikkiin varhaiskasvatuksen yksiköihin on hankittu ergonomiset kalusteet vuonna 2014. Kaikissa pilottiyksiköissä sairauspäivien lukumäärät ovat laskeneet vuonna 2014 vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 koko varhaiskasvatuksen sairauspoissaolopäivät vähenivät keskimäärin 4,3 pv/työntekijä verrattuna edelliseen vuoteen. Tämän on arvioitu merkitsevän noin 600 000 €:n säästöä, kun yhden päivän hinnaksi on laskettu noin 300 €. Vuonna 2014 koko varhaiskasvatuksen sairauspoissaolopäivät nousivat keskimäärin 0,8 pv/työntekijä vuodesta 2013. Kuitenkaan pelkän keskimääräisen luvun perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, koska joidenkin työntekijöiden yli vuoden kestävä sairausloma kasvattaa lukua. Tavoite 1 – 2 sairauspoissaolopäivän vähentäminen / työntekijä saavutettiin myös vuonna 2014 vuoteen 2012 verrattuna. Varhaiskasvatuspalveluissa tullaan jatkossakin seuraamaan sairauspoissaolojen määrää ja syitä. Hankkeen hyvistä käytännöistä tiedotetaan muille varhaiskasvatuksen yksiköille. Arviointi: Varhaiskasvatuspalveluissa toteutettua ”Sairauspoissaolojen vähentäminen” hanketta on viety pitkäjänteisesti eteenpäin ja se on osaltaan vähentänyt sairauspoissaolojen määrää. Hankkeen myötä työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut. Sairauspoissaolojen väheneminen tuo myös taloudellisia säästöjä. Kaupunkisillan päiväkodin peruskorjaus Kaupunkisillan päiväkodin peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.11.2012. Peruskorjaus käynnistyi 6.2.2014. Remontista tiedotettiin perheitä sekä kirjallisesti että henkilökohtaisesti. Päiväkodin lapsiryhmät siirtyivät peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin neljään eri paikkaan. Vuoden vaihteessa 2014 tiloista siirtyneiden lapsiryhmien mukana siirtyi myös lapsille tuttu henkilökunta. Väistötilojen kustannukset olivat yhteensä 950 000 €. Peruskorjaus väistötilakustannuksineen oli kuitenkin edullisempi vaihtoehto kuin uuden 5-ryhmäisen päiväkodin ra- 27 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 kentaminen. Uusi päiväkoti 5-ryhmäisenä olisi maksanut noin 4,1 M€. Lisäksi olisi tullut entisen päiväkotirakennuksen purkamisesta aiheutuneet kulut noin 90 000 €. Peruskorjaushankkeelle oli budjetoitu 2,50 M€ ja toteutuneet kustannukset olivat 2,35 M€. Irtaimistoon oli varattu 80 000 €. Irtaimiston hankintaan käytettiin 65 000 €. Peruskorjaus valmistui sovittuna urakan valmistumisajankohtana 7.11.2014. Neljän lapsiryhmän lapset ja henkilökunta siirtyivät takaisin Kaupunkisillan päiväkotiin 1.12.2014. Palokankaan päiväkodin lapset muuttivat Kaupunkisiltaan tammikuussa 2015. Samalla luovuttiin Palokankaan päiväkodin epäkäytännöllisistä tiloista. Lapsiryhmien määrä on sama kuin ennen peruskorjausta, mutta tilojen toimivuus ja ilmastointi mahdollistavat tehokkaamman tilojen käytön. Tiloihin voidaan sijoittaa enemmän kasvattajia kuin ennen remonttia. Lapsimäärä oli enimmillään ennen peruskorjausta 84. Nyt lapsimäärää voidaan kasvattaa 120 lapseen. Tarkastuslautakunnan tutustuessa päiväkodin tiloihin 26.1.2015 päiväkodissa oli 98 lasta. Peruskorjauksen tuomat oleellisimmat parannukset päiväkodin toiminnan kannalta ovat ilmanlaatu, hyvä akustiikka ja kaikumisen puuttuminen. Aikuisten ja lasten ergonomia on hyvin huomioitu. Piha-alueet ovat turvalliset ja monipuoliset. Koko peruskorjaushankkeen suunnittelun ja rakentamisen ajan kokouksissa oli mukana käyttäjän edustaja. Käyttäjää kuunneltiin ja toiveet otettiin hyvin huomioon hankkeen eri vaiheissa. Yhteistyö rakennuttajana toimineen tilapalvelun ja käyttäjän välillä toimi kiitettävästi. Kaupunkisillan päiväkodista (kuva: Marika Niittymäki) Arviointi: Kaupunkisillan päiväkodin peruskorjaus valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toteutuneet kustannukset lisätöineen alittivat hieman budjetin. Rakennuttajan ja käyttäjän välisellä hyvällä yhteistyöllä tiloista saatiin toimivat. 28 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 3.4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 9 • - 4 - 13 Kirjasto saavutti asetetun tavoitteen ja toteutti lapsille ja nuorille suunnatun asiakaskyselyn. Tampereen yliopiston opiskelija teki kyselyn osana tutkielmaansa. Kysely tehtiin e-lomakkeella kolmella hyvinkääläisellä koululla 2014 keväällä 5. – 9. luokkalaisille. Kyselyyn vastasi 235 koululaista. Kyselyn vastausten perusteella lapset ja nuoret arvostavat kirjaston tilojen hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Suurin osa kirjastoa käyttävistä piti kirjaston henkilökuntaa ystävällisenä ja kykenevänä auttamaan. Yli puolet vastanneista piti kirjaston kokoelmaa monipuolisena ja riittävän laajana. Kolmasosa oli sitä mieltä, että uutta aineistoa on riittävästi. Kritiikkiä kirjaston tiloissa sai riittämätön istumapaikkojen määrä. Useat vastanneista esittivät toivomuksenaan kirjastotoiminnan kehittämiseen musiikkiaiheisen kerhon perustamista. Myös kirja- ja pelikerhoa pidettiin kiinnostavana. Pojista kolmasosa oli erittäin kiinnostunut laajemmasta pelivalikoimasta. Toivottiin myös pelikonsolia, jolla voisi pelata kirjastossa. Tulokset koskevat lähinnä Hyvinkään pääkirjastoa, koska valtaosa kyselyyn osallistuneista käytti ensisijaisesti sitä. Kyselyn tulosten perusteella pääkirjastoon hankittiin Playstation 4 ja siihen pelejä. Lisäksi hankittiin lautapelejä. Vuoden 2015 alusta alkaen kerran kuukaudessa pääkirjastossa järjestetään nuorten pelipaja yhdessä nuorisotoimen kanssa. Monet kyselyyn vastanneista eivät tienneet, että pääkirjastossa on konsolipelejä. Ne on tarkoitus tuoda paremmin esiin vuoden 2015 aikana. Nuorten toivomuksesta pääkirjastoon on tullut lisää mukavia istumapaikkoja. Nuorten monttuun hankittiin säkkituolit. Arviointi: Kirjasto on toteuttanut kirjastolakia ja yleisten kirjaston laatusuositusta toteuttamalla lapsille ja nuorille suunnatun asiakaskyselyn. Kirjastolain mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnilla seurataan mm. palvelujen laatua. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan asiakkaiden kokemukset ja tarpeet ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä julkisia palveluja. Kirjasto on jo ryhtynyt toimenpiteisiin asiakaskyselyn tulosten perusteella. Se on hankinnoissaan ja toiminnassaan ottanut huomioon kyselyssä esille nousseita toiveita. Tarkastuslautakunnan mielestä lasten ja nuorten mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää, jotta heidän asiakasuskollisuutensa ansaitaan ja säilytetään. Tavoitteen mukaiset toimenpiteet tukevat myös kaupunkistrategian asiakaslähtöisyyttä sekä kykyä ja halua luoda ja kehittää uusia toimintatapoja. Todettakoon, että tarkastuslautakunta suositteli arviointikertomuksessaan 2011, että kirjasto valitsisi jonakin vuonna asiakaskyselyn kohderyhmäksi lapset ja nuoret, koska he ovat tulevaisuuden kirjaston käyttäjiä. Lautakunta totesi tuolloin, että kuulemalla lasten ja nuorten toiveita ja kehittämällä toimintaa hei29 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 dän näkemystensä perusteella voidaan vaikuttaa nuorten aktiivisempaan kirjastopalvelujen käyttöön. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että kirjasto on ottanut suosituksen huomioon. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee kirjastoa jatkamaan asiakaskyselyjen toteuttamista eri kohderyhmille säännöllisesti. Kyselyjen perusteella kyetään arvioimaan palvelujen onnistumista ja havaitsemaan kehittämiskohteita. Pääkirjaston lehtilukusali (kuva: Janne Laaksonen) • Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 25.3.2014 Porvoon kaupunginkirjastolle opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta 45 000 € Uudenmaan kirjastojen yhteistyöhankkeelle. Porvoon kaupunginkirjasto toimii Uudenmaan maakuntakirjastona. Hyvinkään kaupunginkirjasto on mukana edellä mainitussa yhteistyöhankkeessa yhteistyökumppanina. Hankkeessa tutkitaan, minkä palveluiden osalta Uudenmaan kirjastot voisivat tulevaisuudessa tehdä tiiviimpää yhteistyötä (esim. kirjastojärjestelmä, aineistokilpailutus, markkinointi ja verkkopalvelut). Hankkeen toteuttamisaika on 2.5.2014 – 2.5.2015. Yhteistyön kehittämisen päämääränä on palvella Uudenmaan kirjastojen asiakkaita paremmin ja monipuolisemmin. Tavoitteen mukaan Uudenmaan kirjastojen yhteistyöhanketta koskevan selvityksen tuli valmistua vuoden 2014 aikana. Toimintakertomuksessa on arvioitu raportin valmistuvan kesällä 2015. Arviointi: Toimintakertomuksesta poiketen tarkastuslautakunta katsoo, että tavoite ei toteutunut, koska Uudenmaan kirjastojen yhteistyöhanketta koskeva selvitys valmistunee noin puoli vuotta tavoitteena ollutta aikataulua myöhemmin. Kuitenkaan tavoitteen toteutumattomuus ei ole johtunut Hyvinkään kirjastopalveluista. Yhteistyöhanketta johtaa Porvoon kaupunginkirjasto ja Hyvinkään kaupunginkirjasto on yhtenä yhteistyökumppanina siinä mukana. Tarkastuslautakunta pitää vapaaehtoisten yhteistyötapojen selvittämistä erittäin kannatettavana. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa laadukkaampia ja kustannustehokkaampia palveluja kuntalaisille, kun voimavarat yhdistetään ja hyväksi havaitut käytänteet otetaan kaikkien osapuolten käyttöön. 30 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Tavoite tukee kaupunkistrategian mukaista asiakaslähtöisyyttä ja toimintatapojen kehittämishalukkuutta. Suositus: Uudenmaan kirjastojen yhteistyötä koskevassa selvityksessä on otettava huomioon eri yhteistyömuotojen kustannus-laatu -suhde. On tarpeen selvittää ja raportoida edut, haitat ja kustannukset selvityksen kohteena olevista toiminnoista sekä nykyisellä tavalla että yhteistyönä hoidettuina. Ennen kaikkea kuntayhteistyön tulee hyödyttää hyvinkääläisiä ja tarjota heidän käyttöönsä monipuolisempia kirjastopalveluja. Hyvinkään kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen tulee löytää ja ottaa käyttöön sellaisia toimintatapoja, jotka ovat nykyistä kustannustehokkaampia. • Tavoitteeksi oli asetettu kulttuuripalvelujen avustussäännön laadinta siten, että se olisi astunut voimaan 1.1.2015. Työryhmä sai valmisteltua uuden avustussäännön syksyyn mennessä. Marraskuussa kulttuuriyhdistyksille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa käytiin keskustelu, jonka lopputuloksena päädyttiin suosittelemaan työryhmälle avustussäännön kehittämistyön jatkamista yhdessä kulttuuriyhdistysten kanssa. Kulttuuriyhdistykset kutsutaan uudelleen kuulemistilaisuuteen huhti-toukokuussa 2015 ja uudesta avustussäännöstä on tarkoitus päättää elokuussa 2015. Sääntö tulisi voimaan 1.1.2016. Toimintakertomuksessa raportoidaan kyseisen tavoitteen toteutuneen myöhässä/osittain. Arviointi: Toimintakertomuksesta poiketen tarkastuslautakunta katsoo, ettei tavoite toteutunut, koska avustussäännön valmistelu jatkuu ja näillä näkymin astuisi voimaan vuosi myöhemmin kuin oli tavoitteena. Säännön toimivuuden varmistamiseksi tarkastuslautakunta kuitenkin pitää tärkeänä käyttäjätahojen kuulemista ja avustussäännön huolellista valmistelua. Avustussääntöä valmisteltaessa on kaupunkistrategian mukaisesti annettu asiakkaille, tässä tapauksessa kulttuuriyhdistyksille, mahdollisuus osallistua säännön valmisteluun. • Tavoitteena oli järjestää ohjaus- ja kerhotoimintaa 90 h/vko toimintakauden aikana. Kerhotoimintaa järjestettiin seuraavasti: Koulujen kerhotoiminta 59 h/vko Nuorisopalvelut 57 h/vko Liikuntapalvelut 17 h/vko Yhteensä 134 h/vko Koulujen kerhotoiminta sai valtion erityisavustusta 40 000 € kaudelle 2013 – 2014 ja 35 000 € kaudelle 2014 – 2015. Liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen yhteinen hanke (Lipa – Nupa) sai Aluehallintovirastolta 20 000 € kaudelle 2013 – 2014 ja 17 000 € kaudelle 2014 – 2015. Koulujen kerhotoiminta toteutettiin kokonaisuudessaan hankerahalla. Liikuntapalveluiden toteuttamasta palvelusta noin 50 % toteutettiin hankerahoituksella. Arviointi: Tavoite toteutui erinomaisesti. Ohjaus- ja kerhotunteja onnistuttiin toteuttamaan tavoitetta huomattavasti enemmän. Kerhotoimintaan saatiin valtion erityisavustusta, joten siitä kunnalle aiheutuvat kustannukset olivat vähäisiä. Valtion avustusten turvin on kerhotoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen onnistunut. 31 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta pitää ohjaus- ja kerhotoiminnan järjestämistä lapsille ja nuorille erittäin tärkeänä ja kannatettavana, koska näin heille tarjotaan kasvua tukevaa, turvallista ja monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan ollessa maksutonta, voivat siihen osallistua myös ne lapset ja nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin harrastuksiin. Suositus: Ohjaus- ja kerhotoiminnan tavoitetasoksi oli asetettu 90 h/vko, mutta tavoitteen toteutumisesta raportoitiin kerhojen lukumäärän mukaan. Tavoitteen toteutumisesta raportoitaessa tulee käyttää samaa mittaria kuin tavoitteen asetannassa. Muuten tavoitteen toteutumista on vaikea arvioida. Martin nuorisotila (kuva: kaupungin nuorisotoimi) • Yhteistyösuunnitelma Hyvinkääsalin ja Kiinteistö Oy Hyvinkään Wanhan Villatehtaan välillä laadittiin vuoden 2014 aikana. Kaupunginvaltuusto oli asettanut kyseisen tavoitteen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle että Villatehtaalle. Hyvinkääsalin ja Villatehtaan yhteistyön käynnistämiseen vaikutti merkittävästi se, että Hyvinkääsalilla ei ollut johtajaa. Hyvinkääsalin johtaja oli keväällä 2012 jäänyt eläkkeelle. Tämän jälkeen Hyvinkääsalin johtajan tehtävät kuuluivat kulttuuri- ja tapahtumapäällikölle, joka irtisanoutui kaupungin palveluksesta maaliskuussa 2014. Hyvinkääsalin toimintaa oli myös tarvetta tehostaa. Yhteistyö Hyvinkääsalin ja Villatehtaan välillä nähtiin luontevana, koska Villatehtaalle oli valmistumassa alkuvuodesta 2015 Studio Donner (sali, jota voi vuokrata esim. teatteri- ja musiikkiesityksiin sekä seminaareihin). Nähtiin järkevänä, että yksi ja sama tuottaja markkinoisi näitä kahta tilaa. Yhteistyöneuvottelujen myötä Hyvinkääsalissa aloitettiin yt-neuvottelut kesäkuussa. Kaikille vakinaisille työntekijöille kyettiin tarjoamaan työpaikka kaupungin organisaatiossa. Hyvinkääsalin henkilökunta vähentyi 4 henkilöllä. Kaupunki on tehnyt Hyvinkääsalin toiminnasta 1.1.2015 alkaen palvelusopimuksen Villatehtaan kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi 11.12.2014 § 121 kyseisen palvelusopimuksen. Sopimuksen mukaan kaupunki ostaa Villatehtaalta Hyvinkääsalin operatiivisen toiminnan ja johdon. Sopimuksen mukaan ensimmäinen toiminnan tarkastelukausi on 1.1. – 30.8.2015, jonka jälkeen arvioidaan talouden ja toiminnan toteutumista. Toinen tarkastelujakso on 1.9. – 31.12.2015. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kokemusten perusteella arvioidaan tarkoituksenmukainen toimintamuoto ja –tapa, jolla toiminta jatkossa järjestetään. Hyvinkään kaupunki maksaa sopimuksen mukaan Villatehtaalle 8 000 €/kk kiinteää tuotantopalkkiota ja lisäksi tilapäisten ääni- ja valoteknikkojen henkilöstökustannukset. 32 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Hyvinkääsalin ja Villatehtaan yhteistyön aloittaminen on toiminnallisesti järkevää. Koska erilaisia tapahtumia järjestetään sekä Hyvinkääsalissa että Villatehtaan alueella, on tarkoituksenmukaista, että niiden tapahtumatuotannon suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa yksi taho. Yhteistyön kustannustehokkuutta ei ole vielä kyetty osoittamaan. Vasta ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella voidaan arvioida, onko uudella tavalla järjestetty toiminta tuonut taloudellisia säästöjä koko kaupunkikonsernin tasolla. Suositus: Ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella Hyvinkääsalin ohjausryhmän tulee arvioida Hyvinkääsalin ja Villatehtaan yhteistyössä havaitut edut ja mahdolliset kehittämiskohteet sekä toiminnan että talouden osalta. On vertailtava toiminnan tehokkuutta, ohjelmistotarjonnan monipuolisuutta sekä kustannuksia entisen käytännön ja uuden käytännön välillä. Kustannuksia laskettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko Hyvinkääsalista Villatehtaan hoidettavaksi siirtyneet tehtävät johtanut mahdollisiin henkilölisäyksiin Villatehtaalla. 3.5 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 7 • 1 2 - 10 Tavoitteena oli luovuttaa 55 tonttia erityyppistä rakentamista varten. Tavoitteelle oli asetettu mittaritaso omakotitalotonteille (50 kpl), rivi- ja kerrostalotonteille (3 kpl) ja yritystonteille (2 kpl). Kaupunki luovutti 34 omakotitalotonttia, 8 rivi- ja kerrostalotonttia ja 2 yritystonttia eli yhteensä 44 tonttia. Luovutetuista tonteista myytiin 28 kpl ja vuokrattiin 16 kpl. Arviointi: Tonttien luovutuksessa jäätiin kokonaistavoitteesta. Tavoitteena olleesta määrästä luovutettiin 80 %. Tähän vaikutti omakotitalotonttien edellistä vuotta heikompi kysyntä. Sen sijaan yritystonttien osalta tavoitetaso saavutettiin ja rivi- ja kerrostalotontteja luovutettiin lähes kolminkertainen määrä tavoitetasoon verrattuna. Luovutetuille rivi- ja kerrostalotonteille on suunnitteilla rakentaa noin 230 asuntoa. Tonttien kysyntään vaikuttaa voimakkaasti vallitseva taloussuhdanne. Erityisesti omakotitalotonttien kysyntä on matalasuhdanteen aikana vähäistä. 33 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Taulukkoon on koottu vertailuksi Järvenpään ja Riihimäen kaupungeissa luovutettujen uusien asunto- ja teollisuustonttien määrät vuosilta 2012 – 2014. LUOVUTETUT UUDET TONTIT (kpl) 2012 2013 2014 Hyvinkää 41 51 44 Järvenpää 30 23 18 Riihimäki 18 23 20 Hyvinkäällä ja Riihimäellä rakentaminen on seurantajakson aikana ollut omakotitalopainotteisempaa kuin Järvenpäässä. Teollisuustonttien luovutusmäärä on ollut Järvenpäässä vertailukaupungeista suurin. Arviointi: Hyvinkäällä erityisesti asuntorakentaminen on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut oleellisesti vilkkaampaa kuin naapurikaupungeissa Järvenpäässä ja Riihimäellä. • Omakotitonttien turvaamiseksi tavoitteena oli pyrkiä säilyttämään kahden vuoden luovutusta vastaava tonttivaranto asemakaavoissa. Mittariksi tavoitteelle oli asetettu, että Metsäkaltevan alueelle valmistuu asemakaavoja päivitetyn yleissuunnitelman ja maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Metsäkaltevan alueella sijaitsevan Palojoen varren asemakaava ei valmistunut vuoden 2014 aikana, mutta asemakaavaluonnos valmistui. Muilta osin tavoite toteutui: Kaltevankulman asemakaava valmistui ja Kravunlaakson asemakaavoitus aloitettiin. Valmiiksi kaavoitettuna on yhteensä noin 325 vapaata omakotitonttia. Määrä sisältää Kaltevankulman alueella sijaitsevat 35 tonttia. Palojoen ja Kravunlaakson asemakaavojen valmistuttua tontteja tulee ensimmäisille osa-alueille yhteensä 198 kpl lisää. Arviointi: Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tavoite toteutui omakotitonttivarannon osalta, vaikka Palojoen varren asemakaava ei valmistunut. Valmiiksi kaavoitettuja vapaita omakotitalotontteja on merkittävästi enemmän kuin kahden vuoden luovutusta vastaava määrä, mikäli vuosittaiseksi omakotitonttien luovutusmääräksi arvioidaan noin 50 tonttia. (Vuosina 2011 – 2014 omakotitontteja on vuosittain luovutettu 28 – 46 kpl.) Tavoite olisi saavutettu, vaikka vuoden 2014 aikana ei olisi uusia asemakaavoja Metsäkaltevan alueelle valmistunutkaan. Tavoite oli tästä syystä helppo saavuttaa. • Lisäksi tavoitteena oli huolehtia riittävästä ja monipuolisesta yritystonttien asemakaavavarannosta. Mittariksi oli asetettu se, että uusien yritysalueiden kaavoittaminen Metsäkaltevaan on aloitettu. Metsäkaltevan yritysalueen asemakaava käynnistettiin tavoitteen mukaisesti. Alueen suuresta koosta johtuen, se tullaan kaavoittamaan useammalla erillisellä asemakaavalla. Vuonna 2014 ryhdyttiin laatimaan Metsäkallion asemakaavoja. Kyseinen alue (noin 45 ha) kaavoitetaan useassa osassa. Ensimmäiselle alueelle tulee noin 8 kpl yhdistettyjä omakoti- ja pienyritystontteja, yksi noin 1,5 hehtaarin kokoinen T-korttelialue, johon voidaan sijoittaa tuotantotilojen lisäksi toimisto- ja varastotiloja sekä yksi noin 1,4 hehtaarin kokoinen KTY-korttelialue, johon voidaan sijoittaa liike-, toimisto ja muuta työpaikkarakentamista. KTY-korttelialueelta voidaan luovuttaa tontteja heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman; näillä näkymin vuonna 2016. Muiden tonttien luovuttaminen ajoittuu vuoteen 2017 ja sen jälkeen. 34 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Metsäkallion alueelle kaavoitetaan erityyppiselle yritystoiminnalle sopivia tontteja, joten monipuolisesta yritystonttivarannosta huolehditaan. Tavoite tukee Hyvinkään kaupunkistrategian mukaista hyvien toimintaedellytysten luomista yritystoiminnalle. • Tavoitteena oli parantaa edellytyksiä palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteen mittariksi oli asetettu, että teknisen keskuksen ja teknisen palvelukeskuksen väliset palveluprosessit on kuvattu. Toimintakertomuksen raportoinnin mukaan palveluprosessien kuvaaminen on aloitettu mittauspalveluiden osalta. Arviointi: Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tavoite ei toteutunut. Palveluprosessien kuvaaminen on edelleen alkuvaiheessa, koska prosessia ei saatu kuvattua minkään palvelun osalta vuoden 2014 aikana. Yhden palvelun kohdalla prosessin kuvaaminen oli vasta aloitettu. Tarkastuslautakunta arvioi, että yllä kuvatun tavoitteen saavuttamisella olisi suurta merkitystä sille, miten tavoite 10 (teknisen palvelukeskuksen tuottamien palveluiden tuotteistaminen) saavutetaan. Tuotteistaminen voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun palveluprosessit on ensin kuvattu. Suositus: Toiminnallisen ja taloudellisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi toimialan johdon tulisi huolehtia siitä, että palveluprosessien kuvaamiselle määritellään vastuutahot ja aikataulut ja niiden etenemistä seurataan. Sama tavoite oli asetettu myös talousnäkökulmassa, jossa mittarina oli teknisen palvelukeskuksen tekniselle keskukselle tuottamien palveluiden tuotteistamisen aloittaminen. Arviointi: Tavoitteen mittarille olisi pitänyt asettaa tavoitteellisempi taso. Pelkkä tuotteistamisen aloittaminen ei ole riittävän määrätietoinen tavoite. Suositus: Mikäli tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista yhden tilikauden aikana, on suositeltavaa asettaa selkeät ja mitattavat välitavoitteet, jotka osaltaan auttavat päätavoitteen saavuttamisessa. Yleisarviointi teknisen lautakunnan tavoitteista: Teknisen lautakunnan sitovat toiminnalliset tavoitteet olivat pääsääntöisesti hyvin arvioitavissa, koska tavoitteille oli asetettu joko määrällinen tai ajallinen tavoitetaso. Tekninen toimiala oli ainoana kaupungin toimialoista asettanut talouden tavoitteen kriteerit täyttävän taloustavoitteen. Talousnäkökulmalle asetettu tavoite ja sen mittarit todensivat toiminnan tehokkuuden tasoa. Tavoitteelle oli asetettu selkeät numeeriset mittarit. Tavoite koski tuntitöillä katettavia kustannuksia, oman konekaluston ja korjaamopalveluiden käyttöastetta. 35 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Parantolan puisto (kuva: puistoyksikkö) (Tekniikan ja ympäristön toimialaan kuuluvan puistoyksikön toteuttama puistojen hoito lisää kaupunkistrategian mukaista kaupungin viihtyisyyttä.) Investointien toteutuminen INVESTOINNIT 2014, NETTO (1000 €) Talousarvio Uudisrakentaminen Korvausinvestoinnit Yhteensä -3 755 -2 700 6 455 Ta-muutos 800 200 1 000 Ta+muutos -2 955 -2 500 -5 455 Toteutunut Erotus -2 272 -2 209 -4 481 683 291 974 Osavuosikatsauksen II yhteydessä kunnallistekniikan investointimäärärahoja leikattiin säästösyistä 1,0 M€. Investointikohteita siirrettiin vuodelle 2015 tai päätettiin jättää toistaiseksi toteuttamatta. Uudisrakentamisessa jäi tekemättä esimerkiksi Antinsaaren teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen ja Läntisen yhdystien melusuojaus. Korvausinvestoinneista jäi toteuttamatta katujen saneerauksia. Vuosina 2012 ja 2013 kunnallistekniikan investointeihin käytettiin noin 7 M€. Hyvinkään kaupunki sai vuonna 2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) 122 000 € avustusta Värimestarinkaaren katurakentamiseen. ARA myöntää avustusta uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamiseen. ARA:n myöntämän avustuksen määrä on 30 % kohteen hyväksytyistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Arviointi: Kunnallistekniikan investointimäärä oli maltillinen. Investointikustannukset alittivat muutetun talousarvion lähes miljoonalla eurolla. 36 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 3.6. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 2 • - 1 - 3 Tavoitteena ollut luontopolkujen rakentaminen ei toteutunut, koska hankkeelle ei saatu ulkopuolista rahoitusta vuoden 2014 aikana EU:n hankekauden vaihtumisesta johtuen. Uuden hankekauden piti alkaa välittömästi vuoden 2014 alusta, mutta se on siirtynyt ja uusi sähköinen hakujärjestelmä aukeaa tämän hetkisen tiedon mukaan toukokuussa 2015. Kyseinen tavoite on siirretty vuodelle 2015 ja asetettu ympäristölautakuntaan nähden sitovaksi tavoitteeksi. Luontopolkujen rakentamiseen aiotaan hakea rahoitusta EMO ry:ltä (Eteläisen maaseudun osaajat ry). Sama taho rahoitti myös luontopolkuverkostoa koskevan suunnitteluhankkeen. Suunnitelmat valmistuivat vuonna 2014 ja ne sisältävät yhteensä 11 luontopolkua eri puolelle Hyvinkään aluetta. Luontopolut ovat pääosin uusia. Tällä hetkellä Hyvinkään alueella on kaksi varsinaista luontopolkua (Kytäjä ja Sääksi). Suunnitelman mukaan luontopolkuhankkeen aikana vuosina 2015 – 2016 aiotaan toteuttaa myös luonto-opetuspaketit koulujen/päiväkotien opettajille, opastetaulut ja kyltit luontopoluille, valmiiden reittien valokuvaus ja luontopolkuja koskeva internetsivusto. Luontopolkujen reitit luokitellaan helppoon, keskivaativaan ja vaativaan. Lisäksi on esteettömiä reittejä. Arviointi: Luontopolut lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja monipuolistavat liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Voimassa olevan Hyvinkään kaupungin strategian yhtenä strategisena valintana ja päämääränä ovat vetovoimaiset vapaaajanpalvelut ja viihtyisä asuminen. Tavoite tukee hyvin kaupungin strategian toteuttamista. Kaupungin tämän hetkinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei luontopolkujen rakentamiseen kuitenkaan ole syytä ryhtyä ilman ulkopuolista rahoitusavustusta. Ympäristötoimi on ottanut hyvin huomioon taloudelliset resurssit, kun ei ole ryhtynyt toteuttamaan luontopolkuhanketta ennen ulkopuolisen rahoituksen saannin varmistumista. • Rakennusvalvonta otti tavoitteen mukaisesti käyttöön rakentamisen lupakäsittelyä tehostavan sähköisen asiointipalvelun, Lupapiste.fi. Sähköinen asiointi on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja palveluun tehdään parannuksia saatujen kokemusten perusteella. Sähköisessä asiointipalvelussa asiakas voi hoitaa lupa- ja ilmoitusasiat vuorovaikutuksessa viranomaisen ja muiden osapuolten kanssa. Palvelua voi käyttää kaikkiin rakentamisen lupiin liittyvissä kysymyksissä jo ennen rakennushankkeen aloittamista. Palvelussa voi seurata lupa-asioiden ja hankkeiden etenemistä ja nähdä muiden osapuolten kommentit ja muutokset reaaliaikaisesti. Hakemukset ja aineistot välittyvät päätöksentekoa varten suoraan kunnan järjestelmiin. Hakemusten käsittely ja lupaasiointi on nopeampaa ja sujuvampaa, kun tarvittavat tiedot ovat heti mukana eikä paperisia asiakirjoja tarvitse toimittaa erikseen eri toimijoille. 37 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Vuonna 2014 vain vähän alle 20 % rakennusluvan hakijoista käytti sähköistä asiointipalvelua. Järvenpäässä Lupapiste on jo kattavasti käytössä ja Vantaalla pientalojen lupa-asiointi siirtyi lähes sataprosenttisesti verkkoon 2 kuukaudessa. Mainittakoon, että Lupapiste-palvelu voitti 26.3.2015 Grand One 2015 –kilpailun Paras B2B-palvelu –kategoriassa. Lisäksi palvelu valittiin Suomen kuuden parhaan kuluttajapalvelun joukkoon. (Grand One –kilpailu on tarkoitettu digitaalisen median töille, jotka ovat käytettävissä internetin kautta ja joita käytetään tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella.) Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että rakennusvalvonta on ottanut käyttöön sähköisen Lupapiste-palvelun. Sähköinen asiointipalvelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan lupakäsittelyä Hyvinkään rakennusvalvonnassa, kun rakennusluvan hakijat saadaan siirtymään sähköisen asiointipalvelun käyttäjiksi. Näin myös rakennusvalvonnan toimintaa voidaan tehostaa. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee selvittämään, miksi sähköisen asiointi-palvelun käyttö rakennuslupa-asioissa jäi tavoiteltua vähäisemmäksi. Lautakunta suosittelee rakennusvalvonnalle sähköisen asiointipalvelun markkinointia ja asiakaskokemusten keräämistä tavoitteena saada asiakkaat palvelun käyttäjiksi ja kokemaan Lupapiste.fi palvelun käytön nopeuttavan ja helpottavan rakennuslupaprosessia. Lisäksi lautakunta suosittelee rakennusvalvontaa jatkossa asettamaan selkeän mitattavan tavoitetason sähköisen asioinnin kasvamiselle. • Vuokraustoiminnan ja kaupungin hallinnassa olevien asuntojen siirtämistä Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:lle valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Hyvinkään Vuokraasunnoille siirtyi 1.1.2015 alkaen 150 asunnon vuokraus-toiminta. Näin kaupungin vuokra-asuntokantaa saatiin keskitettyä yhteen paikkaan, kaupungin tytäryhtiö Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:lle. Arviointi: Kaupungin vuokra-asuntokannan keskittäminen ja yhden luukun periaatteella toimivat asukaspalvelut ovat voimassa olevan kaupunkistrategian mukaisesti asukaslähtöisyyden ja kokonaistaloudellisuuden huomioonottavia järjestelyjä. Elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttaminen Kuntalain ja kilpailulain muutokset velvoittivat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kilpailulain muutoksen tarkoituksena on turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Siirtymäaikaa toiminnan järjestämisessä oli vuoden 2014 loppuun, johon mennessä toimintaa koskevat muutokset oli tehtävä. Lainsäädäntömuutosten vuoksi Hyvinkään kaupunki selvitti eri vaihtoehtoja Elintarvike- ja ympäristölaboratorion toimintojen järjestämiseksi. Selvitettäviä vaihtoehtoja olivat • toiminta yhtiöitetään, jolloin laboratorio voisi toimia markkinoilla, • laboratorio toimii ns. in-house yksikkönä tuottaen palveluita kaupungin omille yksiköille, jolloin vain vähäinen ja satunnainen ulosmyynti on mahdollista, • laboratorioyhteistyön mahdollisuus Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa, • laboratorion toiminta myydään tai • laboratorion toiminta lakkautetaan. Selvitys valmistui kesäkuussa 2014. Tämän jälkeen selvitettiin lisäksi in-house yksikön mahdollisuudet yhteistyössä Kuuma-alueen kuntien kanssa. 38 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Selvitysten jälkeen ainoaksi taloudelliselta kannalta järkeväksi ratkaisuksi jäi Elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttaminen. Kaupunginhallituksen päätöksellä laboratorion toiminta päätettiin lopettaa 1.1.2015 alkaen. Elintarvike- ja ympäristölaboratoriosta irtisanotuille työntekijöille on voitu tarjota vähintään määräaikainen työ kaupungin toisessa palveluyksikössä. Osa irtisanoutui itse irtisanomisaikana. Laboratoriossa oli 7 vakituista ja 2 määräaikaista työntekijää. Laboratorion kaupungille tuottamat palvelut ostetaan jatkossa markkinoilla kilpailutetulta palveluntuottajalta. Kaupungin nettisivulla on ohjeet asiakkaille, mihin heidän tulee näytteet jatkossa toimittaa. Kuntalaiset voivat jatkossa tuoda vain kaivovesinäytteitä ympäristöterveydenhuoltoon, joka antaa näytteet yksityisen laboratorion analysoitaviksi. Yksityinen laboratorio noutaa näytteet ympäristöterveydenhuollosta ja toimittaa analyysitulokset suoraan vesinäytteen analysoitavaksi tuoneelle asiakkaalle. Arviointi: Kaupunkistrategiassa määriteltyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti Elintarvike- ja ympäristölaboratoriota koskevassa päätöksenteossa on arvioitu vaihtoehtoisia palvelujen toteutustapoja ja kokonaistaloudellisuutta. Ympäristöterveydenhuolto osoittaa asiakasystävällistä palvelualttiutta ottamalla edelleen vastaan kuntalaisilta kaivovesinäytteitä yksityisen laboratorion analysoitavaksi, vaikka elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminta loppui. Ympäristöterveydenhuollon suorittama valvonta Ympäristöterveydenhuoltoa säätelevien lakien mukaan ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnan on oltava suunnitelmallista. Kunnan tulee laatia vuosittain oma valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Ympäristöterveydenhuollon on vuosittain arvioitava sen toteutumista ja raportoitava siitä EteläSuomen aluehallintovirastolle. Ympäristöterveydenhuolto raportoi seuraavien valvontasuunnitelmien toteutumisesta: • elintarvikevalvonta • terveydensuojelulain mukainen valvonta • kuluttajaturvallisuusvalvonta • tupakkalain mukainen valvonta • eläinlääkintähuollon valvonta. Hyvinkään oma kunnallinen elintarvikevalvontasuunnitelma toteutui vuonna 2014 ympäristöterveydenhuollon suorittaman arvioinnin mukaan lähes täydellisesti. Sen sijaan Eviran antamasta ohjeellisesta tarkastusmäärästä toteutui 61 %. Resurssien niukkuuden vuoksi tarkastuskohteiden ja -määrien valinnassa käytettiin tyyppi- ja kohdekohtaista riskiarviointia. Suuririskisiksi arvioidut kohteet pyrittiin tarkastamaan kattavasti (esim. liha- ja kalalaitokset, keskuskeittiöt, palvelumyyntiä sisältävät elintarvikemyymälät ja ravintolat). Ympäristöterveydenhuolto teki elintarvikevalvonnan tarkastuksia vuonna 2014 yhteensä 432 kpl. Elintarvikevalvontaan liittyen ympäristöterveydenhuolto selvitti keväällä 2014 hyvinkääläisten elintarvikemyymälöiden palvelutiskeillä myytävien einesruokien mikrobiologista laatua. Näytteitä otettiin kaikista seitsemästä elintarvikemyymälästä, jossa on palvelumyyntiä. Näytteenotosta ei ilmoitettu myymälöille etukäteen. Kaikki tutkitut einesnäytteet olivat mikrobiologiselta laadultaan hyviä. Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää järkevänä ja tarkoituksenmukaisena sitä, että tarkastuskohteet ja tarkastusten määrät on niukan resurssitilanteen vuoksi priorisoitu riskiarvioinnin mukaisesti. Ilman etukäteisilmoitusta tehtävät tarkastukset ovat tehokas tapa varmistaa, että myynnissä olevien elintarvikkeiden laatu pysyy kaikilta osiltaan turvallisena. Pelkkä tietoisuus mahdollisista yllätystarkastuksista on omiaan tehostamaan omavalvontaa. 39 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Oiva-järjestelmä elintarvikevalvonnassa Vuonna 2013 elintarvikevalvonnassa otettiin käyttöön valtakunnallinen Oiva-järjestelmä. Oivatarkastuksessa elintarviketurvallisuutta arvioidaan neliportaisen järjestelmän avulla: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Edellisessä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta suositteli, että Oiva-järjestelmän mukaisista tarkastuksista tulisi pysyvä käytäntö, koska sillä nähtiin olevan merkittävää vaikutusta elintarvikkeiden myynnin ja tarjoilun hygienia- ja turvallisuustason säilymiseen. Vuonna 2014 tarkastettiin yhteensä 236 eri kohdetta Oiva-tarkastusten piiriin kuuluvista kohteista. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 63 kohdetta. Tarkastuskäyntejä tehtiin yhteensä 342 (208 kpl v. 2013). Tarkastusten tulokset jakautuivat seuraavasti (suluissa vuoden 2013 tulos): • • • oivallinen 28 % (23 %) hyvä 66 % (64 %) korjattavaa 6,2 % (13 %). Huonoa tulosta ei saanut mikään tarkastetuista kohteista kumpanakaan vuonna. Oiva-raportti vitriinin päällä (kuva: Pia Tiainen) Arviointi: Oiva-tarkastusten tuloksissa on edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut selvää parannusta. Tämä osoittaa sen, että julkisuusperiaatteen noudattamisella elintarvikevalvonnassa on vaikutusta elintarvikkeiden myynnin ja tarjoilun hygienia- ja turvallisuustason säilymiseen. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan sisältyvät julkisten tilojen kuten koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten ja liikuntapaikkojen terveydellisten olosuhteiden valvonta sekä talousja uimaveden valvonta. Kyseisiin kohteisiin suunnitelluista tarkastuksista toteutui 73 % (72 kpl suunnitellusta 99 tarkastuksesta). Suunnitellut tarkastukset eivät toteutuneet täysimääräisesti, koska osa toimijoista oli lopettanut tai muuttanut toimintaansa. Lisäksi terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely vie aikaa suunnitelmalliselta valvonnalta. Kuitenkin kaikki allastilat, uimaranta ja vesilaitokset kyettiin tarkastamaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden suunnitelluista perustarkastuksista saatiin tehtyä 90 % (38 kpl suunnitellusta 42 tarkastuksesta). Painopistealueita ovat lasten, nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden turvallisuus sekä liikunta- ja vapaa-ajan palvelut, joita käyttävät suuret kuluttajajoukot. 40 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu ovat ympäristöterveydenhuollon arvion mukaan olleet suunnitelman mukaisia. Sekä peruseläinlääkäripalvelu että kiireellinen eläinlääkärinapu ovat olleet saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä. Runsaan yksityisen palvelutarjonnan vuoksi ammattitoimintaa yksin hoitava 2. kaupungineläinlääkäri pystyy tarjoamaan sekä kiireellistä että ajanvaraukseen perustuvaa palvelua virka-aikana. Järjestely perustuu priorisointiin ja ajanvarauksen joustavuuteen. Eläinlääkäripäivystys arki-iltaisin ja viikonloppuisin on järjestetty alueellisena palveluna. Ympäristöterveydenhuollon arvion mukaan eläinlääkäripäivystyksessä avun saatavuudelle asetetut valtakunnalliset kriteerit täyttyivät vuonna 2014. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa suoritti tammi-heinäkuun ajan 1. kaupungineläinlääkäri. Elokuusta alkaen valvontaa hoiti valvontaeläinlääkäri, jonka tehtävienjärjestämisestä tehtiin sopimus Hangon kaupungin kanssa. Valvontaeläinlääkäri toimii Hyvinkäällä 1 – 3 päivänä viikossa tarpeen mukaan. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ympäristöterveydenhuolto on pystynyt vuoden 2014 aikana hoitamaan hyvin sille lakisääteisesti kuuluvia valvontatehtäviä. Ympäristöterveydenhuollon suorittamat valvonnat edistävät omalta osaltaan asiakkaiden ja kuntalaisten terveyden ja turvallisuuden ylläpitoa. 3.7 HYVINKÄÄN VESI Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 10 • - 1 - 11 Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tavoitteen mukaisesti ja sen teki Taloustutkimus Oy. Hyvinkään Veden asiakkaista haastateltiin puhelimitse 200 henkilöä toukokesäkuun aikana. Haastateltavat valittiin satunnaispoiminnalla. Tutkimuksessa oli mukana Hyvinkään Veden lisäksi 16 muuta vesilaitosta. Kysymykset koskivat veden laatua, vesilaitoksen palvelua, veden jakelua ja viemäröintiä. Vastaajat arvioivat kysymyksiä kouluarvosana-asteikolla 4 – 10. Tutkimuksen kaikista kysymyksistä Hyvinkään Vesi sai parhaan arvosanan veden jakelun katkottomuudesta. Arvosana oli 9,32. Kaikki kysymykset saivat arvosanaksi yli 8 lukuun ottamatta veden hinnoittelua koskevia kysymyksiä, joissa arvosanat olivat vähän yli 7. Myös kunnallisen vesijohtoverkoston kuntoa koskevan kysymyksen arvosana oli vähän yli 7. Hyvinkään Vesi saavutti asiakastyytyväisyydessä tutkittujen vesilaitosten keskiarvon tason, kun kaikki kysymykset lasketaan mukaan. Tutkimuksen tulokset on käyty läpi vesiliikelaitoksen johtoryhmässä. Tuloksista on raportoitu myös Hyvinkään Veden johtokunnalle. Arviointi: Hyvinkään Veden saamat arvosanat asiakastyytyväisyystutkimuksessa olivat yleisesti ottaen hyvää tasoa. Hinnoittelua ja vesijohtoverkoston kuntoa koskevissa kysymyksissä arvosana jäi tyydyttävälle tasolle. Juuri nuo asiat nousivat tutkimuksen perusteella kehittämiskohteiksi. 41 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Asetettu tavoite tukee kaupunkistrategian mukaista asukaslähtöisyyttä. On tarpeellista kerätä säännöllisesti asiakaspalautetta toiminnan ja palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista, jotta toimintoja voidaan parantaa. • Häiriötilannetta koskeva harjoitus toteutettiin henkilöstön kanssa. Harjoituksen palautekeskustelussa selkeäksi kehittämiskohteeksi nousi sisäisen tiedonkulun parantaminen. Hyvinkään Vesi on pitänyt vastaavanlaisia harjoituksia kahtena viime vuonna. Arviointi: Hyvinkään Veden toiminnan luonteen vuoksi häiriötilanteita koskevat harjoitukset ovat tarpeellisia, jotta kyetään toimimaan nopeasti ja oikealla tavalla häiriötilanteen sattuessa. Strategisten toimintaperiaatteiden mukaan Hyvinkään tulee olla turvallinen ja vastuullinen ja henkilöstöään kehittävä. Asetettu tavoite tukee hyvin kaupunkistrategian toimintaperiaatteita, sillä tavoite liittyy turvallisuuden ylläpitämiseen vedenjakelussa ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee, että Hyvinkään Vesi toteuttaa häiriötilanteita koskevia harjoituksia vuosittain. Näin henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen riskitilanteita koskevaa osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää. • Toimintakertomuksessa raportoidaan Veikkarin jätevesipumppaamon saneerauksen toteutuneen osittain/myöhässä. Tavoitteena oli, että peruskorjaus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Saneeraussuunnitelma valmistui joulukuussa 2014. Urakka kilpailutettiin alkuvuonna 2015 ja Hyvinkään Veden johtokunta valitsi saneerauksen urakoitsijan helmikuussa 2015. Kohteen arvioidaan valmistuvan loka-marraskuussa 2015. Alun perin hankinta oli tarkoitus toteuttaa neuvottelumenettelynä, mutta myöhemmin kävi ilmi, ettei se sovellu kyseiseen hankintaan. Tämän jälkeen kilpailutettiin suunnitelmat ja urakka. Siksi saneerauksen aloittaminen myöhästyi. Arviointi: Tarkastuslautakunta katsoo toimintakertomuksesta poiketen, että tavoite ei toteutunut, koska rakentaminen ei edes alkanut vuoden 2014 puolella. Yleisarviointi Hyvinkään Veden tavoitteista: Kaupunkistrategian mukaiset turvallisuuden ja vastuullisuuden kriteerit on otettu huomioon tavoitteita asetettaessa. Tavoitteista peräti kuusi oli asetettu turvallisuuden, toimintavarmuuden ja veden laadun varmistamisen näkökulmasta. Tiedottamisessa ja asiakaskyselyn toteuttamisessa oli todettavissa strategian mukaista asiakkaiden ymmärtämistä ja huomioimista. 42 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Investoinnit HYVINKÄÄN VEDEN INVESTOINNIT 2014 (1000 €), brutto Vedenottamoiden rakentaminen Jätevedenpuhdistamon rakentaminen Vesihuoltoverkoston saneeraus Vesihuoltoverkoston uudisrakentam. Yhteensä Tal.arvio Toteutuma 1 750 600 2 500 1 500 6350 2 539 423 2 206 1 338 6506 Erotus -789 177 294 162 -156 Merkittävin investointi oli Puolimatkan vesitornin peruskorjaus. Hankkeelle oli varattu investointiohjelmaan 650 000 €. Hankkeelle varattu määräraha perustui ulkopuolisen asiantuntijan tekemään kuntokartoitukseen ja saneeraussuunnitelmaan. Hankesuunnitteluvaiheessa kustannusarviota ei enää laadittu. Myös hankesuunnitelma tilattiin ulkopuoliselta asiantuntijalta. Saneerausurakka kilpailutettiin helmikuussa 2014. Hyvinkään Veden johtokunta valitsi 11.3.2014 urakan suorittajaksi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Oy:n, joka oli tehnyt halvimman tarjouksen. Tarjous oli hinnaltaan 1,480 M€. Urakkaneuvotteluissa tuli esille hintaa korottavina tekijöinä mm. suuret teline- ja nosturikonetyöt, jotka johtuivat vesitornin korkeudesta ja hankalasta muodosta. Urakoitsijasta päätettäessä johtokunta päätti myös muuttaa vuoden 2014 investointiohjelmaa siten, että vesilaitosten rakentamiseen lisätään 900 000 €. Lisämääräraha jäi kuitenkin tuolloin kirjaamatta talousarvioon. Tilinpäätöksen tarkastuksen yhteydessä talousarviomuutos tehtiin teknisenä korjauksena. Yllä oleva taulukko on laadittu korjatun talousarvion mukaisesti. Vedenottamoiden rakentamiseen varatun määrärahan ylittymiseen vaikutti myös automaatiojärjestelmien uusinnan suunniteltua korkeammat kustannukset. Hankkeen aikana järjestelmän tasoa nostettiin alkuperäisestä suunnitelmasta. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan tason nosto kuitenkin vähentää investointitarpeita tulevina vuosina. Puolimatkan vesitornin saneeraus (kuva: Timo Pekko) 43 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää puutteena sitä, ettei Puolimatkan vesitornia koskevassa hankesuunnitteluvaiheessa laadittu uutta tarkempaa kustannusarviota. Tilahankkeiden toteuttamisohjeen mukaan hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle mm. täsmällistä laajuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelussa nimenomaan tarkennetaan aikaisempien tarveselvitysten ja suunnitelmien tuottamia tietoja. Tilahankkeiden toteuttamisohje koskee kaikkia kaupungin yksiköitä ja sitä tulee noudattaa kaikissa niissä hankkeissa, joista on laadittava vähintään tarveselvitys. Kyseisessä ohjeessa tai ohjeen hyväksymistä koskevassa pykälässä tulisi olla maininta, jos ohjetta ei sovellettaisi Hyvinkään Veden investointihankkeisiin. Koska kustannusarviota ei ollut tarkistettu ja laskettu hankesuunnitteluvaiheessa esille tulleiden yksityiskohtaisempien tietojen perusteella, talousarvioon varattu määräraha Puolimatkan vesitornin rakentamiseen oli aivan liian pieni. Suositus: Vastaisuudessa hankesuunnittelun yhteydessä tulee aina laatia tarkennettu kustannusarvio peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteiden toteuttamisesta valtuuston hyväksymän tilahankkeiden toteuttamisohjeen mukaisesti. Vesijohtoja ja jätevesiviemäreitä on kunnostettu vuosina 2010 – 2014 seuraavasti: Vuonna 2014 päästiin tavoitteisiin sekä vesijohtojen että jätevesiviemäreiden korjausten määrissä. Vuosittainen saneeraustavoite on noin 2 km. Vesilaitoksen hallinnoiman jakeluverkoston pituus on noin 300 km ja viemäriverkoston noin 250 km. Vesilaitos on yhdessä teknisen keskuksen kanssa tehnyt pisteytetyn ohjelman saneerattavien katujen järjestyksestä. Katuosuuksien ominaisuuksille on annettu virhepisteet (asteikko 1 – 10). Kiireellisemmiksi saneerauskohteiksi on luokiteltu sekaviemäröidyt kadut. Kohteista saneerataan samanaikaisesti sekä vesihuolto että kadut. 44 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Vesijohdon muutostyö (kuva: Timo Pekko) Arviointi: Vesilaitos on huolehtinut vesi- ja viemäriverkoston saneerauksesta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Saneerauskohteiden priorisointimenetelmää tarkastuslautakunta pitää erittäin toimivana, koska sen ansiosta kohteet kyetään järjestämään kiireellisyysjärjestykseen riskitekijöiden perusteella. Talouden toteutuminen Hyvinkään Veden toimintakate ja tulos toteutuivat talousarviota paremmin, vaikka liikevaihto jäikin hiukan arvioidusta. Budjetoitua pienempien menojen vuoksi vesiliikelaitos saavutti tuloksena hyvin. Kustannuksia säästyi henkilöstökuluissa ja palveluiden ostoissa. Vuoden 2014 voitollisen tilinpäätöksen jälkeen taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä tulee olemaan yhteensä 17,3 M€. Kun liikelaitoksen ei ole tarvinnut ottaa viime vuosina lainaa, sen omavaraisuusaste on korkea. Tilinpäätöksessä 2014 omavaraisuusaste oli 86,3 %. Lainaa liikelaitoksella oli vuoden 2014 lopussa 286 000 €. Kaupunginvaltuuston asettama tuottovaatimus Hyvinkään Vedelle oli 4 % korollisesta pääomasta vuodelle 2014. Vesiliikelaitos maksoi päätöksen mukaisesti kaupungille 443 000 €. Vuosille 2014 ja 2015 ei ole ollut tarvetta korottaa vesi- ja jätevesimaksuja. Arviointi: Vesiliikelaitoksen taloudellinen tila on hyvä talouden tunnusluvuilla mitattuna. Hyvinkään Vesi on kyennyt rahoittamaan toimintansa täysin asiakkailta perittävillä tuloilla eikä lainaa ole tarvinnut viime vuosina ottaa lainkaan. Vesiliikelaitoksen velkamäärä on erittäin pieni. Veden ja jäteveden laatu sekä veden häiriötön jakelu Vuoden 2014 aikana verkostoja jouduttiin sulkemaan paikallisesti muutamien vuotojen vuoksi korjausten ajaksi ja saneerausalueilla verkostojen kytkentätöiden vuoksi. Vedenjakelun katkoksista ilmoitettiin asiakkaille etukäteen tekstiviestijärjestelmällä. Vuoden 2014 alussa käyttöön otettu uusi Sveitsin vedenottamo mahdollistaa minkä tahansa ison vedenottamon alasajon ilman talousveden käytön rajoitusta. Vesivarojen riittävyyttä on turvattu myös varaamalla kapasiteettia Päijänne-tunnelista ja rakentamalla uusi pohjavettä käyttävä kaivoalue Hikiälle. Puhtaan veden toimituksen keskeytysriskiä on pienennetty myös ylävesisäiliöiden avulla (esim. Puolimatkan vesitorni). 45 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Vesiliikelaitos on varautunut sähkökatkoksiin varavoimakoneilla, joita on sekä vedenottamoilla että jätevedenpuhdistamoilla. Automaation ja kaukovalvonnan riskejä on pyritty vähentämään vesilaitoksen kaukovalvontaa uusimalla vuosina 2013 - 2014. Kaltevan jätevedenpuhdistamolla valvomo uusittiin vuonna 2011. Vesiliikelaitoksella on olemassa kriisiviestintäohje mahdollisten vakavien toimintahäiriöiden tiedottamista varten. Erilaisia riskitekijöitä on selvitetty laatimalla varautumis- ja valmiussuunnitelma. Talousveden laatua ja jätevesien puhdistustehoa valvotaan sekä omaehtoisesti että viranomaistarkkailun muodossa. Vuonna 2014 sekä talousvesi että puhdistettu jätevesi täyttivät kaikki lupaehdot hyvin. Arviointi: Vesiliikelaitoksella on olemassa suunnitelmalliset varautumiskeinot mahdollisia riskejä varten. Sveitsin vedenottamo, pumppusali (kuva: Timo Pekko) Henkilöstön työtyytyväisyys Hyvinkään kaupungin työhyvinvointia kartoittava kysely tehtiin loka-marraskuussa 2014. Hyvinkään Veden kohdalla vastausaktiivisuus oli 94 %. Koko kaupungin osalta se oli 52 %. Kaikkien teemojen osalta kokonaistulokset paranivat merkittävästi edelliseen kahden vuoden takaisen kyselyyn verrattuna. Kaikkien kyselyn väittämien arvosana oli yli 3 (asteikko 1 – 5). Yleisarvosanaksi muodostui 7,97, kun se vuonna 2012 toteutetussa kyselyssä oli 7,27. Hyvinkään Vesi perusti työhyvinvointityöryhmän vuonna 2011, kun Veden tulokset vuoden 2010 työhyvinvointikyselyssä olivat selkeästi sekä muun tekniikan ja ympäristön toimialan tason alapuolella että koko kaupungin tason alapuolella. Vuoden 2012 kyselyssä tulokset paranivat jo hieman edelliseen kyselyyn nähden. Arviointi: Hyvinkään Veden vastausaktiivisuus työhyvinvointikyselyyn oli erinomainen. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ on tuottanut tulosta. Vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä tulokset olivat merkittävästi edellisen kyselyn tuloksia paremmat. 46 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 3,8 PERUSTURVALAUTAKUNTA Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 9 • 1 4 - 14 Asiakasnäkökulman yhtenä tavoitteena oli hyvinvointikioskin käynnistäminen 1.4.2014 mennessä. Ensimmäinen hyvinvointikioski avautui Hyvinkäällä 20.10.2014 Lepovillassa. Hyvinvointikioskitoiminnan keskeinen tehtävä on tuottaa ohjausta ja neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluista yhdeltä luukulta. Hyvinvointikioskin palveluohjaus sisältää yleistä ja laaja-alaista tiedotusta ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjolla olevista palveluista ja etuuksista. Palveluohjausta antavaan henkilöstöön kuuluu sosiaali- ja palveluohjaajia ja sairaanhoitaja. Hyvinvointikioskin palvelut laajentuivat Paavolan terveysasemalle tammikuussa 2015. Hyvinvointikioskin henkilökunta jalkautuu terveysasemalle kerran kuukaudessa. Myöhemmin keväällä henkilöstön on tarkoitus jalkautua myös Sahanmäen ja Kauniston palvelukeskuksiin. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoite toteutui osittain. Hyvinvointikioski aloitti toimintansa vuoden 2014 aikana, mutta tavoitteeksi asetettua aikataulua puoli vuotta myöhemmin. Kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on palveluiden uudistuminen ja kehittyminen. Hyvinvointikioskitoiminnan aloittaminen tukee kaupunkistrategiaa. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee terveyttä ja toimintakykyä edistävän palvelualueen seuraamaan Hyvinvointikioskin palveluiden käyttäjien määrää ja selvittämään asiakastyytyväisyyttä. Näin voidaan arvioida, ovatko ikääntyneet kuntalaiset ja heidän läheisensä kokeneet palvelun hyödylliseksi. • Toisena asiakasnäkökulman mukaisena tavoitteena oli vapaaehtoistoiminnan laajentuminen ja monipuolistuminen ja mittariksi tavoitteelle oli asetettu, että Hyvinkään alueella toimii vähintään kolme olohuonetta. Olohuoneita on viisi, joten tavoite toteutui. Olohuonetoimintaa järjestävät kolmas sektori, seurakunta ja kaupunki. Olohuoneisiin voi poiketa kahville, lukemaan päivän lehdet ja tapaamaan toisia ihmisiä sekä osallistumaan erilaiseen toimintaan. Siellä on myös useita hyvinvointia edistäviä välineitä (esim. kuntopyörä, venyttely- ja rentoutumistarvikkeita). Olohuoneissa saa myös henkilökohtaista ohjausta tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöön. Arviointi: Olohuonetoiminta edistää kuntalaisten hyvinvointia. Olohuoneesta saa tietoa, ohjausta, kuntoutusta ja virkistystä. Toiminta perustuu pääosin omaehtoiseen toimintaan, joten se myös aktivoi kuntalaisia. • Henkilöstönäkökulman mukaisena tavoitteena oli välitöntä työaikaa lisäävän teknologian kokeileminen kotihoidossa. Sama tavoite oli asetettu jo vuodelle 2013. Tuolloin 47 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 tavoite jäi toteuttamatta, koska todettiin tarkoituksenmukaiseksi yhdistää teknologian käyttöönotto ja kotihoidon prosessien kehittäminen Kaste-hankkeen kautta. Nähtiin, että työmenetelmien kehittämisessä päästään parempaan lopputulokseen, kun ensin tutkitan prosessit ja vasta sen jälkeen ryhdytään hyödyntämään työaikaa säästävää teknologiaa. Vuoden 2014 aikana kehitettiin prosesseja. Muodostettiin kaksi (2) kotihoidon aluetta aiempien neljän (4) tilalle. Johtamisen ja esimiestyön mallia kehitettiin. Kun kotihoidon toimintoja pystyttiin keskittämään tilajärjestelyjen avulla, voitiin perustaa suuremmat tiimit. Tiimejä perustettiin kuusi (6) aiempien 12 tilalle. Kotihoidon työtapojen tehostamisen tavoitteena on se, että työntekijöiden resursseista suuri osa kohdentuisi asiakkaan kanssa tehtävään työhön. Tavoitteena on, että välittömän asiakastyön osuus työntekijän työajasta on 55 % tammikuun 2015 lopussa. Kyseiseen tavoitteeseen ei vielä alkuvuonna päästy. Marraskuussa 2014 aloitti toimintansa myös kotihoidon kotiutustiimi. Kotiutustiimin tavoitteena on asiakkaan turvallinen kotiuttaminen laitoshoidosta ja asiakkaan aktiivisen kuntouttamisen tukeminen asiakkaan omassa kodissa. Asiakkuus kotiutustiimissä kestää enintään yhden kuukauden. Tavoitteen mukaista välitöntä työaikaa lisäävää teknologiaa, kuten avaimetonta kotihoitoa tai mobiilitietoyhteyksien laajentamista ei vuonna 2014 toteutettu. Arviointi: Huolimatta siitä, että varsinainen tavoite ei toteutunut, kotihoidon toimintamallia ja organisaatiota uudistettiin vuoden 2014 aikana merkittävästi. Kotihoidon kehittämistyössä tarkastuslautakunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että kaiken kehittämistyön yhteisenä päämääränä on välittömän asiakastyön lisääminen. Välittömän asiakastyön tilastoinnilla voidaan jatkossa seurata, miten kotihoidon kehittämistyössä saavutetaan asetetut tavoitteet. • Henkilöstönäkökulman tavoitteena oli toimialan rekrytointisuunnitelman laadinnan aloittaminen ja kannustusjärjestelmää koskevan esityksen tekeminen vuoteen 2016 mennessä. Rekrytointisuunnittelu toteutettiin osana toimialan virtaviivaistamishanketta. Henkilöstörakennetta muutettiin siten, että johtotason virkoja ja työsuhteita lopetettiin ja tehtäviä yhdisteltiin toiminnallisesti järkeviksi kokonaisuuksiksi. Henkilöstöjaoston 29.9.2014 § 67 päätöksellä lakkautettiin kuusi (6) johtotason virkaa 1.1.2015 lukien. Samasta ajankohdasta lukien myös muutettiin seitsemän (7) johtotason virkanimikettä. Lisäksi perustettiin kaksi (2) uutta päällikön virkaa. Lisäksi toimiala toteutti talouden tasapainottamissuunnittelussa tavoitteeksi asetetun 20 htv (henkilötyövuoden) suuruisen vähennyksen. Kannustusjärjestelmää koskeva työ jäi vuodelle 2015 henkilöstöjohtajien vaihtuvuuden vuoksi. Arviointi: Toimintakertomuksen raportoinnista poiketen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoite toteutui. Rekrytointisuunnitelma laadittiin tavoitteen mukaisesti. Kannustusjärjestelmää koskeva esitys tulee tavoitteen mukaan tehdä vuoteen 2016 mennessä, joten tämän osalta tavoite tullaan saavuttamaan, kun esitys tehdään vuoden 2015 aikana. • Talousnäkökulman mukaisena tavoitteena oli, että pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työllistymistä edistävistä palveluista ja välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille paranee. Mittarina oli, että hankkeen kautta asiakkuudessa on 80 pitkäaikaistyötöntä / vuosi. 48 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Yritysyhteistyön kehittämishanke Hyvin töihin käynnistyi vasta 1.4.2015. Työllistämishanketta koskeva hankerahoituspäätös saatiin 25.3.2015 ELY-keskukselta. Myönnetty Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on noin 395 000 €. Kaupunki rahoittaa hanketta noin 213 000 €:lla. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan kaupungille lisäkustannuksia. Kaupungin rahoitusosuus on tarkoitus kattaa työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöistä. Hankkeella pyritään hakemaan ratkaisua siihen, että asiakkaat työllistyisivät onnistuneen työkokeilu- ja palkkatukijakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2013 vain noin 10 alle 30-vuotiasta työllistyi palkkatukijakson jälkeen ja hekin kaupungille lyhytkestoiseen työhön. Hankkeen kautta on tavoitteena löytää 60 yhteistyöyritystä. Hankkeessa koulutetaan työpaikkavalmentajia yhteistyöyritysten työntekijöistä / yrittäjistä. Tavoitteena on, että vähintään 30 % hankkeen asiakkaista työllistyy. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Arviointi: Toimintakertomuksen raportoinnista poiketen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoite ei toteutunut, koska työllistämishanke käynnistyi vasta vuonna 2015. Hankkeen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia työttömien työllistämisen osalta. Tavoitteet yhteistyöyritysten ja työllistyvien asiakkaiden määrien osalta on asetettu haasteelliselle tasolle. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee raportoimaan vuosittain Hyvin töihin –työllistämishankkeen tuloksista ja hyödyntämään Hyvinkään elinkeinotoimen asiantuntemusta yhteistyöyrityksiä etsiessä. Raportoinnista tulisi käydä ilmi, kuinka monta yhteistyöyritystä on saatu mukaan hankkeeseen, kuinka monta työtöntä on ollut asiakkuudessa ja kuinka moni heistä on työllistynyt. Lisäksi tulisi raportoida, onko hankkeesta aiheutunut kaupungille lisäkustannuksia ja mikä vaikutus hankkeella on ollut työmarkkinatuen kuntaosuuden määrään. Sosiaalipalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuuden alkuperäinen talousarvio oli 1,7 M€ ja lisämäärärahan jälkeen lähes 2,1 M€. Kustannukset toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun vaikutti pitkäaikaistyöttömien määrän lisäys. Vuoden 2014 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 722, mikä on 27 % enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Yksi henkilö maksoi Hyvinkään kaupungille työmarkkinatuen kuntaosuutena keskimäärin 4 196 € /vuosi. 49 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Kunta voi vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuslaskuun järjestämällä yli 500 pv työmarkkinatukea saaneille aktivointitoimenpiteitä, esimerkiksi palkkatukityötä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Palkkatukityöllistettyjen palkanmaksuun kaupunki käytti nettona 521 000 € ja kuntouttavaan työtoimintaan 508 000 €. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien aktivointiaste oli Hyvinkäällä Kelan työmarkkinaseurannan mukaan keskimäärin 33,7 % vuonna 2014. Edellisenä vuonna keskimääräinen aktivointiaste oli 29,3 %. Vuoden 2015 alusta on tullut voimaan työmarkkinatuen rahoitusuudistus, mikä lisää kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömistä. Uutena velvoitteena kunnille tulee maksaa 50 % työmarkkinatuesta jo niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 – 499 päivää. Kustannusvastuu säilyy ennallaan 500 – 999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta. Kuntien kustannusvastuu lisääntyy yli 1 000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osata 50 %:stä 70 %:iin. Arviointi: Pitkäaikaistyöttömien määrän jatkuvasti lisääntyessä Hyvinkään kaupungin maksettavaksi tuli työmarkkinatuen kuntaosuutta noin 255 000 € edellisvuotta enemmän, vaikka kaupungin toimenpitein kyettiin nostamaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien aktivointiastetta edelliseen vuoteen verrattuna. Suositus: Aktivointitoimenpiteet tulee jatkossa käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niitä tulee määrällisesti lisätä, jotta työmarkkinatuen rahoitusuudistuksesta johtuvaa kustannusten nousua voidaan hillitä. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat Toimeentulotuesta annetun lain mukaan kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukihakemus on käsiteltävä heti, käytännössä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä (7) arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Vuonna 2014 toimeentulotuen saajia oli 2 369 (2 291 saajaa v. 2013). Toimentulotukihakemusten käsittelyajat vaihtelivat 0 – 39 päivän välillä. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,1 työpäivää (5,4 työpäivää vuonna 2013). Minimikäsittelyaikana (0 - 1 pv) käsiteltiin noin 31 % hakemuksista. Pisin käsittelyaika koski yksittäistä hakemusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuonna 2014 aloittanut valtakunnallisen toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen seurannan. Käsittelyaikoja on seurattu vuoden 2014 huhtikuussa ja lokakuussa. THL:n julkaiseman seurantaraportin mukaan lokakuussa Hyvinkäällä 50 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 on kyetty käsittelemään 73,5 % hakemuksista lakisääteisen seitsemän (7) arkipäivän aikana. Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa 0 – 7 arkipäivän aikana käsiteltyjen hakemusten osuus kaikista hakemuksista oli keskimäärin 88,6 %. Yli yhdeksän (9) arkipäivän aikana käsiteltyjen hakemusten osuus Hyvinkäällä oli 1,2 % ja Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa keskimäärin 3,4 %. Hyvinkäällä ei kyetty edellisenäkään vuonna (2013) täyttämään lakisääteistä käsittelyaikanormia. Tarkastuslautakunta kiinnitti asiaan huomiota edellisessä arviointikertomuksessaan. Tuolloin toimeentulotukien käsittelyprosessissa tunnistettiin kehittämiskohteita. Korjaavat toimenpiteet käynnistettiin vuonna 2014. Otettiin käyttöön sähköinen toimeentulotukihakemus ja etuuskäsittelijöiden toimintatapoja muutettiin. Vuonna 2014 käsittelyaikojen ylitykseen oli syynä asiakasmäärän lievä kasvu, sairaslomat ja eläkkeelle lähdöstä johtuneet lomat sekä toimeentulotukihakemusten käsittelyprosessin puutteet. Sähköinen toimeentulotukihakemus ei ole toistaiseksi nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Sähköisissä hakemuksissa on ollut enemmän puutteita kuin kirjallisesti jätetyissä hakemuksissa (esim. puuttuvia liitteitä). Toimintakertomuksen mukaan vuoden 2014 alussa käyttöön otettua toimeentulotuen sähköistä asiointia käytti noin 15 % asiakkaista. Arviointi: Vuoden 2014 aikana toteutetut toimeentulotukien käsittelyprosessin kehittämistoimet eivät oleellista lyhentäneet toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttöönotolla ei päästy tavoiteltuihin tuloksiin. Sähköisissä hakemuksissa oli puutteita, mikä osaltaan viivästytti toimeentulotukipäätösten antamista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan sähköistä asiointia käytti vain pieni osa asiakkaista. Hyvinkäällä lakisääteisessä ajassa annettujen päätösten osuus oli merkittävästi pienempi kuin Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa keskimäärin. Valtaosa hakemuksista kyettiin kuitenkin käsittelemään yhdeksän (9) arkipäivän sisällä (98,8 %). Suositus: Toimeentulotukien käsittelyprosesseja on edelleen kehitettävä, jotta toimeentulotukihakemukset kyetään käsittelemään lakisääteisessä ajassa. Lastensuojelu Koko lastensuojelun toimintakate vuonna 2014 oli yhteensä 9,9 M€ (9,1 M€ vuonna 2013). Sekä laitoshoidon että perhehoidon hoitovuorokausia kertyi edellisvuotta enemmän. Laitoshoidon hoitovuorokausien määrä (15 540 vrk) nousi jopa 32 % vuodesta 2013 (11 739 vrk). Laitoshoidon hoitovuorokausien kasvuun vaikuttivat lasten ja nuorten vaikeahoitoisuus ja erityishoidon tarve. Vaikeahoitoisia ei voi sijoittaa muualle kuin laitoksiin, koska heidän hoidossaan tarvitaan myös rajoitustoimenpiteitä. Ainoastaan lastensuojelun laitosluvilla toimivat yksiköt voivat käyttää rajoitustoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi aineiden ja esineiden haltuunotto, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen, liikkumisvapauden rajoittaminen ja kiinnipitäminen. 51 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 LASTENSUOJELUN LUKUJA Lastensuojeluilmoitukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut Lastensuojelun sijaishuolto 2012 2013 2014 1124 kpl 1007 kpl 1041 kpl 148 lasta/nuorta 158 lasta/nuorta 179 lasta/nuorta 6,2 M€ 6,8 M€ 7,7 M€ 48 % 53 % 55 % (toimintakate) Perhehoidon osuus Arviointi: Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuutta on kyetty tavoitteen mukaisesti kasvattamaan. Sijaishuollon palvelurakenteen keventämisestä huolimatta lastensuojelun kustannukset ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2014 kasvua oli 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän osaltaan vaikutti laitoshoidon hoitovuorokausien määrän kasvu, joka oli vuonna 2014 poikkeuksellisen suuri verrattuna edellisiin vuosiin (vuosina 2010 – 2013 ollut 10 697 – 11 739 vrk). Lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten ja nuorten määrät ovat vuodesta 2011 alkaen jatkuvasti kasvaneet. Hyvinkään kaupunki on viime vuosina lisännyt merkittävästi resursseja lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja oppilashuoltoon (esim. palkattu lisää terveydenhoitajia, sosiaaliohjaajia, koulukuraattoreita ja –psykologeja, otettu käyttöön perhekuntoutusmalli). Nämä toimet ovat mahdollistaneet asiakaskäyntien määrän lisäämisen ennaltaehkäisevissä palveluissa ja varhaisemman puuttumisen lasten/perheiden ongelmiin. Näiden toimien lisäksi sosiaali- ja terveystoimen virtaviivaistamishankkeen avulla lapsiperheiden varhaista tukea vahvistetaan. Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin täytyisi lähivuosina näkyä korjaavien palveluiden kustannusten pienenemisenä. Suositus: Toimialan tulee jatkossa seurata ja raportoida, millaisia vaikutuksia lasten/perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin resursoinnilla on ollut korjaavien palveluiden tarpeeseen ja lastensuojelukustannuksiin. Kyseisistä asioista voisi raportoida esimerkiksi hyvinvointikertomuksessa samassa yhteydessä, kun raportoidaan laajemminkin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta. Lastensuojelulain 12 §:ssä todetaan: ”Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.” Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2014 – 2017. Elokuun alusta 2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain vuoksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa täydennettiin. Opetuslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja perusturvalautakunta hyväksyivät kesäkuussa muutokset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja esittivät edelleen kaupunginhallitukselle niiden hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi täydennykset 30.6.2014. Täydennykset koskivat pääasiassa opiskeluhuollon tavoitteita ja resursseja. Muutoksia ei viety kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan muutokset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan olisi tullut viedä valtuuston hyväksyttäviksi. Lastensuojelulaki velvoittaa, että suunnitelman hyväksyy valtuusto. 52 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Perusterveydenhuolto Hoitotakuun toteutuminen Terveydenhuoltolaissa määritellään hoitoon pääsyn määräajat: • • • potilaan on saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton jälkeen hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella. Tarkastuslautakunta suositteli edellisessä arviointikertomuksessaan kaupungin huolehtimaan siitä, että potilas saa terveydenhuoltolain mukaisesti välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Lautakunta suositteli myös takaisinsoittoaikojen riittävän määrän varaamista, koska välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen ei vuoden 2013 aikana aina toteutunut. Vuoden 2014 aikanakaan välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen ei toteutunut kaikkina kuukausina. Puheluja tuli noin 8 000 kuukaudessa eivätkä takaisinsoittoajat riittäneet ruuhkaisimpina aikoina. Lisäksi ajanvaraushenkilöstön sairauspoissaolot ja sijaisten puute ruuhkauttivat ajanvarausta. Kevään 2015 aikana toimintaa on uudelleen organisoitu, jotta kaikille kyettäisiin antamaan takaisinsoittoaika. Hammashuollossa hoidon tarpeenarviointi tehtiin hoitotakuun aikarajoissa 3 vrk:n sisällä. Ainoastaan alkuvuodesta kyettiin hoito järjestämään hoitotakuun mukaisesti 6 kuukauden kuluessa. Huhtikuun alusta alkaen hoitoon pääsyn odotus venyi 7 – 9 kuukauden mittaiseksi. Jonotusajat venyivät, koska henkilöstömäärä vähentyi kahdella suuhygienistillä. Lisäksi säästösyistä ei palkattu kesälomasijaisia. Jonossa oli vain vähäisessä hoidon tarpeessa olevia asiakkaita. Avoterveydenhuollossa niin hoidon tarpeen arviointi kuin hoidon toteutus toteutuivat hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa. Myös psykiatrian yksikössä hoito kyettiin järjestämään hoitotakuun mukaisesti. Hoitotakuun tiedottamisessa vuonna 2013 havaittujen puutteiden takia tarkastuslautakunta suositteli edellisessä arviointikertomuksessaan tiedottamaan kuntalaisille hoitotakuun toteutumisesta terveydenhuoltolain mukaisesti vähintään neljän kuukauden välein. Lisäksi lautakunta suositteli tiedottamaan hoitotakuun toteutumisesta kaikilta vuoden aikana tilastoiduilta ajanjaksoilta. Vuoden 2014 aikana hoitotakuusta tiedotettiin terveydenhuoltolain mukaisesti neljän kuukauden välein ja hoitotakuun toteutumisajat näkyivät kaikilta tilastoiduilta ajanjaksoilta. Arviointi: Edelleenkään vuonna 2014 kuntalaiset eivät aina saaneet välittömästi yhteyttä terveyskeskukseen. Välittömän yhteydensaannin osalta hoitotakuu ei toteutunut. Sen sijaan hoidon tarpeen arviointi toteutui hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa sekä avoterveydenhuollossa että hammashuollossa. Avoterveydenhuollossa ja psykiatrian yksikössä hoito on kyetty antamaan lakisääteisten aikarajojen puitteissa, mutta hammashuollossa hoidon toteutuksen kohdalla hoitotakuu ei toteutunut. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen siihen, että perusterveydenhuolto on ottanut tarkastuslautakunnan edellisessä arviointikertomuksessaan antaman suosituksen huomioon ja ryhtynyt tiedottamaan siitä terveydenhuoltolain vaatimusten mukaisesti. 53 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Suositus: Perusterveydenhuollossa tulee huolehtia siitä, että potilas saa terveydenhuoltolain mukaisesti välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Takaisinsoittoaikoja on varattava riittävästi, jotta kaikille soittajille voidaan taata yhteydensaanti mahdollisimman nopeasti niissäkin tapauksissa, joissa potilaat eivät saa välittömästi vastausta soittaessaan terveyskeskukseen. Koti- ja laitospalvelut Vuoden 2014 talousarvion perusteluissa koti- ja laitospalvelu asetti tavoitetason sille, kuinka moni (%-osuus) 75 vuotta täyttäneistä on kotihoidon piirissä, ympärivuorokautisessa hoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja omaishoidon tuen piirissä. Tavoitteita on seurattu lautakuntatasoisesti koti- ja laitospalveluiden tuloskorteilla. VUOSITAVOITE Omaishoidon tuen kattavuus MITTARI 31.12.2013 31.12.2014 > 3,2 % 3,38 % 3,33 % yli 20 % 21,29 % 23,33 % > 10 % 11,83 % 12,27 % 91 % 90,33 % 92,14 % laitosh. 2-3 % 2,35 % 1,53 % asumispalv. 6-7 % 4,90 % 6,33 % yli 75-vuotiaiden joukossa ei heikkene Kotihoidon kattavuus yli 75vuotiaiden kotitalouksissa ei vähene Säännöllisen kotihoidon kattavuus yli 75-vuotiaiden väestössä ei heikkene Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus säilyy noin 91 %:ssa Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus yli 75-vuotiaiden väestössä ei heikkene Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen, jota on uudistettu viimeksi vuonna 2013. Laatusuosituksessa on 75 vuotta täyttäneille annettujen palvelujen osalta asetettu valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 vastaaville palveluille, joille koti- ja laitospalvelut ovat asettaneet tavoitteet. Arviointi: Koti- ja laitospalvelut ovat saavuttaneet hyvin vuodelle 2014 asetetut tavoitteet 75 vuotta täyttäneille tarjottujen palveluiden osalta. Kotihoidon kattavuutta yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä on onnistuttu lisäämään edelliseen vuoteen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon kattavuus on hyvin lähellä valtakunnallista suositusta. Kotona asuvien osuus on kasvanut ja on valtakunnallisen suosituksen tasolla. Ympärivuorokautisen hoivan painopistettä on kyetty siirtämään laitoshoidosta asumispalveluihin. Kehitys on ollut valtakunnallisen suosituksen mukaista. Henkilöstösäästöt Perusturvan toimialalla henkilöstökuluissa tuli vuonna 2014 säästöä yhteensä 736 000 € talousarvioon verrattuna ja 404 000 € edelliseen vuoteen nähden. Toimialalla jätettiin vuonna 2014 täyttämättä yhteensä 13,5 tointa. Kaikkien eläkkeelle jääneiden tai muuten työstä poislähteneiden tilalle ei palkattu uutta työntekijää. Avoimien toimien 54 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 täyttämistä myös siirrettiin ja sijaisten ottamista vähennettiin. Lisäksi henkilöstö piti säästövapaita. Vuoden 2014 lopun tilanteessa henkilötyövuosien muutos oli 32 htv vähennystä vuoden 2013 loppuun verrattuna. Talouden tasapainottamissuunnitelmassa perusturvalle oli asetettu tavoitteeksi 20 htv:n vähennys vuoden 2014 aikana. Arviointi: Perusturvan toimiala onnistui erittäin hyvin henkilöstösäästötavoitteessaan. Henkilötyövuosien vähennystä oli edelliseen vuoteen verrattuna tavoiteltuakin enemmän. Virtaviivaistamishanke Perusturvan toimialalla käynnistettiin vuoden 2014 alussa Virtaviivaistaminen –kehittämishanke toimialan omasta aloitteesta. Perusturvalautakunta hyväksyi 27.5.2014 toimialan hankkeen valmistelun. Hankkeen tavoitteena oli toiminnan kehittäminen asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on, että asiakas saa laadukkaampia palveluita joustavammin. Kaupungin haasteellinen taloustilanne otettiin myös kehittämishankkeen käynnistämisessä huomioon. Virtaviivaistamisen tavoitteena on toiminnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Hankkeen päämääränä • • • • • lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi aikuissosiaalityön ja työllisyyspalveluiden yksiköt yhdistetään terveyspalvelut ja koti- ja laitospalvelut muodostavat oman palvelualueensa päihde- ja mielenterveyspalvelujen, terveyskeskussairaalan, palveluohjauksen ja kotihoidon asiakasprosessit sujuvoitetaan toimialan hallinnot keskitetään yhdeksi hallinnoksi. Osa virtaviivaistamishankkeen aikana suunnitelluista toimenpiteistä toteutettiin jo vuoden 2014 aikana. Paavolan vanhainkoti yhtä osastoa lukuun ottamatta muutettiin tuetun asumisen yksiköksi alkuvuodesta 2014. Tiloissa toimii 17 asukkaan vanhainkotiosasto ja 32 asukkaan tuettu asumispalvelu. Ympärivuorokautisen hoivan painotusta laitoshoidon ja muun ympärivuorokautisen hoivan välillä pyritään Hyvinkäällä muuttamaan asumispalveluiden suuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antaman valtakunnallisen suosituksen mukaisesti (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Paavolan vanhainkoti (kuva: Satu Sälpäkivi) 55 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Alkuvuodesta 2014 osastot 11a ja 11b yhdistettiin ja toteutettiin johtamisjärjestelmän muutos. Osastot muutettiin yhden esimiehen alaisuuteen. Osastojen hoitokäytänteitä ja prosesseja yhtenäistettiin. Osasto 1:n rakennemuutos akuuttiosastoksi toteutui elokuun alussa. Rakennemuutoksen tavoitteena on kotiuttamista tukevien kuntoutuspalvelujen kehittäminen, yhteistyön lisääminen kotihoidon kanssa, kuntoutuspalveluiden vieminen kotiin, laitospaikkojen vähentäminen ja sairaalapaikkojen optimaalinen käyttö. Rakennemuutoksen myötä osasto 1:n potilaspaikkoja vähennettiin 66 sairaansijasta 50 sairaansijaan. Asiakkaat sijoitettiin tehostettuihin asumispalvelupaikkoihin. Osa työntekijöistä siirtyi koti- ja laitospalveluiden muihin yksiköihin. Tavoitteena rakennemuutoksessa on myös kustannusten säästäminen päällekkäisiä toimintoja purkamalla ja toimijoiden rooleja selkiinnyttämällä. Toimialan hallinnot keskitettiin ja syyskuussa perustettiin hallintoyksikkö. Hallinnon uudistamisen päämääränä on tehostaa ja selkiyttää prosesseja. Kotihoidossa toteutui marraskuussa kotihoitoalueiden yhdistyminen kahdeksi kotihoitoalueeksi. Tiimejä yhdistettiin ja jatkossa kotihoidossa toimii kuusi (6) tiimiä varahenkilöstö- ja yöhoitotiimin lisäksi. Kotihoitoon perustettiin myös kotiutustiimi, joka on uusi työyksikkö. Kotihoidon kehittämisessä tavoitteena on työtapojen tehostaminen niin, että välittömän asiakastyön osuus työajasta lisääntyy. Lisäksi toteutettiin palveluohjauksen rakennemuutos. Kotiutushoitajat, palvelutarpeen arviointi ja palveluohjausyksikkö siirtyivät samaan yksikköön ja saman esimiehen alaisuuteen. Toimialan henkilöstö oli mukana hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa heti alusta alkaen. Henkilöstö oli aktiivisesti mukana kehittämässä omaa työtään. Hankkeelle määriteltiin myös viestintäsuunnitelma sisäistä ja ulkoista viestintää varten. Hankkeen käynnistymisestä ja sen etenemisestä tiedotettiin useasti kaupungin johtoryhmälle, perusturvan toimialan henkilöstölle, luottamushenkilöille ja pääluottamusmiehille. Hankeen aineisto on ollut hankkeen alusta alkaen koottuna myös kaupungin sisäisessä intrassa. Lisäksi perusturvan toimialan kuukausikirjeissä on kerrottu hankkeen etenemisestä. Ulkoisesti hankkeesta tiedotettiin kuntalaisille, yhteistyökumppaneille ja paikallismedialle. Toimintojen virtaviivaistamisella tavoitellaan noin 2,5 M€:n säästöjä vuosina 2015 – 2017. Perusturvan toimialalla kehitettiin lyhyen ja pitkän aikavälin mittareita mittaamaan uusien toimintatapojen käyttöönoton toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Keskeisimmät mittarit nostettiin toimialan ja kaupunkitason tuloskorttiin vuoden 2015 – 2017 taloussuunnittelun yhteydessä. Hanke päättyi 31.12.2014. Hankkeen aikana valmistellut uudistukset hyväksyttiin vuoden 2015 talousarvion päätöksenteon yhteydessä. Perusturvan toimialan nimi muutettiin Sosiaalija terveystoimen toimialaksi. Uusi organisaatio ja uudet toimintamallit otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Uusien toimintamallien viemiseksi arjen käytäntöihin sosiaali- ja terveystoimi otti avuksi Lean –menetelmän. Sen avulla käydään palveluprosessit läpi ja palvelut tuotteistetaan. Palveluprosesseista poistetaan kaikki turha työ, jotta prosesseista tulee sujuvammat. Arviointi: Perusturvan toimiala onnistui toteuttamaan virtaviivaistamishankkeen suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan perusturvan toimiala suunnitteli hankkeen huolellisesti ja vei hanketta määrätietoisesti eteenpäin. Henkilöstön osallistuminen aktiivisesti hankkeeseen helpotti organisaatiomuutosten ja tehostamistoimien käytännön toteutusta ja toimintatapojen kehittämistä. Erityiskiitoksen perusturvan toimiala ansaitsee siitä, että toimintoja ryhdyttiin kehittämään nimenomaan asiakaslähtöisesti. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin usein erilaisia viestintäkanavia käyttäen. Viestinnässä pyrittiin avoimuuteen ja siinä onnistuttiin. 56 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta antaa sosiaali- ja terveystoimelle tunnustusta siitä, että se hankkeen päätyttyäkin edelleen kehittää toimintoja ja vie uusia toimintatapoja arjen käytäntöihin Lean –menetelmän avulla. Seurannan ja arvioinnin kannalta on erinomaista, että hankkeen aikana on määritelty mittarit, joilla seurataan uuden organisaation ja uusien toimintatapojen vaikuttavuutta niin talouteen kuin toimintaankin. Kun mittarit on sisällytetty toimialan sitoviin tavoitteisiin, seuranta tapahtuu luonnollisena osana osavuosija tilinpäätösraportointia. Virtaviivaistamishankkeessa on otettu huomioon kaupunkistrategian kaikki neljä toimintaperiaatetta: asiakaslähtöinen, taloudellinen ja tehokas, henkilöstöään kehittävä sekä toimintatavoiltaan uudistuva. • Palveluita on ryhdytty kehittämään asiakaslähtöisesti: välittömän asiakastyön osuus työajasta lisääntyy ja asiakkaat saavat parempia palveluja joustavammin. • Hankkeella pyritään taloudellisuuteen ja tehokkuuteen: karsitaan päällekkäisiä toimintoja ja turhia työvaiheita. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti valituilla mittareilla ja toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyjä. • Hanke sisältää myös henkilöstön kehittämisen: henkilöstölle järjestetään koulutusta uusista toimintatavoista ja he osallistuvat itse oman työnsä kehittämiseen. • Perusturvan toimiala on toimintatavoiltaan uudistuva. Virtaviivaistamishankkeen avulla luodaan ja kehitetään uusia toimintatapoja. Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakentamishanke Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakentamisen tarpeet perustuvat Hyvinkään sairaalan Yleissuunnitelmaan (2010 – 2011) ja Hyvinkään kaupungin omiin tilatarveselvityksiin. Suunnittelun pohjana olivat alueen väestönkasvun ja sairastavuuden muutoksiin perustuvat selvitykset vuoteen 2022 – 2025. Sairaalan laajennus suunniteltiin ja sopimusneuvottelut käytiin vuoden 2014 aikana. Hankesuunnitelma valmistui 16.10.2014 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 2.2.2015. Uudisrakennusta edeltävät rakennustyöt aloitetaan keväällä 2015 parkkipaikkojen rakentamisella, joiden edettyä ryhdytään rakentamaan uudisrakennusta keväällä 2016. Uudisrakennuksen arvioitu valmistumisaika on 31.8.2018. Kohteen rakennuttajana toimii Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki, joka on Hyvinkään kaupungin tytäryhtiö. Vastuullisena toimijana on kiinteistöyhtiön hallitus, joka vastaa rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 63,9 M€. Kaupunki ja HUS rahoittavat hanketta omistusosuuksiensa suhteessa. Kaupungin rahoitusosuus on noin 39,0 M€. Rakennushankkeen kustannukset rahoitetaan lainalla ja korottamalla KOy Hyvinkään Sairaalanmäen osakepääomaa. Kaupungin investoinneissa on varauduttu uudisrakennuksen kalustamiseen noin 2 M€:lla. Uudisrakentamisessa on tavoitteena välttää päällekkäistä rakentamista ja päällekkäisiä toimintoja. Potilas saa tarvitsemansa avun Sairaalanmäellä ilman siirtelyä organisaatiosta toiseen. Palvelut yhdistetään ja sijoitetaan samaan kerrokseen. Potilaiden epätarkoituksenmukainen siirtely poistuu, sen sijaan terveydenhuollon asiantuntijat liikkuvat potilaiden luo. Suunnittelussa on haettu helposti muunneltavia tiloja sekä korkeaa tilatehokkuutta. Hyvinkään kaupunki keskittää rakennukseen kaikki terveyskeskusvuodeosastonsa, kuntoutuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön sekä tehostetun kotihoidon toimitiloja. Perusterveydenhuollon toimintakulut tulevat nousemaan yhteensä noin 4,2 M€ vuoteen 2013 verrattuna toiminnan laajentumisen ja kasvavien vuokrakustannusten vuoksi. 57 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Suositus: Konsernijohdon tulee seurata Sairaalanmäen uudisrakennushankkeelle asetettujen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. KOy Hyvinkään Sairaalanmäen edustajan on suositeltavaa raportoida hankkeen etenemisestä sekä aikataulun ja kustannusten pitävyydestä konserni- ja tukipalvelujaostolle. Lisäksi rakennushankkeen kuluessa tulisi järjestää tiedotustilaisuuksia kaupunginvaltuustolle hankkeen etenemisestä. Havainnekuva Hyvinkään sairaalasta (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy) 4. KAUPUNKIKONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNAN ARVIOINTI 4.1 Hyvinkään Lämpövoima Oy Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 6 • - - - 6 Hyvinkään Lämpövoima Oy:n (HLV) vuosittaisena tavoitteena on ollut pitää kaukolämmön hinta Energiateollisuus ry:n keskihinnassa. Tavoitetta seurattiin vuoden 2014 aikana 1.1. sekä 1.7. tehtyjen tilastojen perusteella. HLV:n hinta oli 14 % – 18 % keskiarvon alapuolella molempien tilastointihetkien perusteella. Tavoite saavutettiin. Yhtiö ei korottanut kaukolämmön hintaa vuonna 2014. 58 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää positiivisena sitä, että asiakasnäkökulmalle asetetulla tavoitteella on selkeä, ulkopuolisiin toimijoihin vertailukelpoinen mittari. Kun saman tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain, se helpottaa toiminnan arviointia pitkällä aikavälillä. • Omistajanäkökulman tavoitteena yhtiöllä oli maankäyttövuokran lisäksi jakaa osinkoa n. 10 %:a osakepääomasta ja ostaa Kerkkolankadun tontti omaksi. Konserni- ja tukipalvelujaosto ohjeisti 26.5.2014 yhtiötä korottamaan maksamansa osingon määrää siten, että vuodelta 2014 yhtiö jakaisi 300 000 € ja vuodelta 2015 400 000 € osinkoina. Yhtiö maksoi vuodelta 2014 maankäyttövuokraa 275 000 € ja osinkoa 300 000 € sekä osti Kerkkolankadun tontin 1 062 520 €:lla. Asetettu tavoite saavutettiin. Omistajan ohjeistama osingonmaksun korotus pystyttiin toteuttamaan. Yhtiön jakaman korotetun osingon määrä oli 15 % osakepääomasta. Arviointi: HLV pystyi onnistuneesti suunnittelemaan toimintansa ja taloutensa siten, että omistajalle voitiin maksaa suunniteltua korkeampi osinko. • Ilmastonmuutoksen torjuminen Hyvinkäällä. Tavoitteen toteuttamiseksi HLV pyrkii maksimoimaan biopohjaisella polttoaineella tuotetun kaukolämmön määrää ja kiinnittämään erityistä huomiota oman toiminnan energiatehokkuuteen. Oman toiminnan energiatehokkuuden lisäksi yhtiö toteuttaa energiatehokkuustoimia yhdessä asiakkaidensa kanssa energian loppukäytön tehostamiseksi. Yhtiö toteuttaa yhteistyössä toimialojen kanssa Hyvinkään kaupungin energiaja ilmastostrategian tavoitteita käytännössä. Lisäksi yhtiö osallistuu kaupungin energiansäästötyöryhmän toimintaan. Mittarina tavoitteiden toteutumiseksi on asetettu Ekokem Oy:n, Kiertokapula Oy:n ja Myllyn Paras Oy:n toimittaman energian yhteenlaskettu määrä vähintään 295 GWh. 59 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Vuonna 2014 biopohjaisen energian yhteenlaskettu määrä oli 296,4 GWh. Fossiilisten polttoaineiden osuus koko tuotannosta oli 16 %. Tavoite saavutettiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena yhtiöllä on laskea fossiilisten polttoaineiden osuus 10 %:iin koko tuotannosta. Taso on tarkoitus saavuttaa vuonna 2020. Arviointi: Yhtiö saavutti mittarille asettamansa tavoitetason biopohjaisen energian osalta. Yhtiön ympäristövastuun seurannalle muotoilema tavoite on moniosainen ja sitä tulisi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan mitata myös muilta osin kuin vain biopohjaisen energian käytön osalta. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee useamman yksittäisen mittarin käyttöä ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden arvioimiseksi. Näitä voisivat olla esimerkiksi raportoinnit asiakkaiden kanssa tehdyistä toimista energiatehokkuuden parantamiseksi ja kaupungin 5 %:n energiansäästötavoitteen seuranta yhtiön omassa toiminnassa. • • Yhtiön sitovana tavoitteena on säilyttää Det Norske Veritas:n (DNV) myöntämän laatu- ja ympäristöjärjestelmän sertifikaattien (ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004) voimassaolo. DVN:n määräaikaisarviointi pidettiin 16. - 17.9.2014 ja sertifioinnit pidettiin voimassa. Arvioijat pitivät yhtiön johtamisjärjestelmää toimivana ja toiminnan kehittämistä aktiivisena. Tavoite saavutettiin. Lisätään uusiutuvaa primäärienergiaa energiantuotannossa. Vuositavoitteeksi yhtiö on asettanut valmiin suunnitelman Veikkarin pellettilaitoksen hankinnasta. Suunnitelma valmistui helmikuussa 2014. Tavoite saavutettiin. Pellettilaitoksen rakentamistyöt aloitettiin lokakuussa 2014 ja sen on tarkoitus olla tuotantokäytössä joulukuussa 2015. • Ylläpidetään kaukolämpöverkon kuntoa. Vuositavoitteeksi yhtiö on asettanut kaukolämpöverkoston peruskorjaussuunnitelman valmistumisen. Vuosille 2015 - 2031 laadittu suunnitelma valmistui joulukuussa 2014. Tavoite saavutettiin. Uudistamissuunnitelma on laadittu siten, että uudistaminen tapahtuu vuosittain tasaisesti, jolloin vältytään suurilta vuosittaisilta korjausmääriltä. Lisäksi johtojen saneeraukset on suunniteltu toteutettavaksi kaupungin kunnallistekniikan muiden saneeraustoimenpiteiden yhteydessä. Tällä tavoin kaikki kunnostustyöt saadaan toteutettua yhdellä kertaa. Suunnitelman mukaisesti lämpöjohtoverkkoa kunnostetaan yhteensä n. 14 000 metriä ja sen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan n. 5,5 M€. Arviointi: Tarkastuslautakunta on samaa mieltä yhtiön kanssa siitä, että yhtiö saavutti kaikki prosessi- ja toimittajanäkökulmalle asettamansa tavoitteet. Yhtiön käyttämä luotettava ulkopuolinen arviointi on hyvä toimintatapa todentamaan toiminnan jatkuvaa hyvää laatua. Lisäksi vuonna 2014 valmistuneet hanke- ja peruskorjaussuunnitelmat kuvaavat hyvin yhtiön valmistautumista tuleviin vuosiin. 60 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Yleisarviointi Hyvinkään Lämpövoima Oy:n sitovista tavoitteista: HVL saavutti kaikki vuodelle 2014 asettamansa tavoitteet. Tavoitteet olivat selkeitä ja pääosin hyvin mitattavissa valituilla mittareilla. Tarkastuslautakunta antaa erityistä tunnustusta siitä, että asiakasnäkökulmasta tärkeää tavoitetta, kaukolämmön hintaa, arvioidaan johdonmukaisesti vuosittain. Lisäksi maininnan arvoinen asia on se, että yleisen taloudellisen tilanteen ollessa heikko, yhtiö pystyi vastaamaan omistajaohjauksella asetettuihin tavoitteisiin ja ylittämään osingonmaksulle asetun vuositavoitteen. Hyvinkään Kaukolämpö Oy:n valvomo (kuva: Milla Ilkka) Yhtiön talous Yhtiön liikevaihdossa vuonna 2014 tapahtui hienoinen lasku (19,4 M€ / 19,7 M€), johtuen vähentyneestä lämmön myynnistä edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketulos nousi 61 % (971 000 € / 603 000 €) ja tilikauden tulos oli 338 000 € euroa (200 000 €). Yhtiön liikevoitto liikevaihtoon verrattuna oli 5,0 % (3,1 %) ja sijoitetun pääoman tuotto 4,5 % (3,0 %). Tilikauden aikana yhtiö nosti 1,8 M€ lainoja, joita se lyhensi samana vuonna 100 000 €. Lainanoton seurauksena yhtiön omavaraisuusaste laski 75,4 %:iin (82,2 %:sta), mutta on edelleen hyvällä tasolla. Vuonna 2014 yhtiö teki investointeja yhteensä 3,5 M€:lla. Vuonna 2014 yhtiö tuloutti kaupungille yhteensä 575 000 €, josta 300 000 € (200 000 €) oli osinkoa ja 275 000 € maankäyttövuokraa (ennallaan vuodesta 2009). Lisäksi yhtiö hankki Kerkkolankadun tontin n. 1 M€:n hinnalla. Osinko- ja vuokratuloutus osakepääomaan (1,98 M€) suhteutettuna oli 29,0 % (23,9 %). Arviointi: Tarkastuslautakunta arvioi yhtiön taloudellisen tilan kokonaisuudessaan hyväksi ja antaa yhtiölle tunnustusta sen nousujohteisesta tuloutuksesta Hyvinkään kaupungille. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota liikevoittoprosentin ja sijoitetun pääoman tuoton nousuun vuonna 2014. Tämä positiivinen kehitys myös osaltaan kertoo hyvin hoidetusta yhtiöstä. 61 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 4.2 Teknologiakeskus TechVilla Oy Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 2 • - 1 1 4 Yhtiön ensimmäisenä tavoitteena oli määritellä Techvilla Oy:n omistajapolitiikkaan ja pidemmän aikavälin suunnitteluun liittyvät linjaukset. Syksyllä 2013 vuoden 2014 sitovia tavoitteita asetettaessa oletettiin, että kuntarakenteesta, metropolihallinnosta ja muista aluekehitykseen merkittävästi vaikuttavista asioista tehtäisiin päätöksiä vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 lopussa muutosprosessit olivat kuitenkin kesken. Konsernijohdon ja TechVillan välillä käydyissä keskusteluissa todettiin, että kuntien elinkeinopolitiikkaan liittyvät ratkaisut tarkentuvat vasta sen jälkeen, kun päätökset kuntaliitoksista ja muista rakennemuutoksista on tehty. Keskusteluissa linjattiin, että ennen kuntarakennetta koskevien päätösten selkenemistä TechVillan tehtävänä on edelleen toteuttaa strategiansa mukaista perustehtävää. TechVillan päätehtävät ja tärkeimmät toiminta-alueet dokumentoitiin käytyjen keskustelujen perusteella. Arviointi: Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä sitä, että yhtiö hakee aktiivisesti omistajapoliittista ohjausta ja pidemmän aikavälin suunnitteluun liittyviä linjauksia. Kuntarakennetta koskevien selvitysten ollessa vielä vuonna 2014 kesken, ei ollut tarkoituksenmukaista vielä laatia TechVillalle pitkän aikavälin linjauksia. Näin ollen tavoite jäi toteutumatta yhtiöstä riippumattomista syistä. Sen sijaan linjattiin tärkeimmät toiminta-alueet yhtiön nykyisen päätehtävän toteuttamiseksi. • Toiseksi tavoitteeksi oli asetettu se, että TechVilla vahvistaa teknologiateollisuuden pk-yritysten liiketoiminnan kehittäjän rooliaan Hyvinkäällä ja sen lähialueella. Mittariksi asetettiin yksi TechVillan toteuttama kehityshanke, jossa on mukana Hyvinkään lisäksi myös muita uusmaalaisia kuntia. Yhtiö toteutti vuoden aikana kolme tavoitteen mukaista uutta hanketta. Yhtiö oli vuoden 2014 aikana toteutetuissa hankkeissa joko ainoana toteuttajana tai hankkeen päätoteuttajana. Hankkeiden rahoittamiseen osallistui Hyvinkään kaupungin lisäksi 11 uusimaalaista kuntaa. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhtiö on näissä hankkeissa onnistuneesti toteuttanut tavoitteensa mukaista liiketoiminnan kehittäjän rooliaan Hyvinkäällä ja sen lähialueella. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkamaan hanketoiminnan toteuttamista vähintään päätoteuttajana myös jatkossa. • Kolmantena tavoitteena oli LIMOWA-logistiikkaklusterin itsenäisen toiminnan jatkuminen. Mittarina tälle tavoitteelle oli LIMOWA ry:n toiminnan jatkuminen aktiivisena ilman julkista taloudellista perustoiminnan tukea osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen. 62 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 LIMOWA ry:n perustoiminta on jatkunut aktiivisena ja ilman perustoiminnan tukea. Lisäksi on keskitytty uusien hankemahdollisuuksien ja niihin sopivien kumppaneiden etsintään. Perusrahoituksen turvaamiseksi on tehty myös jäsenmarkkinointia ja –hankintaa. Yhtiö saavutti asettamansa tavoitteen. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan mittarille asetettu tavoitetaso itsenäisen toiminnan jatkumisesta ilman perustoiminnan tukea saavutettiin. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkossa asettamaan tavoitteet yhtiölle itselleen. Yhtiön ei ole tarkoituksenmukaista asettaa tavoitteita muille tahoille siinäkään tapauksessa, että se itse olisi niissä osallisena. • Neljänneksi tavoitteekseen yhtiö oli asettanut edellytysten luomisen TechVillan toiminnan jatkumiselle. Mittarina tavoitteelle oli se, että yhtiöllä on toimintasuunnitelma sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa toimintaansa vuonna 2015. TechVilla Oy on määritellyt hanke- ja palvelukehityksen tiekartan vuosille 2014 – 2017. Tiekartan mukaiset toimenpiteet perustuvat yhtiön voimassa olevaan strategiaan sekä omistajan näkemykseen TechVillan roolista ja tehtävistä. Yhtiö pyrkii laajentamaan hanketoimintansa alueellista rahoituspohjaa, jatkaa markkinaehtoisten palveluidensa tarjoamista ja edelleen kehittämistä sekä pyrkii kustannustehokkuuteen operatiivisessa toiminnassa. Operatiivisen toiminnan kustannustehokkuuteen liittyen TechVilla on tehnyt sopimuksen taloushallinnon palvelujen myymisestä kaupunkikonsernin toiselle yhtiölle, Hyvinkään Wanha Villatehdas Oy:lle. Sopimuksen mukaan TechVilla hoitaa Villatehtaan taloushallintotehtäviä vuoden 2015 alusta lukien. Arviointi: Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen perusteella voidaan todeta, että yhtiö laati tavoitteekseen asettamansa toimintasuunnitelman, joten sen osalta tavoite toteutui. Saatujen selvitysten perusteella tarkastuslautakunta ei kuitenkaan voi varmuudella arvioida, minkälaiset taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset yhtiöllä on jatkaa toimintaansa vuonna 2015. Yhtiön vuositavoitteensa arviointiin valitsema mittari ei mittaa laatu- tai määrätasoa, joten tavoitteen toteutumista ei kyetä todentamaan eikä arvioimaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintasuunnitelmassa linjatut toiminnot ja resurssit ovat joka tapauksessa oikeansuuntaisia yhtiön toimintaedellytysten täyttymiselle. Tarkastuslautakunnan pitää taloushallinnon palveluissa toteutettua resurssien jakamista kannatettavaa tytäryhtiöiden välisenä yhteistyönä. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä kiinnittämään jatkossa huomiota siihen, että tavoitteille asetetaan mittauskelpoisia kriteereitä, jotta tavoitteen toteutumisen arviointi on mahdollista. Yhtiön toiminta Vuoden aikana loppuivat kaksi merkittävää hanketta, Innokasvu – Innovatiiviset teknologiateollisuuden kasvuyritykset ja ResLog – Yhteistoimintamallit logistiikka-alueilla. Näissä hankkeissa liiketoiminnan analyysivaiheeseen ja kansainvälistymispotentiaalin arviointiin lähti mukaan 52 pk-yritystä sekä sparraus- ja työpajavaiheeseen 19 pk-yritystä. Innokasvu-hankkeen toimenpiteiden avulla mm. kehitettiin yritysten myyntiä ja markkinointia ja parannettiin yritysten 63 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 kansainvälistymisvalmiuksia. ResLog-hankkeessa edistettiin Hyvinkään Sahanmäen ja Nurmijärven Ilvesvuoren alueiden yritysten yhteistoimintamalleja. Kuvassa Marwe Oy:n toimitusjohtaja Mikko Valle ja TechVillan kehityspäällikkö Aki Mänttäri. TechVilla on ollut mukana kehittämässä hyvinkääläisen Marwe Oy:n liiketoimintaa. Marwe Oy on osallistunut Innokasvu-hankkeeseen. (kuva: TechVilla Oy) TechVilla sai kolme positiivista hankepäätöstä sekä jätti hankehakemuksen POKA-hankkeeseen vuoden 2014 aikana. POKA – Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen –hanke on suunnattu teknologiateollisuuden pk-yrityksille. Yrityksiä autetaan erottautumaan kansainvälisessä kilpailussa uudistamalla myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja. Hanke jatkuu vuodelle 2017 saakka. Hanke sai helmikuussa 2015 myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 615 000 €, josta 60 % on EU-rahoitusta, 25 % KUUMA-kuntien rahoitusta ja 15 % yritysten rahoitusta. Yhtiön kaupallisten SHINE- ja SHARE -palvelujen tarjoaminen jatkui aktiivisesti. Palvelujen myyntivolyymit vuonna 2014 olivat yhteensä 73 000 €. Palvelujen tuottaminen jatkuu vuonna 2015. Suositus: Ottaen huomioon yhtiön tavoitteet tasapainoisen talouden saavuttamiseksi, tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkamaan omien kaupallisten palvelujensa tuottamista ja kehittämistä. Yhtiön talous Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli 289 000 € (302 000 € v. 2013) ja kokonaisvolyymi 821 000 € (957 000 €). Liiketulos oli 25 000 € (5 000 €) ja nettotulos 22 000 € (1 000 €) positiivinen. Verrattaessa tuloksia toimialan (TOL 2008 - tieteellinen tutkimus ja kehittäminen) 1 keskiarvoihin sekä yhtiön liiketulos (3,6 %) ja nettotulos (3,2 %) olivat toimialan edellisvuoden keskiarvojen (2,9 % / 1,3 %) yläpuolella. Vuoden 2014 aikana yhtiö ei lyhentänyt lainojaan. Velkojen määrä tilikauden päättyessä oli 180 000 €. 1 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten toimialakohtaiset tilinpäätöstiedot 2013. 64 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Taulukosta esitetään Hyvinkään kaupungin TechVillalle ja sen hankkeille maksama tuki vuosina 2011 – 2014. HYVINKÄÄN KAUPUNGIN RAHOITUSOSUUS TECHVILLALLE VUOSINA 2011 - 2014 (€) 2011 2012 2013 2014 260 000 210 000 181 000 112 000 Arviointi: Yhtiön liikevaihto laski hieman edellisestä vuodesta, mutta tilikauden tulos muodostui kuitenkin edellisvuotta paremmaksi. Kaupungin rahoitusosuus yhtiölle on viimeisen neljän vuoden aikana pienentynyt 57 %. Yhtiön on viime vuosina saavuttanut positiivisen tuloksen, mikä kertoo yhtiön toiminnan onnistuneesta sopeuttamisesta taloudellisten resurssien mukaisesti. Suositus: Edellisen vuoden arviointikertomuksen tapaan tarkastuslautakunta suosittelee edelleen, että TechVilla yhdessä konsernijohdon kanssa määrittelisi nykyistä konkreettisemmat ja mitattavammat yhtiön kehitystoiminnan tavoitteet ja yhtiön taloudellista tilaa mittaavat tunnusluvut. 4.3 Kiinteistö Oy Hyvinkään Wanha Villatehdas Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 2 • 2 - - 4 Yhtiön ensimmäisenä tavoitteena oli, että Wanhan Villatehtaan ulosvuokraustiloissa saadaan aikaan vuokrausasteen nousua. Mittariksi asetettu tavoite oli 80 %:n vuokrausaste ja keskivuokra 9,80 €/m². Toteutunut vuokrausaste vuoden 2014 lopussa oli 76 % ja keskivuokra 9,85 €/m². Tavoite toteutui osittain. Vuokrausasteen osalta tavoitetta ei täysin saavutettu, koska rakennusten 101, 108 ja 109 sisätilasaneerauksen aloitus viivästyi neljä kuukautta. Tilat eivät valmistuneet vuokrattaviksi vuoden 2014 puolella. Saneeraus viivästyi, koska kulttuuri- ja liikuntatiloiksi peruskorjattavia tiloja koskeva päätöksentekoprosessi kaupungin eri toimielimissä vei aikaa noin vuoden. Toimielimissä täytyi tehdä päätökset tilojen toiminnallisesta suunnitelmasta, esivuokrasopimuksesta ja takauksen myöntämisestä. Vuokrausasteeseen vaikutti lisäksi se, että kaksi isoa vuokratilaa irtisanottiin vuoden lopulla eikä niitä saatu kokonaisuudessaan vuokrattua vuoden loppuun mennessä. 65 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Arviointi: Tarkastuslautakunnan pitää yhtiön asettamia ulosvuokraukseen ja keskimääräiseen vuokraan liittyviä tavoitteita onnistuneina ja oikeansuuntaisina. Yhtiön perimien vuokrien keskiarvo saavutti tavoitteeksi asetetun tason, mutta vuokrausaste jäi tavoitteesta. Vuokrausaste jäi myös kahta edellistä vuotta alhaisemmalle tasolle (78 % vuonna 2013, 80 % vuonna 2012). Kahden ison vuokratilan irtisanominen vuoden lopulla on tosin voinut vaikuttaa siihen, että tilanne vuoden lopussa on ollut heikompi kuin mitä se on ollut vuoden kuluessa keskimäärin. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä esittämään jatkossa vuokrausasteen ylimmän ja alimman arvon raportoinnissaan ja näin kuvaamaan vuotuista vuokrausasteen vaihtelua. Huolimatta siitä, että tilanne juuri raportointiajankohtana vuoden lopussa on poikkeuksellinen, vaihteluväli kertoisi tarkemman kuvan koko vuoden tilanteesta. • Toiseksi tavoitteekseen yhtiö asetti sen, että yhteistyösuunnitelma Hyvinkääsalin kanssa on laadittu 30.6.2014 mennessä. Yhteistyösuunnitelmaa käsiteltiin yhtiön hallituksen kokouksissa kolme kertaa lokajoulukuussa 2014. Tavoitteeksi asetettu suunnitelma laadittiin ja palvelusopimus Villatehtaan ja Hyvinkään kaupungin välillä hyväksyttiin joulukuussa 2014. Tavoite toteutui, joskin myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Palvelusopimuksen mukaan Hyvinkääsalin toiminnot siirtyivät 1.1.2015 lähtien KOy Wanhan Villatehtaan hoidettavaksi. Villatehtaan toimitusjohtaja toimii myös Hyvinkääsalin johtajana. (Kyseiseen yhteistyösuunnitelmaan liittyvä tavoite oli asetettu myös kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle, jonka arvioinnissa tavoitteesta on kerrottu tarkemmin.) Arviointi: Tavoitteeksi asetettu suunnitelma valmistui vuoden 2014 aikana, mutta alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitetta voidaan pitää osittain saavutettuna. • Kolmantena tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen. Mittarina tavoitteelle oli asetettu asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana hyvä. Webropol –kyselynä toteutettuun kyselyssä arvosanoja 4 (hyvä) tai 5 (erinomainen) saatiin 84,5 %. Yleisarvosanaksi muodostui hyvä, joten asetettu tavoite saavutettiin. • Neljäntenä tavoitteena oli kävijämäärien ja tapahtumien määrän lisääminen Wanhan Villatehtaan piha-alueella sekä muissa sen kiinteistöissä. Mittareina tavoitteelle olivat 40 000 henkilön kävijämäärä sekä viranomaisen hyväksyntä pihan käyttämisestä tapahtuma-alueena. Villatehtaan alueella oli yleisötapahtumia 84 ja niissä kävijämäärä oli yhteensä 40 701 henkilöä. Pihan viranomaishyväksyntä tapahtuma-alueeksi saatiin toukokuussa. Tavoite toteutui. Arviointi: Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että tapahtumien määrälle ei ollut asetettu mitattavaa tavoitetasoa kuten kävijämäärälle, vaikka tavoitteena oli sekä kävijä- että tapahtumamäärän lisääminen. Tapahtumien määriä ei myöskään raportoitu kaupungin tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Villatehtaan alue on vakiintumassa keskeiseksi erilaisten tapahtumien toteutusalueeksi. Kaupunginvaltuuston linjauksena Villatehtaan toiminnallisessa kehittämisessä on mm. se, että Villateh66 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 taasta muodostuu kaupunkilaisten toiminnallinen ja tapahtumarikas keskus. Tältä osin yhtiö on yhdessä kaupungin kanssa onnistunut toteuttamaan valtuuston linjausta. Yleisarviointi Hyvinkään Wanha Villatehdas Oy:n sitovista tavoitteista: Tavoitteet ja mittarit olivat toisiinsa sopusoinnussa ja tavoitteet olivat selkeitä. Tavoitteiden toteutumista voitiin arvioida hyvin, koska tavoitteille oli asetettu määrällinen tai laadullinen tavoitetaso. Vain yhdeltä mittarilta määrällinen tavoitetaso osin puuttui. KOy Hyvinkään Wanha Villatehdas, B-osa (kuva: KOy Wanha Villatehdas) Yhtiön toiminta Yhtiön kannalta olennaisin tapahtuma vuonna 2014 oli rakennusten 101, 108 ja 109 sisätilojen kunnostaminen kulttuurin monitoimitilaksi. Korjaustyöt alkoivat kesäkuussa ja urakka valmistui 31.12.2014. Rakennusaikataulu viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta yhdellä kuukaudella lisä- ja muutostöiden vuoksi. Sisätilojen kunnostuksen suunnitellut kustannukset olivat 2,145 M€ ja toteutuneet kustannukset 2,252 M€. Kustannusylitys johtui lisä- ja muutostöistä. Yhtiö sai liikunta- ja kulttuuritilojen perustamiseen Opetusministeriön rahoitusta yhteensä 760 000 €. Remontoituja tiloja käyttävät liikunnan harrastajaryhmät, päiväkodit, koulut, eläkeläisryhmät ja esittävän taiteen kulttuuriharrastajat. Tiloja vuokrataan myös kokouksiin, seminaareihin ja kulttuuritapahtumiin. Tilat ovat olleet käytettävissä 1.3.2015 alkaen. Liikunnan tilat ja esittävän taiteen harjoitustilat on vuokrattu kaupungille, joka jakaa käyttövuorot. Kiinteistö Oy Villatehdas vuokraa esitystilaa ja lämpiötä. Kaupunki maksaa uusista tiloista vuokraa yhtiölle 271 000 € vuodessa käyttöönotosta alkaen. Arviointi: Rakennusten 101, 108 ja 109 sisätilojen kunnostus onnistuttiin toteuttamaan lähes aikataulussa. Kustannusarvion ylitys oli vähäinen ja johtui lisä- ja muutostöistä. Tilojen saneeraaminen kulttuurin ja liikunnan monitoimitiloiksi vastaa hyvin valtuuston hyväksymiä Villatehtaan toiminnalliseen kehittämiseen annettuja linjauksia. Kuntalaisille on nyt tarjolla entistä enemmän harrastustiloja. Villatehtaan tilojen kunnostaminen 67 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 tukee myös kaupungin strategiaa, jossa yhtenä toimintaperiaatteena on panostaminen monipuolisiin harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin. Yhtiön talous Yhtiön liikevaihto oli 3,22 M€ (3,24 M€ v. 2013), josta 1,36 M€ on vuokraa Hyvinkään kaupungilta. Yhtiön liiketulos oli 950 000 € (1,05 M€) ja tilikauden tulos 69 000 € (175 000 €). Tilikauden aikana yhtiön lainamäärää kasvoi 1,4 M€:lla, jonka seurauksena kokonaislainamäärä nousi 23,5 M€:oon. Yhtiön oma pääoma oli noin 3,9 M€. Arviointi: Yhtiön liikevaihto säilyi lähes ennallaan, mutta liiketulos ja tilikauden tulos laskivat edellisestä vuodesta. Tulos toteutui kuitenkin budjettiin verrattuna hieman parempana. Muita huomioita Konserni- ja tukipalvelujaosto ohjeisti tytäryhtiöitä keväällä 2013 kehittämään raportointia riskienhallinnan toimintatavoista, niiden soveltamisesta ja tuloksista siten, että konsernijohdolla on riittävä kokonaiskuva ja kohtuullinen varmuus yhtiön riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Villatehtaalle omistaja antoi ohjeet yhtiökokouksessa 16.4.2013. Yhtiö aloitti riskikartoitustyön uuden liiketoimintastrategian laadinnan yhteydessä. Riskien kartoitukseen ja raportointiin oli tavoitteena luoda työkalut vuoden 2014 aikana. Riskikartoitustyö ja mittarit olivat kuitenkin vielä vuoden 2015 alkupuolella kesken. Yhtiö on raportoinut merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä tilinpäätöksessä hyvin niukasti. Lisäksi riskeihin varautumisesta ei ole raportoitu lainkaan. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä saattamaan riskikartoitustyön loppuun ja päättämään, miten riskeihin varaudutaan ja millä toimenpiteillä niitä vähennetään. Yhtiöllä on ollut nykyisen toimitusjohtajan toiminta-aikana kolme eri hallituksen puheenjohtajaa. Nykyinen toimitusjohtaja on johtanut yhtiön toimintaa tähän mennessä noin 2,5 vuotta. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtajan useasti vaihtuminen voi olla riski yhtiön toiminnan ja talouden pitkäjänteiselle kehittämiselle. 4.4 Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita yhteensä 4 • - 1 - 5 Yhtiön ensimmäisenä tavoitteena oli kannattavuuden ylläpitäminen. Mittareina tälle oli kaksi tunnuslukua: tulos ennen veroja ja vapaaehtoisia varauksia vähintään 4 % osa- 68 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 kepääomasta ja hoitokate 1 ilman korjausprojektien kustannuksia vähintään 51 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos ennen veroja ja vapaaehtoisia varauksia oli 2,052 M€ eli 28 % osakepääomasta (7,229 M€). Hoitokate 1 oli 53 % liikevaihdosta. Tavoite saavutettiin. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemys on, että yhtiön asettamat tavoitteet sekä niille asetetut mittarit ovat kannattavuuden arviointiin soveltuvia ja oikean suuntaisia. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että tavoitteeksi asetettu 4 %:n tulos osakepääomaan verrattuna ylittyi 7-kertaisesti. Epäselväksi kuitenkin jäi, miksi tavoite ylitettiin monin kerroin. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkossa kehittämään toiminnan ja talouden suunnitteluprosessiaan siten, että tavoitteet ja niitä mittaavien mittareiden tavoitetasot asetetaan realistiselle tasolle. • Toisena tavoitteena yhtiöllä oli rakennusten elinkaaritalouden kehittäminen. Mittarina tälle tavoitteelle oli asetettu valmis energiansäästösuunnitelma. Yhtiön hallitus hyväksyi energiankäyttösuunnitelman kokouksessaan elokuussa 2014. Tavoite toteutui. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2016, jolloin nyt voimassa oleva energia- ja ilmastosopimuksen sopimuskausi päättyy. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkossa seuraamaan ja raportoimaan energiankäyttösuunnitelman mukaisista toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksesta energiankäyttöön tulevina vuosina. • Yhtiön kolmantena sitovana tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden parantaminen. Mittarina asetetulle tavoitteelle oli, että kyselyn kokonaisindeksi on enemmän kuin 3,5. Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisindeksi vuonna 2014 oli 3,5, joka on sama kuin tavoitteelle asetettu alaraja. Toisaalta edellisenä vuonna kokonaisindeksi oli 3,68, joten siihen verrattuna asiakastyytyväisyydessä ei tapahtunut parantumista. Tavoitetta ei saavutettu. Kyselyn vastausaktiivisuus oli 24 %, joka oli täysin sama kuin edellisenä vuonna toteutetussa kyselyssä. Arviointi: Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhtiö ei valitsemallaan mittarilla kyennyt osoittamaan asiakastyytyväisyyden parantumista. Asiakastyytyväisyyden kokonaisindeksi oli huonompi kuin edellisenä vuonna. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä jatkossakin seuraamaan indeksin lisäksi vastausprosenttia, jotta eri vuosina saadut tulokset olisivat paremmin toisiinsa nähden vertailukelpoisia. Alhainen vastausaktiivisuus heikentää kyselyn tuloksen luotettavuutta. Yhtiön tulisikin pohtia toimia, joilla alhaista vastausaktiivisuutta (24 %) saataisiin parannettua. • Yhtiön neljäs sitova tavoite koski asuntokannan kasvua. Mittariksi asetettiin uudishankkeen rakennustöiden käynnistäminen vuoden 2014 aikana. Uudishankkeeseen liittyvät rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2014. Tavoite toteutui. Uuteen asuntokohteeseen valmistuu 32 asuntoa. Hankkeen kustannusarvio on 4,2 M€. Rakennushankkeelle on myönnetty käynnistysavustusta 320 000 € ja korkotukilainaa 3,962 M€. 69 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n uudiskohteen harjannostajaiset (kuva: Jarno Aronen) Arviointi: Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy toteuttaa onnistuneesti kaupunkistrategiaa rakennuttamalla uuden vuokra-asuntokohteen. Kaupunkistrategian päämääränä on kaupungin viihtyisyyden lisääminen ja asumisen vaihtoehtojen monipuolistuminen. Hyvinkään kehittäessä asuntotuotantoa tavoitteena on erityisesti vuokra-asuntotuotannon lisääminen. • Viidentenä tavoitteena oli kaupungin vuokra-asuntokannan keskittäminen Hyvinkään Vuokra-asunnoille ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen. Mittariksi tavoitteelle asetettiin se, että kaupungin vuokra-asunnot ja asunto-osakeyhtiöt on ostettu ja fuusioitu Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön. Vuoden 2014 loppuun mennessä kolme kiinteistöosakeyhtiötä sulautettiin Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön. Samalla siirrettiin kaupungin omistuksessa olevien vuokraasuntojen hallinnointi Hyvinkään Vuokra-asunnoille. Tavoite toteutui. Sulautuneissa yhtiöissä oli yhteensä 124 asuntoa. Kaupungin omistuksessa olleiden vuokraasuntojen määrä oli 150. Fuusioiden ja asuntojen vuokrausjärjestelyjen seurauksena yhtiön vuokrauksen piirissä on yhteensä 2 097 asuntoa. Arviointi: Kaupunki ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy ovat pitkäjänteisesti edistäneet vuonna 2010 kaupunginvaltuuston hyväksymän asuntopoliittisen ohjelman mukaista tavoitetta yhden luukun periaatteesta. Asuntopoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että kaupunkikonsernin kaikki asukasvalinnat toteutetaan yhdessä paikassa. Vuosien aikana erillisiä kiinteistöosakeyhtiöitä on fuusioitu Hyvinkään 70 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 Vuokra-asunnot Oy:öön ja vuonna 2014 siirrettiin myös kaupungin omistuksessa olleiden vuokra-asuntojen hallinnointi yhtiölle. Yleisarviointi Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n sitovista tavoitteista: Yhtiö on kehittänyt tavoitteiden ja mittareiden yhteensopivuutta edelliseen vuoteen verrattuna ja yhtiön raportoinnissa oli vuonna 2014 vähemmän tulkinnanvaraisuuksia kuin vuonna 2013. Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä kiinnittämään edelleen selkeyttämään asettamiaan tavoitteita ja niissä onnistumista kuvaavia mittareita. Lisäksi lautakunta suosittelee yhtiötä kehittämään raportointiaan ja esittämään myös tunnuslukutuloksia koskevat analyysinsä toimintakertomuksessa. Yhtiön talous Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 13,3 M€ (12,5 M€ v. 2013) ja liiketulos 3,7 M€ (2,9M€). Varausten johdosta yhtiö teki tilikaudelta nollatuloksen (92 000 € vuonna 2013). Yhtiön liiketuloksesta laskettu liikevoittoprosentti oli 28,1 % (22,6 %). Liikevoitto verrattuna toimialan (TOL 2 2008 - vuokraus- ja leasingtoiminta) keskiarvoon vuonna 2013 (8,7 %) ylittyy selvästi. Tilikauden aikana yhtiön lainamäärä väheni noin 1,2 M€, jonka jälkeen kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa yhteensä 38,1 M€. Arviointi: Yhtiön liikevaihto kasvoi 6 % ja liiketulos koheni jopa 28 % edellisestä vuodesta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhtiön taloudellinen tila on useimpien tunnuslukujen valossa melko hyvä. Yhtiön antaman raportoinnin perusteella, tarkastuslautakunta ei näe yhtiön taloudellisessa tilanteessa sellaisia seikkoja, joiden johdosta tulisi olla erityisen huolissaan. Suositus: Taloudellisten tavoitteiden entistä paremman seurannan toteuttamiseksi tarkastuslautakunta suosittelee yhtiötä edelleen terävöittämään taloudellisia tavoitteitaan ja näitä mittaavia tunnuslukuja. Yhtiön toiminta Yhtiö käynnisti ison peruskorjaus- ja laajennushankkeen Paavolan kaupunginosassa sijaitsevassa kerrostalossa. Asukkaiden vuokrasopimukset irtisanottiin päättyväksi vuoden 2014 loppuun. Asukkaille järjestettiin mahdollisuus muuttaa muuhun vapaaseen vuokra-asuntoon. Saneeraushankkeen aloituskokous pidettiin 14.1.2015. Peruskorjauksen lisäksi taloon rakennetaan kokonaan uusi 6. asuinkerros. Peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen kohteessa tulee olemaan yhteensä 64 asuntoa entisen 40 asunnon sijaan. Hankkeelle on saatu käynnistysavustusta 500 000 €. Lisäksi lisäkerroksen osalta on haettu uusien asuntojen käynnistysavustusta 120 000 €. Peruskorjaus- ja laajennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 6,5 M€. Kohteen arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2015 lopussa. Arviointi: Yhtiön toteuttama vuokratalokohteen peruskorjaus- ja laajennushanke tukee kaupunkistrategian mukaista vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. 2 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten toimialakohtaiset tilinpäätöstiedot 2013. 71 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Arviointikertomus 2014 72
© Copyright 2025