1. No category

N 167
Pillistöntien asemakaava
Asemakaavaselostus
Kate 29.4.2015
48 §
kate om
Asia 44/10.02.03/2014
Kaavan laatijat:
Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM
Asemantie 30, 03100 Nummela
s-posti: [email protected]
puh: 044 767 4785
Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins.AMK
Asemantie 30, 03100 Nummela
s-posti: [email protected]
puh: 044 042 1345
Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Perusselvitykset ja tavoitteet
Valmistelumateriaali
Kate 15.1.2014
kate liite 20
Kuulutus 24.1.2014
Kate 14.5.2014
Kh 26.5.2014
Kate 13.8.2014
60 §
kate om
105 §
kh liite 10
76 §
kate om
Nähtävillä 1.9.-30.9.2014
Kate 3.12.2014
Kaavaehdotus
12 §
Kh 19.1.2015
122 §
2§
kate om
kh om
Nähtävillä 5.2.2015-9.3.2015
Kaavan hyväksyminen
Kate 29.4.2015
48 §
Kh xx.xx.2015
x§
kh om
Kv xx.xx.2015
x§
kv liite
Tämä selostus liittyy 13.8.2014 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000).
Valokuvat © Vihdin kunnan kaavoitustoimi
Raportin on laatinut Tuomas Turpeinen ja Harald Arlander
2
Pillistöntien asemakaava N 167
kate om
Sisällysluettelo
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
4
1.1 Tunnistetiedot
1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Kaava-alueen määrittely
1.4 Luettelo liiteasiakirjoista
1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
2. Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
2.2 Asemakaava
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus
3.2 Luonnonympäristö
3.3 Rakennettu ympäristö
4 SUUNNITTELUTILANNE
4.1 Maakuntakaava
4.2 Yleiskaava
4.3 Asemakaava 4.4 Rakennusjärjestys
4.5 Rakennus- ja toimenpidekiellot 4.6 Pohjakartta
4.7 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet
5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
5.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
5.3 Osallistuminen ja yhteistyö
5.4 Asemakaavan tavoitteet
5.5 Alustava asemakaavaratkaisu
6. Asemakaavan kuvaus
4
4
4
5
5
6
6
6
7
7
7
9
13
13
13
14
14
14
14
14
15
15
15
15
15
17
22
6.1 Kaavan rakenne
6.2 Aluevaraukset
6.3 Kaavan vaikutukset
6.4 Ympäristön häiriötekijät
6.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset
6.6 Nimistö
22
22
22
23
23
23
7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
24
7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat
7.2 Toteuttaminen ja ajoitus
24
24
pillistöntien asemakaava n 167
3
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
•
•
•
•
Kunta: Vihti
Taajama: Nummela
Kaavan nimi: Pillistöntien asemakaava
Numero: N 167
1.2 Kaavan tarkoitus
Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen
soveltuminen alueelliseksi kokoojakaduksi.
Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia suunnitella nykyinen yksityistie Pillistöntie kunnalliseksi
katualueeksi sekä jatkaa Pillistöntien katualuetta
Pajuniityn eteläosan N 106 kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle (110) saakka. Kaavatyöllä selvitetään
katulinjauksen sekä maantieliittymän tilatarpeet.
Pillistöntien asemakaavalla ei osoiteta rakennusoikeutta.
1.3 Kaava-alueen määrittely
Asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella kulkevan Vanhan Turuntien (110) sekä
Nummelan taajaman eteläpuolelle suunnitteilla
olevan Pajuniityn eteläosan kaava-alueen välisellä
alueella.
Kaava-alue muodostaa Pillistöntien nykyistä
linjausta mukaillen pitkänomaisen, pohjois-etelä
-suuntaisen kaava-alueen, joka rajautuu etelässä
Vanhaan Turuntiehen, lounaispuolella Höytiönnummen työpaikka-alueen N 161 kaava-alueeseen, lännessä Vihdin ajoharjoittelurataan, idässä
Lehmälähteenmäkeen sekä pohjoisessa Pajuniityn
eteläosan N 106 kaava-alueelle. Suunnittelualueen
koko on 5,1 hehtaaria.
Kaava-alue, joka mukailee nykyistä Pillistöntien yksityistietä, on pääosin rakentamatonta tieympäristöä. Suunnittelualueen pohjoispäädyssä on usean
tilan asuinrakennusten sekä talousrakennusten
muodostama kokonaisuus. Suunnittelualue on
maastonmuodoiltaan, kasvillisuudeltaan sekä
maaperältään vaihtelevaa hiesupitoista savimaata,
hiekkaa sekä kalliota.
Kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti tarve paikallisille kallion louhinnoille sekä
maamassojen muokkaukseen tulevan kokoojakadun linjauksen alueella.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. © Vihdin kunnan mittaustoimi
4
pillistöntien asemakaava n 167
1.4 Luettelo liiteasiakirjoista
•
•
•
•
•
Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 2. Kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset
Liite 3. Havainnekuva, asemakaavan toteutusvaiheet 1 ja 2
Liite 4. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin
Liite 5. Asemakaavan seurantalomake (lisätään kv hyväksymiskäsittelyyn)
1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006.
Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C. Kv 9.12.2013.
Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013.
Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986.
Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2014. Kv 11.11.2013.
Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004.
Vihdin kunnan ilmastostrategia. Vihdin kunta, 2010.
Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, 2012.
Etelä-Nummelan liikenneselvitys. Sito Oy & Strafica Oy, 2009
Nummelan eteläosien osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys. Strafica, 2013.
Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012.
Vihdin Höytiönnummen kiviröykkiön arkeologinen kaivaus. Mikroliitti, 2013.
Lausunto Vihdin Höytiönnummen Hiidenkirnun suojelullisesta arvosta. Geologian tutkimuskeskus, 2013.
Nummelan eteläosien osayleiskaavan luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, 2005/2008.
Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - Höytiönnummen osa-alue. Vihdin kunta.
Luontotieto Keiron Oy, 19.12.2007.
Vihdin kunnan Höytiönnummen asemakaava - Elinympäristöselvitys. Luontotieto Keiron, 2013.
Liito-oravaselvitys 2014, Höytiönnummi-Lehmälähteenmäki. Vihdin kunta.
Luontotieto Keiron Oy, 26.3.2014.
Höytiönnummen luontoselvitys 2003. Vihdin kunta. Sito-Konsultit Oy, 2003.
Nummelan ja Ojakkalan hulevesien hallintasuunnitelma. Sito, 1.8.2013.
Härköilän rakennusinventointi. Sirkka-Liisa Sihvonen, 2003.
Tilojen Hennala ja Jerelä rakennusten inventointi. Eija Hurme, 2014.
pillistöntien asemakaava n 167
5
2. Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
2.2 Asemakaava
• Piilistöntien asemakaava sisältyy
kunnanvaltuuston 11.11.2013 § 74 hyväksymään
kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014.
• Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli
kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä
15.1.2014 § 12.
• Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014.
• Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli
kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä
14.5.2014 § 60.
• Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet
26.5.2014 § 105.
• Asemakaavaluonnos oli kaavoitus- ja teknisen
lautakunnan käsittelyssä 13.8.2014 § 76.
• Asemakaavaluonnos pidettiin julkisesti
nähtävillä 1.9.-30.9.2014.
• Asemakaavaehdotus oli käsittelyssä kaavoitusja teknisen lautakunnan kokouksessa 3.12.2014.
• Kunnanhallitus päätti asettaa kaavan nähtäville
kokouksessaan 19.1.2015.
• Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti
nähtävillä 5.2.-9.3.2015.
• Asemakaava on valmisteltu hyväksymiskäsittelyä
varten kaavoitus- ja teknisen lautakunnan
kokoukseen 29.4.2015.
Asemakaavassa on esitetty nykyisin yksityistienä
olevan Pillistöntien muutos asemakaavoitetuksi
katualueeksi ja alueelliseksi kokoojakaduksi. Katualue yhdistää Pajuniityn eteläosien asemakaavaalueen ja Vanhan Turuntien.
Pillistöntie on rakennetun alueen osalta kapea.
6
pillistöntien asemakaava n 167
Asemakaava mahdollistaa nelikaistaisen ajoväylän
ja kummankinpuolisen kevyen liikenteen väylän
toteuttamisen viherkaistoineen kaavan osoittamalle katualueelle. Suunnittelualueen eteläosan
Vanhan Turuntien osa on merkitty liikennealueeksi
ja mitoitettu siten, että se mahdollistaa Vanhan Turuntien liittymäalueen parantamisen sekä kevyen
liikenteen väylän toteuttamisen tien pohjoispuolelle tulevaisuudessa.
Vaikka asemakaava mahdollistaa nelikaistaisen
kadun toteuttamisen kevyen liikenteen väylineen,
tullaan se ensimmäisessä vaiheessa toteuttamaan kaksikaistaisena katuna kevyen liikenteen
väylän sijoittuessa vain toiselle puolelle (liite 3).
Tämä ratkaisu voidaan tehdä suunnittelualueen
pohjoisosan asuinrakennuksia vaarantamatta.
Suuremman tilan vaativa ratkaisu (liite 3) toteutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa juna-aseman
seudun toteuttamisen yhteydessä. Tällöin em.
asuinrakennusten paikalla on kaavoitettuna
tiiviimpää asumista ylemmänasteisten suunnitelmien mukaisesti.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Kaava-alueen sijainti ja
alustava rajaus
Suunnittelualue sijaitsee Vihdin kunnassa Härköilässä Nummelan taajaman eteläosassa. Liikenteellisesti kaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18)
pohjoispuolella kulkevan Vanhan Turuntien (110)
sekä Nummelan taajaman eteläpuolella olevan
Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueen välillä.
Alustava kaava-alue mukailee nykyistä Pillistöntietä. Alue rajautuu etelässä Vanhaan Turuntiehen,
lounaispuolella Höytiönnummen työpaikkaalueen kaava-alueeseen (N 161), idässä Lehmälähteenmäen metsäiseen kallioselänteeseen,
lännessä Vihdin ajoharjoittelurataan ja pohjoisessa
Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueen (N 106)
nykyisiin peltoihin.
Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta.
Alueen läpi kulkee nykyisin yksityistienä oleva
Pillistöntie. Kaava-alueen pohjoispäässä on usean
tilan asuinrakennusten sekä talousrakennusten
muodostama kokonaisuus. Suunnittelualue on
maastonmuodoiltaan, kasvillisuudeltaan sekä
maaperältään vaihtelevaa. Alueen rakennuskanta
keskittyy pohjoisosaan, jossa sijaitsee myös eräitä
vanhoja asuin- ja talousrakennuksia käsittäviä
tiloja. Nykyistä Pillistöntien yksityistietä mukaileva
alustava suunnittelualue on pinta-alaltaan noin
5,1 hehtaaria. Suunnittelualue on suurelta osin
kunnan omistuksessa, mutta osa on yksityisten
omistamaa.
3.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne ja maisemakuva
Suunnittelualue kuuluu Etelä-Nummelan tasankovyöhykkeen eteläpuoliseen ns. Etelä-Nummelan
kallioselännealueeseen. Kaava-alue jää pääosin
korkeiden metsäisten kalliolakisten mäkien väliin,
joten Pillistöntien asemakaava vaikuttaa pääosin vain paikalliseen maisemaan. Paikallisessa
maisemassa suurin vaikutus on suunnittelualueen
pohjoispäädyn rakennetun miljöön kohdalla, jossa
sijaitsee muun muassa kahden tilan alueella useita
historiallisia rakennuksia talousrakennuksineen.
Maisemallisesti kaava-alueen näkyvin osa sijaitsee
pohjoispäässä, josta aukeaa näkymä Nummelan
taajaman keskustaan asti. Alavat pellot tulevat
rakentumaan Pajuniityn eteläosan asemakaavan
mukaisesti, joten tulevan Pillistöntien kokoojakadun näkyvyys maisemassa on tämän vuoksi
vähäinen.
Kaava-alueen ympäristö muodostuu pääosin
metsää kasvavasta kallioselänteestä, joka kohoaa korkeimmillaan + 108 metriä merenpinnan
yläpuolelle (m-mpy). Varsinaisella kaava-alueella
korkeus merenpinnasta vaihtelee välillä
+ 62,5 - 97 m-mpy.
Suunnittelualueen keskivaiheilla, osittain kaavaalueeseen kuuluva Vihdin ajoharjoittelurata sijaitsee entisessä hiekkakuopassa eli maanottopaikan
alueella. Kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja lukuunottamatta alueen pohjoispäädyn usean tilan rakennuskannan ja pihapiirien
muodostamaa kokonaisuutta.
Kallioperä, maaperä, rakennettavuus
Suunnittelualue on maaperältään vaihtelevaa hiesupitoista savimaata ja hiekkaa sekä kalliota. Kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti
tarve paikallisille kallion louhinnoille. Kalliomaat
ovat maarakentamisen kannalta sikäli ongelmattomia, että ne kantavat eivätkä roudi. Kallioalueilla
kadun perustaminen on verrattain helppoa.
Suunnittelualue ilmakuvalla.
© Vihdin kunnan mittaustoimi.
Katulinjauksen sovittaminen maastoon on kuitenkin usein haastavaa ja johtaa kallion leikkaami-
pillistöntien asemakaava n 167
7
seen sekä maamassojen vaihtamiseen erityisesti
voimakkaiden paikallisten korkeuserojen vuoksi.
Kallioalueiden maa-aines on vaikeasti irrotettavissa ja vaatii louhintaa. Alueen kallioperä on kivilajiltaan pyrokseenigranodioriittia sekä graniittia tai
osittain pegmatiittista graniittia.
Kaava-alueen keskivaiheilla maaperältään hiekkaa
olevan alueen muokkaaminen sekä rakentaminen on verrattain helppoa. Hiekka on hyvä
rakennuspohja. Hiekkapitoisen alueen haasteena
ovat suuret korkeuserot sekä jyrkät rinteet, joissa
maamassojen käsittelyssä on otettava huomioon
mm. luiskan kaltevuudet sekä mahdollinen erodoituminen.
Suunnittelualueen pohjoisosissa maaperän muuttuessa hiesusaveksi haasteena on tihkuvan pohjaveden aiheuttama maaperän pehmeneminen, joka
tulee ottaa huomioon suunnittelussa.
Kasvillisuus ja luonnonympäristö
Maaperäkartta suunnittelualueelta (GTK).
Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien
rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen
rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle
saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä
puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk.
Suunnittelualue on osaksi kalliometsää, jonka
valtapuulajit ovat mänty ja metsäkuusi. Aluskasvillisuus on kyseisissä kalliometsissä varpukasvillisuutta. Kuivemmilla kohdilla kasvaa myös
kanervaa ja katajaa, kuten alueen läpi kulkevan
110 kV voimajohdon maastossa.
Kaava-alueen keskivaiheilla on hiekkapitoiselle
maalle tyypillistä kuivahkoa harjukasvillisuutta, valtapuulajina mänty. Metsät ovat pääosin
hoidettuja talousmetsiä. Osa kasvillisuudesta
suojaa juurastollaan jyrkkien hiekkaluiskien maata
eroosiolta. Suunnittelualueen pohjoisosissa hiekkapitoinen maa muuttuu alavaksi hiesusavimaaksi.
Tällä maalajien vaiheittumisvyöhykkeellä kasvillisuus muuttuu paikoin tuoreeksi lehtimetsäksi, jota
elävöittää useiden vanhojen pihapiirien kulttuurikasvillisuus.
Korkeuskäyrät havainnollistavat alueen vaihtelevaa
topografiaa. © Vihdin kunnan mittaustoimi.
8
pillistöntien asemakaava n 167
Kaava-alueen ympäristössä sijaitsee eräitä liitooravien elinympäristöjä, mahdollinen esiintymä
sekä useita elinalueeksi soveltuvia metsiä. Varsinaisella suunnittelualueella sijaitsee pienellä alueella
liito-oravan mahdollinen esiintymä sekä melko
laajalla alueella liito-oravalle soveltuvia metsiä
(Luontotieto Keiron Oy:n luontoselvitys, 2014).
Vuonna 2014 tehdyn luontoselvityksen mukaan
kaava-alueen läpi kulkee kaksi liito-oravien kulkureittiä, joista toinen kulkee läheltä Pillistöntien
sekä Vanhan Turuntien risteysaluetta ja toinen
suunnittelualueen pohjoispäädyn asuinkeskittymän läpi.
3.3 Rakennettu ympäristö
Pienilmasto
Suunnittelualueen rajan läheisyydessä, Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan N 161
alueella on sijainnut kalliolla noin 4 metriä leveä
kivimuodostelma. Kivimuodostelmasta ja siihen
liittyneistä tutkimuksista on enemmän tietoa
Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan
N 161 perusselvitykset- ja tavoitteet -raportissa
(Kh 24.3.2014, 52 §).
Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi,
mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia
maan kaltevuudesta ja suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta.
Pillistöntien asemakaavan pienilmastoon vaikuttaa
paikallisesti Vihdin ajoharjoitteluradan alue, johon
ympäristöään alempana voi muodostua kylmän ilman tasku, jolloin kylmä ilma ei pääse vaihtumaan,
tai valumaan alavammalle alueelle. Pillistöntien
asemakaavassa pienilmastolla on vain vähäinen,
lähinnä liikenteellinen merkitys, koska kaavalla ei
osoiteta asuinrakentamista.
Vesistöt ja vesitalous
Kaava-alue sijaitsee kahden valuma-alueen
rajalla. Suunnittelualueelta vedet laskevat osittain
Enäjärveen ja osittain Risubackajokeen - Karhujärveen (+ 31,9 m-mpy). Alueellinen vedenjakaja
kulkee kaava-alueella Vihdin ajoharjoitteluradan
sekä pohjoispäädyn asutuskeskittymän väliseltä
alueelta. Suunnittelualueen eteläosassa vedenjakaja kulkee Pillistöntien sekä Vanhan Turuntien
risteysalueen itäpuolella.
Suunnittelualueen valuma-alueet jakautuvat
yhteensä neljään pienempään osa-alueeseen.
Kaava-alueella maaperältään hiekkaa oleva alue
on luonnostaan hyvä hulevesien imeytymisalue.
Suunnittelualueen sisällä ei ole vesistöjä, lukuun
ottamatta paikoin Pillistöntien molemmin puolin
sijoittuvia ojia. Kaava-alueen itäpuolella on kaksi
soistuvaa aluetta, joista eteläisemmän läpi kulkee
oja Pillistöntien läheisyydestä idänpuoleista peltoaukiota kohti.
Suunnittelualueen historia, rakennuskanta
ja kulttuuriympäristö
Kaava-alueen vieressä Höytiönnummen työpaikka-alueella sijaitsee myös hiidenkirnu, joka on
inventoitu sekä arvioitu asiantuntijan toimesta
suojelutarpeeltaan ns. alimpaan luokkaan (paikallisesti arvokas).
Suunnittelualueen pohjoisosassa Pillistöntien
molemmin puolin on usealle tilalle muodostunut
asuinrakennuksien ja talousrakennuksien keskittymä. Rakennukset on inventoitu vuonna 2003 ja
2014.
Vuoden 2014 inventoinnin päivityksen mukaan
osa rakennuksista on rakennus- ja asutushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Hennalan tilalla
sijaitsee vuonna 1897 rakennettu asutushistoriallisesti arvokas alkujaan mäkitupana toiminut
asuinrakennus. Suurin osa Jerelän tilan rakennuksista on rakentunut 1930-luvulla, mutta vanhin,
mäkitupana toiminut rakennus, on 1800-luvun
lopulta. Jerelän tilan rakennuskanta ja pihapiiri
muodostavat melko hyvin säilyneen tilakeskuksen,
joka on 2014 tehdyn selvityksen mukaan asutus- ja
rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus.
Nykyisin kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee neljä yhden asunnon taloa sekä
yksi kahden asunnon talo talousrakennuksineen.
Näkymä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteyksestä itään.
pillistöntien asemakaava n 167
9
Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat
Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee tärkeällä
paikalla Vanhan Turuntien sekä Nummelan taajaman keskustan välillä.
Näkymä Pillistöntieltä Vanhan Turuntien risteykseen.
Pillistöntien asemakaava-alue sijoittuu Nummelan
taajaman eteläpuolelle, taajamarakenteen luonnolliselle laajenemisalueelle. Nummelan taajaman
keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen. Piste on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Kaupallinen keskusta on
viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään ja etelään
päin kohti Pillistöntietä. Nummelan eteläpuolen
peltoaukealle on asemakaavoitettu Pajuniityn eteläosien asuinalue koulu- ja urheilukeskuksineen.
Pillistöntien lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Nummelan Pisteen alueelle
ja sen ympäristöön. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä
ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat hieman
yli 3 kilometrin päässä suunnittelualueesta.
Huhdanmäen ja Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee Pajuniityn perhekeskuksen
päiväkoti ja neuvola, jonne matkaa on vajaa 2 kilometriä. Kultasepän yksityinen päiväkoti sijoittuu
suunnittelualueen koillispuolelle noin 1,5 kilometrin päähän. Osittain kaava-alueella oleva Vihdin
ajoharjoittelurata sijaitsee alueen länsipuolella.
Ote Vihdin kunnan kartasta vuodelta 1924 osoittaa
nykyisen Pillistöntien kulkeneen aikanaan eri reittiä.
Virkistys
Nummelan taajaman eteläpuolella, Pillistöntien
lähiympäristössä, sijaitsevat vielä toistaiseksi
pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita
taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn
ohella marjastus- ja sienestysalueinaan.
Liikenneverkko
Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä
paikalla, Vanhan Turuntien ja Nummelan taajaman
välissä, suhteellisen lähellä Turunväylää (E18) sekä
Porin valtatietä (VT2), joille on kummallekin matkaa hieman yli 2 kilometriä. Kaava-alueelta on tietä
pitkin noin 2,5 kilometriä Nummelan keskustaan ja
noin 500 metriä Linnaniitun asuinalueelle.
Pillistöntien asemakaavan kanssa lähes samanaikaisesti laaditaan Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava N 161. Asemakaavalla tutkitaan
suunnittelualueen soveltuminen työpaikkaalueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia
sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja
pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti
hyville paikoille.
Pillistöntien kaava-alueen eteläosan ympäristöä.
10
pillistöntien asemakaava n 167
Suunnittelualueelta on matkaa noin 2,5 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on
hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja
Lohjalle. Linja-autot liikennöivät myös Vanhalla
Turuntiellä. Kaava-alueen keskivaiheilta suunnitellaan kulkevaksi ESA-rataa (Espoo-Salo oikorata)
ja suunnittelualueen länsipuolelle siihen rataan
liittyvää juna-asemaa, joka toteutuessaan parantaa
liikenneyhteyksiä alueelle entisestään.
Ratalinjauksen asemanseudun maankäytön tehostamiseen liittyen on Pillistöntien asemakaavalla tavoite suunnitella tie kokoojakaduksi ja sitä myötä
Nummelan taajaman eteläiseksi sisäänajoväyläksi
Vanhalta Turuntieltä.
Kaava-alueen läpi menevä 110 kV voimajohto nousee
Lehmälähteenmäelle.
Kaavasuunnittelun myötä pyritään mahdollistamaan tarvittava tilavaraus tulevan kokoojakadun
mitoitustarpeisiin. Pillistöntien asemakaavan yhtenä tavoitteena on suunnitella Pillistöntie vaiheittain toteutuvaksi, leveimmillään 2+2 kaistaiseksi
sekä kevyen liikenteen väylät ja bussiliikenteen
mahdollistavaksi kokoojakaduksi. Asemakaavalla
pyritään myös mahdollistamaan tilavaraus Vanhan
Turuntien ja Pillistöntien risteysalueen kevyen
liikenteen ohjausta varten sekä maantieliittymän
tilatarve.
Suunnittelualueesta pohjoiseen jatkuva Pillistöntien linjaus muuttuu Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueen rakentuessa. Tuleva tielinjaus kaartaa
Pajuniityn eteläosan asemakaavan nykyisellään
peltoa olevan alueen kautta Hanko-Hyvinkää
junaradan alitse Asemantielle.
Näkymä suunnittelualueen pohjoispäädystä.
Tekninen huolto
Pillistöntien kaava-alue ei ole kunnallistekniikan
piirissä. Alueen keskivaiheilta kulkee suunnittelualueen poikki 110 kV voimajohto. Lisäksi pitkälti
Pillistöntien linjausta seuraten suunnittelualueen
keskivaiheilla kulkee 20 kV voimalinja, jota saatetaan joutua siirtämään tai muuttamaan tulevien
katusuunnitelmien myötä. Kunnallistekniikka
sijaitsee lähimmillään linnuntietä pitkin noin 250
metrin etäisyydellä kaava-alueesta Vihdin jätevedenpuhdistamon alueella.
Pillistöntien tielinjausta osittain seuraava 20 kV voimalinja kulkee idän puoleisessa rinteessä.
Ympäristöhäiriöt
Vuonna 1998 tehdyn Vihdin tieliikenteen meluselvityksen mukaan Pillistöntien asemakaava-alue ei
sijoitu Turunväylän melualueelle ennustetilanteessa vuodelle 2020.
Kuvassa toinen kaava-alueen vanhoista mäkituvista.
pillistöntien asemakaava n 167
11
Mahdollisia tulevia ympäristöhäiriöitä alueella on
mm. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan N 161 sekä Pillistöntien asemakaavan
N 167 mahdolliset kalliolouhinnat sekä maamassojen käsittely. Suunnittelualueella Pillistöntien
rakentuminen kokoojakaduksi sekä kasvavat
liikennemäärät tulevat aiheuttamaan vähintään
paikallisia tilapäisiä ympäristöhäiriöitä.
Tulevaisuudessa myös ESA-rata aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, kuten melua ja tärinää.
Maanomistus
Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa, mutta pohjoisosan asuinalueen läpi menevä
tieosuus sekä tilat ovat yksityisten maanomistajien
omistamia. Kaava-alueen keskivaiheilla Vihdin
ajoharjoitteluradan eteläpuolella on myös pieni
alue yksityisen omistamaa maata.
Suurimmaksi osaksi 1930 -luvulla rakentuneen tilan rakennus.
12
pillistöntien asemakaava n 167
4 SUUNNITTELUTILANNE
4.1 Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa
suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta,
jonka läpi kulkee nykyisin olemassaoleva 110kV
voimalinja. Maakuntakaavan uudistaminen on
tällä hetkellä meneillään.
1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010. Vaihekaavassa käsitellään
jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja
hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu
merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa.
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen
likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä.
2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen
toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva
liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 2.
vaihemaakuntakaavassa alueen läpi kulkee varaus
uudelle pääradalle, ja alue on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi. Alueella kulkee myös varaus
siirtoviemärin ohjeelliselle linjaukselle.
3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä
suunnittelualueeseen.
4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä.
Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle,
tuulivoimalle, viherrakenteelle sekä kulttuuriympäristöille.
4.2 Yleiskaava
Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella
ympyrällä.
Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on
hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta
1986. Pillistöntien asemakaavan kaava-alue sijoittuu kunnanvaltuuston 9.12.2013 § 85 hyväksymälle Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue
C:lle (ei tätä kirjoitettaessa lainvoimainen).
Nummelan eteläosien osayleiskaavan osaalueessa C Pillistöntie kulkee Höytiönnummen
keskusta-alueen poikki. Pillistöntien asemakaavan
suunnittelualue kulkee osayleiskaavassa keskustatoiminnoille, tiiviille asuinrakentamiselle sekä
työpaikka-alueelle osoitettujen alueiden läpi.
ESA-radan linjausta varten on osayleiskaavassa
merkitty noin 100 metriä leveä suunnitteluvaraus. Pillistöntie on merkitty kokoojatieksi, jonka
yhteyteen tulee toteuttaa kevyen liikenteen väylä.
Osayleiskaavassa on lisäksi ohjeellinen siirtoviemärilinja Nummelan jätevedenpuhdistamolta
Huhmarin suuntaan.
Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue
C:stä, jossa Pillistöntien nykyinen linjaus korostettu
mustalla värillä.
pillistöntien asemakaava n 167
13
Huomattava alue suunnittelualueen keskiosasta
on merkitty Nummelan eteläosien osayleiskaavan
osa-alue C:ssä keskustatoimintojen alueeksi (C-K).
Pillistöntien asemakaavaa valmistellaan kuitenkin
vain tiekaavana, eikä sen alueelle osoiteta rakentamista.
4.3 Asemakaava
Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavaa.
Lähimmät suunnitteilla olevat asemakaavat,
joihin Pillistöntien asemakaava rajautuu, sijoittuvat kaava-alueen pohjois- ja lounaispuolelle.
Suunnittelualueen ulkopuolella Pillistöntie jatkuu
nykyisellään valmisteilla olevan Pajuniityn eteläosien asemakaavan N 106 alueella. Eteläosissa kaavaalue rajautuu Pillistöntien länsipuolelle valmisteilla
olevaan Höytiönnummen työpaikka-alueen
asemakaavaan N 161.
Pillistöntien asemakaava on mainittu Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2014:ssa (kv 11.11.2013 § 74
liite 2), jonka mukaan kaava on tarkoitus selvittää
katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet.
4.4 Rakennusjärjestys
Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys.
Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja
vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys
on saatavilla esimerkiksi kunnan internetsivuilta.
4.6 Pohjakartta
Alueen pohjakartta on saatettu ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä.
4.7 Muut päätökset,
suunnitelmat ja ohjelmat
Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset (kv
2.4.2012) määräävät ja ohjaavat paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvista ympäristönsuojelullisista toimenpiteistä.
Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä
Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue
on taajaman kasvusuunnan sekä yritystoiminnan
aluetta. Tämän lisäksi suunnittelualueella on Pillistöntien kohdalla uusi tieyhteys -merkintä ja alueen
poikki kulkee rautatieyhteystarve -merkintä.
Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin
kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on
asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990
tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä,
yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista.
4.5 Rakennus- ja
toimenpidekiellot
Alueella on voimassa MRL 53 §:n mukainen
rakennuskielto ja MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten.
Kunnanvaltuuston tekemästä Nummelan eteläosien osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä on
valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus raukeavat kaavan
saatua lainvoiman.
Vihdin ajoharjoittelurata sijaitsee osaksi kaava-alueella ja levittäytyy alueen länsipuolella olevaan hiekkakuoppaan.
14
pillistöntien asemakaava n 167
5. Asemakaavan
suunnittelun vaiheet
5.1 Asemakaavan suunnittelun
tarve
Kunnan tavoitteena on suunnitella nykyisin
yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn
kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä
selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän
tilatarpeet.
Pillistöntien alue sijaitsee Nummelan taajaman
keskeisessä laajenemissuunnassa, eikä se sijaitse
pohjavesialueella. Pillistöntie on tulevaisuudessa
tärkeä eteläinen liikenneväylä Nummelan taajamassa.
Suunnittelukohde on alustavasti tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Aluksi on tarkoitus parantaa nykyistä yksityistietä mitoitukseltaan kaksikaistaiseksi ja
kevyen liikenteen väylän sisältäväksi katualueeksi
(liite 3). Myöhemmässä, mahdollisen ESA-radan
asemanseudun toteutumisvaiheessa Pillistöntie
toteutetaan tarvittaessa 2 + 2 kaistaisena joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen väylän molemmin
puolin tietä sisältäväksi katualueeksi.
5.2 Suunnittelun
käynnistyminen ja sitä
koskevat päätökset
• Piilistöntien asemakaava sisältyy
kunnanvaltuuston 11.11.2013 § 74 hyväksymään
kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014.
• Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli
kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä
15.1.2014 § 12.
• Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014.
• Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli
kaavoitus ja teknisen lautakunnan käsittelyssä
14.5.2014 § 60.
• Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet
26.5.2014 § 105.
• Asemakaavaluonnos oli kaavoitus- ja teknisen
lautakunnan käsittelyssä 13.8.2014 § 76.
• Asemakaavaluonnos pidettiin julkisesti
nähtävillä 1.9.-30.9.2014.
• Asemakaavaehdotus oli käsittelyssä kaavoitusja teknisen lautakunnan kokouksessa 3.12.2014.
• Kunnanhallitus päätti asettaa kaavan nähtäville
kokouksessaan 19.1.2015.
• Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti
nähtävillä 5.2.-9.3.2015.
• Asemakaava on valmisteltu hyväksymiskäsittelyä
varten kaavoitus- ja teknisen lautakunnan
kokoukseen 29.4.2015.
5.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen
maanomistajat, alueen ja lähialueen asukkaat,
infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät, yrittäjät
sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat
kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset
on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). Myös muut kaavan
osalliset voivat jättää mielipiteensä kaavasta sen
nähtävilläolon aikana.
5.4 Asemakaavan tavoitteet
5.4.1 MRL sisältövaatimukset
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja
oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon
siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa
säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle
elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia
eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä
on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään
elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä
heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei
myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle
oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta
tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka
kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia
syrjäyttämättä voidaan välttää.
Koska asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole
oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa
laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon
myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
• Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
ja ekologinen kestävyys
• Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen
hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden
saatavuus
• Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti
pillistöntien asemakaava n 167
15
•
•
•
•
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen,
sekä energia-, vesi- ja jätehuollon
tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
ympäristön, luonnonvarojen ja talouden
kannalta kestävällä tavalla
Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja
eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön
Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
ympäristöhaittojen vähentäminen
Rakennetun ympäristön, maiseman ja
luonnonarvojen vaaliminen
Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
5.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet
Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010 - 2020:n
mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja
varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kunnan tavoitteena on suunnitella nykyisin
yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn
kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä
selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän
tilatarpeet.
5.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut
tavoitteet
Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia
kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon
asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös
yleiskaavan sisältövaatimukset, eli Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa
laadittaessa on otettava huomioon:
• yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
ja ekologinen kestävyys
• olemassa olevan yhdyskuntarakenteen
hyväksikäyttö
• asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
• mahdollisuudet liikenteen, erityisesti
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen,
sekä energia-, vesi- ja jätehuollon
tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
ympäristön, luonnonvarojen ja talouden
kannalta kestävällä tavalla
• mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja
eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön
• kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• ympäristöhaittojen vähentäminen
• rakennetun ympäristön, maiseman ja
luonnonarvojen vaaliminen
• virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan
16
pillistöntien asemakaava n 167
alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka
edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta.
Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee
huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa
alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat:
Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu:
• Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten,
että palvelut ja työpaikat ovat hyvin
eri väestöryhmien saavutettavissa ja
mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden
läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen
tarve on mahdollisimman vähäinen.
• Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita
hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja
ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan
elinympäristön laatua.
• Alueidenkäytöllä edistetään
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi
sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto:
• Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö
sovitetaan yhteen siten, että vähennetään
henkilöautoliikenteen tarvetta ja
parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien
liikennemuotojen käyttöedellytyksiä.
5.4.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista
johdetut tavoitteet
• Tavoitteena on suunnitella yksityistienä
olevan Pillistöntien jatko Pajuniityn eteläosan
asemakaava-alueelta Vanhalle Turuntielle sekä
muuttaa yksityistie kaduksi asemakaavalla.
Suunnittelulla selvitetään katulinjauksen ja
maantieliittymän tilatarpeet.
• Tavoitteena on lisäksi varata asemakaavan
avulla katulinjaukselle tarpeeksi tilaa Nummelan
eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:ssä
osoitettua, mahdollista tulevaa ESA-radan
juna-asemalle johtavaa joukkoliikenneyhteyttä
varten.
• Pillistöntien asemakaavalla osoitettavaan
katulinjaukseen liittyvään tilavaraukseen
tulee sisältyä myös tilavaraus paikoin
molemminpuoleista kevyen liikenteen väylää
varten. Nummelan eteläosien osayleiskaavan
osa-alue C:n (tätä raporttia kirjoittaessa ei
vielä lainvoimainen) toteutuessa ja kehittyessä
ehdotuksen mukaisesti, tulee Pillistöntien
liikennemäärä kasvamaan huomattavasti.
• Lisäksi uuden kokoojakadun tavoitteena on
mahdollistaa turvallinen ja sujuva liikenne myös
mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuvan ESA
-radan asemanseudun alueella liikennemäärien
kasvaessa huomattavasti nykyisestä.
• Suunnittelualue on tärkeä osa tavoitteellisen
Nummelan eteläosien liikenneverkon runkoa.
Alue sijoittuu suunnitteilla olevan laajan
asuinrakentamisvaltaisen Pajuniityn eteläsosan
asemakaava-alueen sekä Vanhan Turuntien
väliin jäävälle alueelle. Pajuniityn eteläosan
asemakaavan toteutuessa tulee liikennemäärä
nykyisellä Pillistöntiellä kasvamaan
huomattavasti. Suunnittelualueelle jää suuri osa
nykyisestä Pillistöntiestä.
• Tavoitteena on suunnitella Pillistöntien jatke
kaava-alueen pohjoispäädyn osalta asutus- ja
rakennushistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin
sekä miljööseen sopivaksi mahdollisuuksien
mukaan.
• Tavoitteena on lisäksi ottaa huomioon
Pillistöntien asemakaavan suunnittelualueen
ympäristössä havaittujen liito-oravien
elinalueiden väliset yhteystarpeet.
• Pillistöntien asemakaavan lounaispuolelle on
vireillä Höytiönnummen työpaikka-alueen
asemakaava N 161. Asemakaavalla on tarkoitus
tutkia Pillistöntien ja Vanhan Turuntien
risteyksen luoteispuoleisen alueen soveltuvuutta
työpaikka-alueeksi. Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaavaan liittyen Pillistöntien
asemakaavan tavoitteena on myös mahdollistaa
työpaikka-alueen liikenteen liittyminen sekä
nykyisen ja tulevan liikenteen sujuvuus ja
turvallisuus.
• Tällä kaavalla ei suunnitella rakennettavia
korttelialueita.
5.5 Alustava
asemakaavaratkaisu
5.5.1 Alustavan kaavaratkaisun kuvaus
ylitse. Vaihtoehdossa 2 katulinjaus on sijoitettu ja
mitoitettu siten, että olemassa olevat asuinrakennukset on mahdollista säilyttää.
Kumpikin esitetyistä vaihtoehdoista mahdollistaa nelikaistaisen ajoväylän ja kevyen liikenteen
väylän toteuttamisen molemmin puolin viherkaistoineen kaavan osoittamalle katualueelle. Suunnittelualueen eteläosan Vanhan Turuntien osa on
merkitty liikennealueeksi ja mitoitettu siten, että
se mahdollistaa Vanhan Turuntien leventämisen ja
liittymäalueen parantamisen tulevaisuudessa.
Vaikka kaava-alue mahdollistaa nelikaistaisen
kadun toteuttamisen kevyen liikenteen väylineen,
tullaan se ensimmäisessä vaiheessa toteuttamaan
kaksikaistaisena katuna ja kevyen liikenteen väylän
tullessa vain toiselle puolelle (liite 3). Tämä ratkaisu
voidaan tehdä suunnittelualueen pohjoisosan
asuinrakennuksia vaarantamatta. Suuremman
tilan vaativa ratkaisu toteutetaan mahdollisesti
tulevaisuudessa juna-aseman seudun toteuttamisen yhteydessä.
Pillistöntien asemakaavassa on huomioitu viereinen samanaikaisesti vireillä oleva Höytiönnummen
työpaikka-alueen asemakaava siten, että sen vaatimat ajoneuvoliittymäkiellot on otettu mukaan
Pillistöntien asemakaavaan.
5.5.2 Luonnosvaiheen lausunnot
ja mielipiteet sekä niiden
huomioonottaminen
Pillistöntien asemakaavan luonnos pidettiin julkisesti nähtävillä 1.9.2014-30.9.1014. Kaavaehdotus
on laadittu kaavaluonnoksessa esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, ottaen mahdollisuuksien mukaan
huomioon saasuissa lausunnoissa ja mielipiteissä
esitettyjä näkökohtia.
Kaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoista
kaavaluonnoskarttaa merkintöineen ja määräyksineen. Vaihtoehdot eroavat toisistaan suunnittelualueen pohjoisosassa tehtyjen katulinjauksen
ratkaisujen osalta. Kaava-alueen pohjoisosassa
sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa, ja
tielinjauksen kulkeminen rakennuksiin nähden on
esitetty kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla.
Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana
kaavasta pyydettiin lausunto seuraavilta tahoilta:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, museovirasto, LänsiUudenmaan maakuntamuseo, Vihdin Vesi, Fingrid
Oyj, Caruna Oy, Gasum Oy, UAR Finland Oy,
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Rosk’n Roll Oy Ab sekä kunnan
rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi, tilapalvelu ja museotoimi.
Lisäksi lausuntoa pyydetään seuraavilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä: Vihdin yrittäjät ry, Vihti-Seura
ry, Vihdin luonto ry, Härköilän kylätoimikunta ja
Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry.
Vaihtoehdossa 1 on varauduttu siihen, että tielinjaus kulkee ns. suoraa linjaa osittain tällä hetkellä
olemassa olevien asuinrakennusten ja pihojen
Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 9 lausuntoa ja
3 mielipidettä. Alla on referoitu kaavaluonnoksesta
saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Referoidun lau-
Kaavaluonnoksessa on esitettiin nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien muutos asemakaavoitetuksi katualueeksi ja alueelliseksi kokoojakaduksi.
Katualue yhdistää Pajuniityn eteläosien asemakaava-alueen ja Vanhan Turuntien.
pillistöntien asemakaava n 167
17
sunnon tai mielipiteen jälkeen on kursiivilla esitetty tarvittaessa vastaus ja mahdolliset muutokset,
joihin lausunto tai mielipide on johtanut.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Uudenmaan ELY-keskus
Gasum
Vanhan Turuntien aluetta koskeva kaavamääräys
yleisen tien alue tulee muuttaa nykymääräysten mukaisesti maantien alueeksi. Tämän lisäksi
asemakaava-alueen läpi kulkeva ESA-radan linjaus
tulee osoittaa asemakaavakartalla.
Gasumilla ei ole huomauttamista alueen kaavoituksen suhteen.
Yleisen tien alue on muutettu maantien alueeksi.
ESA-radan linjaus on osoitettu asemakaavakartalla.
Uudenmaan liitto
Asemakaavan jatkovalmistelussa on syytä kiinnittää huomiota maakuntakaavaan ja Nummelan
eteläosien osayleiskaavaan merkittyyn siirtoviemärivaraukseen ja uuden pääradan varaukseen.
Uuden pääradan varaus on merkitty asemakaavakarttaan. Siirtoviemärivarausta ei ole tarpeen
merkitä asemakaavakarttaan, sillä se on toteutettavaissa ilman merkintääkin. Asemakaavan mukainen
katulinjaus ei estä viemärin toteuttamista.
Liikennevirasto
ESA-radan suunnitellun linjauksen sijoittuminen
kaava-alueelle on huomioitu kaavatyössä. Radan
alustavan yleissuunnitelman mukainen linjaus
tulee kuitenkin merkitä myös kaavakartalle.
ESA-radan linjaus on osoitettu asemakaavakartalla.
Caruna Oy
Alueella sijaitsee sähkönjakeluverkkoa, joka voi
jäädä tietä levennettäessä tiealueelle tai tien
kohdalle. Johdot voidaan joutua siirtämään tai
kaapeloimaan tienrakentamisen yhteydessä.
Siirron kustannukset maksaa siirtoa vaativa taho ja
siirrosta on pyydettävä tarjous.
UAR Finland Oy
Tien perusparannus ja kevyen liikenteen väylän
rakentaminen sekä varaus tien leventämiseen ei
käsityksemme mukaan tule suoraan vaikuttamaan
liiketoimintaamme.
Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo
Maakuntamuseo pitää parempana kaavaluonnosvaihtoehtoa 2, jossa olemassa olevat asuinrakennukset on mahdollista säilyttää. Kiinteistöjen Jerelä
RN:o 4:188 ja Hennala RN:o 5:146 asuinrakennuksilla on tehdyn inventoinnin mukaan maisemallista
ja/tai kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa ja
niiden säilymisen turvaaminen on perusteltua.
Koska vaihtoehdossa 2 katulinjaus kulkee hyvin
läheltä kyseisiä asuinrakennuksia, maakuntamuseo
esittää että katulinjausta yritettäisiin siirtää vielä
jonkin verran etäämmälle etenkin Jerelän asuinrakennuksesta, ja siten tilan 1930-luvun tiilisen
vilja-aitan säilyminen tulisi turvata.
Kaavaan tulee lisätä määräys, jonka mukaan katusuunnitelmaa laadittaessa tien varren maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot tulee huomioida
niiden säilymistä edistävällä tavalla.
Kaavan toteuttaminen ei saa vaarantaa katualueen
välittömässä läheisyydessä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä.
Fingrid
Asemakaava toteutetaan kahdessa vaiheessa.
Ensimmäinen vaihe ei tule vaarantamaan mitään
em. tilojen rakennuksista (ks. liite 3). Toinen vaihe
toteutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa läheisen
uuden asemanseudun rakentuessa Höytiönnummen pohjoispuolelle ja ajoharjoitteluradan paikalle.
Tällöin nykyisten ko. asuinrakennusten paikalle on jo
asemakaavoitettu tiiviimpää rakentamista ylemmänasteisten suunnitelmien mukaisesti.
Fingridillä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Kaavalausunnossa ei voida ottaa
kantaa kadun tai maantien parantamisen tekniseen toteutukseen. Kaikesta voimajohtoalueelle tai
sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee
pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto.
Asemakaavaehdotukseseen on päädytty valitsemaan ns. suora linjaus, sillä se on liikenteen
sujuvuuden kannalta parempi ratkaisu. Näin turhia,
tässä tapauksessa tiukkojakin mutkia ja kaarteita
vältetään. Kadun tarvitsema tilavaraus on myös sen
Johdot siirretään tai kaapeloidaan, jos asemakaavan
toteutus vaatii sitä.
Erillinen risteämälausunto pyydetään tarvittaessa.
18
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa kaavaluonnoksesta.
pillistöntien asemakaava n 167
verran leveä, että vaikka kaavatyön jatkoon olisi
valittu luonnosvaihtoehto 2. mukainen ”kaartava”
linjaus, niin ei olisi tästäkään huolimatta vältytty
joidenkin rakennusten jäämiseltä katualueen sisälle.
Katusuunnitelmaa laadittaessa uusi katu sijoitetaan asemakaavassa osoitetun katualueen sisälle.
Asemakaavassa ei ympäristöministeriön ohjeiden
mukaisesti yleensä määrätä katualueiden sisäisistä
järjestelyistä.
Yksityishenkilön A esittämä mielipide
On hyvä asia, että uusi Pillistöntie toimisi yhtenä
uutena Nummelan sisääntuloväylistä. Huono asia
on, jos Pillistöntielle aletaan tarkoituksella johtaa
liikennettä Turunväylältä. Vanha Turuntie on
tällä hetkellä vaarallinen sen käyttäjille, varsinkin
kevyelle liikenteelle ja mopoilijoille. Nummelan
sisääntuloväyliksi sopivat paljon luonnollisemmin vt 2:lta erkanevat jo lähes valmiit liittymät
Pihtisillantien sekä Lusilantien kohdalla. Näin
sisääntulo Nummelaan jakautuisi tasaisemmin ja
oikeudenmukaisemmin eri alueilta. Pillistöntien
rooli on keinotekoisesti korostunut asukkaiden
vastustaessa kahta em. reittiä vt 2:ltä. Pillistöntietä
käyttäkööt vain ne, jotka sen luonnollisimmaksi
tuloväyläkseen kokevat.
Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteysalueeseen
on merkitty toimenpidealue, joka on liian suuri.
Toivomme toimenpidealueen rajaksi Vanhan Turuntien eteläreunaa nykyisen rajauksen sijaan.
Pillistöntien valinta uudeksi sisääntulotieksi on tehty
jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin päätettiin että
Asemantieltä kaavoitetaan uusi Pillistöntien linjaus
radan alitse Pajuniityn eteläosan pellolle ja sieltä
Höytiönnummen suuntaan nykyiselle Pillistöntielle.
Vanha Turuntie pystyy välittämään sen liikenteen
joka luontevasti ohjautuu uudelle Pillistöntielle kunhan se valmistuu. Kun ehkä tulevaisuudessa Nummelan eteläpuolelle kaavoitetaan uusi paikalliskeskus
uudelle asemanseudulle, silloin myös Vanhasta
Turuntiestä tehdään suunnitelmien mukaan katu
Huhmariin saakka.
Vanhan Turuntien ja Pillistöntien kautta liikenne
tulee kulkemaan uudelle mahdolliselle tulevaisuuden
asemanseudulle sekä Pajuniityn uudelle asuinalueelle. Nummelaan Pisteen alueelle tullaan suurelta
osin kulkemaan vastaisuudessakin vielä vt 2:n kautta
kuten nykyisinkin.
Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteysalueen
kaavassa osoitettua rajausta on tarkistettu siten,
että se on siirtynyt lähemmäs Vanhan Turuntien ete-
läpuolta. Ei kuitenkaan riitä, että maantien alueeksi
varataan asemakaavassa vain tien päällysteen levyinen alue, vaan kaavassa tulee varata alue luiskille,
pengerryksille ja muille vastaaville tien rakenteille.
Yksityishenkilön B esittämä mielipide
Ehdotan, että Pillistöntie pysyy kaksikaistaisena
tienä siten, että kevyen liikenteen väylä on toisella
puolella. Tällöin asuinrakennukset eivät ole vaarassa eikä kaavaselostuksessa mainittu liito-oravan
elinympäristö vaarannu.
Kallion louhintaa ei tule tehdä etäisyyden ollessa
alle 300 metriä ja sitä pidemmälläkin matkalla
se tulee olemaan haitaksi. Asemakaava huomioi
terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinolon. Se
on hyvä taata eikä vain tuottaa ympäristöhäiriöitä.
Tulevaisuudessa kannatetaan enemmän joukkoliikennettä kuin yksityisautoilua.
Sain naapuriltani tietää että kallion louhinta tulee
Vanhan Turuntien eteläpuolelle, joka on erittäin
haitallista sillä se on samaa kalliota millä asumme.
Lisäksi on huomioitava, että junarata ei ole tulossa
alueelle nykytiedon mukaan.
Höytiönnummen työpaikka-alueelle on valikoitunut väärä paikka, sillä liito-oravan elinpiiri vaarantuu sekä kallion louhinta on liian massiivista.
Kaikessa kallionlouhinnassa on noudatettava lakia.
Ehdotan, että Porintieltä Torholan ja Lusilan kohdalta tehtäisiin lisäramppeja, koska Porintie on jo
nelikaistainen ja paljon sujuvampi liikenteellisesti.
Pillistöntielle on ensin tulossa perusparannus ja kevyen liikenteen väylä vain toiselle puolelle. Mahdollinen
nelikaistaistaminen on tulossa vasta tulevaisuudessa, kun junarata asemanseutuineen tulee alueelle.
Tällöin nykyisen ajoharjoitteluradan paikalla on uusi
juna-asema, asuinkerrostaloja, palveluita ja työpaikkoja. Alueesta on muodostunut uusi paikalliskeskus.
Tällöin liikennemäärät ovat niin suuria, että on hyvä
varautua nelikaistaisuuteen. Myös Pajuniityn tuleva
iso asuinalue on tällöin rakentunut, ja liikennettä
kulkee tänne alueelle. Nummelan Pisteelle liikenne
kulkee varmasti myös jatkossa vt 2 kautta. Junaradan toteutus ei ole varmaa, mutta meidän tulee
Pillistöntien asemakaavassa varautua tähän. Myös
Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto lausunnossaan ovat vaatineet junaradan huomioimista
Pillistöntien kaavassa ja ratavaurauksen lisäämistä
kaavakarttaan.
Kaavan N 167 alueella ei ole liito-oravan asuttuja
esiintymiä. Lähimmät esiintymät ovat kaava-alueen
itäpuolella, mutta eivät kaava-alueella. Liito-oravien
pillistöntien asemakaava n 167
19
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen
ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla
kielletty. Näitä ei kuitenkaan ole kaava-alueella,
eikä tien rakentaminen vaikuta lähimpään asuttuun
esiintymään.
Pillistöntien kunnostus ja laajennus tukee joukkoliikenteen käyttöä, sillä siinä varaudutaan siihen,
että Pillistöntietä pitkin voi kulkea tulevaisuudessa
joukkoliikennettä.
Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteysalueen
eteläpuolelle ei tule kallion louhintaa Pillistöntien
asemakaavaan liittyen. Asemakaavassa risteysalue
on merkitty maantien alueeksi, mutta tämä ei tarkoita että koko kaavassa merkitty alue käytettäisiin
siihen. Vanha Turuntie on valtion tie, josta vastuussa
on Uudenmaan ELY-keskus.
Pillistöntien asemakaavassa ei oteta kantaa Höytiönnummen työpaikka-alueen kallion louhintaan.
Ehdotus Porintieltä tehtävistä rampeista: katso yksityishenkilö A:n jättämä mielipide ja vastine siihen.
Yksityishenkilöiden C, D, E, F, G ja H
esittämä mielipide
Katsomme, että vaikutusten selvittäminen kaavaa
laadittaessa (MRL 9 § ja MRA 1 §) ei ole ollut
riittävää. Varsinkaan kaavan vaikutuksia elinoloihin
ja ympäristöön ei ole selvitetty tarpeeksi, sillä Pillistöntietä ei ole otettu mukaan Pajuniityn eteläosien
asemakaavan N 106 suunnitteluun.
Kaavoittaja ei ole riittävässä määrin ilmaissut jo
kaavan N 106 ja tien yhteisvaikutusta Höytiönnummen alueeseen, eikä hän ole ottanut huomioon mahdollisuutta viedä tielinjausta siten, että
siitä ei ole haittaa nykyisille asukkaille ja rakennuksille. Asiasta on annettu mielipide jo kaavan
N 106 valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana.
Rakennuskanta ja kulttuuriympäristö olisi pitänyt
ottaa huomioon jo kaavan N 106 suunnittelussa.
Onko kaavan N 106 valmistelussa jätetty huomioimatta Höytiönnummen alueen rakennukset?
Miksi kaavan N 106 rakennusinventointi on vain
viranomaiskäyttöön?
Pillistöntien asemakaavan perusselvityksissä on
esitetty, että Höytiönnummen alueella on asutushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja tilakokonaisuuksia. Nyt vasta Pillistöntien kaavaluonnosvaiheessa on ilmoitettu tien vaatima tilatarve
ja se että molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan
rakennuksia purkamaan.
Vaadimme kaavamuutosta Pajuniityn eteläosien
asemakaavan N 106 alueelle siten, että nykyiset
rakennukset voidaan säilyttää ja että se otetaan
20
pillistöntien asemakaava n 167
huomioon Pillistöntien asemakaavan suunnittelussa.
Niinkutusutun Oleniuksenpellon kohdalla tie
voidaan höytiönnummen mäen alla kääntää siten,
että se kulkisi olemassa olevan hiekkakuopan
kautta. Tien linjaus ei voi olla kustannuskysymys,
vaan kaavoittajan halusta kiinni.
Kaavoittaja ilmoittaa, että tie tehdään kahdessa
vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tässä vaiheessa otetaan käyttöön kaavoittajan ehdottama
linjaus ja ensimmäinen vaihe, niin siinä sitoudutaan myös toiseen vaiheeseen.
Edellä mainituista seikoista johtuen, emme halua
että Höytiönnummen osuudella tehdään kaavaluonnoksen mukaisia toimenpiteitä vaan suunnitelman tehdään siten, että rakennuksiin ei tarvitse
kajota kummassakaan vaiheessa.
Pajuniityn eteläosien asemakaavan laatimisen yhteydessä kaavan vaikutukset on arvioitu. Vaikutusten
arviointi löytyy kaavan selostuksesta. Pillistöntien
asemakaavan osalta vaikutukset arvioidaan erikseen, kuten laki siitä määrää.
Pajuniityn eteläosien asemakaavan yhtydessä on
laadittu rakennusinventointi Haapaniemen alueelle.
vuonna 2012. Pillistöntien asemakaava-alueen
pohjoisosassa ja sen lähiympäristössä olevat rakennukset on inventoitu 2014. Rakennusinventoinnit
sisältävät ihmisten henkilö- ja osoitetietoja sekä muita yksityiselämän piirissä olevia tietoja, joten niitä ei
voida laittaa verkkoon jaettavaksi. Inventointeihin
voi tarvittaessa tutustua kunnan kaavoitustoimessa.
Pillistöntien linjaus on perusteltua pitää nykyisen
linjauksen mukaisena, sillä kaavan toteuttamisessa
voidaan käyttää hyväksi olemassa olevan tien rakenteita. Tämä helpottaa liikenneyhteyden parantamistoimenpiteitä ja on taloudellisesti kannattavampaa.
Pillistöntien linjaus nykyistä reittiä käyttäen on myös
osa laajempaa Nummelan alueen tulevaisuuden liikenneverkkoa, ja on merkitty Nummelan eteläosien
osayleiskaavaan. Liikenneverkkoa ja sen vaikutuksia
on käyty lävitse tarkemmin Etelä-Nummelan liikenneselvityksessä (Sito Oy & Strafica Oy 2009) ja Nummelan eteläosien liikenneselvityksen päivityksessä
(Strafica Oy 2013). Tien linjaus on myös yhteydessä
Pajuniityn eteläosien asemakaavan katulinjaukseen,
ja em. kaavan yhteydessä on määritetty Pillistöntien
linjaus myös kaavan N 167 osalta. Asemakaavalla
osoitettu Pillistöntien linjaus noudattaa ylemmän
aseteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta.
Nykyiset Pillistöntien varrella sijaitsevat rakennukset
on otettu huomioon kaavan suunnittelussa. Kaavan
toteuttamisen ensimmäinen vaihe voidaan tehdä
siten, että olemassa olevaa päällystettä voidaan
käyttää lähes koko matkalta, ja kevyen liikenteen
väylä on ainut merkittävä muutos ensimmäisessä
vaiheessa. Ensimmäisessa toteutusvaiheessa mitään
olemassaolevista rakennuksista ei tarvitse purkaa
(ks. liite 3). Tien perusparannus ja kevyenliikenteen
väylä parantavat alueen liikenneturvallisuutta ja
edistää kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia
Vanhan Turuntien ja Nummelan välillä. Kun ja jos
tulevaisuudessa juna-asema rakentuu Höytiönnummen alueelle, on nykyisten ko. omakotitalojen
paikalla kaavoitettuna jo tiiviimpää asutusta
ylemmänasteisten suunnitelmien mukaisesti.
Suurinpiirtein ajoharjoitteluradan eteläpuolella on
uusi asemanseutu keskustatoimintoineen. Alueella
sijaitsee asuinkerrostaloja, palveluita ja työpaikkoja.
Myös Pajuniityn eteläosien asemakaavan alue on toteutunut. Em. kohteiden rakentuessa liikennemäärät
tulevat kasvamaan niin merkittävästi, että Pillistöntien asemakaavassa tulee varautua kadun leventämiseen nelikaistaiseksi. Nelikaistaistamisen toteutus
ja toteutuksen aikataulu ovat vielä päättämättä.
Tästä huolimatta alueen asemakaavoituksessa tulee
varata tarvittava tilavaraus tien laajennukselle.
5.5.3 Kaavaratkaisun valinta
luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen
Asemakaavaratkaisun valintaan vaikuttavat kaavasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot, vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset sekä kaavoitus- ja
teknisen lautakunnan käsittely.
Pillistöntien asemakaavassa on huomioitu viereinen samanaikaisesti vireillä oleva Höytiönnummen
työpaikka-alueen asemakaava (N 161) siten, että
sen vaatimat ajoneuvoliittymäkiellot on otettu
mukaan Pillistöntien asemakaavaan.
5.5.4 Ehdotusvaiheen lausunnot ja
muistutukset sekä niiden huomioon
ottaminen
Ehdotusvaiheesta saatujen lausuntojen ja muistutusten sisältö ja niihin mahdollisesti annetut
vastineet on käyty läpi vastineraportissa (liite 4).
5.5.5 Kaavaratkaisun
valinta ehdotusvaiheesta
hyväksymiskäsittelyyn
Asemakaavaratkaisun valintaan vaikuttavat kaavasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot, vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset sekä kaavoitus- ja
teknisen lautakunnan käsittely.
Hyväksymiskäsittelyyn vietävä asemakaava on
lähes täysin ehdotusvaiheessa esitetyn asemakaavan kaltainen. Nähtävillä olon aikana saadun
palautteen perusteella eritasoristeyksen asemakaavamerkintää on tarkennettu ELY-keskuksen
ehdottamalla tavalla muotoon ” Eritasoristeys, jolla
varaudutaan ESA-radan toteuttamiseen”, ja asemakaavaan on lisätty johdolle varattu alueen osa
kuvaamaan olemassa olevaa 110 kV voimalinjaa.
Asemakaavaluonnoksessa esitetystä kahdesta
vaihtoehdosta on valittu kaavan jatkosuunnitteluun vaihtoehto 1, eli ns. suora linjaus. Tämä
on liikenteen kannalta parempi ratkaisu. Näin
turhia, tässä tapauksessa tiukkojakin mutkia ja
kaarteita vältetään. Kadun tarvitsema tilavaraus
on myös sen verran leveä, että vaikka kaavatyön
jatkoon olisi valittu luonnosvaihtoehto 2. mukainen ”kaartava” linjaus, niin tästäkään huolimatta
ei olisi vältytty joidenkin rakennusten jäämiseltä
katualueen sisälle.
Katualueen leveyttä on myös tarkennettu ja
kavennettu, ja sen rajausta siirretty siten, että kaavan kummankin vaiheen toteutuksessa voidaan
käyttää hyväksi olemassa olevaa tietä. Olemassa
oleva katu jää ensimmäisessä vaiheessa suurelta
osin omalle paikalleen, ja kevyen liikenteen väylä
tulee kadun itäpuolelle. Toisessa vaiheessa nyt
olemassaoleva katulinjaus muuttuu etelään päin
meneviksi kaistoiksi, ja pohjoiseen päin menevät
kaistat lisätään niiden itäpuolelle.
Asemakaavakartalle on lisätty merkintä osoittamaan ESA-radan linjausta. Tämän lisäksi asemakaava-alueen eteläosan maantien aluetta on tarkennettu ja pienennetty luonnosvaiheesta.
pillistöntien asemakaava n 167
21
6. Asemakaavan kuvaus
6.1 Kaavan rakenne
Asemakaavassa on esitetty nykyisin yksityistienä
olevan Pillistöntien muutos asemakaavoitetuksi
katualueeksi ja alueelliseksi kokoojakaduksi.
6.1.1 Mitoitus
Maankäyttö jakautuu pinta-alaltaan kaava-alueella
seuraavasti:
• Katualue: 44 012 m2
• Maantien alue: 7 199 m2
• Yhteensä 51 211 m2
Asemakaavassa käytetyt kookojakadun eri osien
tilavaraukset (leveys metreinä) Lopullinen mitoitus
esitetään katusuunnitelmassa:
•
•
•
•
•
•
Ajoneuvokaista: 4,0 m (x2)
Joukkoliikennekaista: 4,0 m (x2)
Kevyen liikenteen väylä: 3,5 m (x2)
Viherkaistat: 3,0 m (x3)
Pengerrykset 2,0 m (x2)
Yhteensä: 36,0 m
Asemakaavassa esitetty katualuevaraus on leveydeltään 39 metriä.
6.3 Kaavan vaikutukset
6.3.1 Vaikutukset
yhdyskuntarakenteeseen ja
taajamakuvaan:
Asemakaavalla ei ole suurta vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan, sillä samalla
paikalla sijaitsee jo tie, joka tällä kaavalla tulee
tulevaisuudessa uudistumaan ja levenemään.
6.3.2 Vaikutukset palveluihin ja
työpaikkoihin
Asemakaavalla ei ole vaikutusta palveluihin ja
työpaikkoihin.
6.3.3 Vaikutukset liikenteeseen
Asemakaavan ja sen lähialueen toteuttaminen
tulevaisuudessa tulee lisäämään liikenteen määrää
Pillistöntiellä. Pillistöntiestä on tarkoitus tulla uusi
sisäänajoväylä Nummelaan. Myös tulevaisuudessa
toteutettava juna-asema ja asemanseutu lisää
liikennettä Pillistöntiellä.
Asemakaavan toteutuksen yhteydessä alueelle
saatavat kevyen liikenteen väylät parantavat liikenneturvallisuutta alueella.
6.2 Aluevaraukset
Asemakaavassa on myös varauduttu mahdollisen
ESA-radan rakentamiseen määrittämällä kaavaalueelle eritasoristeyksen alue.
6.2.1 Korttelialueet
6.3.4 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Pillistöntien asemakaavassa ei ole osoitettu korttelialueita.
Asemakaavalla ei ole vaikutusta sosiaalisiin oloihin.
6.2.2 Muut alueet
Maantien alue (LT)
Vanhan Turuntien ollessa seututie, sen alue on
osoitettu asemakaavassa maantien alueeksi.
Kadut ja kevyen liikenteen väylät
Nykyinen yksityistienä oleva Pillistöntie on
muutettu kaavaehdotuksessa katualueeksi ja sen
mitoituksessa on varauduttu sen muuttamiseen
nelikaistaiseksi kookoojakaduksi kevyen liikenteen
väylineen.
6.3.5 Vaikutukset rakennettuun
kulttuuriympäristöön
Asemakaava-alueen pohjoisosassa nykyisen
Pillistöntien kummakin puolin sijaitsee inventoijan mukaan rakennus- ja asutushistoriallisesti
arvokkaita asuinrakennuksia. Mitoitukseltaan uusi
katu ensimmäisessä vaiheessa on mahdollista
saada sijoitettua näiden rakennusten väliin ilman,
että asuin- tai talousrakennuksia tarvitsisi siirtää tai
purkaa, mutta nelikaistainen kookoojakatu kevyen
liikenteen väylineen tulee vaatimaan niin leveän
asemakaavan katualueen, että osa rakennuksista
jää sen sisälle.
Asemakaava on alustavasti tarkoitus toteuttaa
vaiheittain. Aluksi on tarkoitus parantaa nykyistä
yksityistietä mitoitukseltaan kaksikaistaiseksi ja
kevyen liikenteen väylän sisältäväksi katualueeksi
(liite 3). Tämä vaihe voidaan toteuttaa ilman että
asuinrakennukset vaarantuvat. Myöhemmässä,
mahdollisen ESA-radan asemanseudun toteutu-
22
pillistöntien asemakaava n 167
misvaiheessa Pillistöntie toteutetaan tarvittaessa
2 + 2 kaistaisena joukkoliikenteen sekä kevyen
liikenteen väylän molemmin puolin tietä sisältäväksi katualueeksi. Tähän aikaan alueen suunnittelu on jo kuitenkin luultavasti siinä vaiheessa,
että nykyisten yksittäisten asuinrakennusten
paikalle on kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa
osayleiskaavan mukaista yhdyskuntarakennetta,
eli asuinkerrostalojen korttelialueita.
6.3.6 Vaikutukset virkistykseen
Asemakaavan toteutus parantaa kevyen liikenteen reitistöä, joten sillä on positiivisia vaikutuksia
virkistykseen.
6.3.7 Vaikutukset luontoon ja
luonnonympäristöön
Asemakaavalla ei ole käytännössä vaikutuksia
luontoon tai luonnonympäristöön. Kun katualuetta levennetään tulevaisuudessa, joudutaan
nykyistä Pillistöntien linjaustakin leventämään. Levennyksen yhteydessä katualue tulee laajenemaan
hieman läheisille metsäalueille. Katuyhteys ei tule
vaarantamaan lähialueella olevaa liito-oravien
asuttua esiintymää.
6.3.8 Vaikutukset Vihdin kunnan
ilmastostrategiaan
Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden
1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uuden
Pillistöntien toteuttaminen lyhentää automatkaa
Turuntieltä Nummelaan ja samalla tulevaisuuden
joukkoliikenteen käytön mahdollisuudet paranevat.
6.3.9 Vaikutukset talouteen
Asemakaava-alueen kadut tulevat kunnan toteutettavaksi, josta kunnalle seuraa kustannuksia.
6.4 Ympäristön häiriötekijät
Pillistöntiellä lisääntyvä liikenne tulee lisäämään
meluhaittaa alueella. Melun etenemiseen voidaan
vaikuttaa lähialueiden tulevassa kaavoituksessa.
Kaava-alue on mitoitettu siten, että ensimmäisen
vaiheen toteutuksessa suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat rakennukset voidaan suojata
liikennemelulta.
6.5 Kaavamerkinnät ja
-määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kummankin kaavaluonnosversion yhteydessä.
6.6 Nimistö
Alueen kadut ja liikennealueet on nimetty asemakaavassa niiden olemassa olevilla nimillä.
pillistöntien asemakaava n 167
23
7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
7.1 Toteutusta
havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavasta on laadittu kummankin toteutusvaiheen havainnepiirrokset, joissa on esitetty
kaavanlaatijan näkemys siitä, miten katu voisi asemakaavan katualueelle sijoittua tulevaisuudessa.
7.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavassa osoitetut katualueet ovat kunnan toteutettavia. Tarvittavat kunnallistekniset työt voivat
alkaa kun kaava on vahvistettu.
Asemakaava tullaan toteuttamaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa se tullaan toteuttamaan kaksikaistaisena katuna kevyen liikenteen
väylän sijoittuessa vain toiselle puolelle (liite 3).
Ensimmäinen vaihe toteutetaan mahdollisuuksien
mukaan kaavan saatua lainvoiman. Suuremman
tilan vaativa nelikaistainen ratkaisu (liite 3) toteutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa juna-aseman
seudun toteuttamisen yhteydessä.
Vihdissä 29.4.2015
Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö M-A
Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM
24
pillistöntien asemakaava n 167
pillistöntien asemakaava n 167
25