Nro 17/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSKUTSU KOKOUS
KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 17/2015 Kaupunginhallitus _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 28.09.2015 klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat ....................................................................................................................................................... 1 239 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ............................................................................................. 2 240 § Pöytäkirjan tarkastajat ......................................................................................................................... 3 241 § Käsittelyjärjestys .................................................................................................................................. 4 242 § Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen uudistus osana talouden tasapainotusohjelmaa ................................................................................................................................ 5 - Kaupunkikehitys ja viestintä, organisaatio ................................................................................................. 10 243 § Talouden seuranta 31.8.2015 ............................................................................................................ 12 - Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin ................................................. 16 - Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä ...................................................................... 19 244 § HaminaKotka Satama Oy: takausanomus ......................................................................................... 22 - HaminaKotka Satama Oy: takausanomus liitteineen ................................................................................. 24 245 § Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 3/2015 ................................................................................. 59 246 § Toiminnan ja talouden riskit -raportti ................................................................................................. 60 - Riskikuvaaja ............................................................................................................................................... 62 - Riskiyhteenveto .......................................................................................................................................... 64 247 § Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ESS Warehouse Oy ltd:n valituksesta, joka koskee Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksiä 10.7.2015 §:t 77-81 ........................... 95 - ESS Warehouse Oy:n valitus kaupunginvaltuuston päätöksistä 10.7.2015 ............................................. 108 - Täydennys ESS Warehouse Oy:n valitukseen ........................................................................................ 113 248 § Vahingonkorvausten enimmäismääristä päättäminen ...................................................................... 118 249 § VN:n asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusiminen ........................................... 120 - Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta saaristokunnista ja kuntien saaristo-osien uusimisesta ....................................................................................................... 122 250 § Rasinkylä asemakaava ja asemakaavan muutos 17. kaupunginosa Sutela, korttelit 50, 51 ja 52, tie- ja katualueet, kaava nro 0214 .............................................................................................. 124 - Asemakaavan selostus ............................................................................................................................ 128 - Asemakaavakartta .................................................................................................................................... 153 - Asemakaavamääräykset .......................................................................................................................... 154 - Sijaintikartta .............................................................................................................................................. 155 - Lausunnot, muistutukset ja vastineet ...................................................................................................... 156 251 § Svenska dagen -juhlatilaisuus Kotkassa 6.11.2015; vieraanvaraisuuden osoittaminen ................... 161 - Kutsu 15.6. Folktinget .............................................................................................................................. 162 252 § Muutoksia kokousaikatauluun .......................................................................................................... 163 253 § Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosäännön muutos .................................................. 164 - Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosääntö 15.9.2015 ......................................................... 166 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 17/2015 Kaupunginhallitus _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 28.09.2015 klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 254 § Täyttölupahakemukset 2757 - 2761 ................................................................................................ 171 - liite pykälään vakituisen tehtävän täyttöluvat 2757 - 2761 ...................................................................... 172 255 § Lakimiehen viran kelpoisuusvaatimukset ja viran auki julistaminen ................................................. 174 256 § Valtuuston 21.9.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano ............................................. 175 257 § Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset ................................................. 176 ESITYSLISTA KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus 28.09.2015 KOKOUSAIKA Maanantai 28.09.2015 klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Elomaa Jari Posti Pekka Lommi Semi Haakana Mervi Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Mertsu Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Hassinen Raino Makkonen Kari kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö valt.puheenjohtaja valt. I varapuheenjohtaja valt. II varapuheenjohtaja valt. III varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri tiedotuspäällikkö Puheenjohtaja Sihteeri Poissa ALLEKIRJOITUKSET Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotkassa Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen 1 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 2 239 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 28.9.2015 Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 3 240 § Pöytäkirjan tarkastajat Kh 28.9.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 4 241 § Käsittelyjärjestys Kh 28.9.2015 Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 5 D/1837/00.01.03/2015 242 § Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen uudistus osana talouden tasapainotusohjelmaa Kh 28.9.2015 Valmistelijat: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 040 670 8222 Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen, puh. 040 668 2747 Museotoimenjohtaja Kirsi Niku, puh. 040 706 9634 Tiivistelmä: Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen uudistus osana talouden tasapainotusohjelmaa suuntaa resursseja kaupungin elinvoiman, konsernijohtamisen ja elinkeinotoiminnan vahvistamiseen, viestinnän ja markkinoinnin tehostamiseen, vuorovaikutuksen ja tapahtumallisuuden lisäämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Samalla vastuualueen henkilöstö vähenee 4,5 henkilötyövuodella pysyvästi ja yhdellä htv:llä määräaikaisesti. Talousvaikutukset ym. 1. 2. 3. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta 4,5 htv:n pysyvä säästö eri menokohdilla, 1 htv:n säästö Tall Ships Racestapahtuman osalta Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Toteuttaa talouden tasapainotusohjelman tavoitteita Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä ”Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri”, ”Talous on tasapainossa” sekä tavoitetta avoimuuden, vuorovaikutuksen ja aktiivisen viestinnän osalta. Kotka on panostanut kilpailukykynsä parantamiseen investoimalla kansainvälisiin yhteyksiin ja hankkeisiin, ympäristön ja keskustojen kehittämiseen (puistot, veistospromenadi, tapahtumallisuus, matkailukohteet), saavutettavuuteen (E18, satamainvestoinnit), Merikeskus Vellamoon ja Kantasatama-hankkeeseen. Tulevaisuudessa elinvoiman merkitys kilpailutekijänä kasvaa entisestään. Kaupungin omaleimaisuus, kulttuuri, tapahtumallisuus, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja digitaalisuus määrittävät entistä enemmän kaupungin imagoa ja vetovoimaa yrityksille, investoinneille, matkailijoille ja osaajille. Elinvoimakysymykset nousevat uuden kuntalain ja sote-uudistuksen jälkeen yhä keskeisemmäksi kaupunkijohtamisen kohteeksi. Muutokset kasvattavat kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen merkitystä ja vaatimustasoa. Kaupunkijohtamisen yhdeksi kehityskohteeksi osana talouden tasapainotusohjelmaa on nostettu kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen toiminnan kehittäminen. Vastuualueen uudistuksen avulla nostetaan osaamistasoa, tehostetaan toimintaa ja rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä. Muutos koskee pääasiassa Kaupunkikehityksen ja viestinnän sekä Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 6 Kymenlaakson museon palvelualueita kaupunginhallituksen päätöksen 17.6.2015 / 161 § ja valtuuston päätöksen 22.6.2015 / 70 § mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 7 Uudistuksessa vastuualueen toimintaa terävöitetään kaupungin imagon ja maineen sekä elinvoiman vahvistamiseksi panostamalla erityisesti • kaupunkikonsernin kehittämiseen ja konsernijohtamiseen • elinkeinotoiminnan, kulttuurin, tapahtumien, viestinnän ja markkinoinnin vahvistamiseen ja strategiseen johtamiseen • yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen • ennakoivaan, monikanavaiseen ja -suuntaiseen viestintään • digitaalisuuden hyödyntämiseen kaikissa toiminnoissa Uudistuksen avulla saadaan nostettua osaamistasoa merkittävästi ja lisäksi hyödynnetään paremmin nykyisiä henkilöresursseja. Kehitysjohtajan tehtäväkenttä painottuu enemmän elinvoima- ja elinkeinoasioihin sekä konsernijohtamiseen osana kaupunkikehittämistä ja elinkeinopolitiikkaa osallistuen myös suppean johtoryhmän työskentelyyn. Viestintäpäällikkö rekrytoidaan vastaamaan viestinnän, markkinoinnin, vuorovaikutuksen ja digitalisaation kasvaviin tavoitteisiin. Kulttuurijohtajan profiilissa korostuu kulttuurin rooli kaupunkikehittämisen ja elinvoiman osana sekä digitaalisuuden hyödyntäminen sekä yhteydet elinkeinotoimintaan. Viestintäpäällikkö ja kulttuurijohtaja muodostavat kehitysjohtajan alaisuudessa tiiviin työparin, jonka toimintaa yhteyspäällikkö tukee. Kaupunkikehityksen uudistettu organisaatio kytketään tiiviisti tietohallintoon digitalisoinnin tavoitteiden edistämiseksi kaupunkitasolla. Yhteyspäällikön tehtävän sisältöä uudistetaan tukemaan kaupunkikehityksen ja viestinnän tavoitteita, jolloin saadaan yksikössä oleva osaaminen paremmin hyödynnettyä viestintään ja suurtapahtumien tuottamiseen liittyen kaupungin imagon rakentamiseksi. Yhteyspäällikkö ottaa vahvan roolin The Tall Ships Races -tapahtuman tuottamisesta, eikä erillistä projektipäällikköä palkata. Muutos vahvistaa viestintäresursseja, mikä tulee näkymään kaupungin viestinnän ja markkinoinnin tehostumisena erityisesti huomioiden Merikeskus Vellamon ja Kantasatama-hankkeen profilointi ja hyödyntäminen. Elinvoima- ja elinkeinoasioille saadaan lisää resursseja sekä merkittävää vahvistusta digitaalisten toimintamallien, palveluiden ja sovellusten käyttöön vastuualueella ja koko kaupungin tasolla. Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualue Palvelualueen tehtäviin kuuluu • elinkeinopoliittiset ja kaupungin kehittämiseen ja strategiaan liittyvät hankkeet • yritysilmapiirin kehittäminen, yritysyhteistyö • viestintä ja kaupunkimarkkinointi • maineen ja imagon hallinta • matkailumarkkinoinnin ja matkailun kehittäminen • suurten tapahtumien ja kaupunkitapahtumien järjestäminen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 8 • • • tutkimus- ja kehityshankkeiden koordinointi ja tuki korkeakouluyhteistyö ja seutuasiat kansainväliset asiat, yhteistyö ja verkostot Yksikön henkilöstöön on kuulunut viisi vakinaista työntekijää: kehitysjohtaja, tiedotuspäällikkö, yhteyspäällikkö, internetsuunnittelija ja viestintäassistentti. Yhteistoimintamenettelyssä on päätetty kahden tehtävän lakkauttamisesta ja yhden uuden perustamisesta. Yksikön henkilöstö vähenee yhdellä vakanssilla, jäljelle jää neljä. Tiedotuspäällikön ja viestintäassistentin vakanssit lakkautetaan. Uusi viestintäpäällikön vakanssi perustetaan ja täytetään avoimella haulla. Muutoksessa yksikön toiminta tehostuu ja syntyy yhden henkilötyövuoden säästö vuosittain pysyvästi. Osa nykyisistä tehtävistä jaetaan vastuualueelle ja Asiakaspalvelupiste Ruoriin. Lisäksi uudistuksessa viestinnän vastuu jakautuu, mikä pienentää henkilöriskiä ja helpottaa sijaistamista. Lisäsäästöä syntyy yhden henkilötyövuoden verran kun voidaan luopua määräaikaisen projektipäällikön palkkaamisesta TSR-hankkeelle. Kymenlaakson museo Kymenlaakson museon tehtäviin kuuluu • näyttelyiden tuottaminen Merikeskus Vellamoon • Vellamon asiakaspalvelun operatiivinen toiminta • Vellamon myynti ja markkinointi kokonaisuuden hoito • Vellamon tapahtumatuotanto yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • museopedagogiikka • yleisötyö • Merivartiomuseon kehittäminen ja ylläpitäminen • kotkalaisen ja kymenlaaksolaisen kulttuuriperinnön tutkiminen ja tallentaminen • maakunnallinen neuvontatyö • kulttuuriympäristön hoito • rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistyö • julkaisutoiminta Digitalisaatio ja muuttunut toimintaympäristö ovat tuoneet muutoksia ja osaamisvajetta sekä museon perustehtäviin että varsinkin markkinointiin ja viestintään. Kymenlaakson museo vastaa koko Vellamon myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä tavoitteiden tulessa yhteistyössä myös Vellamon muilta toimijoilta. Vellamon markkinoinnista ja viestinnästä vastaa yksi tiedottaja, jonka palkasta puolet maksaa Suomen merimuseo. Selkeää osaamisvajetta on digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämisessä mm. uusien sähköisten viestintäkanavien ja sosiaalisen median käytössä. Uuden osaamisen hankkiminen on välttämätöntä, jotta pystytään vastaaman nykyisen toimintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeisiin. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 9 Kymenlaakson museon henkilöstösäästötavoite on 3 htv. Yhteistoimintamenettelyssä on päätetty 5 toimen (4,5 htv) lopettamisesta tukitoiminnoista ja Galleria Uusikuvasta sekä yhden uuden toimen perustamisesta. Uusi tuottajan toimi kohdennetaan digitaalisiin ratkaisuihin ja mobiiliviestintään. Liitteet: Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualueen uudistus, organisaatio Henkilöstösuunnitelmalomake jaetaan erikseen. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus viittaa päätökseensä 17.6.2015 / 161 § sekä valtuuston päätökseen 22.6.2015 / 70 § ja päättää hyväksyä kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueen uudistuksen yllä esitetyllä tavalla. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää perustaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueelle 1.1.2016 lukien seuraavat tehtävät: - Toimeenpano: viestintäpäällikkö tuottaja (digitaalinen viestintä ja palvelut) Ote: kehitysjohtaja kulttuurijohtaja museotoimenjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja henkilöstöjohtaja tiedotuspäällikkö / intranet Kv: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä kehitysjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja henkilöstöjohtaja Liite: Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualueen uudistus, organisaatiokaavio LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 242 Liite: Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualueen uudistus, organisaatiokaavio LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 242 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 12 D/1864/02.02.01.00/2015 243 § Talouden seuranta 31.8.2015 Kh 28.9.2015 Valmistelijat: Talouspäällikkö Controllerit Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Maarit Heikkilä, puh. 040 837 3386 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 Tiivistelmä: Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta 31.8.2015. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma 31.8.2015 on 69,7 % (67,9 % elokuussa 2014) ja vuosikate 10,7 miljoonaa euroa (8,1 milj. eur elokuussa 2014). Lautakuntien toiminta ja talous Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen ennustetaan jäävän talousarviosta yhteensä 2,86 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 3,0 milj. euroa. Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Vastuualue Tavoite 2015 Tot 8 / 2015 Ennuste 2015 Ero 1,30 0,00 0,00 -1,30 3,20 0,00 4,50 0,69 0,00 0,69 1,52 0,00 1,52 -1,68 0,00 -2,98 Kaupunkisuunnittelu / rakennukset Kaupunkisuunnittelu / maankäyttö ja kaavoitus Kaupunginhallitus YHTEENSÄ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnassa toimintatuottoja on toteutunut 11,8 milj. euroa tammi-elokuussa, mikä on 47 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 13 ei tulla pääsemään lisätalousarvion mukaiseen toimintatuottojen määrään vaan siitä ollaan jäämässä noin 680 tuhatta euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 13,6 milj. euroa, joka on 68 % koko vuoden lisätalousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Säästökohteita etsitään aktiivisesti koko ajan vaikka säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttaakin mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Tämän hetkisen ennusteen mukaan lautakunta on menossa ulkoisten kulujen osalta noin 500 tuhatta euroa. Toimintakatteen ylitys lisätalousarvioon nähden olisi siten 1,18 milj. euroa. Tekninen lautakunta Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Tämän hetken ennusteen mukaan talousarvion toimintakate tulee ylittymään vähintään 0,3 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta Aiemmat arviot määrärahan ylittymisestä työmarkkinatuen kuntaosuuksiin ovat olleet n. 1,4 milj. euroa. Elokuun loppuun mennessä kuntaosuutta on maksettu 5,1 milj. euroa. Tiedossa oleviin loppuvuoden epävarmoihin tekijöihin on lisätty uhka 0,4 milj. euron suuruisesta ylityksestä. Terveydenhuollossa päiväaikaisen päivystyksen järjestämisen kustannukset tulevat ylittämään varatun määrärahan ja ylitykseksi seitsemän kuukauden toteuman jälkeen ennustetaan edelleen 1,4 milj. euroa. Arvio erikoissairaanhoidon määrärahojen ylityspaineista pohjautuu tammielokuun toteutuneeseen laskutukseen, jolloin palveluiden käyttöön perustuva laskutus on n. 43,7 milj euroa. Arviot budjetin ylittymisestä on ollut noin 3,8 milj. euroa. Loppuvuoden epävarmoihin tekijöihin on kuitenkin lisätty uhka 1,8 milj. euron suuruisesta ylityksestä. Lisäksi muun laitoshoidon ostot kasvattavat ennusteen huomioitua ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin 1,1 milj. eurolla, tässä arviossa on henkilökohtaisen avun ja asumispalveluiden järjestämisen kustannukset. Muut lautakunnat ja liikelaitokset Muiden kaupungin lautakuntien ja liikelaitosten talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion tai aiemmin seurannassa raportoidun mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 14 Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan 1,3 milj. euroa talousarviota paremmin. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä heinäkuun lopussa oli 235,7 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 44,9 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 280,5 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,05 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-elokuussa 0,60 prosentin nousussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron tilityksen muutos on +1,7 % koko maassa, Kotkassa +0,4 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 0,2 % edellisvuodesta. Kuntaliiton syyskuun laskelmiin tukeutuvan verotuloennusteen mukaan yhteisöverotuottoa on kertymässä alkuvuonna arvioitua enemmän. Verotulot ovat jäämässä yli 2 milj. euroa budjetoidusta. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla, 3,1 milj. euroa talousarviota parempana. Tiedossa olevat epävarmat tekijät loppuvuodelle 2015 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski/mahdollisuus Sosiaalihuolto Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu loppuvuonna 2015 Erikoissairaanhoidon kustannukset Henkilökohtaisen avun järjestämisen ja asumispalvelun kustannukset Riski loppuvuoden toimintakulujen ylittymisestä Riski loppuvuoden toimintakulujen ylittymisestä Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveyslautakunta / Vammaistyö Kaupunkisuunnittelu / toimitilahallinto Tekniset palvelut YHTEENSÄ Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Taloudellinen vaikutus -0,4 milj. eur -1,8 milj. euroa -1,1 milj eur -0,5 milj. eur -0,3 milj eur -4,1 milj. euroa KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 15 Ennusteen muutokset seurannan 07/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on yhteenveto ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista suhteessa vuoden 2015 talousarvioon: milj. eur 07/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus: toimintatuotto-odotuksen tarkentaminen Kaupunkisuunnittelu, toimitilat: toimintakulujen ylitys Tekniset palvelut: toimintakulujen ylitys Myyntivoittotavoitteen tarkentuminen (sis. kantasataman) Erikoissairaanhoidon kustannusennusteen muutos Muut laitoshoidon ostot Verotuloennusteen päivittyminen syyskuun tilanteeseen Rahoitusjärjestelyillä saavutetut erät Kertapoistojen käsittelyn muutos Muutokset seurannassa 08/2015 yhteensä 08/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä -8,5 -0,7 -0,5 -0,3 -2,0 -1,5 -0,5 1,1 1,3 2,8 -0,3 -8,8 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen toteuma on 4,0 miljoonaa euroa talousarviosta jäljessä. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että säästöä suhteessa talousarvioon on alkuvuodelta kertynyt 2,1 milj. euroa. Tilikauden 2015 tulos on 3,4 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus on tekemässä 8,8 milj. euron alijäämän vuodelta 2015. Liitteet: 1. Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin 2. Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 31.8.2015 liitteineen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä talous- ja rahoitusjohtaja KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI M€ TULOSLASKELMA JA ENNUSTE TA 2015 Kirjanpito Vertailutieto ed. 31.8. vuoden sama ajankohta 59,4 62,9 -105,4 -106,3 -110,9 -114,4 -46,3 -43,2 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut 103,2 -158,4 -165,9 -70,1 TOIMINTAKATE -291,3 -203,2 213,6 93,5 Muutos ed. vuoteen Muutos Edelliset % 12 kk Ennuste 31.12.2015 -3,5 0,9 3,5 -3,1 -6 % -1 % -3 % 7% 100,9 -154,0 -173,4 -69,7 99,5 -156,4 -172,0 -71,5 -201,0 -2,2 1% -296,1 -300,5 146,9 64,5 146,1 60,7 0,9 3,8 1% 6% 210,4 94,9 211,0 96,7 1,4 2,4 2,4 0,0 -1 % 0,7 2,7 17,2 10,5 8,1 2,4 30 % 9,8 9,9 0,0 -18,1 0,0 0,0 0,0 -12,4 0,0 0,0 0,0 -13,5 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 -19,3 -0,2 19,4 0,0 -18,9 0,0 0,0 -0,9 -1,9 -5,3 3,4 9,7 -9,0 Poistoeron ja varausten muutokset 1,2 0,0 0,0 0,0 3,8 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,3 -1,9 -5,3 3,4 13,5 -8,8 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Sisäiset korot Suunnitelman muk. poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 -8 % -64 % -64 % TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta 3 Toimintatuotot 82 000 108,52 % 82 000 113,21 % -84 513 43 Palvelujen ostot -26 097 -34 500 75,64 % -34 500 Muut toimintakulut -307 -4 000 7,67 % -4 000 0 0 S9 Sisäiset kulut -5 166 -11 290 45,76 % -11 290 TOIMINTAKATE -38 259 -52 303 73,15 % -52 303 0 0 40 Henkilöstökulut -11 846 -13 500 87,75 % -13 500 43 Palvelujen ostot -11 253 -5 200 216,40 % -5 200 Muut toimintakulut 0 -300 0,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot 0 0 -144 -370 38,83 % -370 -23 242 -19 370 119,99 % -19 370 1 575 859 6 844 850 23,02 % 3 864 850 3 Toimintatuotot 3 Toimintatuotot 0 -4 429 941 -7 227 378 61,29 % -7 227 378 -8 426 909 -13 735 126 61,35 % -13 615 126 -6 610 769 Muut toimintakulut -5 243 156 -6 610 769 79,31 % S8 Sisäiset tuotot 1 889 057 4 350 583 43,42 % 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -803 898 -1 202 975 66,83 % -1 202 975 -15 438 987 -17 580 815 87,82 % -20 440 815 376 666 706 250 53,33 % 670 000 -1 485 732 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -1 024 477 -1 485 732 68,95 % 43 Palvelujen ostot -63 285 -134 900 46,91 % -134 900 Muut toimintakulut -178 526 -151 778 117,62 % -315 528 5 280 0 S9 Sisäiset kulut -104 921 -135 467 77,45 % -135 467 TOIMINTAKATE -989 263 -1 201 627 82,33 % -1 401 627 3 Toimintatuotot 356 278 463 100 76,93 % 463 100 -2 923 973 0 -2 860 000 0 40 Henkilöstökulut -1 960 579 -2 923 973 67,05 % 43 Palvelujen ostot -279 183 -432 820 64,50 % -432 820 Muut toimintakulut -1 562 803 -2 302 035 67,89 % -2 302 035 -1 503 945 S9 Sisäiset kulut 0 0 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot TELA Tekninen lautakunta 0 43 Palvelujen ostot S8 Sisäiset tuotot KALA Kaupunkisuunnittelulau takunta Ero TA/Ennuste -84 513 TOIMINTAKATE KULA Kulttuurilautakunta Ennuste 31.12.2015 88 985 TOIMINTAKATE YMPLA Ympäristölautakunta Tot% -95 675 S9 Sisäiset kulut KH Kaupunginhallitus Budjetti TA 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot TARLA Tarkastuslautakunta Toteuma 31.8. 417 0 -984 670 -1 503 945 65,47 % -200 000 0 TOIMINTAKATE -4 430 540 -6 699 673 66,13 % -6 699 673 3 Toimintatuotot 11 846 339 25 127 813 47,14 % 24 447 813 40 Henkilöstökulut -2 593 251 -4 056 255 63,93 % -4 056 255 43 Palvelujen ostot -2 524 784 -1 926 355 131,07 % -2 426 355 Muut toimintakulut -8 479 086 -14 009 185 60,53 % -14 009 185 S8 Sisäiset tuotot 19 454 301 29 276 237 66,45 % 29 276 237 S9 Sisäiset kulut -1 259 267 -2 166 451 58,13 % -2 166 451 TOIMINTAKATE 16 444 253 32 245 804 51,00 % 31 065 804 3 Toimintatuotot 2 427 549 4 872 273 49,82 % 4 872 273 -14 480 005 40 Henkilöstökulut -9 328 608 -14 480 005 64,42 % 43 Palvelujen ostot -5 649 524 -7 796 970 72,46 % -8 096 970 Muut toimintakulut -2 586 510 -4 495 428 57,54 % -4 495 428 S8 Sisäiset tuotot 5 951 444 8 877 149 67,04 % 8 877 149 S9 Sisäiset kulut -2 549 211 -3 542 480 71,96 % -3 542 480 TOIMINTAKATE -11 734 860 -16 565 461 70,84 % -16 865 461 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 0 -1 180 000 -300 000 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta 3 Toimintatuotot 25 269 080 58,31 % 25 269 080 66,17 % -55 714 712 43 Palvelujen ostot -82 220 564 -123 480 881 66,59 % -128 932 881 Muut toimintakulut -21 001 448 -31 722 802 66,20 % -32 988 802 859 409 1 678 060 51,21 % 1 678 060 -6 164 293 -10 331 850 59,66 % -10 331 850 -131 992 197 -196 321 105 67,23 % -201 021 105 794 182 1 242 800 63,90 % 1 242 800 -1 415 955 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -937 640 -1 415 955 66,22 % 43 Palvelujen ostot -167 759 -202 300 82,93 % -202 300 Muut toimintakulut -336 655 -384 698 87,51 % -384 698 1 967 0 S9 Sisäiset kulut -3 507 459 -5 350 236 65,56 % -5 350 236 TOIMINTAKATE -4 153 364 -6 110 389 67,97 % -6 110 389 3 Toimintatuotot 4 387 517 5 029 150 87,24 % 5 029 150 40 Henkilöstökulut -34 199 181 -49 378 355 69,26 % -49 378 355 -6 758 972 -11 408 489 59,25 % -11 408 489 Muut toimintakulut -3 077 285 -4 474 600 68,77 % -4 474 600 8 374 60 000 13,96 % 60 000 S9 Sisäiset kulut -12 791 222 -19 996 965 63,97 % -19 996 965 TOIMINTAKATE -52 430 769 -80 169 259 65,40 % -80 169 259 3 Toimintatuotot 13 848 159 19 904 439 69,57 % 19 904 439 -12 535 864 40 Henkilöstökulut -8 419 629 -12 535 864 67,16 % 43 Palvelujen ostot -1 893 712 -2 646 150 71,56 % -2 646 150 Muut toimintakulut -2 321 971 -3 718 386 62,45 % -3 718 386 TOIMINTAKATE 1 212 846 1 004 039 120,80 % 1 004 039 3 Toimintatuotot 5 756 787 9 344 745 61,60 % 9 344 745 40 Henkilöstökulut -3 460 945 -5 976 923 57,91 % -5 976 923 43 Palvelujen ostot -1 682 665 -2 417 378 69,61 % -2 417 378 Muut toimintakulut -480 713 -793 328 60,59 % -793 328 132 463 157 116 84,31 % 157 116 3 224 897 4 268 000 75,56 % 4 268 000 TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -753 701 -1 107 000 68,08 % -1 107 000 43 Palvelujen ostot -1 223 173 -1 675 000 73,03 % -1 675 000 Muut toimintakulut -1 016 566 -1 444 500 70,37 % -1 444 500 231 458 41 500 557,73 % 41 500 59 418 465 103 154 500 57,60 % 99 458 250 40 Henkilöstökulut -105 416 019 -158 418 165 66,54 % -156 400 164 43 Palvelujen ostot -110 927 880 -165 896 068 66,87 % -172 028 069 Muut toimintakulut -46 285 026 -70 111 809 66,02 % -71 541 559 S8 Sisäiset tuotot 28 170 250 44 242 029 63,67 % 44 242 029 S9 Sisäiset kulut -28 170 250 -44 242 029 63,67 % -44 242 029 TOIMINTAKATE -203 210 461 -291 271 542 69,77 % -300 511 542 TOIMINTAKATE 3 Toimintatuotot Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä -4 700 000 0 43 Palvelujen ostot S8 Sisäiset tuotot ICT Kymi Ero TA/Ennuste -57 732 712 S8 Sisäiset tuotot Työterveys Ennuste 31.12.2015 14 735 247 TOIMINTAKATE Pelastuslaitos Tot% -38 200 548 S9 Sisäiset kulut LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Budjetti TA 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot LIIKUNTA Liikuntalautakunta Toteuma 31.8. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 0 0 0 0 0 -9 240 000 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa TP 2014 TA 2015 -293 859 -291 195 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 -20 997 -43 662 -68 879 -94 151 -119 645 -151 003 -177 094 -201 007 -224 662 -243 134 -266 394 -293 859 Toteutuma % 2015 -23 613 -45 210 -69 065 -95 636 -120 804 -154 475 -180 275 -203 210 2014 7,1 14,9 23,4 32,0 40,7 51,4 60,3 68,4 76,5 82,7 90,7 100,0 2015 %-ero 8,1 -1,0 15,5 -0,7 23,7 -0,3 32,8 -0,8 41,5 -0,8 53,0 -1,7 61,9 -1,6 69,8 -1,4 0,0 76,5 0,0 82,7 0,0 90,7 1000 euroa Ero Ero TA2015 TOT2014 -2 806 -1 944 -810 -2 339 -2 243 -4 841 -4 786 -4 026 -2 615 -1 548 -186 -1 485 -1 159 -3 472 -3 180 -2 203 TP 2014 TA 2015 115 713 119 154 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 9 533 18 536 27 635 36 853 46 221 60 633 69 830 79 146 88 259 97 544 106 610 115 713 Toteutuma % 2015 9 841 18 938 28 279 37 461 47 167 61 274 70 568 79 400 2014 8,2 16,0 23,9 31,8 39,9 52,4 60,3 68,4 76,3 84,3 92,1 100,0 Ero 2015 %-ero 8,3 0,0 15,9 0,1 23,7 0,1 31,4 0,4 39,6 0,4 51,4 1,0 59,2 1,1 66,6 1,8 0,0 76,3 0,0 84,3 0,0 92,1 Ero TA2015 -25 149 178 488 428 1 162 1 339 2 099 TOT2014 -308 -402 -644 -608 -947 -641 -738 -255 Palkat ja palkkiot seuranta Toimintakatteen seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0 -1 000 -1 000 -2 000 -2 000 -3 000 -3 000 -4 000 -4 000 -5 000 -5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Syys Loka Marras Joulu TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2014 TA 2015 104 396 103 234 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 10 799 17 327 24 332 33 054 39 501 49 133 56 270 62 881 69 873 84 973 92 177 104 396 Toteutuma % 2015 8 178 14 766 21 284 30 416 37 684 45 421 52 633 59 418 2014 10,3 16,6 23,3 31,7 37,8 47,1 53,9 60,2 66,9 81,4 88,3 100,0 2015 %-ero 7,9 -2,4 14,3 -2,3 20,6 -2,7 29,5 -2,2 36,5 -1,3 44,0 -3,1 51,0 -2,9 57,6 -2,7 0,0 -66,9 0,0 -81,4 0,0 -88,3 Ero Ero TA2015 TOT2014 -2 500 -2 368 -2 778 -2 270 -1 377 -3 165 -3 011 -2 763 -2 620 -2 560 -3 049 -2 638 -1 817 -3 712 -3 637 -3 463 TP 2013 TA 2015 398 256 394 429 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 31 796 60 989 93 211 127 205 159 146 200 136 233 364 263 889 294 536 328 108 358 571 398 256 Toteutuma % Toimintatulojen seuranta 2015 31 791 60 057 90 348 126 052 158 488 199 896 232 908 262 629 2014 8,0 15,3 23,4 31,9 40,0 50,3 58,6 66,3 74,0 82,4 90,0 100,0 2015 %-ero 8,1 -0,1 15,2 0,1 22,9 0,5 32,0 0,0 40,2 -0,2 50,7 -0,4 59,0 -0,5 66,6 -0,3 0,0 74,0 0,0 82,4 0,0 90,0 Ero Ero TA2015 TOT2014 -301 345 1 967 -69 -871 -1 683 -1 786 -1 276 5 931 2 863 1 153 658 240 457 1 260 Toimintamenojen seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0 -1 000 -1 000 -2 000 -2 000 -3 000 -3 000 -4 000 -4 000 -5 000 -5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Suhteessa TA2015 Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Suhteessa TA2015 Kesä Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Syys Loka Marras Joulu TULOS KUMULATIIVINEN TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa 2011 2012 2013 331 446 543 429 372 151 2 018 550 -685 143 393 509 2 207 461 -525 980 -1 191 427 434 683 -2 459 708 -3 879 332 2 812 640 -568 099 365 580 -6 648 385 -7 362 182 -5 737 146 -2 826 408 -1 025 198 -17 838 -14 160 1 914 843 2 515 222 1 263 802 -1 684 101 4 550 502 18 496 091 13 025 484 5 743 011 -10 670 246 -14 131 421 -11 112 151 -6 899 673 -14 468 844 -7 383 654 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 505 801 -27 426 920 -15 381 573 2014 2015 3 430 167 589 336 4 032 423 5 017 499 -3 558 599 -1 264 263 -2 584 561 -2 971 722 129 781 5 278 897 -5 297 223 -10 382 449 -1 166 778 473 219 -326 739 1 362 668 3 819 916 4 229 091 -9 641 277 17 002 863 10 069 064 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 331 446 2 349 996 4 557 457 4 992 140 7 804 780 1 156 395 -1 670 013 -1 684 173 -420 371 18 075 720 7 405 474 505 801 2012 2013 543 429 372 151 -141 714 765 660 -667 694 -425 767 -3 127 402 -4 305 099 -3 695 501 -3 939 519 -11 057 683 -9 676 665 -12 082 881 -9 694 503 -10 168 038 -7 179 281 -11 852 139 -2 628 779 1 173 345 3 114 232 -12 958 076 -7 997 919 -27 426 920 -15 381 573 2014 3 430 167 7 462 590 3 903 991 1 319 430 1 449 211 -3 848 012 -5 014 790 -5 341 529 -1 521 613 2 707 478 -6 933 799 10 069 064 2015 589 336 5 606 835 4 342 572 1 370 850 6 649 747 -3 732 702 -3 259 483 -1 896 814 Kumulatiivinen tulos 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2011 2012 -5 000 000 2013 2014 -10 000 000 2015 -15 000 000 -20 000 000 -25 000 000 -30 000 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 243 Elo Syys Loka Marras Joulu KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 22 D/1764/02.05.05.00/2015 244 § HaminaKotka Satama Oy: takausanomus Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Tiivistelmä: HaminaKotka Satama Oy:n hallitus on 27.8.2015 päättänyt ottaa 3 000 000 euron investointilainan. Vakuudeksi anotaan omavelkaista takausta Kotkan ja Haminan kaupungeilta omistussuhteen mukaisesti. Kotkan kaupungin osuus on 1,8 milj. euroa lainan pääomasta sekä 60 % lainasta aiheutuvista koroista ja kuluista. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset; takausprovisio 0,5 % kertakorvauksena kirjataan tuloksi kaupungin muihin rahoitustuottoihin 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan; konsernivelat kasvavat 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa; HaminaKotka Satama Oy on oleellinen osa Kotkan kaupungin toimintaa ja näin ollen takauksen myöntäminen tukee kaupunkistrategiaa HaminaKotka Satama Oy:n hallitus on 27.8.2015 päättänyt ottaa 3 000 000 euron investointilainan. Vakuudeksi anotaan omavelkaista takausta Kotkan ja Haminan kaupungeilta omistussuhteen mukaisesti. Kotkan kaupungin osuus on 1,8 milj. euroa lainan pääomasta sekä 60 % lainasta aiheutuvista koroista ja kuluista. Laina on tarkoitus nostaa syksyn 2015 aikana. Rahoitus ja niihin liittyvät ehdot on kilpailutettu eri rahalaitosten kesken. Edullisimman tarjouksen antoivat Handelsbanken ja Kuntarahoitus. Lopullinen valinta rahoittajasta halutaan tehdä uuden tarjouspyynnön perusteella lokakuussa satamayhtiön edustajan sekä kaupunkien talousjohtajien päätöksellä. Liitteet: HaminaKotka Satama Oy:n hakemus takauksesta ja hallituksen 27.8.2015 pöytäkirjanote sekä tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 ja yhtiön tuloslaskelma 1.1.2015-31.7.2015 sekä budjetti 2015 ovat liitteinä. Valtiontukisäännökset on käsitelty ja huomioitu mm takausprovision hinnoittelussa Kotkan kaupungin osalta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää myöntää HaminaKotka Satama Oy:lle omavelkaisen takauksen 1,8 milj. euron Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 23 lainapääomalle sekä 60 % osuudelle 3,0 milj euron lainasta aiheutuvista koroista sekä kuluista. Takauksesta peritään 0,50 % kertaperusteinen takausprovisio. Satamayhtiön edustajalle yhdessä kaupunkien talousjohtajien kanssa myönnetään valtuudet lopullisen rahoittajan valintaan. Toimeenpano: Kv: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Ote: HaminaKotka Satama Oy Haminan kaupunki / talousjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 244 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 59 D/143/00.03.01/2015 245 § Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 3/2015 Kh 28.9.2015 Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh. 040 643 1514 Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (kh 21.10.2013) 10 §:n mukaan sisäinen tarkastus raportoi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset. Raportointitapa on kh 24.3.2014 § 65 mukainen. Vuonna 2015 raportointi toteutetaan huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Raportin 3/2015 Sisäistä tarkastussuunnitelmaa (kh 12.1.2015) noudattavat otsikot ovat: 1. Kantasatama-hankkeen eteneminen - tilannekatsaus 09/2015 2. Kuntalain kokonaisuudistus ja kuntakonsernin kokonaisetu - Kuntalain siirtymäsäännöksiä - Riskit ja kuntakonserni 3. Talouden tasapainotusohjelman yksityiskohtainen seuranta - Talouden tasapainotusohjelman mukaiset toimenpiteet - Perhepalveluiden vastuualueen perustaminen - Hankintaprosessi 4. Lakien ja ohjeiden noudattaminen - Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka - Matkaraporttilomakkeen käyttö - KUJA - kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti 5. Prosessien sujuvuus ja sisäinen valvonta - Ajankohtaista 6. Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen - Koulutukset ja osallistumiset Yksityiskohtainen raporttiosa jaetaan vain kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Liite: Laaja raporttiosa on salassa pidettävä, ja se jaetaan vain kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 60 D/1735/00.01.04/2015 246 § Toiminnan ja talouden riskit -raportti Kh 28.9.2015 Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh. 040 6431514 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kunnan perustehtävään, toimintaympäristön analysointiin, kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Riskienhallinta sisältää kunnan tavoitteita uhkaavien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin sekä tuloksellisen hallinnan. Valtuuston hyväksymien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyvän hallintotavan toteutumiseksi riskien tunnistamisen, hallinnan sekä sisäisen valvonnan toimintatavat tulee sisällyttää mm. • johtamis- ja päätöksentekoprosesseihin • toiminnan ja talouden sekä investointien riski- ja lisäarvoperustaiseen suunnitteluun • toiminnan (ml. tietojärjestelmät), omaisuuden hallinnan, hallinnon ja taloudenhoidon menettelytapoihin. Tuloksellinen riskienhallinta on olennainen osa läpinäkyvää, laadukasta ja vastuullista päätöksentekoprosessia, jolloin se pitää sisällään riittävät vaikutusten arvioinnit ja perustuu tosiseikkoihin. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Riskienhallinta on olennainen osa konserniohjausta. Kuntalain 25 a §:n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa 19.5.2014 § 126 sekä kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 § 58. Periaateohjeilla riskien arviointi on osa Kotkan kuntakonsernin talousarvioprosessia. Arviointityötä tukevien työkalujen kehittämistä seurataan sekä valtakunnan tasolla että kehitetään talouden vastuualueella ja riskienhallinnan johtoryhmässä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita noudattaen Kotkan kaupunkikonsernissa riskit jaotellaan neljään ryhmään: Strategiset, Operatiiviset, Taloudelliset ja Vahinkoriskit. Jaottelu on toteutettu kaupungin intranetissä olevia tietopohjia hyödyntäen. Ensimmäinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.9.2014. Nyt käsiteltävänä olevan kaupunkikonsernin Toiminnan ja talouden riskit -raportin tiedot on koottu sähköisesti kaupungin intranetin On Tietoo -sivustossa oleviin lomakepohjiin. Lomakepohjia ovat täyttäneet kaupungin vastuualueet ja liikelaitokset. Tytäryhteisöt ovat täyttäneet omat merkittävät riskinsä tavoitelomakkeisiinsa sisältyen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 61 Sähköiseen muotoon kirjatut riskit on koottu yhteen talouden vastuualueella. Kaupunkikonsernin riskitilanteen päivitys ja seuranta tapahtuvat talouden seurannan vuosikellon mukaan. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä. Yhteenveto ja konsernin yksityiskohtainen riskimateriaali ovat liitteenä. Liitteet: Riskikuvaaja ja Riskiyhteenveto. Yhtiöiden riskit jaetaan pöydälle kokoukseen osallistuville. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Taloudelliset ja toiminnalliset riskit 28.9.2015 Kotkan kaupungin riskit kpl Strategiset 21 Operatiiviset 20 Taloudelliset 32 Vahinkoriskit 7 Liikelaitosten riskit kpl Strategiset Operatiiviset Taloudelliset Vahinkoriskit 5 4 4 3 Tytäryhtiöiden riskit kpl Strategiset Operatiiviset Taloudelliset Vahinkoriskit 12 4 16 4 Kotkan kaupungin riskit (kpl) Vahinkoriskit; 7 Strategiset; 21 Taloudelliset; 32 Operatiiviset; 20 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 Liikelaitosten riskit (kpl) Vahinkoriskit; 3 Strategiset; 5 Taloudelliset; 4 Operatiiviset; 4 Tytäryhtiöiden riskit (kpl) Vahinkoriskit; 4 Strategiset; 12 Taloudelliset; 16 Operatiiviset; 4 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 1 YHTEENVETO RISKEISTÄ Raportoidut Kotkan kaupungin riskit on jaettu kaupunginvaltuuston 9.6.2014 § 58 vahvistamien periaatteiden mukaisesti taloudellisiin (32 kpl), strategisiin (21 kpl) ja operatiivisiin (20 kpl) sekä vahinkoriskeihin (7 kpl). Taloudellisista riskeistä esiin nostettiin esiin muun muassa: Organisaation muutostilanteisiin liittyvä taloudellinen riski, Uudistukset vaativat myös taloudellista panostusta ja henkilöresursseja, Hallinnon vastuualueen resurssivähyys ja haavoittuvuus lainopillisessa työssä toiminnallinen ja taloudellinen riski koko konsernille, Tulotavoitetta ei saavuteta, Hankerahoitus ja yritysyhteistyö eivät toteudu suunnitellulla tavalla, Talouspakotteet vaikuttavat satamaliikenteeseen ja sitä kautta alueen yrityksiin, Kantasatamahankkeen toteutumiseen voi vaikuttaa mahdollinen kaavasta tehtävä valitus, Infran peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan, Erikoissairaanhoito ei pysty sopeuttamaan toimintaansa alenevasta käytöstä huolimatta, Sairauslomien määrä ei vähene ja Kuntien velvoitteiden lisääminen mm. lakimuutoksin ilman asianmukaisia korvauksia. Strategisista riskeistä mainittiin muun muassa: Asiantuntijuusriski, Imago- ja maineriski, Väärin kohdennetut, resurssoidut tai aikataulutetut prosessien yhtenäistämiset ja tehostamiset, Kansainvälinen jännite kasvaa ja estää investointeja alueelle, Liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön, Alueen työllisyystilanne ei parane, Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa, Palvelurakenteita ei muuteta ja toiminnat jäävät ennalleen ja Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Operatiivisina riskeinä mainittiin laajasti ja erityisesti henkilöstöön ja osaamiseen liittyvät riskit: Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille ja sijaisten puute aiheuttavat uhkaa toiminnan jatkuvuudelle ja voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, Sairauslomatapaukset voivat pysäyttää koko yksikön toiminnan, Yksittäiseen henkilöön kohdistuvat kasvaneet työmäärät, Henkilöresurssin niukkuus ja haavoittuvuus hidastavat kaupunkikehityshankkeiden etenemistä, Koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla pitempiaikaisiin sijaisuuksiin tai vakituisiin toimiin, Henkilöstön saatavuus ja jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen ja Työntekijöitä ei saada rekrytoitua. Vahinkoriskihavainnot keskittyivät irtaimistoon ja laitteisiin, työturvallisuuteen, sisäilmaongelmiin, palvelutason heikkenemiseen ja hankintaprosessin lainsäädännöllisten vaatimusten toteutumiseen. Liikelaitosten havaitsemista riskeistä 5 kpl oli strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä molempia 4 kpl ja vahinkoriskejä 3 kpl. Strategisia riskeinä mainittiin yhtiöittämisvaatimus, asiakkaiden yhteistyön puute, sote-uudistus, palveluverkoston ylläpito ja yhteistoimintasopimuksen toteutuminen. Taloudellisia ja operatiivisia riskejä olivat muun muassa yleinen taloustilanne ja asiakkaiden erilaiset säästö- ja sopeuttamistoimet, ensihoitopalvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmat sekä organisaatiorakenteen muutokset sekä henkilöstön jaksamista, rekrytoinnin onnistumisen kilpailutilannetta koskevat ja huolellisen ja toimivan varautumisen järjestämistä ja ylläpitoa koskevat riskit. Vahinkoriskeinä mainittiin sisäilmaongelmat, konesalitoimintojen vakaus sekä henkilö- ja tilaturvallisuuden kasvavat vaatimukset. Tytäryhtiöiden riskeistä 16 kpl oli taloudellisia ja 12 kpl strategisia. Operatiivisia ja vahinkoriskejä havainnoitiin molempia 4 kpl. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 2 KAUPUNGINHALLITUS HALLINNON VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit taloudelliset riskit operatiiviset riskit Koko hallinnon vastuualueen merkittävimmät toimintaa ja taloutta uhkaavat riskit ovat henkilöriskejä.. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille ja sijaisten puute aiheuttavat uhkaa toiminnan jatkuvuudelle ja voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vähäisestä henkilöstömäärästä johtuen esim. sairauslomatapaukset voivat pysäyttää koko yksikön toiminnan. Ohut organisaatio näkyy myös yksittäiseen henkilöön kohdistuneina kasvaneina työmäärinä vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Varastotoimintojen tehostamismahdollisuudet selvitetään Riskien toteutuminen Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille ja sijaisten puute aiheuttavat uhkaa toiminnan jatkuvuudelle ja voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vähäisestä henkilöstömäärästä johtuen esim. sairauslomatapaukset voivat pysäyttää koko yksikön toiminnan Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 3 KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Imago- ja maineriski. Riski voi realisoitua yksittäisistä negatiivisista tai negatiivisesti tulkittavasta asiasta tai toimintatavasta missä tahansa kaupungin organisaatiossa. Lainmukaiset, eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävät toimintatavat pienentävät riskiä. Riskin realisoituessa nopea, ennakoiva ja tarkoituksenmukainen viestintä minimoi tapahtuneen imago- ja maineriskin kaupungille. taloudelliset riskit Tapahtumiin liittyvä taloudellinen riski mikäli kumppanuudet eivät toteudu, lipunmyyntitavoite ei toteudu tai tapahtuman aikana tapahtuu jotain yllättävää esim. turvallisuuteen liittyen. Kumppanuuksiin liittyvää riskiä pienennetään varautumalla mukauttamaan tapahtuman kustannustaso toteutuman mukaisesti. Muita riskejä minimoidaan seuraamalla tilannetta, tarpeen vaatiessa lisämarkkinoinnilla ja koko tapahtuman hyvällä ennakkovalmistelulla. Organisaation muutostilanteisiin liittyvä taloudellinen riski. Riskiä pienennetään ennakoimalla ongelmatilanteita. operatiiviset riskit Organisaation muutostilanteisiin liittyvä operatiivinen riski. Riskiä pienennetään ennakoimalla ongelmatilanteita. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Tehtävien uudelleenorganisointi ja vakanssien lakkauttaminen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti koko vastuualueella - Synergiaetujen hyödyntäminen vastuualueen sisällä ja sen ulkopuolella, - Uusien toimintamallien kehittäminen ja toiminnan tehostaminen - Ulkopuolisten yhteistyökumppanuuksien lisääminen Riskien toteutuminen Riskien toteutuminen on epätodennäköistä. Riskien vaikutukset ovat pääosin vähäisiä (riskit liittyen organisaation muutostilanteisiin, tapahtumien kumppanuuksiin ja lipunmyyntiin). Asiantuntijuusriskin vaikutus voi olla kohtalainen. Imago- ja maineriski voi vaikuttaa kohtalaisesti, mikäli sitä ei hoideta asianmukaisesti. Suurten tapahtumien turvallisuusriskin realisoitumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Menojen ja tulojen jatkuva seuranta ja reagointi poikkeamiin. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 4 TALOUDEN VASTUUALUE Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Riskianalyysi strategiset riskit - strategiana prosessien yhtenäistäminen ja tehostaminen voi olla väärin kohdennettu, resursoitu tai aikataulutettu taloudelliset riskit - uudistukset vaativat myös taloudellista panostusta sekä henkilöresursseja. Budjetointi haasteellista riskejä huomioidessa operatiiviset riskit - osaaminen, toiminnan ymmärtäminen kokonaisuutena sekä osa-alueiden yhteensovittaminen. Onko riittävä kompetenssi saatavissa omasta organisaatiosta vahinkoriskit - hankintaprosessin lainsäädännölliset vaateet, rahoitukset lainsäädännölliset vaateet Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vastuualue noudattaa henkilöstösuunnitelmaa Toimintamalleja kehitetään ja yhdenmukaistetaan, painopiste erityisesti tietohallinnon kehittämisessä Vastuualueen organisaatiorakennetta kehitetään yhteistyössä kaupungin vastuualueiden kanssa toiminnan tukemisen edellytysten parantamiseksi Seutuhankinnan asemaan ja hankinnan organisointiin etsitään ratkaisu Riskien toteutuminen - toiminnalliset muutokset eivät tuo haluttuja hyötyjä tai säästöjä arvioidussa ajassa Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - kaikkia projekteja ei voida toteuttaa siinä aikataulussa kun olisi tarpeen. Näin erityisesti silloin mikäli omat resurssit eivät ole riittävät vaan tarvitaan ulkopuolista apua. Tällöin tulee kehityshankkeet priorisoida budjetin mukaisten varojen tasolle. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 5 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖKESKUS Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset riskit - Vaativan viranomaistoiminnan edellyttämä lainopillinen tuki on kaupungin organisaatiossa niukkaa ja satunnaista. Tukea joudutaan hakemaan avista, elystä, keskusvirastoista, ministeriöistä, kuntaliitosta ja muista kunnista. taloudelliset ja vahinkoriskit - Hallinnon vastuualueen resurssivähyys ja haavoittuvuus lainopillisessa työssä nähdään toiminnallisena ja taloudellisena riskinä koko konsernille. Ympäristöpalveluissa riski on toteutunut monesti ja kustannukset ovat olleet huomattavat. operatiiviset riskit - Ympäristöpalveluissa toteutuneen lainopillisen tuen osalta nähdään, että kaupungille tulee kiireesti lisätä lainopillista henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun asioihin, ehkä yhteisesti joidenkin toisten erityislakien mukaisten tehtäväalueiden kanssa. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Henkilöresurssien eheyttäminen osa-aikaisuutta poistamalla mahdollistaa vakaan valvontatyön ja tehostaa toimintaa ja sen kehittämistä. Ympäristönsuojelulain muutoksen sallimien valvontamaksujen käyttöön otto valvontasuunnitelman mukaisissa kohteissa tuo uusia tuloja. Sähköisen arkistoinnin käyttöönotto tehostaa toimintaa sekä parantaa palvelua ja tuottavuutta. Talousarvion toteutumista seurataan ja kehittämiskeinoja puntaroidaan kuukausittain. Tehtävien jakoa ja tehtävänkuvia tarkistetaan, ja toimintaa tehostetaan sisäistä organisaatiota kehittämällä. Taksat ja laskutusperiaatteet tarkistetaan. Riskien toteutuminen Kaupungin organisaation tarjoama lainopillinen tuki on edelleen puutteellista ja satunnaista. Ympäristölakimiehen tehtäviä ei ole priorisoitu systemaattisesti, mikä on johtanut hätäisiin ratkaisuihin ja tulkintoihin. Satunnaisuus ja puutteellinen syventyminen ympäristölainsäädäntöön on häirinnyt viranomaistehtävien hoitamista. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Ympäristökeskus on panostanut hankitussa koulutuksessa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lakien uudistumiseen ja käyttöön liittyvään koulutukseen. Määräaikaisessa rekrytoinnissa (sijaisuus) painotettiin edellytyksiä lainsäädäntöön perehtymiseen ja rekrytoitiin yhteiskuntatieteilijä. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 6 Henkilöstöresurssien eheyttäminen on myötätuulessa ja sitä tukevat sekä lain vaatimukset yhteistoiminnasta että toimenpiteiden taloudellisuus. Korjaavat toimenpiteet on arvioitu ajoitettavaksi syyskaudelle siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden vaihteessa. RAKENNUSVALVONTA Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset ja taloudelliset riskit - Jos rakentamisen määrä on arvioitua pienempi, tulotavoitetta ei saavuteta. operatiiviset riskit - Toiminnallisella puolella ei nähdä suuria riskejä, jos henkilöstö pysyy terveenä ja töissä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Tuottavuutta (palvelua) voidaan parantaa sähköistä asiointia lisäämällä, mm. saattamalla piirustusarkisto sähköiseen muotoon. Ainakin pitkällä tähtäimellä rakennusvalvonnan tulot ja menot pitäisi olla tasapainossa. Riskien toteutuminen Riskin toteutumiselta saatetaan säästyä. Rakennusvalvonnan tulot ovat ajan tasalla kolmannesvuositarkastelussa. Loppuvuodelle on näköpiirissä kaksi merkittävää hanketta, jotka toteutuessaan varmistaisivat talousarvion toteutumisen. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Tuottavuutta parannetaan sähköistä asiointia lisäämällä, mm. saattamalla piirustusarkisto sähköiseen muotoon. Säästöä on saatu LVI-insinöörin sihteeripalvelujen ostamisen lopettamisesta. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 7 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 8 KULTTUURILAUTAKUNTA LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 9 KULTTUURIASIAINKESKUS Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset riskit Lähinnä ulkoilmatapahtumiin liittyvä sääriski. taloudelliset riskit operatiiviset riskit vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Toiminnan suunnittelu niin, että tuleviin eläköitymisiin varaudutaan. Riskien toteutuminen Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 10 KAUPUNGINKIRJASTO Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Vuosien myötä kirjaston eri menotilien eurot on karsittu kattamaan vain pakolliset, etukäteen sidotut kulut. Ainoa ”liikkumavara” on valmiiksi alhainen aineistomääräraha, josta viime kädessä katetaan erilaiset yllättävät kulut, kuten irtaimiston ja laitteiden korjaus- tai uusimiskulut. Tällöin on riskinä, että kirjaston käyttöluvut laskevat ja palveluiden kehittäminen pysähtyy. Riskianalyysi strategiset riskit Pienenevä aineistomääräraha aiheuttaa kierteen, jolloin kirjaston käyttöluvut laskevat eikä kehittämistä tapahdu, mm. e-aineistoihin ei voida panostaa riittävästi. Kotkan panos yhteiseen Kyytikirjastojen seutukokoelmaan on huomattavasti asukasluvun edellyttämää osuutta pienempi. Tämä voi vaikeuttaa Kyyti-yhteistyötä pitkällä tähtäimellä ja yhteistyön taloudelliset edut jäävät saamatta. taloudelliset riskit Tulotavoite ei täyty ja/tai irtaimiston korjauskulut ylittyvät. Vajetta on katettava aineistomäärärahasta. operatiiviset riskit Lehtitilauksia joudutaan vähentämään, asiakkaat joutuvat jonottamaan uutuuksia entistä pidempään, uusiin aineistomuotoihin kuten e-aineistoihin ei voida panostaa, palveluja ei voida kehittää. vahinkoriskit Irtaimiston ja laitteiden ylläpidosta säästäminen voi aiheuttaa työturvallisuusriskiä, mm. kirjastoauto. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Pääkirjaston tila- ja kalustemuutosten jatkaminen jaettuna useammalle vuodelle, tavoitteena henkilöresurssien ja tilojen mahdollisimman tehokas käyttö Osaamisen kehittämisen jatkaminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi Riskien toteutuminen Tuloarvion alittuminen ja irtaimiston uusimiskulujen ylittyminen voidaan mahdollisesti kompensoida säästyvistä henkilöstökuluista. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Toimintaa ja töitä organisoidaan uudelleen käytettävissä olevien resurssien mukaan. Mm. pääkirjastossa jo tehtyä toiminnan uudelleen organisointia ja palvelupisteiden vähennystä jatketaan toiseen kerrokseen jatkuvien muutosten myötä. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 11 KYMENLAAKSON MUSEO Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Näyttelyuudistus alkaa perusnäyttelyn toisen kerroksen (n. 800 m2) purkamisella ja esineiden siirtämisellä varastoon. Rakenteiden ja tilan uusiminen sekä ensimmäisen uuden konseptin mukaisen näyttelyn tuottaminen on tiukasti aikataulutettu ja henkilöresurssit minimissä. Tämän vuoden tasolla oleva budjetti ei riitä, vaan tarvitaan lisärahoitusta. Jos investointirahaa ei saada, näyttelytekninen laitteisto, ohjelmat ja sisältö jäävät ”kotikutoiseksi” eivätkä houkuta yleisöä. Jos ulkopuolinen rahoitus ja yritysyhteistyö eivät toteudu suunnitellulla tavalla, näyttelyuudistusta ei pystytä toteuttamaan toivotun tasoisena. Riskianalyysi strategiset riskit Vellamon imago alueellisen matkailun kärkikohteena heikkenee ja kävijämäärät laskevat. Määrärahojen leikkaus ja henkilöstövähennykset rampaannuttavat museon toimintaa ja vaikeuttavat Vellamon sopimuspohjaista yhteistyötä merimuseon kanssa. taloudelliset riskit Näyttelyuudistuksen budjetti ylittyy. Hankerahoitus ja yritysyhteistyö eivät toteudu suunnitellulla tavalla. operatiiviset riskit Näyttelyuudistus jää keskeneräiseksi ja näyttelyiden taso laskee. vahinkoriskit Henkilöstövähennykset aiheuttavat työuupumista ja sairauslomia. Työturvallisuus heikkenee väsymisen ja yksintyöskentelyn takia näyttelynrakennus-, verstas- ja varastotyöskentelyssä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Näyttelyuudistus nostaa kuluja lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä talous tasapainottuu. Päänäyttelyn uudistaminen pienemmissä osissa on taloudellisestikin paremmin hallittavissa kuin koko näyttelytilojen uudistaminen yhdellä kertaa. Talousarviovuoden aikana museon toimintoja pyritään priorisoimaan ja profiloitumaan strategisesti museon ydinosaamiseen. Riskien toteutuminen Näyttelyuudistusta varten saatiin investointirahaa. Myös hankerahoitusta saatiin, mutta vähemmän kuin haettiin. Yritysyhteistyössä tehtiin sopimukset kolmen yrityksen kanssa. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 12 Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Kaupungin säästötoimenpiteiden takia luovutaan joistain toiminnoista ja tehdään henkilöstöjärjestelyitä. Näyttelyuudistus etenee resurssien mukaan ja osa uudistusta siirretään vuoteen 2016. KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU Riskianalyysi strategiset riskit Kansainvälinen jännite kasvaa ja estää investointeja alueelle - Kansainvälisen jännitteen kasvu voi pysäyttää tai siirtää merkittävästi Kantasatama-hankkeen toteutumista. Mikäli sopimukset eri osapuolten välillä saadaan allekirjoitettua eikä kaavasta valiteta, hankkeen toteutuminen on todennäköistä. - Kaupunki on tehnyt Jumalniemen infran rakentamiseen mittavan panostuksen, joka mahdollistaa alueen kaupallisen merkittävyyden kasvun. Kaupan yleinen murrostila, kansainvälinen tilanne ja Kotkan geopoliittinen asema vaikeuttavat kaupan sijoittumispäätösten saamista alueelle. Jumalniemen rakentamisen toteutumiseen liittyy yritysten kanssa solmittujen sopimusten toteutuminen mikä vaikuttaa talousarviossa esitettyjen tulojen muodostumiseen. taloudelliset riskit Taantuma hiljentää tonttikauppaa edelleen - Taantuma jatkuu yleisten ennusteiden mukaan eikä tonttikauppaan ja rakentamiseen ole luvassa voimakasta lisäystä. Talouspakotteet vaikuttavat satamaliikenteeseen ja sitä kautta alueen yrityksiin - Satamaliikenteen määrä on laskenut talouspakotteiden vuoksi ja osa pienistä yrityksistä on lopettanut toimintansa satamassa, mikä merkitsee työpaikkojen ja maavuokratulojen vähenemistä. Kansainvälinen jännite kasvaa ja estää investointeja alueelle - Kantasatama-hankkeeseen on sitoutunut kaupungin organisaation työtä ja jonkun verran kustannuksia ostettujen asiantuntijapalvelujen muodossa. Suurin osa tehdystä työstä ja selvityksistä palvelevat Kantasataman tulevaa käyttöä aluetta kehitettäessä. - Kantasatama-hankkeen toteutumiseen voi vaikuttaa mahdollinen kaavasta tehtävä valitus. Mahdollinen kaavavalitus viivästyttää hankkeen toteutumista, LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 13 pahimmillaan valituksen aiheuttama viivästyminen voi karkottaa investoijat toisaalle jolloin hankkeen tuomat tulot ja työpaikat (700kpl) jäävät toteutumatta. Kaavoitettujen omakotitonttien rakentamisvalmius on riippuvainen kuntatekniikan investointimahdollisuuksista - Teknisten palveluiden investointimahdollisuudet ovat rajalliset, mutta suunniteltu valmius infran rakentamiseen omakotitontteja varten vastaa tämän hetkistä sekä ensi vuoden kysyntää, esimerkkinä Räskin 1.vaihe, jossa tonttivarauksia on vähän suhteessa toteutettavaan infraan. operatiiviset riskit Henkilöresurssien niukkuus ja haavoittuvuus hidastavat omalta osaltaan kaupunkikehityshankkeiden etenemistä. - - Yleiskaavoituksen puuttuminen estää nykyisellään sekä Kotkansaaren että Karhulan keskustan kehittämisen, joista kumpikin tarvitsee yleissuunnittelua ennen asemakaavoitusta. Alueiden yleiskaavojen toteuttaminen nykyisellä henkilökunnalla hidastaa suoraan rakentamiseen tähtäävää asemakaavoitusta ja sen mahdollistamia investointeja. Henkilökunnan tiukka resurssi on haavoittuvainen eikä sijaishenkilökuntaa ole saatavilla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Hankkeiden priorisointi, työn pitkän tähtäimen suunnittelu ja ennakoitavuuden parantaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu - Kaavahankkeissa on keskitytty erityisesti elinkeinohankkeiden edistämiseen. Jumalniemen kiinteistönomistajien kanssa on käynnistetty kehittämisprojekti. Pitkän tähtäimen suunnitelman eteneminen on viivästynyt ohjelmankehittäjästä riippuvista syistä, mutta etenee. Yleiskaavoittajan palkkaaminen hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti mahdollistaa yleiskaavoituksen käynnistämisen, turvaa asemakaavoituksen resursseja, ja luo edellytyksiä pitkäjänteiselle suunnittelulle, maanhankinnalle ja investointien suunnittelulle. Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta - Kaupungin toimintojen sijoittumista omiin tiloihin tehostetaan entisestään ulkoa vuokraamista purkamalla. Kiinteistöjen käyttökulujen seurannan tehostaminen tavoitteena esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Riskien toteutuminen - Taantuma on jatkunut Kansainvälinen jännite jatkuu Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Kaupungin kiinteistöjen myyntiä edistävien kaavoitushankkeiden toteuttaminen, meneillään esimerkiksi Pitkäsaaren kaavoitus. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 14 - Toimitilapäällikön aloitettua tehtävässään rakennuskannan järjestelmällinen analysointi pääsee vauhtiin ja sen myötä kehityshankkeiden listaus. Tiivistetty yhteistyötä Cursorin kanssa elinkeinohankkeiden houkuttelemiseksi Seudullisen strategisen yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt. Kaavan painotus on elinkeinoelämän edellytysten parantamisessa ja sitä kautta työpaikkojen luomisessa. SELL-hanke. Tasapainotusohjelman mukaisten säästötavoitteiden toteutuminen - Kaupunkisuunnittelun osalta tasapainotus painottuu pääosin kaupungin omistamien myyntilistalla olevien rakennusten myymiseen tai kehityskelpoisen rakennuskannan kehittämiseen. Joidenkin rakennusten osalta edetään purkamalla rakennus, kaavoittamalla tontti uudelleen ja vuokraamalla tontti, jolloin päästään irti ylläpito- ja korjauskuluista sekä saadaan pitkällä aikavälillä tontinvuokratuloja. Tutkitaan ja haetaan ratkaisuja uusien vaihtoehtoisten omistus- ja rahoitusmallien kautta kaupungin kiinteistö- ja rakennuskannan osalle. YT-neuvottelut ovat käynnissä. TEKNINEN LAUTAKUNTA Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset ja taloudelliset riskit - liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v. 2013 (9,47 M€) ja v.2014 (n. 7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa. - Infran peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan jolloin sillat, liikenneväylät, valaistus ym. rapistuvat, uhkana on joidenkin siltojen käytön kieltäminen. taloudelliset ja operatiiviset riskit - Talvesta tulee keliltään vaikea ja yleisten alueiden kunnossapitomääräraha ei riitä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa -henkilöstön työmäärien mitoitus ja työaikojen suunnittelu parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa määräaikaisten henkilömäärän vähentämistä vuosittain - Kunnossapito- ja hoitoluokitusten tiukentaminen entisestään - Hoidettavien alueiden ja väylien karsiminen - Henkilöstösuunnitelman noudattaminen, työn tehostaminen ja kaikkien ostopalveluiden kilpailuttaminen - Henkilöstöstä ja kalustosta huolehtiminen. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 15 Riskien toteutuminen Vuonna 2015 ei ole jouduttu sulkemaan uusia rakennuksia sisäilmaongelmien takia. Edellisvuosina tehtyjä tilapäisjärjestelyjä on käytössä. Rakennusten kuntotutkimuksilla pyritään ennakoimaan rakennusten vaatimia korjaustarpeita. Vuoden 2015 peruskorjausmääräraha on vain 5,0 M€, josta osa joudutaan käyttämään ennakoimattomiin toimitilamuutoksiin. Mikkolansaaren silta on suljettu liikenteeltä huonon kunnon vuoksi. Suontaustanojan sillalle on asetettu painorajoitus. Kivisalmen kevyenliikenteen sillalle asetetaan painorajoitus talven ajaksi. Useille silloille tehdään erikoistarkastuksia ja korjaussuunnittelua ja hätäkorjauksia. Raskaan kunnossapitokaluston korjauskustannukset ovat kasvaneet, koska kalustoa ei ole pystytty uusimaan vaaditussa tahdissa. Talven kunnossapitokauden kustannukset kasvoivat säistä johtuen edellisvuodesta. Loppuvuoden säät ratkaisevat lopullisesti määrärahan riittävyyden. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Eläköitymisten ja organisaatiomuutosten yhteydessä tehdyillä ja tehtävillä työnjako- ja tehtävämuutoksilla sekä töiden mitoituksilla on vähennetty ja vähennetään sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön määrää. Kiinteistönhoidossa käytössä olevan kiinteistöjen hallinta- ja seurantajärjestelmän käytön lisäämisellä tehostetaan työajan käyttöä ja töiden ohjelmointia sekä kiinteistötietojen seurantaa. Yksityisteiden talvihoitosopimukset on irtisanottu. Toimenpiteellä kaupungin resursseja vapautuu kaupungin omiin lakisääteisiin tehtäviin ja siten ostopalvelut ja päivystyksistä yksityisille maksettavat korvaukset vähenevät. Ensi talvikauden kunnossapitotöiden suunnittelu on aloitettu tarkoituksena pienentää päivystyskustannuksia silloin, kun yö- ja viikonloppuhoito ei ole välttämätöntä ja suunnitella kaluston käyttöä tehokkaammaksi koko teknisten palveluiden vastuulle kuuluvilla alueilla. Ostopalvelut kilpailutetaan yhteisesti koko teknisille palveluille samoja menettelytapoja noudattaen. Yksityisteiden avustukset on esitetty poistettavaksi osana talouden tasapainotusohjelmaa 2015 -2016. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 16 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 17 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit taloudelliset riskit • • esh ei pysty sopeuttamaan toimintaansa alenevasta käytöstä huolimatta avoinna oleviin lääkärien virkoihin ei saada tekijöitä ja joudutaan edelleen turvautumaan ostoihin operatiiviset riskit • suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintoviraston edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä vahinkoriskit • sisäilmaongelmat ja tilaratkaisut terveysasemien toiminnassa voivat vaarantaa toiminnan kehittämisen täysipainoisesti Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa • • • • työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan -sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja sujuvoitetaan mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan Riskien toteutuminen - Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt suunnitellusti ja aiemmin esh:ssa hoidettuja toimintoja ja potilaita on ohjautunut perusterveydenhuoltoon Käypä Hoito suositusten mukaan. - Kaikkia avoinna olevia lääkärin virkoja ei ole saatu täytettyä ja erityisesti lääkärin KIVA -vastaanottoa on jouduttu ostamaan, jotta potilaita ei ajautuisi tarpeettomasti esh:oon. 12.1.2015 päivystys siirtyi keskussairaalaan ja tavoitteena oli päivystyskäyntien väheneminen kolmannekseen ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tavoite toteutuu. Yleislääkäripäivystyksen kustannuksiin liittyy kuitenkin budjetin ylitysriski. - Suun terveydenhuolto on pystynyt tuottamaan palvelut hoitotakuun rajoissa. - Erityisesti Kotkansaaren terveysaseman sisäilmaongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja. Huomioitavaa on kuitenkin se, että sisäilmaselvityksissä ei ole tähän mennessä löytynyt selittävää tekijää oireille ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia (jotka korjattu) lukuun ottamatta. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Esh:n yleislääkäripäivystyskulujen vähentämiseksi ostetaan lääkäripalveluja avovastaanotolle. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 18 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit - hoiva-asumisen peittävyys (75-vuotta täyttäneiden osalta) on suurempi kuin tavoite 9 %:ntia. taloudelliset riskit - sairaslomien määrää ei vähene kotihoidon välitöntä työaikaa ei saada nousemaan 60 prosenttiin operatiiviset riskit - hoiva-asumisen paikkojen määrä ei vastaa kysyntään koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla pitempi aikaisiin sijaisuuksiin ja tai vakituisiin toimiin. vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa -Päiväsairaala toiminta lopetetaan -Lyhytaikahoito tuotetaan omana toimintana ja vastaavia ostoja vähennetään -Pihlakodin yksiköt (2,3,4) muutetaan kevyemmän palvelun asumisyksiköiksi toukokuun aikana, , samoin Karhuvuorikodin yksi 16 -paikkainen yksikkö -Kotihoidossa otetaan käyttöön tuotannon ohjausjärjestelmä ja lisätään välittömän asiakastyö 60 prosenttiin. -Hoiva-asumisen ostoja ja palveluseteleitä vähennetään -Hoiva-asumisen henkilöstöresurssia käytetään joustavasti asiakastarpeiden muuttuessa Riskien toteutuminen - Tehostetun palveluasumisen peittävyys on 75 - vuotta täyttäneiden osalta on edelleen yli 11%. Alkuvuodesta sairaslomien määrä on kasvanut verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Merkittävin syy on kevät talven erilaiset Infektiotaudit. - Kotihoidon toiminnan ohjaus on otettu käyttöön vasta toukokuun alussa. Välittömän työajan keskimääräinen vaihtelu alueittain 40 - 55 prosenttia. - Hoiva-asumisen paikka on pystytty antamaan lain mukaisesti 3 kuukauden kuluessa. - Kotihoidon vakituiset toimet on saatu täytettyä. Sosiaalityöntekijän virkaan ei ole saatu täytettyä vakituisesti. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 19 Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Hoiva-asumisen paikkoja on vähennetty. Yksittäisiä hoiva-asumisen ostopaikoilta on siirtynyt asukkaita uusin yksiköihin. Pihlakodin 27 paikkaa ja Karhuvuorikodin 16 paikkaa on muutettu kevyemmän palveluasumisen paikoksi toukokuussa. Palvelusetelien määrää on pystytty vähitellen vähentämään 90:een. - Hoitotarvikejakelu keskitetään kahteen yksikköön. - Henkilöstöresurssin taloudelliseen ja vaikuttavaan kohdentamiseen on kiinnitetty huomiota. Taloudellisen listasuunnittelun osaamista on lisätty, henkilökunnan joustavaa käyttöä asiakastarpeiden mukaisesti. Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöön otto etenee suunnitelman mukaisesti. - Palveluketjun (esh, perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto) toimivuutta kehitetään yhteistyössä. SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit • Alueen työllisyystilanne ei parane, mikä lisää maksuja työttömyyden kustannuksiin ja työllisyyden hoidon palvelujen resurssitarvetta sekä toimeentulotukimenoja. taloudelliset riskit • • • • Taantuva talous ja kustannustason nousu, joka näkyy kansalaisten taloudellisina ongelmina ja lisää painetta toimeentulotukeen sekä talous- ja velkaneuvontaan. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, jotka kasvattavat kunnan kustannuksia työttömyyden hoidossa. Lastensuojelutarpeen kasvu oletetusta lähes nollakasvusta ja sijaishuollon tarve, johon varhaisen tuen apu ei ole riittävää. Kuntien velvoitteiden lisääminen ilman asianmukaisia korvauksia mm. lakimuutosten yhteydessä. operatiiviset riskit • • Henkilöstön saatavuus ja ennen kaikkea jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen. Turvapaikan hakijoiden määrän vaihtelut, joilla on vaikutusta Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärään, toiminnan laajuuteen ja henkilöstömäärään vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Lastensuojelussa kehitetään omien laitosyksiköiden toimintaa ja yhteistyötä vastaamaan muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Eri-ikäisten lasten perhehoitoa lisätään ja ostopalveluina hankittavia lastensuojelupalveluja vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Nuorten tukiasumista lisätään LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 20 tukemaan jälkihuoltoa sekä ehkäisemään nuorten sijoituksia laitoshoitoon. Carean kehitysvammapalveluissa linjataan yhdessä Kouvolan kanssa palveluvalikkoa, palvelujen määrää ja kustannuksia alennetaan nykyisestä. Kehitysvammaisten asumispalveluja kehitetään omissa yksiköissä vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Henkilöstön osaamista lisäämällä vähennetään paineita erityispalvelujen ostoon. Työttömien palveluissa käytetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia tukitoimia ja käynnistetään kaupungin omana toimintana eläkeselvityksien tekeminen niille asiakkaille, joilla olisi perusteet työkyvyttömyyseläkkeelle. Riskien toteutuminen • • Työttömyyden kustannukset kohoavat edelleen eikä toimenpiteillä ole kuin lievä vaikutus kasvuun Ongelmat etuuksien ja palvelujen lakisääteisten käsittelyaikojen noudattamisessa voivat johtaa uhkasakon määräämiseen kaupungille. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Sijoituksia omiin lastensuojelulaitoksiin on lisätty ja toimintaa siirretty yli 12-vuotiaisiin asiakastarpeen mukaan. Muutos on vaativa ja kuormittaa henkilöstöä. Ostopalvelujen määrä vähenee hitaasti. Nuorten tukiasumisen asiakasmäärää on lisätty ja asumisvalmennusta tehdään yksiköiden yhteistoimintana. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden palvelutarpeen arvioinneilla vähennetään palvelun määrää ja ostopalvelujen kilpailutuksella tullaan alentamaan kustannuksia. Kehitysvammapalvelujen osalta alueellinen yhteistyö on käynnistetty ja se linkittyy myös Carea-alueen asumispalvelujen kehittämissuunnitelmaan, jota päivitetään. Omien yksiköiden työn sisällöllinen kehittäminen on meneillään. Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvitykset on aloitettu yhteistyössä Kymijoen työterveyden kanssa, mutta prosessi eläkkeelle on varsin hidas. Kuntouttavaa työtoimintaa on edelleen lisätty. Palkkatukityöllistäminen kaupungille keskeytyi YT-neuvottelujen vuoksi. Yhdistyksiä tuetaan työllistämisessä kuntalisällä ja myös yritysten kuntalisä on valmistelussa LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 21 LIIKUNTALAUTAKUNTA LIIKUNTAYKSIKKÖ Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Maksutuottokertymään vaikuttaa osaltaan korotettu tulotavoite (+67 000 €), uimahallien arvioitua hiljaisempi käyttö, alkuvuodesta toteutettu uimahallien taksojen korotukset ja liikuntahallien (Karhuvuoren urheilutalo, Kamppailukeskus ja Karhulan liikuntahalli) lattiaremonttisulut, pienentäen käyttöä ja tulokertymää. Tulokertymän toteutumiseen liittyvistä riskeistä huolimatta liikuntayksikkö arvioi talousarvion toteutuvan suunnitellusti. Kuitenkin ylitysriskiä sisältyy palveluiden ostoihin varattujen määrärahojen osalta, asiantuntijapalveluiden käyttö samoin yhteistoimintasopimukset ja ulkoiset vuokrakulut eivät näyttäisi olevan riittävässä määrin budjetoituja. Riskianalyysi strategiset riskit taloudelliset riskit Vuosittain korotettu liikuntayksikön tulokertymätavoitteen toteutumisriski ja arvioitua suuremmat asiantuntijapalveluiden kustannukset sekä yhden liikuntatilan siirtyminen kiinteistöyhtiön hallintaan saattaa aiheuttaa taloudellisen riskin budjetin ylityksestä. operatiiviset riskit Henkilöstön ja palvelujen organisatoriset siirrot, syksyn 2015 aikana, saattavat heikentää liikuntapalveluiden tuottamista. vahinkoriskit Palvelutason heikkeneminen ja budjetoidun käyttöraamin ylitysriski. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Liikuntalautakunnan ja liikuntapalveluiden nykyistä käytäntöä tiukasta ja säännöllisestä talouden seurannasta jatketaan sekä liikuntapaikka- että vastuualuetasolla. Talouden toteumaa seurataan liikuntalautakunnan määrittämän raportointiaikataulun mukaisesti. Riskien toteutuminen Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n hallinnoiman Savotan liikuntatilan irtisanominen. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 22 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Riskianalyysi strategiset riskit Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla. Karhuvuoren koulun uudisrakennushanke valmistuu aikataulussa ja koulurakennus on otettavissa käyttöön vuoden 2016 alussa. Mussalon koulun peruskorjaushanke käynnistyy kesällä 2015 ja valmistuu keväällä 2016. Langinkosken koulun hankesuunnitelma on lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan käsittelyssä syyskuussa 2015. Kotkansaaren koulun, sekä Haukkavuoren että Keskuskoulun toimipisteiden sisäilmaryhmät ovat kokoontuneet ja kouluihin on suunniteltu korjaustoimenpiteitä vuonna 2015. taloudelliset riskit Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen saamisen epävarmuus, johtuen valtionavustusten vähentymisestä. Riski on todellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen 476.000 euroa. Avustus on käytettävissä vuosina 2015-2016. Avustus on noin puolet verrattuna aiempina vuosina saatuihin. Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan ollaan näistä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetuista erillisistä valtionavustuksista luopumassa kokonaan. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistamistyöhön ei pystytä osoittamaan riittävästi määrärahoja. Riski on todellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu 198.000 euroa esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tätä valtionavustusta voidaan käyttää mm. opetussuunnitelmatyön uudistamistyöhön. operatiiviset riskit Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen voi varautua huolellisella suunnittelulla ja yhteistyöllä. Yhteistyösopimusta toisen asteen kuraattoripalvelujen järjestämisestä ammatillisessa koulutuksessa, Kotkan kaupunki ja Ekami, tulee tarkistaa. Psykologipalveluja ei ole pystytty järjestämään opiskelijahuoltolain mukaisesti. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadulla valtionavustuksella voidaan palkata määräaikaisia koulunkäynninohjaajia kuusitoista lukuvuodeksi 2015-2016. Tällä voidaan osin vastata ohjaajatarpeisiin. vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisin perustein. Opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. Riskien toteutuminen LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 23 Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset riskit Muutokset päivähoito-oikeudessa Muutokset kotihoidontuessa (joustava hoitoraha) aiheuttavat riskin alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon merkittävään kysynnän kasvamiseen liittyen. Toisaalta suunniteltu päivähoito-oikeuden rajaus vuonna 2015 tuo jonkin verran väljyyttä hoitopaikkojen järjestämiseen. Kotihoidontuen muutokset eivät ole toistaiseksi edenneet niin, että niistä aiheutuvia riskejä päivähoidon kysynnän kasvuun olisi todettavissa. Uuden hallitusohjelman esitykset päivähoito-oikeuden rajaamisesta tuovat toteutuessaan jonkin verran väljyyttä hoitopaikkojen järjestämiseen. Myös hallitusohjelmaan sisältyvä muutos esitys henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun tiukentamisesta muodostaa riskin liittyen toiminnan suunnitteluun ja henkilöstöresurssien käyttöön. Uuden varhaiskasvatuslain tuomat mahdolliset muutokset Varhaiskasvatuslaki tullee voimaan 1.8.2015 jolloin vaatimukset suunnitelmallisuuden lisäämisestä ja toiminnan arvioinnista tulevat lakisääteisiksi. Riskin muodostaa se, ettei henkilöstölle löytyisi riittävästi osaamista ja aikaa näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Riskinä resurssitarpeen näkökulmasta ovat mahdolliset ryhmäkoon tiukennukset. Riskinä tässä on erityisesti se, ettei asiasta ole toistaiseksi varmaa päätöstä, jonka pohjalta henkilöstösuunnitelmaa ja resurssitarpeita voitaisiin määrittää. Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan. Riskin maksutuotoissa muodostaa perheiden tulotason heikentyminen, joka vaikuttaa asiakasmaksutuloihin. Työllisyys on edelleen heikentynyt mikä näkyy asiakasmaksukertymässä sekä myös jonkin verran palvelujen kysynnässä Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi. Hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille. Riskiksi palvelujen järjestämiselle muodostuu myös se, etteivät asiakkaat välttämättä valitse yksityisiä palveluita subjektiivisen päivähoito-oikeuden osana.. Riskit pysyneet kohtalaisen hyvin hallinnassa .Tilapäisesti joidenkin palveluntuottajien talousvaikeudet ovat aiheuttaneet riskin palveluntuottajan toiminnan äkillisestä loppumisesta. Tilanteet ovat kuitenkin korjautuneet. Tulevan syksyn osalta näyttää riskiksi muodostuvan se, etteivät nykyiset palveluntuottajat saisi tarpeeksi asiakkaita. Tilannetta seurataan . LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 24 taloudelliset riskit operatiiviset riski Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön yhteistyöhön tilapalvelun kanssa Riskit ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Korjaustarpeisiin ja sisäilmaongelmiin on puututtu nopeasti ja tehokkaasti. Riskiksi on yllättäen muodostunut tilanne, jossa uuden Katariinan päiväkodin suunniteltua kokoa on harkittava uudelleen hallitusohjelman päivähoitoa koskevien rajausten ja tiukennusten vuoksi. vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Riskien toteutuminen Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Toiminnalliset muutokset toteutetaan uuden lukuvuoden alkaessa niin, että kaikkiin yksiköihin varataan (henkilöstösiirrot) vain asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen vaatima henkilöstö. Henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun järjestämisessä ja taloudellisessa toteuttamisessa käytetään lapsen päivähoidon tarpeeseen pohjautuvaa kerrointa. Täyttöastetavoite on 100 % . Lisäksi seurataan päivittäistä käyttöastetta. Toiminnan tehokkaaseen ja taloudelliseen järjestämiseen liittyy myös se, ettei mahdollisia vajaalla käytöllä olevia tiloja käytetä ollenkaan . Lukuvuoden alussa siirretään yhteensä kolmen lapsiryhmän verran toimintaa lähipäiväkoteihin. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - tehokkuutta lisätään koko ajan SPB suoriteperusteisen budjetoinnin avulla yksiköiden täyttöastetavoite pysyy 100 %:ssa ja toteutuu vähintään 97 % täyttöasteen lisäksi seurataan ja toteutetaan käyttöastetta ( henkilöstön ja lasten määrän välinen suhdeluku), jonka tulee olla vähintään 85 % henkilöstön työpanoksen ja työvuorojen tehokkaampi suunnittelu ja toteuttaminen sairauspoissaolojen alenema - 1/Pv henkilö verrattuna edellisen vuoden toteutumaan LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 25 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 26 HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Riskianalyysi strategiset riskit palvelurakenteita ei muuteta ja toiminnat jäävät ennalleen Varhaisen tuen palveluiden kehittämistyö jää kesken ja palataan vanhaan rakenteeseen, jossa yhteistyötä tehdään vähemmän ja keskitytään yksilövastaanottoihin. Väliinputoajia ei tunnisteta Yhteistyö nivelvaiheissa ei toimi ja tuki jää saamatta. Lisäksi koulunsa keskeyttäneet nuoret eivät kuulu kenellekään. taloudelliset riskit operatiiviset riskit Perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea Lapset ja perheet jonottavat usealle työntekijälle samaan aikaan. Työntekijöiden resurssit menevät turhiin arviointeihin. Perheet kulkevat palvelusta toiseen. Työntekijöitä ei saada reksrytoitua. Palvelut edelleen päällekkäisiä ja irrallisia Perheet ja lapset kulkevat palvelusta toiseen eikä kokonaistilanne ole kenenkään hallussa. vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vatupassityön tehostaminen, päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja seurannan kehittäminen Riskien toteutuminen Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Hyvinvointineuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyössä on käynnistynyt tammikuussa kehittämishanke, jonka tarkoituksena yhdistää lastensuojelu hyvinvointineuvolaan. Tavoitteena on saada entistä vahvempi lasten ja nuorten palvelukokonaisuus yhden johdon alle. Kehittämistyö on siinä vaiheessa, että ollaan käynnistämässä organisaatiomuutosta. Palveluiden yhdistämisellä haetaan tehostamista, päällekkäisyyksien poistoa ja entistä tiiviimpää monitoimijaista yhteistyötä. Toimintaa tehostetaan uusilla työmalleilla ja työtavoilla, niin että tuki kohtaa asiakkaan nopeasti ja oikeaaikaisesti ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Samalla palveluiden painopistettä siirretään korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan. Sosiaalitoimen puolelta on siirtymässä n. 80 työntekijää hyvinvointineuvolaan loppusyksyn aikana, mutta viimeistään 1.1.2016. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 27 NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Riskianalyysi strategiset riskit Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Perheiden aikuisten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. taloudelliset riskit Ulkoinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisesti. operatiiviset riskit Vähenevät resurssit heikentävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja toimintaan. Koulutukseen tai työhön ohjaava nuorisotakuu ei toteudu suunnitellusti. Kotkansaaren tilajärjestelyt eivät toteudu. vahinkoriskit Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Erilaisilla kumppanuuksilla ja yhteistoiminnalla tuotetaan hyvinvointia ja onnellisuutta kotkalaisille lapsille ja nuorille mm. lisäämällä tilojen käyttöastetta, nuorten omatoimisuutta sekä uusia toiminta- ja työmuotoja. Riskien toteutuminen Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 28 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Riskianalyysi strategiset riskit: Pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimus Carean kanssa 6 ambulanssin palvelun tuottamisesta. Tämä toiminto on kyseenalaistettu kilpailulainsäädäntöön vedoten. Yhteiskunnalle on hyvin tärkeää, että pelastuslaitos osallistuu myös ensihoidon palveluverkostoon. Sopimuspalokuntien tarjoama palveluverkosto on tärkeä pitää yllä säilyttääksemme pelastustoimen talous/tehokkuus luvut nykyisellä hyvällä tasolla. taloudelliset riskit: Jos pelastuslaitos ei voi osallistua ensihoitopalvelun tuottamiseen, niin tällä on liikevaihtoon n. -25 %vaikutus. Tästä siirtyy n. -35 % pelastustoimeen, mikä tarkoittaa n. -17 htv. operatiiviset riskit: Pelastustoiminnan on jatkuttava aina poikkeusoloihin asti. Tämän vuoksi pelastustoimella on oman toiminnan varautuminen oltava kunnossa. Varautumisessa on kehitettävää etenkin sähkö-, viesti- ja tietojärjestelmissä. Meneillään olevassa pelastuslaitoksen kehittämistyössä tuli henkilöriskit etenkin ICT:ssä esille. Tähän tullaan resursoimaan jatkossa. vahinkoriskit: Pelastuslaitos on verkottunut kansallisesti eri tietojärjestelmien kautta muihin viranomaisiin. Tämä tuo jatkossa kovemmat vaatimukset henkilö- ja tilaturvallisuuteen. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Riskien toteutuminen Suurin riski tällä hetkellä on, ettei pelastustoimi olisi jatkossa ensihoitopalvelujen tuottajana. Tämän torjumiseksi on valittu strategia, että tulevat pelastustoimen rakenteelliset muutokset on kytketty sote-uudistukseen. Pelastustoimen pois jäänti ensihoidosta näkyisi suuronnettomuusvalmiuden heikkenemisenä. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Pelastuslaitos on tehnyt säästö suunnitelman vuosille 2015-2017. Vuosina 2015 ja 2016 pienennetään kuntien maksuosuutta 300 000 €/vuosi taseesta alijäämäisten tilinpäätösten kautta. Vuonna 2014 aloitettu toimintojen ja organisaation kehittämistyö tähtää 250 000 € rakenteelliseen säästöön vuonna 2017 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 29 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Riskianalyysi strategiset riskit - Yhtiöittämisvaatimus: Talousarvion laatimisvaiheessa markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuuden toteutuminen on epävarmaa. STM on muuttamassa terveydenhuoltolakia sellaiseksi, että toiminta liikelaitoksena olisi mahdollista jatkossakin. Jos lakimuutos ei toteudu, on yhtiöittäminen toteutettava v. 2015 aikana. Yhtiöittämisellä olisi suuria vaikutuksia sekä taloudelle että toiminnalle kilpailutilanteessa yksityisten palveluntuottajien kanssa. taloudelliset riskit - Yleinen taloustilanne: Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen vaikuttaa asiakasmäärään ja sitä kautta sekä toimintaan että talouteen ja mm. henkilöstöresurssin ja tilan tarpeeseen. Hyvällä yhteistyöllä ja vaikuttavalla toiminnalla pyritään pitämään nykyiset asiakkaat ja saamaan uusia. operatiiviset riskit - - - Organisaatiorakenne: Organisaation toiminta on arvioitu keväällä 2013 ja sen pohjalta saatujen kehittämisehdotusten pohjalta on tavoitteena muokata organisaatio aikaisempaa toimivammaksi v. 2015 alkuun mennessä. Tällä pyritään turvaamaan selkeät toimenkuvat ja tiedonkulku sekä selkiyttämään johtamista ja vastuita. Kanta-arkistoon siirtyminen ja potilastietojärjestelmän uuden käyttöliittymän käyttöönotto aiheuttavat muutoksia toimintatapoihin. Niitä pyritään ennakoimaan hyvällä suunnittelulla ja testauksella sekä suunnitelmallisella ja hyvin ajoitetulla koulutuksella. Käyttöönotto on todennäköisesti alkutalvella 2015. Henkilöstöriskit: kilpailu osaavasta henkilökunnasta yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tähän vastataan hyvällä esimiestyöllä, koulutusmahdollisuuksilla ja mahdollisuudella vaikutta omaan työhön. Myös joustavia työaikajärjestelyjä käytetään. Vuoden 2014 lopussa vaihtuu kaksi liikelaitoksen vastuuhenkilöä, toimitusjohtaja ja ylilääkäri. Palvelun laatu turvataan sisäisellä työnjaolla ja avoimella tiedottamisella sekä keskittymällä asiakkaiden kanssa tehtävään perustyöhön. Vaihdokset antavat uusia mahdollisuuksia erityisesti talouden myönteiselle kehittymiselle ja toiminnan aikaisempaa suunnitelmalliselle kehittämiselle, seurannalle ja arvioinnille. vahinkoriskit - Toimitilojen sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmia on ollut sekä Kuusankosken että Haminan toimipisteissä. Jos ongelmien syitä ei saada korjattua ja niillä on vaikutusta henkilöstön terveyteen, on hankittava terveelliset tilat. Tällä on todennäköisesti vaikutusta vuokrakuluihin (nousevat). Riskien toteutuminen strategiset riskit - Yhtiöittämisvaatimus: Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150 §, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana (1.5.2015-31.12.2016) kilpailluilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee noudattaa markkinaperusteista hinnoittelua. Yhtiöittämisen valmistelut tullaan aloittamaan mahdollisimman nopeasti. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 30 taloudelliset riskit - Yleinen taloustilanne: Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen on vaikuttanut merkittävästi toimintaan. Isot kunta-asiakkaat karsivat kustannuksia mm. työterveyshuollon toiminnasta. Jotta asiakkaiden säästötavoitteisiin pystytään vastaamaan, edellyttää tämä työterveyshuollon toiminnan uudelleenorganisointia sekä kiinteiden kustannusten alentamista. operatiiviset riskit - Organisaatiorakenne: Organisaation kehittäminen jatkuu aktiivisesti. Johtoryhmätyöskentelyä on tiivistetty johtoryhmän kokoa pienentämällä ja tehtävien tarkemmalla määrittelyllä. Kanta-arkistoon siirtyminen tapahtui maaliskuussa 2015. Arkistoon siirtyminen on työllistänyt henkilökuntaa ennakoitua enemmän, mm. potilastietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien vuoksi, Henkilöstöriskit: Lääkärirekrytoinnit ovat olleet haasteellisia. Avoimiin tehtäviin ei saada hakijoita ja olemme joutuneet käyttämään suunniteltua enemmän ostopalvelulääkäreitä. Joustavien työaikojen - ja tapojen lisäämistä jatketaan. vahinkoriskit - Toimitilojen sisäilmaongelmat. Kuusankosken sisätilaongelmaa ei saatu korjattua, joten toimitiloista luovutaan 30.6.2015. Uudet tilat ovat Kouvolan toimipisteen yhteydessä. Haminan sisäilmaongelmat jatkuvat ja tilojen turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Henkilöstömäärä mitoitetaan vastaamaan asiakastarpeita Toimitilojen kokoa on pienennetty ja Keltakankaan ja Datariinan tiloista on luovuttu Sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen tulevat käyttöön tämän vuoden aikana Sähköisen terveystarkastuksen käyttöönottoa on pilotoitu ja tavoitteena on ottaa se laajempaan käyttöön syksyllä 2015 Palvelujen hinnoittelu tarkastetaan kustannuksia vastaavaksi Henkilökohtaiseen tulostavoitteeseen pääsemistä seurataan viikottain ja poikkeamiin puututaan heti LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 31 ICT Kymi Riskianalyysi Strategiset riskit Asiakkaiden yhteistyön puute ja asiakasorganisaatioiden yksiköiden oma-aloitteisuus, sillä ainoastaan yhteisten toimintamallien avulla liikelaitokselle asetetut kustannustehokkuustavoitteet ovat saavutettavissa. Sote-uudistus ja erilaiset yhteistyösuunnitelmat, näitä koskevien mahdollisten selvitysten ja päätösten ulkopuolelle jääminen. Taloudelliset riskit Asiakasorganisaatioiden säästö- ja sopeuttamistoimet sekä asiakkaiden erilaisista toimintamalleista johtuvien lisäkustannusten aiheuttama asiakastyytymättömyys. Operatiiviset riskit Henkilöstön jaksaminen ja osaaminen. ICT Kymin henkilöstön työkuorma on ollut koko liikelaitoksen toiminnan ajan raskas, organisaation on ohut ja uusien asiakkuuksien haltuunotto järjestelmäuusintojen ja -päivitysten rinnalla normaalin palvelutuotannon ohella on työllistänyt ja työllistää edelleen, aiemmin toivottuun ns. normaalitilanteeseen ei ole päästy eikä se toiminnan luonteesta johtuen ehkä jatkossa ole mahdollistakaan. Henkinen kuormitus syö henkilöstöä. Vahinkoriskit Konesalitoimintojen vakaus. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - - toimintamallien yhtenäistäminen ja asiakkaiden yhteiset tietojärjestelmähankkeet; tietoisuutta yhteisten toimintamallien mahdollistamista eduista ja ICT Kymin olemassaolosta on pyrittävä parantamaan kaikissa asiakasorganisaatioissa asianmukaiset henkilöstöresurssit, henkilöstön motivointi- ja palkitsemiskeinot jatkuva seuranta ja toimiva yhteistyö asiakasorganisaatioiden yhteyshenkilöiden kesken varakonesalijärjestelyt LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 246 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 95 D/1796/10.00.01.06/2015 247 § Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ESS Warehouse Oy ltd:n valituksesta, joka koskee Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksiä 10.7.2015 §:t 7781 Kh 28.9.2015 Valmistelijat: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh. 234 4222 Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen puh. 0400 760284 Tiivistelmä: Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt Kotkan kaupunginhallituksen lausuntoa ESS Warehouse Oy Ltd:n valituksista, jotka koskevat kaupunginvaltuuston päätöksiä 10.7.2015 § 77-81. Kaikki edellä mainitut päätökset liittyvät Kantasataman kehittämishankkeeseen. Lausunto on annettava 15.10.2015 mennessä. Ehdotus kaupunginhallituksen lausunnoksi 22.9.2015: ESS Warehouse Oy Ltd on valittanut 11.8.2015 päivätyllä ja samana päivänä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle saapuneella valituksellaan Kotkan kaupunginvaltuuston 10.7.2015 tekemistä päätöksistä §:t 77 - 81, jotka kaikki koskivat Kantasataman kehityshanketta. Valittajayhtiö vaatii, että ItäSuomen hallinto-oikeus kumoaa edellä mainitut päätökset sekä velvoittaa Kotkan kaupungin korvaamaan sille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Valittaja on hallinto-oikeuden pyynnöstä täydentänyt valitustaan 13.8.2015 päivätyllä kirjelmällä. Valittaja on ilmoittanut täydentävänsä valitustaan myöhemmin lisää, mutta mitään uutta kirjelmää ei hallinto-oikeuteen ole toimitettu lausuntopyynnön lähettämiseen mennessä. Valitusperusteenaan valittaja ilmoittaa päätösten syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja olevan muutenkin lainvastaisia. Valittaja myös ilmoittaa 13.8.2015 päivätyssä lisäkirjelmässään, ettei valitusaika ole sen osalta vielä lähtenyt kulumaan, koska se on käsityksensä mukaan katsottava em. päätöksissä asianosaiseksi, jolle on toimitettava ote päätöksestä erikseen tiedoksi. Valittaja ESS Warehouse Oy Ltd:n kotipaikka on kaupparekisteritietojen perusteella Kotka. Yhtiöllä on siten kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeus valtuuston päätöksiin. Yhtiö hallitsee ilmoittamansa perusteella Kotkan Kantasataman alueella 230 m2:n suuruista määräalaa, jolla sijaitsee toimistorakennus. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan ko. määräalan vuokraoikeuden haltijana on S & S Entisöinti Oy –niminen yhtiö, joka on selvitystilassa. Kotkan kaupunki on 2.9.2015 purkanut määräalan maanvuokrasopimuksen maksamattomien vuokrien takia. Kuntalain 95 §:n 2 momentin perusteella kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valittaja ei valituskirjelmässään tai sen täydennyksessä ilmoita Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 96 mitään sellaista perustetta asianosaisuudelleen, joka antaisi aiheen lähettää päätös sille tiedoksi erityistiedoksiannolla. Valittajaa ei siten ole pidettävä asianosaisena valituksenalaisissa päätöksissä. Väite selvitysten riittämättömyydestä valitusperusteena Valittajan valitusperusteena kaikkien lueteltujen valtuuston päätösten osalta on, ettei asian valmistelussa ja päätöksissä ole riittävästi selostettu, onko säännöksiä kielletystä valtiontuesta huomioitu. Valittaja ei väitä yhdenkään päätöksen kohdalla, että ko. päätös sisältäisi valtiontukea kenellekään päätöksessä mainitulle yritykselle. Valittaja kiinnittää vain huomiota siihen, ettei itse päätöksessä tai sopimuksissa tai muissa pöytäkirjan liitteissä ole otettu kantaa valtiontukiasiaan. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö valituksenalaisten päätösten valmisteluvaiheessa olisi tarkasteltu asioita valtiontukinäkökulmasta. SEUT 107.1 artiklan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Em. säännöksen perusteella valtiontuen tulee täyttää neljä kumulatiivista edellytystä ollakseen valtiontukea. Edellytyksinä ovat julkisten varojen kanavointi yksityiselle toimijalle, toimenpiteen valikoivuus, kilpailuvaikutuskriteerin täyttyminen ja vaikutus jäsenmaiden väliseen kauppaan. Toimenpide saattaa täyttää yhden tai useampia kriteerejä olematta vielä valtiontukisääntelyn piirissä olevaa valtiontukea. Valtiontuen muotoja ovat esimerkiksi suorat avustukset, lainat, takaukset, alihinnoitellut kiinteistöjen myynnit tai vuokraamiset, ylihinnoiteltu kauppahinta, perusteettomat osakepääoman korotukset, kunnan toiminta kilpailuilla markkinoilla. Tiettyjen menettelytapasäännösten noudattaminen sinänsä poistaa esim. kiinteistön luovutus- tai vuokraustilanteissa valtiontukiepäilyksen. Jos EU:n komission määräämiä menettelytapasäännöksiä ei ole noudatettu, päätöksen teon yhteydessä on muutoin selvitettävä, ettei päätökseen sisälly valtiontukea. Mikäli päätökseen sisältyisi valtiontukea, tulisi tuen määrä ja peruste käydä ilmi päätöksestä. De minimis-tason ylittävä valtiontuki on notifioitava komissiolle. Keskeistä on varmistaa, että toimenpide kuuluu kunnan toimialaan (uusi kuntalaki 7 §). Vaikka kunta olisi laiminlyönyt noudattaa komission säätämää tiedonantomenettelyä, se ei vielä ratkaise valtiontuen olemassaoloa tai sen puuttumista (KHO 2012:105). On lisäksi arvioitava, harjoittaako sopimuskumppani taloudellista toimintaa ja onko tuella vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komission menettelysääntöjen noudattaminen edellyttää kiinteistöjen arvoa koskevissa asioissa yleensä puolueettoman arvioitsijan käyttämistä. Kunta on myös muutoin velvollinen toimimaan markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 97 Kyseinen Kantasataman kehittämishanke on nähtävä yhtenä kokonaisuutena, johon kunta osallistuu sekä viranomaisena että maanvuokrauksen osalta elinkeinonharjoittajana. Kunnan on huolehdittava maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista velvoitteistaan mm. asemakaavoittamalla maata sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve edellyttää. Kantasataman alueella Kotkan kaupunki on useita vuosia etsinyt sopivaa hankekehittäjää. Ensimmäinen sopimus asiasta hankekehittäjänä toimineen rakennusyhtiön kanssa on tehty jo vuonna 2006. Myöhemmin mukaan tuli toinenkin rakennusyhtiö. Tuon sopimuksen perusteella alueelle oli luonnosteltu alustava Masterplan. Kuitenkaan em. vuoteen 2014 voimassa olleiden sopimusten perusteella ei alueelle löytynyt toteuttajaa. Kotkan kaupungilla ei ole ollut tarkoitus toteuttaa Kantasataman rakentamista itse. Sopivan kehittäjän lopulta löydyttyä Kotkan kaupunki ryhtyi valmistelemaan sekä asemakaavaa alueelle että neuvottelemaan niiden tahojen kanssa, joiden toimintaan Kantasataman rakentamisella tuli olemaan vaikutusta. Kantasataman alueen maapohja on Kotkan kaupungin omistuksessa. Alueella oli maanvuokraajana HaminaKotkan Satama Oy. Alueen varastohalleja, jotka tulevat asemakaavan toteutuessa purettaviksi, omistavat Kotkan Satamatalot Oy ja Steveco Oy. Lisäksi alueen kautta kulkevat Kotkamills Oy:n tärkeät liikenneyhteydet sekä sähkönsiirtojohto. Myös valittajayhtiöllä on ollut jotakin toimintaa alueella. Kaupunki ei ole kilpailuttanut hankekehittäjää, koska kaupunki ei osta hankekehittäjältä mitään palveluja. Hankekehittäjä, Kotkan Kantasataman Kehitys Oy, on neuvottelujen kautta seuloutunut ainoaksi toimijaksi, jolla on ollut alueelle sopiva kehittämiskonsepti ja se on ryhtynyt hanketta aktiivisesti kehittämään. Kantasataman alueen tontit tullaan aikanaan vuokraamaan erillisille tonttien rakentamisesta vastaaville tahoille. Tonttien vuokrauksessa noudatetaan alueen käypää vuokratasoa. Kantasatamahankkeen talousvaikutuksia on käsitelty kaupunginvaltuuston päätöksessä 10.7.2015 § 76. Kyseinen pykälä liittyy olennaisesti Kantasatamahankkeen kokonaisuuteen. Hanke on Kotkan kaupungin kannalta erittäin merkittävä, sillä sen kautta tavoitellaan noin 700 uutta työpaikkaa alueelle. Hankkeen välilliset vaikutukset tulevat myös olemaan merkittävät. Kaupunki on myös laskenut saavansa alueelta merkittävät maanvuokra- ja kiinteistöverotulot. Em. päätöksen liitteinä olevilla taulukoilla pyritään osoittamaan hankkeen kaupungille aiheuttamia rahavirta- ja käyttötalousvaikutuksia. Laskelmista ilmenee selkeästi, että odotukset kaupungille tulevista tuloista ylittävät merkittävästi kaupungille aiheutuvat menot. Tontinvuokratulot arvioidaan merkittäviksi jo noin kahden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta. Kaupunki investoi vaiheittain yleisiin alueisiin, satamalaituriin sekä katuihin saadakseen itselleen huomattavan tulovirran. Asian valmistelun eri vaiheissa vuoden 2014 alusta alkaen on pohdittu valtiontukikysymyksiä hankkeen kannalta. Kyseinen kaupunkisuunnittelujohtajan laatima selvitys liitetään kaupunginhallituksen lausunnon ohella hallinto-oikeudelle lähetettäviin asiakirjoihin. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 98 Esteellisyysväite Valittaja on valituskirjelmässään väittänyt, että §:n 80 kohdalla esteellisyydestään ilmoittaneen valtuutettu Esko Almgrenin esteellisyys olisi ulottunut myös §:iin 77, 78, 79 ja 81 ja että päätökset olisivat tästä syystä syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Kuntalain (365/1995) 52 §:n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Valtuutettu Almgrenin poika varatuomari Veikko Almgren on Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n hallituksen jäsen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos valtuutettu tai hänen lähiomaisensa on esimerkiksi sen osakeyhtiön hallituksen jäsen, jota päätös suoranaisesti koskee, ei asia kuitenkaan koske valtuutettua tai hänen lähiomaistaan henkilökohtaisesti ja siten esteelliseksi ottamaan osaa asian käsittelyyn (KHO 1986 A II 32). Valtuuston päätös 10.7.2015 § 80 koskee Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n ja Kotkan kaupungin välistä sopimusta. Valtuutettu Almgren on ilmoittanut esteellisyydestään valtuuston kokouksessa em. asian kohdalla, vaikka oli epävarmaa, voidaanko käsiteltävänä olevan sopimuksen edes katsoa koskevan henkilökohtaisesti hänen läheistään. On mahdollista, ettei ko. sopimusasia edes koske em. valtuutetun läheistä henkilökohtaisesti. On selvää, etteivät pykälissä 77, 78, 79 ja 81 käsitellyt asiat ainakaan koske henkilökohtaisesti valtuutettu Almgrenia tai hänen läheistään. Valittajakaan ei ole tuonut esiin mitään muuta esteellisyysperustetta kuin sen, mikä oli jo päätöksentekohetkellä ollut valtuuston tiedossa. Valittaja on esittänyt lisäksi väitteen siitä, että Kantasataman asemakaava olisi laadittu siten yhteistyössä Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n kanssa, että myös se aiheuttaisi valtuutettu Almgrenin esteellisyyden kaikkiin Kantasatamaa koskeviin valtuuston päätöksiin. Kantasataman asemakaava on laadittu Kotkan kaupungin toimesta ja kaupungin edun mukaisesti. Kaavaa laadittaessa on huomioitu Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n näkökulmia mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkaan hallituksen jäsen Veikko Almgren ei ole osallistunut asemakaavan laadintaan eikä hänelle voida katsoa olevan henkilökohtaista merkitystä asemakaavan hyväksymisellä tai asemakaavan toteuttamista edesauttavien sopimusten tekemisellä Kotkamills Oy:n, Steveco Oy:n, HaminaKotkan Satama Oy:n tai Kotkan Satamatalot Oy:n kanssa. Myöskään mitään henkilökohtaista merkitystä ei voida osoittaa lisämäärärahan hyväksymistä koskevasta päätöksestä (81 §). Asemakaavaa ei myöskään ole laadittu lähes kokonaan Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n käyttöön, kuten valittaja ilmoittaa, vaan asemakaavan perusteella vuokrattavat tontit tullaan Kotkan kaupungin toimesta vuokraamaan kullekin vuokramiehelle erikseen. Lisäksi Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 99 asemakaavassa on osoitettu alueita yleiseen käyttöön sekä esimerkiksi Merikeskus Vellamon laajennustarpeisiin. Valtuuston kokouksessa 10.7.2015 § 76 kohdalla on käyty Kantasatamaasiaa koskeva yleiskeskustelu. Kukaan valtuutetuista ei ole ollut esteellinen osallistumaan yleiskeskusteluun. Sen lisäksi jokaisen pykälän kohdalla on vielä erikseen varattu aikaa yksityiskohtaiselle keskustelulle. Valtuutettu Almgren on ilmoittanut olevansa esteellinen 80 §:n kohdalla ja on poistunut paikaltaan valtuustosalissa eikä ole luonnollisestikaan osallistunut keskusteluun eikä päätöksentekoon. Valittaja on valituskirjelmässään ilmoittanut tutkivansa kaikki muut mahdolliset esteellisyydet ja täydentävänsä sillä perusteella valitustaan. Kotkan kaupungin käsityksen mukaan tällainen täydentäminen ei ole Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista, vaan valitusperusteet on ilmoitettava valitusajan kuluessa. Kaupunginvaltuuston päätös 10.7.2015 § 77 Valtuusto on ko. pykälän kohdalla päättänyt hyväksyä Steveco Oy:n kanssa tehdyt järjestelyt, jotka johtuvat Kantasataman alueen asemakaavan hyväksymisestä ja rakentumisen mahdollistamisesta. Steveco Oy:n kanssa on allekirjoitettu 4.5.2015 päivätty sopimus, jossa on sovittu yhtiön omistaman konekorjaamon ja varastohallin ostamisesta Kotkan kaupungille erillisellä kauppakirjalla, konekorjaamon vuokrasopimuksen siirtymisestä kaupan yhteydessä Kotkan kaupungille, maaperän puhdistamiskustannuksista, erillisen kaavoitussopimuksen laatimisesta sekä muista tulevista järjestelyistä. Valittaja perustelee valitustaan sillä, että asian valmistelussa ja päätöksessä ei ole selostettu, mihin järjestelyssä käytetyt vastikkeet ja muiden oikeuksien arvostukset perustuvat. Valittajan mukaan myöskään ei ole selostettu, onko päätöksenteon yhteydessä huomioitu säännökset kielletystä valtiontuesta. Lisäksi valittaja pitää järjestelyjä Steveco Oy:n kanssa perustuslain 6 §:n vastaisina, koska Kotkan kaupunki ei ole tehnyt vastaavaa sopimusta ESS Warehouse Oy Ltd:n kanssa. Steveco Oy:n kanssa tehdyllä sopimuksella on kuvattu se kokonaisuus, jota Kantasataman alueen rakentaminen edellyttää. Sopimus on neuvottelujen tulos. Kokonaisuuteen liittyy Steveco Oy:n kanssa myöhemmin tehtävä kaavoitussopimus, jonka perusteella tullaan perimään kaupungille korvaus Satamakadulla sijaitsevalle Steveco Oy:n tontille mahdollisesti tulevasta lisärakennusoikeudesta. Sopimuksessa mainittu korvausmäärä 172.500 euroa on luonteeltaan informatiivinen eikä mainitun korvauksen suorittamisen tarkemmista ehdoista ole sovittu. Steveco Oy:n velvollisuus suorittaa korvausta Kotkan kaupungille ei ole luonteeltaan valtiontukea. Kaupungin johdonmukaisesti toteuttama linja on ollut veloittaa asemakaavoituksen arvonnousun yksityiselle maalle tuomasta hyödystä puolet. Keskusta-alueen hankkeita varten kaupunki on hankkinut vuonna Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 100 2013 ulkopuolisen riippumattoman arvion keskustan eri osien markkinaarvosta. Steveco oy:n maksettavaksi tuleva kehittämiskorvaus on selvityksen mukaan markkinahintainen ja vastaa kaupungin yleistä käytäntöä. Konekorjaamon alueen pilaantuneisuuden tutkimus- tai puhdistuskustannuksia ei ole sopimuksessa arvioitu. Riski niistä jää kokonaisuudessaan Steveco Oy:lle. Sopimuksessa mainittujen tulevien järjestelyjen osalta on alustavasti sovittu tonttikaupasta Steveco Oy:n omistaman konehallin maapohjan osalta. Sopimus koskee tonttia, joka on tällä hetkellä vuokrattu yhtiölle maanvuokrasopimuksella. Sopimuksessa Kotkan kaupunki ilmoittaa myös valmiutensa muuttaa ns. Ankkuri-tontin asemakaavaa, mikäli yhtiö hakee muutosta. Kaupungin sopimuksessa mainitsema kauppahinta konehallin tontille perustuu edellä mainittuun keskusta-alueen eri osien markkina-arvoa kartoittaneeseen ulkopuoliseen, riippumattomaan selvitykseen. Tonttikaupan hinnoittelu on markkinahintainen. Tonttikaupan toteuttaminen on edellyttänyt yhtiön alkukesän aikana tekemää päätöstä tontin ostamisesta, mutta yhtiö ei ole tehnyt tällaista päätöstä. Sopimuksessa on lisäksi sovittu yhtiön omistaman konekorjaamon ja varastohallin ostamisesta kaupungille. Kaupungin ja yhtiön välinen varastohallin maa-aluetta koskeva vuokraoikeus luovutetaan kaupungille korvauksetta. Kaupunki ei siis maksa korvausta jäljellä olevan vuokra-ajan menettemisestä. Konekorjaamo sijaitsee Steveco Oy:n HaminaKotkan Satama Oy:ltä vuokraamalla määräalalla. Vuokraoikeus siirtyy niin ikään korvauksetta kaupungille. Sopimuksella ei ole ratkaistu mitään ESS Warehouse Oy Ltd:n asiaa. Valittaja viittaa perustuslain 6 §:ään, mikä koskee ihmisten yhdenvertaisuutta. Kyseinen säännös ei koske oikeushenkilöitä. ESS Warehouse Oy Ltd:n kanssa on neuvoteltu, mutta yhtiön vaatimukset rakennuksesta ja 8 vuoden jäljellä olevasta vuokra-ajasta ovat kaupungin kannalta olleet kohtuuttomat, joten neuvottelutulokseen ei ole päästy. Tästä syystä yhtiö on ilmeisesti jättänyt nämä valituksensa hallintooikeudelle. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat hyväksyessään ko. pykälän pitäneet saatuja selvityksiä riittävinä. Kaupunginvaltuutetuille on myös erillisessä tiedonantokokouksessa annettu suullinen informaatio Kantasatamaan liittyvistä eri järjestelyistä. Sen takia ei ole ollut tarpeen enää esityslistan valmistelutekstissä selostaa kaikkea asiaan liittyvää. Valittaja ottaa myös esiin sen, ettei ole erikseen selostettu, ovatko säännökset kielletystä valtiontuesta huomioitu. Kiellettyä valtiontukea ilman notifiointimenettelyä on yli de minimis –tuen ylittävä tuki. Valittaja ei kuitenkaan väitä, että järjestelyyn sisältyisi mitään valtiontukea. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 101 Sopimus sisältää aiesopimuksen luontoisena maininnan vireillä olevasta ns. Satamakadun asemakaavasta ja siihen liittyvästä lisärakennusoikeuden korvauksesta. Kyseistä asemakaavaa ei vielä ole valtuustossa hyväksytty, joten kaupungille kaavoitussopimuksen perusteella maksettavan korvauksen määrä on arvio. Arvio perustuu kuitenkin edellä mainittuun riippumattomaan ulkopuoliseen selvitykseen. Varastohallien oston suhteen hinnoittelu on perustunut alueella aiemmin toteutuneisiin kauppoihin. Vaihtoehtoista toimittajaa halleille ei ole voinut olla, sillä hallit ja niihin liittyvät maanvuokrasopimukset sijaitsevat alueella, joka tarvitaan Kantasataman kehittämishankkeen toteuttamiseen ja kyse voi olla vain näiden nimenomaisten hallien ostosta ja maanvuokrasopimusten päättämisestä. Vuonna 2009 toteutuneessa useiden hallien kaupassa, jossa Kotkan kaupunki osti Steveco Oy:ltä useita halleja, on ollut kaksi hintakategoriaa, joista alempi kategoria on vastannut katoksia ja varusteettomia halleja ja ylempi kategoria halleja, joissa on mm. sähkövarustus ja lämmitettäviä tiloja. Nyt kaupan kohteena olevat hallit vastaavat jälkimmäistä kategoriaa: Varastossa E7 on sähköistetty varasto-osa sekä yhtiön kaksikerroksinen toimistorakennus. Kooltaan runsaan kolmanneksen tästä oleva trukkikorjaamo puolestaan on sähköistetty ja viemäröity, mutta lämmittämätön. Hintataso asettuu vuoden 2009 kauppoihin nähden hintakategorioiden puoliväliin, kun hinta indeksikorjataan elinkustannusindeksin nykyarvoon. Hinta ei sisällä valtiontukea. Valtiontuen ehkäisemiseksi on lisäksi tutkittu uusien vastaavien rakenteiden hintatasoa. Uudet vastaavat lämmittämättömät hallit olisivat Kantasataman vaativissa perustamisolosuhteissa arvoltaan n. 800 €/m2. Toimisto-osan arvo olisi noin 1200 €/m2. Nykyisten hallien kunto ei ole uutta vastaava, mutta niissä ei ole rakenteellista vikaa ja niiden käyttöiän voidaan hyvin olettaa jatkuvan jäljellä olevan 23 vuoden maanvuokrasopimusajan loppuun. Kun nykyisten hallien hinnaksi on sopimuksessa asetettu noin 162 €/m2, on hintataso niin alhainen, ettei valtiontukea muodostu. Yllä mainituilla perusteilla Kotkan kaupunki katsoo, että valittajan valitus tulee perusteettomana hylätä. Kaupunginvaltuuston päätös 10.7.2015 § 78 Valittajayhtiö toistaa aivan samat valitusperusteet ja perustelut kuin yllä §:n 77 kohdalla. Järjestelyistä sopiminen Kotkamills Oy:n kanssa on ollut tarpeen sekä Kantasatamaa koskevan asemakaavoittamisen että sen rakentumisen takia. Myös tehtaan omien investointihankkeiden järjestelyt edellyttävät suunnitelmien toteuttamisen yhteensovittamista Kantasataman alueen järjestelyjen kanssa. Yhtiön rahti- ja henkilöstöliikenne ovat kasvamassa. Tällä on vaikutuksensa sekä Kantasataman alueen että sinne johtavien liikenneyhteyksien kannalta. Yhtiön kanssa tehdyllä sopimuksella on varauduttu liikennejärjestelyjen kustannusten jakautumiseen, sovittu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 102 järjestelyjen toteutusvastuusta, rasitteista sekä yhtiön vuokraaman varastotilan järjestelyistä. Kantasataman alueen liikenneyhteydet ovat ensisijaisesti kokonaisuus, joka palvelee koko kaupunkikeskustan liikennettä sekä Kotkan kaupunkirakenteen kehittämistä. Ratkaisu mahdollistaa samanaikaisesti Kantasataman kaupallisen alueen kehittämisen, joukkoliikenteen tuomisen Kantasatamaan, kevyen liikenteen kehittämisen, turvallisen ja toimivan liikenteen satama-alueelle ja Kotkamills Oy:n tehtaille seka varautumisen Kotkansaaren itäyhteyden rakentamiseen tunnelilla Kantasataman ja Hallan saarten välille. Lähtökohtana Kotkamills Oy:n liikennejärjestelyyn on, että yhtiö vastaa itse oman toimintansa ja investointiensa synnyttämistä kustannuksista. Esimerkiksi portin siirtokustannukset, sisäiset liikennejärjestelyt ja uudet teollisuusraiteet ovat kaikki yhtiön kustannuksia suunnittelusta lähtien. Kaupunki puolestaan vastaa laajempaan kaupunkikehittämiseen liittyvistä kustannuksista, jotka koituisivat joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi. Muuna sopimussisältönä on aiesopimuksen luonteista sopimista tulevasta tilojen ja alueiden määräaikaisesta vuokraamisesta yhtiön käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Hallien vuokrauksesta sovittu hintataso noudattaa aiemmin eri toimijoiden kanssa alueella toteutuneita vuokratasoja eikä vääristä kilpailua tai synnytä valtiontukea. Mahdollisista kiinteistön kaupoista tai tilojen ja pysäköintialueiden vuokrauksesta laaditaan aikanaan omat sopimukset ja ne tulevat erikseen päätettäviksi. Kotkan kaupunki ei kanavoi em. järjestelysopimuksella mitään varoja Kotkamills Oy:lle; sopimuksen vaikutus on lisäksi täysin paikallinen eikä vääristä kilpailua. Kotkamills Oy:lle johtuu erilaisista liikennejärjestelyistä, porttien siirrosta ja varaston siirrosta lisäkustannuksia. Kaupunki huolehtii puolestaan yleisillä alueilla olevien kulkuväylien rakentamisesta. Kuntalain perusteellakin kaupungin toimialaan kuuluu elinkeinotoiminnan yleisistä perusteista huolehtiminen. Tällaisia yleisiä perusteita ovat esimerkiksi kulkuyhteydet satamaan. Sopimuksella on myös sovittu yhtiöllä vuokralla olevan hallin vuokra-ajan jatkamisesta, mikäli Kantasataman rakentuminen ei vielä vaadi hallin purkamista. Yhtiöllä on mahdollisuus siirtää Kantasataman alueella kaupungin omistuksessa oleva halli kustannuksellaan omalle tontilleen, mikäli katsoo sen mahdolliseksi ja tarpeelliseksi. Tällöin kaupungilta säästyisi hallin purkamiskustannus. Liikenneyhteyksien muutostyöt, jotka vaikuttavat Kotkamills Oy:n toimintoihin tehdään pitkällä aikavälillä vaiheittain ja ainoastaan sillä edellytyksellä, että Kantasataman alueen rakentuminen sitä edellyttää. Tietojemme mukaan ESS Warehouse Oy:llä ei ole toimintaa eikä alueita Kotkamills Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen alueella, joten sitä ei ole tarvinnut ottaa huomioon eikä se ole sopimusosapuoli sopimuksessa Kotkamills Oy:n kanssa. Valittajan vetoama perustuslain 6 §:n säännös koskee ihmisten yhdenvertaisuutta, ei oikeushenkilöiden. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 103 Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään Kotkamills Oy:n ja kaupungin välisen sopimusasian pitänyt esitettyjä selvityksiä riittävinä. ESS Warehouse Oy Ltd:n valitus on tämän pykälän osalta perusteeton ja se tulee hylätä. Kaupunginvaltuuston päätös 10.7.2015 § 79 Kantasataman asemakaavan muuttuminen aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia HaminaKotkan Satama Oy:n liiketoiminnalle. Satamaliikenteeseen käytettävä alue supistuu merkittävästi. Satama-alue supistuu 17,3 hehtaaria. Satamayhtiön kanssa tehty sopimus edellyttää myöhemmin uusia sopimuksia ja vuokrasopimusten muutoksia, jotta asemakaavassa muille toiminnoille varatut alueet voidaan vapauttaa sataman käytöstä. Valittaja on perustellut valitustaan sillä, että asian valmistelussa ja päätöksessä ei ole selostettu, mihin järjestelyssä käytetyt vastikkeet tai muiden oikeuksien arvostukset perustuvat; ei myöskään ole selostettu onko säännöksiä kielletystä valtiontuesta millään lailla huomioitu. Tähän on toistuvasti vastattava, että valtuutetuille on erikseen järjestetty ennen päätöksentekoa tiedonantokokous aiheesta, jossa on suullisesti annettu kaikki tarvittava lisätieto asiasta. Päätöksenteon yhteydessä ei ole vaadittu enää mitään lisätietoa. Luottamushenkilöiden harkinnassa on, onko saatu tieto ollut riittävä asian päättämiseksi. Esittelytekstissä ei ole mainittu mitään valtiontuesta, koska sellaista asiaan ei sisälly. HaminaKotkan Satama Oy:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu satamayhtiön varastointimahdollisuuksien säilymisestä sekä satamaalueen puhdistamiskustannuksista. HaminaKotkan Satama Oy:n tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy luopuu kolmesta Kantasataman alueella olevasta varastohallista ja saa tilalle yhden suuremman hallin (I-5), johon Kotkan kaupunki puolestaan saa lunastusoikeuden. Rakennusten vaihtoarvo on 1,12 miljoonaa euroa. Vaihdossa ei käytetä rahaa. Vastikeperusteista ei ole erikseen mainittu, koska vaihdettavat hallit vastaavat laajuudeltaan ja arvoltaan toisiaan. Satamayhtiön luovuttamien hallien ala on 8.545 m2, minkä lisäksi yhtiö luovuttaa 2.327 m2:n laajuisen katoksen. Kaupunki puolestaan luovuttaa vaihdossa 8.888 m2:n suuruisen hallin. Teknisesti vaihdettavat hallit ovat samanarvoisia. Kaupunki saa vaihdossa myyntivoittoa. Kotkan kaupungin käsityksen mukaan kyse on täysin paikallisista järjestelyistä, jotka eivät vaikuta kansainväliseen kauppaan. Kunnan toimialaan kuuluu elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen. Kaupunki ei ole millään tavalla tukenut satamayhtiötä, vaan on mahdollistanut toistaiseksi sen rajoitetun toiminnan Kantasataman kehittämisalueen vieressä. Pitkällä tähtäimellä järjestely mahdollistaa myös sataman kautta kulkevan henkilöliikenteen ml. risteilyliikenteen harjoittamisen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 104 Kantasatamassa. Tämä tavoite palvelee myös Kotkan kaupungin intressejä. HaminaKotkan Satama Oy:n ja Kotkan Satamatalot Oy:n kanssa solmittu sopimus ei sisällä valtiontukea, ei kiellettyä eikä de minimis-tukea. Siltä osin kuin valittaja jälleen viittaa perustuslain 6 §:ään, Kotkan kaupunki viittaa siihen, mitä sen osalta on aiemmin lausuttu. Kotkan kaupunki katsoo, että ESS Warehouse Oy Ltd:n valitus tulee perusteettomana hylätä. Kaupunginvaltuuston päätös 10.7.2015 § 80 Kotkan kaupunki on tehnyt sopimuksen Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n kanssa. Kyseinen yhtiö koordinoi Kantasataman alueen rakentamista. Yhtiö hankkii hankkeelleen sijoittajat, ehdokkaat tontinvuokraajiksi sekä liiketilojen vuokramiehet. Kotkan Kantasataman Kehitys Oy ei hallitse alueita Kantasataman uudella asemakaava-alueella. Sopimuksessa on sovittu hankkeen aikataulusta, vaiheistuksesta, sopijapuolten tehtävistä, tonttien luovutustavoista ja muista yhteistyön ehdoista. Valittaja viittaa myös tätä pykälää koskevassa valituksessaan siihen, että päätöksessä ei ole selostettu, mihin järjestelyssä käytetyt vastikkeet tai muiden oikeuksien arvostukset perustuvat eikä sitä, onko säännöksiä kielletystä valtiontuesta millään lailla huomioitu. Valittajan valituksen katsotaan kohdistuvan päätöksen esittelytekstiin ja sen muotoon. Kun otetaan huomioon, että valtuutetuille on erikseen järjestetty tiedonantokokous, jossa on käyty läpi Kantasatamajärjestelyjen taustat ja tulevat toimet sekä annettu suullisesti hanketta koskeva tarpeellinen tieto, ei päätöksen esittelytekstissä ole enää selostettu em. asioita. Kaupunki ei ole rikkonut mitään valmistelun määrämuotoja. Päätös tai sen tarkoittama sopimus ei muutenkaan sisällä mitään valtiontukea; tosin valittaja ei ole tätä väittänytkään. Kaupunki huolehtii lainsäädännön edellyttämistä tehtävistään, mikäli Kantasataman alueen rakentaminen etenee asemakaavan ja sopimuksen mukaisesti. Kaupungin riskit on pyritty minimoimaan sopimalla kaupungin lakisääteisten rakentamisvelvoitteiden toteuttamisesta vaiheittain. Tähän sisältyy myös oikeus määrätä vuokramies tonteille sekä mahdollisuus sopimuksen purkuun, mikäli hanke ei etene. Sopimuksessa on sovittu tonttien vuokraamisesta käypään arvoon. Sopimuksessa on selvitetty yleisesti noudatettu käyvän arvon laskentatapa. Maanvuokrasopimuksen ehdot ovat kaupungissa yleisesti noudatetut. Kantasataman rakennusoikeuksien markkinahintaa asemakaavoituksen jälkeen on arvioitu ulkopuolisen riippumattoman konsultin toimesta. Tätä arviointia on käytetty hinnoitteluperusteena sopimusta solmittaessa. Sopimus lähtee liikkeelle lähtökohdasta, jossa valtiontukea ei saa muodostua. Sopimuksen yksityiskohdat määrittyvät Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 105 tästä lähtökohdasta sekä sopimuskokonaisuudesta käsin. Kaupunki on tehnyt sopimusta vastaavan talouden kokonaisarvioinnin, jonka mukaan alueen toteuttamisesta syntyvä tulovirta peittää nopeasti kaupungin investoinnit ja on käyttötalousvaikutuksiltaan positiivinen jo kolmen vuoden kuluessa. Kehittäjä investoi hankkeen rakennuskohteiden lisäksi julkiseen tilaan sekä sen ylläpitoon esim. rantaväylien rakentamisessa. Alueen sisäisen katuverkon kustannukset jaetaan kaupungin ja kehittäjän kesken käytön suhteessa. Tällä perusteella kehittäjän kustannukseksi tulee sisäisestä katuverkosta valtaosa. Valmiit kadut kehittäjä luovuttaa kaupungille. Sopimuksessa on sovittu, miten asemakaava-alueella olevat rakennukset hankitaan kaupungin tai Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n omistukseen purettaviksi. Purkukustannukset tulevat olemaan huomattavat; sen takia kehitysyhtiö saa satamahallit kaupungilta korvauksetta purettaviksi, ellei niitä ole jo sitä ennen purettu. Tämä mahdollisuus säästää kaupungin kustannuksia. Valittajan mainitseman Art Port –rakennuksen hankkimiseen tarjoutuminen, jää sopimuksessa kehitysyhtiön tehtäväksi. Kaupungin asiassa käymät neuvottelut ovat jääneet tuloksettomiksi. Art Port – rakennuksen hankkiminen Kehitysyhtiön tai kaupungin omistukseen ei ole kuitenkaan välttämätöntä, koska rakennus on entisen vuokramiehen toimesta siirrettävä vuokra-ajan päätyttyä. Art Port –rakennuksen laillinen omistaja on vielä epäselvä, mutta asia ratkennee S & S Entisöinti Oy:n selvitystilaan liittyvän selvityksen yhteydessä lähiaikoina. Kotkan kaupunki katsoo, että myös pykälästä 10.7.2015 § 80 tehty valitus on perusteeton ja valitus tulee hylätä. Kaupunginvaltuusto 10.7.2015 § 81 Valittaja valittaa lisämäärärahan myöntämistä koskevasta päätöksestä. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Kantasatamassa tehtäviin varastohalleja koskeviin järjestelyihin. Investointimäärärahan lisätarve on 465 000 euroa. Lisämääräraha on tarpeellinen, sillä kaupungin talousarvion Kiinteän omaisuuden hankintaan osoitettu määräraha ei riitä loppuvuoden kiinteistöhankintoihin. Kaupungille Kantasataman järjestelyissä tulevien hallien arvo vähentää talousarviossa olevaa investointirahaa, vaikka rahaa ei käytetä. Kaupungin on kuitenkin välttämätöntä muidenkin alueiden kehittämiseksi ja tonttien muodostamiseksi tehdä kiinteistökauppoja, jotka kuluttavat ko. määrärahaa. Lisämäärärahan pohjana olevat vastikkeet perustuvat muihin päätöksiin. Loppuvuoden 2015 kiinteistökaupoista ei läheskään kaikista ole vielä tehty päätöksiä. Päätöksiä ei voida edes tehdä, jos ei ole määrärahaa käytettävissä. Määrärahan suuruus perustuu kaupunginvaltuuston tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 106 Määrärahapäätöksiin ei liity valtiontukikysymyksiä eikä määrärahapäätöksen yhteydessä ratkaista kiinteistönkauppoja koskevia asioita. Kotkan kaupunki katsoo, että ESS Warehouse Oy Ltd:n valitus on täysin perusteeton ja että se tulee sillä perusteella hylätä. Oikeudenkäyntikulut Kotkan kaupunki katsoo, että ESS Warehouse Oy Ltd:n valitukset ovat ilmeisen perusteettomia. Valituskirjelmän sisältö ja valitusten kohdistuminen useisiin eri valtuuston päätöksiin jo itsessään kuvaa valitusten ilmeistä perusteettomuutta. Valitusperusteita ei kirjelmissä ole juurikaan perusteltu. Valittajan ilmeisenä tavoitteena on ollut saada Kotkan kaupunki pakkotilanteessa suorittamaan valittajayhtiölle kohtuuttoman suuri korvaus valittajayhtiön Kantasataman asemakaavan toteuttamisen yhteydessä purettavaksi joutuvasta vanhasta toimistorakennuksesta, jonka arvon kaupunki on arvioittanut ulkopuolisella arvioitsijalla. Tämän vuoksi neuvotteluissa valittajayhtiön kanssa ei ole päästy ratkaisuun. Kotkan kaupunki vaatii, että ESS Warehouse Oy Ltd velvoitetaan korvaamaan Kotkan kaupungin oikeudenkäyntikulut kutakin pykälää koskevan valituksen osalta 300 eurolla eli yhteensä 1500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun 30 päivää on kulunut ratkaisujen antamisesta. Valituslausunnon laatiminen on vaatinut useamman henkilön huomattavan työpanoksen. Yhteenveto Kokonaisuutena Kotkan kaupunki vaatii, että ESS Warehouse Oy Ltd:n valitukset pykälien 77, 78, 79, 80 ja 81 osalta hylätään yllä mainituin perustein täysin perusteettomina. Samalla on hylättävä yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus niin ikään perusteettomana ja tuomittava yhtiö velvolliseksi suorittamaan Kotkan kaupungille korvaus oikeudenkäyntikuluista laillisine viivästyskorkoineen kuten yllä on vaadittu. Liitteet: Valituskirjelmä 11.8.2015 sekä lisäkirjelmä 13.8.2015. Muut valituskirjelmien liitteet ovat nähtävinä kokouksessa. Kaupunkisuunnittelujohtajan valtiontukiselvitys jaetaan kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ESS Warehouse Oy Ltd:n kaupunginvaltuuston päätöksistä 10.7.2015 §:t 77, 78, 79, 80 ja 81 tekemiin valituksiin antaa yllä lausutun selityksen sekä viitata kaupunkisuunnittelujohtajan laatimaan valtiontukiselvitykseen ja esittää, että valitukset kokonaisuudessaan hylätään perusteettomina. Siltä Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 107 osin kuin lausunto käsittelee esteellisyyttä, koskee lausunto myös Kantasataman asemakaavaa koskevasta päätöksestä 10.7.2015 § 82 tehtyä valitusta. Lisäksi kaupunginhallitus vaatii, että kaupungin oikeudenkäyntikulut korvataan kutakin valituksenalaista päätöstä koskevan valituksen osalta 300 eurolla eli yhteensä 1500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun 30 päivää on kulunut valituksen ratkaisupäivästä. Kaupunginhallitus kiirehtii valitusten käsittelyä Itä-Suomen hallintooikeudessa, koska valituksenalaisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus koko Kantasatama-hankkeen toteutumiseen. Kantasatama-hankkeen vaikutukset ulottuvat koko talousalueelle ja erityisesti talousalueen työllisyyteen. Toimeenpano: Ote ja asiakirjat: Itä-Suomen hallinto-oikeus 15.10.2015 mennessä Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 247 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 118 D/1815/00.01.01.00/2015 248 § Vahingonkorvausten enimmäismääristä päättäminen Kh 28.9.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh. 234 4222 Tiivistelmä: Kaupunginhallitus on viimeksi päivittänyt toimielimien päätösvallassa olevat vahingonkorvausten myöntämisen enimmäismäärät 1.1.2012 lukien. Sen jälkeen kaupungin organisaatiossa ja toimielinten tehtävissä on tapahtunut muutoksia. Vahingonkorvausten enimmäismäärien tason määrittämisessä on kuultu ao. hallintokuntaa. Tarvittavat muutokset ovat vähäisiä. Kaupunginhallitus on viimeksi 19.12.2011 § 353 vahvistanut eri lauta- ja johtokuntien myöntämien vahingonkorvausten enimmäismäärät. Kaupungin organisaation sisällä eri lautakuntien alaisia tehtäviä on muutettu ja perustettu uusia liikelaitoksia. Tämä on aiheuttanut tarpeen päivittää vahingonkorvausten enimmäismäärät. Yksittäisten vahinkojen korvausten enimmäismäärät ovat tällä hetkellä seuraavat: Kymenlaakson pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtokunta Kymijoen Työterveyden liikelaitoksen johtokunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 8.000 € 8.000 € 10.000 € 10.000 € 8.000 € 8.000 € 8.000 € 30.000 € 8.000 € Kaupunginhallitus vastaa vahingonkorvauksen myöntämisestä siltä osin kuin sen myöntäminen ei kuulu muille toimielimille. Kaupunginhallituksen toimivaltaa vahingonkorvausasioissa on konsernipalvelujen osalta delegoitu kaupunginjohtajalle 50.000 euroon saakka (kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö 5 §). Kaupunginvaltuuston vuosittain päättämissä talousarvion sitovuusmääräyksissä kaupunginhallituksen oikeus päättää vahingonkorvauksista on rajoitettu 85.000 euron määrään. Tämä maksimivahingonkorvausmäärä on ollut sama vuosikausia ja myös se vaatisi tarkistamista, jotta se ei rajoittaisi mahdollisuutta päästä pikaiseen ratkaisuun mahdollisissa vahingonkorvauksia koskevissa neuvotteluissa. Tämä tarkistus tulee tehdä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Suurimpia korvausmääriä käsitellään rakentamisen yhteydessä. Toimitilahallinnon siirryttyä kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuuteen on ko. lauPöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 119 takunnalle turvattava parempi liikkumavara mahdollisia vahingonkorvauksia koskevissa neuvotteluissa. Toimitilahallinnolle kuuluu mm. rakennusten osto ja myynti ja muu toimitilojen hankinta. Rakennusten myyntiin liittyy riskejä. Tämän vuoksi esitetään korvausrajan nostamista 30.000 euroon. ICT Kymi liikelaitokselle ei ole tällä hetkellä määritelty vahingonkorvausrajaa ollenkaan. Tarkastuslautakunnalle ja keskusvaalilautakunnalle ei myöskään ole määritelty vahingonkorvausrajaa, mutta sitä ei näiden kahden lautakunnan osalta ole pidettävä tarpeellisena. Alhaiset enimmäiskorvausmäärät rajoittavat kunnan mahdollisuutta päästä nopeisiin ja taloudellisesti edullisiin neuvotteluratkaisuihin vahinkotilanteissa tai niitä koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä. Asioiden viivästyminen yleensä kasvattaa myös korvattavaa vahinkoa. Vahingonkorvausrajat jäävät vielä edelleen suhteellisen alhaisiksi, mutta mahdollistavat pienten vahinkojen nopean korvaamisen. Korvaukset maksetaan pääsääntöisesti ao. toimielimen käytettävissä olevasta talousarviomäärärahasta. Mikäli vahinko ei kuulu vastuuvakuutuksen piiriin tai vakuutusyhtiö muusta syystä on kieltäytynyt vahinkoa korvaamasta, vahingon korvaamisesta tai korvaamatta jättämisestä on tehtävä päätös kunnan toimielimessä. Vaadittavan vahingonkorvauksen suuruus määrittelee korvausasian käsittelevän toimielimen tai viranhaltijan. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää vahvistaa yksittäisten vahinkojen korvausten enimmäisrajat seuraavasti: Kymenlaakson pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtokunta Kymijoen Työterveyden liikelaitoksen johtokunta ICT Kymi liikelaitoksen johtokunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Tämä päätös tulee voimaan heti. Toimeenpano: Säädöskokoelma Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä 8.000 € 8.000 € 8.000 € 10.000 € 10.000 € 8.000 € 8.000 € 30.000 € 30.000 € 8.000 € KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 120 D/1700/00.04.00/2015 249 § VN:n asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusiminen Kh 28.9.2915 Valmistelija: Kotkan saaristotoimikunta, puh.joht. Raimo Kurki Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa saaristokuntia ja kuntien saaristo-osia koskevan valtioneuvoston asetuksen uusimisesta. Kotkan saaristotoimikunnan lausunto 17.9.2015: ” Kotka on saaristo-osakunta, jonka kokonaispinta-ala on noin 950 km2. Tästä maapinta-alaa on noin 271 km2. Saariston asukkaita on 382 ja vapaa-ajan asukkaita noin 2 500. Koko Kotkan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 54 518. Yhteysalusliikenteen varassa olevia ympärivuotisia asukkaita on Kuutsalon saaressa, Haapasaaressa ja Kirkonmaassa. Haapasaaressa toimii myös ympärivuotisesti osuuskauppa. Muita peruspalveluiksi luokiteltavia palveluita ei saaristossa ole. Yhteysalusliikennettä on Kotkasta myös Pyhtään kunnan Kaunissaareen. Matka Haapasaareen on noin 13 merimailia, Kuutsaloon noin 2 merimailia ja Kirkonmaahan noin 5 merimailia. Riittävä yhteysalusliikenne on välttämätön edellytys Kotkan saariston kehitykselle. Yhteysalusliikennettä hoitaa Suomenlahden Saaristovarustamo Oy ja siitä vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Mainituilla tahoilla on voimassa pitkäaikainen palvelusopimus 2014 – 2023. Yhteysaluksena toimii Otava, joka on varustettu toimimaan myös öljyntorjuntatehtävissä Matkailu ja yksityiset palvelut ovat saariston kasvavia elinkeinoja. Senaatti Kiinteistöt on keväällä 2015 myynyt Puolustusvoimien hallinnassa olleet Kirkonmaan varuskunta-alueen sekä Rankin saaren kokonaan Kotkan Saaret Oy matkailupalveluyritykselle. Hanke on vuosikymmeniin ensimmäinen merkittävä kehittämishanke Kotkan saaristossa. Hankkeella on alueellisesti ja paikallisesti huomattava merkitys. Saaristo-osakuntastatuksen tunnustaminen ja siihen liittyvien toimintaedellytysten luominen on edelleen tärkeää Kotkan kaupungille. Kotkan saaristotoimikunta esittää lausuntonaan Kotkan kaupunginhallitukselle, että se esittäisi Työ- ja elinkeinoministeriölle halukkuutensa jatkaa edelleen saaristoosakuntana vuoden 2016 alusta alkaen. ” Liite: Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa työ- ja elinkeinoministeriölle Kotkan saaris- Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 121 totoimikunnan lausunnosta ilmenevän mukaisen lausunnon ja päättää ehdottaa ministeriölle, että Kotka merkitään edelleen saaristo-osakunnaksi vuoden 2016 alusta lukien. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä työ- ja elinkeinoministeriö saaristotoimikunta LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 249 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 249 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 124 D/203/10.02.03.00/2015 250 § Rasinkylä asemakaava ja asemakaavan muutos 17. kaupunginosa Sutela, korttelit 50, 51 ja 52, tie- ja katualueet, kaava nro 0214 Kala 16.6.2015 / 51 § Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539 Kotkan kaupunkisuunnittelussa on valmistunut kaavaehdotus Asemakaava 17. kaupunginosa Sutela, korttelit 50, 51 ja 52, tie ja katualueet, asemakaavan muutos 17. kaupunginosa Sutela, osa Sutelan-ja Mussalontietä. Rasinkylän kaava-alue sijaitsee Sutelan kaupunginosassa, noin kahdeksan kilometriä Kotkan keskustasta. Kaava-alue käsittää Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen sekä risteyksen kaakkois-ja luoteispuolelle sijoittuvat alueet. Vanhan Sutelantien varrella olevat tilat Pernoontien länsipuolella kuuluvat myös kaava-alueeseen. Alue on suuruudeltaan noin 5,6 ha. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liiketilan rakentaminen liikenteen kannalta hyvään paikkaan ja olemassa olevan kaupan jatkeeksi. Tavoitteena on myös Vanhan Sutelantien historiallisen linjauksen säilyttäminen ja maisemaan sopivan omakotitaloasumisen sijoittuminen tien varteen. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin 22.3.2014. Osallistumis-ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 24.3—22.4.2014. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että Vanhan Sutelantien asukkaat halusivat tilansa osaksi asemakaavaa. Asemakaava-alueen laajennettua asetettiin uusi asemakaavan luonnos nähtäville 24.11—23.12.2014. Kaavaluonnoksista jättivät lausuntonsa tai mielipiteensä Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson museo, Meri-Kymen Luonto ry, Kymen Vesi Oy, KYMP Oy, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristökeskus, Kuntatekniikka, Kotkan ympäristöseura ry sekä Rasinkylän asukkaat. Lausunnoissa ja mielipiteissä huomautettiin mm. Vanhan Sutelantien historiallisesta luonteesta. ELY-keskus toi esiin mm. liikenteen selvitystarpeen. Asukkaiden kannanotoista kävi ilmi huoli liikerakentamisen mahdollisista haitoista lähiympäristöön. Asukkaiden kanssa on neuvoteltu kaavan laatimisen yhteydessä ja useat kaavaratkaisut perustuvat asukkaiden huomioihin asumisesta liikerakennuksen lähellä. ELYkeskuksen kanssa on neuvoteltu erityisesti alueen liikenneratkaisuihin liittyen. Palautteista on kerrottu selostuksen kohdassa 4.3.2 Osallistumisja vuorovaikutusmenettely ja tarkemmin palautetta ja vastineita on avattu selostuksen liitteessä 4 -Osallistumis-ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin. Kotkan alueella on maakuntakaavassa osoitettu kaksi aluetta vähittäiskaupan suuryksiköille, joista toinen sijaitsee kaavoitettavalla alueella. Kaupalliset palvelut alueella ovat jo nykyisellään hyvää luokkaa ja kaavan myötä alueen palveluita voidaan täydentää ja nostaa palvelutasoa. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 125 Kaava mahdollistaa 4.837 k-m2 liiketilan rakentamisen entiselle kauppapuutarhan alueelle, Sutelantien ja Mussalontien risteyksen kaakkoispuolelle. Risteyksen luoteispuolelle muodostuu liiketontti, jossa rakennusoikeutta on tonttitehokkuudella e=0,25 1.930 k-m2 . Liikerakentamisen sijoittelulla risteysalueen läheisyyteen on tavoiteltu myös kaupunkikuvan eheyttämistä. Sutelantietä on pidetty rajana, jonka pohjoispuolella rakentaminen on mittakaavaltaan pienempää ja maaseutumaisemiin sopivaa. Liikerakentamiselle asetetaan kaavassa vaatimuksia mm. julkisivujen laadun, häiritsevän melun ja valaistuksen osalta. Liikerakentamisen ja asutuksen väliin on määritelty istutettavia alueita sekä rakennettavia aitoja. Määräyksillä on pyritty laadukkaaseen ympäristöön ja lähiasutusta huomioivaan rakentamiseen. Vanhan Sutelantien varrelle muodostuu AO-korttelialuetta, tehokkuudella e=0,25. AO-korttelialue täydentää olemassa olevaa pientaloasumista. Vanhan Sutelantie on osa historiallista ns. Suurta Rantatietä tai Kuninkaantietä. Kaavan myötä tien linjaus ja käyttö tienä säilyy. Kaavan mukaan on rakennettaessa huomioitava Vanhan Sutelantien historiallinen luonne ja rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Kaavan mukaisesti AO-alue jakaantuu 9 tontiksi. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on tarkasteltu alueen liikenneratkaisua sekä selvitetty melua. Liikenteestä aiheutuu melua alueella, mutta melu alittaa sallitut ohjearvot kun kaavan mukaiset aidat rakennetaan tontin rajoille. Kaavan myötä suurimmat muutokset liikenteeseen tulevat liikerakentamisen myötä. Liikennetarkastelussa on varmistettu liittymien sekä risteysalueen liikenteen sujuvuus. ./. Asemakaavaselostus, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä sijaintikartta ovat esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy Asemakaavaehdotuksen 17. kaupunginosa Sutela, korttelit 50, 51 ja 52, tie ja katualueet, asemakaavan muutos 17. kaupunginosa Sutela, osa Sutelan-ja Mussalontietä esityksenään kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 28.9.2015 Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539 Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 3.8.-2.9.2015. Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkurissa 1.8.2015 sekä kaupungin ilmoitustaululla 3.8.2015. Kaavaa koskevat asiakirjat ja kartat ovat olleet nähtävillä Kaupungintalolla kaavoitustoimistossa sekä luettavissa kaupungin internet-sivuilla. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 126 Kaavasta on jätetty yksi muistutus. Rasinkylän kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsevan asuinalueen asukkaat ovat laatineet muistutuksen, jossa esitettiin huoli rakentamisen aiheuttamasta mahdollisesta hulevesiongelmasta, aidan rakentamisen aiheuttamasta mahdollisesta kaikumisesta, lastauslaiturin sijoittumisesta sekä uudisrakentamisen ilmeestä. Lausunnon antoivat Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan tekniset palvelut sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa asemakaavasta. Tekniset palvelut muistutti lausunnossaan maankäyttö- ja rakennuslain pykälästä, jonka mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esitti lausunnossaan huomioita kaavaalueen liikennejärjestelyistä ja -selvityksistä, espanjansiruetanan hävittämisestä kaava-alueella, kaavakartan puuttuvista tonttinumeroinnista sekä kaavaselostuksen lauseesta. Asemakaavan selostusta on tarkennettu ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti, ja kaavakarttaan on lisätty lause: ”Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.” Tonttien lohkomiseen liittyvien teknisten seikkojen vuoksi ei kaavaan merkitä sitovaa tonttijakoa eikä näin ollen myöskään tonttinumerointia. Liitteet: Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutus sekä niiden vastineet ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joka koskee 17. kaupunginosan Sutelan kortteleita 50, 51 ja 52 sekä tie- ja katualueita (kaava nro 0214, Rasinkylä), sekä lausunnoille ja muistutukselle laaditut vastineet. Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 127 Lausunnot sekä muistutukset ja vastineet: Lausunnon antajille sekä muistutuksen tehneille Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Kaavojen valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä 1 KOTKA 17. SUTELA RASINKYLÄ (0214) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 19.11.2014 12.6.2015 päivitetty 3.9.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Rasinkylä (0214) asemakaava ja asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Osat tilasta 9:0, tilat 1:98, 1:239, 1:17, 1:13, 1:22, 1:23 ja 1:10, katualue ja liikennealue Asemakaavalla muodostuvat 17. Sutelan kaupunginosan korttelit 50, 51 ja 52, liikennealue sekä katualueet. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 22.3.2014. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa 16.6.2015 28.9.2015 12.10.2015 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh. 040 647 1539 [email protected] LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Rasinkylän kaava-alue sijaitsee Sutelan kaupunginosassa, noin kahdeksan kilometriä Kotkan keskustasta. Kaava-alue käsittää Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen sekä risteyksen kaakkois- ja luoteispuolelle sijoittuvat alueet. Vanhan Sutelantien varren tilat Pernoontien länsipuolella kuuluvat myös kaava-alueeseen. Alue rajoittuu idässä Rasinkylän omakotitaloalueeseen ja lännessä Hakamäen pientaloalueeseen sekä Prisman liiketonttiin. Alue on suuruudeltaan noin 5,6 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rasinkylä, asemakaava ja asemakaavan muutos (0214) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liiketilan rakentaminen liikenteellisesti hyvään paikkaan ja kaupallisesti merkittävän alueen osaksi. Vanha Sutelantien historiallinen linjaus säilytetään ja lisäksi tutkitaan omakotitaloasumisen sijoittuminen tien varteen. Kaavoituksen tavoitteena on tarkastella aluetta kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on ympäristön ilmeen eheyttäminen ja alueen toiminnallisuuden täydentyminen. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT......................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot ............................................................................................................ 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...................................................................... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........................................................................................................... 5 2 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 6 2.2 Asemakaava ............................................................................................................... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 7 3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................... 8 3.1.4 Maanomistus .......................................................................................................... 10 3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................. 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................... 14 4.3.1 Osalliset.................................................................................................................. 14 4.3.3 Viranomaisyhteistyö................................................................................................ 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................. 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 18 5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................... 18 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................... 18 5.1.2 Palvelut................................................................................................................... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ..................................... 19 5.3 Aluevaraukset .......................................................................................................... 19 5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................... 19 5.3.2 Muut alueet ............................................................................................................. 20 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 5 5.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................. 21 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................... 22 5.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................... 23 5.5 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 24 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................. 24 5.7 Nimistö ..................................................................................................................... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................... 25 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 19.11.2014 3. Maanomistus 4. Ehdotuksesta saadut lausunnot sekä muistutukset ja vastineet niihin 5. Asemakaavakartta 6. Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys, Sito 7.8.2014 7. Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli 50) Kotka, FCG 16.10.2014 8. Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu, Strafica 22.12.2014 9. Lausunto Rasinkylän asemakaava-alueen luontoarvoista, Ympäristökeskus 30.5.2014 10. Havainnekuva 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Kotkan yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 3. Kaukola-Pihkoon osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 4. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001 5. Pilaantuneet maat: Kotkan MATTI kohteet 4.11.2011 ja PIMA 6.11.2013 7. Kotkan tie- ja katuverkostosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit 8. Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Kotka: tiesuunnitelma. 9. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, mietintö. LIMEtyöryhmä 2001 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 22.3.2014. Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta. 17.3.2014 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat olleet nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 24.3 - 22.4.2014 (MRA 30 §). Osallisten mielipiteet pyydettiin 22.4.2014 mennessä. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että Vanhan Sutelantien asukkaat halusivat tilansa osaksi asemakaavaa. Asemakaava-alueen laajennettua asetettiin asemakaavan luonnos uudelleen nähtäville 24.11 - 23.12.2014 mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62 §). Osallisten mielipiteet pyydettiin 23.12.2014 mennessä. Asemakaavan ehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.8. - 2.9.2015 (MRA 27§) ja lausunnot ja muistutukset pyydettiin 2.9.2015 mennessä. 2.2 Asemakaava Kaava-alueen risteysalue on ajantasakaavassa yleisen tien aluetta (LT). Yleisen tiealueen rajoja tarkistetaan ja tarkennetaan kaavoituksessa. Risteyksen kaakkoispuolella oleva maa-alue on ollut aiemmin puutarhamyymälän käytössä, mutta viimeisten vuosien ajan alue on ollut vailla käyttöä ja rämettynyt. Pohjoisosassa on viljelyksessä olevaa peltoa sekä osittain asuinkäytössä olevia tiloja. Asemakaavan tarkoituksena on risteysalueen kaakkoispuoleisen alueen rakentuminen kaupan tonttina. Luoteisosan alueelle on tarkoituksena sijoittaa liiketontti sekä omakotitalotontteja. Asemakaavassa liiketontit ovat KL- liikerakennusten korttelialue ja KM liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen tontit tulevat haettavaksi kaavan vahvistuttua ja rakentaminen voi alkaa kunnallistekniikan valmistuttua. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen keskellä on Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien kiertoliittymä. Risteys ja alueen tiet ovat vilkkaasti liikennöityjä. Risteyksen lounaispuolella, kaava-alueen ulkopuolella on noin 20 000 km2:n Prisman liikekeskus pysäköintipaikkoineen ja paikoitustaloineen. Liikerakennuksessa on Prisman lisäksi myös pieniä liikkeitä, kahvila ja ravintola. Paikoitusalueen yhteydessä on kylmäasema. Vastapäätä Prismaa, Mussalontien toisella puolella on alue, jossa on aikoinaan toiminut puutarhamyymälä ja kauppapuutarha. Alue on nyt käyttämättömänä hoitamaton. Risteysalueen koillispuolella, kaava-alueen ulkopuolella on liiketontti, jossa toimii Mc Kone, huolto- ja varaosamyymälä. Tontin pohjoispuoli rajoittuu omakotitaloalueeseen. Omakotitaloalueen ja Pernoontien välissä on rakentamaton maakaistale. Alueilla ei ole asemakaavaa. Risteysalueen pohjoispuolella alkaa maaseutumainen kylämiljöö, pientaloineen ja peltoineen. Pernoontien länsipuolella on rakentamaton viljelyalue. Viljelyalueen luoteisreunassa kulkee historiallinen tie ja tien varrella on asuintaloja. Kaava-alueen länsipuolella jatkuu Hakamäen pientaloalue sekä pienteollisuusalue. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on erilaisten maisemarakennetyyppien murtumakohdassa. Sutelantien pohjoispuolelta alkaa Kaukolan maaseutumaiset kylämaisemat peltoineen ja pientaloineen. Risteysalueen länsipuolella alkaa Hakamäen pienteollisuusalue. Prisma, joka sijaitsee kaava-alueen kyljessä, Mussalontien länsipuolella, on mittakaavaltaan ympäröivää rakennuskantaa huomattavasti suurempi. Mussalontien itäpuolella, Prismaa vastapäätä on Rasinkylän pientaloalue, joka rajoittuu idässä Langinkoskenhaaraan. Pientaloalue on osa aluetta, joka on maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Luonnonsuojelu Kaava-alueen kaakkoisosa on entistä kauppapuutarhan aluetta ja nykyisellään metsäistä ympäristöä. Alueen puusto on pääosin tiivistä, LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 8 nuorta lehtipuustoa - koivu, vaahtera, pihlaja, haapa. Lajistossa esiintyy puutarhamyymälästä peräisin olevia puutarhalajikkeita. Kauppapuutarhatoiminnan seurauksena alueelle on myös muodostunut haitalliseksi vierailijaksi luokitellun espanjansiruetanan kanta. Kotkan ympäristökeskuksesta ympäristösuojelupäällikkö Heli Ojala ja ympäristötarkastaja Heli Kiviranta ovat käyneet arvioimassa kaavaalueen luontoarvoja ja tarkempien inventointien tarvetta 4.9.2013, tarkistuskäynti 28.5.2014. Alueelta ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Alueen rakentaminen edesauttaa espanjansiruetanan hävittämistä alueella. Risteysalueen luoteispuolella on viljelysmaata. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueeseen kuuluu viisi tilaa joista neljällä on omakotitalot ja asukkaat. Kaava-alue rajautuu ympäröiviin pientaloalueisiin. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettavaa aluetta ympäröi kylämäinen maatalousalue, jonka pientaloasutus on ripoteltuna maisemassa. E18 moottoritieliittymän sekä Prisman myötä aluetta hallitsee vilkas liikenne. Kaava-alueen länsipuolella on pienteollisuusalue sekä Prisman liikekeskus. Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita, mutta kaava-aluetta ympäröivillä alueilla on mm. Prisma (vähittäiskaupan suuryksikkö), jonka yhteydessä on pienliikkeitä kuten apteekki, Alko, kukkakauppa, jne. Samassa liikerakennuksessa on myös kahvila ja ravintola. Prisman tontilla on polttoainemyynnin kylmäasema sekä autopesula. Risteyksen toisella puolella - myös kaava-alueen ulkopuolella - on huolto- ja varaosaliike Mc Kone. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Kaava-alueen lähistöllä olevilla alueilla on kaupan elinkeinotoimintaa sekä pienteollisuusalue. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 9 Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Alueen läpi kulkee kevyen liikenteen reitti, josta pääsee mm. maaseutumaisille alueille Pernoon suuntaan, pohjoiseen. Kaava-alueen pohjoispuolella, noin 1 km:n päässä on Kotkan ratsastuskeskus. Lähin ulkoilualue on Aittakorven länsipuolella, noin 2 km:n päässä kaava-alueelta. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikenteen solmukohdassa ja alueelle on erittäin hyvät tieyhteydet: liittymä E18 moottoritielle on kaava-alueen läheisyydessä, n. 300 m:n päässä. Kaava-alueella kulkee Sutelantie, Mussalontie sekä Pernoontie. Sutelantien ja Mussalontien välinen liikenne on vilkas, ja erityisesti Prismaan liikennöidään paljon. Kaava-alueen risteyksestä lähtevillä teillä on linja-autopysäkit kaikkiin suuntiin. Alueella liikennöi paikallisliikenteen linjat ja kaava-alueen lähellä sijaitsevan moottoritieliittymän yhteydessä on kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Alueen kevyen liikenteen reitit yhtyvät laajempaan reitistöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muistomerkkejä. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva Vanha Sutelantie on historiallista Turun - Viipurintietä eli osa ns. Suuren Rantatien linjausta, joka Suomessa sai yhtenäisen luonteen Turun linnan ja Viipurin linnan välillä 1300-luvun puolessavälissä. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaava-alue rajautuu idässä pientaloalueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jokirantoineen. Tekninen huolto Kaava-alue ei ole kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Yksityisille tiloille on rakennettu vesiosuuskunnan omistuksessa oleva vesi- ja viemäriverkosto. Tämä siirtyy Kymen Vesi Oy:n hallintaan vuonna 2016. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pilaantuneet maat Alueen kaakkoisosissa oletettiin olevan saastuneita maa-alueita entisen kauppapuutarhan jäljiltä. FCG Oy on tutkinut alueen pilaantuneisuutta ja toteaa raportissaan Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli 50), Kotka (16.10.2014) että tehtyjen riskiarviointien perusteella kohteen tutkimuspisteessä esiintyvistä LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 10 kohonneista arseeni- ja kadmiumpitoisuuksista ei aiheudu ympäristötai terveyshaittaa alueen nykyisessä tai tulevassa käytössä. Melu Kaava-alueella teiden liikenteestä aiheutuu liikenteen päästöjä sekä melua. Sito Oy on tehnyt melumallinnusta Sutelantien ja Mussalontien osalta, osana E18 tiehankkeen selvityksiä. Asemakaavan tueksi Sito Oy on sittemmin laajentanut selvitystä ja melumallinnusta myös Pernoontien osalta. Selvitystä (Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys, 7.8.2014) varten on mallinnettu myös Pernoontien liikenteen aiheuttama melu ja tutkittu sen leviäminen kaava-alueelle. Selvityksen mukaan melutasot suunnittelualueella saadaan asuinympäristölle hyväksytylle tasolle rakennusten sijoittelulla sekä tiivisrakenteisilla tonttiaidoilla. Selvitystä laajennettiin käsittämään kaavaluonnokseen lisätty asuinalue Vanhan Sutelantien varrella. Sosiaalinen ympäristö Alue on osittain rakennettua pientaloaluetta. Kaava-alueeseen kuuluu neljän omakotitalon taloryhmä, joka liittyy viereiseen naapurustoon. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Liikennealue sekä katualueet ovat valtion omistuksessa. Vanhan Sutelantien varrella on yksityisomistuksessa olevia tiloja. Liite 3 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 11 Maakuntakaavassa (vahvistettu 28.5.2008) alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Suunnittelualueen länsipuolella on vähittäiskaupan suuryksikkö, km. Suunnittelualueen itäpuolella on maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävä, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on 16.12.2013 hyväksynyt Kauppa ja merialue kaavan. Siinä on suunnittelualueella vähittäiskaupan suuryksikkö merkintä (km). Ympäristöministeriö on vahvistanut kauppa ja merialuekaavan 26.11.2014. Yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, on alue osa pientalovaltaista asuinaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote yleiskaavasta Kaukola-Pihkoon osayleiskaava Kaukola-Pihkoon osayleiskaavassa, joka on hyväksytty 15.10.1986, on suunnittelualueella osa EV suojaviheraluetta ja osa KL Liikerakennusten korttelialuetta. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 12 Ote osayleiskaavasta Kymijoen eteläosan osayleiskaava ei koske suunnittelualuetta. Asemakaava Sutelantiellä ja Mussalontiellä sekä Pernoontien risteyskohdassa on voimassa oleva kaava (kaavanumero 0410, vahvistettu 13.9.2010) jonka mukaan risteysalue on yleisen tien aluetta (LT). Risteysalueen eteläpuolinen katu on kaavan mukaan katualuetta. Muut asemakaavan alueet ovat kaavoittamattomia. Ote asemakaavasta LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 13 Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueella ja sen lounaispuolella olevalla alueella on voimassa oleva asemakaava (kaava numero 0410). Muut alueet ovat kaavoittamattomia. Alue liittyy tiesuunnitelmaan Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä - Kotka. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue sijaitsee aivan E18 moottoritieliittymän vieressä ja on liikenteellisesti erityisen hyvin saavutettavissa. Kaavan alueet ovat nyt rakentamattomia, lukuun ottamatta muutamaa omakotitaloa Vanhan Sutelantien varrella. Mussalontien itäpuolella oleva alue on ränsistynyt käyttämättömänä. Asemakaavan tavoitteena on täydentää alueen liiketilatarjontaa yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisesti. Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksessa todetaan: ”Maakuntakaavassa mahdollistetaan Sutelan pienimuotoinen kehittäminen. Kehitysmahdollisuudet ovat rajalliset. Sutelalla ei ole näin ollen merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustoihin tai niiden kehittämiseen, koska Sutelan kaupan tarjonta ei tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan.” Alueen rakentumisen myötä tavoitellaan paitsi liiketiloja, myös täydentyvää kaupunkirakennetta sekä melusuojaa alueen vilkkaalta liikenteeltä. Kaava-alueen pohjoisosassa on historiallinen Vanha Sutelantie (Suuri Rantatie tai Viipurintie) johon rajoittuvilla alueilla tavoitellaan tien luonteen säilyttävää ratkaisua. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisina kaavoituksessa ovat: − alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat − Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät − Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry − Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kymenlaakson museo − Kymenlaakson pelastuslaitos − Kymen Vesi Oy − Kymenlaakson Sähkö Oy − Kymenlaakson sähköverkko Oy − Kotkan Energia Oy − Gasum Oy − KYMP Oy − Telia Sonera Finland Oy − Kymenlaakson Jäte Oy 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä (MRA 30 §) 24.3 - 22.4.2014. Osallisten mielipiteet pyydettiin 22.4.2014 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Kirjeen liitteenä postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kymenlaakson museo − Kymen Vesi Oy LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 Saatu 17.4.2014 17.4.2014 28.4.2014 15 − KYMP Oy − Kotkan ympäristöseura ry kaupunkimittaus, maanhankinta ja -luovutus kuntatekniikka 15.4.2014 15.4.2014 22.4.2014 25.4.2014 Lausunnoissa ja kannanotoissa huomautettiin Vanhan Sutelantien historiallisesta luonteesta. Uudessa kaavaluonnoksessa historiallisen tien sijainti on suojattu tien linjausta mukailevalla katumerkinnällä ja käyttö säilyy edelleen tienä. Erillispientalotonttien osalta on kaavassa määrätty, että rakennettaessa tulee huomioida Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Rakennusten tulee lisäksi sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Erillispientalojen on katsottu soveltuvan toiminnaltaan, mittakaavaltaan ja olemukseltaan historiallisen tien varrelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomautti OAS:in ja luonnoksen samanaikaisesta nähtävilläolosta huolena osallisten riittävä kuuleminen. Asemakaavasta laadittiin uusi luonnos joka asetettiin nähtäville. ELY-keskus huomautti myös luonnonympäristön ja liikenteen selvitysten tarpeellisuudesta kaavan valmistelussa. Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala ja ympäristötarkastaja Heli Kiviranta ovat arvioineet alueen luontoarvoja ja liittymien toimivuutta tarkastellaan Strafica Oy:ltä tilatussa selvityksessä. Asukkaiden kannanotoissa käy ilmi huoli liikerakentamisen mahdollisista haitoista lähiympäristöön. Asemakaavaluonnoksessa on siksi erityisesti haettu ratkaisuja jotka vähentävät liiketoiminnasta syntyviä mahdollisia haittoja. Seuraavissa suunnitteluratkaisuissa on erityisesti kiinnitetty huomiota asukkaiden viihtyisyyteen: - Vanhan Sutelantien varrelle on kaavoitettu erillispientalotontteja, joiden on katsottu jatkavan Vanhan Sutelantien varren ympäristöä. Erillispientalojen osalta on kaavamääräys, jonka mukaan on rakennettaessa huomioitava Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Lisäksi tulee rakennusten sopia maaseutumaiseen ympäristöön. - Liikerakennusten kortteleissa on liiketontin reunalle osoitettu istutettava alueen osa, jonka keskelle on rakennettava umpinainen puuaita suojaamaan ympäröivää asutusta. Aidan tulee olla 2 -2,5 m korkea, umpinainen puuaita eikä sitä saa sijoittaa alle 8 m etäisyydelle asuinhuoneen ikkunasta. Liiketontin osalta on myös kaavamääräys, jonka mukaan ulkovalaistuksessa on pyrittävä estämään valon leviäminen ympäristöön. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä tontin valaistussuunnitelma sekä istutettavan alueen istutussuunnitelma. - Liikerakennuksen kattokaltevuuden on oltava vähintään 25 astetta ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. - Liiketontin rakennusoikeutta on vähennetty ja tonttitehokkuus on kaavaehdotuksessa e=0,25 - Liiketontin rakennus estää osaltaan Sutelantien-PernoontienMussalontien liikenteen melun leviämistä ympäristöön LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 16 Kaavaehdotuksen valmistelussa on lisäksi oltu erikseen yhteydessä alueen asukkaisiin ja keskusteltu kaavaratkaisusta. Keskusteluissa kävi ilmi, että asukkaiden tilat oli hyvä liittää osaksi asemakaavaa, jolloin Vanhaa Sutelantietä voitiin suunnitella kokonaisuutena. Kaava-alueen laajenemisen myötä laitettiin kaavaluonnos uudelleen nähtäville. Kaavaluonnos Kaava-aluetta laajennettiin käsittämään myös Vanhan Sutelantien varrella olevia tiloja. Kaava-alueen laajennettua asetettiin uusi luonnos nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä (MRL 62 §) 24.11 23.12.2014. Osallisten mielipiteet pyydettiin 23.12.2014 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Luonnoksesta saatiin kannanotot seuraavilta tahoilta: − Kymenlaakson sähköverkko Oy − Kymenlaakson museo − Kuntatekniikka − Meri-Kymen Luonto ry − Kymen Vesi Oy − Rasinkylän asukkaat − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta 28.11.2014 4.12.2014 9.12.2014 12.12.2014 17.12.2014 18.12.2014 23.12.2014 31.12.2014 Kymenlaakson museo totesi lausunnossaan, että kaavaratkaisussa on historiallisen tien osalta onnistuttu. Meri-Kymen Luonto ry puolestaan esitti, että Kuninkaantien arvo tulisi tuoda paremmin esille ja että sen varrella kasvavat tulokaslajit saattavat kadota jos tie asfaltoidaan. Rasinkylän asukkaat olivat yhdessä laatineet kannanoton, jossa esitettiin toiveita mm. liiketontin rakennuksesta, aidoista, valosuunnitelmasta ym. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausui mm. kaavamerkinnöistä ja muistutti aiemmasta lausunnostaan koskien liikennettä. Liikenneratkaisusta neuvoteltiin lisäksi erikseen ELY-keskuksen kanssa kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Ympäristökeskus toi lausunnossaan esiin alueen meluasiat sekä korttelissa 50 esiintyvän espanjansiruetanakannan, joka on haitallinen vieraslaji. Kaavamääräyksiä ja -merkintöjä on tarkennettu annetut lausunnot ja mielipiteet huomioiden: mm. aitaa, rakentamista ja liiketonttia koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 17 Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 §) 3.8 - 2.9.2015. Lausunnot ja muistutukset pyydettiin 2.9.2015 mennessä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Ehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: − Kymenlaakson Pelastuslaitos − Tekniset palvelut − Kaakkois-Suomen ELY-keskus 11.8.2015 24.8.2015 2.9.2015 Ehdotuksesta muistuttivat: − Rasinkylän asukkaat 1.9.2015 Kannanotot ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 4. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa asemakaavasta. Tekniset palvelut muistuttivat lausunnossaan Maankäyttö- ja rakennuslain pykälästä, jonka mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esitti lausunnossaan huomioita kaavaalueen liikennejärjestelyistä ja -selvityksistä, espanjansiruetanan hävittämisestä kaava-alueella, kaavakartan puuttuvista tonttinumeroinnista sekä kaavaselostuksen lauseesta. Asemakaavan selostusta on tarkennettu lausunnon mukaisesti ja kaavakarttaan on lisätty lause: ”Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.” Tonttien lohkomiseen liittyvien teknisten seikkojen vuoksi ei kaavaan merkitä sitovaa tonttijakoa eikä näin ollen myöskään tonttinumerointia. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa jo olemassa olevan kaupan alueen jatkoksi liiketontteja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 18 Kaava-alueen pohjoisosassa historiallinen Vanha Sutelantie (Suuri Rantatie tai Viipurintie) on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tiehen rajautuvien alueiden osalta on tavoitteena kulttuuriympäristöä täydentävät ja suojelevat ratkaisut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien risteysalueen ja jakaantuu risteysalueen kaakkois- ja luoteispuolen alueille. Risteysalueen kummallekin puolelle on kaavassa osoitettu tontit liikerakentamiselle. Lisäksi on luoteispuolen alueelle osoitettu omakotitalotontteja jotka rajautuvat historialliseen Vanhaan Sutelantiehen. Liikenteen melu huomioiden toimii risteysalueen kaavanmukainen rakentaminen meluesteenä. Liiketonttien sillä osalla joka rajautuu asuinalueeseen, on istutettava tontin osa, jolle on istutettava puita sekä rakennettava asuinaluetta suojaava 2,5-3 m korkea umpinainen puuaita. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,6 ha, josta noin 1,5 ha on LT liikennealuetta ja noin 0,9 ha katualueita. ET alue on 80 m2. Alueelle muodostuu yhteensä kaksi liiketonttia (pinta-alat: KM 13.821 m2 ja KL 7.721 m2). KM korttelialueelle muodostuu yhteensä 4837 km² rakennusoikeutta ja KL korttelialueelle 1930 k-m². Rakennusoikeus kokonaisuudessaan toteutettuna vaatii 97 autopaikkaa KM-alueella ja 39 autopaikkaa KL-alueella. Alueelle muodostuu AO-korttelialuetta yhtensä noin 1 ha, jolle voi muodostaa 9 omakotitalotonttia. Tonttien koko vaihtelee ja yhteensä rakennusoikeutta muodostuu 2623 k-m² (tonttitehokkuus e=0,25). 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle tulee viisi uutta asuintonttia, eli lisää asumista. Kaava ei siis merkittävästi lisää sosiaalipalveluiden kuten päivähoitopaikkojen ja koulujen tarvetta alueella. Asemakaava mahdollistaa uusien kaupallisten palveluiden tulemisen alueelle. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan liiketonttien osalta tavoitellaan alueen ilmeen selkeytymistä. Asemakaavamääräysten mukaan on rakennukset rakennettava lähelle risteysaluetta, jolloin rakennukset sekä rajaavat risteysaluetta, että antavat liikenteen melulta suojaa lähiympäristöön päin. Asuintontit täydentävät ympäröivää pientalomaisemaa ja auttavat osaltaan historiallisen tien säilymistä tiekäytössä. Liiketonteilla istutettavat alueet aitoineen rajaavat liiketontin toimintaa asutuksesta ja toimivat asuintonttien suuntaan suojaa antamassa. Kaava-alueen kaakkoisosassa olevan korttelin maan pilaantuneisuus kartoitettiin FCG Oy:n selvityksessä. Maaperässä on lievästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joista ei kuitenkaan muodostu erityistä riskiä ympäristölle tai ihmisille. Pintakerrokset vaihtuvat tontille rakennettaessa. Sito Oy on tutkinut kaava-alueen melua mallintamalla ja todennut että alueen julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat koko suunnittelualueella kohtuullisen matalat. Sisämelun ohjearvot toteutuvat normaaleilla rakenteilla, eikä kaavassa ole tarpeen esittää julkisivuille erityisiä äänitasoerovaatimuksia. Meluongelma koskettaa lähinnä Pernoontietä sekä Sutelantietä lähinnä olevia asuintontteja. Rakentamalla asemakaavan mukaisesti tiivis yli 2,5 m korkea puuaita Pernoontien ja Sutelantien puoleisille tontin rajoille sekä liiketontin lounaisrajalle tulevat tontit olemaan melulta suojassa niin, että melun ohjearvot alittuvat. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen kaakkoisosan kortteli sekä osa luoteisosan korttelista varataan liikerakentamiseen (KM ja KL). Luoteisosan kortteliin tulee myös erillispientalojen alue (AO) Kaava-alueen keskiosa varataan yleisen tien alueeksi ja lisäksi kaava-alueella on katualueita: Vanhan Sutelantien osa kaavoitetaan katualueeksi. Muuntamolle on varattu alue (ET). 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue - KM Asemakaava-alueen kaakkoisosaan muodostuu liikerakennusten korttelialue (kortteli 50), joka on kooltaan noin 1,4 ha. Liikerakennusten korttelialueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelissa sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen tonttitehokkuuden ollessa e=0,35. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 20 rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Kortteli 50:n osalta määrätään korttelin kaakkoisreunaan toteutettavan istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puita. Istutettavan alueen osalle tulee rakentaa viereisiä asuintontteja suojaava 2,5 - 3 m korkea, umpinainen puuaita. Mussalontien puoleiseen reunaan on varattu istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puurivi. Liikerakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Liikerakennusten korttelialue - KL Asemakaava-alueen luoteisosaan muodostuu liikerakennusten korttelialue (kortteli 51), joka on kooltaan noin 0,8 ha. Korttelissa sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen tonttitehokkuuden ollessa e=0,25. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Liikerakennuksen kortteli 51:n osalta määrätään korttelin luoteisreunaan toteutettavan istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puita. Istutettavan alueen osalle tulee rakentaa viereisiä asuintontteja suojaava 2,5 - 3 m korkea, umpinainen puuaita. Puuaita suojaa asuintontteja melulta. Pernoontien puoleiseen reunaan on myös varattu istutettava alueen osa, jolle on istutettava puurivi. Liikerakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Korttelin 51 liikerakennuksessa on oltava vähintään 25 asteen kattokaltevuus ja puujulkisivu. Erillispientalojen korttelialue - AO Koska erillispientalojen korttelialueet sijaitsevat historiallisen tien (Vanha Sutelantie) varrella tulee rakennusten sopimiseen ympäristöönsä kiinnittää erityistä huomiota: kaavamääräyksen mukaan on rakennettaessa huomioitava Vanhan Sutelantien historiallinen luonne ja rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Tontilla talousrakennuksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään 2 m etäisyydelle tontin rajasta. Tonttitehokkuus on e=0,25. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Kaava-alueella Mussalontie ja Vanha Sutelantie ovat katualueita. Sutelantien, Mussalontien ja Pernoontien risteysalue on yleisen tien aluetta (LT) Sähkömuuntamolle on varattu ET - yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 21 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaavan mukainen liikerakentaminen liittyy luontevasti osaksi vilkasliikenteistä risteysaluetta, jonka kyljessä jo nyt Prisman liikerakennus tarjoaa palveluitaan. Rakennusten sijoittaminen katualueiden viereen rajaa alueen näkymiä ja auttaa luomaan selkeämmin jäsennellyn kaupunkimaiseman. Historiallisen Vanhan Sutelantien varrelle sijoittuvat omakotitalotontit täydentävät jo olemassa olevaa pientalorakennetta ja vahvistavat kylämäistä miljöötä. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Asemakaavan mukainen toteutus ei Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksen mukaisesti vaikuta haitallisesti keskustoihin tai niiden kehittämiseen, koska Sutelan kaupan tarjonta ei tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan. Virkistys Alue ei tarjoa uusia virkistysalueita, mutta mahdollistaa sujuvan kevyen liikenteen kauttakulun lähialueiden virkistysalueille. Liikenne Alue on vilkkaasti liikennöity ja kaavaratkaisuilla pyritään turvaamaan liikenteen sujuvuus jatkossakin. Liikekortteleiden ajoliittymät on sijoitettu Sutelantielle ja Pernoontielle. Uusien asuintonttien ajoliittymät ovat Vanhalta Sutelantieltä. Strafica Oy on tarkastellut liikenneratkaisuja (Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu, 15.4.2015). Tarkastelussa on huomioitu henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikenteen pysäkit sekä kevyen liikenteen väylät. Strafican selvityksessä todetaan, että ennusteiden mukaisilla liikennemäärillä Rasinkylän asemakaavaluonnoksen liikennejärjestelyt toimivat kohtalaisen hyvin. Kaupan liittymien yhteyteen Pernoontielle ja Sutelantielle on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa vähintään pieni väistöalue, jotta päätien suuntainen liikenne voi tarvittaessa väistää vasemmalle kääntyvää liikennettä. Tarkasteluiden perusteella liittymien kanavointi ei olisi välttämätöntä. Kevyen liikenteen liikennevirtoja ei ole arvioitu tarkemmin, koska asemakaavan ei oleteta lisäävän alueen jalankulku- ja LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 22 polkupyöräliikennettä merkittävästi. Kaavatyön yhteydessä on pohdittu kevyen liikenteen alikulkujen tarvetta Sutelantien - Pernoontien Mussalontien risteyksessä. Nykyinen tilanne huomioiden sekä kaavamuutoksen vähäisyydestä johtuen on arvioitu, että tasoratkaisu tulee toimimaan myös jatkossa. Tulevaisuudessa, mikäli Pernoontien suunnalle tulee uusia asuinalueita saattaa kevyen liikenteen alikulku tulla tarpeelliseksi. Asemakaavassa on huomioitu tilantarve varaamalla risteysalueella riittävän suuri alue liikennejärjestelyille (LT-alue). Strafican selvityksessä todetaan, että kiertoliittymän ajoneuvoliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta (erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta) voidaan parantaa korvaamalla kevyen liikenteen suojatieylitykset alikulkukäytävillä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole todettu muinaismuistoja. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva Vanha Sutelantie on historiallista Turun - Viipurintietä eli osa ns. Suuren Rantatien linjausta, joka Suomessa sai yhtenäisen luonteen Turun linnan ja Viipurin linnan välillä 1300-luvun puolessavälissä. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asemakaava säilyttää tien linjauksen ja käyttötarkoituksen ja vahvistaa siten tien historiallisen arvon säilymisen. (Timo Lievonen, Kymenlaakson museo, puhelu 9.10.2014: Tiellä ei tarvitse olla suojelumerkintää tai muita määräyksiä, olennaista on tien linjauksen ja käyttötarkoituksen säilyminen.) Tekninen huolto Kaavoitettavalle alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Osittain alueella on yksityisesti toteutettu vesi- ja viemäri jotka palvelevat olemassa olevia omakotitaloja. Putkiston on määrä siirtyä Kymen Vedelle osaksi heidän huoltamaa vesi- ja viemäriverkkoa. Uusille tonteille tehdään vesi- ja viemäriliittymät, mutta alueelle ei rakenneta hulevesiverkkoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee muuttamaan rakennettavalta osaltaan luonnonympäristön. Liiketilojen toteutuminen alueella lisää liikenteen määrää ja ympäristöhäiriöitä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Sutelantien pohjoispuolinen maaseutumainen maisemarakenne on alkanut heti Sutelantien pohjoispuolelta. Heti Sutelantien eteläpuolella maisemaa hallitsee iso Prisman rakennus ja liikennejärjestelyt. Kaavanmukaisessa toteutumisessa on ajateltu Sutelantien toimivan maisematyyppien rajana, jolloin Sutelantien pohjoispuolella oleva rakennuskanta mukailee perinteistä rakennustapaa. Asemakaava-alue LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 23 muuttaa maalaismaiseman ja kaupunkimaiseman raja-aluetta vähemmän jyrkäksi. Luonnon monimuotoisuus Alueella ei ole vapaata luontoa, vaan alue on ihmisen muokkaamaa jo pidemmältä ajalta. Olemassa oleva kasvillisuus kuitenkin tulee katoamaan rakentamisen seurauksena liikekorttelialueilla. Asuintonteilla luonnon monimuotoisuus voi lisääntyä. Kaava-alueella ei ole varsinaisia maa- ja metsätalousalueita eikä luonnonsuojelualueita. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 2 Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus 1 Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti 2 2 Perustelut arviolle ja lisätietoja Olemassa oleva kaupunkirakenne tiivistyy ja palvelujen saatavuus paranee. Olemassa oleva infraa käytetään. Kaava-alueella on olemassa olevat joukkoliikenteen pysäkit. Kaukoliikenteen pysäkit sijaitsevat kaava-alueen lähellä. Asemakaava mahdollistaa tarpeellisten reittien toteuttamisen. Reitit ovat yhteydessä vilkkaaseen autoliikenteeseen, jolloin turvallisuus ja reittien mielekkyys ovat kohtalaisella tasolla. Alue on sujuvien pyöräilyreittien varrella ja kaava mahdollistaa hyvien yhteyksien jatkumisen myös kaava-alueella. Polkupyörien pysäköintipaikat on määrätty liiketonteille. Asemakaava mahdollistaa aurinkoenergian käyttämisen ja sijoittamisen parhaimpaan ilmansuuntaan. Kestävien energiaratkaisujen ? mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei arvioitavissa/ei arvioitu LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 24 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä on liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä, melua ja päästöjä. Rakentaminen liikennealueiden reunoille estää osaltaan melua leviämästä muualle lähiympäristöön. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset KM - Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. KL - Liikerakennusten korttelialue Julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Tien puoleisissa julkisivuissa on oltava vähintään 20% ikkunapintaa ja julkisivut tulee jaksottaa pienempiin osiin. Korttelissa 51 on kattokaltevuuden oltava vähintään 25 astetta ja pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten huolto- ja lastaustilat on sijoitettava ja rakennettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle. Ulkovalaistuksessa on pyrittävä estämään valon leviäminen ympäristöön. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä tontin valaistussuunnitelma. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla. Istutettavan alueen istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Istutussuunnitelma hyväksytetään kaupungin puistotoimessa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa merkityn kerrosalan lisäksi. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp/100 k-m2 sisäänkäyntien läheisyyteen. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi toteutettavaa kerrosalaa kohti ei tarvitse toteuttaa autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja. Autopaikat on sijoitettava rakennusalalle. AO - Erillispientalojen korttelialue. Rakennettaessa tulee huomioida Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Erillisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 2 metrin etäisyydelle rajasta. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 25 Talousrakennukset tulee rakentaa päärakennuksesta erillisinä talousrakennuksina. Rakennukset voidaan kytkeä päärakennukseen kevyin katosrakennelmin. Yksittäisen piharakennuksen enimmäiskoko on 60 k-m2 LT - Yleisen tien alue. ET - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Aitamerkintä - Rakennettava aita. Merkintä osoittaa aidan likimääräisen sijainnin. Aidan tulee olla umpinainen puuaita ja 2,5 - 3,0 m korkea maanpinnasta mitattuna. Aidan tulee sijaita vähintään 8 m etäisyydellä asuinhuoneen ikkunasta. Koko kaava-alue: Asemakaava-alueelle on korttelialueelle laadittava erillinen tonttijako. 5.7 Nimistö Uuden katualueen nimi Vanha Sutelantie on ennestään käytössä oleva nimi. Muut tien ja katujen nimet säilyvät ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialueille laaditaan rakentamisohje, jossa annetaan tarkemmat ohjeet rakentamisesta. Ohjeet liitetään tontinluovutusehtoihin. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset AO -korttelialueet: KM Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Rakennettassa tulee huomioida Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. KL Liikerakennusten korttelialue. Erillisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 2 metrin etäisyydelle rajasta. AO Erillispientalojen korttelialue. Talousrakennukset tulee rakentaa pärakennuksesta erillisinä rakennuksina. Rakennukset voidaan kytkeä päärakennukseen kevyin katosrakennelmin. Yksittäisen piharakennuksen enimmäiskoko on 60 k-m2. LT ET Yleisen tien alue. Koko kaava-alue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjellinen tontin raja. 17 SUT Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 51 Korttelin numero. SUTELANTIE Kadun, tien tai muun yleisen alueen nimi. II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. e=0.35 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. KOTKA Rakennusala. ASEMAKAAVA Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, KORTTELIT 50, 51 JA 52, TIE JA KATUALUEET Istutettava alueen osa. Istutteva puurivi. Istutteva puu. ASEMAKAAVAN MUUTOS Katu. 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA SUTELAN- JA MUSSALONTIETÄ Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1:1000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Alueelle rakennettava melueste. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin. Asemakaavalla muodostuu 17. kaupunginosan Sutela korttelit 50, 51 ja 52. Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 13.9.2010. Rakennettava aita. Merkintä osoittaa aidan likimääräisen sijainnin. Aidan tulee olla umpinainen puuaita ja 2,5 - 3,0 m korkea maanpinnasta mitattuna. Aidan tulee sijaita vähintään 8 m etäisyydellä asuinhuoneen ikkunasta. Pohjakartta on asetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 13.2.2014. Maanalaista johtoa varten varattava alueen osa. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri KM - ja KL -korttelialueet: Julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Tien puoleisissa julkisivuissa on oltava vähintään 20% ikkunapintaa ja julkisivut tulee jaksottaa pienempiin osiin. Korttelissa 51 on kattokaltevuuden oltava vähintään 25 astetta ja pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten huolto- ja lastaustilat on sijoitettava ja rakennettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle. Ulkovalaistuksessa on pyrittävä estämään valon leviäminen ympäristöön. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä tontin valaistussuunnitelma. Kotka 5.5.2015, lisäys 3.9.2015 Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla. Istutettavan alueen istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Istutussuunnitelma hyväksytetään kaupungin puistotoimessa. Patricia Broas Kaavoitusarkkitehti Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa merkityn kerrosalan lisäksi. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp/100 k-m2 sisäänkäyntien läheisyyteen. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi toteutettavaa kerrosalaa kohti ei tarvitse toteuttaa autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja. Autopaikat on sijoitettava rakennusalalle. Suunnittelu P. Broas Atk-piirto S.v.Zansen/HT Kaava no 0214 Kv.hyv. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 RASINKYLÄ (0214) Asemakaava ja asemakaavan muutos LAUSUNNOT SEKÄ MUISTUTUKSET JA VASTINEET Rasinkylän asemakaava ja asemakaavan muutos ehdotus oli nähtävillä (MRA 27§) 3.8 - 2.9.2015. 11.8.2015 Lausunto Kymenlaakson Pelastuslaitos Kymenlaakson pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista ko. asemakaavaan eikä asemakaava muutokseen. Vastine: Merkitään tiedoksi. 24.8.2015 Lausunto Tekniset palvelut Kaupunginhallitus on pyytänyt 28.7.2015 Teknisten Palveluiden lausuntoa Rasinkylän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Lausunto perustuu kaavakarttaan 02134, 5.5.2015 sekä selostukseen, päivätty 12.6.2015. Teknisten palveluiden lausunto: Ehdotus on laadittu hyvässä yhteistyössä Kaupunkisuunnittelun kanssa. Teknisten palveluiden eri kaavavaiheissa tekemät esitykset on hyvin huomioitu. Maankäyttö- ja rakennuslain 103i §:n mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Lisäksi samassa pykälässä velvoitetaan kuntaa huolehtimaan siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan järjestämän hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi. Kymen Vesi Oy on lausunnossaan ilmoittanut, ettei alueella ole tarkoitus rakentaa hulevesiviemäriä laitoksen toimesta. 1 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 Kaavamääräysten mukaan KM- ja KL-korttelialueiden hulevedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä tontilla. Epäselväksi jää, miten menetellään, jos imeyttäminen ei ole tontilla mahdollista. Mikä on kaupungin vastuu tällaisessa tapauksessa ja millaisiin toimenpiteisiin kaupungin tulee tällöin ryhtyä. Edellisen kaltaista määräystä ei ole AO-kortteleiden osalta. Oletettavaa kuitenkin on, että myös näillä alueilla imeyttäminen tontilla on ensisijainen vaihtoehto. Vastine: KM- ja KL- korttelialueilla hulevesien hallittu ohjaaminen tulee erityisen tärkeäksi kun korttelialueet rakentuvat kaavan mukaisesti ja mikäli pysäköintialueet toteutettaisiin vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Kaavamääräyksen mukaisesti hulevedet tulee siis mahdollisimman pitkälle hallita tontilla esimerkiksi läpäisevien pinnoitteiden, viivytysaltaiden tai imeytysalueiden avulla. Määräyksellä pyritään turvaamaan mahdollisimman luonnonmukainen hydrologia myös rakennetuilla alueilla. Kaavamääräyksen myötä ei kuitenkaan poistu Maankäyttö- ja rakennuslain velvoittama kunnan vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä. 1.9.2015 Muistutus Rasinkylän asukkaat Toivomme ehdotukseen kaavasta 0214 seuraavia asioita korostettavan varsinaisessa kaavassa ja rakentamisohjeessa tontinluovutusehdoissa: Valumavedet: - Nykyinen metsäalue (Rasinkylän asuinalueen ja puutarhamyymälän välinen alue) toimii luonnollisena imeytyskenttänä hulevedelle - huomioitavaa ettei alueelle rakentaminen aiheuta mittavaa vahinkoa ympäristöön, vesien kertymistä asutusalueelle/kellareihin. - Tämä voi tapahtua esim. salaojituksilla tai liittymällä olemassa olevaan putkistoon joka johtaa vedet Kymijokeen. Meluntorjunta Aita Meluntorjuntaa pidetään tärkeänä ja huomautetaan että teetetty melututkimus on tehty 7.8.2014 Sito Oy:n toimesta, koskien liikenteen melua ja sen ennustettua kehitystä alueella. Todellisuudessa me asukkaat tiedämme, että jo nyt asuminen meluaitojen sisällä on epämukavaa kaikumisen takia. Äänet kimpoilevat aidoista ja nyt tarkoituksena olisi tehdä aita + rakennuksen seinä lisää. Nyt myös Ympäristön suojelu ja ympäristöterveysvalvonta kiinnitti kannanotoissaan huomiota meluun. Tämä luo haasteen rakennuttajalle. Aidan esitetty muotoilu on erinomainen, niin sanottu ”sik-sak” kuviointi. Pyydetään että aitaa rakentaessa pyrittäisiin toteuttamaan ehdotettu muoto ja estämään melullisten lisävahinkojen syntyminen. Että akustiikkaan perehtynyt arkkitehti ottaisi kantaa, mikä aita olisi paras tarkoitukseen= estämään melua ja kaikumista alueella kolmen aidan sisällä! Ehdotan siis korostettavan varsinaisessa kaavassa ja rakentamisohjeessa tontin luovutusehdoissa aidan laatua, muotoa ja sijaintia. 2 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 Nyt aiottu aidankorkeus 3 m on riittävä vain jos se sijoittuu, liiketilan ja asuinalueen välissä kumpuisella alueella, maastonkorkeuteen jossa se todellisuudessa toimii suojana (eikä jää liian matalaksi). Lastauslaituri - Koska liikerakennus toimii suunnitelman mukaan meluesteenä suojaamassa asuinaluetta esitetään että huolto ja lastaustilat sijoitetaan poispäin asuinalueesta. Tämän totesi myös ympäristöterveysvalvonta. - Huolto- ja lastaustilat suunnitellusti siis joko outotien varteen (Sutelantie) tai sisään ajettavana tilana liikerakennuksen sisään. Maisemaan soveltuva liikerakentaminen - Liikerakennuksen katto voisi olla tasakaton sijaan kalteva ja rakennuksen verhoilu puuta kuten alueelle 51 on suunniteltu. - Rasinkylän alueella on myös museoviraston suojelemaa rakennuskantaa, muistomerkki sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas jokimaisema jonka yhteyteen esim. peltihallinen uudisrakentaminen ei sovellu. - Varsinainen teollisuusaluehan sijaitsee Hakamäen suunnalta. Vastine: Muistutuksen tehneet Rasinkylän asukkaat ovat keskustelujen perusteella huolissaan korttelin 50 liiketontin rakentamisen vaikutuksista naapurustoon. Valumavesien hallinnasta on kaavan mukaan esitettävä suunnitelma haettaessa rakennuslupaa liiketonteille. Tällä varmistetaan, ettei hulevesistä tule ongelmaa tontilla tai tontin viereisillä alueilla. Kaavan mukaan aidan viereen on istutettava puita. Voidaan olettaa, että aita istutuksineen ei aiheuta erityistä kaikumista asuinalueella normaalioloissa. Liikerakennusten huolto- ja lastaustilat on kaavan mukaan sijoitettava ja rakennettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle. Sijoitusratkaisuja on useita riippuen rakennettavasta liiketilasta ja tonttiratkaisusta, eikä ole syytä kaavalla yksilöidä ratkaisua tarkemmin. Asemakaavassa vaaditaan rakennettavalle liikerakennukselle korkeatasoisia julkisivuja. Korttelissa 50 on nähty soveltuvan myös muunlaiset julkisivut kuin puuverhoillut, eikä kattomuotoa ole haluttu määrätä tietynlaiseksi. Korttelin 51 liikerakentaminen on pienimuotoisempaa kuin korttelissa 50, eivätkä korttelit siksi ole suoraan verrattavissa keskenään. 2.9.2015 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Liikenne Asemakaavaprosessissa on laadittu erillinen liikennetarkastelu, jonka tavoitteena on ollut arvioida nykyisten liikennejärjestelyiden toimivuutta ja kehittämistarpeita asemakaavan mukaisen maankäytön toteuduttua. Ajoneuvoliikenteen ja -liittymien toimivuuden kannalta liikennetarkastelussa on todettu, että kaupan liittymien yhteyteen sekä Sutelantielle, että Pernoontielle on suositeltavaa toteuttaa vähintään pieni väistötila liikennejärjestelyiden toimivuuden turvaamiseksi. Tarkastelun kanavointi ei olisi välttämätöntä. 3 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 Kaavan aiheuttaman kevyen liikenteen liikennetuotoksen kasvun on todettu olevan niin vähäistä, että kevyen liikenteen olosuhteita parantavien alikulkukäytävien toteuttaminen ei ole tarpeen. ELY-keskus toteaa, että tehty liikennetarkastelu painottuu pääosin autoliikenteen toimivuuden arviointiin. Tarkastelussa käytetyn liikennetuotosarvion perustana on ollut tilaa vievän erikoiskaupan matkatuotos. Tarkastelua varten on tuotettu perusennusteen lisäksi maksimiennuste, jossa erikoistavarakaupan on oletettu olevan enemmän liikennettä tuottavaa (1,5-kertainen perusennusteeseen verrattuna). Liikennetuotosarviossa ei näyttäisi olevan suoraan huomioitu sitä, että kaavamääräykset mahdollistavat myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen KM-korttelialueelle. Tämä nostanee matkatuotosta jopa käytettyä maksimiennusteen tasoa suuremmaksi ja lisää näin toimivuustarkasteluiden virhemarginaalia. Kaavan luonnosvaiheessa antamaansa lausuntoon viitaten ELY-keskus korostaa, että Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien sekä näitä yhdistävän kiertoliittymän liikenteen sujuvuuden takaamiseksi kaupan liittymiin kohdistuvat parannustoimet tulisi toteuttaa heti, kun korttelialueita ryhdytään toteuttamaan. Liittymien parannustarve tulisi esittää myös kaavaselostuksessa nykyistä selvemmin (mitä ja missä vaiheessa?). Asiaa ei tulisi jättää tulevaisuuden optioksi. Kaavan luonnosvaiheessa ELY-keskus on esittänyt Sutelantien liittymän parantamiseksi kiertoliittymää valo-ohjauksen ja kanavoinnin vaihtoehdoksi. Ilmeisesti tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole tutkittu liikennetarkastelussa? Kaavaselostuksessa esitettyjen kevyen liikenteen liikennevirtoja koskevien johtopäätösten (alikulkukäytävien tarve) tueksi olisi hyödyllistä, jos liikennetarkastelun matkatuotosarvioinnissa esitettäisiin myös kulkutapajakauma (kevyen liikenteen osuus tehdyistä matkoista, %). Tämä auttaisi paremmin arvioimaan alikulkujärjestelyiden kiireellisyyttä ja mahdollista toteutusjärjestystä. Vaikutusten arvioinnissa (kpl 5.4) tulisi huomioida liikenneinfrastruktuuriin kohdistuvien parannustarpeiden kustannukset osana yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavalla osoitetusta uudesta maankäytöstä aiheutuvat kustannukset jäävät kaupungin vastuulle. Kiertoliittymän eteläpuoleinen (Mussalon suunta) liikennealuevaraus (LT) voi olla tarpeettoman laaja. Liikennealueen rajaus voidaan osoittaa lähemmäs kiertoliittymää kiinteistörajalle. Luonto Luontoarvioinnin mukaan vanhan kauppapuutarhan ympäristössä (kaavan KM alue) on espanjansiruetanaa. Kaavamääräyksissä olisi hyvä olla ohje tai määräys alueen maaperän tai alueelta poistettavien maamassojen käsittelystä siten, että estetään tuon haitallisen vieraslajin leviäminen. Tontit Kaavakartalta puuttuu tonttinumerot. Kaavakarttaa on täydennettävä maankäyttö ja rakennusasetuksessa annetun velvoitteen mukaisesti. (MRA 38.2 §) Kaupan ohjaus Kaavaselostukseen on jäänyt virheellisiä ilmaisuja kaupan luonteesta. KL-korttelin liikerakentamisessa alueelle ei voi muodostua maankäyttö- ja rakennuslain 4 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 tarkoittamaa vähittäiskaupan suuryksikköä, koska kaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus KL-korttelissa on alle 2000 kerrosalaneliömetriä. Kyse on muusta vähittäiskauppaa palvelevasta liikerakentamisesta. Vastine: Asemakaavassa on varattu tila liikennejärjestelyjen ratkaisemiseksi, mutta asemakaavassa ei ole ohjeistettu tarkemmin tie- ja katusuunnitelmien laatimista, mukaan lukien ehdotetut väistöalueet, kanavoinnit tai liikennevalot. Tie- ja katusuunnitelmien laatiminen - nähtävillä olo sekä hyväksyminen - on erillinen prosessi. Lausunnossa esiin tuodut asiat, mm. liikennetarkastelun mahdollisesta virhemarginaalista merkitään tiedoksi. Liikenneratkaisuja joudutaan mahdollisesti tarkistelemaan uudelleen ja muuttamaan jos kaava-alueen pohjoispuolelle, Pernoontien varteen tulee merkittävästi uutta rakentamista. Kaavassa rajattu liikennealue mahdollistaa monenlaisia liikenneratkaisuja mutta kaavoituksen yhteydessä ei ole esitetty erilaisia tulevaisuuden skenaarioita tai niiden mahdollista ajoittamista. Ehdotus kulkutapajakauman tutkimisesta merkitään tiedoksi. ELY-keskuksen ehdottamaa kiertoliittymää Sutelantielle ei ole tutkittu tarkemmin, koska sen toteuttaminen olisi maankäytöllisesti vaikea ratkaista ja koska liikenneselvityksen mukaan valo-ohjaus ja kanavointi ovat toimivia ratkaisuja. Espanjansiruetanaa koskevat tarvittavat toimenpiteet voidaan sopia toteutettavaksi tontinluovutusehdoissa. Kaavan tonttijako on ohjeellinen joten alueelle laaditaan erillinen tonttijako. Kaavakarttaan ja selostukseen on lisätty maininta: ”Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.” Kaavaselostuksen liikerakentamisesta kertovaa osiota on tarkennettu. 5 LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 250 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 161 D/603/07.02.02.00/2015 251 § Svenska dagen -juhlatilaisuus Kotkassa 6.11.2015; vieraanvaraisuuden osoittaminen Kh 28.9.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Svenska Finlands folkting (Folktinget) järjestää tänä vuonna Svenska dagen -juhlatilaisuuksia Kotkassa, Helsingissä, Närpiössä ja Turussa. Kotkassa 6.11.2015 järjestettävä tilaisuus on päivän pääjuhla. Se järjestetään Merikeskus Vellamossa. Folktinget pyytää kaupunginjohtajaa esittämään kaupungin tervehdyksen pääjuhlassa, joka radioidaan kokonaisuudessaan suorana lähetyksenä (Radio Vega). Folktinget ehdottaa, että kaupunki osoittaisi vieraanvaraisuutta pääjuhlaan osallistuville järjestämällä juhlan päätteeksi cocktail-tilaisuuden. Juhlavieraita on noin 200. Kustannukset: 200 x 35 euroa = 7 000 euroa Liite: Folktingetin kirje 15.6.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää Toimeenpano: - nimetä kaupunginjohtajan esittämään kaupungin tervehdyksen Svenska dagen -pääjuhlassa Merikeskus Vellamossa 6.11.2015 - osoittaa vieraanvaraisuutta pääjuhlaan osallistuville järjestämällä cocktail-tilaisuuden Merikeskus Vellamossa 6.11.2015 klo 21.00-21.45 (kaupunginhallituksen käyttövarat, kustannuspaikka 1220; käytetty 2 500 euroa, jäljellä 27 500 euroa) - nimetä isännät cocktail-tilaisuuteen. Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Folktinget / [email protected] kaupunginjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja isänniksi nimetyt LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 251 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 163 D/1660/00.01.02/2015 252 § Muutoksia kokousaikatauluun Kh 28.9.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Valtuuston puheenjohtaja on päättänyt kutsua valtuuston koolle tiistaina 17.11.2015 klo 8.00 käsittelemään mm. vuoden 2016 talousarvioehdotusta. Kokousaikataulun mukaan tämä kokous oli alun perin tarkoitus pitää 9.11.2015. Näin ollen kokousaikatauluun on syytä tehdä seuraavat lisäykset: 27.10.2015 klo 12.00 Tietoisku talousarvioehdotuksesta valtuutetuille klo 13.00 YTNK klo 14.00 Tiedotustilaisuus tiedotusvälineille 28.10.2015 klo 15.00-18.00 Valtuuston talousarvioseminaari 2.11.2015 klo 17.00 Kaupunginhallitus 9.11.2015 klo 17.00 Kaupunginhallitus 17.11.2015 klo 8.00 Valtuusto Kokousaikataulusta poistetaan seuraavat: 26.10.2015 2.11.2015 9.11.2015 16.11.2015 Kaupunginhallitus Valtuuston tiedonantokokous Valtuusto Kaupunginhallitus Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä kaupunginhallituksen kokousaikataulun lisäykset/poistot yllä esitetyn mukaisesti. Toimeenpano: Ote sähköpostitse: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä valtuutetut kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuvat YTNK / henkilöstöjohtaja tiedotuspäällikkö talous- ja rahoitusjohtaja talouspäällikkö vastuualuejohtajat KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 164 D/1766/00.01.01.00/2015 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosäännön muutos 253 § Lanula 22.9.2015 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 040 550 7728 Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh. 234 4222 Tiivistelmä: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaiseen toimintaan tulee muutoksia talouden tasapainotusohjelman toimenpiteisiin liittyen. Lautakunnan johtosääntöä on muutettava erityisesti lastensuojelun palveluihin liittyen. Johtosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) Johtosääntömuutoksella ei ole suoria talousvaikutuksia. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Johtosäännön muutoksella toteutetaan talouden tasapainotusohjelmassa päätettyjä toimenpiteitä. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Johtosääntömuutoksia aiheuttavat toiminnan muutokset liittyvät toiminnan painopisteen muuttamiseen korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä on kaupunkistrategian mukaista. Esittelyteksti: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kotkan kaupungin uuden talouden tasapainotus ohjelman kokouksessaan 22.6.2015 § 70. Ohjelman yhtenä osana on lastensuojelun siirtäminen sosiaalihuollosta osaksi hyvinvointineuvolan kokonaisuutta. Näin muodostuvan uuden vastuualueen nimeksi tulee perhepalveluiden vastuualue. Näistä toiminnallisista muutoksista johtuen myös lautakunnan johtosääntöä tulee muuttaa. Muutokset koskevat pääsääntöisesti hyvinvointineuvolan vastuualuetta ja lastensuojelun siirtämistä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen. Lastensuojelupäällikön ratkaisuvalta on siirretty toimintasäännöstä johtosääntöön, jotta se täyttää lastensuojelulain säännökset. Muutoksia on tehty myös viranhaltijoiden nimikkeisiin. Viimeistään keväällä 2017 johtosääntöä muutetaan uudestaan, koska kuntalain säännösten perusteella kaikki kaupungin toimielinten johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. Nuorisovaltuusto tulee silloin siirtymään kuntalain säännösten mukaisesti suoraan kaupunginhallituksen alaiseksi. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 165 Johtosäännön muutoksista johtuen, myös lautakunnan alaisten palveluiden toimintasääntöön tulee muutoksia. Toimintasääntö käsitellään lautakunnan lokakuun kokouksessa. Liitteet: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosääntö Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää esittää liitteen mukaisen johtosäännön eteenpäin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asian käsittely: Lautakunnan jäsen Seppo Eerola esitti, että johtosäännön pykälästä 3 ”Lautakunnan yleinen tehtävä” poistetaan viimeisen kappaleen loppu ”ellei kaupunginhallitus muuta päätä”. Puheenjohtaja tiedusteli lautakunnan yksimielisyyttä asiaan. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päätti esittää edellä esitetyllä tavalla korjatun, mutta muuten liitteen mukaisen johtosäännön eteenpäin kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. _________ Kh 28.9.2015 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 040 550 7728 Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh. 234 4222 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaiseen toimintaan tulee muutoksia talouden tasapainotusohjelman toimenpiteisiin liittyen. Lautakunnan johtosääntöä on muutettava erityisesti lastensuojelun palveluihin liittyen. Johtosäännön hyväksyy valtuusto. Liite: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosääntö Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan johtosäännön liitteen mukaisesti. Toimeenpano: Kv: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Ote: lasten ja nuorten palveluiden lautakunta säädöskokoelma tiedotuspäällikkö / intranet LUONNOS 15.9.2015 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1§ Lautakunnan erityinen tehtävä Lautakunnan erityisenä tehtävänä on päivähoidon, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lastensuojelun, neuvola- ja lastenvalvojapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, varhaisen tuen palveluiden, muun opiskeluhuollon, nuorisotyön, lastenkulttuurin ja vapaan sivistystyön palvelujen järjestäminen. Lautakunnan alaisuudessa toimivat nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti, joiden toimintasäännöt lautakunta hyväksyy. 2§ Lautakunnan kokoonpano Lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan kuuluu kaksitoista (12) valtuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan toimikaudeksi. 3§ Lautakunnan yleinen tehtävä Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten palveluiden eri vastuualueiden ja nuorisotyönyksikön toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lautakunta vastaa tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta sekä päätösten täytäntöönpanosta, ellei kaupunginhallitus muuta päätä. 4§ Lautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, lautakunnan tehtävänä on, ellei lautakunta ole toisin päättänyt: 1) päättää lautakunnan alaisen toiminnan tuottamien palvelujen ja tuotteiden maksujen, taksojen ja hinnoitteluperusteiden määräämisestä sekä lautakunnan hallinnassa olevien tilojen, alueiden, laitteiden, kaluston ja muiden tarvikkeiden yleiset luovutus-, vuokraus- ja jakoperusteet sekä toimintaperiaatteet; LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 253 2) päättää lautakunnan alaisen toiminnan hankinnoista, ellei kaupunginhallituksen antamista hankintaohjeista muuta johdu; 3) päättää toimintaansa koskevista sopimuksista, ellei muuta ole määrätty; 4) päättää irtaimen omaisuuden myynnistä ja käytettäväksi luovuttamisesta sekä palvelujen myynnistä; 5) päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa; 6) päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä lautakunnalle tulevan maksun, korvauksen tai muun saatavan suorittamisesta; 7) hakea valtionosuudet, -avustukset ja muut tuet sekä tarvittaessa hakea muutosta tai oikaisua niitä koskeviin päätöksiin; 8) päättää alaistensa virkojen ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kelpoisuusehdoista ja nimikkeiden muuttamisesta; 9) valita alaisensa viranhaltijat ja työntekijät ja vahvistaa heidän tehtäväkohtaisen palkkauksensa hallintosäännön määräysten mukaisesti; 10) päättää virantoimituksesta pidättämisestä; 11) päättää lautakunnan alaisten vastuualueiden jakautumisesta palvelualueisiin tai tehtäväkokonaisuuksiin sekä nuorisotyönyksikön jakautumisesta tehtäväalueisiin tai muihin yksiköihin ja määrätä niille johtajat; 12) vahvistaa toimintaansa koskevat suunnitelmat; 13) päättää avustusten myöntämisestä; 14) hyväksyä toimintasäännöt. 5§ Jaosto Lautakunnassa on jaosto. Jaostoon kuuluu lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta lautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä tai varajäsentä. Lautakunnan puheenjohtaja toimii jaoston puheenjohtajana. Jaoston tehtävänä on: 1) päättää vastoin huoltajan suostumusta tapahtuvasta peruskoulun oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen; 2) päättää koululaisten kurinpitorangaistusasioista lukuun ottamatta kirjallisen varoituksen määräämistä; LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 253 3) tehdä yksilöä ja perhettä koskevat päätökset, ellei toisin ole määrätty; 4) päättää ne asiat, joissa asiakas on saattanut viranhaltijan tekemän päätöksen lautakunnan käsiteltäväksi; 5) päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungille tulevan maksun korvauksen tai saatavan suorittamisesta siltä osin kuin jaosto ei ole siirtänyt tehtävää viranhaltijalle; 6) suorittaa muut lautakunnan määräämät jaoston toimialaan kuuluvat tehtävät. 6§ Esittely Vastuualuetta koskevat asiat esittelee ao. vastuualueen johtaja. Nuorisotyönyksikköä koskevat asiat esittelee nuorisotyönyksikön johtaja. Palvelujohtaja esittelee useampaa vastuualuetta tai yksikköä koskevat asiat. Jaostossa kurinpitoasiat esittelee asianomaisen koulun rehtori ja lastensuojeluasiat lastensuojelupäällikkö. Palvelujohtajalla on oikeus ottaa asia esiteltäväkseen lautakunnassa ja jaostossa. Kansalaisopiston rehtorilla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksessa käsiteltäessä kansalaisopistoa koskevaa asiaa. 7§ Valmistelu ja täytäntöönpano Lautakunnan alaisina valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikköinä toimivat opetustoimen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä perhepalveluiden vastuualueet ja nuorisotyönyksikkö. Keskitetyistä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä vastaa konsernipalvelut. Opetustoimen vastuualuetta johtaa opetustoimenjohtaja. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualuetta johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Perhepalveluiden vastuualuetta johtaa perhepalvelujohtaja. Vastuualueen johtajan pätevyysvaatimuksena on, ellei lainsäädännöstä muuta johdu, soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus sekä hyvä perehtyneisyys vastuualueensa tehtäviin. Lautakunnan alaisuudessa toimivaa nuorisotyönyksikköä johtaa nuorisotoimenjohtaja. 8§ Vastuualueen johtajan tehtävät Vastuualueen johtajan tehtävänä on muualla säädetyn tai määrätyn lisäksi: 1) vastata siitä, että vastuualueen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti annettujen tavoitteiden mukaisesti; LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 253 2) johtaa vastuualueen toimintaa ja huolehtia tarpeellisesta yhteistoiminnasta vastuualueen sisällä ja muun konsernihallinnon kanssa; 3) päättää henkilöstön sijoittumisesta vastuualueelle; 4) päättää vastuualueen laskujen hyväksymistavasta. Mitä tässä pykälässä on määrätty vastuualueen johtajan tehtävistä, on soveltuvin osin voimassa nuorisotyönyksikön johtajan osalta. Vastuualueen johtajien henkilöstöhallinnollisesta päätösvallasta määrätään hallintosäännössä. Mitä hallintosäännössä on määrätty vastuualueen johtajan henkilöstöhallinnollisesta päätösvallasta, sovelletaan nuoriso-työnyksikön johtajaan alaisensa henkilöstön osalta. 9§ Lastensuojelupäällikön ratkaisuvalta Lastensuojelupäällikkö ratkaisee lastensuojelulain 13 §:n 2 momentin tarkoittamat kiireellisen sijoituksen jatkamista, huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa, huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävän sijaishuoltopaikan muuttamista ja huostassapidon lopettamista koskevat asiat. Lastensuojelupäällikkö ratkaisee myös lastensuojelulain 13 §:n tarkoittamat lapsen tutkimusta sekä huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan hakemuksen, ellei hän ole siirtänyt ratkaisuvaltaansa siten kuin lastensuojelulaissa säädetään. 10 § Ratkaisuvallan siirtäminen Lautakunta voi päätöksellään siirtää tämän johtosäännön mukaisia tehtäviä ja päätösvaltaa lautakunnan puheenjohtajalle ja lautakunnan alaisille viranhaltijoille. Vastuualueiden johtajat ja nuorisotyönyksikön johtaja voivat omalta osaltaan siirtää sitä päätösvaltaa, joka heille tämän johtosäännön mukaan kuuluu, alaisilleen viranhaltijoille. 11 § Otto-oikeus Vastuualueen johtajalla ja nuorisotyönyksikön johtajalla on oikeus ottaa alaisensa viranhaltijan päätös lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan käsittelyyn. Palvelujohtajalla on oikeus ottaa lautakunnan alaisen viranhaltijan päätös lautakunnan käsiteltäväksi. 12 § Nimen kirjoittaminen Lautakunnan puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset ja sen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja, palvelujohtaja, vastuualueen johtaja tai nuorisotyönyksikön johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 253 Lautakunnan ja jaoston toimituskirjat, kirjelmät, valtakirjat allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja, palvelujohtaja, vastuualueen johtaja tai nuorisotyönyksikön johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija. Viranhaltijapäätöksen perusteella tehdyn asiakirjan allekirjoittaa asianomainen viranhaltija. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 253 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 171 D/107/01.01.01.00/2015 254 § Täyttölupahakemukset Kh 28.9.2015 Valmistelija: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 Liite: Selvitys täyttölupahakemuksista nrot 2757 -2761 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot 2757–2761 esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Pertti Airaksinen, kunnossapitopäällikkö Hannele Tolonen, tekninen johtaja Ville Suni, rakennuttajapäällikkö Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto Marianna Ruonala, kaupunginlakimies Kirsi Niku, museotoimenjohtaja Terhi Lindholm, kehitysjohtaja TÄYTTÖLUVAT 2757 - 2762 Kaupunginhallitus 28.9.2015 Nro Yksikkö Nimike ja vakanssi Ajanjakso Syy Taloudellinen vaikutus Päätösesitys 2757 Tekniset palvelut, Talokunnossapito Kirvesmies 1.10.2015 alkaen toistaiseksi Työsopimuksen purkaminen työsopimuslain 8 luku 3§ perusteella. Luvaton yli seitsemän päivää kestänyt poissaolo ilmoittamatta. Resurssipula vaikeuttaa eri rakennuskohteiden valmistumista ja hankaloittaa uusien kohteiden aikataulutusta. Äkillisesti tulevien esim. sisäilmakohteiden korjaamisen lykkääntyminen, ellei ole riittävästi työntekijöitä heti aloittamaan korjaustoimenpiteitä ja näin ollen vauriot saattavat lisääntyessään nostaa korjauskuluja huomattavasti sekä vaarantaa tiloissa työtätekevien terveyden ja lisätä sairauspoissaoloja. Joudutaan käyttämään entistä enemmän ostopalveluita, mutta niitäkään ei aina ole heti saatavilla kohtuuhintaisesti. Kirvesmiehen perustuntipalkka on 10,29 €/tunti + työkokemuslisä + sivukulut Hyväksytään 2758 Tekniset palvelut, Rakennuttaminen Toimistoinsinööri, vakanssi 5464020001 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Tehtäväkohtainen palkka 2860,88 €/kk + sivukulut 22,6 % 646,56 €/kk = 3507,44 € Hyväksytään Hallinnon vastuualue, Lakiasiainyksikkö Lakimies vakanssi 2571010002 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Tehtäväkohtainen palkka 4230,59€/kk + sivukulut 22.6% 956,11€/kk = 5186,70 € Hyväksytään 2759 Toimistoinsinööri siirtyy eläkkeelle 1.4.2016. Toimistoinsinöörin tehtävänä on hankkeiden tavoitehinta-arvioiden ja rakennusosa-arvioiden laadinta ja kustannusohjaus tarvesuunnittelu-, hankesuunnittelu- ja suunnittelunohjausvaiheessa kannattavuuslaskelmineen. Toimistoinsinööri osallistuu julkisten hankintojen kilpailuttamiseen eri vaiheissa noudattaen voimassaolevia menettelytapoja ja käytäntöjä. Toimistoinsinööri koordinoi hankkeiden huoltokirjan laadinnan. Toimistoinsinööri osallistuu hankkeiden työnaikaiseen kustannusseurantaan ja laatii hankkeiden loppuraportin. Toimistoinsinööri toimii yksikön rakentamistalouden asiantuntijana. Lakiasiainyksikkö on ylikuormittunut. Lainopillista palvelua ei saa, jos kaupunginlakimies on lomalla tai muutoin poissa. Lainopillista koulutusta edellyttävän kaupunginsihteerin viran tehtävien suuntautuminen kansainvälisiin tehtäviin on aiheuttanut sen, ettei aikaa varsinaisiin lakimiestehtäviin tai rakennuslakimiestehtäviin enää ole siten kuin silloin kun nykyiseen tehtäväjärjestelyyn päädyttiin ja lakkautettiin lakiasiainyksiköstä lakimiehen virka. Lainopilliset tehtävät ovat myös monimutkaistuneet ja vievät aikaisempaa enemmän aikaa. Rakennusrasitteiden valmistelu ja myöntäminen on ruuhkautunut. Ympäristökeskus on talousarvion käsittelyn yhteydessä vaatinut lisää lakimiesresurssia. Hyvinvointipalvelujen hallintopäällikön viran lakkauttamisen jälkeen myöskään hyvinvointipalvelujen tehtäväalueella ei ole lakimiestä, mikä on lisännyt suuresti kaupunginlakimiehen tehtäviä ja osa tehtävistä on jätettävä ajan puutteen vuoksi hoitamatta. Tämä lisää riskejä virheelliseen menettelyyn ja oikeudenmenetyksiin LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 254 2760 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue/ Kymenlaakson museo Tuottaja 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Osana talouden tasapainotusohjelmaa kaupunkikehityksen ja viestinnän vastuualueen toimintaa tehostetaan rekrytoimalla puuttuvaa osaamista ja uudistamalla toimintamalleja. Merikeskus Vellamo on seudullisen matkailun ja Kotkan vetovoiman kärkikohteita. Vellamossa Kymenlaakson museo hoitaa, osittain ostopalveluna, Vellamon markkinointia ja viestintää yhteistyössä kulttuuritoimen ja viestinnän kanssa. Museolla on selkeää osaamisvajetta digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä, mm. uusien sähköisten viestintäkanavien ja sosiaalisen median käytössä. Tehtäväkohtainen palkka 2353,58 €/kk + sivukulut 22,6% 531,91 €/kk = 2885,49 € Hyväksytään Tehtäväkohtainen palkka 3824,75 €/kk + sivukulut 22,6% 864,39 €/kk = 4689,14 € Hyväksytään Tuottaja vastaa Kymenlaakson museon digitaalisista ratkaisuista ja viestinnästä osana koko Vellamoa ja kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta. Tuottajan rekrytoinnilla saadaan nykyisestä organisaatiosta puuttuvaa osaamista. Samalla tehostetaan Kymenlaakson museon toimintaa ja saavutetaan 3,5 htv:n säästö lopettamalla 5 (4,5 htv) tointa ja perustamalla 1 uusi. 2761 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue/ Kaupunkikehitys ja viestintä Viestintäpäällikkö 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Osana talouden tasapainotusohjelmaa kaupunkikehityksen ja viestinnän yksikön profiilia ja vaikuttavuutta nostetaan ja toimintaa tehostetaan uudistamalla yksikön toimintamalleja ja työnjakoa sekä hankkimalla yksikköön uutta osaamista. Samalla saadaan yhden henkilötyövuoden säästö. Viestintäpäällikkö vastaa mm. viestinnän ja markkinoinnin johtamisesta, kansainvälisestä viestinnästä, yhteisöllisyys- ja vuorovaikutushankkeista, digitaalisista ratkaisuista kaupunkikehityksen, viestinnän ja markkinoinnin osalta sekä kriisiviestinnästä. Viestintäpäällikön rekrytoinnilla saadaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaista, nykyisestä organisaatiosta puuttuvaa osaamista. Viestintäpäällikön tehtävään on tarve täyttää, koska se on olennainen osa vastuualueen uudistusta ja tuo organisaatioon merkittävästi uutta osaamista. Muutoksessa saadaan pienemmällä organisaatiolla parempia tuloksia ja jokaisen vakanssin sisältö on suunniteltu tukemaan kokonaistavoitteita. LIITE: Kaupunginhallitus 28.09.2015 / 254 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 174 D/1868/01.01.01.01/2015 255 § Lakimiehen viran kelpoisuusehtojen vahvistaminen ja viran auki julistaminen Kh 28.9.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh. 243 4222 Kaupunginvaltuusto on perustanut konsernipalveluihin lakimiehen viran jo 1.1.2015 alkaen. Viran täyttämiseen ei ole ryhdytty kaupungin talouteen liittyvistä syistä. Viran täyttämiseksi pitää vahvistaa viran kelpoisuusehdot. Viran kelpoisuusehdot noudattavat kaupunginlakimiehen viran kelpoisuusehtoja. Viran kelpoisuusehdoksi ehdotetaan oikeustieteen maisterin tai sitä vastaavaa ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Virka on tarkoitus kuuluttaa haettavaksi mahdollisimman pian kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Viran tehtäviin on tarkoitus siirtää rakennuslakimiehen ja pysäköinninvalvojan tehtävät. Sen lisäksi viranhaltija avustaa muissa kaupungin lakimiestehtävissä. Tehtävien vaativuustaso on alustavasti määritelty. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää vahvistaa lakimiehen viran kelpoisuusehdoksi oikeustieteen maisterin tai sitä vastaavan ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon. Kaupunginhallitus päättää kuuluttaa lakimiehen viran haettavaksi mahdollisimman pian. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä henkilöstöpalvelut kaupunginlakimies KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 175 D/490/00.01.03/2015 256 § Valtuuston 21.9.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Kh 28.9.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää panna täytäntöön valtuuston 21.9.2015 tekemät päätökset ao. viranhaltijan toimesta ja siten, että 1. pöytäkirjan 97 §:n kohdalla oleva valtuutettujen Pentti Tiusanen ja Rita Komulainen toivomukset lähetetään hyvinvointipalvelujen tehtäväalueelle 2. valtuustoaloite Tampsanmontun hoidosta lähetetään teknisen lautakunnan valmisteltavaksi 31.3.2016 mennessä 3. valtuustoaloite Kyminlinnan ympäristön ja maisemanhoitotyöstä lähetetään teknisen lautakunnan valmisteltavaksi 31.3.2016 mennessä 4. valtuustoaloite urbaanihanhien sotkut (jätökset) virkistys- ja liikuntapaikoilla lähetetään teknisen lautakunnan valmisteltavaksi 31.3.2016 mennessä 5. valtuustoaloite maksuttomien koulukyytien järjestämiseksi eri osoitteista lähetetään lasten- ja nuorten palveluiden lautakunnan valmisteltavaksi 31.3.2016 mennessä 6. valtuustoaloite Palotornin päiväkodin ja nuorisotalo Greipin ympäristöön perustettavasta kulttuurin keskittymästä lähetetään kulttuurilautakunnan valmisteltavaksi 31.3.2016 mennessä Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä ao. toimielin / virasto KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 176 257 § Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset Kh 28.9.2015 - Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.8.2015 - Ympäristölautakunta 3.9.2015 - Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.9.2015 - Tekninen lautakunta 15.9.2015 Viranhaltijoiden mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat Kansliapäällikön päätöspöytäkirjat: 13 § 4.9.2015 Puhelinkeskuksen henkilöstön siirto osaksi asiakaspalvelupiste Ruoria 14 § 16.9.2015 Työhyvinvointiasiantuntijan sijaisuus Palvelujohtajan päätöspöytäkirjat: 61 § 8.9.2015 TVA-lääkkeenantokorvaus päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella 63 § 16.9.2015 TVA tiimivastaavalisä Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat: 33 § 3.9.2015 Kiinteistö Oy Kotolahdentie 3 (Kotkan Konepaja Oy) lyhennysvapaa 35 § 7.9.2015 Kuntatodistuksen liikkeellelasku/Kuntarahoitus 36 § 14.9.2015 Autojen hankinta rahoitusleasingillä vastaanottokeskukselle 37 § 16.9.2015 Kopiokoneen hankinta Karhulan sairaalalle rahoitusleasingillä Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 28.09.2015 177 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että esiteltyjen lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjajäljennösten johdosta ei käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
© Copyright 2024