3b/2013 - Kuusamon seurakunta

12
KOILLISSANOMAT
KUUSAMON
”Ma laulan onnea
lapsuuden’ sen uskoa
uinailuita -”
■ Varmaankin enemmän lapsuudestani muistan uinailui-
ta kuin onnea. Äidistäni vanhemmat sisarukseni ja kyläläiset ovat kertoneet, että hän töitä tehdessäänkin veisasi ihan
naapureihin kuuluvalla heliällä äänellä. Varmaan lauloi minuakin uneen, vaikka en sitä paljon muista, piennä orvoksi jäätyäni. Myös sisareni olivat hyviä laulamaan. Lauloinhan toki miekin, mutta taisivat sisareni rohmuta laulutaitoa
enemmän, ” kun nuoremmille ei kuin hiukka ripponut”, ei
minusta heidän veroistaan laulajaa tullut.
Käylään tullessani oli rajaseutupappina Eero Kansanen,
Rajaseutukirkon monitoiminen puuhamies.
– Mikä sinulla oli koulussa laulunumero?
– No, eipä ole kehumista.
– Se kyllä riittää, seuraava kuoroharjoitus on tiistaina.
EIHÄN Kansasta kukaan uskaltanut vastustaa. Uskollises-
SEURAKUNTAVIESTI
13
Keskiviikko 20. marraskuuta 2013
KUUSAMON
SEURAKUNTAVIESTI
Jumalanpalvelus - juhla arkea varten
■ Arjen elämässä viikonloput
ovat usein merkittäviä päiviä.
Suunnittelemme mukavaa tekemistä ja yhdessä oloa juuri viikonloppua varten. Se tuo
virkistävää vaihtelua elämään
kuuluvien tehtävien, vastuiden ja vaatimustenkin keskelle. Tahdomme vaihtaa ajatuksia, pysähtyä ja tehdä mielipuuhiamme.
Lauantai-iltana soivat kirkon ehtookellot. Ne ovat aloittamassa sunnuntaipäivän
viettämistä. Kirkonkelloilla
on meille viesti: saamme levätä ja virkistyä sydämissämme sekä tulla ravituiksi Juma-
lan hyvyydestä. Lauantai-illan
kellot muistuttavat pyhä päivän alkamisesta ja ne valmistavat meitä hiljentymään Jumalan kasvojen edessä.
JUMALANPALVELUS on seu-
rakunnan yhteinen juhla, johon kutsutaan jokaista meistä. Saamme tulla kirkkoon
oman elämämme keskeltä
juuri sellaisina kuin olemme.
Yhteinen jumalanpalvelus
on paikka, jossa tuomme Jumalan eteen oman elämämme. Yhteinen rukous, virret,
Sanan kuuleminen ja tämän
tutkistelu sekä pyhän ehtool-
lisen lahja, tukevat meitä elämään yhteydessä luojaamme.
Yhteiset kirkon aarteet ravitsevat.
Jumalanpalvelustapahtumaa ajateltaessa sen voi tiivistää sanaan keskustelu. Me
seurakuntana puhumme Jumalalle omasta elämästämme ja yhteisestä kokemuksestamme aikaamme ja maailmaamme liittyen. Vastavuoroisesti Jumala puhuu meille,
Hän on kiinnostunut meidän
asioistamme ja haluaa puhua
meille, Hänen luomilleen ja
lunastamilleen lapsilleen.
Jumala puhuu meille mo-
nella tavalla. Kirkkotilan avaruus, symbolit ja esineet viestivät meille Jumalan tahdosta
meitä kohtaan. Kirkkovuoden
ajankohdan mukaiset liturgiset värit puhuvat omalla kielellään Jumalasta. Pyhä Jumala on luvannut puhua meille kuitenkin aivan erityisesti omassa sanassaan, Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Konkreettisena osoituksena Hänen rakkaudestaan vietetään pyhää ehtoollista, uskon ateriaa, missä Kristus antaa itsensä sielumme ruuaksi
ja juomaksi.
Jumalanpalveluksen johta-
minen on liturgin, papin tehtävä. Pappia avustavat liturgisessa diakonaatissa palvelevat
kirkon työntekijät sekä avustava pappi. Kanttori vastaa
kirkkomusiikista, kuten virsien valinnasta, vastaus musiikista, alku- sekä loppusoitoista. Liturgia sana tulee kreikan
kielensanasta laos ergon, mikä tarkoittaa ”kansan työ”. Yhteisen kohtaamisen onnistumiseksi tarvitaan johtajaa, liturgia, mutta kaikki jumalanpalvelukseen osallistuvat ovat
sen tekijöitä. Seurakuntalais-
ten osallistuminen jumalanpalveluksen viettämiseen on
jumalanpalveluksen toimittamista.
SEURAKUNNASSAMME on
jo pitkään toiminut suuri joukko vapaaehtoisia messupalvelijoita. Vapaaehtoisten tehtävät ovat keskittyneet tiettyihin
jumalanpalveluksen kulkuun
liittyviin tehtäviin. He ovat jumalanpalveluksen alussa vastaanottamassa seurakuntalaisia kirkon ovella, lukevat Raamatun lukukappaleita, sytyt-
ti menin kuoroharjoituksiin. Käylän kuoron ensimmäinen
johtaja oli Kallungin koulun opettaja Kullervo Karjalainen,
musiikkimies ja säveltäjä.
Rajaseutukirkon vihkiäisjuhlassa kuoro esiintyi, mukana
oli myös KK:n säveltämä laulu.
Kotona olen veisannut ja laulanut, laulanut lapseni ja lastenlapseni uneen: kaikki koulussa oppimani laulut, partion
nuotiolaulut, kansanlaulut, renkutukset ja tietysti virret. Virret ovat rukousta.
Kotona en arvostelua pelännyt, vaikka ukkoriepu herkästi sanoikin: - menipä vähän nuotin vierestä.
Niin se vain on aika hurahtanut. Sinnikkäästi olen pysytellyt mukana. Olen ajatellut, että kylläpähän johtaja vihjaisee, jos on aika pansuunille jäädä. Johtajat ovat vaihtuneet,
mutta on meitä alusta asti mukana olleita nimeksi. Heikkilän Raimon aikana kuorolle tuli nimeksi Käylän koraalikuoro. Saimme kohta lempinimenkin, muuan Käylän mummeleista totesi kerran: - Olihan siellä se Kolarikuorokin laulamassa.
Mitä kuoro on minulle antanut? Oppia, uskallusta, varmuutta. Kiitollisuutta, että on voinut kuorolaisena olla elävöittämässä jumalanpalveluksia, messuja ja juhlia. Saanut
olla saajana.
Iloitsen jokaisesta uudesta kuorolaisesta. Joukossa on
joukon voima, tulee varmuutta itsellekin.
Iloitsenuusistalaulajista,muttamyöskaipaan,eritotenlisää
miehiä.Ainahannaisetmiehiäkaipaavat!Pitäisiollanykyäänkin joku ”kansanen”, joka komentaisi kuoroon. Eino Leinon
säkein laulamaan ” onnea lapsuuden, sen uskoa uinailuita -”
tävät rukouskynttilän kuolleiden muistolle sekä keräävät kolehtia. Jumalapalveluksesta riippuen vapaaehtoiset
voivat toimia myös muissa
tehtävissä.
Tulemme jumalanpalvelukseen arjen keskeltä ja sinne meidät lähetetään takaisin. Niin kuin jumalanpalveluksen alussa meidät suljetaan kolmiyhteisen Jumalan
siunaukseen, niin meidät jumalanpalveluksen päättyessä
lähetetään siunauksen kanssa takaisin arkeen. Meidät lähetetään takaisin arkeen elämään todeksi Jumalan rakkautta.
Lähtekäämme rauhassa ja
palvelkaa Herran iloiten!
Siunattua kirkkovuotta sinulle,
Matti Jurvelin
II kappalainen
Käy, kansa, Herraasi vastaan
Kuusamon SEURAKUNNAN/
Lähetystyön
JOULUMYYJÄISET
la 14.12.2012
klo 10.00 - 13.00
seurakuntatalolla
Myynnissä paljon ihania
jouluisia tuoeita:
•lanu-porkkanalaakoita
•leivonnaisia
•kädentöitä, esim. villasukkia, sauna tuoksupussia
ONNENPYÖRÄ JA
ARVONTAA!
RUOKAILUMAHDOLLISUUS:
lihakeio + torukahvit
Lounaan hinta 7€
Keioa voi ostaa koin
hinta 7€/litra
Torukahvi hinta 3.50€
Kirpputori pienessä salissa:
Pöytävaraus 20€
p. 050 310 5883
Tervetuloa jouluostoksille
– maksu käteisellä
■ Noin kymmenen vuoden
ajan on rukajärveläinen Marjatta Käkelä kutonut sukkia
Vienan Karjalan Kalevalan
lastenkodin lapsille, vanhustenkodin vanhuksille sekä
ev.lut. kirkon lapsille. Marjatan intohimona näyttä olevan
pitää lähimmäiset lämpöisissä villasukissa.
Joka vuosi hän on lahjoittanut ison muovikassillisen uusia sukkia vietäväksi Kalevalan lapsille. Itse hän aina ostaa langat.
MARJATAN innostus kuto-
miseen ja käsitöihin heräsi jo
nuorena hänen ollessaan Posiolla lastenkodin siivoojana.
Vuosikymmenet hän teki innokkaasti kauniita kanavatöitä. Niitä ovat saanet kymmenet sukulaiset ja tuttavat omille seinilleen.
Jo parikymmentä vuotta hän on ollut innokas sukkien kutoja. Pääkohteeksi on
muotoutunut Kalevalan lapset ja vanhukset. Sukkapari poikineen on vuosien saatossa mennyt rajan yli ”omaan
käyttöön” seurakunnan lähetyspiirin aktiivien vieminä Kalevalaan.
MARJATTA on jo iältään 82
vuotta. Liikkuminen onnistuu
vain kainalosauvojen avulla,
kun kummatkin lonkat on leikattu.
Toinen vaihdettiin miehensä Pekan kuoleman aikaan
20 vuotta sitten. Myös vasemman puolen lonkkanivel uusittiin 14 vuotta sitten.
Hänellä käy Rukajärven
omassa talossa paljon sukulaisia ja tuttavia kylässä.
Ebba Ahonen
■ Eräs 1. adventtisunnuntain
keskeisimmistä virsistä on virsi numero 6. Sen aiheena on
seurakunnan riemu Kristuksen saapumisesta, jota tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Säkeistöissä 14 hallitsevana on Kristuksen saapu-
Jo 82-vuotias Marjatta
kutoo sukkia Kalevalaan
minen maahan, hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemisensa. Säkeistössä 5 hän saapuu ”yllätysvieraana” jumalanpalvelusta viettävän seurakunnan keskelle ja siunaa
sitä Henkensä lahjoilla ja viimeisessä säkeistössä hän saa-
puu kunniassaan .
VIRREN sävelmä, joka on
reipas marssilaulu vuodelta 1881, on amerikkalaisen
James McGranahanin ja sitä käytetään 1: adventtisunnuntain kulkuelauluna Ruot-
2.
Hän saapuu taivaasta maahan,
pois suuresta loistostaan,
ja köyhien lapsena talliin
hänet oljille lasketaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!
3.
Hän saapuu, Golgatan
puuhun
nyt Messias naulitaan.
On maailman syntien tähden
hänen kuoltava, vanhurskaan.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
sin kirkossa. Sanat virteen on
tehnyt ruotsalainen Erik Nyström. Virren suomalainen
teksti on AnnaMaija Raittilan
VIRREN KERTOSÄE ”Jo katsele, tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse ja kuuluta lau-
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!
4.
Hän saapuu, haudasta
nousee
ja voittonsa meille tuo,
ja kuoleman varjojen
maahan
pyhä aurinko loiston luo.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!
5.
Hän saapuu murheellisille
näin yllätysvieraana
peuttaan!” kuvaa seurakunnan riemua sen kohdatessa
Kristuksen. Siunattua adventinaikaa ja rauhallista joulun
odotusta kaikille!
Maria Suviaro
ja köyhät ja syntiset täyttää
yhä Henkensä lahjoilla.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan!
Marjatta Käkelä keskellä tämänvuotisen Kalevalaan menevän villasukkakasan kera. Taustalla hymyilevät entinen lähetyssihteeri Anneli Kaartinen vasemmalla ja nykyinen lähetyssihteeri Pirkko Jaurakkajärvi.
Sosiaalisen iloinen luonne on seurannut vaikeuksista
huolimatta mukana.
Lisäksi poika asuu samassa pihapiirissä joten apukin
on tarvittaessa lähellä.
Ainoana negatiivisena asiana nykyisessä kutomisessa
Marjatta pitää Seitsemän Veljestä- lankojen valmistamisen
siirtymisen Viroon.
Uusi nimikkolähettimme
Tervehdys Makumirasta
■ Kuusamon seurakunta on
semme siitä! Pitkän kuivan kauden jälkeen olemme saaneet
ensimmäiset sateet. Toissapäivänä sunnuntaina satoi ensimmäisen kerran. Viime yön sateen jälkeen aamu on viileä ja
raikas. Maata viljeleville edessä
on peltojen muokkaamisen ja
kylvönteon aika.
Makumiran yliopiston kampuksella on uusi lukuvuosi alkamassa. Lukuvuoden aloitus
viivästyi kolme viikkoa, syynä
valtion opintotukien maksatusten viivästyminen. Tällä viikolla vihdoinkin pääsemme työn
rytmiin kiinni, luokat ja luentosalit täyttyvät opiskelijoista.
Oma työnsarkani on aineenopettajien koulutus. Tulevina
kuukausina opetan kahta suurta ryhmää, joissa on yhteensä
noin 300 opiskelijaa. Kurssien
sisältönä ovat vieraan kielen
opetuksen menetelmät, kielen
oppiminen ja opetus. Kolmivuotisen koulutuksen jälkeen
nämä opiskelijat saavat val-
tehnyt uuden nimikkolähetti
sopimuksen Suomen Lähetysseuran kanssa keväällä.
Katri Niiranen - Kilasi on nimikkolähettimme Tansaniassa.
Katri Niiranen - Kilasi on kotoisin Keskipohjanmaalta Haapajärveltä.
Naimisissa kasvatustieteiden maisteri DowardKilasin
kanssa.
6.
Hän saapuu kunniassansa,
maan Herra ja taivasten,
jo taipuvat kaikkien polvet
luona Kristuksen istuimen.
Jo katsele,
tytär Siion, kirkkauttaan
ja riemuitse
ja kuuluta laupeuttaan
Nimikkolähetti Katri
Niiranen-Kilasi ja puoliso Doward Kilasi.
Katri toimii opettajien kouluttajana luterilaisen kirkon
yliopiston Tumainin yksikössä Makumirassa yhdessä puolisonsa Dowardin kanssa. Tumaini on swahilia ja tarkoittaa
toivoa. Tansaniassa on suuri
pula opettajista, joita tarvitaan
eritasoisiin kouluihin ympäri
maata. Opettajat tuovat koulutuksen myötä toivoa köyhälle
kansalle.
Makumira, Tansania 5.11.2013
■ Taivas on harmaa - ja me iloit-
miiksi kanditasoisen aineenopettajan tutkinnon, ja ovat päteviä opettamaan yläkoulussa
ja lukiossa.
Luentokurssien rinnalla
saan opettaa myös pientä kahden opiskelijan ryhmää. Makumirassa alkaa tänä lukuvuonna
vieraan kielen opetuksen maisteriohjelma , johon oli hakenut
vain kaksi opiskelijaa. Koulutus päätettiin kuitenkin aloittaa
näillä kahdella pioneerilla.
Toiveena on, että ensi vuonna jo käynnistetty maisteriohjelma onnistuu houkuttelemaan useampia opiskelijoita.
Minulle on tietenkin ilo ja helpotus päästä opettamaan pienryhmää. Maisteriohjelmaa on
opettamassa neljän lehtorin tiimi. Omalle osalleni lankesivat
kielitieteen perusteiden kurssi
ja vieraan kielen opetusmenetelmien kurssi.
OPETUSMENETELMISSÄ onkin pohtimista. Tansanialaisissa kouluissa ollaan siirtymässä perinteisestä opettajajoh-
toisesta opetuksesta kohti oppilaskeskeisempää opiskelua.
Mitä se käytännössä on? Miten oppilaskeskeisyys toteutuu
suurissa ryhmissä?
Miten toimia luokassa, jossa on käytössä vain vähän opetusmateriaalia, esimerkiksi vain
yksi oppikirja kymmentä oppilasta kohden? Pohdittavaa riittää.
Puolisoni Doward Kilasin
vastuulla on kasvatustieteen
kursseja sekä aineenopettajakoulutuksen puolella että kasvatustieteen maisteriohjelman
opiskelijoille.
Suurelta osin opetamme samoja ryhmiä.
Makumirassa on pappiskoulutusta, aineenopettajien, musiikin pedagogien sekä oikeustieteilijöiden koulutusta. Kirkon
yliopisto kouluttaa työntekijöitä sekä kirkon että valtion ja yksityisen sektorin palvelukseen.
Paljon terveisiä teille
siunausta
Katri
Langan laatu ja kuohkeus
eivät ole läheskään entisenlaisia. Sukista ei tule hänen
mielestään tarpeeksi lämpöisen oloisia.
Sitä se halpa teettäminen
tuotteeseen tekee, valistaa
Marjatta.
Juha Kaartinen
Pohjois-Kuusamon
diakoniapiirien yhteiset
JOULUMYYJÄISET
TO 12.12.
KLO 17.30
Käylän kirkon alasalissa.
Mukana mm. Tiernatytöt.
Kauneimmat joululaulut
klo 18.30 kirkossa