1. No category

Repolainen
Mitä parhain ripari
Teksti: Minja Syrjälä, Raision KilliNallit ja Lilli Penttilä, Raision KilliNallit • Kuvat: Minja Syrjälä
Kesän 2010 partiorippileirillä koettiin vauhtia
ja vaarallisia tilanteita.
Hauskojen kokemusten
ohessa riparilla solmittiin
uusia ystävyyksiä – kuten
kaikissa partiojutuissa
Partiorippileiri järjestettiin partiolaisten omassa Lahjasaaressa 7.–
16.6.2010. Matka alkoi Turun linjaautoasemalta linja-autolla ja jatkui
lautalla kohti Pensaria, joka on saari Lahjasaaren vieressä. Kävelimme
kolme kilometriä läpi Pensarin ja
siirsimme yhteiset tavarat sekä rinkat ja aivan lopuksi myös leiriläiset
Lahjasaareen.
Lähdimme partiorippileirille,
koska se kuulosti hauskemmalta
kuin mitkään Raision rippikoulut.
Ajattelimme, että sieltä on helpompi
saada uusia kavereita, koska muut
leiriläiset ovat ennestään tuntemattomia. Lisäksi olisi helpompi tutustua, sillä kaikilla olisi yksi yhteinen
juttu, partio. Myös toiminta saatTelttojen pystytys onnistui hyvin.
28
taisi olla enemmän partiohenkistä. kin kavereita, ja yhdessä naurettiin
Näissä ajatuksissa osuimme ehdot- ensimmäisen päivän ujoudelle iltaohjelmassa.
tomasti aivan oikeaan.
Leirin ruoka oli useimmiten keitSiispä ilmoittauduimme ja saimme postissa kirjeet, joissa kerrot- toa tai jotain muuta helppoa ruokaa,
tiin ennakkotehtävistä. Jokainen sillä muonittajana toimi yksi ihleiriläinen kävi muutamassa juma- minen. Hänen tehtävänään oli vallanpalveluksessa ja suoritti joitain mistaa neljä kertaa päivässä ruokaa
kirjallisia tehtäviä. Ulkoläksyt kuu- noin viidellekymmenelle hengelle.
Joinain päivinä menimme Pensalusteltiin vasta leirillä.
riin syömään pieneen ravintolaan
ja
soimme muonittajallemme pieYhdeksän päivää saaressa
nen lepotauon. Pensarissa, ruokaItse leiri oli pidempi kuin esimer- paikkamme vieressä, oli laaja nurkiksi Raisiossa, yhdeksän päivää. mikenttä, jolla syömisen jälkeen
Leiriläisiä oli lähemmäs 40 ja iso- yleensä pelasimme, leikimme ja riesia melkein 10, melko suuri poruk- huimme isosten johdolla ennen saaka siis. Koska leiriläiset olivat eri reen palaamista.
puolilta Suomea, ja monet olivat
Leirillä tapahtui myös joitakin
tulleet leirille yksin ilman kaveria, onnettomuuksia, esimerkiksi muuoli ensimmäisenä iltana tunnelma tamia nilkkoja nyrjähti, yksi kuumevielä hiukan jännittynyttä. Seuraa- tapaus, yksi aivotärähdys, yhdelle
vana aamuna meidät jaettiin isos- isoselle sekä leiriläiselle tuli silmäryhmiin, joissa raamikset, nakit, il- tulehdus, ainakin yksi murtuma ja
tanuotioiden pienet kisat ja muu muuta vastaavaa. Lisäksi saarella oli
leirillä tapahtuva ryhmätoiminta punkkeja. Niitä poistettiin monesti
suoritettaisiin. Toisen päivän iltana päivässä suuriakin määriä melkein
kaikki olivat jo tutustuneet omaan kaikista leiriläisistä.
isosryhmäänsä ja saaneet muitaSää leirillä oli tyypillinen saaLeiripaikan maisemaa.
Repolainen
Iltanuotiolla lettuja paistamassa.
ristolle. Melkein kaikki päivät olivat melko kylmiä, mutta mukaan
mahtui myös yksi helteinen päivä
ja muutama melko lämminkin. Parin vuorokauden ajan oli sateista ja
toisena yönä oli pieni myrsky. Satoi
kaatamalla ja tuuli oli yllättävän kova. Telttojen reunojen päälle kasattiin valtavasti kiviä, jotta teltta pysyisi paikallaan aamuun asti. Kaiken
huipuksi hajotimme meitä kuskanneen isosen oman veneen.
Lahjasaaren maisemaa ja Malwina-vene.
jättämään harjoitukset väliin. Ryhmäkuvan jälkeen marssimme täyteen Paraisten kirkkoon niin kuin
muka tietäisimme, mitä tulee tapahtumaan. Onneksi pappi kuitenkin
sanoi hyvin selkeästi, kun meidän
piti tehdä jotain. Selvisimme hengissä niin leiristä kuin konfirmaatiostakin ja tapasimme perheemme ja
sukulaisemme, jotka näyttivät siisteiltä ja hiukan erilaisilta kuin me
saaressa vietetyn viikon jälkeen.
Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta
leirillä oli todella hauskaa
Vaikeuksien kautta
ja kaikki selvisivät täysissä (tai vävoittoon
hemmän täysissä) ruumiin ja sielun
Kun saavuimme konfirmaatiopai- voimissa. Terveyskeskukseenkaan
kalle, olimme aikataulusta niin pal- ei tarvinnut mennä kuin yhden, ja
jon myöhässä, että jouduimme hänkin pääsi leirille takaisin heti
Kymmenen käskyä ja muut piti opetella niinkuin
tavan­omaisessakin riparissa.
seuraavana aamuna. Leirillä kaikki löysivät paljon uusia kavereita ja
koimme yhdessä unohtumattomia
hetkiä iltaohjelmissa, oppareissa,
raamiksissa, nakkeja suorittaessa
ja vapaa-ajalla. Leirin jälkeen onkin
ollut ikävä vähän kaikkia ja yhdessä
on mietitty mahdollista riparitapaamista.
Rippileiriltä on jäänyt mieleen
kirkkaasti uudet ihanat ystävät, isoset, Henkka-pappi, aikuiset, iltaohjelmat (joissa tunnelma oli katossa), isosryhmät, lipunnostot, sauna
(jonne pääsi vain joka toinen ilta),
veneet (jotka upposivat), latriinit,
Niger-teltat, keittoruoat yms. Ehdottomasti parhain rippileiri mitä
voi olla.
Saareen kuljettavaa veneä odottelemassa.
29