Littoisten Työväen Urheilijat 80 VUOTTA 1932 - 2012 EVÄÄT URHEILUUN EVÄÄT URHEILUUN URHEILUUN EVÄÄT JA VAPAA-AIKAAN JA VAPAA-AIKAAN JA VAPAA-AIKAAN EVÄÄT URHEILUUN K-CITYMARKETISTA K-CITYMARKETISTA K-CITYMARKETISTA JA VAPAA-AIKAAN K-CITYMARKETISTA PALVELEMME SINUA PALVELEMME SINUA PALVELEMME SINUA MA-PE 8-21, MA-PE 8-21, MA-PE 8-21, LA PALVELEMME SINUA LA 8-18, 8-18, LA 12-18. 8-18, SU SU 12-18. MA-PE 8-21, SU 12-18. LA 8-18, SU 12-18. RAVATTULA RAVATTULA RAVATTULA RAVATTULA Reivikatu5-7, 5-7, Turku, Turku, puh. Reivikatu puh. 020 020720 7204000 4000 Reivikatu 5-7, puh. 020 720 4000 PuhelunTurku, hinta 020-alkuisiin numeroihin Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), lankapuhelimesta 6,9 snt/min alv 23%). 23%), matkapuhelimesta 8.21 8,21 snt/puh snt/puh ++ 16,9 snt/min (sis (sis alv matkapuhelimesta + 16,9numeroihin snt/min (sis alv 23%). Puhelun8,21 hintasnt/puh 020-alkuisiin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%). Reivikatu 5-7, Turku, puh. 020 720 4000 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%). Puheenjohtajan tervehdys Littoisten Työväen Urheilijat ry, LTU, LitTU, Litu. Rakkaalla lapsella monta nimeä, mutta yhteinen ja koossapitävä tekijä on jokaisessa LITTOINEN. Seura on 80 vuotta toiminut aktiivisesti Littoislaisten voimin Littoislaisten hyväksi. Alkuaikoina tarve olikin huutava erilaisten virikkeiden ja liikuntamuotojen saamiseksi asukkaiden hyväksi. Myös politiikka oli vahvasti mukana toiminnassa niin ettei varmaan yhtään valintaa kokouksissa saatu läpi ilman äänestystä. Oli myös henkistä kulttuuria näytelmien, lausuntojen ja laulujen muodossa. Liikuntaa harrastettiin monin eri tavoin kuten voimistelua, jääpalloakin oli ja jääkiekkoa. Yleisurheilu oli vahvana kuten jalkapallo ja hiihto. Nykyisin jalkapallo ja lentopallo uudempana lajina vetävät suurimmat harrastajajoukot. Naisten ja tyttöjen jumpat ovat pitäneet pintansa myös hyvin laajasta liikunta tarjonnasta huolimatta. Hiihto on vahvasti nostanut päätään, kiitos lumisten talvien. LTU hoitaa kiitettävästi niin maastoladut ja ladun järvelle. vain pakollinen tilitoimisto ja Työväentalon “Armi” joka ansiokkaasti on hoitanut tehtäviään seuran hyväksi toimien. Seura toimii myös muiden paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä unohtamatta alueen kouluja. Valtiovalta liikuntarahojaan jakaessaan keskittyy mielestäni liikaa huippu-urheilun ja Liittojen tukemiseen, nämä tahothan toimivat jo muutenkin markkinavoimien avustuksella. Veikkausvaroja tulisikin ohjata suoraan ruohonjuuritaholle eli kunnille korvamerkittynä urheilun ja liikunnan tukemiseen. Näin saataisiin turvattua edullista liikuntaa kaikille sitä haluaville omalla asuinalueellaan turhia lasten kuljetuksia välttäen. Haluan lämpimästi kiittää seuramme elossa olevia veteraaneja arvokkaasta esityöstä ja esimerkistä, kiitos myös nykyisille valmentajille, ohjaajille ja muille toimijoille jaksamisesta työskennellä lastemme ja nuorten hyväksi. Kiitos myös Kaarinan kaupungille ja Liedon kunnalle hyvästä yhteistyöstä ja liikuntapaikkojen tarjonnasta. Suurkiitos myös pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille ja muille yrityksille ja yksityisille tukijoille ja seuran jäsenille toimintamme tukemisesta. Tästä on hyvä jatkaa seuraavia vuosikymmeniä eteenpäin. LTU:n toiminta on perustunut vapaaehtoistyöhön ja talkoisiin. Näin se on vieläkin, palkkalistoilla on pj. Esko Koivisto Kaarina onnittelee juhlivaa Littoisten Työväen Urheilijat Ry:tä Minulla on suuri kunnia kirjoittaa Kaarinan kaupungin tervehdys ja onnittelut tähän LTU:n 80-vuotisjulkaisuun. Littoisissa on aina eletty ilman kuntarajoja. Olette varmasti ihmetellen seuranneet kaiken maailman palvelu- ja kuntarakennehankkeita ja kuntaliitoskeskusteluja. Seuran virallinen kotipaikka on Lieto, mutta LTU on jo vuodesta 1932 tarjonnut liikunnallisia harrastuksia niin lietolaisille, kaarinalaisille, turkulaisille kuin piikkiöläisille. LTU:n toiminnan kulmakivet lentopallo, jalkapallo, hiihto, erilaiset jumpat ja varsinkin veteraanitoiminta ovat myös kaarinalaisen liikunnan keskiössä. Lajit ovat todennäköisesti jääneet LTU:n ohjelmistoon siksi, että ne liikuttavat laajoja joukkoja ja antavat mahdollisuuden liikunnan riemuun mahdollisimman monelle. Uskon myös, että ei ole montaa kaarinalaista, joka ei olisi ainakin kerran eläessään nauttinut työväentalon parketin tai hyvin hoidettujen hiihtolatujen liukkaudesta. Molempien liukkaus ei tule itsestään, vaan siihen on tarvittu tuhansia ja taas tuhansia talkootunteja. Kaarinan kaupungin tavoite on edistää hyvinvointia ennakoivasti, tuottaa kustannus- ja laatutietoisia palveluja, rakentaa hyvää ympäristöä ja tehdä luovia ratkaisuja palveluja tarjotessaan. Tässä työssä yhdistyksillä on tärkeä rooli. Kiitän LTU:n aktiivisia toimijoita näistä tuhansista tunneista sekä muutenkin pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstänne. Toivon teille voimia jatkossakin tehdä sitä arvokasta työtä jota olette tehneet jo 80 vuoden ajan. Harri Virta, Kaarinan kaupunginjohtaja Kaarinan kaupunki onnittelee kahdeksankymppistä seuraa ja toivottaa menestystä tulevillekin vuosille Onnittelut Littoisten Työväen Urheilijoille Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi ja tavoitteeksi yhteiskunnassamme. Liikuntaharrastus on erinomainen tapa edesauttaa edellä mainittua tavoitetta. Lapsena ja nuorena opitut tavat liikkua ja urheilla seuraavat useasti läpi koko elämä. Toisaalta vapaaehtoistyö, kuuluminen joukkoon, osallisuuden kokemus on tapa ehkäistä syrjäytymistä. Littoisten Työväen Urheilijoiden toiminta on esimerkil- listä, kaikin tavoin kannatettavaa työtä. Yhteiskuntamme jatkuvat muutokset, tulevaisuuden epävarmuustekijät, pitkäjänteinen yhdistystoiminta luo turvallisuuden tunnetta mukana olijoille. Toimintanne on arvokasta ja tuloksellista. Kiitos työstänne. Liedon kunta osaltaan pyrkii luomaan olosuhteet, joissa ansioitunut seuranne voi jatkaa työtään. Toivotan tuleville vuosille jatkuvaa, runsasta ja aktiivista toimintaa. Terhi Isotalo Kunnanjohtaja Liedon kunta Täällä on kaikki. Littoisten Työväen Urheilijat Onnittelemme 80-vuotiasta seuraa Liedon kunta Tervehdys juhlivalle Littoisten Työväen Urheilijat ry:lle välineenä? Aika ajoin kuulee pohdittavan, mihin nykypäivänä tarvitaan Suomen Työväen Urheiluliittoa TUL:ää. Joku jopa kysyy, onko TUL enää edes olemassa. Tällaisia pohdiskelevaa voi pyytää kertomaan, onko yhteiskuntamme jo valmis ja tarvitaanko nykyaikana lainkaan tasa-arvoa ja urheiluseuroja sen Käytännön vastaustakaan ei tarvitse hakea kaukaa: Littoisten Työväen Urheilijat toimii Kaarinan, Liedon ja Turun alueella lasten, nuorten ja aikuisten liikuttajana päivittäin ja ylläpitää tullilaista arvomaailmaa yhdessä koko Suomen tuhannen muun TUL-seuran kanssa. TUL ja sen Varsinais-Suomen piiri elävät nykyajassa sekä muuntuvat ja kehittyvät seurojensa kautta vastaamaan ympäristön ja ajan muutoksiin. Päivitämme toimintaamme jatkuvasti ja ajamme edelleen yhteistä asiaa samoihin periaatteisiin uskoen. Aivan kuten olemme tehneet jo miltei vuosisadan. Tullilaisuus tarkoittaa edelleen – jopa yhä korostuneemmin – yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, solidaarisuutta ja tasa-arvoa ikään, sukupuoleen, taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Nämä ovat uhanalaisia arvoja kovia arvoja suosivassa yhteiskunnassamme. Voimme kuitenkin kaikki luottaa siihen, että omalta osaltaan TUL, sen piirit ja seurat tekevät Suomesta tasa-arvoisempaa ja parempaa joka päivä. Voimme kaikki vaikuttaa yhdessä ilmapiiriin, jossa päätöksiä kussakin kunnassa tehdään. Ennen kaikkea voimme vaikuttaa vaaleissa siihen, ketkä asioista päättävät. Valtion ja kuntien tulee tuntea vastuunsa seuratoiminnan toimintaedellytyksistä. Kunnallisia liikuntatoimia voidaan pitää hyvinä yhteistyötahoina ja tilaajina, mutta urheiluseurojen perinteiselle toimintasektorille laajentuessaan myös toiminnallisina kilpailijoina. Kunnallisen liikuntatoimen aseman vah- vistumisen voi nähdä toisaalta osoituksena tullilaisen, kaikkien osallistumisen tasapuolisesti mahdollistavan, arvomaailman menestyksestä. Kannamme osaltamme kasvatusvastuuta lapsista ja nuorista, jotka päivittäin liikkuvat seuroissamme. Ylläpidämme aikuisten kuntoa ja edesautamme töissä ja arjessa jaksamista. Luomme virkeyttä varttuneempaan ikään ehtineille. LTU on erinomainen esimerkki liikunnan vapaaehtoistyöstä. Toiminnasta, josta me kaikki ja tietysti eritoten ”litulaiset” voivat olla ylpeitä. Maailmassa, jossa jälleen enenevässä määrin ihmisen arvon mitaksi on muodostumassa tulotaso ja varallisuus, tulee olla yhä toimijoita, joiden perusarvona on ihminen itse. Liikuntaa ja elämyksiä voidaan tuottaa ja tarjota ilman, että osanottajat valikoituvat lompakon paksuuden perusteella. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua toimintaan kentillä, halleissa ja saleilla. Vaikka seuroissamme harrastava nuoriso ei kaikkialla välttämättä tunnista TUL-kirjainyhdistelmää, väitän heidän omaksuneen noiden kirjainten sisältämät arvot seuratyön kautta. Näin on myös Littoisissa. LTU tarjoaa lapselle ja nuorelle turvallisen ympäristön kasvaa omaan vastuuseen, yhteisvastuuseen, osallisuuteen ja yhteisössä toimimiseen. Liikunta on osa yhteiskuntaa ja sen poliittista järjestelmää. Ei ole yhdentekevää millaista ihmiskuvaa ja arvoja lapsillemme välitämme. Yhdessä voimme yhä tehdä myös TUL–nimeä tunnetuksi. TUL:n ja sen Varsinais-Suomen piirin puolesta onnittelen Littoisten Työväen Urheilijat ry:tä, kun nyt saavutatte 80 vuoden virstanpylvään. Välitän LTU:lle syvän kiitoksen toiminnastanne alueenne työväen ja asukkaiden liikunnan, terveyden ja kasvatuksen eteen. Toivotan seurallenne menestystä myös tulevissa koitoksissa. Kimmo Kamppila toiminnanjohtaja, TUL:n Varsinais-Suomen piiri ry JALKAPALLO LITTOISISSA 2000 –LUVULLA MUUTOKSEN TUULIA Jalkapallo on ollut merkittävässä roolissa Littoisten Työväen Urheilijat r.y.:n toiminnassa seuran historian aikana. Jalkapallo on edelleen seurassa voimissaan 2000-luvulla monipuolisen toiminnan sekä merkittävän harrastajamäärän johdosta. tiensä päähän eikä ole enää kelvollinen miesten Kolmosen sarjan peleihin. Pelaajien loukkaantumisten määrän kasvu on pakottanut tähän ratkaisuun. Tässä kohtaa katseet siirtyvät kohti Kaarinan ja Liedon kunnan päättäjiä Jalkapalloa on pelattu LTU:ssa jo vuodesta 1934. LTU:n jalkapalloon vaikuttavia muutoksia ovat olleet Piikkiön ja Kaarinan kuntien yhdistyminen vuonna 2009 ja tätä kautta neljän kaarinalaisen seuran yhteistyösopimus FC Kaarina yhteisseuran alla syksyllä 2009. Miesten kakkosjoukkue, LTU II pelaa Vitosessa ja kolmosjoukkue, LTU III pelaa Kutosessa. Ikämiehet pelaa 35-sarjassa, 45-sarjassa, 50-sarjassa sekä vielä hyvällä menestyksellä aina 55-sarjassa. Juniorijoukkueissa pelataan A-junioreissa, C-junioreissa C15- ja C14 -ikäluokissa ja D-junioreissa D13- ja D12 –ikäluokissa. JALKAPALLOJOUKKUEET Vuonna 2001 seuran jalkapallossa toimi 12 joukkuetta. Tarkasteltavan kymmenvuotisjakson 20022011 aikana juniorijoukkueiden määrä on vaihdellut seurassa runsaasti, sillä kamppailu nuorten vapaaajasta on kiristynyt, eri lajien välinen kilpailu harrastajista on koventunut sekä pelaajien ja valmentajien liikehdintä eri seurojen välillä on kasvanut. Nämä seikat ovat aiheuttaneet sen, että LTU:ssa on ollut katkoksia juniorijoukkueiden eri ikäluokissa. 2011 seurassa toimii 5 juniorijoukkuetta, 3 aikuisten joukkuetta ja 4 ikämiesten joukkuetta. Lisäksi seura polkaisee käyntiin myös alle 12-vuotiaiden pelaajien toiminnan eli Nappulaikäisten jalkapallon. Juniorijoukkueet ovat menestyneet kohtuullisesti kymmenvuotiskaudella, parhaiten on menestynyt B-89/90 joukkue, joka voitti syyskaudella 2006 piirisarjan ja nousivat kaudelle 2007 B-junioreiden 1-divisioonaan, jossa B-90/91 joukkue pelasi kauden 2007. Hyvin ovat myös menestyneet C-90 pojat, jotka taistelivat piirin pronssiottelussa häviten lopuksi niukasti rangaistuspotkukilpailussa TPS:lle vuonna 2004. Lisäksi menestystä on saanut osakseen C-93 joukkue, joka voitti hopeaa piirin 7 vs 7 sarjassa vuonna 2007. Lisäksi D-97 joukkue voitti piirin Ykkösen vuonna 2009 lähes puhtaalla pelillä ja pelasi vuonna 2010 liigatasolla. Liigatasolla juniorijoukkueista on pelannut myös D-98 vuonna 2011. Miesten edustusjoukkue on pelannut kymmenvuotiskauden ajan vaihdellen Kolmosessa ja Nelosessa, vuodesta 2006 alkaen Kolmosessa. Vuonna 2011 joukkue pelasi Kolmosessa yhdessä Kaarinan poikien ja Liedon Pallon kanssa. Miesten edustusjoukkue siirtyi syksyllä 2010 Littoisten kht kentältä Kaarinan keskuskentän nurmelle. Tämä muutos on tapahtunut pelaajien ehdoilla, sillä valitettavasti vanha kunnon Littoisten tekonurmikenttä on tässä mielessä tullut FUTSAL TOIMINTA Futsal on jalkapallon 5 vastaan 5 sisäpeli, jota pelataan liikuntahalleissa, kuten Littoisten Monitoimitalossa. Futsalista on muodostunut täydentävä kilpailu- ja harjoittelumuoto ulkona pelattavalle jalkapallolle LTU:n jalkapallojoukkueet ovat ottaneet futsalin aktiivisesti omakseen ja osallistuneet ahkerasti Turun piirin järjestämiin sarjoihin vuodesta 1997 alkaen. Futsal sarjat eri ikäluokissa pelataan viikonlopputurnaus muotoisina. Seuran joukkueista osallistuu pelikautena 20112012 miesten edustusjoukkue, LTU II, Ikämiehet 35 ja 45 sekä juniorjoukkueista C15, C14 ja D12 -ikäluokkiin Parhaiten futsalissa on menestynyt jo vuonna 1997 B-81 joukkue, joka voitti omassa ikäluokassaan hopeaa vuonna 1997. TURNAUSTOIMINTA Vuonna 1985 perustettu ja jo käsitteeksi muodostunut Kultanummiturnaus on jatkanut entistä ehompana ja laajempana keräten koko Etelä-Suomen alueelta joukkueita ja innokkaita jalkapallon pelaajia. Turnaukseen osallistuu vuosittain joukkueita varsinaissuomalaisten joukkueiden lisäksi pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaan alueelta. Vuonna 2011 XXVII Kultanummiturnaukseen osallistui 68 joukkuetta. Turnauksen pelejä pelattiin seitsemällä eri kentällä. Kaukaisin joukkue turnaukseen saapui Haminasta. Kultanummiturnaus on iso ponnistus niin jalkapallojaostolle, joukkueille ja pelaajien vanhemmille. LTU on lisäksi järjestänyt kymmenvuotiskauden aikana 55-vuotiaiden SM-kisalopputurnauksen Littoisten kht kentällä vuonna 2007. Mukana oli 12 joukkuetta ja LTU oli neljäs. Aikuisten harrasteturnaukset ovat iloisia ja vauhdik- kaita yhden päivän tapahtumia. Monet joukkueista osallistuvat useaan LTU:n aikuisturnaukseen vuoden aikana, muodostaen näin eri turnauksien rungon. Perinteisin turnaus on elokuussa järjestettävä Litsa Cup. Uudet aikuisturnaukset ovat Litsa By Night –yöturnaus ja lokakuun turnaus Litsa By Fall cup. Neljäs turnaus, Kinkunsulatusturnaus on muuttunut Littoinen Extreme hankipalloturnaukseksi, joka järjestetään talvella 2011-2012 ensimmäisen kerran. JALKAPALLOKOULUT, PÄIVÄKOTIFUTIS JA MUU JALKAPALLOTOIMINTA JALKAPALLOKOULU Jalkapallokoulutoiminta on LTU:n perinteinen lasten jalkapallotapahtuma, jossa seuran valmentajat antavat pienille pelaajienaluille ensi oppeja jalkapalloilussa. Jalkapallokoulut on viime vuosina järjestetty vuosittain sekä kesäkuussa että elokuussa. Jalkapallokouluihin on osallistunut innokkaita 4-10 –vuotiaita lapsia, joten painopiste on ollut jalkapallon perusteissa. PÄIVÄKOTIFUTIS Päiväkotifutistoiminta on aloitettu vuonna 2010. Päiväkotifutis järjestetään yhdessä paikallisen päiväkodin kanssa. LTU vastaa päivän toteuttamisesta sekä käytännön ohjaamisesta. Jalkapallojaoston puolesta tahdon kiittää Liedon ja Kaarinan kuntapäättäjiä, kaikkien joukkueiden pelaajia, toimihenkilöitä ja nuorempien ikäluokkien joukkueiden vanhempia sekä kaikkia tukijoita ja yhteistyökumppaneita. Te kaikki yhdessä olette mahdollistaneet, että tänäkin vuonna LTU:ssa pelaa ja harrastaa satoja lapsia, nuoria, aikuisia ja ikämiehiä jalkapalloa eri joukkueissa ja eri tapahtumissa. Toivottavasti tämä kasvava joukko voi jatkossakin harrastaa jalkapalloa Littoisissa, hyvissä olosuhteissa, laadukkaassa valmennuksessa ja innostavassa ilmapiirissä. Parasta jalkapalloa Littoisissa – LTU Marko Ruohola jalkapallojaoston puheenjohtaja LENTOPALLO NOUSEE LAADUKKAASTI hISTORIA Lentopallojaosto seuramme kuopuksena on sekin toiminut jo 26 vuotta. Syksyllä 1985 alkanut toiminta oli ensimmäiset 3 vuotta miesten 5-sarjassa pelaamista. Merkittävin muutos jaoston toiminnassa koettiin 1988, kun 10 -12 v. tytöt päättivät itse kysellä mahdollisuutta pelata lentopalloa. Tyttöjen harjoitukset käynnistettiin saman vuoden syksyllä ja joukkue pysyi kasassa 6 vuotta aina siihen asti, kunnes piti lähteä opiskelemaan eri puolilla Suomea. Jaosto on historiansa aikana vakiinnuttanut paikkansa vankkana lounaissuomalaisena kasvattajaseurana ja ylipäätään suomalaisella lentopallokartalla. Ilman tällaista pitkäjänteistä lasten ja nuorten hyväksi tehtyä palkatonta vapaaehtoistyötä ei ole myöskään aikuisurheilua eikä huippu-urheilua. Me voimme Littoisissa olla ylpeitä siitä, että näiden vuosien aikana olemme kasvattaneet suuren joukon taitavia ja menestyviä lentopallon pelaajia ja yhteiskunnan normeihin sopeutuvia kansalaisia. Seuramme pelaajan Oskari Ekon poikien U16-maajoukkueessa päälleen pukema Suomi-paita on hyvä osoitus siitä, että jaoston toiminta on ollut vähintäänkin oikean suuntaista. Vaikka tuntuukin, että olemme oikealla tiellä uusia haasteita riittää myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ja sitä kautta koulun panostus liikuntaan ja lasten hyvinvointiin vähenee ja tästä johtuen seuratyön merkitys kasvaa entisestään. KILPAILULLINEN MENESTYS Jaoston perusajatus lähtee siitä, että kaikille annetaan mahdollisuus osallistua ja kaikki halukkaat saavat pelata. Annamme jokaiselle pelaajalle mahdollisuuden joko harrastaa tai kilpailla. Viimeisten vuosien aikana painopistettä on pyritty siirtämään piirun verran siihen suuntaan, että lahjakkaille pelaajille annetaan entistä parempi mahdollisuus kehittää itseään lentopalloilijana. Joukkueiden saavuttamat mitalit eri sarjatasoilla: E-tytöt Tiikerisarjan kultamitali Lounais-Suomen mestaruusturnauksessa C-tyttöjen hopeamitali Lounais-Suomen mestaruusturnauksessa B-tyttöjen Supersarjan hopeamitali Lounais-Suomen mestaruusturnauksessa A-tyttöjen ja B-poikien pronssimitali LounaisSuomen mestaruusturnauksessa D-tyttöjen Power Cup Tiikerisarjan pronssimitali SM-mitalit antavat vielä odottaa itseään. SM-lopputurnausten B-poikien 5 sija, B-tyttöjen 8 ja 9 sija antavat kuitenkin uskoa siihen, että jatkossa on mahdollisuus pelata myös SM-mitaleista. SINETTISEURAKSI 2007 Sinettiseuran arvo on urheiluseuran junioritoimintaa mittava standardi, joka on tunnustus seuran tekemästä laadukkaasta työstä lasten ja nuorten liikunnan hyväksi. Sinettiseuroja valittaessa kiinnitetään huomiota seuran eettisiin arvoihin, seuran toimintaan sekä ohjaajien koulutukseen. Nuori Suomi arvioi LTU:n lentopallojaoston pitkäjänteisen ja laadukkaan toiminnan Sinetin arvoiseksi vuonna 2007. Sinettiseurana pyrimme tarjoamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle heidän omat lähtökohtansa, motivaationsa ja tavoitteensa huomioivaa toimintaa. TALOUS Taloudellinen tasapaino on pyritty saamaan aikaan mittavalla talkootyöllä. Kausijulkaisu on ollut vuodesta toiseen merkittävin tulonlähteemme. Pääsiäiskassin myynnillä pelaajilla on ollut mahdollisuus rahoittaa matka vuosittain eri puolilla Suomea järjestettävään maailman suurimpaan lentopalloturnaukseen Power Cupiin. 2011 -2012 Vuonna 1993 toimintansa aloittanut Lentopallokoulu 6-9 vuotiaille tytöille ja pojille on vuosittain antanut mahdollisuuden uusien joukkueiden perustamiseen. Kaudella 2011-2012 sarjatoimintaan osallistuu 16 joukkuetta. Poikien sarjoihin osallistuu A-, B-, C-, Dja E-ikäisten joukkueet ja miehet pelaavat TUL:n Talvisarjassa. Tyttöjen sarjoissa pelaavat C-; D-, E- ja F-ikäisten joukkueet ja naiset pelaavat Lounais-Suomen AMsarjassa. Tällä hetkellä jaoston toiminnassa on mukana noin 130 lentopalloliiton lisenssin lunastanutta tyttöä tai poikaa. Power Cup järjestetään 7.-10.6.2012 Turussa. Littoisten Työväen Urheilijat toimii yhtenä turnauksen järjestäjänä yhdessä muiden lähialueen seurojen kanssa. Järjestelyt vaativat n.400 talkoolaista, joten kaikkia meitä tarvitaan. TULEVAISUUS Sinusta lukijana saattaa tuntua, että lentopallojaostossa on jo tehty kaikki voitava. Ei nyt sentään. Oh- jaaja- ja valmentajapula on edelleen akuutti ja sen kuntoon saattaminen varmistaisi jatkossakin laadukkaan valmennuksen ja tärkeän lasten kasvatustyön. On herännyt kysymys siitä, mistä vanhempien ihmisten poistuessa saadaan jatkossa uusia ja nuorempia talkootyöntekijöitä tämän vapaaehtoistyön pariin. Nyt tulisikin miettiä, miten aktivoida lasten vanhempia ja muita seuran jäseniä urheiluharrastusten, ohjauksen ja valmennuksen pariin luomaan pohjaa tulevaisuuden littoislaiselle lentopallolle ja koko LTU:n urheilutoiminnalle. LOPUKSI Lentopallojaosto esittää lämpimän kiitoksen seuran johtokunnalle, pelaajille, valmentajille ja lasten vanhemmille sekä kaikille yhteistyökumppaneille. Ilman Teidän panostanne tämä nousujohteinen toimintamme ei olisi ollut mahdollista. Jaoston laadukkaan valmennuksen ja ohjauksen ylläpitämiseksi toivomme yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. LTU:n lentopallojaoston puolesta Mari Kaunonen TAKSI AALTO Auto 050 409 6123 TAKSI AALTO -LITTOINEN- Lasse Aalto 0500 525 846 LTU hIIhTOJAOSTO Hiihtoa on harrastettu LTU:ssa seuran perustamisesta asti. Siihen aikaan mahtuu menestyskausia ja niin sanottuja lamakausia. Hiihto on muuttunut tänä aikana paljon. Perinteisen hiihdon rinnalle on tullut luisteluhiihto, joka asettaa hiihtoladuille kovia vaatimuksia. Hiihtourien pitää olla niin leveitä, että niihin voidaan tehdä perinteinen hiihto- sekä luistelulatu. Littoisten työväentalon maastoon Liedon kunta rakensi 1990-luvun alkupuolella valaistun pururadan, jossa on riittävästi leveyttä molemmille laduille. Viime aikojen useat leudot ja epävakaat talvet ovat aiheuttaneet välillä ongelmia hiihtotoiminnalle. Lumen puute on aiheuttanut kilpailujen peruuttamisia ja siirtämisiä sekä haasteita lajiharjoittelulle. Hiihtojaosto on viime vuosina lähinnä keskittynyt junioritoimintaan oman seuran sisällä, sekä hiihtomahdollisuuksien ylläpitämiseen Littoisissa. Hiihtokoulua pidetään koko talvikauden kerran viikossa ja siellä opetellaan hiihdon perustaitoja. Jäsentenvälisiä hiihtokilpailuja järjestetään koko hiihtokauden ajan kerran viikossa. Olosuhteet vaikuttavat merkittävästi toimintaan; viimeisten parin vuoden poikkeuksellisen hyvien lumitalvien aikana osanottajamäärät näissä tapahtumissa ovat kasvaneet selvästi ja paljon uusia lapsia on saatu toiminnan piiriin. Jaosto on myös saanut useita uusia vanhempia mukaan toimintaansa. Talvitoiminnan lisäksi jaosto on pyrkinyt pitämään kesällä kouluikäisille harrastajille suunnatun viikonloppuleirin, ja myös Paimion hiihtoputkessa on välillä käyty pitä- mässä yllä lajituntumaa. Hiihtojaosto hoitaa Littoisten pururadan hiihtolatua talkootyönä. Lisäksi tehdään ja ylläpidetään Littoisten järven jäälle olosuhteiden salliessa järven kiertolatu, joka on ollut suuressa suosiossa varsinkin kevätkelien aikaan, houkutellen paikalle hiihtäjiä myös muualta Turun seudulta. Toivottavasti saamme ilmaston lämpenemisestä huolimatta myös täällä eteläisessä Suomessa jatkossakin nauttia lumisen talven riemuista ja harrastaa monipuolista talviliikuntaa, hiihto mukaan lukien. Kari Kettunen jaoston puheenjohtaja 2011- LTU:N NAISJAOSTO Toimintamme on pääasiassa järjestää jumppaa satuikäisille, isoille tytöille ja naisille. Satuikäiset jumppaajat ovat kahdessa ryhmässä, 3-4-vuotiaat ja 5-6 -vuotiaat. Satujumpassa leikitään ja jumpataan monipuolisesti lasten oman kehitystason mukaisesti, kehittäen lapsen motorisia ja sosiaalisia taitoja. Teemat vaihtelevat temppuradoista musiikkiliikuntaan sekä jumpasta välinekokeiluihin mm pallot, hernepussit jne. Järjestetty myös viikonloppuleirejä. Isommille tytöille ei tällä hetkellä ole ryhmää, kuten aikaisempina vuosina, mutta suunnitteilla on järjestää suosittua zumbaa seuraavaksi kaudeksi. Naisjumppaajille on järjestetty hyvän olon jumppaa, kaikille aikuisille naisille sopivaa ikään katsomatta. Näillä tunneilla tarkoituksena lisätä kehon hallintaa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa omaa kehoa kuunnellen. Lisäksi sykkeen kohotusta iloisella meiningillä. Ei vaikeita askelkuvioita. Perusjumppaa, kuitenkin mukana myös tämän hetken hittirytmejä, latinoista klassikoihin. Naisjaostossa olemme olleet mukana muiden jaostojen tapahtumissa talkooväkenä. Olemme järjestäneet työväentalolla jalkapallojaoston kanssa tansseja. Naisjaosto on järjestänyt linja-autolla tehtyjä kulttuurimatkoja teatteriin Helsinkiin. Otimme osaa uudelleen viritettyyn Littoistenjärven ympärijuoksuun. Tärkeimpänä ja aidon joulumielen tuovana ovat kuitenkin perinteiset joka vuotiset joulujuhlat, joissa pienet jumppaajamme esittävät jouluisia harjoiteltuja esityksiään vanhemmilleen ja sisaruksilleen ja kaikkein odotetuin vieras on ollut joulupukki Korvatunturilta. Seuramme LTU:n täyttäessä 80 vuotta toivomme toimintamme jatkuvan virkeänä lasten ja naisten ryhmäliikunnassa ja kiitämme kaikkia jumppaajiamme, jotka mahdollistavat toimintamme. LTU:n Naisjaoston puolesta sihteeri Merja Mäenpää 30 VUOTTA VETERAANIJAOSTON TOIMINTAA LTU:SSA 10.3.1981 perustettiin LTU:n veteraanikerhon, jonka nimi myöhemmin vaihdettiin veteraanijaostoksi 10.3.2011 pidettiin Työväentalolla kahvitilaisuus, muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevaan. Kerhon perustajajäsen Lasse Miettinen kukitettiin, samoin kolme pitkäaikaista jäsentä, jotka olivat Sirkka Miettinen, Esa Allt ja Pauli Packalén. nenlaista matkoja, joihin olemme osallistuneet. Me jaoston toimihenkilöt olemme huolissamme jaoston tulevaisuudesta, sillä emme ole saaneet toimintaa mukaan uusia aktiivisia henkilöitä. Toivomme, että veteraanitoiminnan tärkeys huomioitaisiin ja huomattaisiin. Koko perheen ulkoilupäivä olemme viettäneet Kuoviluodossa, Vuolahdessa ja Kuuslahdessa. Kehoitamme veteraanitoiminnan kiinnostuneita tulevan mukaan toimintaamme, haluamme edelleen olla mukana seuratoiminnassa ja iloita sen saavutuksista. LTU:n veteraanijaoston perustamisesta lähtien tukenut jaostojen toimintaa eri muodoissa. Omaa retkitoimintaa emme ole enää järjestäneet, koska TUL:n Varsinais-Suomen piiri järjestää mo- Onnittelemme seuraamme 80 vuotisesta toiminnasta TUL:n ja työläisurheilun hyväksi SEURAN KOLME TUKIJALKAA kuaikoina kenttää hallinnoi kannatusyhdistys, jossa osakkaina olivat mm. tehdas sekä Lieto että Kaarina. Nykyisin kenttä on hallinnollisesti Kaarinan kaupungin hoidossa. Kustannuksista vastaavat Lieto ja Kaarina yhdessä. Alkuaikoina kentän pääkäyttäjäryhmiä olivat yleisurheilijat ja jalkapalloilijat. Nykyisin kenttä on vilkas ns. lähiliikuntapaikka, jossa pelataan mm. jalkapalloa ja harrastetaan yleisurheilua. Koululaiset käyttävät myös kenttää kaikenlaiseen pelaamiseen ja yleisurheiluun. Kentällä on talvisin luistelualue kaukaloineen, joka on vilkkaassa käytössä. Littoisten Monitoimitalo on rakennettu vuonna 1985. Talon valmistuminen oli iso piristysruiske LTU:n toiminnalle. Monitoimitalo on Littoisten keskipiste, jossa käy vuosittain 80–90 000 kävijää. Lentopallolle talo mahdollisti tarpeelliset tilat, ja mahdollistaa edelleenkin. Talo tarjoaa myös hyvät olosuhteet LTU:n lasten ja nuorten jumpparyhmille. Talossa on myös vilkkaasti käytössä oleva kuntosali. Monitoimitalossa on ollut koululuokkia, ja talossa pidetään myös lasten päivähoitoa. Talossa on mahdollista järjestää erilaisia kursseja, kokouksia ja juhlia sekä seuroille, yhdistyksille että yksityisille henkilöille. Koululaiset ja päivähoito ovat päiväkäytön suurimpia ryhmiä. Illat ovat täynnä seurojen erilaisia toimintoja. Tarjolla on lentopalloa, koripalloa ja sulkapalloa. Viikonloput täyttyvät peleistä, turnauksista sekä kilpailuista ja muista tapahtumista. LITTOISTEN KENTTÄ Littoisten kenttä on ollut jo 60 vuoden ajan LTU:n keskeinen toimipaikka.Kentän perustamiseen vaikutti erityisesti aikanaan toiminut Littoisten Verkatehdas. Verkatehdas rakennutti kentän vanhan puutarhan paikalle 1950-luvun alkupuolella. Kentän sijainti on erityinen, sillä osa kenttää kuuluu Lietoon ja osa Kaarinaan. Al- LITTOISTEN TYÖVÄENTALO Littoisten Työväentalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1908. Talo rakennettiin monessa eri vaiheessa. Ensin valmistui keittiö ja eteinen. Vuosien saatossa rakennettiin sali, takkahuoneet ja talonmiehen asunto. Viimeisenä vuonna 1939 valmistui kahvilasiipi. Littoisten Työväenyhdistys teki Littoisten Työväen Urheilijoiden kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuonna 1962. Sopimuksella talon hoito, käyttö ja jälleenvuokraus siirtyivät LTU:lle. Taloa onkin korjattu tämän lähes 50 vuoden aikana huomattavassa määrin moneen kertaan. Kunnostustalkoisiin ovat osallistuneet yhdistyksen ja seuran jäsenet ja työ on tehty n.80% talkootyönä. Taloa vuokrataan edullisesti hää-, syntymäpäivä-, tanssi-, huvi-, huutokauppa, ym. tilaisuuksien järjestämiseen. Talon kapasiteetti on 150 istumapaikka ja sitä voidaan varata myös talvikäyttöön. Onnittelemme 80 vuotiasta Littoisten Työväen Urheilijat Ry:tä Veini Leppänen Tuula Leppänen Jorma Lehtinen Veikko Leppänen Tapio Nurminen Anja Nieminen Marita Hellberg Hanna Lehtonen Jorma Laine Kyllikki Vuorinen Liisa Vuorenoja Raimo Kivilä Teuvo Palmén Marita Suojanen Marjatta Helin Juhani Helin Liisa Peuralahti Eino Peuralahti Raimo Kallio Pentti Tamminen Ulla Maija Tamminen Esa Allt Eeva Allt Tapio Lempinen Raija Suominen Reino Suominen Anneli Vílkman Reijo Vilkman Pauli Packalen Pirjo Packalen Jorma Pällänen Sanna Koivuniemi Keijo Koivuniemi Kimmo Kamppila Väinö Pöykiö M. Pikkujämsä Katariina Aaltonen-Mahkonen Ismo Lehtinen Samuel Mäenpää Olli Mäenpää Merja Mäenpää Kari Mäenpää Marja-Leena Kuusisto Päivi Koivisto Aarno Koivisto Outi Honkanen Olli Kaunonen Asta Saariainen Sirpa Hirvisuo Jari Caven Marko Caven Veikko Caven Olli-Pekka Sysinoro Liisa Huovinen Pentti Huovinen Jussi Vaitiniemi Kimmo Salminen Petri Valkama Elina Valkama Timo Tuominen Lindroos Janne Ström Rami Ström Terhi Ström Pinja Ström Noora Haapsaari Jorma Ikänen Maarit Sjöroos Kai Suominen Ari Eronen Jouni Ahlroos Jarmo Laiho Tapio Gustafsson Timo Lenets Juha Ryhänen Heikki Salmivaara Harri Koskinen Sami Suominen Arto Ström Rauno Ström Kerttu Ström Reima Erjomaa Pirkko Erjomaa Harri Mäntyvaara Kirsi Vaitinen Jaana Merja Fehlig Bodo Fehlig Eila Tuominen Jocke Tuominen Kari Nikkonen Jarmo Kuusto Antti Koivisto Päivi Lammassaari Raili Nurminen Leena Kaunonen Mikko Kaunonen Nurmi Kari Nurmi Kirsi Nurmi Karoliina Nurmi Henriikka Nurmi Eveliina Nurmi Rauno Nurmi Helena Räty Meikki Räty Esko Ylenius Kristiina Ylenius Timo Rantala Harri Hatakka Jarmo Ilmolahti Timo Ilmolahti Hanna Nartamo Reijo Aaltonen Sari Cavén Mira Aalto Lasse Laaksonen Mervi Kaukonen Pekka Lehtonen Lassi Mikkola Juha Viitanen Tommi Saarinen Olli Tetri Aki Lehtinen Rami Intovuori Teuvo Pyyhtiä Mika Halonen Jani Sova Sanna Sova Sami Niittyvaara Matti Helman Harri Jakonen Pasi Jakonen Maiju Koivunen Mika Koivunen Leila Juha Nikkonen Anja Nikkonen Kaisa Nikkonen Liisa Vesma Esko Koivisto Fredrika Heinonen Seija Keitaanranta Pirkko Nurminen Mari Kaunonen www.hkt-korhonen.fi 100 vuotta ajattomia design-huonekaluja koteihin ja julkitiloihin Tilihalme Oy TILITYSTÄ JO VUODESTA 1987 Keskity liiketoimintaan, Tilihalme hoitaa taloushallinnon. www.tilihalme.fi KOLO design Jouko Järvisalo www.mobel.fi design furniture collection Kirjokannenkatu 11, 20660 Littoinen | puh. 02 243 5120 Taksiarena Oy 0400 22 22 22 Inva- ja ryhmäkuljetukset 1- 19 hlö Sandwich-elementit nopeasti omasta tehtaastamme. Tiedustelut: 02-4339889 Treenit sujuu kun on kunnon eväät Hyvän Maun Keittiövälineet www.heirol.fi TERVETULOA TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN PANKKIIN!