Helena Suomalainen 2014.10.16 Muistikuvia varhaislapsuudesta. Kuvista jotka ovat tässä tulee ensin mieleeni varhaislapsuuteni asuinympäristö. Olen syntynyt Kotkassa v. 1938, kotini sijaitsi Korkeavuorenkatu 21.olevassa puutalossa, (niin sanottu Korventalo) talo oli tuotu rajan takaa v.1924. Piha oli avara jossa oli puinen pihakeinu ja kesäisin paljon kukkia, omenapuita ja marjapensaita. Pihan takareunassa sijaitsi silloisen Kotkan sairaalan ruumishuone (näkyy toisessa kuvassa) joka oli pelottavan tuntuinen ja jonka ikkunoista kuitenkin käytiin joskus kurkkimassa, että näkyisikö mitä siellä oikein on ja tapahtuu. Kun se sairaala oli niin lähellä saimme nähdä, kuinka sieltä kuljetettiin jäteruokaa Paimenportille silloisen kunnalliskodin sikalaan ( ei onneksi asukkaille, niin kuin minä ensin luulin ja ajattelin, että on se hirveä paikka, kun siellä syödään jäteruokaa.) Hevonen veti perässään puukärryjä joissa oli puutynnyreitä, toisissa oli kannet toisissa ei, joten niistä roiskui ruokia nesteineen pitkin sairaalanmäkeä ja Korkeavuorenkatua, haju oli aikamoinen se tapahtui ainakin 2-3 kertaa viikossa. Toinen kuva on pihaltamme, olen siinä 2 vuotias ja seuranani talon 8 vuotias Lasse poika. Sairaalan ja ruumishuoneen välillä oli kivistä metsikköä ja pientä kalliota siellä vietin paljon aikaa yksikseni laulellen ja kotia leikkien. Äärellä oli Suihkupuisto jossa Korkeavuoren- Mutalahden- Rautatien sekä Opistokatujen lapsilla isommilla ja pienemmillä oli paljon toimintaa. Siellä pelattiin neljäämaalia , hypättiin narua ja ruutua, sekä oltiin hippasilla, piilosilla, taidettiin olla vesisotaakin. Oli siellä 2 kiikkuakin ja pojat yrittivät aina ehtiä kiikkumaan ennen tyttöjä. Taisi siellä olla joskus myös Puistotätikin toimintaa.
© Copyright 2024