ASBESTI KORJAUSRAKENTAMISESSA

ASBESTI
KORJAUSRAKENTAMISESSA
Mitä
asbesti on
Koska ja missä asbestia on käytetty
Asbestin terveyshaitat
Asbestin kartoitus
Urakoitsijan pätevyys
AV-menettely
Laadunvarmistus
Ohjeistus ja lainsäädäntö
Mitä asbesti on

Asbesti on kuitumainen silikaattimineraali.
Asbesti sana tulee kreikan kielestä ja
tarkoittaa palamatonta.

Asbestia on useita eri tyyppejä.Yleisimmät
ovat antofyliitti, amosiitti, krysotiili,
krokidoliitti.Yhteisnimitys näille on
asbestimineraalikuidut, eli = ASBESTI

Asbestia saadaan maaperästä ja louhoksista.
Asbestia on tuotettu ympäri maapalloa. Myös
Suomessa on ollut asbestikaivoksia.
Kuinka kauan asbestia on käytetty

Asbestia tiedetään käytetyn ajanlaskun alkuvaiheilta
asti. Asbestin laajamittainen käyttö alkoi 1800-luvun
lopulla, kun höyrykattiloissa, koneissa ja teräslaivoissa
tarvittiin eristyksiä.
ASBESTIN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA

Asbestin käyttö Suomessa ulottuu rakentamisessa
1800-luvun lopusta 1990 luvun alkupuolelle.

Asbestin käyttö oli yleisimmillään 50-, 60- ja 70luvuilla, eli suurin osa suomen rakennuksista on tehty
aikana, jolloin asbesti on ollut yleinen
rakennusmateriaali.

Suomessa asbestin käyttö tuli luvanvaraiseksi
1988 ja sen käyttö kiellettiin 1993.
Missä asbestia on käytetty rakentamisessa
Asbestia voi löytyä lähes kaikista rakenteista









putkieristeet
laatoitukset
tasoitteet
laastit
rakennuslevyt
katteet
lämmöneristeet
äänieristeet
sähkölaitteet









paloeristeet
palo-ovet
akustiikkalevyt
lattiapäällysteet
liimat
vedeneristeet
tiivisteet
koneet
maalit ym. ym.
Miksi asbestia on käytetty
Asbesti on ollut halpa maaperästä saatava raaka-aine jolla
on paljon hyviä ominaisuuksia:






palamattomana hyvä tulen ja lämmön eriste
raskaana materiaalina se on toiminut hyvin äänieristeenä
kuitumaisena se on ollut hyvä sidosaine muille materiaaleille
lisäaineena se on parantanut monien aineiden kestävyyttä
se on helpottanut materiaalien työstettävyyttä.
sillä on hyviä akustisia ominaisuuksia
Asbestin terveysvaikutukset
Asbestipöly altistaa monille sairauksille mm:


asbestoosille
keuhkosyövälle


kurkunpääsyövälle
ruuansulatuskanavien
syöpiin
Asbestialtistumisesta sairauden ilmenemiseen on pitkä viive. Yleensä
ilmenemiseen menee yli 15 vuotta, mutta usein paljon pitempääkin.

Asbesti ei käytännössä haise eikä maistu millekään. Asbestia ei voi
tunnistaa aistinvaraisesti ellei tunne itse asbestipitoista materiaalia.

Asbestipöly aiheuttaa aina vakavan terveysriskin joka voi johtaa
ennenaikaiseen kuolemaan.

ASBESTIKARTOITUS
Kuka vastaa kiinteistössä olevasta asbestista

Ensisijaisesti kiinteistössä olevista materiaaleista ja niiden turvallisuudesta vastaa
kiinteistön omistaja.

Kiinteistön omistajan tulee huolehtia siitä että asbestikartoitus on suoritettu ja
asbesti huomioitu ennen korjaustöitä.
Milloin asbestikartoitus tulee suorittaa

Käytännössä kaikissa ennen 1990 valmistuneissa rakennuksista tulee suorittaa
asbestikartoitus.
”Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta on
huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyön
turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/1994) 5 §:ssä
tarkoitettuun asiakirjaan.”
” Rakennuttajan tai muun joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on ennen
rakennusten tai rakenteiden purkamista varmistuttava siitä, ettei
purettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehdittava siitä, että purkutyö
tehdään asbestipurkutyönä. ”
Kartoittajan ammattitaito
Asbestin kartoittaja

Asbestikartoitus edellyttää aina suurta
määrää erikoistietoa.

Asbestikartoittajan tulisi olla teknisen
koulutuksen saanut henkilö, jolla on
hyvät tiedot vanhempien rakennusten
materiaaleista, rakenteista ja
käytetyistä työtavoista.
Asbestikartoituksen toteutus
Asbestin kartoittaminen

Asbestikartoittajan tulee perehtyä huolellisesti, ennen varsinaisen kartoitustyön
aloittamista kohteesta saataviin tietoihin, asiakirjoihin ja piirustuksiin.

Kartoitus suoritetaan paikanpäällä kiertämällä kohteessa. Kohteesta tutkitaan
aistinvaraisesti kaikki näkyvät materiaalit. Rakenteita, pinta-materiaaleja ja
tarkastusluukkuja avataan siinä määrin mikä on kohtuudella mahdollista.

Niistä materiaaleista joita kartoittaja ei tunnista ja joita voidaan epäillä asbestipitoisiksi
otetaan laboratorionäyte. Näytteet tutkitutetaan laboratoriossa, joka selvittää
mahdollisen asbestin olemassaolon materiaalinäytteessä.
Huom!
Materiaali tulkitaan asbestipitoiseksi, kun se sisältää 1 % tai sitä enemmän asbestia.
Raportointi
Asbestikartoitusraportti

Asbestikartoitusraportin keskeisenä sisältönä ovat löydetyt asbestipitoiset
materiaalit

Kartoituksesta tulee selkeästi ilmetä asbestin; määrä, laatu, kunto, pölyävyys
sekä toimenpidesuositukset ja toimenpiteiden kiireellisyys.

Lisäksi raportissa on mainittava mm. kartoituksen laajuus ja rajaukset,
riskiarvio tutkimatta jääneistä materiaaleista, selvitys tutkituista materiaaleista,
ohjeita ja tietoja jatkotoimista sekä raportin tulkinnasta.

Pääsääntöisesti mukana on kohteen pohjapiirustus, johon on merkitty
näytteenottokohdat ja asbestipitoiset materiaalit.

Hyvä raportti sisältää yleensä myös kuvitetun osuuden joka havainnollistaa
kohteessa olevat materiaalit ja kuvauksen tiloista missä asbestia esiintyy.
ASBESTIKARTOITUKSEN HYÖDYNTÄMINEN
!
Missä asbestikartoitusta voi hyödyntää?
• Kustannuslaskenta- ja urakkakyselyasiakirjan liitetiedostona ja sen massaluettelona
• Urakkasopimuksen liitetiedostona
• Korjaus- ja purkutyösuunnittelun apuvälinenä
• Asbestityön toimenpidesuunnittelussa
• Talon huoltotoimien suunnittelun apuvälineenä
!
!
Asbestikartoitus pitää päivittää
Liitetään kiinteistön huoltokirjaan
URAKOINTI
Varmistu urakoitsijan pätevyydestä
Vaadi urakoitsijalta:

Asbestipurkutyövaltuutus

Purkutyösuunnitelma (alkamisilmoitus)

Työntekijöiden koulutustodistukset tai asbestipurkajan pätevyyskortti (AV)

Työntekijöiden turvallisuuskortit

Työntekijöiden terveyskortit

Kone / laitehuoltokortit

Selvitys työtekijöiden seurantamittauksista
(suoritettava jokaisen työntekijän kohdalla 3 kk.Välein)

Noudattaako yhtiö AV- menettelyä
ASBESTIN VARMISTUSMENETTELY (AV-MENETTELY)
AV-TOIMIKUNTA
Koska asbestipurkutyöalalle oli muodostunut erittäin kirjava käytäntö ja
valvontaresurssit olivat riittämättömät. Päätti Suomen Asbesti- ja pölysaneerausliikkeiden
liitto ry (SAP ry) perustaa v. 2008 työryhmän. Selvittämään mahdollisuutta luoda
asbestipurkutyöalalle asbestipurkajan pätevyyskorttijärjestelmän helpottamaan tilannetta.
Työryhmän selvitystyönpohjalta SAP ry oli yhteydessä eri järjestöihin ja kertoi hankkeesta
sekä tiedusteli eri osapuolten kiinnostusta olla mukana hankkeessa.
Vuoden 2009 alussa osapuolet perustivat asbestipurkajan pätevyystoimikunnan, joka alkoi
valmistella asiaa.
Vuoden 2010 alussa toimikunta oli valmistellut AV-menettelykäytännön, joka
sisälsi Asbestipurkajan pätevyyskortin ja Asbestityön vastuullisen läpiviennin
varmistusmenettelyn.
AV-TOIMIKUNTA

Rakennusliitto ry

Rakennusteollisuusliitto ry

Suomen kiinteistöliitto

Finanssialan keskusliitto ry

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Suomen Asbesti- ja pölysaneerausliikkeiden liitto ry

Sosiaali- ja Terveysministeriön Työsuojeluosasto (asiantuntija jäsen)
AV pätevöityminen

Asbestipurkajan pätevyyskortin voi hakea työntekijöilleen yritys, jolla on
voimassa oleva asbestipurkutyövaltuutus ja joka sitoutuu suorittamaan
asbestipurkutyöt Asbestipurkutyön Varmistusmenettelyn mukaisesti (AV)

Asbestipurkajan pätevyyskortin voi em. hakemuksen pohjalta saada henkilö,
joka on hyväksytysti suorittanut Suomen lainsäädännön mukaisen
asbestipurkutyökoulutuksen hyväksytyssä koulutuslaitoksessa.

Asbestipurkajan pätevyyttä valvoo apt-toimikunta, joka koostuu AVtoimikunnan jäsenistä.

Toimikunta on valtuuttanut SAP ry:n vastaamaan pätevyyskortin liittyvistä
käytännön toimista, kuten hakemusasioista ja rekisterin ylläpidosta.

Hakemukset käsitellään toimikunnan kokouksissa
AV-MENETTELY
Vähimmäisvaatimukset

Yrityksellä pitää olla asbestipurkutyövaltuutus

Työtekijöillä Asbestikoulutus

Työtekijöiden altistusmittaukset on suoritettu (Huom! yksilötasolla 3 kk. välein)

Kone- ja laitehuolto on järjestetty asianmukaisesti

Työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti

Työntekijät on ilmoitettu ASA - rekisteriin

Verojäämätodistus kunnossa

Vakuutustodistukset (vastuuvakuutuksen täytyy kattaa myös asbestityöt)

Selvitys työhön ja palkanmaksuun sovellettavasta työehtosopimuksesta

Jatkokoulutus ja kortin voimassaoloaika

Ensimmäinen kortti voimassa 2 v. (edellyttää, että 4 pv. peruskoulutus on
suoritettu ja henkilöllä on 9 kk. Työkokemus alalta)

2 pv. Jatkokoulutuksen jälkeen asbestipurkajalla on mahdollisuus saada 5 v.
voimassa oleva kortti
Huom! koulutusohjelma ja kouluttaja tulee olla AV-toimikunnan
hyväksymä ja täyttää niille asetetut erilliset vaatimukset.
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI
(Etelä-Suomen Aluehallintovirasto / Työsuojelu)
TOIMINTAOHJE /1997
ASUINKIINTEISTÖJEN KYLPYHUONE- JA PUTKISTOSANEERAUKSET

Uudenmaan työsuojelupiirin työpaikkatarkastuksilla tekemien havaintojen mukaan
on asuinkiinteistöissä tehtyjen kylpyhuone- ja putkistosaneerausten osalta toimittu
tavalla joka on mahdollistanut sekä työntekijöille että talon asukkaille vaaraa
altistua asbestille.

Kiinteistöjen asbestia sisältäviä nousujohtolinjoja on purettu ilman asianmukaisia
suojauksia ja kylpyhuoneiden kaakeleiden kiinnityslaasteja on piikattu pois
tutkimatta sisältävätkö purettavat materiaalit asbestia.

Kylpyhuoneiden laatoitusten ja laastien poistaminen 1970-luvulla ja sitä ennen
rakennetuissa kiinteistöissä on aina sellaista purkutyötä jossa asbestille
altistumisen vaara on olemassa.

Ongelmalliseksi asian tekee lisäksi se, että kiinteistöjen asukkaat ovat voineet
tehdä kylpyhuoneremontteja aikoinaan itse ja ovat voineet käyttää asbestia
sisältäviä tuotteita vaikka niitä ei alkuperäisessä rakenteessa olisikaan. Tämä
puolestaan vaikeuttaa kartoituksen laatimista, koska kartoitusta varten otettavien
näytteiden lukumäärä kasvaa suureksi.

Lisäksi rakennustyön turvallisuusmääräykset edellyttävät, että purkutyöt tehdään
siten, että purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen estetään käyttämällä
ilmastointilaitteita ja osastointia, vaikka purettavissa rakenteissa ei olisikaan asbestia.

Edellä mainittujen vaatimusten johdosta kylpyhuoneiden kaikki purkutyöt on tehtävä
aina asbestipurkutyönä jollei ole täysin luotettavasti selvitetty ettei missään
rakenteissa esiinny asbestia. Näin menetellen voidaan saada myös kustannus-säästöjä,
kun vältytään kartoittamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Myös muualla olevien nousujohtolinjojen avaaminen on tehtävä aina
asbestipurkutyönä ellei ole voitu varmistua siitä, että linjat ovat eristetty
asbestittomilla eristeillä ja ettei muissakaan rakenteissa esiinny asbestia.

Jotta työntekijöiden ja kiinteistön asukkaiden turvallisuus voidaan taata, on edellä
mainituissa purkutöissä meneteltävä rakennustyön turvallisuudesta (629/94) ja
asbestityöstä (1380/94) annettujen valtioneuvoston päätösten mukaisesti
seuraavasti:

Rakennuttajan, tai muun joka ohjaa rakennushanketta on selvitettävä, mitkä
purettavista rakenteista sisältävät asbestia. Selvitys on liitettävä aina
urakkatarjousasiakirjoihin rakennustyön turvallisuusmääräysten tarkoittamalla tavalla.
Mikäli selvitystä ei tehdä on rakennuttajan huolehdittava siitä, että purkutyö tehdään
asbestipurkutyönä.
TYÖMENETELMÄT
 Osastointi (yleisesti käytetty menetelmä)
Kohdepoisto (vain yksittäisissä vähän pölyävissä töissä)
 Pussipurku (putkieristeen yksittäisen kohdan purku)
 Upotusmenetelmä (ei korjausrakentamisessa)

OSASTOINTI
Kaavio
OSASTOINTI

Kaavio
OSASTON SUOJASEINÄT
Kevytmuoviseinät
SISÄÄNKÄYNTI OSASTOON
3 osainen sulkutunneli
MITEN ASBESTI PURETAAN
PÖLYTÖN PURKU OSASTON SISÄLLÄ
SUOJAVARUSTEET OSASTOINTITYÖSSÄ

Kokomaski puhallinmoottorilla
jossa P 3 luokan hiukkas-suodatin
tai raitisilmamaski

Kertakäyttösuojapuku
Työkäsineet
Kenkäsuojat tai saappaat


KONEET JA LAITTEET OSASTOINTITYÖSSÄ
Alipaineistaja (t)
 Huoltoimuri
 Kohdepoistoimuri

Alipaineistajalla pitää pystyä saamaan aikaan 10 x
ilmanvaihto osastoidulle alueelle tunnissa. Sinistä asbestia
purettaessa ilmanvaihdon tulee olla 20 x osaston tilavuus tunnissa.
Huom! puhtailla Hepa-suodattimilla mitattuna!!!
Kaikki laitteet tulee olla Hepa-suodattimilla varustettuja H-merkittyjä
asbestityöhön hyväksyttyjä koneita.
Koneista pitää löytyä, myös huoltokortit, joista selviää mm. niiden
huoltohistoria.
ALIPAINEISTAJAN VALINTA JA OIKEAN ILMAMÄÄRÄN MITOITUS
1. Lasketaan alipaineistettavan tilan tilavuus:
korkeus x leveys x pituus (m) = tilavuus (m³)
2. Vaihdettava ilmamäärä oltava 10 x tunnissa:
tilavuus m³ x 10 = ilmamäärä joka tulee vaihtua tunnissa
(m³/h)
Huom! Sinisessä asbestissa kertoja on 20
3. Valitaan alipaineistaja(t), joilla ehto täyttyy:
- HC 800; 680 m³/h = 68 m³:n tila (Sinisessä 34 m3:n tila)
- HC 2500; 1730 m³/h = 173 m³:n tila (Sinisessä 86,5 m3:n tila)
- HC 4000; 3250 m³/h = 325 m³:n tila (Sinisessä 162,5 m3:n tila)
Esim. tila 12,0 x 4,5 x 3,0 m = 162 m³ : - valitaan HC 2500
Sinisessä asbestissa 2 kpl. HC 2500 alipaineistajaa
PUSSIPURKU
SUOJAVARUSTEET
 Väh. Puolimaski
 P 3 hiukkassuodatin
 Kertakäyttötyöasu
 Kertakäyttöiset työhansikkaat
 Suojajalkineet
KONEET JA TARVIKKEET
 Pieni-imuri (asbestityöhön soveltuva)
 Kostutusainetta
 Kipsiharso
 Suojamaali
 Leikkuri / puukko
 Asbestijäteastia
KROKIDOLIITTI ELI SININEN ASBESTI








Vaarallisempi kuin vaaleat asbestit
Puretaan aina osastoimalla
Täytyy käyttää raitisilmasuojaimia
Alipainetta täytyy mitata / seurata työnaikana
Ilmanvaihdon tulee olla väh. 20 x (=2x norm)
Korvausilma suodattimien kautta
Jälkimittaukset ennen luovutusta
Sähkö laitteille 2 eri lähteestä
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI
(Etelä-Suomen Aluehallintovirasto / Työsuojelu)
OHJE / 2009
KROKIDOLIITTIASBESTIPURKUTYÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Purkutyösuunnitelma

Krokidoliittiasbestityön suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava
krokidoliitin aiheuttamat erityisvaatimukset suojaus- ja puhdistustoimille.

Purkutyöstä on tehtävä purkutyösuunnitelma työpaikkaa valvovalle
työsuojeluviranomaiselle seitsemän päivää ennen työn aloittamista.

Suunnitelmaa tulee tarvittaessa täydentää purkualueittain. Työ tulee toteuttaa
purkutyösuunnitelman mukaisesti.

Krokidoliittiasbestipurukutyön erityisvaatimusten vuoksi sekä työn valvonnan
mahdollistamiseksi työsuojelupiirit pitävät seitsemän päivän ilmoitusaikaa
välttämättömänä.
Työmenetelmä

Purkutyö tulee tehdä ilmastollisesti eritettynä osastointimenetelmällä.
Suojaukset

Myös osastoinnin sisällä olevat pinnat ja laitteet joita ei voida poistaa tulee suojata.
Suojauksissa käytettävän materiaalin tulee olla helposti puhdistettavissa. Myös
purettava talotekniikka on pakattava pölyämättömään muotoon.
Osastointi

Kulku eristettyyn tilaan tulee järjestää kolmiosaisen sulkutunnelin kautta.

Sulkutunnelin sisin osa on varustettava jäteastialla sekä imurilla. keskimmäinen osa
on varustettava pesulaitteilla. Suihkutila tulee rakentaa jos työn kesto ylittää viisi
henkilötyöpäivää. Uloin sulkutunnelin osa on puhdas tila vaatteiden vaihtoon.

Purkutyön aikana osaston tiiveyttä tulee seurata myös mittauksin.
Ilmanvaihto

Osastoinnin ilmanvaihto tulee mitoittaa kaksinkertaiseksi verrattuna perinteiseen
osastoimalla tehtävään asbestipurkuun. Kaksikymmenkertaiseksi puhtain
suodattimin. Osastointi on alipaineistettu koko työn ajan ilman puhtauden
varmistamiseen asti.
Korvausilma

Osastoinnin korvausilmaksi ei riitä sulkutunnelin kautta saatava korvausilma.

Osastointi tulee tehdä erilliset suodattimin varustetut korvausilma-aukot.

Korvausilma tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tilan huuhteluvaikutus saadaan
maksimoitua. Ilmastoinnin toimivuus voidaan todeta ennen purkutyön aloittamista
esim. savukokein.
Sähkö

Alipaineistuslaitteiden virtasyötöt tulee jakaa eri alakeskuksiin, mahdollisten
sähkökatkosten aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
Ilman huuhtelu

Viimeisen pölyävän työvaiheen jälkeen tulee alipaineistuslaitteet pitää päällä
riittävän pitkään ilman huutelemiseksi. Huuhteluajan pituus voi olla jopa
kymmenien tuntien mittainen. Huuhteluajan pituus riippuu osastoinnin koosta
sekä korvausilma-aukkojen sijoituksesta.

Osastoinnin ilman puhtaus tulee varmentaa mittauksella ennen osastoinnin
purkua.
Purkujäte

Purkujäte tulee pakata riittävän kestävään materiaaliin. Purkujätepakkaukset tulee
merkitä näkyvillä ja pysyvillä varoitusetiketeillä joista ilmenee pakkauksen
sisältävän krokidoliittia / sinistä asbestia. Poistettaessa purkujätepakkauksia
osastoinnista, on huolehdittava pakkausten puhtaudesta.

Purkujäte toimitetaan suoraan sille varattuun suljettavaan konttiin tai jätelavaan.
Välivarastointia ei suoriteta työmaatiloissa.
Henkilösuojaimet

Ilmastollisesti eristetyssä tilassa krokidoliittipurkua suorittavan työntekijän
hengityssuojaimen tulee olla eristävä hengityksensuojain, jossa kasvo-osa on
kokonaamari ja hengitysilma saadaan paineilmalaitteesta. Muu suojavaatetus
samoin kuin normaalissa asbestipurussa.
Varoitusmerkinnät

Altistusalue tulee selvästi rajata ja osoittaa varoitusmerkinnöin.
Varoitusmerkinnöissä tulee näkyä krokidoliitti / sininen asbesti samoin kuin
purkujätepakkauksissa.
Työalueen luovutus

Työalueen luovutus, kun osastoinnin ilman puhtaus on varmennettu mittauksin ja
katselmukset suoritettu, tulee tehdä kirjallisesti.
JÄTTEIDEN KÄSITTELY
Asbestijätteet tulee paketoida kuljetusta kestäviin tiiviisiin astioihin ja ne tulee toimittaa
kunkin kunnan / kaupungin osoittamalle asbestijätteitä vastaanottavalle kaatopaikalle.
LAADUNVARMISTUS JA JÄLKIMITTAUS
Lopputarkastus
Luovutuspöytäkirja
ilman kuitupitoisuuden mittaus
HUOM! Ilman kuitupitoisuusmittaus täytyy toteuttaa, niin sanotulla
agressiivisellä näytteenotto menetelmällä. Asbestipurkutyön jälkeen
purkutilan asbestipitoisuus tulee olla alle 0,01 kuitua / cm3 / ilmaa
ASBESTITÖITÄ OHJAAVAT SÄÄDÖKSET
•
Valtioneuvoston päätös Asbestityöstä 1380/94
•
Valtioneuvoston asetus asbestityöstä annetun
valtioneuvoston päätöksen muuttamiseksi 318/2006
•
Yleisimmät asbestia koskevat ja ajan tasalla olevat
säädökset ja määräykset löytyvät Aluehallintoviraston
kotisivuilta.
Työtä ohjaavat muut lait ja asetukset löytyvät erilaisista
yleisistä lakirekistereistä.
•
ASBESTITÖITÄ OHJAAVIA YLEISIMPIÄ RT- JA
RATU- KORTTEJA
• RT 08-10521 ASBESTI, ASBESTIKARTOITUS JA SIITÄ AIHEUTUVAT
TOIMENPITEET
• Ratu 82-0237 ASBESTIA SISÄLTÄVIEN RAKENTEIDEN PURKU
• Ratu 82-0238 PCB:TÄ JA LYIJYÄ SISÄLTÄVIEN SAUMAMASSOJEN PURKU
• Ratu 82-0237 KIVIHIILIPIKEÄ SISÄLTÄVIEN RAKENTEIDEN PURKU
• Ratu 82-0240 TAVANOMAISET PURKUTYÖT
• Ratu 82-0347 ASBESTIA SISÄLTÄVIEN RAKENTEIDEN PURKU
• Ratu 1225-S PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖSSÄ