STARTTIASEET, OSA 3
Mikä on lain tarkoittama
ampuma-ase?
TEKSTI MIKKO NISKASAARI
Palaamme aiheeseen sen ennakkotapausluonteen
vuoksi. Samalla vertaamme Suomen tilannetta
paukkupatruuna-aseiden lähtömaihin,
Italiaan ja Saksaan.
P
oliisihallituksen edustajat ovat
keväästä 2012 väittäneet monien starttiaseiden olevan helposti muunnettavissa luotiaseiksi. ”Starttiaseen muokkaaminen tappavaksi aseeksi ei vaadi kovin suuria muutoksia. Vähän isommalla vaivannäöllä
aseella voi ampua poliisin virka-aseen tehoisia patruunoita,” kertoi Pohan asehallintoyksikön päällikkö Mika Lehtonen viime toukokuussa. Lehtosen mukaan muuntaminen on yleistä: ”Rikosten yhteydessä
starttiaseita määrätään valtiolle tällä hetkellä noin kahdenkymmenen aseen kuukausivauhtia, puolet näistä on muutettu
luotipatruunaa ampuviksi” (Turun Sanomat 29.5.2014).
Väite muunnettavuudesta perustuu
KRP:n rikosteknisen laboratorion (RTL)
lausuntoihin, jotka ovat toistensa kopioita.
Ote RTL:n 15.1.2013 päivätystä lausunnosta: ”Tutkitut aseet ovat muutettavissa myös
luotipatruunoita ampuviksi aseiksi. Tämä
vaatii enemmän toimenpiteitä, mutta niistäkin suoriutuu kohtalaisen helposti metallityöstöön perehtynyt henkilö”.
RTL:n lausunnoissa ei kuitenkaan kerrota, mihin väite starttiaseiden muunnettavuudesta luotiaseiksi perustuu. Lausunnoissa ei myöskään ole allekirjoituksia.
Saksa ja Italia eri linjoilla
Vuonna 2007 Italian sisäministeriö antoi
Bruni -starttipistoolille hyväksymistodistuksen: ”Aseelle on tehty muutostestit Gardone Val Trompian kansallisessa testauskeskuksessa, jotka on huomioitu; samoin
on huomioitu yhtiön tämän kuun 16. päivänä lähettämä kirje, jossa se ilmoittaa olevansa valmis kasvattamaan piipun akselin
ja iskurin yhdensuuntaisuuspoikkeamaa
aina 1,6 mm saakka.” Sikäläisten viranomaisten johtopäätös on, ettei laite aiheuta
vaaraa ihmisille.
Saksan Fysikaalis-tekninen liittovaltion virasto on antanut Umarex -starttipistooleista todistuksen: ”Ase on valmistettu
sinkkipainevalusta. Kaasupiippuna toimiva teräsputki koostuu kahdesta osasta, jotka on kovajuotettu yhteen ja joiden akselit
ovat eri linjassa.”
Saman viraston edustaja H.C.Schönekess toteaa lausunnossaan: ”Voimme todistaa, että tyyppihyväksyttyjä hälytysaseita ei voi muuttaa todelliseksi tuliaseeksi!”
Lisäksi hän huomauttaa: ”Yli 500 barin
kaasun paine voi tuhota aseen”.
Suomen poliisin käyttämä 9x19 mm
-patruuna tuottaa normaalilatauksella yli
2300 barin paineen, joten yritys ampua
sellaisia päättyisi luultavasti tuhoisasti.
Millä perusteella RTL katsoo, että epäkeskisellä, kahdesta palasesta kootulla piipulla varustettu laite olisi muunnettavissa
luotiaseeksi?
”Jos tarkoitat starttiaseen muuttamista ampuma-aseeksi, niin laboratorio ei anna vastauksia/ohjeita tähän,” ilmoittaa rikoskemisti Saara Lång, laboratorion vertailut-ryhmän päällikkö.
Tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta jättää tosiasiaksi, ettei laboratorio pysty perustelemaan väitettään. Tähän viittaa myös Långin vastaus kysymykseen, miten muunnetut aseet kestäisivät luotipatruunan ampumisen: ”Emme
tutki materiaalin kestävyyttä.” Myös
RTL:n päällikkö Erkki Sippola ilmoitti, ettei starttiaseiden paineenkestoa ole testattu.
Piiputon ase
Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi marraskuussa jutun, jossa miehellä oli ollut hallussaan starttiaseita, ja muutaman hän oli
myös myynyt. Laitteet olivat muuntamattomia.
Todistajina olivat asehallintoyksikön päällikkö Mika Lehtonen, ylitarkastaja Jussi
Kytösaari ja aseseppä Jussi Suutari. Jälkimmäiset kertoivat tehneensä edellisenä päi-
14 •
14-15_Asemuunnos_TK.indd 14
26.11.2014 12:42:17
vänä muuntamiskokeen. Bruni-starttirevolverista oli sahattu pois koko piippu, lukuun ottamatta muutamaa milliä, eli osaa
ylimenokartiosta. Brunin kaliiperi on 8
mm ja Suutarin mukaan ensin panoskammio porattiin isommaksi. Siinä laukaistiin
paukkupatruunan voimalla 7,65 mm luoti. Suutari väitti sen uponneen 60 cm päässä olevaan lankkuun 22 millin syvyyteen.
Seuraavaksi panoskammio ja piipun jäänne porattiin 9,5 mm terällä ja laitteella ammuttiin .38 Special -patruuna, jonka luoti
olisi uponnut 28 mm syvyyteen.
Porauksilla saatiin patruunapesä ja piipun
jäänteet samaan linjaan. Suutari ei kertonut mikä niiden lopullinen väljyys oli,
mutta epäkeskisyyden korjaus edellyttää
materiaalin huomattavaa poistamista. Kokeesta ei tehty pöytäkirjaa, eikä sitä videoitu. Oli vain pari valokuvaa piiputtomasta
laitteesta. ”Lähinnä uteliaisuuttamme kokeiltiin”, kertoi aseseppä Suutari.
”Ampuma-aseessa paine syntyy piipussa,
ruudin palaessa luodin takana”, huomautti puolustuksen todistaja insinööri Erkki
Katerma. Sen, etteivät sinkkialumiiniset
starttiaseet kestä oikeiden patruunoiden
painetta, AHY siis kiersi poistamalla aseesta piipun. Lehtosen pääteema olikin todistaa, ettei ampuma-aseessa tarvitse olla
lainkaan piippua, ollakseen silti lain mukaan ampuma-ase. Hän myönsi, että samalla tavalla patruunan voi laukaista vaikka pihtien leukojen välissä, mutta kaikki
pihdit eivät silti ole ampuma-aseita.
Hovissa nähtiin Poliisihallituksen koko
tekninen näyttö starttiaseiden muunnetta-
vuudesta luotiaseeksi. Hovioikeus hylkäsi
kaiken. RTL:n lausunnot eivät kelpaa todisteeksi, koska ne ovat anonyymejä. Pohan oma koe ei ole pätevä, koska sitä ei ole
dokumentoitu, eikä piiputon laite ole aselain mukaan ampuma-ase.
Mika Lehtonen on luvannut toimittajille näytöksen, jossa starttiase muunnetaan
luotiaseeksi ja sillä ammutaan 9 x 19 patruuna. Lupausta ei ole vielä lunastettu. ◆
• 15
14-15_Asemuunnos_TK.indd 15
26.11.2014 12:42:17