1. No category

KOIRAMÄESSÄ
riittää puuhaa ja nähtävää!
Tervetuloa!
1
Täällä satu on totta
Särkänniemen Koiramäki on kirjailija ja kuvataiteilija Mauri Kunnaksen
luomaan miljööseen perustuva satumaailma, jossa vierailija saa astua
itse osaksi tarinaa. Koiramäessä saa tehdä ja touhuta, leikkiä ja koskea.
Koiramäki jakautuu Käpälämäkeen, kaupunkiin ja maatilaan, joista kaikista löytyy paljon jännittävää tekemistä. Erilaiset leikkipaikat, kauniit
rakennukset ja oikeat eläimet kutsuvat mukaan 1800-luvun elämään,
joka on kuitenkin höystetty tämän päivän hauskuuksilla.
Käpälämäki
DRAKKULAN LINNA
(18) lämpiää lohikäärmeen hengityksellä, ja siellä voi törmätä
oikeaan kreivi Drakkulaan. Hurjasta ulkomuodostaan huolimatta linna onkin hauska leikkipaikka, jossa voi kiipeillä monessa
kerroksessa, laskea liukumäkiä ja
ampua pallotykillä.
Kaupunki
KOIRUUKSIA
PUODEISSA
Voiko vanhan ajan apteekkipurnukoista löytyä makeisia? Tropin ja Nekun Apteekissa (24)
voi. Entä tunnetko kirjailija M.
Gunnaksen? Hänen kirjakaupassaan (23) on kaikki vähän
hauskasti huiskin haiskin, ihan
kuten kirjoissakin.
KAUPUNGIN
KOMEIN
RAATIHUONE
Pistäydy Raatihuoneella ihailemassa kirjakauppias M. Gunnaksen tauluja tai pidä vaikka
palaveri! Raatihuone on viehättävä kokoustila, jota vuokrataan
myös yritysten käyttöön.
Yli 5-vuotiaille,
4-vuotiaat aikuisen seurassa.
TASSUTEATTERIN
(19) näyttämöllä esitetään hauskoja näytelmiä monta kertaa
päivässä. Näyttämön vierestä
löydät Matu-rengin maalitaulun,
valtavan suuren värityskuvan,
johon voit värittää oman näkemyksesi Koiramäestä.
2
KYLLÄ KELPAA
TEPASTELLA
Kaupungin keskellä, Koirakeisarinkadulla, sijaitsee kaivo, jonka
ympärille fiinien fröökynöiden
elämä keskittyy. Siellä sijaitsee
myös Kinkkeliinin Kauppahuone (25), jossa on kiva tehdä ostoksia, sekä Kahvila von Guggelböö (26), joka on Koiramäen
fiinein kahvila.
3
Maatila
Kahvilat
MAATILAN
PIHAPIIRISTÄ
löytyy jos jonkinlaista tekemistä. Kiikkulaudat ja muut leikkitelineet houkuttelevat leikkimään,
ja aitassa on Tonkat-heittopeli
(30), jossa voi testata, kuinka
hyvä on tähtäämään. Keppihevosradalla (21) voi tehdä kesän
piste-ennätyksen, ja vetolossilla (22) oikaista vastarannalle!
IHAN JA MELKEIN
OIKEITA ELÄIMIÄ
Tallissa ja navetassa (33 ja 31)
on melkein oikeita hevosia ja
lehmiä, joita pääsee hoitamaan.
Maatilalta ja muualtakin Koiramäestä löytyy myös paljon
ihan oikeita eläimiä, joita voi
mennä tervehtimään! Tutustu
esimerkiksi Ruukin Patruuna
von Töttermanin talliin (34) tai
kokeile poniratsastusta tai kärryajelua (17). Maatilalta löytyy
esimerkiksi lampaita ja kanoja
– ja Käpälämäestä alpakoita ja
muuleja!
HERKUTTELE KOIRAMÄESSÄ
Kahvila Prännäri (28) virkistää vieraitaan keskellä
maalaiselämää, Koiramäen pihapiirissä. Prännärissä
on tarjolla kaffetta, janojuomia ja vähän tomerampaa pikkupurtavaa. Suolaisen nälkään Fiina-emäntä suosittelee karjalanpiirakoita ja sämpylöitä. Ja
jos mieli tekee makiampaa, ovat Prännärin pullat ja
munkit kyllä vertaansa vailla.
Kahvila von Guggelböö (26) tarjoilee kaupungin
herttaisimpia herkkuja ja maistuvimpia suolaisia.
Miten on, maistuisiko pikkuherralle tänään pala kääröstorttusta tai suklaatikakkusen palanen? Mutta
rouvalle kyllä suositellaan kahvin kera ehdottomasti
runebergintorttua. Täällä kun on joka päivä juhlapäivä.
Hurtan Hattara & Tötterö (27) on hauska herkkukioski, josta voi valita virvoittavia janojuomia ja jäätelöpalleroita oman maun mukaan.
KOIRAMÄEN
TALOSSA
(29) voi leikkiä ja puuhastella
kuin ennen vanhaan. Laske liukumäkeä uuninluukusta ja kurkkaa myös tupaan ja siellä kansien alle: mitähän ennen oikein
syötiin?
MUMMULASSA
4
(32) on kivaa! Tuomas on kaivertanut vierailijoille hienot
juustomuotit, joihin voi muovailla juustoja taikahiekasta.
5
Eläimet
Eläimet
Koiramäen eläinasukkeja
VUOHI
Kille niin tykkää vuohista
ja kutunjuustosta. Merikarhu Henrikson ihastui
kääpiovuohiin Afrikassa
ja toi niitä Killelle tuliaisiksi.
Koiramäestä löytyy yli kahdenkymmenen eri eläinlajin edustajia: niin tuttuja maatilan eläimiä kuin
oudompiakin ilmestyksiä. Eksoottisemmat eläimet ovat tarinan mukaan vanhan merimies Henriksonin
tuliaisia laajoilta ulkomaanmatkoiltaan. Eläimistä löydät lisää tietoa osoitteesta
www.särkänniemi.fi/koiramäki.
AASI
SIKA
Henrikson sai aasin lahjaksi
nätiltä tytöltä Spanianmailta. Aasi on hyvämuistinen
ja oppivainen otus.
ALPAKKA
Alpakat tulivat Koiramäkeen
Etelä-Amerikasta, Perusta.
Henrikson niin tykästyi siellä
niiden erikoisen pehmoiseen
villaan.
KANA
Taidat huomata joukossa myös muita kuin suomalaisia maatiaiskanoja?
Ne on Henrikson tuonut maailmalta
jo munina Koiramäkeen.
MARSU
Marsut ovat seurallisia
lemmikkejä. Niiden terävät
etuhampaat kasvavat kaiken
aikaa, joten niiden pitää saada
paljon kasviksi jyrsittäväksi.
Koiramäen lampaat ovat
suomenlampaita ja kainuunharmaksia. Matu-renki sai
muutama vuosi sitten kesäreissullaan kainuunharmakset
palkaksi työstään eräällä tilalla
Kainuussa ja toi ne Koiramäen
suomenlammaslaumaan.
Koiramäessä ponit ovat tärkeitä työjuhtia. Ne kyntävät
isännän kanssa pellot, vetävät heinäkuormat ladosta ja
avustavat talvella metsätöissä. Ne myös kuljettavat
isäntäväkeä kaupunkiin.
Vanha merikarhu Henrikson
toi ankkoja ja hanhia aikoinaan Euroopasta.
Villasika Maurix asustaa samassa aitauksessa Koiramäen
muiden sikojen kanssa. Se onkin komea ilmestys!
MIKROPOSSU
Koiramäen hurjan söpöt
mikropossut ovat Pipsa ja
Maisa. Ne ovat hellyttäneet jopa Fiina-emännän
sydämen.
PONI
6
VESILINNUT
LAMMAS
NAUTA
Poniaitaus löytyy Käpälämäestä, ja sen lisäksi osa eläimistä
majailee Ruukin Patruuna von Töttermanin tallissa.
Fiina komentaa
koiramäkeläisiä
ruokkimaan villasikaa
varovasti, sillä se
lihoo niin helposti.
Kanit ovat tulleet Suomeen
Välimeren maista. Ne
lisääntyivät jo laivamatkan
aikana niin räjähdysmäisesti, että Koiramäkikin sai
omansa.
MUULI
Ameriikassa muuleja käytetään paljon maataloustöissä
ja vankkurien vedossa.
Koiramäen Pransi-isäntä on
kuitenkin päättänyt tehdä
peltotyönsä edelleen ponilla.
VILLASIKA
KANI
KOIRANPENNUT
Koiranpentuja rakastetaan lemmikkeinä myös Koiramäessä.
Pennut tykkäävät olla ulkona
ja ne nukkuvat paljon leikin
lomassa. Koiranpentujen yösija
on Koiramäen tallissa.
Koiramäessä siat ovat
tärkeitä kotieläimiä.
Niistä saadaan lihaa
ruokapöytään, ja niiden
rasvasta keitetään
saippuaa ja talista valetaan kynttilöitä talven
pimeitä iltoja varten.
RIIKINKUKKO
Koiramäen
lehmät ovat
kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa.
Pransi-isäntä
sai ne aikoinaan lahjaksi
itäsuomalaisilta
sukulaisiltaan.
PRONSSIKALKKUNA
Herttaiset koiranpennut asuvat maatilalla.
7
Kartta
Kartta
i
k
k
i
a
k
ä
Löydamäessä
Koir
6
2
1
7
4
9
8
18
20
28
27
5
19
10
20
26
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
8
31
Maatila
Eläimet
Alpakat
Vuohet
Riikinkukko, riikinkana ja
riikinkukkokyyhkyt
Kalkkunat, naurukyyhkyt ja
hollantilaiset valkohunnut
Ponit ja muuli
Aasit
Mikropossut
Kyyttölehmä
Siat ja villasika
Koiranpennut
Marsut
Kanit
Kanat
Lampaat
Ankat
Hanhet
33
11
21
32
25
1
5
29
Käpälämäki
3
30
13
14
34
12
17
22
Kaupunki
16
24
15
23
17
18
19
20
21
22
Poniratsastus ja -kärryajelu
Drakkulan linna
Tassuteatteri
Vesimylly, kaarnaveneen uitto
Keppihevosrata
Lossi
Puodit ja kahvilat
Lasten leikkipaikka
25
WC
Lastenhoitohuone
Maatila
23
24
26
27
28
Gunnas Kirjakauppa
Tropin & Nekun Apteekki
Kinkkeliinin Kauppahuone
Kahvila von Guggelböö
Hurtan Hattara & Tötterö
Kahvila Prännäri
29
30
31
32
33
34
Koiramäen talo
Tonkat-peli
Navetta
Mummula
Koiramäen talli
Ruukin Patruuna
von Töttermanin talli
9
Tarina
Tarina
Totuuksia ja tarinoita
Koiramäestä
Koiramäen tila
O
n aamu. Koiramäen pikku Elsa heräilee ja
lähtee pihalle rapsuttelemaan Saimaa, pientä
porsasystäväänsä. Siellä ovat myös lehmät,
jotka lapset ja piiat ovat illalla paimentaneet
metsästä kotiin. Rakennukset sijaitsevat ympäri umpipihaa, jossa rakennukset, portit ja aidat suojaavat asukkaita ja eläimiä metsän petoeläimiltä. Navetan takana kanat ja kukko ovat heränneet, ja lampaatkin ovat saaneet
jo ruokaa. Koiramäen tila on vanha, se oli olemassa jo
1600-luvulla. Se on suhteellisen vauras, ja jotkut talot on
jopa laudoitettu hienosti ulkoapäin. Koiramäki omistaa
itse viljelemänsä maan, ja sillä on myös omaa metsää.
Umpipihan ympäristössä asuu monta sukupolvea: mummulassa asuu vanhempi ja Koiramäen talossa nuorempi
sukupolvi. Mukaan mahtuu lukuisa määrä renkejä ja piikoja, jotka esimerkiksi lämmittävät puilla rakennuksia ja
tekevät navetta- ja peltotöitä.
Hienoin pihapiirin rakennus on pytinki. Se ei ole tavallisessa asumiskäytössä, vaan sitä käytetään juhliin, hautajaisiin ja lukukinkereihin. Elsa unelmoi, että sitten kun
hän on iso, hän tekee pytinkiin kahvilan. Hän ostaa sinne
hienot tapetit Ruotsista ja ripustaa pitsiverhot ikkunaan.
Nimeksi kahvilalle hän antaa Prännäri (= kahvinpaahdin).
Siitä tulee melkein yhtä hieno kuin mitä hän on nähnyt
kaupungissa olevan. Sinne hän leipoo ihan itse öörfiiloja
(= korvapuusteja) ja muita makoisia paakkelsseja.
Koiramäen talossa on tupa, jossa leipä leivotaan isossa leivinuunissa. Seinän vierustalla on pitkä hylly, jolla
on kupeissa aikakauden ruokia, kuten räätikkälooraa (=
naurislaatikkoa) ja hienoa puljonkia (= lientä). Vieressä
on pirtti, jossa nukutaan, leikitään ja tehdään puutöitä.
Huonekaluja ei ole paljon, ja ne ovat itse tehtyjä. Kukaan
ei kuitenkaan joudu nukkumaan lattialla, vaan kaikilla on
sänky tai penkki, jolla nukkua.
Mummulassa asuvat vaari ja mummo. Siellä Fiina-emäntä käy tekemässä herkullista piimäjuustoa.
Miina-piika painelee juustomassan kauniisiin juustomuotteihin, joita Tuomas-renki on taitavasti kaivertanut.
Koiramäessä käytetään suomen kielen rinnalla paljon lainasanoja ruotsista, ja ne mukautuvat kielessä
omanlaisikseen. Niinpä Koiramäen navetan lehmätkin ovat saaneet nimekseen Plomma, Hjärtta, Heluna ja Särkänniemikki. Talvella lehmät asuvat navetassa, ja ne lypsetäänkin siellä.
Tallissa asuu kaksi suomenhevosta: Pekka ja Rusko.
Ne ovat tärkeitä Koiramäelle, koska ne tekevät raskaita
maa- ja metsätöitä ja kuljettavat tavaraa sekä ihmisiä.
Täällä voi harjata hevosia. Pihapiirissä on myös luhtiaitta, johon talon nuoret tytöt ja piiat muuttavat heti, kun
siellä tarkenee nukkua.
tehdään monen käsittelyn jälkeen klänninkikangasta.
Koiramäen talon eteläiselle seinustalle Fiina ja mummo
ovat raivanneet pienen trekoolin (= puutarha). Siellä he
kasvattavat yrttejä: minttua, piparjuurta, rohtoliperiä,
tilliä ja ruohosipulia. Niitä käytetään kotilääkintään ja
ruuan maustamiseen.
Syksyllä, kun vilja on kypsynyt taloa ympäröivillä pelloilla ja se on kuivattu riihessä, Tuomas vie jyvät vesimyllyyn ja ne jauhetaan jauhoksi. Sen jälkeen Tuomaksella on vähän aikaa mieluisiin veistelytöihin. Hän tekee
lapsille kaarnaveneitä. Niiden purjehduskelpoisuutta voi
kokeilla puurännissä, jossa vesi hurjana virtaa.
Elsan ja Killen hyviä ystäviä ovat Karva-Turrien lapset.
He asuvat savupirtissä ja laittavat ruuan kodassa, jonka
lähelle lapset ovat rakentaneet pienen keppihevosradan. Siellä he sitten pomppivat puunrunkojen yli ja tekevät monenmoisia kiemuroita.
Koiramäen pelloilla ja niityillä kasvaa viljaa ja heinää.
Keskikesällä heinä kerätään seipäille kuivumaan. Niiden
välissä lasten on kiva leikkiä piilosta. Talven aikana kuiva
heinä on eläinten ruokaa. Pienen pellavapellon sadosta
Koiramäen takana on pieni suo, jossa Saarijärven Paavo
raivokkaasti kuokkii. Kuuluisia runoilija Runeberg kirjoitti tästä ahkerasta talonpojasta Saarijärven Paavo -nimisessä runossaan.
Koiramäen kaupunki
Koiramäessä eletään keisari Aleksanteri II:n
vallan aikaa, 1800-luvun puoliväliä. Kadulla
puhutaan suomen lisäksi ruotsia ja venäjää.
On rauhan aika, ja elämä on mukavaa.
Kille ja Elsa katselevat kaupungin vilskettä istuskellessaan kahvila von Guggelböön
edustalla, joka on ehdottomasti kaupungin
kuuluisin ja fiinein kahvila. Kadulla on monen-
10
11
Tarina
laisia kulkijoita, muun muassa hienoja fröökynöitä ja
mamselleja runsaissa ja värikkäissä asuissaan. Koiramäen Tilta-piika kiirehtii viemään kraatarille ostamaansa
klänninkikangasta. Puukhollari (= kauppiaan apulainen)
Aukusti Daalkreeni keikaroi kadulla ja yrittää kiinnittää
hienohelmojen, fröökynöiden,
huomion. Silloin kun Aukusti
keikaroinniltaan ehtii, hän on
töissä Kinkkeliinin kauppahuoneella ja myy asiakkaille monenmoisia kuppeja ja kankaita.
Kadun kulmassa on uusi rakennus, kimnaasi, johon lapset iloissaan rientävät oppimaan pukstaaveja ja laskemaan kimurantteja laskuja. Jos joku oppilas ei käyttäydy hyvin,
opettajamestari voi kaivaa kulmakaapista Koivuniemen
herran ja näpäyttää oppilasta sormille. Kimnaasin hyllyllä istuu itse runoilija herra Runeberg.
Runeberg on naimisissa Fredrika Runebergin kanssa,
jonka voi nähdä tekevän muistiinpanoja von Guggelböön kahvilassa. Fredrika on ahkera taloudenhoitaja ja
reseptien kehittelijä. Häneltä on julkaistu ihan oikea romaani ensimmäisenä Suomessa. Kuuluisa hän on myös
runebergintortuistaan, joita voi nautiskella kahvilassa.
Vastapäätä kahvilaa sijaitsee kaupungin vanhin ja komein
rakennus, raatihuone. Sen on rakennettu jo 1700-luvun
alussa. Raatihuoneella kokoontuu kaupungin kerma.
12
Tarina
Seinille on koottu näyttävä kokoelma kaupungin kuuluisan kirjakauppiaan ja taiteilijan M. Gunnaksen maalauksia. Arvokkain niistä on oven yläpuolelle riipustettu
muotokuva kuuluisasta kenraali C. J. Aavelkroitzista.
Hänestä Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissaan.
Raatihuoneen ikkunoiden edessä riippuvat hienot, painavat verhot, joista roikkuu kultatupsuja. Tilan huonekalut ovat säilyneet 1700-luvulta asti. Tilaa lämmittää
ajalle tyypillinen iso kaakelitakka, jonka pintaa koristaa kuva ruotsinkielisestä Johan Vilhelm Snellmanista.
Hänen ansiostaan annettiin muun muassa asetus, että
suomen kieli on samanarvoinen ruotsin kielen kanssa.
Raatihuoneen kellarissa ahertavat vuokralaisina suutari
Rakkinoff ja raatari Teemperi apulaisineen.
Raatihuoneen vieressä on apteekkari Tropin apteekki.
Se on upea sisustukseltaan, jonka on suunnitellut kuuluisa saksalainen arkkitehti Johann Carl Ludwig Engel.
Apteekki edustaa tyyliltään uusklassismia. Hyllyillä on
vieri vieressä yrttilääkkeitä, iilimatoja ja hämähäkinseittejä. Apteekista Elsa ja KIlle saavat usein kotimatkalle
mukaan truutillisen rintasokeria.
Troppi on vielä sen verran vanhanaikainen, että hän hoitaa vanhaa yrttitarhaa kadun toisella puolen, vaikka synteettiset lääkkeet ovat jo kovasti yleistyneet. Siellä hän
kasvattelee lääkeyrttejä ja käyttää niitä neuvokkaasti
erilaisten sairauksien hoidossa. Kasveista on kiinnostunut myös Elias Lönnrot, jonka näkee usein tutkivan
niitä Koiramäen takapellolla. Hän on vähän aikaa sitten
julkaissut kaksi tärkeää kirjaa: Suomalaisen Talonpojan
Koti-Lääkärin ja Flora Fennica – Suomen kasvion.
Aiemmin mainitsin jo kirjakauppias M. Gunnaksen, jolla
on hauska kirjakauppa aivan
apteekin naapurissa. Gunnas on
taitava kirjailija itsekin, ja hän on
julkaissut monia kertomuskirjoja. Gunnas tykkää iloisesta tyylistä ja väreistä, ja siksi kaupan
kirjahyllytkin ovat vähän vinkkeleitä ja monen sorttisia.
Kaupungin pääkadulla sijaitsee kaivo, joka on Koiramäen lapsille aika jännä paikka, sillä heille on kerrottu, että
siellä asuu näkki! Kaivosta kannetaan kaupungin vesi.
Joskus kaupungissa syttyy pieniä tulipaloja, kun jonkun
kynttilä kaatuu tai jää valvomatta. Kimnaasia vastapäätä
Rakkimäentorilla on palokalusto, jolla pienet palot saadaan sammumaan. Jos nostaa katseensa ylös katuvilinästä, voi nähdä katolla piipusta kurkistavan nokisutarin. Hänen näkemisensä kerrotaan tuovan onnea!
Kerran kaupungissa käydessään Elsa ja Kille
tapasivat vanhan merimies Henriksonin,
joka kertoi heille kaukomailla olevasta
Drakkulan linnasta. Kun syksyillat pimenevät, Elsa ja Kille muistelevat sängyssään Henriksonin tarinoita lohikäärmeestä, joka lämmitti
linnan, haudankaivajasta linnan pihalla sekä Drakkulan lapsista, jotka
välillä eksyivät suuressa linnassa. Linnan takana kuulemma
sijaitsee Drakkulan suvun hautakammio! Ne ovat jännittäviä ja vähän pelottaviakin
tarinoita, joita on turvallisinta
mennä piiloon peiton alle.
Merimies
Henrikson
on
tuonut kaukomailta monia hassun näköisiä eläimiä,
semmoisia kaulastaan venytettyjä lampaita. Niitä hän
kutsuu alpakoiksi. Elsan ja Killen suosikkeja ovat tietysti suloiset pikkuiset marsut, jotka tulivat Suomeen
Perusta samassa laivalastissa alpakoiden kanssa. Merimiehet olivat ottaneet niitä laivaan evääksi, mutta
eivät sitten raaskineetkaan syödä niitä matkan aikana.
Kaupungin liepeillä jököttää myös hevosennäköisiä puikulakorva-aaseja. Niillä on kyllä ihan kauhea ääni, Elsa tuumaa. Yksi suloisimmista otuksista on villasika. Joitakin Henriksonin tuomista
eläimistä on päätynyt Elsan ja Killen ihan ikiomiksi lemmikeiksi. Esimerkiksi suloiset kanit lisääntyivät räjähdysmäisesti yhdellä pitkällä laivamatkalla,
ja niitä Henrikson sitten lahjoitti ympäriinsä lasten suureksi iloksi!
Koiramäen ympäristö
Hieman kaupungin ulkopuolella korkealla mäellä on
Käpälämäki. Sieltä voi ihailla ympäristöä ja nauttia Tassuteatterin Koiramäki-näytelmistä. Alueella on myös
iso seinä, jota saa ihan luvan kanssa värittää!
13
Joulu
Joulu
Tulossa tunnelmallinen
Koiramäen joulu
Koiramäki on avoinna vieraille myös talvella. Joulun aikaan Koiramäessäkin
pidetään taukoa työnteosta ja keskitytään nauttimaan kiireettömästä ajasta
yhdessä läheisten kanssa. Astu sisään joulusatuun ja tule mukaan leikkimään, laulamaan, askartelemaan ja herkuttelemaan – Koiramäen joulu vie
joulun tunnelmaan.
Koiramäen kaupungissa ja
maatilalla on joulun aikaan
vanhan ajan puuhapajoja, joissa pääsee askartelemaan joulukoristeita ja koristelemaan
pipareita.
Ruukin Patruuna von Töttermanin tallissa asustaa osa
Koiramäen eläimistä, ja siellä
pääsee näkemään, millainen on
eläinten joulu.
Koiramäessä saa totta kai aina
myös leikkiä, ja Koiramäen talo
ja Mummula tarjoavat siihen
mainiot mahdollisuudet. Joulun aikaan maatilalla saattaa
tavata myös itse Joulupukin!
Käpälämäessä puolestaan Tassuteatteri esittää jouluisia näytelmiä ja joululauluja.
Kun tohinan keskellä kaipaa
taukoa, kutsuu kahvila von
Guggelböö maistelemaan Koiramäen parhaita jouluherkkuja.
14
Tarkista talven
aukioloajat ja ohjelma
nettisivuiltamme!
www.särkänniemi.fi
15
Tunnetko vanhan ajan
kosiotavat ja rakkaususkomukset?
Testaa tietosi
Koiramäen
rakkausradalla!
Lataa puhelimeesi sovelluskaupasta ilmainen
Action Track -applikaatio. Valitse palveluntarjoajaksi Särkänniemi ja aktiviteetiksi haluamasi
peli. Sovellus toimii iOS- ja Android-puhelimilla.
16