olli herman & keikkojen savo
Investoi tulevaisuuteen SIVU 14 Eväät ammattiin urheilun ehdolla Olli Herman & Keikkojen Savo SIVU 6 PEAK on Varkauden voimasana SIVU 16 SIVU 40 A I M O T T A M A T T O OD A I S I M A A T KOH Yrittäjien UkkoTahko SIVU 48 Meillä on töitä tarjolla! LASTENTARHANOPETTAJA PSYKOLOGI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ SAIRAANHOITAJA FYSIOTERAPEUTTI LASTENHOITAJA LÄHIHOITAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ LÄÄKÄRI Ja yli 600 muuta työpaikkaa Katso lisää osoitteesta www.kuopionalue.fi Sisällysluettelo Hermanin 06 Olli& Keikkojen Savo Elektroniikka tähtää kohtaaminen 28 Mega 42 Odottamaton Kiinan markkinoille Antti Ruuskasen kanssa Veera Cities -konferenssi polut 08 Muuttajatarinat: 30 Health 44 Koululaisten Kautto ja Annele Virtanen valtaa kesäisen Kuopion kulttuurielämyksiin 12 Muuttajafaktaa Kuopion alueesta 32 Lihava ongelma 46 Brändilähettiläiden mansikkapaikat 14 Investoi tulevaisuuteen vai 33 Kalaa kalaöljyvalmisteita? 48 UkkoTahkon uusi tarina 16 Varkauden juhlavuosi 34 Tuloksia työterveydestä Tykän 50 Karita raakaherkut 20 Menestys putkessa, Rocsole työn päivät 35 Ehkäisevän 52 English nostaa SOTE-ammattilaisia in Brief esiin rakennetaan 22 Soinlahdesta bioteollisuuden keskittymää 37 Nopsaa polkua työelämään 24 INKA-hankkeella uusia innovaatioita 39 Rakennusarkkitehtikoulutus täyttää suunnittelutyhjiötä hyvinvointialan 26 Palvelut tulevaisuutena työelämään 40 Valmiudet ja urheilu-uralle Odottamattomia 54 Tunnelmia kohtaamisia -seminaarista Kuopion alue on uniikki yhdistelmä onnellisia ihmisiä, rentoa asennetta ja huippuosaamista: tiedettä, teknologiaa, taidetta, teollisuutta ja turvallisuutta. Kuopion, Tahkon ja lähiseutujen muodostamalla tärkeilyvapaalla vyöhykkeellä asuu jo lähes 250 000 asukasta. Tervetuloa nauttimaan työstä ja vapaa-ajasta! TOIMITUS Republic of Communications Oy • TAITTO Kråka Design / Chribbe Aarnio • PAINO Grano Oy • KANSIKUVA Soile Nevalainen Odottamattomia kohtaamisia -julkaisu on osa Kuopion alueen markkinointiohjelmaa, jonka avulla viestitään maakunnan kärkivahvuuksista ja kilpailueduista. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 3 W W W. J A A S K E L A I S E N A U T O . F I PUH 017-3642 100 J OY @ J A A S K E L A I S E N A U TO. F I FAX 017-3642 789 LÄHDE ILOISELLE BUSSIMATKALLE! • TILAUSAJOT • TAPAHTUMAMATKAT • ISOJEN KUOMULLISTEN PERÄKÄRRIEN VUOKRAUS • 1+8 -PAIKKAISTEN TILAVIEN PERHEAUTOJEN VUOKRAUS Pyydä tarjous tilausajoista ja autojen ja peräkärrien vuokrauksesta! PÄÄKIRJOITUS KOTONA KUOPION ALUEELLA O n hetkiä, jolloin kokee voimakkaasti olevansa kotona. Minulle noita hetkiä tarjoaa erityisesti maisema – pakkashuurteesta valkoisena hohtava Puijo tai laskeva aurinko Kallansilloilla. Koti on nykyisin kovin vahvasti Savossa. Vielä kymmenisen vuotta sitten yleissivistyksessäni oli Kuopion alueen kokoinen aukko. Kävin ensimmäisen kerran Kuopiossa, kun olimme muuttamassa kaupunkiin ja etsimässä asuntoa. Mielikuvat seudusta olivat vähäiset ja stereotypioiden leimaamat. Lähtökohta oli, että Kuopiossa viivytään korkeintaan pari vuotta ja sen jälkeen palataan nopeasti takaisin eteläisempään Suomeen. Toisin kävi, onneksi. Kuopion alue tarjoaa nimittäin odottamattomasti mahdollisuuksia muuttajalle. Lyhyet etäisyydet luovat helpot puitteet lapsiperheiden aikataulutetulle elämälle. Luonto tulee liki kaikkialla ja vesistöt ovat keskeinen osa tavallista arkea. Palvelut ja kulttuuritarjonta ovat parantuneet huikeasti viimeisten vuosien aikana ja kiinnostavat työtehtävät vievät mennessään. Savolaiseksi voi uskoakseni vain syntyä, mutta kuopiolaiseksi voi tulla muualta muuttanutkin. Tiedän, että näin on käynyt lisäkseni monille muillekin tulokkaille. Kuopion alue ei rajoitu kuntarajoihin. Itselleni kuopiolaisuuskin on aika laaja käsite, joka pitää sisällään kutakuinkin koko Pohjois-Savon. Syyt tähän ovat ilmeiset: alue on ilahduttavan moni-ilmeinen ja elinkeinoelämältään vireä etelästä pohjoiseen. Mielenkiintoisia elämän ja uran vaihtoehtoja on tarjolla Varkauden, Iisalmen ja Kuopion talousalueilla sekä maaseudulla. Varkauden seutua leimaa globaali energia- ja metsäteollisuus suuryrityksineen. Ylä-Savoon on sijoittunut vientiteollisuuden keskittymä, jossa elinvoimaa tuottavat yritykset kuten Olvi, Valio, Genelec, Ponsse ja Normet verkostoineen. Kuopio puolestaan on leimallisesti yliopistokaupunki, jonka kampusalueella kasvaa tuhansia asiantuntijoita työllistävä osaamisen keskus. Matkailu on mahdollisuus koko alueelle erityisesti Tahkon imussa. Työpaikkojen monipuolisuus ja arjen laatu näkyvät kasvuna. Moni uusi asukas on jo löytänyt tiensä alueelle. Pelkästään viime vuonna Kuopio kasvoi yli 1200 uudella asukkaalla ja koko maakunta on muuttovoittoinen. Kuopion alueeseen kannattaa tutustua. Omasta kokemuksesta voin todeta, että täältä voi yllätyksekseen löytää kotinsa. Savolaiseksi voi uskoakseni vain syntyä, mutta kuopiolaiseksi voi tulla muualta muuttanutkin. SILJA HUHTINIEMI toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 5 OLLI HERMAN 6 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA OLLI HERMAN OLLI HERMAN & KEIKKOJEN SAVO Reckless Love keikkailee ahkerasti, mutta silti laulaja Olli Herman ehti istahtamaan alas Odottamattomia kohtaamisia -toimittajan kanssa. Musiikin ja TV:n parissa puuhaava mies piipahtaa silloin tällöin kotiseudullaan Kuopiossa. Kuva: Soile Nevalainen MITÄ TEILLE KUULUU, MISSÄ PÄIN LIIKUTTE TÄNÄ VUONNA? Uutta musiikkia on tulossa viimeistään syksyllä. Bändimme on äskettäin ollut keikoilla Pietarissa ja Moskovassa. Venäjä onkin kaiken kaikkiaan mukava uusi avaus ja pohdimme laajempia markkinoita alueelle, sillä Reckless Loven tyyppistä musiikkia ei juurikaan ole Venäjällä. Kysyntää kyllä löytyisi. Amerikka ei ole ollut mikään itseisarvo ja suuntaammekin enemmän itään, juuri Venäjälle ja Aasiaan. OLET OLLUT VIIME SYKSYN AIKANA MUKANA TV-OHJELMASSA, JOSSA JÄRJESTETTIIN IKIMUISTOISIA KOSINTOJA, MINKÄLAINEN KOKEMUS TÄMÄ OLI? Kokemus oli varsin mukava, koska olen romantikko itsekin. Oli mukava olla kosijan tukena alusta aina varsinaiseen kosintaan saakka. Ajatus tähän ohjelmaan mukaan lähtemisestä lähti Tähdet, tähdet -ohjelmasta. MINKÄLAINEN PAIKKA KUOPIO ON ALOITTELEVALLA ROCK-YHTYEELLE, SAITTEKO ITSE APUA AIKANAAN? Kuopio oli hyvä paikka harrastaa ja tehdä musiikkia, vaikka aina ei ollutkaan selvää, että minusta tulisi muusikko. Olin musiikkiluokalla seitsemän vuotta, kunnes koulu vaihtui Kuopion Lyseoon. MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT ALUEEN NUORILLE, JOTKA EHKÄ HAAVEILEVAT ROKKARIN URASTA? Pitää jaksaa yrittää omaa juttuaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään, eli pitää jaksaa harjoitella ja kehittää itseään. Kuopiolaiset tietävät kyllä itse parhaiten, tärkeää on tehdä niitä asioita, joista tykkää. PARHAAT KEIKKAPAIKAT KUOPION ALUEELTA? Oppirahat on tullut maksettua keikoilla ympäri Suomen, mutta Kuopion Henry’s Pubista on hyviä muistoja. Siellä on mukava keikkailla vielä tänäkin päivänä. Seuraava keikkamme Henry’s Pubissa on 25. huhtikuuta ja Tahkolla 4. huhtikuuta. MITÄ OTTAISIT KUOPION ALUEELTA KEIKKAKIERTUEELLE MUKAAN, JOS VOISIT OTTAA IHAN MITÄ VAAN? Mitään ei tarvitse ottaa mukaan. Olen syntynyt ja kasvanut Kuopiossa, ja se kulkee aina mukana. Toivon, ettei kaupunki unohtaisi identiteettiään, sitä välittömyyttä, joka täällä on aina ollut. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 7 MUUTTAJAT Kuvat: Veera Kautto/Merenhelmi 8 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA MUUTTAJAT MERENHELMI KOTIUTUI KUOPIOON K Blogit avaavat ovet ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin erilaisista asioista. Merenhelminimisen blogin takana on nuori ja aktiivinen Veera Kautto. Muutto Keski-Suomesta Kuopioon on tuonut uutta sisältöä päivityksiin – sekä auttanut tutustumaan kaupunkiin. uopio on tuttu paikka Veera Kautolle jo vuosien takaa. Sukulaisvierailut ja lomailu kaupungissa tekivät nuoreen naiseen vaikutuksen. Siksi viimesyksyinen muutto Kuopioon tuntui luontevalta siirrolta. ”Kuopiolaiset ovat helposti lähestyttäviä ja kaupunki on muutoinkin aina tuntunut sopivan kokoiselta. Täältä on hyvät yhteydet sekä Keski-Suomeen että pääkaupunkiseudulle, jossa käyn jonkin verran bloggaajatapahtumissa. Kuopiosta lähteviä äkkilähtötarjouksiakin on mukavasti tarjolla. Olen viihtynyt paremmin kuin odotin”, toteaa ahkera, blogiaan päivätyökseen kirjoittava ja samalla avoimessa yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Kautto. KAUPUNKI TUTUKSI Keskustassa asuva bloggaaja nauttii kaupungin vehreydestä sekä järvien läheisyydestä. ”Luonto piristää ja täällä on hyvät lenkkeilymahdollisuudet”, sanoo Kautto. Hän käy päivittäin myös Huippu-kuntosalilla treeneissä sekä lihashuollossa. ”Se on nimensä mukaisesti huippu paikka. Siinä, missä työ ja opiskelu pitävät minut tiiviisti koneen äärellä, on salilla ollut kiva tavata ihmisiä. Sieltä on tullut hyviäkin tutta- vuuksia. Paikan ilmapiiri on mahtava”, hän kiittelee. Veera kiertelee ja tutkii uutta kotikaupunkiaan aktiivisesti. ”Vaikka tunsin kaupunkia entuudestaan, olen tutustunut nyt paikkoihin eri tavalla. Lukijoiltani on tullut toiveita, että voisin tehdä enemmän Kuopiota koskevia päivityksiä”, hän sanoo. Kirppikset kiehtovat bloggaajaa. ”Niitä kiertäessä vierähtää helposti useampikin tunti. Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä, mutta ylipäätään kierrätys ja ekologisuus ovat minulle tärkeitä asioita.” CityPörssi ja Sesonkitori ovat Veeran suosikkikohteita. Myös kaupungin kirjasto asiakaspalvelutiimeineen saa bloggaajalta kiitokset. BLOGI ELÄÄ KIRJOITTAJANSA MUKANA Kaupunki on vaikuttanut Merenhelmi-blogiin jo monella tapaa. Lisää muutoksia on luvassa. ”Minulla on suunnitelmia blogini varalle. Hyvinvointi korostunee entistä enemmän ja tyylipäivityksiä teen todennäköisesti lisää. Suuremmista muutoksista voi lukea lisää blogistani, kun niiden aika tulee”, myhäilee bloggaaja. Muutto on siis ollut vasta alkua uudelle. ■ Merenhelmi-blogia voi lukea osoitteessa www.merenhelmi.com. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 9 MUUTTAJAT Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen apulaisprofessori Annele Virtanen viihtyy uudella kotiseudulla. Kuva: Raija Törrönen 10 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA MUUTTAJAT HIUKKASET HOUKUTTELIVAT TUTKIJAN SAVOON A Suosittu Puijon torni toimii vierailukohteena, mutta myös Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen tutkimusasemana. Orgaaniset aerosolit kiehtovat laitoksen apulaisprofessoria Annele Virtasta, joka muutti työn perässä Kuopion alueelle pari vuotta sitten. nnele Virtanen sukkuloi puoli vuotta Kuopio–Tampere-väliä, kunnes vuonna 2012 kotipaikaksi valikoitui Siilinjärven Kasurila. ”Asuimme kaupunkiympäristössä Tampereella Pispalassa. Kun muuttopäätös oli tehty, lähdimme tietoisesti etsimään erilaista asumisvaihtoehtoa ja löysimme kodin maaseutumaisemasta lammen rannalta”, Virtanen kertoo. ”Olemme sopeutuneet tänne hienosti. Hyvät harrastusmahdollisuudet sekä paikkakunnalla asuvat appivanhemmat ovat osaltaan auttaneet kotiutumisessa. Alppihiihdosta tuli täällä nuoremmille lapsillemme uusi harrastus ja nyt he edustavat paikallista PHS Alppia. Vanhemman tyttären kanssa hankimme haaveilemamme hevosen.” ”Tutkijamaailmassa on totuttu muuttamaan, sillä työpaikan vaihtaminen kuuluu urapolun rakentamiseen. Itä-Suomen yliopiston tarjoama paikka kiinnosti, sillä ryhmän tutkimusprofiili istui omiin tutkimuksiini. Lisäksi tutkimusfasiliteetit olivat erinomaiset. Esimerkiksi Puijon tornin ollessa pilvessä pääsemme tutkimaan aerosolien vuorovaikutusta vesihöyryn kanssa aidossa ympäristössä. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole kovin monessa paikassa maailmassa”, avaa Annele Virtanen tornin merkitystä tutkijan näkökulmasta. SUOJAAVAT PILVET Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen aerosolifysiikan ryhmässä keskitytään metsiin ja liikenteeseen. ”Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään muun muassa pilvien muodostumista. Pilvet ovat tärkeitä, sillä ne viilentävät ilmastoa vähentä- mällä maahan tulevan säteilyn määrää. Pilvitutkimus auttaa osaltaan ilmastomuutoksen ennustamisessa”, tiivistää Annele Virtanen. ”Metsätyypeillä tiedetään jo olevan eroa ja havumetsät ovat tehokkaita aerosolihiukkasten tuottajia. Tutkimuksemme tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, miten metsien tuottamat hiukkaset vaikuttavat pilvien määrään ja laatuun sekä millaisia säteilyvaikutuksia näillä taas on.” KEHITTYVÄ TUTKIJAYHTEISÖ Annele Virtanen vetää työkseen yhteensä 25 hengen aerosolifysiikan tutkimusryhmää. Hänen tehtäviinsä kuuluvat tutkimuksen ohjaaminen ja rahoituksen järjestäminen. Virtasen ryhmä on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisissä tutkimuspiireissä. Se osallistuu muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hankkeeseen, missä tutkitaan galaktisten kosmisten säteiden vaikutusta hiukkasmuodotukseen ja pilviin. “Aluksi mietin, miten saamme rekrytoitua hyviä tutkijoita ryhmäämme, mutta ei sijainnilla ole loppujen lopuksi isoa merkitystä. Kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen onnistuu nykytekniikalla hyvin täältäkin käsin. Ryhmämme tunnettuus on omalta osaltaan lisännyt yhteydenottoja sekä väitöskirjavaiheessa olevilta että väitöskirjan jälkeistä tutkimusta tekeviltä asiantuntijoilta. Kun Suomeen asti lähtee, on sama pysähtyykö kone Helsingissä vai Kuopiossa. Etunamme aerosolitutkimuksen osalta ovat erinomaiset fasiliteetit sekä laaja-alainen osaaminen, sillä kampukseltamme löytyy muun muassa tutkimuskohteena oleviin metsiin liittyen kasvi- ja kasviekologian tuntemusta”, summaa Annele Virtanen. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 11 MUUTTAJAT MUUTTAJAFAKTAA Kuopion alue on ammattilaisten ja opiskelijoiden kiikarissa. PohjoisSavon liiton mukaan Pohjois-Savon väestömäärä on kääntynyt kasvuun ja se on yksi Suomen viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavuttaneista maakunnista. Syitä tähän ovat olleet alueella tarjolla olevien työpaikkojen määrän kasvu läpi 2000-luvun sekä Ylä- ja Sisä-Savon teollisuuden vahvistunut asema. Muuttajakysely kertoo alueelle muuttaneiden olevan tyytyväisiä uuteen kotipaikkaansa ja suosittelevan tätä myös muille. K uopion alueella lanseerattiin viime vuonna sähköinen muuttajakonsepti. Se tarjoaa yhden palvelun kautta kaiken tarpeellisen tiedon uudesta asuinkunnasta. Palvelu on saanut hyvän vastaanoton. Konseptia hyödyntäneille tehtiin erikseen kysely, jonka avulla haluttiin selvittää, miten esimerkiksi arkielämä uudella kotipaikkakunnalla on vastannut muuttajien odotuksia. Opiskelu- tai työpaikan saanti ovat tekevät usein jo pitkään suunnitellusta muuttohaaveesta totta. Muuttopäätös itsessään on monivaiheisen arviointiprosessin tulos. Kuopion alueen kohdalla muuttajien päätökseen vaikutti muun muassa alueen miellyttäväksi koettu imago. Myös tarpeita vastaavien asuntojen saatavuus ja palvelujen läheisyys tukivat muuttajien halukkuutta suunnata juuri tälle alueelle. Yli puolella kyselyyn vastanneilla ei ollut entuudestaan sukulaissiteitä alueeseen. Eniten muuttajia alueelle saapui pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Elinkustannusten, asuntojen hintatason ja palvelujen saatavuuteen osalta alue vastasi muuttajien odotuksiin. Esimerkiksi terveyspalvelujen tarjonta koettiin hyväksi. Ylipäätään muuttajat kokivat saavansa parempaa asiakaspalvelua eri toimialojen edustajilta. Liikuntamahdollisuudet saivat niin ikään kiitosta. Perheellisten muuttajien keskuudessa lapset viihtyivät jopa odotuksia paremmin uudella kotipaikkakunnalla. Moni muuttaja oli valmis suosittelemaan uutta asuinpaikkaansa myös muille. Alue koettiin Suomen mittakaavassa tarpeeksi suureksi ja ilmapiiriltään kansainväliseksi. Seutu tarjosi kyselyyn vastanneille ”kaiken tarpeellisen” aina monipuolisista ostosmahdollisuuksista houkutteleviin lomakohteisiin. Muuttajien mielestä alueen maantieteellinen sijainti oli hyvä ja sijaintia tuki monipuoliset liikenneyhteydet. Lisäksi luonnon läheisyyttä ja ihmisten välittömyyttä arvostettiin. Ohessa on muutamia vastaajien antamia syitä, miksi he suosittelisivat aluetta muille: ”keskustaa on kunnostettu paljon ja satama on kaunista aluetta”, ”ihmisillä on maalaisjärki tallella”, ”sopivan kokoinen hallittava kaupunki upeissa maisemissa”, ”luonnon ja vesistön läheisyys, kohtuullisen edulliset isot asunnot”. ■ ALUEESEEN TUTUSTUMINEN MUUTTOMIELESSÄ KANNATTAA ALOITTAA OSOITTEISTA ■ www.kuopionalue.fi/kotikuopionalueelta 12 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA YARA S BON APATIT! iilinjärvellä sijaitsee Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Kaivoksesta louhittava fosfaattimalmi rikastetaan apatiitiksi, joka käytetään fosforihapon valmistukseen ja jatkojalostetaan lannoitteeksi. Fosfori on yksi tärkeimmistä NPK-lannoitteiden raaka-aineista. Lannoitteista saatava fosfori on viljelyssä tärkeä satokasvien tarvitsema ravinne. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat moninaiset – suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon hyötyessä laadukkaista raaka-aineista, myös kuluttajat saavat parhaan mahdollisen hyödyn suomalaisen elintarvikeketjun puhtaiden tuotteiden muodossa. Siilinjärven apatiittiesiintymä on noin 15 kilometriä pitkä ja lähes kilometrin leveä. Esiintymän alueella on toiminnassa kaksi avolouhosta: Särkijärven päälouhos on 3 kilometriä pitkä ja 240 metriä syvä. Saarisen satelliittilouhos on 800 metriä pitkä ja syvyyttä vasta 50 metriä. Siilinjärven esiintymä löytyi rautatien rakennustöiden yhteydessä 1950-luvulla. Lannoite- ja siihen liittyvä raaka-ainetuotanto aloitettiin vuonna 1969 ja kaivos avattiin 70-luvun lopulla. Fosfaatin hyödyntämisen arvioidaan olevan kannattavaa vuoteen 2035 asti, mahdollisesti jopa myöhempäänkin, sen näyttävät tulevat tutkimuskairaukset. Ratkaisevaa on kaivostoiminnan ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kannattavuus kokonaisuutena. Louhokselta saatava kiviaines, fosfaattimalmi, rikastetaan päälouhoksen vieressä sijaitsevalla rikastamolla apatiitiksi, joka jalostetaan korkealaatuisiksi lannoitteeksi Yaran omilla tehtailla. Lannoitetuotanto on Yaran Siilinjärven toimipaikan ydintoimintaa. Kasvit tarvitsevat fosforia muun muassa aineenvaihdunnassa ja energiataloudessa. ”Lannoitteiden puhtaus on ruokatuotannon lähtökohta. Täällä louhittu apatiittimalmi on maailman puhtainta”, toteaa kaivoksen tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää. Käytännössä Siilinjärvellä ollaan ”Kivestä leipää” –lähteellä ja hyvää ruokahalua voisi toivottaa sanoilla ”Bon apatit” louhittavaa malmia mukaillen. JALOSTAMISEN MONET HYÖDYT Apatiittimalmista jatkojalostetaan Siilinjärvellä noin 80 prosenttia, loput viedään muille Yaran tehtaille. Fosforihapon tuotantoon liittyvien elementtien hyödyntäminen on mietitty tarkkaan. Apatiitin rikastaminen tapahtuu vaahdottamalla, josta syntyy 350 MILJOONAA EUROA Yara on investoinut Siilinjärven kaivokseen ja tehtaisiin vajaan kymmenen vuoden aikana. 500 000 TONNIA Siilinjärven tehtailla tuotetaan lannoitteitta vuodessa pääosin kotimaan peltoviljelyyn. 750 HENKILÖÄ Yhteistyökumppaneiden henkilöstö mukaan lukien Yaran Siilinjärven kaivos tehtaineen työllistämisvaikutus. sivutuotteena vedestä ja hiekasta muodostuvaa hiekkalietettä, rikastushiekkaa. Lietteen sisältämä vesi kierrätetään takaisin rikastusprosessiin rikastus hiekka-altaiden kautta. Altaiden pölyämisen estämiseksi alueelle on kylvetty ohraa, kauraa ja rypsiä, mistä johtuen rikastushiekka-altaista on tullut suosittu lintualue. Lintubongareiden siivekäs harrastus on näin saanut tukea mielenkiintoisessa muodossa. Lannoitteiden valmistamiseen käytettävää fosforihappoa toimitetaan myös eläinrehuteollisuudelle. Fosforihapon valmistuksen sivutuotteena syntyy fluoripiihappoa, jota myydään alumiinivalmistuksen raaka-aineeksi. Fosforihapon valmistukseen tarvittava rikkihappo tuotetaan toimipaikalla ja rikkihapon valmistuksen sivutuotteena syntyvä rautapasute myydään Kiinaan raudanvalmistajille. Tehtailla syntyvästä korkeapainehöyrystä tuotetaan noin puolet tehtaiden tarvitsemasta sähköenergiasta. Lisäksi tehtaan kaukolämmön toimitus kunnan kaukolämpöverkkoon vastaa arviolta 2500 omakotitalon vuosittaista lämmitystä. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 13 INVESTOI TULEVAISUUTEEN Tutustu Kuopion alueen tämän hetken mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Muuttovoittoinen alue tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia yrittäjille ja pääomasijoittajille. Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi 1 Iisalmi Rautavaara Lapinlahti 5 Pielavesi Keitele Maaninka 2 Siilinjärvi Juankoski 3 Tervo Kaavi KUOPIO Vesanto 9 Rautalampi 5 Suonenjoki 9 5 4 Tuusniemi Leppävirta Varkaus KUNNAN RAJA RAUTATIE VALTATIE 14 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 6 1 SOINLAHDEN BIOTEOLLISUUSLAAKSO 2 Katso juttu sivuilta 22-23. 3 Valtatie 5:n varrella, 22 000 asukkaan Siilinjärvellä sijaitsevan historiallisen Tarinan sairaalan toiminta loppuu 2015 aikana ja viisi sairaalarakennusta (kerrosalaa yht. 11 279 m2) vapautuvat uuteen käyttöön. Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat kävelymatkan päässä. Sijoittajalle tarjottava kiinteistökokonaisuus soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan. SAVILAHTI 2025 Kuopion Tiedepuistossa toimii jo 200 teknologia- ja palveluyrityksiä, useita kansallisia tutkimuskeskuksia ja lukuisia testaus- ja analyysilaboratorioita. Tiedepuisto on ainutlaatuinen terveys-, ympäristö- ja hyvinvointialojen muodostama keskittymä vahvistettuna ICT- ja sensoriteknologian osaamisella. Kasvukumppaneiksi haetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä pääomasijoittajia ja kaupallisia tahoja. Kasvukumppaneiksi haetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä pääomasijoittajia ja kaupallisia tahoja. 5 Sijoittajalle tarjottava kiinteistökokonaisuus soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan. 4 VESILEPPIKSEN LOMARINNE Suositun Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ympärille Leppävirralle suunnitellaan uutta loma-asuntoaluetta, joka täydentää monipuolista urheilu- ja aktiviteettipalvelujen keskittymää. Rakentamatonta loma-asuntoaluetta on noin 20 000 m2, jossa rakennusoikeutta 3 500 m2. Tilaa on myös liike- ja myymälärakentamiselle. ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO Kallispuiston kansallisen ja kansainvälisen tunnettuuden ja näkyvyyden tueksi haetaan sijoittajia ja kaupallisia tahoja kehittämään alueen perusinfrastruktuuria sekä toteuttamaan uudenlaista vuorovaikutteista virtuaaliympäristöä. Sadan kilometrin säteellä on jo 300 000 potentiaalista kansallispuistokävijää. TARINAN SAIRAALA 6 VARKAUS Katso juttu sivuilta 16-18. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 15 TEOLLISUUS PEAK-KONSEPTI VAUHDITTAA VARKAUTTA Varkaus elää kotimarkkinoihinsa nähden poikkeuksellista kasvukautta. Tämä on pitkäjänteisen strategisen kehitystyön tulosta. Kaupunki, seudun teollisuus ja yrittäjät ovat rakentaneet yhdessä alueesta monialaisen ja kansainvälisen osaamiskeskittymän. Seudun teollisen toiminnan 200-vuotinen historia on tarjonnut näkökulmia ja käytännön tietotaitoa tulevaisuuden rakennusaineiksi. V Kuvat: Navitas Kehitys Oy, matkailu arkauden kehitysjohtaja Rauno Asikainen tuntee seudun aina historiaa myöden. Hän kertoo maailmanmarkkinoiden tahdittaneen Varkauden seudun toimintaa jo siitä lähtien, kun vapaaherra Gustaf Wrede sai vuonna 1815 senaatilta luvan perustaa Huruskosken rannalle masuunin, kankirautavasaran ja ahjon. Wreden tähtäimessä oli 1800-luvun alkupuolella voimakasta kehityskauttaan eläneen Pietarin rautatuotteiden markkinat. Taipaleen kanavan ja Saimaan kanavan valmistuminen vuosina 1840 ja 1856 oli omiaan kasvattamaan ruukin toimintaa. Viipurilaisen kauppahuoneen omistajan Paul Wahlin omistajuuskaudella yhtiö laajeni kattamaan myös konepaja- ja laivanveistämötoiminnan. Laivanrakennuskautta kesti lähes 100 vuotta aina viimeisiin 16 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA sotakorvausaluksiin saakka. Vahva höyrykattilaosaaminen on valjastettu sittemmin seudun energiateollisuuden käyttöön. Vuonna 1909 Wahlin Varkauden tehtaat, maat ja metsät siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiölle. 1920-luku oli voimakasta teollistumisen aikakautta. Tällöin käynnistyivät uusi konepaja, vaneritehdas ja paperikoneet 1 ja 2. Ahlström kehitti Varkauden yksiköstään modernin monialakonsernin. Ahlströmin aikakautta kesti aina vuoteen 1986, jolloin yhtiö myi suurimman osan metsäteollisuuden tuotantolaitoksistaan Enso-Gutzeit Oy:lle, joka itse asiassa oli aikoinaan kilpaillut Ahlströmin kanssa Wahlin teollisuuslaitoksista. Ahlström oli kehittänyt paperiteollisuuden lisäksi kansainvälisestikin merkittäviä tuotantoyksiköitä Varkauteen. Näitä olivat mm. seulalevytehdas, Pyropower eli nykyiset voimalaitoskattilat, selluteollisuu- TEOLLISUUS den koneet ja laitteet sekä automaatioyritys, Altim Control Oy. Kaikki nämä yksiköt siirtyivät 1990-luvulla alalla toimivien kansainvälisten yritysten omistukseen. Nykyisin koko Ahlströmin metsäteollisuus on osa StoraEnso Oyj:tä, seulalevytehdas osa japanilaista Aikawa Fiber Technologies Oy:tä, voimalaitoskattilateollisuus (kierto- ja leijupetikattilat) osa Foster Wheeler Energia Oy:tä ja selluteollisuuden koneet ja kattilat ym. osa Andritz Oy:tä ja automaatio osa Honeywell Oy:tä. KIRJAINYHDISTELMÄSTÄ NOUSUKIITOON PEAK on englanninkielinen vastine sanalle ”huippu”. Ei ole sattumaa, että se kuvaa Varkauden seudun teollisuuden kehityskonseptia. Kirjaimet tulevat kehitysjohtaja Rauno Asikaisen mukaan seudun voima-aloista eli puunjalostuksesta, energiasta, automaatiosta sekä konepaja- ja teknologiaosaamisesta. Alueella on keskitytty näiden alojen toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. ”Seudun yrityksissä palvellaan monia markkinoita. Eri alueiden kehityssykleissä eläminen vakauttaa toimintaa. Vaikka toiset alueet hiipuisivat, toisten kohdalla vienti vetää”, summaa Asikainen. Varkauden alueen kärkiyritysten tilauskannat ovat tästä syystä myös Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vahvat. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä seudun PEAK-konseptin kaikki neljä peruspilaria ovat elin- ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 17 TEOLLISUUS voimaisia. StoraEnso Oyj investoi seudulle 160 miljoonaa euroa. Nämä kohdistuvat muun muassa nykyisen paperikoneen muuttamiseen kartonkia valmistavaksi koneeksi sekä uuteen puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan. Andritz puolestaan valmistaa parhaillaan maailman suurinta soodakattilaa. Arvoltaan Indonesiaan suuntaava tilaus on 120 miljoona euroa. Andritz on mukana rakentamassa myös Riikinvoiman Leppävirralle sijoittuvaa jätteenpolttolaitosta. Cleantech-osaamista edustava laitos muuttaa Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Kainuun kotitalousjätteet edelleen energiaksi. Muita alueen suurprojekteja ovat Foster Wheeler Energia Oy:n kiertopetikattila Etelä-Koreaan ja Turkkiin toimitettava kattilatilaus sekä Sahala Works Oy:n toteuttama, Ruotsiin toimitettava lämmönsiirrintilaus. MAHDOLLISUUKSIA MYÖS UUSILLE TOIMIJOILLE Varkaudessa pedataan jo lisäpaikkoja alueesta kiinnostuneille. Valtateiden 5 ja 23 risteysalueelle sijoittuva Kuvansinjoen teollisuusalue palvelee jo joukkoa korkean teknologian yrityksiä. Infraa on rakennettu edelleen muun muassa suurteollisuutta edustavia yrityksiä silmällä pitäen. Alueella on valmiudet sekä satamalle että rautatieyhteydelle. Valtatien 5 ja Kiertotien liittymässä sijaitseva Warkauden Portti tarjoaa niin ikään potentiaalisen sijoittumiskohteen monille eri alojen yrityksille. Alueella on entuudestaan tällä hetkellä noin 300 työpaikkaa tukku- ja erikoistavarakaupoissa sekä logistiikka- ja palveluyrityksissä. Kuvansinjoen teollisuusalueella rakentamatonta alaa on 19 hehtaaria, Warkauden Portin alueella 40 hehtaaria. Varkaudessa satsataan tutkimusrahoitukseen siinä missä infrastruktuuriinkin. Sekä Savonian ammattikorkeakoulun että Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. ”Tutkimus avaa osaltaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puun uudet mahdollisuudet on yksi mielenkiintoisista tätä aluetta koskevista tutkimushankkeista. Itä-Suomen yliopisto on keskeinen kumppani tällä saralla”, toteaa Rauno Asikainen. ■ Hyvän kierre vei mukanaan Jarkko Karvinen, Navitas Kiinteistöjen toimitusjohtaja ja Varkauden kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja, näkee Varkauden alueen teollisuusuutisten nostaneen alueen positiivista henkeä entisestään. ”Teollisuuden julkistamat investoinnit ovat upeita asioita. Niillä on myönteinen vaikutus myös alueen muihin yrityksiin. Vaikkeivat ne liittyisi suoraan näihin investointeihin, saavat uutiset yrittäjät miettimään, miten he voivat hyötyä alueeseen kohdistuvasta vetovoimasta.” ”Nyt ollaan todella eri tilanteessa kuin viisi vuotta sitten. Tuolloinkaan alueella ei toisaalta kuitenkaan jähmetytty. Esimerkiksi energiateollisuuden tilanne on ollut kohtuullinen. Kattiloille on riittänyt kysyntää, sillä vanhoja on pakko uusia ja toisaalta uudet ympäristösäädökset ohjaavat kattiloiden hankintaa. Lisäksi näiden huoltopuolen palveluille on tasaista kysyntää. Toisaalta vaikka metsäpuolella oli hiljaisempaa, Varkauden yksikössä keskityttiin huolehtimaan sen kilpailukyvystä. Muun muassa tämän työn kantamaa hedel- 18 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA mää meillä on nyt mahdollisuus nauttia”, summaa Karvinen. Hän muistuttaa myös, että Varkauden alueella on vahva osaamisen leima. ”Meidän pitkää teollisuushistoriaamme ja sen kautta ammennettua ammattitaitoamme arvostetaan ympäri Suomea sekä kansainvälisillä markkinoilla.” KOKONAISVALTAINEN KEHITYSSUUNNITELMA Osaamisen ohella Karvinen painottaa Varkauden alueen sijaintia. ”Materiaalista suurin osa kulkee edelleen kumipyörillä. Tähän nähden Varkauden sijainti valtateiden 5 ja 23 varrella on erinomainen. Lisäksi tänne on myös rata- ja vesiyhteys”, sanoo Karvinen. Lentokenttätoiminnan tukeminen, kuten muutkin logistiset asiat ovat esillä Varkauden elinkeinoväen tämän kevään eduskuntavierailun aikana. Karvinen kiittää alueen kansanedustajia seudun kehityskohteiden esittelemisestä ja edistämisestä valtakunnan tasolla painottaen, että positiivinen kierre syntyy useiden tahojen yhteistyöstä – ja myös hyötyjiä on useita. Karvinen uskoo vakaasti seudun yritteliäisyyteen ja positiiviseen henkeen. Hyvän kierre on vasta aluillaan. ”Stora Enson tekemät investointipäätökset on tehty 15, jopa 25 vuoden aikajänteellä.” Työllisyysnäkymät ovat alueella hyvät, mikä lisää Varkauden kiinnostavuutta uusien mahdollisten asukkaiden silmissä. Muuttoliikkeeseen liittyvät realiteetit ovat hallussa. ”Meidän on tarjottava työtä ja palveluja monipuolisesti. Teollisuuden ohella myös kaupan ja palvelualojen työpaikkojen määrää tulisi kasvattaa, jotta mahdolliset puolisotkin voivat työllistyä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan myös päivähoitopaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia. Hyvä lukio sekä korkeatasoinen toisen asteen opetus ammattikoulupuolella ovat tärkeitä ammattikorkeakouluopetuksen ohella.” Karvinen toteaa, että seudulla on kapasiteettia vastaanottaa tulijoita. ”Tiloja esimerkiksi teollisuudelle on jo olemassa ja infraa kehitetään tarpeen mukaan.” ■ Digin ja printin toteuttaja. grano.fi TEOLLISUUS MENESTYS PUTKESSA Rocsole Oy:n toimitusjohtaja Pasi Laakkonen ja yhtiön valmistama sensori. Kuva: Noora Räsänen/Rocsole 20 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA TEOLLISUUS ”Meillä on mahtavat kasvuodotukset. Tekniikka toimii hyvin ja nämä laitteet ovat tuottaneet tällä hetkellä sen asiakashyödyn, mitä on oletettukin. Tämä luo vankan pohjan kansainväliseen kasvuun.” Kun kuopiolaisen Rocsolen toimitusjohtaja Pasi Laakkonen kuvailee yhtiön kasvutavoitteita näillä sanoilla, valpastuu väkisinkin. On innovatiivinen ja toimiva tuote, hyvä ja kasvava maine kansainvälisesti sekä vahva pyrkimys eteenpäin; kuinka vasta hieman yli kaksi vuotta vanha yritys on kehittynyt tähän tilanteeseen? O lennaisena osana vuonna 2012 perustettua Rocsolea on Numcore Oy -niminen yhtiö, missä Rocsolen perustajat Pasi Laakkonen ja Anssi Lehikoinen työskentelivät yhdessä. Suomalainen teknologiayritys Outotec osti innovatiivisia, reaaliajassa toimivia ja 3D-kuvantamiseen perustuvia prosessinhallintajärjestelmiä kehittävän ja markkinoivan Numcoren vuoden 2012 maaliskuussa, ja Rocsole perustettiin vielä myöhemmin samana vuonna. PUTKEN SISÄLTÖÄ SELVITTÄMÄSSÄ Kuopio koetaan positiivisena kaupunkina ja tänne halutaan muuttaa asumaan. On todella tärkeää, että saamme huippuosaajia taloon. Pähkinänkuoressa Rocsole tekee Laakkosen mukaan uuden ajan kuvantavia mittalaitteita, joilla voidaan kuvantaa putken sisus. ”Teollisuus on täynnä metalliputkia, eikä kukaan tiedä, mitä siellä oikeasti liikkuu. Ja vielä vähemmän asiakkaat näkevät, onko putken seinämä likainen”, hän selventää. Rocsolen kehittämä laite ottaa putkesta poikkileikekuvan, josta voidaan analysoida onko putkessa esimerkiksi tyhjää ilmaa tai kulkeeko sen sisällä ilmakuplia. Laakkosen mukaan tekniikkaa voi myös soveltaa analysoimaan esimerkiksi jauheiden kuljettamista paineilmalinjastoissa ja niiden jakautumista putken poikkileikkeen pinta-alalle. Markkinoilla on olemassa jo ennestään tapoja kuvantaa putkien sisuksia, mutta Laakkosen mukaan Rocsolen tekniikka on ainutlaatuista, koska se ei käytä tähän säteilylähteitä: ”Putken sisushan voidaan säteilylähteellä kuvata hyvinkin täsmällisesti, mutta ne laitteet ovat valtavan kalliita, eivätkä sovellu moneenkaan paikkaan. Me pystymme tällaisella uudella tekniikalla tekemään saman, mutta selvästi edullisemmin ja tehokkaammin.” VAHVASTI KUOPIOLAINEN Technopoliksessa sijaitsevalle Rocsolelle Kuopio on enemmänkin kuin yhtiön perustamispaikka, sillä hänen mukaansa yritys ei välttämättä voisi muualla paikkakunnalla olla olemassakaan: ”Kuopiohan on hyvä paikka, ja nimenomaan tälle tekniikalle todella sopiva, koska näitä laskentamenetelmiä, joita laitteemme käyttävät, on tutkittu Itä-Suomen yliopistossa jo 20 vuotta.” Laakkonen näkee alueen vetovoimaisena, ainakin jos pitkin Suomea tulleisiin työhakemuksiin on uskominen: ”Kuopio koetaan positiivisena kaupunkina ja tänne halutaan muuttaa asumaan. On todella tärkeää, että saamme huippuosaajia taloon.” TÄHTÄIMET ULKOMAILLA Yhtiön kaksi vuotta ovat Laakkosen mukaan kuluneet uudelle teknologialle tyypillisesti tuotekehittelyn ja pilottihankkeiden parissa. Hän ennustaa, että vuodesta 2015 on tulossa hyvä ensimmäinen myyntivuosi. Yhtiön henkilökuntaluku on pysynyt noin kymmenessä ja Laakkosen mukaan henkilöstö on keskittynyt ohjelmistoihin ja pilotointiin asiakkaiden kanssa: ”Teemme itse täällä ohjelmistoja ja myyntiä, eli kaikki mekaniikka, sähkötekniikka, kokoonpano ja valmistus ovat ulkoistettuja funktioita.” Rocsole tähtää ulkomaille ja Laakkosen mukaan suunnitelmissa on, että he ovat jatkossa pitkälti vientiyhtiö. Vaikka ulkomaisen myynnin pääpaino on öljy-yhtiöiden ja -toimijoiden pääpaikkojen sijainnin takia USA:ssa, on neuvotteluja käyty ympäri maailmaa. ”Jos ajatellaan viimeaikaisia kauppakeskusteluja, niin kävin niitä Sao Pauloon, Intiaan, Kiinaan, USA:n suunnalla useampaankin paikkaan ja Lontooseen”, Laakkonen listaa. Rocsolella on siis tie auki eteenpäin: tekniikka on kehitetty pitkälle ja se on tulossa tunnetuksi kansainvälisesti alansa toimintakentässä. ”Meillä onkin nyt mahtava mahdollisuus kasvaa”, Laakkonen päättää. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 21 TEOLLISUUS SOINLAHDESTA RAKENNETAAN BIOTEOLLISUUDEN KESKITTYMÄÄ Iisalmen Soinlahden bioteollisuuslaaksossa yhdistyvät Ylä-Savon vahvat metalliteollisuuden perinteet, runsaat luonnonvarat ja toimivat logistiset yhteydet. Iisalmen elinkeinojohtajan Terho Savolaisen mukaan valmis kunnallistekniikka toimii alueen myyntivalttina. Soinlahden perinteinen puuteollisuusalue on kehittymässä bioteollisuuteen keskittyväksi yrityslaaksoksi. Olemassa oleva teollisuus kattaa jo 25 hehtaarin alueen ja syksyllä 2014 päättyneessä projektissa rakennettiin kunnallistekniikka koko 100 hehtaarin alueelle, jolloin muodostui 25 hehtaaria lisää valmiita tontteja. Iisalmen elinkeinojohtajan Terho Savolaisen mukaan vuonna 2010 alkaneen projektin seuraavana vaiheena alueen kaavoitustyön ja kehittämissuunnitelman jälkeen on yrityshankinta. MAINIOT YHTEYDET JA RUNSAAT LUONNONVARAT Savolaisen mukaan alue on hyvin hedelmällinen yrityksille sen logistisen sijainnin, ympäröivien luonnonvarojen ja vahvan yrityskannan ansiosta. ”Vitostie menee alueen vierestä ja alueelle tulee teollisuusraide, jonka kautta on yhteys Iisalmi-Ylivieska-rautatielinjaan”, hän kertoo. Rautatielinjan kautta avautuvat yhteydet paitsi Kokkolan satamaan, mutta myös etelään; Helsinkiin, Haminaan ja Kotkaan. Savolaisen mukaan alueen metsävarannot ja alan toimijat ovat olleet keskeisessä osassa aluetta esitellessä. Soinlahden alueella toimii jo Anaika Woodin saha ja Lunawood, jonka yhteydessä oleva start-up-sisaryritys Lunacomp tekee komposiittimateriaalia emoyhtiön sivutuotteista. ”Heidän uusi materiaalinsa yhdistää Lunawoodin lämpöpuuprosessin ylijäämää ja muovia, ja siitä tehdään esimerkiksi terassilautoja”, Savolainen selvittää. Ylä-Savon vahva metalliteollisuus toimii myös käyntikorttina alueelle. Normet, Ponsse, veturiyritykset ja useat metallialan alihankintayritykset ovat omiaan houkuttelemaan joko vastaavia tai uusia alan yrityksiä Pohjois-Savoon. VALMIS ALUE ODOTTAA YRITYKSIÄ 22 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA Kuva: Iisalmen kaupunki Savolainen sanoo, että yrityksillä on ollut alustavaa kiinnostusta aluetta kohtaan. Kuopiolainen biojalostusyhtiö Green Fuel Nordic on tehnyt tonttivarauksen alueelle ja suunnittelee aloittavansa työt rahoituksen järjestymisen jälkeen. Yhtiön teknologian avulla uusiutuvasta kotimaisesta metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Soinlahden alue on merkittävä Iisalmelle ja Savolainen näkee sen hyvänä mahdollisuutena uusille sekä jo toimiville yrityksille sijoittua ja laajentaa toimintaansa. Yritysten lyhyen päätöksentekosyklin takia Soinlahden bioteollisuuslaakso on erinomainen kohde. ”Silloin kun sijoituspäätöksiä tehdään, ei voi jäädä odottamaan kaavoituspäätöksiä ja kunnallistekniikan rakentamista”, hän sanoo. ”Meillä on valmis alue, jonne on helppo tulla, kun sopiva aika ja markkinarako löytyvät.” ■ TEOLLISUUS ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 23 TERVEYS KUOPION TERVEYS- JA HYVINVOINTIOSAAMINEN ESIIN INKA-OHJELMASSA Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja valtakunnallisella tasolla Tekesin hallinnoima INKA eli Innovatiiviset kaupungit -ohjelma käynnistyi viime vuonna. Vuoteen 2020 tähtäävässä ohjelmassa kaupungit, yritykset ja valtio rakentavat Suomesta kansainvälisesti houkuttelevaa, maailmaluokan innovaatiokeskittymää. Kuopio on mukana Tulevaisuuden terveys -teemassa yhdessä Oulun, pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kanssa. Kuopio Innovation on mukana eri toimijoiden välisten yhteyksien rakentajana ja mahdollistajana. ” K uopion kaupunki haki mukaan INKA-ohjelmaan pari vuotta sitten. Tulevaisuuden terveys -teema on tärkeä tälle alueelle, sillä meiltä löytyy kasvuun tähtääviä terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä, testausalustoja ja soveltavaa tutkimusosaamista”, kertoo Kuopio Innovationin kehitysjohtaja Anneli Tuomainen. INKA-ohjelman teemat auttavat profiloimaan kaupunkiseutujen osaamista sekä tekemään Suomesta houkuttelevan investointikohteen ulkomaisille sijoittajille. Kaupunkien Tulevaisuuden terveys -teeman toimijat rakentavat konkreettista yhteistyötä verkostoineen. Kaupungit tarjoavat yrityksille aitoja kehitys- ja kokeiluympäristöjä sekä testialustoja pal- 24 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA velujen ja tuotteiden pilotointiin. Ratkaisuja viedään käytäntöön ja testataan yhdessä loppukäyttäjien kanssa. KONKREETTISIA RATKAISUJA Konkreettisuus korostuu INKA-ohjelmassa. Verkostojen kautta halutaan houkutella osaajat yhdistämään voimansa ja ideansa. Innovaatioille halutaan tarjota aitoja testiympäristöjä, jotta elinkelpoiset pilotit voivat kehittyä nopeasti kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kaupungit ovat aktiivisesti mukana mm. kehittämässä innovatiivisia julkisia hankintojaan. ”Kaupunkien hankinnat ovat merkittäviä ja kohdistuvat esimerkiksi terveyssektorille. Ohjelman kautta voidaan lisätä kaupunkien tietämystä erilaisten TERVEYS yritysten tarjonnasta ja ratkaisuista”, Tuomainen selvittää. Kuopio Innovation on ohjaamassa yrityksiä relevanttien kehitysalustojen pariin ja saamaan referenssiä ratkaisuilleen. INKA-ohjelman myötä Kuopiossa on jo käynnistynyt TULETKO (Tulevaisuuden turvallinen kotihoito) -projekti. Projektin tiimoilta on käyty vuoropuhelua turvalliseen kotihoitoon liittyvistä toiveista ja tarpeista muun muassa asiakkaiden, heidän omaisten sekä henkilökunnan kanssa. Tammikuussa järjestettiin vastaava vuoropuhelu yrityksille ideaklinikkana, missä pohdittiin yhdessä kotihoidon ammattilaisten ja asiakkaiden omaisten kanssa kodin turvapalvelujen tarpeita ja kehittämisvaihtoehtoja. Kuopion kaupunki on erityisesti kiinnostunut ratkaisuista, joilla pystytään muun muassa tukemaan ikäihmisten arjessa selviytymistä sekä kotona asumisen turvallisuutta palvelukokonaisuuksina ja luontevana osana kotihoidon palveluja. Kuopion kaupunki hakee ratkaisua, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen turvapalvelujen räätälöinnin sekä nykyistä paremman yritystarjooman hyödyntämisen. Kuopion kotihoidossa on tällä hetkellä noin 1400 asiakasta ja noin 500 turvapalvelun asiakasta. AVOIN VALMISTELUPROSESSI INKA-OHJELMAN TULEVAISUUDEN TERVEYS -TEEMAN FOKUSALUEET: ■ Terveyden ekosysteemien kehitys ■ Terveysteknologian vientiklusterit ■ Digitaaliset hyvinvointipalvelut kaupallistamisalustana yrityksille ■ Kotihoito kaupallistamisalustana yrityksille ■ Kampukset innovaatioalustoina yrityksille ■ Biopankit innovaatioalustoina yrityksille ■ Neurocenter innovaatioalustana yrityksille INKA-ohjelman ansiosta TULETKO-projektilla on oma projektipäällikkö sekä mahdollisuus ostaa asiantuntijapalveluja. ”Nykyinen turvapalvelusopimus päättyy tänä vuonna. Halusimme tässä kohtaa avata ja uudistaa hankintaprosessia nykyistä turvapalveluamme. Hankintana kyse on isosta kokonaisuudesta ja sen hallinnasta sekä toisaalta yksittäisten teknisten ratkaisujen integroinnista tähän kokonaisuuteen. Olimme tehneet jo markkinatunnustelua, mutta yritysten ideaklinikka auttoi syventämään tietämystämme. Vuoropuhelu yrittäjien kanssa jatkuu valmisteluvaiheessa myös ideaklinikan jälkeen”, kertoo TULETKO-projektin projektipäällikkö Kaija Kokkonen. Kokkonen kertoo ideaklinikan ylittäneen järjestäjien odotukset, sillä paikalle saatiin 40 yrityksen edustajaa. ”Halusimme kertoa yrityksille palvelutarpeistamme ja keskustella niiden toteutusvaihtoehdoista. Ideaklinikan keskustelu sai yrittäjiltä hyvää palautetta. Yritykset myös haastoivat meitä rakentavalla tavalla, mikä auttaa jalostamaan turvapalvelujen hankintojen valmistelua.” ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 25 TERVEYS PALVELUT HYVINVOINTIALAN TULEVAISUUTENA 26 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA TERVEYS Itä-Suomen yliopiston professorin Hannu Littusen mukaan huolellisesti tehdyt valmistelut ja riittävä liiketoimintaosaaminen ovat parhaat edellytykset pienyrityksen onnistumiselle. Osaamista kartuttava koulutus olisi kuitenkin hyvä räätälöidä yrittäjien toimialaan sopivaksi. Hyvinvointialaa paljon tutkinut Littunen arvioi, että palveluissa piilee alan innovaatioiden tulevaisuus. Y MUISTILISTA: MISTÄ ON rittämisen sanotaan Littusen mukaan suuren haasteen ONNISTUNUT YRITYS TEHTY? olevan Suomessa hyvinvointialan uusille yrityksille vaikeaa, ja kauppatieSuomessa antavat markkinoita ■ Hyvä tuote tai palvelu teiden tohtori Hannu valtaavat suuret toimijat, joissa on Littunen yhtyy tähän ulkomaista pääomaa. Pienyritykset ■ Hyvä valmistautuminen väittämään. Itä-Suovoivat kuitenkin hänen mukaan■ Liiketoimintaosaaminen men yliopistossa sa raivata suurten vierestä oman yrittäjyyden profesmarkkinaraon tai esimerkiksi ■ Asiakaspotentiaali sorina toimivan Littusen mukaan toimia alihankkijana. Kaikissa yrityksen perustajilla pitää olla tapauksissa yrityksen ydin pitää liiketoimintaosaamista, ja että kaupallisesti koulutkuitenkin olla kunnossa: ”Hyvä tuote on se ykkösasia. tautuneilla on siksi paremmat valmiudet yrityksen Pitää olla hieman erilainen, koska muuten kilpailet perustamiseen kuin muilta aloilta koulutuksen hinnalla, joka ei ole hyvä asia. Tuotteen tai palvelun ei saaneilla. tarvitse olla täysin uusi, vaan edes hieman omintakei”Kun ajatellaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä, hei- nen, niin sekin riittää.” ■ dän koulutus on siltä alalta. Kuitenkin sitten yritystä perustaessa pitäisi olla liiketoimintaosaamista”, hän kertoo. Vaikka saatavilla on yrittäjäkoulutuksia, toimivat ne Littusen mukaan usein liian yleisellä tasolla. PERUSASIAT KUNNIAAN Yritystä perustaessa onneen ei ole oikotietä, vaan Littusen mukaan koulutus ja kattavat pohjatyöt ovat avainasemassa. Tämä kävi ilmi hänen Jyväskylän yliopistossa vuonna 2001 tekemästään väitöstutkimuksesta, jossa peräti kolmasosa seurattavista uusista yrityksistä lopetti heti alkuvaiheessa toimintansa. Seuraavasta palvelualan menestysinnovaatiostakin kysyttäessä Littunen palaa perusasioihin: ”Siinä pitää vain olla kaikki kohdallaan, eli nämä asiat, mistä se liiketoiminta lähtee liikkeelle: markkinat ja hyvä tuote tai palvelu.” Palveluinnovaatioiden tapauksessa tuotteena toimii palvelu ja se, miten sitä palvelua tuotetaan. Oli tuote tai palvelu mikä tahansa, Littusen mukaan markkinat pitää selvittää alalla kuin alalla ennen kuin lähtee yrittäjäksi. PALVELUT HYVINVOINTIALAN TULEVANA TRENDINÄ Hyvinvointialaa paljon tutkinut Littunen uskoo, että alan tulevat trendit ovat juuri palveluissa. Littusen ja Itä-Suomen yliopiston hyvinvointialojen professorin Sari Rissasen vuonna 2015 tekemässä tuoreessa tutkimuksessa todetaan yrityksen innovatiivisuudella olevan suora yhteys sen kasvuun ja kannattavuuteen. Kuitenkin, tälläkin alalla pelkän hyvän innovaation lisäksi tarvitaan markkinarako, joka voi aueta riittävänt erilaisen palvelun tarjoamisen kautta. YRITYSTEN TUKIPALVELUT POHJOIS-SAVOSSA Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut Kehitysyhtiö Savogrow Oy (kattaa Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kunnat) Kuopio Innovation Kuopion yrityspalvelu Viitostien Ykköstilat Oy Leppävirran elinkeinopalvelut Pohjois-Savon ELY-keskus Savon Yrittäjät Siilinjärven elinkeinopalvelut Tuusniemen Teollisuus Oy Uusyrityskeskus Navitas Kehitys Oy Ylä-Savon Kehitys Oy ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 27 TERVEYS MEGA ELEKTRONIIKAN KEHITTÄMILLÄ TUOTTEILLA LAAJAT MAAILMAN MARKKINAT Yrityksen tie maailmanmaineeseen sisältää yleensä mitä moninaisimpia kokeiluja ja joskus katkeriakin perääntymisiä ja uudelleen yrityksiä. Kuopiolainen Mega Elektroniikka Oy tietää terveysteknologian alan haasteet ja karikot. Yritys toimii alalla, jossa tuotteen kehittämisen kaari on pitkä ja esimerkiksi maakohtaisten myyntilupien saamiseen saattaa kulua kymmenenkin vuotta. Vahva luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen tuottavat kuitenkin tulosta ja Mega Elektroniikan näkymissä ovat muun muassa Kiinan miljoonamarkkinat. Kuvat: Mega Elektroniikka Oy 28 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA TERVEYS M ega Elektroniikan tarina alkaa vuodesta 1983 Kuopion yliopiston tutkimushankkeesta. Hankkeen yhteydessä yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Arto Remes onnistui saamaan niin hyviä mittaustuloksia, että tutkimusta vetänyt professori patisti Remestä ja silloista tutkimusryhmää perustamaan yrityksen, joka kehittäisi tuloksia eteenpäin. Yrityksen toiminta on ollut jo vuosia kannattavaa ja liikevaihto on hyvässä kasvussa. Mega Elektroniikka työllistää reilut 20 työntekijää ja on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen terveysteknologia-alan toimija. Yrityksen liikevaihdosta 60–70 prosenttia tulee viennistä. Vaikka katse onkin kohti kansainvälisiä markkinoita, juuret ovat edelleen tiukasti Savon sydämessä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Neulamäessä, lähellä tärkeitä kumppaneita Kuopion yliopistollista sairaalaa ja yliopistoa. Valtaosa työntekijöistä on sijoittunut Kuopioon, mutta hekin liikkuvat työn puolesta paljon kansainvälisillä kentillä. Työn liikkuvuutta pidetään kuitenkin yleisesti positiivisena asiana ja erilaiset kulttuurit ja ihmiset nähdään mahdollisuutena. ”Maailmalla kauppojen aikaan saanti on aina jonkin tason MM-kisa työntekijöidemme kesken. Vain hyvillä tuotteilla ja maailmanluokan henkilökunnalla sekä asiakastuella voi päästä kauppojen voittoon. Hopea- tai pronssisijoja ei näissä mittelöissä jaeta”, kertoo toimitusjohtaja Arto Remes. Remes uskoo myös savolaisella luonteella olevan osuutta siihen, että kansainvälisillä markkinoilla toimiminen tuntuu luontevalta: ”Savolaisille on ominaista, että uskotaan omaan pärjäämiseen. Letkeästä huumorista, ennakkoluulottomuudesta ja positiivisesta luonteesta ei myöskään ole ainakaan haittaa käytäessä vaativiakin business-neuvotteluja”, jatkaa Remes. KIINASSA VALTAVA POTENTIAALI KASVAA Laite toimisi tulevaisuudessa myös toisin päin: jos jotain olisi vialla tai olisi aika vuosittaiseen terveystarkastukseen, laite ilmoittaisi siitä lääkärille, joka voisi reagoida esimerkiksi hoito-ohjeella saman tien. Vähän niin kuin tällä hetkellä katsastuslaitokset ilmoittavat auton tilasta. Mega Elektroniikan tuotteilla on tällä hetkellä jakelijoita 30 maassa. Viimeisimpänä on neuvoteltu Faros EKG-sensoreiden toimitussopimuksista yhdysvaltalaisten sydämen monitorointipalveluja tarjoavien yritysten kanssa, jotka tekevät vuosittain yli satatuhatta rytmihäiriöiden monitorointiin tar- koitettua analyysia. Faros EKG-sensori on maailman pienin sydämen rytmihäiriöiden monitorointilaite ja yksi Mega Elektroniikan kehittämistä tuotteista, jonka vientiin yhtiö panostaa voimakkaasti. Laitteella on valtava potentiaali terveysteknologiamarkkinoilla. ”Sydänvaivat tiedetään maailman yleisimmäksi kuolinsyyksi. Yksistään Kiinassa on yli 200 miljoonaa sydänvaivaista, jotka voivat hyötyä tuotteestamme”, kertoo toimitusjohtaja Arto Remes. Pienikokoista Faros-laitetta on testaajan helppo käyttää kotioloissakin ja se toimii lääkäreille etäluettavana erillisen softan välityksellä. Laitteessa on satsattu tuotekehityksen lisäksi designiin ja viimeistelyyn. Kilpailukykyiseksi sen tekee toiminnallisuuden lisäksi edullinen hinta. Sydämen rytmihäiriödiagnostiikan lisäksi Mega Elektroniikka valmistaa aivojen toimintaa seuraavia EEG-laitteita, lihasten toimintaa seuraavia EMG-laitteita sekä erilaisia muun muassa urheiluun ja hyvinvointiin liittyviä mittauslaitteita. ITSENSÄ MITTAAMINEN TULEVAISUUDESSA ENTISTÄ YLEISEMPÄÄ JA HELPOMPAA Itsensä mittaaminen on yksi tämän päivän trendeistä. Arto Remes uskoo mittaamisen olevan tulevaisuudessa entistä yleisempää ja osa jokapäiväistä elämää. ”Visiona on, että apteekista voisi ostaa sydämen kunnon tarkistamiseen tarvittavan laitteen, joka toimii puhelimen kanssa synkronoidusti. Nykyinen laite siirtää jo tietoa puhelimen kautta internetiin, josta lääkäri voi lähettää sitten oman analyysinsa takaisin potilaalle. Laite toimisi tulevaisuudessa myös toisin päin: jos jotain olisi vialla tai olisi aika vuosittaiseen terveystarkastukseen, laite ilmoittaisi siitä lääkärille, joka voisi reagoida esimerkiksi hoito-ohjeella saman tien. Vähän niin kuin tällä hetkellä katsastuslaitokset ilmoittavat auton tilasta”, selventää Remes tulevaisuuden visioita. Kuulostaa utopialta, mutta näin ei ole kuopiolaisen Mega Elektroniikan näkökulmasta: ”Meillä on tähän tekniikka jo olemassa, tarvitaan enää uutta toimintamallia terveydenhuoltoon ja yksityiseen palveluntarjontaan”, lopettaa Remes. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 29 TERVEYS KORKEAN PROFIILIN KONFERENSSI SAVOLAISTEN SYLIIN Maailman terveysjärjestö WHO:n Healthy Cities Technical and Business Meeting -konferenssiin on enää muutama kuukausi. Projektipäällikkö Kirsi Vartiainen-Tissarin mukaan kesäkuisen tapahtuman käytännön järjestelyt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Kyse on järjestyksessään 26. Healthy Cities -konferenssista. Osallistujia odotetaan sadasta kaupungista. ”WHO Healthy Cities Technical and Business Meeting -konferenssi on korkean profiilin sekä tieteellinen että poliittinen tapahtuma. Kutsuttavat ovat kaupunginjohtajia, pormestareita sekä päättäviä poliitikkoja. Näin siksi, että tapahtumassa on tarkoitus tehdä päätöksiä ja linjauksia, jotka osallistujat vievät tahollaan käytäntöön. Myös jokaisen jäsenkaupungin WHO-koordinaattorit saapuvat paikalle”, summaa Kirsi Vartiainen-Tissari. Konferenssi pidetään 24.–26.6.2015. LISTOJA JA TUKEA ”Koska tapahtumaa on järjestetty jo pari vuosikymmentä, on WHO:lla vastuutahona ollut selkeä näkemys, miten asioissa edetään. Heiltä on tullut myös niin sanottu terms-lista eli mihin meidän käytännön järjestäjänä on varauduttava.” Samaan hengen vetoon Vartiainen-Tissari kiittelee saamastaan avusta: ”WHO:n tiimi on aktiivisesti ollut mukana järjestelyissä. Meiltä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tukensa tapahtumalle. Lisäksi Kuopion kaupungin johto on projektissa täysillä mukana, sillä Healthy Cities -konferenssi koetaan tärkeäksi tavaksi nostaa valtakunnallisesti esille alueen brändiä ja imagoa.” Parhaillaan Kirsi Vartiainen-Tissaria työllistää yritysyhteistyön suunnittelu. ”Ohjelmaan kuuluu erilaisia yritysvierailuja. Lisäksi tavoitteena on tarjota ohjelmakokonaisuuksia ennen ja jälkeen konferenssin. Näiden tarkoituksena on pidentää vieraiden viipymää alueella sekä tutustuttaa heidät alueen toimijoihin ja palveluihin.” 30 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA NÄYTÖN PAIKKA Kuopion Musiikkikeskus toimii Healthy Cities -konferenssin päätapahtuma-areenana. Kaupungintalolla järjestetään poliitikkojen illallinen. Kaupungin vastaanoton paikkaa harkitaan vielä. Kolme vuotta EU-rahoitteisissa matkailun kehittämishankkeissa toiminut ja kolme vuotta Savonia-ammattikorkeakoulun tapahtumia ja konferensseja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa järjestänyt Kirsi Vartiainen-Tissarin mielestä Kuopion aluetta voisi hyödyntää nykyistä enemmän niin valtakunnallisten kuin kansainvälistenkin seminaarien ja järjestökokousten paikkana. ”Meillä on laadukkaat hotellit sekä runsaasti erikokoisia kokoustiloja. Esimerkiksi Musiikkikeskus sopii mainiosti yli 200 hengen tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi meille on vastikään valmistunut uusi teatteritalo, joka tarjoaa upeat puitteet monille tilaisuuksille”, sanoo Vartiainen-Tissari ja lisää: ”Paikallisten toimijoiden kanssa on helppo ja mukava tehdä yhteistyötä.” Kokeneena tapahtumajärjestäjänä Vartiainen-Tissari uskoo, että kaikki menee niin kuin pitääkin. ”Olemme hyvissä ajoin liikkeellä, yhteistyökumppanit tietävät mitä odottaa ja opiskelijat ovat varautuneet auttamaan käytännön järjestelyissä. Etelä-Euroopasta tuleville konferenssiosallistujille suomalainen jämptiys aikataulujen suhteen voi olla hämmentävää, mutta toisaalta kulttuurierot rikastuttavat niin matkailu- kuin konferenssielämystä.” ■ Lisätietoja konferenssista löytyy osoitteesta www.healthycitieskuopio2015.com. GRANO OY Granon markkinointipäällikkö Tiina Karppinen ja Pasi Osala toivottavat yritykset rohkeasti keskustelemaan ratkaisuista, joilla asiakkaan liiketoiminta saadaan uudelle tasolle. Taustalla tekstiilitulostin, joka tulostaa kerralla jopa 2600 mm leveät kangastulosteet. KOKONAISVALTAISTA DIGI- JA PRINTTIPALVELUA ASIAKKAAN EHDOILLA D igi- ja printtipalveluja tarjoavan Granon toiminnan lähtökohtana on etsiä yhdessä asiakkaan kanssa sopivin ratkaisu tämän haasteeseen. Granon palvelu- ja tuotevalikoiman tarkoituksena on sekä helpottaa että kehittää asiakkaiden liiketoimintaa, niin että asiakas voi keskittyä luottavaisesti omaan ydintekemiseensä. Valtakunnallisesti toimivan Granon Kuopion yksikössä avainasiakaspäällikkönä työskentelevän Pasi Osalan mukaan Granon viesti asiakkailleen on selkeä: ”Meiltä saa yhden kontaktin kautta talon koko valikoiman. Yhden henkilön kautta kulkeva kommunikointi on paitsi kustannustehokkain vaihtoehto myös ketterin tapa toimia. Asiakkaalle on tärkeää, että kontaktihenkilö on paikallinen, joka tuntee toimintaympäristön erityispiirteet”, kertoo Osala. Kuopion yksikön kautta saa nykyisin esimerkiksi myymäläratkaisujen ja 3D-mallintamisen palveluja, joita aikaisemmin sai hakea jopa pääkaupunkiseudulta asti. TARROISTA TEKSTIILEIHIN JA SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN Grano siirtää asiakkaan materiaalit useille eri pinnoille, kuten paperille, tekstiileille, pikseleille ja erilaisille levyille. Töitä toteutetaan yksittäiskappaleista aina isoihin painosmääriin. ”Meille ovat yhtä tärkeitä niin yksittäiset käyntikortit kuin laajat esitepainokset tai isot rakennustyömaan peittokankaat”, korostaa Osala. Digi- ja printtipalveluiden lisäksi Grano tarjoaa monipuolisia sähköisiä palveluja. Palvelut valitaan asiakkaan tarpeen mukaan ja ne skaalautuvat yksittäisten tilausten tekemisestä aina monimuotoiseen aineistoliikenteen, tuotetiedon ja projektien hallintaan asti. ”Tänä päivänä puhumme tarvepainamisesta, eli työt tehdään todelliseen tarpeeseen. Sähköisten palveluiden ja hyvän logistiikan avulla töiden hallinnointi on helppoa ja asiakas saa nopeasti säästöjä niin järkevien painosmäärien kuin pienemmän varastosaldon kautta”, selventää Osala. ■ Kuopion alueen Odottamattomia Kohtaamisia -lehti on painettu Granon Kuopion yksikössä. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 31 TERVEYS LIHAVA ONGELMA Lihavuusleikkauksista on hyötyä sekä yksilölle että yhteisölle. Leikkaus on kuitenkin äärimmäinen hoitomuoto. Professori Jussi Pihlajamäki ItäSuomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä kertoo leikkauksista saaduista kokemuksista sekä lihavuustutkimuksen trendeistä. I Kuvat: Raija Törrönen tä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä on tutkittu jo yli 30 vuoden ajan ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä. Lihavuus on yksi yksikön ydintutkimusteemoista. Suomalaisista peräti noin 60 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. ”Ylipaino on ongelma sinänsä, mutta myös sen aiheuttamat muut terveydelliset haitat ja sairaudet työllistävät terveydenhuoltoa. Yksilön ohella haasteeseen tulisi tarttua laajemmin. Esimerkiksi kunnissa pitäisi olla paremmat valmiudet tarjota lihavuushoitoja muun muassa ryhmähoitona. Myös yhteiskunnallisilla päättäjillä on oma roolinsa tämän laajan kansanterveydellisen ongelman ratkaisemisessa terveellisiä elämäntapoja tukevilla ratkaisuilla”, kertoo professori Jussi Pihlajamäki. 32 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA ”Ylipaino on ongelma sinänsä, mutta myös sen aiheuttamat muut terveydelliset haitat ja sairaudet työllistävät terveydenhuoltoa. Yksilön ohella haasteeseen tulisi tarttua laajemmin”, sanoo professori Jussi Pihlajamäki. TERVEYS TIUKAN PAIKAN HOITOMUOTO Käypä hoito -suosituksen mukaan kirurgista hoitoa voidaan tarjota vaikeasti lihaville henkilöille. Pihlajamäen yksikkö on tutkinut lihavuusleikkausten vaikutuksia jo pitkään yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kirurgien kanssa. ”Leikkaus voi olla vaihtoehto, silloin kun kaikki muut hoitomuodot on käyty läpi ja yksilö ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Esimerkiksi leikkauksen jälkeisen ruokavalion noudattaminen vaatii sitoutumista. Motivaatio pitää olla kohdallaan ja on hyvä, että ympäristöltään saa tukea, sillä uuteen arkeen totutteleminen on haastava prosessi”, toteaa Jussi Pihlajamäki. Leikkaus on hintava, mutta se tuo myös säästöjä. ”Lasketaan, että lihavuuden aiheuttaman diabeteksen hoitokustannukset laskevat. Esimerkiksi sokeritasapainon säätelemiseen käytetty insuliini on kallista. Muunkin lääkityksen tarve vähenee. Kirurgiset kustannukset, jotka ovat noin 10–15 000 euroa, maksavat itsensä takaisin noin viidessä vuodessa”, Pihlajamäki summaa. MIKÄ MEITÄ LIHOTTAA? Pihlajamäki toteaa, että yleensä ihmiset tietävät kyllä, mitä pitäisi syödä. Opit vain tuntuvat unohtuvan arjessa tai voimavarat niiden noudattamiseen eivät riitä. Lisäksi ruokailuun liittyy nykyisin paljon muitakin merkityksiä kuin vain hengissä selviytyminen. Osalla lihavuuteen taipuvaisuus on geeneissä. ”Se tiedetään, että perimällä on vaikutusta lihomiseen, mutta sitä ei tarkkaan tiedetä, millä tavalla tätä voisi käyttää apuna lihavuuden hoidossa”, tuumaa Pihlajamäki. Tärkeä kysymys on myös se, miksi vain osa lihavista sairastuu esimerkiksi diabetekseen ja osa ei. Lihavuuden ymmärtämisen ohella tutkijat etsivät yksilökeskeisempiä ratkaisuja. ”Ravitsemussuositukset ovat kohdallaan, kun otetaan koko väestö huomioon. Suositukset ovat siis kaikille hyvä, mutteivat välttämättä jokaiselle paras mahdollinen ratkaisu. Yksilöllisempiä vaihtoehtoja etsitään ja ne puhuttavat koko terveydenhuoltosektorilla. EU:n suurimmat tutkimusrahoitukset ovat niin ikään suuntautuneet niin sanottuihin personalized medicine -projekteihin”, sanoo professori Jussi Pihlajamäki. ■ Kalaa vai kalaöljyvalmisteita – sydän sykähtää luonnolliselle vaihtoehdolle Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä on perehtynyt kalaöljyn terveyshyötyihin sydämen hyvinvoinnin näkökulmasta. Hänen mukaansa kala on ansainnut paikkansa ruokavaliossamme. Ennen kalakauppiaalle suuntaamista selvitimme, miksi näin on. ”Kalarasvan sisältämillä omega-3-rasvahapoilla on nähty olevan vaikutusta sydämen sähköiselle toiminnalle. Samalla kalan syömisen on todettu vähentävän nimenomaan sydämen kammiovärinän aiheuttamia rytmihäiriötä ja sydämen toimintahäiriöistä johtuvia äkkikuolemia”, toteaa ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen. ”Kalarasva on hyvä saada suoraan kalasta, sillä nykyinen tutkimusnäyttö ei tällä hetkellä tue kalaöljyvalmisteisiin liitettäviä terveysuskomuksia. Valmisteiden osalta tarvittaisiin lisää tutkimuksia ennalta terveiksi tiedetyillä henkilöillä ja varsinkin niillä, jotka eivät jo valmiiksi syö paljon kalaa tai käytä kalaöljyvalmisteita”, Virtanen lisää. INSPIROITUMISTA KALALAJIEN KIRJOSTA Tutkijan mukaan sydämen kannalta riittävän omega-3-määrän saa nauttimalla pari kala-ateriaa viikossa. Tällöin lautaselleen kannattaa valita rasvaisempia kalalajeja, kuten lohikaloja, muikkua ja silakkaa. Monipuolinen kalansyönti on myös hyvä tapa välttää kaloihin yhdistettäviä ympäristömyrkkyjä. Kala kun on ihmiselle muutoinkin kuin vain rasvakoostumuksensa osalta monella tapaa ihanteellinen raaka-aine. ”Syöntirajoitteita on jonkin verran, mutta kalan terveyshyödyt päihittävät haitat, erityisesti jos kalaa syö vaihtelevasti eli järvestä sekä merestä pyydettyä isoa ja pientä kalaa. Villikalan rasva- ja D-vitamiiniarvot ovat kasvatettua kalaa korkeammat. Varsinkin sisävesien villikalaa, pois lukien uhanalainen järvitaimen, voi hyvillä mielin suosia”, kertoo Jyrki Virtanen. Kalastus on hänelle mökkeilyyn liittyvä harrastus. Muutoin Virtanen hankkii kalansa Kuopion kauppahallista. ”Muikkua kannattaa suosia. Se on hyvänmakuinen, ei-uhanalainen ja rasvainen kala”, toteaa mies. ”Jos ei pääse itse laittamaan kalaa, kannattaa suunnata Sampoon”, viittaa hän kuopiolaisravintolaan ja muistuttaa: ”Kalan ravintoarvojen säilymisen kannalta kannattaa valita hellävarainen valmistamistapa. Mustaksi grillaaminen ei ole hyväksi kalalle – eikä sydämelle.” ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 33 TERVEYS TULOKSIA TERVEYDESTÄ Kuvaaja: Katri Savelainen Satsaukset ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ovat parantaneet työntekijöiden jaksamista PohjoisSavon Osuuspankissa. Tutkimukset osoittavatkin pankin henkilöstön olevan sitoutunut ja tyytyväinen työpaikkaansa. R eagoivan työterveyshuollon sijaan Pohjois-Savon Osuuspankki on jo monen vuoden ajan panostanut ennakoivaan työterveyshuoltoon. Ennakointi tarkoittaa muun muassa sitä, että toimihenkilöiden tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan on lisätty erilaisten ohjelmien avulla, jotka tähtäävät työntekijöiden henkisen ja fyysisen jaksamisen paranemiseen. Näillä ohjelmilla pyritään ehkäisemään sairauspoissaoloja sekä tukemaan hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Pohjois-Savon Osuuspankissa sairauspoissaolot ovatkin verrokkiryhmiä vähäisemmät. Pohjois-Savon Osuuspankki oli mukana Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Toimintakyvyn vaikutus työelämään (TOVA) -hankkeessa, jossa verrattiin neljän yrityksen henkilökunnan fyysistä kuntoa ja kuormitusta. Pohjois-Savon Osuuspankin varatoimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen mukaan pankin henkilöstö oli monessa asiassa neljästä verrokkiyrityksestä keskivertoa parempia. Työterveyslaitoksen Innostuksen spiraali (INSPI) -hankkeessa näkyi puolestaan, että Pohjois-Savon Osuuspankki pärjäsi verrokkeja paremmin henkilökunnan henkisessä jaksamisessa. ”Siinä näkyi selkeästi se, että meidän työntekijämme ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työpaikkaansa ja työn imu oli keskivertoa korkeammalla verrattuna muihin yli 11.000 vastaajaan”, kertoo Vepsäläinen. HYVÄ OLO NÄKYY ASIAKKAALLE Pohjois-Savon Osuuspankin oman henkilöstötutkimusten tulokset paljastavat henkilökunnan työtyytyväisyyden lisääntyneen. ”Mielestäni on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on sellainen tunne, että hän tekee merkityksellistä työtä ja että työnantaja välittää hänestä”, Vepsäläinen sanoo. Työntekijöiden väliset ristiriitatilanteet syntyvät useimmiten ihmisten 34 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA välisistä väärinymmärryksistä ja ne maksavat yritykselle paljon jo pelkän tuottamattoman työn kautta. Pohjois-Savon Osuuspankissa rakennetaan sellaista työyhteisöä, missä jokaisen on hyvä tehdä töitä: ”Meillä halutaan ymmärtää ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta. Yritämme oppia ymmärtämään millä tavalla minä olen erilainen kuin sinä ja millä tavalla meidän on hyvä tehdä yhdessä töitä. “ Kun asiakaspalvelijalla on hyvä olla, näkyy se asiakkaallekin. Tästä onkin pohjimmiltaan kyse Pohjois-Savon Osuuspankin satsauksissa työterveyshuoltoon ja pankin muihin vapaaehtoisiin työhyvinvointia tukeviin asioihin. Vepsäläinen sanoo, että vaikka asiakkaat hakevat heiltä pankki- ja vakuutuspalveluja, haluavat he tosiasiassa paljon muutakin. ”Oikeastihan asiakas tulee hakemaan turvallisuutta ostaessaan vakuutuspalveluja, hän toteuttaa unelmiaan kun ottaa lainaa, tai säästää tulevaisuuden varalle, eli varautuu johonkin”, hän kuvailee. ”Siksi jokaisen työntekijän pitäisikin kyetä vastaanottamaan asiakas mahdollisimman henkilökohtaisesti ja olemaan läsnä hänen kanssaan ilman turhaa kuormitusta. Tämän vuoksi henkilökunnan hyvinvointi on meille erityisen tärkeä.” ■ TERVEYS SOTE-AMMATTILAISET KOKOONTUVAT KUOPIOSSA Valtakunnalliset Ehkäisevän työn päivät kokoavat sosiaalialan ihmiset yhteen eri sektoreilta. Kuopio isännöi syksyllä 2015 tätä nyt kolmatta kertaa järjestettävää tapahtumaa. Kuopion tapahtuma tarjoaa mielenterveys- ja päihdetyön lisäksi laajan katsauksen asuinalueen, kulttuurin, liikunnan, luonnon ja eläinten tarjoamiin mahdollisuuksiin hyvinvoinnin edistäjänä. ”Hyvinvointi mainitaan usein strategioissa, mutta sen eteen tehtävä työ on usein aliresurssoitua. Päivien tarkoituksena on tehdä ehkäisevästä työstä näkyvää”, kertoo tapahtumaa organisoiva ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky. Päivät on kohdistettu niin kuntien, järjestöjen kuin yksityisten palvelutarjoajien SOTE- ja kulttuurialojen asiantuntijoille. Paikalle odotetaan 250–300 osallistujaa. 17.–18.9.2015 pidettävään tapahtumaan on tulossa puhumaan muun muassa MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, hallitusneuvos Ismo Tuominen STM:stä sekä dosentti Helena Saarikoski Helsingin yliopistosta ja Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoa edustava tutkija Elisa Tiilikainen. ”Osa seminaareista on yhteisiä ja osa vapaavalintaisia rinnakkaisseminaareja. Toiminnallisuutta on hyödynnetty etenkin rinnaisseminaareissa. Esimerkiksi Kuopion kaupunginteatteri, missä päätilaisuudet pidetään, sijaitsee kauniin Valkeisen lammen äärellä. Tämä ympäristö sopii erinomaisesti aktivoiville työpajoille”, kertoo Nykky. ”Tyttöjen talo on toinen aktivoiva kohde, siellä järjestetään esimerkiksi seksuaalikoulutuspaja ja käsitellään muun muassa kiusaamisteemaa. Myös asuinaluetyöpajoja on tarjolla. Virallisten puhujien lisäksi meillä on kokemusasiantuntijoita. He ovat olleet itse ehkäisevän työn kohteena ja heitä voi lainata Elävästä kirjastosta kertomaan kokemuksistaan.” Nykky on työskennellyt pitkään ehkäisevän päihdetyön parissa. Hänen mukaansa työn haasteena on toisaalta tiedon määrä, sen jakaminen ja toisaalta oikeiden ihmisten tavoittaminen. ”Tietoa on saatavilla tänä päivänä jopa siinä määrin, että oikean tiedon löytäminen voi olla jo haaste. Netti kanavana palvelee monia ja esimerkiksi nettipelit voivat olla nuorille hyvä tapa tutustua terveyttä koskevaan tietoon. Samalla täytyy muistaa, että osa ihmisistä väsyy Internetin tarjontaan ja haluaa käydä keskusteluja kasvotusten.” Eniten Nykkyä huolettaa kuitenkin heikoimmassa asemassa olevat, jotka eivät välttämättä pysty tai jaksa osallistua esimerkiksi ilmaistapahtumiin. ”Yritän itse huomioida tätä kohderyhmää kulttuuri, asuinalue ja liikunta -ajattelun kautta. Olemme esimerkiksi jalkautuneet kulttuuritekijöiden kanssa lähiöpubeihin.” Nykky kiittelee sekä järjestöjä että yksityisiä tahoja innostuneisuudesta ideoida ja osallistua päivien järjestelyihin. “On ollut ilo todeta, että meillä on Kuopion alueella laajasti erilaista toimintaa tarjolla.” ■ Ehkäisevän työn päivästä voi lukea lisää: http://ehkaisevantyonpaivat2015.blogspot.fi/2015. Ilmoittautuminen alkaa 7.4. ja nopeimmille on tarjolla ennakkoilmoittautujan alennus. Nopeimmilla on myös mahdollisuus varata tarvittaessa maksuton pöytä toimintansa esittelemiseksi. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 35 TERVEYS Kuva: Kunnonpaikka HYVINVOINTIA KUNNONPAIKASTA S iilinjärven Vuorelasta löytyy monipuolisesti palveleva kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli Kunnonpaikka. Heillä on vuosikymmenten kokemus muun muassa TYHY-toiminnasta. Moniammatilliset työryhmät, kokeneet ammattilaiset, kattavat tilat sekä virkistävä ympäristö Kallaveden rannalla ovat omiaan palvelemaan uutta virettä hakevia. Tänä vuonna heillä lanseerataan täysin uusi, Kaikki Pelaa -liigakonsepti työhyvinvoinnista tuottavuutta -ajatuksella. Tämä sai alkunsa rakennusteollisuuden tarpeista innostaa työntekijöitä liikkumaan. ”RT-liigassa yhdistyvät sekä terveen kilpailuhengen ruokkiminen että yhteisöllisyys. Tämä konsepti voisi palvella erinomaisesti myös muiden alojen kuten tehdasteollisuuden, logistiikan ja puhtaanapidon ammattilaisia ja heidän liikuntatarpeita”, kertoo Kunnonpaikan Heli Vehkala. Kunnonpaikassa huomioidaan jatkossa entistä vahvemmin myös paikallisten lähialueen asukkaiden toiveet ja tarpeet hyvinvoinnin edistämisessä. ”Ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaiset vieraat ovat käyttäneet palveluitamme jo pitkään, mutta toivomme pystyvämme jatkossa palvelemaan paremmin myös paikallisia asukkaita terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Lähdimmekin viime syksynä kehittämään heille paketoituja hyvinvointiohjelmia”, Vehkala sanoo viitaten heillä vuoden alussa käynnistyneeseen koko kansan KunnonKlubi-toimintaan. ”Olimme käynnistämässä aluksi yhtä kuntokoulua, mutta suosio oli niin suurta, että meillä on nyt yhteensä neljä kuntoile- vaa ryhmää, ja viides käynnistyy huhtikuun alussa.” Näiden ohella tarjolla on muun muassa KilotKuntoon sekä IhaNainen -kurssi. Keväällä käynnistyvät juoksu-, uinti- ja maastojuoksukoulut. ”Jatkumo on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Tavoitteet motivoivat jatkamaan liikkumista”, toteaa Heli Vehkala. Kunnonpaikan hyvinvointipalvelujen ryhmä-, kurssi- ja TYHY-tarjontaa kannattaa seurata heidän koti- sekä Facebook-sivujensa kautta. Vehkalan mukaan uutta kehitetään koko ajan eri asiakasryhmien tarpeisiin. ■ NILSIÄN UUDET HELMET Uusi Tahkon Aktiivipuisto tarjoaa sekä nilsiäläisille että matkailijoille nykyaikaisen vapaa-ajanviettokohteen. Peräti kahdeksan hehtaarin kokoinen puisto koostuu pelija leikkikenttäalueesta, joka on varustettu monipuolisilla kalusteilla vaijeriliukuineen, pelikenttineen ja parkour-alueineen. Näiden lisäksi puisto kattaa ulkoilureittejä, seniorikuntoilukatoksen sekä 9-väyläisen frisbeegolf-radan. Puiston vastaanottotarkastus pidettiin Tahkolla joulukuussa 36 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 2014. Lumien sulaessa muun muassa puiston hiekkatekonurmia kohennetaan ja kohteita viimeistellään, valmista on alkukesästä 2015. Matkailukeskus Tahkolle Kuopioon valmistuu ensi kesäksi myös uusi tapahtumapuisto Tahko Event Park. Tämä mahdollistaa jopa 10 000 henkeä vetävien suurtapahtumien järjestämisen. Rakennuttajana on Kuopion kaupunki. Kustannusarvioltaan 400 000 euron hankkeeseen on haettu EU-rahoitusta Pohjois-Savon liitolta. ”On mahtavaa, kuinka sujuvasti hanke on saatu liikkeelle yhteistyössä alueen toimijoiden sekä Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon Liiton kanssa”, kiittää idean isä, Vanajanlinna Groupin ja Tahko SPA Hotellin toimitusjohtaja Pekka Vihma. ”Tapahtumien järjestäminen Tahkon alueella on erityisen helppoa, koska meillä löytyy omasta takaa runsaasti vahvaa osaamista,” Vihma lupaa. KOULUTUS Kuvassa vasemmalla suunnittelija Leo Kainulainen (E Avenue) ja automaatioalan perustutkinto-opiskelija Ilkka Pehkonen. Kuva: Rauni Juutinen NOPSAA POLKUA TYÖELÄMÄÄN Y Ilkka Pehkonen on edennyt sähköalan opinnoissaan hurjaa tahtia Ylä-Savon ammattiopiston ja paikallisen sähkönjakokeskuksia valmistavan E Avenuen oppimisympäristön ansiosta. NOPSA poluksi nimetty koulutusohjelma sopii motivoituneille oppilaille, jotka ovat valmiina tekemään töitä ja opiskelemaan itsenäisesti. lä-Savon ammattiopiston NOPSA polun avulla voi nimensä mukaisesti nopeuttaa tietä ammattitutkintoon. Kahdessa ja puolessa vuodessa käytävä polku on mahdollinen, mikäli opiskelijalla on työkokemusta, aikaisempia opintoja tai muuta hyväksiluettavaa osaamista. Ilkka Pehkonen onnistui lyhentämään omaa opiskeluaikaansa aiemmin suorittamansa toisen perustutkinnon avulla sekä tekemällä hyppytun- tien aikana töitä sähkönjakokeskuksia valmistavalla E Avenuella. HYÖTYÄ KAIKILLE OSAPUOLILLE Juuri E Avenuen kanssa Ylä-Savon ammattiopisto perusti oppimisympäristön sähköalan opiskelijoille. Opiston sähköpuolen lehtorina toimiva Tuomo Lahtinen sanoo, että yhteistyö on heillä ensimmäinen laatuaan ja Pehkonen on ollut tärkeässä osassa rakentamassa tätä. Käytännössä Ylä-Savon ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 37 KOULUTUS Tavoitteena on ollut päästä lähelle käytäntöä ja sisällyttää ammattiopiston opetussuunnitelman sisältöä yrityksen työmenetelmiin. ammattiopiston opiskelijat viettävät teoriaopintojensa lomassa vuoden aikana viikon E Avenuen tiloihin rakennetussa oppimisympäristössä ja toisen viikon yrityksen tuotantopuolella tutoroiden samalla ohjaajien kanssa toisten ryhmien opiskelijoita. Esimerkiksi kolmen vuoden opintojen aikana oppilaat viettävät siis työssäoppimisjaksonsa lisäksi vähintään kuusi viikkoa tutustumassa sähköalan käytännön töihin. Lahtisen mukaan oppimisympäristöä rakentaessa tavoitteena on ollut päästä lähelle käytäntöä ja sisällyttää ammattiopiston opetussuunnitelman sisältöä yrityksen työmenetelmiin. Tuomo Lahtinen näkee tämän kaltaisissa yhteistöissä selkeät hyödyt sekä oppilaille että yrityksille. Opiskelijat saavat runsaasti käytännön opetusta, joka hyödyntää varsinkin oppimisvaikeuksisia oppilaita, joista monet myös erityisopettajana toimivan Lahtisen mukaan oppivat parhaiten käytännön ja toistojen kautta. Yritykset puolestaan näkevät, millaisia oppilaita heillä käy opiskelemassa ja voivat löytää heistä potentiaalisia tulevia työntekijöitä. VAUHDILLA VALMIIKSI Ilkka Pehkonen etenee opinnoissaan hurjaa vauhtia. Suunnitelmien mukaan kesäkuussa hänellä on suoritettuna sähköalan perustutkinto (sähköasentaja), jonka jälkeen vuorossa on automaatioasentajan opinnot. Vuonna 2016 edessä siintävät myös ammattikorkeakouluopinnot. Vaikka kiirettä on pitänyt, Pehkoselle tämä malli on sopinut. ”Tämä on ihan huippu juttu, ei tarvitse koko opiskeluaikaa olla koulun penkillä. On mahdollista olla yrityksissä työssäoppimassa ja tehdä töitä siinä sivussa.” Hänen mukaansa tämän kaltainen nopea eteneminen vaatii oppilaalta aktiivisuutta ja valmiutta tehdä pidempiä päiviä kuin muut. Käytännön taitojen kartuttaminen on auttanut Pehkosen mukaan tulevaisuuden suunnittelussakin: ”Tämä on avartanut todella paljon näkemystä siitä, mitä haluaa ja mitä kannattaa tehdä.” ■ TALOUSTILANNE VAIKUTTAA OPPILAITOSYHTEISTÖIHIN Hydraulisia paalutuskoneita valmistavalla kuopiolaisyrityksellä Junttanilla käynnistettiin vuonna 2008 rekrytointikoulutus Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Yrityksen yhteyshenkilö suunnitteli opettajien kanssa opintosuunnitelman ja toista kymmentä opiskelijaa aloitti koulutuksen, jossa työtunnit järjestettiin Junttanin työhallissa ja opinnot käytiin yrityksen neuvottelutiloissa. Nykyisin Junt- 38 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA tanin yhteistyö oppilaitosten kanssa käsittää tyypillisesti työharjoittelijoiden tukemista, opinnäytetöiden teettämistä ja projektitöiden antamista. Vuoden 2008 rekrytointikoulutusopiskelijoista yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä edelleen kolme, ja Junttanin tuotantojohtaja Juha Petjala sanookin yrityksen hyödyn oppilaitosyhteistyössä olevan juuri rekrytoinnissa: ”Yrityksen hyöty on saada kaveri töihin valmiimpana ja osaavampana.” Junttanin kokemukset oppilaitosyhteistöistä ovat Petjalan mukaan hyvät. Hän kertoo, että koulu oli hyvin mukana yhteistyössä ja Junttan pystyi tarjoamaan sellaisia harjoitustöitä, että oppilaat saivat käytännön oppia opiskelun rinnalla. ”Ei yhtään arveluta jatkoa varten perustaa tällaista,” hän päättää. KOULUTUS RAKENNUSARKKITEHTIKOULUTUS TÄYTTÄÄ SUUNNITTELUTYHJIÖTÄ Ensimmäistä kertaa Savonia-ammattikorkeakoulussa järjestettävä rakennusarkkitehtikoulutus oli kevään 2014 yhteishaussa jymymenestys. Savonian rakennussuunnittelun yliopettajan Janne Revon mukaan koulutus antaa opiskelijoille valmiudet vaativiinkin suunnittelutöihin. K un vuonna 2013 Opetus-ja kulttuuriministeriön työryhmä päätti rakennusarkkitehtikoulutusten aloituksesta ja asetti ne ammattikorkeakoulujen vapaaseen hakuun, oli Savonia-ammattikorkeakoulussa viidettä vuotta rakennussuunnittelun yliopettajana toimiva Janne Repo koulun koulutus- ja kehittämispäällikön Markku Oikarisen ohella keskeisessä osassa, että koulutus saatiin Pohjois-Savoon. Revon mukaan Pohjois-Savo erottui hakuprosessissa muun muassa suunnittelijatarpeensa takia, kun verrataan maakuntien asukasmääriä Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n rekisterissä olevien arkkitehtisuunnittelijoiden määrään samalla alueella. Verrattuna Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan pääkaupunkiseudulla oli yhdeksänkertainen ja Tampereella sekä Oulussa kolminkertainen pätevä suunnittelijaresurssi palvelemaan paikallista väestöä. ”Resurssit ovat huomattavasti suuremmat noilla paikkakunnilla ja siksi voi ihan perustellusti sanoa, että meillä on olemassa ammattitaitoisten rakennussuunnittelijoiden osalta tyhjiö täällä”, Savonian rakennusarkkitehtikoulutuksesta vastaava Repo kertoo. VALMIUDET VAATIVIIN SUUNNITTELUKOHTEISIIN Ensimmäistä vuotta Savonian lisäksi Helsingin Metropoliassa ja Tampereen sekä Oulun ammattikorkeakouluissa järjestettävän rakennusarkkitehtikoulutuksen hakijamäärä yhteishaussa yllätti Revon: ”Se oli iso, ja siellä oli noin kaksi tuhatta hakijaa ja noin tuhat kokeisiin osallistujaa näihin neljään ammattikorkeakouluun yhteensä. Eli useita satoja per ammattikorkeakoulu. Ohjelma oli yhteishaussa tosi suosittu ja kiinnosti hyvin.” Vaikka vasta alkuvaiheissa olevan koulutuksen opiskelijat eivät ole ehtineet suorittaa työharjoitteluja, ovat he Revon mukaan olleet tyytyväisiä opintoihin. Valmistuessaan 240 opintopisteen koulutuksesta opiskelijat saavat valmiudet vaativien suunnittelukohteiden rakennussuunnittelun tekijöiksi. ”Suurin osa suomalaisista rakennuskohteista kuuluu vaativuudeltaan vaativaan luokkaan tai sitä matalampaan. Eli pientalosuunnittelua, rivitaloja, kerrostaloja. Nämä kaikki ovat sitä suunnittelukenttää, mihin täältä valmistuu jatkossa kykeneviä suunnittelijoita, kunhan työkokemusta kyseisistä tehtävistä opiskelujen jälkeen karttuu”, Repo selventää. Rakennusarkkitehtikoulutus avaa myös ovia muihinkin rakennusalan tehtäviin kuten erilaisiin asiantuntijatehtäviin, rakennuttamiseen, suunnittelun ohjaamiseen, valvontaan ja tuotekehitykseen. Repo on myös pistänyt merkille, että Savonian Opistotien kampukselle vuodenvaihteessa muuttanut Muotoilun koulutusohjelma osaltaan mahdollistaa jatkossa mielenkiintoisia yhteisprojekteja. ”Saman katon alla on nyt muotoilijoita, sisustussuunnittelijoita, huonekalusuunnittelijoita, rakennusarkkitehteja, rakennusmestareita ja insinöörejä. Lisäksi meillä on vielä tietenkin liiketalouden opiskelijoita”, Repo kertoo ja jatkaa: ”Täällä näiden opiskelijoiden on mahdollista keskenäänkin järjestää aikamoisia projekteja liike-elämää ja yrityksiä varten. Suunnitteilla onkin jo nyt monia mielenkiintoisia yhteistöitä.” ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 39 KOULUTUS Kuva: Pohjois-Savon urheiluakatemia/Paula Noronen VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN JA URHEILU-URALLE Olli Jokinen, Berat Sadik ja Ari-Pekka Nikkola ovat suomalaista urheilua seuraaville varmasti tuttuja nimiä. Nuori jääkiekkoilija Waltteri Ruuskanen yhdistää heidän tapaansa urheilun ja opiskelun Savon ammatti- ja aikuisopiston urheilijoiden ammatillisessa koulutusohjelmassa. 40 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA KOULUTUS S Kuva: Kalpa avon ammatti- ja aikuisopisto on yksi ”Hienoja kokemuksia. On saanut nähdä eri paikkoja ja 14:stä erityisesti urheilijoita kouluttavasta pelata kovia, kansainvälisen tason pelejä”, hän sanoo. ammattioppilaitoksesta Suomessa. VuonRuuskasen tavoitteena on pelata ammatikseen na 1986 aloitetussa urheilijakoulutuksessa jääkiekkoa. Mikäli urheilu-ura ei kuitenkaan aukea, voi opiskella mitä tahansa koulutusalaa ja on koulu valmistanut hänet hyvin työelämää varten. suorittaa minkä tahansa Koulutusohjelmassa opiskelijat voiopistossa opetettavan vatkin keskittyä urheiluun ja opiskeperustutkinnon. Jokaisen luun tasapuolisesti, ja opiskelijoilla opiskelijan kanssa laaditaan henkilöon mahdollista käyttää kuusi tuntia kohtainen opiskelusuunnitelma ja taviikossa valmentautumiseen koulupäivallisesti kolmen vuoden koulutusaika vien aikana. Painopistelajeissa, kuten mitoitetaan tarvittaessa yksilöllisesti. Ruuskasen tapauksessa jääkiekossa, Opiskelija voi suorittaa opintonsa urheilijat osallistuvat lajiharjoituksiin, myös nopeutetussa aikataulussa, joka muissa lajeissa yksilölajien ryhmään. vaatii Savon ammatti- ja aikuisopisHarjoittelu tapahtuu yhteisissä harjoiton valmennuskoordinaattorin Hanna tuksissa Pohjois-Savon urheiluakateLinnilän mukaan sitoutumista ja mian jäsenoppilaitosten opiskelijaurmotivaatiota koulua kohtaan. ”Kouheilijoiden kanssa. lulta se puolestaan vaatii tehokasta opintojen suunnittelua ja hyvää opinOPISKELIJAN OLTAVA AKTIIVINEN WALTTERI RUUSKASEN to-ohjausta”, hän lisää. Valmennuskoordinaattori Hanna LinTYYPILLINEN PÄIVÄ: nilän mukaan opisto kehittää toiminklo 8 Aamuharjoitukset TAVOITTEENA AMMATTIURHEILIJA taansa jatkuvasti paitsi opiskelijoilta, Tällä hetkellä urheilun ammatillisessa klo 10 Kouluun valmentajilta, opettajilta ja huoltaKlo 14 tai 15 kotiin, syömään koulutuksessa opiskelee yhteensä jilta saadun palautteen, mutta myös Klo 16 Harjoitukset 87 opiskelijaa, jossa on mukana 18 ammatillisen koulutuksen muutosten eri lajin edustajia. Yksi heistä on myötä. Opiskelijoilta kerätyn palautteen jääkiekkoilija Waltteri Ruuskanen, joka on toisen perusteella Savon ammatti- ja aikuisopiston urheilijoivuoden liiketalouden opiskelija. Asiakaspalveluun ja den koulutusohjelma on onnistunut, ja myös Waltteri myyntiin opinnoissaan erikoistunut Ruuskanen on Ruuskanen on ollut tyytyväinen. Yhteistyö koulun pelannut tällä kaudella KalPan A-junioreiden lisäksi kanssa on pelannut hyvin ja hän suosittelee muillekin Suomen poikien alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa urheilijoiden ammatillista koulutusta. Koulutus kysyy turnauksissa Ruotsissa ja Sveitsissä. Myös poikien hänen mukaansa motivaatiota, ja että opiskelija esialle 17- ja 16-vuotiaiden maajoukkueessa esiintynyt merkiksi hoitaa urheilun takia aiheutuneet poissaolot Ruuskanen on nauttinut peleistä Leijona-paidassa. hyvissä ajoin kuntoon koulun kanssa. ■ TUNNETTUJA ALUMNEJA: JALKAPALLO Petteri Pennanen Berat Sadik JÄÄKIEKKO Olli Jokinen Mika Järvinen Iiro Pakarinen MÄKIHYPPY Jussi Hautamäki Janne Happonen Ari-Pekka Nikkola Taku Takeuchi MUITA: Antti Ruuskanen (keihäänheitto) Santtu Tiainen (motocross) ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 41 ANTTI RUUSKANEN ODOTTAMATON KOHTAAMINEN ANTTI RUUSKASEN KANSSA P ohjois-Savosta kotoisin oleva keihäänheittäjä Antti Ruuskanen on valloittanut suomalaiset pitkillä heitoillaan sekä välittömällä ja rennolla olemuksellaan. Lontoon olympiapronssimitalisti ja viime kesän Euroopan mestari vastasi Odottamattomia Kohtaamisia -lehden toimittajan kysymyksiin kiireisen harjoituskauden keskellä. Tulevalla kilpailukaudella pielaveteläisen Ruuskasen päätavoitteena siintää Pekingissä järjestettävien MM-kisojen lisäksi Kuopiossa viime kesänä napatun Kalevan kisojen voiton puolustaminen. MILLAISTA OLI KASVAA POHJOIS-SAVOSSA? Täällä on saanut kasvaa rauhassa. Olen urheillut ja kulkenut metsissä pikkupojasta lähtien. Ihmisillä täällä on arvot kohdillaan ja eläminen on rehellistä. Näistä Ruuskasen poika sai hyvät eväät elämään. ASUT PIELAVEDELLÄ VIELÄKIN, MIKÄ ON SAANUT PYSYMÄÄN SIELLÄ? Pielavesi on paikka, jossa luonto ja ihmiset ovat aitoja. Sinne on aina mukava palata maailman metropoleista. Metsät ja kalaisat järvet, mitä sitä muuta läheisten ihmisten lisäksi keihäänheittäjä kaipaa? MITEN ALUN PERIN PÄÄDYIT KEIHÄÄNHEITTÄJÄKSI? Savolaiseen luonteeseen kuuluu rehellisyys, vaikka välillä ehkä vaikeaselkoisuus, ja leppoisuus. Ja luonnon kunnioitus taitaa olla savolainen piirre. ONKO SAVOLAINEN LUONNE AUTTANUT MAAILMALLA? TULEEKO MIELEEN YKSITTÄISIÄ TILANTEITA? Kyllä siitä on varmasti ollut apua. Ihmisten kanssa tulee juttuun, vaikka manner ja kaupunki olisi mikä, se luonnistuu meiltä savolaisilta. Koreassa MM-kilpailussa oli aikamoista hässäkkää, kun eivät oikein liitossa olleet varmoja kenen pitäisi heittää. Siinä lupsakkuudella pärjäsi ehkä paremmin kuin jollain muulla luonteella. Pikkupoikana katsoimme Seppo Rädyn ja muiden hurjien heittoja. Ja vaikka kaikkea mahdollista urheilua hiihdosta lähtien tuli kokeiltua, niin heti alkuunsa pallo ja keihäs tuntuivat sopivan käteen ja lentävän pitkälle. OLET KIERTÄNYT MAAILMAA PALJON. MIKÄ ON ENSIMMÄINEN ASIA, MITÄ TULEE IKÄVÄ KOTISEUDUILTA? TÄSTÄ KEIHÄSKAUDESTA: MITKÄ OVAT TÄMÄN HETKEN KUULUMISET? PIDÄT TANHUVAARASSA KEIHÄSLEIREJÄ, ONKO SAVOSTA TULOSSA LUPAAVIA KEIHÄÄNHEITTÄJIÄ? Joulun tienoon peruskuntokauden jälkeen tuntuu kunto olevan kohdillaan ja talvisydän menee Afrikassa leirin merkeissä. Aikamoista vauhtia on pitänyt viime kuukaudet. MITKÄ OVAT TAVOITTEESI TÄLLE KAUDELLE? Pekingissä Kiinan pääkaupungissa on kuuleman mukaan jotkut MM-kilpailut elokuun lopulla. Josko Ruuskasen poika olisi siellä parhaimmillaan. Onhan sitä myös Timanttiliigaa sekä maaottelua, ja jos kotimaakunnassa Kuopiossa otettu Kalevan kisojen voitto saisi jatkoa. KOETKO ETTÄ OMAAT SAVOLAISEN LUONTEEN? MITÄ SIIHEN KUULUU? Kyllähän sitä taitaa jonkinlainen savolainen olla. 42 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA Kotiväki tietenkin ensin. Ja koti, sauna ja ranta sekä luonnon rauha. Kyllä varmaankin. Nuorten pitää antaa rauhassa harjoitella ja kehittyä. MITEN KOET, ETTÄ ALUEELLA TUETAAN URHEILIJOITA (ESIMERKIKSI NUORIA)? Olosuhteethan ovat esimerkiksi maakunnan pääkaupungissa Kuopiossa, ja myös pienemmillä paikkakunnilla, hyvät. Ohjaajia ja valmentajia olisi hyvä saada lisää lasten ja nuorten kanssa peuhaamaan. Kyllä meitä näkyviä urheilijoita ja muitakin taiteilijoita voisi käyttää alueen markkinoinnissa ja sitä kautta helpottaa elämää. Urheilijoiden talous varsinkin terävimmän huipun takana on haasteellinen. IRENE VAI HANNA PARTASEN LIHAPIIRAKAT? Irenen. ■ ANTTI RUUSKANEN Kuvaaja: Nea Ahtiainen ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 43 KUOPION ALUEEN KOULULAISILLA ON IKIOMAT POLUT KULTTUURIELÄMYKSIIN Kuopion kaupungissa tuetaan peruskoululaisten kulttuurija taidekasvatusta omalla Kulttuuripolku-ohjelmalla. Vuonna 2006 käynnistynyt ohjelma on laajentunut vaiheittain siten, että se kattaa nykyisin kaikki luokka-asteet. Lisäksi nykyisin päiväkotiryhmille on tarjolla sanataide-, tanssi- ja muotoilu- sekä arkkitehtuurikasvatuspajoja. Ohjelman tarkoituksena on tarjota kulttuurielämyksiä tasapuolisesti kaikille lapsille ja nuorille sekä aktivoida heitä. ” K ulttuuripolku-ohjelman taustalla on Kuopion kaupungin strategia, jossa mainitaan tavoitteina muun muassa kaupunkilaisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon edistäminen”, kertoo kulttuurisuunnittelija Jonna Forsman. ”Ohjelmasta on tullut osa koulujen arkea ja se kattaa kaikki luokka-asteet. Tiedon liikkumisesta opettajien keskuudessa pitävät huolta kulttuurikuriirit eli kunkin koulun Kulttuuripolun yhteyshenkilöt. Näin uudetkin opettajat saavat tietoa ohjelmasta.” 44 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA TOTEUTUKSEN TUKENA MONIPUOLINEN KULTTUURITARJONTA ”Ohjelmaa on viety meillä viime vuosina tavoitteellisempaan suuntaan. Kullekin luokka-asteelle on oma polkunsa. Lisäksi ohjelma kattaa nyt myös päiväkotien 4–5-vuotiaiden ryhmät sekä esikoululaisryhmät”, sanoo Forsman. Kulttuurin rooli perusopetuksessa vahvistunee Forsmanin mukaan, kun vuonna 2016 voimaan astuu uusi valtakunnallinen ja kaupunkikohtainen opetussuunnitelma. ”Sen perusteella mitä nyt on esitetty, kulttuurilla on mahdollisuus olla integroituna laajemminkin oppimiskokonaisuuksiin.” VARHAISKASVATUS: 4-5 v. ryhmät: Tanssipajat ja muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatustyöpajat Esikoulut: Tarinapolku KOULUT: 1. luokka: Kirjastopolku, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto 2. luokka: Taidepolku, Kuopion taidemuseo 3. luokka: Museopolku, Kuopion museo ja Kuopion korttelimuseo 4. luokka: Mediapolku, Kino Kuvakukko ja VB-valokuvakeskus 5. luokka: Ympäristöpolku, oman alueen kulttuuri- ja luonnonympäristö 6. luokka: Tanssipolku, Liikepeli ja tanssipajat 7. luokka: Musiikkipolku, Kuopion Musiikkikeskus ja kaupunginorkesterin konserttiharjoitus 8. luokka: Teatteripolku, Kuopion kaupunginteatterin harjoitus 9. luokka: K9-kortti, omatoiminen kulttuuripalveluiden käyttö Kulttuuripolku ja sen rinnalla lapsilla aktivoiva Liikuntapolku ovat osa Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa -ohjelmaa. Kulttuuripolku-ohjelma tarjoaa alueen kouluille ja opettajille paljon toteutusvaihtoehtoja. Erilaisia elämyksellisiä ja toiminnallisia oppimateriaaleja on tarjolla eri polkujen tueksi. Kirjastojen, museoiden, kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin, Kino Kuvakukon ja Kuopion Konservatorion lisäksi Forsman mainitsee Kulttuuripolku-ohjelman yhteistyökumppaneista Lastenkulttuurikeskus Lastun, ITAK ry:n, ISAK ry:n, VB-valokuvakeskuksen, RIISA Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Sanataidekoulu Aapelin sekä alueen lukuisat taiteilijat, jotka kiertävät pajaohjaajina kouluilla ja päiväkodeissa. ”Ohjelma on Kuva: Vicente Serra KUOPION ALUEEN KULTTUURIPOLUT PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA: rakennettu meillä siten, että sitä voi mallintaa kunkin polun teeman mukaan ottaen huomioon paikalliset resurssit, sillä kulttuuritarjonta on luonnollisesti erilaista vaikkapa Pieksämäellä tai Varkaudessa”, summaa Jonna Forsman. KOKEMUSTEN VAIHTOA LONTOOSSA Kuopion Kulttuuripolku on herättänyt mielenkiintoa myös kansainvälisissä toimijoissa. Jonna Forsman kävi esittelemässä ohjelmaa viime syksynä Lontoossa. ”OECD:n hanke keräsi alueellisia esimerkkejä innovatiivisista oppimisympäristöistä vuonna 2010 ja tutkijat kävivät haastattelemassa meitä. Viime vuonna sain kutsun kertomaan ohjelmastamme A.N.D.:n eli A New Direction for arts, culture and young London -organisaation järjestämään tilaisuuteen”, kertoo Forsman. ”Paikalla oli noin 80 henkeä kulttuurin ja taiteen eri aloilta, jotka halusivat kuulla, miten mallimme toimii käytännössä ja miten olemme saaneet eri toimijat sitoutumaan ohjelmaamme”, Forsman muistelee. ”Lontoo jakaantuu pienempiin hallinnollisiin osiin ja koulujen kulttuurikasvatus on hyvin heterogeenista. Lisäksi kulttuuritilaisuuksien katsoja- ja kävijämäärät ovat laskeneet lasten ja nuorten osalta. Lontoossa on kyllä kulttuuritarjontaa, mutta myös välimatkat ovat pitkät. Oppilaitosyhteistyöllä haluttaisiin myötävaikuttaa lasten kulttuurikasvatukseen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.” ”Meidän ohjelmamme kannalta oli mielenkiintoista kuulla, miten yritysmaailma on saatu heillä houkuteltua mukaan. A.N.D. järjestää paljon seminaareja ja työpajoja aiheesta. Lisäksi se viestii mahdollisuuksista sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. He ovat hyviä hyödyntämään älypuhelimeen toteutettuja palveluita”, summaa Jonna Forsman. Se, että Kulttuuripolku on osa Kuopion kaupungin hyvinvointipalveluita, auttaa kehittämään ohjelman sisältöjä pitkäjänteisesti. ”Kunnan laajetessa resurssit pitää suhteuttaa väkimäärään. Se merkitsee palvelujen kohdentamista sinne, missä vaikuttavuus on suurin. Toiveena on, että kulttuurin ja taiteen soveltavia keinoja osattaisiin hyödyntää esimerkiksi luokan vuorovaikutusilmapiirin kehittämisessä. Kehitämme osaltamme myös ohjelman viestintää sosiaalisen median tarjoamin työkaluin.” ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 45 BRÄNDILÄHETTILÄÄT Marja-Sisko Aalto Nämä ovat Kuopion alueen mansikkapaikat Kuva: STT-lehtikuva Kysyimme Kuopion alueen brändilähettiläiltä, mikä kiehtoo Kuopion alueessa ja sen ihmisissä. KUOPION ALUEESTA TEKEE kiehtovan sen tärkeilemätön ja rauhallinen ilmapiiri, mukavat ihmiset, huikea luonto ja työpaikka, jossa viihtyy. Alueen ihmiset ovat perusystävällisiä, uteliaita ja sanavalmiita. Luonto on minulle tärkeä. Parasta täällä on kesällä järvinäkymät ja mäntymetsän pihkantuoksu ja talvella uljakat hiihtomaastot hyvin tehtyine latuineen. Tutustumisen arvoisia luontokohteita ovat muun muassa Orinoro, Seinävuori ja Korkeakoski. Itse viihdyn luonnon lisäksi erityisesti myös alueen urheilukilpailuissa katsojan roolissa. Tiina Räsänen ja Petri Hervanto 46 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA Kuva:Soile Nevalainen KUOPION ALUEESSA ON parasta kaunis luonto järvimaisemineen sekä lupsakat ja temperamenttiset ihmiset hauskoine juttuineen. Savossa on tiettyä mystisyyttä: ollaan mielellään vähän kuin metsäläisiä, mutta toisaalta kuitenkin hyvin kansainvälisiä. Varkautelaisina arvostamme kotikaupunkimme hyviä peruspalveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Suosittelemme tutustumaan Tahkon rinteisiin ja alueeseen, Kuopion satamaan ja torialueeseen sekä kesäajan ulkopuolella Kuopion ja Varkauden teatterinäytöksiin. Myös Varkauden ja Heinäveden vesistö- ja kanava-alueet sekä Linnasaaren kansallispuisto, jonka maisemissa voi talvella tehdä vaikka luisteluretken, ovat vierailun arvoisia. BRÄNDILÄHETTILÄÄT Erja Lyytinen KUN TULEE KUOPION alueelle, aika pysähtyy, kiire hellittää ja puheenparsi muuttuu leppoisammaksi. Ilmapiiri on hyvinkin erilainen vaikka Uudenmaan kiihkeään elämänrytmiin verrattuna. Miellän lapsuudenkotiseutuni Suomen Deltablues-alueeksi vahvan murteen ja ”ehtii huomennakin” asenteen vuoksi. Kuopio on yliopistokaupunki, joka tuo myös muuttoliikettä ja nuoria innovatiivisia ihmisiä kaupunkiin. Kuopiossa on vuosikymmenien saatossa ollut myös erittäin hyvät edellytykset musiikin opiskelulle, jonka soisi jatkuvan – onhan kaupungista ponnistanut useita loistomuusikoita ja artisteja maailmalle. Kuva:Erja Lyytinen Katja Hyvärinen Kuva:Soile Nevalainen KUOPION ALUEEN RENTO ja lupsakka henki huokuu kaikkialla. Oman urheilutaustani kautta erityisen lähellä sydäntäni ovat Kuopion hyvät ulkotreenipaikat, kuten Puijo ihanine mäkineen ja portaineen sekä Gym 99. Talvella Patakukkulan hiihtolenkit toimivat myös minulle. Kesällä Väinölänniemen ulkoilualue mahdollistaa monenlaisen liikkumisen, esimerkiksi parkour-alue sopii leikkimieliseen urheiluun. Pyöräilystä pitävät voivat nauttia alueen maisemista Kallaveden Kierroksella tai Kuopion Pyöräilyseuran järjestämillä yhteislenkeillä. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 47 HYVINVOINTI & HERKUTTELU MUUTTO TAHKOLLE MAHDOLLISTI MONIA ASIOITA Tapaamme Tahkolla sijaitsevan hotelli- ja ravintola Ukkotahkon omistajan Samuli Huuhtasen kanssa hotellin aulassa. Kotoisasti mutta modernilla maulla sisustetun hotellin aulabaarissa on helppoa uskoa, että vuosi sitten Ukkotahkon ostaneen Samulin ja puoliso Karolinan kaukainen unelma omasta ravintolasta on toteutunut unelmien mukaisesti. Kuvat: Hotelli Ukko Karolina ja Samuli Huuhtanen eli Akka ja Ukko 48 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA HYVINVOINTI & HERKUTTELU A lkuperäinen Ukkotahko perustettiin vuonna 1972 ja historiansa ajan se on tarjonnut alueen vieraille mahdollisuuden rentoon lomaan. Vuoden 2014 alussa Ukon omistajuus siirtyi Tahko Chalet Oy:lta Samulin ja Karolinan Tahkon Ukko ja Akka Oy:lle. Vuoden aikana Ukossa on tapahtunut paljon KYLMÄSAVULOHITARTAR uudistuksia ja omistajapariskunta on antanut Kala Lapin kylmäsavulohta paikalle oman persoonalli- Smetanaa sen lisänsä. Pariskunta on Suolaa, pippuria, sitruunaa tehnyt Ukosta tahkolaisBataattisuikeroita ten olohuoneen, jonne on helppo tulla viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä. Ukon kokonaisuuteen kuuluu 100-paikkaisen ruokaravintolan lisäksi hotelli, jossa on 15 hotellihuonetta sekä baari. Uusi Ukko on saanut entistä intiimimmän tunnelman Huuhtasten perheen käsittelyssä. ”Meillä on tavoitteena, että tuntisimme kolmen vuoden sisällä aloittamisestamme 90 % asiakkaista nimeltä. Nyt on ensimmäinen vuosi takana ja asiakkaista on tullut meille matkan varrella läheisiä”, kertoo Samuli. PAIKALLISUUS NÄKYY RAVINTOLAN MENUSSA Samuli ja Karolina ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että paikallisuus näkyisi ravintola Ukon menussa. Leivät ja piiraat tulevat nilsiäläiseltä leipomo Liepuskalta ja suurin osa tarjottavasta lihasta tulee Savo-Karjalan alueelta. Toimijat ovat valmiita tekemään töitä parhaan lopputuloksen löytämiseksi. ”Teimme hampurilaissämpylästämme leipomon kanssa yhdeksän eri versiota jotta saimme sämpylään oikean suutuntuman ja ulkomuodon. Myös hampurilaispihvimme tehdään vain meitä varten ja niiden resepti on salaisuus”, kertoo Samuli. MUUTTO MAHDOLLISTI MONIPUOLISET HARRASTUKSET Nilsiästä kotoisin olevalle Samulille ei muutto pääkaupunkiseutuvuoAinekset sekoitetaan ja sien jälkeen takaisin maistetaan. Otetaan peruollut vaikea. Tampereelta narieska ja muotti, asetekotoisin oleva Karolina taan tartaria muottiin. Koris- sekä lapset ovat myös tellaan sitruunan viipaleella, sopeutuneet hyvin uuteen valkolupiinin lehdellä ja baympäristöön. Tahko on taattisuikerolla. rauhallinen, turvallinen ja luonnonläheinen paikka kasvattaa lapsia, ja esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Perhe harrastaa muun muassa laskettelua, hiihtoa ja golfia. Perheen tytöt ovat innostuneet ratsastuksesta ja lähin talli on kilometrin päässä. Viime kesänä avattu kotieläinpiha Tahko Farmi on myös saanut tytöistä ahkeria hoitajia. Työmatka on ihanan lyhyt ja sen voi suorittaa mitä moninaisimmin: ”Karolina laski, että oli tullut töihin jalkaisin, sup-laudalla, mönkijällä, autolla, soutuveneellä, suksilla, potkurilla ja polkupyörällä. Ja kun välimatkoihin ei mene aikaa, voi golfaamaan lähteä vaikka auringonlaskun aikaan”, kertoo Samuli viime kesän golfkokemuksistaan. ”Pääkaupunkiseudulla asuessa totuimme siihen, että siirtymiseen paikasta toiseen piti varata rutkasti aikaa. Tänne ajaa Kuopiosta talvellakin vain noin 40 minuuttia, huippurinteisiin laskettelemaan ja syömään hyvin ravintolaan.” ■ EI NIIN SALAINEN KAHVILAVINKKI Kuopion torilla paraatipaikalla sijaitseva kahvila-ravintola Salacavala tarjoaa asiakkailleen unohtumattomien herkkujen lisäksi odottamattomia kohtaamisia erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Salacavalan herkkuja ovat muun muassa yön yli uunissa hautunut täysjyväohrapuuro, tuunattu wok, grillileivät sekä kuopiolaisen leipomo Houkutuksen valmistamat kakut. Ravintolan valttikortteja ovat myös luomuviinit, runsas luomuteevalikoima sekä tuorepaahdettu kahvi. Kevään aikana Salacavalassa voi esimerkiksi käydä tutustumassa Pop Up Odottamattomia kohtaamisia -kahvilaan ja toukokuun 22. päivä ohjelmassa on koululaisille tarkoitetun runokilpailun, Poetry Slamin, loppukilpailu. Salacavalan voi vuokrata myös omaan käyttöön. www.salacavala.fi ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 49 HYVINVOINTI & HERKUTTELU RAAKARUOASTA TSEMPPIÄ AAMUIHIN Kuopiolaislähtöinen Karita Tykkä julkaisi hiljattain toisen raakaravintoon liittyvän kirjansa ”Hyvää huomenta, Raakaruokaa ihaniin hetkiin”. Ravintorikas ja puhdas ruoka vei Karitan mukanaan kuutisen vuotta sitten. Mistään tiukkapipoisesta ruokatouhusta Karitan kohdalla ei kuitenkaan ole kyse, vaan raakaruoka on osana Karitan ja perheen kokonaisravitsemusta. Kuva: Viola Minerva Virtamo U usin kirja käsittelee aamiais-, välipala ja brunssireseptejä, joita on koottu samoihin kansiin yli 90 reseptin verran. Karitalla on itsellään tapana nauttia vapaina viikonloppuina perheen kesken pitkistä ja nautinnollisista brunsseista ja hän toivookin, että jokainen kirjan lukija voisi saada aamuihinsa nautintoja kirjan resepteistä. ”Kirjasta löytyy aamiaisia, aamiaisjuomia, pääruokia, hilloja, juustoja, kräkkereitä, jogurtteja ja toki myös herkkuja, joten kokonaisuus on hyvin monipuolinen”, kertoo Karita kirjan reseptivalikoimista. MUSTIKKASMOOTHIE (yhdelle tai kahdelle) SAVOLAISUUS NÄKYY RESEPTEISSÄ SELKEYTENÄ JA MUTKATTOMUUTENA Karita käyttää raaka-aineina resepteissään mahdollisimman paljon kotimaisia, läheltä saatavia raaka-aineita. Juuret näkyvät resepteissä selkeytenä: ”Savolaiseen tyyliin kikkailua ei ole, vaan ruoka on rehellistä ja mutkatonta. Samanlaista, kuin olen itsekin”, selventää Karita. Raakaruokakirjojen tarkoituksena on antaa vinkkejä ja ideoita raakaruoan hyödyntämiseen osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valinta ei tarvitse välttämättä olla 50 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA sen suurempi, kuin ottaa tavaksi laittaa aamuisin smoothie tai lisätä päivällisen yhteyteen jokin herkullinen jälkiruoka. Lapsiperheille Karita vinkkaa kiireisen arjen pelastajan: ”Teen pojalleni aamuisin vihersmoothien ja on mielestäni ihanaa, että ennen kuin päivä on edes kunnolla alkanut, on hän jo saanut päivittäisen minimimäärän hedelmiä ja kasviksia.” Toimisi hyvin aamuherättäjänä varmasti myös meille aikuisille. ■ 1/2 iso avokado 15 cm pala kurkkua 1-2 dl mustikoita 1 dl manteli- tai kookosmaitoa +mieleistäsi makeuttajaa (hunaja, vaahterasiirappi, taateleita, banaania yms) +jäitä Paloittele avokado ja kurkku. Sekoita kaikki raaka-aineet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää jäitä halutessasi ja sekoita vielä kerran. Nauti! HYVINVOINTI & HERKUTTELU PORKKANAPASTA (yhdelle-kahdelle) 10 dl porkkanaa spiraalikuorijalla tai mandoliinilla työstettynä pieni kourallinen kirsikkatomaatteja Kastike: 2 rkl oliiviöljyä 2 aurinkokuivatun tomaatin puolikasta 3,5 dl tomaatteja 1 tl hunajaa 1 rkl sitruunan mehua 1 tl laadukasta suolaa 1 dl pinjansiemeniä viimeistelyyn mustapippuria rouhittuna maun mukaan reilu rkl minibasilikaa tai isompi lehtistä pieneksi suikaloituna + hiukan koristeluun Tee porkkanoista nauhaa valitsemaasi työkalua käyttäen. Valmista sitten kastike sekoittamalla sen raaka-aineet, lukuun ottamatta basilikaa, blenderissä, sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Sekoita lopuksi erillisessä kulhossa joukkoon myös basilika. Tarkista maku. Puolita tai kuutioi kirsikkatomaatit. Sekoita kastike porkkanan ja kirsikkatomaattien kera sekaisin ja annostele lautaselle. Lisää pinjansiemenet ja basilika. Anna maustua hetki tai nauti heti. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 51 BRIEFLY IN ENGLISH BRIEFLY IN ENGLISH A REGION WITH POSITIVE NET MIGRATION The Kuopio region attracts professionals and students. According to the Regional Council of Pohjois-Savo, population growth has resumed in Pohjois-Savo and the region is one of the five regions that have gained positive net migration within Finland. This is due to an increase in the number of available jobs in the region throughout the 2000s as well as the strengthened position of industry in Ylä-Savo and Sisä-Savo. Last year, the Kuopio region launched an electronic migrant concept. It is a single service offering all the necessary information migrants need about their new municipality of residence. Users of the concept were asked to participate in a survey that investigated, among other things, whether daily life in their new place of residence has met their expectations. In the Kuopio region, one of the factors affecting the migrants’ decision was their pleasant image of the region. The region met migrants’ expectations regarding the cost of living, the price of housing and the availability of services. For example, the provision of health services was appreciated. As a whole, migrants felt that they received better customer service from representatives of different sectors. Sports opportunities were also praised. In migrant families, children liked their new hometown even better than expected. Many migrants were willing to recommend their new hometown to others. More than half of the re- 52 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA spondents had no relatives in the region. Most of the migrants arrived from the Helsinki metropolitan area, Jyväskylä, and Joensuu. SEARCHING FOR NEW INNOVATIONS IN MEDICAL TECHNOLOGY Innovative Cities (INKA), a programme funded by the Ministry of Employment and the Economy and administered by Tekes at the national level, was launched last year. Running until 2020, the programme involves cities, companies and the government developing Finland into an internationally attractive, world-class innovation hub. Kuopio contributes to the theme Future Health with the cities of Oulu, Tampere and Turku and the Helsinki metropolitan area. Kuopio Innovation participates in the programme by building and enabling connections between different parties. “The City of Kuopio applied for the INKA programme a couple of years ago. The theme, Future Health, is important for this region, as we have growth-oriented companies in the health and wellbeing sector, testing platforms, and expertise in applied research,” says Anneli Tuomainen, Development Director at Kuopio Innovation. The themes of the INKA programme facilitate profiling competence in urban regions and making Finland an attractive investment destination for foreign investors. The partners of the Future Health theme are building a tangible cooperation network. The cities offer companies authentic development and experimental environments and testing platforms for piloting new services and products. Solutions are implemented and tested in cooperation with end users. PEAK COMBINES THE STRENGTHS OF VARKAUS The Varkaus region is experiencing a period of exceptional growth in consideration of its home market. This is due to long-term strategic development. Together, the City of Varkaus and representatives of local industry and entrepreneurs have developed the region into an international competence cluster comprising multiple sectors. With 200 years of history in industrial activities, the region has plenty of perspective and practical knowledge for building the future. The name PEAK describes the industrial development concept of the Varkaus region. According to Development Director Rauno Asikainen, the letters stand for the Finnish equivalents of wood processing, energy, automation, and engineering and technology competence—in other words, the key sectors of the region. The region has focused on developing business opportunities in these sectors. “Companies in our region serve a number of markets. Adapting to the development cycles of different areas brings stability to operations. Even if some areas start to weaken, others can still maintain strong export performance,” Asikainen says. For this reason, the order volumes of leading companies in the Varkaus region are exception- BRIEFLY IN ENGLISH ally strong, on the Finnish scale as well. Similarly, the prospects for the future are promising due to the viability of all four cornerstones of the region’s PEAK concept. Stora Enso Oyj is investing EUR 160 million in the region. Among other things, the investment will be spent on converting a paper machine into a containerboard machine and setting up a new production line for wooden building elements. Andritz, on the other hand, is currently manufacturing the world’s largest recovery boiler. The order was placed by an Indonesian company and is worth EUR 120 million. Andritz is also building a waste-to-energy power plant for Riikinvoima in Leppävirta. Representing expertise in clean technology, the power plant will convert household waste from Pohjois-Savo, Etelä-Savo, North Karelia, Central Finland and Kainuu to energy. There are also other large-scale projects in the region: Foster Wheeler Energia Oy is supplying circulating fluidised bed (CFB) boiler systems to South Korea and Turkey, and Sahala Works Oy is supplying heat exchangers to Sweden. Varkaus is already making room for new operators interested in the region. The Kuvansinjoki industrial area, which is located near the intersection of highways 5 and 23, is already serving a number of high-tech companies. The infrastructure has been developed for companies representing, among other things, large-scale industry. The area has capacity for a harbour and railway connection. Apart from infrastructure, Varkaus also invests in research funding. The Savonia University of Applied Sciences, the University of Eastern Finland, and the Lappeenranta University of Technology engage in close cooperation with companies in the region. “Research creates new business opportunities. The new opportunities related to wood constitute one of the most interesting research projects in this area. The University of Eastern Finland is a key partner in this field,” says Rauno Asikainen. ENTREPRENEUR SUCCESS STORIES The story of Mega Electronics Ltd, a Kuopio-based company, dates back to 1983, when a research project was under way at the University of Kuopio. During the project, Arto Remes, the founder and CEO of the company, managed to obtain measurement results that were so good that the professor heading the research encouraged him and the research team to start up a business that would develop the results further. The company’s operations have been profitable for years now, and the turnover is growing. Some 60–70 per cent of the turnover is achieved through export. In addition to HRV (heart rate variability) diagnostics, Mega Electronics manufactures EEG devices for monitoring brain activity, EMG devices for monitoring muscle activity, and different measurement devices related to fields such as sports and wellbeing. Self-measurement is one of today’s trends. Arto Remes believes that measuring will become even more common in the future, a part of everyday life. “Our vision is that one day you could go to a pharmacy to buy a heart monitoring device that you could sync with your phone.” As summarised by CEO Pasi Laakkonen, Rocsole manufactures modern imaging measurement devices that enable imaging inside pipes. “Industrial systems are full of metal pipes, but nobody really knows what flows inside them. Similarly, customers cannot see if the interior wall of the pipe is dirty,” he explains. A device developed by Rocsole produces a cross-section image of the pipe, which enables analysing whether the pipe contains air or if air bubbles are moving through it. According to Laakkonen, the technology can also be applied to analysing, for instance, the transport of powders in pneumatic conveying systems and their distribution to the pipe cross-section area. There are already some solutions in the market for imaging the inside of pipes, but Laakkonen states that the technology used by Rocsole is unique, as it does not use any sources of radiation: “Using a source of radiation allows imaging the inside of a pipe very accurately, but these pieces of equipment are extremely expensive and are not suitable for many places. With our new technology, we can do all of this, but at a much lower cost and more effectively.” A year ago, Samuli Huuhtanen and his wife bought Ukko Indie Hotel and Restaurant. The original hotel, Ukkotahko, was established in 1972, and since then it has provided guests with the opportunity to enjoy a laid-back vacation. The past year has been a time of change at Ukko, and Samuli and his wife have added their personal touch to the place. They have transformed Ukko into a leisure facility where locals can spend time and meet friends. Ukko comprises a restaurant with 100 seats, a hotel with 15 rooms, and a bar. “Our goal is to know 90 per cent of our customers by name by the end of our third year in business. With one year under our belt, our customers have become very close to us,” Samuli says. Ukko is an excellent place for enjoying the local cuisine. The Tahko region already has a 36-hole golf course and a diverse ski resort, but further investments have been made. In the spring of 2015, an eight-hectare activity park will be opened. It will include a playground and an area for games. It will have diverse equipment such as cable slides, playing fields and a parkour area. The park will also include jogging tracks, a covered outdoor gym for seniors and a disc golf course with nine baskets. In addition, the new Tahko Event Park will be completed next summer. With almost two hectares, the area will be large enough for events attracting up to 10,000 visitors. ■ ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 53 BRÄNDISEMINAARI 29.1. Valtiotieteen tohtori Timo Aro kertoi esityksessään Kuopion alueen menestystekijöistä 2000-luvulla. Tutkimusten mukaan Kuopio kuuluu talouden, työllisyyden ja vetovoiman osalta muutos- ja kehitysdynamiikaltaan kaupunkien parhaaseen viidennekseen. Kuopion seutu on tehnyt huiman nousun yhdessä vuosikymmenessä muuttovetovoimaisimpien alueiden joukkoon: vuonna 2004 Kuopio oli sijalla 55, kun viime vuonna sijoitus oli jo kolmas. Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen on syystäkin iloinen tuloksiin: brändityö on jo tuottanut tulosta. BRÄNDITYÖ PUREE Tammikuun lopulla vietetty Odottamattomia kohtaamisia -brändiseminaari kokosi yhteen Kuopion alueen markkinointihankkeen yhteistyökumppaneita ja brändilähettiläitä. Päivän aikana tutustuttiin markkinointihankkeen tuloksiin sekä päästiin nauttimaan Odottamattomista kohtaamisista. Vuosien 2012–2015 aikana toiminut hanke on tuonut esille alueen ylivoimatekijöitä erilaisten tapahtumien ja tempausten kautta. Uudistunut Kuopion kaupunginteatteri tarjosi seminaarille hienot puitteet. Kuvat: Soile Nevalainen 54 | ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA BRÄNDISEMINAARI 29.1. Brändilähettiläs Katja Hyvärinen vastasi seminaarin liikunnallisesta Odottamattomasta kohtaamisesta. Fitness-ammattilainen nosti seminaariväen ylös tuoleista liikkumaan ja verryttelemään niin hartioita kuin istumalihaksiakin. Brändilähettiläs Ismo Apellia haastatteli Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen. Muun muassa Kiuruveden maalaiskaupungin teatterin taiteellisena johtajana toimiva Apell muutti vuonna 2004 pääkaupunkiseudulta takaisin kotiseudulle Savoon ja nauttii perheensä kanssa alueen innostavasta mutta kiireettömästä ympäristöstä. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA | 55 Feelback Group on valtakunnallinen yritysten ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut palveluyritys, jonka palveluksessa työskentelee yhteensä noin 50 ammattilaisen joukkue. Tarjoamme asiantuntijaratkaisuja mm. seuraaviin tarpeisiin ja kohteisiin: • asiakaspalaute ja asiakastyytyväisyys • johtaminen ja esimiestyö • markkinatutkimukset • organisaatiot ja niiden henkilöstö • tiedonkeruupalvelut Feelback Group on valtakunnallinen yritysten ja organisaatioiden Palvelemme asiakkaitamme toimipisteidemme kautta Tampereella, Kuopiossa ja Lappeenrannassa, jossa kehittämiseen erikoistunut palveluyritys, jonka palveluksessa sijaitsee myös 25 henkilön haastattelukeskuksemme. Palveluitamme käyttävät kotimaiset ja kansainväliset työskentelee yhteensä noin 50 ammattilaisen joukkue. organisaatiot, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa luotettavan informaation, mittaus-/arviointituloksen tai jatkuvasti kerättävän palautetiedon avulla. Lue palveluistamme lisää osoitteessa: www.feelback.com Tarjoamme asiantuntijaratkaisuja
© Copyright 2024