2/2010 - Stadin Sissit
SISSIsanomat Toukokuu Nro 2 / 2010 47 vsk painos 600 kpl Avustajat: Bobi Luther, Christer Mikkonen, Lasse Seitavuopio, Seppo Kulonen, Mika Virta, Nils Ingves, Seppo Siimeslehto, Ohessa muutama vanha lehden kansikuva 80luvulta. piirrokset ovat Kimmo Pälikön käsialaa. Kaikki vanhat Sissisanomat löytyvät 50 – vuotishistoriikin oheisena toimitettavalta DVD:ltä. 1 Sissikontaktit www.stadinsissit.fi Helsingin Sissikerho Ry Kimmo Karila puheenjohtaja 0400-458 133 [email protected] Helsingin Sissiosasto Ry Seppo Siimeslehto puheenjohtaja 040-500 4089 [email protected] Helsingin Sissikerho Ry (tai Helsingin Sissiosasto Ry) PL 47 00251 HELSINKI Muut yhteystiedot: http://www.stadinsissit.fi/html/yhteystiedot.html Katso tarkempaa tietoa tapahtumista toisaalla tässä lehdessä olevista ilmoituksista sekä internetistä Sissisivuilta www.stadinsissit.fi sekä Sissiportaalista. Sissien palsta löytyy myös Helsingin Reservin Sanomista lehden loppuosasta. MPK:n kurssit https://www.maanpuolustuskoulutus.fi/portal/index.asp SISSISANOMAT on Helsingin Sissikerho Ry:n ja Helsingin Sissiosasto Ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja Matti Huomanen ([email protected] / 040-7307008) Ulkoasu: Matti Huomanen Kansi: Kooste Kimmo Pälikön aikaisemmista kansista Painolaitos:Painokurki Oy Helsinki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOIMITUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel- liitetiedostoina osoitteeseen [email protected]. Mahdollisen kuvaaineiston toimittamisesta sovittava erikseen päätoimittajan kanssa. OSOITTEENMUUTOKSET: Kaikki Sissit: Tommi Saikkonen (050-5544736 / [email protected]) RUL:n jäsenet: www –lomakkeella – www.rul.fi/jäseneksi s-postilla: [email protected] puhelimella: 09-405 62011 (MPY Virpi Kukkonen) RES:n jäsenet: s-postilla: [email protected] puhelimella: 09-405 62010 MPY / Sara Väinölä) Sissitili: Aktia 405556-1429 y-tunnus 2164701-4 ISSN 1239-0879 2 Pääkirjoitus Vuosi etenee kovaa vauhtia ja osaston uuden puheenjohtajankin on aika esittäytyä. Suurimmalle osalle aktiiveja olenkin varmasti tuttu, pääosin ammuntapuolelta, joka aikanaan olikin syyni liittyä Stadin Sisseihin 90-luvun alussa. Kynnys oli osittain korkea, koska olin itse palvellut varusmiesaikani “Kuninkaallisessa pursiseurassa” eli Laivastossa ja käsitykseni sisseistä oli hyvinkin sotaromaanien värittämä. Suureksi helpotuksekseni huomasin kuitenkin välittömästi toimintaan mukaan päästyäni, että sissiveljet olivat ennakkoluulottomia ja ottivat kaikki uudet jäsenet varauksetta vastaan, olivatpa nämä minkä tahansa aselajikoulutuksen saaneita upseereita, aliupseereita tai miehistöön kuuluvia kuten minä silloin. Tämä ennakkoluulottomuus, yhteishenki ja tekemisen meininki on mielestäni vieläkin Sissien silmiinpistävin ominaisuus, jota kovin monessa muussa reserviläisjärjestössä ihmetellään. Tärkeimpiä asioita tämän päivän hektisessä elämänmenossa, niin työelämässä kuin reserviläistoiminnassakin, on mielestäni juuri sisseille tyypillinen yhteishenki. Jos me yhdessä saamme tämän kuluvan vuoden alussa aloitettuun nuorille suunnattuun Sissi Team -projektiin puhallettua tämän saman hengen, niin uskoisin meidän kykenevän haalimaan lisää aktiivisia nuoria jäseniä niin osastoon kuin kerhoonkin sekä tarjoamaan heille motivoivaa että aktiivista toimintaa. Tästä esimerkkinä oli huhtikuussa Sissitaitokilpailussa vierailleet kaksi Tanskalaista partiota ja vastavuoroisesti toukokuussa Tanskaan vieraaksi lähtevät kaksi sissitaistelijapartiota. Niinkuin hyvin tiedetään, on kerhoyhteisön keskiikä ollut jo monta vuotta nousussa. Tosin onneksi uusien nuorten jäsenten takia hyvin lievässä, mutta uusia nuoria tarvitaan lisää ja heidät pitää pystyä sitouttamaan toimintaamme, ettei yhdistys ukkoudu. Kuten alussa mainitsin, liityin Sisseihin aikanaan ampumisen takia. Silloin hyvinä aikoina käsite “Sissiammunta” oli uutta ja eksoottista. Santahaminassa suoritetuissa ammunnoissa oli ruuhkaa ja joskus joutui odottamaan omaa vuoroaan (joka arvottiin) hyvinkin kauan niin, että kotona sai selitellä: “missä on koko lauantaipäivä vierähtänyt”. Toisin on nyt. Sissiammunta terminä on jäänyt pois käytöstä ja tilalle on tullut SRA, jota johdetaan RESUL:sta asti. Laji on yleistynyt niin paljon, että ampujia aikoinaan pidettyihin kolmeen ampumakilpailuun keväällä ja kolmeen syksyllä ei enää löydy. Samoin “luolalla” tapahtuvat ammunnat talvella ovat kärsineet useina viime vuosina veren vähyydestä. Miksi näin? Tiedän, että useita Sisseihin kuuluvia ampujia kilpailee muiden seurojen ja yhdistysten nimissä. Edelleen miksi näin? Mitä me Sissit teemme väärin? Mielestäni emme mitään, mutta jostain syystä näin vain on. Ampumatoimikunnassa mietimme kerran, että: “ jos jokainen sissi, joka omistaa aseen tai on muuten joskus käynyt ampumassa yhdistyksen aseilla ( jotka muuten ovat varsin laadukkaita ja kaikilla ei ole edes mahdollisuutta saada sellaisiin lupia) kävisi edes kerran keväällä ja kerran syksyllä ampumassa, niin ulkona kuin sisälläkin nousisi aktiivisuus prosentti lähelle 90:tä”. Tämä toki on toiveajattelua. Mutta, jos edes osa tarttuu täkyyn, niin taas saavat muut kerhot ihmeteltävää. Tätä kirjoitettaessa on Vappu tulossa ja sen jälkeen alkaa kesän ja lomien odotus. Edessä on vielä perinteinen kevätsauna, jossa on mahdollisuus nähdä talven aikana kadoksissa olleita veljiä ja sisaria. Toivon, että kaikkien Sissiveljien ja -sisarten kevät ja kesä menee mukavasti ja aktiivisesti, kunkin omien harrastusten parissa niin, että aikaa löytyy vielä yhteiseen sissimäiseen toimintaan eri tapahtumien merkeissä. Seppo Siimeslehto Puheenjohtaja Sissiosasto 3 Päätoimittajan tuska jatkuu. Lehden aineistopäivään mennessä juttuja tuli vakituisilta avustajilta, Lasselta, Bobilta ja Christeriltä. Niillä ei lehteä yksin täytetä. Kaipaan ryhtiliikettä tilaisuuksien vetäjiltä, osastojen johtajilta ja toimikuntien vetäjiltä. Lehtemme on tiedottamisen voimavara, jota ei kannata unohtaa tilaisuuksien markkinoinnissa. Tavoitteena oli edelleen pysyä aikataulussa lehden ilmestymisen suhteen, viikolla 18 piti tulla ulos. Lähiaikoina on ollut muutama raportoitava tilaisuus, mm. Sissitaitokilpailu tanskalaisine vieraineen, mikä saattaa hieman venyttää lehden painoon menoa. Päätoimittaja Sissikerhon toimihenkilöiden esittely: Kerho Osasto Puheenjohtaja: Kimmo Karila, toisen polven Sissi Varapuheenjohtaja: Antti Holmroos, jäsen vuodesta 2003, mutta osallistunut kouluttajana ja kurssilaisena lukuisiin sissivoimin järjestettyyn tapahtumiin ja koulutuksiin. Puheenjohtaja: Seppo Siimeslehto, jäsen vuodesta 1992, laivastossa -87, toiminut mm. osaston ampuma-asevastaavana, maastoau:na, ammatti rakennusmestari ja muut harrastukset metsästys ja golf. Varapuheenjohtaja: Kimmo Lohman, Jäsenenä vuodesta 1988 Toiminut eri tehtävissä Pahkiksilla vuosien varrella, viime vuosina painottuen kuljetuksen-huollon tehtäviin. Siviiliammatiltani olen kolmannen polven elokuvateatteriyrittäjä. Sihteeri: Petri Nikkilä Ammunta: Kari Savolainen, jäsenenä n. 15v Sali: Marko Lehti, jäsenenä 1985 tammikuusta. saanut reserviläisyyden "äidinmaidossa" (äiskä miltein syntynyt sk talon kellarissa 1945) nykyinen resup kokoushuone oli kotini olohuone noin 15v. työskentelen yrittäjänä hierojana Helsingin keskustassa Maasto: Christer Mikkonen, liittynyt 1988 Viesti: Mikko Koskenniemi Huvi: Juha Matikainen, liittynyt 1991, Tehtävänä vastata Stadin Sissien kevät- ja joulusaunaan liittyvistä järjestelyistä. Ja huom! 6.12.2009 yllennetyt ja palkitut otamme kyllä yhteyttä! Perinne: Nils Ingves Vt kunniapuheenjohtaja: Erkki Andersson Rajasissi vm 1985/Immola. Kiinnostuksen aiheina johtamisjärjestelmät, sissi- ja vastasissitoiminta erityisesti rakennetulla alueella ja koulutuksen kehittäminen. Siviilissä liiketoiminnan kehitysjohtaja. Sihteeri: Petteri Lakkamäki Talous: Matti Riikonen, jäsen v:sta 1993 V. 2010 pyrin käynnistämään ja organisoimaan Sissien sotilaskilpailutoimintaa - toiveena päästä itsekin mukaan kisoihin! Ammunta: Tomi Haimelin Sali: Antti Keinänen Maasto: Antti Brax, liittynyt 2008, Reservin kapteeni, siviiliammatilta erä- ja luonto-opas. Työpaikka Sea &Mountain Adventures Oy ja toimenkuva seikkailupäällikkö l. vastaan käytännön toiminnan pyörittämisestä firman kahdessa tukikohdassa Nuuksiossa. Perheellinen käsittäen vaimon ja kaksi poikaa 12 ja 16v. Harrastukset: Sissit, hiihto, suunnistus sekä purjehdus etenkin kesällä Viesti: Sampo Jokinen Päätoimittaja: Matti Huomanen, jäsen vuodesta 1979 , ollut monessa mukana siitä lähtien. Tiedotus: Antti Rautiainen Perinne: Juha Jouppi Kunniapuheenjohtaja: Jukka Karila, Jäsen vuodesta 1959 eli ensimmäiseltä JJ-kurssilta 4 Jotoksen varrelta 2 Koottu toiminta Kuten edellisessä jutussa kerrottiin, kuuluu myös koottu toiminta sissien toimintatapoihin. Tämä on verrattavissa iskuosastotoimintaan sillä erolla, että perinteinen iskuosasto lähtee suoritukseensa ”omien puolelta”, saa sieltä tuli- ja muuta tukea ja palaa omien puolelle takaisin esim. tukiosaston suojaamana. ”Mitä suurempi osasto sitä helpommin se paljastuu”. Kauempana vihollisen selustassa tapahtuvassa sissitoiminnassa on koottuun iskuun lähdettävä salaa pienin osin, jotka yhdistyvät vasta aivan kohteen lähellä juuri ennen iskua (vertaa puunoksat). Myöskään nopea paluu ”omien puolelle” ei ole todennäköistä eli irtaantuminen ja ”häipyminen” on suunniteltava ja valmisteltava hyvin etukäteen. Sissien onneksi vihollinen ei voi jatkuvasti valvoa kaikkia alueita ja maastomme tarjoaa runsaasti katvealueita jopa ilmasta tai satelliitilta suoritettua tiedustelua silmälläpitäen. Lisäksi vihollisen selustaan jää suurehkojakin alueita, missä vihollinen ei ilman erityistä syytä liiku. Nämä alueet ja tiedustelukatveet ovat erityisen tärkeät ennakkosuunnittelun kannalta ja ne on tunnettava ja hyödynnettävä. Myös muiden sissiosastojen tuella esim. toiminnan kiihdyttämisellä muualla tai irtaantumisreittien suojaamisella on suuri merkitys kootun iskumme onnistumiselle. Tämä vaatii, kuten aikaisemmin on todettu, ylemmän tason johtamista ja koordinointia. Kootussa iskussa isketään lujaa rajatulla alueella, rajoitettuun kohteeseen, joka on etukäteen valittu ja jota on tiedusteltu. Suunnittelu ja valmistelut on tehtävä salassa ja iskua on harjoiteltu muualla paljastumisen välttämiseksi. Isku ei ole itsetarkoitus vaan se liittyy useimmiten omien joukkojen tärkeään operaatioon ja voi olla esim. vihollisen tukiosan lamauttaminen, tarkastuspisteen tuhoaminen tai kuljetuksen estäminen. Tällöin iskun aikataulu, kohde ja tavoite käsketään ylhäältä. Yleisenä tavoitteena on mahdollisimman suurten tappioiden aiheuttaminen tai jopa vihollisen paikallinen tuhoaminen ja edellytyksenä on, että vihollinen ei osaa valmistautua tulevaan. Isku on raju ja lyhytaikainen ja nyt ollaan tulitaistelussa näköetäisyydellä vihollisen kanssa, jolloin omat tappiot ovat todennäköisiä. Kaikkia mahdollisia aseita käytetään ja myös raskaiden aseiden tulituki on pyrittävä saamaan. ”Vihollisen vastatoimet ovat aiheutettujen tappioiden funktio”. Mitä enemmän tappioita aiheutamme, sitä voimakkaammat ovat vihollisen vastatoimet. Homma on saatava hoidettua nopeasti, koska vihollinen jollakin viiveellä saa apuvoimia ja sissien aiheuttamat suuret tappiot priorisoivat apuvoimien kohdistamisen tänne. Iskun jälkeen seuraa irtaantuminen ja häipyminen, mikä on erityisen vaativaa varsinkin, kun haavoittuneita tai kaatuneita tulee ja niiden poiskuljettaminen vaatii laajoja ennakkovalmisteluja. Muiden sissialueiden tuki on tässäkin tärkeä. On erittäin todennäköistä, että vihollinen tämän jälkeen merkittävästi lisää tämän kohteen varmistamista ja suojaamista ja että se aloittaa voimakkaan sissien taka-ajon, joka voi kestää kauankin. Hyvä niin, koska nämä joukot ovat kaikki poissa päätaistelualueilta. Tänne ei sisseillä pitkään aikaan ole asiaa. Sissitulenjohto (piilotulenjohto): Kuten edellä on kerrottu, on aina varsinkin kootussa toiminnassa pyrittävä saamaan raskasta tulitukea taistelun tukemiseksi, apuvoimien tulon estämiseksi ja myös irtautumisen suojaamiseksi. Tätä varten on sissialueilla oltava tulenjohtoon kykeneviä taistelijoita, joilla on tulenjohtoa varten sopivat välineet ja tieto rs-tulen saantimahdollisuuksista. Perusedellytyksenä on, että sissien toiminta alueille on jo hyvissä ajoin ennen vihollisen tuloa kätketty raskaita aseita ja niiden ammuksia, aseiden käyttöön on koulutettuja sissejä ja/tai että ”omien puolella” olevat rs-aseet kantavat sissien kohteisiin. Tämä toiminta on lähellä tavanomaista tulenjohtoa sillä erolla, että se tapahtuu kokonaan vihollisen hallussa olevalla alueella. Sissitulenjohdolla/piilotulenjohdolla tarkoitetaan erotuksena edelliseen erillisiä sissitulenjohtopartioita, jotka liikkuvat ja toimivat vihollisen selustassa kuten muut sissit, mutta niiden ”pääaseena” on rs-tuli. Nämä partiot hakevat ja määrittelevät sopivia maaleja joko sissialueiden esityksestä tai itsenäisiä rs-tulen iskuja varten. Heillä on tulenjohtoon tarvittavia välineitä kuten et-mittareita ja radioita ja niihin tehokkaat erikoisantennit ja he pystyvät 5 huollollisesti usean vuorokauden itsenäiseen toimintaan. Toiminta on johdettua ja koordinoitua ja yhteydet alueilla oleviin muihin sisseihin on oltava tiiviit, jotta paras tulos saavutettaisiin ja vahingoilta puolin ja toisin vältyttäisiin. Heillä on tietoa sopivalla etäisyydellä olevista rstuliasemista sekä sissien toiminta-alueilla että myös esim. kauaskantoisesta tykistöstä ”omien puolella”. Näitä sissitulenjohtopartioita voidaan luonnollisesti myös määräajaksi alistaa tulenjohtotehtäviin esim. koottua iskua suorittavalle sissiosastolle. Vihollinen ajautuu ajan mukaan tiettyyn rutiininomaiseen toimintaan. Tässä eräs esimerkki sissitulenjohdon käytöstä. Sissien toiminnan esim. jatkuva tieliikenteen häirinnän tai kootun toiminnan tulokset johtavat siihen, että vihollinen perustaa tukikohtia sille helposti puolustettaville alueille esim. laajat aukeat tai tienristeykset. Näiden välillä on partioilla ja teknisillä välineillä varmistettu tieverkosto. Tukikohdat linnoitetaan ja ympäristöä miinoitetaan sekä tiedustellaan teknisillä välineillä kuten liiketunnistimet maatutkat ja lämpöilmaisimet. Lisäksi ympärillä kiertää koirapartioita ja yläpuolella pörrää mm. lämpökameroilla varustetut taisteluhelikopterit tai tiedustelulennokit. Täältä lähtevät ja tänne tulevat saattueet ja nämä toimivat usein vastasissiosastojen tukikohtina. Sissitulenjohtopartio soluttautuu salaa ennakolta tiedustellulle tulenjohtopaikalle, joka voi olla kaukanakin kohteesta, kunhan se näkyy. Kun kohteessa on riittävästi suojaamattomia maaleja, annetaan tulikomennot. Esim. tehokasta suuntaantennia käyttäen johdetaan radiolla rs-tuli tukikohtaan yksinkertaisin menetelmin. Isku on lyhytkestoinen, partio purkaa asemansa ja häipyy. Samalla muut sissipartiot häiritsevät ja kuluttavat tukikohtaan tulevan ja sieltä lähtevän vihollisliikenteen. Sissit asemissa tien varrella Täällä toiminnalla saavutetaan se, että vihollinen ei voi tuntea itsensä turvalliseksi edes tukikohdassaan. Totta kai radioliikenne paljastuu ja tuliasemakin paikannetaan, tämä vie kuitenkin aikaa. Tätä seuraa tietenkin sissien etsintäoperaatio kaikilla mausteilla. Mikäli esim. tykistön tuliasemat ovat ”omien puolella”, osallistuvat ne pääasiassa pääjoukkojen taisteluihin ja niiden suojaaminen vastaiskuilta on jatkuvaa toimintaa ja päävoimien vastuulla. Mikäli tuliasemat esim. krh:t ovat sissien tonteilla, on rs-aseet iskun jälkeen nopeasti saatava pois ja piiloon vaikkapa upottamalla vesistöön. On kuitenkin todennäköistä, että meillä on esim. 10 min. aikaa toimia ennen kuin vastatoimet pääsevät alkuun. Jälleen on sidottu merkittävästi vihollisvoimia muutaman tulenjohtajan jahtaamiseksi. Bobi Jotoksen varrelta osien 1 ja 2 sissitoimintaalueena on kuviteltu olevan vaihteleva eteläsuomalainen maalaismaisema. Päätaistelut käydään kauempana toiminta-alueesta. Sissit ovat koulutuksen saaneita paikallisjoukkoja, jotka jo ennestään tuntevat alueensa ja joilla ennen vihollisen tuloa on ollut riittävästi aikaa sissitoiminnan valmistamiseen ja harjoitteluun. Sissit ovat jättäytyneet alueilleen vihollisuuksien mennessä ”yli”. Alueille on jäänyt jonkin verran siviilejä. Tulevia Sissien harjoituksia - Pimeätoimintakurssi 29-31.10.2010 Padasjoella. Ilmoittautumiset Christer Mikkonen 050-5722 873 tai [email protected] Lisäksi on Sissi-Teamille suunniteltu seuraavaa - Ampumakoulutuspäivä Lopen ampumaradalla kevät/kesä 2010 - Vesistönylitysharjoitus loppukesällä 2010 Lisätietoja Sissi-Teamin toiminnasta: Seppo Siimeslehto 040 500 4089 Kimmo Lohman 0400 555 377 Matti Riikonen 040 5805 337 6 Sissi-Teamin koulutuspäivä Vuosaaressa 27.3.2010 Sissi-Teamin eli sotilaskilpailuista kiinnostuneiden sissien ensimmäinen oma harjoituspäivä pidettiin lauantaina 27.3.2010, tukeutumispaikkana Helsingin Reserviläispiirin maja Vuosaaressa. Paikalla oli 11 tiimiläistä, 6 kouluttajaa ja muutama koulutusta seuraava vieras. Tavoitteena oli kerrata vanhaa ja opetella vähän uusiakin tietoja ja taitoja. Aiheet olivat usein sotilaskilpailuissa toistuvia teemoja tai muuten välttämättömiä taistelijan perustaitoja. Tiivis päivä alkoi aamusta NATO-aakkosten pikaaktivoinnilla luku- ja vastaanottoharjoituksen muodossa. Tämän jälkeen siirryttiin yhteen päivän pääteemoista, MGRS-koordinaatiston päivän ehkä haastavimmat osuudet. NATOmuotoinen tulikomento englanniksi oli muutamalle nuorelle sissille helppo nakki, mutta valtaosa taisi olla ensimmäistä kertaa tekemisissä NATO-muotoisen vuoropuhelun kanssa. Mutta niin vain alkoivat vuorosanat tulenjohtajan (FO=Forward observer) ja tuliaseman taso/laskimen (FDC=Fire Direction Center) välillä pikkuhiljaa loksahdella kohdalleen. Koulutuksen aiheesta piti Antti Keinänen. Tämän jälkeen otettiin mukaan VHF-radiot, jotta viestittelyä voitiin harjoitella käytännössä. Viestikouluttajana toimi rutinoidusti Ari Haavisto. Ensiapu on vakiorasti joka sotilastaitokilpailussa ja jotoksella, joten sitäkään ei unohdettu. Tiiviin paketin kenttäensiavun realiteeteista teoriassa ja käytännön harjoituksin piti Ulla Lundqvist. Keskeinen oppi oli: joukon tehtävä hoidetaan ensin, sitten taistelijoiden paikkailu. Kuulostaa ehkä tylyltä, mutta näinhän asia on. Iltapäivän loppuaika käytettiin soveltaviin harjoituksiin, ja kahdella rastilla testattiin aiemmin kerrattua käytännössä. Partioiden jokaisen miehen tehtävänä oli paikantaa vihollinen rastipisteestä käsin, tilata epäsuoraa tulta NATO- Teorian opiskelua ennen käytännön harjoitusta käyttöperiaatteisiin ja paikannukseen. Painopiste oli tarkoituksella käytäntöön soveltamisessa ja omakohtaisessa karttaharjoittelussa – jos partio haluaa pimeässä, kylmässä ja väsyneenä viestittää oman sijaintinsa noutoa tai täydennystä varten, sen jäseniä ei ensi sijaisesti kiinnosta tuntea Gauss-Krügerin projektion ominaisuuksia. Käytännön karttaharjoittelu palautti nopeasti mieleen opitut taidot tuoreemmille ikäluokille, ja vähän vanhemmatkin pääsivät nopeasti jyvälle. Kouluttajana toimi Matti Riikonen. Paikantamiseen liittyy etäisyyden arviointi, ja siitä oli saatu oppia jakamaan tarkka-ampujan näkökulmasta Mika Korkeamäki. Esityksessä käytiin läpi eri etäisyyden arvioinnin menetelmiä ja myös tyypillisiä maaston aiheuttamia harhoja. Valitettavasti sumuinen sää hankaloitti käytännön harjoittelua aamupäivällä. Tulikomentoja englanniksi muotoisella tulikomennolla englanniksi puheradiota käyttäen ja tehdä tulenkorjaus rastimiehen kuvauksen mukaan. Joukossa oli erinomaisia suorituksia, ja nekin joille asia oli vielä aamulla ollut täysin uusi, saivat paljon muistijälkiä seuraavaa kertaa varten. Maistuvan kenttälounaan jälkeen oli vuorossa 7 19.6.2010 pidetään seuraava Sissi-Teamin oma harjoitus Santahaminassa. Aiheena soveltavat ammunnat eri käsiaseilla, esterataharjoittelu ja sauna. Valitettavasti köysikoulutus joudutaan jättämään väliin Santiksen tornin käyttökiellon takia. Ilmoittautumiset ja kysymykset: Seppo Siimeslehto 040 500 4089 tai [email protected], Matti Riikonen 040 5805 337 tai [email protected]. Ampumatoimikunta Lumikenkien käyttökoulutus Siirtymiset lumisessa maastossa tehtiin lumikengillä, jotka Antti Brax oli ystävällisesti junaillut paikalle. Vielä kerran kiitokset päivän osallistujille ja kouluttajille (Ulla Lundqvist, Christer Mikkonen, Kimmo Karila, Antti Brax, Antti Keinänen, Mika Korkemäki, Ari Haavisto) Matti Riikonen, harjoituksen johtaja Hei ammunnasta kiinnostuneet! Sissi-Teamin tulevaa ohjelmaa 11.6.2010 starttaa Kesäyön marssi Vantaan Hakunilasta. Pisin reitti on 40 km, mutta lyhyempiäkin löytyy. Partion minimikoko on 5 henkilöä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan 40 km matkaan, ilmoita siitä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lisätietoa tapahtumasta sivulla www.kesayonmarssi.fi. Aarne Björklund kasaa kokoon Sissi-Teamin partiota, lisätietoa GSM 050-3821636. Ampumatoimikunnassa on paikkoja auki. Jos olet halukas osallistumaan ja välillä tekemään myös muille toimikunnalta tilattuja tehtäviä, ota yhteyttä Kari Savolaiseen, puh. 0503466402 ja ilmianna itsesi. Toimikunta järjestää Sissien tilaisuuksiin mm. ampumarasteja, hoitaa Luolavuoroja ja kouluttaa tarpeen vaatiessa. 8 Osaston "konkari" Michael Ruotsi täytti 6.2.2010 50-vuotta, ja kävin hänelle ojentamassa Sissikiven n. viikko sitten. Mika on maastotoimikunnan jäsen ja käynyt lähes kaikki Pahkikset vuodesta 1997, sekä ollessaan osasto vihreän johtajana, voitti Pahkiksen Padasjoella joskus v.2004 Mika on kuten baretista huomaat (kuva) rannikkojääkäri - ja innokas veneilijä sekä sukeltaja. Nisse _______________________________________________________________________________________ Retki Sotamuseoon 20.2.2010 Nitropapat saivat jälleen kulttuurikohtauksen ja järjestivät tutustumiskäynnin Sotamuseon "Talvisota 70 v" -näyttelyyn, jonne olivat tervetulleita kaikki sissit. Paikalle saapui 14 innokasta museovierasta, jotka saivat hyvän esittelyn näyttelystä, kun tutkija Mika Smedberg opasti joukkoa kohteelta toiselle samalla avaten näyttelyn sisältöä värikkäästi ja asiantuntevasti. Lääkintämies Joillekin sisseille käynti Sotamuseossa oli ensimmäinen, jotkut olivat pitäneet taukoa käyntien välillä useita vuosia, jotkut jopa vuosikymmeniä. Jälleen huomattiin, että järjestetylle retkelle on tilausta ja osallistuneiden mielipide oli, että lisää tällaista toimintaa vanhoille jäsenille kaivataan. Seppo ja pommi Näyttelystä sai varsin kattavan kuvan talvisodasta ja olosuhteiden vaativuus kävi hyvin ilmi esillä olleesta kalustosta ja tunnelmainstallaatioista. Onneksemme pääsimme kaikki poistumaan Sotamuseosta, eikä ketään kaapattu vitriiniin esittämään muinaisaikojen reserviläisiä. Muistiin merkitsi Seppo Kulonen Lasse 9 Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Marskin patsaalla Lasse Seitavuopio oli tilaisuudessa Suomi-poikien ja Heimoveteraanienkuvaajana, joiden kanssa kiersimme Marskin patsaalta, Heimoveteraanien patsaalle (Sibelius puisto), HietaniemiHeimoveljien patsaalla (Marskin paaden lähellä) ja MalminSankarihaudalla, jossa muistomerkki Suomipoikienuhrauksista Suomen hyväksi 178 kaatunutta ja tänne Suomalaisten veteraanien viereen heistä 91 saanutviimeisen leposijan. Christer Mikkonen kantoi osaston lippua lippulinnassa. Tulevia Sissien harjoituksia - Pimeätoimintakurssi 29-31.10.2010 Padasjoella. Ilmoittautumiset Christer Mikkonen 050-5722 873 tai [email protected] Lisäksi on Sissi-Teamille suunniteltu seuraavaa - Ampumakoulutuspäivä Lopen ampumaradalla kevät/kesä 2010 - Vesistönylitysharjoitus loppukesällä 2010 Lisätietoja Sissi-Teamin toiminnasta: Seppo Siimeslehto 040 500 4089, Kimmo Lohman 0400 555 377, Matti Riikonen 040 5805 33 10 Reserviläiset HUOMIO! Syksy kolkuttelee jo heti kesän jälkeen ovella ja on aika saada nimeä listaan Pahkis 2010 harjoituksen osasto keltaiseen. Tänävuonnahan siis myös keltainen osasto sisseilee siinä missä vihreäkin, joten tiedossa on kovia sissi-iskuja ja nokkelammasta nokkelinta tiedustelua. Taistelijoita tarvitaan sekä riviin, että erilaisiin vastuu/ johtamistehtäviin. Jos tunnet kiinnostusta esim viesti, huolto tai varajohtajan pestistä tai haluat muuten mukaan tai jos sinulla on jo valmis ryhmä/joukkue/puoliryhmä/tstpari niin ilmoita allekirjoittaneelle. Nyt on mahdollisuus päästä nuorekkaaseen ja vauhdikkaaseen osastoon. Ota rohkeasti yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan. Soturi! Haluatko perehtyä sissi -ja tiedustelutoimintaan osaavassa porukassa? Liity Osasto Vihreään ja ole mukana vuoden kovimmassa kamppailussa! Et tarvitse aikaisempaa kokemusta sissitoiminnasta, mutta sitäkin enemmän asennetta ja luonteenlujuutta. Meillä asiat tehdään tosissaan vaan ei vakavissaan. Me tarvitsemme sinua! Ville Saari Osasto Vihreän johtaja Ilmoittautuminen Osastoon: [email protected] tai 050 3290335 Valmistaudu Pahkikselle Tule sissien järjestämälle Osasto Keltaisen johtaja Arto Vesamo [email protected] 040 5946488 SISSITOIMINNAN KURSSILLE 28. - 29. 8. Vuosaaren reserviläismaja - Tyrviikin Vikullan - Kantarnäsin maastoon Lisätietoa ja ilmoittautuminen 20. -08 mennessä Christer Mikkonen puh 050-5722 873 s-posti [email protected] Harjoituspäivä kesäkuussa Santahaminassa Kesäkuussa 19.6 on toinen sotilaskilpailuaiheinen harjoituspäivä, paikkana Santahamina. Harjoituksen aiheina on mm. asekäsittely, sovelletut ammunnat ja esterataharjoittelu. Sauna päättää tilaisuuden. Ilmoittautumiset ja kysymykset: Seppo Siimeslehto 040 500 4089 tai [email protected], Matti Riikonen 040 5805 337 tai [email protected]. 11 2010 s e o g TASI 17.-19.2010 Stadin sissit järjestävät vuosittaisen PAHKIS harjoituksen perinteikkääseen tapaa Vekaranjärven varuskunnan ympäristössä 17.-19.9. 2010. Mukana tällä kertaa mm. TASI (Taistelijasimulaattori) koko harjoituksen ajan. Tiukkaa toimintaa erikoisoperaatioiden tapaan. Operatiivisiin joukkoihin mahtuu vielä mukaan. Toimimalla nopeasti varmistat paikan Itsellesi sopivaan tehtävään. IlmoIttaudu: osasto Vihreä: Ville Saari, [email protected], 050-329 0335 osasto Keltainen: Arto Vesamo, [email protected] 040-5946488 Harjoituksen johto: Mika Leivo [email protected] 050 555 2151 Sissitaitokilpailu 2010 Vuoden vakio-ohjelmaan kuuluva Sissitaitokilpailu pidettiin tänä vuonna haastavalla Nuuksion alueella. Uutta väriä kisaan toivat kaksi Tanskalaista vierailevaa partiota. kaikkea kosketusta partionsa ulkopuolisiin ihmisiin. Paikoitellen kaikkien alueella liikkuvien retkeilijöiden kiertäminen teetti paljon työtä mutta partiot toimivat hienosti sissimäisen salassa. Matkan varrella testattiin mm. suunnistus-, viesti-, pioneeri- ja tulenjohtotaitoja. Kilpailun juoni oli perinteinen sissitoiminta vihollislinjojen takana, mutta rasteja oli viritetty entistä haastavampaan suuntaan ja koko ajan toiminta sidottiin tarinaan. Toiminta alkoi Töölöstä jossa tehtävänä oli ammunta- ja itsepuolustusrasteilla vallata piirin toimitilat takaisin vihollisten hallusta. Käyttökoulutusta Luolassa Yön aikana partiot tiedustelivat vihollisen leiriä. VaRes:in jäsenet olivat tänäkin vuonna esimerkillisesti mukana toiminnassa ja hoitivat leirin vartioinnin tarkasti. Useampi partio jäi kiinni ja kaikki eivät löytäneet tukikohtaa alueelta, joten tehtävä ei ollut helppo. Aseellinen hyökkääjä torjutaan Tämän jälkeen siirryttiin Nuuksioon jossa aloitettiin ylittämällä tiukasti vartioitu ja ansoitettu vihollislinja. Nuuksiossa partiot toimivat juonen mukaisesti Aamulla partiot hyökkäsivät yön aikana tiedusteltuun tukikohtaan, mutta joutuivat perääntymään vihollisen ylivoiman edessä. Perääntyminen ja tuliylläkkö takaa-ajajaa kohtaan toteutettiin VaReksen järjestämänä värikuularastina. Peräännyttyään partiot marssivat pois vihollisalueelta ja antoivat matkalla ensiapua toiselle taistelussa vahingoittuneelle partiolle. Tanskalaiset kilpailijat pärjäsivät hyvin kilpailussa sijoittuen neljänneksi ja viidenneksi. Nuuksion mäkinen ja peitteinen maasto oli heille uusi ympäristö ja siirtymiset olivat heidän mukaansa vaativampia kuin matkan perusteella olisi ajatellut. Kaikki rastit oli käännetty englanniksi ja sopeutettu NATO-yhteensopiviksi vierailijoita varten mutta SANLAN käyttö osoittautui ylivoimaiseksi ensikertalaisille. Murroksen tekoa koko ajan vihollisalueella ja heidän piti välttää Allekirjoittaneelle kilpailun johtajana Sissitaitokilpailun järjestäminen oli haastava rypistys ja hieno tilaisuus oppia paljon 13 reserviläisjohtajana toimimisesta. Tavoite oli, että kilpailu olisi tasapainoinen kokonaisuus mielenkiintoisia rasteja, haastavaa maastoa ja kohtuullista fyysistä vaativuutta. Kilpailijat olivat hyvällä asenteella mukana ja toivoakseni jokainen oppi uusia taitoja sissin työkalupakkiinsa. All in all it was a very good exercise and we all agree that the tasks we should perform at the different posts where both fun and motivating. The Finnish coding machine was a bit tricky, though Kiitos kaikille rastien ja muutenkin kilpailun järjestämiseen osallistuneille! VaRes, Nitrosissit, viesti-, sali- ja ampumatoimikunnat sekä huoltoja kuljetusosat kaikki antoivat paljon omaa aikaansa ja resurssejaan Sissitaitokilpailuun tänäkin vuonna. Tulokset: Partio Partio 4 Partio 2 Partio 1 Partio 8 Partio 5 Partio 7 Partio 3 Partio 6 Pisteet 54 pistettä 52 pistettä 36 pistettä 35 pistettä 35 pistettä 32 pistettä 31 pistettä 18 pistettä Sijoitus 1. sija 2. sija 3. sija 4. sija 4. sija 5. sija 6. sija 7. sija Tanskalaisten matkakertomus Greetings from Denmark and all of us who participated in the Patrol Competition SISSITAITOKILPAILU. It was physically challenging for some more than others off course. I was personally put to the test a few times going up the steep path towards our camping area on Saturday. Alpe d'Huez, I think we called it. We learned some lessons: Navigating the Finnish terrain is quite different from the Danish. You really need to take the contour lines on the map into account. We learned that the hard way and got ourselves into a challenging, rocky and icy descent to get to one of the posts. We also learned that a poncho-liner is not enough to keep warm during the freezing night, but hey – who needs sleep anyway, right? On behalf of the two Danish teams and our Officials: Thank you for a fun weekend in good spirit and pleasant company. Kind regards, Henrik Otterstrøm, Some of us had participated in the Sandels Jotos” competition earlier and for others this was our first time in Finland. So with that in mind, we came to this competition with different expectations. 14 StadinSissit vastavierailulla Tanskassa Juokset jyrkkää mäkeä ylös telamiinat käsissäsi kaasunaamari tiukasti kasvojasi puristaen. Ilma tuntuu loppuvan keuhkoistasi, melkein tuuperrut kuumuuteen ja kosteuteen. Päästyäsi mäen huipulle alkaa pikakiri, tasapainoillen mäkeä alas, samaan aikaan M.95 kiväärin 30 patruunan lipasta lipastaen. Päästyäsi tasaiselle maalle ylität kalkkiviivan, riisut kaasunaamarin ja vedät raikasta Tanskan ilmaa keuhkoihisi. Neljä Stadin Sissien Sissi-Teamin jäsentä osallistui toukokuun alussa Tanskan Hjemmevaernetin järjestämään Staerk Vilje 2010 sotilastaitokilpailuun. Kilpailun pituus Sissit valmistautumassa koitokseen linnuntietä oli noin 35km, mutta huomioiden siirtymiset maaston ja vihollistoiminnan rajoitusten mukaisesti matkaa kertyi yli 50km noin kahden vuorokauden kilpailussa. Kovassa kilpailussa Sissi-Teamin suomalaispartiot sijoittuvat kärkeen sijoille 2. ja 6, kokonaispartiomäärän ollessa 19. Yksi vaativimmista kilpailun haasteista suomalaisille kilpailijoille oli Tanskan täysin avonainen maasto, ja siinä tilanteenmukainen siirtyminen. Kun maasto ei tarjoa suojaa – kuten kotoinen metsämaasto – kaikkea mahdollista tarjolla olevaa suojaa oli kuitenkin käytettävä parhaansa mukaan hyväksi. rastia. Rastien aiheet vaihtelivat taistelu-uinnista sotilasesteratoihin ja taisteluammuntoihin. Saapuessamme taisteluammuntarastille partioille selvisi, että rasti tulisi sisältämään lähes kaiken vihollistoiminnan, mitä todellisessakin taistelutilanteessa voisimme joutua kohtaamaan. Rastilla partiot kohtasivat väijytyksiä, tykistötoimintaa, miinoja ja suoraa vihollistoimintaa. Viholliset ampuivat meitä FX-harjoituspatruunoilla. Näitä vastaan meillä oli pelkkä maastopuku suojana, mikä ei tämän tyyppisiä patruunoita vastaan ollut suojana täysin riittävä. Noin kilpailun puolessa välissä kilpailijat vietiin taisteluuintirastille. Uinti tultaisiin järjestämään paikallisessa uimahallissa, sillä harjoitustoiminta luonnonvesissä oli turvallisuussäännöissä kielletty. Ennen uintia testattiin, että jokainen taistelija osasi perusensiaputaidot sekä uida 25 metriä – meille helppoa. Itse rastisuoritus käsitti 50 metrin uinnin taisteluvarustuksessa sekä hengenpelastusuinnin. Jokainen suomalaistaistelija ansaitsi Tanskan armeijan pronssisen taistelu-uintimerkin. Sotilasesteratarasteja kilpailussa oli useita. Vaativimmasta päästä oli esterata, jossa tuli edetä noin 25 metrin matka pelkkää puiden väliin jännitettyä köyttä pitkin. Suomalaiset partiot saavuttivat rastilla kilpailun kovimmat ajat. Myös muilla apinaradoilla suomalaiset saavuttivat kärkiaikoja. Kisan erikoisuuksiin kuului, että omaa ruokaa ei saanut ottaa mukaan kantoon. Pelkästään vettä sai olla mukana, kaikki muu ruoka tuli järjestäjien taholta. Ruokahuoltona kisan aikana saatiin ainoastaan kaksi sissimuonapakettia. Näillä selvisimme hyvin – onko niin, että olemme tottuneet kantamaan liikaa muonaa kisavarustuksessamme, urheilujuomineen ja geeleineen? Toinen rajoittava tekijä kisassa oli käsketty vähintään 10 kg:n painoinen varustus. Repun täytyi painaa vähintään tämän verran missä tahansa vaiheessa kisaa, ja tätä seurattiin pistotarkastuksin. Edetessämme yön pimeydessä kuulimme ympäriltämme taisteluiden ääniä muiden partioiden ottaessa viholliskontakteja. Koko kilpailun ajan suomalaiset sissit kuitenkin läpäisivät vihollislinjat huomaamattomasti laukaustakaan ampumatta. Tämäkö oli luvattua aktiivista vihollistoimintaa? Ennen kilpailun alkua tanskalaiset järjestäjät olivat ohjeistaneet vihollistoiminnasta: kilpailun läpäisy ilman ainoatakaan viholliskontaktia olisi merkki onnistuneesta suorituksesta. Tanskalaisessa maastossa tämä oli helpommin sanottu kuin tehty. Vihollistoimintaa nimittäin oli luvattu niin maasta kuin ilmastakin käsin. Tanskalaisten kisabudjetti, noin 30.000€ , tarjosi mahdollisuuden monipuoliselle vihollistoiminalle, mukaan lukien koirat ja helikopterit. Kilpailu sisälsi noin 25 sotilastaitoja monipuolisesti mittavaa Tanskalaiset olivat järjestäneet suomalaisille partioille tulkit, jotka auttoivat rastiohjeiden kääntämisessä. Ennen kilpailua joillekin tanskalaisille oli iskostunut käsitys suomalaisesta sotilastoiminnasta roihuavine nuotioineen ja suurine telttarakennelmineen – ehkäpä peräisin aikaisemmilta vierailuilta Suomeen reserviläisten jotoksille. Tämä ennakkoluulo tuli enemmän kuin korjattua. Tanskalaiset saivat opetuksen suomalaisesta sissi- ja tiedustelutoiminnasta parhaimmillaan, josta kertoo heidän suomalaisille antama palaute huomaamattomasta liikkumisesta ja fyysisestä suorituskyvystä. Joukkueen jäsenet Sissi-Teamista olivat Eki Monni, Ville Saari, Tomi Honkanen ja Tomi Koskipahta. ”Tiimin yhteishenki oli jotain uskomatonta, jotain, mitä ei ennen ollut missään koettu”, sanoi Monni. Suomalaisten läsnäolo ei jäänyt rasteilla epäselväksi hurtin huumorin ja kovaäänisen naurun vuoksi. 15 Tyypillisten ulkomaisten sotilastaitokilpailujen tapaan kilpailijoilla oli mahdollisuus suorittaa isäntämaan armeijan kuntoisuusmerkkejä. Tässä kilpailussa suomalaiset kilpailijat suorittivat kolme erilaista kuntoisuusmerkkiä. Toinen sija kisan ensikertalaisille. Sissit, Sissit, Sissit! Kilpailu oli kaikille suomalaisille osallistujille opettavainen koulutuskokonaisuus. Ensimmäinen ulkomainen kilpailu, johon Sissi-Team osallistui, oli täysi menestys. Suomalainen reserviläinen pystyy suoriutumaan erinomaisesti ammattisotilaita vastaan, mikä tuli jälleen todistettua. SISSIKALENTERI Maasto/ Johtaminen Toukokuu Esik-J 2010 21.-23-5. Kesäkuu 11.6. RESUL Kesäyön marssi, Vantaa Ks Urheilukalenteri Heinäkuu Ks Urheilukalenteri Elokuu SISSITOIMINNAN KURSSI Ammunta Sali Muu Tiedotus Sissien kevätsauna Santahamina 21.5. HRS 4 /10 DL 3.5. 28. - 29. 08. Vuosaaren maja Syyskuu Pahkis 17-19.9 ks ilmoitus Nitro-jumppa alkaa 3.9. klo 18 16
© Copyright 2024