2/2010 - Stadin Sissit

SISSIsanomat
Toukokuu Nro 2 / 2010 47 vsk painos 600 kpl
Avustajat: Bobi Luther, Christer Mikkonen, Lasse Seitavuopio, Seppo Kulonen, Mika Virta, Nils
Ingves, Seppo Siimeslehto,
Ohessa muutama
vanha lehden
kansikuva 80luvulta. piirrokset
ovat Kimmo
Pälikön käsialaa.
Kaikki vanhat
Sissisanomat
löytyvät 50 –
vuotishistoriikin
oheisena
toimitettavalta
DVD:ltä.
1
Sissikontaktit
www.stadinsissit.fi
Helsingin Sissikerho Ry
Kimmo Karila puheenjohtaja
0400-458 133
[email protected]
Helsingin Sissiosasto Ry
Seppo Siimeslehto puheenjohtaja
040-500 4089
[email protected]
Helsingin Sissikerho Ry (tai Helsingin Sissiosasto Ry)
PL 47
00251 HELSINKI
Muut yhteystiedot: http://www.stadinsissit.fi/html/yhteystiedot.html
Katso tarkempaa tietoa tapahtumista toisaalla tässä lehdessä olevista ilmoituksista sekä internetistä Sissisivuilta
www.stadinsissit.fi sekä Sissiportaalista.
Sissien palsta löytyy myös Helsingin Reservin Sanomista lehden loppuosasta.
MPK:n kurssit https://www.maanpuolustuskoulutus.fi/portal/index.asp
SISSISANOMAT on Helsingin Sissikerho Ry:n ja Helsingin Sissiosasto Ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
Päätoimittaja Matti Huomanen ([email protected] / 040-7307008)
Ulkoasu: Matti Huomanen
Kansi: Kooste Kimmo Pälikön aikaisemmista kansista
Painolaitos:Painokurki Oy Helsinki
Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus
pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja
piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta
Sissiparlamentin päätöksiä.
SISSISANOMIEN AINEISTON TOIMITUS:
Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel- liitetiedostoina osoitteeseen [email protected]. Mahdollisen kuvaaineiston toimittamisesta sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.
OSOITTEENMUUTOKSET:
Kaikki Sissit:
Tommi Saikkonen (050-5544736 / [email protected])
RUL:n jäsenet: www –lomakkeella – www.rul.fi/jäseneksi
s-postilla: [email protected]
puhelimella: 09-405 62011 (MPY Virpi Kukkonen)
RES:n jäsenet: s-postilla: [email protected]
puhelimella: 09-405 62010 MPY / Sara Väinölä)
Sissitili: Aktia 405556-1429
y-tunnus 2164701-4
ISSN 1239-0879
2
Pääkirjoitus
Vuosi etenee kovaa vauhtia ja osaston uuden
puheenjohtajankin on aika esittäytyä. Suurimmalle
osalle aktiiveja olenkin varmasti tuttu, pääosin
ammuntapuolelta, joka aikanaan olikin syyni
liittyä Stadin Sisseihin 90-luvun alussa. Kynnys
oli osittain korkea, koska olin itse palvellut
varusmiesaikani “Kuninkaallisessa pursiseurassa”
eli Laivastossa ja käsitykseni sisseistä oli hyvinkin
sotaromaanien värittämä. Suureksi
helpotuksekseni huomasin kuitenkin välittömästi
toimintaan mukaan päästyäni, että sissiveljet
olivat ennakkoluulottomia ja ottivat kaikki uudet
jäsenet varauksetta vastaan, olivatpa nämä minkä
tahansa aselajikoulutuksen saaneita upseereita,
aliupseereita tai miehistöön kuuluvia kuten minä
silloin. Tämä ennakkoluulottomuus, yhteishenki ja
tekemisen meininki on mielestäni vieläkin Sissien
silmiinpistävin ominaisuus, jota kovin monessa
muussa reserviläisjärjestössä ihmetellään.
Tärkeimpiä asioita tämän päivän hektisessä
elämänmenossa, niin työelämässä kuin
reserviläistoiminnassakin, on mielestäni juuri
sisseille tyypillinen yhteishenki. Jos me yhdessä
saamme tämän kuluvan vuoden alussa aloitettuun
nuorille suunnattuun Sissi Team -projektiin
puhallettua tämän saman hengen, niin uskoisin
meidän kykenevän haalimaan lisää aktiivisia
nuoria jäseniä niin osastoon kuin kerhoonkin sekä
tarjoamaan heille motivoivaa että aktiivista
toimintaa. Tästä esimerkkinä oli huhtikuussa
Sissitaitokilpailussa vierailleet kaksi Tanskalaista
partiota ja vastavuoroisesti toukokuussa Tanskaan
vieraaksi lähtevät kaksi sissitaistelijapartiota.
Niinkuin hyvin tiedetään, on kerhoyhteisön keskiikä ollut jo monta vuotta nousussa. Tosin onneksi
uusien nuorten jäsenten takia hyvin lievässä,
mutta uusia nuoria tarvitaan lisää ja heidät pitää
pystyä sitouttamaan toimintaamme, ettei yhdistys
ukkoudu.
Kuten alussa mainitsin, liityin Sisseihin aikanaan
ampumisen takia. Silloin hyvinä aikoina käsite
“Sissiammunta” oli uutta ja eksoottista.
Santahaminassa suoritetuissa ammunnoissa oli
ruuhkaa ja joskus joutui odottamaan omaa
vuoroaan (joka arvottiin) hyvinkin kauan niin, että
kotona sai selitellä: “missä on koko lauantaipäivä
vierähtänyt”. Toisin on nyt. Sissiammunta terminä
on jäänyt pois käytöstä ja tilalle on tullut SRA,
jota johdetaan RESUL:sta asti. Laji on yleistynyt
niin paljon, että ampujia aikoinaan pidettyihin
kolmeen ampumakilpailuun keväällä ja kolmeen
syksyllä ei enää löydy. Samoin “luolalla”
tapahtuvat ammunnat talvella ovat kärsineet
useina viime vuosina veren vähyydestä. Miksi
näin? Tiedän, että useita Sisseihin kuuluvia
ampujia kilpailee muiden seurojen ja yhdistysten
nimissä. Edelleen miksi näin? Mitä me Sissit
teemme väärin? Mielestäni emme mitään, mutta
jostain syystä näin vain on.
Ampumatoimikunnassa mietimme kerran, että: “
jos jokainen sissi, joka omistaa aseen tai on
muuten joskus käynyt ampumassa yhdistyksen
aseilla ( jotka muuten ovat varsin laadukkaita ja
kaikilla ei ole edes mahdollisuutta saada sellaisiin
lupia) kävisi edes kerran keväällä ja kerran
syksyllä ampumassa, niin ulkona kuin sisälläkin
nousisi aktiivisuus prosentti lähelle 90:tä”. Tämä
toki on toiveajattelua. Mutta, jos edes osa tarttuu
täkyyn, niin taas saavat muut kerhot ihmeteltävää.
Tätä kirjoitettaessa on Vappu tulossa ja sen
jälkeen alkaa kesän ja lomien odotus. Edessä on
vielä perinteinen kevätsauna, jossa on
mahdollisuus nähdä talven aikana kadoksissa
olleita veljiä ja sisaria. Toivon, että kaikkien
Sissiveljien ja -sisarten kevät ja kesä menee
mukavasti ja aktiivisesti, kunkin omien
harrastusten parissa niin, että aikaa löytyy vielä
yhteiseen sissimäiseen toimintaan eri tapahtumien
merkeissä.
Seppo Siimeslehto
Puheenjohtaja Sissiosasto
3
Päätoimittajan tuska jatkuu. Lehden aineistopäivään mennessä juttuja tuli
vakituisilta avustajilta, Lasselta, Bobilta ja Christeriltä. Niillä ei lehteä yksin
täytetä. Kaipaan ryhtiliikettä tilaisuuksien vetäjiltä, osastojen johtajilta ja
toimikuntien vetäjiltä. Lehtemme on tiedottamisen voimavara, jota ei kannata
unohtaa tilaisuuksien markkinoinnissa. Tavoitteena oli edelleen pysyä
aikataulussa lehden ilmestymisen suhteen, viikolla 18 piti tulla ulos.
Lähiaikoina on ollut muutama raportoitava tilaisuus, mm. Sissitaitokilpailu
tanskalaisine vieraineen, mikä saattaa hieman venyttää lehden painoon menoa.
Päätoimittaja
Sissikerhon toimihenkilöiden esittely:
Kerho
Osasto
Puheenjohtaja: Kimmo Karila, toisen polven
Sissi
Varapuheenjohtaja: Antti Holmroos, jäsen
vuodesta 2003, mutta osallistunut
kouluttajana ja kurssilaisena lukuisiin
sissivoimin järjestettyyn tapahtumiin ja
koulutuksiin.
Puheenjohtaja: Seppo Siimeslehto, jäsen
vuodesta 1992, laivastossa -87, toiminut mm.
osaston ampuma-asevastaavana, maastoau:na, ammatti rakennusmestari ja muut
harrastukset metsästys ja golf.
Varapuheenjohtaja: Kimmo Lohman,
Jäsenenä vuodesta 1988
Toiminut eri tehtävissä Pahkiksilla vuosien
varrella, viime vuosina painottuen
kuljetuksen-huollon tehtäviin.
Siviiliammatiltani olen kolmannen polven
elokuvateatteriyrittäjä.
Sihteeri: Petri Nikkilä
Ammunta: Kari Savolainen, jäsenenä n. 15v
Sali: Marko Lehti, jäsenenä 1985
tammikuusta.
saanut reserviläisyyden "äidinmaidossa"
(äiskä miltein syntynyt sk talon kellarissa
1945) nykyinen resup kokoushuone oli kotini
olohuone noin 15v.
työskentelen yrittäjänä hierojana Helsingin
keskustassa
Maasto: Christer Mikkonen, liittynyt 1988
Viesti: Mikko Koskenniemi
Huvi: Juha Matikainen, liittynyt 1991,
Tehtävänä vastata Stadin Sissien kevät- ja
joulusaunaan liittyvistä järjestelyistä. Ja
huom! 6.12.2009 yllennetyt ja palkitut otamme kyllä yhteyttä!
Perinne: Nils Ingves
Vt kunniapuheenjohtaja: Erkki Andersson
Rajasissi vm 1985/Immola. Kiinnostuksen
aiheina johtamisjärjestelmät, sissi- ja
vastasissitoiminta erityisesti rakennetulla
alueella ja koulutuksen kehittäminen.
Siviilissä liiketoiminnan kehitysjohtaja.
Sihteeri: Petteri Lakkamäki
Talous: Matti Riikonen, jäsen v:sta 1993
V. 2010 pyrin käynnistämään ja
organisoimaan Sissien
sotilaskilpailutoimintaa - toiveena päästä
itsekin mukaan kisoihin!
Ammunta: Tomi Haimelin
Sali: Antti Keinänen
Maasto: Antti Brax, liittynyt 2008, Reservin
kapteeni, siviiliammatilta erä- ja luonto-opas.
Työpaikka Sea &Mountain Adventures Oy ja
toimenkuva seikkailupäällikkö l. vastaan
käytännön toiminnan pyörittämisestä firman
kahdessa tukikohdassa
Nuuksiossa. Perheellinen käsittäen vaimon
ja kaksi poikaa 12 ja 16v.
Harrastukset: Sissit, hiihto, suunnistus sekä
purjehdus etenkin kesällä
Viesti: Sampo Jokinen
Päätoimittaja: Matti Huomanen, jäsen
vuodesta 1979 , ollut monessa mukana siitä
lähtien.
Tiedotus: Antti Rautiainen
Perinne: Juha Jouppi
Kunniapuheenjohtaja: Jukka Karila, Jäsen
vuodesta 1959 eli ensimmäiseltä JJ-kurssilta
4
Jotoksen varrelta 2
Koottu toiminta
Kuten edellisessä jutussa kerrottiin, kuuluu myös
koottu toiminta sissien toimintatapoihin. Tämä on
verrattavissa iskuosastotoimintaan sillä erolla, että
perinteinen iskuosasto lähtee suoritukseensa
”omien puolelta”, saa sieltä tuli- ja muuta tukea ja
palaa omien puolelle takaisin esim. tukiosaston
suojaamana.
”Mitä suurempi osasto sitä helpommin se
paljastuu”.
Kauempana vihollisen selustassa tapahtuvassa
sissitoiminnassa on koottuun iskuun lähdettävä
salaa pienin osin, jotka yhdistyvät vasta aivan
kohteen lähellä juuri ennen iskua (vertaa
puunoksat). Myöskään nopea paluu ”omien
puolelle” ei ole todennäköistä eli irtaantuminen ja
”häipyminen” on suunniteltava ja valmisteltava
hyvin etukäteen. Sissien onneksi vihollinen ei voi
jatkuvasti valvoa kaikkia alueita ja maastomme
tarjoaa runsaasti katvealueita jopa ilmasta tai
satelliitilta suoritettua tiedustelua silmälläpitäen.
Lisäksi vihollisen selustaan jää suurehkojakin
alueita, missä vihollinen ei ilman erityistä syytä
liiku. Nämä alueet ja tiedustelukatveet ovat
erityisen tärkeät ennakkosuunnittelun kannalta ja
ne on tunnettava ja hyödynnettävä. Myös muiden
sissiosastojen tuella esim. toiminnan
kiihdyttämisellä muualla tai irtaantumisreittien
suojaamisella on suuri merkitys kootun iskumme
onnistumiselle. Tämä vaatii, kuten aikaisemmin
on todettu, ylemmän tason johtamista ja
koordinointia.
Kootussa iskussa isketään lujaa rajatulla alueella,
rajoitettuun kohteeseen, joka on etukäteen valittu
ja jota on tiedusteltu. Suunnittelu ja valmistelut on
tehtävä salassa ja iskua on harjoiteltu muualla
paljastumisen välttämiseksi. Isku ei ole
itsetarkoitus vaan se liittyy useimmiten omien
joukkojen tärkeään operaatioon ja voi olla esim.
vihollisen tukiosan lamauttaminen,
tarkastuspisteen tuhoaminen tai kuljetuksen
estäminen. Tällöin iskun aikataulu, kohde ja
tavoite käsketään ylhäältä. Yleisenä tavoitteena on
mahdollisimman suurten tappioiden aiheuttaminen
tai jopa vihollisen paikallinen tuhoaminen ja
edellytyksenä on, että vihollinen ei osaa
valmistautua tulevaan. Isku on raju ja
lyhytaikainen ja nyt ollaan tulitaistelussa
näköetäisyydellä vihollisen kanssa, jolloin omat
tappiot ovat todennäköisiä. Kaikkia mahdollisia
aseita käytetään ja myös raskaiden aseiden tulituki
on pyrittävä saamaan.
”Vihollisen vastatoimet ovat aiheutettujen
tappioiden funktio”.
Mitä enemmän tappioita aiheutamme, sitä
voimakkaammat ovat vihollisen vastatoimet.
Homma on saatava hoidettua nopeasti, koska
vihollinen jollakin viiveellä saa apuvoimia ja
sissien aiheuttamat suuret tappiot priorisoivat
apuvoimien kohdistamisen tänne. Iskun jälkeen
seuraa irtaantuminen ja häipyminen, mikä on
erityisen vaativaa varsinkin, kun haavoittuneita tai
kaatuneita tulee ja niiden poiskuljettaminen vaatii
laajoja ennakkovalmisteluja. Muiden sissialueiden
tuki on tässäkin tärkeä. On erittäin todennäköistä,
että vihollinen tämän jälkeen merkittävästi lisää
tämän kohteen varmistamista ja suojaamista ja
että se aloittaa voimakkaan sissien taka-ajon, joka
voi kestää kauankin. Hyvä niin, koska nämä
joukot ovat kaikki poissa päätaistelualueilta.
Tänne ei sisseillä pitkään aikaan ole asiaa.
Sissitulenjohto (piilotulenjohto):
Kuten edellä on kerrottu, on aina varsinkin
kootussa toiminnassa pyrittävä saamaan raskasta
tulitukea taistelun tukemiseksi, apuvoimien tulon
estämiseksi ja myös irtautumisen suojaamiseksi.
Tätä varten on sissialueilla oltava tulenjohtoon
kykeneviä taistelijoita, joilla on tulenjohtoa varten
sopivat välineet ja tieto rs-tulen
saantimahdollisuuksista. Perusedellytyksenä on,
että sissien toiminta alueille on jo hyvissä ajoin
ennen vihollisen tuloa kätketty raskaita aseita ja
niiden ammuksia, aseiden käyttöön on
koulutettuja sissejä ja/tai että ”omien puolella”
olevat rs-aseet kantavat sissien kohteisiin. Tämä
toiminta on lähellä tavanomaista tulenjohtoa sillä
erolla, että se tapahtuu kokonaan vihollisen
hallussa olevalla alueella.
Sissitulenjohdolla/piilotulenjohdolla tarkoitetaan
erotuksena edelliseen erillisiä
sissitulenjohtopartioita, jotka liikkuvat ja toimivat
vihollisen selustassa kuten muut sissit, mutta
niiden ”pääaseena” on rs-tuli. Nämä partiot
hakevat ja määrittelevät sopivia maaleja joko
sissialueiden esityksestä tai itsenäisiä rs-tulen
iskuja varten. Heillä on tulenjohtoon tarvittavia
välineitä kuten et-mittareita ja radioita ja niihin
tehokkaat erikoisantennit ja he pystyvät
5
huollollisesti usean vuorokauden itsenäiseen
toimintaan. Toiminta on johdettua ja koordinoitua
ja yhteydet alueilla oleviin muihin sisseihin on
oltava tiiviit, jotta paras tulos saavutettaisiin ja
vahingoilta puolin ja toisin vältyttäisiin. Heillä on
tietoa sopivalla etäisyydellä olevista rstuliasemista sekä sissien toiminta-alueilla että
myös esim. kauaskantoisesta tykistöstä ”omien
puolella”. Näitä sissitulenjohtopartioita voidaan
luonnollisesti myös määräajaksi alistaa
tulenjohtotehtäviin esim. koottua iskua
suorittavalle sissiosastolle.
Vihollinen ajautuu ajan mukaan tiettyyn
rutiininomaiseen toimintaan.
Tässä eräs esimerkki sissitulenjohdon käytöstä.
Sissien toiminnan esim. jatkuva tieliikenteen
häirinnän tai kootun toiminnan tulokset johtavat
siihen, että vihollinen perustaa tukikohtia sille
helposti puolustettaville alueille esim. laajat
aukeat tai tienristeykset. Näiden välillä on
partioilla ja teknisillä välineillä varmistettu
tieverkosto. Tukikohdat linnoitetaan ja ympäristöä
miinoitetaan sekä tiedustellaan teknisillä välineillä
kuten liiketunnistimet maatutkat ja
lämpöilmaisimet. Lisäksi ympärillä kiertää
koirapartioita ja yläpuolella pörrää mm.
lämpökameroilla varustetut taisteluhelikopterit tai
tiedustelulennokit. Täältä lähtevät ja tänne tulevat
saattueet ja nämä toimivat usein
vastasissiosastojen tukikohtina.
Sissitulenjohtopartio soluttautuu salaa ennakolta
tiedustellulle tulenjohtopaikalle, joka voi olla
kaukanakin kohteesta, kunhan se näkyy. Kun
kohteessa on riittävästi suojaamattomia maaleja,
annetaan tulikomennot. Esim. tehokasta suuntaantennia käyttäen johdetaan radiolla rs-tuli
tukikohtaan yksinkertaisin menetelmin. Isku on
lyhytkestoinen, partio purkaa asemansa ja häipyy.
Samalla muut sissipartiot häiritsevät ja kuluttavat
tukikohtaan tulevan ja sieltä lähtevän
vihollisliikenteen.
Sissit asemissa tien varrella
Täällä toiminnalla saavutetaan se, että vihollinen
ei voi tuntea itsensä turvalliseksi edes
tukikohdassaan. Totta kai radioliikenne paljastuu
ja tuliasemakin paikannetaan, tämä vie kuitenkin
aikaa. Tätä seuraa tietenkin sissien
etsintäoperaatio kaikilla mausteilla.
Mikäli esim. tykistön tuliasemat ovat ”omien
puolella”, osallistuvat ne pääasiassa pääjoukkojen
taisteluihin ja niiden suojaaminen vastaiskuilta on
jatkuvaa toimintaa ja päävoimien vastuulla.
Mikäli tuliasemat esim. krh:t ovat sissien tonteilla,
on rs-aseet iskun jälkeen nopeasti saatava pois ja
piiloon vaikkapa upottamalla vesistöön.
On kuitenkin todennäköistä, että meillä on esim.
10 min. aikaa toimia ennen kuin vastatoimet
pääsevät alkuun. Jälleen on sidottu merkittävästi
vihollisvoimia muutaman tulenjohtajan
jahtaamiseksi.
Bobi
Jotoksen varrelta osien 1 ja 2 sissitoimintaalueena on kuviteltu olevan vaihteleva
eteläsuomalainen maalaismaisema. Päätaistelut
käydään kauempana toiminta-alueesta. Sissit ovat
koulutuksen saaneita paikallisjoukkoja, jotka jo
ennestään tuntevat alueensa ja joilla ennen
vihollisen tuloa on ollut riittävästi aikaa
sissitoiminnan valmistamiseen ja harjoitteluun.
Sissit ovat jättäytyneet alueilleen vihollisuuksien
mennessä ”yli”. Alueille on jäänyt jonkin verran
siviilejä.
Tulevia Sissien harjoituksia
-
Pimeätoimintakurssi 29-31.10.2010 Padasjoella. Ilmoittautumiset Christer Mikkonen
050-5722 873 tai [email protected]
Lisäksi on Sissi-Teamille suunniteltu seuraavaa
- Ampumakoulutuspäivä Lopen ampumaradalla kevät/kesä 2010
- Vesistönylitysharjoitus loppukesällä 2010
Lisätietoja Sissi-Teamin toiminnasta:
Seppo Siimeslehto 040 500 4089
Kimmo Lohman 0400 555 377
Matti Riikonen 040 5805 337
6
Sissi-Teamin koulutuspäivä Vuosaaressa 27.3.2010
Sissi-Teamin eli sotilaskilpailuista
kiinnostuneiden sissien ensimmäinen oma
harjoituspäivä pidettiin lauantaina 27.3.2010,
tukeutumispaikkana Helsingin Reserviläispiirin
maja Vuosaaressa. Paikalla oli 11 tiimiläistä, 6
kouluttajaa ja muutama koulutusta seuraava
vieras. Tavoitteena oli kerrata vanhaa ja opetella
vähän uusiakin tietoja ja taitoja. Aiheet olivat
usein sotilaskilpailuissa toistuvia teemoja tai
muuten välttämättömiä taistelijan perustaitoja.
Tiivis päivä alkoi aamusta NATO-aakkosten pikaaktivoinnilla luku- ja vastaanottoharjoituksen
muodossa. Tämän jälkeen siirryttiin yhteen päivän
pääteemoista, MGRS-koordinaatiston
päivän ehkä haastavimmat osuudet. NATOmuotoinen tulikomento englanniksi oli
muutamalle nuorelle sissille helppo nakki, mutta
valtaosa taisi olla ensimmäistä kertaa tekemisissä
NATO-muotoisen vuoropuhelun kanssa. Mutta
niin vain alkoivat vuorosanat tulenjohtajan
(FO=Forward observer) ja tuliaseman
taso/laskimen (FDC=Fire Direction Center) välillä
pikkuhiljaa loksahdella kohdalleen. Koulutuksen
aiheesta piti Antti Keinänen. Tämän jälkeen
otettiin mukaan VHF-radiot, jotta viestittelyä
voitiin harjoitella käytännössä. Viestikouluttajana
toimi rutinoidusti Ari Haavisto.
Ensiapu on vakiorasti joka sotilastaitokilpailussa
ja jotoksella, joten sitäkään ei unohdettu. Tiiviin
paketin kenttäensiavun realiteeteista teoriassa ja
käytännön harjoituksin piti Ulla Lundqvist.
Keskeinen oppi oli: joukon tehtävä hoidetaan
ensin, sitten taistelijoiden paikkailu. Kuulostaa
ehkä tylyltä, mutta näinhän asia on.
Iltapäivän loppuaika käytettiin soveltaviin
harjoituksiin, ja kahdella rastilla testattiin
aiemmin kerrattua käytännössä. Partioiden
jokaisen miehen tehtävänä oli paikantaa vihollinen
rastipisteestä käsin, tilata epäsuoraa tulta NATO-
Teorian opiskelua ennen käytännön harjoitusta
käyttöperiaatteisiin ja paikannukseen. Painopiste
oli tarkoituksella käytäntöön soveltamisessa ja
omakohtaisessa karttaharjoittelussa – jos partio
haluaa pimeässä, kylmässä ja väsyneenä viestittää
oman sijaintinsa noutoa tai täydennystä varten,
sen jäseniä ei ensi sijaisesti kiinnosta tuntea
Gauss-Krügerin projektion ominaisuuksia.
Käytännön karttaharjoittelu palautti nopeasti
mieleen opitut taidot tuoreemmille ikäluokille, ja
vähän vanhemmatkin pääsivät nopeasti jyvälle.
Kouluttajana toimi Matti Riikonen.
Paikantamiseen liittyy etäisyyden arviointi, ja siitä
oli saatu oppia jakamaan tarkka-ampujan
näkökulmasta Mika Korkeamäki. Esityksessä
käytiin läpi eri etäisyyden arvioinnin menetelmiä
ja myös tyypillisiä maaston aiheuttamia harhoja.
Valitettavasti sumuinen sää hankaloitti käytännön
harjoittelua aamupäivällä.
Tulikomentoja englanniksi
muotoisella tulikomennolla englanniksi
puheradiota käyttäen ja tehdä tulenkorjaus
rastimiehen kuvauksen mukaan. Joukossa oli
erinomaisia suorituksia, ja nekin joille asia oli
vielä aamulla ollut täysin uusi, saivat paljon
muistijälkiä seuraavaa kertaa varten.
Maistuvan kenttälounaan jälkeen oli vuorossa
7
19.6.2010 pidetään seuraava Sissi-Teamin oma
harjoitus Santahaminassa. Aiheena soveltavat
ammunnat eri käsiaseilla, esterataharjoittelu ja
sauna. Valitettavasti köysikoulutus joudutaan
jättämään väliin Santiksen tornin käyttökiellon
takia. Ilmoittautumiset ja kysymykset: Seppo
Siimeslehto 040 500 4089 tai
[email protected], Matti Riikonen 040
5805 337 tai [email protected].
Ampumatoimikunta
Lumikenkien käyttökoulutus
Siirtymiset lumisessa maastossa tehtiin
lumikengillä, jotka Antti Brax oli ystävällisesti
junaillut paikalle.
Vielä kerran kiitokset päivän osallistujille ja
kouluttajille (Ulla Lundqvist, Christer Mikkonen,
Kimmo Karila, Antti Brax, Antti Keinänen, Mika
Korkemäki, Ari Haavisto)
Matti Riikonen, harjoituksen johtaja
Hei ammunnasta kiinnostuneet!
Sissi-Teamin tulevaa ohjelmaa
11.6.2010 starttaa Kesäyön marssi Vantaan
Hakunilasta. Pisin reitti on 40 km, mutta
lyhyempiäkin löytyy. Partion minimikoko on 5
henkilöä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan
40 km matkaan, ilmoita siitä sähköpostilla
osoitteeseen [email protected]. Lisätietoa
tapahtumasta sivulla www.kesayonmarssi.fi.
Aarne Björklund kasaa kokoon Sissi-Teamin
partiota, lisätietoa GSM 050-3821636.
Ampumatoimikunnassa on paikkoja auki. Jos olet
halukas osallistumaan ja välillä tekemään myös
muille toimikunnalta tilattuja tehtäviä, ota yhteyttä
Kari Savolaiseen, puh. 0503466402 ja ilmianna
itsesi. Toimikunta järjestää Sissien tilaisuuksiin
mm. ampumarasteja, hoitaa Luolavuoroja ja
kouluttaa tarpeen vaatiessa.
8
Osaston "konkari" Michael Ruotsi täytti 6.2.2010
50-vuotta, ja kävin hänelle
ojentamassa Sissikiven n. viikko sitten.
Mika on maastotoimikunnan jäsen ja käynyt lähes
kaikki Pahkikset vuodesta 1997, sekä ollessaan
osasto vihreän johtajana, voitti Pahkiksen Padasjoella joskus v.2004
Mika on kuten baretista huomaat (kuva) rannikkojääkäri - ja innokas veneilijä sekä sukeltaja.
Nisse
_______________________________________________________________________________________
Retki Sotamuseoon 20.2.2010
Nitropapat saivat jälleen kulttuurikohtauksen ja
järjestivät tutustumiskäynnin Sotamuseon
"Talvisota 70 v" -näyttelyyn, jonne olivat
tervetulleita kaikki sissit. Paikalle saapui 14
innokasta museovierasta, jotka saivat hyvän
esittelyn näyttelystä, kun tutkija Mika Smedberg
opasti joukkoa kohteelta toiselle samalla
avaten näyttelyn sisältöä värikkäästi ja
asiantuntevasti.
Lääkintämies
Joillekin sisseille käynti Sotamuseossa oli
ensimmäinen, jotkut olivat pitäneet taukoa
käyntien välillä useita vuosia, jotkut jopa
vuosikymmeniä. Jälleen huomattiin, että
järjestetylle retkelle on tilausta ja
osallistuneiden mielipide oli, että lisää tällaista
toimintaa vanhoille jäsenille kaivataan.
Seppo ja pommi
Näyttelystä sai varsin kattavan kuvan talvisodasta
ja olosuhteiden vaativuus kävi hyvin ilmi esillä
olleesta kalustosta ja tunnelmainstallaatioista.
Onneksemme pääsimme kaikki poistumaan
Sotamuseosta, eikä ketään kaapattu vitriiniin
esittämään muinaisaikojen reserviläisiä.
Muistiin merkitsi Seppo Kulonen
Lasse
9
Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Marskin patsaalla
Lasse Seitavuopio oli tilaisuudessa Suomi-poikien ja
Heimoveteraanienkuvaajana, joiden kanssa kiersimme
Marskin patsaalta,
Heimoveteraanien patsaalle (Sibelius puisto), HietaniemiHeimoveljien patsaalla (Marskin paaden lähellä)
ja MalminSankarihaudalla, jossa muistomerkki Suomipoikienuhrauksista Suomen hyväksi 178 kaatunutta ja
tänne
Suomalaisten veteraanien viereen heistä 91 saanutviimeisen leposijan.
Christer Mikkonen kantoi osaston lippua lippulinnassa.
Tulevia Sissien harjoituksia
-
Pimeätoimintakurssi 29-31.10.2010 Padasjoella. Ilmoittautumiset Christer Mikkonen 050-5722 873
tai [email protected]
Lisäksi on Sissi-Teamille suunniteltu seuraavaa
- Ampumakoulutuspäivä Lopen ampumaradalla kevät/kesä 2010
- Vesistönylitysharjoitus loppukesällä 2010
Lisätietoja Sissi-Teamin toiminnasta:
Seppo Siimeslehto 040 500 4089, Kimmo Lohman 0400 555 377, Matti Riikonen 040 5805 33
10
Reserviläiset HUOMIO!
Syksy kolkuttelee jo heti kesän jälkeen ovella
ja on aika saada nimeä
listaan Pahkis 2010 harjoituksen osasto
keltaiseen. Tänävuonnahan siis
myös keltainen osasto sisseilee siinä missä
vihreäkin, joten tiedossa
on kovia sissi-iskuja ja nokkelammasta
nokkelinta tiedustelua.
Taistelijoita tarvitaan sekä riviin, että erilaisiin
vastuu/
johtamistehtäviin. Jos tunnet kiinnostusta
esim viesti, huolto tai
varajohtajan pestistä tai haluat muuten
mukaan tai jos sinulla on jo
valmis ryhmä/joukkue/puoliryhmä/tstpari niin
ilmoita
allekirjoittaneelle. Nyt on mahdollisuus päästä
nuorekkaaseen ja
vauhdikkaaseen osastoon. Ota rohkeasti
yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan.
Soturi!
Haluatko perehtyä sissi -ja
tiedustelutoimintaan osaavassa porukassa?
Liity Osasto Vihreään ja ole mukana
vuoden kovimmassa kamppailussa! Et tarvitse
aikaisempaa kokemusta sissitoiminnasta,
mutta sitäkin enemmän asennetta ja
luonteenlujuutta. Meillä asiat tehdään
tosissaan vaan ei vakavissaan. Me
tarvitsemme sinua!
Ville Saari
Osasto Vihreän johtaja
Ilmoittautuminen Osastoon:
[email protected]
tai
050 3290335
Valmistaudu Pahkikselle
Tule sissien järjestämälle
Osasto Keltaisen johtaja
Arto Vesamo
[email protected]
040 5946488
SISSITOIMINNAN KURSSILLE
28. - 29. 8.
Vuosaaren reserviläismaja - Tyrviikin Vikullan - Kantarnäsin maastoon
Lisätietoa ja ilmoittautuminen 20. -08
mennessä Christer Mikkonen
puh 050-5722 873
s-posti [email protected]
Harjoituspäivä kesäkuussa
Santahaminassa
Kesäkuussa 19.6 on toinen
sotilaskilpailuaiheinen harjoituspäivä,
paikkana Santahamina. Harjoituksen aiheina
on mm. asekäsittely, sovelletut ammunnat ja
esterataharjoittelu. Sauna päättää tilaisuuden.
Ilmoittautumiset ja kysymykset: Seppo
Siimeslehto 040 500 4089 tai
[email protected], Matti Riikonen
040 5805 337 tai [email protected].
11
2010
s
e
o
g TASI
17.-19.2010
Stadin sissit järjestävät vuosittaisen PAHKIS harjoituksen
perinteikkääseen tapaa Vekaranjärven varuskunnan ympäristössä 17.-19.9. 2010. Mukana tällä kertaa mm. TASI
(Taistelijasimulaattori) koko harjoituksen ajan.
Tiukkaa toimintaa erikoisoperaatioiden tapaan.
Operatiivisiin joukkoihin mahtuu vielä mukaan. Toimimalla
nopeasti varmistat paikan Itsellesi sopivaan tehtävään.
IlmoIttaudu:
osasto Vihreä:
Ville Saari, [email protected],
050-329 0335
osasto Keltainen:
Arto Vesamo, [email protected]
040-5946488
Harjoituksen johto:
Mika Leivo [email protected]
050 555 2151
Sissitaitokilpailu 2010
Vuoden
vakio-ohjelmaan
kuuluva
Sissitaitokilpailu pidettiin tänä vuonna haastavalla
Nuuksion alueella. Uutta väriä kisaan toivat kaksi
Tanskalaista vierailevaa partiota.
kaikkea kosketusta partionsa ulkopuolisiin
ihmisiin. Paikoitellen kaikkien alueella liikkuvien
retkeilijöiden kiertäminen teetti paljon työtä mutta
partiot toimivat hienosti sissimäisen salassa.
Matkan varrella testattiin mm. suunnistus-, viesti-,
pioneeri- ja tulenjohtotaitoja.
Kilpailun juoni oli perinteinen sissitoiminta
vihollislinjojen takana, mutta rasteja oli viritetty
entistä haastavampaan suuntaan ja koko ajan
toiminta sidottiin tarinaan. Toiminta alkoi
Töölöstä jossa tehtävänä oli ammunta- ja
itsepuolustusrasteilla vallata piirin toimitilat
takaisin
vihollisten
hallusta.
Käyttökoulutusta Luolassa
Yön aikana partiot tiedustelivat vihollisen leiriä.
VaRes:in jäsenet olivat tänäkin vuonna
esimerkillisesti mukana toiminnassa ja hoitivat
leirin vartioinnin tarkasti. Useampi partio jäi
kiinni ja kaikki eivät löytäneet tukikohtaa alueelta,
joten tehtävä ei ollut helppo.
Aseellinen hyökkääjä torjutaan
Tämän jälkeen siirryttiin Nuuksioon jossa
aloitettiin ylittämällä tiukasti vartioitu ja ansoitettu
vihollislinja.
Nuuksiossa partiot toimivat juonen mukaisesti
Aamulla partiot hyökkäsivät yön aikana
tiedusteltuun tukikohtaan, mutta joutuivat
perääntymään vihollisen ylivoiman edessä.
Perääntyminen ja tuliylläkkö takaa-ajajaa kohtaan
toteutettiin
VaReksen
järjestämänä
värikuularastina. Peräännyttyään partiot marssivat
pois vihollisalueelta ja antoivat matkalla ensiapua
toiselle taistelussa vahingoittuneelle partiolle.
Tanskalaiset kilpailijat pärjäsivät hyvin kilpailussa
sijoittuen neljänneksi ja viidenneksi. Nuuksion
mäkinen ja peitteinen maasto oli heille uusi
ympäristö ja siirtymiset olivat heidän mukaansa
vaativampia kuin matkan perusteella olisi
ajatellut. Kaikki rastit oli käännetty englanniksi ja
sopeutettu NATO-yhteensopiviksi vierailijoita
varten mutta SANLAN käyttö osoittautui
ylivoimaiseksi ensikertalaisille.
Murroksen tekoa
koko ajan vihollisalueella ja heidän piti välttää
Allekirjoittaneelle
kilpailun
johtajana
Sissitaitokilpailun järjestäminen oli haastava
rypistys ja hieno tilaisuus oppia paljon
13
reserviläisjohtajana toimimisesta. Tavoite oli, että
kilpailu
olisi
tasapainoinen
kokonaisuus
mielenkiintoisia rasteja, haastavaa maastoa ja
kohtuullista fyysistä vaativuutta. Kilpailijat olivat
hyvällä asenteella mukana ja toivoakseni jokainen
oppi uusia taitoja sissin työkalupakkiinsa.
All in all it was a very good exercise and we all
agree that the tasks we should perform at the different posts where both fun and motivating. The
Finnish coding machine was a bit tricky, though
Kiitos kaikille rastien ja muutenkin kilpailun
järjestämiseen osallistuneille! VaRes, Nitrosissit,
viesti-, sali- ja ampumatoimikunnat sekä huoltoja kuljetusosat kaikki antoivat paljon omaa
aikaansa ja resurssejaan Sissitaitokilpailuun
tänäkin vuonna.
Tulokset:
Partio
Partio 4
Partio 2
Partio 1
Partio 8
Partio 5
Partio 7
Partio 3
Partio 6
Pisteet
54 pistettä
52 pistettä
36 pistettä
35 pistettä
35 pistettä
32 pistettä
31 pistettä
18 pistettä
Sijoitus
1. sija
2. sija
3. sija
4. sija
4. sija
5. sija
6. sija
7. sija
Tanskalaisten matkakertomus
Greetings from Denmark and all of us who participated in the Patrol Competition SISSITAITOKILPAILU.
It was physically challenging for some more than
others off course. I was personally put to the test a
few times going up the steep path towards our
camping area on Saturday. Alpe d'Huez, I think
we called it.
We learned some lessons: Navigating the Finnish
terrain is quite different from the Danish. You
really need to take the contour lines on the map
into account. We learned that the hard way and
got ourselves into a challenging, rocky and icy
descent to get to one of the posts.
We also learned that a poncho-liner is not enough
to keep warm during the freezing night, but hey –
who needs sleep anyway, right?
On behalf of the two Danish teams and our Officials: Thank you for a fun weekend in good spirit
and pleasant company.
Kind regards,
Henrik Otterstrøm,
Some of us had participated in the Sandels Jotos”
competition earlier and for others this was our first
time in Finland. So with that in mind, we came to
this competition with different expectations.
14
StadinSissit vastavierailulla Tanskassa
Juokset jyrkkää mäkeä ylös telamiinat käsissäsi
kaasunaamari tiukasti kasvojasi puristaen. Ilma tuntuu
loppuvan keuhkoistasi, melkein tuuperrut kuumuuteen ja
kosteuteen. Päästyäsi mäen huipulle alkaa pikakiri,
tasapainoillen mäkeä alas, samaan aikaan M.95 kiväärin 30
patruunan lipasta lipastaen. Päästyäsi tasaiselle maalle ylität
kalkkiviivan, riisut kaasunaamarin ja vedät raikasta Tanskan
ilmaa keuhkoihisi.
Neljä Stadin Sissien
Sissi-Teamin jäsentä
osallistui toukokuun
alussa Tanskan
Hjemmevaernetin
järjestämään Staerk
Vilje 2010 sotilastaitokilpailuun.
Kilpailun pituus
Sissit valmistautumassa koitokseen
linnuntietä oli noin 35km, mutta huomioiden siirtymiset
maaston ja vihollistoiminnan rajoitusten mukaisesti matkaa
kertyi yli 50km noin kahden vuorokauden kilpailussa.
Kovassa kilpailussa Sissi-Teamin suomalaispartiot
sijoittuvat kärkeen sijoille 2. ja 6, kokonaispartiomäärän
ollessa 19.
Yksi vaativimmista kilpailun haasteista suomalaisille
kilpailijoille oli Tanskan täysin avonainen maasto, ja siinä
tilanteenmukainen siirtyminen. Kun maasto ei tarjoa suojaa
– kuten kotoinen metsämaasto – kaikkea mahdollista tarjolla
olevaa suojaa oli kuitenkin käytettävä parhaansa mukaan
hyväksi.
rastia. Rastien aiheet vaihtelivat taistelu-uinnista
sotilasesteratoihin ja taisteluammuntoihin.
Saapuessamme taisteluammuntarastille partioille selvisi, että
rasti tulisi sisältämään lähes kaiken vihollistoiminnan, mitä
todellisessakin taistelutilanteessa voisimme joutua
kohtaamaan. Rastilla partiot kohtasivat väijytyksiä,
tykistötoimintaa, miinoja ja suoraa vihollistoimintaa.
Viholliset ampuivat meitä FX-harjoituspatruunoilla. Näitä
vastaan meillä oli pelkkä maastopuku suojana, mikä ei
tämän tyyppisiä patruunoita vastaan ollut suojana täysin
riittävä.
Noin kilpailun puolessa välissä kilpailijat vietiin taisteluuintirastille. Uinti tultaisiin järjestämään paikallisessa
uimahallissa, sillä harjoitustoiminta luonnonvesissä oli
turvallisuussäännöissä kielletty. Ennen uintia testattiin, että
jokainen taistelija osasi perusensiaputaidot sekä uida 25
metriä – meille helppoa. Itse rastisuoritus käsitti 50 metrin
uinnin taisteluvarustuksessa sekä hengenpelastusuinnin.
Jokainen suomalaistaistelija ansaitsi Tanskan armeijan
pronssisen taistelu-uintimerkin.
Sotilasesteratarasteja
kilpailussa oli useita.
Vaativimmasta päästä
oli esterata, jossa tuli
edetä noin 25 metrin
matka pelkkää puiden
väliin jännitettyä
köyttä pitkin.
Suomalaiset partiot
saavuttivat rastilla
kilpailun kovimmat ajat. Myös muilla apinaradoilla
suomalaiset saavuttivat kärkiaikoja.
Kisan erikoisuuksiin kuului, että omaa ruokaa ei saanut ottaa
mukaan kantoon. Pelkästään vettä sai olla mukana, kaikki
muu ruoka tuli järjestäjien taholta. Ruokahuoltona kisan
aikana saatiin ainoastaan kaksi sissimuonapakettia. Näillä
selvisimme hyvin – onko niin, että olemme tottuneet
kantamaan liikaa muonaa kisavarustuksessamme,
urheilujuomineen ja geeleineen? Toinen rajoittava tekijä
kisassa oli käsketty vähintään 10 kg:n painoinen varustus.
Repun täytyi painaa vähintään tämän verran missä tahansa
vaiheessa kisaa, ja tätä seurattiin pistotarkastuksin.
Edetessämme yön pimeydessä kuulimme ympäriltämme
taisteluiden ääniä muiden partioiden ottaessa
viholliskontakteja. Koko kilpailun ajan suomalaiset sissit
kuitenkin läpäisivät vihollislinjat huomaamattomasti
laukaustakaan ampumatta. Tämäkö oli luvattua aktiivista
vihollistoimintaa? Ennen kilpailun alkua tanskalaiset
järjestäjät olivat ohjeistaneet vihollistoiminnasta: kilpailun
läpäisy ilman ainoatakaan viholliskontaktia olisi merkki
onnistuneesta suorituksesta. Tanskalaisessa maastossa tämä
oli helpommin sanottu kuin tehty. Vihollistoimintaa
nimittäin oli luvattu niin maasta kuin ilmastakin käsin.
Tanskalaisten kisabudjetti, noin 30.000€ , tarjosi
mahdollisuuden monipuoliselle vihollistoiminalle, mukaan
lukien koirat ja helikopterit.
Kilpailu sisälsi noin 25 sotilastaitoja monipuolisesti mittavaa
Tanskalaiset olivat järjestäneet suomalaisille partioille tulkit,
jotka auttoivat rastiohjeiden kääntämisessä. Ennen kilpailua
joillekin tanskalaisille oli iskostunut käsitys suomalaisesta
sotilastoiminnasta roihuavine nuotioineen ja suurine
telttarakennelmineen – ehkäpä peräisin aikaisemmilta
vierailuilta Suomeen reserviläisten jotoksille. Tämä
ennakkoluulo tuli enemmän kuin korjattua. Tanskalaiset
saivat opetuksen suomalaisesta sissi- ja
tiedustelutoiminnasta parhaimmillaan, josta kertoo heidän
suomalaisille antama palaute huomaamattomasta
liikkumisesta ja fyysisestä suorituskyvystä.
Joukkueen jäsenet Sissi-Teamista olivat Eki Monni, Ville
Saari, Tomi Honkanen ja Tomi Koskipahta. ”Tiimin
yhteishenki oli jotain uskomatonta, jotain, mitä ei ennen
ollut missään koettu”, sanoi Monni. Suomalaisten läsnäolo
ei jäänyt rasteilla epäselväksi hurtin huumorin ja
kovaäänisen naurun vuoksi.
15
Tyypillisten ulkomaisten sotilastaitokilpailujen tapaan
kilpailijoilla oli mahdollisuus suorittaa isäntämaan armeijan
kuntoisuusmerkkejä. Tässä kilpailussa suomalaiset kilpailijat
suorittivat kolme erilaista kuntoisuusmerkkiä.
Toinen sija kisan ensikertalaisille. Sissit, Sissit, Sissit!
Kilpailu oli kaikille suomalaisille osallistujille opettavainen
koulutuskokonaisuus. Ensimmäinen ulkomainen kilpailu,
johon Sissi-Team osallistui, oli täysi menestys. Suomalainen
reserviläinen pystyy suoriutumaan erinomaisesti
ammattisotilaita vastaan, mikä tuli jälleen todistettua.
SISSIKALENTERI
Maasto/
Johtaminen
Toukokuu
Esik-J
2010 21.-23-5.
Kesäkuu
11.6. RESUL
Kesäyön marssi,
Vantaa
Ks Urheilukalenteri
Heinäkuu
Ks Urheilukalenteri
Elokuu
SISSITOIMINNAN
KURSSI
Ammunta Sali
Muu
Tiedotus
Sissien
kevätsauna
Santahamina
21.5.
HRS 4 /10
DL 3.5.
28. - 29. 08.
Vuosaaren maja
Syyskuu
Pahkis 17-19.9 ks
ilmoitus
Nitro-jumppa
alkaa 3.9. klo 18
16