H E R R A S E T Reko Herrasen sukuseura ry:n jäsentiedote n:o 1 / 2014 ______________________________________________________________________ Puheenjohtajalta: Hyvä lukijani Pian on vuosi vierähtänyt seuramme perustamisesta ja hallitus on viimeistellyt ensimmäisen yhdistysvuotemme toimintakertomuksen. Lieneekin syytä muutamalla sanalla avata tätä ”yksivuotisneuvolakäynnin” raporttia, vaikka se tulee kokonaisuudessaan luettavaksesi verkkosivuillemme. Olemme näiden kymmenen kuukauden aikana kokoontu-‐
neet hallituksena kaksi kertaa, minkä lisäksi nettiviestit ovat singahdelleet kiitettävän taajaan. Toimintarutiinien vakioimisen ohella hallitustyöskentelyssä on keskitytty neljään pääteemaan, jotka ovat: 1) seuran toiminnan kes-‐
kipitkän aikavälin suunnittelu, 2) jäsenhankinta, 3) viestin-‐
nän kehittäminen ja 4) ensi kesän sukukokous. Lisäksi on ideoitu pienimuotoisten, välivuosina tapahtuvien, sukuta-‐
paamisten tarvetta ja mahdollisuuksia sekä perinneaineis-‐
ton keräämistoimenpiteitä. Sukututkimusjaosto on työs-‐
kennellyt luonnollisesti koko ajan juuriemme selvittämisen parissa ja kädessäsi on jo toinen jäsentiedote. Parin tulevan vuoden teemoiksi olemme ajatelleet seuraa-‐
via: ”Sukuyhteisön kiinteyttäminen ja talouden vahvista-‐
minen” (2015) ja ”Laadukas tutkimus, jäsenistöä palvele-‐
vat aktiviteetit sekä viestintä” (2016). Vuoden 2015 teeman jalkauttamisessa olennaisia toimen-‐
piteitä ovat Kiuruveden sukutapaamisen toteuttaminen ja jäsenhankinnan tehostamistoimet. Tapaamisessa toivom-‐
me saavamme Sinulta ja muilta osallistujilta ideoita ja ohjausta siitä, millaisia aktiviteetteja sukuseuramme halut-‐
taisiin tuottavan. Kiuruvedellä myös jatkamme perinnetie-‐
tojen keräämistä, mikä tarkoittaa mm. vanhojen valokuvi-‐
en skannaamista ja lyhyenpien tai pidempien tarinoiden muistiin kirjaamista ja taltioimista. Tätä kokeilemme jo tänä kesänä Pielaveden muikkufestivaalien aikaan järjes-‐
tettävän seuran hallituksen kokouksen yhteydessän. Vuonna 2016 paneudumme suvun tarinaa palvelevien tietojen kokoamiseen ja linjaamme tulevan sukukirjamme rakennetta. Viestinnällisesti tavoitteena on pyrkiä nykyistä laajemmin kahdensuuntaiseen tiedottamiseen eli jäsenis-‐
tön osuuden kasvattamiseen tiedotteittemme tuottami-‐
sessa. Ensimmäisen vuoden jäsenhankinnassa olemme toistai-‐
seksi keskittyneet ”viidakkorumpumenetelmään” eli halli-‐
tuksen jäsenten toimeenpanemaan rekrytointiin lähipiiris-‐
sään. Jatkossa meidän tulee miettiä uusien jäsenhankin-‐
tamenetelmien kehittämistä ja laajentamista. Ensi kesän sukutapaamisemme valmistelut ovat käynnis-‐
tyneet tilavarausten osalta jo viime vuoden puolella. Tapahtumasta on tulossa kaksipäiväinen ja se sisältää varsinaisen sukukokouksen lisäksi runsaasti viihteellistä ja asiaohjelmaa. Myös aikaa ja mahdollisuuksia toistemme tapaamiseen tullaan varaamaan. Sukumme kiuruvetiset jäsenet ja talousjaosto ovat kiitettävän pitkällä valmistelu-‐
jen suhteen ja uskon, että tapaamisestamme tulee paljon muutakin kuin kuivahkoa kokoustamista. Rohkenen toivoa jo tässä vaiheessa runsasta osanottoa tähän Herrasen suvun ”voimannäyttöön” Yläsavossa. Näin siis ”yksivuotiaamme” neuvolakortissa seisoo – ”käy-‐ rillä ollaan”. Hannu-‐pappa sekä 1-‐ ja 3-‐vuotiaat ************ Sukuseuramme uudet nettisivut löytyvät osoitteesta: www.herraset.wordpress.com Sivuja kehitetään jatkuvasti ja ne tulevat olemaan tärkeä informaatiokanava. Pyydämme Sinulta palautetta ja toivomuksia sivujen sisällöstä. Voit laittaa ideasi, toiveesi tai kehitysehdotuksesi sähköpostilla; [email protected] Olemme myös facebookissa https://www.facebook.com/groups/Herrasensuku/
?fref=ts Kyseessä on suljettu ryhmä, johon jokainen Herrasen sukuun kuuluva on tervetullut. 2 ______________________________________________________________________ Miksi liityin sukuseuraan Pirjo Väisänen Äitini Ida Nenola on Herrasten sukua, Paavo ja Ida Herrasen (os. Kovalainen) tytär. Ukkini Paavo Herra-‐
nen oli Pekka "Petter" Herrasen ja Henriikka Tikkasen nuorempi poika. Isoukkini Pekka syntyi Pielavedellä 1861 ja tunnettiin eläessään ja vielä voimissaan olles-‐
saan Pielaveden Löytyn myllyn myllärinä. Hän oli taas 1810 Leppävirralla syntyneen Mikko Herrasen ja iisalmelaisen Anna-‐Liisa Poikosen poika, siis kuuluisaa körttisukua, olihan Anna-‐Liisan isä Johan Poikonen itsensä Ukko-‐Paavo Ruotsalaisen "oppipoika" ja tun-‐
nettu saarnamies. Olen syntynyt v.1950 Sonkajärven Vänninmäessä maanviljelijäperheeseen. Minulla oli yksi veli, jo edesmennyt. Vänninmäessä vietin lapsuuteni ja osan nuoruuttani. Lapsuuteni oli hyvä, lämmin ja turvalli-‐
nen. Äitini Ida ja isäni Jooseppi Nenola olivat työteli-‐
äitä ja ahkeria ihmisiä ja antoivat näin esimerkin lap-‐
silleenkin. Vanhemmat olivat tiukkoja kasvattajia, vaativat paljon, mutta antoivat myös kiitosta, kun siihen oli aihetta. Paavo-‐ukkini asui Kajaanissa, joten hän jäi minulle silloin melko etäiseksi, koska välimatka oli sen ajan näkökulmasta katsoen pitkä. Muistan ukin vierailleen meillä pari-‐kolme kertaa. Tarkkaa muistikuvaa minul-‐
la ei hänestä ole, koska ukki kuoli ollessani 8-‐vuotias. Ukin hautajaiset muistan kuitenkin hyvin. Olin lapse-‐
na jopa kateellinen serkuilleni, joista suurin osa asui Kajaanin ympäristössä, kun he saivat tuntea ukin paremmin. Muut isovanhempani olivat kuolleet jo paljon ennen syntymääni. Avioiduin vuonna -‐70 naapurikylän pojan, Martti Väisäsen kanssa ja muutimme Siilinjärvelle mieheni työn perässä. Meillä on yksi poika ja hänellä kaksi lasta, Ida 12-‐v ja Roope 3-‐v. Olen aina halunnut am-‐
mattiin, jossa saan auttaa ihmisiä ja niinpä koulut-‐
tauduin sairaanhoitajaksi, josta ammatista pääsin eläkkeelle vuosi sitten. Joitakin vuosia sitten, kun omat vanhempani olivat jo kuolleet, aloin enemmän kiinnostua juuristani ja esi-‐
vanhemmistani. Hakeuduin sukututkimuksen perus-‐
kurssille ja sitä kautta innostuin sukututkimuksesta. Olen harrastanut sitä hiukan, en kuitenkaan voi pitää itseäni sukututkijana, vaan olen edelleen noviisi niis-‐
sä asioissa. Syynä pidän sitä, etten tätä nykyä ehdi oikein paneutua sukututkimusasioihin, koska elämäs-‐
sä on niin paljon kaikkea muuta aikaa vievää. Kiinnos-‐
tus omia sukujuuria kohtaan on kuitenkin niin syvällä, että olen halunnut liittyä sekä isän että äidin puolen sukujen sukuseuroihin. Isän suvun sukuseuran halli-‐
tukseen kuulun nyt toista kautta. Olin jo vuosia odottanut, että Herrasille perustetaan sukuseura ja kun se viime vuonna tuli ajankohtaisek-‐
si, oli jäseneksi liittyminen itsestään selvää. Ajattelen sukuseurojen olevan paitsi kunnianosoitus menneitä sukupolvia kohtaan, myös itselle mahdollisuus saada sitä kautta lisää tietoa omista juurista ja sukuyhteyk-‐
sistä. Toivottavasti sukuseura saa paljon jäseniä, jotta seuran toimintaa voi kehittää ja tehdä sen kiinnosta-‐
vaksi jatkossakin. Pirjo ukkinsa Paavo Herrasen haudalla keväällä 2013 Kajaanin vanhalla hautausmaalla. 3 ______________________________________________________________________ Maisemia Herrasten asuinsijoilta Veikko Herranen se on rinteessä. Alueellahan on paljon lappalaisai-‐
heista nimistöä. Kotalahti, Kotamäki, Lapinjärvet. Tynnörikiveksi nimetty paikka on Kotalahdessa Kilpi-‐
koskella Herralan Nyyssölän mailla, tarkemmin Ukonniemellä. Reko Ollinpoika (Grels Olofsson) Her-‐
rainen asutti 1600-‐luvun puolivälistä vanhaa Kotalah-‐
ti 9 tilaa, nykyistä Herralan Nyyssölää. Sen lähellä on pelto, nimeltään Kangasmökinpelto, jossa aikoinaan on sijainnut torppa. Torpan asukkaat olivat tietysti Herrasia. Pellon laidassa on lähde, sillä-‐
kin nimi: Liisan lähde. Tynnörikivi on vanha piilopaik-‐
ka. mm. Iso-‐vihan aikoina Herralan asukkaat (Herra-‐
set) ovat olleet sen alla piilossa venäläisiä vainolaisia. Se on toiminut myös viljan kätköpaikkana. Viimeiset piileskelijät kiven alla ovat olleet 1918 tapahtumien yhteydessä. Kiven alla oleva luolamainen tila on niin iso, että siinä sopii mainiosti seisomaan. Luolan sei-‐
nissä oli vielä silloin, kun olin lapsi, vanhoja hiilellä raapustettuja nimikirjoituksia. Nyt nuo signeeraukset ovat vain mustia epämääräisiä läikkiä. Ukonniemen edustalla Kuvansi-‐järvessä sijaitsee myös Ukonsaari. Hieman "mielikuvitusta" käyttäen voi yhdistää myös massiivisen Tynnyrikiven suoma-‐
laiseen/lappalaiseen muinaisuskontoon. Kiven päälle Veikko ’mittamiehenä’ hulppean tynnörikiven suulla. pääsee helposti kiipeämään toiselta puolelta, koska Yläsavon Herraset ja kannattaa tulla kauempaakin – Tervetuloa Pielavedelle 29.6.2014 alkaen Aseman Lounas-‐ ja Pito-‐palveluun. Ker-‐
tutustumaan Reko Herrasen sukuseuran toimintaan klo 10.00 romme 1
600-‐luvulle y
ltävän H
errasten s
ukututkimuksen v
aiheista ja valokuvin eri sukuhaarojen elämästä. Tuo Puolelta päivin jatkamme rattoisaa yhdessä-‐
Sinäkin sukusi kuvia, tallennamme niitä ja myös sukusi tarinoita. oloa n
auttien M
uikkuvestivaalien a
ntimista. Aseman Lounas-‐ ja Pitopalvelu: Puistotie 34, 72400 Pielavesi, Puhelin 040 181 4949 Muikkuvestivaalien ohjelma https://sites.google.com/site/muikkuvestivaalit/
Toimintamme selkäranka ovat jäsenemme Toivomme, että voisit osaltasi laajentaa tietoa sukuseuramme perustamisesta omalle lähisuvullesi ja innostaa heitä mukaan toimintaamme saamaan tietoa ja kertomaan lisää omasta suvustaan. Sukuseuramme liittymismaksu on 10 € ja jäsenmaksu 20 €/v, kannattajajäsen 15 €, ainaisjäsenmaksu 0120 0888 60 BIC-‐koodi OKOYFIHH. Tiedot 400 €. Tilinumero Leppävirran Osuuspankki FI09 5230 ovat myös nettisivuillamme. 4 __________________________________________________________________________________________
Sukumme tutkijoita Keijo Tidenberg Lähtökohtani sukututkimuksessa oli sama kuin varmaan monella muulla. Tiesin isovanhempien nimet ja syntymäpaikkakunnat. Ei muuta. Silloin kun olisi ollut vielä mahdollisuus saada tietoa iso-‐
vanhemmista 50-‐60 vuotta sitten, asia ei tullut mie-‐
leen. Sukututkimukseni alkoi 21.7.1980 Lapinlahdella. Olimme palaamassa Lapista ja Lapinlahden kohdalla muistui mieleen, että isä oli syntynyt täällä. Vaimo-‐
ni ehdotuksesta päätimme pitää lepotauon Lapin-‐
lahden hautausmaalla ja samalla tutkia, olisiko siel-‐
lä Tidenberg nimisiä haudattuna. Kun mitään ei löytynyt, päätin kysyä käytäviä lakaisevalta nais-‐
henkilöltä, olisiko hän nähnyt Tidenberg-‐nimeä hautakivessä. Ei ollut nähnyt mutta jatkoi ’Mistee out tuommosen nimen keksiny’ ja nauroi makeasti päälle. Siitä se alkoi. Menimme välittömästi Lapinlahden kirkkoherran virastoon ottamaan asiasta selvää. Sattui olemaan hiljainen aika virastossa ja ystävällinen virkailija avusti ensimmäisen selvityksen tekemisessä. Itsel-‐
läni ei ollut harmainta aavistustakaan kirkonkirjois-‐
ta. Ammattilaisen ottein hän selvitti alta aikayksi-‐
kön kolme sukupolvea taaksepäin ja antoi ohjeen mennä Mikkelin maakunta-‐arkistoon tutkimaan vanhempia asiakirjoja. Selvitettyäni Tidenbergien juuret niin pitkälle – 150 esivanhempaa 8 sukupolvessa Petter Tidenbergiin saakka -‐ kuin taidoillani oli mahdollista ja muuta-‐
man auttavaisen sukututkijan vihjeiden avulla pää-‐
tin aloittaa äidin juurien Herrasten esivanhempien tutkimisen. Se kävi jo helpommin, koska taidot olivat jo hieman karttuneet. Aluksi vietin paljon vapaa-‐aikaa Mikkelin maakunta-‐
arkistossa ja Valtion arkistossa Helsingissä. Niissä piti varata etukäteen koneaikaa ja tutkittavat mik-‐
rofilmirullat. Jos jotain löytyi, tilasin niistä myös paperikopiot. Jonkin ajan jälkeen totesin, että tulee halvemmaksi hankkia itselle kotiin kiinnostavat mikrofilmirullat ja myöhemmin mikrofilmikortit ja tutkia niitä rauhassa. Tämä edellytti myös katselu-‐
laitteiden hankintaa. Näillä apuvälineillä pääsin luotettavasti Reko Ollinpoika Herraseen saakka juuri ennen kuin vastaavia mikrofilmejä alettiin digitoida. Sen mitä sain selville 20 vuodessa, kokenut suku-‐
tutkija tekisi todennäköisesti muutamassa tunnissa internetin avulla. Ei tämä kuitenkaan harmita yh-‐
tään. Mikään ei korvaa sitä löytämisen iloa, jonka koin aina uusien tietojen löydyttyä. Äitini suvun esivanhempia on löytynyt noin 270 henkilöä ja heistä kytköksiä mm. Sursillien sukuun. Leppäviralla syntyneenä olen itsekin käynyt Kota-‐
lahden kansakoulua 1950-‐luvun alussa usean Her-‐
rasen sukupolven tavoin. Opintojeni päätyttyä Tek-‐
nillisen korkeakoulun sähköosastolla 1967 työ-‐
vuosia ennätti kertyä 38 ennen eläköitymistäni 2005. Näinä vuosina sukututkimuksen usein päihit-‐
tää lähisuku, 3 lapsesta perheineen meitä kertyy jo 15 henkilöä pöydän ääreen. Tietokirjallisuuden rinnalla olen vielä paneutunut Olli Herrasen van-‐
hempien selvittämiseen 1600-‐luvun alusta, mutta huonolla menestyksellä. Mieluisinta näin kesällä on kalastus ja mökkeily saaressamme, siellä viihdym-‐
me keväästä myöhään syksyyn. Mökkimme on Sor-‐
savedellä Iso-‐Hakosen saaressa. Tästä on Reko Her-‐
rasen asuinpaikkaan linnuntietä vajaa 5 kilometriä. Ei ole mahdoton ajatus että kalastelen samoilla vesillä kun Reko aikoinaan. Mökinrakentamisen lisäksi olen viritellyt pyydysten tekotaitoa.