1. No category

=
"5:'()+*6-7-")/0"5/.):5(8-(%*0C-'")--5"*5(*4-5()--4+55-'::5(8-7-')"8--(8-('<./%
4//55<(B-9-'"))-D(="77-")""'(-)"*"$"'(8-9-'"7-"':'(-)"-.-)(.""''"55<<($+*6"*5-D(
E'5<(6"75<(B-9-'"'(5+7:4-")++)('</55<<($--)5-5:75-4":'(6":7:)5<D
A+*6-7-")%B-9-'"7-"':'(.-+99-.-6-0"(*'(A+*6:'(8-(B-9-'"'(F"97*6--55")+$5:"%
F:'(23%4+*5")8+$7-4+*F:'(.+''"-.)"(8+7.-"))+5(."08-'G(8*.-(9/0.""(-'5-6--'(0:-7")%
5"):'(.+4-'(B-9-'"))-(9<08<<6"):'(:F:77/5/.)")5<H(@"08--(4-05:'(*'($--)5-5:75+(I3(
/0"5/.):'G(8+7.")$-77"''*'(8-(/$F")5/.):'(:F+)5-8--():.<(A+*6:))-(:55<(B-9-'"))-H
J-):%.:05*6+)5:'(8-(-"$:-7+:"55-"'(7+*."5:75+8:'(':+4*8:'(8-(.*.:6+)5:'(
5-4*"55::'-(*'(-'5--(0:-7")5"':'(.+4-()""5<G(6"5<(B-9-'"))-9<08<<6"':'(:F:77/55<<H(
=:':)5/.)::'($-04:66"'(*'(*".*5":5<G(6+55-(5<6<'(."08-'(':+4*8-('*+F-55-%
6-77-(4*"(4<755<<(9-$"66-5(4"0$::5H
B-9-'"))-(.+"5:'."'(*'(7+.:6-55*6"-($/;F/'5<6<55;6"<(6-$F*77")++.)"-G
8*"$"'()+*6-7-")5:'(5+7")"(:69"6<55<(5-055+-H
A+*6-7-")%B-9-'"7-"':'(.-+99-.-6-0"
?AK!(2LM%2NO%2O%PMON%O(Q'"FHR
?AK!(2LM%2NO%2O%PMOP%2(QST&R
!"#$"%&"'()$*+,-"(./*+0/*.+1(23(4+*55-()+*6-7-")%8-9-'"7-")5-(/$5:")5/;5<
!"#$"%&"'()$*+,-"(./*+0/*.+(1(
.*.23+.)"-()+*3-4-")%5-6-'"4-")2)7-(/$72")7/8)79((:;(<+*=2'(-5-47-(
!"#$"%&"'()$*+,-"(./*+0/*.+1(
23(4+*55-()+*6-7-")%8-9-'"7-")5-(/$5:")5/;5<
=""..-(>:$5*':'(á(?79*(@-")7-'":6"
A+*6-7-")%B-9-'"7-"':'(.-+99-.-6-0"
!""#"$%&'()
*+((,-.
Miten suomalaisyritykset ja –organisaatiot ovat saavuttaneet jalansijaa ja näkyvyyttä Japanissa? Millaisiin asioihin japanilainen asiakas kiinnittää huomiota?
Entä miltä Japanin tulevaisuus näyttää haastateltavien mielestä?
How have Finnish companies and organisations managed to gain foothold and
visibility in Japan? What type of factors do the Japanese customers value? How
does Japan’s future look according to the interviewees?
Kirjaa varten on tehty 30 haastattelua kevään ja kesän 2009 aikana sekä Suomessa
että Japanissa. Haastatellut henkilöt edustavat yrityksiä, julkishallintoa sekä yhdistyksiä, joilla on Japaniin liittyviä toimintoja tai intressejä.
30 interviews were conducted in Finland and Japan during spring and summer
2009 to provide material for this book. The interviewees represent companies, public sector and organisations with varying activities or interests in Japan.
Kirjan sisältämät näkemykset, mielipiteet ja kokemukset ovat lainauksia kirjaa varten toteutetuista haastatteluista. Toimittajan sekä toimituskunnan jäsenten omia
kannanottoja tai mielipiteitä kirjassa ei tuoda julki, koska pääpaino on haluttu antaa yksinomaan haastatelluille.
Insights, opinions and experiences expressed in this book are quotes from the interviews conducted for this book. Since the main role in this book was given to
the interviewees, opinions those of the editor or the editorial board are not expressed in this book.
Menestyminen Japanin dynaamisilla ja kilpailluilla markkinoilla rakentuu pitkäjänteisyyden ja riittävän resurssoinnin varaan, kulttuurisia tekijöitä unohtamatta.
Japaniin tullaan Japanin ehdoilla, joten organisaatiokulttuuri tulisi japanilaistaa
mahdollisimman pitkälle. Lisäksi haastateltavien kommenteista tulee ilmi vaatimus myytävän tuotteen tai palvelun korkealaatuisuudesta.
Success in Japan’s highly dynamic and competitive markets is mainly dependent
on long-term approach and adequate resourcing - not forgetting cultural matters.
Entry to the Japanese markets takes place on Japan’s terms, which is why the organisational culture should be adapted to the Japanese mindset as much as possible. Finally, the interviewees almost unanimously agreed that the product or service should be of as high quality as possible.
#$%&'()*+),-.$/($$(
ASEAN = Association of Southeast Asian Nations
CIMO = Centre for International Mobility / Kansainvälisen liikkuvuuden ja
yhteistyön keskus
EBC = European Business Council in Japan
EPA = Economic Partnership Agreement / Talouskumppanuussopimus
FILI = Finnish Literature Exchange / Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS
FCCJ = Finnish Chamber of Commerce in Japan
FTA = Free Trade Agreement / Vapaakauppasopimus
ICT = Information and Communications Technology / Tieto- ja viestintäteknologia
JASSO = Japan Student Services Organization
JETRO = Japan External Trade Organization
Kabushiki kaisha (K.K.) osakeyhtiö
LNG = Liquefied Natural Gas / nesteytetty maakaasu
LOHAS = Lifestyles of Health and Sustainability
MITI = Ministry of International Trade and Industry
Musex = Music Export Finland
Sitra = Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
SJKK = Suomalais-Japanilainen kauppakamari
Tekes = Teknologian kehittämiskeskus
WTO = World Trade Organization / Maailman kauppajärjestö
VTT = Valtion teknillinen tutkimuskeskus
0++(($$12'
Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 90-vuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna kiinnostavissa merkeissä. Yhtäältä Japani on ollut teollisuudellemme sekä tärkeä vientimaa että kallisarvoinen korkealaatuisten komponenttien
lähde, mutta toisaalta Japanin kulttuurinen merkitys muun muassa J-popin
ja animen muodossa on ollut erityisesti nuorison keskuudessa voimakkaassa
kasvussa koko 2000-luvun ajan. Vaikka Japani yhä onkin maailman toiseksi
suurin talousmahti, on sen viehätys Suomesta katsottuna himmennyt Kiinan
ja Intian ajaessa ohi. Japania ei kuitenkaan pidä unohtaa pikavoittojen tavoittelemiselta muissa maissa, sillä tulevaisuudessa Japanin – ja Aasian – vaikutusvalta globaalilla tasolla tulee kasvamaan, joten suomalaisten tulisi mitä pikimmin suunnata katseet Aasiaan ja Japaniin.
Tämän kirjan yhtenä tarkoituksena on ollut saattaa mahdollisimman suuri
osa suomalaisten Japanissa saavuttamasta tietotaidosta kirjalliseen muotoon.
Useimmilla kirjaan haastatelluilla henkilöillä onkin useiden vuosien, ellei jopa vuosikymmenien, kokemus Japanin kulttuurista, liiketoimintaympäristöstä ja yhteiskunnasta. Toisaalta jotkut ovat vasta aloittaneet kokemustensa keräämisen Japanin suhteen, mutta toimittajan näkökulmasta tämä kokemusten
kirjo on näyttäytynyt ehdottomana rikkautena ja toivottavasti sama välittyy
myös lukijoille.
Kirjan toimittajana haluaisin kiittää haastateltuja henkilöitä antoisista keskustelutuokioista, Jorma Julinia tämän kirjan alullepanemisesta, kauppakamarin
puheenjohtajaa Petteri Kostermaata ja sihteeriä Sirpa Rissa-Anttilaista projektin organisoimisesta sekä Ilpo Kaislaniemeä korvaamattomasta tuesta ja panoksesta sekä Japaniin liittyvien kokemustensa ja anekdoottiensa jakamisesta.
Erityiskiitokseni kuitenkin kuuluu avopuolisolleni Rebecalle kärsivällisyydestä:
jaksoit katsoa kirjoittamistani useaan otteeseen pitkälle yöhön ja ilman sinua
en olisi saanut muokattua ajatuksiani kirjalliseen muotoon.
Kommentit, kysymykset ja mielipiteet ovat erittäin tervetulleita!
Helsingissä ja Kööpenhaminassa joulukuussa 2009
Miikka Lehtonen
Kirjan toimittaja
[email protected]
!
Ilpo Kaislaniemi
Toimituskunnan puheenjohtaja
[email protected]
"
#$%&'()
Suomen ja Japanin väliset liikeyhteydet ja sen mukana kaupankäynti ovat kehittyneet hyvää vauhtia aikojen kuluessa. Maidemme välisen kaupan arvo on
vuositasolla yhteensä jo 2,5 miljardin euron luokkaa. Vaikka viime aikoina
median huomiota ovat vieneet eräät toiset Aasian suurmaat on kuitenkin hyvä muistaa, että Japani on yhä Aasian suurin ja koko maailman toiseksi suurin
talous, että japanilaiset suuryritykset ovat alallaan maailman ehdotonta kärkiluokkaa ja että japanilaiset kuluttajat käyttävät enemmän rahaa hankintoihinsa kuin mikään muu kansakunta Aasiassa. Japanilaiset ovat myös erittäin
trenditietoisia ja kuluttajina hyvin laatutietoisia, mutta myös kokeilunahaluisia.
Meillä suomalaisilla on muihin eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna muutamia erityisetuja puolellamme, joiden avulla meidän on ehkä muita helpompi
lähestyä japanilaisia kaupankäyntimielessä. Yksi on samankaltainen tapa suhtautua luontoon, ympäristöömme ja maailman menoon yleisesti, toinen on
kykymme sietää hiljaisuutta esimerkiksi neuvottelutilanteissa. Olemme myös
molemmat perusluonteeltamme vaatimattomia ja hillittyjä emmekä korosta
itseämme keinotekoisesti. Olemme myös sopimusta tehdessä tottuneet luottamaan kauppakumppaniemme sanaan ilman loputtomia paperisaivarteluja.
Erityiseduksi on katsottava myös ne erinomaiset suorat lentoyhteydet Suomesta Japanin kolmeen suurimpaan kauppakaupunkiin, asia josta suurin osa
eurooppalaisista kilpakumppaneistamme voi vain uneksia.
Haluan myös kiittää kaikkia tämän kirjan tekemisen mahdollistaneita tahoja: niitä yritysten ja yhteisöjen edustajia joita tähän teokseen on haastateltu,
kirjan julkaisemista eri tavoin tukeneita yrityksiä ja yhdistyksiä, sekä kirjan
toimittanutta Miikka Lehtosta ja toimituskunnan puheenjohtajaa Ilpo Kaislaniemeä ansiokkaasta työstä Japanin tietämyksen ja tuntemuksen lisäämiseksi Suomessa.
Petteri Kostermaa
Puheenjohtaja
Suomalais-Japanilainen kauppakamari ry
Tämän kirjan tarkoituksena on toisaalta muistuttaa meitä suomalaisia siitä
kuinka suuri ja tärkeä markkina-alue Japani onkaan ja toisaalta antaa kokeneiden Japanissa toimivien suomalaisyritysten ja muiden tahojen edustajien
kertoa omista käytännön kokemuksistaan sikäläisillä markkinoilla.
Näiden Japanin asiantuntijoiden käytännön vinkit ja ohjeet on kiteytetty kirjan
lopussa olevassa luvussa 19 ”Neuvot Japaniin lähtijöille”. Heidän sanomansa
on, että Japania ja sen kulttuurin, kauppatapojen ja jakelujärjestelmien erilaisuutta ei pidä pelätä vaan ottaa ne haasteena vastaan. Suomalais-Japanilainen
kauppakamari perustettiin yli 25 vuotta sitten tarkoituksenaan edistää maiden
välistä kaupankäyntiä ja luoda kontakteja Japanin liike-elämään. Tätä työtä
kauppakamari tekee yhä menestyksekkäästi vanhoista Japanin konkareista ja
sinne vastikään etabloituneista yrityksistä koostuvan jäsenverkostomme avulla. Jos Japani kiinnostaa kauppapaikkana ja kasvualueena, tervetuloa mukaan
toimintaamme.
!"
!!
$%&%'())%*+,',)-.+(),'*,/,00.-.1)()-2
!"#$%&'()*$#$+&+,($%&%'('*&%30%+,'-('*.02456',,'*72),'
Suomalainen yritys voi menestyä Japanin markkinoilla, jos se on valmis toteuttamaan suurimman osan seuraavista antamistani neuvoista.
Japani ja Suomi ovat molemmat kiinnostuneita edistämään ympäristön hyvinvointia ja molemmissa maissa halutaan luovuttaa luonto nykyistä terveellisempänä tuleville sukupolville, joilta olemme sen suojeltavaksemme saaneet. Siksi
suomalaisten tulisikin tarjota tuotteitaan ja tietämystään japanilaisten käyttöön
terveellisemmän elämäntavan ja luonnonsuojelun edistämiseksi.
Alkuun pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin henkilö, joka kykenee tehokkaasti
kommunikoimaan sekä japaniksi että suomeksi, koska japanilaisten kanssa
on vaikeaa tehdä yhteistyötä pelkästään englanniksi. Lisäksi on suositeltavaa
kääntää yrityksen esittely- ja markkinointimateriaali japaniksi.
Japanilaiset ovat globaalilla tasolla markkinajohtajia energiapihien teknologioiden suhteen, mutta he ovat siitäkin huolimatta halukkaita oppimaan lisää
suomalaisilta. Tällöin suomalaisten tulee kuitenkin kyetä vakuuttamaan japanilaiset esitellyn tuotteen tai teknologian tehokkuudesta. Toisaalta myös luomualan yrityksillä olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet tuoda Japanin markkinoille tuotteita, joita ei täällä kyetä viljelemään. Esimerkiksi marjoilla, kuten
puolukka ja lakka, sekä sienillä olisi varmasti taattua menekkiä Japanissa.
Japanilaiset käyttävät kernaasti englantia sekä työssä että vapaa-ajalla, vaikka
kielitaito olisikin kuinka puutteellista tahansa. Siksi suomalaisten on tärkeää
muistaa puhua englantia sillä tasolla, jota vastapuoli ymmärtää.
Usein kuulee sanottavan, että Japanissa pärjää suhteilla, mutta luottamus on
Japanissa suhteitakin tärkeämpää. Luottamuksen saavuttamisen yksi tärkeä
edellytys on se, että pitää kiinni kaikista lupauksista ja on ehdottoman täsmällinen esimerkiksi sovitun tapaamisajan suhteen.
Edellä kertomani neuvot ovat olleet myös minun menestykseni salaisuus sekä
vaalitaisteluissa että senaattorin työssä. Japani tarjoaa edelleen hyviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille jo siitäkin
Syystä, että Suomella on täällä hyvä maine: Suomeen ja suomalaisiin luotetaan
ja Suomesta halutaan ottaa oppia monilla eri alueilla, niin koulutuksen ja kulttuurin kuin liike-elämänkin suhteen.
Kaupankäynnissä alkuun pääseminen saattaa olla vaikeaa ja viedä aikaa, mutta yrittänyttä ei laiteta. Suomalaisilla yrityksillä on käsissään tuhannen taalan
paikka tehdä seuraava läpimurto Japanissa ja siihen tämä kirja tarjoaa varteenotettavaa tietoutta.
Tervetuloa Japaniin!
Menestystä toivottaen,
Marutei Tsurunen
Japanilaisten yritysten kanssa tapahtuvassa yhteistyössä suomalaisten tulee
osoittaa, että he haluavat liiketoiminnan kautta palvella myös japanilaista yhteiskuntaa – puhdas liikevoiton tavoittelu ei saa olla se ainoa määrittävä syy,
miksi halutaan Japaniin. Jos haluaa tuoda Japaniin uusia tuotteita, tulisi niiden laadusta ja menekistä olla selviä todisteita. Täysin uudella tuotteella on
vaikeaa päästä alkuun, koska japanilaiset ovat hyvin epäluuloisia kaikkea uutta kohtaan.
Japanilaiset odottavat Japanissa asuvilta ulkomaalaisilta kiinnostusta Japanin yhteiskuntaa kohtaan ja - mikäli vain mahdollista - osallistumista sen toimintaan.
!"
!#
$%%&'()*++,'(-./%-+01--23,3.+*&4*)56-
$%%&'()*++,'(-.:0&%60703.+*&4*)56-
!"#$%&'()"*((+,-%$%27*3.80903,3.-%%&'()*++,'(-
.$#+(/$%0"#'1"2"-.80903,3.$%27*3.-%%&'()*++,'(-
Hienoa, että Japania kuvaava korkealuokkainen suomenkielinen kirja on julkaistu. Japanista, sen taloudesta ja markkinoista kiinnostuneille tämä kirja on
erinomaista luettavaa. Japanissa eletään voimakkaan muutoksen aikaa. Vanhat perinteet ja yhteiskunnan perusrakenteet ovat koetuksella, kun globalisaatio ja maan talousongelmat ovat korostaneet tarvetta uudistuksiin.
Kansainvälinen talouskriisi iski myös Japaniin, mutta varsinaista pankkikriisiä maassa ei koettu. Voimakkaan elvytyksen ja vientimarkkinoiden toipumisen tuloksena Japani näyttää selvinneen talouskriisistä kohtuullisen nopeasti
ja vähin vaurioin, mutta vain kohdatakseen samat vanhat ja mittakaavaltaan
suuret talousongelmat, jotka vaivasivat maata jo ennen kriisiä. Julkisen talouden ongelmat, ylivahva valuutta ja deflaatiovaara ovat todellisia Japanin uuden
hallituksen päälle kaatuvia ja ratkaisuja odottavia kysymyksiä.
Japanilaisille itselleen lienee tärkeää sanoa, että Japani on maailman toiseksi
suurin talous. Japanilaisille sijaluku on ollut brändi ja identiteetin vahvistaja. Kun lähiaikoina Kiina menee ohi, se harmittaa japanilaisia, mutta mitään dramaattisia johtopäätöksiä ei siitä kenenkään ole syytä vetää. Japanissa on ensi
vuonnakin 127 miljoonaa maailman ostovoimaisinta kuluttajaa ja Japani on
ensi vuonnakin ennustettava, toimiva ja turvallinen yhteiskunta. Japani on iso
ja houkutteleva markkina.
Yrityksille, myös suomalaisille, Japani liiketoimintaympäristö avautuu hitaasti,
on kallis ja erittäin kilpailtu. Japanissa kaikki globaalisti toimivat yritykset ovat
jollain tavalla läsnä hyödyke- tai finanssimarkkinoilla tai mukana tutkimus- ja
teknologiatoiminnassa. Japanissa mikään ei tunnu olevan puolivillaista, ja jos
sitä ovat suomalaisten vientiponnistelut, eli kotityöt ja harjoittelu tekemättä,
niin hukkaan menee kaikki. Japaniin tuleminen on aikaa, resursseja ja kovaa
osaamista vaativaa toimintaa.
Siksi kannattaa tämäkin kirja lukea huolella.
Jari Gustafsson
I am much delighted to learn that Finnish-Japanese Chamber of Commerce
in Finland has published “Japan Book” on Finnish-Japanese economic relations in collaboration with Finnish Chamber of Commerce in Japan. I am also
pleased to hear that this book has been published to celebrate the 90th anniversary of the establishment of diplomatic relations between Finland and Japan.
!"
For Japanese, “Finland” brings to mind the image of the homeland of Moomins
and Santa Claus, rich in nature with hundreds of thousands of forests and lakes. Many Japanese tend to think that Finland is a remote northern country
from Japan, but in fact Finland is the closest European gateway country to Japan with 15 weekly (summer schedule) nine and half hour direct flights links
connecting it with Japan.
Finnish and Japanese people have similar national characters. Both possess
deep love for nature and enjoy meditation in the silence. Finns are attracted
to Japanese culture often depicting nature, and Japanese have shown massive
interest in simple and functional Finnish design products made by for instance
Iittala or Marimekko. One might even say that modest and a bit shy character
of the Finnish people bears resemblance to that of Japanese.
For Finland, Japan is the second largest trade partner in Asia. The historically
deep economic relations we have date back to the beginning of Japan’s post-war
economic development and Finland was the first country in Europe to import
Japanese cars. Nowadays Japanese cars account for one fourth of Finnish market and also various Japanese products other than cars are found in Finland.
The partnership between Nokia, the world number one mobile phone company and Japanese electronic parts manufactures is one good example of business cooperation between our countries. More than half of the components
of Nokia’s headsets are supplied by Japanese companies. The joint venture between KONE and Toshiba Elevator as well as the partnership between Rapala
VMC and Shimano Inc. are also cases in point of which I am proud.
!#
Besides friendly economic ties, tourism between our countries is increasing. In
2008 there were 80 000 tourists from Japan to Finland and 20 000 vice versa,
which I believe, builds a spirit of mutual understanding and good will.
It is my sincere hope that this book focusing on economic relations between
Finland and Japan will be a useful tool to increase public awareness of the importance of economic partnership between Finland and Japan.
Hiroshi Maruyama
$%%&'%''()*%+,(+&'-,.(&+''()/
Haastatteluja kirjaa varten tehtiin yhteensä 30 kevään ja kesän 2009 aikana sekä Suomessa että Japanissa. Haastateltavat edustavat yrityksiä, organisaatioita
sekä julkisen sektorin toimijoita.
Haastateltujen tahojen Japanin toiminnot vaihtelivat viennistä aina japanilaiseen osakeyhtiöön ja tähän osaltaan vaikutti yrityksen tai organisaation toimintasektori. Kaikilla haastatelluilla oli kuitenkin kiinteä presenssi Japanissa
ainakin jossakin muodossa (esimerkiksi agentuuri tai myyntikonttori), koska
se nähtiin markkinoiden seuraamisen kannalta kriittisenä tekijänä.
Haastatellut yritykset edustivat monipuolisesti eri liiketoiminta-aloja muotoilualasta konepaja- ja metsäteollisuuteen sekä tieto- ja viestintäteknologian yrityksiin.
Henkilöstön lukumäärän suhteen Japanissa toimivat yritykset vaihtelivat yhdestä muutamiin kymmeniin. Valtaosa henkilöstöstä toimi joko myyntiin tai
jälkimarkkinointiin perustuvissa tehtävissä.
Kirjan sisältämät näkemykset, mielipiteet ja kokemukset ovat lainauksia kirjaa
varten toteutetuista haastatteluista. Toimittajan sekä toimituskunnan jäsenten
omia kannanottoja tai mielipiteitä kirjassa ei tuoda julki, koska pääpaino on
haluttu antaa yksinomaan haastatelluille.
!"
!#
$%&'()*%+,*-.-/0&/%)*,*-%&,&((*
$%&'()*%+,*-.Etabloitumisen kannalta useimmat suomalaisyritykset ovat liikkeellä verrattain pienillä myyntikonttoreilla. Varovainen aloitus on usein relevantein vaihtoehto, koska toiminnan aloittaminen ja verkostoituminen tulevat kalliiksi (ja
toisaalta toimintamallin valinta riippuu myös resursseista ja tuotteista). Siksi
on useimmissa tapauksissa välttämätöntä, että organisaatiolla on aluksi käytettävissään taho, joka tuntee paikallisen ympäristön. Paikallinen yhteistyökumppani on tässä tapauksessa hyvä ratkaisu. Esimerkiksi Finpro voi avustaa
pohjatyön tekemisessä. Toisaalta kannattaa harkita myös toisen näkemyksen
hankkimista Finpron lisäksi.
Eri toimintamalleja verrattaessa voidaan sanoa, että edustustot eroavat muista
toimintamalleista siten, että ne eivät voi itsenäisesti solmia sopimuksia. Yleensä yritykset perustavat edustuston tarkkaillakseen markkinoita 6-12 kuukauden ajan. Tämän ajan jälkeen useimmat yritykset laajentavat edustuston joko
osakeyhtiöksi tai haarakonttoriksi.
$%&'()*%+,*-.-/0&/%)*,*-%&,&((*
12%..-3.%)
Valtaosa Japanissa toimivista suomalaisyrityksistä on valinnut yhtiömuodokseen osakeyhtiön, koska sen nähdään lisäävän sekä uskottavuutta että jatkuvuutta. Ne yritykset, joilla ei ole presenssiä Japanissa, ovat puolestaan valinneet paikallisen partnerin huolehtimaan lähinnä myynnistä ja markkinoinnista
Japanissa.
Etabloituminen kannattaa toimintatavasta riippumatta hoitaa harkitusti ja pitkäjänteisyyteen panostaen, koska japanilaiset asiakkaat ja kumppanit arvostavat pitkän tähtäimen sitoutuneisuutta.
ttt
!"
Haarakonttoria ei Japanissa kuitenkaan nähdä tarpeeksi varteenotettavana,
koska se ei anna kuvaa tarpeeksi pitkäkestoisesta strategiasta. Japanilaiset asiakkaat eivät luota haarakonttoreihin kovinkaan paljon, koska ne ovat helppo panna kasaan, jos tilanne alkaa näyttämään pahalta. Tämän lisäksi haarakonttorin ylläpitämiseksi ei tarvita toimitusjohtajaa, vaan alempiarvoinenkin
henkilö riittää.
Osakeyhtiö on selkeästi paras vaihtoehto paikallisen läsnäolon varmistamiseksi ja se vaatii toimitusjohtajan vetäjäkseen. Toimitusjohtaja voi olla joko
japanilainen tai Japanissa pysyvästi asuva ulkomaalainen. Varsinaista alarajaa
osakepääomalle ei ole, mutta koska kyseinen tieto on julkista, on siihen uskottavuuden kannalta parasta investoida kunnolla. Esimerkiksi suomalaisyrityksillä yleisin osakepääoma on noin 10 miljoonaa jeniä. Yleensä yritykset
käyttävät asianajajia osakeyhtiöiden rekisteröimiseen ja kun palkattujen henkilöiden lukumäärä on kymmenen tai enemmän, tulee yrityksen laatia lakisääteiset työsäännöt, joista käyvät ilmi palkkaus, bonukset, eläke, lomapäivät,
työajat, ylityöt ja niin edelleen.
Alkuinvestoinnit Japaniin ovat korkeat ja työläät, joten siksi suunnittelu ja
pohjatyö kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin. Odotuksista tulee rakentaa
!#
$%&'()*%+,*-.-/0&/%)*,*-%&,&((*
selkeä kuva ja resursseja tulee panostaa riittävästi – pitkäjänteisyys on valttia!
Luottamus korostuu Japanissa – jos yritys/tuote ei ole tunnettu Japanissa/globaalisti, tunnettuuden luominen Japanissa vie aikaa. Tällöin tulee antaa itsestään uskottava kuva ja osoittaa, että on tosissaan liikkeellä. Luottamusta tulee
systemaattisesti rakentaa ja kehittää. Jos Japaniin aikoo etabloitua sivukonttorin kautta, ei toimistohotelli pitkän päälle välttämättä ole riittävä ratkaisu
Mutta tämä on toki tapauskohtaista.
Olemme huomanneet, että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on hyvä valita yhtiömuodoksi osakeyhtiö. Aiemmin osakeyhtiön pääoman tuli olla minimissään 10 miljoonaa jeniä, mutta nyt jo yhden jenin osakepääoma riittää.
Tosin yhden jenin osakepääoma ei luo uskottavuutta, koska asiakkaat ja yhteistyökumppanit tulevat tarkastamaan tämän.
Erityisesti jälkimarkkinoinnin näkökulmasta eurooppalaiset yritykset kohtaavat ongelmia. Toimintakyvyn turvaamiseksi on kriittistä, että yritys on
paikallisesti läsnä ja mukautunut japanilaiseen ajatusmalliin. Lisäksi taloudellinen vakavaraisuus, tuotteen toimivuus, jälkimarkkinointi ja brändi ovat
kriittisiä tekijöitä.
Aikoinaan harkitsimme enemmänkin osakeyhtiön perustamista Japaniin,
mutta mitä enemmän vuosia kului, huomasi sen, että toisaalta se on meille
kaikkein helpointa, että se tapahtuu maahantuojien kautta. Mitään tarvetta
itse menemiselle ei ole, mutta maahantuojien tukemista olisi pitänyt ja pitää
tehdä koko ajan enemmän.
Japaniin ei kannata tulla kaapin ovet auki, vaan nöyrällä ja avoimella asenteella. Pitää kuitenkin muistaa, että Japani on kokonaan oma markkina-alueensa,
jolla on omat toimintatapansa. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että Japanin
markkinoita ei turhaan mainosteta vaikeiksi. Protektionismia löytyy eri aloilta
ja Japanissa on omat standardit, jotka poikkeavat esimerkiksi EU:n ja USA:n
vastaavista. Hankalaksi asian tekee sen, että Japanin ulkopuolella tehdyt testit
eivät kelpaa täällä.
Ensimmäiseksi japanilainen kysyy toimittajan pitkän tähtäimen sitoutuneisuutta – voiko tähän luottaa. Pelkästään pitkän tähtäimen suhteita haetaan.
Laatu on yleensä se tekijä, jolla ulkomaiset toimijat voivat saavuttaa markkinaosuuksia. Sitten tulee hinta, sen tulee olla kilpailukykyinen. Sanotaan näin,
!"
$%&'()*%+,*-.-/0&/%)*,*-%&,&((*
ettemme ole koskaan menettäneet asiakasta sen takia, että he olisivat hypänneet kelkasta.
Erittäin tärkeätä on myös se, että kun perustat oman organisaation Japaniin,
niin minkälaisen kuvan se luo firmasta, minkälaisen presenssin saat aikaan.
Oikeiden ihmisten valinta on ratkaisevaa: millaiset suhteet niillä on asiakkaisiin, ovatko he edustavia, ja pystyvätkö he kertomaan sinulle, miten pitäisi
käyttäytyä ja toimia.
Paikallisen konttorin tehtävä pääkonttoriin nähden ei ole vain valitun strategian toteuttaminen, vaan osallistua aktiivisesti sen luomiseen - kommunikoida selvästi mitä asiakkaat vaativat. Huono kommunikaatio johtaa huonoihin
tuloksiin.
On niin paljon vääriä käsityksiä siitä, että jos joku tuote tai bisnesmalli on
ollut hyvä vaikka Saksassa tai Amerikassa, silloin se toimii myös Japanissa.
Bisneshistoria on täynnä tapauksia, joissa kuulut kansainväliset firmat ovat
joutuneet vetäytymään Japanista verissä päin, kun systeemit eivät ole sopineetkaan Japaniin.
Kokemuksemme ovat osoittaneet, että henkilökunnan kannalta on todella
tärkeätä, että yhtiömuoto on osakeyhtiö, joka on virallinen työnantaja ja jolla
on sosiaalisopimus ja työsäännöt. Työsäännöistä löytyy muun muassa eläke,
lomat ja sairaudenhoito viimeistä yksityiskohtaa myöten. Esimerkiksi, jos isä
kuolee, firma maksaa niin sanotun sururahan, tai jos lähtee ensimmäisen kerran ulkomaille, firma avustaa matkalaukun hankinnassa. Selkeät säännöt antavat varmuutta tulla ulkomaisen firman palvelukseen, vaikka useimmat sitä
yhä vierastavat ja pelkäävät. Meidän sääntömme laadittiin ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten ja niitä on lyhennetty puolella vuosien saatossa, mutta yhä
ihmiset pitävät siitä, että asiat on sovittu ja laitettu yhdelle paperille.
Etabloitumiseen kannattaa varata aikaa. Japaniin ei kannata lähteä liian tiukalla aikataululla. Asiat eivät välttämättä käynnisty yhtä nopeasti kuin muualla ja
suhteiden rakentamiseen kannattaa jo alussa panostaa. On tärkeää kuunnella
Japanin markkinoita – kulutustottumukset ovat Japanissa täysin omanlaisensa. Markkinoille ei kannata tulla sanelemaan, vaan niitä tulee tarkkailla ja niihin tulee sopeutua. Ja ennen etabloitumista kannattaa varmistua, että laatu ja
jakelu ovat riittävän korkeatasoisia ja toimivia Japaniin.
!#
#$%&'()$*+),-,./%.$()+),$%+%'')
Pitää muistaa, että Japani on portti Aasiaan – jos pärjäät Japanissa, pärjäät
myös muualla Aasiassa. Sopimuksia Japanissa kunnioitetaan, sekä suullisia
että kirjallisia, mutta läpimurto ja menestys kestävät kauan. Sunzin opit siitä,
että omia asioita ei paljasteta ja vastapuolen kaikki tiedot pyritään ottamaan
selville, pätee erittäin hyvin japanilaisissa yrityksissä. Neuvotteluissa japanilaiset ovat vaarallisia, mutta sopimuksen solmimisen jälkeen erittäin luotettavia.
0()+),$%+%'').
Palvelut muodostavat toimintamme selkärangan täällä Japanissa. Lisäksi autamme viereisillä markkinoilla sijaitsevia yksiköitä tarjoamalla tietämystä ja
apua. Yrityksemme Japanissa saavuttamaa tietoa käytetäänkin hyväksi muissa Aasian maissa.
Japani on meille tärkeä alueena, vaikka varsinaisesti meillä ei täällä myyntiä
olekaan. Komponenttien myyntiä ja huoltoa meillä on, mutta erityisen tärkeää meille on yhteistyö paikallisen partnerin kanssa yhteisomistuksessa olevan
yrityksen kautta. Pyrimme tätä kautta hakemaan uusia tuotekehitysratkaisuja.
#$%&'()$*+),-,./%.$()+),$%+%'')
japaniksi. Suomalaisten firmojen kesken meillä on yhteisiä kirjanpito- ja lakifirmoja, jotka hoitavat alta aikayksikön yhden firman avaamisen: tekee vain
vaadittavat paperit, niin se on siinä.
Optimaalisinta Japanin kannalta olisi se, ettei olisi myyntien vaihtelua ulkopuolisista syistä. Mutta aika tyytyväinen meidän pitkäjänteiseen strategiaan saa
olla, vaikkei sitä koskaan mihinkään olekaan kirjoitettu. Ehkä vielä enemmän
voisi olla tasaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Usein pääkonttoreiden ongelma on
se, että ihmiset vaihtuvat, jolloin kaikki se kertynyt kokemus katoaa. Luulen,
että tämä on suurin ongelma kaikilla ulkomaisilla firmoilla Japanissa – alasta
ja maasta riippumatta. Paikallisen johtajan tehtävänä on selittää näitä asioita pääkonttoriin. Siihen on hyvä olla suomalainen paikallisena johtajana. Tai
muuten sellainen, jolla on kokemusta pääyhtiöstä, että tietää sen odotukset ja
resurssit ettei odota mahdottomia täällä päässä. Kaikilla ulkomaalaisilla firmoilla on sama haaste, kaverit täällä kertovat.
Meillä oli joskus omat jakelukanavat, mutta nyt käytämme jakelijoita. Päätimme, ettei meillä ole varaa ylläpitää kaikkia palveluja itse, joten olemme uudelleen ulkoistaneet osan toiminnoistamme. Meillä oli yhdessä vaiheessa oma
logistiikka, omat varastot, kuljetukset ja rahoitukset. Kaikki oli täällä paikan
päällä hoidettu. Systeemin rakentaminen kesti 10 vuotta. Sitten muutimme
strategiaa. Ulkoistamalla säästetään henkilöstökuluissa ja saadaan parempi
kassavirta. Ihmeeksemme kukaan asiakas ei hypännyt kyydistä, vaikka presenssiä ja palvelua laskettiin. Osoitti, että vuosien saatossa oli saavutettu niin
kova brändi ja luotettavuus, että se kesti.
Periaatteessa meillä on ollut vapaat kädet suhteessa pääkonttoriin, mutta tulosta pitää aina tulla. Joskus valuuttakurssit heilahtelevat ja talouden yleinen
tilanne heikentää tulosta, mutta silloin on tärkeintä pitää yllä jatkuvuutta. Pitää muistaa tyydyttää asiakkaat huonoinakin aikoina, että he hyvinä aikoina olisivat vastaanottavaisia. Oma firma on luultavimmin optimi, koska sitä
kautta voi parhaiten rakentaa suhteita tänne paikallisesti, mutta monelle paikallisen partnerin hankkiminen lienee se ensimmäinen askel. Itse firman perustaminen Japanissa vie vain pari päivää. Japani on hirveästi yrittänyt avata
näitä systeemejä viimeisten vuosien aikana, mutta tietysti kaikki tulee tehdä
!!
!"
$%&%'(')*((+,-.(/('-%0/&12(3-4
Japanin liiketoimintaympäristö on 1990-luvulta alkaen muuttunut jonkin verran helpommaksi ulkomaalaisille yrityksille toimia. Standardeja on harmonisoitu muiden valtioiden kanssa ja regulaatioita on purettu tai helpotettu. Markkinoille tulo on siis jonkin verran helpottunut. Lisäksi Japani on lähentynyt
länsimaita muun muassa liiketoimintakulttuurin osalta: suoritukseen perustuva palkkaus on yleistynyt ja osakkeenomistajien ääni on alkanut kuulumaan
paremmin. Aiemmin japanilainen yritysjohto ei kokenut olevansa niinkään
vastuussa osakkeenomistajille, mutta nykyään tilanne on muuttumassa tähän
suuntaan. Japanilainen yritysjohto onkin saanut osakseen verrattain rajua kritiikkiä osakkeenomistajien kohtelun takia. Pitää kuitenkin muistaa, etteivät
käsitykset yrityksen tarkoituksesta tai funktiosta yhteiskunnassa ole täysin yhteneväisiä länsimaissakaan Kyse ei siis ole vastakkainasettelusta, jossa Japani
poikkeaa ratkaisevasi kaikista ”länsimaista”. Kyse on enemmän aste-eroista.
$%&%'(')*((+,-.(/('-%0/&12(3-4
56-,,'7,-.
Vaikka Japanin markkinoille onkin hyvin usein vaikeaa päästä, on Japani silti
usealle suomalaisyritykselle suurin ulkomarkkina. Varsinaista ulkomaalaisia
yrityksiä syrjivää lainsäädäntöä Japanista ei löydy, mutta siihen tulee varautua,
että asiat saattavat kestää kauemmin kuin esimerkiksi Euroopassa.
Useimpien haastateltavien mukaan laatu ja sitoutuneisuus ovat hintaa tärkeämpiä kilpailutekijöitä Japanissa. Lisäksi suuri osa kaikesta maailman tietämyksestä luodaan Japanissa, joten jo senkin takia Japaniin laajentuminen
on perusteltua.
ttt
!"
Kun EBC selvittää kaupan esteitä, niin kyllä siitä aina kirja syntyy, mutta
useimmillakaan toimialueilla ne eivät muodostu ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Teknisiä kaupan esteitä on olemassa lähes jokaisella toimialalla, mutta olen
ymmärtänyt, ettei se estä bisneksen tekemistä. Yksittäinen merkittävin asia
on se, että testauskäytännöt ulkomailla ja Japanissa ovat erilaisia. Täydelliset
testit Euroopassa eivät välttämättä riitä Japanissa. Olisi luontevaa uskoa, että
japanilainen testauskulttuuri ottaisi ne testit edes jotenkin huomioon, mutta
useimmiten testaus pitää tehdä täydellisesti Japanissa. Se maksaa, vie aikaa ja
yleensä antaa mahdollisuuden japanilaisille kilpailijoille kehittää omia tuotteitaan, kun yrityksesi tuotteet ovat testeissä.
Näemme Japanin suurena ja tärkeänä markkina-alueena. Japani on itse asiassa
ulkomarkkinoistamme yksi suurimmista. Lainsäädännöllisiä esteitä Japanissa
ei liiemmin ole, mutta kaikissa liiketoimintaan liittyvissä asioissa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi verotarkastajat tarkastavat erityisesti ulkomaalaisten
yritysten kirjanpidon jopa 2-3 vuoden välein.
Japani on meille eräs tärkeimmistä ulkomarkkinoista: ei vain yksinomaan
perinteistä johtuen, vaan Japani on myös siinä mielessä luonnollinen valinta,
koska siellä tapahtuu paljon kaikilla alueilla, joten jo tämän takia paikallinen
läsnäolo on perusteltua.
Japanissa on sangen matala ulkomaisten suorien investointien kanta (n. 2-3%/
BKT), jonka johdosta Japani usein mielletään ulkomaisia toimijoita syrjiväksi
!#
$%&%'(')*((+,-.(/('-%0/&12(3-4
ympäristöksi. Tämä ei kuitenkaan ole kaikin osin paikkaansa pitävä uskomus,
sillä esimerkiksi avoimesti ulkomaisia investointeja syrjiviä säädöksiä Japanista ei löydy juuri Eurooppaa enempää. Pääsyyt investointikannan alhaisuuteen
löytynevätkin muualta. Osasyynä tähän voidaan pitää erilaista liiketoimintakulttuuria sekä japanin kieltä, jotka hankaloittavat etabloitumista. Osin taustalla lienevät myös kova kilpailu kotimaisten toimijoiden kannalta monilla
toimialoilla ja suhteellisen korkea hintataso ja etabloitumiskustannukset. Kyseisten kynnysten ylittäminen vaatii monesti suurempaa panostusta kuin monilla muilla markkinoilla. Kaikilla suurillakaan kansainvälisillä toimijoilla ei
välttämättä ole halua tähän.
Virallisten tilastojen mukaan maailman uudesta tietämyksestä vuosittain Japanissa luodaan 16-20% ja Euroopassa vastaava luku on 22-25%, eli tässä maassa
luodaan edelleen valtava määrä osaamista. Japani on vaikea markkina tehdä
bisnestä, mutta äärimmäisen kiinnostava, koska täällä voi oppia uusia juttuja
ja niistä rakentaa Japanin ulkopuolella mielenkiintoisia bisneksiä. Olisi hyvä,
jos suomalaisyritykset jaksaisivat rakentaa vaikka sellaisen Japani-strategian,
jonka mukaan yritetään oppia täältä kaikki se, mikä vaan irti saadaan.
Japanin markkinat ovat hyvin vaikeat siinä mielessä, että tilanne täällä on hyvin stabiili – 1990-luvun jälkeen ei ole ollut merkittävää kasvua. Toimintatavat
ovat vakiintuneita ja suhteet pitkäaikaisia (kaikkea ei välttämättä ole edes sopimuksin kirjattu). Ulkopuolisten on vaikea tulla markkinoille jo pelkästään
eriävien standardien takia. Laatuvaatimukset ovat todella korkeat ja viranomaismääräykset heikentävät joskus ulkopuolisten kilpailuetuja, kun paikalliset kilpailijat voivat kehitellä uusia ratkaisuja meidän vasta odottaessa viranomaisten hyväksyntää tuotteellemme.
$%&%'(')*((+,-.(/('-%0/&12(3-4
Japanissa kaikki kestää kauemmin kuin missään muualla. Jos ajattelet, että se
kestää kaksi kertaa kauemmin, mieti uudelleen – se kestää vielä kauemmin.
Päätöksenteko ja lähteminen jonkun kelkkaan kestää aina. Japanissa hinnalla pelaaminen ei toimi, koska kaikkea saa kotimaasta: pitää olla lisäarvoa ja
sitoutumista.
Markkinatutkimuksia olemme tehneet sisäisesti sekä etabloitumista ennen
että jälkeen. Haluamme perehtyä markkinoihimme syvemmin ja erityisesti
asiakkailtamme ja partneriltamme olemme saaneet paljon ja avoimesti tietoa.
Tavoitteenamme on pyrkiä avoimeen ja luottamukselliseen kanssakäymiseen
partnerimme kanssa ja tähän mennessä ratkaisu on osoittautunut todella hyväksi. Japanissa on tärkeää huomioida jakelukanavan merkitys ja olemme pyrkineet kunnioittamaan tätä avoimuudella eli emme toimi kumppaneidemme
selän takana.
Markkinaselvityksiä olemme toteuttaneet sekä sisäisesti että ulkoisesti. Japaniin on kuitenkin verrattain hankala päästä, koska englanninkielistä valmista tietoa on huomattavasti vähemmän tarjolla kuin monessa muussa maassa.
Japani on tietyssä mielessä sisäänpäin lämpiävä ja paikalliset pelurit ovat vahvoja, joten etabloitumiseen liittyvä taustaselvitys kannattaa tehdä huolella.
Japanilaisyrityksillä on nykyään paljon omaa rahaa, jota ne ovat alkaneet syksystä 2008 lähtien käyttää yritysostoihin ulkomailla. Erityisesti kasvustrategialle perustuvat yritykset joutuvat tekemään yritysostoja. Aasian maista erityisesti
Kiina, Intia, Korea, Thaimaa sekä myös pohjoismaat (Suomi gateway-maana
muualla Eurooppaan) ovat saaneet osakseen japanilaissijoituksia.
Japanissa pitää muistaa, että toimitaan laajassa kontekstissa. Alussa toimitettu informaation paketoidaan siistiin pakettiin sopimuksen allekirjoittamisen
jälkeen ja kaikki ovat tyytyväisiä. Luottamus täällä on ihan omalla tasollaan –
paljon tehdään sellaista, mitä ilman sopimusta Suomessa ei tehtäisi.
!"
!#
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
!"#"$%&"%'($)"'%"**""$)&+,$-(($&""-+
Japanilainen asiakas vaatii laatua. Se on lähes aina ensimmäinen kriteeri. Laaduton tuote jää kaupan hyllyyn. Se on ainakin se kuva, joka halutaan antaa, ja
joka on aina ollut keskeinen konsulttien teesi.
Laatu on japanilaiselle kuitenkin vain väline, jolla hän yrittää todistaa itselleen tehneensä hyvän kaupan. Loppukuluttajan laatukriteerit voivat olla
hyvinkin heppoisia: sellaisia, joilla ei ole perinteisen laatuajattelun kanssa mitään tekemistä.
Japanilainen asiakas arvostaa yksityiskohtia, tarinoita ja taustoja. Lisäksi kannattaa muistaa, että japanilaisten vaatimaa laatua kannattaa käyttää hyväksi
myös muilla markkina-alueilla. Japanin markkinoita ajatellen on tärkeää myös
se, että tuote ja palvelu on lokalisoitu markkinoiden tarpeisiin.
Nuoret japanilaiset asiakkaat arvostavat erityisesti brändiä ja trendikkyyttä,
kun taas vanhemmilla pääpainon saavat laatu, kestävyys ja tekniset ominaisuudet. Lisäksi yleisellä tasolla palvelu, toimitusvarmuus ja virheettömyys ovat
tärkeitä asioita.
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&4'2'3&5'&3.3)'%&'('%
6,-..37.-8
Japanilaiset asiakkaat ovat äärimmäisen laatutietoisia ja pikkutarkkoja. Tätä
ei kuitenkaan kannata pelästyä, vaan Japanissa saavutettua laatua kannattaa
käyttää esimerkiksi kilpailutekijänä muissa maissa.
Yhteistyökumppanit ovat Japanissa käytännössä katsoen välttämättömiä. Suhteiden ylläpitoon ja kasvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota, koska
lähes poikkeuksetta aikajänne on hyvin pitkä. Lisäksi tulee muistaa, että arvovaltapalveluilla on Japanissa erittäin suuri merkitys.
ttt
!"
Se mikä on ollut vähän pettymys Japanissa – mikä tosin on samanlaista muuallakin – on se, että asiakkaiden uskollisuus on olematonta. Ei voi luottaa siihen, että jos asiakas kerran ostaa tuotteemme, niin hän ostaa niitä jatkossakin.
Koko ajan etsimme uusia vaihtoehtoja ja uutta designia. Se on haasteellista,
koska usein ne jäävät kertakaupoiksi. Mutta tämä pätee kaikkialla. Jotenkin
minusta tuntuu, että Japanissa se olisi mahdollista hoitaa jotenkin tiiviillä kontaktoinnilla. Keskieurooppalaisilla ei ole mitään väliä, miten kontaktoit ja palvelet, mutta Japanissa palvelua ja asioihin paneutumista arvostetaan toisella
tavalla kuin täällä.
B2B-markkinoilla japanilaiset asiakkaat arvostavat ja odottavat johdonmukaisuutta kaikissa toiminnoissa. Tämä on seikka, joka kaikkien ulkomaalaisten
yritysten tulisi sisäistää ennen kuin ne tulevat Japaniin. Lisäksi tulee miettiä,
miten pitkälle tuote/palvelu tulee lokalisoida vastaamaan Japanin tarpeita.
Japanilaiset asiakkaat ovat tunnettuja pikkutarkkuudesta sekä korkeista laatuvaatimuksista. Huonoa kuvaa ei saa antaa, koska tällöin yrityksen maine voi
olla lopullisesti tahrattu. Lastentauteja laitteissa ei saa olla ja jos on, pitää pys!#
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
tyä osoittamaan, että virheet pystytään korjaamaan. Hinnalla pystyy jonkin
verran pelaamaan, mutta sen varaan ei Japanissa kannata laskea.
outlet-liikkeet ovat Japanissa yleistyneet – luulisin tässä olevan taustalla kuluttajien realistisemmat odotukset.
Japanilaiset kuluttajat arvostavat ympäristöystävällisyyttä ja vihreitä arvoja.
Lisäksi vanhusten elämään liittyvät tuotteet ja palvelut ovat houkuttelevia (puhutaan ns. silvereistä, eli eläkeläisistä). Suomalainen design on myös merkittävää, mutta vanhoja huippunimiä tulisi hyödyntää paremmin.
Alussa toimintojen käynnistäminen ja verkoston luominen saattaa viedä enemmän aikaa ja rahaa, mutta Japanin potentiaalia ei tule aliarvioida. Japanissa on
kuitenkin potentiaalisia asiakkaita 25 kertaa enemmän kuin Suomessa. Volyymin johdosta japanilaiselle ostajalle on tärkeää varmistua tavarantoimittajan
luotettavuudesta ja kyvystä toimittaa sovitut määrät aikataulussa. Toimitusvarmuus on japanilaisille tärkeä asia. Luottamussuhteen luominen saattaakin
osoittautua aikaa vieväksi prosessiksi ja vaatia kovaa työtä myyjän puolelta.
Suhdetta pitää myös ylläpitää aktiivisesti.
Toinen tärkeä huomio on se, että japanilainen uhraa ”korkean laatutietoisuutensa” erittäin nopeasti edullisuuden alttarilla. Esimerkiksi kiinalaiset bulkkimuovituotteet uppoavat Japaniin suurella menestyksellä vain, koska hinta on
matala. Laatu on täysin toissijaista. On vaikea löytää lasten leluja, jotka olisivat
muualta kuin Kiinasta lähtöisin ja joista eivät renkaat ja päät irtoaisi ensimmäisen leikkikerran jälkeen (puhumattakaan muista, myös tuoteturvallisuuteen liittyvistä seikoista, jotka tuntuvat olevan varsin retuperällä). Kukaan ei
välitä laadusta, jos tuotteet ovat halpoja.
Japanilainen teollisuusasiakas onkin asia erikseen. Heidän laatuvaatimuksensa tulevat erittäin tiukoista spesifikaatioista, joilla kukin haluaa varmistaa, että
lopputuotteen mahdolliset laatuongelmat eivät ole lähtöisin ainakaan kyseisen
henkilön vastuualueelta. Spesifikaation höllentäminen saattaa vaatia suuriakin
ponnisteluja. Raha sanelee siinäkin asiassa toki paljon.
!"#"$%&'('$")'"$*$%+""$$",,--%#./0"/,'1
Japanilainen seuraa trendejä ja muotia tarkkaan. Ostopäätöksiin niillä on suuri vaikutus. Japanilaiset myös seuraavat televisiota tiiviisti. TV-julkkiksilla on
lähes jumalan asema. TV-mainostus (erityisesti ohjelmiin upotettu) on erittäin tehokas markkinointikanava.
Koska olemme olleet Japanissa jo suhteellisen kauan, meillä on asiakkaittemme silmissä hyvä maine. Lisäksi myyntihenkilöstömme on japanilaista, joka
osaltaan vaikuttaa hyväksi koettuun palveluun. Jakelukanavien rakentamiseen
kannattaa kiinnittää huomiota.
Yleisemmällä tasolla hinnan merkitys on jälleen nousemassa Japanissa. Välillä se unohtui, kun talouden kehitys oli voimakasta, mutta se on taas pinnalla. Ulkomaalaisuudella on edelleen merkitystä Japanissa. Lisäksi niin sanotut
!"
Japaniin kohdistuvassa viennissä tulee ottaa huomioon kuluttajien tottumukset. Erityisesti tuoteturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla
tarkkana – japanilaiset arvostavat laatua ja tuotteen turvallisuutta. Paikoin
Japanin kansainvälisesti verraten tiukat ja paikoin myös omintakeiset länsimaisista poikkeavat standardit ja tekniset määräykset on suunniteltu suojaamaan kotimaisia toimijoita, mutta toisaalta ne myös heijastavat kansalaisten
preferenssejä.
Sekä tuote että palvelu kannattaa sopeuttaa vastaamaan kuluttajien vaatimuksia: tämä saattaa maksaa, mutta jos siihen ei ole lähtökohtaisesti valmiutta,
kannattaa harkita, onko Japani mielekäs kohdemarkkinana.
Kilpailu Japanissa on mieletöntä – kuluttajat ovat pilalle hemmoteltuja ja palvelun taso on aivan omaa luokkaansa. Tiedon nopea toimittaminen on täällä
olennaista ja informaation hinta on todella alhainen: yritykset tekevät paljon
ilmaista työtä ennen sopimusta ja erityisesti pankkien konsulttiosastot tuottavat tietopalveluja tappiolla.
Pitää olla pitkäjänteisyyttä ja nöyryyttä aloittaa pienellä mittakaavalla. Japanilaisille on hirveän tärkeää, että kasvoja ei menetetä ja tämä puolestaan olisi
väistämätöntä, jos asiakas yhdessä yössä vaihtaisi toimittajaa. Japanilaiset kokeilevatkin kilpailijaa/uutta vaihtoehtoa ensin pienellä volyymilla, jonka jälkeen käyttö lisääntyy vähitellen, jos tuote ja palvelu ovat kunnossa.
Kuluttajien suhteen suurin kohderyhmä ovat eläkeläiset, joiden piirissä on
vallalla käsitys, jonka mukaan voimme panostaa itseemme pitkän työuran
!#
#$%&'&$()&(*+,-%$,*.'/011&2%,
jälkeen. Nuoret ovat vanhempia ikäluokkia valmiimpia asioimaan verkossa,
mutta tässä kentässä on vielä petrattavaa.
Asiakaskontaktien intensiivisyys on Japanissa ihan omaa luokkaansa. Täällä
sanotaan, että jos et ole kuullut asiakkaasta kolmeen päivään, täytyy huolestua. He soittelevat kaiken aikaa ja erityisesti kasvotusten tapaaminen on täällä – niin kuin muuallakin Aasiassa – tärkeämpää kuin mitä se on Euroopassa.
Sen takia meillä on konttori keskikaupungilla: täällä käy asiakkaita jatkuvasti
ja me käymme heidän luonaan. Jokainen voi tällöin käydä kolmella asiakkaalla
päivässä. Reissaamme myös runsaasti muille pääpaikkakunnille, kuten Osakaan ja Nagoyaan. Asiakkaita riittää melkein joka lääniin.
#$%&'&$()&(*+,-%$,*.'/011&2%,
Asiakkaina japanilaiset ovat tarkkoja ja vaativia. Kaiken tulee olla dokumentoitu ja toisinaan tämä saatetaan kokea aikaa vieväksi. Asiakkaiden odotukset
näkyvät myös laadussa ja pikkutarkkuudessa – virhetapaukset tutkitaan huolella, mutta yleensä ne maksavat enemmän kuin muualla. On tärkeää, että Japaniin järjestetään paikallinen huolto. Tuotteen koko elinkaareen liittyvä dokumentointi tulee olla japaniksi.
Viime vuosina keskeisimpiä teemoja ovat olleet muun muassa luonnonmukaisuus, kestävä kehitys, kierrätys, terveys ja aitous. Varsinkin, kun puhutaan
kuluttajista, luontoon ja luonnonmukaisuuteen liittyvät trendit ovat voimakkaita. Siitä käytetään joskus nimeä lohas-ajattelu, mutta lohas on vain osa tätä.
Toinen elementti intensiivisyyden lisäksi on sisältö ja tavoitehakuisuus. Aasialaiselle ja japanilaiselle on tärkeää, että tavataan joka tapauksessa, puhutaan
mitä puhutaan. ”Medium is the content”, kuten McLuhan jo aikoinaan totesi. Joko siitä tulee jotain tai ei, mutta joka tapauksessa ollaan tavattu. Ollaan
vaihdettu kuulumisia ja juteltu vaikka mistä. Tämä tuo sen lisäulottuvuuden
siihen, että Japanissa ymmärretään b2b-business ihmistenväliseksi kontaktiksi.
Sen takia puhutaan paljon perheasioista. Japanissa liike-elämässä häät, hautajaiset ja vastaavat ovat liiketapahtumia. Jos asiakkaani isä kuolee, minun pitää tänä iltana olla siellä valvojaisissa. Jos joku saa lapsen tai menee naimisiin,
silloinkin pitää muistaa lahjalla. Yksityiselämän ja liike-elämän raja on aika
häilyvä. Suuret tapahtumat ovat julkista tietoisuutta – jokainen haluaa osoittaa inhimillistä lähestymistä.
Edellisen laman aikana ja sen jälkeen, erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana, on tapahtunut merkittävä muutos japanilaisen tavassa kuluttaa rahaa ja
tehdä ostoksia. Enää ei välttämättä halutakaan ostaa ainoastaan parasta laatua, vaan usein mietitään hinta-laatusuhdetta. Nyt on löytynyt uudemman
ajan tasapainopisteitä, joissa alempikin laatu käy kaupaksi, jos se vain on hinnoiteltu oikein.
Kaikista tärkeintä on tehdä tai tarjota sellaista tavaraa ja palvelua, mitä japanilainen kuluttaja haluaa. Yksi tapa ymmärtää vaatimuksia on käydä kaupoissa
ja tavarataloissa ja katsoa, mitä ne vaativat myyjiltä. Jos ei kykene tarjoamaan
riittävää palvelua, ei kannata edes harkita Japaniin tulemista. Korkea laatu,
palvelun luotettavuus ja myyjän tavoitettavuus ovat keskeisiä kilpailutekijöitä.
Investointihyödykkeissä yrityskuva luodaan kontakteilla, mutta joka tapauksessa partnerien valinta on tärkeää. Lisäksi pitää muistaa valita oikean kokoinen kumppani – jos liian pieni sen resurssit eivät riitä tai jos liian iso (esimerkiksi massiivinen kauppahuone) sen huomion saaminen voi olla hankalaa.
Tuotteen houkuttelevuudella on iso merkitys partneria valitessa. Partnerin
valinnassa voivat auttaa muun muassa MITI, European Japan Center, kauppakamari ja JETRO. Lisäksi kannattaa käydä oman toimialueen toimijat läpi
ja erityisesti kauppahuoneita voi alussa käyttää kontaktipisteinä.
Pitää muistuttaa, että Japanissa ei puhuta ostotilanteista vaan enemmänkin
ostoprosesseista. Ne saattavat kestää jopa vuosia, mutta kärsivällisyys on tällöin valttia. Päätöksenteko on usein monitasoista, ja osaltaan luo tiettyä viivettä. Paikallinen pitkäaikainen presenssi luo luotettavuutta paikallisen ostajan silmissä. Asiakasta palvellaan paikan päällä ja mieluiten asiakkaan omalla
kielellä.
!"
!"#$%&#'()*+,,-.%#/
Alallamme on perinteisesti ollut erittäin pitkät asiakassuhteet kauppahuoneisiin, mutta viimeaikoina on ilmestynyt uusia toimijoita, joita pidetään nopeutensa vuoksi markkinahäirikköinä.
On hämmästyttävää, miten pienistä puroista ne kontaktit lähtevät eteenpäin.
Kyllähän sen huomasi, että jo meidän oma jalkautuminen kesäkuun alussa toi
paljon uusia ja hyvin yllättäviäkin kontakteja. Ne ovat lupaavia kehityskuvioita.
Sieltä tulee sekä uusia ystäviä että kontakteja vanhojen kautta.
!!
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
Uusista kontakteista osa on tullut vanhojen ja osa sattuman kautta. Käymme
tervehtimässä ja menemme sinne normaalilla nöyrällä asenteella, niin luontainen anteliaisuus ja hyväntahtoisuus kyllä poikivat aika paljon.
Japanin erityispiirteisiin kuuluu, että suurlähetystöjä ja ulkovaltojen virallisia edustajia arvostetaan kenties enemmän kuin monessa muussa maassa.
Yhdistettynä Suomen hyvään maineeseen tämä tarjoaa tilaisuuden yrityksille hankkia uskottavuutta japanilaisten partneriensa silmissä hyödyntämällä
suurlähetystön arvovaltapalveluja. Viime kädessä bisneksen onnistumisen tai
epäonnistumisen ratkaisevat luonnollisesti muut tekijät, mutta suurlähetystön
tarjoamia mahdollisuuksia kannattaisi käyttää enemmän hyväksi.
Omat kokemukseni perustuvat siihen, että kaikki kaupankäynti on hoidettu
jakelukanavien kautta. Suoraan myyntiin pitää olla erityinen syy; asiakkaita
pitää esimerkiksi olla todella vähän. Mitään viisasten kiveä oikeiden edustajien tunnistamiseen ei ole, mutta todennäköisemmin pääsee vähemmillä hankaluuksilla, jos edustajalla on ulkomaalainen päämies, ettei itse ole se ensimmäinen, joka tuo sen kulttuurisokin sille edustajalle. Siinä on järkyttävän iso
kuilu, mihin japanilaiset asiakkaat ja edustajat ovat tottuneet asioidessaan japanilaisten toimittajien kanssa suhteessa ulkomaalaisiin toimittajiin, yhtään
syyttämättä niitä ulkomaalaisia. Tilanne on samantapainen toisessa päässä.
Se on aika luonnollista, jos sinulla on toimittaja Japanissa ja sillä on 200 insinööriä Tokion toisella laidalla tai pohjoiseurooppalainen paja, joka voi ongelmatilanteessa lähettää yhden insinöörin kuukauden sisällä. Ei kovin syvällistä
päättelyä tarvitse, kumpi on miellyttävämpi yhteistyökumppani japanilaisasiakkaalle. Se ei välttämättä ole sen pohjoiseurooppalaisen firman vika, se vaan
sattuu olemaan maantieteellinen fakta. Mutta se pitää tiedostaa.
Näitä asioita on helppo konkretisoida niin, että menee peilin eteen seisomaan
ja miettii, “minkä ihmeen takia valitsisin tuon toimittajan”. “En ole ikinä kuullutkaan siitä, niillä on täällä pari heppua, jotka näyttävät pääasiassa tekevän
vain myyntiennusteita ja niitten tekninen tuki on väärällä kielellä vain puhelimitse tai sähköpostitse”.
Suhteessa paikallisiin firmoihin, joilla on resursseja lähettää insinöörit asiakkaan luo ongelmatilanteissa saman päivän aikana, ulkomaalaiset yritykset
ovat altavastaajan asemassa. Ja se ongelmien ratkominen, ainakin teollisuuteen liittyvässä liiketoiminnassa, on ehkä se kaikkein tärkein asia. Kaikki tie!"
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
tää, että mitä uudempi ja hienompi tuote on, sitä enemmän ja varmemmin
ongelmia on. En ole havainnut merkkejä siitä, että täällä kellään olisi isompia
allergioita ongelmien suhteen, mutta sen suhteen on, miten ongelmiin reagoidaan. Jos reagointi on tyypillistä suomalaista insinöörimäisyyttä (“miksi
se kysyy tuota?”), niin tulee ongelmia. Toimittajan pitää vain miettiä, miten
kertoo sen asian asiakkaalle ilman, ettei paljasta liikaa omasta teknologiastaan ja että se antaa vakuuttavan kuvan sille asiakkaalle. Se, onko sillä tiedolla käytännön merkitystä, ei mielestäni ole sen toimittajan päätettävissä oleva
asia. Jos se asiakas sen haluaa ja sen tiedon antamisesta ei ole erityistä haittaa,
niin minkä ihmeen takia sitä pitäisi pantata. Jos edustajat eivät ole tottuneet
tähän kulttuurieroon – varsinkin Pohjoismaissa kyseenalaistetaan tiedon antaminen hyvin herkästi – saattaa se helposti vaikuttaa esimerkiksi luottamukseen asiakkaan ja toimittajan välillä. Japanissa katsotaan niin, että jos tietoa
ei anneta, siihen on yleensä joku syy, miksi sitä pimitetään. Varsinkin, jos on
edustaja välissä, niin sen vaikutukset vain kertautuvat. Ensin asiakas ihmettelee, miksei edustaja saa tätä asiaa selville ja edustaja epäilee toimittajaa, miksi ne panttaavat tällaista asiaa. Asiakas hakee uskottavuutta sille toimittajalle,
osaavatko he selvittää tällaisen asian. Jos vastausta ei tule, se on merkki siitä,
etteivät ne kaverit tiedä, miten siihen pitäisi vastata.
Hyvä edustaja pysäyttää keskustelun siinä vaiheessa, kun ne huomaavat, että
vastaus ei tule tyydyttämään asiakasta. He sanovat suoraan päämiehelle, etteivät he suostu vastaamaan noin. Se voi kuulostaa ensi alkuun rankalta, mutta
kun sitä paikan päällä käy kokeilemassa, huomaa että se on eduksi sille toimittajalle. Mitä suoremmin ja rankemmin se edustaja sanoo, sitä parempi toimittajalle. Jos toimittaja ei ole valmis toimimaan niillä säännöillä, voin hyvin voimakkaasti varoittaa, kannattaako täälläpäin yrittää mitään.
Japani on ehkä se kaikkein jyrkin esimerkki, mutta Eurooppaan verrattuna
Aasia yleensä on paljon tiedonjanoisempi. Ymmärrän kyllä, miksi eurooppalaiset päämiehet ovat varovaisia, kun Japanilla oli 60-luvulla yleisesti huono
maine plagiointityyppisenä toimittajana. Se maine on valitettavan syvässä,
mutta nykyään mielestäni on hyvin vähän syytä siihen pelkoon ja niin kuin
sanottua, vastauksen muoto ja sisältö ovat täysin toimittajan hallittavissa.
Kovin moneen kertaan en ole joutunut tilanteeseen, jossa olisi pitänyt antaa
tietoa, jota asiakas käytännössä pystyisi käyttämään kopiointiin. Jos kerrot
kaiken tuotteestasi, niin se kyllä kopioidaan, mutta vastaus kannattaa aina
tarkistaa. Lähes poikkeuksetta kysymysten tavoite ei ole toimittajaa vastaan,
!#
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
vaan niitten tiedon verifiointi. Ja mitä uudemmasta ratkaisusta kyse, sitä tärkeämpää se on.
Lähteitä edustajien löytämiseen on useita. Yksi hyvä on messut: lähinnä se, keitä sinne messuille osallistuu paikallisista toimijoista, jotka jo edustavat ulkomaalaisia firmoja. Pitää tosin muistaa, että nykyisessä taloustilanteessa tämänvuotisista messuista ei kannata välittää. Epäsuorassa markkinoinnissa, joihin
messut katsotaan, useat firmat ovat lyöneet jarrut pohjaan. Vuoden, kahden
takaiset messujen esittelijäluettelot on yksi keino käydä läpi.
Sitten on tietenkin nämä saman teollisuuden alan toimijat: ei välttämättä kilpailijat, mutta omaa tuotetta sivuavien tuotteiden valmistajat, joiden edustajat kannattaa ottaa selville. On kohtuullisen helppo kuvitella, että myös edustaja olisi kiinnostunut tuotteista, joita se voi esitellä yhdessä. Se on mielestäni
suositeltava tapa. Jos tiedät, että tuotettasi voi käyttää yhdessä jonkun toisen
kanssa, niin silloin lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla – edustaja voi kaupata
joko molempia tuotteita yhdessä tai erikseen.
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
Suhteita yhteistyökumppaneihin ylläpidetään esimerkiksi syömällä ja juomalla. On tavallista, että myyjämme kestitsevät asiakkaitamme usein. Suomessa
puolestaan järjestetään isompia tilaisuuksia harvemmin, mutta Japanissa tilaisuuksia on enemmän ja ne ovat pienimuotoisempia.
Muutama vuosi sitten, kun olimme valitsemassa paikallista yhteistyökumppaniamme, saimme yhteydenottoja useilta eri tahoilta. Valitsimme nykyisen
partnerimme heidän osaamisen ja näyttöjen perusteella. Koimme heidät uskottavaksi ja kaiken lisäksi heillä oli intohimoinen asenne tuotteitamme kohtaan. Meillä on tiivistä yhteistyötä ja he käyvät usein Suomessa vierainamme.
Koen, että välillämme on eräänlainen tunneside ja henkilösuhteet ovat syventyneet jatkuvasti.
Maahantuojamme on eräänlainen välikäsi ja jakelijamme hallitsee tuotteemme
elinkaaren Japanissa. Toimintamme Japanissa on muuttunut aiemmasta paljon
järjestelmällisemmäksi. Lisäksi partnerimme hyväksyttävät meillä esimerkiksi
kaikki markkinointiviestinnälliset ratkaisut.
Ei välttämättä kannata ajatella niin, että meillä on vain yksi edustaja Japanissa, vaan esimerkiksi yksi Tokion ja yksi Osakan alueella ja niin edelleen.
En sano, että se on oikea ratkaisu, mutta ei sitäkään pidä unohtaa. Varsinkin pohjoismaalaisten kannattaa tämä muistaa. Esimerkiksi Suomi on vain
Yokohaman ja Kawasakin kaupunkien kokoinen. Mutta monikanavahallinnassa on omat hankaluutensa. Esimerkiksi Panasonicilla on useita toimintoja Osakassa ja Tokiossa, joten toimintojen jakaminen edustajien välillä tulee
tarkkaan määritellä.
Jakelijallamme on kattava tuntemus markkinoista, joten itse emme ole tehneet
markkinatutkimuksia. Toimintamallimme on koettu ongelmattomaksi, vaikka toisaalta se, että kaikki on yhden kortin varassa, voi osoittautua pienoiseksi
ongelmaksi. Jakelijoilta saamme palautetta markkinoilta muun muassa kiinnostavista tuotteista. He eivät kuitenkaan halua japanilaistaa tuotteitamme,
vaikka monella ulkomaalaisella yrityksellä oli 90-luvulla voimakkaana trendinä tuotteiden japanilaistaminen. Olemme pysyneet itsenämme, jonka vuoksi
alkuperäisyys on meillä selkeä etu.
Japanin markkinoilla olemme olleet useammalla eri toimintamallilla, mutta
tällä hetkellä toimimme yhteistyössä paikallisen maahantuojan kanssa, jolla on
yksinoikeus tuotteisiimme. Valitsimme nykyisen partnerimme heidän kokonsa ja markkinatuntemuksensa perusteella – he tuntevat toimialamme hyvin ja
lisäksi heillä on jo valmiit suhteet japanilaisiin toimijoihin.
Sopimusten suhteen kaiken tulee olla kirjoitetussa muodossa – myös 1-2 vuoden takaisiin sähköpostiviesteihin voidaan palata, joten kaikki kannattaa arkistoida. Jakelukanavien suhteen olemme käyttäneet erilaisia muotoja, mutta pitää
muistaa, että niiden kehittäminen on hankalaa, koska jakelijoiden opettaminen
on pitkäkestoista. Tällöin kannattaa panostaa pitkän aikavälin suhteisiin, ettei
tarvitse useaan otteeseen opettaa samoja asioita eri tahoille.
Lisäksi pyrimme myös itse olemaan henkilökohtaisesti läsnä Japanissa, jotta
olisimme paremmin perillä markkinoiden kehityksestä. Teemme yhteistyötä
muun muassa maahantuojamme asiakkaiden kanssa ja pyrimme heiltä saamaan palautetta tuotteistamme.
!"
Sopimuksissa kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat molemmin puolin
kannattavia. Avoimin mielin tullaan neuvottelemaa sopimukset uudelleen,
joten siihen kannattaa varautua. Älä koskaan kuitenkaan argumentoi sopimuksiin tukeutuen! Japanissa sopimusten suhteen pelataan eräänlaista peliä,
!#
$%&'('%)*')+,-.&%-+/(0122'3&-
johon tulee mennä mukaan, mutta ei saa tulla jymäytetyksi. Japanissa pitää
muistaa se, että täällä ei saa pelata muiden markkinoiden ehdoilla, vaan tänne tulee tuotteet ja palvelut mukauttaa ja sitä kautta osoittaa lisäarvo suhteessa (paikallisiin) kilpailijoihin. Patenttiasiat kannattaa hoitaa kunnolla ja pitää
muistaa, että täällä lisensointikin voi olla yksi tie menestykseen. Sopimuksiin
täällä suhtaudutaan hyvin pragmaattisesti. Suomessa suhtautuminen on jääräpäisempää ja tätä voidaan käyttää Japanissa hyväksi.
405-.(+%+1+(%.6,-..37.-5
Tuotteeseen ei Japanissa voi kiinnittää tarpeeksi huomiota: pitää olla valmis
hyvinkin pitkälle menevään lokalisointiin ja tuotteen tekniset ominaisuudet
tulee hallita, koska japanilaiset ovat ostajina erittäin teknisiä. Lisäksi laatuun
ja estetiikkaan tulee panostaa ja erityisesti kuluttajamarkkinoilla tarinoiden
merkitys markkinoinnissa on todella suuri.
Tiivistäen voidaan sanoa, että tarkasteltaessa Japanin liiketoimintaympäristöä
ovat lokalisointi, markkinatuntemus ja englannin kielen taidot ensiarvoisen
tärkeitä. Laatu on myös todella tärkeä seikka: liian usein eurooppalaiset yritykset ja näiden pääkonttorit eivät ymmärrä laadun tärkeyttä Japanissa. Laatua ei tulisi nähdä kustannuksena vaan kilpailutekijänä. Näin ollen eurooppa!"
!#
$%&'()*+*,*)+('
laisyritysten suhtautumisen laatuun tulisi muuttua. Lisäksi tulee muistaa, että
se mitä pidetään hyvänä muotoiluna ja laadukkaana tuotteena Euroopassa ei
aina välttämättä herätä samoja tunteita Japanissa.
ttt
Varmista etukäteen, että tuotteesi laatu on riittävän korkea Japaniin. Estetiikka
on erityisen tärkeää Japanissa – tuotteesi tulee näyttää hyvältä! Tässä mielessä Japani poikkeaa esimerkiksi Euroopan ja Amerikan markkinoista. Lisäksi
asiakassuhteissa on tärkeää saavuttaa molemminpuolinen luottamus. Asiakas
tulee vakuuttaa siitä, että on myös hänen intresseissään pitää tuotteesta hyvää
huolta koko sen elinkaaren ajan.
Periaatteessa liiketoimintaneuvottelut kestävät kauan, mutta jos tuote/palvelu
kiinnostaa japanilaisia, asiat voivat sujua hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi eräs
japanilainen kauppahuone tilasi Suomesta 800 tonnia puolukkaa ja tähän kului
aikaa alle puoli vuotta! Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos tuote on japanilaisille vieras, menestys voi antaa odottaa itseään parikin vuotta. Useimmat
kuitenkin aloittavat maahantuojalla ja siitä lähtevät oman konttorin perustamiseen ja myöhemmin jakelun hallintaan. Harva suomalaisyritys on Japanissa
varsinaisesti kosketuksissa loppuasiakkaaseen.
Toimitettaessa tuotteita Japaniin ulkomailta tulee kiinnittää erityistä huomiota rahdin paketoimiseen, koska esimerkiksi lämpötilavaihtelut voivat vaikuttaa itse tuotteeseen sekä sen pakkaukseen. Näin ollen yritysten tulee tarkkaan
harkita, onko mielekästä suunnitella täysin uusi paketointi Japaniin toimitettaviin tuotteisiin.
Olen huomannut, että suomalaisyritysten on helpompaa lokalisoida tuotteet
eurooppalaisille markkinoille. Japanin suhteen pitää olla joustavampi, mutta
aina suomalaisyritykset eivät tähän kykene. Laatu on Japanissa kaikkein tärkein osatekijä – yrityksessämme olemme kyenneet ratkaisemaan lähes kaikki
laatuun liittyvät kysymykset paikallisesti, koska olemme saavuttaneet tarpeeksi kattavan tuotetuntemuksen. Aiemmin pääkonttorimme kävi tutustumassa
toimintaamme ja konsultoimassa meitä uusia investointeja koskien, joten siinä
mielessä uskon pääkonttorin käyttäneen Japania vertaisarvioinnissa.
$%&'()*+*,*)+('
paa palvelua kuin mihin on esimerkiksi Suomessa tavallisesti totuttu. Tämä lisää kustannuksia palvelun tai tavaran tuottajan kannalta Vaikka Japanin markkinoilla on haasteensa, on siellä myös paljon mahdollisuuksia menestykseen.
Japanissa on erityisen tärkeää se, että tuotepaletti on monipuolinen ja että se
on tarpeeksi houkutteleva. Tuotteemme alkavat vihdoin olla kunnossa, mutta
yhä pyrimme laajentamaan toimintaamme ja ottamaan enemmän markkinaosuuksia, vaikka vanhat ja vakiintuneet suhteet hankaloittavatkin toimintaa.
Kysyntää riittää monenlaisille tuotteille myös Suomesta. Täällä pitkään olleet
joskus ihmettelevät, kun kiinnostusta ei kuulu vaikka tuotteelle on “selvä tilaus” täällä. Joskus joku sitten tulee ja pärjää hyvin. Esimerkiksi japanilaiset
leikkipaikat ovat erittäin surkeita ja räjähtäneitä peltimäkiä, joten Lappsetin
tuotteet ovat erittäin toivottuja täällä. Japanilaiset tykkäävät puutavaroista.
Esimerkki käyttämättömästä tilaisuudesta on sienet ja marjat. Italiasta tulee
herkkusieniä kalliiseen hintaan, ehkä ne ovat oikeasti Suomesta. Mustikasta
tehdyt terveyslääkkeet ovat suuren mielenkiinnon kohde tänään. Joka ilta mainostetaan televisiossa ihanaa Suomea. Toimijat vain ovat kaikki japanilaisia.
Henkilöstöllä tulee olla vähintään täydellinen tuntemus tuotteesta – japanilaiset ovat hyvin teknisiä ostajia, ja myös loppukäyttäjiä koskeva tietämys nousee äärimmäisen tärkeäksi. Laatutason tulee olla vähintään luokkaa +++ niin
tuotteessa itsessään, mutta myös asiakaspalvelussa.
Japanissa on omat laatustandardit, jotka eroavat jonkin verran esim. USA:n ja
EU:n vastaavista. Yleisesti ottaen Japani vaatii omat testaukset, mutta esimerkiksi Saksassa on laitos, jonka testitulokset Japani osittain hyväksyy. Kaikki
Japanissa vaadittava dokumentointi tulee kuitenkin olla japaniksi.
Tuotetasolla on oltava mahdollisesti valmis hyvinkin pitkälle menevään lokalisointiin liittyen paitsi manuaaleihin myös tuotteen ominaisuuksiin. Japanilaiset
vaativat huollon ja ongelmien ratkaisun osalta monesti enemmän ja nopeam!"
!#
$%&'()*+,)+-./-%&01/)'+//)+)
5/+&/66+0%,-3%,&+670)7,-'%&'()*+,)+
Mikäli yritys perustaa Japaniin omaa toimintaa, henkilöstön rekrytointi on
tärkeässä roolissa. Oikeiden ihmisten löytäminen voi olla haasteellista. Ulkomaalaiset yritykset kiinnostavat monia työpaikkana - erinäistä syistä. Mitä
kuuluisampi brändi on kyseessä, sitä varmemmin hakemusten määrä on jättimäinen. Yleensä japanilainen työvoima on varsin aloitepassiivista eli vaatii
hiukan enemmän ohjausta kuin länsimainen vastaava. Japanilainen on kuitenkin hyvin yrityslojaali ja sitouttaminen on helppoa. Organisaation laatimisen kultainen sääntö on: Älä palkkaa ylimmille tasoille japanilaisia. Jotenkin
vaikuttaa, että japanilaisella johtajuus menee päähän eli johtajiston ja työväen kuilu on varsin syvä. Merkittävä osa tuntemistani japanilaisista sanoo, että
suomalainen manageri on paljon parempi kuin japanilainen. On parempi antaa japanilaisten kasvaa firman sisällä työläisestä johtajaksi.
Olemme käyttäneet useita eri rekrytointikanavia, erityisesti rekrytointifirmoja ja verkkosivujamme, mutta harvoin käytämme esimerkiksi sanomalehtiä,
sillä ne ovat sangen kalliita. Ulkomaalaisten yritysten kohdalla lokalisointi on
avain menestykseen Japanissa – pitää uskaltaa mukautua japanilaiseen työskentelymalliin.
$%&'()*+,)+-./-%&01/)'+//)+)
23)%%,4%)*
Henkilöstön rekrytoinnissa avainasemassa ovat hyvin usein henkilökohtaiset kontaktit, rekytointiyritykset sekä internet. Avainhenkilöiden etsimisessä
kannattaa puolestaan käyttää head huntereita. Haettavan henkilön asemasta
riippumatta tulee huolehtia ainakin siitä, että valittu henkilö ei vahingoita yrityksen imagoa ja että tällä on riittävä asiantuntemus. Hyvin usein ulkomaalaiset yritykset kiinnittävät ensin huomiota hakijan englannin kielen taitoihin,
mutta tähän ansaan ei kannata astua: kielen voi oppia nopeastikin, mutta asiantuntemuksen hankkiminen voi viedä useita vuosia.
ttt
!"
Tällä hetkellä työllistämme yhdeksän henkilöä ja toimintamme koostuu lähinnä yrityksemme tuotteiden myynnistä Japanissa. Ilman englantia yrityksessämme ei pärjää, mutta mielestäni on tärkeämpää tuntea markkinat kuin
puhua sujuvasti englantia. Erityisesti Japanissa on tärkeää, että työntekijät tuntevat markkinat kuin omat taskunsa.
Kokemus ja markkinatuntemus ovat määräävässä asemassa valittaessa henkilöstöä. Asiakkaidemme on helpompaa ymmärtää meitä ja toimintaamme, jos
henkilöstömme on pätevää ja luotettavaa. Lisäksi on tärkeää, että kykenemme
kommunikoimaan asiakkaan omalla kielellä. Tiivistäen voin sanoa, että menestys Japanissa rakentuu brändäyksen, asiantuntevan henkilöstön, tuotteen
ominaisuuksien, hinnoittelun sekä ainutlaatuisuuden varaan.
Rekrytointi on kaikkein vaativin osa-alue, koska päteviä ihmisiä on hankala
löytää. Kokemukseni mukaan näkeminen on uskomista, joten siksi pyrin lähettämään työntekijöitämme asiakkaidemme luo usein. Työllistämisen suhteen olen kuitenkin huomannut, että suomalaisyritykset eivät aina ole kovin
!#
#$%&'()*+(*,-.,$%/0.(&*..(*(
johdonmukaisia: suomalaisyritykset voisivat panostaa enemmän urasuunnitelmiin Japanissa.
Lainsäädännön suhteen sovellamme Japanin lakia ja useimmiten se on työntekijän puolella. Perustuntemus Japanista kannattaa hankkia ennakkoon. Muilta
jo täällä olevilta kannattaa kysellä neuvoja ja vinkkejä. Japanin kieli kannattaa
opetella kunnolla, koska muuten eläminen voi olla jonkin verran haasteellista.
Meillä on organisaatiossa japani työkielenä ja organisaatiokulttuuri on myös
japanilainen. Asiakkaat mieltävät meidät ulkomaalaiseksi, mutta on tärkeää
antaa asiakkaalle japanilainen kuva.
Nykyään noin 30%:a työväestöstä on vakinaisessa työsuhteessa, määräaikaisten
lukumäärä on nousussa, mutta toisaalta määräaikainen sopimus tulkitaan vakinaiseksi, jos se on kestänyt kaksi vuotta. Rekrytoinnissa olemme käyttäneet
head huntereita sekä paikallisia kontakteja. Olemme huomanneet luottohenkilöiden löytyneen paikallisten kontaktien kautta.
Määräaikaisten työntekijöiden lisääntyminen on muuttanut suhtautumista
työhön. Rekrytointi on aiemmin ollut suhteellisen kallista, mutta nyt esimerkiksi internet on toiminut suhteellisen edullisena kanavana. Kun haetaan esimiestasolle henkilöitä, kannattaa käyttää head huntereita tai kysyä partnereilta sopivia kavereita.
Paikallisen henkilöstön rekrytointikanavan valinta riippuu pitkälti siitä, minkä tason ihmistä haetaan ja paljonko siihen on varaa käyttää. Jos haetaan yläkertaan ja on varaa maksaa, niin kyllä head hunter-palvelut ovat kaikkein tehokkain vaihtoehto. Eikä henkilökohtaisia esittelyjä kannata ylenkatsoa. Jos
haetaan lähempänä suorittavaa porrasta olevaa kaveria, niin nykyään verkkopohjaiset työhakupalvelut ovat varmaan kaikkein tehokkain vaihtoehto. Jos
puhutaan toimistohenkilökunnasta, niin tässähän maassa on hirveästi vuokratyöläisiä. Suosittelen kuitenkin sitä, että ydinjoukko hallinnossa olisi omia
ihmisiä. Kannattaa ajatella itseään, sillä jos työntekijä vaihtuu 3-6 kk:n välein,
ei se voi olla kenenkään etu.
Ahkeruus Suomessa ja Japanissa tarkoittaa eri asioita. Toisaalta Japanissa ahkeruus korvautuu lojaalisuudella. Organisaatio voi joskus olla hirveän tehoton.
Yksilöllisyys on lisääntymässä ja yhteiskunnallisella tasolla on useita muutoksia nähtävissä:
!!
#$%&'()*+(*,-.,$%/0.(&*..(*(
Uusia työntekijäprofiileja (mm. pätkätyöt)
Elämänpituisen työuran käsite on rapautumassa
Nuorison ambitiot ovat laskussa (esim. freeterit ja parasite singlet)
Elintavat Japanissa ovat muuttumassa ja vahvoja muutostrendejä on pinnan
alla. Pätkätyöläiset tuovat palkkajoustoa, mutta firmojen yhteiskunnallinen
rooli on heikentymässä. Lisäksi japanilaisten palkasta suuri osa muodostuu
bonuksista, joten näidenkin myötä palkkajoustoa löytyy.
Henkilöstön rekrytoinnissa kannattaa käyttää head huntereita. Japanissa on
useita pitkään maassa olleita ulkomaalaisia, jotka ovat ryhtyneet head huntureiksi. Partnereiltakin voi saada työntekijöitä, mutta tällöin taustat kannattaa
tarkistaa (partnerit eivät välttämättä aina ole valmiita luopumaan vain hyvistä työntekijöistä…). Kriittisyys rekrytoinnissa on tarpeen, koska uusia ihmisiä palkatessa yrityksen maine on pelissä! Väärällä henkilökunnalla asiat eivät
suju. Kauppakamarilta voi esimerkiksi tiedustella hyviä työntekijöitä. Aiemmin hyvien työntekijöiden saaminen oli vaikeampaa ja hyvin usein valitaan
henkilö, joka osaa kommunikoida sinun kanssa, vaikka paikallistuntemuksen
pitäisi olla ensiarvoista.
Japanissa ammattiliitot ovat tietyssä mielessä suomalaisia voimakkaampia ja
aggressiivisempia. Mielenosoituksiin ryhdytään helposti, vaikka toisinaan niiden relevanssi itse firman toimintaan on häilyvä. Siihen tulee varautua tiedostamalla se ominaispiirre - ottamalla härkää sarvista ja ammattiliitot vakavasti. Laki on kuitenkin pääsääntöisesti työntekijän puolella, joten näyttövastuu
on usein firmalla.
Japanilaiset ovat kuitenkin oletuksena 100%:sti firmalle lojaaleja. Lisäksi he
ovat luotettavia ja ovat valmiita panostamaan yritykseen. Avoin keskustelu
on paras keino asioiden käsittelemiseen. Vanhat tavat ja tottumukset ovat
muutettavissa, jos muutos on hyvin perusteltu. Toisaalta jotkut tavat elävät hyvin tiukassa. Pitää kuitenkin muistaa, että esimiesportaan tulee olla
japanilainen ja heidän sitoutumisen pitää olla kunnossa. Lisäksi tulee tehdä selväksi, millaisissa tilanteissa suorittavan portaan lähimmän esimiehen
saa ohittaa. Jos tätä ei tehdä selväksi, esimies voi joko menettää kasvonsa tai
sitten syntyy tilanteita, joissa hänet jatkossakin ohitetaan. Pelisäännöt tulee
siis tehdä selviksi.
!"
$%&'()*+,)+-./-%&01/)'+//)+)
Pääministeri Koizumin yhtena tavoitteena oli lisätä suorien investointien määrää kaksinkertaiseksi: tavoite toteutui - prosentista kahteen. Tänä päivänä se
on 4-5%:n luokkaa. Rahaa tänne ei tarvita, mutta japanilaiset firmat, poliitikot ja viranomaiset haluavat uusia näkemyksiä. Amerikkalaisen laissez faire
–mallin osoittautuessa toimimattomaksi jotkut japanilaiset haluaisivat yritysten palaavan takaisin elinikäisen työllisyyden ja jatkuvan palkannousun maailmaan. Se on kyllä silkkaa nostalgisointia. Todellisuudessa Japanissa on tänään yksi maailman joustavimpia työmarkkinoita. Valtava määrä työnteosta
perustuu pätkätöihin, kun taas ennen isoissa firmoissa työsuhteet olivat elinikäisiä työsuhteita. Tänä päivänä 30%:a on pätkätöitä ja se tuo hurjasti joustavuutta - myös palkkoihin.
Aiemmin palkat nousivat iän mukana, mutta suurten ikäluokkien eläköityessä keskipalkat ovat laskeneet ja palkkakehitys on muuttunut joustavammaksi.
Tavarataloissa 70%:a on määräaikaisessa työsuhteessa. Se taas tuo mukanaan
kysymyksen koulutuksesta, palvelun tasosta ja henkilökunnan motivaatiosta.
Jos firma ei ole sitoutunut, miksi työntekijän pitäisi olla? Silti ainoastaan ravintoloissa olen nähnyt palvelun heikentyneen. Hintakilpailu on kovaa tavallisen kansan kuppiloissa, niissä on vaikeaa pärjätä. Muilla aloilla palvelu on yhä
korkealla. Niin kauan kuin kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä.
Olemme käyttäneet rutiiniduuneissa vuokratyöläisiä, mutta aina vähintään
vuoden sopimuksilla. Englannin kieli ja IT-järjestelmät vähän nostavat kriteereitä eli mielellään pidetään väkeä vähintään 1-2 vuotta. Kun ajat kävivät
tiukaksi, kaikki vuokratyöläiset lähtivät, ensimmäisenä kalliit ekspatriaatit. Vakinaisen väen poispotkiminen on hankalaa. Japanissa ja Etelä-Koreassa pitää
olla todella vahvaa näyttöä, että voi potkia ihmisiä pois. Juuri siitä syystä, että
vakinaisten vähentäminen on vaikeata, määräaikaisten työsuhteiden käyttö
on tullut todella hyvänä vaihtoehtona firmoille ja sitä on käytetty ahkerasti.
Nyt sitä porukkaa on vähennetty kovalla kädellä tämän kevään aikana, kun
globaali kysyntä romahti.
Yleisesti ottaen suurimmat vuokratyöfirmat, muun muassa Pasona, Recruit
ja Manpower ovat luotettavia. Viime aikoina viranomaiset ovat puuttuneet
siihen, että töiden puuttuessa vuokratyöntekijä on lähetetty yhtäkkiä töihin
toiseen firmaan. Esimerkiksi elektroniikkaliikkeissä osa henkilökunnasta on
valmistajien henkilökuntaa, joka on lähetetty markkinoimaan omia tuotteita.
Kauppa säästää henkilöstökuluissa, mutta se on todettu vääräksi käytännöksi.
!"
$%&'()*+,)+-./-%&01/)'+//)+)
Rekrytoinnissa olemme pääosin käyttäneet head huntereita, mutta niihin ei
kannata tukeutua liikaa. Japanin markkinat vaativat erityistaitoja – ulkomaalaiset yritykset usein etsivät henkilöitä, jotka kykenevät kommunikoimaan
englanniksi, mutta tämä on iso virhe! Jopa Jack Welch teki tämän saman ongelman. Ensin pitää huolehtia erityistaidoista ja markkinatuntemuksesta, sitten vasta englannin kielen taitojen kehittämisestä. Pitää kuitenkin muistaa,
että Japanin toimintojen johtajan tulee kyetä kommunikoimaan pääkonttorin
kanssa. Yleisesti ottaen koen, että japanilaiset lukevat ja kirjoittavat englantia
hyvin, mutta suullinen viestintä tuottaa ongelmia.
Koska toimimme Japanissa osakeyhtiönä ja meillä on yli 10 työntekijää, Japanin lainsäädäntö velvoittaa meidät laatimaan työehtosopimuksen. HR-osastomme on päivittänyt sen asiantuntijan avustuksella. Ulkopuolista asiantuntijaa kannattaakin käyttää hyväksi sitä laadittaessa/päivitettäessä.
2&01/)'+//)+)-3/1/,+00/
Ekspatriaattien suhteen byrokratia ja muut käytännöllisyydet sujuvat hyvin,
mutta ei ole pahitteeksi, jos hallitsee edes japanin kielen alkeet. Komennustani ennen perehdyin sekä kieleen että kulttuuriin.
Ekspatriaatteihin liittyvät kustannukset ovat Japanissa korkeita ja eräiden arvioiden mukaan yhden ekspatriaatin kustannuksilla yritykset voisivat palkata kaksi paikallista esimiestason henkilöä. Yleensä ekspatriaateilla on jonkin
verran tuntemusta Japanista, minkä he ovat saaneet esimerkiksi Finpron tai
JETROn Helsingin konttorin kautta.
Japaniin kannattaa tulla avoimin mielin ja joustavalla asenteella oppimaan.
Jos henkilö on aidosti kiinnostunut Japanista, se on pelkkää plussaa. Ekspatriaatteihin liittyvät hallinnolliset asiat ovat helppoja. Yleisesti sanoen Japani
on helppo maa. Kielimuuri saattaa tuottaa ongelmia, vaikka englannin käyttö
onkin lisääntynyt ja joillakin väenpaljous saattaa lisätä stressitasoa.
IKEAn Japaniin uudestaan tuonut, nykyään konsulttina toimiva kaveri, on todennut että hänen IKEA-työstään 80%:a oli päämajan hallintaa. Niin kauan
kuin pystyt hoitamaan päämajan suhteet niin, että se ymmärtää sen, että mitä
paikalliset kaverit sanovat on totta ja että siellä on halukkuutta tehdä sen mukaisesti, niin silloin asiat hoituvat huomattavasti helpommin. Jos päämaja alkaa
!#
$%&'()*+,)+-./-%&01/)'+//)+)
yrittää soveltaa jotain globaaleja käytäntöjä, niin ei voi olettaa, että esimerkiksi
saksalainen ja japanilainen asiakas odottaisivat samoja asioita. Sisäisesti samoja käytäntöjä toki voi soveltaa, mutta ei ulkoisesti - silloin vaikeudet alkavat.
Ekspatriaatteihin liittyvissä käytännön asioissa kannattaa hakea apua, jos aiot
toimia yksin. Esimerkiksi asuntotilanteeseen kannattaa perehtyä kunnolla. Japanissa pitää ottaa huomioon henkilösuhteet ja senioriteetti ja näitä ei kannata tieten tahtoen mennä rikkomaan. Tunnustele ja keskustele asioista! Kaikkia
asioita ei välttämättä tuoda esille.
Jos olisin Suomen päässä päättämässä ja olisi varaa, niin ylivoimaisesti toimivin ratkaisu, joka on osoittautunut useaan otteeseen todeksi, on työparimalli.
On ulkomaalainen, joka tuntee sen esikunnan mielenlaadun ja miten niiden
kanssa pitää toimia ja sitten on paikallinen, joka pystyy hoitamaan sen paikallisen kommunikoinnin kaikkine hienouksineen, joita vaikeissa tilanteissa
voi tarvita. Yksinään ei välttämättä aina pärjää. Taistelupari on ylivoimaisesti
paras ratkaisu ja olen kuullut tämän monelta, myös japanilaisilta. Heillekin on
ollut miellyttävintä, että on ollut luottopartneri, jonka kanssa on voinut puhua
kaikesta. Kaikki on täällä kuitenkin sovittu sen suhteen, miten asiat hoidetaan.
Organisaatiokulttuuri meillä on suomalaisen ja japanilaisen välimaastosta.
Kommunikoinnin emoyhtiöön on kuitenkin oltava hallussa. Paikallinen liiketoiminta voi olla paikallisten käsissä, mutta esimerkiksi ekspatriaatteja voi
käyttää joko asiantuntijoina tai ylemmän johdon edustajina. Kouluttajina ja
teknisenä tukena ekspatriaatteja voi myös käyttää.
2+%0)+,)3-./-&45))44'+
67)%%,8%)*
Japanilainen työviestintä mielletään hyvin usein muodolliseksi, vaikka sukupolvien välillä eroja alkaakin jo näkyä. Kannattaa kuitenkin edetä japanilaisten
tahtiin liikaa yrittämättä, koska japanilaiset hyvin usein kokevat ulkomaalaisten yritykset noudattaa japanilaisia tapoja orjallisesti huvittaviksi. Siisteyteen,
kohteliaisuuteen ja ystävällisyyteen panostamalla pärjääkin jo todella pitkälle.
ttt
2+%0)+,)3
Viestintä työympäristössä on helposti ymmärrettävissä suomalaisesta näkökulmasta. Tärkeäksi tekijäksi muodostuu kuitenkin kieltävän vastauksen tunnistaminen: vaikka japanilainen ei sano ”ei”, on heillä useita eri tapoja antaa
!"
!#
$%&'(%)(*+,-+./0((//1%
kieltävä vastaus. Tällöin kannattaa lähestymistapaa miettiä uudelleen ja jatkaa
sitkeästi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vieraalla kielellä kommunikoitaessa virheiden vaara on korkeampi kuin äidinkielellä viestittäessä, joten mieti
huolella mitä haluat viestiä ja kerro se avoimesti. Määrätietoisuudella, selkeydellä ja avoimuudella Japanissa pärjää todella pitkälle.
Markkinointiviestinnässä teemme tiivistä yhteistyötä paikallisen partnerimme kanssa. On tärkeää, että saamme strategiamme läpi loppuasiakkaillemme.
Suhteessa Suomeen markkinointiviestintä Japanissa on yksityiskohtaisempaa:
sanasta sanaan käännöksiä ei kannata lähteä tekemään, vaan on tärkeää sopeuttaa viesti Japaniin. Visuaalisuuteen ja verbaalisuuteen kannattaa siis kiinnittää huomiota.
Viestintä työympäristössä on muodollista ja konsensushakuista, tosin sukupolvien välillä ero on näkyvä. Japanissa vallitsee selkeä hierarkia, joka on syvällä
kulttuurissa. Roolit ovat selkeät ja tähän opitaan jo koulussa.
Tuntemattomien kanssa on parempi kommunikoida kirjallisesti, koska esimerkiksi puhelimitse englanniksi asioiden selvittäminen voi tuottaa hankaluuksia.
Kielteistä vastausta kuulee äärimmäisen harvoin ja samalla pitää muistaa, ettei
aseta kysymystä kielteiseen muotoon. Varsinaisesti Japanissa ei ole suurempia
tabuja, mutta perheestä ei aluksi kannata kysyä, koska ei voi tietää, onko vastapuolella vaikkapa avioero meneillään. Kasvojen säilyttäminen on tärkeää!
Kannattaa edetä japanilaisten tahtiin eli anna heidän tehdä aloite. Jos japanilainen ei ota kantaa johonkin asiaan, sitä ei kannata jatkaa, vaan vaihda mielummin aihetta. Hyviä keskustelunaiheita ovat ikä, veriryhmä ja urheilu (jos
toinen on kiinnostunut urheilusta). Älä lähde kritisoimaan Japania avoimesti,
mutta varovaisesti sitä voi tehdä, jos japanilainen sen aloittaa.
Suomi ja Japani eroavat viestinnällisesti esimerkiksi siinä, että Japanissa
enemmänkin kierrellään asioiden viereltä. Suoraan sanominen voisi olla aika
hämmentävää. Rivien välistä pitää lukea paljon ja tässä suomalaisuuden hiljaisuudensietokyky on aika hyvä, koska siellä ei lainkaan puhuta toisen päälle. Japanissa annetaan mietintärauha ja rakennetaan sitä peliä ihan eri suunnasta. Suoran palautteen saaminen voi olla vaikeata, mietoja ilmauksia tulee
osata lukea.
!"
$%&'(%)(*+,-+./0((//1%
Suomessa arvostettu vaatimattomuus on hyvä työkalu Japaniin mentäessä.
Toisaalta, kun puhutaan jo konkreettisista asioista, niin se on jo yhtä kuin että olisi allekirjoitus sopimuksessa. Kun molemmat kirjoittavat muistikirjaan
asioita, se tarkoittaa jo hyvin pitkälti sitä, että asia on sovittu, ja jos niitä lähtee perumaan ja muuttamaan, niin voi menettää kasvonsa. Pitää perustella ja
hyvin nöyrästi kertoa, mikä on tilanne.
Vapaalla japanilaiset ovat vähän kuin suomalaiset eli ystävystyminen on vaikeata ja hidasta, mutta kun se tapahtuu, se on syvää ja avointa. Silloin, kun
pääsee siihen vaiheeseen, että ollaan oikeasti kavereita, se kommunikointi on
hyvin avointa. Toki se on edelleen kohteliasta eikä huonoja asioita edelleenkään
sanota, mutta eipä niitä muutenkaan tässä kulttuurissa kovin herkästi sanota.
Työelämässä taas kommunikointi on hyvin asiakeskeistä. Small talkia tehdään toki alussa, mutta yksi hyvä esimerkki, jossa suomalaiset ovat huonoja, on se, että pitkän liikeneuvottelun välissä on vaikeata erottaa tauko ja työ.
Hyvin usein sitä taukoa ei ole tarkoitettu vapaamuotoiseen liikeneuvottelun
jatkamiseen niin kuin Suomessa, vaan vastakumppanin odotuksena on puhua yleisiä Suomesta ja eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä. Se on suomalaisille vaikea paikka.
Stereotypioihin osittain liittyen japanilainen ei herkästi sano suoraan ”ei” ja se
on yksi niitä kliseitä, mutta se on ehkä se kaikkein silmiinpistävimmistä asioista, mikä hämää ulkomaalaisia. Sanojen ja viestien välillä on siis eroa. Vaikka se
esitetään kliseenä oppikirjoissa, niin se on kyllä valitettavan totta ja olen joutunut moneen kertaan sanomaan, että asioita tulkitaan liian positiivisesti. Paikalliselle porukalle se tuottaa ongelmia, kun esikunnalle tulee vääriä odotuksia.
Japanilainen työviestintä on hyvin formaalia ja kaikki dokumentoidaan. Esimerkiksi partnerimme työntekijät toimittavat esimiehelle päivän lopuksi raportin, mitä he ovat kyseisenä päivänä tehneet. Yleisesti ottaen kaikki on hyvin strukturoitua ja sitä on helppo johtaa. Lisäksi sen voidaan katsoa edistävän
luovuutta, kun jokaisen pitää miettiä, mitä päivän kuluessa tulee tekemään.
On siinä erityispiirteitä. Täytyy tunnustaa, että messupäivien jälkeen on ihan
loppu, kun on yrittänyt ymmärtää niitä signaaleja, joihin minulla ei ole varsinaista koulutusta. Sydämen sivistyksellä ja toisen kunnioituksella on kyllä
pärjännyt pitkälle, vaikkei kaikkia kumarruksen syvyyksiä ja muita osaakaan
!#
$%&'(%)(*+,-+./0((//1%
lukea. Välillä tulee sellainen elefantti lasikaapissa olo, mutta kyllä se varmaan
aika paljon omasta asenteesta on kiinni. Koen kyllä aikamoista nöyryyttä siinä
kommunikoinnissa heitä kohtaan. Se on niin hienosyistä ja esteettisesti kiehtovaa, että siinä tuntee itse olevansa kömpelö. Minusta he ovat aivan avarakatseisia ja suvaitsevaisia meitä ulkomaalaisia kohtaan näissä kohtaamisissa.
Kasvotusten tapahtuvassa kommunikoinnissa on suuri ero. Siihen käytetään
paljon aikaa eri tilaisuuksissa; pelataan golfia, käydään kalassa tai kapakassa
ja niin edelleen. Kirjallinen kommunikaatio tulisi olla kokonaan japaniksi ja
hyvällä kielellä kirjoitettu. Japanin kieltä on kovin monentasoista ja huono
esitys saattaa antaa halvan kuvan firmasta. Japanilainen kuluttaja on erittäin
kiinnostunut ympäristöasioista, tänä päivänä useat päätökset perustuvat niihin. Nyt esimerkiksi hiilijalanjäljen ilmoittaminen tulee pakolliseksi lähes kaikkiin tuotteisiin. Se on alkanut jo elintarvikkeista ja se tulee laajenemaan muualle lähivuosina. Kaikissa kuluttajatuotteissa tulee olla japaninkielinen teksti.
Japanilaisten kanssa tapahtuva kanssakäyminen on aluksi hyvin virallista ja
muodollista. Sekä suomalaisilla että japanilaisilla on hankaluuksia luoda sujuvat suhteet tuntemattomien kanssa, mutta tutustumisen myötä se helpottuu.
Suomalaisilla on Japanista usein hyvin homogeeninen stereotypia – ajatellaan
kaikkien olevan samanlaisia, kun kerran pukeudutaan samanlaisesti. Tulee illuusio samanlaisuudesta, mutta tämä on täysin virheellinen johtopäätös. Täällä
on hyvin paljon erilaisia bisnes- ja yrityskulttuureja sekä erilaisia persoonallisuuksia, vaikka kokouksessa esimiehen mallia seurataankin hyvin tarkkaan
virallisissa tapaamisissa.
Kun vaihdoimme työkielemme englannista japaniin, asiakkuuksiemme hallinta parani merkittävästi. Kulttuurisesti yrityksemme on Japanin ja Euroopan
välimaastossa, joten kun asioimme japanilaisten kanssa olemme japanilaisia
ja sama toimii Eurooppaan päin. Emme odota eurooppalaisten ekspatriaattien mukautuvan Japaniin, mutta odotamme heidän auttavan pääkonttoriin
tapahtuvassa viestinnässä.
2/0((//1%+
Japanilaiset ovat ensituntumalta varsin erikoista porukkaa. Elokuvien ja
muun median kautta välittyneet kuvat omituisista, nörttimäisistä hiippareista ei ole kovinkaan karrikoitu luonnehdinta. Japanista löytyy ihmisiä jo!"
$%&'(%)(*+,-+./0((//1%
kaiseen junaan. Valtaosa japanilaisista on kuitenkin aivan tavallisia työtätekeviä, perheellisiä ihmisiä, joilla on samat ilot ja surut kuin länsimaisilla
vertauskuvillaan.
Oppimiskäyrä Japanin kulttuurin suhteen aaltoilee, vaikka se onkin pitkällä
tähtäimellä nouseva. Erityisen tärkeää on miettiä, miten japanilaisia tulkitaan.
Ja kaikki se, minkä on oppinut Yhdysvalloissa, voi Japanissa unohtaa. Myös
suomalaisten suoruus saattaa aiheuttaa ongelmia Japanissa. Useimmilla suomalaisyrityksillä onkin japanilainen seniori/ luottomies, joka kykenee tulkitsemaan paikallisia ja kommunikoimaan tämän suomalaistahoille.
1980-luvun lopulta lähtien olen huomannut Japanissa toimivien suomalaisyritysten japanilaistuneen huomattavasti. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että
pääkonttorin näkökulmasta katsottuna paikallisten ylläpito on ekspatriaatteja huomattavasti edullisempaa. Tällöin pitää kuitenkin huolehtia siitä, että
Japanin päästä tulevat viestit menevät perille pääkonttorissa ja, että ne myös
otetaan vakavasti. Erityisesti laatuvaatimusten suhteen japanilaisia kannattaa
kuunnella!
Käytöstavoissa hieman normaalia suomalaista kohteliaisuutta parempi käytös
riittää. Pukeutumisen tulee olla kunnossa eikä tarvitse yrittää liikoja – japanilaisissa liika yrittäminen voi herättää hilpeyttä. Kielen hallitseminen tulee
sitä tärkeämmäksi, mitä kauemmin Japanissa on. Lyhyillä komennuksilla voi
tuntua turhalta uhrata, ainakin henkisiä, resursseja uuden vaikean kielen oppimiseen, jos tietää, että on epätodennäköistä, että palaa Japaniin. Mutta kyllä
kielestä on aina hyötyä.
Pitää uskaltaa kysyä kauniisti, mutta samalla takaovi auki jättäen. Eli jos toinen ei siihen pysty vastaamaan, niin ei tarvitse vastata kieltävästi, vaan siihen
voi palata myöhemmin, kun aikaa kuluu. Japanin kohdalla pitää muistaa, että
hyvinkin vanha kontakti voi myöhemmin osoittautua hyvinkin relevantiksi,
koska siellä kun on yhteys kunnolla luotu, siitä voi pitää todella kiinni, vaikkei
välissä olekaan mitään tehnyt.
Käsityksemme työajasta eivät välttämättä päde Japanissa, koska siellä pitäisi
mennä esimerkiksi oluelle työpäivän jälkeen, jolloin päästäänkin ihan erityyppiseen keskusteluun. Esimerkiksi kaksi neuvottelua konkretisoitui vasta sitten,
kun olimme juoneet sakea ja syöneet yhdessä. Silloin sai rivien välistä sellais!#
#$%&'$(')*+,*-./''..0$
ta informaatiota, joka oli erityisen tärkeää projektin kannalta. Sitten saatettiin
laskea ”kulisseja” vähän alemmas.
Suomessa on muutamia Japaniin liittyviä stereotypioita, kuten lomien vähyys
ja pitkät työpäivät. Itse asiassa lomia täällä on parhaimmillaan yhdeksän viikkoa eivätkä työpäivät täällä sen pidempiä ole. Toki jotkut haluavat olla töissä
pidempään ja joskus pitääkin jäädä ylitöihin, mutta ei täällä sen enempää töitä paiskita kuin muuallakaan.
Suomalainen malli on japanilaista haastavampi – Japanissa esimiehen odotetaan tekevän päätökset, mutta jos olet väärässä, se voidaan kyllä näyttää. Täällä esimiehen kuitenkin odotetaan kuuntelevan, mikä tietyssä mielessä poikkeaa Suomesta.
Tiedon syvyys on ihan eri luokkaa täällä, kuin mihin Euroopassa on totuttu.
Tuotepäällikön titteli esimerkiksi Suomessa viittaa kaupallisempaan funktioon, kun taas Japanissa tuotepäällikkö tietää siitä tuotteesta teknisesti kaiken.
Kun on palaveri tuotteesta paikan päällä, niin lähtökohdat ovat kilometrien
päässä toisistaan ja se tuottaa ongelmia. Tämä ero kyllä tiedetään etukäteen,
mutta aina se vaan kalahtaa nilkkaan.
Yksi stereotypia, mikä ei toteudu niin paljon kuin kuvitellaan, on kielitaito.
Sekin riippuu teollisuudenalasta, mutta mitä lähempänä ollaan globaaleja
tuotteita, kuten esimerkiksi tietoliikennealalla (tai muuten globaaleihin standardeihin perustuvilla aloilla), niin käytännössä jokaisen on ainakin pakko
pystyä lukemaan englanninkielisiä speksejä. Vaikka he eivät halua tai pysty
käyttämään englantia keskusteluissa, niin merkittävä osa pystyy kommunikoimaan sähköpostitse. Kielioppi ei välttämättä aina ole kohdallaan, mutta ei se
suomalaisenkaan perusinsinöörin kielitaito maailman parhaita ole. Mielestäni kielitaidon tarvetta korostetaan nykyään liikaa. Aina on hyvä, jos kykenee
hoitamaan asioita paikallisella kielellä, mutta jyrkässä valinnassa teknillinen
ylivertaisuus on kielellistä ylivertaisuutta parempi.
Organisaatiokulttuuri on japanilaistettava, muiden mallien tuominen osoittautuu tehottomaksi. Mutta Suomea on kaikessa muussa toiminnassa tuotava
esille. Esimiehen tulee olla asiansa osaaja tai muuten hyvät suhteet omaava.
Asiantuntemus on aina kyettävä osoittamaan.
!"
#$%&'$(')*+,*-./''..0$
Suomalainen ajattelutapa on suhteellisen ainutlaatuinen ja samalla erittäin sopiva Japaniin. Laadun ja luottamuksen suhteen japanilaiset asiakkaat arvostavat (tässä järjestyksessä) Japania, EU:a, Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Ekspatriaattien
suhteen suomalaiset ovat erittäin mutkattomia ja joustavia.
Toimintaympäristönä Japani on kehittynyt hyvin pitkälle ja se eroaa merkittävästi muista maista. Suunnittelun taso kaikilla osa-alueilla on korkeampi. Japanilainen tyyli on keskustelevampaa ja yksityiskohtaisempaa. Se tosin saattaa viedä enemmän aikaa, mutta helpottaa käytännön toteutusta, kun kaikki
tietävät vastuualueensa ja missä mennään.
Japania harkitseville yrityksille on tärkeää, että organisaatiossa on joku, joka
tuntee syvällisemmin Japanin. Myös läheisten kumppanien tuntemus on arvokasta. Markkinointiviestintää tulee kyetä tarkastelemaan kriittisin ja kehittävin silmin. Pyrimme jatkuvasti selvittämään, miten asiakkaamme näkevät
meidät ja käytämme tätä tietoa hyväksemme suunnitellessamme markkinointiviestintäämme.
Lähetettäessä henkilöstöä Japaniin tulee kiinnittää huomiota kulttuuriin tutustumiseen. Ei vain Japanin, mutta myös Kiinan (taolaisuus ja konfutselaisuus)
kulttuuriin perehtyminen on tärkeää. Lisäksi peruskielitaito on hyvä hallita.
Erityisesti liiketoiminnan kannalta oikeanlaisen paikallisen henkilökunnan valinta muodostuu erittäin tärkeäksi. Huomiota tulee kiinnittää uskollisuuteen,
osaamiseen ja luotettavuuteen. On tärkeää, että yritys pääsee sisälle kulttuuriin! Japaniin haluavien yritysten tulee olla 130%:sti sitoutuneita hankkeeseen.
Markkinat ovat vaativat, laatutietoiset ja kilpaillut, joten vain täydellinen panostus on riittävää. 130% tulee olla kaikilla yrityksen työntekijöillä, erityisesti
toimitusjohtajalla.
Hyvällä käytöksellä Japanissa pärjää pitkälle. Vaikka perinteinen suomalainen, hyvä kotikasvatus auttaa todella pitkälle, lähtijöille kannattaa vielä kerran muistuttaa niiden merkityksestä jokaisessa yksityiskohdassakin eli roskia
ei tule heittää maahan, ihmisiä ei sovi tönäistä, vastapuolen puhetta ei koskaan
keskeytetä, paperit, käyntikortit ja muut materiaalit vastaanotetaan arvostavasti ja niin edelleen.
Selkeimpiä yksittäisiä syytä Japanin vaikeuteen on se, että päätöksen tekeminen kestää liian pitkään. Päätöksenteon hitaus johtaa siihen, että monet bis!!
$%&'(%)(*+,-+./0((//1%
nesmahdollisuudet menevät ohi suun ja varsinkin pk-yrityksillä ei ole kärsivällisyyttä odottaa kaupan toteutumista tarpeeksi pitkään. Sen pitkän ajan
puitteissa täällä pitäisi käydä monta kertaa osoittamassa mielenkiintoa ja niin
edelleen. Monella yrityksellä mielenkiinto loppuu viimeistään siinä vaiheessa,
kun aletaan kyseenalaistamaan kauppojen toteutuminen.
Toinen iso asia on varmasti se, että japanilaiset karttavat riskin ottamista. Hyvin paljon pidemmälle selvitetään taustoja, asioiden mahdollisuutta onnistua
ja paljon myöhemmin lähdetään bisneksiin mukaan kuin monessa muussa
paikassa, koska pyritään välttämään mahdollista epäonnistumista. Tästä seuraa se, että päätöksen tekeminen kestää kauan ja harvoin tehdään bisnestä lähes tuntemattomien kanssa. Japanilainen yhteiskunta ei suhtaudu kovinkaan
suopeasti epäonnistumisiin. Siitä saa sellaisen leiman, joka aiheuttaa riskien
karttamisen.
Kolmas iso asia on kieleen liittyvät kysymykset. Japanilaisten kyky kommunikoida vierailla kielillä on vielä kohtuullisen heikkoa ja välillä tuntuu, ettei ole
edes sitä halukkuutta. Ulkomaalaisten näkökulmasta kirjoitusjärjestelmän hallitseminen on niin mahdoton tehtävä, että on vaikea kuvitella niiden lukevan
japanilaisia dokumentteja joko tutkimuksesta tai bisnesmaailmasta.
21%(3'(&)+.-))-0(-+.&'.&%'&(+'/45-0-%'6
(4%5%,-(+7-8-)%''29(&&):&(4
Suomalaistahojen edunvalvonta Japanissa on hyvin vahvalla pohjalla. Suomalais-japanilainen yhteistyö on perinteisesti rakentunut teknologian ja kulttuurisen samankaltaisuuden varaan, mutta uusia avauksia on myös syntymässä.
Toisaalta alla esiteltyjen organisaatioiden tarjoamia palveluja ei kuitenkaan
tunneta tarpeeksi hyvin, jolloin ne jäävät hyödyntämättä. Esimerkiksi suurlähetystön arvovaltapalvelut ovat äärimmäisen tärkeitä Japanissa ja Tekesin
projektien kautta yritykset voivat saada uutta tietoa ja löytää uusia verkostoja.
ttt
!"
!#
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
Organisaatio
Yhteystiedot
Finnish Chamber of
Commerce in Japan
Setagaya Tsurumaki Heim 203
2-33-20, Tsurumaki, Setagaya-ku
Tokyo 154-0016, Japan
[email protected]
Finpro,
Finland Trade Center
Tengenji Square 6F
4-2-34 Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-0047, Japan
[email protected]
Suomen Japanin
Instituutti
3-5-39 Minami-Azabu, Minato-ku
Suomen Japanin
suurlähetystö
3-5-39 Minami-Azabu, Minato-ku
Tekes – Teknologian ja
innovaatioiden
kehittämiskeskus
Tengenji Square 6F
4-2-34 Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-0047, Japan
Tokyo 106-8561, Japan
[email protected]
Tokyo 106-8561, Japan
[email protected]
[email protected]
6012*+,4.5.+&+,)00%/78*'()'9
Suurlähetystö palvelee suomalaisia yrityksiä monella tavalla. Se on erinomainen paikka saada informaatiota Japanin sisä- ja ulkopoliittisesta kehityksestä:
onko maa poliittisesti vakaa, haittaako politiikka talouden kehitystä ja miten
suhteet kehittyvät naapurimaiden Kiinan, Etelä-Korean ja Venäjän ja toisaalta
tärkeimmän liittolaisen USA:n kanssa. Edellä mainitut ovat esimerkkejä eräistä keskeisistä tarkkailun kohteista.
Suurlähetystön virkamiehet seuraavat myös aktiivisesti Japanin taloudellista ja
sosiaalista kehitystä: kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi talous- ja mark!"
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
kinanäkymät, erilaiset rakenteelliset ongelmat sekä Japanin kasvupotentiaali.
Työhön kuuluu samoin Japanin liiketoimintaympäristön kehityksen seuranta: onko ilmaantunut uusia kaupan ja investointien esteitä, mikä on vanhojen tilanne, miten sääntely kehittyy. Yhdessä Euroopan komission ja ylipäätänsä vahvan Euroopan Unionin kautta Suomi vaikuttaa markkinoillepääsyn
parantamiseen Japaniin. Aktiivisuus on kuitenkin valttia – kukaan muu ei aja
Suomen etuja! Yritysten odotetaankin tuovan suurlähetystön tietoon esteensä ja ongelmansa.
Japanin kauppapolitiikan seuranta on suurlähetystön arkipäivää. Aasiassa on
syntymässä laaja vapaakauppasopimusten verkosto ja Japani on siinä aktiivisesti mukana. Vapaakauppa- ja laajemmat taloudelliset kumppanuussopimukset vaikuttavat suomalaisyritystenkin liiketoimintamahdollisuuksiin Japanissa ja muualla Aasiassa ja jopa sen ulkopuolella. Esimerkiksi jo voimassaoleva
ASEAN-Japani EPA mahdollistaa suomalaisyritysten ASEAN-maissa valmistamien tuotteiden tullittoman viennin Japaniin tiettyjen alkuperäedellytysten
täyttyessä. Japanilaisyritysten lisääntynyt presenssi Venäjällä on myös tärkeä
seurannan kohde suurlähetystössä.
Arvovaltapalvelujen tarjoaminen on myös tärkeä osa suurlähetystön toimintaa. Edustustolla on järjestetty muun muassa uusien tuotteiden lanseeraustilaisuuksia, tuotenäyttelyjä ja -esittelyjä (erityisesti kulutustavarat) sekä muunlaista promootiota. Käytäntönä suurlähetystöllä tapahtuvissa tilaisuuksissa on,
että suomalainen tai ainakin suomalaisintressejä edistävä yritys maksaa ulkoasiainministeriön maksusäännön mukaisen kohtuullisen korvauksen tiloista
ja ostaa tarjoilun lähetystöltä. Yritykset ovat jopa järjestäneet vuosijuhliaan japanilaisasiakkailleen ja -partnereilleen lähetystön tiloissa, jolloin suurlähettiläs
on ollut mukana puhumassa tilaisuudessa. Lisäksi lähetystöllä on järjestetty
muotinäytöksiä, hirsitalo-, huonekalu-, koru- ja matkailupromootioita. Joskus
paikalliset PR-firmat ovat olleet yritysten apuna mukana suunnittelemassa ja
organisoimassa tilaisuutta – muun muassa japanilaisia huippu-uimareita on
silloin ollut läsnä tilaisuuksissa.
Suomi-promootio on tärkeä osa suurlähetystön henkilöstön työtä. Sen henkilöstö käy paljon puhumassa Japanissa erilaisissa tilaisuuksissa, antaa haastatteluja sekä promovoi Suomea yleisesti . Aiheina voi olla esimerkiksi Suomen
ja yritystemme kilpailukyky ja tarjonta tai yleisemmin Suomi tänä päivänä,
koulutus tai yhteiskunnalliset ratkaisumme.
!#
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
Suurlähettiläällä ja muilla virkamiehillä on Japanissa kattava kontaktiverkosto. Suurlähetystö voikin toimia ovien avaajana oikeisiin paikkoihin. Tavallisesti nekin ovet, joita on pitkään kolkuteltu, avautuvat suurlähetystölle ja sitä
kautta sitten yrityksille. Paikalliset verkostot pitävät suurlähetystön jatkuvasti
viimeisen tiedon lähteillä. Lähetystöllä on hyvät kontaktit esimerkiksi Japanin talouselämään, JETROon, Keidanreniin, kauppahuoneisiin, moniin yrityksiin ja eri medioihin.
Lähetystöllä järjestettyjen tilaisuuksien ilmapiiri on vaihdellut konservatiivisesta hyvinkin railakkaaseen – varsinaisia rajoituksia tilaisuuden tyylin suhteen
ei ole, mutta hyvä maku kuitenkin tulee muistaa ja suurlähetystön edustajat
ovat aina paikalla. Käytännössä lähetystön tiloissa voi järjestää tilaisuuksia jopa muutamalle sadalle henkilölle. Tilaisuus voidaan toistaa useampana peräkkäisenä päivänä. Suurlähetystössä järjestetty tilaisuus luokin Japanissa luottamusta paikallisten asiakkaiden ja kumppanien silmissä, koska suurlähetystö
on valmis yhteistyöhön ja pitää yritystä luotettavana.
Suurlähetystön puoleen voi kääntyä suoraan monissa asioissa, kun yrityksillä
on ongelmia tai jotakin Japaniin liittyvää kysyttävää. Työnjako suomalaisyritysten auttamisessa on kuitenkin selvä: suomalaisten markkinointi- ja vientikonsulttien tontille lähetystö ei mene. Markkinaselvitysten teko sekä liiketoimintapartnerien ja agenttien haku kuuluu heille.
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
mobiilista elämästä: sensoriverkoista, sulatetuista järjestelmistä, käyttöjärjestelmistä, mobiiliverkon ja –palvelujen kehityksestä, uusista maksujärjestelmistä, niistä teknologioista, jotka mahdollistavat ubiikin elämän (rfid-tunnisteet),
erinäköisistä muista tageista, koodijärjestelmistä ja niin edelleen.
Tekesin näkökulmasta yleisimmin jätetään kohdemarkkinan valinta yritykselle. Jos se päättää sen olevan Japani, niin kaikin mahdollisin keinoin yritetään
tukea sen yrityksen toimintaa täällä. Tekesin hankekannasta n. 6%:a liittyy Japaniin. Lukumääräisesti Japani on yhtä iso kuin koko Aasia yhteensä eli puhutaan merkittävästä toimijasta Suomesta itään.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja suomalaisen julkisen sektorin toimijat Finpro,
Sitra, Tekes, Suomen akatemia ja VTT tekevät tällä hetkellä läheistä yhteistyötä suomalaisen innovaatioverkoston eli FinNode -nimellä. Sen puitteissa
Kiinassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Japanissa toimii innovaatiokeskus. Näiden yksiköiden toimia on suunniteltu ja toteutettu noin kaksi vuotta. Japanin
yksikkö aloitti 1,5 vuotta sitten.
FinNode Japanilla on kolme perustehtävää, joita yksikään yksittäinen toimija täällä ei pysty tekemään itsenäisesti, vaan ainoastaan yhdessä me pystytään
tekemään se sillä tavalla, että siitä on Suomelle hyötyä.
Tekesin Tokion toimisto pyrkii auttamaan yksittäisiä yrityksiä isomman ohjelman osana. Meille tulee jatkuvasti yhteydenottoja yksityisiltä yrityksiltä
ja jos ne ovat sellaisia, että me kykenemme vastaamaan niihin joko heti tai
tunnin parin selvitystunnin jälkeen, niin kyllä vastataan. Isommissa tarpeissa Tekesin Tokion yksikkö ei niitä kuitenkaan tee, vaan useimmiten ohjataan
ne joko Finpron tai muiden Japanissa toimivien yksityisten palveluntarjoajien asiakkaiksi.
Innovaatiokeskuksissa on päätetty, että ryhdymme toteuttamaan Innovation
Watch –nimistä prosessia. Siinä pyritään arvioimaan ja kertomaan Suomeen
sellaisista ympärillämme havaittavista muutoksista, joilla on merkitystä Suomelle, suomalaisille yrityksille ja tutkimukselle. Tällaista tietoa ei ole yksikään
täällä paikalla olevista julkisista organisaatioista tehnyt tällaisessa muodossa.
Nyt on tarkoituksena se, että tästä tehdään systemaattinen tapa toimia. Toimitetaan signaaliaineistoa muutoksista Suomeen. Uskomme, että sillä on merkitystä kaikille, jopa ihan yksittäisille yrityksille. Signaaliaineiston kerääminen,
analysoiminen ja välittäminen Suomeen tullaan tekemään yhdessä. Harkinnassa on myös suomalaisyritysten mukaan ottaminen tähän prosessiin.
Japanissa on ensinnäkin aivan valtava määrä niitä juttuja, joita pitää seurata ja
me yritämme seurata niitä mahdollisimman laaja-alaisesti. 2000-luvulla olemme toteuttaneet täällä todennäköisesti yli 50 projektia eri aloilla. Olemme kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana enemmän keskittyneet ubiikkiyhteiskunnan teemoihin. Tarkoittaen sitä, että olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta
Toinen asia, mitä pyrimme tekemään, on että synnytämme kansallisia – ei
yhden organisaation – hankkeita. Ei esimerkiksi Tekes-projekteja tai Finproprojekteja vaan Suomi-projekteja, joissa toimijat yhdessä tarpeen mukaan
suunnittelevat ja toteuttavat projektit yhdessä, siten että ne olisivat kansallisesti merkittävämpiä. Nämä projektit voivat liittyä käytännössä melkein mihin
6*-*),7,6*-+1/18&.+,3.,&++19..'&1&:*+,-*;&''<2&)-*)-0)
!"
!#
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
tahansa. Yritetään kasvattaa projektin kokoa ja kestoa ja sitä kautta ehkä saamaan enemmän vaikutusta niitten projektien tuloksilla Suomessa.
hankkeet vaativat siis sekä suomalaisen että japanilaisen pään vankan sitoutumisen, ja instituutti toimii siltana heidän välillään.
Kolmantena yritämme ratkaista ongelman, miten maailmalta Suomeen välitetty tieto menee loppukäyttäjälle saakka. Tähän saakka Suomeen on todennäköisesti vuosikymmenien ajan toimitettu lukematon määrä raportteja ja
selvityksiä ja valtaosa siitä tiedosta on jäänyt niiden organisaatioiden, joiden
toimijat sen on tuottanut, käyttöön. Mielestämme täällä tuotetaan sellaista
tietoa, josta yksittäiset yritykset Suomessa voisivat olla kiinnostuneita, mutta
meillä ei ole ollut sellaisia mekanismeja, joilla se tieto saataisiin yksittäiselle
yritykselle.
Tiedesektorilla tavoitteenamme on saada japanilaiset yliopistot kiinnostumaan
suomalaisyliopistoista. Instituutin strategiana on henkilökohtaisia suhteita
hyödyntämällä kehittää suhteita yliopistoihin ja saada konkreettisia toimia aikaiseksi. Olemme pyrkineet yhteistyöhön niillä alueilla, joilla Suomi on kunnostautunut ja tavoitteenamme on päästä tutkimusyhteistyöhön.
6&+5%1,
Finpro on suomalaisten yritysten omistama rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä on noin 600 suomalaista yritystä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä
Suomen Yrittäjät.
Finpro on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on nopeuttaa
suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sekä vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro palvelee yrityksiä kaikilla niillä osa-alueilla, joissa se pystyy tuottamaan lisäarvoa yritysten menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi
Finpro toimii yhteistyössä muiden suomalaisten yritysten kehittämiseen paneutuvien palveluorganisaatioiden kanssa.
Finpron Tokion vientikeskus toimii samoissa tiloissa Tekesin kanssa.
7012*+,4.5.+&+,8+)'&'00''&
Suomen Japanin Instituutti on säätiöpohjainen tiedeinstituutti, jonka tehtävänä
on edistää yhteistyötä Suomen ja Japanin välillä tieteen, koulutuksen, taiteen
ja kulttuurin saralla ja toisaalta edistää suomalaisen kulttuurin ja taiteen näkyvyyttä Japanissa. Tiede- ja koulutuspainotuksestaan huolimatta Instituutilla
on ollut 11 toimintavuotensa aikana merkittävä panostus suomalaisen taiteen
ja kulttuurin vientiin.
Instituutti toimii kulttuurin ja taiteen tuotannoissaan osatuottajana yhteistyössä suomalaisen ja japanilaisen partnerin kanssa. Syntyvät ja toteutettavat
!"
Huippututkimusprojekteja Suomen ja Japanin välillä aloitetaan useita vuosittain. Tutkimusyhteistyötä aloitellaan lähettämällä tutkijadelegaatioita sekä
Suomeen että Japaniin. Lisäksi pyrimme toimimaan CIMOn ja JASSOn yhdistävänä tekijänä.
Kulttuuripuolella puolestaan pyrimme suurempien kokonaisuuksien hallinnointiin. On tärkeää, että Suomessa taiteilijoilla, organisaatioilla ja muotoilijoilla on rivit kunnossa, jotta voidaan tulla näin vaikeille markkinoille. Vanhat Euroopan maat, kuten Espanja, Italia ja Ranska, ovat jo täällä ja näillä on
erittäin vakiintunut presenssi ja paljon mittavammat resurssit.
Kulttuurivaihdossa oleellisessa asemassa ovat kulttuurisopimukset ja pääasiassa tämä on kulttuuria, jolla ei ole hintalappua (esim. klassista musiikkia).
Karkeasti ottaen voidaan sanoa instituutin keskittyvän elossa olevien taiteilijoiden tuotantoon. Kumppanimme ovat hyvin usein museoiden kuraattoreita
ja johtajia. Erityisesti suomalaiseen nykytanssiin kohdistuu Japanissa kovaa
kysyntää, ja niinpä olemmekin lähettäneet japanilaisia kuraattoreita Suomeen
erilaisille festivaaleille, joilla he ovat voineet ottaa yhteyttä taiteilijoihin, joiden
tuotanto voisi kiinnostaa japanilaisia.
Kulttuuripromootiossa puolestaan pyrimme lisäämään suomalaisten tuotteiden näkyvyyttä Japanissa sekä kehittämään Suomi-kuvaa Japanissa. Pääsääntöisesti tämä on markkinointiviestinnällistä toimintaa.
6&++&)9,:9.2;*%,1<,:122*%=*,&+,4.5.+
Japanin suomalainen kauppakamari (Finnish Chamber of Commerce in Japan,
FCCJ) aloitti virallisesti toimintansa vuonna 1999 ja se on Japanin kauppa- ja
teollisuusministeriön hyväksymä järjestö. Kauppakamarin epävirallinen pe!#
$%&'()'*+,-.++./'.,-*)-*&)*',)012./.&)'1&2&3.',4.5.+&)).
rustamisajankohta sijoittuu kuitenkin 1980-luvun alkupuolelle, jolloin Suomesta Japaniin saapuneet ekspatriaatit kokivat oman foorumin perustamisen
tärkeäksi. Finnish Business Executives (FBC) –nimellä tunnettu foorumi aloitti
toimintansa lounastapaamisten muodossa ja vuonna 1992 toiminta uudelleen
organisoitiin Finnish Business Council –nimisen neuvoston alle. Joulukuussa
1998 neuvosto edelleen korotettiin hallituksen päätöksellä kauppakamariksi
vastaamaan European Business Council in Japanin sääntöjä.
FCCJ:n tärkeimpänä tavoitteena on edistää Suomen ja Japanin välisiä kauppasuhteita. Se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan
jäsenmaksuilla ja mainostuotoilla. Valtaosa jäsenistä on Japanissa toimivia
suomalaisyrityksiä ja japanilaisia yrityksiä, jotka joko toimivat tai haluavat
käynnistää toimintoja Suomessa. Kauppakamarin jäseneksi voidaan hyväksyä
myös yksityishenkilöitä jäseniksi.
61)&../&+*+,*/727,3.,)012./.&)00),4.5.+&)).
$8'**+9*'1
Japani on suomalaisille useimmiten hyvin mutkaton ja toimiva maa asua.
Useimmiten edes auttava japanin kielen taito vie pitkälle, joten kielen opiskeluun kannattaa panostaa edes muutama tunti kuukaudessa.
Niillä japanilaisilla, jotka tietävät Suomesta jotain, on Suomesta ja suomalaisista hyvin usein positiivinen kuva. Ei olekaan yllätys, jos esimerkiksi Asakusan temppelialueella sinulle tullaan puhumaan suomea!
ttt
Japanilaisilla on positiivinen kuva Suomesta. Ehkä osittain siksi, että suomalaiset
koetaan eräällä tavalla läheisemmäksi kuin muut länsimaalaiset. Hiljaisuus, nöyryys, kohteliaisuus ja rehtiys mielletään yhdistäviksi tekijöiksi. Suomi tunnetaan
!"
!#
#$%&''(&)*)+*(,-,+.'+%/$-'('&%//%+0'1')&%%'
ja Suomi on suhteessa moneen muuhun ulkovaltaan enemmän esillä paikallisessa mediassa.
Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet pärjätä Japanin monimutkaisilla markkinoilla, erityisesti kapeilla erikoissektoreilla. Suomalaisten ehdottomia
vahvuuksia ovat nöyrä asenne, hillitty käytös ja vahva osaaminen. Japanilaisen on
helppoa luottaa suomalaiseen.
Japanilainen arvostaa suomalaista minimalismia, koska heidän mielestään hienous piilee hiljaisissa yksityiskohdissa. Suomen ehdottomia mahdollisuuksia
Japanissa ovat muun muassa matkailuvienti ja luontaistuotteet.
Japanilaiset ovat erittäin kiinnostuneita vierailemaan Suomessa. Sitä ei vain ole
tehty tarpeeksi helpoksi, joten viime hetkellä he yleensä valitsevat jonkun ”riskittömän” vaihtoehdon (Ranska, Italia tai Kanada). Suomen kannattaisi ehdottomasti
panostaa enemmän tarjonnan räätälöintiin kohderyhmittäin. Japanilainen päättääkin matkakohteensa pitkälti ruoan perusteella: jokaisen matkailumainoksen
pitäisi sisältää runsaasti ruokaan liittyvää materiaalia. Usein myös unohdetaan,
että suurin osa japanilaisista on kielitaidottomia. Matkakohteen valintaan vaikuttaa japaninkielinen palvelutarjonta kohteessa.
Kiinnostus puhtaisiin luontaistuotteisiin on kova. Suomi yhdistetään vahvasti ksylitoliin, metsämustikkaan ja matsutakeen, mutta potentiaalia olisi paljon
enempään.
Asuminen Japanissa on kallista, liikkuminen osittain (esimerkiksi tietullit, kotimaan lennot ja Shinkansen-junat), mutta kaikki täällä kuitenkin toimii. Toisaalta
byrokraattisuus saattaa tuskastuttaa. Alussa kieli voi tuottaa ongelmia, mutta erityisesti kanjien opetteluun kannattaa panostaa, koska se helpottaa arkea huomattavasti. Esimerkiksi tienviittoja lukemalla oppii kanjeja kätevästi.
Elämä Japanissa on mielenkiintoista, siellä on aina tapahtumassa jotakin uutta. Japani on myös suhteellisen helppo ja erittäin dynaaminen. Jossain mielessä
suomalainen kulttuuri on vähän samantyyppinen kuin japanilainen. Kielitaidon
hankkiminen on kuitenkin pitkällä tähtäimellä ehdotonta, jotta pääsisi lähemmäs japanilaisia.
Kauppakamarilla on hyvää yhteistyötä muiden suomalaistahojen kanssa – olemme katsoneet, että toiminnoissa ei ole päällekkäisyyksiä. Finpron kanssa työnjako
!!
#$%&''(&)*)+*(,-,+.'+%/$-'('&%//%+0'1')&%%'
menee pääsääntöisesti niin, että he auttavat yrityksiä etabloitumisessa ja sen jälkeen kauppakamari yrittää saada ne mukaan toimintaansa ja tukea heitä verkostoitumisessa, antamalla käytännön neuvoja ja niin edelleen.
Kauppakamarin kanssa on ollut jonkin verran yhteistyötä henkilökohtaisten kiinnostusten vuoksi. Muutama vuosi sitten, kun pääministeri Vanhanen vieraili Japanissa, pääsimme kutsumaan asiakkaitamme lähetystön tiloihin, jossa Vanhanen
keskusteli heidän kanssaan. Se oli hyvä esimerkki onnistuneesta PR-casesta. Japanissa arvovaltapalvelut ovat todella tärkeitä.
Invest in Finlandin kanssa olemme tehneet yhteistyötä, kun olemme etsineet asiakkaillemme yhteistyökumppaneita ja kun olemme halunneet selvittää, millaisia
yrityksiä Suomessa on. Tärkeintä on löytää kumppani, jonka kanssa yhteistyön
laatu on täydentävää, eli molemmat hyötyvät yhteistyöstä jollakin tavalla.
Suurlähetystön arvovaltapalvelut ovat erittäin hyödyllisiä, mutta tällöin pitää miettiä, missä vaiheessa niiden käyttö on suositeltavaa. Ei ole mielekästä käyttää niitä
neuvottelujen alussa, koska tällöin voi tulla tuputtamisen meininki, jota kannattaa välttää.
Kun meiltä on tullut uusi tuote, ollaan joskus pyydetty Finproa tutkimaan sen
markkinoita, koska työntekijämme eivät tunteneet esimerkiksi rfid-bisnestä. Finprossa oli elektroniikka-asiantuntija ja hän teki alustavan kartoituksen markkinoista ja pelureista. Japanilainen tutkimusfirma tekisi sen varmasti myös, mutta
kalliimmalla ja japaniksi. Finpro on hyödyllinen erityisesti niille, jotka eivät tiedä
markkinoista mitään. He auttavat alkuun ja tekevät alustavat kartoitukset. Kun
päätetään lähteä liikkeelle, palkataan oma mies. Jopa tässä Finpro voi ehkä auttaa.
Muiden Japanissa toimivien suomalaisyritysten kanssa olemme jonkin verran
olleet tekemisissä. Ei varsinaisesti liiketoimintamielessä, mutta on hyvä tietää,
missä kulloinkin ollaan menossa. Erityisesti kauppakamarin kautta olemme
saaneet hyviä kontakteja, joista mahdollisesti voi tulevaisuudessa kehittyä uusia projekteja.
Kauppakamarissa olemme mukana lähinnä verkostojen ylläpitämiseksi. Komennukseni alussa olisin toivonut yhteistyötä tai neuvoja toiminnan kehittämiseksi.
Näen, että Finpro voi auttaa pienempiä firmoja esim. etabloitumisessa.
!"
$%&'(()'*+*,+)-.-,/(,&0%.()('&00&,1(2(*'&&(
Design on kulttuuriviennin lippulaiva Japanissa, joskin esimerkiksi suomalainen
elokuva Aki Kaurismäen johdolla on hyvässä nousussa. Erityisesti voidaan sanoa
suomalaisen musiikin, modernin tanssin ja valokuvataiteen menestyvän Japanissa erityisen hyvin. Viime vuosina myös kirjallisuus on kasvattanut merkitystään
huomattavasti.
Pitää muistaa, että toisinaan suomalaistahot käyvät vain vierailemassa täällä,
jolloin ne eivät välttämättä saa realistista käsitystä näistä markkinoista. Pitää
kuunnella asiantuntijoiden näkemyksiä Japanista ja tarkkailla pitkän linjan
trendejä.
$%&'(()'*+*,+)-.-,/(,&0%.()('&00&,1(2(*'&&(
vijänä. Tavallinen japanilainen on sangen hataran tiedon varassa, mutta yleisesti ottaen mielikuvat ovat positiivisia. Japanilaiset arvostavat Suomen luontoa
sekä hyvinvointiyhteiskuntaamme, jota he ovat alkaneet lähivuosina tutkimaan
tarkemmin. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä kauppatilastoissa
Suomi on Japanin kannalta vasta noin 50. merkittävin, mikä tarkoittaa sitä,
että meidän edellä on 49 potentiaalisesti kiinnostavampaa osapuolta.
Kaikkein heikoimmassakin tapauksessa Suomesta on varovaisen neutraali positiivinen kuva, joka on jo erittäin suuri plussa. En tiedä ihmistä, jolla olisi Suomesta negatiivinen kuva. Heikoimmillaankin me lähdetään neutraalista. Perinteinen Suomi-kuva on ehkä vähän huvittava – meidät tunnetaan luonnosta,
saunasta, Muumeista ja joulupukista. Japanilaisten, jotka ammattimielessä ovat
kiinnostuneita ulkomaailmasta, Suomi-kuva muuttuu lähes koko ajan positiivisemmaksi. Siihen on auttanut Nokian menestys, suomalaisen koulujärjestelmän menestys Pisa-tutkimuksissa, Suomen kansantaloudellisten mittareiden
positiivinen kehitys, Suomen selviäminen lamasta, Suomen hyvät rankingit
kilpailukykytilastoista sekä suomalaisten positiivinen rooli EU:n kehityksessä.
Suurin osa sellaisista asioista, joissa japanilaiset itse haluaisivat olla johtajia
tai pärjätä hyvin, ovat olleet Suomen vahvuuksia viimeisten kymmenen vuoden ajan. Se on luonut täällä Japanissa todella paljon positiivista lisäimagoa.
Ja onhan niitä paljon muitakin asioita: design, arkkitehtuuri, esittävät taiteet,
populaarimusiikki ja niin edelleen. Siinä mielessä Suomesta on yleispositiivinen mielikuva, mutta eiväthän kaikki japanilaiset tunne Suomea.
Suomesta on hyvä käsitys Japanissa. Design, koulutus, Muumit ja Nokia ovat
eräitä terävimpiä kärkiä. Nokia on erittäin japanilainen tarina (vrt. Matsushita) ja esimerkiksi Ruokala Lokki elokuvaa on esitetty parhaimpaan katseluaikaan useaan eri otteeseen. Suomi-kuva Japanissa on syntynyt tietyllä tavalla
itsestään, mikä on hyvä asia, koska sitä ei ole tuputettu Suomen puolelta yhtään. Pienen maan pärjäämisen mysteeri koetaan täällä kiinnostavana asiana.
Suomi-kuva on Japanissa vahvistunut 1970-luvun ajoilta merkittävästi. Muun
muassa Pisa-tutkimuksen myötä Suomi on profiloitunut koulutuksen edelläkä!"
!#
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(23&%)%1%+4510*+146+17
Opiskelijoiden yritysviestintäprojekteilla elinkeinoelämää hyödyttävää tietoa
suomalais-japanilaisesta yhteistyöstä
!"#$"%&'#"()
:%/1*&.011(-(;2<(.(/*/23*0)*2-(23%)11%%=*
>()1&,4)*&.*+1&/23(%..(3&=30(3&%)%;2?0)+*/3*
!"#"$%$&'%()*+&,()-%$.%$&'"/##"'01'("'0/)/))"&20&3/04(-*"&5678
Japanin kielen opetus alkoi Helsingin kauppakorkeakoululla (HSE) vuonna
1983 Finnairin avatessa reitin Tokioon. Opetus on säilynyt kahden lukuvuoden mittaisena ohjelmana tähän päivään saakka. Vuosituhannen vaihteen tienoilla integroitiin opetukseen Japania liiketoimintaympäristönä tarkastelevia
Japanin kulttuuria ja yrityselämää käsitteleviä osioita. Tavoitteena on antaa
opiskelijoille näkemystä muun muassa yritysviestintään ja päätöksentekoon
liittyvistä haasteista Japanissa.
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(2
3&%)%1%+4510*+146+17
85100/901&
Koulutusyhteistyö Suomen ja Japanin välillä on perinteisesti ollut aktiivista
ja sitä on kehitetty sekä henkilökohtaisten kontaktien että koulujenvälisten
yhteistyöprojektien voimin. Yhteistyö ei kuitenkaan ilmesty tyhjästä, vaan se
edellyttää mittavia ponnisteluja ja useimmiten myös henkilökohtaista sitoutumista ja halukkuutta panostaa suhteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Seuraavat kaksi kertomusta osoittavat, miten suomalais-japanilaista korkeakouluyhteistyötä on rakennettu Suomesta käsin.
ttt
!"
Viime vuosina (2006-2008) on opiskelijat otettu mukaan opetuksen kehittämiseen Japanin yritysviestintäprojektien välityksellä. Projektien puitteissa
opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden pari viikkoa kestävään haastattelututkimukseen Japanissa. He ovat vierailleet paikallisissa yrityksissä, joiden
tuloksena on syntynyt oppilastöinä kaksi tutkimusraporttia.
9/*'%:/-1"#01*%*&'0$'1((**%-%$"&;1%*;-;<*(%-*;=$&"3"/'-%$"
HSE:lla on pidetty seminaareja, joiden panelisteina ovat olleet pitkään Japanin
kanssa monimuotoista yhteistyötä tekeviä yrittäjiä. Verkostoituminen yrityksiin on siten välittänyt kuvaa japanilais-suomalaisen liiketoiminnan tilasta ja
sen haasteista pohjautuen yritysten omiin kokemuksiin.
Haastattelijat mainitsivat käytännön esimerkkejä omien kokemustensa pohjalta. Heidän haastatteluissaan putkahtaa esiin japanilaiselle yhteiskunnalle
tyypilliset piirteet: ikä ja hierarkia, empaattinen asenne, kasvojen säilyttäminen ja tapaamiset epämuodollisissa tilanteissa asiakkaiden kanssa. Keskinäinen luottamus yrityskontakteissa syntyy pitkän prosessin tuloksena. Usein
erilaiset sattumat ja kontaktit avaavat uusia ovia. Japanin markkinoille tulisi perehtyä japanilaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Japanilainen pikkutarkkuus, muodosta kiinnipitäminen ja keskinäisen harmonian säilyttämi!#
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(23&%)%1%+4510*+146+17
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(23&%)%1%+4510*+146+17
nen ovat japanilaisen kulttuurin erityispiirteitä vain muutamia avaintermejä
niistä mainitakseni.
puumateriaalin ja muiden luonnon materiaalien arvostaminen on mainittu
yhteisinä piirteinämme.
Viimeisin tutkimusprojekti käsitteli suomalaisen muotoilun markkinointia Japanissa. Muotoiluyritykset edustavat omaa erityistä sektoria, jonka haastattelujen perusteella on suhteellisesti ottaen hieman mutkattomampaa penetroitua Japanin markkinoille. Suomalainen muotoiluosaaminen on tunnettua
Japanissa ja japanilaiset pienet maahantuojat ovat avoimia uusille hankkeille
ja innovaatioille eivätkä ole yhtä tiukasti sidoksissa suuriin yritysryppäisiin ja
kauppahuoneisiin.
HSE:lla olemme käynnistämässä kolmatta yritysviestintä-projektia, joka on
jatkoa edelliseen muotoilun markkinointia käsitelleeseen projektiin. Kielen
opintojen ohella tapahtuva projektityöskentely tapahtuu yritysten ja korkeakoulujen välisellä kontaktipinnalla ja linkittää sen lisäksi korkeakoulun eri
laitostenvälistä osaamista. Opiskelijat liikkuvat korkeakoulussamme ylittäen
eri oppiainerajoja ja ainoastaan sitä kautta voimme taata laadukkaan oppimisympäristön Japanista liiketoiminta-alueena kiinnostuneelle opiskelijalle.
Japanilainen muotoilutuotteiden kuluttaja on usein nuori, perheetön ja kaupunkilainen aikuinen, joka arvostaa modernia ja yksilöllistä elämäntyyliä. Hän
haluaa erottua usein muista yksilöllisillä tuotteilla ja haluaa sijoittaa elämänlaatuun usein myös brändituotteiden välityksellä. Japanilaiset arvostavat tuotteen ainutkertaisuutta, mikä syntyy vain laadukkaan käsityön ansiosta. Tuotteen tai sen tekijästä syntynyt tarina kiehtoo japanilaista kuluttajaa. Tarinoita
julkaistaan muotoilualan life-style lehdissä ja tekijälle on suuri etu, jos pääsee
alan lehden haastateltavaksi.
Tutkimusprojektimme puitteissa olemme myös lähestyneet japanilaisia kuluttajia. Japanilaista kuluttajaa ohjaa vahvasti yhteiskunnan kollektiivisuus.
Yhteiskunta ohjaa, minkälainen sinun tulee olla, mitä ostaa ja miten kuluttaa.
Japanissa on kuitenkin uusia ja yhä erilaisia pienempiä ryhmittymiä, jotka
eroavat toisistaan viitekehykseltään. Japanissa vaikuttaa olevan jokaiselle jokin sopiva pieni harrasteryhmä.
Kymmenen vuoden matka strategiseen kumppanuuteen korkeakoulutuksen
ja tutkimuksen alueella
!"#$%&'(&)"#$(*(%)"")&+(,(-%))(&$"#.#%*"-&-/010"*$().(
Viime vuosina Suomen eksoottisuutta on kaupallistettu. Suomen kieli kuulostaa monien mielestä ”sievältä”. Japaniin on ilmestynyt kauppoja, jotka on
nimetty suomeksi tyyliin ”otan tämän”, ”ehkä söpö” ja niin edelleen. Aakkosten päällä olevat pisteet herättävät eksoottisen vaikutelman. Suomi tunnetaan
koskemattomasta luonnostaan ja puhtaudesta ”järvien ja metsien maana”.
Ympäristö- ja ekologiset arvot sävyttävät Suomi-kuvaa, joka on myös lisännyt
kiinnostusta pohjoismaiseen muotoiluun. Haastatteluissamme ilmeni myös,
että japanilaiset näkevät usein yhtäläisyyksiä suomalaisten ja japanilaisten välillä. Esteettisten arvojen on sanottu muistuttavan toisiaan, vaikka ne juontavat juurensa aivan eri lähteistä. Yksinkertaisuus ja pelkistetty muotoilu sekä
!"
!"##$%&$'$()*+%
8(/+(*/97)*+10/2(+*(*/2.77))*3362
$0*/7-&0/2(''(11*3&:30(3&%)%;2$0*/7-&3*
23.4%).51-&4-)%()04*44.&67789*":"**(&
Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Japaniin suuntautuva yhteistyö on
alkanut runsas kymmenen vuotta sitten vuonna 1996. Tuolloin luotiin ensimmäiset kontaktit Chiban yliopiston ja Tokyo Medical and Dental Universityn
terveysalan koulutukseen perhehoitotyön konferenssissa Kanadassa. Samoihin
aikoihin saatiin myös ensimmäiset kontaktit Chiban ja Nagoyan yliopistojen
kauppatieteelliseen koulutukseen. Joulukuussa 1997 SeAMK:sta tehtiin ensimmäinen vierailu Japaniin: tuolloin kartoitettiin muutaman sikäläisen yliopiston
yhteistyöhalukkuutta ja mahdollisia yhteistyön kohteita.
Neuvottelut yhteistyöstä jatkuivat Japanissa helmikuussa 1999. Neuvottelumatkalla oli mukana SeAMK:n edustajien lisäksi myös silloinen Seinäjoen
kaupunginjohtaja Raimo Yli-Uotila. Tuolloin keskityttiin Chiban kaupungin
ja Chiban yliopiston sekä Tokyo Medical and Dental Universityn kanssa aloitetun yhteistyön vahvistamiseen. Mikäli kansainvälinen yhteistyö olisi alkanut
perinteisen mallin mukaan, se olisi aloitettu opiskelija- ja opettajavaihdolla.
Korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa kuitenkin hyvin pian löytyivät yhteiset kiinnostuksen kohteet, joita olivat erityisesti vanhustenhuolto ja kulttuurienvälinen liiketoiminta. Vierailut yliopistoissa, kauppakamarissa ja yrityk!#
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(23&%)%1%+4510*+146+17
sissä sekä Chiban kaupungin edustajien tapaaminen vahvistivat, että väestön
ikääntyminen ja vanhustenhoitoon liittyvät haasteet olivat yleisin puheen- ja
huolenaihe Japanissa.
Neuvottelujen ja konkreettisen yhteistyön myötä saavutettiin vähitellen yhteinen luottamuksen ja ystävyyden taso ja vuonna 2000 päästiin Chiban yliopiston
kanssa myös varsinaisiin sopimusneuvotteluihin vararehtorin ja hallintojohtajan Suomen vierailun jälkeen. Yhteisen tutkimustyön alettua myös Tokyo Medical and Dental -yliopiston kanssa solmittiin yhteistyösopimus kesällä 2000.
!"#"$%&'($)*+*$,,%-."",/*-01(2*33*-4"-0*%$54(*33*Kesäkuussa 2001 SeAMK järjesti Japanin tutkimukseen keskittyneen kansainvälisen AJBS:n (Association of Japanese Business Studies) konferenssin Seinäjoella. Konferenssi oli haaste Seinäjoen alueelle, mutta myös Suomelle, sillä
konferenssi oli runsaan kymmenvuotisen historiansa aikana järjestetty vuorovuosin ainoastaan joko Japanissa tai Pohjois-Amerikassa. Hyvän Japaniin
syntyneen suhdeverkoston avulla sekä oman osaamisen osoittamisen kautta
konferenssi saatiin Suomeen. Oma osuutensa oli myös muun muassa Suomen
Japanin suurlähetystön, Jetron ja Suomalais-japanilaisen kauppakamarin tuella sekä konferenssivieraille tarjotulla mahdollisuudella vierailla Nokian yksikössä Tampereella.
Suomessa pidetty konferenssi haluttiin tuoda kuitenkin myös lähemmäksi
yritysmaailmaa ja niinpä konferenssin ohessa toteutettiin Japani-aiheinen yritysseminaari, jota muun muassa Tekes oli osin rahoittamassa. Konferenssin
saaminen Suomeen ja konferenssin onnistuminen vahvistivat entisestään Japanin kanssa aloitettua yhteistyötä sekä mielikuvaa SeAMK:sta Aasia-osaajana.
6(/%.(%/(-4"-.(%/(/*'$(3(7%"-/1/'%21,&-4"-'*.%//52%,8./*%,/89$'(./**$"Japani-yhteistyö painottui 2000-luvun alussa voimakkaasti tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön. Vanhustenhoitoon, hoitoteknologiaan ja terveydenhuollon
tietotekniikkaan painottuvissa hankkeissa oli mukana myös yrityksiä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima ja Tekesin rahoittama Hebuite
I –hanke (Telematics in Health Care for supporting independent living of the
!"
$%&'()(*+,-(.(/*)(*+0+1(23&%)%1%+4510*+146+17
Elderly) toteutettiin vuosina 2000-2002 yhteistyössä Tokyo Medical and Dental Universityn ja Chiba Universityn kanssa sekä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja suomalaisten, erityisesti eteläpohjalaisten yritysten kanssa.
Hankkeen aikana selvitettiin yhteisen tutkimuksen avulla, millaisia asenteita
kotona asuvilla, kotihoidossa olevilla ikääntyvillä on hoitoteknologiaa kohtaa.
Lisäksi tutkittiin, millaista avuntarvetta heillä on selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja miten itsenäistä kotona asumista voitaisiin tukea hoitoteknologian keinoin. Tutkimus toteutettiin Suomessa Seinäjoen ja Tampereen alueilla
sekä Japanissa Chiban ja Tokion alueilla. Tutkimushanke sai jatkoa Tekesin rahoittamasta Hebuite II –hankkeesta (2002-2004), jonka aikana muun muassa
testattiin ja kehitettiin uusia kotihoidossa apuna käytettäviä laitteita. Yritykset
olivat vahvasti mukana tässäkin hankkeessa ja heille tarjoutui myös mahdollisuuksia verkostoitua japanilaisten yritysten kanssa yhteisen tutkimuksen sekä
Japaniin suuntautuneen kahden yritysvierailun aikana.
:(%/(/89$-'($)*+*$,,%/-4"-(#%,'*3%4(%;*$-,*2%$""+%/-(,""2%,*$<"%.;($-<53%$*%$5-Professori Kazuko Saito Chiban yliopistosta kutsuttiin yhdeksi pääpuhujista Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainväliseen Hoitotyön konferenssiin
toukokuussa 2000. Tästä muotoutuikin lähes vuosittainen käytäntö vaihtaa
ja levittää osaamista kansainvälisten konferenssien avulla. Seuraavana vuonna ammattikorkeakoulun silloinen terveysalan yksikön johtaja Paula Risikko,
nykyinen ministeri, kutsuttiin asiantuntijoiksi Tokyo Medical and Dental Universityn järjestämään kansainväliseen konferenssiin.
Tokyo Medical and Dental University järjesti vuonna 2005 maailmanlaajuisen
Community Care -teemaan painottuvan konferenssin, jonka komiteaan myös
Seinäjoen ammattikorkeakoulu kutsuttiin mukaan. Maaliskuussa 2008 allekirjoittanut kutsuttiin SeAMK:sta puhujaksi Japanin Home Care Academy:n konferenssiin. Aiheena oli jälleen Suomen terveydenhuolto, erityisesti kotihoito ja
ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukeminen. Yhteistyöneuvotteluja käytiin yliopistojen lisäksi Chiban prefektuurin, kauppakamarin sekä Takasakin
ja Sendain kaupunkien kanssa. Jo aikaisempina vuosina alkaneita neuvotteluja ystävyyskaupunkiyhteistyöstä jatkettiin. Suomen suurlähetystön ja Suomen
Japanin Instituutin kanssa neuvoteltiin lisäksi elintarvikeklusteriin sekä kulttuurivaihtoon liittyvästä yhteistyöstä, muun muassa tangomusiikin alueella.
!#
#$%&'(')*+,'-'.)(')*/*0'12%$($0$*340/)*035*06
!"#$%&#'()*#+,$-.%&++/$)*)01'2%0*
Yhteistyön kehittäminen Suomen ja Japanin välillä on perustunut pitkäjänteisyyteen, yhteisiin tavoitteisiin, henkilökohtaisiin suhteisiin, osaamiseen sekä
luottamukseen. Prosessinomaisuus on ollut näkyvissä kaikessa tekemisessä ja
yhteistyö on syventynyt vuosi vuodelta niin, että siinä on päästy vaativimmalle
tasolle, jossa myös yritys- ja työelämä ovat mukana ja jossa tutkimus- ja kehittämistyö integroituu opetukseen ja oppimiseen.
Uusia näkyvissä olevia yhteistyön mahdollisuuksia ovat muun muassa korkeakoulun etäkampus toisessa maassa, tutkintoon johtavan koulutuksen myynti
yhdessä EU/ETA-alueen ulkopuolelle, virtuaaliopetuksen sekä kaksois- ja yhteistutkintoon johtavien koulutusohjelmien kehittäminen yhdessä. Koulutuksesta voitaisiin yhdessä kehittää myyntituote. Edellä mainittu asia nousi esille myös pääministeri Matti Vanhasen delegaation matkalla Japanissa kesällä
2008. Terveydenhuollon teknologia ja vanhustenhuollon koulutusosaaminen
sekä terveelliset elintarvikkeet, muotoilu ja kulttuurivaihto ovat potentiaalisia
yhteistyön kohteita tulevaisuudessa.
#$%&'(')./.1&$%0%)($1,'1
2$(00$$7)18'-'.)**'
940//.:/0%
Alla on esitelty neljä kulttuurikentän suomalaistoimijaa, jotka pyrkivät edistämään suomalaista kulttuuria Japanissa. Kaikkia näitä toimijoita yhdistää se
seikka, että niillä jokaisella on vahva kytkös kulttuurin ja kaupallisuuden välillä. Kulttuurin ja kaupallisuuden tarkasta erottelusta ollaankin siirtymässä
ajatteluun, jonka mukaan ne ovat toisiaan täydentäviä.
ttt
!"
!!
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
$%&',+-2(3(+*+-5+4.*.%%..*6-7&0*&
!"#"$%&'(%)%$'"*)#+,%-'.$+/&3%'"")#%&21,-%(&
!"#$%&'()*($%$
8%)..%%1*9-/(-:*,4.*+.;3;;))*00<
Asioiden käynnistämistaso saattaa olla hyvin hidas ja aikaa vievä projekti.
Kaiken avaimena on henkilökohtainen läsnäolo ja panostus. Teenjuonnin ja
neuvottelemisen, tapaamisten, yhteisen ajankäytön määrässä on äärimmillään
jotain hyvin ritualistista.
!"#"$%&'(%)%$'"*)#+,%-'.$+/&0(#1"&21,-%(
Japani hahmottuu toimintaympäristönä ainakin kahdenlaisena, täysin vastakohtaisena kokonaisuutena. Vauhdikkaampi versio on taso, jossa kaikki
tapahtuu nopeasti, pysähtymättä, 24/7-ajatteluun yritetään lisätä numeroita
kumpaankin puoliskoon.
Tähän liittyy myös ultrakuluttajuus, joka läpäisee kaikki inhimillisen elämän
kerrokset. Tokion kaupunkikuvan voi hahmottaa kuluttamisen keitaiden jonoina: asemarakennusten sijaan metroista noustaan kauppakomplekseihin ja
tavarataloihin, ja keskusta-alueiden maamerkkeinä ovat tavaratalot, pankit ja
hotellit.
Se kulttuuri ja taide, jonka kanssa instituutti työskentelee, hahmottuu tässä
kontekstissa hyvin tuotteenomaisena. Jokainen Suomesta Japaniin tai päinvastoin tapahtuva liikahdus on hyvin kallis ja jokaiselle toiminnalle on löydyttävä niin strateginen, taloudellinen kuin viestinnällinen tarkoituksenmukaisuus. Instituutti ei suoraan osallistu esteettiseen ja eettiseen keskusteluun
– toki päätös osallistua hankkeeseen tai olla osallistumatta siihen on osa tätä
prosessia. Mutta yleensä hankkeen tulee olla jo Instituutin pöydälle saapuessaan pitkälle valmis, ammattitaitoisen tuottajan tai tuottajien vetämä projekti.
Nopeasyklisessä ja kaupallisin reunaehdoin toimivassa ympäristössä oppii
nopeasti arvostamaan japanilaisten aulista kumppanuutta tehdä suomalaisen
taiteen tuotantoja. Ei ole ihan tavatonta olla mukana yhteistyöhankkeessa, jossa kahden viikon näyttelyn tilavuokran laskennallinen arvo on lähes 120 000
euroa (ja hintaan sisältyvät vain seinät, ei tekniikka, logistiikka, henkilökunta
tai viestintä). Instituutti ei ole rahoittajaorganisaatio ja sen tuotantoihin ohjaamat summat ovat hyvin pieniä. Rahaa merkittävämpi panos on verkottuminen
tärkeisiin ja merkittäviin taidelaitoksiin ja –instituutioihin.
!"
Hyvin monia asia toimii toisin kuin Suomessa on totuttu. Me emme ole olleet
olemassa itsenäisenä demokratiana edes yhtä vuosisataa, mutta Japanilla on
ollut tuhansia vuosia aikaa hioa omaa kulttuuriaan ja käytänteitään. Tämän
muistaminen sekä perustyyni ja -avoin asenne auttavat selviämään hyvin monenlaisista käsittämättömiltä tuntuvista tilanteista.
Japanilaiset solmivat luottamussuhteen henkilöön. Tämä henkilö on se, jonka
hänen työnantajansa on valinnut edustamaan itseään. Hänen on osoitettava
huomattavasti enemmän omaa kiinnostusta, omaa panostusta ja persoonansa hyödyntämistä kuin Suomessa on tapana tai tarpeen. Etäännytetyn epäpersoonalliset PowerPoint-sulkeiset tai loputon meilailu eivät korvaa inhimillistä
kontaktia, joka on kaiken yhteistyön perusta. Tämä on jossain määrin globaalia
(kuka Suomessakaan ostaa mitään pelkkien sähköpostiviestien perusteella?),
mutta Japanissa tähän liittyy erityisiä herkkyyspisteitä.
Itsensä likoon laittamisessa menee kuitenkin hiuksenhieno raja: omaa persoonaa ei pidä tuputtaa ja tunkea. Läsnäolo ja osallistuminen ei ole sooloesitys vaan olemista sosiaalisessa tilanteessa ryhmän jäsenenä ja herkistymistä
tämän ryhmän liikkeille.
Japanilaisen käyttäytymisetiketin suurinta virtuoosisuutta vaativat säännöt
koskevat lähinnä japanilaisia itseään. Ulkomaalaisten kanssa toimitaan suoremmin ja eikä länsimaiselta kumppanilta oleteta samaa finessien tajua. Yleismaailmalliset, maalaisjärjellä puntaroidut hyvät käytöstavat riittävät. Huumori
on aina kulttuurisidonnaista, ja kannattaa edetä japanilaisten rytmissä. Japanilaiset ovat hyvin huumorintajuisia: olen usein kokouksissa nauranut muiden
japanilaisten perässä japanilaisille vitseille, joissa ei mielestäni ollut mitään
tolkkua. Toisaalta tässä valossa oppii myös karttamaan suomalaiskansallista
sauna-koskenkorva-elämäntapahuumorin esittelemistä, koska se todennäköisesti viestisi jotain aivan muuta kuin toivoisimme.
!#
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
Japanilaiset eivät välttämättä päätä asioista palavereissa. Ulkomaalaisesta saattaa tuntua, että palaverissa aukesi taivas ja yhteistyö on nyt sinetöity. Kokouksen jälkeen viesti alkaa edetä japanilaisen byrokratian käytäviä sinne, missä päätökset tehdään ja sinetöidään. Sieltä se sitten aikanaan palaa takaisin ja
tulos voi olla jotain ihan muuta kuin palaverissa istuneet (myös japanilaiset)
luulivat. Tähän sääntöön on paljon poikkeuksia ja siitä on erilaisia muunnelmia, mutta kannattaa varautua siihen että kokous ei aina ole lopullisten päätösten tekopaikka.
Delegaatiot tuovat Japanissa neuvottelutilanteisiin vakavuutta, vaikuttavuutta
ja arvokkuutta. Kaukaisesta maasta saapuva monen ihmisen joukko osoittaa,
että he ovat tosissaan. On hyvä tehdä työnjako etukäteen: yksi johtaa puhetta ja muut puhuvat vain erityisen merkin saatuaan ja mielellään vuorotellen.
Kokemukseni mukaan joukkohuutajaiset ja hallitsemattomat ”hauskat” välikommentit vain hämmentävät japanilaisia ja pahimmassa tapauksessa häiritsevät alkuperäisen ja tärkeimmän viestin ymmärtämistä.
!"#$$""%&'()&*'$&+(,$*%*-$./&-&0*'()1%2-,,1
Kulttuurin viennissä ”vienti”-käsitteen perinteinen toimintamoodi on lähetystyötä: oman asian valo ja valkeus halutaan myös muiden ulottuville. Tämä on
vanha ja hyväksi havaittu toimintamalli, jossa kuitenkin vastaanottaminen ja
ymmärtäminen jää aina enemmän tai vähemmän vastaanottajan varaan. SJI
tähtää myös osallistaviin taidehankkeisiin, joissa taiteilijat molemmista maista osallistuvat tasavertaisina tuotantoihin.
Eurooppa on hyvin moniparametrisesti etäällä Japanista, ja välimatka yksinkertaistaa mielikuva-apparaatit. Miten vanhat, vakiintuneet mielikuvat maailman eri kansallisuuksista vastaavat todellisuutta? Tämä on tunnetusti alue,
joka ei kaikilta osin seuraile logiikan tai päivitetyn todenmukaisuuden lakeja.
Tässä tehtävässä mm. EU-lähetystö on ison haasteen edessä Japanissa. Miten
viestiä EU-kokonaisuudesta, jossa on lukuisia toisistaan poikkeavia kieliä ja
kulttuureja? Japanilaisilla ei ole välttämättä vahvoja, valmiita mielikuvia kaikista EU:n reuna-alueista. Tai miten selittää ruokakaupassa naapurille, että
suosikkimatkailumaa Sveitsi tai Norja eivät kuulu tähän joukkoon?
Suomalainen muotoilu on koko ajan läsnä japanilaisessa muotoilumediassa.
Se on myös ehkä näkyvin osa suomalaista maa-, matkailu- ja mielikuvasanas!"
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
toa. Summittaisesti kaupassa selatuissa sisustuslehdissä on Marimekon varjostimia, Artekin jakkaroita, Iittalan laseja, vanhaa Arabiaa, Hongan taloja ja
ekohenkisemmän lehden erikoisteemanumerossa myös suomalaisia tuohituotteita kuten virsut ja koreja.
Suomalaisella muotoilulla näyttää olevan paikkansa ekologisuuden, luonnon
ja puhtauden puhunnassa. Eli täsmälleen siellä, mihin koko Suomi-kuva Japanissa tuntuu liittyvän.
Suomi-mielikuvat ovat meidän onneksemme erittäin myönteisiä. Suomi on
japanilaisille metsien, muumien, lumen ja korkean koulutustason puhdas onnela. Näissä asioissa ei kauheasti kannata harata vastaan. Japanilainen jaksaa
yhä uudelleen innostua puhumaan Alvar Aallosta, muumeista, saunasta ja revontulista; nämä vanhat sotaratsut toimivat erinomaisina small talk -avaajina,
mutta niiden varaan rakennetaan myös yhä uusia brändejä, uusia sopimuksia
ja tulevaisuuden suuunnitelmia.
Samat ratsut ovat myös kulttuurituotantoihin liittyviä arvoja, joihin viitataan
jopa silloin, kun ne eivät ole näkyvillä. En ole varma, miten japanilainen kokee nykytanssi- tai multimediateoksen suomalaisuuden silloinkin, kun sitä ei
erikseen tuotannoissa korosteta. Mutta lähes poikkeuksetta joku japanilaisista katsojista on tunnistavinaan kokonaisuuksista sellaisia Suomi-piirteitä, joita suomalainen ei tiedä siinä olevan. Asiaan ei pidä suhtautua pelkällä olankohautuksella: meillä on oma kulttuurinen kerrontatapa ja rytmi – ehkä sen
huomaa joskus paremmin ulkomaalainen kuin suomalainen itse.
5,4*6+-7&1%'-7*+)(+89-:,)4*+0*
!"##"$%&##'#(#$
;1&/,0.*3<<))*00=- -
)*+,"$-'&+"./*(
;1&/,0.*3<<))*00=
Miikka Lehtonen: Voitteko kertoa lyhyesti Design Forum Finlandista ja sen
toiminnasta?
Hanna Punnonen & Sirpa Fourastie: Design Forum Finland (DFF) on suomalaisen muotoilun promootio-organisaatio, jonka virallinen nimi on Suomen
taideteollisuusyhdistys. Meillä on todella pitkä historia, eli yhdistys perustettiin jo vuonna 1875 ja tarkoituksenamme on edistää muotoilua ja muotoiluosaamista, muotoilijoita, muotoilutoimistoja ja muotoiluyrityksiä. Meillä
!#
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
on hyvin laaja-alaiset sidosryhmät ja yhteistyöyritykset, jotka käyttävät muotoilua tuotannossaan.
Toimimme sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Toimintamme muodostuu
kilpailuista (esim. Fennia Prize, joka myönnettiin tammikuussa 2009 – se
myönnetään joka toinen vuosi yrityksille onnistuneesta muotoilun hyödyntämisestä). Pyrimme viestimään yrityksiin sitä, miten muotoilua voidaan hyödyntää strategisesti. On tärkeää, että erityisesti maakunnissa huomataan, miten muotoilu palvelee yrityksiä. Tämän lisäksi on myös Kaj Franck –palkinto,
joka jaetaan elämäntyöstä, ja Vuoden nuori muotoilija, joka jaetaan nuorille
nouseville kyvyille. Sitten meillä on vielä Estlander-palkinto, joka myönnetään
muotoilun yhteiskunnallisesta edistämisestä. Se jaetaan aika harvoin ja se on
enemmänkin tunnustuspalkinto.
Palkinnot on yksi tärkeä osa ja lisäksi toimintaamme kuuluu olennaisesti myös
näyttelytoiminta. Meillä on sekä omia näyttelyjä sekä niiden lisäksi kansainvälisiä kiertonäyttelyjä. Lisäksi meillä on näyttelytila, jota vuokrataan halukkaille ja tällöin me arvioimme, millaisella syklillä sitä tehdään. Mutta lisäksi
me haluamme myös olla foorumi sellaisille muotoilijoille, jotka haluavat laittaa esille jonkun kokoonpanonsa.
Sitten meillä on myös julkaisutoimintaa: esimerkiksi Finnish Design Yearbook,
joka on jo kahtena vuotena julkaistu. Se on kokoomateos siitä, mikä kulloinkin on pinnalla Suomen designkentällä. Samalla se sisältää myös ajankohtaishaastatteluja ja –artikkeleita. Se jaetaan erilaisiin kirjakauppoihin Euroopassa,
sidosryhmille ja toimittajille, jotka käyvät täällä. Lisäksi se on selvästi myös
hyvin tärkeä työkalu yrityksille, koska ne näkevät millä lailla muotoilua käytetään ja ketkä sen avulla ovat tehneet mitäkin. Eli pelkät palkinnot eivät riitä
nostamaan muotoilun merkitystä liiketoiminnassa, joten tuollainen julkaisu
tiivistää sen hyvin.
Lisäksi meillä on vielä erityisiä kotimaisia projekteja. Viime vuonna meillä
alkoi muotoilun road show –hanke, jossa tavoitteena oli tuoda yhteen muotoilutoimistoja ja pk-yrityksiä eri puolilta Suomea. Tämän projektin tausta on
siinä, että kentältä tuli viestiä, jonka mukaan yritykset eivät välttämättä osaa
ostaa muotoilupalveluja tai tiedä, mistä niitä saisi. Tämän lisäksi koko muotoilutoimistokenttä on hyvin Helsinki keskeistä, joten tavoitteenamme oli lähteä viemään tietoutta läpi Suomen ja tuoda muotoilupalvelut täältä Helsingistä
!"
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
kaikkien saataville. Kiertue alkoi Turusta ja viime vuonna kävimme Turussa,
Tampereella ja Rovaniemellä. Tämän vuoden syksyllä on tarkoituksena käydä
vielä Vaasassa ja Jyväskylässä, jonka jälkeen kiertue päättyy Helsinkiin. Kiertueen nimenomaisena tavoitteena on pyrkiä kertomaan ja viestimään, että
muotoilun hyödyntämisestä löytyy mahdollisuuksia.
Konsepti toimii niin, että ensin on seminaari, jossa muotoilutoimistot pääsevät esittäytymään ja sitten on puheenvuoroja, joissa yritykset, jotka ovat
menestyksekkäästi tehneet yhteistyötä muotoilutoimistojen kanssa tai hyödyntäneet muotoilua, kertovat, miten yhteistyö heidän osaltaan on toiminut.
Seminaarin jälkeen on niin sanottu match making –iltapäivä, jossa jokaiselle
muotoilutoimistolle on oma osastonsa ja yritykset ovat etukäteen saaneet varata aikoja näille keskusteluille ja sitten siellä kierretään keskustelemassa. Se
on meille hyvin tärkeä ja konkreettinen toimenpide, jolla tuodaan toimijoita
yhteen. Tämä konsepti on herättänyt kiinnostusta myös meidän kansainvälisten vierailijoiden muiden eurooppalaisten designpromootio-organisaatioiden parissa.
Meille on tärkeää tehdä road show –hankkeen suhteen yhteistyötä Elinkeinoelämän keskusliiton, teknologiateollisuuden ja TE-keskusten sekä paikallisten
toimijoiden kanssa. Meillä on muotoilupuolen yhteydet, mutta kullakin alueella toimivien yritysten tunnistaminen ja aktivoiminen on todella tärkeätä
ja siinä tarvitsemme yhteistyökumppaniemme apua ja asiantuntemusta. Toiminnallemme on näin ollen tunnusomaista erilaisten toimijoiden yhteen saattaminen. Resurssimme eivät riitä yksin toimimiseen eikä se kokemustemme
puolesta ole edes kannattavaa.
ML: Entä millaista toimintaa DFF:lla on Japanissa?
HP & SF: Otamme tässä ensiaskeleita, mutta onhan sillä yleisesti ottaen pitkät perinteet. Jos ajattelee, mihin suomalaisen designin näkyvyys tai mielikuva
Suomesta Japanissa perustuu, niin sehän on hyvin pitkälti esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun ja silloisen rehtori Sotamaan varassa. Sitten siellä on
paljon Suomi-ystävyysseuroja, jotka huomioivat kaikki kävijät täältä, joten
yhteistyökuviot ovat hyvin henkilökohtaisella pohjalla. Mutta niiden ansiosta
on syntynyt selkeä halu kehittää ja syventää maidemme välistä yhteistyötä ja
voidaankin sanoa, että hirameki-hanke tuli ikään kuin haluna Japanin päästä
ja DFF otti tässä vetäjän roolin. Me nimenomaan pidämme huolta siitä, että
!#
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
asiat etenevät. Living Design Ozone tarjoaa näyttelytilat ja jo se on merkki siitä, ettei tuollaista tarjota tyhjästä, vaan se on pitkällisten yhteistyökuvioiden
tulosta ja halu saada näkyvyyttä suomalaiselle muotoilulle.
ML: Mainitsitte aiemmin hirameki-hankkeen. Voisitteko kertoa siitä jotakin?
HP & SF: Hirameki-hanke on pohjimmiltaan vientihanke, jonka puitteissa
järjestetään Living Design Center Ozonessa näyttely loka-marraskuussa 2010
Tokio Designer’s Weekin aikaan. Se on designin avulla rakennettu alusta yrityksille lähteä tekemään sekä keskenään että muotoilijoiden kanssa yhteistyötä. Tavoitteenamme on järjestää iso näyttely, jossa ei tarvitse rajautua vain
suomalaiseen asumiseen liittyvään tavaraan. Vaikka Ozone perinteisesti onkin
ollut melko tarkka näyttelyjen rajausten suhteen, olemme pystyneet rakentamaan laajemman konseptin, jossa muotoilu ei välttämättä ole yksin pääosassa.
Tämä on suurin DFF:n vientihanke ja samalla myös suurin suomalaisen muotoilun edistämishanke Japanissa. Tavoitteenamme on saada noin kuusikymmentä yritystä mukaan ja sen lisäksi vielä yksityisiä muotoilijoita. Ozonessa
järjestettävä näyttely onkin vain periaatteessa vientihankkeemme kasvot. Totta
kai haluamme vahvistaa hankkeellamme myös kulttuurivientiä, mutta ensisijaisena tavoitteenamme on pyrkiä luomaan Japaniin lähteville designyrityksille
kontaktiverkosto ja avaamaan kanavia. Toivottavasti syntyy myös työtä sellaisille suomalaisille palveluntarjoajille, jotka voivat olla näiden yritysten tukena jatkossa ja toivon mukaan sieltä löytyy myös sellaisia kumppaneita, jotka
haluavat rakentaa syvempiä yhteistyökuvioita.
Meidän kansainvälisten hankkeiden yhtenä tarkoituksena on viestiä sitä, että kaupallisuuden tulee ja pitää näkyä toiminnassa. Aiemmin tänä vuonna
järjestimme hankkeessa mukana oleville yrityksille aloitustilaisuuden, jonka
aikana yleisöstä tuli kyselyjä siitä, saako tässä yhteydessä mainita sanat kaupallisuus sekä myynti ja markkinointi. Viestimme oli, että kyseisiä sanoja saa
ja pitää käyttää.
Näyttelyn lisäksi tähän hankealustaan kuuluu myös suomalaista elämistä, lifestyle-kokemuksia, koulutusosaamista sekä Aalto-yliopisto uudenlaisena korkeakoulukonseptina. Ilmeisesti Japanissakin pohditaan vastaavia yliopistoratkaisuja. Koulutuksen lisäksi Tekesin ja Sitran sekä erilaisten yhteiskunnallisten
rahoitusjärjestelmien yhdistely yritysten osaamiseen on hyvin vahvasti esillä.
!"
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
Toimintakenttämme on niin näppärästi liikkuva, että sen esille tuominen voi
myös olla kiinnostava asia.
Olemme rakentamassa Aalto-yliopiston kanssa hiramekin yhteyteen yhteistyötä seminaari- ja workshop –pohjalta. Toimimme kahdella tasolla, eli yhtäältä
avaamme jakelukanavia ja viemme suomalaisia muotoilutuotteita, mutta toisaalta markkinoimme myös suomalaista osaamista. Suomalaisen muotoilun
osaamisen vienti konkretisoituu sekä seminaarien että eri toimijoiden (mm.
muotoilutoimistot, yliopistoihmiset sekä toivottavasti myös japanilaiset yritykset) yhteen saattamisella. Haluamme japanilaisten huomaavan, että suomalaisesta muotoilusta ja osaamisesta kannattaa maksaa.
Suomeen päin tavoitteena on toisaalta myös se, että suomalaiset yritykset ymmärtävät Aalto-yliopiston mahdollisuudet: yritykset, jotka lähtevät tähän mukaan saisivat tietotaitoa yliopiston puolelta muun muassa Japanin markkinoille
laajentumisesta, tuotekehitysyhteistyöstä japanilaisten kanssa ja niin edelleen.
Lisäksi tavoitteenamme on lisätä yritysten tietoisuutta siitä, että muotoilijoita
kannattaa ottaa pk-yrityksiin sisään jo tuotekehityksen aikaisessa vaiheessa, ja
lähteä tekemään tietyntyyppistä mielikuvaa siitä, kuinka Japanin markkinoilla
ollaan vielä 5 ja 15 vuoden päästä.
Kick off –tilaisuuksissamme pyrimme syventämään keskustelua ja tarjoamaan
yrityksille aina vaan enemmän tietoa. Yritämme myös alusta pitäen antaa tietotaitoa Japanista. Samalla olemme puhuneet mukaan lähteville yrityksille annettavasta vientikoulutuksesta. Yritykset voivat tukea toisiaan ja rakentaa erilaisia
yhteistyömalleja, jotka sitten olisivat riippumattomia meistä. Tavoitteenamme
on järjestää uusia näyttelyitä ja tapahtumia Japanissa, jotta hyvä vauhti pysyisi
yllä, mutta totta kai yritysten pitää itse potkaista se pallo maaliin. Me voimme
luoda edellytykset toiminnalle, mutta yritysten pitää itse viedä se loppuun asti.
ML: Onko tähän mennessä ilmennyt hankaluuksia tai esteitä hankkeen suhteen?
HP & SF: Vaikka tämä hanke on älyttömän laaja, niin asiat ovat toistaiseksi
edenneet todella mutkattomasti. Vaikeuksia ja ponnistuksen kohtia varmasti tulee myöhemmin, mutta toistaiseksi olemme välttyneet vastoinkäymisiltä.
Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki olivat Japanin päässä todella vastaanottavaisia ja meiltä nimenomaan pyydettiin konkretisoimista.
!#
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
ML: Millainen on suomalaisen muotoilun ja hirameki-hankkeen tila viiden
vuoden päästä?
HP & SF: Toivomme tietysti hirameki-hankkeemme olevan ollut menestyksekäs – olemme saaneet mediahuomiota ja löytäneet oikeat kontaktit. Erityisesti toivomme, että hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat kokeneet, että
tämä on ollut heille hyödyllistä liiketoiminnan kannalta. Toivottavasti viiden
vuoden jälkeen olemme saaneet jo seuraavan hankkeen toteutettua. Emme
ole lähdössä tekemään mitään kertarysäystä Japaniin, vaan tavoitteenamme
on jatkuvuus ja pitkä aikajänne. Toivomme, että sikäläiset yritykset jotka haluavat jalkautua Eurooppaan, käyttäisivät suomalaisia muotoilutoimistoja ja
näiden asiantuntemusta ja että meidän muotoilutoimistojen väki saisi sieltä
kontakteja ja yhteistyöpyyntöjä.
56768-9,)4*+0*
!"#$%&'()*+',
2&:.(/(
Miikka Lehtonen: Mitä FILI tekee Japanissa?
Iris Schwanck: Toimintamme Japanissa on keskittynyt aika pitkälti kirjamessuihin, joskin me ollaan välillä lähetetty joitakin kirjoja erilaisille festivaaleille. Esimerkiksi Kai Nieminen on ollut esiintymässä Japanissa eurooppalaisen
runouden festivaalilla. Lisäksi tuemme kääntäjien matkoja Japanista Suomeen
sekä mielellään kutsumme japanilaisia kustantajia tänne.
Olimme tänä vuonna kolmatta kertaa Tokion kirjamessuilla omalla osastolla.
Vuonna 2007 menimme messuille ensimmäistä kertaa ja jo silloin käyntimme
oli hirmuinen menestys. Voidaan sanoa, että kaikki keskeisimmät japanilaiset lastenkirjallisuuden kustantajat kävivät osastollamme. Painotimme silloin
lastenkirjallisuutta ja lopputuloksena saimme aikaiseksi useita kustannussopimuksia. Sama meno on jatkunut ja kiinnostus suomalaista lasten (kuva-)kirjallisuutta kohtaan on noussut. Japanilaiset kustantajat julkaisevat kokonaisia
sarjoja (esim. Heinähattu ja Vilttitossu, Tatu ja Patu, Risto Räppääjä) ja ottavat
niistä aika suuria painoksia.
!"
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
Viime vuonna aloimme järjestää Suomen Japanin instituutin kanssa yhteistyössä kääntäjätapaamisia ja tämänvuotisen kääntäjätapaamisen tarkoituksena
on pohjustaa meidän toimintaa. On ollut tärkeää olla kirjamessuilla läsnä ja
osastollamme on käynyt todella paljon porukkaa. Sekä lapset ja aikuiset ovat
käyneet ihastelemassa meidän osastoa, jossa on ollut muun muassa Artekin
puuhevosia ja Muumeja. Lisäksi on ollut ihmisiä, jotka ovat tulleet kertomaan
kokemuksistaan Suomesta. Samalla me olemme toimineet eräänlaisina matkailun edistäjinä.
ML: Miksi päätitte lähteä ensimmäisille kirjamessuille vuonna 2007?
IS: Näemme, että siellä on kamalasti potentiaalia: Suomi nähdään todella kiinnostavana. Meillä on muutama hyvä avaus ollut, kuten Heinähattu ja Vilttitossu sekä Muumit. Kääntäjän ura yleensä alkaa siitä, että halutaan ottaa selvää,
mitä kieltä Muumit puhuvat, vaikka ne oikeasti puhuvatkin ruotsia eivätkä
suomea. Joka tapauksessa meillä on pitkät perinteet siellä, eli tyhjästä ei tarvitse lähteä liikkeelle.
Tällä hetkellä meillä on täällä japanilainen kääntäjäharjoittelija, joka jo ansaitsee elantonsa kääntämällä. Hänestä on ollut todella paljon apua, koska hän
järjesti meille kaikki tapaamiset ja toimi meille tulkkina ja avustajana siellä
osastolla. Erityisesti hän ja muutkin kääntäjät ovat olleet siinä ihan avainasemassa. Organisaatiomme koostuu lähinnä globaaleista osaajista, eli meillä ei
ole erityisosaamista Japanin kulttuurin suhteen, jolloin me olemme täysin riippuvaisia kaksikielisistä tulkeistamme.
On tärkeää olla avoimesti nöyrä Japanin kulttuurille eikä kuvitella, että meidän tavoilla ja englannilla pärjäisi kokonaan. Lisäksi meidän kansainvälistymisstrategiassa Aasia ja Japani ovat todella tärkeässä asemassa. Vielä kolmisen
vuotta sitten Japani oli tärkein maa, mutta nyt Intia ja Kiina ovat tulossa rinnalle. Pitää kuitenkin sanoa, että mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sitä
tärkeämmäksi instituutin kaltainen toimija tulee. Suurlähetystön ja instituutin
tuki on ollut tärkeässä asemassa. Esimerkiksi lähetystön tiloissa on pidetty erilaisia tilaisuuksia. Instituutin kanssa olemme järjestäneet kääntäjätapaamisia ja
heidän kauttaan olemme saaneet uusia kääntäjäkontakteja. Lisäksi yliopistojen
lehtorit ja varttuneemmat opiskelijat ovat olleet avainasemassa. Olemme huomanneet esimerkiksi suurlähetystön tarjoamien arvovaltapalvelujen olevan lähes korvaamattomia. On eri asia järjestää tilaisuus lähetystössä kuin hotellissa.
!#
#$%&'(')*+*,&$%-%)($,.',/$(--$$0),1'2'*)33'
ML: Oletteko kohdanneet Japanissa haasteita tai vastoinkäymisiä?
IS: Emme varsinaisesti: kirjamessut toimivat omalla tavallaan ja siihen pitää
vaan sopeutua. Yleensä niistä kyllä tulee käytännön tietoa todella myöhään.
Kirjamessujen henkilökunta on kuitenkin todella miellyttävää ja vastaantulevaa. Tapaamme näitä messujen ihmisiä usein muillakin kirjamessuilla esimerkiksi Euroopassa. Ilman meidän tukihenkilöitä me olisimme siellä todella pahassa pulassa. Paikallistuntemus ja asiantuntijoiden sitoutuminen näihin
projekteihin ovat avainasemassa.
#$%&'(')*+*,&$%-%)($,.',/$(--$$0),1'2'*)33'
ovat kalliita. Tämä on ihan selkeästi kehittämisalue: jos olisi rahaa, niin voisi
kutsua suomalaisia kustantajia mukaan sinne paikan päälle.
ML: Ovatko kustantajat kiinnostuneita Japanista markkina-alueena?
IS: Japanilaiset suorastaan repivät meidät sinne messuille. Meitä esimerkiksi
pidetään markkinointiesimerkkinä, kun he mainostavat messujaan. Heidän
nettisivuilla on meidän viimevuotisen osaston kuva. He haluavat meidät sinne, mutta samalla meidän pitää katsoa tarkkaan, koska meidänkin resurssit
ovat rajalliset.
IS: Kyllä ne mieltävät sen tärkeäksi. Se on kuitenkin valtavan iso maa, jolloin
myös painokset ovat aika mittavia. Ja varmaan jo oikeuksistakin maksetaan
ihan hyvin. Tietysti kirjailijoille se on mielettömän kiinnostavaa, sekä rahallisesti että imagon kannalta, kun pääsee niinkin erilaisen lukijakunnan äärelle.
Kun lastenkirjallisuutta myydään, niin siinäkin on mukana tällaisia kulttuurisia tabuja. Esimerkiksi Risto Räppääjällä on vain neljä sormea, mutta kuvittajat tekivät Japaniin uudet viidellä sormella varustetut hahmot joka kuvaan.
En tiennyt tätä neljän sormen häpeällistä tarinaa ollenkaan. Se on ilmeisesti
ollut merkki siitä, että on ollut orja ja tänä päivänä siihen ei saa viitata, mutta
silloin me emme sitä voineet tietää. Siinä mielessä korostan tätä kulttuurienvälistä kommunikaatiota siihen suuntaan, että kun sitä saattaa tahattomasti olla
loukkaava. Mutta japanilaiset ovat onneksi todella suvaitsevaisia.
ML: Oletteko markkinoineet muutakin kuin lastenkirjallisuutta?
ML: Millaisia neuvoja antaisit suomalaisille kustantajille?
IS: Nyt otamme mukaan sarjakuvia. Suomalaista mangaa tietenkin, mutta en
tiedä, miten mangan maassa voi ajatella myyvänsä sen suomalaista versiota,
mutta se voi olla ihan kiinnostava näkökulma. Ja muutenkin viedään suomalaista indie-sarjakuvaa ja katsotaan, millainen vastaanotto sillä voisi olla.
Mutta totta kai siellä julkaistaan aikuisten kirjallisuutta jonkin verran. Leena
Krohnia, Kari Hotakaista, Hannele Huovia, mutta kyllä siinä vielä kasvupotentiaalia olisi.
IS: Olisi fantastista, jos kirjan käännösnäyte ja esittely olisivat japaniksi. Kääntäjiä meillä on vaikka kuinka paljon ja meiltä voi saada käännöstukea myös
silloin, kun käännetään japaniin. Mutta meille ei ole tullut sellaisia, eli kääntäjät varmaan aika paljon tuottavat oma-aloitteisesti käännösnäytteitä. Mutta
täytyy sanoa, että suomalaiset kustantajat ovat kuitenkin aika passiivisia - ilman satsaamisia on turha odottaa minkäänlaista tulosta. Ja sitten pitää antaa
sellainen neuvo, että kaikkiin kyselyihin pitää vastata nopeasti ja laittaa asiat
liikkeelle, tuli se aloite mistä tahansa. On kustantajan edun mukaista napata
näistä aloitteista kiinni, jos niitä jostain vain tulee, ettei se mene ohi. Kyllä sinne Japanin markkinoille on muitakin tulemassa.
ML: Onko Japanin päästä tullut signaaleja pitkäjänteisyydestä?
Japanissa emme tee varsinaista myyntityötä, vaan me pohjustamme myyntiä.
Varsinainen myynti siirtyy sitten suomalaiselle kustantajalle. Sitten se on suomalaisen kustantajan aktiivisuudesta kiinni, tuleeko sitä kauppaa vai ei. Mutta
mielestäni se oli hämmästyttävää, kuinka monta kauppaa niistä ensimmäisen
kerran tapaamisista syntyi, vaikka silloin me tavattiin heidät vasta ensimmäistä kertaa. Nythän se on tietysti toisenlaista, kun me olemme ne kustantajat tavanneet jo vähintään kerran ja he tuntevat meidän kustantajat ja käännösmekanismit. Mutta japanilaiset tahot tulevat sinne kirjamessuille ihan selkeästi
kauppamielessä. Tarjosimme suomalaisille kustantajille mahdollisuutta tulla
mukaan osastollemme, mutta niiltä ei löytynyt resursseja. Jo matkat itsessään
!!
ML: Millaisia uhkia suomalaisen kirjallisuuden vientiin liittyy Japanissa?
IS: Tällä hetkellä koko taloudellinen tilanne ylipäänsä. Kirjojen kustantaminen
on tällä hetkellä joissakin maissa suurissa vaikeuksissa. On mielenkiintoista
mennä kuuntelemaan Japaniin, miltä se näyttää. Mutta jotenkin aavistan, että kun näiden messujen kanssa on ollut tavallista enemmän sekavuuksia, niin
siellä päässä saattaa olla ongelmia. Käännöskirjallisuus on kallista tuettavaa ja
!"
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
kuvakirjat pitää painattaa nelivärisinä, joten tämä tilanne on aika huolestuttava
kaikkialla kirjankustantamisessa. Uhat liittyvät lähinnä kustantamopuoleen,
ei niinkään kääntäjiin. Sitten on tietysti hirveän mielenkiintoista nähdä, millaisia kirjoja me ylipäänsä luetaan viiden vuoden kuluttua. Lasten kuvakirjat
jatkunevat paperiversioina pidempään kuin jotkut muut, mutta koko kirjakentän nopea muuttuminen on jossain mielessä kyllä uhka.
$%&'()(*+,+-'%&.&*)%-/(-0%)..%%1*-2(3(+*44(
ML: Entä mitä tekisitte toisin?
Japani on suomalaisten musiikkialan ammattilaisten mukaan vuodesta riippuen joko kolmanneksi tai neljänneksi tärkein viennin kohdemarkkina-alue.
Tämä johtuu yhtäältä siitä, että suomalaiset musiikkialan ammattilaiset ovat
pitkäjänteisesti panostaneet Japaniin - ammattilaisemme käyvät Japanissa vähintään 1-2 kertaa vuodessa – mutta toisaalta myös siitä, että suomalainen
musiikki on menestynyt siellä ja markkinoilla riittää kysyntää suomalaiselle
musiikille. Japanin kohdalla tulee muistaa se, että tuote voi menestyä siellä,
vaikkei se muualla olisi vielä saanutkaan suurta menestystä.
IS: Luulen, että messukonseptimme on oikeasti ollut hyvä. Jos jotain tekisi
toisin, niin ehkä kirjavalikoimaa miettisi uudelleen, mutta messujen suhteen
voimme oikeasti olla tyytyväisiä. Ne ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia
ja ehdottomasti hyvää taustaa tunnettuuden lisäämiseksi, jos on oma osasto.
Japanin musiikkimarkkinoilla ulkomaalaisten artistien osuus on noin 20% kokonaismyynnistä ja globaalilla tasolla Japani on toiseksi suurin markkina-alue
USA:n jälkeen. Japanissa kuitenkin myydään jo eniten fyysisiä levyjä kaikista musiikkimarkkinoista, joten kyseinen 20% osuus on erittäin houkutteleva.
Ensimmäisenä vuotena menimme vähän sellaisella kaurismäkiläisellä tyylille
sinne, mutta se toimi erittäin hyvin. Viime vuonna menimme suunnitelmallisemmin ja otimme Suomessa asuvan graafikon Etsuro Endon suunnittelemaan osastomme ja hän suunnittelee sen tänäkin vuonna. Siinä me pyrimme
sellaiseen ”Suomi japanilaisen silmin” vaikutelmaan, eli siinäkään suhteessa
emme mene sinne imperialistisesti, vaan haluamme tarjota näkemyksemme
siitä, miltä Suomi ja suomalaisuus näyttävät japanilaisen silmin.
Japanin musiikkikentästä tekee mielenkiintoisen se, että siellä artistin koko ulkoiseen esiintymiseen kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Artistien tulee
näyttää ja tuntua tähdiltä ja hyvin matalaa profiilia pitävät artistit eivät herätä kiinnostusta. Lisäksi melodian pitää olla selkeä ja kappaleiden tulee kertoa
jonkinlainen tarina, esimerkiksi melodramaattinen rakkaustarina. Useat kansainväliset ammattilaiset ovat analysoineet näiden musiikillisten yhtäläisyyksien olevan Suomen vahvuus musiikkiviennissä Japaniin.
Viime vuonna muut Pohjoismaat olivat hyvin lakonisesti esillä ja jos katsoo esimerkiksi Ranskan osastoa (jolla on aina iso osasto sekä Tokion että Frankfurtin
kirjamessuilla), niin niillä on aina se sama brändi, jota he esittelevät joka paikassa. Me olemme siellä lastenkirjallisuuden puolella ja meidän ilmeemme on
vähän leikkisä ja joka puhuttelee enemmän sekä lapsia että tavallisia lukijoita.
Japaniin mennään Japanin ehdoilla ja tietyssä mielessä emme harjoita vienninedistämistä vaan vastaamme kysyntään. Finland Fest on perinteisesti ollut
meidän merkittävin kanavamme, jonne olemme saaneet koottua ammattilaisia
ja yrityksiä sekä Suomesta että Japanista. Finland Fest koostuu suomalaisen
musiikin kuluttajakampanjasta, ammattilaistapahtumista, myyntitapaamisista sekä seminaarista. Lisäksi olennaisessa asemassa ovat Finland Festin yhteydessä järjestetyt konsertit.
5%4,67-8,)4*+0*
!"#$%&"'()*+",
9&*'*++(+/&:.(/(
Hanoi Rocks oli ensimmäisiä Japanissa breikanneita ulkomaalaisia artisteja ja
yleisesti ottaen kiinnostus suomalaista musiikkia kohtaan on Japanissa suhteellisen huomattavaa. 1980-luvulta alkanut määrätietoinen promoaminen jatkuu yhä. Vähintään kerran vuodessa Suomesta lähtee 20-40 firman delegaatio Japaniin, joten meillä on jo sangen kattava japanilainen kontaktiverkosto.
!"
Japaniin ei kannata viedä sellaista, mitä he eivät halua. Jos vastausta ei kuulu, se on yleensä merkki siitä, että kiinnostusta ei löydy. Japanissa hierarkian
merkitys on tärkeä, muista lähestyä oikean tason ihmistä. Delegaatioilla on
Japanissa paljon arvovaltaa ja yleensä Suomen Japanin suurlähettiläs on ollut
tukemassa delegaatiomme merkitystään tarjoamalla arvovaltansa verkostoitumisvastaanottoon. Alussa järjestimme markkinointitilaisuuksia suurlähetystön tiloissa, mutta ne kävivät melko äkkiä ahtaiksi, sillä yhteisvientihankkeeseemme osallistuu vuosittain 25-30 yritystä, yli 50 ammattilaista artisteineen.
!#
$%&'()'*+,-.)&'+/0%1%23&+%
na 2005 Wärtsilän ja Kvaerner Masa-Yardsin toimintojen pohjalta itsenäiseksi
yritykseksi muodostetulla Aker Arctic Technology Oy:llä on yli sata asiakasta
kahdessakymmenessä eri maassa. Yrityksen toimitusjohtaja Mikko Niini on koko työikänsä ollut suomalaisen telakkateollisuuden palveluksessa sen kansainvälistymisen tärkeänä vaikuttajana.
Ilpo Kaislaniemi: Näetkö että suomalaisilla telakkateollisuuden alihankkijoilla
olisi Japanissa mitään mahdollisuuksia?
$%&'()'* +,-.)&'+/0%1%23&+%
45+''26'+,
Näiden kahden case-kertomuksen tarkoituksena on yksityiskohtaisemmin
kertoa suomalaisyritysten kokemuksista Japanissa. Tapaukset edustavat kahta verrattain erilaista teollisuudenalaa – telakkateollisuutta ja leikkikenttävälineiden valmistusta – mutta molempia yhdistää se, että niiden valossa Japani
näyttäytyy erittäin houkuttelevana markkina-alueena.
ttt
73)),/833239/:)'*/:*;+3;/<';52,=,>?/@?
Aker Arctic Technology Oy on erikoistunut arktisten toimintaympäristöjen aluksiin ja toimintaan liittyviin tutkimus-, kehitys- ja suunnittelupalveluihin. Vuon!"
Mikko Niini: Mahdollisuuksia aina on mutta toimintaympäristö ja markkina-alue ovat erittäin haastavia. Monet asiat vaikeuttavat markkinoillepääsyä.
Mikäli ylipäätään siellä meinaa pärjätä, on oltava kulttuuriymmärrys - tämä
on ensimmäinen kynnys tavalliselle suomalaiselle. Toinen asia on se että Japanissa laivanrakennus, joka 60-luvulta lähtien valtion suojeluksessa kehitettiin vientiteollisuuden veturiksi, on ollut merkittävä myös siksi että saarivaltiolle merenkulku on tärkeä osa maan pärjäämispolitiikkaa. On ymmärretty,
että ilman merenkulkua ei ole Japanin menestystä, joten Japani on suojautunut oman yrityskulttuurinsa taakse. Japanin protektionismi on tarkoittanut
yhteistyötä, eikä se ole tapahtunut käskemällä eikä rajoitusten kautta. Japanin
kulttuuri ottaa ennen kaikkea kansallisen edun huomioon. Japanilaisille ei ole
mikään argumentti se, että lännestä tullaan ja tarjotaan hyvää tavaraa vaikka
halvemmallakin.
IK: Moni viejä on tämän protektionismin kohdannut. Onko mitään keinoa
pärjätä?
MN: Perinteisesti Japanissa pyritään joko plagioimaan länsituote, mikäli se on
helposti tehtävissä, tai sitten pyritään lisenssivalmistukseen. Japani on kuitenkin vapaan markkinatalouden maa, ei siellä tullimuureja ja vastaavia kaupan
esteitä ole. Kilpailu on samanlaista myös japanilaisten yritysten välillä. Tehokkaasti japanilaiset kuitenkin käyttävät - kielen ja kulttuurierojen ohella - regulaatiota, standardeja tai laivanluokituslaitosten määräyksiä suojelemaan omaa
tuotantoa. Jos haluat laivan Japanin lipun alle, yhteishenki saa aikaan sen, että
se tulee rakentaa japanilaisen luokituslaitoksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Nämä dokumentit ovat tietysti vain japaninkielisiä! Tämä muodostaa
selkeän henkisen esteen pääsylle tasavertaiseen asemaan.
IK: Voitko kertoa jonkin käytännön esimerkin?
!#
$%&'()'*+,-.)&'+/0%1%23&+%
MN: Kyllä, erikoistuotteiden suhteen tilanne on toinen - hyviä esimerkkejä
ovat risteilijäkaupat joita Suomi ja Ranska pystyivät 15-10 vuotta sitten tekemään. Tällöin laivat eivät tulleet Japanin lipun alle, vaan jonkinlaisen mukavuuslipun suojaan. NYK Line-varustamo halusi tulla kansainvälisille markkinoille ja ymmärsi, että tällaista erikoistuotetta kannattaa lähteä hakemaan
länsimaista. Olin mukana Crystal Symphonyn neuvotteluissa ja aluksi tilanne tuntui ihan toivottomalta, kunnes sitten saatiin muutama signaali, joista
ymmärsimme varustamon olevan tosissaan hakiessaan rakentajatelakkaa Euroopasta. Näihin tartuttiin, halusimme osoittaa, että olemme heidän kanssaan
henkisesti samalla aaltopituudella. Ystävien kautta ja diplomatiankin avulla
päästiin puhumaan ja japanilainen kilpailija jäi kakkoseksi.
Markkinoille pääsy on mahdollista mutta kovin haasteellista!
IK: Sinulla on kokemusta myös teknologiayhteistyöstä, voiko se sujua helpommin?
MN: Kyllä, mutta peruslähtökohta on silloinkin sama, erikoistuote tai -osaaminen. Esimerkiksi käy yhteistyö Ishikawajima-Harima Heavy Industries Ltd:n
(IHI) kanssa jääteknologiassa, joka myös on esimerkki erikoisosaamisesta jota muuten yleisesti ei ole saatavilla. IHI:llä oli perspektiivejä mm. Sahalinin
suuntaan ja he osasivat lähteä hakemaan arktista teknologiaa taholta, jolla sitä oli ja joka ei missään tapauksessa edustanut poliittista tai vastaavaa riskiä.
Monessa muussakin maassa Suomen poliittinen painoarvo on pieni, jolloin
se ei ole riski tai uhka kenellekään. Näin mennään aidolla osaamisella ja teknologian ehdoilla sisään.
Analogioita löytyy mm. ajatellen Venäjää, Kiinaa ja vaikkapa Irania - joka sinänsä edustaa ääripäätä - , niin Ranska on pärjännyt näillä markkinoilla hyvin,
koska se ei ole ulkopolitiikaltaan aggressiivinen, vaan sovitteleva, sopeutuva ja
bisnes pystyy sitä hyödyntämään. Oma kokemukseni puoltaa tätä myös. Kun
Kiina aktivoitui LNG:n suhteen, lähtien kehittämään kuljetuskalustoa ja vastaanottoterminaaleja nesteytetylle maakaasulle (LNG), niin rupesimme Ahtisaaren ensimmäisten vierailujen jälkeen aktiivisesti lähestymään vierailun
aikana luotuja kontakteja. Luotimme vahvasti Suomen neutraliteetin vaikutukseen Kiinassa. Paikalliset ambitiot osoittautuivat kuviteltua suuremmiksi ja kiinalaiset rupesivat lopulta itse tekemään LNG-aluksia ranskalaisten lisenssillä.
IK: Miten Japani pärjää Koreaan verrattuna?
!"
$%&'()'*+,-.)&'+/0%1%23&+%
MN: Vuonna 2009 Korea on saanut laivatilauksia 1,4 % eli sadannen osan siitä mitä viime vuonna, Japani sen sijaan on saanut paljon tilauksia kotimaisilta
varustamoilta. Veikkaan, että tässä tilanteessa Japani tulee pärjäämään suhteellisesti ottaen paremmin kuin Korea.
Ei tässä paljoa ole suomalaisille laivalaitevalmistajille, mutta hyvä on tästä tuleva viesti, että japanilaiset eivät haihattele tunkeutumista sille erikoismarkkinalle, jota suomalaiset ovat oppineet palvelemaan - päinvastoin kuin korealaiset, jotka nyt ovat merkittävä uhka Suomelle.
IK: Pääseekö Japanin kautta kolmansille markkinoille?
MN: Tuskin valmistusyhteistyön kautta vaan niin, että Japanin suuret kauppahuoneet ovat vahvoja kansainvälisiä investoijia, joilla on kyky tulla isoihin investointiprojekteihin. Esimerkiksi Itochu-kauppahuone katselee isoja projekteja Venäjällä puhtaasti sijoitusmielessä, eivätkä ole automaattisesti tuoneet oman
konserninsa valmistajia tulleessaan. Pohjois-Venäjällä Mitsubishi Corporation
oli potentiaalisena sijoittajana kaasulaitoksiin, ne eivät erityisesti halunneet
japanilaisia valmistajia vaan halusivat varmistaa, että paras mahdollinen osaaminen tulee hankkeen käyttöön. Tätä kautta mahdollisuuksia saattaa löytyä.
IK. Onko kielitaidolla merkitystä Japanissa?
MN: Ei voida olettaa, että tavallinen suomalainen opettelisi japania. Japanilaisten englannin ymmärtäminen on aika vaikeaa, mutta aita madaltuu ja englannin kielitaito paranee.
IK: Miten näet Japanin tulevaisuuden mm. laivanrakennuksen alalla?
MN: Japanissa on sellaisia piirteitä, että ne pyrkivät tekemään paljon itse, opettelemaan ja oppimaan, jopa plagioimaan. Kaikki tiedämme miten on esim.
elektroniikassa käynyt: ensin kopioidaan, sitten mennään jo toisten ohitse.
Aker Arcticilla on yhteyksiä Japaniin, Kiinaan ja Koreaan, Japanissa kiinteät
suhteet IHI:in ja Sumitomoon (Sumitomo Heavy Industries Ltd), joiden kanssa on todella hyvät suhteet muodostuneet henkilötasolla. Tällaisessa yhteistyössä suomalaiset kokevat japanilaiset harvinaisen avoimiksi ja ystävällisiksi
em. muihin maihin verrattuna. Henkilötason kommunikointi on kivaa. Tätä
kautta on päässyt keskustelemaan ja pohtimaan ja sitä kautta ymmärtämään
!#
$%&'()'*+,-.)&'+/0%1%23&+%
asioita. Esimerkiksi Sumitomo päätti lähteä erikoistumaan, tekemään meidän
kanssamme lisenssillä jäätä murtavaa tankkeria. Keskustelimme myös siitä, että
Sumitomo olisi lähtenyt tekemään matkustajalauttoja. Tankkerin rakentamisessa tuli kuitenkin paljon harmeja, he eivät hallinneet aluksen erikoisluonnetta. Johtopäätös oli, että tämä oli kokemus, jota eivät halua koskaan toistaa.
Sumitomo päätti palata standardi-sarjatuotantoon, jossa kaikki perustuu tuotannon tehokkuuteen ja jonka osaavat. Kokemus nyt osoitti, että japanilainen
tuotantofilosofia pätee myös raskaaseen teollisuuteen, ei kannata haihatella erikoistuotteita. Tämä päätös tehtiin 2003, Sumitomo on sen pitänyt ja pärjännyt
hyvin. Nyt on mielenkiintoista nähdä miten tässä lamassa käy.
IK: Millaisia neuvoja antaisit Japaniin lähtijöille?
MN: Perusasioita on ottaa selvää vastapuolesta, kulttuurista, ihmisistä, asenteista, puheenaiheista, jotta saat perusymmärryksen siitä, kenen kanssa olet
tekemisissä. Sen jälkeen kaikki asiat ovat huomattavasti helpompia.
Esimerkiksi Sahalinin projektin alkuvuosina IHI:n edustaja Iwamoto oli saanut viestiä, että Itochu oli halukas sinne investoimaan - oli ollut mukana Sodecossa (Sakhalin Development Corporation) pääosakkaana. Käytiin siellä
juttelemassa, mielestäni keskustelu oli edennyt hyvin ja suoraviivaisesti ja tultiin johtopäätökseen. Tein loppuyhteenvetoa ja sanoin, että kirjoitamme tällaisen ja tällaisen kirjeen ja laitetaan ensi viikolla tulemaan ja sitten vastaatte
siihen. Iwamoto sanoi - oltiin jo läheisiä - ei täällä näin toimita, Mikko hyvä,
et kirjoita mitään kirjettä, nämä täällä keskustelevat keskenään tästä ehdotuksesta ja ottavat siihen kantaa. Keskusteluihin tulee mukaan muita henkilöitä,
jotka eivät ole olleet tässä pöydän ääressä ja sitten kun heille syntyy yhteinen
mielipide siitä, että on järkevää lähteä tekemään ehdotuksesi mukaisesti niin
antavat signaalin joko suoraan tai minun kauttani, että nyt voit lähettää sen
kirjeen. Silloin he tietävät mitä vastata, kirje johon ei tiedetä miten vastataan
on kiusallinen, jää vastaamatta.
Tehokas Japani on yhteiskunta, jossa on opittu aina ottamaan huomioon toiset.
Voit joutua turhautuneena umpikujaan, mutta jos sinulla on perusymmärrys
miten siellä toimia niin asiat menevät paljon helpommin. Tämä on ihan ensimmäinen asia.
Toiseksi Japanissa kuten muissa Aasian kulttuureissa henkilökohtaisen luotta!"
$%&'()'*+,-.)&'+/0%1%23&+%
muksen aikaansaaminen on välttämätöntä, vaikka kuinka hieno laite oikeaan
hintaan ei mene kaupaksi jollei toinen osapuoli tunne sinua. Amerikkalainen
kulttuuri, jossa korporaatiot tekevät kauppoja ei Aasiassa päde.
Lopuksi voin sanoa japanilaisten olevan positiivisimpia Aasian kansoista henkilökohtaisen kokemukseni perusteella.
4,5%22%/6)75'3-,8/9%11&'+/:*,.1/;<
Lappset Group Oy on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista.
Yrityksen on perustanut Antero Ikäheimo vuonna 1970 ja nykyään sillä on liiketoimintaa yli 40:ssä maassa. Lappset Group Oy:n pääkonttori sijaitsee Rovaniemellä ja Johanna Ikäheimo toimii hallituksen puheenjohtajana.
Ilpo Kaislaniemi: Miten Lappset tuli lähteneeksi kauas maapallon toiselle puolelle, Japaniin?
Johanna Ikäheimo: Kaikki alkoi siitä, kun Antero Ikäheimo Lappsetia perustaessaan huomasi, että strategian on oltava sellainen ettei jäädä vain Suomen
rajojen sisälle. Kasvua ei voida pitkälle saada pelkästään Suomessa. Lappset oli
born global -yhtiö ennen kuin kyseinen termi oli edes keksitty!
Ikäheimon ajatuksena oli lähteä vaikeimmille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Japaniin. Ulkomaankauppaliittoa pyydettiin 1974-75 tutkimaan edellä mainittujen markkina-alueiden tilannetta. Yhdysvalloista tuli
negatiivinen vastaus , muista tuli positiivinen reaktio.
Antero Ikäheimo lähti Japaniin ensimmäistä kertaa jo 1978 tapaamaan Ulkomaankauppaliiton kautta tulleita edustajakandidaatteja, joita hän haastatteli
useampia. Silloin ei suomalaisia yrityksiä Japanissa ollut kuin muutama, ehkä
viisi. Japanissa kaikki oli niin erilaista kuin täällä, matkakin oli pitkä kun piti
lentää kiertoteitä.
IK: Miten otitte selvää markkinoista etukäteen?
JI: Ulkomaankauppaliitto Tokiossa järjesti tapaamisia ja selvitti ennen Japaniin
menoa markkinoiden kilpailutilannetta ja trendejä, joiden perusteella muodostui kutakuinkin selkeä kokonaiskuva tilanteesta. Kyseessä oli leikkikenttä!#
#$%&'(&)*+,-(%&*./$0$12%*$
välineiden markkinoiden luominen ja vielä uuden materiaalin esittely, koska
Japanissa ei puu vielä ollut päämateriaalina käytössä leikkipaikkavälineissä.
Kilpailijatkaan tuskin olivat vielä tuolloin liikkeellä Japanissa, vaikka amerikkalaiset leikkipaikkavälinevalmistajat olivatkin jo harjoittaneet vientiä. Tietysti USA:n sotilastukikohdissa Japanissa on saattanut olla myös näitä tuotteita,
mutta varsinaisilla markkinoilla amerikkalaisia toimijoita ei liiemmin näkynyt.
Ikäheimo lähti Japaniin paljolti intuition pohjalta: hän oli toki lukenut paljon, mutta malliksi sopivia kokemuksia ei oikein ollut kenelläkään. Visiona oli
lähteä vaikealle markkinalle, jossa pärjäämällä saa kokemuksia joiden avulla
pärjää missä vaan.
IK: Miten bisnes sujui?
JI: Perusvirhe oli ehkä se, että jälleenmyyjä oli Sapporossa, josta etelän isoja kaupunkeja oli vaikea hoitaa, jolloin muun muassa oikeat kontaktit jäivät syntymättä. Todennäköisesti Ikäheimo oli todennut, että tarjolla olevista
agenttiehdokkaista se yksi tuntui hyvältä tyypiltä, joten hänet kannattaa valita. Sapporolaisen yhteistyökumppanin valintaan vaikutti ratkaisevasti heidän
perehtyneisyys ja innokkuus sekä heidän ehdotuksensa joint venture –yhtiön
perustamisesta, johon sitten mentiin pienellä vähemmistöosuudella.
Toiminta rajoittui Sapporoon eikä sekään ollut helppoa. Heti alkuun, 1979,
tehtiin joint venture Lappset Japan K.K., vaikkei ollutkaan tarkoitus niin
aloittaa. Lappset Japan osti aina kerralla koko vuoden varaston talven aikana
ja sitten möivät sen vähitellen. Vuoden 1982 talvi oli kuitenkin todella kova:
lumivahinkojen seurauksena puistoista kaatui paljon puita ja lumi aiheutti
paljon vaurioita viheralueisiin, jolloin kaupungit ohjasivat rahoituksen näiden vahinkojen korjaamiseen 1983, eikä uusia leikkikenttävälineitä hankittu.
Varastot jäivät käteen, jolloin kassakriisin seurauksena yritys ajautui konkurssiin vuonna 1983.
Yritys nimeltä Evergreen otti osan veloista kantaakseen, mutta Lappset Japanin toimitusjohtajalle jäi henkilökohtaista velkaa. Lappsetin ja Evergreenin
välille tehtiin kuitenkin sopimus, että tuotoista osa käytettiin toimitusjohtajan
velkojen kattamiseen, mitkä kokonaan katettiinkin kuluvien vuosien aikana.
Evergreenin kanssa jatkettiin pitkään, mutta muista aiheutuneet vaikeudet saivat kuitenkin aikaan kaupankäynnin vähenemisen. Uutta edustajaa on etsitty,
!"
#$%&'(&)*+,-(%&*./$0$12%*$
mutta vanhasta on kuitenkin ollut vaikea päästä eroon. Evergreenin nimeksi
muutettiin Kiitos K.K., ja he ovat vielä Lappsetille hiukan velkaa, mutta sitä
on kuitenkin pikku hiljaa lyhennetty. Vuoden 2009 aikana olemme aloitelleet
toimintaa isomman yrityksen kanssa, jolla on kokemusta leikkipaikkavälineiden myynnistä.
Näissä vaikeuksissa olisi voinut käydä miten tahansa, mutta selvisimme hankaluuksista kunnialla pitämällä pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Japani on
kuitenkin tuntunut olevan erittäin turvallinen ja luotettava, joskaan ei dynaaminen, markkina-alue.
IK: Miltä tulevaisuus näyttää?
JI: Leikkikenttävälinealalla useat yritykset on myyty pääomasijoittajille, jolloin
pehmeät arvot saattavat unohtua. Perheyritys pystyy paremmin vaikuttamaan
markkinan kehitykseen kehittämällä arvoihin perustuen esimerkiksi senioriliikuntaa ja tuomalla teknologiaa laitteisiin ”pehmeästi”. Myös asiakkaita
kiinnostaa entistä enemmän perustana oleva arvomaailma, pitkäjänteisyys ja
jatkuvuus muutoinkin kuin varaosien saantia ajatellen.
Japani on Lappsetille kuitenkin marginaalimarkkina, esimerkiksi Etelä-Korea
on suurin vientimarkkina. Aasian talouskriisin aikana Lappset jousti, ja kun
kriisistä selvittiin, pysyivät korealaiset edelleen uskollisina ja bisnes kehittyi.
Japanissa ovat jälleenmyyntiasiat nyt kunnossa ja on mielenkiintoista katsoa,
miten liiketoiminta siellä todella lähtee liikkeelle.
Japanin kautta ei ole ohjattu vientiä muihin maihin. Kolme kuukautta sitten
aloitettiin Australiassa jälleenmyyjän kanssa. Kiinassa on harjoiteltu 9 vuotta 2000-luvun alusta lähtien. Nyt yrityksellämme on toimisto Hongkongissa,
jonka kautta keskitymme teknologiatuotteisiin. Kansainväliset koulut ovat olleet hyvä avaus ja erityisesti tieto Englannin projekteista vaikutti asiakaskuntamme. Jatkossa Aasia on hyvin katettu, kun toimintaa on Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Australiassa. Nämä myös tasapainottavat bisnestä, kun kaikki
munat eivät ole samassa korissa.
IK: Onko Japanissa todellisia bisnesmahdollisuuksia?
JI: Mahdollisuuksia Japanissa kuitenkin on: elintaso on korkea ja puuta arvos!!
#$%&'(&)*+,-(%&*./$0$12%*$
tetaan. Senioriliikunta nähdään luonnollisena asiana, jolle on jo tavallaan raivattu tietä. Nyt uuden jälleenmyyjän avulla voimme tehdä yllättävänkin hyvää
tulosta. Olimme Sendain Finnish Wellbeing Center -projektissa mukana ja siinä teimme erään yliopiston professorin – joka oli paljon tutkinut senioriasiaa
– kanssa tuotesarjan. Markkinoita ja rahaa Japanista löytyy.
IK: Mitä neuvoja haluat antaa Japaniin lähtijöille?
JI: Opiskele 5 vuotta japanin kieltä ennen kuin menet, se aukaisee ihan uuden
maailman. Jos et ehdi opiskella, perehdy kirjallisuuteen, keskustele suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa, joita jo on paljon Japanissa, käytä
heidän kokemuksiaan hyväksi, käytä Finproa apuna, yksin ei tarvitse tehdä.
Hae ulkopuolista apua toimintasi tueksi, mahdollista on löytää myös toimivia
partnereita. Muista että mittakaavat on Aasiassa isoja, pyri ketjun osaksi, hae
partnereita. Ja ole kärsivällinen!
3&-4+*.5$0$1221.678*2/9266&
:8*&&14&*+
Haastateltavien antamat neuvot on jaettu kolmeen eri kategoriaan – strategia ja etabloituminen, kieli ja kulttuuri sekä yhteistyökumppanit ja liiketoimintaympäristö. Nämä huomioonottamalla pärjää jo pitkälle, joskin pitää
muistaa, että neuvojen lisäksi tarvitaan myös uskallusta, kärsivällisyyttä ja
näkemystä.
Kuten eräs haastateltavista asian ilmaisi: ”pitää olla pöksyissä varaa pärjätä”.
ttt
!""
!"!
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
6*7-*&80-+4-+&*-91)0*':0/&/
t.JFUJNJLTJIBMVBU+BQBOJJO
t"TJBUFJWÊUUBQBIEVIFULFTTÊPMFWBMNJTQJEFNQJBJLBJTFFOQSFTFOTTJJOKB
muista hoitaa after sales –palvelut kuntoon.
t5VMFPQQJNBBOoÊMÊPQFUUBNBBO
t+PTQÊÊUFUÊÊOZSJUUÊÊSJJUUÊWÊSFTVSTPJNJOFOBKBOIFOLJMÚTUÚOKBWBSPKFO
suhteen - on muistettava.
t-JJLFUPJNJOUBNBMMJUWPJWBUFSPUB+BQBOJTTB.JFUJNJUFOLJMQBJMVUJMBOOFKBBTJakkaat vaikuttavat tähän. Oma rooli toimitusketjussa tulee olla hyvin tiedossa.
t:NNÊSSÊLJMQBJMVFUVTJQFSVTUFFUKBNJFUJQZTUZULÚUBSKPBNBBOQBMWFMVBBTJakkaillesi. Uskottavuus on usein se kompastuskivi, johon ulkomaalaiset yritykset kaatuvat!
t.BSLLJOPJMMFUVMPWBBUJJBJLBBKBLÊSTJWÊMMJTZZUUÊQJLBWPJUUPKBFJLBOOBUBUVMla hakemaan.
t,ÊZUVUVTUVNBTTBLFSUBB+BQBOJONBSLLJOPJIJOoQBJLBOQÊÊMMFUVMFNBMla oppii parhaiten!
t7BSNJTUBFUUÊUVPUUFFTJKBIBOLLFFTJPOUPEFMMBWBMNJTUFTUBUUVKBMBBEVLBT
t5FFLVOOPOQPIKBUZÚUVULJTPWFMUVWVVT+BQBOJONBSLLJOPJMMFKBWBSNJTUB
myös, että tuotantoketju on kunnossa.
t0MFWBMNJTKPVTUBNBBOZMMÊUZLTJÊUVMFFBJWBOWBSNBTUJ,VOIBOLLFFTJUBJ
tuotteesi häikäisee japanilaiset isännät sitkeän neuvottelemisen ja teenjuonnin jälkeen, ole valmis muuttamaan sitä heidän halunsa mukaan – joskus jopa lähes joksikin muuksi.
t+BQBOJONBSLLJOPJMMBUZÚTLFOUFMZFEFMMZUUÊÊTÊÊOOÚMMJTUÊLÊZOUJÊQBJLBOQÊÊMlä (esim. 1-2 kertaa vuodessa) sekä japaninkielistä käyntikorttia, joita otetaan
mukaan iso laatikollinen ja ne pidetään mukana kaikkialla, jopa vessassa.
t7BSNJTUVUVPUUFFOZMJWFSUBJTVVEFTUBNBSLLJOBKPIUBKBNVVBMMBUBJNBIEPMlisimman lähellä johtajuutta).
t0MFZIUFJTUZÚTTÊKBQBOJMBJTUFOLBOTTBoFTJNFSLJLTJLPMNBOTJTTBNBJTTBPQFroimisessa vielä paljon mahdollisuuksia.
t+BQBOJJOFJUVMMBLPLFJMFNBBONJUÊÊO+PTMÊIEFUUÊÊMUÊIFSLÊTUJQPJTUBLBJTJO
tuleminen on todella vaikeata. IKEA onnistui tässä, mutta 20 vuotta myöhemmin ensimmäisen yrityksen jälkeen. Jos sinulla on ihan uusi tuote, ja Japani on
ensimmäinen ulkomarkkina, niin saa olla aika erikoinen tapaus, että se toimisi. Jos et ole harjoitellut kulttuurien välistä yhteistyötä missään muualla, niin
se kulttuuriero on niin iso, että aika riskipitoista se tulee olemaan. Mikään ei
kuitenkaan ole mahdotonta ja jos se tehdään tietoisesti ja hyvillä resursseilla,
!"#
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
se on mahdollista. Mutta pitää olla erittäin hyvät syyt lähteä kokeilemaan jotakin täällä ensimmäisenä.
t0MJTJLJJOOPTUBWBBOÊIEÊFOFNNÊOTVPNBMBJTUBNVPUPJMVB+BQBOJTTB&TJNFSkiksi huonekaluja ja vaatteita toivoisi näkevän enemmän. Lisäksi olisi hienoa
antaa suomalaisia lahjoja asiakkaillemme!
t,BOOBUUBBIVPNJPJEBTFTFJLLBFUUÊTVPNBMBJTFUWPJWBUPQQJBUPEFMMBQBMKPO
Japanista ja japanilaisilta. Esimerkiksi työntekijöidemme yhteenkuuluvuus on
yksi tekijä, mutta myös japanilaiset laatuvaatimukset ovat Suomen vastaavia
paljon korkeammat. Lisäksi uskon, että tietoa siirretään Japanissa eteenpäin
Suomea paljon tehokkaammin.
t4VPNBMBJTFUPWBUFUFWJÊTUBOEBSEJTPJNBBOUVPUUFJUBNVUUBFOOFNNJOLJO
kannattaisi keskittyä lisäarvon kasvattamiseen. Suomalainen teollisuus on japanilaista paljon paremmassa kunnossa, joten suosittelen suomalaisyrityksiä
hankkimaan paremman jalansijan Japanissa. Tässä mielessä suomalaiset ovat
ujoja, vaikka Japanissa olisi mahdollisuuksia vaikka millä mitalla!
t1PTJUJJWJTFOBKBSPILBJTFWBOBWJFTUJOÊTBOPOZMFFOTÊLBJLJMMFLZTFMJKÚJMMFFUUÊ
Japanissa on tilaa kaikelle. Täällä on suuri, vauras ja innokas väestö valmiina
ostamaan, kuluttamaan ja faniutumaan loppuiäkseen. Mutta siihen se helppous loppuukin.
;0&10+4-+<'1**''70
t+BQBOJTTBUVMFFPUUBBQBJLBMMJTFUNBLVUPUUVNVLTFUKBBKBUUFMVNBMMJUUBWBMMJTUB
enemmän huomioon – Japani on kuitenkin iso markkina-alue!
t0QJTLFMFQFSJOQPIKJO+BQBOJOLVMUUVVSJoOVPSFOLBOTBOFEVTUBKJOBNFJMMÊFJ
ole oikeutta eikä syytä arvostella tätä kulttuuria. Japanin kielen perusvalmius
on myös hyödyllistä hallita.
t+BQBOJTTBLBOOBUUBBBJOBQBOPTUBBLPIUFMJBJTJJOLÊZUÚTUBQPJIJOKBUPJTUFO
huomioon ottamiseen sekä ahkeraan työhön – kohteliaisuus ja työpanos ovat
Japanissa aivan omaa luokkaansa.
t1FSFIEZLJSKBMMJTVVUFFOLFTLVTUFMFTVPNBMBJTUFOKBLBOTBJOWÊMJTUFOZSJUZTUFO
kanssa joita jo on paljon Japanissa, käytä heidän kokemuksiaan hyväksi, käytä
Finproa apuna, yksin ei tarvitse tehdä. Hae ulkopuolista apua toimintasi tueksi, mahdollisuus löytää myös toimivia partnereita.
t7BSBBBJLBBoWBOIBTTBLVMUUVVSJTTBBTJBUFJWÊUBJOBIPJEVOPQFBTUJKBUPJTJnaan muukalaisiin saatetaan suhtautua epäilevästi. Riittävä aikajänne ja investointivalmius (rahallinen ja henkinen pääoma) ovat myös kriittisiä. Japanissa
pitää olla 130%:n panos suhteessa muuhun maailmaan!
!"$
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
t)ZWÊLTZUJFUZOMBJOFOUVIMBVTUVIMBBNJOFOUZÚUVOOFJTTBKBJMNBJTFOUZÚO
merkitys).
t1JUÊÊPMMBWBMNJTBOUBNBBOUJFUPBKBUFLFNÊÊOFOFNNÊOKBUPJTJOLVJONJUÊ
muualla tekisi. Pidä takaraivossa, että jotta asiakas valitsisi sinun tuotteen, sen
pitää olla tietyn määrän verran parempi kuin paikallisten, jotta asiakkaalla olisi
syy vaihtaa yrityksesi tuotteeseen. Eli tee enemmän kuin paikallinen kilpailija.
t-VPUUBNVTQBJLBMMJTFFOQPSVLLBBOPOLSJJUUJTUÊ&JTPLFBKBSBKBUPOMVPUUBNVT
mutta terve luottamus. Ei se, että oletko oikeassa, vaan oletko miettinyt asiaa
ja mihin se perustuu. Omaan porukkaan luottaminen voi välillä olla vaikeaa, koska japanilainen asiakas pyytää ihan päinvastaista kuin muut asiakkaat.
t:TUÊWÊMMJTFTUÊVMLPLVPSFTUBFJLBOOBUBIÊNÊÊOUZÊTJMMÊTFIBSWPJOPOQZZteetöntä. Kielen ja kulttuurin osaaminen on Japanissa todella tärkeää. Suomen ja Japanin väliltä löytyy yhteneväisyyksiä, mutta sen varaan ei kannata
laskea mitään konkreettista. Brändäyksessä siitä tosin voi olla hyötyä. Brändin
ja imagon rakentaminen Japanissa on yleisesti ottaen haastavaa, koska täällä
saa osakseen vähemmän palstatilaa. Johdonmukaisuuteen kannattaa ja tulee
pyrkiä ja miettiä, millaisena yrityksenä tänne tulee (esim. suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen).
t1SPNPNBUFSJBBMJPOFOHMBOOJLTJUPTJOMFIEJTUÚUJFEPUUFFUKBZSJUZTJOGPNZÚT
japaniksi. Mutta kaikkea ei ole käännetty, englanti on pääkieli. Japanin käyttö on helpottanut esimerkiksi ensikontaktin tekemisessä ja jos asiakkaan saa
kiinnostumaan, niin edes yhden japaninkielisen A4:n antaminen on hyvää
pohjatyötä ja siitä voi jatkaa englannilla.
63*&07*859':..-/0*+4-+1009&*)0:0/*-8:.2;07*5
t)ZÚEZOOÊ4VPNFO+BQBOJOTVVSMÊIFUZTUÚÊQFSFIUZFTTÊTJ+BQBOJONBSLLJnoihin.
t+BQBOJPONFOPTTBIFMQPNQBBOTVVOUBBOy
tyNVUUBQBSUOFSJFOLBOTTBPOZIÊKBFUUBWBWPJUPUKPTLJOTFUBLBBOPQFBO
etenemisen.
t7FSLPTUPJEV+BQBOJTTBUPJNJWJFOTVPNBMBJTUFOLBOTTB
t1ZSJTBBNBBONBSLLJOBUJFUPBKPFOOFOLVJOUVMFU+BQBOJJO
t+BQBOJPO4VPNFOPIFMMBNBBJMNBOOPQFJNNJOWBOIFOUVWBUFPMMJTVVTWBMUJP
joka luo mahdollisuuksia terveydenhuoltosektorilla japanilaisille ja ulkomaisille toimijoille. Toinen kasvusektori on yksityiset lasten(tarha)palvelut. Design-tuotteille ja brändeille tulee olemaan aina kysyntää, tässäkin Suomella ja
suomalaisilla designereilla on suuri mahdollisuus. Skandinavia ja Suomi ovat
!"#
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
jatkuvasti Japanissa esillä liittyen edellä mainittuihin tekijöihin. Uhkia ovat
nopea eläköityminen ja yllättävän vähäinen IT-penetraatio palvelusektoreilla joka, johtaa tehottomuuteen (samalla tosin mahdollisuus, mutta rakenteet
muuttuvat hitaasti).
t7BSBBLFSUBBFOFNNÊOBJLBBKBSBIBBLVJONJUÊPMFULVWJUFMMVUUBSWJUsevasi.
t7BMJUTFQBJLBMMJOFOQBSUOFSJNJFMVVNNJOQJEFNNÊOLVJOMZIZFOLBBWBO
mukaan, kilpailuta äläkä tee sopimusta ennen kuin olet vakuuttunut ”oikeellisuudesta” ja sitoutumisen tasosta. Vaikka sopimukset ovat firmojen välisiä,
tarvitset ainakin yhden evangelistin partnerifirman sisällä, joka markkinoi
tuotettanne/firmaanne heidän asiakkaille.
t)FOLJMÚTVIUFFUTFVSBBWBUĕSNBSBKPKFOZMJUFFCJTOFTUÊĕSNPKFOLBOTTBKPJTsa henkilökemiat osuvat yksiin.
t0JLFBOQBSUOFSJOBHFOUJOKBLFMJKBONFSLJUZTPOVTLPNBUUPNBOUÊSLFÊKPT
valitset oikein, huonollakin tuotteella on menestymisen mahdollisuus. Mikäli
menee väärin, hyväkään tuote ei myy.
t.VJTUBFUUÊNJUUBLBBWBUPWBU"BTJBTTBJTPKBKPUFOLBOOBUUBBQZSLJÊLFUKVO
osaksi vaikkapa niin, että saksalaiset toimittavat yhden osuuden, italialaiset
toisen ja niin edelleen. Ketjun väliin pääseminen auttaa, jos et pysty toimimaan yksin.
t+BQBOJBFJNJFMFTUÊOJLBOOBUBVOPIUBB7JJNFJTUFOWVPEFOBKBOVMLPmainen media on harmillisesti keskittynyt vain piikkiuutisiin, eli erityisen hyviin tai huonoihin uutisiin, arkipäivästä ei niinkään haluta lukea. Vaikka täällä
on pitkään ollut jonkinasteinen lama, niin ei sitä tuolla kadulle ole huomannut
mitenkään ainakaan ennen tätä nykyistä globaalia lamaa.
t1ÊÊNBKBOJINJTFUKPVUVWBUVTFJOFMÊNÊÊONFEJBUJFEPOWBSBTTBKPMMPJOWBBrana on sortua vääriin johtopäätelmiin. Japani on yleensä se alue, joka kärsii
huonoista uutisista, joita esikunta saa luettavakseen. Yksi hyvä referenssi on
ulkomaalaisten kauppakamarien teettämä Business Confidence Survey, joka on FCCJ:n tekemä. Vuosi toisensa jälkeen on osoitettu, että ulkomaalaiset yritykset pärjäävät Japanissa kotimaisia paremmin, kaikesta huolimatta.
Pidemmällä tähtäimellä kaikilla on selkeästi ollut suunta ylöspäin, toimintaa
laajennetaan tasaisesti. Hyvin pieni osuus on harkinnut toiminnan pitämistä
samalla tasolla, saatikka vähentää.
t0OUÊSLFÊÊFUUÊZSJUZLTFOKPIEPONJFMFOLJJOUP+BQBOJJOTBBEBBOZMMÊQJEFUtyä, koska paikalliset kumppanit saattavat muuten käyttää tätä hyväksi. Tuotteissa, joiden elinkaari on lyhyempi, tilanne on kokonaan toinen. Esimerkiksi
huoltoliiketoiminta on usein kannattavampaa. Asiakkaat odottavat Japanissa
!"$
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
toimittajan ottavan vastuun – puhutaan riippuvuussuhteesta, joka usein maksaa panostuksensa takaisin. Markkinaosuuksien saaminen vaatii usein kärsivällisyyttä ja pienempien kilpailijoiden ostamista.
t+BQBOJTTBTVIUFFUVTFJOIFOLJMÚJUZWÊUKPUFOOJJTUÊLBOOBUUBBQJUÊÊLJJOOJ)FOkilövaihdokset eivät kaada asioita, mutta henkilön vaihtuessa suhteen luontiin
kannattaa panostaa jälleen uudelleen. Jos edeltäjän kanssa tässä on jo onnistuttu, täysin tyhjästä ei tarvitse enää lähteä.
t&SJUZJTFTUJKVMLJTIBMMJOOPOQVPMFMMBJINJTFULJFSUÊWÊUUFIUÊWÊTUÊUPJTFFOUBsaisin väliajoin, joten kannattaa ylläpitää jo saavutettuja suhteita vaihtojen
jälkeenkin. Henkilökohtaiset suhteet ovat Japanissa kestäviä ja usein todella
hyödyllisiä. Verkottunut yhteiskunta onkin Japanin eräs ominaispiirteistä. Hyvistä tyypeistä kannattaa pitää kiinni: koskaan ei voi tietää, milloin he voivat
osoittautua hyödylliseksi.
t1JUÊÊNVJTUBBFUUÊ+BQBOJFJPMFIFMQQPNBSLLJOBNVUUBFJNZÚTLÊÊONBIdoton. Mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla, vaikeuksia ei tule liioitella!
Huolellinen suunnittelu takaa onnistuneemman Japanin-valloituksen. Erityisesti pk-yrityksille jo yksinomaan Japanin markkinoiden koko on houkutteleva tekijä – esimerkiksi musiikkibisneksessä eräät suomalaiset yhtyeet myyvät
huomattavasti enemmän japanilaisittain suhteellisen pientenkin piirien tuntemina kuin Suomessa suhteellisen tunnettuina niminä.
t5FTUBBUVPUFFOTJOKPTTBJONVVBMMB+BQBOJBFJLBOOBUBPUUBBFOTJNNÊJTFLsi ulkomarkkinaksi. Sitoutuminen on tärkeää Japanissa, sillä täällä yrityksellä
tulee olla kasvot. Esimerkiksi yrityksen johtajan valinnassa kannattaa pyrkiä
pitkäkestoiseen työsuhteeseen.
t:LTJOFJLBOOBUBMÊIUFÊUJFUPBQJUÊÊIBLFBKPLPUJNBBTUBKB+BQBOJTUBLVO
vain mahdollista ja se kannattaa tehdä kunnolla. Erilaiseen kulttuuriin kun
lähtee, niin tiedon kerääminen tulee tärkeämmäksi. Kannattaa haalia kontakteja jo ennen sinne lähtöä ja pyrkiä luomaan suhteita. Se, mikä Japanissa
on älyttömän hienoa, on se ystävällisyys ja auttamishalu. Jos vaan keskittyy ja
lähtee heidän kanssaan viemään asioita eteenpäin, niin aina sieltä löytyy niitä
kontakteja ja apua.
t5ÊIÊONFOOFTTÊWPJTBOPBFUUÊPJLFBOZIUFJTUZÚLVNQQBOJOMÚZUZNJOFOPO
tärkeää. Ilmeisesti näitä on hyvin vaikea vaihtaa, jos kesken tulee ongelmia ja
se saattaa muodostua ongelmaksi uutta kumppania etsittäessä. Japaniin ei voi
lähteä katsastelemaan, vaan se esityö, valmistelu ja kontaktoiminen ovat tärkeitä ennen konkreettisia liikkeitä.
t5PJWPJTJOTVPNBMBJTUBIPKFOWPJNBLLBBNNJOUBSLLBJMFWBO+BQBOJONBSLLJnoiden kehitystä ja haistelevan, mikä täällä voisi menestyä. Erityisesti luon!"#
%&'()*+,-.-/00/+123*045011&
taistuotteet ja elintarvikkeet ovat kovassa huudossa, mutta on erittäin tärkeää
kyetä takaamaan toimitus- ja laatuvarmuus. Helpommin kuitenkin kaupan
volyymia kasvatetaan ainakin lyhyellä aikavälillä nykyisten alojen kehittämällä.
t4VPNBMBJTUFOLBOTTBPOLFOUJFTIFMQPJOUBUFIEÊUÚJUÊLPTLBNFJMMÊPOQBMKPO
yhteistä, mutta kaikesta huolimatta suomalaisten tulee sitoutua Japaniin syvemmin. Japanissa on paljon mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen
ei ole helppoa. Finpron avulla Japaniin etabloituminen voi olla helpompaa.
t'JSNBOLBOOBMUBLBJLLFJOPMFFMMJTJOUBPOUJFUÊÊUBSLBMMFFONJUÊIBMVUBBOKB
pohjatyö pitää tehdä kunnolla. Pitää selvittää markkinat, kilpailijat ja hinnat
sekä mahdollisuudet pärjäämiseen. Kotitehtävät on hirveän tärkeä tehdä, ennen kuin lähtee liikkeelle ollenkaan. Sitten pitää olla hyvä suunnitelma. Japanissa kaikki kestää paljon pidempään kuin luuletkaan. Pitää olla pöksyissä varaa pärjätä, istua pitkään sekä hyvinä että huonoina aikoina.
t-BBUVKBUBTPPOJUTFTUÊÊOTFMWÊBMLVQJTUF4FNJLÊLPUPOBLVVMPTUBBOÊZUUÊÊ
maistuu ja tuoksuu hyvältä ei automaattisesti tarkoita, että näin olisi myös Japanissa.
t1BJLBMMJTUBLVNQQBOJBLBOOBUUBBLVVOOFMMBTJMMÊIFJMMÊPOVTFJOUPEFMMBLBUtava markkinatuntemus. Kielen suhteen suomalaisilla on muita ulkomaalaisia
matalampi kynnys opetella japani, joten se on tietyssä mielessä rohkaisevaa.
!"$
%&'&()(*+,-./&)0,,0
Japanin tulevaisuus näyttää epäselvältä. Viime vuonna taloudellinen tilanne
muuttui merkittävästi ja elpyminen ei ole itsestään selvää. Yritysten tulisi jatkaa Japanin rajojen ulkopuolelle investoimista, koska Japanin vähenevän väestön myötä markkinat eivät enää kasva. Näin ollen kansainvälistyminen on
yrityksellemme todella hyvä tilaisuus!
Japanissa on edelleen hyviä kasvumahdollisuuksia. Kasvuhan on nyt ollut paljon hitaampaa kuin mitä kuvittelimme. Syynä tähän varmasti on resurssien
puute kontaktoinnin ylläpitämiseen, koska japanilaiset asiakkaat tarvitsevat
mielestäni ihan erilaista huolenpitoa kuin muut. Siellä pystyy pääsemään tuloksiin sillä huolenpidolla, se on ollut käsitykseni. Mutta se resurssien puute on paha asia. Siellä pitäisi olla mahdollisuuksia käydä ja paneutua niiden
asiakaskuntaan ja kuunnella niitä. Mutta mikäli meillä on resursseja, meillä
on mahdollisuuksia kasvaa siellä. Näemme Japanin kuitenkin houkuttelevana.
12+..(/.+3
Tulevaisuuden suhteen Japanin rooli Aasiassa on erittäin mielenkiintoinen.
Tällä hetkellä USA, Kiina ja Japani ovat Aasian merkittävimmät toimijat, mutta
miten käy Japanin kun USA ja Kiina syventävät yhteistyötään? Toisaalta voidaan nähdä, että Kiinan nousun myötä se tulee Japanin ohella polarisoimaan
Aasian valtasuhteita muiden maiden jäädessä niiden varjoon. Japanin asema
taloudellisesti katsoen on kuitenkin todella hyvä: valtion velka on pääosin kotimaista ja kaikkia instrumentteja talouden elvyttämiseksi ei ole vielä edes käytetty. Japanilaiset itsekin ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen: syntyvyys on
taas nousussa ja sosiaaliturvaa kunnostamalla myönteinen kehitys vauhdittuisi. Esimerkiksi Tokion yliopiston yhteyteen perustettiin lastentarhoja, joihin
opiskelijat voivat tuoda lapsensa ilmaiseksi luentojen ajaksi.
Japanin ikääntyvä yhteiskunta on herättänyt vilkasta keskustelua sekä Japanissa
että Japanin ulkopuolella. Markkinoiden koon suhteen se näyttäytyy ongelmana,
mutta ikääntyvä väestö tuo mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Varallisuutta mitattaessa Japani on äärimmäisen rikas: arvioiden mukaan jokaisella japanilaisella on varallisuutta keskimäärin 200 000 USD. Teknologinen
kehitys on omaa luokkaansa ja lisäksi japanilaiset eivät vierasta kuluttamista.
Ikääntyvän yhteiskunnan ohella myös ympäristöystävällisyys ja terveystuotteet
ovat Japanissa pinnalla. Esimerkiksi maalämpötekniikan alueella japanilaisilla riittää vielä kehitettävää, joten Japanin muuttuvan yhteiskunnan mukanaan
tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ei kannata ohittaa. Tulevaisuuden mahdollisuudet yhdistettynä jo Japanissa toimivien suomalaistahojen neuvoihin
luovat erinomaisen pohjan uusille aluevaltauksille.
ttt
Japanin vanheneva yhteiskunta on sekä uhka että mahdollisuus. Tämän myötä kulutustottumuksiin voi tulla muutoksia. Vielä hyvin myyvät tuotteet eivät
kenties myykään enää tulevaisuudessa ja päinvastoin; syntyy myös kysyntää
uusia tuotteita ja palveluita kohtaan. Lisäksi ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus tuotteiden ominaisuuksina tulevat samaan entistäkin enemmän
huomiota.
%&'&()(*+,-./&)0,,0
!"#
!"$
#$%$&'&()*+,-$'.**.
Suomalaisittain kiinnostavia aloja Japanissa ovat muun muassa terveyden- ja
vanhustenhuolto, lääketieteen laitteet ja sovellutukset, elintarviketeollisuus,
clean tech, elektroniikka, ICT ja ohjelmistoteollisuus. . Uusien tuotteiden - sellaisten joita Japaniin ei vielä Suomesta juurikaan viedä - osalta ne, joita Suomen
positiivinen imago jollain tavalla tukee, omannevat menestymisen edellytyksiä.
Japanin tulevaisuudessa on paljon sekä positiivista että negatiivista. Huolimatta siitä, että Japanin väkiluku on kääntynyt laskuun, niin täällä tulee kymmenienkin vuosien jälkeen asumaan sata miljoonaa ihmistä, joten markkinoiden
koko on suuri.
Japanilaisen tutkimuksen taso on edelleen erittäin korkea, täällä tiedostetaan
hyvin Japanin haasteet ja niiden eteen yritetään tehdä korjaavia toimia. Näen,
että ulkomaalaiset toimijat voisivat hyötyä japanilaisten osaamisen tasosta ja
määrästä ja monitahoisuudesta, jos jaksetaan vain käydä läpi se prosessi, että
hoidetaan suhteet kuntoon ja jaksetaan tehdä niin paljon yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, että sitä pääasiassa japaniksi tuotettua tietomassaa
saadaan riittävät määrät käännettyä englanniksi. Tekemällä työtä tämä tulee
edelleen olemaan osaamisen ja mielenkiintoisten uusien teknologisten ratkaisujen kehto. On erittäin tärkeää, että sitä kehitystä seurataan koko ajan läheltä
ja huolehditaan, ettei vahingossa pääsisi käymään niin, ettei yhtäkkiä tiedettäisi mitä Japanissa tapahtuu.
Markkinoiden koko, ostovoima, tietämyksen taso ja laaja-alaisuus sekä mahdollinen hyödyntäminen muilla markkinoilla pitäisivät olla jo riittäviä perusteita sille, että mielenkiinto Japaniin säilyy jatkossakin.
Päätöksenteon hitaus ja usko siihen, että ajan kanssa asiat korjaantuvat itsestään on niin vahva, että Japanissa voi käydä niin, että he eivät pysty uusiutumaan niin nopeasti kuin maailman muutokset edellyttäisivät. Tämä hitaus
johtaa siihen, että Japanin merkitys kauppakumppanina tai kohdemarkkinana tai poliittisena vaikuttajana Aasiassa todennäköisesti tulee vähenemään.
Japani tulee olemaan jatkossakin markkina, jolla bisnestä tekevillä yrityksillä
tulee olla resursseja pitkäjänteisyyteen ja se silloin luonnostaan rajoittaa sitä
yritysten joukkoa, jotka täällä ylipäänsä voivat bisnestä tehdä. Jos täältä lähtee kesken pois, niin silloin kannattaa aika tarkkaan harkita, lähteekö Japaniin ollenkaan.
!!"
#$%$&'&()*+,-$'.**.
Riskin karttamisesta johtuu se, että tämä maa todennäköisesti ei tule olemaan
mikään yrittäjyyden puolestapuhuja. On hyvin vaikea nähdä, että Japanin kulttuuri muuttuisi niin paljon, että täällä ruvettaisiin arvostamaan yrittäjyyttä yhtä paljon kuin muuallakin. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että edelleenkin
ihmiset hakeutuvat toisen palvelukseen paljon ennemmin kuin edes harkitsisivat yrittäjyyttä. Silloin osa yhteiskunnallisesta dynamiikasta jää syntymättä.
Varmaankaan tänne ei kuitenkaan enää tule valmistavaa teollisuutta. Tietenkin sellaiset tuoteryhmät, joissa on suhteellisen pienet pääomakustannukset,
esimerkiksi softateollisuus, säilynevät houkuttelevina. ICT-ratkaisuja tarvitaan
lähes kaikkialla jatkuvasti, niin silloin softatuotteet ja –ratkaisut on yksi potentiaalinen vaihtoehto. Niihin voi liittyä laitteita, mutta perusidea on se, että
pääosaaminen on siinä softassa. Ne ovat mielekkäitä mahdollisia toimialoja.
Elintarvikkeiden alueella terveysvaikutteiset tuotteet ja raaka-aineet ovat mielenkiintoisia. Jos Suomessa kyetään luomaan raaka-aineita tai komponentteja,
joita voidaan toimittaa osaksi jotain kokonaisratkaisua täällä Japanissa, niin
ne ovat myös mielenkiintoisia. Edellyttäen että ne ovat uniikkeja. Aidot uudet
avaukset ovat mielenkiintoisia.
Japaniin saisi tulla lisää suomalaisia ravintoloita. Tulevaisuuden osalta tilanne näyttää muutoin aika stabiililta: meillä on meidän oma pieni jalansija ja
muutos on yleisesti ottaen hidasta. Japani on kansainvälistymässä, mutta katsotaan miten se kehittyy.
Väestö Japanissa ikääntyy voimakkaasti ja samalla vanhustenhuoltoon liittyvät
palvelut kasvattavat merkitystään. Isot japanilaiset yritykset pärjäävät jatkossakin – tuotanto siirtynee muualle, mutta T&K säilyy yhä Japanissa. Huippuosaaminen ei häivy Japanista minnekään!
Yleisellä tasolla Japanissa on demografia maata vastaan. Japani on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin talous, mikä on sen väestölle aikamoinen saavutus. Totuus on se, ettei tästä kovin muuta tietä ole kuin alaspäin, mutta pitää
muistaa se, että Japani on yhä ja tulee lähitulevaisuudessa olemaan monissa
asioissa hyvin pitkälti maailman johtava tekijä. Elektroniikkaan ja siihen liittyvissä asioissa Japani tulee pysymään maailman kärjessä pitkälle tulevaisuuteen. Valmistus varmasti siirtyy pois, niin kuin muistakin kehittyneistä maista,
mutta se päätöksenteko säilyy.
!!!
$%&%'(')*+,-.%(/++/
Vaikka Intia ja Kiina kasvavat, niin kyllä Japani pysyy yhtenä suurimpana
markkina-alueena jatkossakin. Iso ero on siinä, että katteet Japanissa ovat ihan
eri luokkaa kuin esimerkiksi Kiinassa. Täällä pitää tarjota parempaa palvelua,
jotta asiakas saa vastinetta rahoilleen, mutta ihmiset ja firmat ovat valmiita
maksamaan hyvästä tuotteesta ja palvelusta ihan eri tavalla kuin missään muualla. Ei pitäisi sokaistua sille kehittyvien maiden isolle volyymikasvulle, kun
hinnallisesti ne ovat erittäin kilpailtuja. Japanin kuluttajamarkkinat ovat kilpaillut, mutta kyllä firmat katsovat, että ylivertaisuus on hintaa merkittävämpää.
Ihmiset ovat oppineet elämään kriisien kanssa ja tuntuu, että ihmiset toimivat
paremmin huonoina kuin hyvinä aikoina. Finanssikriisin myötä Aasian vaikutus globaalilla tasolla ottanee ison askeleen eteenpäin. Kenties jopa USA:n
ohi talouden veturina? Ja Japani on yhä innovaatioiden kehto – Aasian aivot.
Ja lisäksi pitää muistaa, että Kiinan viennistä suuri osa perustuu japanilaiseen
osaamiseen komponenttien muodossa.
Japaniin voisi tuoda lisää ympäristöteknologian tuotteita Suomesta. Biopolttoaineet ja ympäristöystävällisyys esimerkiksi ovat äärimmäisen houkuttelevia ja
pinnalla Japanissa. Maalämpötekniikka on Japanissa vielä lapsen kengissään.
Japani on erittäin altis ympäristömuutoksille, joten senkin takia ekologisuudella on täällä paljon painoarvoa.
Uhkiakin toisaalta on: Japanin kilpailukyky murenee, vaikka se pitkään tuleekin olemaan merkittävä markkina-alue. Toisaalta voidaan kysyä, miten pitkään
tämä japanilaisten malli toimii ja miten valmiita he ovat muuttumaan. Innovointiin tulee satsata entistä enemmän, Japani on jäämässä joillakin aloilla jalkoihin. Tulee panostaa resursseja niille aloille, joissa ollaan hyviä.
$%&%'(')*+,-.%(/++/
Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja ympäristöajattelu tulevat todennäköisimmin muuttamaan japanilaisten kuluttajien kulutustottumuksia. Vanhempi ikäluokka on asiakasryhmänä houkutteleva, sillä he ovat kulutusvoimaisia ja hyvin pärjääviä. Lisäksi ekologisuus tulee luultavimmin muodostumaan
yhdeksi asiaksi, jota kuluttajat odottavat tuotteilta.
Suomalaisten toimijoiden tulevaisuus Japanissa ei näytä ongelmattomalta pääasiassa resurssien vähyyden takia. Toisaalta Japania ei ole arvostettu, vaan pikavoittoja on haettu muun muassa Kiinasta. Kymmenen vuoden päästä Aasia
on integroidumpi ja heiluriliike lännestä Aasiaan akselille Shanghai – Hongkong – Seoul – Tokio jatkuu voimakkaana. Tässä suomalaisten kannattaa olla
mukana, kun dominanssi siirtyy Aasiaan.
Japani on Aasiassa trendijohtaja, erittäin ostokykyinen ja sen asema ei hetkessä
heikkene tai poistu. Jo tässä valossa suomalaisten panostukset Japanissa voisivat olla kovemmat. Kiina – Etelä-Korea –Japani –akseli on kasvamassa ja siellä tulevat uudet bisnesmallit ja dynaamisuus syntymään. Näistä maista ei tule
olla poissa! Lisäksi tulee muistaa, että aikajänne Aasiassa on paljon pidempi
kuin Euroopassa. Siinä missä Euroopassa puhutaan kvartaaleista, puhutaan
Japanissa kymmenestä vuodesta ja Kiinassa jopa 50-100 vuodesta.
Japanilainen teollisuus ja yhteiskunta ovat murroksessa – emme kuitenkaan
näe tätä uhkana, vaan mahdollisuutena! Suurten ikäluokkien eläköityessä kyvykkyydestä muodostunee senioriteettia merkittävämpi tekijä etenemisen suhteen. Lisäksi lahjukset ja fiksatut kilpailut ovat avautumassa. Toisaalta Japanin
uhkana on se, että Korea, Kiina, Intia ja Taiwan ajavat ohi.
Japani tulee elpymään hitaasti, mutta varmasti, seuraavien 3-4 vuoden aikana. Japanilaiset yritykset joutuvat kilpailemaan elintilasta korealaisten ja kiinalaisten yritysten kanssa, mutta Japani tulee kaikesta huolimatta olemaan
jättiläismäinen talousalue.
Tulevaisuus näyttää pelkästään positiiviselta. Markkinat eivät enää kasva mihinkään, mutta osuutta riittää voitettavaksi enemmän kuin rahkeet kestäisivät. Tämän päivän vaikea taloustilanne, paikallisten kilpailijoiden vaikeudet,
rakennemuutokset ja niin edelleen, kaikki vain antavat uusia tilaisuuksia, helpottavat tulevaisuutta eivätkä vaikeuta.
!!"
!!#
$%&'())%*++,,(-'(-./01/))%*%2-)2.,3%,2
$%&'())%*++,,(
Fält, O. K., Nieminen, K., Tuovinen, A. & Vesterinen, I. (Toim.) (2006) Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava.
JETRO. Japanese Market Report – Regulations & Practices. Assistive Technology Devices. No. 68, March 2003.
Kitinoja, H. (2008) Approach from the best educationally advanced country
in the world to home care. Journal of Japan Academy of Home Care, 12(1).
Macfarlane, A. (2008) Japanin sydämessä. (Valkonen, T. käänt.) Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.
Mansfield, S. (2009) Tokyo: A Cultural and Literary History. Oxford: Signal
Books.
Opas, P. (2008) Japani – Aasian todellinen talousmahti. Oulu: MetaVisual.
Pyle, K. B. (1996) The Making of Modern Japan. Orlando: Houghton Mifflin.
$%&'())%*++,,(-'(-./01/))%*%2-)2.,3%,2
Serita, V. (2006) Suomalais-japanilaista viestintää yrityselämässä. Helsinki:
Helsingin kauppakorkeakoulu.
4.,33563,7
Serita, V. & Pöntiskoski, E. (Toim.) (2009) Marketing Finnish Design in Japan.
Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
Oheiseen listaan on koottu hyödyllisiä Japania käsitteleviä lähteitä ja linkkejä.
Lähteitä on kerätty usealta eri aihealueelta ja niiden tavoitteena on tukea tässä kirjassa esitettyjä näkemyksiä ja neuvoja tarjoamalla syventävämpää tietoa.
Pitää kuitenkin muistaa, että lähteisiin ja kirjallisuuteen perehtyminen on ensimmäinen askel Japanin oppimisen tiellä. Parhaiten asioihin perehtyy käymällä henkilökohtaisesti Japanissa ja suhtautumalla oppimiseen kärsivällisesti.
ttt
Turkki, T. (2005) Kahdeksan pilven takaa: Japanin murros ja uusi nousu. Helsinki: Edita.
Valaskivi, K. (Toim.) (2006) Vaurauden lapset. Tampere: Vastapaino.
8/01/))%*%2-)2.,3%,2
German Institute for Japanese Studies: http://www.dijtokyo.org/
JETRO: http://www.jetro.go.jp/
!!"
!!#
#$%&'(($)**++',&',-./0.(($)$1,(1-+2$+1
Japanin hallituksen verkkosivut: http://www.cao.go.jp/index-e.html
Japanin Suomen suurlähetystö: http://www.fi.emb-japan.go.jp/
Suomalais-Japanilainen kauppakamari: http://www.kauppayhdistys.fi/fjcc/
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry.: http://www.suomi-japani.net/index.htm
!
&'()(
"#$%
!!"
#$%&'(()*&+
TYÖMATKALLA?
Planmeca
Excellence in dentistry
#$%&'(()*&+
Finnish Planmeca Oy is the largest privately
held company in the dental equipment market
and the third largest company in the field.
Headquartered in Helsinki, Finland, Planmeca
designs, manufactures, and markets high-tech
dental equipment suitable for private clinics
and teaching environment.
Planmeca’s product lines are organised in
!
!
!
Planmeca Oy, Asentajankatu 6,
00880 Helsinki, Finland, tel. +358 20 7795 500
[email protected], www.planmeca.com
www.dhl.fi
Niin mekin. DHL on maailman johtava kansainvälinen pikakuljetus- ja
logistiikkakonserni, joka tarjoaa asiakkailleen innovatiivisia ja räätälöityjä
palveluja. DHL:n palvelut kattavat pikakuljetukset, lento- ja merirahdin,
maakuljetukset, logistiset ratkaisut sekä kansainväliset postituspalvelut.
DHL:n kansainvälinen verkosto kattaa yli 220 maata. 285 000 työntekijää
tuottaa nopeaa ja luotettavaa palvelua, jonka tavoitteena on ylittää
asiakkaiden odotukset.
!!"
!!,
!"#$%&&'($)
Valuable Japan
cooperation since 1996
!"#$%&&'($)
!"#$%&'()$*+$%,+)-&&.
Some special cooperation
areas in R&D&I and education
with Japan: health care technology, elderly care, business
and design.
Long-lasting partnership is
valuable.
For more information contact
[email protected]
!"#$%&%'()*%+%,'&%',-,./01'(23(.43.5'-2266.26,6.5"#,,%.789.2#'$',2%5"#22%%,.:;<=<>9.
?4#@-((#4'. A"(2%@. *9. B%$(2-12C. !"#$-,. -,('$$6',-,. %('%',0#'2%D%. *%+%,'((%C. 2#'$'.
!*/E,.+"0--,D#02%D%,%.59=FG8)=F8<9
/01'(23H(-,.2%4H#'2"H(-,%.#,.0-462266.('5'(23H(-&&'(26.5"#4#5%'H"2"(2%.*%+%,',.D%.!"#)
$-,.H-(H-,.D%.(-,.2%5#'22--,%.#,.&'(626.D6(-,'(2I,.2'-2#)2%'2#%.D%.+%,#(2%%.(-H6.D6(-,'()
2I&&-.-226.(""4-&&-.3&-'(I&&-.("",,%2",.2#'$',,%,.&%%2"",.D%.$#,'+"#&'(""2--,9.
/01'(23(.2#'$'22%%.,-&D6.H-42%%.5"#1-((%.D"&H%'(2%5%%.D6(-,&-02-6.JKLKLBLJ.D%.3&&6)
+'266. 5-4HH#('5"D%. :MMM9("#$')D%+%,'9,-2>9. . !*/. D64D-(266. -4'&%'('%. D%+%,'%'0-'('%. D6)
(-,).D%.3&-'(I2%+%02"$'%.$$9.""1-,5"#1-,.$#N0')D"0&%,C.O##,-,H%',C.H#HH'H"4((-D%C.
,6322-&3'26C.&"-,2#2'&%'(""H('%C.4-2H'6C.H##41',#'.D%+%,',H'-&-,.H-(H"(2-&"+''4'6.3$9.
/01'(23(.+34H''.D%2H"5%(2'.H-0'226$66,.302-'(23I26.*%+%,',.!"#$-,.D%.!"#$-,.*%+%,',.
&60-23(2ID-,C. !"#$-,. *%+%,',. P,(2'2""2',C. !"#$%&%'()*%+%,'&%'(-,. H%"++%H%$%4',C. -4'.
',(2%,(('-,.D%.34'23(2-,.(-H6.$"'1-,.!"#$-((%.2#'$'5'-,.*%+%,')301'(23(2-,.H%,((%9.
!"#$%''/)%0()'/.%01/1%-'2&$&.
!"#$%&"'()#* +$#$,%#$-+.. +$#$%/ 0-102*+3+,%45""&%5$%45%0"+%.+"455$&%5.+-/&4&&6%
!"#$%+$$57&&/+5,%'0'0%'#* / %+/-#$ +-#-/+%#$#*8+&&%4&**(/('-#-/&6%!"#$%7&)&(-,%
.&135""+-((-%&4&&%- 1' $%7&*&--&%+".&$%("'5)(5"+-/&%"&/&(-/&%/&+%45)&%9:;;%'+"5.#/*+ %
+".&$%/&$''&(-/&6%!"#$%-&(.&/5$%'++1/0700-,%&7&*&&%/+"&&,%&(*+$'5)&$##"#+""&%'#* //0%
#$#*8+&,%45'&%.((//((%+".&-/5+$$+$%7++"#03#'-+,%((3#$"&+$#$%&45$&(/+$/56
MMM9("#$')D%+%,'9,-2
2-&9.QG8R.F.:<>8<.S<T.;7SS
*+*
333.4+1+4&.Ȋ%
A Clear Vision For Life
Japanilainen Santen on maailman johtavia silmälääkeyrityksiä.
Sen menestys perustuu jatkuvaan tutkimustyöhön, joka tähtää yhä
tehokkaampien ja turvallisempien silmälääkkeiden kehittämiseen ja
parempaan silmäsairauksien hoitoon.
DΘĂŶĚ&ƵŶĚƌĂŝƐŝŶŐͲ
zŽƵƌŐƵŝĚĞƚŽ:ĂƉĂŶĞƐĞ/ŶǀĞƐƚŽƌƐ
ŽŶƚĂĐƚƵƐĞŝƚŚĞƌŝŶ,ĞůƐŝŶŬŝŽƌdŽŬLJŽ
,ĞůƐŝŶŬŝ
䝦䝹䝅䞁䜻͗<ŽƌŬĞĂǀƵŽƌĞŶŬĂƚƵ ϮϮ͕
dĞů͘нϯϱϴϵϲϴϮϰϰϯϬ
&Ădž͘нϯϱϴϮϬϳϰϯϮϳϵϵ
Suomessa Santen valmistaa ja kehittää silmälääkkeitä Euroopan ja
USA:n markkinoille. Huippuunsa hiottu työn laatu, nykyaikaiset
valmistusmenetelmät, jatkuva ja innovatiivinen tutkimus ja tuotekehitys
sekä kansainvälinen myynti- ja markkinointiosaaminen ovat nostaneet
Santenin Euroopan johtavaksi silmälääkevalmistajaksi.
www.santen.eu
dŽŬLJŽ
&ƵŬŽŬƵ^ĞŝŵĞŝůĚŐϮϮŶĚ&ůŽŽƌ
ϮͲϮͲϮhĐŚŝƐĂŝǁĂŝͲĐŚŽ͕ŚŝLJŽĚĂͲŬƵ͕dŽŬLJŽ
ϭϬϬͲϬϬϭϭ
ᮾி͗ᮾி㒔༓௦⏣༊ෆᖾ⏫஧୎┠䠎␒䠎
ᐩᅜ⏕࿨䝡䝹䠎䠎㝵
dĞů͘нϴϭϯϱϱϮϭϭϮϱϭ
&ĂdžнϴϭϯϱϱϮϭϬϬϳϬ
ǁǁǁ͘ƐĞƉƚĞŵ͘Ĩŝ
!"#
TO K I O
O SAK A
NAG OYA
FINNAIRILL A SUORAAN JAPANIIN.
www.finnair.fi