Lataa Ilves-Sanomat pdf:n tst
Seppo Hiitelä haluaa valmennukseen kovan vaatimustason Veli Valkama pitää huolen hallin turvallisuudesta ILVES Mika Manninen siirtyi jääkiekosta sijoitusmaailmaan Sanomat Marraskuu 2010 Tässä juhlivat Ilveksen Nuoret soturit ••• Ilveksen Sm-liigajoukkueessa tehtiin tälle kaudelle huikea nuorennusleikkaus. Seura nosti nuoria pelaajia liigamiehistöön, jonka valmentajina Juha Pajuoja ja Raimo Helminen olivat asettaneet päätavoitteekseen kehittää nuoria kiekkoilijoita. Tässä lehdessä esittelemme nuoria pelaajia, joista on tulossa liigajoukkueen kantavia voimia ja ehkä tulevaisuuden tähtiä. Markku Hakanen on ollut Ilveksessä monessa mukana vuosikymmenien ajan Ilveksellä on laaja Kai Kantola on syntynyt Kanadassa, kasvanut USAssa ja pelaa nyt Ilveksessä JUNIORIYHTEISTYÖ ympäristökuntien seurojen kanssa RAIPE HELMINEN haluaa valmentajana auttaa nuoria pelaajia kehittymään 2 Huopatakki vanuvuorella Jr takki koot 120-170 Nyt erä 29€ (69,00) UUS UUT Ilves VERKKAREITA, TAKKEJA 29€ /tuote Ilves TOPPAPUKU / 09-10 hajakokoja 59€ (99,00) Toppapuku Uutuus toppapuku josta myydään takki ja housut erikseen Takki Sr ja Jr Housut Sr ja Jr 79,50 29,90 HG 10 hanska Ilves väreissä Koot 13,14,15 Erittäin hyvin suojaava pro hanska. 99€ (119,00) istin ! u l u p an Huipushinta tarjo U+ PRO LUISTIN Sr koot 399€ (499,00) 7K Pump LUISTIN U+ 07 LUISTIN Sr koot Jr koot 249€(329,00) Jr koot 199€ (249,00) 199€ 179€ Vector U+ 07 MAILA Sr 115€ (129,00) Sr koot Mid&Light Senior ja mid&light mailoissa lapamallit 2,19,22. Nämä mailat Made In Finland (119,00) 104€ Junior lapamalli 19 86 € (99,00) Sammonkatu 60 (S-Marketin talo) Puh. 225 0000. Ark.10–19, la 9–16 3 ������� ������������� ������������� ������������������������������� �������������������� The Best Wings in Town. Ravintola SIIPIWEIKOT Aleksanterinkatu 26, 33100 Tampere Puh. (03) 212 93 94 Avoinna: ma-to 16 – pe-su 14 – www.hotwings.fi 4 ILVES Sanomat Tässä lehdessä: Toimitusjohtaja ................ 4 Raipe valmentajana .......... 6 Niko Peltola ..................... 8 Hallin musiikkimaestrot .. 11 Seppo Hiitelä ................. 13 Henri Tuominen ............. 14 Kai Kantola .................... 16 Ilveksen kanukit ............. 19 Jyrki Jokipakka .............. 20 Turvallisuuspäällikkö ...... 22 Ilves-viinit ..................... 25 Junioriyhteistyö ............. 27 A-nuoret ........................ 29 Kokkosen kiekkoperhe .... 31 Mika Manninen .............. 33 Markku Hakanen ............ 35 Tampereen Puhelin ......... 36 ■■■ Julkaisija: Ilves-Hockey Oy Keskitytään positiivisiin asioihin! K tiivista imua Ilveksen suuntaan myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Pelitapahtumien puolesta positiivista on ollut nähdä kannattajien palaavan Hakametsään ja todella seisovan nuorentuneen joukkueemme takana. Oman kylän poikien takana on aina helpompi seisoa, vaikka tappioitakin saattaa tulla. Kannattajien positiivinen energia on välittynyt myös joukkueelle, joka selvästi haluaa tehdä kaikkensa jäällä voidakseen tarjota yleisölle viihdettä koko rahan edestä. Paljon työtä on vielä edessä, mutta yhteistyöllä ja oikealla asenteella tulemme saamaan Ilveksen takaisin terävimmälle huipulle. Hakametsässä nähdään! ausi 2009-2010 oli Ilvekselle yksi kaikkien aikojen raskaimmista. Tällä hetkellä näkisin edellisen kauden opetusten kuitenkin luoneen pohjaa kuluvan kauden monelle onnistumiselle. Valitettavan usein jotain huonoa tarvitsee tapahtua, jotta nähtäisiin myös uusia vaihtoehtoja ja uskallettaisiin tehdä rohkeita ratkaisuja. Yksi positiivisista asioista on ehdottomasti Ilveksen omien kasvattien läpimurto laajalla rintamalla. Valmennus on ennakkoluulottomasti antanut vastuuta nuorille pelaajille, jotka ovat kiittäneet kunniasta ja näyttäneet ansaitsevansa paikkansa SM-liigassa. Nuorten esiinmarssi tukee Ilveksen strategiaa kasvattaa tulevaisuudessa oman juniorituotannon kautta myöskin liigajoukkueen runkoa. Nuorille pelaajille on tärkeää nähdä, että Ilves seisoo sanojensa takana ja mahdollisuuksia todella tullaan jatkossakin tarjoamaan. Samalla luodaan posi- Ystävällisin terveisin VILLE RAUNIO Toimitusjohtaja Ilves-Hockey Oy Päätoimittaja, tuottaja: Tarmo Hurskainen Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Valokuvaaja: Jouni Valkeeniemi Paino: PunaMusta ■■■ Ilves-Hockey Oy Pääyhteistyökumppanit Takojankatu 2 B 33540 Tampere p. (03) 2259 400 f. (03) 2259 444 www.ilves.com [email protected] Ville Raunio toimitusjohtaja (03) 2259 416 Seppo Hiitelä urheilujohtaja Jori Järvensalo myyntipäällikkö (03) 2259 415 Pirkko Arjanmaa toimistopäällikkö (03) 2259 417 Cilla Kurtti myyntisihteeri (03) 2259 400 Lasse Fihl myyntiedustaja (03) 2259 421 Maikki Arjanmaa toimistosihteeri (03) 2259 400 Tarmo Hurskainen mediatuottaja 050 5644 425 Viralliset yhteistyökumppanit 5 6 Raimo Helminen on täysillä mukana pelissä ja ohjaa tiukasti pelaajia otteluiden aikana vaihtoaitiossa. Ohjeita ja kannustusta tulee jatkuvasti. RAIPE haluaa kehittää nuoria TEKSTI: TARMO HURSKAINEN KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI ••• Kun Ilves-ikoni Raimo Helminen lopetti pelaamisen, ei mies jättäytynyt sivuun jääkiekosta. Töitä löytyi heti Suomen nuorten maajoukkueen valmennustiimistä ja viime keväänä Raipe otti varsin haasteellisessa tilanteessa valmennusvastuuta Ilveksestä yhdessä päävalmentaja Juha ”Juupe” Pajuojan kanssa. K aksikko selvitti joukkueen kanssa raastavat liigakarsinnat ja pääsi hiomaan pelaajien kynsiä uuteen kauteen, joka onkin sujunut Ilvekseltä odotuksia lennokkaammin. Raipe vähättelee omaan tyyliinsä osuuttaan: - Olen tässä Juupen apupoika ja harjoittelija... Kun Pajuoja ja Helminen ottivat Ilveksessä valmennusvastuun viime keväänä, oli joukkueen tilanne synkkä. Kausi oli mennyt totaalisesti penkin alle ja edessä olivat karsinnat liigapaikasta. Häviäminen karsinnoissa olisi ollut Ilvekselle seurana katastrofi. - Tilanne oli huolestuttava. Osin sen tähden päätinkin lähteä mukaan. Ajattelin, että voisi olla jotain annettavaa joukkueelle ja pelaajille. Tosin ei siinä paljon ollut tehtävissä, mutta klaarasimme kuitenkin jotenkuten ne karsinnat, Raipe muistelee. Raipea alkoi valmentaminen kiinnostaa peliuran parilla viimeisellä kaudella. Erityisesti nuorten pelaajien auttaminen uralla eteenpäin ja heidän kehittämisensä pelaajina oli alusta lähtien Raipen suurin mielenkiinnon kohde. Tähän työhön hän saikin heti hyvää tuntumaa nuorten maajoukkueen valmennustiimin jäsenenä. Fysiikan kehittäminen on haasteellista Kun Ilves alkoi valmistautua tähän kauteen viime keväänä, oli Pajuojalla ja Silmä tarkkana. Raipe seuraa ottelua silmä tarkkana, että pystyy tarvittaessa nopeasti reagoimaan peluutuksessa. 7 Helmisellä käsissään erittäin nuori joukkue, joka vilisi 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Valmennuskaksikon suurin tavoite olikin kehittää nuorten taitoja ja fysiikkaa. Raipe pääsi siis tosimielessä siihen työhön, joka häntä valmentamisessa oli eniten kiehtonut. - Nuorten pelaajien kehittämisessä ja valmennuksessa ehkä vaikein seikka on fysiikan parantaminen. Kuorman pitäisi pysyä jokaiselle yksilönä sopivana - harjoittelu ei saa mennä yli, mutta ei myöskään voi olla liian löysää. Se on aikamoista taiteilua. Vaikka itsellä aikanaan parikymppisenä tulosta tuli aika hyvin, niin pelikunto ei todellakaan ollut riittävän kova. Olin silloin vielä aika raakile, ja samassa tilanteessa ovat nyt meidän nuoret pelaajamme, pohtii Raipe. Raipe antaa tunnustusta Ilveksen nuorille siitä, että he tekevät hyvin töitä. Tietokonesukupolven nuoriahan moititaan usein fyysisesti laiskoiksi. - Valmentajan hommana on löytää tekemiseen ja toimintaan innokkuus. Siinä on haasteena, että pystyy tuottamaan hyviä ja mielekkäitä harjoitteita. Siinä on aika paljon suunnittelua, kun pitäisi vielä jatkuvasti kehittää harjoituksia. Joskus on vaikea lukea joukkueesta, onko harjoittelu koettu mielekkääksi ja innostavaksi. Ehkä sen havaitseminen minullakin kehittyy, kun kokemusta tulee lisää. Pitää jatkuvasti seurata joukkuetta ja pelaajia tarkalla silmällä. Siinä on minulla vielä opittavaa, Raipe miettii. Kova työnteko opettaa vihaamaan häviämistä Pelaajana Helminen tunnettiin siitä, että hän vihasi häviämistä yli kaiken. Kiekkopiireissä kulkee monia tarinoita siitä, kuinka raskaasti Raipe saattoi ottaa Ilveksen tappion. Hän kantoi usein tappiosta suurimman taakan. Mutta miten opetetaan vihaamaan häviämistä? - Se on kyllä aika vaikeaa. Eiköhän sekin kuitenkin lähde työnteosta. Urheilussahan tehdään töitä sen tähden, että voitettaisiin. Tässä yritän autaa pelaajia eri tavoin. On myös tärkeää, että uskalletaan pelata ja olla rohkea, mutta tyhmä ei saa olla. Valmentaja ei voi sallia sitä, että sama virhe tehdään pelistä toiseen. Virheestä pitää aina oppia. Valmentajan tehtävä on puuttua virheisiin ja karsia niitä pois kärsivällisesti, selvittää Raipe. Raipen mielestä Ilveksen nuorilla pelaajilla on edellytykset hyvään uraan jääkiekkoilijana, kun he jaksavat jatkaa tinkimätöntä harjoittelua. Lisäksi tarvitaan iso annos omaa halua mennä eteenpäin ja kehittyä. - Kaikkien pitää tehdä hyvin töitä, että he jalostuvat kovan tason pelaajiksi. Siihen menee aikaa eikä kaikilla ole kehityskaari samanlainen. Mutta kyllä joukkueessa monella nuorella on hyvät mahdollisuudet päästä pelaajana aika pitkälle, Raipe arvioi. Kehittyä voi vanhempanakin Harjoituksissa kokeneetkin pelaajat joutuvat paiskimaan kunnolla töitä, sillä Raipen mielestä mitään varsinaista yläikärajaa pelaajan kehityksessä ei ole. Kun pelaa liigatasolla, niin pystyy vielä kehittymäänkin monella osa-alueella. Tästä yksi esimerkki on Ilveksen puolustaja Antti Bruun, joka pelaa tällä hetkellä uransa parasta kautta, vaikka on juuri täyttänyt 31 vuotta. - Pyrin siihen, että kaikki haluavat tehdä töitä tosissaan. Siitä lähtee kehityksen tie. Palautetta pyritään antamaan paljon, mutta kyllähän välillä joutuu katsomaan läpi sormien, koska muutoin joutuisi pysäyttämään harjoituksen jatkuvasti eikä treeni etenisi. Olen huomannut, että pelaajat kyllä pitävät kovastakin harjoittelusta, kun he tuntevat, että nyt on todella tehty töitä, joista on hyötyä, pohtii Helminen. Raipe peluuttaa Ilveksessä hyökkääjiä. Hän on mukana pelissä täydellä sydämellä ja ohjeet sinkoilevat pelaajille jatkuvasti. Peluuttaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Siinä pitää reagoida nopeasti peliin ja vastustajankin tekemisiin. Kuorman pitäisi lisäksi pysyä verrattain tasaisena kaikilla ketjuilla. - Kiirehän siinä välillä on ja joskus unohtaa omia hommiaan, mutta siinäkin virheiden kautta oppii koko ajan. Välillä huomaa ihan konkreettisesti, että on epäonnistunut peluuttamisessa. Mitään kiveenhakattua sabluunaa peluutuksessa ei ole, vaan yritän aina tilanteen mukaan katsoa, mikä ketju kaukaloon lähtee. Olen yrittänyt olla rohkea, että nuoret saavat vastuuta, mutta ehkä vieläkin rohkeammin voisi peluuttaa, Raipe aprikoi. Otteluiden jälkeen Raipe tutkii tarkoin pelaajien peliajat, jotka paljastavat lahjomattomasti, kuinka kuorma on jakaantunut eri pelaajille. Ovi lukemattomiin maailmoihin Ihannetyyppi taitava ja yritteliäs Helmisen mielestä hänen pitkästä pelaajaurastaan on ollut hyötyä valmennuksessa. Hän on nähnyt läheltä monien valmentajien työtavat, joista on voinut ottaa parhaita puolia omiin metodeihinsa. Mitään esikuvaa valmentajissa ei kuitenkaan Raipella ole. - Ihannetyyppi nykykiekkoilussa on taitava ja kova tekemään töitä. Lisäksi on oltava hyvä pelisilmä ja varsinkin Ilves-kiekossa pitää olla hyvä luistelija. Luisteluvoimahan on aina ollut ilvesläisen pelin peruskivi menestysaikoina, muistuttaa Raipe. Helminen myöntää, että hänellä on vielä paljon opittavaa valmennuksesta. Oppia on tullut paitsi omalta pelaajauralta myös nuorten maajoukkueen tiimoilta. Turnauksissa ulkomailla hän on seurannut tarkoin eri valmentajien tekemistä ja heidän vetämiään harjoituksia. - Opittavaa on vielä kaikilla valmennuksen osa-alueilla. Kokemusta ei ole vielä riittävästi eikä valmennuksen kokonaispaketista selkeää kuvaa. Päävalmentajan töitä en ole sen kummemmin ajatellut. Sekin riippuu paljon siitä, millainen valmennustiimi on kokonaisuudessaan. Meillä Juupen kanssa synkkaa hyvin eikä mitään isompia vääntöjä ole jouduttu käymään, Raipe kertoo. Jatkosuunnitelmat mietinnässä Raipella on Ilveksen kanssa tämän kauden kattava sopimus. Jatkosuunnitelmat ovat vielä auki. - En tässä vaiheessa halunnut sitoa itseäni pidemmäksi ajaksi, jos olisi alkanut tuntua, ettei tämä olekaan minun juttuni. Tosin nyt tuntuu, että tämä voisi olla minun juttuni. Täytyisi pystyä pistämään itseään likoon vielä enemmän. Mutta kyllä jatkossa on yksi hyvä vaihtoehto varmaankin jatkaa tämän joukkueen kanssa, miettii Helminen. Peliurallaan Raipe oli aina sitä mieltä, että pelaajat pelin kuitenkin pelaavat eikä mielipide ole valmentajana muuttunut. - Toivottavasti harjoituksissa pystyn auttamaan sen verran, että pelivalmius on aina hyvä ja itseluottamus kohdallaan. Siinä sitä on valmentajalle jo paljon haastetta ja tekemistä. Toivottavasti pääsemme siihen, että meiltä eivät parhaat pelaajat lähde kuin ulkomaille. Pelaajana Raipella pelipäivään ja otteluun valmistautumiseen liittyi aina tiettyjä rituaaleja, mutta valmentajana asiat ovat toisin. - Yritän päästä eroon niistä vähistäkin rituaaleista, joita on jäljellä. •• www.suomalainenkirjakauppa.fi 8 Niko Peltola kohosi hetkessä tuntemattomuudesta luottopuolustajaksi ••• Vielä kesällä ihmeteltiin, kuka on Niko Peltola – Vaasan Sportin A-nuorista Ilvekseen siirtynyt puolustaja. Kun harjoituspelit käynnistyivät, ihmettely loppui ja siitä hetkestä lähtien Peltola (20) on ollut Ilveksen puolustuksen tukipilareita. TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI H Niko Peltola on pelannut huimia minuuttimääriä tulokaskaudellaan SM-liigassa uittisista kotoisin olevan Peltolan nousu liigakartalle ei ole perinteisen kaavan mukainen. Hän edusti C- ja B-junioreissa Porin Ässiä, kunnes palasi vanhempana B-juniorina takaisin oman kylän joukkueeseen, Lauttakylän Lujaan. - Tuli hieman motivaatiovaikeuksia Ässissä, kun homma ei oikein kulkenut. Cjunioreissa kuljettiin Huittisista Poriin treeneihin koulupäivän jälkeen ja illaksi takaisin kotiin, niin senkin takia maku katosi touhusta jossain määrin. Lauttakylän Lujan A-nuoret pelasivat kolmosdivarissa, joten Peltola komennettiin pikapuoliin edustusjoukkueen mukaan Suomi-sarjaan kaudelle 2007-08. - Meillä oli neljä puolustajaa ja sai pelata todella paljon. Siitä se into taas alkoi kasvaa, Peltola muistelee. Puolustaja vaihtoi kauden päätteeksi Vaasan Sportin A-nuoriin, jotka pelasivat ykkösdivisioonassa. - Muutin silloin kesän jälkeen Vaasaan ja se oli hienoa aikaa, kun kausi päättyi nousujuhliin. Viime kaudella Peltola pelasi pääosin A-nuorten SM-sarjaa, mutta Mestis-otteluitakin Sportin riveissä kertyi tilille 14: n ottelun verran. Keväällä mies yllättyi täysin, kun Ilves tarjosi hänelle liigasopimusta. - Se tuli ihan puun takaa. Agenttini Krister Kaukinen sen kuvion taisi juonia ja varmaan joku oli käynyt katso- 9 massa pelejänikin, mutta ihan yllätyksenä tämä juttu tuli. Rankka kesä takana Peltola kertoo, että pääsi hyvin joukkueeseen sisään. ”Viikon verran siinä tuli ihmeteltyä”, mutta tämän jälkeen puolustaja tunsi olonsa kotoisaksi. Kesäharjoittelu oli täysin erilaista, mihin Peltola oli ikinä tottunut. Joukkue harjoitteli lähes päivittäin viiden tunnin verran. - Menimme todella kovaa. Kokeneemmatkin jätkät ovat samaa sanoneet, ettei hetkeen olla tällä tavoin kesällä harjoiteltu. Aamupäivällä teimme 2,5 tuntia punttitreeniä ja illemmalla oli 2,5 tuntia lenkkiä tai sählyä – siinä se peruskaava oli, mutta toki paljon muutakin tehtiin. - Oli kyllä rankka kesä ja olo oli ihan kuollut iltaisin, mutta se varmaan näkyy nyt, kun liikumme hyvin ja jaksamme painaa kolmansissakin erissä, kiittelee Peltola. Kuivaharjoittelujakson jälkeen oli aika siirtyä jääharjoitusten pariin, mutta tahti ei laantunut ollenkaan – päinvastoin. - Ensimmäinen kuukausi ei varmaan muuta tehtykään kuin luisteltu. Se oli aivan hirveää, mutta se palkitsee. Liike on meidän selvä vahvuutemme. Peltola onnistui harjoituspeleissä erinomaisesti. Myös tehopisteitä tippui tasaiseen tahtiin. - Ne pelit kasvattivat itseluottamusta, kun huomasin, että pärjään isojakin miehiä vastaan. Liigaotteluissa pistetehtailu on hieman hiipunut, mutta muuten mies on esiintynyt erinomaisesti. Monien loukkaantumisten takia vastuuta on ollut tarjolla ja muutamissa kamppailuissa Peltola on pelannut lähes puolet ottelusta. Ei hassummin tulokaskauttaan pelaavalle puolustajalle! -Viime kauden Mestis-otteluissa pelaaminen oli jännittämistä, kun päävalmentaja Juhani Tamminen ei antanut pelata omilla vahvuuksillani. Täällä uskaltaa yrittää ja muutama virhe annetaan anteeksi. Tehopisteitä saisi tulla enemmän, mutta muuten olen ihan tyytyväinen. Myös päävalmentaja Juha Pajuoja kehaisee Peltolan otteita. - Olen tyytyväinen Nikon esityksiin, kun ottaa huomioon kaverin taustan ja historian. Hän menee koko ajan eteenpäin. Suuret peliminuutit eivät ole Peltolaa rasittaneet. - Jos sijoittuu oikein, jaksaa hyvin pelata. Ei ole tullut henkistä tai fyysistä väsymystä. Nuori ja taisteleva Ilves Ilves on kärsinyt koko alkukauden ajan loukkaantumisista. Monia huolestutti tilanne, sillä sairastupaa miehittivät usein juuri kokeneimmat pelaajat. Monessa ottelussa neljä kuudesta puolustajasta ovat olleet 1990-luvulla syntyneitä. - Jos katsotaan ensi tai sitä seuraavaa kautta, ovat nuoret varmasti aika kovalla tasolla. Tämä tekee Ilveksen tulevaisuudelle todella hyvää, että nuoret saavat pelata ja vastuuta annetaan ikään katsomatta, Peltola näkee asian positiivisen puolen. - Eihän vastuu voi tuntua kuin hyvältä, kun voittojakin tulee. Haasteenamme on pitää sama taso yllä koko kauden ajan. Taistelusta se ei jää kiinni. Juuri kukaan ei uskonut Ilveksen mahdollisuuksiin kauden alla. Mediassa Ilvestä povattiin automaattisesti sarjajumboksi tai ainakin aivan häntäpäähän. Joukkue on aloittanut kauden positiivisesti, eikä muutamista maukkaista voitoista huolimatta ole ”noussut hattuun”. - Raipe pitää aika hyvin maan pinnalla. Jos treeneissä yksikin syöttö menee huonosti, tulee heti suoraa palautetta. Vaatimustaso on hyvin kova. Se on hieno juttu, jakaa Peltola lisää kiitosta val- mennusjohdolle. Altavastaajan asema on sopinut liigan nuorimmalle joukkueelle. Joukkue sai lähteä kauteen ilman minkäänlaisia paineita. - Eihän meidän pitänyt voittaa yhtäkään peliä... Välillä naureskellaan voittopelin jälkeisiä juttuja, kuinka vastustaja on tullut meitä vastaan takki auki tai he ovat pelanneet surkeimman ottelunsa ikinä. Mehän emme koskaan voi pelata hyvin, virnistää Peltola. Hyvähenkinen joukkue - Kiekollinen puolustaja. Välillä keksii omia ratkaisuja, sillä fysiikka ei ole vielä sillä tasolla, mitä SM-liigassa tulisi olla, niin joutuu ajoittain käyttämään luovuuttaan, kuvailee Pajuoja. - En ole missään tapauksessa puolustava puolustaja – siinä roolissa pitäisi olla ainakin 15 lisäkiloa. Viime kaudella pelasin koko ajan kiekon kanssa, mutta nyt pelini on muuttunut varovaisemmaksi. Vastustaja ei saa rokottaa virheistäni, koska halvat takaiskut syövät aina joukkuetta, eikä puolestaan maalinteko ole helppoa. Pitäisi uskaltaa pelata vielä rohkeammin, mutta ehkä sitten viimeistään ensi kaudella, Peltola pohtii. Puolustaja näkee SM-liigan ja Mestiksen olevan vauhdiltaan samaa tasoa, mutta erot tulevat taidossa ja voimassa. - Liigassa peli on selkeämpää ja täällä on helpompi lukea peliä. Miehet ovat taitavampia ja vahvempia – siinä se ero on. Nopeudessa Mestis-pelaajat eivät häviä, mutta ajoituksissa ovat liigapelaajat parempia, Peltola analysoi. Ilveksen pelaajalista ei ole liigan nimekkäin, ei lähimainkaan, mutta Ilvessoturit ovat ymmärtäneet vahvuutensa erinomaisesti. - Meillä ei ole nimekäs joukkue, joten on pakko puhaltaa yhteen hiileen ja pelata joukkueena. Kun on voittoja tullut näinkin nuorella joukkueella, on henki porukassa todella hyvä! Pukukopin puolella Peltola ei ole äänekkäimmästä päästä. - Aika hiljaa olen kopissa, mutta riippuu tietenkin tilanteesta. Mätsky (kapteeni Pasi Määttänen), Masi (Marjamäki) ja Joonas (Rask) ovat hyvin äänessä. Laukauksissa säästöliekki päällä Vuonna 1990 syntynyt tulokas on ottanut isoja kehitysaskeleita lyhyen ajan sisällä. - Luisteluuni on tullut potkua lisää. Myös puolustuspelaamiseni on kehittynyt alkukaudesta, sillä virheitä tulee nyt vähemmän. Se voi tosin johtua pelityylini muutoksesta. En usko, että olen taidollisesti kehittynyt juurikaan. Pajuoja pitää suurimpana haasteena Peltolan fysiikkaa. - Fyysisessä puolessa on vielä kehitettävää, mutta jos harjoitusmotivaatio pysyy korkealla, on hänellä mahdollisuudet vaikka NHL:ään saakka, ja voisin uskoa, että pojalla itselläänkin ovat tavoitteet korkealla. Niinhän ne ovat. Mutta samalla tavoitteet ovat myös realistiset. - Pitäisi päästä SM-liigaa pelaamaan ykkös- tai kakkospakkina. En ole ikinä miettinyt mitään pidempiä tavoitteita. NHL on unelmissa – sinne on kuitenkin tosi paljon matkaa, mutta on tässä aikaa myös harjoitella. Olen aina ollut juniorijoukkueissa 7-8. puolustaja, joten tämä kehitys on tullut yllätyksenä itsellenkin, myöntää Peltola. Puolustajalla on ollut peleissä useita paikkoja laukaista itse, mutta hän on säästellyt hyvää kutiaan. - Vedot alkoivat osua liian usein ensimmäistä miestä päin, joten itseluottamus hieman kärsi siitä. Vähän on apinaa selässä, mutta kyllä se siitä vielä lähtee, hymyilee Peltola päättäväisesti. •• �������� ����� ���������� ��� ������������ �������� ��������� �������������� ��� ���������������� ������������ ������������� ��������� ���������� ������������ ����� ���������� ���� ������ ���������������� ��� ������������ ������������ ����������� ���������� ��������� ����������� �������� ������� ����� ��������������� �������� �������� ������� ����� �������� ���� ����������� ����������������� ������ ���� ����� ����� ���� ����� ������������� ���������� ����� ������� ������������������� ���� ������������� ���������� ������� ����� ������� ���� ��� ������� ���������� ������������� �� 10 KUVITTELE, MITÄ SECO VOI TEHDÄ SINULLE Lisätietoja löydät osoitteesta www.secotools.com/automotive. Tasauspyörästöt Venttiilinistukat Moottorirungot Jarrulevyt Tasauspyörät Laakeripesät Nokka-akselit Sylinterinkannen yläosat Levypyörät ja pyörännavat Akselit Sylinterinkannet Jarrujärjestelmät Olka-akselit Hammaspyörät Kampiakselit Sylinteriryhmät 11 Tomi ja Petri ovat Hakametsän jäähallin MUSIIKKIMAESTROT TEKSTI: JONI YLI-MÄENPÄÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI ••• Jäähallissa soiva musiikki on olennainen osa ottelutapahtumaa. Ilveksen kotiotteluissa Hakametsässä musiikinsoitosta vastaavat disc jockey -ammattilaiset Tomi Leppälä ja Petri Siivonen. He vuorottelevat otteluja ja soittavat toiminimiensä alla myös muualla kuin jäähallissa. I lveksen kotiotteluissa musiikinsoitossa siirryttiin ammattilaisaikaan syksyllä 2001. Ensimmäisten kahden ammattilaiskauden jälkeen Ilves pyysi Leppälän ja erään sittemmin sivuun siirtyneen dj:n palveluksia. Siivonen soittaa jäähallissa nyt toista kauttaan. Täysin kylmiltään ei Leppälä jäähallidj:n töitään aloittanut. - Kauden 2002-03 soitin jo Tapparan kotiotteluissa. Soitamme nykyäänkin myös Tapparan kotiotteluissa, mutta heille meillä on eri kappaleet - samoja kappaleita Ilveksen kanssa on ehkä vain muutama. Ilves on profiloitunut raskahkoon rockiin, kun taas Tapparalla soi kevyempi musiikki. Profilointi on sovittu joukkueiden kanssa, ja linjaa tarkistetaan seurajohdon kanssa ennen kautta ja kauden jälkeen, selvittää Leppälä. Petri Siivonen työmaallaan valmiina reagoimaan pelin tapahtumiin. Ilveksen pelikatkoilla soivien kappaleiden top 5 AC/DC kokonaisuudessaan ”AC/DC:n hardrock toimii hallissa hyvin.” Joan Jett & The Blackhearts / I Love Rock n’ Roll ”Yleisö lähtee tähän hyvin mukaan!” Yli 100 biisiä valikoimassa Musiikinsoittajilla on kuitenkin melko vapaat kädet valita musiikkia otteluihin. Pelikatkojen musiikki on kuuluvin osa jäähallissa soitettavasta musiikista. Uusia kappaleita Leppälä ja Siivonen lisäävät reippaasti yli 100 pelikatkokappaleen valikoimaansa aina, kun sopivia kappaleita tulee vastaan. - Jäähalli-dj:nä olemisen kautta olen ruvennut kiinnittämään biiseissä enemmän huomiota siihen, sopisiko biisi pelikatkoille. Sellaisenaan kappale ei välttämättä kelpaa soittoon, vaan sitä täytyy leikata alkavaksi esimerkiksi kertosäkeestä tai muusta menevästä kohdasta, sillä pelikatkoilla on hyvin rajallinen määrä aikaa. Videomainosten myötä musiikin osuus pelikatkoilla on vähentynyt, Leppälä toteaa. Ottawan / Hands Up ”Tämä on Ilveksen viimeisimmän mestaruuskauden maalibiisi.” Queen / We Will Rock You ”Myös kova yleisönsytyttäjä.” Dj on tiiviissä yhteistyössä kuuluttajan ja mediakuutiosta vastaavan kanssa. Laitteista löytyy yli 100 pelikatkokappaleen valikoima. toon kuuluvat mikseri, 1-2 kannettavaa tietokonetta ja varalla olevat kaksi CDpesää. Peliin reagoidaan musiikilla aktiivisesti Dj vie ottelun läpi yhteistyössä kuuluttajan ja mediakuutiosta vastaavan kanssa. Kuuluttaja istuu dj:n vieressä, ja parvella työskentelevän videotauluvastaavan kanssa dj kommunikoi radion kautta kuulokkeet korvillaan. Ilves-Sanomat oli työvuorossa olleen Petri Siivosen mukana torstaina 21. lokakuuta 2010 pelatussa Ilves-Ässät -ottelussa läpi ottelutapahtuman. Työt alkoivat jo yli tunti ennen ottelua, kun Siivonen viritteli soittolaitteitaan toimitsija-aition vieressä jään tasalla. Kalus- Ottelu alkaa. Siivonen reagoi pelin tapahtumiin sujuvan nopeasti. Päätietokoneella on jäähallisoittoon optimoitu ohjelma, jossa on helposti valittavana eri kategorioiden musiikkia: muun muassa hyökkäys- ja puolustuspäädyn aloituksiin, jäälletuloon ja tietysti Ilveksen Tomi Leppälä sanoo, että Ilves on profiloitunut raskaampaan rockiin. Linjaa tarkistetaan ennen kautta ja kauden jälkeen. maaliin. Siivonen seuraa ottelua lähes herkeämättä. Jään tasalla pitää ollakin hereillä, sillä kiekko lentää silloin tällöin yli pleksin, pleksi heiluu taklausten voimasta ja onpa joskus pleksi hajonnutkin dj-alueen edessä. Päätapahtuma on kentällä Ilveksen painostaessa Siivosen sormet ovat aina valmiina painamaan Ilveksen maalibiisin (Costello Company / We Are the Kings) soimaan. Ensimmäisen erän lopulla Joonas Rask ohjaa Ilveksen tasoihin Ässiä vastaan, ja maalilaulu alkaa mylviä samantien. Myös reilun 6 200 Survivor / Eye of the Tiger ”Tämäkin on yksi perinteinen Ilves-biisi.” hengen yleisö huutaa äänekkäästi. - Tässä jään tasalla olemme sellaisella alueella, että katsomon äänet kuuluvat todella hyvin, Siivonen paljastaa. Ottelu etenee Ilveksen 2-1-johdossa viimeiselle minuutille asti, kunnes Ässät tasoittaa. Jatkoajan alussa Ilves kuitenkin ottaa voiton kotiin, ja Sami Hintsasen & Ruostuneiden Hokkarien ”Ilves murisee” saa päättää Siivosen illan soittokeikan. Roolistaan synnynnäiset jääkiekkomiehet Tomi Leppälä ja Petri Siivonen ovat selvillä. He pyrkivät musiikinsoitollaan saamaan yleisöä kannustamaan. Päätapahtuma on kentällä. •• 12 Punamusta 13 Hiitelä haluaa korkean vaatimustason Valmennusta pitää kehittää ja vaatimustason on oltava korkea. Siinä Seppo Hiitelän tärkeimmät teesit uusien liigapelaajien kehittämiseksi. ••• Pitkän linjan Ilvesmiehellä Seppo Hiitelällä alkoi ikäänkuin kolmas vaihe Ilveksen toiminnassa, kun hän otti viime keväänä vastaan Ilveksen urheilujohtajan tehtävät. TEKSTI: TARMO HURSKAINEN KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI A ikanaan 1970-luvulla Hiitelä viilletti kaukalossa Ilves-nutussa ja sitten hän siirtyi valmentajaksi, joka johti Ilveksen mestaruuteen vuonna 1985. Nyt Hiitelä johtaa laajasti Ilveksen valmennusta, sillä hän on myös valmennusvaliokunnan puheenjohtaja. Työhön liittyy myös pelaajasopimusten tekeminen ja joukkueen kokoaminen, mikä SM-liigassa ei aina ole niitä kiitollisimpia tehtäviä. Hiitelä toteuttaa työssään ilvesläistä ideologiaa, jonka mukaan omia kasvatteja pitää kehittää mahdollisimman paljon liigajoukkueeseen. Hän johtaa Ilveksen valmennusta ja vastuualueeseen kuuluvat liigajoukkueen lisäksi A-nuoret, Bnuorten SM-sarjaa pelaava joukkue sekä C-nuoret - myös nuorempi C-ikäluokka. - Ei minua hirveästi tarvinnut houkutella urheilujohtajan työhön, koska olin jo keväällä 2009 aloittanut valmennusvaliokunnan puhenjohtajana. Tietenkin ajankäyttö vähän hirvitti, kun oma yrityskin on hoidettavana. Lähtökohtana päällimmäisenä oli se, että meillä on kehitystyöhön sitoutuneet valmentajat. Juha Pajuojan ja Raimo Helmisen kanssa yhteistyö onkin sujunut todella hyvin. Ajattelemme samalla tavalla jääkiekosta eli haluamme antaa nuorille pelaajille mahdollisuuden kehittyä Ilveksessä, Hiitelä kertoo kevään lähtökohdista. Kaupungin kiekkopiireissä on liikkunut juttua, jonka mukaan pelaajien agentit eivät olisi halunneet pelaajiensa pelaavan Ilveksessä. Hiitelä kuitenkin ampuu tällaiset jutut alas kuin pyyn oksalta. - Kun aloitin nämä työt, niin kävin läpi monet agentit eikä siellä puolella ollut mitään Ilvestä vastaan, vaan pöytä oli heidän puoleltaan puhdas. Tietenkin joukkueen rakentaminen keväällä oli hiukan vaikeaa, kun jouduttiin pelaamaan huhtikuussa karsintoja. Mutta ei se mitenkään ylivoimaista ollut - vaikeutta on ehkä vähän liioiteltu, mutta pelaajasopimuksiahan tehdään nykyisin aika paljon jo kauden aikana, selvittää Hiitelä. Puolustajaa ei löytynyt kesällä Ilveksen fanit odottivat koko kevään ja kesän ns. kovia vahvistuksia joukkueeseen. Hiitelä kuitenkin veti tiukasti kannattamaansa linjaa, jonka mukaan omille nuorille pitää taata pelipaikkoja. Myös talous saneli ehtoja. - Kieltämättä hiukan hirvitti lähteä kauteen, kun ei löydetty puolustukseen sellaista vahvistusta, jota etsimme. Tarkoitus oli hankkia yksi pakki, mutta so- Muistoja. Seppo Hiitelä ja hänen valmentamansa mestarijoukkue vuodelta 1985. pivaa ei löytynyt. Siinä kuitenkin tuli aika nopeasti selväksi, että esimerkiksi Niko Peltola on valmis pelaamaan liigaa. Se huomattiin jo toukokuussa - Niko on lahjakas pelaaja. Sitten ryhmään on tullut Jyrki Jokipakka ja pelaa hienosti. Konsta Mäkinen tulee vähitellen sisään. Hänellä pieni koko asettaa hiukan haasteita, mutta hän on älykäs pelaaja, joka tietää miten liigassa menestytään, kuvailee Hiitelä Ilveksen juniori-ikäisiä puolustajia. Hyviä junioreja tulossa Hiitelä ei ajattele pelkästään seuraavaa kautta, vaan useita vuosia eteenpäin. Hän tekee yhteistyötä Ilveksen eri joukkueiden valmentajien kanssa ja tuntee hyvin juniorijoukkueissa pelaavat pojat. - Meillä on tulossa junioreista erittäin hyviä pelaajia - myös isokokoisia. Meitähän on syytetty siitä, että tuotamme pienikokoisia pelaajia. Joka ikäluokassa on lahjakkaita poikia, joista on tarkoitus kehittää tulevaisuuden liigapelaajia ja uutta runkoa joukkueeseen. Pyrimme tehostamaan vanhempien junioreiden valmennusta sekä parantamaan entisestään yhteistyötä Lempäälän Kisan kanssa. Ei meillä siellä sellaisia junioritähtiä ole, jotka tuosta vain voidaan heittää ykkösketjuun liigaan, vaan kehittämisen tiellä pitää olla kärsivällinen ja valmennuksen täytyy olla laadukasta. Jokaiselle pelaajalle yritetään löytää oikea sarjataso. Jos B-juniori-ikäinen on riittävän hyvä, hän pelaa A-junioreissa, linjaa Hiitelä. Hiitelä pitää pelajien kehityksessä suurimpana kompastuskivenä liian löysää vaatimustasoa. Hänen mielestään joukkueen parhaat pelaajat ovat päässeet usein liian helpolla, kun pitäisi päinvastoin juuri heille vaatimustason olla kaikkein kovin. - Harjoituksen pitää kuitenkin olla yk- silöllistä, koska nuoret ovat usein taustaltaan erilaisia. Joku 18-vuotias kestää aikuisten harjoittelun, mutta joku toinen voi läkähtyä siihen. Ihmiset ovat fysiologialtaan erilaisia, mutta riittävän kova vaatimustaso nuorena opettaa pelaajat kestämään harjoituksen rasitteita, vakuuttaa Hiitelä. Jääkiekko on nuorilla vain osa elämää eikä koulua ja koulutusta pidä lyödä laimin. Tätäkin on Ilveksessä mietitty huolella ja siihen on myös panostettu. Jääkiekon ja koulun yhteensovittaminen kuuluu viime keväänä nimetylle pelaajakoordinaattorille Pekka Kangasalustalle - entiselle liigapelaajalle, jolla on myös valmennuskokemusta. - Meillä ei ole vielä riittävän yksilöllisiä kehityssuunnitelmia pelaajille. Siinä meillä on parannettavaa ja sen hyväksi tehdäänkin töitä koko ajan. Varmasti ensi vuoden alussa olemme siinäkin asiassa päässeet eteenpäin. Näissä suunnitelmissa otetaan myös huomioon jääkiekon ja koulun yhteensovittaminen, Hiitelä valaisee. Ensi kauden joukkue on jo suunnitteilla Vaikka tätä kautta on vielä paljon jäljellä ja kevääseen on matkaa, niin Hiitelä suunnittelee jo täyttä päätä ensi kauden joukkuetta. Alkajaisiksi pidettiin kartoituspalaveri, jossa arvioitiin tämän kauden joukkueen pelaajia. Siinä Hiitelä tukeutui isompaan joukkoon kiekkoasiantuntijoita, joita kyllä Ilves-organisaatiosta löytyy. - Seuraavassa vaiheessa olemme käyneet läpi yhteenvetoa pelaajista valmennusjohdon kanssa. Pohdimme, onko joukkueessa pelaajia, joita emme tarvitse ensi kaudella ja mietimme, mille pelipaikoille tarvitsemme vahvistusta. Mitään hullunmyllyä meille ei tule vastaan, koska esimerkiksi joukkueen nuorilla pelaajilla on sopimukset jo ensi kaudesta lukuunottamatta Matias Sointua ja Michael Kerästä. Arvioimme myös toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa ensi kauden pelaajabudjettia, joka tietenkin tarkentuu myöhemmin, valaisee Hiitelä joukkueen rakentamista. Ketä tahansa Hiitelä ei hyväksy Ilveksen joukkueeseen. Hän painottaa, että pelaajan on oltava urheilullinen: kova harjoittelija ja hyvä joukkuepelaaja. - Nämä kriteerit pitää täyttää kaikkien - myös ulkomaalaispelaajien, joihin tällä kaudella olen ollut tyytyväinen. Heillä on hyvä työmoraali ja ovat mainioita joukkuepelaajia. Me emme varmasti voi hankkia ensi kaudeksikaan mitään 60 pisteen supertähtiä, mutta emme sellaisia välttämättä tarvitsekaan, kun neljä kenttää tekee joka ilta töitä täysillä 60 minuuttia, Hiitelä linjaa. Luistelunopeus tärkeintä Hiitelän mielestä tämän päivän jääkiekossa avainasemassa on luistelunopeus, jota hän pitää joukkueen tärkeimpänä ominaisuutena. - Totta kai taidolle on aina tilausta. On kuitenkin muistettava, että taidon määritelmä on muuttunut sitten 1980-luvun. Taitava pelaaja osaa nyt lukea peliä paremmin. Pelinopeus on kasvanut, joten pelaajalla pitää olla hyvä henkilökohtainen taito, että pystyy kovassakin vauhdissa tekemään oikeita ratkaisuja, jotka hyödyttävät joukkuetta, määrittelee Hiitelä. Pelin muutos heijastuu myös pelaajatyyppien muutokseen. Välillä menestyi, kun oli iso ja vahva - näin varsinkin puolustajilla. - Nyt pakkien pelaajatyyppi on muuttunut. Jos on iso, niin pitää siitä huolimatta olla nopea. Hitaat järkäleet eivät enää menesty nykykiekossa. Nyt tarvitaan nopeutta ja taitoa. Hiitelä ei ole tyytyväinen siihen, että kokoonpanossa saa nykyisin olla vain 18 kenttäpelaajaa. - Ehdottomasti pitäisi olla 19 tai 20, että joukkueella olisi seitsemän pakkia. Nyt puolustajien peliminuutit kasvavat liian suureksi - meilläkin on ollut 29 minuutin peliaikoja. Toki mainoskatkot hiukan helpottavat, mutta liika on liikaa. Siinä myös loukkaantumisriski kasvaa, arvioi Hiitelä. •• 14 Tuominen Maskusta lähti hakemaan Ilveksestä potkua uralleen ja nousi liigajoukkueeseen ••• Lokakuun 12. päivä pysyy Ilves-sentteri Henri Tuomisen mielessä pitkään. 19-vuotias Tuominen teki tuolloin ensimmäisen liigamaalinsa Turku-hallissa TPS:n verkkoon. Viime kaudeksi Tampereelle siirtyneen Tuomisen uran alku kului 7-vuotiaasta lähtien TPS: ssä, joten osuman otti vastaan kasvattajaseura. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI I han mukava oli Tepsiä vastaan tehdä, mutta ei siinä mitään erityistä ollut. Ihan hyvä että sai tehtyä, kuitenkin kymmenen peliä jo pelattu. Kyllä se tietysti vähän harmitti, että tyhjiin piti pistää ensimmäinen, mutta maali kuin maali, Tuominen muistelee. Tuominen on alkukauden aikana noussut vakituiseksi pelaajaksi liigajoukkueessa. A-nuorten otteita seuranneille Tuominen tuli tutuksi viime kauden pronssijoukkueen luotettavana keskushyökkääjänä. - Olen ollut sentteri siitä lähtien, kun kysyttiin, haluanko olla pakki vai hyökkääjä. Varmaan laitakin onnistuu, mutta ei niin hyvin. Mieluummin olen sentteri. Laidassa on niin paljon rajoitteita, kun ei saa puolustuspäässä auttaa niin paljon. Pakkikin menisi, jos on tarvetta, sillä sentterin hommassakin joutuu puolustamaan. Turun murteesta kuittalua Tuomisen kiekkoura on kestänyt ensimmäisenä liigasyksynä jo viidentoista vuoden ajan. Neljän vanhana hän seurasi vuoden vanhempaa kaveria ja pääsi pelaamaan Raision nuorisokiekossa kaksi vuotta vanhempien joukkueeseen. TPS:ssä Tuominen ehti pelata yli kymmenen vuotta ennen tuloaan Ilvekseen. - Maisemanvaihto oli tärkein syy lähteä Turusta. Sain uuden paikan, jossa ” Olen kova tekemään työtä kahteen suuntaan ja muutenkin painamaan hommia. Vahvana ja isokokoisena pelaajan pystyn suojaamaan kiekkoa ja auttamaan muita. Työnteon kautta tuloskin tulee. Ei siihen hirveitä kikkoja ole. pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ilves oli hyväntuntuinen vaihtoehto, kun mietin, mihin menisin. Tampere on lähellä Turkua ja mukava kaupunki. Tuntui heti viihtyisältä, kun tuli tänne. Tuominen ei ole syntyisin Turusta, vaan naapurista Maskusta. Turussa hän on käynyt pelaamassa sekä urheilulukiossa, mutta ei koskaan asunut. Tamperelaisjoukkueelle Tuominen oli silti riittävän turkulainen. - Aika paljon saa kuunnella kuittailua. Aluksi oli pahempaa, kun puhui vielä Turun murteella. Nyt on vähän tarttunut paikallinen murre. Alkuun ei saanut hetkeä puhua, kun tuli kuittia. Nyt se on jo vähän laantunut, Tuominen naureskelee. Tunnetuimman maskulaisen urheilijan titteliin Tuomisella on vielä hieman matkaa. Henri Tuominen kuvailee muuttoaan Tampereelle, että ”tuntui heti viihtyisältä, kun tuli tänne” 15 kauden aikana kertoo se, että tiivistahtiset pudotuspelit sujuivat yli piste per peli tahdilla. Yhdeksässä pelaamassaan ottelussa Tuominen teki 10 pistettä. Pudotuspelisaavutuksen kovuutta alleviivaa se, että Tuominen ei ollut likimainkaan täydessä pelikunnossa, mutta ei pelihaluiltaan malttanut jäädä sivuun. Helmikuussa Tuomisen käsi jäi taklaustilanteessa huonoon asentoon ja veneluu murtui vasemmasta kädestä. Kättä säästeltiin ja harjoituksissa Tuominen jäi pois rivistä, kun maalivahdille ammuttiin vetoja. - En viitsinyt mennä lääkäriin, etten joudu sivuun. Pelasin koko loppukauden ranne teipattuna ja otin aina Buranan peliin. Sitten tulivat pudotuspelit eikä viitsinyt jättää kesken. Maajoukkuepeleissä Virossa käsi tuli uudestaan kipeäksi ja menin lääkäriin. Käsi laitettiin heti samana päivänä kipsiin. Kipsi pysyi ranteen ympärillä juhannukseen asti. Pitkä hoitamattomuus jätti jälkensä käteen ja kuntoutus fysioterapeutin kanssa jatkuu yhä, jotta jäykkyys saadaan lopullisesti pois. Syyskuussa 19 vuotta täyttänyt Henri Tuominen on raamikas sentteri. Hänellä on mittaa 189 senttiä. - Jarkko Nieminen on saman kylän poikia. En tunne häntä sen enempää. Joskus pienempänä, kun pelasin tennistä, niin Jarkko tuli myös kaverinsa kanssa lätkimään. Muutaman kerran olen häntä nähnyt, muutaman sanan varmaan vaihtanutkin ja nimikirjoitukset pyytänyt. Tietysti kiinnostaa katsoa, miten Nieminen pärjää. Omista pelikavereistakin Tuomisella löytyy valtakunnan tasolla jo menestystä niittänyt urheilija. Kiekkouran ohella Tuominen nimittäin pelasi pitkään jalkapalloa ja Maskun Palloseuran riveissä pelasi samaan aikaan Veikkausliigassa TPS:n paidassa tehokkaasti tällä kaudella esiintynyt Roope Riski. - Pelasimme kymmenen vuotta samassa joukkueessa. Se oli hienoa aikaa. Meillä oli vähän sellainen tyyli, että kaikki muut puolustivat ja Riski hyökkäsi, mutta usein voitimme pelejä sillä. Oli tiedossa, että jossain vaiheessa Roope lyö itsensä läpi. Kyllä hän pian siirtyy pois Suomesta. Saksassa hän on käynyt jo testeissä. Ranne hajalla pronssille Kun Tuominen kesällä 2009 saapui Ilvekseen, oli edessä täysin uusi ympäristö. Uudessa joukkueessa oli toki pelaajia, joita vastaan hän oli tahkonnut urallaan otteluita, mutta ainoa ennestään kunnolla tuttu pelaaja oli samoin Turusta Ilvekseen tullut Patrik Moisio. Opittavaa oli myös uudessa kaupungissa. Tuominen myöntää, että kulkeminen oli aluksi vaikeaa. - Aluksi minulla oli täällä kevari. Ensin oli vaikeaa hahmottaa, missä on Nääshalli sun muut paikat. Nyt on jo päässyt kavereiden seurassa kulkemaan niin paljon, että paikat on oppinut. A-nuorten viime kauden alku oli vaikea, mutta lopulta palaset loksahtivat kohdalleen ja joukkue eteni aina välieriin asti. Finaaliin eteni HIFK, mutta Tuomisen ja muiden ilvesten kaulaan pujotettiin palkkioksi kaudesta pronssiset mitalit. Vaikea alkukausi kasvatti joukkuetta henkisesti ja toi yhteen tälläkin kaudella yhdessä pelanneen tutkaparin, johon Tuomisen ohella kuuluu Michael Keränen. - Yhtäkkiä se vain löytyi. Sen jälkeen peli lähti itselläkin kulkemaan ihan eri tavalla. Nyt yritetään vain jatkaa samasta, mihin viime kausi loppui. Tuomisen saldo viime kaudelta oli 20 tehopistettä 42 ottelussa. Kehityksestä KATOSSA REIKÄ? EIKÄ! www.laaturemontti.fi Hyvä juttu – sinulla on kattoremonttiin tarve ja sattuu olemaan talvi! Saat nimittäin kaiken talvella edullisemmin ja nopeammin. Lupaamme uuden katon parissa päivässä – MYÖS TALVELLA. SOITA KATTOLUURI puh. 010 470 3700 ja kysy oman kotisi kattoasioista – meillä luuriin vastaa aina ammattilainen. MM-paikasta taistelu tuo otteluruuhkan Avauskauden aikana Tuominen on jo oppinut liigapelien hengen. Virheisiin ei ole varaa siinä määrin kuin A-nuorissa. Pienestäkin virheestä syntyy paha tilanne omaan päätyyn. Järkevä pelaaminen korostuu. - Kopissa on hyvä fiilis, kun on pystytty raapimaan pisteitä. Ei pidä päästää lipsumaan. Lähdetään haastamaan kaikkia, vaikka muilla olisi paperilla millaisia kokoonpanoja. Kaikki ovat voitettavissa, se on nähty jo. Ei pidä lähteä kumartelemaan. Liigapelien ohella Tuominen taistelee paikasta nuorten MM-kisoihin Buffaloon. Maajoukkuerinkiin Tuominen on noussut ensimmäistä kertaa vasta Ilves-vuosiensa aikana. - Nuorten kisat ovat tärkeä tavoite henkilökohtaisesti. Ei haittaa, vaikka joulu menee ulkomailla. Ei haittaisi, vaikka joulua ei olisi ollenkaan, kisat ovat sen verran tärkeät. Ihan hyvä nippu voi olla koossa, jos vain kaikki säilyvät terveenä. Kaikki mahdollisuudet on mihin vain. Paikasta taisteleminen tarkoittaa sitä, että pelejä kertyy rutkasti etenkin syksyn aikana, jolloin nuorten maajoukkue käy läpi Mestis-kiertueen. Otteluruuhkaan Tuominen on jo saanut tuntumaa. Avausmaalin tuonut ottelu Turussa oli Tuomiselle kolmas kolmeen päivään. Lopulta Tuominen pelasi seitsemässä päivässä viisi ottelua. Kaupan päälle tulivat matkustukset Mestis-kiertueelle pohjoiseen ja takaisin lentokoneella sekä Ilveksen vieraspelimatka Ouluun bussilla. - Kyllä se kropassa tuntui, kun oli monta ottelua. Pitää olla ekstralatinkia alku- ja loppuvenyttelyissä, kun tietää, että on paljon pelejä. Ja pää täytyy yrittää pitää virkeänä. Se oli tiukka paketti, mutta yllättävän hyvin jaksoi mennä. Kaukalon ulkopuolella Tuomisella on taskussa opiskelupaikka ammattikorkeakoulun rakennuspuolella. Opiskelu saa kuitenkin odottaa ainakin toistaiseksi. Tänä vuonna Tuominen keskittyy kiekkoiluun ja ensi kaudella on edessä armeija. Tulevien vuosien tavoite Tuomisella on ainoastaan tulla paremmaksi kiekkoilijaksi. Tuominen ei halua tyytyä liigaan pääsemiseen, vaan tavoitella yhä korkeampia tasoja. - Ammattilaisuus on sitä, että tekee töitä niin kuin muissakin ammateissa. Pitää yrittää edetä uralla. Ammattilaisuus on hieno asia, mutta sitä ei saa nostaa liian ylös. Pitää jatkaa hommien tekemistä niin kuin junnuna. •• Turkkirata 23-25, 33960 Pirkkala Kattoluuri 010 470 3700 83 16 Maskimies Kai Kantola kamppailee pelitilasta Tomi Pettisen kanssa Lukon maalin edustalla. TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI ••• Suomalaisille vanhemmille Kanadan Ontarioon, North Yorkin kaupunkiin, syntynyt Kai ”Kaitsu” Kantola on syntymäpaikastaan huolimatta sekä Suomen että Yhdysvaltojen kansalainen. Kiekkoura on kuljettanut nuorta miestä pääasiassa Pohjois-Amerikassa, mutta juuret Suomeen ovat pysyneet mielessä. Kai Kantola viihtyy Tampereella ja Ilveksessä K un olen Suomessa, niin tunnen olevani jenkki. Siellä päässä sitten olen kovasti suomalainen, sujuvaa vaikkakin murteellista suomea puhuva Kantola naurahtaa. Isokokoinen 189-senttinen sekä keskushyökkääjänä että laitahyökkääjänä esiintyvä Kantola aloitti ammattimaisemman uransa East Coast Eagles nimisessä seurassa, joka pelasi eräänlaisessa miesten alasarjassa Yhdysvalloissa. Kaudeksi 03-04 hän kuitenkin siirtyi Suomeen ja Kiekko-Reippaan Bjunioreihin. - Asuimme tuolloin Raleighissa eikä minulle ollut siellä joukkuetta, mihin mennä. Pelasin tuolloin Suomen U16-maajoukkueessa, kun serkkuni pyysi minua Suomeen. Hän ei itse pelaa, mutta on kova kiekkomies muuten. Kielimuuri oli valtava aluksi, ja esimerkiksi koulunkäynti oli todella vaikeaa. Kävin kielikursseilla koulun jälkeen, ja perheeni tuki minua hienosti. Tehokas kausi NAHL-junioriliigassa Kai Kantolan osumalla Ilves voitti Saipan voittolaukauskisassa 16. lokakuuta. Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Kantolan tie vei takaisin Pohjois-Amerikkaan ja juniorisarja NAHL:aan, jossa Kantola pelasi kaksi kautta Fargo-Moorhead Jetsin paidassa. Ensimmäinen kausi meni vielä totutellessa, mutta toisella kaudellaan joukkueessa Kantola nakutti 52 peliin 24 maalia ja 28 syöttöä ollen yksi joukkueen ja sarjan tehokkaimmista 17 ������������������������� ��������������� ������������ �������� �������� ��� ����������������� Harankatu 1 Kai Kantolalla oli Raipen nimmari jo ennen liittymistään Ilvekseen. pelaajista pelimäärään suhteutettuna. - Ensimmäinen kausi Fargossa meni siten, että välillä olin kokoonpanossa ja välillä en. Sain kuitenkin näytönpaikkoja välillä kärkiketjuissa. Pääasiassa olin kuitenkin tilantekijän ja vääntäjän roolissa. Toisella kaudella pääsin sitten kahteen ensimmäiseen ketjuun ja ylivoimalle, kolmetoista ylivoimamaalia kaudella 2005-06 Fargolle iskenyt peluri muistelee. USA:n maajoukkue hieno kokemus Fargossa pelatessaan Kantola pääsi myös esiintymään Yhdysvaltojen juniorimaajoukkueessa Kanadan Albertassa joka toinen vuosi järjestettävässä perinteisessä Viking Cup-turnauksessa, johon Suomikin osallistuu usein. - Joukkueeseen järjestetään yleensä koeleiri USHL:ssa pelaaville pelaajille, mutta minut pyydettiin suoraan mukaan Fargosta. Oli aivan uskomaton kokemus päästä pelaamaan muun muassa Kyle Okposon (nykyisin New York Islandersissa NHL:ssä) kaltaisten huippujen kanssa USA:n paidassa. Hyvät otteet NAHL:ssa herättivät kiinnostuksen Bowling Green Staten yliopistojoukkueessa ja Kantolan tie vei NCAAliigaan neljäksi kaudeksi. Kiekkoilun ohella mies opiskeli ahkerasti pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. - Joukkueena pelimme ei sujunut koko aikanani siellä. Ne 3-4 kautta olivat seurahistorian huonoimpia. Se oli kuitenkin hyvä oppimisprosessi ja kehityin siellä pelaajana, 54 pistettä reilussa sadassa ottelussa NCAA:ssa kerännyt Kantola kertoo. Paluu pohjoiseen kotimaahan Yliopistouransa jälkeen Kai Kantola pelasi kaksi ottelua NHL:n farmisarja AHL: ssa Norfolk Admiralsin paidassa try-out sopimuksella kauden päätteeksi. Edessä oli jälleen uuden seuran haku ja mieli veti takaisin vanhempien kotimaahan. - Olin ajatellut tuloa SM-liigaan pitkään yliopistoaikanani. Pekka Kangasalusta otti minuun yhteyttä ja kertoi, että Ilves haluaa minut try-outille. Agenttini ja minä pidimme ideasta ja oli helppo päätös lähteä tänne, kesäkuun alussa kahden viikon koeajalle aluksi Ilvekseen tullut ja myöhemmin vuoden sopimuksen saanut hyökkääjä kertoo. Koko ikänsä Suomen ulkopuolella Lahdessa vietettyä vuotta lukuun ottamatta viettänyt Kantola ei tuntenut juurikaan Ilvestä tai sen pelaajia lähtiessään pitkälle matkalle Raleighista kohti Tamperetta. Eräs suomalainen kiekkoikoni oli kuitenkin Kantolallekin tuttu. - Minulla on Raipen nimikirjoitus! Sain sen jääkiekkomuseossa pelatessani Kiekko-Reippaassa ja se on vieläkin tallella. Lisäksi tiesin, että U-16 maajoukkueesta ja B-junioreista vastustajana tuttu Tuukka Rask on pelannut täällä. Peli SM-liigassa nopeaa Kantola oli nähnyt SM-liigaa vain videolta ennen saapumistaan Ilvekseen ja havainnot sarjasta olivat Pohjois-Amerikkalaisen tyylin lisäksi pelin teknisyys, taitavuus ja nopeus. Mielikuvat ja havainnot ovat saaneet tukea alkukaudesta. - Muutama peli AHL:ssa auttoi minua paljon tänne sopeutumisessa. Peli on nopeaa ja pitää pysyä kovassa menossa mukana kaiken aikaa. Tämä on ammattisarja, ja peli on aivan erilaista kuin esimerkiksi yliopistossa. Täällä on isompi jääala ja taitavammat pelaajat. - Alku on sujunut omalta osalta ihan hyvin. Haluan kuitenkin vielä parantaa ja pelissäni on paljon kehitettävää. Aina on varaa pelata paremmin ja loppukaudesta tavoitteenani on olla aina plussalla plusmiinus-tilastossa ja auttaa joukkuetta. Lisäksi haluan tuoda fyysisyyttä joukkueen peliin ja olla hyökkäysuhka, 2+2 tehoin (tilanne 22.10) kauden aloittanut Kantola analysoi. ”Jaksamme luistella” Ilves on aloittanut kautensa vahvasti ja joukkue keikkuu kaukana asiantuntijoiden antamien lyttäävien lausuntojen yläpuolella. Ilves-ryhmä on osoittanut myös huikeaa taistelumielialaa monella upealla nousulla ottelun loppuhetkillä. - Se kertoo meistä joukkueena. Pelaajat ovat valmiita uhraamaan itsensä joukkueen edun eteen. Olemme vaarallisia vielä päätöserissäkin, koska jaksamme luistella loppuun asti. Meillä on huikea ryhmä kasassa. Erittäin nuori ja yhtenäinen ryhmä, joka haluaa voittaa pelejä yhdessä, Niko Peltolan, Ryan Glennin ja Mark Leen kanssa eniten aikaansa vapaa-ajalla viettävä Kantola kehuu. Ilves pelaa Juha Pajuojan ja Raimo Helmisen johdolla energistä ja luistelevaa jääkiekkoa. Kantola kehuu myös valmentajiensa vaatimustasoa. - He odottavat meiltä paljon ja meillä on paljon annettavaa. He haluavat, ettemme menetä kiekkoja keskialueella ja pelaamme yksinkertaista peliä ja se on toiminut hyvin. He myös pitävät meitä jatkuvasti luistelukunnossa, sillä meidän pitää luistella paremmin kuin vastustajien jatkossakin. ”Amerikan Kaitsu” haluaa lähettää myös terveisiä faneille. - Kaupunki ja joukkue ovat upeita. Haluaisin mielelläni jatkaa täällä. Meillä on upeat fanit ja oli aivan mieletön kokemus kuulla heidän chanttaavan sukunimeäni maalin jälkeen katsomossa. •• ���������������� ����������������������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������� ������� ��������������������������������� ���������������������������� ����������������� ��������������������������������������������� ����������������������������������������� ����������������� 18 19 13 kysymystä kanukeille ••• Mark Lee ja Ryan Glenn istahtivat kahvikupin äärelle kertomaan ajatuksiaan elämästään Tampereella kentän sisä- ja ulkopuolella. TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI I lveksen kanadalaispelaajat ovat viihtyneet hyvin Tampereella ja nuoressa Ilves-joukkueessa on ollut mukavaa pelata. Mark Lee (ML) kantoi alkukaudesta joukkueen tehokkaimman pelaajan kultakypärää ja on johtanut joukkueen ykkösviisikkoa tyylikkäästi läpi alkukauden. Ryan Glenn (RG) puolestaan on ollut puolustuksen isähahmo ja tukipilari. Isokokoinen peruspuolustaja on pelannut keskimääräisesti eniten peliminuutteja joukkueesta. Kaupunki ja ihmiset Mitä pidätte Tampereesta ja mitkä ovat lempipaikkanne kaupungissa? ML:: Kaupunki on todella kaunis. Kun saavuin tänne, niin ilma oli todella upea ja ihastuin heti Tammerkosken rantaan. Siellä on mukavaa vaikkapa kahvitella. RG: Täällä on todella paljon tekemistä myös ulkomaalaisille. Keskusta on hieno ja täällä on paljon hyviä ravintoloita. Minkälaisen vaikutelman olette saaneet suomalaisista ihmisistä? RG: Ihmiset ovat täällä todella mukavia. Kaikki puhuvat englantia ja keskustelevat mielellään. ML: Olen samaa mieltä Ryanin kanssa. Ihmiset ovat hyvin avuliaita ja vieraanvaraisia. Esimerkiksi suunnan kysyminen on todella helppoa. Minkälaisia erilaisuuksia omaan kotiympäristöönne olette havainneet Tampereella? Onko ihmisillä erilaisia tapoja? ML: Ihmiset todella rakastavat ottaa aurinkoa täällä ja he juhlivat melkein aamusta asti kesäisin. Me Kanadassa emme istu kaljapullon kanssa auringossa. Lisäksi ihmiset todella tuntuvat rakastavan erilaisia makkaroita. RG: Ihmiset leikkaavat hampurilaisia veitsellä ja haarukalla. Menee aikamoiseksi hienosteluksi. Purilainen käteen vaan ja suuhun! Vapaa-aika Mitä harrastatte vapaa-ajallanne? RG: Soitan kitaraa, pelaan Xboxilla ja katselen elokuvia. Luppoaikaa kyllä riittää hyvin harrastuksille. ML: Samanlaista touhua minullakin. Vietän aikaa paljon kavereiden kanssa hengaillen ja pelaan lisäksi nettipokeria. Kuinka intensiivinen kausi on? Saatteko ajatuksia irti kiekkoilusta pelien välillä? ML: Kausi on raskas. Kiekkoilu on aina mielessä ainakin taka-alalla, mutta omaa aikaa on otettava kiekkoilusta irti. Ei kukaan jaksa ajatella pelkkää kiekkoa koko kautta. Ryan Glenn pitää kokkaamisesta. RG: Vanhemmiten kiekkoiluun oppinut suhtautumaan paremmin. Kun ollaan hallilla, niin se on tärkein asia, mutta vapaa-ajalla sitä osaa keskittyä nykyään muuhunkin. Kokkaatteko enemmän kotona vai syöttekö ulkona? ML: Molemmissa on omat puolensa. Pelipäivänä syön aina kotona, koska se kuuluu rutiineihini, mutta syön mielellään ulkonakin. Raaka-aineet ovat melko lailla samoja ympäri maailman, niin kokkaaminen sujuu helposti. RG: Minä pidän kotona kokkaamisesta. Ulkona syöminenkin on kuitenkin mukavaa, kun voi ottaa kaverin mukaan ja pääsee ulos kämpästä. Kuinka pidätte yhteyttä ystäviinne ja perheisiinne? RG: Käytän Skypeä tai Messengeriä tietokoneella ja puhelinta. Saan ihan riittävästi pidettyä yhteyttä kotipuoleen. Kymmenen tunnin aikaero tosin asettaa omat rajoituksena. ML: Nykytekniikka on tehnyt yhteydenpidon helpoksi. Samat välineet minullakin on käytössä: tietokone ja puhelin. Aikaero on tosiaan ainoa haittapuoli. SM-liiga ja Ilves Miten alkukausi on sujunut mielestänne henkilötasolla ja joukkueena? ML: Aloitin kauteni melko vahvasti. Muutama peli meni totutellessa systeemeihin ja pelin tempoon, mutta maalimäärää lukuun ottamatta olen tyytyväinen. Joukkueena olemme pelanneet melko hyvin ja olemme oikealla tiellä. Meidän pitää vaan jatkaa työntekoa. RG: Olen myös ihan tyytyväinen alkukauteeni. Olen pelannut tasollani. Nyt tosin loukkaantumiset ovat vaivanneet. Mark Leen mielestä tamperelaiset ovat ystävällisiä. Luotin joukkueeseemme jo ennen kauden alkua. Näin jo harjoituskaudella, että meillä on erittäin lahjakas ja energinen ryhmä. Joukkuehenki vaikuttaa olevan kunnossa ja joukkue pelaa ottelut aina loppuun asti. Mistä hyvä vire on löytynyt? ML: Meillä on nuori ja taistelutahtoinen ryhmä. Nuoruuden innossa on paljon voimaa. Monella pelaajalla on suunta edelleen kovaa ylöspäin. Kaikilla on sama halu menestyä, eikä joukkueesta löydy vapaamatkustajia. RG: Raipen kokemus penkin takana auttaa paljon. Meillä on kaksi huippuvalmentajaa, joita tarvitaan varsinkin nuorien kanssa. Olemme myös erittäin läheinen joukkue. Olemme kaikki ystäviä keskenään ja sitä kautta haluamme pelata parhaamme mukaan toisiemme eteen. Ilveksessä on paljon huippulahjakkaita nuorukaisia. Mihin saakka he voivat yltää ja oletteko vanhempina pelaajina esikuvia heille? RG: SM-liiga on huippusarja. Kun pelaaja pystyy pelaamaan täällä jo noin nuorena, niin vain taivas on rajana. Minnesota-pelikin antoi siitä suuntaa. Lisäksi näillä nuorukaisilla on valtava halu menestyä urallaan. ML: Nämä kaverit todella haluavat oppia kaiken kiekosta. Tietyissä asioissa he hieman katsovat ylöspäin ja kysyvät neuvoja, mutta emme me varsinaisesti mitään esikuvia ole. Mihin asti Ilveksen eväät riittävät keväällä? RG: Parannamme kaiken aikaa ja olemme jo osoittaneet, että voimme voittaa kenet tahansa. Kausi on pitkä ja paljon voi tapahtua, mutta vain taivas on kattona tässäkin. Ainakin parannamme edelliskaudesta. ML: Me etenemme kuuden pelin jaksoissa. Vielä ei voi ajatella liian pitkälle eteenpäin. Voittoputket voivat vaihtua äkkiä tappioiksi, jos alamme luulla liikoja. Jos kuitenkin pysymme ehjänä, niin en näe miksi emme voisi mennä pitkällekin. Mitä mieltä olette SM-liigan kultakypärä-käytännöstä ja tappeluiden isoista rangaistuksista? RG: Kultakypärä on hyvä vihje puolustajalle, että vastustajan tehokkain osa on tulossa jäälle. En silti oikein pidä koko ajatuksesta. Euroopassa ei ehkä haluta, että peli menee niin fyysiseksi. Mielestäni pelkkä viisiminuuttinen riittäisi rangaistukseksi tappeluista. ML: Minusta tuntui, että sain paljon lisähuomiota puolustajilta kultakypärä päässä. En pidä koko ideasta, koska tämä on kuitenkin joukkuepeli. Joskus tuntuu, että asioihin voisi kentällä reagoida voimakkaamminkin, mutta tappeluiden sanktiot estävät sen. Tosin peli on täällä melko siistiä eikä sikailuja juuri nähdä. Mitä pidätte faneistamme? Onko teillä heille terveisiä? ML: He ovat todella upeita. Sen kyllä huomaa, että he eivät ole ensi kertaa jäähallilla. He antavat meille paljon voimia. Kiitos kaikille kannustuksesta! Toivottavasti voitamme vielä paljon pelejä teille! RG: Kun olen ollut loukkaantuneena, niin olen päässyt katsomossa kuulemaan, että kuinka kova meteli hallissa on. Fanit ovat todella positiivisia, eivätkä lakkaa kannustamasta helposti. Jatkakaa kovaa kannustusta! •• 20 Jämerä Wildpakki Justin Falk piti vikkelän Matias Soinnun kurissa raa’alla fyysisyydellä. Juniori-ikäinen puolustaja Jokipakka ponnahti liigaan ja iski kiekon NHL-joukkue Minnesotan verkkoon TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI ••• Vielä tämän kauden alussa monikaan jääkiekkoa seuraava ei edes ollut kuullut pelaajasta nimeltä Jyrki Jokipakka, mutta 19-vuotiaasta nuorukaisesta on hujauksessa kasvanut liigatason puolustaja. Nuori mies on saanut vastuuta ja esiintynyt selvästi edukseen. Jokipakka oli myös vahvasti esillä Ilveksen kohdatessa NHL-joukkue Minnesota Wildin ja yllätti koko katsomon iskemällä hienosti kiekon Minnesotan verkkoon. Ei lähemmäksi. Nils Bäckström suojasi mv. Sami Aittokalliota Eric Nystromilta. V iime kaudella nuorten SM-liigaa Ilveksessä pelannut Jokipakka on noussut nopeasti liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Ensimmäisen liigapelinsä nuorten maajoukkuerinkiin kuuluva puolustaja sai tililleen 30.9. Espoossa Bluesia vastaan ja kauden toisessa ottelussa pistetilikin jo aukesi (Jokerit, 0+1). - Onhan se ollut hienoa, että olen saanut peliaikaa ja vastuuta. Hyvin ovat pelit sujuneet koko joukkueelta, joten on ollut senkin takia mukava pelata, Jokipakka kertoo. Lokakuun loppuun mennessä puolustaja sai jääaikaa keskimäärin lähes 20 minuuttia per ottelu. - On tämä ollut pieni yllätys, mutta kaikki minuutit otan mielelläni vastaan. Ei haittaa ollenkaan, vaikka peliaikaa kertyy, naurahtaa koko uransa Ilvestä edustanut Jokipakka. Päävalmentaja Juha Pajuoja antaa täyden tunnustuksen nuoren herran esityksille. - Olemme ehdottomasti tyytyväisiä Jyrkin peliin! Hän pelaa isoja minuutteja hyvällä tasolla. Voimme laittaa hänet missä tahansa tilanteessa jäälle eikä huimaa ollenkaan, kehaisee ”Juupe”. Harvinainen näky Hakametsässä: vierasjoukkue asteli areenalle Ilveksen kunniakujaa pitkin. Upea osuma Minnesota-pelissä Ilves kohtasi lokakuun neljäntenä päivänä NHLjoukkue Minnesota Wildin. Kaksi erää mentiin lukemissa 1-1, kunnes kolmannessa erässä Minnesota ratkaisi ottelun tekemällä neljä maalia ottaen voiton lukemin 5-1. Nuori Ilves-joukkue pisti ottelussa kiitettävästi kampoihin, ja 1-1 –tasoitusmaali olikin upea. - Kiekko tuli siniviivalle, tein pienen harhautuksen ja ammuin maalia kohti. En oikein muista kunnolla enkä ole maalia videoltakaan nähnyt, vaatimaton maalintekijä muistelee. Pajuoja suitsuttaa osumaa eri tavalla. - Maalihan oli komea. Erikoinen tilanne sikäli, että yhdellä harhautuksella meni kolme miestä solmuun - yksi ties minne, toinen vasemmalle ja kolmas oikealle - ja tilaa jäi ampua ranteella kiekko sisään, ”Juupe” muistelee. - Se maali tuli täysin oikealle miehelle. Jyrki on hieman ujo ja nöyrä jätkä, mutta tuo onnistuminen nosti varmasti itseluottamusta ja vie nuorta miestä eteenpäin, uskoo Ilveksen pääkäskijä. Kun hieman puristaa lisää, niin... - Siinä oli sellainen vettä korvasta –harhautus. Oli kyllä kiva onnistua, sillä ei sitä varmaankaan tule liikaa maaleja NHL-joukkueita vastaan tehtyä uran aikana, Jokipakka heittää. Olivatko NHL-pelaajat niin hyviä kuin puhutaan? - Olivathan he taitavia, voimakkaita ja kokeneita pelaajia – sen huomasi joka tilanteesta. Saatiin kuitenkin hyvä peli aikaan. Eivät he varmaan huomanneet, kun yritin rimpuilla mukana, vähättelee 184-senttinen lupaus. - Oli se meidän nuorelle joukkueellemme hieno kokemus ja varmasti saimme ottelusta lisää virtaa. NHL-kaukalot siintävät mielessä Jokipakka on ottanut selviä kehitysaskeleita muutaman viime kauden aikana. Hän pelaa jo kuin kokenut liigapuolustaja, vaikka on pelannut SM-liigaa vasta toista kuukautta. - Viime vuosina on tullut paljon peliaikaa ja olen itse halunnut kehittyä. Olen miettinyt paljon asioita ja jotakin olen tehnyt oikeinkin. Voimapuolella kehitys on ollut suurinta. - Olen saanut fysiikkaa parempaan suuntaan ja yleisliike on parantunut. Myös kiekollinen peli on mennyt eteenpäin, näkee Jokipakka. - Osaan pelata peruspeliä hyvin – avauspelaaminen, kiekollinen peli ja liikekin on ihan tarpeeksi hyvää, että pysyn mukana. Nuorukaisen päätavoite tällä kaudella on alle 20-vuotiaiden MM-kisat, jotka pelataan Tapaninpäivästä alkaen Buffalossa, Yhdysvalloissa. - Kisat ovat päätavoitteeni - sinne pitäisi päästä mukaan. Sen lisäksi tavoitteenani on pysyä Ilveksen kokoonpanossa ja jatkaa samalla tavalla kuin tähän saakka, Jokipakka kertoo. Pidemmän ajan tähtäimenä tamperelainen pitää NHL:ää. - En ole tarkemmin miettinyt, mutta totta kai sinne olisi kiva päästä. On se aina jonkun verran mielessä ja NHL:ään tähdätään tulevaisuudessa. •• Wildin kapteeni Mikko Koivu on ollut oivassa vedossa NHL: n alkukierroksilla. Hän on tehnyt 10 ottelussa tehot 3+8=11. – Kuvassa Koivua taklasi Teemu Kesä. Tommi Välimaa huolehti, ettei Antti Miettisellä ollut liikaa vapauksia kotijoukkueen maalilla. Kuvakimara Hakametsän illasta, kun Ilves kohtasi NHL-joukkue Minnesota Wildin 21 22 Turvallisuuspäälikön töihin kuuluu myös hallintorutiineja. ”Tehtäväni on katsoa, että kaikki on kunnossa täällä”, sanoo Veli Valkama. Veli Valkama on mies jäähallin turvallisuuden takana Kaikki hyvin Haka kakkosen puoleisilla ovilla, vakuuttavat Riitta ja Reijo Lehtisalo. TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI ••• Veli Valkama on tuttu näky Hakametsän hallilla vuosien takaa. Nykyään mies toimii Ilves-Hockey Oy:n turvallisuuspäällikkönä sekä liiga- että A-nuorten otteluissa. Hänen vastuullaan on hallin yleinen turvallisuus. V alkama toimii siviilielämässään Satakunnan lennostossa turvallisuusupseerina. Muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle jäävä opistoupseeri on toiminut järjestyksenvalvontahommissa jo 21 vuotta. -Ventti tuli täyteen, mutta siitä huolimatta olen työuraltani Hakametsän hallissa vasta keski-ikäinen, sillä meillä on hommissa henkilöitä, jotka ovat olleet täällä 1960-luvulta saakka, Valkama hymyilee. Ilveksen pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö Heikki Keso menehtyi äkillisesti viime keväänä. Keso ja Valkama olivat hyviä tuttuja jo koulutusajoilta, Mika Lehto on yksi peli-illan järjestyksenvalvojista. 23 ja kun Valkamalta kysyttiin kiinnostusta turvallisuuspäällikön hommiin, hän suostui ja löi kättä päälle. - En ole Ilveksen tai Tapparan mies, kun töitä tehdään, mutta 48 vuotta sitten sydämestäni tuli kirveen muotoinen. Juniorityö on kuitenkin lähinnä sydäntäni. Toivon vain, että tamperelainen jääkiekko menestyisi, minkä ansiosta yleisö löytäisi myös halliin. Juniorien vanhempia mukana talkoissa Hakametsän hallissa toimii järjestyksenvalvojina muun muassa innokkaita vanhempia, jotka tekevät töitä ansaitaakseen oman lapsensa seuralle rahaa. Ravintolapalveluista vastaa sen sijaan Restel Oy. - Restel vastaa omista alueistaan ja järjestyksenvalvonnastaan, mutta jos tarvetta ilmenee, meiltä löytyy myös heille apuja. Meidän päätehtävämme on hoitaa ulko- ja sisäalue, katsomoverhot ja hallin yleinen turvallisuus. Hyvin vähän ehdimme peliä seuraamaan, sillä juoksevat asiat vievät ajan, summaa Valkama. - Minun tehtäväni on katsoa, että kaikki ovat kunnossa täällä, henkilöstöä on tarpeeksi ja yhteistyö poliisin kanssa toimii. Sukunimet alkavat olla jo tuttuja ja hiljalleen olen oppinut myös väen etunimet. Niinhän se menee, että kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei ketään, Valkama naurahtaa. Järjestyksenvalvojat saapuvat hallille arkipelipäivisin klo 16.30-17.00. Valkama itse saapuu tuntia aiemmin paikalle katsomaan, että hallissa perusasiat ovat järjestyksessä. - Katson, että väkeä on tarpeeksi paikalla ja sitten vain töihin. Ulkoalueen järjestyksenvalvojat saapuvat sisätiloihin siinä vaiheessa, kun aloituskiekko tipahtaa jäähän. Heillä alkaa vapaahetki, ellei väestä ole ollut pulaa, minkä ansiosta heidät siirretään katsomon sisääntuloverhoille päivystämään. Työvuoro päättyy lähellä iltakymmentä. - Kun tuomarit ovat poistuneet hallista, voi turvallisuuspäällikkö lähteä. Jos on ollut kiihkeä peli, jätämme tarvittaessa väkeä tänne pidemmäksikin aikaa. Normaalisti kun parkkialue on tyhjä, siitä menee noin puolisen tuntia, kun voimme poistua itsekin. Ei suurempia järjestyshäiriöitä Mitään suurempia konflikteja ei ole Hakametsän hallissa nähty. Valkama korostaa ottelussa kohtaavien joukkueiden senhetkisellä tilanteella ja menestyksellä olevan suuri merkitys. - Jos vierasjoukkueen kannattajia on tulossa kolme bussilastillista, saatamme mennä heitä vastaanottamaan ja arvioimaan tilanteen. Usein vierasjoukkueen fanipäällikkö on etukäteen ilmoittanut meille, kuinka paljon heitä on tulossa ja hallille saapuessaan hän on vielä käynyt esittäytymässä fiksusti. Paljon riippuu joukkueiden senhetkisistä tilanteista, millä fiiliksin ollaan mukana. Mitään isompaa, kuten soihtujen tuontia katsomoon, ei ole täällä onneksi tapahtunut, kertoo Valkama ja koputtaa samalla puuta. Pieniä yllätyksiä on kuitenkin mahtunut jo tämän kauden otteluihin. - Kauden avausmatsissa tuli palohälytys, mutta se johtui kärventyneestä pizzasta. Tapparan ensimmäisessä kotipelissä KalPa-kannattaja kaatui ja hänet vietiin sairaalaan tutkituttamaan vammansa ambulanssikyydillä, mutta mitään vakavampaa ei onneksi ollut sattunut. On myös hyvä muistaa, että vaarallisten tilanteiden hoitoa varten saamme poliisin aika hyvin paikalle, elleivät ole jo valmiina hallissa. - Joka kausi SM-liigassa tulee joita- kin ylilyöntejä, mutta Hakametsän halli on välttynyt näiltä. Useimmista tilanteista selvitään ihan puhtaasti maalaisjärjellä ja puheella, turvallisuuspäällikkö korostaa. Rehtiä kannustusta omalle joukkueelle Jäähallin sisääntulopaikoilla tehdään laukkutarkastuksia ja usein myös henkilö tutkitaan taputtelumenettelyllä. Tämä on osin kitkenyt esimerkiksi alkoholin salakuljettamisen halliin sisään. - Hyvin vähän tänne mitään yritetään tuoda. Toki aina löytyy myös niitä, jotka saavat alkoholin nauttimisesta muutakin kuin pelkkää iloa ja yrittävät pulloja sisälle kantaa. Tämä on kuitenkin hyvin, hyvin harvassa. Valkama haluaa kehua tamperelaista kiekkokulttuuria. Hänen korviinsa ei ole kantautunut muilta paikkakunnilta uutisia tamperelaisvierasfanien huonosta käyttäytymisestä. Hakametsän halliin hän kaipaa kuitenkin enemmän ääntä ja rehtiä kannustustua. - Ilveksellä on nuorempi ryhmä seisomokatsomossa, mikä pitää hyvin ääntä. Joskus hieman värikkäämminkin, mutta se on ihan suotavaa, mikäli siitä ei ole häiriöksi asti. Toivoisin kuitenkin, että hallissa kannustettaisiin omaa joukkuetta rehdisti, eikä lähdettäisi keskittymään vastustajiin. Valkama muistelee aikoja taakse, kun hallissa väki huusi keuhkonsa tyhjäksi oman joukkueensa puolesta, eikä vastustajajoukkueeseen tai heidän kannattajiinsa kiinnitetty huomiota. - Kun tulee maali, me kannustamme ja kun tulee jäähy, me reagoimme, mutta muuten tupataan olemaan pikkaisen hiljaa. Kaipaisin sitä fiilistä, että joukkuetta kannustettaisiin tasaisesti läpi ottelun. On hienoa seurata eurooppalaista jalkapalloa, kuinka yleisö laulaa koko ottelun ajan. Huudetaan ääni käheäksi, vaikka opettajat eivät pitäisikään siitä, ettei seuraavana aamuna koulussa lähde ääntä. Uusi areena asettaa ison haasteen Puheet Tampereelle rakennettavasta uudesta Keskusareenasta ovat jälleen nousseet otsikoihin. Tämä tuo oman mausteensa myös järjestyksenvalvontaan. - Keskusareena olisi iso haaste. Jo pelkästään se, ettei vieressä ole valtavaa ilmaista parkkialuetta, tekee nykymenosta erilaisen. Tamperelaisilla on tapana tulla autolla peliin, vaikka asuttaisiin kävelymatkan päässä. Valkama toivoo, että nykyinen henkilökunta siirtyisi myös uuteen halliin, mikäli tällainen päätetään lopulta rakennuttaa. - Kyllä siellä olisi tarvetta myös vapaaehtoisporukalle. En usko, että pelkkä yksityinen puoli voisi tapahtumia hoitaa. Kapasiteetti on tällä hetkellä täysi kysymysmerkki, sillä kyseessä olisi monitoimihalli, eikä puhtaasti jääkiekkohalli. - Jos Keskusareenaa ei tule, toivoisin siinä tapauksessa, että Hakametsän halli laitettaisiin täysin kuntoon. Tampereella pitää olla oma kiekkopyhättönsä. Vuodenvaihteen jälkeen asian pitäisi taas liikahtaa eteenpäin, joten nyt temme täällä kaikkemme seurojen eteen, että Hakametsässä olisi turvallista ja viihtyisää olla. Valkama liputtaa sen puolesta, että nuoret kävisivät useammin erilaisia kursseja. - Koti- ja työturvallisuuden puolelta löytyy koulutuksia, joista saa hyviä oppeja. Jos joku järjestyksenvalvojakurssin käynyt on kiinnostunut tulemaan Hakametsään hommiin, minuun voi ottaa yhteyttä. Tänne on nuori veri tervetullutta kokeneiden kavereiden joukkoon. Väelle on aina käyttöä. •• Tee löytöjä nettikierrätyskeskus Kiertorilla Kiertori on maksuton kanava, jossa voit ostaa, myydä ja lahjoittaa hyväkuntoisia tavaroita ja vaatteita. Klikkaa www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/kiertori www.pirkanmaan-jatehuolto.fi Jäteneuvonta, puh. (03) 240 5200 24 Isänpäivä 14.11. ................................. Hemmottele maailman parasta isää. Amarillon, Fransmannin, Ravintola Arthurin sekä Trattorian herkullinen ruoka ja juoma pitävät juhlatunnelman korkealla. Amarillo Ravintola Arthur Isänpäiväpöytä Amarillon tapaan klo 12.00 - 17.00 Arthurin isänpäiväbuffet klo 12.00-16.00 22€ / 20€ 31,60€ / 29,60€ Lapset: 1€/ikävuosi Lapset: 1-6v 0,93€/ikävuosi, 7-14v 9,26€ Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Holiday Club Tampereen kylpylä, Lapinniemenranta 12, Tampere .............................. .............................. Fransmanni Trattoria Menu Olli Menu Piazza Classico 30€ / 28€ Menu Jussi 42,50€ / 38€ 33,34€ / 29,18€ Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13, Tampere Kaikki lasten annokset -50% Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Ilveksen Iloinen Itsenäisyys 5.12. Liput myynnissä nyt! www.iloinenitsenaisyys.fi Lahjavinkit Ladattava PARTAKONE HQ6950 39 90 takuu 24kk Miellyttävän tarkkaa- Super Lift & Cut tekniikka ��������������������������������������kasti kasvojen muotoja Viiksien ja pulisonkien trimmaus, ylösnouseva rajain Latausaika 8 tuntia, käyttöaika 30min 29 90 NEULEPUSERO villa-acryl, s-xxl Akupainantamatossa on 250 vyöhykettä, joissa yhteensä 7 250 tehokasta akupainantapiikkiä. Rentouttava, stressiä vähentävä vaikutus. ��������������������������������������� sekä hyvänolon hormonia. Vaikuttaa tasapainottavasti ja antaa energiaa. Voidaan käyttää koko keholla. Kevyt ja pienikokoinen. Tarranauhakiinnityksen ansiosta säilytys on helppoa. 100 % puuvillaa. Akupainantapiikit ABS-muovia. Pesunkestävä (käsinpesu 30°). Axe LAHJAPAKKAUS Twist ja Dry Dark Temptation kpl NEULE 29 90 SMC2010 HIERONTAISTUIN 149,PIIKKIMATTO 19 90 VEHNÄTYYNY 1490 790 ntie Elotie Ylöjärvi Elo-kauppakeskus Elovainio, Elotie 1 Vaasan tie Nokiantie 2490 ru Uusi ku KAULUSPAITA + SOLMIO upeassa lahjapakkauksessa koot 39-48 85% puuvilla, 15% villa viini-harm, t.sin.harm, s-xxl Rentoudu Topcom hierontaistuimen avulla! Sopii lähes kaikkiin tuoleihin, kevyt ja helppo kuljettaa mukana Mukana helppokäyttöinen kauko-ohjain - Lämmitystoiminto - 3 hierontaohjemaa - istuimen värähtelytoiminto - Mukana 12V adapteriliitäntä (voi käyttää myös autossa) Takuu 24kk Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-18 kena Aherramme ar – lepäämme sunnuntaina! www.HHnet.fi Näissä juhlissa et ole ylipukeutunut. 25 Ilves-viinit tulevat Ranskasta ••• Ilves-Hockey Oy on aloittanut maukkaan yhteistyön Ranskassa sijaitsevan, suomalaisomisteisen Château Carsinin viinitilan kanssa. Tila sijaitsee ehkäpä maailman tunnetuimmalla viinialueella, Ranskan Bordeaux’ssa. ������� �������� TEKSTI: ANTTI RINTA-HUUMO C arsinin yhteistyö Ilves-Hockey Oy:n kanssa sai ensimmäisen kosketuksen Raimo ”Raipe” Helmisen viimeisen pelaajakevään aikana. Läksiäislahjaksi viininystäväksi tunnettu Raipe sai muun muassa kyseisen viinitilan tuotteita. Suomalainen Juha Berglund hankki kahden sisarensa kanssa Château Carsin-nimisen viinitilan vuonna 1990. Tila sijaitsee noin 40 kilometriä Bordeaux’n kaupungista etelään, polveilevalla Ranskan maaseudulla. Kellari ja pääosa tarhoista ovat Rionsin kylässä, joka jo Asterixin aikoina toimi Burdigalan kaupungin puolustuslinnoituksena. Vuonna 1991 tilalla uusittiin koko kellarilaitteisto. Suurin osa ruostumattomasta teräksestä valmistetuista laitteista hankittiin Australiasta. Tilalla otettiin käyttöön myös uusia teknisiä menetelmiä, jotka olivat tuntemattomia vanhoilliselle Bordeaux’n viinituotannolle. Château Carsin halusi vastata modernin kuluttajan mielitekoihin: mieltymyksiin raikkaisiin, hedelmäisiin viineihin. Tila on alusta lähtien niittänyt mainetta kansainvälisesti ja saanut arvostusta maailman viinikriitikoilta. Perinteisellä Ranskan viinialueella sijaitseva tila tuottaa valko-, rose- ja punaviinejä, makeita unohtamatta. Vuosien kuluessa asenne ja tietämys viiniin ja sen tekemiseen kehittyi ja tavoitteeksi muodostui pyrkimys tuottaa jotain aitoa - jolla on sielu ja luonnetta. Ajattelutapa on päivä päivältä muuttunut entistä perinteisemmäksi ja konservatiivisemmaksi. Ilves 2009 -valkoviini Viini on valmistettu Bordeaux’n perinteisistä valkoisista rypälelajikkeista, semillonista ja sauvignon blancista. Viini on väriltään vaalean keltainen. Sen hedelmäisestä, hennon kukkaisesta ja puhdaspiirteisestä tuoksusta voi erottaa mm. sitrusmaisia vivahteita sekä päärynää. Maultaan viini on kuiva, mutta silti kypsän hedelmäinen. Keskitäyteläinen maku seuraa aromeiltaan tuoksua. Maku saa ryhdikkyyttä ja tasapainoa eloisasta hapokkuudesta. Raikas kokonaisuus jättää tasaisen jälkivaikutelman, joka nostaa miellyttävästi veden kielelle. Ilves 2009 on nautittavissa nyt eikä tarvitse varastointia. Tämä viini on parhaimmillaan hyvin viilennettynä. Viini sopii hyvin aperitiiviksi ja yleisesti salaattien, sekä kala- ja äyriäisruokien seuraan. Myös sellaisenaan seurusteluun. Viinilaatikon hinta 105 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Ilves 2006 -punaviini Perinteisiä menetelmiä Tilalla kokeiltiin vuodesta 2004 lähtien perinteisiä ja ikivanhoja käsityömenetelmiä tuotannossa mm. tarkkailemalla kuun ja tähtien asennon vaikutusta viinin valmistukseen. Tämän nk. biodynaamisen tuotannon onnistuneet kokeilut johtivat siihen että syksyn 2009 jälkeen tilan koko tuotanto on muutettu biodynaamiseksi. ”Saavuttaaksemme haluamamme laatutason tarhoillamme meidän on tehtävä paljon käsityötä. Mielestämme määrä ja laatu harvoin kulkevat käsi kädessä.” Parhaimmillaan viinimme viestivät sadonkorjuun ilosta. Silloin ne tuovat esiin tarhojemme maaperän maun ja rypäleidemme hedelmäisyyden”, kuvaa tilan isäntä Juha Berglund. Lue lisää tilasta www.carsin.com. Château Carsin on tuottanut ja myy Ilveksen ystäville kahta Ilves –viiniä, jotka ovat nyt kaikkien tilattavissa. Ilves –viinien etiketit on suunniteltu yhteistyössä Ilves Hockey Oy:n kanssa. Näitä Ilves –viinejä ei ole vähittäismyynnissä saatavilla, vaan viinit ovat myynnissä ainoastaan viinitilan verkkokaupassa. Ilves-viinien tilaaminen tapahtuu viinitilan verkkokaupan sivuilla www. carsinshop.com, jonka vasemmalla olevasta valikosta löydät Ilves-viinit – painikkeen. Viinien minimitilausmäärä on 12 pulloa. Seuraavassa on kuvaukset molemmista myynnissä olevista Ilves-viineistä. Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi. Ilves-viinit ovat myös mitä erinomaisin yrityslahja, jolla ilahdutat Ilves-ystäviä. Ehdit tilata viinit vielä tulevaksi jouluksi mikäli teet tilauksen ennen 24.11.2010! INFO B ordeaux’n maineikas viinialue sijaitsee Ranskan lounaiskulmauksessa, 100 kilometriä Atlantin rannikolta ja 200 km Pyreneitten vuoristosta. Alueelta tulevat maailman arvostetuimmat – ja myös arvokkaimmat viinit. Sekä puna- että valkoviinit ovat valtaosaltaan sekoiteviinejä. Sillä tarkoitetaan, että viini on valmistettu sekoittamalla eri rypälelajikkeita keskenään. Bordeaux’n päävalkoviinilajikkeet ovat semillon ja sauvignon blanc. Semillon antaa alueen valkoviineille runsautta ja täyteläisyyttä, sauvignon blancin tuodessa viiniin aromikkuutta ja terhakkuutta. Näiden kahden päävalkoviinilajikkeen lisäksi Bordeaux’n alueella viljellään muun muassa muscadelle- ja sauvignon gris –lajikkeita. Punaviinien valmistuksessa yleisimmät lajikkeet ovat merlot, cabernet sauvignon ja cabernet franc. Näistä lajikkeista merlot ja cabernet franc tuovat viiniin hedelmäisyyttä ja ”lihaa luiden ympärille”, cabernet sauvignon antaa viinille sen selkärangan eli ryhdikkyyden. Näiden kolmen punaisen rypälelajikkeen lisäksi Bordeaux’n alueella viljellään muitakin lajikkeita, esimerkiksi malbec’ia ja petit verdot’a. Viinien luonteikkuus ja ryhdikkyys tekevät alueen viineistä eritoten ruokaviinejä. Punaviinit viihtyvät parhaiten pihvin tai muiden punertavaksi jätettyjen liharuokien seurassa. Viinin napakkuus pehmenee tarjoiltaessa se punertavan lihan tai juustojen (ei kuitenkaan sinihomejuuston) kumppanina. Valkoviinit ovat erinomaisia yleisviinejä paistetun tai grillatun kalan kanssa, soveltuen mainiosti myös sellaisenaan seurusteluun. Viini on valmistettu maineikkaan alueen perinteisistä merlot-, malbec- ja cabernet franc- lajikkeista. Viinissä oleva maanläheinen ja marjainen tuoksu muistuttaa mm. kirsikoista sekä metsän punasävytteisistä marjoista. Tuoksusta voi lisäksi erottaa nahkaisia ja maanläheisiä piirteitä. Keskitäyteläinen maku on tasaisen hedelmäinen ja seuraa aromeiltaan tuoksua. Viinissä on hieman suuta supistavaa tanniinisuutta, joka pehmentyy erityisesti punertavan lihan seurassa. Samainen ryhdittävä tanniinisuus kannattelee viiniä pitkään jälkivaikutelmaan. Suosittelemme viinin kaatamista karahviin ennen nauttimista. Tämän ansiosta viini saa happea, jonka johdosta sen aromit avautuvat ja monipuolistuvat. Ilves 2006 on valmista nautittavissa jo nyt, mutta kehittyy ja pehmentyy 2-3 vuoden varastoinnin aikana. Tarjoile viini tumman lihan tai kovien, suolaisten juustojen seurana. Viinilaatikon hinta 130 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Viinien hintoihin lisätään kuljetuskustannukset, jotka ovat 25 euroa / tilaus (sis. alv. 23%). Ostamalla siis kerralla useamman laatikon saat alhaisemmat kuljetuskustannukset / pullo. Ilves-Hockey ei toimi kaupan osapuolena. Ilveksen ystäville suositeltavien viinien myyjänä toimii S.A.R.L.Carsin Wines –niminen yhtiö Ranskassa. •• 26 Valloita maailma. H IG H Y QUALIT LOW PR ICE DPD vie yrityksesi paketit niin Teiskoon, Tukholmaan kuin Timbuktuun. Lisätietoja osoitteesta www.dpd.fi tai asiakaspalvelustamme numerossa 010 804 848. Laadukkaat liikelahjat yrityksille PUNAINEN KAHVIHETKI SA7823, SA9061, FI856228B à 38,50 € / 25 settiä Kauniiseen ovaalin muotoiseen pärekoriin pakattuna punainen metallinen kahvipurkki, kaksi Iittalan punaista Hot Cool -lasia, kaksi Fiskarsin jälkiruokalusikkaa, paketti piparkakkuja sekä kankainen glögimaustepussi, johon on mahdollista painaa esim. yrityksen logo ja joulutervehdys. POROSETTI SA7863, SA7723 à 29 € / 25 settiä Poroaiheinen fleecepeitto, teräksinen porokynttilänjalka sekä Fazerin konvehteja pakattuna lahjalaatikkoon. RANDLE & RANDLE LADY NO510005, NO510016 à 145 € / 10 kpl Erittäin kevyt, hupullinen untuvatakki, jonka voi pakata mukana tulevaan pieneen pakkauspussiin. Materiaali: 100 % nylon, täyte untuva/höyhen 90/10 Koot: Randle S-XXL , Randle lady XS-XL Väri: Randle musta , Randle lady lila LOIMU & FLEECESETTI SA7719 à 15,50 € / 25 settiä Nautinnollisiin hetkiin vaaleanharmaa ruutukuosillinen fleecepeitto, Fazer Collection -suklaarasia (250 g) sekä vuoden 2010 Loimuvuosikertaglögi (hinnoitellaan Alkon hinnaston mukaan). HYVÄ SAUMA NOSTAA YRITYKSESI PROFIILIA Hinnat eivät sisällä merkkausta. Hintoihin lisätään alv 23 %. Kuokkamaantie 2, 33800 Tampere puhelin 026 229 300, faksi (03) 2255 442 sanser@sanser.fi, www.sanser.fi 27 Janne Hakanen valmentaa Kangasalan Kisa-Eaglesin C-96 –joukkuetta. Ilves ja naapuriseurat yhteistyössä TEKSTI I JA KUVAT : JOUNI VALKEENIEMI lves ry tekee junioriyhteistyötä useiden Tampereen lähialueella toimivien jääkiekkoseurojen kanssa. Tällä kaudella ringissä ovat mukana Kangasalan Kisa-Eagles, Lempäälän Kisa, Pirkkalan Pingviinit, Oriveden Fortuna ja Parkanon Kiekko (PK-83). Yhteistyöllä pyritään varmistamaan omaan tasoon sopivia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Samalla edistetään huipulle tähtäävien juniorien urakehitystä. Jälkimmäisestä voi mainita useita esimerkkejä. Ilveksen liigajoukkueeseen noussut Tommi Välimaa pelasi Kangasalan Kisassa B-ikäiseksi saakka. Nykyisin Ruotsin Elitserienissä kiekkoja torjuvan Riku Heleniuksen varhaiset maalivahtiopit ovat peräisin Pälkäneen Lukosta ja Kangasalan Kisasta. Kaikki kiekkoilua seuraavat tietänevät, mistä Lempäälän Jätti eli Marko Anttila on lempinimensä saanut. ”Kaikille peliaikaa” On keskiviikkoilta, ja Kangasalan jäähallin kaukalossa viilettää tusinan verran junnuja. Alkamassa on Kisa-Eaglesin ikäluokkaa C-96 edustavien poikien harjoitus. Valmentaja Janne Hakanen katselee menoa kaukalon reunalta. - Porukassa on tänään mukana muutama 1997 syntynyt D-ikäinen. Koulujen syyslomalla on vaikutuksensa, Hakanen toteaa. Hakasen mukaan Ilveksen ja Kisa-Eaglesin yhteistyö tiivistyy perimmältään siihen, ettei kenenkään nuoren pelaajan tarvitsisi olla lehterin puolella, ilman peliaikaa. Hän pitää tärkeänä, että kaikki jotka paidan päälleen pukevat, pääsevät myös pelaamaan. Hakasen vetämä joukkue tekee käytännön yhteistyötä Ilveksen C-96 Wind –ryhmän kanssa. Windissa vähemmälle peliajalle jääneet pojat sekä toipilaat ovat olleet Kisa-Eaglesin mukana. - On ollut puhetta siitä, että meidän lahjakkaimmat pelaajamme voisivat käydä Ilveksen treeneissä tutustumassa, miten ikäluokkansa parhaat treenaavat. Kangasalan Kisan kasvatti Tommi Välimaa on noussut Ilveksen liigamiehistöön. Välimaan kanssa kuvassa Ässien Miko Malkamäki. Vielä ei tähän ole päästy. Kisa-Eaglesin D-96 pelaa AA-alkusarjaa, jossa ovat mukana muun muassa HPK II, Kiekkoreipas, HeKi ja VaPS. Tätä kirjoittaessa kangasalalaiset ovat sarjan keskivaiheilla. - Jääaika on kortilla. Meillä on viikossa vain kaksi 50 minuutin vuoroa, Hakanen harmittelee. - Se on liian vähän tavoitteelliseen toimintaan. Olisi hyvä, jos lahjakkaimmat ja motivoituneimmat saisivat välillä vetää lisätreeniä Ilveksen kanssa. ”Hyötyä molemmille” Kangasalan Kisa ry:hyn kuuluvan, itsenäisenä toimivan Kisa-Eagles –jääkiekkojaoston puheenjohtaja Jyrki Rintamäki pitää seurojen yhteistyötä myönteisenä asiana. Samalla hän toteaa, että yhteistyö hakee vielä muotoaan. - Yhteistyö on silloin hyvää, kun molemmat osapuolet hyötyvät siitä. Keskeisintä on, että lapset saavat pelata jääkiekkoa sillä tasolla mikä heille sopii parhaiten. Rintamäki pitää tärkeänä, että mahdollisuus ohjattuun jääkiekkoharrastukseen säilyy Kangasalla. Oman paikkakunnan tulee pystyä tarjoamaan edellytyksiä kiekkoiluun, etteivät vanhemmat automaattisesti ryhdy kuljettamaan jälkikasvuaan Tampereelle siksi, että siellä on Ilves tai Tappara. - Olisi hyvä, jos Tampereen ja Kangasalan rajamailla asuvia lapsia ryhdyttäisiin enemmän ohjaamaan Kisa-Eaglesiin. Näin voitaisiin turvata riittävän kokoisten joukkueiden saaminen eri ikäluokkiin. - Kyllähän täältä lahjakkaimmat sitten voisivat siirtyä Ilvekseen pelaamaan. Yhteistyön hidasteena Rintamäki pitää lasten vanhemmissa jossakin määrin esiintyvää asenteellisuutta. Kisa-Eaglesin kaltaiseen ”maaseuturyhmään” siirtymistä pidetään ikään kuin taka-askeleena lapsen kiekkoiluharrastuksessa. - Meillä toimii yhteistyö Ilveksen C96 Windin kanssa. Sieltä on ollut poikia meidän joukkueessamme, mutta se ei ole ollut pois omien junioriemme peliajasta. Meillä on tänä vuonna aika pieni ryhmä, sanoo Rintamäki, joka valmentaa Janne Hakasen kanssa Kisa-Eaglesin C-96:a. Kisa-Eaglesissa on tullut jo perinteeksi Amerikan-matka, jonka aikana pelataan New Yorkissa Ilveksen asussa. Tällä kaudella suuren meren toiselle puolelle lähtee ikäluokan -98 joukkue. Kisa-Eaglesin organisaatiossa pelaa Ilveksen nimellä yksi joukkue, C-team. ”Arvokasta kasvatustyötä” Ilves ry:n koulutuspäällikön Tapio Tammisen mukaan yhteistyön käytännön muodot vaihtelevat eri seurojen kanssa. Tavallisimpia toteutuskeinoja ovat pelaajavaihto ja valmennuskoulutus. - Me olemme tehneet niin sanottuja juniorifarmisopimuksia. Niiden ansiosta muiden seurojen lahjakkaimmat juniorit ovat päässeet kokeilemaan taitojaan Ilveksen joukkueissa ilman, että olisi tarvinnut virallisesti siirtyä seurasta toiseen. Tamminen uskoo, että seurojen välinen yhteistoiminta on tullut jäädäkseen. Sitä pitäisi vielä kehittää muun muassa valmennuksen osalta. Tammisen mielestä on kaikille eduksi, kun myös Tampereen lähikunnissa on riittävästi koulutettuja valmentajia. - Blues on kaikkein pisimmällä alueellisessa yhteistyössä. Espoossa pienseurat toimivat Bluesin kasvattajaorganisaationa. Tammisella on laaja käytännön kokemus seurayhteistyöstä, sillä hän on toiminut valmennuspäällikkönä sekä Ilveksessä että Kangasalan Kisassa. - Mielipiteet voivat tietysti vaihdella, mutta yhteistyöstä on ollut varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa. On pystytty turvaamaan, että pienemmillä paikkakunnilla on saatu riittävästi pelaajia joukkueisiin. Erinomaisena esimerkkinä yhdessä toimimisesta Tamminen mainitsee 6-9vuotiaille lapsille suunnatun Leijonaliiga-sarjan, jossa pelaa joukko pirkanmaalaisia seuroja. Ilves ja Tappara ovat yhdessä pyörittäneet Leijonaliigaa jo vuosikaudet. - Tampereen lähiseudun seurat tekevät arvokasta kasvatustyötä tahoillaan. Kaikki me tarvitsemme toisiamme. •• KÄYNNISTYY TUNTI ENNEN OTTELUA. Mainostajalle tarjoamme ainutlaatuisen ohjelmaympäristön miehiselle kohderyhmälle. Ota yhteys mediamyyntiimme, puh. 020 747 4102. www.radio957.fi SUOMEN PARAS KIEKKORADIO * Suorat selostukset vierasotteluista Raportit Hakametsästä “Hiitelän poksi” * Saamamme kunniapalautteen perusteella 28 PAIKALLINEN KUMPPANISI VUODESTA 1985 Radio 957 / Tampere 95,7 MHz / Valkeakoski 87,6 MHz / Vammala 89,5 MHz / Ikaalinen 92,9 MHz / Orivesi 96,5 MHz / Ruovesi 103,3 MHz Meirämmiäs-yritykset Joonas Rask on Meirämmiäs kaudella 2010-11 www.meirammias.fi 29 Juha Juujärvi kehittää A-nuorista voittavia taitopelaajia Edellinen ottelu käydään tarkasti läpi kuvatallenteelta. HPKIlves –ottelun vaiheita tutkailemassa Anuorten valmennustrio Juha Juujärvi (vas.), Pekka Sauna-aho ja Juha Hautamaa. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI I lveksen liigajoukkueessa viime kaudella apuvalmentajana toiminut Juha Juujärvi siirtyi täksi kaudeksi Anuorten peräsimeen. A-nuorten liiga on Juujärvelle tuttu, sillä hän valmensi paikallisvastustaja Tapparaa sarjassa vuosina 2002-06. Sen jälkeen vuorossa olivat LeKin päävalmentajuus sekä lopulta kaksi kautta Ilveksen apuvalmentajan työtä. - Paluu A-nuoriin tuntui harjoituskaudella todella kivuttomalla. Pelaajat olivat tavoitteellisia, ja tuntui, että kesäharjoitteluun löytyi helpommin motivaatiota kuin monella aikuisella pelaajalla. Pelikauden alettua Juujärvi on huomannut, että erityistä keskittymistä vaatii paitsi pelin taktisen puolen opetus myös henkisen vireystason löytäminen. - Nuorella pelaajalla vireystaso voi heitellä päivästä toiseen, vaihdosta toiseen ja jopa vaihdon sisällä. Yksilöt nousevat esiin, kun joukkue menestyy A-nuorten harjoituskauden Juujärvi arvioi sujuneen jopa yläkanttiin. Tasiteluilme löytyi ja harjoituspeleistä tuli mukavasti voittoja. - Ehkä sarjan alkua ajatellen pärjättiin jopa liian hyvin. Sarjan alku oli vähän tukkoinen, mutta nopeasti päästiin hyvään rytmiin. Joukkueen tavoite on pelata liikkuvaa, taitavaa ja riittävän suoraviivaista hyökkäyspeliä. Fyysisyyttä halutaan molempiin päihin ja joukkue haluaa olla aktiivinen osapuoli. - Isona otsikkona meillä on voittavat taitokiekkoilijat. Taitoa pitää uskaltaa käyttää ja sitä pitää kehittää. Taidon pitää olla voittavaa taitokiekkoa ja siihen sisältyy myös puolustuspelitaito, esimerkiksi laukausten blokkaaminen. Juujärvi kuvailee A-nuorten joukkuetta organisaatioineen pelaajan ja liigajoukkueen palveluorganisaatioksi. Pyrkimys on kehittää tavoitteellisia ja omaa pelaajauraa rakentavia pelaajia, jotka sitoutuvat joukkuepeliin ja seuran toimintaan. Yksilönä pelaaja voi pelata voittavaa kiekkoa riippumatta pelin lopputuloksesta, mutta parhaiten kehitys huomataan, kun antaa kaikkensa joukkueelle, joka menestyy. - Tänä syksynä on tullut puheluita maajoukkuevalmentajalta, että voittavasta joukkueesta pitäisi saada pelaajia leiritykseen. Se on positiivista, ja vien joukkueellekin viestiä siitä, että menestyvästä joukkueesta nähdään yksilötkin. Organisaatiouudistus toi lisää työvoimaa Iso ero liigan apuvalmentajan ja A-nuorten päävalmentajan töiden välillä on kokonaisvastuussa. Juujärvi on kokenut vastuun antoisana. - Tietysti valmentajat keskustelevat aina paljon ja kuuntelevat toisiaan. Mutta on ollut vapauttava tunne, että saa tehdä juuri sen näköistä jääkiekkoa kuin itse tykkää ja ottaa lisämausteet muilta. Ilveksen tekemät organisaatiomuutokset näkyvät myös A-nuorten toiminnassa etenkin lisätyövoimana. Juujärvi on tyytyväinen siihen, että kakkosvalmentaja Juha Hautamaa on täysipäiväisesti joukkueen mukana. Tälle kaudelle A-nuorille saatiin myös oma fysioterapeutti Ilkka Hakala. Apua joukkue saa myös pelaajakoordinaattoriksi siirtyneeltä Pekka Kangasalustalta, joka on hoitanut osaltaan pelaajien haastattelemisen ja miettii yhdessä Seppo Hiitelän ja valmennuksen kanssa pelaajien urasuunnitelmia pitkällä aikajänteellä. Aamujäistä on vastannut useampi Ilves-valmentaja kuten Ilkka Pakarinen, Pekka Kangasalusta, Kari ”Kilu” Järvinen ja Jouko Myrrä. - Nyt on ensimmäinen vuosi organisaatiouudistuksen jälkeen ja kaikilla on iso halu, että tuloksia pitää tulla. Nämä prosessit ottavat kuitenkin aikansa. Kärsivällisyys hommien tekemisessä tuo parhaan tuloksen. Kokemuksen kautta löydetään oikeat toimintatavat ja roolit. Joukkuetta auttaa myös selkeä yhteys liigan puolelle. Juujärvi ja Juha Pajuoja toimivat kahdella kaudella liigajoukkueen valmennuksessa ja tietävät tarkkaan toistensa ajatukset. - Liigan puolella pyritään huomioimaan se, että pelaaja saa tarpeeksi pelejä. Jotain yhteisiä pelillisiä juttuja on yritetty luoda. On helpottanut selkeästi, kun tiedämme, mitä Juupe ja Raipe haluavat. Häkkipäät ovat ottaneet paikkansa Juujärvi on nähnyt läheltä niin liigan, Mestiksen kuin A-nuorten liigankin. Pelaajien kehittymisessä A-nuorten liigasta ammattipelaajaksi liigaan tai vielä korkeammalle tasolle hän näkee kaksi sudenkuoppaa. - Ensimmäinen, ehkä rakenteellinen sudenkuoppa on se, että A:ssa harjoitellaan valtava määrä. On aamutreenit ja iltatreenit ja pelejäkin nykyisin ihan kiitettävä määrä. A:n kärkipelaaja tottuu isoihin harjoitusmääriin ja vastuuseen pelissä. Liigassa rooli pienenee, mennään enemmän pelien ehdoilla ja harjoitusmäärä vähenee. Kehittyminen loppuu, kun pelaaminen ja harjoittelu vähenee. Tähän Ilveksen systeemi on hyvin rakennettu. Tulee varmasti riittävästi toimintaa ja on lisäharjoituksia iltapäivisin. - Toinen on se, että pelaaja kuvittelee liian aikaisin saavuttaneensa sen, mihin Hautamaa haluaa yhdistää taidon ja kovuuden J uujärven aisaparina A-nuorten valmennuksessa nähdään Juha Hautamaa. Hautamaa myöntää, että poltetta valmennukseen on ollut jo aiemmin. - Tiesin, että jossain vaiheessa tekee mieli vetää haalarit päälle. Vaikka 30 vuotta on elänyt ja hengittänyt kiekkoa, on huomannut valmentamisen olevan ihan oma maailmansa, Hautamaa kertoo. Hautamaa korostaa, että on eri asia vetää harjoitus ja vetää hyvä harjoitus. - Harjoituksia pitää pystyä vetämään niin, että siitä on iloa jätkille. Nuorille Hautamaa haluaa opettaa voittamista. Taitokiekkoilun ei tarvitse olla pois henkisestä kovuudesta. Toivottu tulos on voittava taitokiekkoilija. - Pelaajien pitää kehittää myös henkisiä ominaisuuksia ja kovuusominai- suuksia. Pitää osata voittaa useampi peli putkeen. Henkisiin ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi se, että lahjakas pelaaja on myös lahjakas harjoittelija. Hautamaa arvioi koviksi jätkiksi ne, jotka pystyvät menemään harjoituksissa riittävän usein mukavuusrajan yli, vaikka treenit olisivat kovia. - Kun taitaviin jätkiin saadaan liitettyä äijämäisyys, saadaan niitä pelaajia, jotka kiekkoilevat maajoukkueessa. Henkisen asenteen opettamista taitojen lisäksi haluaisin tuoda näille pelaajille lisää. Juujärvi kehuu valmennustiiminsä jäseniä aktiivisiksi tekijöiksi, joilla on kova halu oppia ja auttaa pelaajia eteenpäin. Vastuuvalmentajana on helpompi katsoa kokonaisuutta, kun tietää tiimin hoitavan tehtävänsä ammattimaisesti. on pyrkinyt. Tärkeintä ei ole se, kuinka nopeasti tulet liigapelaajaksi vaan se, kuinka hyväksi liigapelaajaksi tulet. On paljon esimerkkejä siitä, että pelaaja on tullut pidemmän tien kautta ja on lopulta saavuttanut enemmän ja korkeamman tason kuin ne, jotka ovat ensimmäisenä ponnahtaneet siihen. Miesten sarjoissa vietettyjen vuosien aikana Juujärvi arvioi A-nuorten sarjan muuttuneen ammattimaisemmaksi. Vastustajien valmius peliin on parantunut, eikä sarjassa enää menesty yhtä pitkälle lyömällä kiekkoa päätyyn ja karvaamalla kovaa. Muutoksen syyksi Juujärvi arvioi ammattimaistumisen valmentajapuolella. Pelaajistossa materiaali saattaa olla nimettömämpää, sillä viitisen vuotta sitten viimeiset nuorten maajoukkueeseen 20vuotiaiden kisoihin mahtuneet pelaajat pelasivat A-nuorten liigassa. - Maalivahtipelin kehitys on myös ollut aika huikeaa. Lähes joka joukkueella on maalivahti, joka voisi pelata liigaa. Se on todella paljon, kun viimeistelykyky A:ssa ei kuitenkaan ole niin korkealla tasolla. Maalivahdit voivat voittaa yksin pelejä. Ilves on pelannut sarjaa jo useampana vuonna nuorella joukkueella. Tälläkin kaudella B-ikäisiä, eli niin sanottuja häkkipäitä, on pelannut runsaasti. Juujärvi muistuttaa, että B-ikäisen pelaajan lähtötason on oltava riittävä, jotta saa näyttöpaikan. Kärsivällisyyttä nuorempia kohtaan on kuitenkin mahdollisesti ajoittain enemmän. - Mutta kyllä vastuu pitää ansaita ja homman olla oikeudenmukaista koko joukkuetta kohtaan. Mandaattipaikkoja ei voida järjestää. Hyvin B-ikäiset ovat huutoon vastanneet. He ovat olleet osa voittavaa joukkuetta ja täyttäneet paikkansa. Nuoren joukkueen tavoite on Juujärven mukaan pudotuspelipaikka ja kotiedusta taistelu. Sen jälkeen tilannetta tarkastellaan uudestaan. - Olemme jakaneet runkosarjan kolmen tai neljän pelin jaksoihin, joista meillä on omat pistetavoitteet. Näiden jaksojen jälkeen analysoidaan, miten peli on toiminut ja miten saatu pisteitä. Ei tarvitse tuijottaa vain sarjataulukkoa, vaan myös pelaajien ja pelin kehittymistä, Juujärvi tiivistää. •• 30 SUOMEN SUO UOS SITUIN palautumisjuoma! RECO2 on käytetyin palautumisjuoma joukkue- ja kamppailulajeissa. Juoma on suunniteltu palautumisjuomaksi intensiiviseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun. Sen proteiinien ja hiilihydraattien suhde on optimaalinen kun energian tarve on suuri. RECO2 sisältää erittäin nopeasti imeytyvää heraproteiini-isolaattia, jonka biologinen arvo on korkein mahdollinen. Elimistösi saa tästä juomasta palautumiselle tärkeimmät ravintoaineet nopeasti imeytyvässä muodossa. MIKSI PALAUTUMISJUOMA? 1. Joukkue- ja kestävyysurheilulajit kuluttavat paljon energiaa 2. Kehittyminen tapahtuu palautumisen ja levon kautta 3. Väsyneenä tai huonosti palautuneena harjoittelu ei ole tuloksellista 4. Urheilusuoritusten välinen palautuminen näyttelee tärkeää roolia 5. Hiilihydraatin lisäksi palautumiseen tarvitaan myös proteiinia RECO2-JUOMAA KÄYTETÄÄN SUOMESSA YLI PUOLI MILJOONAA ANNOSTA VUODESSA. TESTAA, NIIN HUOMAAT SYYN SUUREEN SUOSIOON. FAST-tuotteet löydät näistä kauppaketjuista ja muista hyvinvarustetuista myyntipisteistä. TIMANTTISET ELÄMME KANSSASI Naisten Winfield 199,W70031 Miesten Milford Rannekoru/Kaulakoru 43,Numerohela 29,Kirjainhela 29,Kuviohela 39,- 199,W10585 TIMANTTISET My SAAGA ASEMAN KELLO, Hämeenk. 1. TIMANTTISET KOSKIKESKUS. CITY KULTA Sokos Tampere. CITY KULTA Prisma Kaleva. CITY KULTA Prisma Kangasala. IDEAPARK. NOKIA Korkeemäenk. 5. PRISMA LINNAINMAA, Liikek. 3, Tampere Prismasta ja Sokokselta S-bonusta! 31 Jesper (vas.), Vesa ja Robin Kokkonen ovat muuttaneet Ruotsista Suomeen jääkiekkoilun vuoksi. Kokkosen kiekkoperhe Isä ja pojat muuttivat Suomeen jääkiekon tähden TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI I lveksen A-nuorissa hyökkäävä Jesper Kokkonen aloitti syksyllä kolmannen kautensa Tampereella. Täksi kaudeksi hän sai seuraa C-junioreihin tulleesta pikkuveljestään Robinista sekä LeKin valmentajaksi tulleesta isästään Vesasta, jotka muuttivat Tukholmasta Pirkanmaalle. Oulussa syntyneen ja Kuusamossa varttuneen Vesa Kokkosen tie vei Ruotsiin tammikuussa 1991. Suomea koetteli edellinen lama ja juuri valmistunut Kokkonen lähti Tukholmaan työn perässä. Kaksi viikkoa Ruotsiin muuttamisen jälkeen hän löysi vaimonsa ja perheen koti perustettiin naapurimaan pääkaupunkiin. Jesper syntyi vuonna 1993 ja Robin 1995. Kun vielä isä oli innostunut valmentamisesta, oli kasassa todellinen kiekkoperhe. - Jo yhden lapsen pelaaminen tarkoittaa sitä, että kiekosta tulee koko perheen harrastus. Kun lapset ovat pieniä, niin ollaan seitsemältä rakentamassa poikittaislaitoja. Kun on kaksi pelaavaa poikaa, menee koko perhe jääkiekon ehdoilla. Lomatkin suunnitellaan sen mukaan, miten peliaikatauluihin sopii, Vesa Kokkonen sanoo. Perheen suomalainen, mutta Ruotsissa ikänsä asunut äiti ja 13-vuotias tytär ovat vielä Tukholmassa. Keskusteluja Tampereelle tulosta on ollut, mutta muuttopäätös on vielä tekemättä. - Tyttärelle tekisi hyvää tulle pariksi vuodeksi Suomeen. Oppisi kielenkin, Vesa Kokkonen pohtii. Kesäleiri tutustutti Ilvekseen Jesperin ja Robinin tie Ilvekseen alkoi Ruotsin puolella. Nykyinen pelaajakoor- dinaattori Pekka Kangasalusta ja Ilveksen aitioemäntänä tunnettu Maarit Kalliolahti vetivät Åressa kesäleiriä, jolle Kokkoset osallistuivat. Sitä kautta syntyi yhteys, joka toi pojat Ilvekseen. - Olen nähnyt paljon kesäleirejä, mutta se oli yksi parhaista. Jätkät oppivat jotain, mutta samalla oli hauskaa, Vesa Kokkonen kiittelee. Suomalainen pelityyli on molempien poikien arvion mukaan erilaista kuin ruotsalainen. - Täällä taklataan enemmän ja pelataan fyysisemmin. Ruotsissa on enemmän taitokiekkoa, Jesper Kokkonen arvioi. Robin on ehtinyt viettää Suomessa vasta muutaman kuukauden, mutta on havainnut jo joitakin eroja. - Suomessa peli on taktisempaa, Robin Kokkonen sanoo. Vesa Kokkonen näkee yhtenä syynä taktisempaan peliin nuoremmassa iässä sen, että Suomessa roolitetaan aiemmin. - Ruotsissa annetaan työkalut ja pelaajat saavat ajatella itse. Se ei ole ihan niin selkeää, että on oma ruutu, joka pitää hoitaa. Kaikkien pitää pystyä hoitamaan jokainen ruutu. Jos joudut siihen, hoidat sen. Ruotsissa erikoistuminen tietylle paikalle tapahtuu myöhemmin. Vielä Bnuorten sarjassa paikkojen vaihtelua saattaa olla reilusti. Länsinaapurin menestyksessä Vesa Kokkonen nostaa esiin isomman harrastajamäärän. Myös pelimäärät ovat suuria Suomeen verrattuna. - Kuutentoista ikävuoteen asti voi käydä kauden aikana yli kymmenen turnausta. Kaikki reissaavat. Kerätään rahaa ja lähdetään matkaan. Jesperillä oli 80-120 ottelua kaudessa ennen kuin tuli tänne, Vesa Kokkonen kertoo. Vesa Kokkonen kiittelee myös ruotsalaisten tekniikkaharjoittelua kaukalon ulkopuolella. Hallien kellarikerroksissa painetaan ennen harjoituksia tekniikka- kuulien kanssa vartin verran, jotta kädet ja olkapäät lämpiävät. - Täällä hypitään vähän ja pelataan pingviinipalloa pihalla. Millä työkalua käyttävät kädet lämpiävät? Joukkuelajit palvelevat toisiaan Jesperille ja Robinille lajivalinta on aina ollut selvä. Perhe kävi paljon laskettelemassa, kun pojat olivat nuorempia ja aikaa oli enemmän. Jesper kokeili jalkapalloa yhden kauden 10-vuotiaana, mutta ei syttynyt lajiin lainkaan. Omien poikiensa selkeistä valinnoista huolimatta Vesa Kokkonen ihmettelee sitä, että useamman lajin harrastamiselle ei löydy tilaa, vaan juniorit pakotetaan tekemään valintoja entistä aiemmin. - Lajikateus ei välttämättä lähde perheistä, vaan seuroista. En tiedä johtuisiko se siitä, että mitä enemmän on läsnä sitä enemmän saa perheestä rahaa. Vai olemmeko me valmentajat niin typeriä, että jos joku pelaa jääkiekkoa, ei voi pelata jalkapalloa. - Mielestäni ainakin maajoukkueikään asti voi hyvin pelata molempia. Joukkuepelit kehittävät toinen toisiaan. Ollaan menossa entistä enemmän siihen, että jääkiekko on yksilölaji, jota pelataan joukkueessa. Pitää kehittyä paremmin ja paremmin yksilönä. Juniorivalmennuksessa uraa tehnyt Kokkonen peräänkuuluttaa pelaajien vanhemmilta välittämistä lastensa harrastuksista ja kannustusta. Hän pitää selvänä asiana, että lapset tekevät asiat paremmin, jos vanhempia kiinnostaa. - Ei silti tarvitse olla ”Corn Flakes – coach” keittiön pöydässä ja neuvoa lastaan pelaamaan tietämättä mitä valmentajat ovat sanoneet. Riittää, että kysyy miten meni, mitä teitte tänään ja oliko kivaa. On paljon vanhempia, jotka eivät kysy, vaan pelkästään kiroavat, että taas on tullut lasku. Mistä juniori innostuu, jos kannustus on tällaista? Omia lapsiaan Kokkonen on kannustanut tekemään kunnolla sen, mitä alkaa tekemään. Silloin harrastus on kausimaksujen väärti. - Monelle vanhemmalle olen sanonut kokouksissa, että me yritämme pitää harrastuksen avulla teidän juniorinne pois kaupungista ja toreilta siihen asti kun ovat kuusitoista. On huomattavasti halvempaa maksaa kausimaksuja kuin vahingonkorvauksia ynnä muita. Jesperillä tärkeä kausi Alkavalle kaudelle jokaisella Kokkosella on omat haasteensa. C-nuorissa kauden aloittanut Robin haluaa taistella paikasta B-nuorten kokoonpanossa. Tärkeää olisi lisäksi pysyä maajoukkueringissä. - Vahvuuksiani ovat maalinteko ja luistelu. Ruotsissa olen pelannut sentterinä ja siinä pelaan mieluummin, kertoo Robin Kokkonen. Jesperille kausi on tärkeä, sillä ensi kesänä hän on varausikäinen ja keväällä odottavat myös 18-vuotiaiden MM-kisat. Sitä ennen hän pyrkii auttamaan A-nuorten joukkueen parempaan menestykseen. Lokakuun alussa Jesper pääsi jo näkemään NHL-joukkueen toimintaa läheltä, sillä hän oli yksi Minnesotan apuna olleista mailapojista Tampereella. - En oikein ehtinyt pelaajia katsomaan, koska he eivät olleet hallilla samaan aikaan. Huoltajilla oli ainakin ihan hyvä meininki. Peli näytti siltä, että pelaajat pystyvät varmasti pelaamaan paljon paremminkin kuin pelasivat. Pikakomennuksella LeKiin tullut Vesa Kokkonen haluaa jatkaa LeKin kanssa pudotuspeleihin asti. - Sinne pitäisi päästä ilman isompia rämpimisiä. Siitä katsotaan eteenpäin, mitä tapahtuu. Seurassa on hyvä henki. Sinne oli mukava tulla, ja siellä on mukava olla. •• 32 ENSI KESÄKSI OMA MÖKKI Design-Talon huvilat tarjoavat omasta mökistä haaveilevalle oikotien onneen. Tee päätös nyt – lomailet omalla mökilläsi jo ensi kesänä. Talvellakin voit keskittyä itsellesi tärkeisiin asioihin, sillä Design-Talo rakentaa suosikkimallisi käyttövalmiiksi omien valintojesi mukaan. Tulisijoja ja kiinteitä kalusteita myöten. Tutustu ja valitse suosikkisi www.designtalo.fi Saimin mökki seisoo pian kuin tatti paikoillaan. Seuraa Saimin perheen Sulkavahuvilan rakentumista: saiminmokki.blogspot.com Oma huvila muuttovalmis Tervetuloa kaupoille: Automyynti: 020 757 1111 Ma - Pe 10 - 18, La 10 - 15 Asentajankatu 3 (Lakalaiva) 33840 Tampere MB ML 320 CDI Aut. 4Matic 72.800 € Maastoauto,Diesel,170 hv,A utomaattivaihteisto Uusi auto heti toimitukseen, Uusin korimalli: Musta metalliväri (myös muita värejä), Beige-nahkaverhoilu ( Istuinlämmitys ) 69.990 € Mercedes-Benz E 200 CDI Avantgarde -09 Volvo S80 D5 185 hv Aut. Momentum 35tkm, Sedan porrasperä, Diesel, 134 hv, Manuaalivaihteisto 1 omistaja, Veho huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Xenon -valot, Automaattinen ilmastointi, Urheilulliset etuistuimet 41.900 € 105tkm, Maastoauto, Bensiini, 444 hv, Autom.vaihteisto, Täyd. huoltokirja ( Iso huolto 8 / 2010 ) Automaattinen ilmastointi, Navi, Sähkötoiminen lasikattoluukku, Pysäköintitutka eteen ja taakse 64.900 € -09 BMW 530 dA Touring M-Sport 42tkm, Sedan porrasperä,Diesel,182 hv, Automaattivaihteisto, Huoltokirja, DSTC Ajovakaudenhallinta, Automaattinen ilmastointi, Volvo RTI -navigointijärjestelmä, Musta nahkaverhoilu 37.900 € -05 128tkm, Farmari,Diesel,214 hv,Automaattivaihteisto Automaattinen ilmastointi, DTC Ajovakaudenhallinta, Xenon -valot, M - Sport -istuimet,( Sähkösäätö, Musta nahkaverhoilu, Istuinlämmitys ) Navi 31.900 € Maastoauto,Diesel,197 hv,Manuaalivaihteisto Uusi ajamaton suoraan varastosta, Toimituskulut 600 euroa, Värivaihtoehdot hopea ja musta: Automaattinen ilmastointi, 57.900 € Mercedes-Benz C 220 CDI M6 Avantg. 31.900 € 25.900 € 119tkm, Farmari,Diesel,134 hv,Manuaalivaihteisto Uusi korimalli: Täydellinen huoltokirja, ESP ajovakaudenhallinta, Automaattinen ilmastointi, Urheilulliset etuistuimet (Istuinlämmitys ) 23.900 € 98tkm, Tila-auto,Diesel,129 hv,Manuaalivaihteisto Täydellinen huoltokirja ( Viim. 9 / 2010, sis. jakohihna ) Uudet talvirenkaat, Automaattinen ilmastointi, Erillisistuimet kuudelle, Ajotietokone 22.900 € -02 VW Sharan 1.9 TDi 115 hv Trendline 7hlö -03 VW Passat Variant 2.0 TDI Comfort+ 154tkm, Sedan porrasperä, Diesel, 147 hv, Manuaalivaihteisto, Täydellinen huoltokirja, ESP ajovakauden hallintajärjestelmä, Autom. ilmastointi, Vakionopeudensäädin, Ajotietokone 19.900 € 98tkm, Tila-auto,Diesel,114 hv,Manuaalivaihteisto Huoltokirja, Uudet talvirenkaat, Automaattinen ilmastointi, ( Erillinen puhallin matkustamoon ) ESP Ajovakaudenhallinta, 19.900 € 22.900 € -06 VW Passat 1.9 TDI Comfortline 141tkm, Farmari,Diesel,138 hv,Manuaalivaihteisto Huoltohistoria, Uudet talvirenkaat, ESP Ajovakauden hallinta, Climatic -ilmastointi, Sähkötoiminen lasikattoluukku, CD 18.890 € Katso lisää netistä, 200 autoa /moottoripyörää varastossa! 49.900 € 18tkm, Sedan porrasperä, Diesel,174 hv,Autom.vaihteisto Facelift -malli: DSC Ajovakaudenhallinta, Xenon -valot, BMW Professional -navigointijärjestelmä, Sähkösäätöiset istuimet, HUD näyttö 46.900 € -07 Audi A4 2.0 FSI Turbo 200 hv Quattro 95tkm, Coupé,Diesel,201 hv,Automaattivaihteisto Täydellinen huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, BiXenon -valot, Sport -istuimet ( Sähkösäätö, Muistitoiminto, Nahkaverhoilu 27.900 € -07 VW Passat Sportline 2.0 FSI 150 hv 128tkm, Tila-auto,Diesel,138 hv,Manuaalivaihteisto Täydellinen huoltokirja, Ilmastointi, ESP Ajovakaudenhallinta, ABS -jarrut, Turvatyynyt, Ajotietokone, Ohjauspyörä nahkaa, Mercedes CD -08 BMW 520 dA 177 hv E60 Sedan Exclusive-09 29tkm, Maastoauto,Diesel,214 hv,Automaattivaihteisto Huoltokirja, Automaattinen ilmastointi, DTC Ajovakaudenhallinta, Xenon -valot, BMW Professional navigointilaite, -08 Peugeot 407 Coupe 2.7 V6 HDi Aut. 146tkm, Sedan porrasperä, Diesel, 168 hv, Täydellinen huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Xenon -valot, Sähkösäätöiset istuimet , Comand -järjestelmä -07 Citroen C5 Tourer Dynam. 2.0 HDi Aut. -08 Volkswagen Sharan 1.9 TDI 130 hv 6 hlö -05 Mercedes-Benz B 200 CDI 140 hv 5d 198tkm, Farmari,Diesel,177 hv,Manuaalivaihteisto Täydellinen huoltokirja, Automaattinen ilmastointi, ESP Ajovakaudenhallinta, Audi Navigointilaite, Bose Audiojärjestelmä Sport-istuimet Mercedes-Benz E 220 CDI 020 757 1112 -09 Toyota Land Cruiser 3.0 D-4D Aut. UUSI! -10 Porsche Cayenne 4.5 V8 Turbo Aut. AWD -05 Mitsub. Pajero Wagon 3.2 DI-D 4x4, 5 hlö-10 BMW X3 3.0dA Sportpack Panorama 39tkm, Maastoauto,Diesel,221 hv,Automaattivaihteisto 1 omistaja, Veho huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Automaattinen ilmastointi, Polttoainetoiminen Webasto -lämmitin Audi A6 Avant 2.7 V6 TDI Moottoripyörämyynti: 27.900 € -07 MB C 32 AMG 354 hv Touring Aut. 94tkm, Sedan porrasperä, Bensiini, 147 hv, Manuaalivaihteisto, Täyd. huoltokirja ( Viim. 8 / 2010 ) Automaattinen ilmastointi, ESP ajovakaudenhallinta, VW Sport -istuimet 20.900 € 17.900 € 176tkm, Sedan porrasperä, Diesel, 138 hv, Manuaalivaihteisto, Täydellinen huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Automaattinen ilmastointi, Webasto -lämmitin ajastimella 17.800 € -01 211tkm, Farmari,Bensiini,348 hv,Automaattivaihteisto Huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Xenon, Automa. ilmastointi, AMG Urheiluistuimet (Sähkösäätö, Muistitoiminto, Musta nahkaverhoilu) 20.900 € -06 VW Passat 2.0 TDi 140 hv M6 + Webasto -05 Volvo V50 2.0D 136 hv + Webasto 178tkm, Sedan porrasperä, Diesel, 103 hv, Manuaalivaihteisto, Täydellinen huoltokirja, ESP Ajovakaudenhallinta, Automaattinen ilmastointi, Ohjauspyörä nahkaa, Ajotietokone -05 39tkm, Sedan porrasperä, Bensiini, 197 hv, Manuaalivaihteisto, Täydellinen VV Auto Oy -huoltokirja, Automaattinen ilmastointi, ESP Ajovakaudenhallinta, Pysäköintitutka, Vakionop.säädin -04 154tkm, Farmari, Diesel, 134 hv, Manuaalivaihteisto Huoltokirja, DSTC ajovakauden hallintajärjestelmä, Polttoainetoiminen lisälämmitin ajastimella, Automaattinen ilmastointi 16.900 € 33 ••• Moni Ilves-kannattaja muistanee ex-maalivahti Mika Mannisen parhaiten 1990-luvun alkupuoliskolta, kun silloinen luottovahti Jukka Tammi loukkasi pahasti polvensa ja joutui pitkälle sairauslomalle. Manninen joutui lähes kylmiltään tolppien väliin, mutta suoriutui ”Nuoret ovat pelanneet hienosti, kun ovat saaneet vastuuta”, Mika Manninen jakaa tunnustusta Matias Myttyselle (kuvassa) ja kumppaneille. tehtävästään erinomaisesti. TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI O li se jännä paikka mennä pelaamaan – onneksi itselläni oli alla muutama hajaottelu sieltä sun täältä. Saimme kuitenkin hyvän voittoputken ja nousimme lopulta pudotuspeleihin asti. Parhaat muistot ovat juuri voittopeleistä, ja Anuorissa voitimme kultaa kaudella 199091. Niihin aikoihin Ilves oli hyvin usein nuorten finaaleissa, muistelee Manninen Ilves-aikaansa, joka kesti liigatasolla viisi kautta Manninen oli perustamassa vuosituhannen vaihteessa sijoitusyhtiö Finlandia Group Oyj:tä kahden muun tuttavansa kanssa. Hän itse toimi yrityksen toimitusjohtajana aina tammikuuhun 2009 saakka, kunnes siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. - Teen edelleen samaa hommaa kuin toimitusjohtaja-aikanani – titteli on muuttunut, mutta työnkuva ei liiemmin. Finlandia toimii neljällä eri liiketoiminta-alueella. Emoyhtiö Finlandia Group Oyj:n liiketoimintaan kuuluvat omaisuudenhoito, arvopapereiden välitys sekä emissioiden järjestäminen. Finlandia Rahastoyhtiö on puolestaan konsernin rahastoliiketoiminnasta vastaava yhtiö. Myös henkilökunta omistaa yhtiötä Manninen korostaa yhtiönsä henkilökunnan panosta. Finlandia on sikäli harvinainen yritys, sillä sekä henkilökunta että toimiva johto omistavat yhtiön. - Olemme rekrytoineet alan huippuihmiset meille töihin. Se on tärkeä tekijä ja vahvuutemme. Yhtiön vahvuutena Manninen pitää myös paikallisuutta, vaikka yritys toimiikin globaalisti. - Meillä on kolmessatoista eri kaupungissa toimisto eli olemme läsnä ja tapaamme asiakkaita. Kerromme heille selvällä suomen kielellä, mitä kannattaisi tehdä. Vaikka olemme paikallisia, toimimme myös globaalisti. 90 % asiakkaidemme sijoituksista on hajautettu muualle päin maailmaa. Reilu pari vuotta sitten maailmaa vavisutti finanssikriisi. Tilanne oli todella vakava. - Moni ihminen ei tiedäkään, kuinka lähellä olimme täydellistä katastrofia. Puhumme muutamasta päivästä. Se oli hyvin vakava paikka. Onneksi siitä näytetään selviävän, ja itse asiassa pahimman kriisin jälkeen valoa alkoi näkyä tunnelin päässä yllättävän nopeasti. Rahoitusalan kilpailu kasvanut Rahoitusala on muuttunut viimeisten vuosien aikana selvästi. - Kilpailua on tullut huomattavasti lisää. Myös ihmisten kiinnostus on kasvanut säästämistä kohtaan. Se on luonnol- Hakametsän halli on Mika Manniselle tuttu paikka, sekä kaukalosta että katsomon puolelta. Mika Manninen johtaa Finlandiaa ja tukee Ilvestä lista seurausta, kun ihmiset ymmärtävät tarpeensa paremmin, miksi säästää ja sijoittaa. Uskon, että tämä trendi kasvaa entisestään. - Palvelun tarjoajan näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla hyvät tuotteet ja ratkaisut, että ihmiset pääsevät tavoitteisiinsa. Tässä astuu esiin osaava henkilökuntamme, joka tekee kaikkensa, että niihin tuottoihin päästään, mihin markkinoilla on mahdollisuus päästä. Finlandia on ollut Ilveksen mukana muutamien kausien ajan, mutta tälle kaudelle yrityksen panostus nousi selvästi, sillä Finlandia-teksti näkyy Ilveksen pelaajien kypäröissä. - Näen itseni osana seuraa, kun olen Ilveksessä pelannut, mutta ennemminkin ajattelen niin, että nyt kun on mahdollisuus olla tukemassa seuraa, se on positiivista. Liiketoiminnallisia tavoitteita meillä ei ole, vaan toivomme Ilvekselle hyvää urheilullista menestystä. Jos sitä tulee, mekin varmasti hyödymme siitä. On hienoa nähdä uusia, nuoria ilveksiä taistelevan jäällä meidän logomme ky- pärässä. Jääkiekosta puhutaan paljon Kotiotteluissa Manninen kertoo käyvänsä niin usein kuin kiireiltään ehtii. - Kauden aikana tulee käytyä Hakametsässä varmaan parikymmentä ottelua seuraamassa. Kausi on alkanut positiivisesti ja nuoret ovat pelanneet hienosti, kun ovat saaneet vastuuta. Manninen on huomannut työelämässään, kuinka tärkeä asia jääkiekko on suomalaisille. - Kyllä me töissäkin puhumme kiekosta aika paljon. Meiltä löytyy talosta jokaisen seuran kannattajia. Myös asiakkaiden kanssa kiekkokeskustelut ovat hyvin yleisiä, oltiin sitten Tampereella, Helsingissä tai vaikka Oulussa. Oman pelaajauransa ”Mamba” lopetti jo varhain, 26-vuotiaana. Hän ehti pelata Ilveksen lisäksi myös muun muassa Saksan DEL-liigassa ESV Kaufbeuren -joukkueessa ja Ruotsin Elitserienissä HV-71: n riveissä, mikä jäi lopulta miehen viimeiseksi seuraksi (1996-97). - Saksassa oli pari ketjullista oikeas- ti kovia pelimiehiä. Siellä oli paljon kahden passin miehiä ja peli oli sekoitus kanadalaista ja suomalaista jääkiekkoa. Ilveksessäkin pelannut Dale Derkatch oli silloin joukkueemme paras pelaaja. - Elitserien-kauden jälkeen en enää halunnut lähteä ulkomaille pelaamaan mihinkään alemman keskitason joukkueeseen. Töitä niissä joukkueissa olisi riittänyt, mutta on niin paljon mukavampaa taistella pudotuspelipaikoista ja menestyksestä. Suomesta muun muassa Lukko tarjosi sopimusta, mutta halusin asettua Tampereelle. Lopettamispäätöstä Manninen ei ole katunut. - Olen ehtinyt tehdä kaikkea muutakin. Kiekkoilijan olisi syytä miettiä, mitä haluaa peliuransa jälkeen tehdä. Jos haluaa pelaamalla tienestit kerätä, täytyy olla todella hyvä, eikä parane loukkaantua, naurahtaa Mamba. Mannisella on itsellään kolme poikaa (15-, 11- ja 10-vuotiaat). Tuleeko jälkikasvusta kiekkoilijoita? - Into on ainakin kova. Ei se itseäni haittaisi, vaikka niin tapahtuisi. •• 34 35 Markku Hakanen on Iki-Ilves vuosikymmenien ajalta Hakametsän jäähalli paransi Ilveksen olosuhteita merkittävästi verrattuna vastustajiin. Hakanen arvioi kuitenkin, että etu ei ollut yksinomaan Ilveksen, sillä muut joukkueet saattoivat syttyä sisätiloissa hyvään pelaamiseen. Tamperelaisia puolestaan saattoi ärsyttää ulko-olosuhteisiin joutuminen. Ero sisällä pelaamiseen saattoi olla todella suuri. Kovimmissa pakkasissa pelien pelaaminen ei välttämättä ollut kovinkaan järkevää, mutta aina peruminen ei ollut yksinkertaista hirmukeleissäkään. - Itä-Suomessa meillä oli Linko-niminen tuomari ja yritimme tapella vastaan, että ei pelata näissä olosuhteissa. Lämpömittari oli seinässä, joka hohki lämpöä, joten todellista lämpötilaa ei ole tiedossa. Kun neuvoteltiin, niin Linko nosti punttia ja näytti paljasta säärtä alta. Sitten hän sanoi, että älkää pojat rutisko, pelataan peli. Kai häntäkin ärsytti, kun oli tullut Helsingistä Itä-Suomeen viheltämään ja halusi saada pelin hoidettua. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI I lveksen riveissä 1963-74 pelannut Markku ”Manku” Hakanen on todellinen pitkän linjan Ilves. Yhdentoista SM-sarjakauden lisäksi Hakanen on ollut Ilveksessä niin kakkos-ja ykkösvalmentajana sekä joukkueenjohtajana. Nykyisin Hakasen leipomon toimitusjohtaja on kausikorttilainen, Ilves- ja Meiränmies Klubin jäsen, sekä Takkuturkkien varapuheenjohtaja. Pelaajana Hakanen muistetaan veljessarjan keskimmäisenä jäsenenä. Vanhempi veli Reijo ”Mintsu” Hakanen ja nuorempi veli Matti Hakanen hyökkäsivät 1970-luvun alussa jopa yhden kauden samassa ketjussa. - Mintsu oli meidän veljessarjasta kiekkoilijana kuuluisin ja pelasi myös maajoukkueessa. Ainoastaan kaksi Mankun mestaruussarjavuosista päättyi ilman mitalia. Yhdeksästä mitalivuodesta kultaan päättyi kaksi, hopeaan neljä ja pronssiin kolme. Hakanen päätti pelaajauransa vuonna 1974, jolloin hän otti ohjakset leipomossa. Perheen isä Simo kuoli vuonna 1972 . Markku Hakanen ei kuitenkaan ehtinyt olla kauan sivussa Ilveksen toiminnasta. Ilvestä 1960- ja 70-lukujen vaihteessa luotsannut Raimo Wasama oli tulossa takaisin valmentajaksi syksyllä 1976. Wasama halusi Hakasen kakkosvalmentajakseen. Lopulta Wasaman tulo Ilvekseen peruuntui. ja vetovastuun otti Juhani Ruusunen. Hakanen oli kakkosvalmentajana kaikkiaan kolmen kauden ajan. - Ruusunen joutui sivuun kesken kauden ja pelaajat tulivat pyytämään minua valmentajaksi. Olin loppukauden ykkösvalmentajana. Hiitelän Seppo lopetti silloin pelaamisen ja tuli kakkoseksi. Taisteltiin, että päästiin kuiville ja säilytettiin sarjapaikka. Hakanen oli mukana myös Ilveksen viimeisimmässä mestaruudessa vuonna 1985. - Mestaruuteen 1985 valmentanut Hiitelän Seppo, joka on serkkuni, tuli pyytämään minua joukkueenjohtajaksi. Lähdin mukaan ja olin vuodet 1986 ja 1987 joukkueenjohtajana. Hakanen ehti toimia myös mailatestaajan. Antti-Jussi ”Naku” Tiitola valitsi Hakasen sekä Kari ”Kaspe” Palo-ojan Titanin mailojen testaajaksi. Palkkioksi irtosi laskettelukurssi. Nykyisin Hakanen on aktiivisesti mukana Takkuturkkien toiminnassa. Noin 40-jäseninen porukka koostuu entisistä Ilves-henkisistä pelureista, jotka kokoontuvat yhdessä Takkuturkittarien kanssa säännöllisesti yhteen viettämään aikaa ja muistelemaan kiekkovuosiaan. Autokuski Raimo Helminen Pelaajasta leipuriksi. Markku Hakanen on pitkän linjan ilveksiä. Uran aikana tapahtui paljon muutoksia Hakasen pelivuosien aikana jääkiekko koki paljon muutoksia. Koko kentän taklaussääntö, käyrät mailat, kolmella ketjulla pelaaminen ja Hakametsän jäähalli tulivat kaikki käyttöön Hakasen peliuran aikana. - Kaukalon pienentyminen on lisännyt paljon mies miestä vastaan pelaamista. Mielestäni jääkiekko on menettänyt paljon, kun on menty tähän. Ei nähdä enää hienoja kuvioita. Ne murenivat jo siinä vaiheessa, kun sai alkaa taklata koko kentällä. Tietysti Suomen oli pakko Kannustusta kotijoukkueelle. D-päädyssä peliä jännittävät muiden muassa Janne Hakanen (oik.), Kari Palo-oja sekä Markku Hakanen. mennä muun maailman mukana. Aika toiselaiseksi kiekko on muuttunut. Tilanteita tulee vähemmän, koska peli on tarkkaa vartiointipeliä. Käyristetyllä lavalla pelaamiseen tottuminen otti pelaajilla aikansa. Hakanen muistelee, että joukkuekaveri Timo Lahtisen lämäri osui kerran joukkuetoveri Juha Lahtista kasvoihin. - Vedot lähtivät mihin sattui, kun mai- laa ei osattu käyttää. Lasikuitumailoja lämmitettiin ja taivutettiin. Ronkkupuolella suoralapainen oli paljon parempi. Tänä päivänä tehdään harvoin sellaisia ronkkupuolen maaleja kuin silloin. Hannu ”Häpä” Oksanen on viimeisiä, jotka ovat kunnolla ronkkupuolen vedon osanneet. Se on veskarille paha veto, mutta on sitä vaikeampi tehdä, mitä käyrempi maila on. Hakasen leipomo on ollut Ilves-henkinen yritys jo ennen Markku Hakasen astumista peräsimeen. Isä Simo Hakanen toimi 60-luvun lopulla Ilveksen varapuheenjohtajana ja veljesten äiti Kaija oli mukana Ilves-naisia perustamassa. Tänä päivänä tytär Sanna on nykyisten Ilvesnaisten varapuheenjohtaja. Vaimonsa Marketan kanssa Markku Hakanen on myös tavannut Ilves-piireissä. Marketta pelasi koripalloa Ilveksessä ja pariskunta tapasi Ilveksen ottelussa Koulukadulla. - Kun esikoispoikamme Janne syntyi, Marketta lähti synnytykseen Koulukadulta Ilves-Tappara-ottelusta pitkin hampain. Ei olisi malttanut lähteä. Janne syntyi lopulta maanantai-iltana. Torstaina oli peli TPS:ää vastaan. Voitimme 62 ja tein neljä maalia. Se oli yksi huippuhetkiä urallani. Nykyisestä Ilveksestä palkkaa Hakasen leipomosta on saanut huoltaja Lasse Laukkanen sekä kakkosvalmentaja Raimo Helminen. - Raipe oli meillä autokuskina yhden kesän kortin saatuaan. Taitaa olla Raipelle yrityksensä ohella ainoa työpaikka kiekkoilun ohella. - Vaihdoimme Transitin sinä aikana, kun Raipe oli meillä. Raipe oli poikamme Petterin kanssa viemässä Raatihuoneelle tavaraa. Olivat arvuutelleet mahtuuko Transit sisään halliin. Vanha Transit oli mahtunut hyvin, joten Petteri ja Raipe arvuuttelivat, että kai tämä samanlainen on. Mutta sehän jäi katostaan kiinni. Monta kertaa on Raipen kanssa jälkeenpäin naureskeltu tilannetta. Hakanen oli myös junioritoiminnassa mukana kun 1964 syntyneiden poikien joukkue perustettiin. - Vanhin poikamme Janne pelasi joukkueessa B-junnuihin saakka. Toimin joukkueenjohtajana mutta kun edustusjoukkueen tehtävät kutsuivat, jouduin luopumaan tehtävästä. Nuorin poikamme Petteri on syntynyt 1973 ja kun hänen ikäluokkansa porukka perustettiin olin siinä aluksi myös joukkueenjohtajan. Hän myös lopetti B junnu iässä. Molemmat joukkueet olivat hienoja porukoita joista on jäänyt hyviä ystäviä niin pelaajista kuin vanhemmista. Nykyisin Jannen poika Lassi pelaa Ilveksen C-junnuissa ja Petterin poika Juho on luistelukoulussa. • • 36 Lumotv on kaapeli-tv-verkossa toimiva palvelu, joka tuo koteihin monipuoliset tv- ja radiopalvelut. Kaapeli-tv tarjoaa vauhtia, viihdettä, asiaa ja elämyksiä koko perheelle. www.lumotv.fi Tampereen Puhelimelta LISÄÄ SISÄLTÖÄ televisioosi TEKSTI: VIESTINTÄGRAN KY K otimaiseen Finnet-ryhmään kuuluva Tampereen Puhelin toi tv-palvelut taloyhtiöihin tänä kesänä. Yhtiön uudet palvelut tuovat lisää sisältöä ja vaihtoehtoja asukkaiden televisionkatseluun. Valittavana on lähes 100 erilaista tv-kanavaa. Tampereen Puhelimen kaapelitelevisio on taloyhtiöille helppo ja huoleton ratkaisu. Kaapeli-tv on toimiva vaihtoehto, sillä esimerkiksi sääolosuhteet eivät vaikuta kuvan laatuun. Kaapeli-tv:n ääressä voi nauttia häiriöttömästä kuvanlaadusta. - Finnet-yhtiöt ovat tarjonneet kaapeli-tv -palveluita jo usean vuoden ajan valtakunnallisesti. Tampereella asia tuli ajankohtaiseksi, kun taloyhtiöt alkoivat tehdä kokonaispäätöksiä laajakaistapalveluista viime keväänä. Toimitamme nyt kaapeli-tv:n lisäpalveluna taloyhtiöille, joihin on asennettu koko talon laajakaistaratkaisu, valottaa myyntijohtaja Jari Toivola. Tampereen Puhelimen käyttämä valokuitukaapeli mahdollistaa monipuolisten laajakaista-palveluiden rakentamisen. -Esimerkiksi uudiskohteissa rakennuksiin tarvitaan vain yksi sisäverkko, jota voidaan hyödyntää niin huippunopeassa internet-yhteydessä, puhepalveluissa kuin kaapeli-tv:ssäkin, jatkaa Toivola. Tampereen Puhelin Oy on kotimaiseen Finnet-ryhmään kuuluva palveluyritys ja Pirkanmaan kolmanneksi suurin teleoperaattori. Yrityksen laajakaista- ja matkaviestintäpalvelujen tuotevalikoimasta löytyvät luotettavat ja joustavat viestintäratkaisut erilaisiin tarpeisiin. >> www.tampereenpuhelin.fi ja ja lähimpänä asiakkaitamme. Siksi ymmärrämme heidän tarpeitaan, ja haluamme olla apuna arjessa, täsmentää myyntijohtaja Toivola. Tarjolla huimasti valinnavaraa -Voimme tarjota kaapeli-tv –liittymän kautta huimasti lisää valinnanvaraa television katsomiseen. Meiltä saa nyt kätevästi Lumotv:n kanavapaketit ja katselukortit. Asiakas tarvitsee vain kaapeliverkon kanssa yhteensopivan digiboxin ja katselukortin, kertoo tuotepäällikkö Tapani Mäkinen. Uudempaa teknologiaa edustavissa televisioissa, joissa on sisäänrakennettu digiboxi tarvitaan oma kortinlukija. Kaapeli-tv:n perustarjonta on normaalia antenniverkkoa laajempi. Jo pelkällä peruspaketilla saa yli 20 ilmaista kanavaa katsottavaksi. Katselukortilla on Kaapeli-tv –palvelut myös Vuorekseen Asentaja on apuna mahdollista katso peruskanavien lisäksi maksu-tv –paketteja, jolloin valittavana on lähes 100 kanavaa. Kanavia voit tilata valmiiden kanavapakettien lisäksi myös erikseen tilattavina Extra-kanavina. Näin katsoja voi hankkia entistä joustavampia yhdistelmiä oman makunsa mukaan. Kaapeli-tv:n käytöönotto on yksinkertaista. Asennusvaiheessa Tampereen Puhelimen asentaja päivystää taloyhtiössä ja avustaa asukkaita kaapeli-tv:n käyttöönotossa. Hän jopa virittää digiboxin käyttökuntoon ja kanavat paikalleen asukkaan puolesta, mikäli niin halutaan. -Olemme paikallinen tietoverkko-osaa- Tampereen Puhelin toimii Tampereen kaupungin kumppanina Vuoreksen alueen kehittämisessä. Yhtiö rakentaa alueelle huippunopeat laajakaistayhteydet ja toimittaa kaapeli-tv -palvelun Vuoreksessa myös omakotitaloihin. -Asukkaat, jotka tulevat asumaan Vuorekseen, saavat käyttöönsä nykyaikaiset ja nopeat tietoliikennepalvelut mukaan luettuna kaapeli-tv –palvelut, päättää Toivola. •• 37 RAKENNUSLIIKEMYYNTI: KULUTTAJAMYYNTI PIRKANMAALLA: Valkeakosken Betoni Oy: Matti Kuusjärvi p. 040-8443291 [email protected] KO-TI Oy: Jussi Lehtinen p.020 7109 245 KO-TI Oy: Mikko Vatanen p.020 7109 244 Sijaisperhe saattaa olla nuoren paras kipulääke Olisiko teistä sijaisperheeksi? Etsimme tavallisia perheitä 10–16-vuotiaille nuorille. ”Elämä ottaa, elämä antaa” Ilveksen hampaat hoitaa Ongelmiensa kanssa kipuileva nuori ei tarvitse ihmeitä vaan ihmisiä, joihin voi luottaa. Ota yhteys: luotsi@tampere.fi, 040 800 4200. MATTI TÄHTINEN hammaslääkäri Team-Dental Oy Hämeenkatu 18 5. krs 33200 Tampere Puh. (03) 213 0924 TAMPEREEN KAUPUNKI, Satamakatu 17 B, 33200 Tampere www.tampere.fi/sijaisperheeksi 38 • Myynti • Asennus • Huolto www.teamdanielsson.fi Koko Pirkanmaalla Yrittäjätie 5 37910 Kylmäkoski 050-5340005 Ahoniemi 0400-839880 Ahojoki ! s u o j r amosta Ka • Ti 4.1. 2011 Ilves-HIFK • Pe 14.1. 2011 Ilves-Jokerit 10 € per peli Paikat kaarteissa ja päädyissä. Tarjous on voimassa jouluun asti tai niin kauan kuin lippuja riittää. Vaikkapa joululahjaksi! Liput kätevimmin ennakosta! PANASONIC lämpöpumput Vehnämyllynkatu 10 33560 Tampere puh. 03-270 6600 fax. 03-270 6622 www.kaunisto-yhtiot.fi ��������������������������������������� Soita ja tilaa ilmainen esittely! Nyt viiden vuoden täystakuu. KODINKONEHUOLTO VEIJO MATIKKA ����������������������������������������������������� KYLMÄ- JA KUUMAHUOLTO MATIKKA OY ����������������������������������������������� ��������������������������������������������� ������������ 39 TOIMME LUMOTV-PALVELUT TALOYHTIÖIHIN TAMPEREELLE! Lähes 100 kanavaa, jotka tempaavat mukaansa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä. Tulemme mielellämme kertomaan palvelusta lisää. Tomi Lindberg Jussi Alopaeus Mikko Äijälä puh. 044 047 4453 tomi.lindberg@ tampereenpuhelin.fi puh. 044 347 0017 jussi.alopaeus@ tampereenpuhelin.fi puh. 044 047 4460 mikko.aijala@ tampereenpuhelin.fi Lumotv-palveluiden käyttöönotto edellyttää Tampereen Puhelimen kaapeli-TV –palvelun. Palvelu on tilattavissa Tampereen Puhelimen Talo Kuitu-palveluun. Myymälä ja asiakaspalvelu: Hämeenkatu 28, Tampere Avoinna ma-pe 10-18, la 10-14 Asiakaspalvelunumero: (03) 455 1000, hinta ppm / pvm asiakaspalvelu@tampereenpuhelin.fi www.tampereenpuhelin.fi
© Copyright 2024