1. No category

Sisäilmastoseminaari
2015
1
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN
VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN
LAATUUN
Vesa Asikainen1, Pertti Pasanen2 ja Helmi Kokotti3,4
1
Envimetria Oy
2
Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos
3
Suomen Sisäilmakeskus Oy
4
Savonia Ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa selvitettiin jaksottaisen yleisilmanvaihdon vaikutusta rakennusten paineeroihin ja ilman mikrobipitoisuuksiin seitsemässä kohteessa. Kahdessa kohteessa havaittiin
merkittävää alipaineistumista yleisilmanvaihdon ollessa pois käytöstä. Rakennusten
liiallista alipaineistumista havaittiin myös muissa kohteissa ja sitä oli havaittavissa myös
yleisilmanvaihdon ollessa käytössä, mutta se ei ollut niin yleistä ja merkittävää kuin
yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Kun yleisilmanvaihto oli pois päältä, ilman
mikrobipitoisuudet nousivat miltei kaikissa tutkituissa kohteissa. Tutkimustulosten
perusteella suositellaan, että rakennuksen paine-erot tutkitaan aina ilmamäärien säädön
yhteydessä ja varsinkin ennen yleisilmanvaihdon jaksottaisen käytön aloittamista. Lisäksi
tulisi selvittää jaksottaisen ilmanvaihdon käytön vaikutukset sisäilman laatuun.
JOHDANTO JA TUTKIMUKSEN TAVOITE
Koska rakennusten ilmanvaihto aiheuttaa huomattavaa energiankulutusta, yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö tai vähentäminen on hyvin yleistä erityisesti rakennuksissa,
jotka ovat osan aikaa pitkiäkin jaksoja käyttämättä. Rakennusmääräyskokoelmat D2
vuosilta 2003, 2010, 2012 /1/ ohjeistavat, että muut kuin asuinrakennukset suunnitellaan ja
rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään
0,15 (dm³/s)/m², joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus
on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen
ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä.
Ilmanvaihdon jaksottaisen käytön vaikutuksista rakennusten paine-eroihin ja paine-erojen
vaikutusten merkityksestä esimerkiksi rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen
käyttäytymiseen ja sisäilman laatuun on keskusteltu lähiaikoina runsaasti. Keskustelu on
pohjautunut käytännön kokemuksiin ja aistinvaraisiin arvioihin eikä asiaa ole juurikaan
tutkittu tieteellisesti.
Taulukossa 1 on esitetty Asumisterveysoppaan /2/ suosituksia rakennusten ulkovaipan yli
vallitseville paine-eroille ilmanvaihtotavoiltaan erityyppisille asuinrakennuksille. Muille
kuin asuinrakennuksille ei ole virallisia suosituksia ulkovaipan paine-eroista, mutta tulo- ja
poistoilmanvaihdolla varustetuissa kiinteistöissä keskimääräisen paine-eron tulisi olla
-2…-5 Pa.
2
Sisäilmayhdistys raportti 33
Taulukko 1. Asumisterveysoppaan /2/ antamia ohjeita rakennusten painesuhteista.
Ilmanvaihtotapa
Suositeltava paine-ero
Painovoimainen ilmanvaihto
Koneellinen poistoilmanvaihto
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
0-(-5) Pa ulkoilmaan, 0 Pa porraskäytävään
-5-(-20) Pa ulkoilmaan, 0-(-5Pa) porraskäytävään
0-(-2) Pa ulkoilmaan, 0 Pa porraskäytävään
Seppäsen tutkimuksessa /3/ yhteensä 176 rakennuksen aineistossa keskimääräinen paineero ulkoilmaan nähden oli -8 Pa. Suurin alipaine oli 80 Pascalia ja suurin ylipaine 12
Pascalia. Yli 30 %:ssa mittaustuloksista alipaineisuus ylitti 10 Pascalia. Seppäsen
tutkimissa kohteissa hieman yli kolmasosassa ali- tai ylipaine oli Asumisterveysoppaan /2/
tavoitteellisten arvojen ulkopuolella.
Harjun /4/ tutkimuksessa yleisilmanvaihdon sammuttaminen ja ainoastaan hygieniatilojen
erillispoistojen päällä pitäminen ei merkittävästi vaikuttanut rakennuksen painesuhteisiin.
Sen sijaan tutkimuskohteissa havaittiin sisäilman hiukkaspitoisuuden kohoavan, kun
hygieniatilojen erillispoistot olivat yöaikaan päällä muun ilmanvaihdon ollessa suljettuna.
Airaksinen ym. /5/ ovat aiemmissa tutkimuksissa havainneet paine-erojen vaikuttavan
mikrobien kulkeutumiseen rakenteiden läpi esimerkiksi rakennusten ryömintätilasta
sisäilmaan. Myös alentunut ilmanvaihtuvuus lisää epäpuhtauksien määrää sisäilmassa ja
tämän takia yleisilmanvaihto kytketään tyypillisesti päälle useita tunteja ennen rakennusten
käyttöajan alkamista.
Tässä tutkimuksessa selvitetään ilmanvaihdon jaksottaisen käytön vaikutuksia koneellisen
tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen rakennusten paine-eroihin ja sisäilman laatuun.
Tutkimuksen osatavoitteina on 1) selvittää tutkimuskohteiden paine-erovaihteluita ja 2)
tutkia epäpuhtauksien (hajut, hiukkaset ja mikrobit) pitoisuuksia yleisilmanvaihdon ollessa
käytössä, kokonaan poissa käytössä tai alennetulla teholla sekä 3) laatia tutkimustulosten
perusteella ohjeistusta jaksottaisen yleisilmanvaihdon käytöstä.
TUTKIMUSKOHTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
Tutkimukseen valittiin seitsemän kiinteistöä, joista kaksi oli terveyskeskusta, kaksi koulua,
yksi päiväkoti ja kaksi toimistorakennusta. Terveyskeskuksessa 2 hygieniatilojen poistojen
aiheuttamaa rakennuksen alipaineistumista pyrittiin estämään johtamalla tiloihin
yleisilmanvaihdon tuloilmaa. Muissa kohteissa yleisilmanvaihto oli poissa käytöstä öisin ja
viikonloppuisin.
Tutkimuskohteiden sisätilojen ja ulkoilman välisiä paine-eroja mitattiin jatkuvatoimisesti
TSI 8710 paine-eromittarilla ja Dwyer Magnesense paine-eroantureilla vähintään viiden
vuorokauden ajan siten että osan ajasta yleisilmanvaihto oli käytössä ja osan ajasta se oli
pois käytöstä tai osateholla. Paine-eromittausten mittaustuloksiin ei otettu huomioon
mittaustuloksia, jotka selkeästi johtuivat voimakkaasta tuulesta. Kahdessa
tutkimuskohteessa (terveyskeskus 2 sekä toimisto 2) ilmanvaihtoa säädettiin ensimmäisten
mittausten jälkeen, jonka jälkeen mittaukset uusittiin. Tutkimuksessa mitattiin paine-eroja
myös rakennuksen sisältä esimerkiksi sosiaalitilojen ja muiden tilojen väliltä.
Sisäilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuuksia tutkittiin sekä yleisilmanvaihdon ollessa
käytössä että pois käytöstä tai osateholla. Sisäilman mikrobipitoisuus mitattiin Andersenimpaktoreilla. Toimistokohteessa 2 sisäilmamittauksia ei tehty.
Sisäilmastoseminaari
2015
3
TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTAA
Rakennusten paine-erot ja ilmanvaihto
Koulukohteessa 1 tutkitut seitsemän tilaa olivat alipaineisempia yleisilmanvaihdon ollessa
päällä (keskiarvo -6,4 Pa, minimi -10,2 Pa ja maksimi -0,4 Pa) kuin pois yleisilman ollessa
pois päältä (keskiarvo -3,5 Pa, minimi -5,3 Pa ja maksimi -0,4 Pa). Kohteessa oli hyvin
vähän hygieniapoistoja, jotka eivät aiheuttaneet tilojen alipaineistumista yleisilmanvaihdon
ollessa suljettuna. Yksittäisen tilan korkeahko -10,2 Pa alipaineisuus yleisilmanvaihdon
ollessa päällä johtui todennäköisesti tilan liian suuresta poistoilmamäärästä
tuloilmamäärään nähden.
Koulukohteessa 2 tutkitut kuusi tilaa olivat hieman alipaineisempia yleisilmanvaihdon
ollessa pois päältä (keskiarvo -7,0 Pa, minimi -13,2 Pa ja maksimi -4,6) kuin yleisilman
ollessa päällä (keskiarvo -7,8 Pa, minimi -15,3 Pa ja maksimi -5,2 Pa). Kohteessa oli hyvin
vähän hygieniapoistoja, eivätkä ne aiheuttaneet tilojen alipaineistumista yleisilmanvaihdon
ollessa suljettuna. Kolmekerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijainneen
yksittäisen tilan korkeahko -13,2 Pa alipaineisuus yleisilmanvaihdon ollessa päältä johtui
todennäköisesti tilan sijainnista ensimmäisessä kerroksessa.
Päiväkotikohteessa tutkitut tilat olivat suurimman osan ajasta lievästi (alle 5 Pa)
alipaineisia. Tilojen keskimääräiset paine-erot ulkovaipan yli (-3,7…-6,0 Pa) olivat alhaisia
ja paine-erot olivat suositusten mukaisia. Paine-eroissa ei havaittu säännöllistä vaihtelua ja
suurimmat rakennuksen paine-erot johtuivat todennäköisesti tuuliolosuhteiden hetkellisestä
vaihtelusta.
Kuvassa 1 ja taulukossa 1 ja on esitetty paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 1,
missä paine-eroa ulkovaipan yli tutkittiin yhteensä kuudessa tilassa. Kohteessa kaikki tilat
olivat liian alipaineisia ulkoilmaan nähden koko mittausajan ja alipaineisuus korostui
yleisilman vaihdon ollessa sammutettuna öisin ja viikonloppuisin.
Kuva 1. Tutkitut tilat autoklaavihuone (□), jossa sijaitsi tiloja alipaineistava kohdepoisto,
samalla käytävällä sijaitsevassa huoneessa ( ) ja viereisellä käytävällä sijaitseva huone
(●) olivat ulkoilmaan nähden alipaineisia terveyskeskuksella 1. Ilmanvaihtoroilo oli
sisätiloihin nähden ylipaineinen (X) suurimman osan mittausajasta.
4
Sisäilmayhdistys raportti 33
Taulukko 1. Paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 1.
keskiarvo
minimi
maksimi
koko aika
(Pa)
-15,6
-22,4
-12,1
yleisilmanvaihto
päällä (Pa)
-13,3
-20,1
-9,6
yleisilmanvaihto
ei päällä (Pa)
-17,2
-24,8
-13,6
Terveyskeskuksella 1 tilojen alipaineistumisen suurimmaksi syyksi paljastui kaksi
kohdepoistoa, jotka olivat jatkuvasti päällä, vaikka kohdepoistojen tarve oli jaksottaista.
Kohdepoistot aiheuttivat myös viereisellä käytävällä tilojen selkeää alipaineistumista, joka
korostui kun käytävien väliset ovet olivat päivisin avoinna. Tilojen alipaineistuminen
aiheutti myös epäpuhtauksien siirtymistä ilmanvaihtoroilosta sisätiloihin, koska roilo oli
miltei jatkuvasti (99,4 % ajasta) ylipaineinen sisätiloihin nähden.
Taulukossa 2 on esitetty paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 2. Ennen
ilmanvaihdon säätämistä kaikki tutkitut tilat olivat yleisilmanvaihdon ollessa päällä lievästi
liian alipaineisia ulkoilmaan nähden, mutta yleisilmanvaihdon ollessa osateholla tilat olivat
pääsääntöisesti lievästi ylipaineisia. Ilmanvaihtoa säädettiin kohteessa siten, että tuloilman
kokonaismäärää lisättiin hieman yleisilman ollessa normaalisti käynnissä. Koska
mittaustulosten perusteella hygieniatilojen poistojen aiheuttamaa rakennuksen
alipaineistumista estämään tarkoitettu tiloihin johdettavan tuloilman määrä oli liian suuri,
korvausilman määrää vähennettiin. Ilmanvaihdon säätämisen jälkeen tilojen paine-erot
ulkovaipan ylitse olivat huomattavasti paremmalla tasolla. Kun tilojen tulo- ja
poistoilmamäärät mitattiin tehdyn ilmanvaihdon säädön jälkeen, havaittiin tilojen
tuloilmamäärien olevan selkeästi poistoilmamääriä suurempia vaikka tilat ovat suositusten
mukaisesti lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden (taulukko 2). Tulosten perusteella
pääteltiin, että todennäköisesti tutkitut terveyskeskuksen tilat ovat ennen ilmanvaihdon
säätöä alipaineistuneet terveyskeskuksen yläpuolella sijaitseviin asuintiloihin, joissa on
pelkästään poistoilmanvaihto.
Taulukko 2. Tutkittujen tilojen paine-erot ulkovaipan yli terveyskeskuksella 2 ennen
ilmanvaihtoihin tehtyjä säätöjä ja säädön jälkeen.
Ennen ilmanvaihdon säätöä (viisi huonetta)
koko
aika (Pa)
keskiarvo -3,0
minimi
-4,8
maksimi -1,3
yleisilmanvaihto
päällä (Pa)
-8,7
-9,4
-6,5
yleisilmanvaihto
ei päällä (Pa)
1,4
-1,7
2,8
Ilmanvaihdon säädön jälkeen (seitsemän
huonetta)
koko
aika (Pa)
-3,9
-5,4
-3,2
yleisilmanvaihto
päällä (Pa)
-5,6
-6,6
-3,7
yleisilmanvaihto ei
päällä (Pa)
-3,0
-5,0
-1,7
Toimistokohteessa 1 tutkitut tilat olivat suurimman osan ajasta lievästi (alle 5 Pa)
alipaineisia. Tilojen keskimääräiset paine-erot ulkovaipan yli olivat alhaisia sekä
yleisilmanvaihdon ollessa päällä (-6,3…-5,0 Pa) että pois päältä (-3,8…-1,7 Pa). Tiloissa
oli vain muutamia erillisiä hygieniatilojen poistoja, joilla ei ollut tiloja alipaineistavaa
vaikutusta.
Toimistokohteessa 2 tutkitut kolme tilaa alipaineistuivat selvästi liikaa yleisilmanvaihdon
ollessa pois päältä (taulukko 3) ennen ilmanvaihdon säätöä. Ilmanvaihdon säädöllä, jonka
yhteydessä hygieniatilojen poistojen ilmamääriä vähennettiin, tilojen paine-erot vähenivät
selkeästi.
Sisäilmastoseminaari
2015
5
Taulukko 3. Tutkittujen tilojen paine-erot ulkovaipan yli toimistokohteessa 2 ennen
ilmanvaihtoihin tehtyjä säätöjä ja säädön jälkeen.
keskiarvo ennen säätöä
min ennen säätöä
maks ennen säätöä
keskiarvo säädön jälkeen
min säädön jälkeen
maks säädön jälkeen
Huone 1 paine-ero (Pa)
Huone 2 paine-ero (Pa)
Huone 3 (Pa)
Yleisilmanvaihto päällä
-2,4
-22,0
10,0
0,3
-5,0
13,0
Yleisilmanvaihto päällä
-2,0
-18,0
10,0
-5,6
-34,0
34,0
Yleisilmanvaihto päällä
-2,3
-13,0
22,0
-9,9
-22,0
17,0
Yleisilmanvaihto
ei ole päällä
-19,3
-41,0
-9,0
0,1
-6,0
11,0
Yleisilmanvaihto
ei ole päällä
-20,6
-50,0
36,0
-5,8
-22,0
26,0
Yleisilmanvaihto
ei ole päällä
-21,6
-39,0
7,0
-7,3
-39,0
17,0
Mikrobipitoisuudet
Taulukossa 4 on esitetty tutkimuskohteiden mikrobipitoisuudet yleisilmanvaihdon ollessa
käynnissä ja pois käynnistä tai osateholla. Taulukossa 5 on esitetty mikrobipitoisuuksien
suhteellista muutosta yleisilmanvaihdon ollessa pois käynnistä tai osateholla ja
yleisilmanvaihdon ollessa käynnissä. Päiväkotia lukuun ottamatta mikrobipitoisuudet
kasvoivat yleisilmanvaihdon ollessa pois käytöstä. Päiväkodissa yleisilmanvaihdon
käynnissä ollessa mitattu korkeampi mikrobipitoisuus voi selittyä sillä, että mittausten
aikana päiväkodissa oli toiminta käynnissä toisin kuin yleisilmanvaihdon ollessa pois
päältä.
Taulukko 4. Keskimääräiset mikrobipitoisuudet ja mikrobipitoisuuksien vaihtelu
yleisilmanvaihdon ollessa käynnissä ja pois käynnistä tai osateholla.
3
Keskimääräiset mikrobipitoisuudet ja pitoisuuden vaihtelu (pmy/m )
Kohde
Koulu 1
Koulu 2
Päiväkoti
Terveyskeskus 1
Terveyskeskus 2
Toimisto 1
Näytteiden
Yleisilmanvaihto ei käynnissä
Yleisilmanvaihto käynnissä
määrä
M2
DG18
THG
M2
DG18
THG
7+7
432 (77-1500) ↗ 624 (150-2200) ↗ 8800 (6200-12000) ↗
108 (31-180) 136 (69-240) 5000 (2700-9200)
4+4
20 (9-38) ↗
52 (35-69) ↗
5100 (4700-5800) ↗ 1,0 (<mr-<mr) 9,0 (<mr-21,0) 4400 (2200-7600)
5+5
6,6 (<mr-14) ↘ 8,6 (2,0-17) ↘
3900 (2700-7500) ↘
14 (2,0-36)
11 (5,0-21) 5100 (3600-9200)
5+5*
17 (9,0-31) ↗
21 (7,0-52) ↗ 25000 (1800-100 000) ↗ 2,2 (<mr-5,0) 2,6 (<mr-5,0)
74 (9,0-191)
6+6
52 (19-150) ↗ 6,8 (<mr-36) ↘
7900 (7100-9800) ↘
5,5 (2,0-12)
23 (2,0-57) 8200 (5200-9800)
5+5
34 (9,0-67) ↗
99 (38-170) ↗
7400 (3000-11000) ↗
7,8 (2,0-21) 5,6 (2,0-9,0) 2700 (1800-4100)
keskiarvo
94 ↗
135 ↗
9700 ↗
23
31
4200
* yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä ulkoa otettiin vertailunäyte ja yksi näyte otettiin eri huoneesta kuin yleisilmanvaihdon ollessa päällä
Taulukko 5. Keskimääräisten mikrobipitoisuuksien suhteellinen muutos yleisilmanvaihdon
ollessa pois käynnistä/käynnissä tai osateholla.
Keskimääräinen mikrobipitoisuudessa tapahtuva
suhteelllinenmuutos (yleisilmanvaihto pois/yleisilmanvaihto päällä)
sekä muutoksessa tapahtuva vaihtelu tiloittain
Näytteiden
määrä
M2
DG18
THG
7+7
4,0 (1,1-8,3) ↗
4,6 (1,6-12,9) ↗
1,8 (1,0-2,9) ↗
4+4
20 (9,0-38,0) ↗
5,8 (3,3-57,0) ↗
1,2 (0,6-2,6) ↗
5+5
0,5 (0,4-1,0) ↘
0,8 (0,3-3,4) ↘
0,8 (0,7-0,8) ↘
5+5*
7,8 (4,2-15,5) ↗
9,7 (3,4-31,0) ↗
344 (28-11 111) ↗
6+6
9,4 (1,8-30,0) ↗
0,3 (0,04-0,6) ↘
0,9 (0,8-1,4) ↘
5+5
4,4 (1,3-33,5) ↗
17,7 (4,2-34,0) ↗
2,7 (1,1-4,5) ↗
keskiarvo
7,7 ↗
6,5 ↗
58,6 ↗
* yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä ulkoa otettiin vertailunäyte ja yksi näyte otettiin eri
huoneesta kuin yleisilmanvaihdon ollessa päällä
Kohde
Koulu 1
Koulu 2
Päiväkoti
Terveyskeskus 1
Terveyskeskus 2
Toimisto 1
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
Ilmasta mitatut mikrobipitoisuudet kasvoivat tutkimuskohteissa yhtä lukuun ottamatta, kun
yleisilmanvaihto oli poissa käytöstä tai osateholla. Todennäköisesti mikrobipitoisuuksien
6
Sisäilmayhdistys raportti 33
kasvu selittyy rakennusten ilmanvaihdon vähentymisellä, koska ilmanvaihtuvuuden
vähentyessä epäpuhtauksien poistuminen tiloista vähentyy merkittävästi eikä korvausilman
laimentavaa vaikutusta ole.
Koska yleisilmanvaihdon pysäyttäminen tai käyttäminen osateholla käyttöajan
ulkopuolella nostaa mikrobipitoisuuksia, emme suosittele yleisilmanvaihdon pysäyttämistä
kohteisiin missä on kosteus- tai mikrobiongelmaepäilyjä. Käyttöajan ulkopuolella
kohonnut ilman mikrobipitoisuus voi lisätä mikrobien kulkeutumista pinnoille, joilta
mikrobit voivat rakennuksen käytön aikana siirtyä takaisin ilmaan ja aiheuttaa herkimmille
oireilua. Suosittelemme varmistamaan rakennuksen kunnon mikrobiologiselta kannalta
ennen kuin yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö aloitetaan.
Tutkitusta seitsemästä kohteesta yleisilmanvaihdon sammuttaminen käyttöaikojen
ulkopuolella aiheutti kahdessa kohteessa selkeää rakennusten alipaineistumista ulkoilmaan
nähden. Terveyskeskuksessa 1 selkeää alipaineistumista oli havaittavissa myös
käyttöaikana johtuen kokoajan toiminnassa olevista kohdepoistoista. Terveyskeskuksessa 2
pelkkien hygieniapoistojen käytön aiheuttamaa alipaineistumista pyrittiin vähentämään
käyttöaikojen ulkopuolella tuomalla tiloihin tuloilmaa. Ilmamäärien säädön jälkeen
terveyskeskuksen 2 paine-erot ulkoilmaan olivat suositusten mukaisia sekä käyttöaikana
että käyttöajan ulkopuolella.
Koska yleisilmanvaihdon sammuttaminen käyttöajan ulkopuolella voi aiheuttaa
tutkimuksen perusteella rakennuksen alipaineistumista, suosittelemme rakennusten paineerojen mittaamista ulkovaipan yli, jos yleisilmanvaihto sammutetaan tai sitä käytetään
osateholla. Paine-eromittaukset suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi vuorokautta
kestävinä jatkuvina mittauksina, jotka tulee tehdä rakennuksen jokaisesta kerroksesta.
Paine-eromittausten jälkeen rakennuksen ilmanvaihto tulee säätää siten, ettei rakennus
alipaineistu käyttöjakson aikana eikä sen ulkopuolella. Suositeltava tulo- ja
poistoilmanvaihtojärjestelmällä varustetun rakennuksen keskimääräinen alipaineisuus
ulkoilmaan nähden on alle 5 Pa, mutta rakennus ei saa olla pitkiä jaksoja ylipaineisena.
Tulosten tulkinnassa tulee huomioida paine-eroseurannan aikaiset tuuliolot.
KIITOKSET
Kiitokset Harri Korkalaiselle Kuopion kaupungin tilakeskukselta ja Timo Keskikurulle
Senaatti kiinteistöiltä tutkimukseen sopivien tutkimuskohteiden hankinnasta.
LÄHDELUETTELO
1. Ympäristöministeriö (2003, 2010 ja 2012). Ympäristöministeriön asetukset D2
rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta vuosilta 2003, 2010 ja 2012.
2. Ympäristö ja terveys-lehti (2009). Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön
Asumisterveysohjeen soveltamisopas.
3. Seppänen (2010). Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli. Opinnäytetyö
Rakennusterveys asiantuntijakoulutus Aducate Itä-Suomen yliopisto.
4. Harju (2011). Rakennuksen alipaineisuuden vähentäminen rakennuksen
terveellisyyden lisäämiseksi. Opinnäytetyö Mikkelin ammattikorkeakoulu.
5. Airaksinen, M., Kurnitski, J., Pasanen, P. ja Seppänen, O. (2003). Fungal spore
transport through a building structure. Indoor Air 2004, 14(2) sivut 92-104.