1. No category

Kuntarakennelaki
Valtiovarainministeriö
Kunta- ja aluehallinto-osasto
9.1.2014
15.1.2014
Kuntauudistuksen eteneminen
Kuntien ilmoitukset
selvitysalueista
30.11.2013 mennessä Kuntien yhdistymisselvitysten
ja -esitysten määräaika
(säädetään erikseen)
Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten
hakumahdollisuus
Erityiset kuntajakoselvitykset
(kaupunkiseudut)
Vuosi 2013
Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin
viimeistään 1.1.2017
Erityiset
kuntajakoselvitykset
Vuosi 2014
Vuosi 2015
Vuosi 2016
Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 ->
Hallituksen arvio
uudistuksen
etenemisestä
Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 ->
Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013
Metropolialueen
esiselvitys
Selvitysvaihe
15.1.2014
Sote-järjestämislaki
eduskuntaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 2015 ->
Toteutusvaihe
Uudet kunnat 2015-2017 ->
Kuntarakennelain käsittely
eduskunnassa
• Hallituksen esitys (HE 31/2013) annettiin 4.4.2013
• Oikeuskanslerin ratkaisu 10.4.2013 - edellytti lisälinjauksia
sotesta
• Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän esitykset 8.5.2013 (Orpon
työryhmä)
• Esityksen täydentäminen (HE 53/2013) 23.5.2013
• Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 20/2013) 18.6.2013
– Kunnilla tulee olla sote-järjestämislain hyväksymisen jälkeen
riittävästi aikaa pohtia rakennelaissa edellytettyjä ratkaisuja
mahdollisista yhdistymisesityksistä
• Kuntarakennelaki hyväksyttiin eduskunnassa 26.6.2013
• Laki tuli voimaan 1.7.2013.
• Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten määräaikaa koskevan
säännöksen voimaantulosta säädetään erikseen.
15.1.2014
Kuntarakennelain keskeinen sisältö
• Kuntarakenneuudistuksesta säädetään aiemmassa
kuntajakolaissa, jonka nimike muutettiin
kuntarakennelaiksi
• Kuntarakenneuudistusta koskevat väliaikaiset säännökset:
–
–
–
–
–
Selvitysvelvollisuus ja –velvollisuuden sisältö
Selvitysperusteet
Selvitysten määräaika ja seuranta
Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko
Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki
• Muutoksia toistaiseksi voimassa oleviin säännöksiin mm.
– Kuntajaon kehittämisen tavoitteet
– Valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien
yhdistymisestä
• Lisäksi muutoksia kielilakiin
– Kunnan kielellisen jaotuksen määräytyminen, pöytäkirjakieli, kilpien ja
paikannimien merkitseminen sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieli
15.1.2014
Tavoitteet
• Yleiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet
– Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
kuntarakenne, mikä vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon
edellytyksiä
– Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta
kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin
perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen
järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta
palvelutuotannosta
• Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti
–
–
–
–
15.1.2014
vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja
eheyttää yhdyskuntarakennetta
vahvistaa kunnallista itsehallintoa
vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse
sekä kykyä hyödyntää markkinoita
Kuntien selvitysvelvollisuus
• Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin
selvitysperusteen
• Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos muuten ei ole
saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista
kokonaisuutta
• Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita
selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa
toiminnallisen kokonaisuuden
• Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää
kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)
15.1.2014
Selvitysvelvollisuuden sisältö
•
•
•
Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja
siihen liittyvä yhdistymissopimus
Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi
tekemään yhdistymisesitystä):
– suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen
tuottamisesta selvitysalueella
– selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan
– selvitys taloudellisesta tilanteesta
– arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä
lähidemokratian toteutumisesta
– yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista
– arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta
Selvityksestä päätetään kunnan valtuustossa
15.1.2014
Palveluiden edellyttämä väestöpohja
(palveluperuste)
• Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä
alueen muiden kuntien kanssa selvittää kuntien
yhdistymistä alueella, jossa on
– palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen
kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan
palvelutuotantoon
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta
vähintään noin 20 000 asukasta sekä
– Perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen
järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko
vähintään noin 50
15.1.2014
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäyntija yhdyskuntarakenneperusteet
•
Työpaikkaomavaraisuusperuste=
–
•
Työssäkäyntiperuste =
–
–
•
kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka
kunnan alueella
Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion
työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa käy kunnan työssäkäyvästä
väestöstä vähintään 35 prosenttia työssä keskuskaupungin alueella
muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia
Yhdyskuntarakenneperuste =
–
–
–
kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu
kunnan rajan yli tai
keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli,
taikka
toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi
kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan
• Yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntiperusteen perusteella yhtenäisen
alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä
15.1.2014
Metropolialueperuste
• Helsingin metropolialueen kuntien tulee selvittää yhdistymistä
alueilla,
– joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen
keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja
– jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja
alueen kokonaisuuden kannalta
• Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja
yhdyskuntarakenneperustetta ei sovelleta metropolialueella
• Metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin
alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen
toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi
• Metropolialueen kuntiin ei sovelleta poikkeusperusteita
• Metropolialueen kuntia koskevat myös palvelu- ja talousperusteet
15.1.2014
Talousperuste
• Kunta täyttää kriisikuntakriteerit
– viimeisessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a
§:n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa
olevan kunnan arviointimenettelyn raja-arvot
• Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit
– viimeisessä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä
em. kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai
– viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä
asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä
edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä
alijäämää
15.1.2014
Selvitysalueesta poikkeaminen
• Selvitysalueesta voidaan poiketa, ei selvitysvelvollisuudesta
• Poikkeusperusteet:
– selvitysperusteista poikkeava alue on 2 §:ssä säädetyt kuntajaon
kehittämisen tavoitteet ja 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen
edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus
– toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan
asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista
– suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien
turvaaminen
– saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen
• Edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta voi saada poikkeuksen:
– selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen
järjestämisestä (kaikki perusteet)
– poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista
alueella (muut kuin kielellisten oikeuksien turvaamiseen liittyvät
perusteet)
15.1.2014
Päätöksenteko selvitysalueesta
poikkeamisesta
• Kunnat hakevat tarvittaessa poikkeusta, ei erillistä määräaikaa
• Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta
• Ministeriöllä rajoitettu aloiteoikeus
• Ministeriön tulee ennen päätöksen tekemistä neuvotella
niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi
• Jos kunta hakee poikkeusta työssäkäynti- tai
yhdyskuntaperusteen mukaisesta selvitysalueesta, ministeriö
voi määrätä alueella toimitettavaksi erityisen
kuntajakoselvityksen, jonka perusteella selvitys voidaan tehdä
työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteista poikkeavilla alueilla
15.1.2014
Selvitysten määräaika ja seuranta
• Kunnan selvitysvelvollisuus alkaa rakennelain voimaantulosta
• Kunnan tuli ilmoittaa ministeriölle viimeistään 30.11.2013, minkä
kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä
• Selvitysten ja niihin perustuvien yhdistymisesitysten määräaika
– Määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään erikseen,
sidottu sote-järjestämislain hyväksymiseen
– Määräaika päättyy kuusi kuukautta sitä koskevan säännöksen
voimaantulosta
– Ministeriö voi kunnan hakemuksesta jatkaa määräaikaa
yhdistymisselvityksen laajuuden tai muun erityisen vaativuuden
perusteella
– Vuonna 2015 voimaan tulevia yhdistymisiä koskevien esitysten
määräaika on 30.4.2014 (lain 5 §:n 3 momentti)
• Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen
toimittamisesta, jos kunta ei ole viimeistään erikseen säädettävään
selvitysten määräaikaan mennessä tehnyt kuntien
yhdistymisesitystä.
15.1.2014
Yhdistymissopimusta koskevat
muutokset
• Yhdistymissopimuksessa on tarkasteltava
myös:
1. Lähipalvelujen järjestämisen periaatteita
2. Asukkaiden vaikuttamis- ja
osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian
toteuttamisen keinoja uudessa kunnassa
3. Yhdistymisavustuksen käytön periaatteita, miten
käytetään laissa säädettyyn tarkoitukseen
4. Periaatteita, joiden mukaan uuden kunnan palvelut
ja hallinto järjestetään suomen- ja ruotsinkielisten
asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.
15.1.2014
Henkilöstön asema
• Henkilöstön asema turvataan vuosien 2014–
2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon
muutoksissa nykyisen tasoisena:
– Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan
vaihtumiseen katsotaan liikkeenluovutukseksi
– Uuden kunnan palvelukseen siirtyvällä henkilöstöllä
viiden vuoden irtisanomissuoja
• Yhdistymisselvitysten ja -esitysten
valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön
edustajien kanssa
15.1.2014
Kriisikuntia koskeva kuntajakoselvitys
• Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan
arviointimenettelyssä (vos-laki 63a §) voidaan tehdä esitys erityisen
kuntajakoselvityksen asettamisesta
• Erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän on tehtävä
mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä
sekä kuntien yhdistymissopimuksesta
• Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea
–
–
–
–
erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä
olemassa olevaan kuntaan;
erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista
kahden tai useamman kunnan kesken; tai
useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä tai
kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan
• Jos kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat
tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen
kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa
esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle.
15.1.2014
Päätöksenteko kuntajaon muuttamisesta
• Lähtökohtana on, että valtioneuvosto voi päättää kuntien
yhdistymisestä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä
esityksestä
– Voimassa oleva poikkeus: Valtuuston vastustuksesta huolimatta voidaan
päättää, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut
enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa
kansanäänestyksessä
• Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos
kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon
muuttamisen edellytyksiä
• Valtioneuvoston ns. kriisikuntia koskeva toimivallan laajennus:
 Kytketty erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan
arviointimenettelyyn (kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 63 a §)

15.1.2014
Valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä kriisikuntaa
koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan
tai kuntien vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen
vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten
palvelujen turvaamiseksi ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät
Yhdistymisselvityksen kustannukset
• Kunnalle maksetaan avustusta selvitysperusteiden
osoittamalla, tai ministeriön päätöksen perusteella niistä
poikkeavalla alueella toteutettavan yhdistymisselvityksen
kustannuksiin
• Kunnalle maksetaan avustusta uuden kunnan talouden
tervehdyttämiskeinojen selvittämiseen, jos
yhdistymisselvitykseen osallistuu talousperusteen täyttävä
kunta
• Ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen
kustannukset maksetaan valtion varoista
15.1.2014
Yhdistymisavustuksen edellytykset
• Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on
– uusi kunta on selvitysperusteiden osoittaman alueen mukainen
– työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden osoittamalla
alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta
– yhdistyminen toteutetaan ministeriön päätöksen tai erityisen
kuntajakoselvityksen perusteella tai
– yhdistymisessä on mukana erityisen vaikeassa taloudellisessa
asemassa oleva kunta
• Lisäksi edellytyksenä on, että
– kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja
– kunnat ovat tehneet vuonna 2014-2015 voimaan tulevaa
yhdistymistä koskevan esityksen ministeriön määräämään
ajankohtaan mennessä (v. 2015 osalta 30.4.2014)
– Vuosina 2016-2017 voimaan tulevaa yhdistymistä koskevan
esityksen erikseen säädettävään määräaikaan mennessä
15.1.2014
Yhdistymisavustuksen määräytyminen ja
käyttötarkoitus
• Perusosa määräytyy yhdistyvien kuntien lukumäärän ja
asukasmäärän mukaan
• Lisäosaa maksetaan kuntien yhdistymisessä, jossa on mukana
talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia
• Yhdistymisavustuksen käyttöä ohjataan, tulee käyttää
– välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin
– uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen
tuottavuuden parantamiseen tai
– uuden kunnan talouden vahvistamiseen
• Avustuksen käyttöä seurataan
– Kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman
sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä
15.1.2014
Yhdistymisavustuksen perusosa
Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana
olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella seuraavasti
(euroa):
Asukasmäär
ä/kuntien
lukumäärä
Alle 20 000 20 000 –
49 000
50 000 –
80 000
Yli 80 000
2
2 000 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
3-4
3 000 000
4 500 000
5 000 000
6 000 000
5-6
4 000 000
5 500 000
6 500 000
8 000 000
Yli 6
5 000 000
7 000 000
8 000 000
10 000 000
15.1.2014
Yhdistymisavustuksen lisäosa
• Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan
kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana
talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia.
• Lisäosa on 150 euroa talousperusteen
täyttävän kunnan asukasta kohden ja
enintään miljoona euroa yhdistymistä
kohden.
15.1.2014
Valtionosuuksien vähenemisen
korvaaminen
• Jos vuosina 2014-2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen
vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien
kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää
uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen
voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019
loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta
• Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että kunnat ovat tehneet
– vuoden 2014- 2015 alusta voimaan tulevaa yhdistymistä
koskevan esityksen viimeistään ministeriön määräämänä
ajankohtana (v. 2015 osalta 30.4.2014)
– vuosina 2016-2017 voimaan tulevissa yhdistymisissä
viimeistään erikseen säädettävänä selvitysten määräaikana
15.1.2014
www.kuntauudistus.fi
twitter.com/KuntaSote
15.1.2014