1. No category

Soiden monikäyttö ja Zonation
Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna
Santtu Kareksela
Jyväskylän yliopisto, SuoZonation-ryhmä,
Soidensuojelutyöryhmä
Soiden monikäyttö ja Zonation
Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna
Santtu Kareksela
Jyväskylän yliopisto, SuoZonation työryhmä,
Soidensuojelutyöryhmä
Soiden monikäyttö
Yksittäisen suon tasolla:
• Ojittamatta monikäyttö:
– suobiodiversiteetti, hydrologinen kontrolli (ravinteet, tulvat),
hiilivarasto, virkistys (marjastus, retkeily, metsästys, huippu-urheilu)
• Ojitettuna ykskäyttö:
– Puutuotto
– Turve
– Viljely
Suon ojituksen (maan käytön yleisestikin) tehtävänä yleensä
parantaa paikallisesti yhden ”ekosysteemipalvelun” tuottoa
Haasteena löytää toimivia monikäytön
Soiden priorisointiin liittyviä erityispiirteitä
Hydrologia sitoo ”pikselit” toisiinsa
– Suoaltaan reunat eivät toimi bufferina häiriölle
• Hydrologia sitoo suonosia toisiinsa ja levittää osittaisenkin
ojituksen vaikutuksia koko suolle
– Valuma-alueen huomioiminen
– Kytkeytyneisyystarkastelun vaikeus
– Luontopiirteiden kytkykaupat
– Päätösyksiköt – kokoerot
Hidas dynamiikka
– Luontotyypit suhteellisen pysyviä ajassa
Voimakas maantieteellinen vaihtelu
– Korostuu huomioitaessa geomorfologishistoriallisia piirteitä
Turve ja suoluontoarvot
Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava
Maankäytön negatiivisten ekologisten vaikutusten
minimointi Zonationia hyödyntäen
Turhien negatiivisten ekologisten vaikutusten minimointi tulisi olla prioriteetti kaikessa
maankäytössä
Ekologisen päätösanalyysin yhdistäminen luonnonvarojen käytön suunnitteluun tarjoaa
paljon mahdollisuuksia
Voidaan systemaattisesti priorisoidaan tarkasteltavat alueet niiltä kerättyjen tietojen
suhteen -> monipuolisuus, kustannustehokkuus
Poistetaan alueita ”huonoimmasta” alkaen ja lasketaan jokaisen poiston jälkeen uusi
prioriteetti jäljellä oleville alueille.
Analyysi pyrkii minimoimaan kohdejoukon luontoarvojen heikkenemisen huomioiden:
–
Luontopiirteiden runsaussuhteet
–
Painotukset
–
Eri piirteiden kytkeytyneisyyden (useita mahdollisia tapoja erilaisten tilanteiden mukaan)
–
Kustannukset -> paljonko ei suojellut alueet tuottavat, mutta myös paljonko suojelualueet tuottavat
nimenomaan suojeltuna (ekosysteemipalvelut)
Suoalueiden priorisointi Keski-Suomen turvetuotantoa
ohjaavaa vaihemaakuntakaavaa varten
TURVA-hanke
n. 300 kartoitettua suota, joista osa osoitetaan mahdollisiksi
turvetuotantoalueiksi vaihemaakuntakaavassa
Kokonaispinta-ala noin 37 000 ha
Keski-Suomen liitto valmisteli luontoselvitykset ja tilasi yhdeksi
työkaluksi kohteiden priorisoinnin Jyväskylän yliopistolta (Kareksela,
Kotiaho, Moilanen HY)
JY priorisoi hankkeen suoalueet käyttämällä Zonation
päätösanalyysiohjelmaa (Aten avulla)
Valmistui 2011
Vertailua
Voidaan tarkastella kompromisseja valitun analyysivariantin mukaisesti (a) tai
esimerkiksi skenaarioiden välillä (a <-> b) myös maankäytössä suojelualueiden
ulkopuolella
(b)
Remaining ecological values /
Realized peat mining potential
(a)
1.0
1.0
0.9
0.9
0.8
0.8
0.7
0.7
0.6
0.6
0.5
0.5
0.4
0.4
0.3
0.3
0.2
0.2
0.1
0.1
0.0
0.0
0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0
Peat mining potential
Pristine and near pristine
habitats
Endangered (EN) and
critically endangered (CR)
habitats (pristine or near
pristine)
Threatened (VU, NT) and
rare species
Birds (high priority)
0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0
Proportion of total area allocated for peat mining
Birds (moderate priority)
Implementaation haasteita
Table 1. Comparison of retention of ecological values (proportion) and achieved proportion of area suitable for peat-mining
(peat-mining potential) in different suggestions.
Our original
suggestion
based on
prioritization
Our suggestion
with fixed peatmining goala
Our suggestion
with forced
exclusion of
areasb
Suggestion of
RCCF planners
Final landuse zoning
Fraction of area remaining
0.60
0.58
0.60
0.52
0.52
Pristine and near pristine peatland
area
0.81
0.79
0.77
0.77
0.69
EN and CR ecosystems (pristine or
near pristine)
0.86
0.84
0.87
0.75
0.70
Endangered and rare species
(occurrences)
0.79
0.69
0.69
0.83
0.83
Birds, high priority (territories)
0.88
0.87
0.87
0.80
0.72
Birds, medium priority
0.78
0.74
0.73
0.59
0.60
Mean ecosystem and species
distributions remaining
0.82
0.79
0.79
0.75
0.71
Achieved proportion of the total peatmining potential
0.45
0.47
0.45
0.47
0.47
Proportion of biodiversity features
remaining / peat-mining potential
realized
aThe
threshold between peat-mining and no peat-mining is set so that area allocated to peat-mining equals that in the final zoning (=0.47).
sites where peat-mining is expected to have negative effects on surface water systems are forcibly excluded from peat-mining, irrespective
of ecological values or peat-mining potential in the sites.
b18
Suoluontoarvot ja suoluonnon helmet
Soidensuojelun täydennysohjelma
SSTO prosessi
Zonation mukaan jo melko alkuvaiheessa
Valtava, lähes valtakunnan mittakaavassa toteutettu, aineiston keruu
maastossa sekä huomattavan kattava suojelualuetietojen tarkastelu
Työryhmältä raamit ekologiseen malliin (huomioitavat piirteet ja aineistot,
painoarvot, analyysin rakenne)
Työryhmässä edustettuna kaikki intressitahot tutkijoista maanomistajiin
Tarkastelussa haetaan toisaalta parhaiten olemassa olevia suojelualueita
täydentävää joukkoa ja toisaalta arvokkaimpia yksittäisiä suoluonnon helmiä
Analyysin karkea malli
1.
2.
3.
4.
Kohteiden (sisäiset) ominaisuudet
Kytkeytyneisyys
Kustannukset
(Ennallistamispotentiaali, muut arvot)
Rinnakkain valtakunnallinen analyysi ja paikallisuuden
(metsäkasvillisuusalavyöhykkeet) huomioiva analyysi ja näiden tuloksia
tarkastellaan rinnakkain ja yhdistettynä
Soidensuojelun täydennysohjelma
Täydentävyys
”Yksittäiset” helmet
SSTO prosessi
Analyysin jälkeinen yhteensovittaminen vielä kesken joten lopullista
ekologisen vaikuttavuuden arviointia ei vielä saatavilla
Prosessi edennyt maanomistajien kuulemisvaiheeseen
Mutta ehkäpä maanomistajien edustus on työryhmässä vallinneesta hyvästä
yhteistyön hengestä johtuen koettu liian heppoisaksi…
Kiitos