1. No category

Valokuva: Vilsandin kylämaisemasta 1930-luvulla,
Saarenmaan museoarkisto
●
Retkipolut menevät laidunten kautta, joissa voidaan
käyttää sähköaitoja.
●
●
●
●
●
Käytä aitojen ylitykseen siihen valmistettuja läpikulkuja ja veräjiä.
Älä ota kiinni aitalangoista tai muista metalliosista, koska niissä
voi olla sähkö.
Veräjän avaamiseen voit käyttää muovikahvaa.
Sulje veräjät jälkeesi kunnolla.
Älä häiritse laitumella olevia eläimiä.
Käkisilma-Vilsandin retkipolku
Käyttökelpoinen meriveden ollessa matalalla ja lämmintä, kun virtaus Käkisilman kanavassa ei ole voimakasta. Ennen retkelle lähtöä,
kysy tarkempaa tietoa Vilsandin kansallispuiston keskuksesta.
Vilsandin
kansallispuisto
Vilsandin kansallispuisto tunnetaan lintujen valtakuntana.
Rekisteröity on lähes 250 lintulajia, joista pesiviä on 114. Alue
on linnuille tärkeä pesintä-, muutto- ja talvehtimisalue. Luodoilla
ja rannikolla pesii erilaisia lokkeja, sorsia ja tiiroja. Harvinaisista
lajeista täällä ovat edustettuina merikotka (Haliaetus albicilla),
huuhkaja (Bubo bubo), suokukko (Philomachus pugnax) ja etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii).
Suurista nisäkkäistä alueella voi tavata hirven (Alces alces),
saksanhirven (Cervus elaphus), metsäkauriin (Capreolus
capreolus) ja villisian (Susscrofa). Kansallispuiston alueelle
jäävät Viron suurimmat harmaahylkeen (Halichoerus grypus)
lepopaikat.
Kalasto on erilaisten merellisten oleskelupaikkojen ansiosta
monipuolinen. Eurooppalaisesti merkittävistä lajeista ovat edustettuina siika (Coregonus lavaretus), lohi (Salmo salar), nahkiainen (Lampetra fluviatilis) ja kivisimppu (Cottus gobio).
Rannikkoalueilla asustaa harvinainen sammakkoeläin haisukonna (Bufo calamita) ja matalissa makean veden vesistöissä
omaperäisesti elävä iilimato (Hirudo medicinalis).
Kansallispuistossa on myös runsaasti eri hyönteislajeja. Pintamaakerrokset tarjoavat asuinpaikan lauhahiipijöille, verkkoperhosille, palosirkoille ja vielä monille harvinaisille hyönteisille.
●
SUOJELUALUEEN HALLITSIJA
Valokuva: Allihaahka, M. Martinson
●
Nähdessäsi luonnon tai vierailukohteiden vahingoittamista, ilmoita
siitä ympäristötarkastajalle puh. 1313.
Valokuva: Valkoyökönlehti (Pinguicula alpina), T. Faust
VILSANDIN KANSALLISPUISTON
KESKUS sijaitsee 1500-luvulla perustetussa Loonan karta-
KULTTUURIPERINTÖ
Vilsandin kansallispuiston maaston muotoiluun on vaikuttanut
huomattavasti maanviljelys, karjanhoito ja mereen liittyvät toiminnot. Maisemakuvassa ovat säilyneet tuulimyllyt, harvaan asutut kylät sekä Vilsandin, Ojun ja Kiipsaaren majakat. Kylät ovat
tavallisesti pieniä, niiden ympärillä ja sisäpuolella sijaitsevat tiheät
kiviaitojen rivit. Entisten suurempien kylien keskuksia olivat kartanot – Loona, Kuusnõmme ja Atla. Nyt niistä on säilynyt Loonan
kartanokokonaisuus. Kansallispuistoon jää monia ensimmäisen
ja toisen maailmansodan aikaisia ja myöhempiä neuvostoajasta
peräisin olevia sotilaskohteita. Papissaaren satamassa on säilynyt
ensimmäisen maailmansodan aikaisia vesilentokoneiden halleja,
upseerien kasino ja muita historiallisia rakennuksia. Satamaan johtaa Kihelkonnasta mukulakivitie.
Vilsandin kansallispuiston henkinen perintö muodostuu monimuotoisen paikallisen perimätiedon ja perinteisen elämänlaadun
ja tapojen rinnalla myös vuosisataisista luonnontieteellisistä tutkimuksista.
●
Ympäristövirasto
Hiiu-Lääne-Saaren alue
Tallinna 22, 93819 Kuressaare
puh. +372 452 7777
[email protected]
www.keskkonnaamet.ee
sijaitsee Saaren maakunnassa Kihelkonnan ja Lümandan kunnissa. Kansallispuiston perustamisen esinäytös alkoi vuonna
1910, kun muodostettiin Vaikan lintujensuojelualue. Vaikan lintujensuojelualue oli ensimmäinen suojelualue Baltiassa. Vuonna
1957 luotu Vaikan valtiollinen luonnonsuojelualue nimettiin Vilsandin valtiolliseksi luonnonsuojelualueeksi vuonna 1971, josta
vuonna 1993 tuli Vilsandin kansallispuisto.
Vilsandin kansallispuiston perustavoitteena on rannikkomaaston ja -meren, linturikkaiden pikkusaarten ja kulttuuriperinnön suojelu. Vilsandin kansallispuisto kattaa noin 24 000
hehtaarin laajuisen maa- ja merialueen, ollen Viron merellisin
kansallispuisto. Länsi-Saarenmaan rantaviiva on hyvin monimuotoinen, siellä on paljon penkereitä, rantavalleja, kapeita
niemiä ja rannikkodyynejä. Kansallispuistossa on yli 150 saarta,
luotoa, kiveä ja matalikkoa. Se on Viron runsassaarisin alue.
Tänne jää myös Viron mantereen läntisin piste – Nootamaan
saari. Kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja Ramsarin kosteikkojen nimistöön.
●
SUOJELUALUEEN VIERAILUJEN
JÄRJESTÄJÄ
VILSANDIN SAARI
on itä-länsi-suunnassa noin
6 km pitkä ja paikoin jopa 2 km leveä. Saari koostuu kahdesta
osasta – Suur- ja Väike-Vilsandista. Kahden saaren välistä kapeaa
aluetta kutsutaan välimereksi. Täkäläiset rantamaisemat ovat
ulkonäöltään vaihtelevia. Täällä on dolomiittisia kalliorantoja ja myös
tasaisia rantaniittyjä. Merenrantanäkymää luonnehtivat katajikot
ja ruoko. Suur-Vilsandin keskiosassa kasvaa kuivalle maanpinnalle
tyypillinen männikkö. Väike-Vilsandin metsät ovat taas kosteampia.
Rannikolla liikuttaessa näkyy joka suunnassa merellä pikkusaaria.
Eräs kauneimmista on Vesiloo.
Saaren yleisimpiä kasveja ovat merikaali (Crambe maritima),
merimaruna (Artemisia maritima) ja meriparsaherne (Tetragonolobus maritimus). Kiviaidoilla ja kallioisella merenrannalla voi tavata
harvinaista kiiltelevää kiiltokurjenpolvea (Geranium lucidum) ja
tanskankuirimoa (Cochlearia danica). Levinneitä ovat myös monet
orkidealajit kuten ruusukekalkkikämmekkä (Orchis morio), soikkokämmekkä (Orchis militaris) ja leveälehtikämmekkä (Dactylorhiza
baltica). Saarelta on löydetty myös monia harvinaisia sienilajeja.
Pysyvä asutus syntyi saarelle 1700-luvulla, kun sinne asettuivat
asumaan Länsi-Saarenmaan talonpoikaisperheet. Saaren perintömaisemaa ilmentävät harakkamyllyt, kiviaidat, Vilsandin majakka
ja meripelastusaseman venevaja. Vuonna 1890 rakennettu Vilsandin
majakka on Saarenmaan vanhin säilynyt vilkkuva majakka. Sen
lähistöllä sijaitsee sääasema, jossa merisäätä on tutkittu jo kauan.
Vilsandin saari on Viron aurinkoisin paikka.
VILSANDIN KANSALLISPUISTO
●
Yksityisalueella voi oleskella auringonnoususta auringonlaskuun,
mikäli maanomistajalle ei aiheuteta vahinkoa. Aidatulla/merkityllä
yksityisalueella liikkumiseen tarvitaan omistajan lupa.
Moottoriajoneuvolla voi liikennöidä ainoastaan siihen tarkoitetuilla teillä, polkupyörillä teillä ja poluilla.
Telttailu ja tulenteko ovat sallittuja ainoastaan niihin tarkoitetuilla
ja merkityillä paikoilla (ks. kartta). Poistuttaessa varmistu, että
nuotio on sammunut.
Luonnossa liikuttaessa pidä koira kytkettynä.
Suojelualueella voi kerätä marjoja, sieniä ja muita metsänantimia.
Pyri toimimaan luonnossa jälkiä jättämättä. Ota roskat mukaasi.
Kalasta voimassa olevan kalastuslain ja Vilsandin kansallispuiston
suojeluohjeiden mukaisesti.
Esitteen julkaisun tukija:
SA Ympäristöinvestointien keskus
Valokuva: Soegininan törmä, T. Faust
●
RMK luonnonsuojeluosasto
Viljandi mnt. 18b, 11216 Tallinna
[email protected]
www.rmk.ee
Valokuva: Vaeltajat Vilsandin saaressa, L. Sepp
VIERAILIJAN MUISTILISTA
Luoteissuuntainen Kuusnõmmen niemi on enimmäkseen mäntymetsän peittämää, josta osan muodostaa vanha korpimetsä. Niemellä
on matalavetisiä järviä, joita täällä nimitetään silmiksi. Harvinaisuuksina täällä kasvavat valkoyökönlehti (Pinguicula alpina), saarenmaanlaukku (Rhinanthus osiliensis) ja vuorikuisma (Hypericum
montanum). Orkidealajeista lisäksi miekkavalkku (Cephalanthera
longifolia), kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja saarenmaan kämmekkä (Dactylorhiza osiliensis).
Lähes autio ja hiljainen niemi on monien lintujen ja eläinten mielipaikka. Täällä voi usein tavata kyykäärmeitä (Vipera berus), merikotkat (Haliaetus albicilla) istuvat mielellään vanhoissa männyissä.
Kuusnõmmen kartano perustettiin 1500-luvulla. Kartanonomistajat vaihtuivat usein, koska pellot olivat vähätuottoisia. Vuonna 1922
kartanon päärakennuksessa aloitti toimintansa Tarton yliopiston
biologinen asema, jonka johtajaksi tuli prof. Johannes Piiper. Niemelle perustettiin myös Tarton yliopiston koemetsä, ns. amerikkalainen metsä. Tutkimus- ja harjoitustyöt kestivät kansallispuiston
alueella lähes 20 vuotta. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa
vuonna 1984.
Esitteen laatija: M. Sepp
Etukannen valokuva:
Vilsandin saari ja luodot, L. Michelson
Taitto: Akriibia OÜ
Painatus: Aktaprint AS
Valokuva: Kiipsaaren majakka, K. Paomees
KUUSNÕMMEN NIEMI
©Keskkonnaamet 2012
Pehmeä merellinen ilmasto ja kalkkikiven päällä oleva multa
ovat luoneet edellytykset monipuoliselle peitekasvillisuudelle. Vallitsevia kasvilajeja ovat alvarit ja alvarimetsät. Täällä esiintyy paljon
levinneisyysalueensa rajalla kasvavia kasvilajeja.
Kansallispuistosta on löydetty yli 520 lajia putkilokasveja. Erityisen
harvinainen on lyhytaikaisissa matalissa murtovesilammikoissa
kasvava raani (Littorella uniflora).
Kauniista merinäkymistä voi nauttia Soegininan ja Eldan törmillä.
Soegininan törmällä on siluurikauden kivettymiä ja törmän päällä
lehtimetsässä kasvaa runsaasti murattia (Hedera helix). Soegininan
törmältä avautuu näkymä Innarahulle, jossa harmaahylkeet käyvät
lepäilemässä ja jäättöminä talvina poikimassa. Eldan törmä poikkeaa
ympäristöltään Soegininasta – törmän yläosa on paljas ja meren
rannalla on kaunis ja paljas kalkkikivilattia.
Valokuva: Niittyparsaherne, M. Sepp
nossa, johon vie kaunis kiviaidoin rajattu vaahterapuistotie. Päärakennus sai nykypäivään asti säilyneen klassisen ulkonäön 1800luvun alkupuolella. Suuressa puistossa on päärakennuksen lisäksi
säilynyt vaunuvaja, aitta-kuivuri, puutarhurin talo, karjasuoja ja
maitokellari.
Kartanon lähellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja muinaisia
hautapaikkoja. Asuinpaikka on kuulunut hylkeenmetsästäjille ja
merikalastajille. Lisäksi täältä on löydetty 1200-luvulta peräisin oleva
maanalainen kalmisto.
Entisessä karjasuojassa, nykyisessä näyttelyrakennuksessa toimii infopiste. Vierailijat voivat tutustua pysyvään näyttelyyn, joka
antaa hyvän käsityksen seutukunnan historiasta ja luonnonarvoista.
Loonan kivirakennuksessa on fossiilinäyttely. Niistä suurin osa on
löydetty kansallispuistosta.
Kartanosta vie Kiirassaaren satamaan romanttinen vanha satamatie. Keskuksen lähellä sijaitsevassa Mikun metsäpuistossa on
merkitty luontopolku ja siellä voi kokeilla vanhoja metsätöitä.
Valokuva: Harmaahylje, M. Martinson
HARILAIDIN NIEMI
VIERAILUINFO
Harilaid on pitkulainen niemi kansallispuiston pohjoisosassa, jolla
on aaltoileva rantaviiva. Muutama vuosisata sitten Harilaid oli vielä
saari, mutta nykyään se on yhteydessä Tagamõisan niemeen. Suurinta osaa Harilaidista peittävät mäntymetsät ja vanhasta merenlahdesta syntynyt järvi – Laialepan lahti.
Meren kuluttavan ja kasaavan vaikutuksen tuloksena Harilaidin rantaviiva muuttuu, erityisesti Kiipsaaren kulmassa, jatkuvasti.
Siellä sijaitseva majakka rakennettiin vuonna 1933 niemen keskelle.
Nykyään Kiipsaaren majakka on kaukana merivedessä ja välillä Saarenmaan Pisan torniksi kutsuttu vino merimerkki on taas oiennut.
Niemeä luonnehtii monipuolisuus, mukaan lukien monien
suojeltavien kasvien kasvaminen. Niistä harvinaisimpia ovat meripiikkiputki (Eryngium maritimum), merivehnä (Elymus farctus),
hanhenpaju (Salix repens) ja viitasammakonputki (Hydrocotyle
vulgaris). Kuivilla nummilla kasvaa runsaasti sammalia ja jäkäliä,
hiekkarannalla merinätkelmää (Lathyrus maritimus) ja rantakauraa
(Ammophila arenaria). Harilaid on muuttomatkalla olevien lintujen
pysähdyspaikka. Talvehtimispaikkana aluetta käyttävät allihaahkat
(Polysticta stelleri). Sammakkoeläimistä täällä tavataan haisukonnia
(Bufo calamita) ja viitasammakkoja (Rana arvalis). Laevarahu on
harmaahylkeiden lepoaluetta.
RMK Vilsandin kansallispuiston infopiste
Loonan kylä, Kihelkonnan kunta
puh. +372 454 6880, +372 5301 2772
www.rmk.ee
Loonan kartanon infopiste
Loonan kylä, Kihelkonnan kunta
puh. +372 454 6510
[email protected]
www.loonamanor.ee
Matkailuinfokeskus
Tallinna 2, Kuressaare
puh. +372 453 3120, +372 455 0550
[email protected]
www.visitsaaremaa.ee
Valokuva: Loonan kartano, L. Michelson
www.lymanda.ee
www.kihelkonna.ee
www.vilsandi.ee
www.saaremaanaturetourism.eu
VILSANDIN
kansallispuisto
©Geodata 2012
1:50 000
1 cm kaardil = 500 m looduses
Vaatetorn / Observation tower
Mõis, mõisakoht /
Manor, place of manor
Kirik / Church
Sadam / Harbour
Tõkkepuu / Barrier
Majakas / Lighthouse
Miku metsapark / Miku Forestpark
Ameerika mets / American Forest
Ujumiskoht / Swimming place
Salava skv
Salavamaa
Uus Nootamaa
Innarahu
Innarahu
reservaat
Soeginina lõugas
Soeginina
Soeginina
pank
P
®
Elda poolsaar
Ruunalaid
Koerakuiv
Ojurahu
Austla
Oostejärv
Lausma
Vahemere
abajas
Atla
Läkulõugas
Lahuksi
järv
Kooli
Atla küla
Atla
Karala E
Kaidasmaa
lõugas
Urverahu
Eeriksaare
Eeriksaare
poolsaar
Roja
abaja
Umalakotid
Oostemadal
ärv
P
®
Jaagarahu
M
ninee nd
a l reah
t
Naale laht
Kii
Urved
Ristissoo
Vahva
Kuusnõmme
LÜMANDA VALD
Atla
Lauri skv
Rooglaid
Laurisaar
Lambarahu
Hülgesterahu
Võrkrahu
as
Tagamõisa
lah
oja
Oju
Leedri
Kuusnõmme
Ve
sik
a
Loona
E Lümanda
Loona
E
q# q#q#q# q#q#q# q#q#q# q#q#q# q#q#q# q#q#q
Kärdu
Põlluküla
Lümanda
Mõisaküla
Harilaiu hiking trail
Käkisilma-Vilsandi matkarada /
Käkisilma-Vilsandi hiking trail
Liiva
Vilsandi
matkarada /
Vilsandi hiking trail
Liikumispiirang (15.04-15.07)/
Restriction of movement
(15.04-15.07)
Reservaat (liikumiskeeld)/
Nature reserve (restriction of
movement)
Kaitseala piir /
Mõisaküla
Conservation area boundary
Vallapiir / Municipality boundary
Kõvakattega tee / Surfaced road
Kruuskattega tee; bussipeatus /
Gravel road; bus stop
Lümanda Munakivitee / Cobblestone road
Pinnastee / Unpaved road
Rada / Path
Laevatee / Ship line
Põllu
Pank / Cliff
Kiviaed / Stone fence
Vedruka
VIIDUMÄE
LKA
Miku metsapark
Sepa
Liiva Harilaiu matkarada /
Kotsma
oj
Kulli
u
Kiirassaare
Kavasoo järv
Pajumõisa
Kihelkonna
üü ü
Kehila
teerist
Virita
Läägi
Kadasoo
Kaibiste
soo
Kehila
Kihelkonna
Rootsiküla
Lüllelaht
Abaja laht
Abaja
Tammese
Oju küla
Veere
Veere
KESKNÕMME
Sepise o
ja
LKA
Tagamõisa
Vaigu
KIHELKONNA VALD
tu
Vassiklaid
Kadaklaid
t
Laibu
laht
HAAGI LÕUGAS
Rannaküla
Jaagarahu
Ki
lja
Silmakael
Uudepank
Lätiniidi
Sepise
Papissaare
poolsaar
sa
la
ht
Suur-Sitik
Sepasitiku skv
Papissaare
Punasekivirahu Püsku-Sitik /
Sepasitik
Kuusnõmme rahu
Telvemaa
Telve skv
Pihlalaid
Pihlalaiu skv
L A H T
Kesknina
Pitkanina
ug
Kurevere
Le
hm
a
Pi
(A tkan
llik in
a l a la
ah ht
Jaagarahu
t)
Venedelaht Postilaht
Varesemaa
laht
Kurevere
Kõruse
elõ
Kelba nukk
est
Abadelaht
Tammese
Kalmu
TAGAMÕISA
PUISNIIT
Kõruse
Kilja tu o ja
Ooklema järv
Kuralase
Taugabe järv
Meelusmaa soo
g
Nõ
Pihelpuuauk
Kergu
järv
Harilaid
Haabadealune
2 ®P
U U D E PA N G A L A H T
Suuriku pank
Harilaiu poolsaar
Laialepa
laht
Undva
Junkru
laht
Tohku
1:40 000
Põdragu
järv
Ahisääre
lõugas
K IH E L K O N N A
Pitklaid
Kalarahu
Röpimaa
Käkisilm
Käkimaa
Riinurahu
Linderahu
Kubjama säär
tu j
Saka järv
Kil
la
Metsaküla
Sarapiku
järv
Neeme
Tagamõisa
poolsaar
Tiigi järv
Aastejärv Arasoo
järv
Ahisäär
KIIRASSAARE LAHT
Suur Antsulaid
Ameerika mets
Väike
Kirisilm
k
Antsulaid
au
Kuusnõmme
Hüljesterahu Saare
KUUSNÕMME LAHT
Lellupoolsaar
Kiresilm
tagune
SuurKurgurahu
silm
Kurguahu skv
Noogimaa
i lj atu o ja
Panganukk
Tarjamaa
2 ®P
Väike-Vilsandi
Kütialune
(Luigelaht)
Juksirahu
poolsaar
Mihklirahu
Ninavärava nukk
Sääremaa nukk
ATLA LA HT
Aherahu skv
Kööve lõugas
Säärdevanukk
Elda pank
Laimadal
HAAGI LÕUGAS
Orjassaare nukk
Auksaare
laht
Püskeldi
Püskeldi abaja
rahud
Ussirahu
Vahelmine
rahu
VILSANDI
R A H V U S PA R K
Punasekivirahu
Suur Kolmekivirahu
Laasirahu skv
Säinaste skv
Vikati
Laasirahu
Vilsandi
Suur-Vilsandi
K
VILSANDI
SAAR
1:40 000
Riinurahu
Linderahu
Kubjamaa laht
VäikeVilsandi
Panganukk
Harilaid
Laialepa
laht
U U D E PA N G A L A H T
Kollingu nukk
Kojalanukk
Säärelaht
Laukabe järv
a
ilm
risugas
i
K lõ
Külastuskeskus / Visitors' centre
Infopunkt / Information point
Lõkkekoht telkimisega/
Campfire and camping site
Puhkekoht / Resting place
Parkla / Parking
Nootamaa
Nootamaa
reservaat
Loonalaid
Noogimaa
Vesiloo
Maturahu
Ojurahu
Abajalaht
Lausma
Vahemere
abajas
Vahemeri
Vahemere kael
LÄ Ä N E ME R I
Lõuna-Vaika
reservaat
Alumise
Vaika skv
Abajaloik
Vikati
Laasirahu
Kuivarahu
Maturahu
lõugas
Vilsandi kurk
Maturahu
Aaperse auk
Angerja auk
Suurküla
Kütialune
(Luigelaht)
Orjassaare nukk
Auksaare
laht
Koluma rahu
Vilsandi
saar
Tolli
Kusti
Metsa
püsivaatlusala
reservaat
SuurVilsandi
Pitkanina auk
Laevarahu
reservaat
VILSANDI
R A H V U S PA R K
Tipilaht
Undva pank
Tornisääre nukk
Kiipsaare nukk
Harilaiu poolsaar
re
ht
2
Tori
laht
Pitkanina
nukk
Siiapank
Aarma
laht
Vesiloo säär
Vesiloo
Veneküla
Lammaste
pank
L Ä Ä N E M E R I
Lõuna-Vaika
reservaat
Ülemine
Vaigas
Keskmine
Kullipank
Vaigas
Mustpank
Alumine
Vaigas
Karirahu
Alumise
Vaika skv
Katri lõugas
VäikeNonni
järv
1:50 000
Sääreots
Sõnninina
Naistekivimaa
Vilsandi saar
Naistekivi skv
Silma
Oostemaa SüdameNa
rahu
i st
eki
Silma
vi k
lõugas
u rk
Toripersealune
(Silma pidaja)
Ülbaku laht
Nossurahu
äg i
Pa
a
uel
Sa
P
®
Tõrijärv
Naistekivimaa
Karala
Salujärv
Naistekivimaa
ja
Silmao
Undva nina
K
§
re m
aa
t
Kuressaare
Sää
u ts
lah
ja
na o
ko n
l
e
h
Ki