1. No category

SISÄLTÖ
Johdanto....................................................................................................................................................................................... 2
1. Millainen kasvi kumina on? ........................................................................................................................................... 3
2. Millainen lohko sopii kuminalle?................................................................................................................................. 3
3. Muokkaus ja kylvötekniikka........................................................................................................................................... 4
4. Kylvösiemenmäärä............................................................................................................................................................. 4
5. Kalkitus.................................................................................................................................................................................... 5
6. Lannoitus................................................................................................................................................................................. 5
7. Rikkojen torjunta kylvövuonna.................................................................................................................................... 6
8. Rikkojen torjunta satovuonna...................................................................................................................................... 6
9. Esimerkkejä ruiskutuksista............................................................................................................................................. 7
10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka).............................................................................................................................. 10
11. Ongelmarikkakasvi(juolavehnä)................................................................................................................................ 10
12. Ongelmarikkakasvi (hukkakaura).............................................................................................................................. 10
13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti)..................................................................................................................... 10
14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi).............................................................................................................................. 10
15. Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki).................................................................................................... 11
16. Kasvitaudit……………………………………………............................................................................................................................ 11
17. Puinti..................................................................................................................................................................................... 11
18. Kuivatus................................................................................................................................................................................ 12
19. Varastointi........................................................................................................................................................................... 12
20. Kaluston puhdistus......................................................................................................................................................... 13
21. Kuminan tukisäännöt……............................................................................................................................................... 13
21.1 Kuminan ympäristötuen lannoitusvaatimukset……........................................………........ 13
21.2 Viljavuustutkimus…………………………….................................................................…....................... 14
21.3 Lisätoimenpide ”menetelmiä tuholaisten seurantaan”(liimapyydykset)………… 14
22. Kooste kuminan torjunta-aineista........................................................................................................................... 15
23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko………......................................................................…………………………..….… 16
24. Tehotaulukko……………………………..............................................................................................………..……………………………. 16
1
JOHDANTO
Kuminaa viljellään Suomessa noin 20000 ha alalla. Kumina on lisäämässä suosiotaan viljelykasvina
seuraavista syistä:
1. Kuminaa voidaan viljellä viljan kalustolla.
2. Monivuotinen kasvi = vähemmän työtunteja.
3. Hyvä esikasviarvo, kuminalla on syvä juuristo, joka parantaa maan rakennetta = sopii mainiosti
vuoroviljelyyn viljan rinnalle.
4. Tasaa työhuippuja = puidaan ennen viljaa.
Muun muassa yhteistyössä Berner Ab:n ja MTT:n kanssa tehtävän tehokkaan kehitystyön ansiosta on
tällä hetkellä saatavissa toimivia torjunta-aineita rikkojen hallintaan. Lisäksi käyttömääristä ja ruiskutusajankohdista on saatavilla kokeiltua tietoa.
Kuminanviljely ei ole vaikeaa. Mutta se vaatii kuitenkin suurempaa huolellisuutta kuin esimerkiksi
viljanviljely. Jos viljelysuosituksiamme noudatetaan, onnistuneelle kuminanviljelylle on kuitenkin hyvät
edellytykset.
Kehitystyö ei pääty, vaan jatkuu katkeamatta. Tiedotamme tasaisin välein kuminanviljelyn ajankohtaisista asioista kotisivullamme: www.carawayfinland.fi
Käy tutustumassa kotisivuumme!
Närpiö 1. maaliskuuta 2011
Caraway Finland Ab
Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö
Karosserivägen 1
64230 NÄRPES
050-4440524
[email protected]
2
1. Millainen kasvi kumina on ?
Kumina (Carum carvi) on porkkanan sukulainen ja kuuluu sarjakukkaisiin kasveihin. Kumina ei kuki ensimmäisenä
vuonna, vaan kasvattaa vahvaa pääjuurta. Mikäli juuri on syksyllä riittävän suuri (vähintään 5 mm:n paksuinen),
kukinta käynnistyy ja kasvi tuottaa satoa seuraavana vuonna. Kuminan taimi ei ole erityisen arka kylmälle,
paitsi kukintavaiheessa. Kumina ei siis tuota satoa ensimmäisenä vuonna (kylvövuonna).
Kylvövuonna kuminantaimi alkaa kasvaa nopeasti talven jälkeen. Kukinta käynnistyy ennen juhannusta. Tämä
merkitsee, että kumina tuleentuu elokuun alkupuolella. Sivuversojen kukinnot tuleentuvat vähän pääversoa
myöhemmin. Pääosa sadosta saadaan kuitenkin sivuversoista. Kumina rapisee tuleennuttuaan melko herkästi,
minkä vuoksi puinti tulee aloittaa nopeasti. Sen sijaan se ei ole herkkä lakoontumaan. Kumina talvehtii ja tuottaa satoa aina Pohjois-Suomea myöden.
Kasvi kuolee tuotettuaan satoa. Kuminasta saadaan kuitenkin satoa useana peräkkäisenä vuonna, koska osa
taimista ei ole savuttanut riittävää juurenpaksuutta kylvövuonna. Nämä taimet jatkavat juuriston kehittämistä
antaen satoa seuraavana vuonna. Sen vuoksi kylvösiemenen määrä ja kasvuston tiheys vaikuttavat siihen,
montako satoa kasvustosta saadaan.
Kuminan valttikortin muodostavat sen aromaattiset öljyt. Öljypitoisuus on keskimäärin 3-4 %. Kuminaa käytetään eniten mausteena elintarviketeollisuudessa, leivässä tai juomissa. Toisen luokan kuminasta tislataan kuminaöljyä. Sitä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa.
Suomessa viljeltävä kumina tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisen satotason ja öljypitoisuuden. Keskimääräinen satotaso on 500-1000 kg/ha. Parhaimmillaan satotaso on ollut jopa 2500 kg/ha. Kuminan satotaso vaihtelee
merkittävästi vuosittain.
Kuminantaimi kukkii satovuoden kesäkuussa.
2. Millainen lohko sopii kuminalle?
Kumina viihtyy parhaiten hyvin kalkituilla ja ojitetuilla lohkoilla. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää kuoppien
esiintymistä lohkolla. Vesikertymiin jäävät kuminantaimet kärsivät hapenpuutteesta ja kuolevat, jos vettä ei
saada ajoissa pois.
Tulisi pyrkiä löytämään palsta, jolla ei ole kovin runsaasti rikkakasveja. Hankalimmat rikkakasvit kuminalle
ovat ohdake ja valvatti. Näiden rikkojen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota jo edellisenä vuonna esimerkiksi käyttämällä Ariane S-valmistetta. Nykyään on kuitenkin myös torjunta-aineita, jotka toimivat kuminanviljelyssä valvattia ja ohdaketta vastaan (katso sivut 8,9,11,16). Ally ja Ally Classin käyttö edellisenä vuonna
emme kuitenkaan suosittele koska niiden käyttö voi vaikeuttaa kuminan itävyyskyky.
3
Kivennäis- ja savimaat soveltuvat kuminalle parhaiten. Multamaa ei sovellu yhtä hyvin, koska siinä on enemmän
rikkakasveja ja koska maavaikutteiset torjunta-aineet tehoavat heikommin maan multavuuden noustessa.
Multamaalla myös talvehtiminen voi olla heikompaa.
Paras esikasvi on vilja. Rypsi tai rapsi esikasvina lisäävät pahkahomeriskiä. Timoteitä ja muita heinäkasveja
voidaan käyttää ennen kuminaa, mutta tämä edellyttää onnistunutta glyfosaattikäsittelyä. Esikasvista riippumatta glyfosaattikäsittelyä suositellaan ennen kuminan kylvöä.
3. Muokkaus ja kylvötekniikka
Kuminan kylvöaika on pitkä ajanjakso. Kuminaa voidaan kylvää touko-kesäkuussa. Jopa juhannuksen jälkeinen
kylvö voi onnistua mutta silloin sääolosuhteiden on oltava suosiolliset loppukesän ja alkusyksyn ajan.
Koska kuminan siemen on pieni, maan tulisi olla mahdollisimman tasainen. Siemen kylvetään mahdollisimman
lähelle maan pintaa (n. 1-2 cm syvyyteen). Jos siemen joutuu syvemmälle kuin 2 cm, kuminan itävyys laskee
merkittävästi. Kuminan kylvö onnistuu viljan kylvökoneella, ts. rivivälillä 12,5 cm.
Kumina itää hitaasti, normaalisti ensimmäiset taimet näkyvät kolmen viikon kuluttua. Itävyyttä parantaa lämmin
ja kostea ilma. Mahdollisimman tasainen kasvusto auttaa rikkojen hallinnassa. Rikkoja kertyy kasvuston aukkopaikoille.
Kumina voidaan kylvää myös suorakylvökoneella. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa rikkojen torjuntaa.
Äestys ennen kuminan kylvöä.
4. Kylvösiemenmäärä
Kylvösiemenmäärä on n. 15 kg/ ha, riippuen itävyydestä, halutusta tiheydestä ja tuhannen siemenen painosta.
Suositeltava kylvötiheys on 350-450 itävää siementä/m2 . Tuhannen siemen paino on tavallisesti 3 grammaa.
Kylvösiemenmäärä voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä:
Kylvötiheys kpl/m2 x tuhannen siemenen paino g
itävyys %
Tarkan kylvösiemenmäärän määräämiseksi suositellaan kiertokokeen suorittamista.
Tutkimus on osoittanut, että pienempi kylvösiemenmäärä lisää vuosittaista kuminasatoa mutta harvempina
vuosina. Suuremmalla kylvösiemenmäärällä kumina voidaan viljellä useampana vuonna, mutta sato on vuotta
kohti pienempi. Enempää kuin kahta satovuotta ei kuitenkaan suositella, koska rikkakasvien määrä lisääntyy
ja satomäärä vähenee vuosien mittaan.
4
5. Kalkitus
Kuminan suositeltu pH -arvo on luokkaa hyvä tai 6-6,5 kivennäismaassa ja 7 savimaassa. pH-arvon kohottamiseksi 0,4 yksikköä tulee multapitoisuudesta riippuen kalkita 2-6 tonnia hehtaaria kohden. Kalkitus tulee
mieluiten suorittaa syksyllä tai talvella ennen kuminan kylvöä. Satokuminalle ei suositella kalkitusta.
6. Lannoitus
Lannoituksen tarve vaihtelee eri lohkoilla. Sen vuoksi pohjana tulisi ensisijaisesti käyttää maakartoitusanalyysiä.
Lannoituksen tarve voidaan jakaa kylvövuoteen ja satovuosiin:
Kylvövuosi:
Kivennäismaat
Savimaat
(kg/ha)
Satovuosi:
(kg/ha)
Kivennäismaat
Savimaat
Typpi
30-50
40-60
Fosfori
15-20
15-20
Kalium
50-70
50-70
Typpi
60-80
70-90
Fosfori
15-20
15-20
Kalium
50-70
50-70
Eläinlannoitetta voidaan hyvin käyttää kuminalle etenkin kylvövuonna. Usein eläinlannoite sisältää enemmän
fosforia ja kaliumia, joita kumina tarvitsee kylvövuonna. Fosforilannoituksella on lisäksi parempi teho kylvövuonna, koska lannoite voidaan silloin lisätä multaamalla.
Hivenravinteista boorilla on suuri merkitys siemenmuodostukseen. Booria voidaan antaa Hivenaine Y-lannoitteen ( 23-3-6) (0,05% booria) muodossa tai Booriravinteena (0,75%) tai lehtilannoituksena. Jos lehtilannoitusta
käytetään, sitä suositellaan satovuosina.
Lannoitteen valitseminen riippuu siis maan ravinnepitoisuudesta. Aika usein kuminalle soveltuva lannoite on
Hivenaine Y2 (18-2-10).
Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa. On kyseenalaista voidaanko eläinlannoitetta
suositella satovuosina, koska bakteeripitoisuus, kuten kolibakteeri, saattaa tällöin kohota kuminasadossa.
On todettu, että typen lisälannoitus 20-30 kg/ha sadonkorjuun jälkeen tuottaa vahvemmat taimet ja näin
mahdollisuuden suurempaan satoon seuraavana vuonna.
Ympäristötuen ehdot (mm. lannoitus) kuminalle esitetään sivulla 13.
Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa.
5
7. Rikkojen torjunta kylvövuonna
Kylvövuonna luodaan pohja onnistuneelle rikkakasvien torjunnalle. Paras tulos rikkakasvien torjunnassa saadaan
käyttämällä sekä lehti- että maavaikutteisia torjunta-aineita. Koska kumina itää hitaasti, jopa 3 viikkoa, varsinkin
maavaikutteiset aineet ovat tärkeitä. Näiden teho on parempi jos ruiskutus voidaan suorittaa kostealle maalle.
Maavaikutteiset torjunta-aineet ovat teholtaan huonompia multaisissa maissa.
Suositeltavaa on, että ruiskutus suoritetaan vähintään kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran noin 10-12 päivää
kylvön jälkeen ennen taimettumista. On tärkeää, että kumina ei ole ehtinyt muodostaa tainta (ennen sirkkalehtivaihetta= 2 sileää lehteä), koska nuori kuminantaimi sietää huonosti ruiskutusta.
Toinen ruiskutuskerta suoritetaan, kun kumina on 2-lehtiasteella muodostanut yhden tai kaksi kasvulehteä
(sirkkalehtien lisäksi). Tässä vaiheessa voi olla myöhäistä suorittaa ensimmäinen ruiskutus, koska lehtivaikutteinen aine tehoaa parhaiten, kun rikkaruohot ovat mahdollisimman pieniä.
Kemiallisen ruiskutuksen lisänä kumina voidaan vielä kesänaikana niittää koneella. Kumina kestää useita niittoja
yhden kesän/syksyn aikana.
Esimerkki onnistuneesta rikkakasvien torjunnasta.
8. Rikkakasvien torjunta satovuonna
Mikäli rikkakasvien torjunta on ollut menestyksellistä kylvövuonna, torjuntaa ei tarvita ensimmäisenä satovuonna. Jos kuitenkin joudutaan torjumaan siemenrikkoja, ruiskutus on syytä suorittaa aikaisin toukokuussa,
ennen kuin kuminantaimi ehtii peittää maanpinnan. Maavaikutteisilla torjunta-aineilla on parempi teho, jos
ne osuvat maanpintaan. Fenix ja Afalon ovat aineita, joita ei saa käyttää 2 peräkkäisenä vuonna.
Rikkojen esiintyminen kuminakasvustossa lisääntyy yleensä ajan mittaan ja sen vuoksi olisikin hyvä seurata
rikkojen torjunnan tarvetta seuraavana satovuonna. Emme kuitenkaan suosittele pitkäaikaista kuminan viljelyä
(enemmän kuin 2 satovuotta), koska rikkojen esiintyminen lisääntyy niin paljon että kuminasato on heikko tai
jää kokonaan tulematta. Silloin on paras kyntää pelto ja kylvää myöhemmin esimerkiksi viljaa ongelmarikkojen
torjumiseksi.
6
9. Esimerkkejä ruiskutuksista:
VALMISTELUT:
Kohde
Ajankohta
Käsittely (määrä per hehtaari)
Rikkakasvit, joita on
Esimerkiksi viljassa edellisenä vuonna Ariane S 1,75-2 l
vaikea torjua kuten
valvatti, ohdake jne
___________________________________________________________________________
Juolavehnä
Syksyllä viljan puinnin jälkeen
Glyfosaattia ohjeen mukaan
tai keväällä ennen maanmuokkausta ja kuminan kylvöä
KYLVÖVUOSI:
Kohde
A Siemenrikat
Ajankohta
Käsittely (määrä per hehtaari)
1. ruiskutus suoritetaan
Vaihtoehto 1: Fenix 0,7-1 l + Goltix 1-1,5 kg
kylvön jälkeen mutta ennen
Vaihtoehto 2: Afalon 1 l + Boxer 1 l
kuin kumina on itänyt
___________________________________________________________________________________________
B Siemenrikat
2. ruiskutus suoritetaan kun
Vaihtoehto 1: Fenix 0,5 l + Goltix 1 kg
kuminalla on kaksi kasvulehteä Vaihtoehto 2: Afalon 1 l + Boxer 1 l
(sirkkalehtien lisäksi)
Vaihtoehto 3: Fenix 0,3 l + Goltix 0,7 kg + Lentagran 0,3 kg
____________________________________________________________________________________________
C Juolavehnä
Kun juolavehnällä on
Vaihtoehto 1: Targa 3 l
4-6 lehteä
Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite
Vaihtoehto 3: Agil 1,25 – 1,5 l
Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l
_____________________________________________________________________________________________
D Ohdake,valvatti
Kun kuminalla on
Matrigon 1 l
+
vähintään 7 lehteä
Saunakukka
elokuu- syyskuu
7
ENSIMMÄINEN SATOVUOSI:
Kohde
Ajankohta
Käsittely (määrä per hehtaari)
A Siemenrikat
Aikaisin keväällä ennen
Vaihtoehto 1: Afalon 1,5-2,5 l (jos Fenixiä on käytetty edellisenä vuonna)
maanpinnan peitettäminen
Vaihtoehto 2: Fenix 1,5 -2 l (jos Afalonia on käytetty edellisenä vuonna)
____________________________________________________________________________________
B Juolavehnä
+
Hukkakaura
Kun juolavehnällä on
4-6 lehteä
Vaihtoehto 1: Targa 3 l
Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite
Vaihtoehto 3: Agil 1,25 – 1,5 l
Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l
___________________________________________________________________________________
B Kuminakoi
Siitä kun toukat ovat
kuoriutuneet kunnes
kumina kukkii
Vaihtoehto 1: Mavrik 0,2 l
Vaihtoehto 2: Karate 2.5 WG 0,2-0,3 kg
Vaihtoehto 3: Karate Zeon 0,05-0,075 l
Vaihtoehto 4: Fastac 50 0,4 l
Vaihtoehto 5: Kestac 50 0,4 l
Vaihtoehto 6: Cyperkill 0,1 l
Vaihtoehto 7: Fastac T 135 g
HUOM! Decis ei ole enää sallittu kuminassa!
_______________________________________________________________________________
C Saunakukka
(ohdake, valvatti)
Kuminanpuinnin jälkeen
elokuu- syyskuu
Matrigon 1 l
8
TOINEN SATOVUOSI:
Kohde
A Siemenrikat
Ajankohta
Käsittely (määrä per hehtaari)
Aikaisin keväällä ennen
Vaihtoehto 1: Afalon 1,5-2,5 l (jos Fenixiä on käytetty edellisenä vuonna)
maanpinnan peitettäminen
Vaihtoehto 2: Fenix 1,5 -2 l (jos Afalonia on käytetty edellisenä vuonna)
___________________________________________________________________________________
B Juolavehnä
Kun juolavehnällä on
4-6 lehteä
Vaihtoehto 1: Targa 3 l
Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite
Vaihtoehto 3: Agil 1,25 – 1,5 l
Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l
___________________________________________________________________________________
B Kuminakoi
Siitä kun toukat ovat
kuoriutuneet kunnes
kumina kukkii
Vaihtoehto 1: Mavrik 0,2 l
Vaihtoehto 2: Karate 2.5 WG 0,2-0,3 kg
Vaihtoehto 3: Karate Zeon 0,05-0,075 l
Vaihtoehto 4: Fastac 50 0,4 l
Vaihtoehto 5: Kestac 50 0,4 l
Vaihtoehto 6: Cyperkill 0,1 l
Vaihtoehto 7: Fastac T 135 g
HUOM! Decis ei ole enää sallittu kuminassa!
___________________________________________________________________________________
KUMINANVILJELYN LOPETTAMINEN:
C Kohde
Kuminan lopetus
Ajankohta
Puinnin jälkeen
syksyllä
Käsittely (määrä per hehtaari)
Glyfosaattia ohjeiden mukaan
9
10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka eli peltosaunio)
Ongelmarikkakasvi numero 1 on saunakukka. Saunakukka voi olla joko keväällä tai syksyllä itävä. Keväällä itäviä saunakukkia voidaan torjua aikaisessa vaiheessa ja syksyllä itäviä loppukesästä (katso sivut 8,9,16,17). Jos
lohkolla on ainoastaan yksittäisiä taimia nämä voidaan kitkeä käsin. Syksyllä itävät taimet voivat jatkaa kasvamista seuraavana vuonna. Vältä myös saunakukkien siementen leviämistä puimurin kautta, koska saunakukka
kuuluu runsas-siemenisimpiin rikkakasveihimme. Yhdessä taimessa voi olla jopa 35.000 siementä.
11. Ongelmarikkakasvi (juolavehnä)
Juolavehnää ei ole vaikea torjua kuminasta, koska on olemassa tehokkaita torjunta-aineita, joita voidaan käyttää
kuminaan (katso sivut 8,9,10,16). Lisäksi glyfosaattikäsittely voidaan tehdä jo syksyllä vuotta ennen kuminan
kylvöä tai keväällä ennen maanmuokkausta. Satovuonna ei saa ruiskuttaa sallitut torjunta-aineet liian
myöhään jäämien takia!
12. Ongelmarikkakasvit (hukkakaura)
Hukkakaura voidaan torjua samoilla aineilla kuin juolavehnää (katso sivut 8,9,10,16). Hukkakauraa esiintyy
eniten kylvövuonna, muutamat taimet voivat itää ensimmäisenä satovuonna, mutta tämän jälkeen hukkakauraa
ei enää löydy. Tämä johtuu siitä, että hukkakauran siemenet vaativat itääkseen, että maata muokataan. Hukkakauran siemenet ovat silloin itämislevossa maassa, mutta virkoavat taas kun kuminapeltoa kynnetään.
13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti)
Ohdaketta ja valvattia vastaan ei aikaisemmin ole ollut torjunta-aineita kuminanviljelyssä. Mutta vuonna 2010
Matrigon sai nk. off label -luvan kuminaan 31.12.2011 saakka. Matrigonia käytetään loppukesästä kylvövuonna
(katso sivut 8,16). Sitä voidaan myös käyttää satovuosina puinnin jälkeen, mutta teho ei välttämättä ole riittävä
pitämään ohdakkeet ja valvatit poissa. Koska Matrigon on täysin lehtivaikutteinen, tulee ohdakkeen kukat ja
nuput niittää 1-2- viikkoa ennen Matrigon-ruiskutusta. Näin ohdakkeen energia keskittyy lehtiin ja teho paranee. Kuminan tulee olla 7-lehtivaiheessa kun ruiskutus suoritetaan.
14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi)
Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella). Ilman torjuntaa ei luultavasti tule myöskään
kuminasatoa! Torjunta tulee suorittaa joka vuosi, paitsi kylvövuonna. Oikeastaan torjunta kohdistuu kuminakoin
toukkaan. Se muodostuu kuoriutuessaan munasta ja ryömiessään esiin alkaakseen syödä kukannuppuja ja
kukkia. Tämä tapahtuu kun lämpösumma on ylittänyt 130 astetta mikä yleensä tarkoittaa touko-kesäkuun
vaihdetta. Samaan aikaan tulevat myös ensimmäiset kuminankukat. Lämpösumman voi tarkastaa lähettämällä
tekstiviestin numeroon 16161 (Ilmatieteen laitos) ja kirjoittamalla Lämpösumma välilyönti paikkakunnan
nimi. Vastaus tulee välittömästi ja maksaa 84 c/kerta.
Torjunnan voi suorittaa kahteen kertaan (katso sivut 9,10,16). Toinen ruiskutus suoritetaan viikkoa ensimmäisen
jälkeen. Koska pyretroidit ainoastaan tappavat toukat, ensimmäistä ruiskutusta ei pidä tehdä liian aikaisin.
Anna toukkien kuoriutua munista ensin! Koska pyretroideillä on ainoastaan kontaktivaikutus, teho paranee
lisäämällä kostutusainetta.
Ympäristötuessa voi lisätoimenpiteenä valita “ tuholaisten torjunta”. Tämä merkitsee mm. että keltaisia liimapyydyksiä asetetaan satovuosina. Lue lisää sivulta 14.
10
“Kylläinen” kuminantoukka
15. Kuminan tuholaiset (rengaspunkki)
Rengaspunkki (Aceria carvi) on suhteellisen uusi tuholainen, jonka lukumäärä on lisääntynyt kuminanviljelyn
lisääntymisen myötä Suomessa. Punkki, joka on kooltaan ainoastaan 0,2 mm:n kokoinen, talvehtii kuminan
kasvupisteessä. Se lisääntyy nopeasti ja muodostaa useita sukupolvia kesässä. Sen vahingot on helppo havaita,
kun kukista tulee kukkakaalimaisia, ne kuivuvat eikä siemeniä muodostu. Punkki voi aiheuttaa merkittävää
sadon-alennusta.
Se leviää lohkolta toiselle työkoneiden ja tuulten mukana. Sitä vastaan ei tällä hetkellä ole kemiallisia torjuntaaineita. Rengaspunkkin esiintymistä voidaan vähentää ainoastaan viljelykierrolla. Ennalta ehkäistä voi myös
siten, että uusia kuminalohkoja perustetaan muutaman sadan metrin päähän.
16. Kasvitaudit
Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) on viljelykiertotauti, joka on aika yleinen kuminassa. Rypsin tapaan se
tartuttaa kuminantaimen rungon, mistä seuraa satovahinkoja. Pahkahomeen pahkat säilyvät maassa vuosia.
Puinnin yhteydessä tulee pieniä mustia hiiren ulosteen näköisiä itiöitä kuminasatoon, nämä huonontavat sen
laatua ja arvoa.
Pahkahometta voidaan torjua hyväksytyllä torjunta-aineella kuten Sportak tai Ortiva (Ortivalla on käyttölupa
kuminassa 31.12.2011 saakka). Parasta on kuitenkin välttää rypsiä viljelykierrossa kuminan kanssa, kun taas
esim. viljalla on viljelykierrossa pahkahometta poistava vaikutus.
17. Puinti
Kuminan puintiaika on elokuussa juuri ennen tai samanaikaisesti kuin ohra puidaan. Tuleentuminen on epätasaista. Ensin tuulentuvat pääkukat korkealla mutta sivuversot antavat suurimman sadon. Aloittaminen ei saa viivästyä, koska siemenet rapisevat helposti tuleennuttuaan. Erityisesti myrsky tai kovempi sade voivat aiheuttaa
huomattavia satovahinkoja. Puinti tulee aloittaa viimeistään kun ensimmäiset siemenet ovat varisseet.
Puinti tapahtuu tavallisella viljapuimurilla. Puimuri voidaan säätää käsikirjan ohjeiden mukaan. Jos kuminaa ei
ole mainittu, voidaan käyttää rypsin asetuksia. Kumina tulee puida mahdollisimman varovasti varisemisen
vähentämiseksi. Sen vuoksi jakaja voidaan ottaa pois ja kaatokela tulee pitää mahdollisimman takana, ylhäällä
ja ajaa pienin kierroksin. Jos korsissa on vielä jyviä kiinni, täytyy puintiväliä kiristää. Olkihälyttimen toiminta
kannatta tarkastaa ennen puintia. Kosteus on puinnin aikana yleensä 15-25 %.
11
Puinti voidaan aloittaa elokuussa.
18. Kuivatus
Mikrobien toiminta lisääntyy kuminassa nopeasti puinnin jälkeen ja siksi kuivatus tulee aloitta välittömästi.
Homeinen kumina ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Kumina voidaan kuivata joko siilo- tai kylmäilmakuivurilla:
Siilokuivurin käytettäessä suositellaan kuivauslämpötilaa 45 – 50 astetta. Liian korkea kuivauslämpötila vähentää
kuminan öljypitoisuutta. Kuivauksen aikana siemeniä tulisi käsitellä mahdollisimman varovasti, koska öljypitoisuus vähenee, kun siemen vaurioituu. Tarvittaessa voidaan kiertonopeutta vähentää.
Voi myös olla syytä vähentää ilmamäärää, jos siemenet helposti lentävät poistokanavaan. Tämä voi kuitenkin
merkitä, että kuivauslämpötila nousee liian korkeaksi ja silloin tulee käyttää pienempää suutinta öljypolttimessa.
Myös lämpiminä loppukesän päivinä kuivauslämpötila saattaa nousta korkeaksi.
Kylmäilmakuivurin etuna on, että pienempiä määriä on helpompi kuivattaa. Pienet siemenet saattavat pudota
verkon läpi, tätä voidaan ehkäistä levittämällä katekangas pohjalle. Lisälämmitystä voidaan myös käyttää.
Kumina kuivataan siten, että sen kosteus on alle 11 %.
19. Varastointi
Kumina voidaan varastoida siiloihin, vaunuun tai suursäkkeihin. Kertakäyttösäkkejä varastointia varten voi
ostaa meiltä. Kuminan varastoinnissa on tärkeää suojata se siten, ettei siihen joudu linnun ulostetta ym. Jos
kumina varastoidaan suursäkkeihin, se tulee varastoida kosteudelta suojattuna esim. puulavalla Muuten kumina
voi kostua ja tämän seurauksena homehtua.
12
Meiltä voi ostaa kertakäyttöisiä suursäkkejä varastointia ja kuljetusta varten.
20. Kaluston puhdistus
Kuminan käsittelyssä on tärkeää, että käsittelykalusto, esim. vaunu, on puhdistettu. Mutta myös myöhemmin,
kun viljaa tai rypsiä korjataan, voi kuminan vahva aromi säilyä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että puimurin tai
kuivurin nurkkaosiin on jäänyt kuminansiemeniä. Tämä ei merkittävästi vaikuta rehuviljaan mutta ennen vehnän,
mallasohran tai rypsin puintia voidaan vähän viljaa ensin kierrättää sekä puimurissa että kuivurissa ja tyhjentää
sitten peltoon.
21. Kuminan tukisäännöt
Vuoden 2011 tuet ovat seuraavanlaiset:
Tukialue
B
C1
C2
Tilatuki
LFA
LFA, lisä
Ympäristötuki
- liima-ansat
- taimikate talviaikaan
Yleinen hehtaarituki
202
200
20
181
144
11
-
202
200
20
181
144
11
-
167
210
25
181
144
11
33
YHTEENSÄ
758
758
771
Liima-ansat ja taimikate talviaikaan ovat nk. lisätoimenpiteitä. Ympäristötuessa voidaan valita enintään kaksi.
Jos kaksi lisätoimenpidettä on jo valittu, toinen voidaan vaihtaa silloin kun kuminanviljely aloitetaan.
21.1 Ympäristötuen lannoitusvaatimukset kuminan osalta
Ympäristölupa sallii typelle: (sekä kylvö- että satovuonna)
- maks. 90 kg/ha savi- ja hiesumailla
- maks. 80 kg/ha kivennäismailla
- maks. 50 kg/ha multa- ja turvemailla
13
Fosforilannoituksen enimmäismäärä on viljavuusluokasta riippuen seuraava:
(sekä kylvö- että satovuonna)
- huono
- aika huono
- tyydyttävä
- tyydyttävä
- hyvä
- korkea
- arveluttavan korkea
-> maks. 32 kg/ha
-> maks. 24 kg/ha
-> maks. 20 kg/ha
-> maks. 12 kg/ha
-> maks. 8 kg/ha
-> 0 kg/ha
-> 0 kg/ha
Fosforirajoitus perustuu siis maan viljavuusluokkaan.
21.2 Viljavuustutkimus
Kuminanviljelyssä viljavuustutkimus on tehtävä joka kolmas vuosi. Kun kumina kylvetään viljavuustutkimus
saa olla enintään 2 vuotta vanha. Samaa näytetiheyttä kuin viljalle sovelletaan myös kuminalle.
21.3 Lisätoimenpide ”tuholaisten seurantamenetelmiä” (liimapyydykset)
Seuraavat ehdot asetetaan:
1. Hankitaan kirja ”Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset” tai ”Hedelmä ja marjakasvien tuhoeläimet” tai
”Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita”. Niitä voi tilata kasvinsuojeluseurasta puh. 010-4394770.
2. Asetetaan liimapyydyksiä:
- lohkot 0,5 – 5,0 ha
- lohkot > 5 ha
- lohkot < 0,5 ha
-> yksi ansa alkavaa hehtaaria kohden
-> yksi ansa alkavaa 5 hehtaaria kohden.
-> yksi ansa yhteenlaskettua täyttä hehtaaria kohden.
Esimerkki:
* lohko on 0,35 ha = 0 pyydystä
* lohko on 0,53 ha = 1 pyydys
* lohko on 3,58 ha = 4 pyydystä
* lohko on 5,74 ha = 6 pyydystä
* lohko on 11,75 ha = 7 pyydystä
* lohko on 0,35 ha ja 0,33 ha = 0 pyydystä
* lohko on 0,35 ha ja 0,33 ja 0,45 ha = 1 pyydys yhdelle lohkoista
3. Kuminakoin jäämisestä ansoihin pidettävä kirjaa, tarkkailtava vähintään kerran viikossa.
Lisätietoa tukisäännöstä antaa kunnan maaseutuviranomaiset tai ELY-keskus.
14
22. Kooste kuminan torjunta-aineista:
Tuotenimi
Käyttö
Ajankohta
Fenix
Goltix
Afalon
Boxer
Lentagran
Matrigon
Siemenrikat
Siemenrikat
Siemenrikat
Siemenrikat
Siemenrikat
Leveälehtiset rikat
Kylvövuosi + satovuosi
Kylvövuosi
Kylvövuosi + satovuosi
Kylvövuosi
Kylvövuosi
Kylvövuosi + satovuosi
Pohjavesirajoitus
Saa käyttää 2 vuotta
peräkkäin
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
(puinnin jälkeen)
Mistral
Senkor
Targa Super
Agil
Fusilade Max
Mavrik
Karate 2.5 WG
Karate Zeon
Fastac
Kestac
Cyperkill
Erilaiset glyfosaattivalmisteet
Leveälehtiset rikat
Leveälehtiset rikat
Juuririkat
Juuririkat
Juuririkat
Kuminakoi
Kuminakoi
Kuminakoi
Kuminakoi
Kuminakoi
Kuminakoi
Kylvövuosi
Kylvövuosi
Kylvövuosi + satovuosi
Kylvövuosi + satovuosi
Kylvövuosi + satovuosi
Satovuosi
Satovuosi
Satovuosi
Satovuosi
Satovuosi
Satovuosi
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Juuririkat
Kylvövuosi
Jotkut
Kyllä
15
23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko
Tankkiseostaulukko kuminalle
Afalon
Boxer
Fenix
Mistral
Goltix
Lentagran
Matrigon
Karate
Fastac
Mavrik
Agil
Targa
Fusilade
Ortiva
Sportak
Silwet Gold
Rambo
3 Afalon
1 Saa sekoittaa
3 1 Boxer
2 Ei saa sekoittaa
1 1 1 Fenix
3 Sekoitusmahdollisuutta ei tiedetä
3 1 1 1 Mistral, Senkor
4 Sekoitus tarpeeton, eri ruiskutusaika
1 3 3 1 1 Goltix
4 3 3 1 3 1 Lentagran
4 3 3 3 3 1 3 Matrigon
4 4 4 4 4 4 4 4 Karate
4 4 4 4 4 4 4 4 4 Fastac, Kestac
4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Mavrik
2 2 3 2 1 1 3 3 1 1 1 Agil
2 2 3 1 1 1 3 3 1 1 1 4 Targa
2 2 3 2 1 1 3 3 1 1 1 4 4 Fusilade
4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 4 4 4 Ortiva
4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 4 4 4 3 Sportak
1 3 3 1 3 3 3 1 1 3 1 1 1 3 3 3 Silwet Gold
HUOM: Taulukon tiedot ovat ainoastaan suuntaa antavia. Vaihtelevat olosuhteet,
viljelytapa, lajikkeiden väliset erot ym. ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa valmisteiden
vioitusherkkyyteen tankkiseoksesta. Käyttäjä itse on vastuussa tankkiseoksista.
5
4
4
2
4
4
4
4
4
5
Reglone
4
4
4
4
1
2
3
3
2
4
Senkor, Mistral
3
2
2
4
3
3
4
5
2
2
2
4
4
4
2
4
4
4
3
4
5
Boxer
2
1
4
1
2
1
3
2
2
2
3
2
1
3
3
1
1
2
1
1
2
Afalon-neste
Lentagran WSB*
1
5
2
1
4
4
3
3
1
1
3
2
3
3
4
1
1
1
1
1
2
Matrigon
Goltix 70 WG
Jauhosavikka
Pillike
Matara
Pihatähtimö
Saunakukka
Pihasaunio
Kiertotatar
Pihatatar
Linnunkaali
Peipit
Peltoemäkki
Peltohatikka
Peltolemmikki
Pelto-orvokki
Peltovillakko
Lutukka
Peltoretikka
Peltotaskuruoho
Peltoukonnauris
Ristikukkaiset
Kylänurmikka
Fenix
24. Tehotaulukko
1
2
3
1
4
3
3
3
3
1
3
2
2
2
4
1
1
1
1
1
5
3
2
1
3
4
4
4
4
4
2
2
4
3
4
4
2
2
2
2
2
2
2
2
5
2
3
2
5
4
3
3
2
4
3
4
2
3
3
3
2
3
4
1
1
3
1
3
3
2
2
1
2
2
1
2
2
1
1
1
1
1
1
3
16
Torjuntateho
1
2
3
4
5
90-100 %
70-90 %
50-70 %
<50 %
ei tehoa
ei tietoa
Lähde:
Puutarha & Kauppa
1 / 2011
Pentti Ruuttunen, MTT
*=torjuntateho on muutettu
alkuperäistä taulukosta
seuraavasti:
1=2, 2=3, 3=4, 4=4 och 5=5
Matias Rönnqvist, Berner