SUK historia - Uusyrityskeskukset
ROHKEUTTA JA REALISMIA 20 vuotta liikeideoiden arviointia asiantuntijavoimin Sisällys SUK-HISTORIIKKI SUK-HISTORIIKKI Pääkirjoitus Pääkirjoitus Päätoimittaja: Päätoimittaja: Pekka Pekka Tsupari Tsupari Työministeri Työministeri Tarja Tarja Cronbergin Cronbergin haastattelu haastattelu Toimittajat: Toimittajat: Tuomo Haavisto Haavisto Tuomo Timo Timo Immonen Immonen Heikki Heikki Pietarinen Pietarinen Graafinen Graafinen ulkoasu: ulkoasu: Mervi Mervi Suomalainen Suomalainen Kuvaajat: Kuvaajat: Mauri Aaltonen Aaltonen Mauri Matias Uusikylä Uusikylä Matias Marjut Hentunen Hentunen Marjut 3 3 4-5 4-5 Suomen Suomen uusyrityskeskusverkoston uusyrityskeskusverkoston rakentamisen rakentamisen ”isä” ”isä” 6 6 Lamasta Lamasta kaikki kaikki alkoi alkoi 7 7 R-Sarkonin R-Sarkonin yritystarina; yritystarina; Raumalta Raumalta alkoi alkoi SUK:n SUK:n neuvonta neuvonta 8 8 Vuodet Vuodet 1989-2000 1989-2000 9 9 Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset 2000-luvulla; 2000-luvulla; laadukasta laadukasta neuvontaa neuvontaa 10 10 Vuodet Vuodet 2000-2008; 2000-2008; yhtenäinen yhtenäinen laatujärjestelmä laatujärjestelmä 11 11 Sertifioitua Sertifioitua laatua laatua yritysneuvonnassa yritysneuvonnassa 12 12 Vuodet Vuodet 2000-2008; 2000-2008; Jobs Jobs and and Societysta Societysta Suomen Suomen Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset ry ry13 13 SUK:n SUK:n uuden uuden toimitusjohtajan toimitusjohtajan haastattelu haastattelu 14 14 Verkostossa Verkostossa mukana mukana 31 31 uusyrityskeskusta uusyrityskeskusta 15 15 Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus Ensimetrin Ensimetrin toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jari Jari Jokilampi Jokilampi 16 16 Ajankohtaiset Ajankohtaiset hankkeet hankkeet luovat luovat lisäarvoa lisäarvoa 17 17 MAEK MAEK syntyi syntyi yhteistyön yhteistyön tuloksena tuloksena 18 18 Naisyrittäjyyskeskus Naisyrittäjyyskeskus syntyi syntyi hanketoiminnan hanketoiminnan tuloksena tuloksena 19 19 SUK:n SUK:n hallituksen hallituksen puheenjohtaja; puheenjohtaja; PekkaTsupari PekkaTsupari 20 20 Hallituksen Hallituksen puheenjohtajat puheenjohtajat 21 21 Globe Globe Hopen Hopen yritystarina yritystarina 22 22 Vuoden Vuoden uusyrittäjät uusyrittäjät 23 23 Kiinteää Kiinteää yhteistyötä yhteistyötä julkisen julkisen sektorin sektorin kanssa; kanssa; TE-toimistot TE-toimistot 24 24 Kiinteää Kiinteää yhteistyötä yhteistyötä julkisen julkisen sektorin sektorin kanssa; kanssa; PRH PRH 25 25 Kiinteää Kiinteää yhteistyötä yhteistyötä julkisen julkisen sektorin sektorin kanssa; kanssa; Finnvera Finnvera 26 26 Toiminnan Toiminnan tuloksia tuloksia 27 27 20-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppanit: pääyhteistyökumppanit: 20-vuotisjuhlavuoden 2 2 Yrittäjyys on käytännön toimia Uusyritysneuvonta on toiminut 20 vuotta Yhteiskunta tarvitsi 20 vuotta sitten käytännön työkalua, jolla rakennettaisiin silta lamasta hyvinvointiin. Tulokset ovat olleet hyviä, ja ne ovat mitattavissa. On perustettu 72 000 uutta yritystä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa yli sadalle tuhannelle henkilölle. Tänään tilanne on samankaltainen kuin 20 vuotta sitten. Uusyrityskeskusten neuvontatyölle on sosiaalinen tilaus. Yritysten perustaminen, vahvistuminen ja kasvu ovat parhaat aseet taantuman torjumiseksi. Neuvonnan näkymät nykyisen taantuman torjunnassa ovat huomattavasti paremmat kuin aloitettaessa. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nyt paljon myönteisemmät kuin takavuosina. Uusyrityskeskusten verkosto on maata kattava, toimipisteitä on 31, verkostossa on 1300 asiantuntijaa, 1000 yritystä ja 250 yhteistyökumppania. Suomen uusyrityskeskuksilla on monta vahvaa yhteistyökumppania. Niitä ovat muun muassa juhlavuoden pääyhteistyökumppanit Elisa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finnvera, If, Kauppalehti, Nordea, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Varma. Haluamme kiittää näitä pääyhteistyökumppaneita, sillä ne ovat mahdollistaneet tämän SUK:n 20-vuotisesta toiminnasta kertovan julkaisun toimittamisen. Haluamme kiittää myös muita yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet auttamassa uusyrityskeskusverkostoa hyviin neuvontatuloksiin. Joku liikkeenjohdon ja taloustieteen ajattelija - taisi olla Paavo Haavikko - sanoi, että elämä on käytännön toimia ja pitää osata yhdistää oikeat asiat. Juuri siitä on kysymys, ja se on tämän toiminnan vahva valtti. Yrittäminen on tehtyjä tekoja, käytännönläheisyyttä. Kun yritteliäs ihminen miettii, miten saisi ideansa tuotteeksi tai palveluksi, tarjoamme käytännön apua. Toteutamme alkuperäistä Jobs & Society -aatetta yhdistämällä työn ja yhteiskunnan tarpeet. Tuloksena on työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia meille kaikille. Helsingissä 11.5.2009 Pekka Tsupari Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja 3 Työministeri Tarja Cronberg: Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä neuvontaa Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Suotuisat olosuhteet luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja alueelliselle elinvoimaisuudelle. Millaisia kokemuksia työvoimaviranomaisilla on ollut uusyrityskeskusten toiminnasta? rustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. - Työ- ja elinkeinohallinto on tehnyt yhteistyötä Uusyrityskeskusten kanssa lähinnä aloittavan yrittäjyyden osalta Uusyrityskeskusten toiminnan alkuajoista lähtien. - Kokemuksemme mukaan Uusyrityskeskusten toiminta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista. Esimerkkinä mainittakoon, että Uusyrityskeskukset ovat antaneet jo vuosia starttirahalla yrittäjiksi aikoville ja starttirahalla yrittäjiksi ryhtyneille eri alojen asiantuntijoiden neuvoja sekä yrityshankkeille henkilökohtaista tukea ja arviointia yritystoiminnan suunnittelu-, pe- 4 - Hyviä kokemuksia on myös muun muassa Uusyrityskeskusten toteuttamasta yrittäjyyskoulutuksesta sekä yhteistyöstä seudullisissa yrityspalveluissa. Uusyrityskeskuksilla on merkittävä rooli myös naisyrittäjyyden edistämisessä. Erittäin hyvin on mm. toiminut ns. mentori -malli, jossa toimivat naisyrittäjät antavat tukea yritystoimintaa aloittaville naisille. Kokemuksemme mukaan tällä toiminnalla on osaltaan edistetty yritystoiminnan perustamista ja vakiinnuttamista maahamme sekä toisaalta tuettu esimerkiksi starttirahalla perustettujen yritysten toimintaedellytyksiä. Työministeri Tarja Cronberg “Uusyrityskeskusten “Uusyrityskeskusten neuvonta neuvonta on on asiantuntevaa, asiantuntevaa, asiakaslähtöistä asiakaslähtöistä ja ja monipuolista” monipuolista” Millainen Millainen työvoimatyövoima- ja ja yrityspoliittinen yrityspoliittinen rooli rooli uusyriuusyrityskeskuksilla on yrityspalvelujen verkostossa? tyskeskuksilla on yrityspalvelujen verkostossa? Mihin suuntaan suuntaan toivoisitte toivoisitte tätä tätä toimintaa toimintaa kekeMihin hitettävän nykyisessä nykyisessä taloudellisessa taloudellisessa tilanteessa? tilanteessa? hitettävän Mikä on on yritysneuvonnan yritysneuvonnan ajankohtainen ajankohtainen haaste? haaste? Mikä Viime laman laman aikana aikana kaatui kaatui 30 30 000 000 yritystä. yritystä. Tässä Tässä -- Viime taloustilanteessa on on tärkeää tärkeää että että yritysten yritysten määrä määrä kasvaa kasvaa taloustilanteessa ja että että panostamme panostamme uuteen uuteen yrittäjyyteen, yrittäjyyteen, siihen siihen joka joka ja kantaa tulevaisuutteen. tulevaisuutteen. kantaa -- TyövoimaTyövoima- ja ja elinkeinopolitiikkaa elinkeinopolitiikkaa ollaan ollaan yhteen yhteen sosovittamassa työja elinkeinoministeriön perustamisen vittamassa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä. myötä. Yksi Yksi keskeinen keskeinen rooli rooli uusyrityskeskuksilla uusyrityskeskuksilla on on asianasiantuntijapalveluiden tarjoaminen starttirahalla tuntijapalveluiden tarjoaminen starttirahalla aloitaloittaville taville yrittäjille. yrittäjille. Toisena Toisena keskeisenä keskeisenä asiana asiana on on se, se, että että TE-toimiston TE-toimiston palveluja palveluja ollaan ollaan liittämässä liittämässä vahvemmin vahvemmin seudulliseen seudulliseen yrityspalveluverkostoon. yrityspalveluverkostoon. Tarkoituksena Tarkoituksena on, että tässä haasteellisessa on, että tässä haasteellisessa kokonaisuudessa kokonaisuudessa hyödynhyödynnetään netään seudullisten seudullisten kumppaniemme, kumppaniemme, kuten kuten uusyritysuusyrityskeskusten keskusten osaamista. osaamista. Työ- ja ja elinkeinohallinnossa elinkeinohallinnossa panostamme panostamme starttirastarttira-- Työhaan ja ja siihen siihen että että työvoimapoliittisella työvoimapoliittisella koulutuksella koulutuksella haan voidaan tukea tukea uuteen uuteen ammattiin ammattiin siirtymistä siirtymistä ja ja ammatammatvoidaan titaitojen ajantasaistamista. ajantasaistamista. Nyt Nyt uusyrityskeskuksissa uusyrityskeskuksissa titaitojen on tuhannen tuhannen taalan taalan paikka paikka luoda luoda uutta uutta yrittäjyyttä, yrittäjyyttä, kun kun on koulutettua ja ja osaavaa osaavaa työvoimaa työvoimaa on on sekä sekä lomautetlomautetkoulutettua tuina että että irtisanottuina. irtisanottuina. Uusia Uusia aloja aloja ovat ovat ennen ennen kaikkaiktuina kea energian energian säästö säästö ja ja tehokkuus, tehokkuus, luova luova yrittäjyys yrittäjyys sekä sekä kea palvelualojen yrittäjyys. yrittäjyys. Toivonkin, Toivonkin, että että uusyrityskeskukuusyrityskeskukpalvelualojen set pystyvät pystyvät olemaan olemaan innovatiivisia innovatiivisia synkkien synkkien talousnätalousnäset kymien keskellä. keskellä. kymien Mihin Mihin elinkeinopoliittisiin elinkeinopoliittisiin tarpeisiin tarpeisiin uusyritysuusyrityskeskukset vastaavat? keskukset vastaavat? -- Elinkeinopolitiikassa Elinkeinopolitiikassa julkisen julkisen vallan vallan yhtenä yhtenä tehtävänä tehtävänä on kehittää toimintaympäristöä, joka on kehittää toimintaympäristöä, joka edistää edistää yritysten yritysten syntymistä, syntymistä, kasvua, kasvua, kilpailukykyä kilpailukykyä ja ja työllisyyttä. työllisyyttä. UusyriUusyrityskeskukset tyskeskukset vastaavat vastaavat omalta omalta osaltaan osaltaan toiminnallaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan elinkeinopolitiikan alueellisiin alueellisiin ja ja paikallisiin paikallisiin tarpeisiin, tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämiserityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja ja vakiinnuttamisvakiinnuttamisvaiheessa. vaiheessa. Uusi kansallinen kansallinen innovaatiostrategiamme innovaatiostrategiamme korostaa korostaa -- Uusi käyttäjälähtöisyyttä ja ja palveluinnovaatioita. palveluinnovaatioita. Tämän Tämän tutukäyttäjälähtöisyyttä lee näyttää näyttää tietä tietä myös myös uusyrityskeskuksille. uusyrityskeskuksille. lee 5 5 55 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen ”isä” “Tätä toimintamallia tarvitaan juuri nyt” Valtiot. Valtiot. maisteri maisteri Bengt Bengt Hellström Hellström aloitti aloitti vajaat vajaat parikymmentä parikymmentä vuotta vuotta sitten sitten uusyrityskeskusuusyrityskeskusten toimintamallin toimintamallin laajentamisen laajentamisen maan maan kattavaksi kattavaksi verkostoksi verkostoksi uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten yhteisyhteisten järjestön Suomen Jobs & Societyn (SJS) toimitusjohtajana. Kun hän aloitti tehtävässä järjestön Suomen Jobs & Societyn (SJS) toimitusjohtajana. Kun hän aloitti tehtävässä 1991, 1991, Suomessa Suomessa oli oli kaksi kaksi uusyrityskeskusta, uusyrityskeskusta, toinen toinen Raumalla Raumalla ja ja toinen toinen Porissa. Porissa. Kun Kun hän hän siirtyi siirtyi vuonvuonna na 2000 2000 eläkkeelle, eläkkeelle, keskuksia keskuksia oli oli 30 30 eri eri puolilla puolilla maata. maata. -- Volvo-konsernin Volvo-konsernin pääjohtaja pääjohtaja Pehr Pehr G. G. Gyllenhammar Gyllenhammar istui kerran Yhdysvalloissa liike-elämän istui kerran Yhdysvalloissa liike-elämän ykkösmiesten ykkösmiesten round round table table -ryhmässä, -ryhmässä, kertoo kertoo Hellström. Hellström. –– GyllenGyllenhammar hammar käytti käytti kriittisen kriittisen puheenvuoron puheenvuoron ja ja kysyi, kysyi, mitä mitä konkreettista elinkeinoelämä elinkeinoelämä voisi voisi tehdä tehdä yhteiskunyhteiskunkonkreettista nan hyväksi hyväksi –– muutakin muutakin kuin kuin tarjota tarjota työpaikkoja työpaikkoja ja ja nan tuottaa tuottaa verotuloja. verotuloja. Hän Hän sai sai ryhmältään ryhmältään tehtäväksi tehtäväksi kartoittaa kartoittaa eri eri mahdollisuuksia. mahdollisuuksia. sulttipohjaista, sulttipohjaista, mutta mutta erinäisten erinäisten vaiheiden vaiheiden ja ja kokekokemusten jälkeen konsulttimallista päätettiin musten jälkeen konsulttimallista päätettiin luopua. luopua. Yhdistyksen Yhdistyksen vetäjäksi vetäjäksi palkattiin palkattiin Bengt Bengt Hellström, Hellström, jolla jolla oli monipuolinen kokemus tiedottamisesta, oli monipuolinen kokemus tiedottamisesta, liikeliikeelämästä elämästä sekä sekä valtiollisesta valtiollisesta ja ja kunnallispolitiikasta. kunnallispolitiikasta. Hän oli oli toiminut toiminut mm. mm. Hufvudstadsbladetin Hufvudstadsbladetin eduskuneduskunHän tatoimittajana, Volvo-konsernin Volvo-konsernin lobbistina lobbistina Suomessa, Suomessa, tatoimittajana, ulkomaankauppaministerin poliittisena poliittisena sihteerinä sihteerinä ja ja ulkomaankauppaministerin Mec-Rastorin Mec-Rastorin johtajakonsulttina. johtajakonsulttina. -- Suomen Suomen työvoimaministeriön työvoimaministeriön nuori nuori tutkija tutkija Åsa Åsa Sundholm kuuli tästä eräässä seminaarissa Sundholm kuuli tästä eräässä seminaarissa Ruotsissa; Ruotsissa; siellä siellä oli oli Jobs Jobs & & Society Society perustettu perustettu englantilaisen englantilaisen esiesikuvan mukaan. mukaan. Sundholm Sundholm puhui puhui asiasta asiasta Repola Repola Oy:n Oy:n kuvan toimitusjohtajalle Tauno Tauno Matomäelle, Matomäelle, joka joka innostui innostui toimitusjohtajalle asiasta asiasta ja ja kutsui kutsui yhtiön yhtiön viestintäjohtajan viestintäjohtajan Magnus Magnus SaSavanderin vanderin huoneeseensa. huoneeseensa. Toimintamalli Toimintamalli osoittautui osoittautui heti heti alusta alusta alkaen alkaen ononnistuneeksi. nistuneeksi. Uusyrityskeskuksia perustettiin perustettiin vilkkaasti vilkkaasti eri eri puolille puolille Uusyrityskeskuksia maata nopealla nopealla tahdilla. tahdilla. Työministeriö Työministeriö rahoitti rahoitti uusyriuusyrimaata tysverkoston perustamista, perustamista, Hellström Hellström kiittelee. kiittelee. tysverkoston -- Kyse Kyse on on yritysten yritysten ja ja julkishallinnon julkishallinnon yhteishankkeesta, yhteishankkeesta, jolla voidaan tehdä jolla voidaan tehdä paljon paljon suomalaisen suomalaisen yrittäjyyden yrittäjyyden elvyttämiseksi. elvyttämiseksi. Sinä, Sinä, Magnus, Magnus, lähdet lähdet vetämään vetämään tätä tätä hanketta! sanoi sanoi Matomäki. Matomäki. Siitä Siitä se se lähti lähti liikkeelle. liikkeelle. hanketta! Hellströmillä Hellströmillä oli oli alusta alusta alkaen alkaen selvä selvä näkemys näkemys siitä, siitä, että perusneuvonnan lisäksi tarvitaan että perusneuvonnan lisäksi tarvitaan erityisiä erityisiä toitoimintamalleja. mintamalleja. Niitä Niitä olivat olivat naisyrittäjyys, naisyrittäjyys, maaseutumaaseutuyrittäjyys yrittäjyys ja ja nuorisoyrittäjyys. nuorisoyrittäjyys. Vuonna Vuonna 1989 1989 perustettiin perustettiin Suomen Suomen Jobs Jobs & & Society Society uusyrityskeskusten yhteiselimeksi. uusyrityskeskusten yhteiselimeksi. Nykyisin on on myös myös maahanmuuttajille maahanmuuttajille räätälöity räätälöity yrityrit–– Nykyisin täjyys tärkeä tärkeä toimintakohde, toimintakohde, Hellström Hellström sanoo. sanoo. täjyys Aivan aluksi aluksi toiminta toiminta oli oli Ruotsin Ruotsin mallin mallin mukaan mukaan konkonAivan 6 6 Matias Uusikylä v Lamasta kaikki alkoi Vuodet 1989-2000 Työministeriön erikoissuunnittelija Åsa Sundholm toi uusyrityskeskusten idean Englannista ja Ruotsista Suomeen 1980-luvun lopulla. - Uskoin lujasti näihin uusiin työllistäviin menetelmiin, ja Suomessa ideaa oli mahdollista toteuttaa pohjoismaisen yhteistyön kautta, Åsa Sundholm kertoo Vuorineuvos Tauno Matomäki, joka oli Repola Oy:n toimitusjohtajana, piti tärkeänä, että ihmiset työllistävät itseään jouduttuaan työttömiksi. - Yrittämisessä he tarvitsevat neuvoja välttääkseen turhia erehdyksia, ja siinä on uusyrityskeskusten keskeinen rooli, hän sanoo. Alkuajan visio: Uusyrityskeskusverkosto kattaa koko Suomen yritysjohtajat ja kaupungin virkamiehet, erityisesti kaupunginjohtaja Pentti Koivun ja toimitusjohtaja Pekka Paasikiven Oras Oy:stä innostumaan Jobs and Society -toimintamallista. Kun vielä Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki tuki asiaa, Raumalle perustettiin 30.11.1988 Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus, Uusyrittäjä Oy. Varsinainen toiminta ja neuvonta Raumalla alkoi keväällä 1989 ja vakiintui, kun toimitusjohtajaksi valittiin kesällä 1989 Ilkka Sarparanta. Uusyrityskeskusten historia alkaa 1980-luvun lopun lamavuosista. Taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Nopeasti lisääntyvä työttömyys aktivoi sekä elinkeinoelämän että valtion ja kunnat etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Uuteen ammattiin kouluttamisen ja työsuhteen rinnalle nostettiin myös yrittäjyys, joka Suomessa ei perinteisesti ollut mikään suosikkiammatti, johon ohjattiin tai pyrittiin. Yrittäjyyden lisäämistä pohdittiin. Työhallinnossa tutustuttiin Englannissa jo vuonna1979 syntyneeseen Jobs and Society -toimintaan. Matomäki mieltyi toimintamalliin Jobs and Society -toimintamalli miellytti vuorineuvos Tauno Matomäkeä: ”Monista sekopäisistä ideoista poiketen, joita tässä työssä olen saanut kuulla, Jobs and Societyn toiminta-ajatus tuntui melko realistiselta. Emme tavoitelleet mitään välitöntä hyötyä. Repolan hyöty oli silloin se, että Suomen talous pelaa. Tämänkokoisen konsernin täytyy pitää huolta koko maan tilasta. Tietysti meitä kiinnosti erityisesti vahvojen alueidemme Rauman ja Porin hyvinvointi ja tännehän ensimmäiset uusyrityskeskukset perustettiin.” Toimintamallin toivat Suomeen erikoissuunnittelija Åsa Sundholm työministeriöstä ja silloin Kajaanissa vaikuttanut nykyinen Satakunnan T&E -keskuksen johtaja Markku Gardin. Yhdessä Rauman työvoimatoimiston johtajan Tapio Nurmen ja ekonomi Arvi Kaimion kanssa Åsa Sundholm ja Markku Gardin saivat raumalaiset 7 Raumalta alkoi SUK:n neuvonta R-Sarkon R-Sarkon toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jari Jari Salo Salo R-Sarkon R-Sarkon Oy Oy on on vanhin vanhin uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten alkuun alkuun auttama auttama yritys. yritys. Tämä Tämä raumalainen raumalainen auautomaattisorvaamo syntyi vuonna 1989. Se alkoi Oras Oy:n myydessä osan tomaattisorvaamo syntyi vuonna 1989. Se alkoi Oras Oy:n myydessä osan sorveistaan. sorveistaan. Nykyisin Nykyisin se se työllistää työllistää 65 65 henkeä. henkeä. asiakkaan tarpeiden tarpeiden mukaan. mukaan. Konekantaa Konekantaa on on yli yli asiakkaan kuusikymmentä konetta. konetta. Ammattitaito Ammattitaito ja ja ammattiammattikuusikymmentä ylpeys ovat ovat tärkeitä tärkeitä tekijöitä tekijöitä lähes lähes 70 70 hengen hengen työyhtyöyhylpeys teisössä. Laadun Laadun korkeasta korkeasta tasosta tasosta kertovat kertovat ISO-9001 ISO-9001 teisössä. laatu- ja ja ISO ISO 14001 14001 ympäristösertifikaatit. ympäristösertifikaatit. KokousKokouslaatuhuoneen lasivitriinissä lasivitriinissä kiiltelee kiiltelee messinginhohtoisena messinginhohtoisena huoneen ensimmäinen yrityksen yrityksen valmistama valmistama tuote, tuote, vesihanan vesihanan ensimmäinen kara. kara. Olin ollut ollut aiemmin aiemmin Oraksella Oraksella töissä töissä kun kun työtovetyötove-- Olin rini Timo Timo Kääntee Kääntee soitti soitti ja ja kysyi kysyi olisinko olisinko halukas halukas rini lähtemään yrittäjäksi yrittäjäksi hänen hänen ja ja Timo Timo Hirvasnoron Hirvasnoron lähtemään kanssa. Oras Oras oli oli myymässä myymässä tankoautomaattisortankoautomaattisorkanssa. vauslinjaa ja ja vähentämässa vähentämässa omaa omaa sorvaustoimintasorvaustoimintavauslinjaa ansa. Sorvaustöitä Sorvaustöitä oltiin oltiin muutenkin muutenkin ulkoistamassa ulkoistamassa ja ja ansa. mahdollisuus toiminnan toiminnan jatkamiseen jatkamiseen yrityksenä yrityksenä oli oli mahdollisuus hyvä. Olin Olin ollut ollut aiemmin aiemmin koneilla koneilla töissä töissä ja ja tunsin tunsin ne, ne, hyvä. joten päätös päätös oli oli helppo, helppo, kertoo kertoo R-Sarkon R-Sarkon Oy:n Oy:n toimitoimijoten tusjohtaja Jari Jari Salo. Salo. tusjohtaja R-Sarkonin seinällä seinällä on on sertifikaattien sertifikaattien lisäksi lisäksi TaloudelTaloudelR-Sarkonin lisen Tiedotustoimiston Tiedotustoimiston kunniakirja kunniakirja esimerkillisestä esimerkillisestä lisen oppilaitosyhteistyöstä. oppilaitosyhteistyöstä. Uusyrityskeskus oli oli siihen siihen aikaan aikaan syntymässä, syntymässä, ja ja Uusyrityskeskus verkoston avulla avulla kartoitettiin kartoitettiin toimitiloja toimitiloja ja ja mahdollismahdollisverkoston ta asiakaskuntaa. asiakaskuntaa. Alihankintaa Alihankintaa ja ja sopimusvalmistusta sopimusvalmistusta ta tuntui olevan olevan tarjolla, tarjolla, ja ja niin niin perustettiin perustettiin R-Sarkon. R-Sarkon. tuntui Nimi tulee tulee sarjakoneistuksesta, sarjakoneistuksesta, ja ja kun kun rekisterissä rekisterissä oli oli Nimi jo yksi yksi Sarkon, Sarkon, otettiin otettiin eteen eteen R-kirjain R-kirjain erotukseksi. erotukseksi. jo Olemme ottaneet ottaneet oman oman paikkakunnan paikkakunnan peruskouperuskou-- Olemme lulaisia, ammattikoululaisia ammattikoululaisia ja ja insinööriopiskelijoita insinööriopiskelijoita lulaisia, tutustumaan ja ja näkemään, näkemään, millaista millaista nykyaikainen nykyaikainen tutustumaan metallityö ja ja konepaja-ala konepaja-ala on. on. Kyllä Kyllä alalle alalle kannattaa kannattaa metallityö hakeutua, jos jos on on käden käden taitoja taitoja ja ja kiinnostusta. kiinnostusta. hakeutua, Täällä tehdään tehdään alihankintatyönä alihankintatyönä koneistettuja koneistettuja -- Täällä sarjatuotanto-osia eri eri tuotannonaloille tuotannonaloille Suomeen Suomeen sarjatuotanto-osia ja ulkomaille. ulkomaille. Sarjakoot Sarjakoot vaihtelevasta vaihtelevasta muutamasta muutamasta ja kymmenestä kappaleesta kappaleesta satoihin satoihin tuhansiin tuhansiin osiin. osiin. kymmenestä Vuonna 2007 2007 yritys yritys valmisti valmisti yli yli 16 16 miljoonaa miljoonaa osaa osaa eri eri Vuonna teollisuuden aloille. aloille. teollisuuden Kannattaako ryhtyä ryhtyä yrittäjäksi? yrittäjäksi? Kannattaako Kyllä siinä siinä oma oma vapautensa vapautensa on, on, mutta mutta itseensä itseensä pitää pitää -- Kyllä luottaa. Laatu, Laatu, toimitusvarmuus, toimitusvarmuus, tarkkuus tarkkuus ja ja ammatammatluottaa. titaito ovat ovat suomalaisen suomalaisen automaattisorvaamojen automaattisorvaamojen kilkiltitaito pailuvaltit, sanoo sanoo toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jari Jari Salo. Salo. pailuvaltit, Yritys panosti panosti konekantaan konekantaan ja ja kehitti kehitti tuotantoaan tuotantoaan Yritys 8 8 Matias Uusikylä Koska tavoitteena alun alkaen oli maan kattavan neuvontaverkoston luominen Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti, Suomeen perustettiin 2.5.1989 valtakunnallinen Suomen Jobs and Society ry. merkittävää. Valtakunnallista Suomen Jobs and Society ry:tä rahoitettiin pääasiassa yritysten jäsen- ja tukimaksuilla sekä KTM:n valtionavulla, jonka määrästä kuitenkin oli jatkuvaa kädenvääntöä ja kirjeenvaihtoa sekä virkamies- että ministeritasolla. Matias Uusikylä Neuvonnan ja asiakkaiden kannalta oli kuitenkin keskeisintä, että yritykset sitoutuivat ja antoivat omien asiantuntijoidensa osaamista ja työaikaa maksutta uusyrityskeskusten käyttöön. Tämä toimivien yritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen on se perusta, jolle uusyrityskeskusneuvonnan erinomaiset tulokset tukeutuvat. Magnus Savander nimitettiin Jobs & Societyn kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1997. Hän toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1989-1996. Kuvassa Savander ja Jobs &Societyn puheenjohtaja Kaija Pöysti Hallituksen perustaminen Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Matomäen esityksestä johtaja Magnus Savander Rauma-Repola Oy:stä. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Paasikivi Oras Oy, kansainvälinen asiamies Jaakko Koskimies STK, ylijohtaja Olavi Änkö KTM, johtaja Lauri Stålberg Oy Nokia Ab, toimitusjohtaja Kari Elo Yrittäjä Fennia, toimitusjohtaja Matti Aura Keskuskauppakamari, johtaja Risto Lehmusvuo Pohjola-yhtiöt, johtaja Sven Bertlin Oy Wärtsilä Ab, VTT Hannu Halttunen KOP, sekä varatoimitusjohtaja Paavo Laitinen SYP. Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi (oik) ja Suomen Jobs & Societyn hallituksen puheenjohtaja Magnus Savander (vas.) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuonna 1993. Mauri Aaltonen Käytännön toiminnan hoitivat aluksi toimitusjohtaja Bengt Wittbom, Ruotsin Jobs and Society/Initiator Ab ja konsultti Henri Harmia, Oy Mec-Rastor Ab, yhdessä puheenjohtaja Magnus Savanderin kanssa. Vuosi 1990 oli vaikeaa aikaa, ja vuoden 1991 alussa Oy Mec-Rastor Ab vaihtoi konsultiksi Bengt Hellströmin (vuodesta 1992 toimitusjohtajaksi nimitetty) ja luopui ruotsalaisen konsultin käytöstä. Puheenjohtaja Magnus Savander ja Bengt Hellström ryhtyivät aktiivisesti ja tuloksellisesti levittämään Jobs and Society -toimintamallia eri puolille Suomea. Vuoden 1992 lopussa toiminnassa oli jo 17 uusyrityskeskusta. Vahvaa tukea valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä Työministeriö ja KTM tukivat uusyrityskeskusten perustamista rahoittamalla niiden alkuvuosien toimintaa, mutta myös kuntien ja paikallisen elinkeinoelämän rahoitus oli uusyrityskeskusten toiminnan alkuvaiheessa 9 Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tutustui 1994 uusyrityskeskusten työhön, josta hänen asettamansa työllisyystyöryhmä antoi kiittävän arvion. Ahtisaaren kanssa vaihtavat mielipiteitä vas. toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja hallituksen puheenjohtaja Markus Aaltonen. Laadukasta neuvontaa -yhteistyöllä tuloksiin Tuomo Haavisto, Haavisto, Tuomo Jobs&Societyn Jobs&Societyn toimitusjohtaja toimitusjohtaja 2000-200 2000-2008 8 “Järjestön suurin saavutus 2000luvulla ovat ne tuhannet yrittäjät, jotka ovat sen avulla perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa” Uusyrityskeskusten toiminta toiminta on on 2000-luvulla 2000-luvulla vakiintunut. vakiintunut. Kun Kun valtiot. valtiot. maisteri maisteri Tuomo Tuomo Haavisto Haavisto Uusyrityskeskusten tuli Jobs & Societyn toimitusjohtajaksi vuonna 2000, laadittiin järjestölle viisivuotinen strategia. tuli Jobs & Societyn toimitusjohtajaksi vuonna 2000, laadittiin järjestölle viisivuotinen strategia. Se Se tähtäsi tähtäsi neuvonnan neuvonnan laadun laadun kohentamiseen kohentamiseen ja ja siihen, siihen, että että tästä tästä yrittäjyysneuvonnan yrittäjyysneuvonnan muodosmuodosta tulisi julkisten yrityspalvelujärjestelmien kiinteä osa. Toiminnan ta tulisi julkisten yrityspalvelujärjestelmien kiinteä osa. Toiminnan yhtenäistämistä yhtenäistämistä eri eri alueilla alueilla toimivien 30 uusyrityskeskusten välillä pidettiin niin ikään tärkeänä. toimivien 30 uusyrityskeskusten välillä pidettiin niin ikään tärkeänä. Tuomo Tuomo Haavistolla Haavistolla oli oli tehtävään tehtävään ryhtyessään ryhtyessään hyvä hyvä tuntuma yrittäjyyteen. Hän oli aloittanut tuntuma yrittäjyyteen. Hän oli aloittanut uransa uransa ekoekonomistina nomistina Metalliteollisuuden Metalliteollisuuden työnantajaliitossa työnantajaliitossa 1971 ja ja toiminut toiminut sen sen jälkeen jälkeen Taloudellisessa Taloudellisessa TiedoTiedo1971 tustoimistossa tustoimistossa (TaT) (TaT) koulukoulu- ja ja yritysyhteistyöstä yritysyhteistyöstä vasvastaavana taavana johtajana. johtajana. Tärkeätä oli oli panostaa panostaa neuvonnan neuvonnan laatuun. laatuun. Tehtiin Tehtiin -- Tärkeätä laatukäsikirja, laatukäsikirja, jonka jonka avulla avulla neuvonnan neuvonnan sisältö, sisältö, menemenetelmät telmät ja ja tuloksien tuloksien arviointi arviointi yhtenäistettiin yhtenäistettiin uusyriuusyrityskeskuksissa, tyskeskuksissa, sanoo sanoo Haavisto. Haavisto. -- Järjestön Järjestön vahvuus vahvuus oli oli elinkeinoelämän elinkeinoelämän asiantuntiasiantuntijoiden panos. Löydettiin joiden panos. Löydettiin kaikkiaan kaikkiaan 1300 1300 yrittäjyyden yrittäjyyden asiantuntijaa, asiantuntijaa, jotka jotka arvioivat arvioivat yrittäjiksi yrittäjiksi aikovien aikovien yrityrittäjäominaisuuksia ja ja liikeideoita. liikeideoita. Hyviin Hyviin tuloksiin tuloksiin täjäominaisuuksia päästään päästään silloin silloin kun kun yrittäjäkokelaan yrittäjäkokelaan hankkeita hankkeita arvioi arvioi useampi asiantuntija. useampi asiantuntija. Arvio tapahtuu tapahtuu kahteen kahteen suuntaan. suuntaan. Voihan Voihan olla, olla, että että Arvio ihmisellä ihmisellä on on hyviä hyviä yrittäjälle yrittäjälle tyypillisiä tyypillisiä ominaisuuksia ominaisuuksia mutta mutta hänen hänen liikeideansa liikeideansa on on huono. huono. Siinä Siinä tapauksestapauksessa häntä autetaan löytämään parempi sa häntä autetaan löytämään parempi idea. idea. Jos Jos henhenkilön ominaisuudet ominaisuudet eivät eivät viittaa viittaa yrittäjyyteen, yrittäjyyteen, hän hän saa saa kilön tältäkin tältäkin osin osin palautetta. palautetta. Liikeideat Liikeideat ovat ovat aina aina yksilöllisiä, yksilöllisiä, ja ja sisältävät sisältävät usein usein yllättäviäkin oivalluksia. yllättäviäkin oivalluksia. -- Esimerkiksi Esimerkiksi eräs eräs parturikampaaja parturikampaaja oli oli joutunut joutunut jätjättämään työnsä työnsä allergian allergian takia. takia. Hän Hän otti otti selvää selvää allerallertämään giavapaista giavapaista kampaamotuotteista kampaamotuotteista ja ja perusti perusti uuden uuden kampaamon, jossa niitä käytettiin. kampaamon, jossa niitä käytettiin. Uudistuksen Uudistuksen myötä myötä hän hän sai sai myös myös paljon paljon allergisia allergisia asiakkaita, asiakkaita, jotka jotka uskalsivat ryhtyä ryhtyä käyttämään käyttämään tätä tätä heidän heidän kannaltaan kannaltaan uskalsivat turvallista turvallista kampaamopalvelua. kampaamopalvelua. Hyvä Hyvä liikeidea liikeidea voi voi olla olla mikä tahansa: uudenlainen pitsa, teknisesti mikä tahansa: uudenlainen pitsa, teknisesti helphelppokäyttöinen pokäyttöinen valintamyymälän valintamyymälän myymäläkärry myymäläkärry jne. jne. Yrittäjäksi Yrittäjäksi aikovien aikovien perusongelma perusongelma on on usein usein se, se, että että ei ei ole kokemusta kustannusten arvioimisesta tai ole kokemusta kustannusten arvioimisesta tai realisrealistista tista kuvaa kuvaa potentiaalisesta potentiaalisesta asiakaskunnasta. asiakaskunnasta. TalousTalouslaskelmien tekeminen tekeminen saattaa saattaa olla olla vaikeaa. vaikeaa. MarkMarklaskelmien kinoinnista kinoinnista ei ei ehkä ehkä ole ole käsitystä. käsitystä. Tämän Tämän kaltaisissa kaltaisissa asioissa asioissa yritysneuvoja yritysneuvoja voi voi auttaa. auttaa. Mikä Mikä on on ollut ollut järjestön järjestön suurin suurin saavutus saavutus 2000-lu2000-luvulla? vulla? –– Ne Ne tuhannet tuhannet yrittäjät, yrittäjät, jotka jotka tämän tämän neuvontapalveneuvontapalvelun avulla ovat perustaneet yrityksen lun avulla ovat perustaneet yrityksen ja ja tarjonneet tarjonneet työtä ja toimeentuloa. On laskettu, että työtä ja toimeentuloa. On laskettu, että vaikka vaikka kaksi kaksi kolmesta yrittäjäehdokkaasta yrittäjäehdokkaasta karsiutuu, karsiutuu, niin niin jäljelle jäljelle kolmesta jääneiden jääneiden ja ja yrityksen yrityksen perustaneiden perustaneiden yritys yritys on on vielä vielä viiden vuoden kuluttua toiminnassa. Vain 2 % viiden vuoden kuluttua toiminnassa. Vain 2 % näistä näistä yrittäjistä yrittäjistä on on poistunut poistunut pelistä pelistä konkurssin konkurssin kautta. kautta. Lopettaneet yritykset yritykset ovat ovat lopettaneet lopettaneet toimintansa toimintansa Lopettaneet muista muista syistä. syistä. Rahoituksensa Rahoituksensa tämä tämä neuvontajärjestelmä neuvontajärjestelmä saa saa kolkolmelta taholta: taholta: kolmannes kolmannes tulee tulee valtiolta, valtiolta, kolmannes kolmannes melta kunnilta kunnilta ja ja kolmannes kolmannes elinkeinoelämältä. elinkeinoelämältä. 10 10 Yhtenäinen laatujärjestelmä Vuodet 2000-2008 Vuonna 2003 laatusertifikaatteja jaettiin verkostopäivillä Porissa. Uusyrityskeskukset ovat keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa Yhdistyksen hallituksessa ja vuosikokouksessa vuonna 2001 hyväksyttiin vuosiksi 2002 - 2005 uusi toimintastrategia, jonka keskeiset tavoitteet olivat: Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa oli lähes joka puolella Suomea mahdollisuus saada yrityksen perustamisneuvontaa Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti. Eri puolilla Suomea 30 uusyrityskeskusta tarjosi vuonna 2000 neuvontaa yli 11 000 asiakkaalle, jotka perustivat lähes 4 000 uutta yritystä. Toiminnan alkuvaiheessa 1990 -luvun alussa lähes 80 prosenttia asiakkaista oli työttömiä. Vuonna 2000 työttömien osuus oli alle 50 prosenttia. Laatujärjestelmä käyttöön Perustettujen yritysten määrä nousi 8 000 yritykseen vuodessa eli kaksinkertaiseksi vuoteen 2008 mennessä. Visiona oli tehdä uusyrityskeskuksista keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa. 2000-luvun alussa Suomen Jobs and Society ry:ssä todettiin, että kymmenessä vuodessa oli luotu erittäin kustannustehokas aloittavien yritysten neuvontajärjestelmä, joka käytännössä kattoi koko maan. Bengt Hellströmin siirtyessä osa-aikaeläkkeelle toimitusjohtajaksi palkattiin 1.6.2000 alkaen VTM Tuomo Haavisto. neuvonnan laadun kohottaminen ottamalla käyttöön sertifioitu laatujärjestelmä, eri uusyrityskeskusten toimintatapojen yhtenäistäminen, verkostomaisen toimintamallin kehittäminen uusyrityskeskusten neuvontaan, uusyrityskeskusverkoston yhtenäisemmän ilmeen aikaansaaminen, ja yhteistyön syventäminen eri toimijoiden kanssa. Asetetut tavoitteet merkitsivät käytännössä uusyrityskeskusneuvonnan laatusertifiointia ISO 9001/2000 kriteerien mukaan, ja neuvonnan tueksi tuotettiin laatukäsikirja. Vuonna 2001 laatusertifikaatin saivat Tampereen Ensimetri ja Suomen Jobs and Society ry. Vuonna 2002 sertifikaattiin liittyi 12, vuonna 2003 yhteensä 9 ja 2005 yhteensä 6 uusyrityskeskusta. Vuonna 2009 yhteensä 28 uusyrityskeskusta eli käytännössä lähes kaikki on laatusertifioitu. Toimintatapojen ja neuvonnan yhtenäistäminen toteutui sekä laatujärjestelmän että YPrek -asiakashallintajärjestelmän avulla. YPrek onkin laatujärjestelmän ohella kehittynyt selväksi UYK -neuvonnan vahvuustekijäksi. Verkostomaisen toimintatavan kehittäminen merkitsee parhaiden käytäntöjen omaksumista ja nykyaikaisten tietotekniikkaratkaisujen hyödyntämistä sekä ennen kaikkea UYK –verkoston yhteisten tavoitteiden sisäistämistä ja edistämistä omassa toiminnassa. 11 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa Uusyrityskeskusten laatutavoitteet, mittarit ja seuranta Menestystekijä Menestystekijä Mittari Mittari Tavoitetaso Tavoitetaso Seurantatapa Seurantatapa 1. 1. Yritysten Yritysten elinkelpoisuus elinkelpoisuus toimivat toimivat yritykset yritykset 80%/5v 80%/5v ja ja 90%/2v 90%/2v asiakashallintajärjestelmä, asiakashallintajärjestelmä, Kaupparekisteri Kaupparekisteri 2. 2. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys tyytyväisyys tyytyväisyys keskiarvo keskiarvo yli yli 8.4 8.4 asiakastyytyväisyystutkimus asiakastyytyväisyystutkimus (4-10) (4-10) määrä/laatu määrä/laatu käyttö käyttö pysyvyys pysyvyys asiantuntijalähetteiden asiantuntijalähetteiden määrä määrä >= >= uusien uusien asiakkaiden asiakkaiden määrä määrä vuosiseuranta vuosiseuranta kuukausiseuranta kuukausiseuranta vuosiseuranta vuosiseuranta 4. 4. Yrityselämä Yrityselämä mukana mukana osuus osuus rahoituksesta rahoituksesta 30% 30% jäsenmaksut jäsenmaksut ja/ ja/ tai tukimaksut tukimaksut tai 5. 5. Kustannustehokkuus Kustannustehokkuus syntyneen syntyneen yrityksen yrityksen ja ja työpaikan työpaikan neuvonnan neuvonnan hinta hinta alle alle 1500€ 1500€ // yritys yritys alle alle 1250€ 1250€ // työpaikka työpaikka tilinpäätös tilinpäätös ja ja asiakahallintajärjestelmä asiakahallintajärjestelmä 6. 6. Neuvontapalvelun Neuvontapalvelun kattavuus kattavuus ja ja saatavuus saatavuus toimialatuntemus, toimialatuntemus, palvelupisteiden palvelupisteiden määrä määrä ja ja sijainti, sijainti, jonotusaika jonotusaika ensimmäisestä ensimmäisestä yhteydenotosta yhteydenotosta neuvontaan neuvontaan pääsyyn pääsyyn tunnettava tunnettava toiminta-alueen toiminta-alueen tärkeät tärkeät toimialat, toimialat, vähintään vähintään yksi yksi palvelupiste/ palvelupiste/ seutukunta, seutukunta, jonotusaika jonotusaika enintään enintään 22 viikkoa viikkoa vuosiseuranta, vuosiseuranta, asiakastyytyväisyyskysely, asiakastyytyväisyyskysely, sisäinen sisäinen auditointi auditointi 7. 7. Luottamuksellisuus Luottamuksellisuus tietovuodot tietovuodot ei ei vuotoja vuotoja asiakastyytyväisyystutkimus asiakastyytyväisyystutkimus käyttö käyttö www-sivuissa, www-sivuissa, auditointi auditointi 3. 3. Asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkosto Asiantuntijoille Asiantuntijoille ohjaus ohjaus Jäsenyritykset Jäsenyritykset 8. 8. Yhteisen Yhteisen brändin brändin käyttö käyttö 1)sovittu 1)sovittu väritys väritys ja ja kirjasintyyppi kirjasintyyppi 2)purjelogo 2)purjelogo 3)laadukasta 3)laadukasta neuvontaa neuvontaa uusyrityskeskuksissa uusyrityskeskuksissa 4)Inspectan 4)Inspectan logo logo painotuotteissa, painotuotteissa, toimitilojen toimitilojen kyltityksissä kyltityksissä Uusyrityskeskusten laaduntarkkailu on jatkuvaa, ja sitä arvioidaan järjestelmällisesti Oman laatujärjestelmän laatujärjestelmän kehittäminen kehittäminen alkoi alkoi 1999. 1999. Oman Haluttiin löytää löytää keino, keino, jolla jolla vakuutetaan vakuutetaan viranomaiviranomaiHaluttiin set ja ja rahoittajat rahoittajat siitä, siitä, että että toiminta toiminta on on korkeatasoiskorkeatasoisset ta. Valmistelun Valmistelun tuloksena tuloksena saatiin saatiin Tampereella Tampereella ISO ISO ta. 9001:2000 sertifikaatti. sertifikaatti. Se Se oli oli ensimmäinen ensimmäinen palvepalve9001:2000 lualoille myönnetty myönnetty uuden uuden järjestelmän järjestelmän mukainen mukainen lualoille sertifikaatti. sertifikaatti. on suunnitelmallista suunnitelmallista ja ja tavoitteellista. tavoitteellista. AsiakastyyAsiakastyyon tyväisyys kohenee, kohenee, kun kun toiminta toiminta on on ennustettavaa ennustettavaa tyväisyys ja lupaukset lupaukset pidetään. pidetään. Henkilöstön Henkilöstön työn työn tukena tukena on on ja se, että että tavoitteet tavoitteet tunnetaan tunnetaan ja ja vastuut vastuut ovat ovat selkeät. selkeät. se, Kaiken tämän tämän seurauksena seurauksena myös myös neuvontajärjesneuvontajärjesKaiken telmän kannattavuus kannattavuus paranee. paranee. telmän Yrittäjäksi aikova aikova saa saa päteviä, päteviä, oikeita oikeita ja ja hyödyllisiä hyödyllisiä Yrittäjäksi neuvoja ja ja kaikki kaikki tarpeelliset tarpeelliset työkalut: työkalut: liiketoiliiketoineuvoja mintasuunnitelman perusteet, perusteet, laskelmia, laskelmia, oppaita oppaita mintasuunnitelman jne. Aikataulut Aikataulut pitävät, pitävät, turha turha työ työ vältetään. vältetään. LaaLaajne. tusertifioinnilla on on paljon paljon etuja etuja ja ja työtä työtä pystytään pystytään tusertifioinnilla arvioimaan hyvin. hyvin. arvioimaan Tampereen Seudun Seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus Ensimetrin Ensimetrin toitoiTampereen mitusjohtaja Jari Jari Jokilampi Jokilampi ja ja konsultti konsultti Herkko Herkko PePemitusjohtaja sonen olivat olivat järjestelmän järjestelmän puuhamiehet puuhamiehet ja ja toteuttajat. toteuttajat. sonen Laatukäsikirjalla tähdätään tähdätään asiakastyytyväisyyden asiakastyytyväisyyden ja ja Laatukäsikirjalla neuvonnan tulosten tulosten parantamiseen, parantamiseen, epätarkoitukepätarkoitukneuvonnan senmukaisten toimintojen toimintojen karsimiseen karsimiseen sekä sekä henhensenmukaisten kilöstön tyytyväisyyden tyytyväisyyden parantamiseen. parantamiseen. Toimintojen Toimintojen kilöstön kehittäminen ja ja työn työn eri eri vaiheiden vaiheiden kuvaaminen kuvaaminen on on kehittäminen siinä tärkeää. tärkeää. siinä Auditointien ja ja johdon johdon katselmusten katselmusten avulla avulla saadaan saadaan Auditointien kehitysideat heti heti käyttöön, käyttöön, ja ja toimintaa toimintaa analysoianalysoikehitysideat daan jatkuvasti. jatkuvasti. Laatuohjausryhmä Laatuohjausryhmä valvoo, valvoo, että että daan strategiaa noudatetaan. noudatetaan. Alueryhmät, Alueryhmät, työkaluryhmä, työkaluryhmä, strategiaa markkinointiryhmä ja ja asiantuntijaryhmä asiantuntijaryhmä kehittävät kehittävät markkinointiryhmä omia alueitaan. alueitaan. omia Laatujärjestelmä parantaa parantaa tehokkuutta, tehokkuutta, kun kun toiminta toiminta Laatujärjestelmä 12 12 Jobs and Societystä Suomen Uusyrityskeskukset ry Vuodet 2000-2008 Toukokuussa 2008 Suomen Jobs and Society ry:n nimi muutettiin Suomen Uusyrityskeskukset ry:ksi. Uusyrityskeskusneuvonnan tunnettuuden ja haluttavuuden lisääminen edellytti yhteisten laadukkaiden toimintatapojen lisäksi myös jonkinasteista yhtenäistä brändiä ja ilmettä. Vuosina 2000-2008 keskeisenä tavoitteena oli myös UYK-neuvonnan selvempi kytkentä julkisen sektorin yrityspalveluun. Sitä kautta haettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja järkevää työnjakoa. Uusyrityskeskusverkosto solmi erilaisia yhteistyösopimuksia muiden neuvontaorganisaatioiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Merkittävimpiä sopimuskumppaneita ovat Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus MAEK ry, Maaseutukeskusten liitto ProAgria keskusten liitto ry, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Finnvera Oyj ja Elisa Oyj. Julkisen sektorin yrityspalveluhankkeiden kehittämisessä uusyrityskeskusverkoston panos on ollut aktiivinen. Uusyrityskeskusverkosto on tarjonnut kehittämiseen omaa toimintamalliaan, laatujärjestelmäänsä sekä tietoteknisen asiakashallintajärjes- telmänsä, YPrekin hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki seudulliset yrityspalvelupisteet voisivat niin halutessaan tarjota aloittavien yritysten neuvontaa uusyrityskeskusten toimintamallia ja neuvontatyökaluja hyödyntäen. Imatralla ja Loimaalla julkinen yrityspalvelu toimii jo tältä pohjalta. Yritysneuvojien ammattitutkinnon aikaansaamisessa uusyrityskeskusverkoston panos on ollut ratkaiseva. Myös maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kehittämishankkeissa on tarkoitus hyödyntää UYK -verkoston toimintamallia. Elinkeinoelämän rahoittaessa noin kolmasosan uusyrityskeskusverkoston kustannuksista julkisen sektorin kannattaisi hyödyntää uusyrityskeskuksia aloittavien yritysten neuvonnassa nykyistäkin laajemmin. Uusyrityskeskusten neuvonnan hyödyntäminen on julkiselle sektorille lähtökohtaisesti kolmanneksen edullisempaa kuin aloittavien yritysten neuvonta omin voimin. 13 Marjut MarjutHentunen Hentunen Pia Pia Backman Backman Suomen Suomen Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset ry:n ry:n toimitusjohtaja toimitusjohtaja “Elinkeinoelämän asiantuntijaverkosto on yrityspalvelujärjestelmän valtti” Mikä Mikä on on uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten vahvin vahvin valtti valtti muihin muihin yrityspalveluihin verrattuna? yrityspalveluihin verrattuna? tuntijaneuvojia tuntijaneuvojia on on 75 75 eri eri alalta. alalta. He He ovat ovat esimerkiksi esimerkiksi pankkitai vakuutusalan ammattilaisia, pankki- tai vakuutusalan ammattilaisia, juristeja, juristeja, markkinoinnin markkinoinnin tai tai yrityskaupan yrityskaupan asiantuntijoita asiantuntijoita ja ja toitoimialaosaajia. mialaosaajia. -- Se Se on on ehdottomasti ehdottomasti elinkeinoelämän elinkeinoelämän eli eli käytännön käytännön yrittäjien vahva panos neuvontatyössä. yrittäjien vahva panos neuvontatyössä. Asiantuntijat Asiantuntijat muodostavat muodostavat verkoston, verkoston, jonka jonka avulla avulla on on mahdollista mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Näissä Näissä tapaamisissa tapaamisissa tutkitaan tutkitaan yritysideaa yritysideaa yksityisyksityiskohtaisesti, jos idea on jo riittävän kohtaisesti, jos idea on jo riittävän pitkällä. pitkällä. Yleensä Yleensä se se ei ei kuitenkaan kuitenkaan ole ole valmis valmis ja ja siksi siksi sitä sitä on on syytä syytä kartoitkartoittaa taa tarkemmin: tarkemmin: toimitilat, toimitilat, rahoitusmahdollisuudet, rahoitusmahdollisuudet, mahdollinen asiakaskunta mahdollinen asiakaskunta ja ja jopa jopa yrittämisen yrittämisen vaikuvaikutukset perheen kannalta käydään läpi. tukset perheen kannalta käydään läpi. Näin Näin sanoo sanoo Pia Pia Backman, Backman, Suomen Suomen UusyrityskeskukUusyrityskeskukset ry:n nykyinen toimitusjohtaja. set ry:n nykyinen toimitusjohtaja. Hänellä Hänellä on on pitkä pitkä kokemus ja hyvä tuntuma yrityskenttään. kokemus ja hyvä tuntuma yrityskenttään. Hänet Hänet nimitettiin nimitettiin toimitusjohtajaksi toimitusjohtajaksi helmikuussa helmikuussa 2009. 2009. Sitä Sitä ennen hän toimi yhdentoista vuoden ajan ennen hän toimi yhdentoista vuoden ajan KeskiKeskiUudenmaan Uudenmaan Uusyrityskeskuksen Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajana. toimitusjohtajana. Uraan sisältyy Uraan sisältyy myös myös toiminta toiminta perheyrityksessä, perheyrityksessä, joka joka täytti täytti äskettäin äskettäin 20 20 vuotta vuotta ja ja työllistää työllistää 30 30 henkeä. henkeä. -- Nykyisin Nykyisin parhaat parhaat yrittäjäkokelaat yrittäjäkokelaat ovat ovat ammattiammattitaitoisia, hyviä yrittäjätyyppejä. Lähes taitoisia, hyviä yrittäjätyyppejä. Lähes puolet puolet heistä heistä on on naisia. naisia. Yrittämistä Yrittämistä ja ja siihen siihen liittyviä liittyviä riskejä riskejä ei ei enää enää pelätä pelätä yhtä yhtä paljon paljon kuin kuin takavuosina. takavuosina. -- Ongelmana Ongelmana monilla monilla asiakkailla asiakkailla on on kuitenkin kuitenkin se, se, että talouden ymmärtäminen on vaikeaa. että talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Heitä Heitä auautetaan tetaan arvioimaan arvioimaan ja ja laskemaan, laskemaan, kuinka kuinka paljon paljon tuotuotetta tai palvelua tulee myydä, jotta henkilö tetta tai palvelua tulee myydä, jotta henkilö työllistyöllistyisi tyisi ja ja katetta katetta syntyisi. syntyisi. Käydään Käydään läpi läpi alvit alvit ja ja eläkkeet, eläkkeet, kulut ja verot. kulut ja verot. Miten yritysneuvonta yritysneuvonta käytännössä käytännössä tapahtuu? tapahtuu? Miten -- Jos Jos sinulla sinulla on on yritysidea yritysidea tai tai haluat haluat yrittäjäksi, yrittäjäksi, ota ota yhteyttä paikalliseen Uusyrityskeskuksen yhteyttä paikalliseen Uusyrityskeskuksen neuvonneuvontapisteeseen. tapisteeseen. Niitä Niitä on on eri eri puolilla puolilla maata maata 81. 81. EsiEsimerkiksi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa merkiksi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa järjestetään järjestetään viikoittain viikoittain alkuinformaatiotilaisuuksia. alkuinformaatiotilaisuuksia. Niissä käydään Niissä käydään läpi läpi yrittäjyyden yrittäjyyden perusasiat: perusasiat: liikeliiketoiminnan suunnittelu, budjetointi, toiminnan suunnittelu, budjetointi, investointilaskelinvestointilaskelman man teko, teko, rahoitus, rahoitus, yrittäjän yrittäjän eläkeasiat eläkeasiat jne. jne. -- Uusyrityskeskusten Uusyrityskeskusten toiminta toiminta on on erittäin erittäin läpinäkyläpinäkyvää, ja tuloksia mitataan useilla kriteereillä. vää, ja tuloksia mitataan useilla kriteereillä. Tärkein Tärkein niistä niistä on on tätä tätä kautta kautta perustettujen perustettujen yritysten yritysten elinkelelinkelpoisuus. poisuus. Tavoitteena Tavoitteena on, on, että että kahden kahden vuoden vuoden kulutkuluttua 90 % yrityksistä on toiminnassa ja viiden tua 90 % yrityksistä on toiminnassa ja viiden vuoden vuoden kuluttua kuluttua 80 80 %. %. Näihin Näihin tavoitteisiin tavoitteisiin on on ylletty. ylletty. Asiakkaita Asiakkaita on on paljon. paljon. Nuorin Nuorin yrittäjäkokelas yrittäjäkokelas on on olollut 15-vuotias, vanhin täyttänyt jo 70. Suurin osa lut 15-vuotias, vanhin täyttänyt jo 70. Suurin osa on on kuitenkin kuitenkin 30-40 30-40 -vuotiaita, -vuotiaita, joilla joilla on on ammattiosaamisammattiosaamista ja kokemusta työelämästä. ta ja kokemusta työelämästä. -- Tulevaisuuden Tulevaisuuden kehittämiskohteina kehittämiskohteina uusyrityskesuusyrityskeskukset haluavat vahvistaa kukset haluavat vahvistaa asiakkaiden asiakkaiden ja ja niiden niiden sidosryhmien linkittymistä muihin seudullisiin, sidosryhmien linkittymistä muihin seudullisiin, julkijulkisiin siin ja ja yksityisiin yksityisiin yrityspalveluihin. yrityspalveluihin. -- Alkuinfon Alkuinfon jälkeen jälkeen järjestyy järjestyy tapaaminen tapaaminen yritysyritysneuvojan kanssa. Keski-Uudenmaan neuvojan kanssa. Keski-Uudenmaan alueella alueella asianasian14 14 Verkostossa mukana 31 Uusyrityskeskusta Juhlavuonna 2009 uusyrityskeskusverkosto laajenemassa koko Suomeen Suomen Uusyrityskeskukset ry on vuonna 1989 elinkeinoelämän toimesta perustettu yhteistoimintajärjestö, jonka tehtävänä on verkoston yleinen edunvalvonta, toimintojen koordinointi ja kehittäminen. Yhteistoimintajärjestön jäseninä ovat eri puolille Suomea perustetut uusyrityskeskukset sekä lukuisat yritykset, yhteisöt ja asiantuntijat, jotka haluavat olla mukana auttamassa alkuun uusia menestyviä yrityksiä. Verkoston kesäpäivät Järvenpäässä 2008 TOIMINTAMALLI st o ot MITEN MALLIA TOTEUTETAAN MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Uusyrityskeskusten verkosto palvelee kaikkialla Suomessa. Keskuksia Yrittäjäehdokkaat on 31, ja niissä on 80 palveluYrittäjäehdokkaat Asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkosto Yrittäjäehdokkaat pistettä. Toimintamallia laajennetaan niillekin alueille, joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. YRITTÄJÄKOKEMUSTA YRITTÄJ NEUVONTAA NEUVONTAA kr u A ST U A T M KE MIS TA O A ÄK SA US ÄJ AO TEM T IT IAL N YR IM NTU TO SIA A Toimialaosaamista Yritykset, kunnat, valtio, Asiantuntemusta Yritykset, Lausuntoja kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset AN NN JA I IM US S o, TO JA ITU lti t H a O v se O AH t, R na itok n u la , k pi nt ia As Opastusta A TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS Yrittäjäkokemusta ais ut n AT AT SUM S AT IMA EKO SU A KÄ S M ET OA JÄT NU LA TIR I T NA MIO Y IS T A TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS Neuvontaa N A AJ NN I S SU M I O ,o U TI AJH T it O t la O H e sk v ,ta AR ot i nn a l ip uk , po te ,tö sky ts tir e jrä Y j Toiminnan ytimenä ja erityispiirteenä on yli 1300 elinkeinoelämän edustajasta koostuva asiantuntijaverkosto. Taustatukena on yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. n ij nt jit av e Yrittäjiksi aikovia asiakkaita palvelee uusyrityskeskuksissa 134 toimihenkilöä, 94 yritysneuvojaa ja 1300 asiantuntijaa. Verkostossa on neuvojina 41 naista. TOIMIAL ASIANT ev a o rk TOIMIALAOSAAMISTA OPASTUSTA ASIANTUNTEMUSTA LAUSUNTOJA so OPASTUSTA LAUSUNTOJA järjestöt, oppilaitokset MITEN MALLIA TOTEUTETAAN AN A ET E U TE T ASIANTUNTEMUSTA A LI TO T O TA Yhteistoimintajärjestön eli SUK ry:n perustoiminnan rahoitus kerätään jäseniltä. Hanketoimintaa rahoitetaan projektirahoituksella, jossa julkisella sektorilla on merkittävä rooli. MA AM L IL L TOIMINNAN OHJAUS JA TOIMINNAN RAHOITUS OHJAUS JA EN NE T järjestöt, oppilaitokset T MI Yritykset Kunnat Valtio Järjestöt Oppilaitokset IM 15 Yritykset, kunnat, valtio, Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset A TA A N T O S A UV TU TOJ NEPAS UN O US LA RAHOITUS AA A T A TS NO J OT UT VUE N SA N U SUPO AL Perustetun yrityksen kustannus verkostolle on noin 1000 euroa. Näin ollen verkoston kustannukset vuonna 2008 olivat noin 8 miljoonaa euroa. ET U LAUSUNTOJA Yrittäjiksi aikoville neuvonta on maksutonta. Uusyrityskeskusten palveluita ovat muun muassa asiakkaalle maksuton liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnitelman ohjaus sekä perustamisneuvonta. N A AT Rahoituksensa uusyrityskeskukset saavat kolmelta taholta: kolmanneksen elinkeinoelämältä, kolmanAsia Yrittäjäehdokkaat neksen valtiolta ja kolmanneksen kunnilta. KäytänMITEN MALLIA TOTEUTETAAN nössä valtiolta ja kunnilta tuleva rahoitus uusyritysYRITTÄJÄKOKEMUSTA keskuksille ei ole vastikkeetonta, vaan se Yrittäjäehdokkaat perustuu e- NEUVONTAA Asiantuntija TOIMIALAOSAAMISTA OPASTUSTA simerkiksi starttirahalausuntojen antamiseen. Vuon- LAUSUNTOJA ASIANTUNTEMUSTA na 2008 starttirahalausuntoja annettiin yli 7000 kapYRITTÄJÄKOKEMUSTA NEUVONTAA TOIMIALAOSAAMISTA OPASTUSTA paletta. Jari Jari Jokilampi Jokilampi ,, Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja toimitusjohtaja Ensimetrin “Uusyrityskeskusten “Uusyrityskeskusten tärkein tärkein tehtävä tehtävä on on löytää löytää elinelinkelpoisia yritysideoita yritysideoita ja ja auttaa auttaa niitä niitä toteutumaan” toteutumaan” kelpoisia Yksi Yksi Suomen Suomen 31 31 uusyrityskeskuksista uusyrityskeskuksista on on Pirkanmaalla Pirkanmaalla toimiva toimiva Tampereen Tampereen seudun seudun uusyritysuusyrityskeskus Ensimetri. Se on 15-vuotisen toimintansa aikana ollut mukana perustamassa keskus Ensimetri. Se on 15-vuotisen toimintansa aikana ollut mukana perustamassa 7 7 500 500 yritystä. Ne on seulottu 20 000 yritysideasta, jotka Ensimetrin asiantuntijaverkosto on tutkinut. yritystä. Ne on seulottu 20 000 yritysideasta, jotka Ensimetrin asiantuntijaverkosto on tutkinut. Jokilampi oli oli alun alun perin perin autokouluyrittäjä. autokouluyrittäjä. Tutuksi Tutuksi silsilJokilampi loisen Jobs Jobs & & Societyn Societyn kanssa kanssa hän hän tuli tuli NuorkauppakaNuorkauppakaloisen marin lehden lehden päätoimittajana: päätoimittajana: hän hän haastatteli haastatteli Jobs Jobs & & marin Societyn toimitusjohtajaa toimitusjohtajaa Bengt Bengt Hellströmiä, Hellströmiä, kun kun NuorNuorSocietyn kauppakamari oli oli tehnyt tehnyt yhteistyösopimuksen yhteistyösopimuksen kauppakamari ja metalliala metalliala ovat ovat mukana. mukana. Uusista Uusista yrityksistä yrityksistä 71 71 prosentprosentja tia perustettiin perustettiin palvelualoille. palvelualoille. Tuotannollisia Tuotannollisia yrityksiä yrityksiä oli oli tia 11 prosenttia. prosenttia. 11 Kaikkein tärkeintä tärkeintä on on tasokkaan tasokkaan asiantuntijaverkoston asiantuntijaverkoston -- Kaikkein kokoaminen arvioimaan arvioimaan liikeideaa liikeideaa ja ja neuvomaan, neuvomaan, sanoo sanoo kokoaminen Jokilampi. Jokilampi. Asiantuntijana toimiminen toimiminen on on usein usein yritysten yritysten tulevien tulevien -- Asiantuntijana yhteistyökumppanien markkinointipanosta: markkinointipanosta: asiantuntiasiantuntiyhteistyökumppanien jat tulevat tulevat usein usein pankkien, pankkien, vakuutuslaitosten vakuutuslaitosten ja ja tilitoimtilitoimjat istojen piiristä. piiristä. istojen Yrittäjäksi aikovan aikovan yleisin yleisin kysymys kysymys on on usein, usein, että että mitä mitä -- Yrittäjäksi verottaja sanoo. sanoo. Oikeastaan Oikeastaan se se on on väärä väärä kysymys, kysymys, sillä sillä verottaja kaikkein ensimmäiseksi ensimmäiseksi pitäisi pitäisi miettiä, miettiä, mistä mistä rahat rahat tuletulekaikkein vat eli eli kantaako kantaako yritysidea yritysidea ja ja onko onko asiakaskuntaa. asiakaskuntaa. Vasta Vasta vat sitten tulee tulee verotettavaa verotettavaa tuloa, tuloa, jos jos on on tullakseen. tullakseen. sitten Mikä Mikä on on uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten tärkein tärkein tehtävä? tehtävä? Se on on tietenkin tietenkin löytää löytää elinkelpoisia elinkelpoisia yritysideoita yritysideoita ja ja –– Se auttaa niitä niitä toteutumaan, toteutumaan, mutta mutta yhtä yhtä tärkeää tärkeää on on karsia karsia auttaa epäkelvot ideat. ideat. epäkelvot Alusta asti asti uusyrityskeskuksissa uusyrityskeskuksissa on on panostettu panostettu laatuun, laatuun, Alusta niin neuvonnan neuvonnan kuin kuin toimintamenetelmienkin toimintamenetelmienkin osalta. osalta. niin Jobs & & Societyn Societyn kanssa. kanssa. -- Huomasin Huomasin heti, heti, että että tämä tämä Jobs on hyvä hyvä konsepti konsepti tässä tässä tilanteessa, tilanteessa, miksi miksi ei ei myös myös TamTamon pereelle. Innostuin Innostuin asiasta asiasta ja ja sain sain merkittäviä merkittäviä paikallipaikallipereelle. sia yritysjohtajia yritysjohtajia mukaan. mukaan. Alueen Alueen kunnat kunnat tulivat tulivat myös, myös, sia samoin työministeriö työministeriö rakennemuutosrahoineen. rakennemuutosrahoineen. samoin Vuonna 2008 2008 perustettiin perustettiin 900 900 yritystä. yritystä. Kaikkiaan Kaikkiaan tutkittutkitVuonna tiin 2 500 2 500 yritysideaa. yritysideaa. Enemmistö Enemmistö oli oli palvelualan palvelualan yritykyrityktiin siä, mutta mutta myös myös tuotannolliset tuotannolliset alat alat kutenrakentaminen kutenrakentaminen siä, Toiminnan laatua laatua seurataan. seurataan. Vuonna Vuonna 2001 2001 saatiin saatiin pitpitToiminnan kään valmisteltu valmisteltu laatusertifikaatti, laatusertifikaatti, joka joka takaa, takaa, että että koko koko kään neuvontaprosessi tehdään tehdään järjestelmällisesti järjestelmällisesti ja ja oikein. oikein. neuvontaprosessi Entä Entä tulevaisuus? tulevaisuus? Voimakas rakennemuutos rakennemuutos on on meneillään, meneillään, myös myös TamTam-- Voimakas pereen seudulla. seudulla. Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset voivat voivat tulla tulla yhtenä yhtenä pereen neuvojana apuun apuun esimerkiksi esimerkiksi irtisanomistapauksissa. irtisanomistapauksissa. neuvojana Ehkä toimintaa toimintaa kehitetään kehitetään myös myös ideapankin ideapankin suuntaan. suuntaan. Ehkä 16 16 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa Kahdestoista partnerisitoumus valmisteilla olleeseen hankkeeseen vihdoin saapunut – ajoissa! Kirje Espanjasta kulki monen mutkan kautta. Kirjeestä iloitsemassa kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen. Hanketoiminnan tarkoituksena on reagoida tarpeisiin yrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa sekä nostaa esille uusia, yrittäjyyttä edistäviä asioita. Lähtökohtina hankkeiden toteuttamiselle on se, että kehittämishankkeilla on lisäarvoa Suomen Uusyrityskeskuksille ja heidän asiakkailleen joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa. Vuosina 2009 – 2010 toteutettavista hankkeista osa keskittyy neuvontapalvelujen työvälineiden kehittämiseen, osa palveluprosessien kehittämiseen, osa neuvojien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. SUK toteuttaa myös hankkeita joissa tehdään esiselvityksiä ja uusien hankkeiden valmistelua. Myös yrittäjyydestä tiedottaminen ja siihen liittyvien kampanjoiden toteuttaminen ovat yhä tärkeämpiä. Keskeisimpiä hankkeita vuosina 2009 - 2010 Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona - MASUUNI Maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen ja neuvontatyön tukeminen uusyrityskeskusverkostossa ja muussa yrityspalvelujärjestelmässä. Valtakunnallista hanketta toteutetaan 1.10.2008 – 31.12.2010 ja sen päärahoitus tulee ESR-rahoituksena. Yrittäjyyden teemaryhmä Yritysten kasvu ja uudistuminen ovat viime vuosina kiihtyneet maaseutualueilla nopeammin kuin kaupunkialueilla. Trendi jatkuu tulevina vuosina. Maaseutupolitiikan Yhteistyöryhmä on asettanut yrittäjyyden teemaryhmän valmistelemaan ja käynnistämään hankkeita, joilla tuetaan kasvavien liiketoiminta-alojen kehittymistä maaseutualueilla. Päärahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus ry MAEK yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteiden valmistelu Opetushallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tavoitteena on, että yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet astuvat voimaan 1.1.2010. Suomen Uusyrityskeskukset osallistuu yritysneuvojien tutkinnon valmisteluun. Uusyrityskeskustoimintamallin laajentaminen Uusyrityskeskuksissa kehitettyä aloittavien yrittäjien neuvonnan ja yrittäjyyden edistämisen toimintamallia laajennetaan niillekin alueille joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. Suomen uusyrityskeskusten 20-vuotistaipaleella kerättyyn osaamiseen ja kokemukseen pohjautuen yrittäjyyttä nostetaan esille kampanjana, sekä korostetaan muun muassa uusyrityskeskusten valmiuksia aloittavan yrittäjän ohjaamisessa, yrittäjyyden erityiskysymyksissä, rahoittajayhteistyössä, sosiaalisen yrittäjyyden ohjaamisessa, maahanmuuttajien palvelemisessa, naisyrittäjyyden edistämisessä, nykyaikaisen maaseutuyrittäjyyden edistämisessä, sekä osaltaan teollisuuden rakennemuutosongelmien ratkaisu. 17 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK valmentaa, neuvoo ja tiedottaa Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus Edistämiskeskus ry ry MAEK MAEK pepeMaaseutuyrittäjyyden rustettiin vuonna vuonna 1996 1996 yhdistämään yhdistämään ja ja vahvistamaan vahvistamaan rustettiin maaseudun yrittäjyyden yrittäjyyden edistämisen edistämisen voimavaroja. voimavaroja. TarTarmaaseudun koituksena oli oli voimistaa voimistaa uuden uuden yrittäjyyden yrittäjyyden syntymistä syntymistä koituksena maaseudulle. MAEK MAEK perustettiin perustettiin uusyrityskeskusverkosuusyrityskeskusverkosmaaseudulle. ton ”veljesjärjestöksi” ”veljesjärjestöksi” turvaamaan turvaamaan maaseudun maaseudun tarpeita, tarpeita, ton täydentämään tuolloin tuolloin pitkälti pitkälti kaupungeissa kaupungeissa harjoitetharjoitettäydentämään tua uusyrityskeskustoimintaa. uusyrityskeskustoimintaa. tua olleet olleet merkittäviä: merkittäviä: palvelujen palvelujen tuella tuella on on autettu autettu alkuun alkuun ja laajenemaan suuri määrä maaseudun ja laajenemaan suuri määrä maaseudun pienyrityksiä. pienyrityksiä. MAEKin MAEKin sysääminä sysääminä myös myös käynnistettiin käynnistettiin yritysten yritysten välistä välistä yhteistyötä muun muassa alihankintaverkostoihin. yhteistyötä muun muassa alihankintaverkostoihin. Toimintojen Toimintojen vaikuttavuutta vaikuttavuutta on on arvioitu arvioitu useiden useiden evaevaluointien yhteydessä, joihin nojautuen MAEK-toimintaa luointien yhteydessä, joihin nojautuen MAEK-toimintaa voidaan voidaan edelleen edelleen pitää pitää tärkeänä tärkeänä ja ja ajankohtaisena. ajankohtaisena. Valtakunnallisesti Valtakunnallisesti MAEK MAEK on on toteuttanut toteuttanut useita useita merkitmerkittäviä kehitysaskeleita täviä kehitysaskeleita Yhdistys kerää kerää tietoa tietoa ja ja etsii etsii uusia uusia toimintamalleja toimintamalleja ja ja Yhdistys palvelutuotteita erityisesti erityisesti maaseutuyrittäjyyden maaseutuyrittäjyyden edisedispalvelutuotteita tämiseksi sekä sekä tarjottavaksi tarjottavaksi kaikkien kaikkien uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten tämiseksi ja soveltuvin soveltuvin osin osin eri eri yhteistyökumppaneiden yhteistyökumppaneiden omien omien ja verkostojen hyödynnettäväksi. hyödynnettäväksi. Toiminta Toiminta on on yleishyödylyleishyödylverkostojen linen, eikä eikä tavoitteena tavoitteena ole ole tuottaa tuottaa voittoa. voittoa. linen, Maaseudulle Maaseudulle muuttamista muuttamista selvitellyt selvitellyt yrittäjyystutyrittäjyystutkimus: Heinonen, J. 2000. Mistä kimus: Heinonen, J. 2000. Mistä uusia uusia yrittäjiä yrittäjiä maamaaseudulle? seudulle? Puheenvuoro Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. maaseutuyrittäjyydestä. Turun Turun yliopisto, yliopisto, B B 12/2000. 12/2000. Maaseudulle Maaseudulle muuttamista muuttamista valmistelleiden valmistelleiden yrityrittäjyyskoulutukset, toteutuspaikkakunta täjyyskoulutukset, toteutuspaikkakunta Helsinki. Helsinki. Toteutusvuodet Toteutusvuodet 2001–2002. 2001–2002. Yhdistys tarjoaa tarjoaa yrityksen yrityksen perustamista perustamista aikoville aikoville henhenYhdistys kilöille ja ja yrityksille yrityksille voittoa voittoa tavoittelematta tavoittelematta valmenvalmenkilöille nusta, neuvontaa neuvontaa ja ja muuta muuta samankaltaista samankaltaista toimintaa. toimintaa. nusta, Lisäksi yhdistys yhdistys järjestää järjestää kokouksia, kokouksia, seminaareja seminaareja ja ja neuneuLisäksi vottelupäiviä. vottelupäiviä. Seudullisten Seudullisten yrityspalvelujen yrityspalvelujen kehittäminen: kehittäminen: neuvoneuvojien koulutukset, seudulliset sopimukset. jien koulutukset, seudulliset sopimukset. ToteutusvuoToteutusvuodet det 2002–2006. 2002–2006. Jo alusta alusta lukien lukien MAEK MAEK käynnisti käynnisti maakuntiin maakuntiin pilotpilotJo tihankkeita, maakunnallisia maakunnallisia Maaseutuyrittäjyyden Maaseutuyrittäjyyden tihankkeita, Edistämiskeskushankkeita. Näitä Näitä käynnistettiin käynnistettiin niin niin Edistämiskeskushankkeita. eteläiseen, itäiseen, itäiseen, keskiseen keskiseen kuin kuin läntiseenkin läntiseenkin osaan osaan eteläiseen, Suomea. Käynnistetyt Käynnistetyt hankkeet hankkeet toimivat toimivat useita useita vuovuoSuomea. sia, esimerkkinä esimerkkinä Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala jossa jossa uusyrityskeskukuusyrityskeskuksia, sen yhteydessä yhteydessä MAEK-hanketta MAEK-hanketta toteutettiin toteutettiin kymmenkymmensen kunta vuotta. vuotta. Paikallisten Paikallisten pilottien pilottien saavutukset saavutukset ovat ovat kunta Maallemuuttajan Maallemuuttajan internet-portaali, internet-portaali, www.maalwww.maallemuutto.info (2002 lemuutto.info (2002 -- jatkuu jatkuu edelleen). edelleen). Palvelun Palvelun tartarkoituksena koituksena on on tuottaa tuottaa tietoa tietoa maaseudulle maaseudulle muuttoa muuttoa harkitseville harkitseville henkilöille. henkilöille. Tiedon Tiedon tuottamisen tuottamisen tukena tukena on on suuri joukko maakunnallisia toimijoita. suuri joukko maakunnallisia toimijoita. 18 18 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena Ritva Nyberg ja Taru Hautala (oik.) toimitusjohtajien vetäjänvaihdos tilaisuudessa 26.2.2009 Naisyrittäjyyskeskus ry tarjoaa alkaville yrittäjille laadukasta yritysneuvontaa, yrittäjäinfotilaisuuksia, yrittäjäkursseja ja yrittäjämentorointia. Kaikki yritysneuvojat ja mentorit ovat yrittäjiä “yrittäjä auttaa yrittäjää” periaatteen mukaisesti. Naisyrittäjyyskeskus ry kuuluu uusyrityskeskusten verkostoon, joiden yhteistoimintajärjestö on Suomen Uusyrityskeskukset ry. ovat laadukas yritysneuvonta, yrittäjäkurssit ja yrittäjäksi info-tilaisuudet, verkostoituminen ja mentorointi. Naisyrittäjyyden Edistämiskeskus ry perustettiin 20.5.1996. Nimi muutettiin vuonna 1999 Naisyrittäjyyskeskus ry:ksi. Perustajajäseniä olivat Vakka-Suomen Uusyrityskeskus ry, Suomen Posti Oy, Ann Bags Oy, Oy Nordinfo Ab, Pro Palvelu Oy, Tnt Express Worldwide/ Tnt Suomi Oy, Oy Mu-Consultants Ab, Oy Piccafé Ab, Suomen Yrittäjät ry ja Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. Naisyrittäjyyskeskuksen toimintatapa kiteytyy ”yrittäjä auttaa yrittäjää” ideologiaan. Yritysneuvojina ja yrittäjäkurssien kouluttajina toimivat yrittäjät, jolloin neuvonta ja koulutus ovat mahdollisimman käytännönläheisiä alkavalle yrittäjälle. Naisyrittäjyyskeskus on saanut laatusertifikaatin laadukkaasta yritysneuvonnasta. Ekonomi Ritva Nyberg toimi Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajana perustamisesta 1996 alkaen joulukuuhun 2008 saakka. KTT Taru Hautala aloitti toimitusjohtajana tammikuussa 2009. Naisyrittäjyyskeskus on tarjonnut alkavalle yrittäjälle mentoreita, kokeneiden yrittäjien sparrausapua jo vuodesta 1998 alkaen. Naisyrittäjyyskeskuksen tuotteistettu mentorointimalli on saanut kansainvälisesti tunnustusta ja palkintoja, mm. EU komission Best Practise tunnustuksen. Naisyrittäjyyskeskuksen tavoitteena on auttaa, tukea ja neuvoa alkavaa yrittäjää. Keskeiset toimintamuodot 19 Marjut MarjutHentunen Hentunen SUK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari “SUK “SUK neuvoo neuvoo oikeat oikeat reitit reitit yrittäjän alkutaipaleella” yrittäjän alkutaipaleella” Pekka Pekka Tsupari, Tsupari, hallituksen hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja -- Aloittava Aloittava yrittäjä yrittäjä kaipaa kaipaa karttaa karttaa ja ja kompassia kompassia suunsuunnistaessaan oudossa maastossa ilman nistaessaan oudossa maastossa ilman aiempaa aiempaa kokekokemusta. musta. Uusyrityskeskusten Uusyrityskeskusten neuvonta neuvonta on on tällainen tällainen kartta kartta tai tai kokenut kokenut kumppani, kumppani, joka joka auttaa auttaa löytämään löytämään oikeat oikeat reitit ja polut nopeasti. reitit ja polut nopeasti. vuonna vuonna 2015 2015 meillä meillä on on käytössä käytössä koko koko Suomen Suomen kattava kattava yritysten polutusjärjestelmä. Sen elimellinen yritysten polutusjärjestelmä. Sen elimellinen osa osa on on uusyrityskeskusverkosto. uusyrityskeskusverkosto. -- Uusyrityskeskusten Uusyrityskeskusten menestys menestys kertoo kertoo asiakaslähtöiasiakaslähtöisestä toiminnasta, hyvistä tuloksista sestä toiminnasta, hyvistä tuloksista ja ja johdonmujohdonmukaisesta kaisesta kehitystyöstä. kehitystyöstä. Kun Kun toimintaa toimintaa on on arvioitu arvioitu asteiasteikolla kolla 4-10, 4-10, on on asiakastyytyväisyydeksi asiakastyytyväisyydeksi saatu saatu 8,9. 8,9. Se Se on on erittäin erittäin korkea korkea luku luku tällaisessa tällaisessa työssä. työssä. Näin Näin kuvaa kuvaa SUK:n SUK:n hallituksen hallituksen nykyinen nykyinen puheenjohtaja puheenjohtaja Pekka Tsupari neuvonnan tulevaisuuden Pekka Tsupari neuvonnan tulevaisuuden haasteita. haasteita. -- Keskeinen Keskeinen haaste haaste on on luoda luoda koko koko Suomeen Suomeen kattava kattava yritysten ”polutusjärjestelmä”. Siinä uusyrityskeskusten yritysten ”polutusjärjestelmä”. Siinä uusyrityskeskusten toimintamallilla toimintamallilla sparrataan sparrataan ja ja perustetaan perustetaan yrityksiä yrityksiä yhyhdessä asiantuntijaverkoston kanssa. Yritys dessä asiantuntijaverkoston kanssa. Yritys polutetaan polutetaan kahden kahden tai tai kolmen kolmen vuoden vuoden kuluessa kuluessa muihin muihin yksityiyksityisiin ja julkisiin yrityspalveluihin aina sen siin ja julkisiin yrityspalveluihin aina sen mukaan, mukaan, mitä mitä palveluja palveluja yritys yritys tarvitsee. tarvitsee. -- Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset ovat ovat valtakunnallisesti valtakunnallisesti kattava kattava ja kiinnostava yhteistyökumppani. ja kiinnostava yhteistyökumppani. SUK:n SUK:n kautta kautta peperustettiin rustettiin viime viime vuonna vuonna jo jo noin noin puolet puolet kaikista kaikista aloittaaloittaneista neista yrityksistä. yrityksistä. Järjestelmä Järjestelmä tarjoaa tarjoaa erinomaisen erinomaisen malmallin, eräänlaisen yrittäjyyden ekosysteemin, lin, eräänlaisen yrittäjyyden ekosysteemin, jossa jossa ovat ovat mukana mukana elinkeinoelämä elinkeinoelämä eli eli yritykset yritykset sekä sekä kunnat kunnat ja ja valvaltio. tio. Julkiset Julkiset yrityspalvelut yrityspalvelut voivat voivat parhaiten parhaiten hyödyntää hyödyntää verkostoa verkostoa ottamalla ottamalla rohkeasti rohkeasti käyttöön käyttöön tilaaja-tuottaja tilaaja-tuottaja -mallin tässä neuvontatyössä. -mallin tässä neuvontatyössä. -- Tämä Tämä edellyttää edellyttää yhteistyön yhteistyön tiivistämistä tiivistämistä seudullisten seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Tämä yrityspalvelujen kanssa. Tämä juna juna on on nyt nyt lähtenyt lähtenyt liikliikkeelle keelle ja ja idea idea on on saamassa saamassa kantavuutta. kantavuutta. Uskon, Uskon, että että 20 20 Hallituksen puheenjohtajat Elinkeinoelämä tiiviisti mukana Suomen Uusyrityskeskukset ry:n yhteistyökumppaneina ovat vahvat ja vakiintuneet yritykset, elinkeinoelämän järjestöt, kunnat, valtion viranomaiset, pankit ja vakuutuslaitokset; kaikki ne, joiden muodostamassa verkostossa yritykset tekevät työtään. Yhteistyön sujuvuus vaatii yhdistyksen johdolta asiantuntemusta ja laajaa verkostoitumista. Siksi hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiksi on valittu henkilöitä, joilla on omalla toimialallaan tässä työssä tarvittava vahva tausta ja kokemus ja jotka ovat sitoutuneet yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen. Hallituksen puheenjohtajat 1989-2008 Magnus Savander 1989- 1996 Ilman Magnus Savanderin uupumatonta panostusta UYK -verkostoa ei olisi syntynyt Suomeen. Hänet valittiin kunniapuheenjohtajaksi 1997. Kaija Pöysti 1997 Kaija Pöystin aika UYK –verkostossa jäi valitettavan lyhyeksi. Lauri Palojärvi 1998-1999 oli aktiivisesti mukana vaikuttamassa UYK–verkoston suunnan valinnassa 2000-luvulle Erik Hartwall 2000- 2003 Omistajayrittäjänä Erik Hartwall sisäisti Jobs and Society – toimintamallin erinomaisuuden mahdollisuudet ensimmäisten joukossa. Sven Bertlin 2004- 2007 Sven Bertlin on tavalla tai toisella ollut mukana UYK -verkoston toiminnassa alusta alkaen. Pekka Tsupari 2008 Pekka Tsuparin sitoutuminen UYKverkoston toimintaan ja kehittämiseen on mahdollisuuksia avaavaa. Marjut Hentunen Uusyrityskeskukset ry:n hallitus ja asiantuntijajäsenet 2009 Ylärivistä vasemmalta alkaen: Heikki Pietarinen (SUK), Harri Kivimäki (Elisa), Juha Ruippo (MTK), Heikki M.Nurmi (Rauma), Leena Harkimo (Eduskunta), Harri Rannikko (Nordea), Yrjö Westling (SEKES ry), Timo Onnela (Helsinki). Alarivistä vasemmalta alkaen: Jouko Laitinen (Varkaus), Jussi Peltonen (Varma), Pia Backman (SUK), Pehr-Göran Kåla (Kokkola), Pekka Tsupari (EK). Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Jaana Juutilainen (Asianajotoimisto Juutilainen &Co), asiantuntijajäsen Risto Suominen (SY) sekä edustajiston puheenjohtajat Jukka Suokas (Finnvera) ja Jari Jokilampi (Tampere). 21 Globe Hopen yritystarina: Vanhasta uutta - eettisesti, ekologisesti, esteettisesti Seija Seija Lukkala, Lukkala, Globe Globe Hopen Hopen toimitusjohtaja toimitusjohtaja “Idea Globe Globe Hopesta Hopesta kehittyi kehittyi “Idea halusta luoda luoda yksilöllisiä yksilöllisiä tuottuothalusta teita maailman maailman loputonta loputonta mamateita teriaalimäärää kasvattamatta” kasvattamatta” teriaalimäärää Seija Lukkalalla Lukkalalla oli oli usean usean vuoden vuoden kokemus kokemus naisten naisten Seija takkeja takkeja valmistavasta valmistavasta tekstiilialan tekstiilialan yrityksestä. yrityksestä. VuonVuonna na 2000 2000 hän hän osallistui osallistui Taideteollisen Taideteollisen korkeakoulun korkeakoulun täydennyskoulutukseen. täydennyskoulutukseen. kartoitettiin kartoitettiin materiaalin materiaalin saatavuutta saatavuutta ja ja rahoitusta rahoitusta ja ja tehtiin liiketoimintasuunnitelma. liiketoimintasuunnitelma. tehtiin Yritys Yritys perustettiin perustettiin vuonna vuonna 2003 2003 ja ja Seija Seija Lukkala Lukkala palkittiin vuoden 2003 uusyrittäjänä. palkittiin vuoden 2003 uusyrittäjänä. Siellä Siellä syntyi syntyi kolme kolme ajatusta: ajatusta: Käytöstä poistettua Käytöstä poistettua materiaalia materiaalia ei ei pidä pidä ajatella ajatella jätjätteenä vaan materiaalina. Miksi emme tarjoaisi teenä vaan materiaalina. Miksi emme tarjoaisi laaduklaadukkaita tuotteita tuotteita trendikkäille trendikkäille nuorille, nuorille, jotka jotka omalla omalla ososkaita tokäyttäytymisellään tokäyttäytymisellään haluavat haluavat ottaa ottaa kantaa kantaa kestävän kestävän kehityksen kehityksen puolesta. puolesta. Eettisyys, Eettisyys, ekologisuus ekologisuus ja ja esteetesteettisyys voidaan yhdistää luovalla tavalla. tisyys voidaan yhdistää luovalla tavalla. Se Se ei ei jäänyt jäänyt ainoaksi ainoaksi palkinnoksi. palkinnoksi. Seinällä Seinällä on on InnoInnoSuomi-kunniakirjoja oivaltavasta liikeideasta. Suomi-kunniakirjoja oivaltavasta liikeideasta. AmnesAmnesty International International Finland Finland valitsi valitsi yrityksen yrityksen vuoden vuoden 2005 2005 ty suunnittelijakseen, suunnittelijakseen, ja ja Vihreä Vihreä Sivistysliitto Sivistysliitto myönsi myönsi yriyritykselle tykselle Vuoden Vuoden Visio Visio 2005 2005 -palkinnon. -palkinnon. Keväällä Keväällä 2005 2005 Globe Globe Hope Hope valittiin valittiin Suomen Suomen edustajaksi edustajaksi Tokiossa Tokiossa järjestettyyn kansainväliseen kansainväliseen nuorten nuorten muotisuunnitmuotisuunnitjärjestettyyn telijoiden telijoiden tapahtumaan. tapahtumaan. Joulukuussa Joulukuussa 2006 2006 oli oli vuovuorossa kulttuuriministeriön jakama Suomi-palkinto. rossa kulttuuriministeriön jakama Suomi-palkinto. Syntyi Syntyi Globe Globe Hope, Hope, joka joka valmistaa valmistaa laajaa laajaa vaatevaate- ja ja asustemallistoaan pääosin kierrätystuotteista. asustemallistoaan pääosin kierrätystuotteista. Kun tänään tänään käymme käymme tutustumassa tutustumassa yrityksen yrityksen tuotantuotanKun totiloihin totiloihin Nummelassa, Nummelassa, näemme näemme jännittäviä jännittäviä tuotteituotteita, ta, joilla joilla kaikilla kaikilla on on oma oma tarinansa. tarinansa. Kun idea idea syntyi, syntyi, oli oli lähellä lähellä ajatus, ajatus, että että taitaa taitaa olla olla -- Kun liian liian iso iso kakku kakku minulle, minulle, kertoo kertoo Seija Seija Lukkala. Lukkala. -- Mutta Mutta koulutuksessa koulutuksessa kannustettiin, kannustettiin, että että kaupunkilaiskäsikaupunkilaiskäsityöläisten pitää uskaltaa ajatella työläisten pitää uskaltaa ajatella asioita asioita isosti: isosti: firman firman logo Manhattanilla Manhattanilla ei ei saa saa olla olla utopiaa utopiaa vaan vaan realistinrealistinlogo en en tavoite. tavoite. -- Ekologinen Ekologinen yrittäminen yrittäminen on on henkisestikin henkisestikin palkitpalkitsevaa. Se on meidän panoksemme sevaa. Se on meidän panoksemme edistää edistää kestävää kestävää kehitystä. Me Me emme emme voi voi tehdä tehdä kaikkea kaikkea kestävän kestävän kehikehikehitystä. tyksen tyksen puolesta, puolesta, mutta mutta tämä tämä riittää riittää meille. meille. On Naton Naton makuupussikankaasta makuupussikankaasta valmistettu valmistettu tietotietoOn koneen koneen laukku, laukku, Ruotsin Ruotsin laivaston laivaston säkistä säkistä tehtyjä tehtyjä esessuja suja ja ja patakintaita, patakintaita, laskuvarjosilkistä laskuvarjosilkistä valmistettu valmistettu häämekko, häämekko, Hämeenlinnan Hämeenlinnan naisvankilan naisvankilan huovasta huovasta valmistettu muodikas muodikas ulsteri… ulsteri… valmistettu Globe Globe Hopen Hopen tuotteet tuotteet on on jalostettu jalostettu jo jo olemassa olemassa olevista materiaaleista kuten vanhoista olevista materiaaleista kuten vanhoista sairaalatekssairaalatekstiileistä, armeijan armeijan varusteista, varusteista, työasuista, työasuista, teollisuuden teollisuuden tiileistä, ylijäämistä ylijäämistä ja ja kuluttajien kuluttajien kierrättämistä kierrättämistä tekstiileistä. tekstiileistä. Uudelleenleikattuina, Uudelleenleikattuina, -ommeltuina, -ommeltuina, -värjättyinä -värjättyinä tai tai painettuina painettuina tuotteet tuotteet saavat saavat uuden uuden elämän elämän arvostetarvostettuina käyttödesigntuotteina. käyttödesigntuotteina. tuina Globe Globe Hope Hope työllistää työllistää toimitusjohtajan toimitusjohtajan lisäksi lisäksi vienvientipäällikön, kaksi kaksi suunnittelijaa, suunnittelijaa, kaksi kaksi toimihenkilöä, toimihenkilöä, tipäällikön, kaksi kaksi malliompelijaa malliompelijaa ja ja kaksi kaksi alihankintaompelijaa alihankintaompelijaa sekä noin 20 sopimusompelijaa. sekä noin 20 sopimusompelijaa. Kotimaan Kotimaan lisäksi lisäksi markkinoita on Skandinaviassa, muualla markkinoita on Skandinaviassa, muualla Euroopassa Euroopassa ja Japanissa. Japanissa. ja Liikeideaa Liikeideaa kannustettiin, kannustettiin, ja ja uusyrityskeskuksen uusyrityskeskuksen avulla avulla 22 22 Vuoden Uusyrittäjät Vuoden Uusyrittäjät palkitaan Matias Uusikylä Uusyritysverkoston kautta on syntynyt lukuisia yrityksiä, joiden innovatiivisuus, toimiala, toimintatapa tai muu ominaisuus ovat tehneet niistä poikkeuksellisia. Tunnustukseksi tällaisesta työstä järjestö on valinnut ja palkinnut vuosittain Vuoden uusyrittäjän ja nostanut siten myös julkisuuden valokeilaan pieniä ja ennakkoluulottomia yrityshankkeita. Vuoden Uusyrittäjästipendejä sponsoroivat Finnvera, PRH ja Suomalaisen Työn liitto. Kuvassa vas. Antti Paasio, Lauri Palojärvi,vuoden 1999 Uusyrittäjä Ari Isokääntä, sekä Erik Hartwall. Ensimmäinen vuoden Uusyrittäjä palkittiin Helsingissä 1994. Kuvassa vas. Tuomo Holopainen, Magnus Savander, vuoden uusyrittäjä Tapio Majuri, Ilkka Kanerva, sekä Martti Enäjärvi 2007 Yrittäjät Hanna ja Marko Pekkarinen Vauvatar Ky, Varkaus. Toimialana lastentarvikkeiden internetkauppa ja erikoismyymälä. 2006 Yrittäjät Päivi Aaltonen ja Päivi Mäenpää, Kuntoutuskeskus Mental Oy, Nokia. Toimialana kuntoutus. 2005 Yrittäjä Heidi Virolainen, Päiväkoti Aurinkokumpu Oy, Hämeenlinna. Toimialana päiväkotitoiminta. 2004 Toimitusjohtaja Veli-Pekka Pihlainen Kotirinki Oy, Hämeenlinna. Toimialana kotipalvelutoimialan franchisingketjun kehittäminen. 2003 Toimitusjohtaja Seija Lukkala, Globe Hope Oy, Nummela. Toimialana tekstiilien uusiokäyttö. 2002 Toimitusjohtaja Maria Saarela-Kinnunen, Ilmaria Oy, Juankoski. Toimialana lastensuojelun laitoshoito. 2001 Toimitusjohtaja Virpi Ala-Koukkari, Enkelin Eväspussi Oy:n, Seinäjoki. Toimialana lahjatavarat. 2000 Toimitusjohtaja Hannu Peltonen, OVH Cart OY :n Järvenpää. Toimialana myymäläkärryt. 1999 Toimitusjohtaja Ari Isokääntä, Tampere. Toimialana uusmedia-ala. 1998 Toimitusjohtaja Raimo Smolander, Aislo Oy, Kemi. Toimialana eristeala. 1997 Insinööri Selim Ceylan, Kiiminki, RPC Group Oy. Toimialana muovituotteet. 1996 Toimitusjohtaja Harri Kalliovalkama, Kangasala, Free Heels Oy. Toimialana urheiluvälineet. 1995 Yrittäjä Terttu Lindholm, Kerava, DesinfektioKymppi Oy. Toimialana home- ja tuholaistorjunta 1994 Sähköinsinööri Tapio Majuri, Vaasa, Insinööritoimisto Veteste T:mi. Toimialana eristykset. 23 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa TE-toimistot Starttiraha on osoittautunut yrityspoliittiseksi innovaatioksi Ylitarkastaja Natalia Natalia Härkin Härkin TEMin TEMin työllisyystyöllisyys- ja ja yrittäjyysosastosta. yrittäjyysosastosta. Ylitarkastaja Teollisuusneuvos Teollisuusneuvos Heikki Heikki Vesa Vesa työtyö- ja ja elinkeinoministeriöstä elinkeinoministeriöstä Yksi Yksi uusien uusien yritysten yritysten perustamista perustamista helpottava helpottava keino keino on on työtyö- ja ja elinkeinominiselinkeinoministeriön TEM:n hallinnoima starttiraha. teriön TEM:n hallinnoima starttiraha. Starttirahaa, jonka jonka määrä määrä vuonna vuonna 2009 2009 on on 551 551 –– 881 881 Starttirahaa, euroa/kk, voidaan voidaan myöntää myöntää enintään enintään 18 18 kuukauden kuukauden euroa/kk, ajaksi. ajaksi. -- Se Se on on joustava joustava ja ja hyvä hyvä työkalu, työkalu, todellinen todellinen yrityspoyrityspoliittinen innovaatio, sanoo teollisuusneuvos liittinen innovaatio, sanoo teollisuusneuvos Heikki Heikki Vesa Vesa työtyö- ja ja elinkeinoministeriöstä. elinkeinoministeriöstä. Vuosina Vuosina 1984-2008 1984-2008 startstarttirahalla tirahalla on on yritystoiminnan yritystoiminnan aloittanut aloittanut jo jo noin noin 130 000 130 000 henkeä. henkeä. Vuonna 2008 2008 starttirahaan starttirahaan käytettiin käytettiin noin noin 35 35 milj. milj. Vuonna euroa. euroa. -- Vuonna Vuonna 1984 1984 kokeiluna kokeiluna aloitetusta aloitetusta järjestelmästä järjestelmästä on on kehittynyt toimiva ja yrittäjyyttä aktivoiva kehittynyt toimiva ja yrittäjyyttä aktivoiva keino, keino, toteaa toteaa ylitarkastaja ylitarkastaja Natalia Natalia Härkin Härkin TEMin TEMin työllisyystyöllisyys- ja ja yrityrittäjyysosastosta. täjyysosastosta. Starttirahaa haettaessa haettaessa TE-toimistot TE-toimistot pyytävät pyytävät tarvittarvitStarttirahaa taessa yrityshankkeesta yrityshankkeesta asiantuntijalausunnon. asiantuntijalausunnon. Sen Sen taessa antaa yleensä yleensä paikallinen paikallinen uusyrityskeskus. uusyrityskeskus. Mikäli Mikäli yrityritantaa täjäksi ryhtyvä ryhtyvä on on hakenut hakenut rahoitusta rahoitusta myös myös Finnvera Finnvera täjäksi Oyj:ltä, käyttää käyttää Finnvera Finnvera Oyj Oyj myös myös samaa samaa lausuntoa. lausuntoa. Oyj:ltä, Yhteinen lausuntomalli lausuntomalli otettiin otettiin käyttöön käyttöön helmikuushelmikuusYhteinen sa 2009. 2009. Tällainen Tällainen yhteistyö yhteistyö on on tehokasta tehokasta ja ja hyödylhyödylsa listä yrittäjienkin yrittäjienkin kannalta. kannalta. listä Starttirahan Starttirahan tarkoituksena tarkoituksena on on edistää edistää uuden uuden yritysyritystoiminnan syntymistä ja työllistämistä toiminnan syntymistä ja työllistämistä sinä sinä aikana, aikana, jonka jonka päätoimisen päätoimisen yritystoiminnan yritystoiminnan käynnistämisen käynnistämisen ja vakiinnuttamisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan arvioidaan kestävän. kestävän. StarttiraStarttirahapäätöksen hapäätöksen tekee tekee TE-toimisto. TE-toimisto. Uusyrityskeskusten mukaan mukaan keskeisin keskeisin syy syy uusyriuusyriUusyrityskeskusten tyskeskusten neuvonnan neuvonnan ja ja perustettujen perustettujen yritysten yritysten tyskeskusten määrän lisääntymiseen lisääntymiseen on on ollut ollut vuoden vuoden 2005 2005 jälkeen jälkeen määrän juuri starttirahauudistus. starttirahauudistus. Starttirahalla Starttirahalla perustettujen perustettujen juuri yritysten eloonjäämisaste eloonjäämisaste on on selvitysten selvitysten mukaan mukaan ololyritysten lut erittäin erittäin korkea. korkea. Myös Myös muissa muissa EU-maissa EU-maissa on on vastaavastaalut via järjestelmiä. järjestelmiä. via Vuoteen Vuoteen 2005 2005 asti asti starttirahaa starttirahaa voitiin voitiin myöntää myöntää ainoainoastaan työvoimatoimiston työttömille astaan työvoimatoimiston työttömille työnhakijoille. työnhakijoille. Kokeilun Kokeilun jälkeen jälkeen järjestelmää järjestelmää laajennettiin laajennettiin siten, siten, että että sitä voidaan myöntää myös muille yrittäjäksi sitä voidaan myöntää myös muille yrittäjäksi ryhtyville ryhtyville kuin kuin työttömille. työttömille. 24 24 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa PRH Pitkäaikainen yhteistyökumppani Patentti- ja rekisterihallitus Tämä Tämä on on myös myös toteutunut toteutunut käytännössä, käytännössä, sillä sillä EK:n EK:n yritysyrityspalvelukyselyn mukaan PRH on saanut parhaat palvelukyselyn mukaan PRH on saanut parhaat arvosarvosanat anat ystävällisimpänä, ystävällisimpänä, nopeimpana nopeimpana ja ja palveluhaluisimpalveluhaluisimpana yhteistyökumppanina. pana yhteistyökumppanina. Pidämme Pidämme uusyrityskeskuksia uusyrityskeskuksia ajan ajan tasalla tasalla muuttuneista muuttuneista säännöistä ja käytännöstä. Samalla säännöistä ja käytännöstä. Samalla saamme saamme vastavuovastavuoroisesti roisesti tietoja tietoja yrityskentän yrityskentän tarpeista. tarpeista. Voitaisiinko Voitaisiinko asiakirjoja asiakirjoja vielä vielä selkeyttää selkeyttää ja ja yksinkeryksinkertaistaa? taistaa? -- Kyllä Kyllä toki. toki. Voimme Voimme käynnistää käynnistää heti heti konkreettisen konkreettisen hankhankkeen, jolla tietojen vaihtoa puolin ja keen, jolla tietojen vaihtoa puolin ja toisin toisin kehitetään. kehitetään. Kysymys Kysymys on on esimerkiksi esimerkiksi tarvittavien tarvittavien lomakkeiden lomakkeiden täytön yhtenäistämisestä, hyödyntämisestä täytön yhtenäistämisestä, hyödyntämisestä ja ja selkeytselkeyttämisestä. tämisestä. Pääjohtaja Martti Martti Enäjärvi, Enäjärvi, PatenttiPatentti- ja ja rekisterihallitus rekisterihallitus Pääjohtaja Tiedotus ja ja neuvonta neuvonta Tiedotus suojaa yrityksen yrityksen oikeudet oikeudet suojaa PatenttiPatentti- ja ja rekisterihallitus rekisterihallitus on on ollut ollut uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten tärkeä yhteistyökumppani koko tärkeä yhteistyökumppani koko uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten hishistorian torian ajan. ajan. PRH:lla PRH:lla on on keskeinen keskeinen rooli rooli yritysten yritysten perustaperustamisessa. misessa. Se Se toimittaa toimittaa uusyrityskeskuksiin uusyrityskeskuksiin toiminnassa toiminnassa tarvittavan kirjallisen materiaalin, tarvittavan kirjallisen materiaalin, järjestää järjestää koulutusta koulutusta uusyrityskeskusten uusyrityskeskusten henkilökunnalle henkilökunnalle kaupparekisteriasikaupparekisteriasioiden oiden neuvonnassa neuvonnassa sekä sekä tiedottaa tiedottaa kaupparekisterilainkaupparekisterilainsäädännössä tai käytännössä säädännössä tai käytännössä tapahtuneista tapahtuneista olennaisisolennaisista ta muutoksista. muutoksista. Yhteistyö Yhteistyö SUK:n SUK:n ja ja PRH:n PRH:n kesken kesken on on malliesimerkki malliesimerkki julkisen ja avoimen sektorin hyvästä julkisen ja avoimen sektorin hyvästä yhteistyöstä, yhteistyöstä, sasanoo noo PatenttiPatentti- ja ja rekisterihallituksen rekisterihallituksen pääjohtaja pääjohtaja Martti Martti Enäjärvi. Enäjärvi. Suomessa Suomessa patenttihakemusten patenttihakemusten käsittely käsittely on on kansainkansainvälisesti verrattuna nopeaa. Keskimääräinen välisesti verrattuna nopeaa. Keskimääräinen käsittelyaikäsittelyaika ka on on 2,8 2,8 vuotta, vuotta, kun kun Japanissa Japanissa se se on on noin noin neljä neljä vuotta vuotta ja Euroopassa jopa yli kuusi vuotta. ja Euroopassa jopa yli kuusi vuotta. Byrokratian Byrokratian purkaminen purkaminen on on Suomessa Suomessa näissä näissä asioissa asioissa muutenkin onnistunut hyvin. Jo liiketoimintasuunmuutenkin onnistunut hyvin. Jo liiketoimintasuunnitelmaa nitelmaa laadittaessa laadittaessa on on tärkeää tärkeää miettiä, miettiä, onko onko yrityksen yrityksen oikeudet suojattu riittävän laajasti, esimerkiksi oikeudet suojattu riittävän laajasti, esimerkiksi toimitoiminimi, nimi, internetin internetin domainit, domainit, tuote/palvelukonseptiin tuote/palvelukonseptiin liitliittyvät tyvät tavaramerkit tavaramerkit ja ja teknisten teknisten ratkaisujen ratkaisujen patentointi. patentointi. PRH:sta PRH:sta on on saatavilla saatavilla tietopalveluja tietopalveluja päätösten päätösten tekoon. tekoon. Immateriaalimaisema liittyy keskeisesti Immateriaalimaisema liittyy keskeisesti osaamisen osaamisen keräämiseen, keräämiseen, suojaamiseen suojaamiseen ja ja maailmalla maailmalla olevan olevan osaaosaamisen hyödyntämiseen. misen hyödyntämiseen. -- Yrityksille, Yrityksille, yrittäjille yrittäjille ja ja kehittämille kehittämille on on tärkeää, tärkeää, että että voidaan helposti ja nopeasti hankkia ajantasaista voidaan helposti ja nopeasti hankkia ajantasaista tietoa, tietoa, osaavia osaavia resursseja resursseja ja ja teknologiaa teknologiaa yli yli maantieteellisten, maantieteellisten, teknologiaja toimialarajojen, sanoo teknologia- ja toimialarajojen, sanoo pääjohtaja pääjohtaja Enäjärvi. Enäjärvi. -- Olemme Olemme olleet olleet alusta alusta lähtien lähtien SUK:n SUK:n yhteistyökumpyhteistyökumppanina. Kun aikoinaan valmistelin panina. Kun aikoinaan valmistelin patenttilain patenttilain uudistauudistamista, mista, ehdotin ehdotin PRH:n PRH:n tarkoituksen tarkoituksen määrittelyksi määrittelyksi luoluovuuden vuuden ja ja yrittämisen yrittämisen edistämistä. edistämistä. Siinä Siinä muodossa muodossa se se hyväksyttiin. hyväksyttiin. Pidin Pidin tärkeänä tärkeänä karsia karsia yritysten yritysten perustamisperustamiseen een ja ja muuhun muuhun yritystoimintaan yritystoimintaan liittyvää liittyvää byrokratiaa. byrokratiaa. Viranomaistehtävät ja valvonta eivät Viranomaistehtävät ja valvonta eivät saa saa olla olla ristiriidassa ristiriidassa hyvän hyvän asiakaspalvelun asiakaspalvelun kanssa, kanssa, pääjohtaja pääjohtaja Enäjärvi Enäjärvi kokorostaa. rostaa. 25 25 vv Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa Finnvera Edustajiston Edustajiston puheenjohtaja puheenjohtajatt ovat ovat olleet olleet viime viime aikoina aikoina Finnverasta Finnverasta Lauri Palojärvi Palojärvi oli oli Lauri aktiivisesti aktiivisesti mukana mukana vaikuttamassa vaikuttamassa UYK–verkoston UYK–verkoston suunnan suunnan valinnassa 2000-luvulle 2000-luvulle valinnassa Seppo Arponen Arponen Seppo tiivisti UYKUYKtiivisti verkoston verkoston ja ja Finnveran Finnveran yhteistyötä yhteistyötä Kari Villikka Villikka Kari jatkoi jatkoi yhteistyön yhteistyön kehittämistä kehittämistä Jukka Jukka Suokas Suokas on on aktiivisesti aktiivisesti kehittänyt kehittänyt UYKUYKneuvonnan neuvonnan hyödyntämistä hyödyntämistä Finnveran Finnveran rahoitusrahoituspäätöksissä päätöksissä Finnvera hyödyntää rahoituspäätösten valmistelussa paikallisia yritysneuvojia. Uutena rahoituspalveluna rahoituspalveluna aloittaville aloittaville yrityksille yrityksille FinnFinnUutena vera on on aloittanut aloittanut laajan laajan yhteistyön yhteistyön seudullisten seudullisten yritysyritysvera palveluorganisaatioiden kanssa, kanssa, toteaa toteaa Finnveran Finnveran varavarapalveluorganisaatioiden toimitusjohtaja Veijo Veijo Ojala. Ojala. toimitusjohtaja Yhteistyön tarkoitus tarkoitus on on tehostaa tehostaa aloittavien aloittavien yritysten yritysten Yhteistyön neuvontaa ja ja nopeuttaa nopeuttaa niiden niiden rahoitushakemusten rahoitushakemusten neuvontaa käsittelyä Finnveran Finnveran aluekonttoreissa. aluekonttoreissa. Yhteistyössä Yhteistyössä käsittelyä seudullinen yrityspalvelu yrityspalvelu antaa antaa aloittavan aloittavan yrittäjän yrittäjän seudullinen rahoitushakemuksesta lausunnon, lausunnon, jonka jonka perusteella perusteella rahoitushakemuksesta Finnvera tekee tekee pienlainapienlaina- tai tai naisyrittäjälainapäätöksen. naisyrittäjälainapäätöksen. Finnvera Samaa lausuntoa lausuntoa voi voi käyttää käyttää myös myös starttirahahakemukstarttirahahakemukSamaa sessa. sessa. tenäiseen ja ja asiakkaan asiakkaan kannalta kannalta nopeaan nopeaan ja ja tehokkaatehokkaatenäiseen seen asiakaspalvelukäytäntöön. asiakaspalvelukäytäntöön. seen Lausuntomalli on on kehitetty kehitetty työtyö- ja ja elinkeinoministeriön elinkeinoministeriön Lausuntomalli kanssa. Kehittämistyön Kehittämistyön aikana aikana on on käyty käyty hedelmällistä hedelmällistä kanssa. vuoropuhelua Suomen Suomen Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry:n ry:n jäsenorjäsenorvuoropuhelua ganisaatioiden kanssa, kanssa, toteaa toteaa Kovettu. Kovettu. ganisaatioiden Uusi käytäntö käytäntö on on otettu otettu hyvin hyvin vastaan vastaan eri eri puolilla puolilla maata. maata. Uusi Finnveran apulaisaluejohtaja Seija Seija Leppänen Leppänen suosittaa, suosittaa, Finnveran apulaisaluejohtaja että Finnveran Finnveran rahoitushakemus rahoitushakemus tehtäisiin tehtäisiin yritysneuyritysneuettä vonnan kautta. kautta. –– Asiakkaalle Asiakkaalle tämä tämä uusi uusi toimintatapa toimintatapa vonnan on helppo: helppo: tarvitaan tarvitaan vain vain käynti käynti yhden yhden neuvojan neuvojan luona luona on ja yhdet yhdet laskelmat, laskelmat, sanoo sanoo Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan UusyrityskUusyrityskja eskus ry:n ry:n yritysneuvoja yritysneuvoja Eija Eija Lampio. Lampio. eskus Kehityspäällikkö Kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Sirkka-Liisa Kovettu Kovettu Studio StudioAbacus AbacusOy Oy Markku MarkkuYlhäinen Ylhäinen Finnveran pienrahoitusliiketoiminta-alueen kehiFinnveran pienrahoitusliiketoiminta-alueen kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Sirkka-Liisa Kovettu Kovettu kertoo, kertoo, että että koko koko tyspäällikkö maassa käyttöönotetulla käyttöönotetulla lausuntomallilla lausuntomallilla päästään päästään yhyhmaassa 26 26 Apulaisaluejohtaja Apulaisaluejohtaja Seija Seija Leppänen Leppänen Toiminnan tuloksia Perustamishetkellä työpaikkoja Perustetutyritykset yritykset 1989-2008 Perustetut 1989-2008 2000-luvulla 9600 8000 9000 7200 8000 6500 7200 5800 5600 4700 5050 4300 4100 5000 4000 4900 3800 4800 3600 3500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 3100 2006 2007 2008 2700 Uusyrityskeskusten uudet asiakkaat 2000-luvulla 1700 1000 200 16800 150 15600 50 14800 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 13400 12400 11600 11300 11200 10300 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Uusyrityskeskusverkosto on tehnyt uraauurtavaa työtä yrittäjyyden, yritysten menestyksen ja kasvun edistämiseksi. Vuodesta 1989 alkaen uusyritysverkoston avulla on perustettu yli 72 000 yritystä. Perustamisvaiheessa nämä yritykset ovat tarjonneet työpaikan yhteensä noin 100 000 henkilölle. Starttirahalausunnot 2005-2008 7000 5600 4800 4600 2005 Uusyritysneuvonnan toimintamallin avulla perustetut yritykset ovat olleet selvästi elinkelpoisempia kuin muutoin perustetut yritykset. Yritysten elinkelpoisuutta seurataan laatujärjestelmän avulla. Viiden vuoden jälkeen yrityksistä jatkaa vielä 80 prosenttia. Vastaava luku kaikkien uusien yritysten osalta on 50 prosenttia. Elinkelpoisuuden taustalla on toimintamalli, jonka ydin on asiantuntijoihin perustuva ”sparrausjärjestelmä”. Toiminnan panos-tuotos-suhde on ylivoimainen kaikkeen muuhun aloittavien yritysten neuvontaan verrattuna. Julkisen sektorin eli valion ja kuntien panostus uusyrityskeskuksiin oli vuonna 2008 yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Perustetun yrityksen kustannus oli 2006 2007 2008 2006 2007 2008 vuonna 2008 noin 1000 euroa perustettua yritystä kohden laskettuna. Perustamisvaiheessa yritykset työllistivät keskimäärin 1,2 henkilöä, joten uusyrityskeskusverkoston työllisyyspoliittinen tehokkuus on erinomainen. Uusyritysneuvonnan asiakasmäärät ovat korkeita. Uusia asiakkaita oli vuonna 2008 runsaat 17 000. Näistä siis noin puolet perustaa yrityksen. Sparrausvaihe, jossa liiketoimintaidean elinkelpoisuutta arvioidaan, kestää keskimäärin kolme kuukautta. Laatujärjestelmän yhtenä mittarina on asiakastyytyväisyys. Sen arvosana asteikolla 4-10 oli vuonna 2008 erinomainen, 8,9. 27 www.uusyrityskeskus.fi Espoo Espoo Helsinki Helsinki Hyvinkää Hyvinkää Hämeenlinna Hämeenlinna Imatra Imatra Joensuu Joensuu Jyväskylä Jyväskylä Kemi/Tornio Kemi/Tornio Kokkola Kokkola Kuopio Kuopio Lahti Lahti Lohja Lohja Loimaa Loimaa Loviisa Loviisa Mikkeli Mikkeli Oulu Oulu Pietarsaari Pietarsaari Pori Pori Porvoo Porvoo Rauma Rauma Savonlinna Savonlinna Seinäjoki Seinäjoki Tammisaari Tammisaari Tampere Tampere Turku Turku Tuusula Tuusula Uusikaupunki Uusikaupunki Vaasa Vaasa Vantaa Vantaa Varkaus Varkaus Espoon Espoon Seudun Seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Helsingin Uusyrityskeskus ry, YritysHelsinki, Helsingin Uusyrityskeskus ry, YritysHelsinki, Naisyrittäjyyskeskus Naisyrittäjyyskeskus ry ry Hyvinkää-Riihimäen Hyvinkää-Riihimäen Seudun Seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus Yrityspaja Yrityspaja ry ry Hämeen Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Hämeen Imatran Seudun Seudun Kehitysyhtiö Kehitysyhtiö Oy Oy Imatran Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry ry Tuhansien Tuhansien Järvien Järvien Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Meri-Lapin Startti Oy Meri-Lapin Startti Oy Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Firmaxi Firmaxi Keski-Pohjanmaan Kuopion seudun seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Kuopion Lahden Lahden alueen alueen Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry ry Loimaan Loimaan seutukunnan seutukunnan kehittämiskeskus kehittämiskeskus ry ry Loviisan seudun seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Loviisan Mikkelin seudun seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Dynamo Dynamo Mikkelin Oulun seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun Uusyrityskeskus ry Pietarsaaren Pietarsaaren Seudun Seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus Concordia Concordia Yrityspalvelu Enter, Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys Yrityspalvelu Enter, Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry ry Porvoon Porvoon seudun seudun Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Rauman Seudun Seudun Kehitys Kehitys Oy Oy Rauman Itä-Savon Itä-Savon Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antava Neuvoa-Antava Eteläkärjen Eteläkärjen Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry ry Ensimetri Ensimetri Turun Seudun Seudun yrityspalvelukeskus yrityspalvelukeskus Potkuri Potkuri Turun Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry ry Vakka-Suomen Vakka-Suomen Kehityskeskus Kehityskeskus Oy/Uusyritysneuvonta Oy/Uusyritysneuvonta Vaasanseudun Uusyrityskeskus Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia Startia Vantaan Vantaan Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Wäläkky Keski-Savon Keski-Savon Uusyrityskeskus Uusyrityskeskus ry ry Wäläkky Suomen Suomen Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset ry ry Mikonkatu 17 Mikonkatu 17 A, A, PL PL 1352, 1352, 00101 00101 Helsinki Helsinki www.uusyrityskeskus.fi www.uusyrityskeskus.fi
© Copyright 2024