Uusi lämmitystapa lupaa kovia säästöjä

12
ASUNTOAVAIN
Uusi lämmitystapa
lupaa kovia säästöjä
Paska Kaupunki?
Oulun yllä liehuu taantumuksen viiri. Kaupungin kukkaronnyörit ovat jälleen kerran kireällä ja vain niukkuutta
on luvassa myös vuodeksi 2015. Vaikka talous olisi kuinka tiukalla, ei silti saisi unohtaa tulevaisuuteen investoinnin merkitystä. Kovaa keskustelua herättänyt esitys
kulttuurin ja urheilun erityisluokkatoiminnan lopettamisesta on suorastaan järjetön.
Säästöillä ei voi perustella luovasta osaamisesta luopumista. Kulttuurikaupungilla on aina imua. Oulun
osaava ja innovatiivinen maine on riippuvainen siitä,
minkälaisia mahdollisuuksia täällä tarjotaan kehittymiselle. Kyse ei todella edes ole resursseista. Kyse on arvovalinnasta. Oulu voi tehdä arvovalinnan ja olla luova edelläkävijä. Tai sitten Oulu voi tehdä arvovalinnan ja
olla jotain muuta. Signaali on vahva nuorille - siis myös
heille, jotka opiskelujensa aikana suunnittelevat tulevaa
uraansa ja perheen perustamista.
Asiakas pystyy seuraamaan lämmönkulutusta koneella
Aleksanteri Pikkarainen
Oulu
Oululaisyritys on kehittänyt
lämmitysjärjestelmän, jonka se lupaa tuovan mojovia
säästöjä öljyllä, maakaasulla
tai sähköllä lämpiäville suurkiinteistöille tai uudisrakennuksille.
Smart Heating Oy:n hybridilämmitysjärjestelmä puolittaa lämmityskulut öljy- ja
maakaasukohteissa, Pertti
Nissilä ja Jukka Koskela lupaavat.
Lämmitysjärjestelmä korvaa osittain perinteiset lämmitysmenetelmät. Hybridijärjestelmässä rakennukseen asennetaan ilma-vesilämpöpumppu, joka on pääasiallinen lämmönlähde. Se
lämmittää myös talon käyttöveden.
– Etelä-Suomessa lämpöpumppu toimii miltei läpi
vuoden, sillä se tuottaa lämpöä kunnes pakkanen laskee noin 20 asteeseen, Koskela sanoo.
Kuten Oulun kaupungin entinen tapahtumapäällikkö
Samu Forsblom osuvasti sanoi: ”Maalaisinsinöörit duunailevat Oulusta jättiläismäistä korpikaupunkia, jossa
auttavat peruspalvelut ja aikaisin sammuvat katuvalot
riittävät elämän laaduksi Pohjoisen Euroopan Pääkaupungissa”. Ylioppilaskunnan pääsihteerinä ja kulttuuriihmisenä minua turhauttaa suunnattomasti nähdä niin
usein, kuinka Oululle povataan juhlapuheissa suurta ja
mahtavaa tulevaisuutta, mutta käytännön päätöksenteossa kulttuurille ei anneta tilaa kasvaa ja kehittyä.
Kuntaliitosten aikaan Oulun keskustaan sijoittuvien
kulttuurihankkeiden ei muka ole katsottu palvelevan
koko uutta Oulua. On halpamainen tekosyy perustella
tasapuolisuudella kulttuuri-investointien toteuttamatta
jättämistä. Kaupungit kehittyvät keskustojensa johdolla,
se on normaali ja looginen kehityskulku.
Olen ihmetellyt ennenkin,
miksi kulttuurista ollaan Suomessa niin usein ensimmäisenä säästämässä. Kulttuuri luo elämää, positiivista sykettä ja suoranaista kaupunkilaisten hyvinvointia ja on
siksi aina järkevä investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Ilma-vesilämpöpumpun lisäksi energiaa tuottavat katolle asennettavat aurinkokeräimet, jotka järjestelmään voidaan liittää. Näiden rinnalla
toimii öljy-, maakaasu-, tai
sähkölämmitys.
– Öljykohteissa polttoaineen kulutus tipahtaa tämän
järjestelmän avulla 90 prosenttia. Öljyä, kaasua tai sähköä tarvitaan kulutushuippujen aikana, kun muiden
energialähteiden tuotto ei
riitä. Säästö tulee öljyn kulutuksen vähentämisestä, eikä
asumismukavuus kärsi tässä.
Kodin lämpötilaa ei tarvitse
laskea, kaksikko sanoo.
Oulu haluaa olla
kansainvälinen ja
vaikuttava pohjoinen pääkaupunki.
Se vaatii väistämättä ja väsymättä investointeja nuoriin
ja tulevaisuuteen.
Toivon todella, ettei
elävä kaupunki-Oulu
taannu tulevaisuudessa
kuolleeksi metsä-Ouluksi.
Eero Manninen
Kirjoittaja toimii
Oulun yliopiston
ylioppilaskunnan
pääsihteerinä
Katutaiteilija Hende
tekee teoksen Ouluun
EEMIL NIEMINEN
Katutaiteilija Hende toteuttiaa kollegansa kanssa Oulussa kaksi katutaideteosta. Oulun katutaidehankkeen
osana toteutettavat teokset toteutetaan Pohjantien alikulkusillan tukirakenteisiin Ouluhallintiellä.
Hende (s. 1974) on kansainvälinen graffititaiteilija, ja
kuvittaja. Hän on pitänyt omia taidenäyttelyitä ja osallistunut ryhmätaidenäyttelyihin. Hän on yksi hip hop -kulttuuria edistävän yhdistyksen
Funk On:n perustajista. Kiinnostus graffiteihin syttyi varhaisnuoruudessa.
– Esikuvinani graffitissa
ovat muun muassa Dondi ja
Mode2 sekä kotimaiset Astron ja Comedy. Sarjakuvapiirtäjistä tyyliini eniten ovat ehkä vaikuttaneet Bill Watterson, Will Eisner, Andre Franquin ja Mauri Kunnas.
Oulun katutaidehankkeen tavoitteena on tuoda Oulun katukuvaan väriä ja taidetta paikallisten ja vierailevien taiteen tekijöiden voimin. Taiteen tekopaikkoina toimivat alikulut ja julkiset pinnat, joihin on tilan omistajan lupa. Tavoitteena on toteuttaa ympärivuotinen katutaidenäyttely Ouluun. Hanke toteutetaan läheisessä yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa.
Kaikkien lämmityslaitteiden
tuottama lämpö ohjataan hybridivaraajaan, joka hyödyntää kaksiosaista lämminvesivaraajaa.
Mullistavin osuus on yrittäjien mukaan kuitenkin se,
miten koko järjestelmää hallinnoidaan.
Automaatioteknikko Koskela on koodannut hybridilämmitysjärjestelmän hallintaohjelmiston. Sen avulla hän
näkee työkoneellaan Limingassa, miten asennetut järjestelmät missäkin kohteessa toimivat.
– Järjestelmät ovat täysin
hallittavissa etänä. Lupaamme kullekin kohteelle vuoden
seurannan, minkä aikana järjestelmä voidaan virittää toimimaan optimaalisesti. Sen
jälkeen seurantaan riittää, että joku vaikkapa taloyhtiöstä
on koulutettu hoitamaan järjestelmää. Tarvittaessa meiltä saa apua, Koskela kertoo.
Tällaista etähallittavaa järjestelmää ei ole kukaan muu
vielä kehittänyt.
Paitsi että Koskela näkee
koneeltaan kohteiden energiankulutuksen, näkee sen
myös asiakas.
Koituvaa säästöä pystyy
seuraamaan paitsi energian
Pertti Nissilä vaihtoi poliisin ammatin lämmityshommiin.
– Se on niin, että jos kulutus
ei laske, käy taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja säätämässä lämpöpumppua. Sitten katsotaan vähän aikaa, ja
säädellään uudelleen. On ollut huonoja ilma-vesilämpöpumppuasennuksia, Nissilä sanoo.
Jukka Koskela kehitteli lämmitysjärjestelmän etähallintaohjelmiston.
”Järjestelmät
ovat täysin
hallittavissa
etänä.”
määrässä, myös euroissa mitattuna.
– Tätä on sen takia hyvä
myydä, että tulokset ovat suoraan nähtävillä, Nissilä sanoo.
Yritys markkinoi järjestelmää
ensisijaisesti suuriin kohteisiin. Se voi päihittää esimerkiksi maalämmön siksi, että
jokaisessa taloyhtiössä maalämpöä ei pystytä toteuttamaan porakaivoihin liittyvistä syistä. Perinteiset ilmalämpöpumput jäävät Nissilän ja
Koskelan mukaan jalkoihin
siksi, että niiden tuottamaa
lämpöä ei voida jakaa koko
kiinteistöön. Myös ilma-vesilämpöpumppujen asennukset ovat epävarmoja ilman
riittäviä mittauksia.
Tähän mennessä yhtiö on toteuttanut hybridilämmityksen Oulussa olevaan omakotitaloon, joka on tutkimuskohde. Mäntsälässä järjestelmä korvasi maakaasulämmityksen talossa, jossa Nissilä itse asuu. Lahden seudulla työn alla on vanhan energiasyöpön koulurakennuksen
lämmityksen uusiminen.
Järjestelmää markkinoidaan isoihin, yli 500 neliön
muutos- ja uudiskohteisiin.
Lähinnä asiakkaiksi halutaan
taloyhtiöitä ja muita suurkiinteistöjä.
Investoinnin hinta pyörii 100 000 euron luokassa
per kohde. Yhden kerrostaloasunnon kohdalla sijoitus
voisi olla 3 000 euron luokkaa.
– Takaisinmaksuaika on
5-10 vuotta, minkä jälkeen
kaikki on voittoa.