1. No category

Mika on Aikavaellus?
Kartan kuvien selitykset
13720 Ma, alkuräjähdys. Maailmankaikkeus syntyy. Luonnon
perusvoimat erottuvat toisistaan synnyttäen esim. painovoiman.
Kymmenen sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen nuori Universumi on
täynnä valoa, eli fotoneita. 13060 Ma, Linnunrata muodostuu.
Pallomaiset tähtijoukot eli Linnunratamme vanhimmat osat
muodostuvat. YD3-galaksin (hyvin vanha galaksi) valo lähtee
kulkemaan Maata kohti. Nykyisin YD3-sijaitsee 30 miljardin
valovuoden päässä. 5300 Ma, lähitähti syttyy. Lähitähti 61 Vir
syntyy. Tähti on auringonkaltainen ja sen ympäriltä on löydetty
planeettoja. Kaksi planeetoista ovat noin Neptunuksen kokoisia ja
yksi on viisi kertaa Maata massiivisempi. 4568 Ma, Aurinkokunta
kehittyy. Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi
kaasukiekoksi ja sen kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä
muodostuvat muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa
planeetat. Aurinko syttyy. Maan synty alkaa. 4530 Ma, Kuu syntyy
Maasta irronneesta aineksesta. Marsin kokoinen kappale, Theia,
törmää esimaahan. Törmäyksen tuloksena planeettamme pinta
sulaa suurelta osin ja kiertoradalle sinkoutuvasta materiaalista
muodostuu Kuu. 4500 Ma, Maa on valmis. Maan jakautuminen
kemiallisiin kerroksiin, ytimeen, vaippaan ja kuoreen, on valmis
4470 Ma. Raskaammat alkuaineet ovat painuneet alaspäin
muodostaen Maan ytimen kevyempien jäädessä paikalleen tai
kohotessa. 4000 Ma, Elämä syntyy. Elämä syntyy kemiallisten
yhdisteiden ja monimutkaistumisprosesseiden myötä. Vanhimmat
solullisen elämän merkit löytyvät 3850 miljoonaa vuotta vanhoista
Isuan sedimenttikallioista. 1880 Ma, Suomeen syntyy vuoristo.
Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät. Törmäyksen
tuloksena Suomeen syntyy Svekofenninen vuoristo, joka
muistuttaa tämän päivän Himalajaa. 1600 Ma, Aikavaelluksen
merkkikivi, Rapakivi. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista
Rapakiveä Vehmaan Rapakivibatoliitista Taivassalosta. 1575
miljoonaa vuotta sitten alkuperältään tuntemattomaksi jäänyt
lämpöpulssi aiheutti laajaa vaipan kivien sulamista. Vaipasta erottunut kuuma magma kulkeutui maankuoreen, missä sen lämpö
synnytti suuren määrän graniittista magmaa. Rapakivigraniitit
syntyivät tässä prosessissa. 800 Ma, jäätiköitymisiä. 1100 Ma
alkaen mantereet kerääntyivät yhteen muodostaen
supermantereen. Fotosynteesi ja alhainen tulivuoritilanne johtavat
tilanteeseen, jossa maapallo joutuu laajalti jään peittoon. Ilmiöstä
käytetään nimitystä lumipallomaa. 540 Ma, kambrikauden
eliöräjähdys. Eliölajit monipuolistuvat räjähdysmäisesti 542 Ma.
Monet eliöryhmät, kuten trilobiitit kehittävät kiinteän kuoren.
Suurin osa nykyisistä eliömuodoista syntyy. 65,5 Ma, asteroidi
päättää dinosaurusten ajan. Maahan iskeytyy läpimitaltaan
kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi, joka synnyttää
Chicxulub-kraatterin. Lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu ja
suurin osa dinosauruksista kuolee sukupuuttoon. 2,6 Ma, viimeisin
jääkausi alkaa. Atlantin vesimassat jäähtyvät ja viimeinen jääkausi
alkaa Skandinaviassa. Jääkaudesta käytetään nimitystä Veiksel. Nyt
elämme jääkauden sisäistä lämmintä vaihetta eli interstadiaalia. 0,2
Ma, nykyihminen kehittyy. Noin 40 000-100 000 vuoden syklissä
toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät
eliökunnan evoluutiota. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy
Afrikassa. 0,000041 Ma, ihminen astuu Kuun kamaralle. Apollolennot vievät ihmisen Kuuhun vuonna 1969. Ihminen muuttaa
voimakkaasti elinympäristöjä ja aiheuttaa runsaasti sukupuuttoon
kuolemisia.
Aikavaellus on 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja
ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan observatoriolta ja
päättyy Turun yliopistolle. Kaarinan ja Turun
kaupunkien läpi mutkitteleva reitti on suunnattu
kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille.
Kokonaisuudet on rakennettu siten, että
Aikavaelluksen voi kiertää myös osissa. Esimerkiksi
Turun keskustan alueella voit tutustua maapallon
kehityshistoriaan viimeisen 1800 miljoonan vuoden aikana. Reitillä
vuorottelevat metsäinen, puistomainen ja urbaani maisema.
ASTU
AIKAVAELLUKSELLE
Reitin pituus heijastelee Universumin 13,7 miljardin vuoden ikää: yksi
kilometri maastossa vastaa miljardia vuotta maailmankaikkeuden
historiassa. Tärkeitä tapahtumia on maastossa merkitty
Rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta.
Messinkilaattaan on tapahtuman kuvauksen lisäksi merkitty
maailmankaikkeuden sen hetkinen ikä suhteutettuna reitin pituuteen
(esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia vuotta). Tämä
karttaesite auttaa reitin ymmärtämisessä.
Ohjeita reitille
Pääosa Aikavaelluksesta sijoittuu helppokulkuiseen maastoon, joka
koostuu pääosin kävely- ja pyöräteistä. Biolaaksossa reitti nousee
kallioista metsärinnettä. Rinteeseen on pystytetty kaide, mutta
kulkeminen voi siitä huolimatta olla hankalaa polkupyörän kanssa tai
maan ollessa märkä. Tämän vuoksi metsäosuuden voi Biolaaksossa
kiertää kävely- ja pyörätietä pitkin, jolloin Universumin ikä "pitenee"
pari sataa miljoonaa vuotta (200 m). Kiertotie on merkitty karttaan.
Turussa reitti kulkee ajoittain pitkin teitä, joissa on ainoastaan
jalkakäytävä. Näillä teillä kannattaa harkita pyörän taluttamista. Lisäksi
reitti risteää useissa paikoissa autoteiden kanssa, joten erityinen
varovaisuus on tarpeen näissä kohdin.
Aikavaellusta kuljettaessa kannattaa muistaa, että reitin varrella
pätevät samat säännöt kuin muutenkin eli roskia ei saa heittää
maahan. Puistoalueilla sekä alku- ja loppupäässä on roskapönttöjä
roskia varten.
Aikavaelluksen alkupäähän Tuorlaan pääsee useilla linja-autovuoroilla. Tarkemmat
linjat sekä pysäkit löytyvät Aikavaelluksen www-sivuilta. Myös karttaan merkittyjen
ravintoloiden yhteystiedot löytyvät Internet-sivuilta.
WWW.AIKAVAELLUS.FI
rik
i
170 Ma
100 Ma
He
n
maailmankaikkeuden tai maapallon tapahtumista kyseisenä
ajankohtana. Monimutkaisten ilmiöiden selittäminen lyhyesti on usein
hankalaa, ellei turvauduta alalla vakiintuneisiin käsitteisiin. Tähän
esitteeseen on koottu sanasto, jota voit käyttää apuna laattoihin
merkittyjen termien ymmärtämisessä.
nk
0,000041 Ma, ihminen
astuu Kuun kamaralle
1600 Ma, Aikavaelluksen
merkkikivi, Rapakivi
2,6 Ma, viimeisin
jääkausi alkaa
Turun
yliopisto
atu
Avuksi
Aikavaellukselle
Reitin varrella oleviin kiviin on kiinnitetty messinkilaatat, jotka kertovat
3 Ma
6 Ma
10 Ma
300 Ma
Andromedan galaksi Andromedan tähtikuviossa oleva galaksi. Linnunrataa
lähinnä oleva suuri galaksi.
250 Ma
390 Ma
4000 Ma, elämä syntyy
Tuomiokirkko
Aineen aikakausi Kausi maailmankaikkeuden historiassa, jolloin atomeja
oli enemmän kuin muita energiamuotoja.
Kupittaan puisto
5300 Ma, lähitähti syttyy
Hautausmaantie
Rakuunatie
V
tu
Avoin tähtijoukko Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tyypillisesti muutama
sata samanaikaisesti syntynyttä tähteä.
800 Ma, jäätiköitymisiä
K
2900 Ma
1880 Ma, Suomeen
syntyy vuoristo
atu
nk
na
4000 Ma
2100 Ma
Aurinkokunta Järjestelmä, johon kuuluvat Aurinko, planeetat ja muut
aurinkoa kiertävät kappaleet.
4300 Ma
4400 Ma
2500 Ma
2550 Ma
Biolaakso
atu
nk
la
ka
k
Sir
5100 Ma
Voudinpolku
Biolinja
Bar44
Basaltti Tumma, vulkaaninen kivilaji, joka sisältää paljon raskaita
alkuaineita, kuten rautaa ja magnesiumia. Basaltti syntyy
laavan jähmettyessä tummaksi kiveksi.
Kultainen
hirvi
Pormestarinkatu
Karhunkatu
Poronpuisto
540 Ma, kambrikauden
eliöräjähdys
Näädänkatu
Basalttipurkaus Basalttista laavaa purkautuu tulivuorista maanpinnalle
tai merenpohjalle.
4500 Ma, Maa on valmis
Kauppakeskus
Skanssi
DNA Deoksiribonukleiinihappo on solun tuman
kromosomeissa oleva eliön geneettinen koodi, joka eliön
lisääntyessä kopioituu jälkeläiselle.
tu
ka
kä
it
np
Itä
tu
ka
an
ta
pit
ine
6000 Ma
Batoliitti Suuri määrä sulaa kiviainesta tunkeutuu maankuoreen,
jossa se jähmettyy. Koostuu usein graniitista tai
dioriitista.
Kerttulinkatu
700 Ma
ri
aa
3000 Ma
Asteroidi Planeettaa pienempi kivimäinen kappale, joka kiertää
Aurinkoa.
625 Ma
0,2 Ma, nykyihminen
INFOKATOS
1860 Ma
635 Ma
m
Hä
ka
Antigravitaatio Pimeän energian aiheuttama maailmankaikkeuden
laajenemisen kiihtyminen.
3500 Ma
Lehmustie
atu
nk
ä
äh
70 Ma
570 Ma
ee
65,5 Ma asteroidi päättää dinosaurusten ajan
ivo
1900 Ma
1800 Ma
1830 Ma
445 &
470 Ma
60 Ma
65,5 Ma
Ka
Amfiboliitti Tumma ja kova kivilaji, joka syntyy tuliperäisestä kivestä
suuressa lämpötilassa ja paineessa.
Hä
ie
nt
aa
Alkuräjähdys Tapahtuma, josta maailmankaikkeus sai alkunsa.
e
me
nm
de
Uu
E18
1500 Ma
40 Ma
488 Ma
atu
nk
ki
mio
Tuontori
ko
Hesburger
35 Ma
50 Ma
r-
Alkuaine Aine, jota ei kemiallisesti voi jakaa muiksi aineiksi.
Koostuu ytimestä, jossa on protoneja ja neutroneja sekä
elektroneista, jotka kiertävät ydintä.
73 Ma
Wanha
mestari
416 Ma
-
iuk
hov
Rotnkatu
se
Aitotumallinen Eläimet, kasvit ja sienet ovat aitotumallisia eliöitä. Ne
koostuvat soluista, joissa on tuma ja erikoistuneita
soluelimiä.
200 Ma
230 Ma
Ku
Kupittaan puisto
Sopulikuja
Kupittaan
paviljonki
E18
6660 Ma
1275 Ma
6860 Ma
Ediacara-eliöstö Meressä elänyt ensimmäinen monisoluinen eliöstö.
Eliöillä ei ollut vielä ulkoista tukirankaa. Pidetään mm.
nykyisten sienieläinten ja onteloeläinten kuten
meduusojen esi-isinä.
Laudoittajankatu
Lautapojankatu
4530, Kuu syntyy Maasta
irronneesta aineksesta
13060 Ma, Linnunrata
muodostuu
Tuorlantie
13720 Ma, alkuräjähdys
Väisäläntie
13200 Ma
7700 Ma
Oppaankatu
4568 Ma, Aurinkokunta
kehittyy
13530 Ma
8650 Ma
Sorrontie
Viljelijäntie
11500 Ma
13440 Ma
Viipurintie
Viipurintie
11500 Ma
0
1Km
Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupanro 49/MML/10
Hesburger
11010 Ma
INFOKATOS
10330 Ma
Voivalantie
Voivalantie
Polku
Tuorlan
majatalo
KARTTASELITTEET
Aika ennen Maan syntyä (harmaa jana)
Punasiirtyma (z) syntyy, kun kohteesta lähteneen valon aallonpituus siirtyy pidempiin
aallonpituuksiin. Sininen säteily siirtyy kohti punaista. Punasiirtymä mittaa maailmankaikkeuden
venymistä kohteen ja meidän välillä, ja siten epäsuorasti etäisyyttä. Koska valonnopeus on
rajallinen, voimme suuren punasiirtymän kohteilla selvittää varhaisemman maailmankaikkeuden
tapahtumia.
Aika Maan synnystä eteenpäin - eonit ja kaudet
Maan kehityshistoria on jaettu erilaisiin kokonaisuuksiin merkittävien tapahtumien mukaan.
Tapahtumat liittyvät geologiaan, biologiaan tai molempiin.
Eonit ovat laajoja yksiköitä (suuri kartta) ja ne sisältävät maailmankausia. Maailmankaudet jaetaan
kausiin (pieni kartta), jotka puolestaan sisältävät epookkeja ja aikoja. Ajat voidaan jakaa alku-, keskija myöhäisvaiheisiin.
Ordoviikkikausi
(488 - 443 Ma)
Hadeeinen eoni
(Maan synty - 4000 Ma)
Siluurikausi (443 - 416 Ma)
Arkeeinen eoni
(4000 - 2500 Ma)
Devonikausi (416 - 359 Ma)
Kivihiilikausi (359 - 299 Ma)
Proterotsooinen eoni
(2500 - 542 Ma)
Permikausi (299 - 251 Ma)
Fanerotsooinen eoni
(542 Ma - nykyaika)
Triaskausi (251 - 200 Ma)
Jurakausi (200 - 145.5 Ma)
Calymninen, ectasinen ja steeninen kaudet (1600 - 1000 Ma)
Liitukausi (145.5 - 65.5 Ma)
Paleogeenikausi (65.5 - 23 Ma)
Tooninen, kryogeeni ja ediakara kaudet (1000 - 542 Ma)
Neogeenikausi (23 - 2.58 Ma)
Kambrikausi (542 - 488 Ma)
Kvartäärikausi (2.58 Ma - nykyhetki)
Alku- ja loppupiste
Infokatos, levähdysmahdollisuus
+
8650 Ma
Fennian orogenia Suomeen Svekofennisen vuoriston muodostanut
prosessi. Fennian orogeniassa pieni mikromanner
törmäsi tulivuorikaariin, jonka tuloksena vuoristo alkoi
kohota.
Fennoskandia Niemimaa, joka kiinnittyy Euraasian mantereeseen.
Fennoskandia on maantieteellinen alue, joka käsittää
Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Kuolan niemimaan ja
Karjalan alueet.
Fotosynteesi Fotosynteesi eli yhteyttäminen on kasvisoluissa ja
sinilevissä tapahtuva reaktio, jossa auringon
säteilyenergian avulla muutetaan hiilidioksidi ja vesi
hapeksi ja sokereiksi.
Galaksijoukko Ryhmä suuria galakseja.
Aika ennen Maan syntyä (z)
Ma
Ensimmäisen Ensimmäiset tähdet, joissa ei ollut muita aineita kuin
sukupolven tähdet vetyä, heliumia ja hitunen litiumia.
Mega anni, miljoona vuotta sitten
Reitin varrella sijaitseva kivi tai
messinkilaatta
Biolaakson kiertoreitti, joka
ei vie metsätaipaleen läpi
Kahvila-/Ruokailumahdollisuus
Juomia
WC*
Levähdyspaikka
Sauna
* WC:t ovat käytettävissä toimistoaikojen tai muiden aukioloaikojen puitteissa.
Kuvien tiedot. Alku- ja loppupään sekä etukannen kuvat: Ari Brozinski, 13720:
Ari Brozinski, 13060: Vesa Kankare (http://www.vkastronomy.com/), 12510:
Vesa Kankare, 4530: NASA, 4568: NASA/JPL-Caltech, T. Pyle, 4500: Fahad
Sulehria (http://www.novacelestia.com), 3900: P. Rona, OAR/National Undersea
Research Program (NURP), NOAA, 1880: NASA, 1600: Kevin Walsh, 800: Fahad
Sulehria, 540: Kevin Walsh, 65,5: NASA/JPL, 2,6: Kirsi Rajala, 0,2: José-Manuel
Benito, 0,001969: Harrison H. Schmitt, NASA. Kartan ja esitteen piirrokset: Tomi
Räsänen ja Sanni Rahkola.
Gneissi Suuntautunut keski- tai karkearakeinen kivi, joka
koostuu kvartsista, maasälvästä ja kiilteistä. Gneissiä
syntyy riittävän korkeissa lämpötila- ja
paineolosuhteissa.
Graniitti Vaalea syvällä Maan sisässä syntynyt karkearakeinen
magmakivi, jossa on yli 20% kvartsia ja maasälpiä.
Hiertovyöhyke Vyöhyke, jossa kivissä tapahtuu plastista
deformaatiota. Plastista deformaatiota voi verrata
vaikka kahden muovailuvahapalan yhdistämiseen.
Hiilipussi Muinaisesta pienestä eliöstä tai solupesäkkeestä
kallioperään jäänyt fossiili, jossa ei enää erotu mitään
solun tai solukon rakenteita. Isotooppimääritysten
perusteella kuitenkin tiedetään, että kyseinen hiili on
peräisin elävästä solukosta.
HUDF Hubble-avaruusteleskoopin Ultra Deep Field-kuva.
Ihminen Nykyihminen (Homo sapiens) on ainoa elossa oleva
ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji. Ihmiset
kuuluvat kädellisten lahkoon.
Kaasusumu Tähtienvälinen pilvi, joka koostuu vedystä, heliumista,
raskaammista alkuaineista sekä pölystä.
Kaksoistähti Tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertävät toisiaan.
Kassiopeia W:n mallinen tähtikuvio. Näkyy aina Suomessa,
olosuhteiden salliessa.
Kertymäkiekko Pölyn ja kaasun kertymä, joka kiertää keskellä olevaa
kappaletta.
Kolmannen sukupolven Kaikista nuorimmat tähdet, kuten oma Aurinkomme.
tähdet
Komeetta Aurinkoa kiertävä jäästä ja pölystä koostuva pieni
kappale.
Kosminen taustasäteily Maailmankaikkeuden alkuajoista tuleva
maailmankaikkeuden täyttävä tasainen säteily.
Kuori Uloimpana oleva Maan
ydintä ja vaippaa ympäröivä, hauras kivikehä.
Kuoren paksuus vaihtelee 5-35 km välillä.
Kratoni Erittäin vanha ja stabiili
maankuoren alue, joka
on poikkeuksellisen
paksu.
Maapallon eri osat
Lito
Asten
sfä
äri
Kuori:
5-35 km
osf
ää
ri
Vaippa:
35-2890 km
Sula ulompi ydin:
2890-5150 km
Kiinteä sisempi ydin:
5150-6370 km
Kvasaari Maailmankaikkeuden kirkkaimpia yksittäisiä kohteita
johtuen galaksin ytimestä tulevasta voimakkaasta
suihkusta. Sisältävät supermassiivisen mustan aukon.
Kölivuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan
tuntumassa sijaitseva vuoristo. Tunnetaan myös
nimellä Skandit.
Laakiobasaltti Erittäin laaja-alainen basalttinen purkaus, joka syntyy
maanpinnalle tai meren pohjaan.
Laattatektoniikka Teoria mannerlaattojen liikkeistä.
Linnunradan kiekko Linnunradan pyörimistasossa oleva kerros tähtiä ja
kaasua.
Linnunrata Oma kotigalaksimme.
Lumipallomaa Suuri osa Maasta on peittynyt jääkerroksen alle.
Magma Maankuoressa esiintyvä sula kiviaines. Muodostaa
kiteytyessään magmakiviä.
Mannerjäätikkö Laaja, yli kilometrin paksuinen jäätikkö. Nykyiset
mannerjäätiköt ovat Grönlannissa ja Antarktiksella.
Mannerlaatta Maan ylimmät kerrokset ovat lohjenneet
mannerlaatoiksi. Mannerlaatat koostuvat kuoresta
sekä vaipan ylimmistä osista.
Mannertörmäys Mannerlaattojen liikkeistä seuraava kahden laatan
yhteentörmäys, jonka tuloksena voi syntyä esim.
vuoristo.
Meripihka Miljoonia vuosia sitten eläneiden havupuiden
fossiilista pihkaa, joka on kovettunut ja varastoitunut
meren pohjaan.
Meteoriitti Maahan pudonneen Aurinkoa kiertävän kappaleen,
meteoroidin, jäänteet. Meteoriitit luokitellaan
rautanikkeli, kivirauta- ja kivimeteoriitteihin
(kondriitit ja akondriitit).
Mikrobikasvusto Yksisoluisten eliöiden, usein monien eri lajien,
yhdessä muodostama elollinen kasvusto.
Mikromanner Mannerlaatasta erkaantunut kuoren palanen, joka
on kooltaan korkeintaan noin Madagaskarin
kokoinen.
Oliviinidiabaasi Magmakivi, joka on kiteytynyt juonessa ja sisältää
oliviinia. Oliviini on tummissa kivilajeissa esiintyvä
yleinen vihertävä mineraali. Erinomainen kiuaskivi.
Orogenia Vuorijonon muodostuminen.
Pallomainen tähtijoukko Tähtien pallomainen keskittymä. Vanhoja
tähtijärjestelmiä.
Pimeä aika Aikakausi maailmankaikkeuden historiassa ennen
ensimmäisten tähtien syntyä.
Pimeä energia Teoreettinen energiamuoto, joka aiheuttaa
maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtymisen.
Plasma Kuuma sähköisesti varautuneista hiukkasista
koostuva aineen olomuoto.
Polyyppi Polttiaiseläimiin kuuluvia alkeellisia vesieläimiä. Niille
on tunnusomaista, että ne kiinnittyvät alustaansa,
mutta niillä voi olla elämänvaihe, jossa ne uivat
(meduusamaisen) vapaasti. Polyyppeja ovat mm.
merivuokko. Päällekkäin kasvavat runkopolyypit taas
muodostavat koralleja.
Punalevä Monisoluisia merileviä. Ne ovat vanhimpia
monisoluisia aitotumaisia eliöitä. Punaleviä on useita
eri lajeja ja kuuluvat tärkeänä osana koralliriuttojen
kasvillisuuteen.
Punasiirtymä (Z) Mittausjärjestelmä, jolla tähtitieteilijät mittaavat
kuinka kauan valo on matkannut lähteestä.
Rapakivi Graniitti, jolla on Rapakivimainen tekstuuri. Rapakivi
koostuu tyypillisesti kvartsi-, maasälpä- ja biotiittimineraaleista.
RNA Ribonukleiinihappo. DNA:n kaltainen ketju, mutta
hyvin hauras ja lyhytikäinen. Geenien informaatio
kopioidaan ensin DNA:sta RNA:ksi, ja vasta tässä
muodossa se käytetään proteiinisynteesin ohjeena.
Saarikaari Kaarenmuotoinen tuliperäinen saariryhmä, joka syntyy
esimerkiksi mannerlaattojen rajalla.
Sedimentoituminen Veteen sekoittuneen kiinteän aineksen - esim.
mineraalien, saven, tai eloperäisten hiukkasten, solujen
tai solukoiden - kerrostuminen.
Stromatoliitti Mikro-organismien kuten syanobakteerien saostamasta ja sitomasta eloperäisestä aineksesta koostuva
sedimenttimuodostuma.
Superjoukko Monista galaksijoukoista koostuva rakenne.
Supermanner Mantereet liikkuvat yhteen laattatektoniikan myötä ja
muodostavat suuria maamassoja.
Skandit Melko nuori kaledonialaisen poimutuksen aikainen
vuoristo Skandinavian niemimaalla, Ruotsin ja Norjan
alueella. Tunnetaan myös Kölivuoriston nimellä.
Svekofenninen vuoristo Fennian orogenian 1880 miljoonaa vuotta sitten
Suomeen synnyttämä vuoristo.
Syanobakteeri Sinilevä. Fotosynteesiin kykeneviä esitumallisia eliöitä.
Tektoninen Maankohoamiseen liittyvä geologinen prosessi.
kohoaminen Suomessa tapahtuu kallioperän "toipuessa" painuttuaan alaspäin viimeisimmän jääkauden jäämassojen
vaikutuksesta.
Toisen sukupolven Joidenkin ensimmäisten tähtien räjähdyksien jälkeen
tähdet muodostuneet tähdet.
Trondhjemiitti Väriltään vaalea, vain hieman tummia mineraaleja
sisältävä tonaliitti. Tonaliitti on graniitin kaltainen
kivilaji.
Trilobiitti Sukupuuttoon kuolleiden niveljalkaisten luokka, jotka
kehittyivät kambrikaudella. Hyvin tunnettuja fossiileja,
muistuttavat nykyisiä siiroja.
Tulivuorikaari Sarja tulivuoria, jotka syntyvät, kun kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa ja syntyy sulaa magmaa.
Tähtijoukko Tähtijoukkoja on kahta päätyyppiä: avonaiset
tähtijoukot ja pallomaiset tähtijoukot. Kaikki paljain
silmin näkyvät tähtijoukot kuuluvat Linnunrataamme.
Tähtipurkausgalaksi Galaksi, jossa syntyy hyvin paljon tähtiä.
Vaippa Maankuoren ja ytimen välissä oleva suurelta osin
puolisulasta kiviaineksesta muodostuva kerros. Vaippa
ulottuu maanpinnalta katsottuna noin 40 kilometristä
2900 kilometriin ja se koostuu enimmäkseen erilaisista
hapen, magnesiumin, raudan ja piin yhdisteistä.
Vulkanismi Tulivuorten muodostumiseen ja tuliperäiseen
toimintaan liittyviä ilmiöitä kuvaava termi.
Ydin Maapallon sisin osa, joka koostuu pääasiassa raudasta
ja nikkelistä. Maanpinnalta katsottuna ydin alkaa noin
2900 kilometristä jatkuen aina Maan keskipisteeseen
asti.
Zirkoni Mineraali, jota käytetään geologisessa ajanmäärityksessä. Käytetään lisäksi korukivenä.