02/2014 - Työväen Retkeilyliitto
TRL – 43 vuotta toimintaa Nro 2 5.5.2014 TRL -Retket itto.com www.tyovaenretkeilyli Kesän retket sisäsivuilla. Tutustu nettisivuihimme. KUVAA JA KIRJOITA! Retkeilijä näkee - kuulee - havainnoi. Kesällä kuvataan paljon, kuvan yhteyteen saattaa liittyä hyvä tarina, kokemus, jonka haluat kertoa Retkeilijässä. Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Siihen kuva ja napakka juttu ehtii toimitukselle 15.8. mennessä. Osoite [email protected] Lisätietoja samasta osoitteesta. Liity retkeilijän kirjoittajapiiriin! Myynti ja vuokraus. Varastohallimme sijaitsee 20 km Helsingistä pohjoiseen, Klaukkalassa. Reilu meininki ja järkihinnat takaavat onnistuneen kanoottikaupan. Meiltä saat myös kaikki melonnan varusteet. Tutustu nettisivuihimme www.welhonpesa.fi UUTTA! Kevään upeimmat kaunottaret Hämeenkylmänkukat kukkivat Kanta-Hämeen eteläisillä harjurinteillä. Se on rauhoitettu ja erittäin uhanlainen. Kameraan sen tallensi Reino Tuominen juuri Vapun alla. Rannalla vas. Leena Korkkinen, Tarmo Tikka, Aune Kurki, Ronja Nummela, Ritva Taivassalo, Armi Salenius, Helena Nurmio, Pertti Mikkelä, Kaarina Nummela, Maria Lahti ja Arvo Korkkinen. Kuvasta puuttuvat Markku Pohjola, Hilkka Tikka ja asiantuntija Raimo Pyykönen. Kuva: Hilkka Tikka. Varhainen lintu löytää madon Neljäksi aamulla heränneet linturetkeläiset löysivät linnun - Uh-buuh - uh-buuh töräytteli anivarhain sumusireenin lailla harvinainen kaulushaikara soitimellaan ja sai rähisevät naurulokit peräänsä. Alueella onkin Suomen toiseksi suurin naurulokkiyhdyskunta. Silkkiuikkupari uiskenteli sulavasti tuumaillen sopivaa pesäpaikkaa ruovikossa, Suomen yleisin lintu, pajulintu oli jo saapunut ja viritteli vaikeasti lausuttavaa, lopuksi surumielistä säettään tsittsitsidsidsidididididiudiudiudiudiediediediedie. Linturetkellä saa hyvän mielen, viimeistään silloin, kun kuulee ja näkee oksalla peippokoiraan, joka nokka taivasta kohden laulaa pontevan ja iloisen säkeensä. Opastettu linturetki tehtiin 26.27.4. Lahden Kahvisaaresta Vesijärven rantamille ja lähimetsiin. Kahvisaari ei olisi kahvisaari jollei siellä kahvia saisi, varhaiset emännät tarjosivat puurot ja voikkaritkin. Järjestäjänä oli tänä vuonna Salpausselän Samoojat, jotka järjestävät siellä myös 30-vuotisen toimintansa merkeissä TRL:n Retkeilypäivät 1.-3.8.14 Tervetuloa Lahden Kahvisaareen Vesijärven rannalle! t Kalastuskajakit ja SUP-kajaki Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Puh. (09) 879 8886 e-mail: [email protected] www.welhonpesa.fi Erä- ja luonto-opas -ammattitutkinto Opiskele luontoalan ammattilaiseksi! Tutustu osoitteessa www.pkky.fi/amoni Risto Pekkola p. 050 309 1929 HAE NYT! Riista, kalastus ja luontoliikunta koulutus Vietä vuosi erätulilla ja syvennä osaamistasi! Haku päättyy Retkeilypäivillä kisataan perinteisesti erätaidoissa. Näin alkukesästä kannattaa treenata kartanlukua ja kompassin käyttöä. Keväiset metsät ovat raikkaita ja elämää täynnä. Iso-Antias -järven rantakalliolla Nuuksion kansallispuistossa karttaa tutkivat Gitta Holmborg, Kari Neuvonen, Arto Reinikainen ja Pertti Mikkelä. Kuva: Hilkka Laitinen Tutustu osoitteessa www.pkky.fi/pko Kai-Eerik Nyholm p. 050 372 3173 8.8. 2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: uusi osoite Säästöpankiranta 6 C, 6. krs , 00530 Helsinki, puh. 045 1369 744 • sähköposti [email protected] www.tyovaenretkeilyliitto.com • NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Komonen, puh. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 119458. Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0440-500354, [email protected] Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8. syyskuuta 2014 Demokraatti-lehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. 045 1369 744. vissa, myös viime vuoden Retkeilijä-lehti on luetta la näköissivuina. numerot TRL:n nettisivuilto.com www.tyovaenretkeilyliit Kevät keikkuen tulevi Jäiden lähtöä saamme pohjoisemmassa Suomessa odottaa vielä pienen tovin kunnes pääsemme avoimeen veteen testaamaan talven aikana ruostuneita melontataitoja. Muuttolinnut levittäytyvät ympäri Suomen maan. Kaiketi ilmasto on ainakin tilapäisesti lämpenemässä, koska linnut jotka ovat perinteisesti viettäneet kesät eteläisessä Suomessa muuttavat yhä pohjoisempaan. Mikäpä siinä, antaahan lajien runsastuminen oman viehätyksen luonnon monimuotoisuuteen. Silloin tällöin jäsenemme pohtivat miksi kuulua Työväen Retkeilyliittoon. Liitosta ei kuulema saa rahoille vastiketta. Ihmettelen tätä suuresti. Mitä sitten jäsenmaksulla saa? Tuopin ohrajuomaa hiihtokeskuksissa. Hetken nautinto. Katteet on ainakin ravintoloitsijan mielestä kohdillaan. Ukonjoen/pohjoisen kämpillä jäsenmaksu on saatu takaisin yhden yön visiitillä. Ukonjoen kämppä, jota on useamman vuoden ajan kehitetty liiton ykköskohteeksi, on varsin sopivan ajomatkan päässä suurimmalle osalle jäsenistämme. Länsi-Lapin kämppämme tarjoavat varsin monipuolisen mahdollisuuden vaelluksiin, kalastukseen tai vain joutenoloon. Jäsenmaksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Retkeilijälehti. Rahaksi muutettuna 2€ numero. Saahan kahdella eu- TRL Majat rolla kupin kahvia paikallisesta kuppilasta. Painaako hetken nautinto enemmän? Lehdessä on mittava määrä juttuja menneistä ja tulevista retkeily- ja liikunta/kurssitapahtumista. Monet näistä tapahtumista ovat seurojen järjestämiä, koska liiton mahdollisuus toimia järjestäjänä on hyvin rajallinen. Rahahan tässä usein on taustalla tai oikeammin sen puute. Tapahtumat ovat avoimia kaikille liiton jäsenille kuten myös usein ei-jäsenille. On omasta halusta kiinni haluaako olla mukana. Liiton jäsenenä on mahdollista hyödyntää NFI:n (Nature Friends International) palveluja, hotellit, hostellit ja muut majoituspalvelut matkaillessa Euroopassa. Usein alennukset jäsenille ovat suuremmat kuin liiton jäsenmaksu. Eri jäsenseurat järjestävät monen moista virikettä ja tapahtumaa ympäri vuoden. Liiton toimistolta jaetaan tietoa näistä asioista kaikille jäsenseuroille. Ongelmana näyttäisi olevan tiedottaminen. Liitosta kyllä lähtee tietoa jäsenseuroille, mutta miten se jaetaan jäsenille, siinä näyttäisi olevan korjaamisen varaa. Tässä asioita, joita jäsenmaksulla saa. Palataanpa vielä Ukonjokeen. Kevään aikana on tullut tietooni, että puita kuluu enemmän kun viisi laiskaa miestä ennättää tekemään, mutta ketään ei kämppäkirjan mukaan ole käynyt paikalla. Murtojälkiä ei näy, eikä liiton tilille ropsahda kämppämaksuja. Taikuuttako on ilmassa? Ovatko pääsiäisnoidat pitäneet iloittelujaan lähimaastossa. Epäilen että selitys on raadollisempi. Joku tai jotkut käyvät omilla avaimillaan kämpällä ja kun ketään muuta ei ole paikalla, häivytään vähin äänin ja jätetään puut ja kaasut muiden, lähinnä liiton maksettavaksi. Olisiko pieni ryhtiliike paikallaan? Yhteinen etu tässä on kyseessä. Vai laitetaanko nauhoittavat kamerat alueelle? Tämä olisi mahdollista kun saadaan aurinkopaneelit asennettua. Otan mielipiteitä kiitollisuudella vastaan. Näistä vähän synkistäkin ajatuksista huolimatta kevät ja kesä kärpäsineen on hyvää vauhtia tulossa. Päivä jatkaa pitenemistä ja uudet kujeet retkineen ja muine virikkeineen valtaavat retkeilijän mielen. Hyvää kevättä ja kesää kaikille. Tavataan viimeistään Lahdessa elokuun alussa retkeilypäivien merkeissä. Tästä etukäteen kiitos Salpausselän Samoojille, että otitte päivät järjestettäviksenne. Toki osan kanssa tapaamme kämppätalkoissa Ukonjoella ja Lapin majoillamme. Aurinkoisia päiviä koko retkeilevälle jäsenistöllemme! Pauli T. Komonen Verrattomat tukikohdat jokamiehelle Majatalkoot 2014 Ukonjoella siivousta, varastokopin teko ja halkosavotta ohjelmassa. Ilmoittaudu Ilmo Nousiaiselle, puh. 050 543 1954, e-mail [email protected] Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaaaikaa. HYVÄN MIELEN TALKOOT – lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Hyvän mielen talkoitten viitenumero on 11633. Kiitokset lahjoittajille. Kämppä on aivan joen varrella. Kuva: Viljo Manninen Kalaan Latäsenon varteen! Vuokrataan Työväen Retkeilyliitto vuokraa Lätäskurkkio-nimisen kämpän liittokokouksen päätöksen mukaisesti. Kämppä sijaitsee Lätäsenon varrella n. 17 km Lätäseno-jokea yläjuoksulle päin Markkinan kylästä. Vuodepaikkoja on kuusi. Kamiinalämmitys ja kaasuhella. Samassa rakennuksessa on sauna. Työväen Retkeilyliitto maksaa vakuutukset, kiinteistöveron ym. Vuokraan sisältyy vene ja moottori. Vuokra-aika on liittokokouskausi. Vuosivuokra 1000 € tai sopimuksen mukaan. Vuokraan ei kuulu polttopuut/kaasu. Tarkemmat vuokraehdot sovitaan vuokraajan kanssa. Jos olet kiinnostunut paikasta ota yhteys liiton toimistoon tai puheenjohtajaan. Pauli T Komonen puh. 0400 350 515 Työväen Retkeilyliitto ry Haaste Hyvällä mielellä tuttuja Kelokämpällä. Hämeenlinnalaiset Paula Nuotio, Hannu Ansa, Päivi Tuominen ja Pekka Vekama sivakoivat Rihmakurun seudulta kahvipaussille Varkhanmukkaan. Heitä jututtamassa Tiira-kämpästä kävi kuvan ottaja. Terveisiä, ensi keväänä taas tavataan pohjoisen laduilla. Kyllä kämpät ovat siistit ja hyvässä kunnossa, kiitos tarmokkaille talkoolaisille. Kuva: Hilkka Laitinen. Haastepatikka pääkaupunkiseudun seuroille 11.5. Hanikan luontopolulla Patikka alkaa klo 13 Espoon Hanikassa, Matasaarentie, toinen talo oikealla. Omat eväät, TMMR tarjoaa kahvit. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Bussi 145 Kampista. Poistutaan ennen Suvisaaristoon vievää siltaa olevalla pysäkillä. Haastemaksu 5 euroa lasten ja nuorten retkeilyä tukevaan KSR:n E.Wikstenin rahastoon (kerätään paikan päällä). Järjestäjä: Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät Tiedustelut: [email protected], puh. 040 502 9399 TRL T ule Retke il Liiku! e Vuohenputkella veri väkeväks! Kuusenkerkillä kurkku siliäks! La 31.5. Yrttikurssi Nuuksion Stenbackassa Ukonjoella Lieksassa 16.-18.5. (pe-su) Lapin majoilla 8.-15.6. (su-su) Tonttien raivausta, siivousta, ikkunoiden valttaus, Suaskummun pitkospuiden tervaus, V-mukkan vessaan tukikaiteen teko ym. TRL tarjoaa ruoat ja osallistuu matkakustannuksiin. Ilmoittaudu Pauli T. Komoselle, puh. 0400 350 515, e-mail paulitkomonen@gmail. com Hyppää tieltä metsään. Kuva: Hilkka Laitinen Tee pönttö Lapin linnuille. Talkoolaiset vievät ne majojemme pihapiiriin. Ota yhteys P. Komoseen, puh. 0400 350 515. Aloitetaan aamulla klo 9 laiturijumpalla ja aamu-uinnilla sekä yrtillisellä aamupalalla. Päiväohjelma: Luonnonyrttien tunnistus, käyttö ja keräily. Kevyt yrttilounas. Avaruusjoogaa. Yrtti/turvesauna. Osallistumismaksu kolmine yrttiaterioineen 25,-. Järj. Espoon Retkeilijät Kysy lisää ja ilmoittaudu 23.5. mennessä Hilkalle, p. 0440 500354, hilkka.laitinen@ gmail.com Poimulehti käy salaattiin ja kakun koristeeksi. TRL:n pyöräretki 19.-23.7.2014 Pyöräillään kaikki Päijät-Hämeen 11 kuntaa: Lahti, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hartola, Heinola, Nastola ja Orimattila. Kokoontuminen Lahden rautatieasemalla lauant. 19.7. klo 10. Pyrkimyksenä on saada majoitukset varatuksi etukäteen, makuupussin pitäisi kuitenkin kuormaan mahtua. Ruokailut inspiroidaan matkan varrella. Matkaa kertyy n. 300 km ja ajopäiviä tarvitaan viisi. Lahden rautatieasema ollaan 23.7. Osallistumismaksu 10 € TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458, viitenumero 12849. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä majoitusjärjestelyjen vuoksi: Helena Nurmio, puh. 0400 432099, helena.nurmio(at)gmail.com On mulle Suomi suloisin - vaan Häme kaikkein kallehin... 3 Yksi meistä TRL:ssa Helena Nurmio, Salpausselän Samoojien johtokunnan jäsen, TRL-pyöräretkeilyn yhdyshenkilö 10+2 kysymystä Helenalle: 1. Me olemme kumpikin aloittaneet Retkeilijä-harrastuksen Helsingin Työväen Retkeilijöiden parissa. Sittemmin Espoon Retkeilijöissä. Nyt vaikutat vahvasti Salpausselän Samoojissa. Kotiseuturakkautta? Kyllä vain, Päijät-Hämeen maakuntalaulun kertosäe sen vahvistaa: ”Tätä maata en mielestäin heitä. Sen sylistä voimani saan. Vaikka kiirehdin elämän teitä. Niin kotiini tuun uudestaan.” 2. Moni tuntee sinut innokkaana pyöräilijänä ja TRL:n pyöräretkien vetäjänä. Koska mahdoit tehdä ensimmäisen pyöräretkesi ja minne? Ainakin mieleeni on jäänyt retki vuonna 1986 Savonlinnasta Kiteen kautta Lappeenrantaan. Perhe lähti samaan aikaan melomaan Savonlinnasta Lappeenrantaan. Pyöräilykaverinani oli Tuulikki Isotalo. 3. Mieleenpainuvimmat retket? Tämä kysymys sai aikaan ähkyn! Erityisen tärkeänä olen pitänyt Suomen matkailu- ja kulttuuriteihin tutustumista. Niitähän on kaikkiaan 9. Seitsemän niistä on TRL:n pyöräretkinä toteutettu. Vain Revontulentie on kokonaan ajamatta (polkupyörällä) ja Via Kareliaa ajettu vain osittain.. Vihreän kullan kulttuuritietä tuli näyttävä taival yllättäen Saimaan ympäri pyöräilyssä. Tervantie on viimeiseksi perustettu matkailutie ja siellä saimme pioneeripyöräretkeläisinä erityispalvelut. Kiitokset siitä projektipäällikkö Pirjo Nuottimäelle. Viimeksi ajettu matkailutie on Taikayöntie ja siellä meidät yllätti palveluillaan Tarja Halonen, siitä myöskin tuhannet kiitokset. TRL:n pyöräretkiin sisältyvät myös kaikki Suomen rannikkokaupungit. Pyöräilty on lisäksi Ahvenanmaa, Gotlanti ja Hiidenmaa sekä Saarenmaa jne. Tällä hetkellä putkahti mieleeni tärkein retki: Vuonna 1994 pyöräretki Kemijärveltä Inarin, Kautokeinon ja Varkhanmukan kautta Rovaniemelle. 4. Liikenne on lisääntynyt, myös raskas liikenne. Miten pyöräilijäjoukkue siellä pärjää? Pärjäämisessä ovat turvaliivit tai ainakin värikkäät asut tärkeät ja kypärät pakolliset. 5. Mikä liikenteessä harmittaa? Melu on ärsyttävää! On taivaallisen helpottavaa päästä hiljaiselle sivutielle. 6. Tuntuuko siltä, että joskus olisi kiva ajaa pitkä retki ihan yksin ja omaan tahtiin? Olen huomannut yksin ajamisen menevän suorituksen puolelle. Kavereiden kanssa liikkuminen on retkeilyä. 7. Minne suuntautuu ensi kesän retki? Haaveilen saavani aikaiseksi passin, johon tulisi kuittaus kaikista Päijät-Hämeen yhdestätoista kunnasta: Lahti, Kärkölä Hämeenkoski, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hartola, Heinola, Nastola ja Orimattila. 8. Sinulla on muitakin rakkaita retkeilyharrastuksia, mainitsemattakaan henkisiä lajeja? Melontaharrastusta olen täällä Lahdessa päässyt jatkamaan mukavasti, kun SalSalaisilla on niin paljon yhteyksiä Vesisamoilijoiden kanssa. Mielelläni osallistun vaellus- ja hiihtoretkillekin, jos se vain mahdollistetaan. Henkiselle puolelle kait kuuluu tuo kuorossa laulaminen ja rakkaat lukupiirit. 9. Lempirunosi, kirjasi, laulusi? Nämä vastaukset ovat kyllä ihan viitteellisiä: Runo: Eino Leinon Heinäkuun lapsi. Kirja: Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä? Laulu: Mozartin Laulu laineilla. 10. Jos olisit lintu, mikä lintu olisit, miksi? Kurkena pääsisin tanssimaan suolla ja ”laulamaan sinitaivaalla, korkeuksissa”. +1 Unelmaretkesi? Unelmaretkeni on retki, jonka hyvät ystäväni minulle joskus järjestävät. +1 Mottosi Tämä on kyllä tätä lahtelaista (Positiivarit): ”Asenne auttaa aina”. Ja pinnaa riittää! Kiitos haastattelusta - aja - aja vaik ois vastatuulta! Hilkka Laitinen Taikayön tiellä v. 2012, vas. Pirkko Rami, Kaarina ja Kyösti Kähkönen, Tenho Halonen, kyltin alla Helena Nurmio. Kuva: Marja-Liisa Halonen. Helena muisteli vetämiään retkiä, niistä kertyi pitkä lista, joka ei ole vuosijärjestyksessä: Ikimuistettavin oli v.1994, jolloin pyöräiltiin 1100 km Kemijärvi-Inari-Kautokeino-Rovaniemi. Muita: • Helsingistä Kuninkaantietä Parainen-Korppoo-Kustavi-Turku • Helsingistä Kuninkaantietä Vainikkala-Lappeenranta • Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori-Kristiina-Kaskinen-Vaasa • Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Kokkola-Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Vaasa • Suur-Saimaan ympäri Lappeenrannasta Imatran, Savonlinnan, Puumalan ja Ristiinan kautta Lappeenrantaan • Juhannussalkopyöräily Kustavi-Bomarsund-Kökar-Parainen-Kaarina • Saariston rengastie • Juhannuspyöräily: Hämeen härkätie • Juhannuspyöräily: Lahti-Asikkala-Nastola-Orimattila • Kuninkaatietä: Porvoo-Helsinki-Tammisaari-Hanko • Ahvenanmaan pyöräretki: Kustavi-Bomarsund-Kastelholma-Maarianhamina-Kökar-Korppoo • Gotlanti • Tervantie • Taikayöntie • Hiidenmaa-Saarenmaa-Muhu Kahvisaaren maisemia. Kuva: Armi Salenius TRL:n 37. RETKEILYPÄIVÄT VESIEN ÄÄRELLÄ 1.-3.8.2014 Lahden Kahvisaaressa Alustava ohjelma taan em. tilille 15.7. mennessä. Käyttäkää kaikissa maksuissa viitenumeroa 1025. Perjantaina 1.8. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä Tarmo Tikalle mieluummin sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] tai puhelimitse numeroon 040-8236625. Ilmoituksessa on mainittava henkilöluku, ruokailuun osallistuvat ja osallistuminen erätaitokilpailuun. Ilmoittautuneiden vastaanotto. Saapua voi Kahvisaareen jo klo 12.00 jälkeen. Iltanuotio. Lauantaina 2.8. Aamupala ja ilmoittautuneiden vastaanotto Päivien avaus ja lipunnosto, tiedotettavat asiat Pihakisa Onkikilpailu Ruokailu Erätaitokisa Melontaa, kanoottivuokra on 5 € henkilöltä Kahvia Saunominen ja illanvietto Sunnuntaina 3.8. Aamupala ja lipunnosto Moottoripyörämuseo, lipun hinta 5 € henkilöltä. Mahd. Lanupuisto/ luontopolku. Palkintojen jako, päätössanat ja kahvi Muutokset mahdollisia. Päivien aikana on kanttiini avoinna. Osanottomaksu on 25 € aikuiselta, 10 € alle 15-vuotiailta, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Maksetaan 15.7. mennessä Salpausselän Samoojien tilille: FI37 5612 1120 3997 92. Ruokailupaketin hinta on 30 €. Se sisältää kaksi aamupalaa, yhden lämpimän ruoan ja kahdet kahvit. Makse- Erätaitokilpailuun kolmihenkisin joukkuein. Joukkueessa tulee olla edustettuna kumpikin sukupuoli, ikärajaa ei ole. Varusteisiin kuuluu puukko ja kompassi. Ongintakilpailuun tuovat osanottajat omat onget. Pysäköintialue on n. 100 m päässä Kahvisaaresta. Siellä ei ole sähköpisteitä. Hannukurun jylhää maisemaa. Kuva: Ilmo Nousiainen Ruska leiskuu tuntureilla! TRL:n loistava retkiviikko 13.-20.9.2014 Enontekiön Varkhanmukka tukikohtana Viikon aikana tutustutaan porukan toiveiden mukaan esim. Pallas-, Hieta- ja Vuontisjärven maisemiin sekä Lumi-, Vuontis-, Saivo-, Jäkälä- ja Taivaskeroon. Tutuiksi tulevat myös Pyhä-, Nammala-, Hannu- ja Ruotakurut sekä Särki-, Keimiö-, Sammal- ja Lommoltunturit. Tutustutaan myös Keimiöjärven kalamajoihin ja Torassiepin Lapinkylään ym. Osallistumismaksu 15€ maksetaan liiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viitenumero 12852. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä TRL:n toimistolle, puh. 045 1369 744 tai Ilmo Nousiaiselle, jolta lisätietoja, puh. 050 5431 954. Majoitukset. Sisämajoitus ja matkailuauto/-vaunu Kahvisaaressa on 10 €/henkilö. Telttapaikkoja on rajoitetusti. Kahvisaaren majoitustiedusteluihin vastaa Arvo Korkkinen, puh. 044-5817681 tai [email protected] Mukkulan leirialue sijaitsee keskustasta tultaessa n. 600 m Kahvisaaren viitoituksesta eteenpäin. Yhteystiedot ovat: puh. 03-7535380 ja info.mukkula@ camping.fi Opastus. Kahvisaareen poiketaan Niemenkadulta, Niemen sataman läheltä Kipparinkujalle, josta on viitoitus perille. Navigaattori opastaa tekstillä: Kipparinkuja Lahti. Tiedusteluihin vastaavat: Markku Pohjola puh. 0400810927, [email protected], Arvo Korkkinen puh. 044-5817681, arvo.korkkinen@)gmail.com Taas tavataan hyvällä tuulella ja tunteella! Hietajärven uusi laavu. Kuva: Ilmo Nousiainen 4 Lauhkean vyöhykkeen sademetsät Sademetsien tuhoaminen on meille tuttu ja ikävä uutinen. Tällöin yleensä on kyse trooppisista sademetsistä. Sensijaan lauhkean vyöhykkeen sademetsistä kuulee harvemmin. Syynä lienee se, että ne ovatkin aiemmin jo lähes kaikki tuhottu tai kultturemmin sanottuna muutettu ihmisen toimesta muihin käyttötarkoituksiin. Trooppisen ja lauhkean sademetsän väliin sijoittuu vielä subtrooppinen sademetsä. Puhutaan myös lauhkeista vuoristosademetsistä. Rajojen veto on melko vaikeata. Wikipedian kartassa (http:// commons.wikimedia.org/wiki/ File:Temperate_rainforest_map.svg) on kuvattu maapallon vielä jäljellä olevat lauhkean vyöhykkeen sademetsäalueet. Rannikkojen lisäksi niitä kasvaa myös trooppisen tai subtrooppisen alueen vuoristoissa kuten Himalajalla. Meitä lähimmät metsät ovat Norjassa. Metsät ovat syntyneet tavanomaisesti vuoristoisille rannikoille, joissa mereltä tuleva ilma noustessaan ylöspäin aiheuttaa runsaita sateita. Puusto voi olla havu- tai lehtipuuvaltaista. Talvella metsissä voi sataa luntakin metritolkulla, kuten Kroatian rannikolla. Maailman suurimmat puut, punahongat (Sequoia sempervirens) kasvavat Kalifornian lauhkeissa sademetsissä. Vanhimmat niistä ovat parikin tuhatta vuotta vanhoja. Muutoin kasvillisuus vaihtelee alueittain paljonkin. Sademetsät vaativat nimensä mukaisesti paljon vettä. Minimissään vuotuisen sadannan on oltava 2000mm, mieluummin reilusti yli varsinkin lämpimimmillä alueilla. Vettä on ja pitää olla riittävästi mm. erilaisten epiteelikasvien ylläpitämiseksi. Kasvusto elää kädestä suuhun. Kuivia kausia sademetsä ei kestä. Eläimistö näissä metsissä seurailee ympäröiviä alueita. Mitään tyypillistä lauhkean sademetsän eläintyyppiä ei esiinny. Vuotuisen keskilämpötilan on oltava yli 0 astetta C. Missä alkaa subtrooppisen sademetsän alue on veteen piirretty viiva, mutta lauhkean vyöhykkeen sademetsän keskilämpötilan on oltava selvästi alle 20 astetta C. Olen päässyt hämmästelemään lauhkean sademetsän moninaisuutta muutaman kerran. Kauaksi on pitänyt mennä. Ensi kerta sattui Himalajalla Nepa- Stewartin saaren rannat ovat kallioiset. Välissä on hienonhienoja hiekkarantoja, jotka houkuttelevat uimaan. Varovaisuutta lienee syytä kuitenkin noudattaa ainakin Deadman Beachilla. lin trekin yhteydessä v. 2007. Seuraavan kerran pääsimme sademetsään vuonna 2010 Kroatiassa Välimereen putoavilla metsäisillä vuoristorannoilla. Nimenomaan Kroatiassa, lukiessamme alueen kansallispuiston selostusta mieleen jäivät huimat talviset lumisateet. Vuonna 2011 teimme pitkän kiertomatkan Uuteen Seelantiin jossa lauhkean vyöhykkeen sademetsät ovat vallitseva metsälaji. Erityisesti kiertelimme metsiköissä Te Urewaran kansallispuistossa pohjoissaarella, Uuden Seelannin eteläisimmässä paikassa Stewartin saarella sekä pitkin Uuden Seelannin länsirannikkoa. Himalajalta ja Te Urewarasta olen jo kertoillut aiemmin Retkeilijässä. Stewartin Saari on lähes kokonaan Rakiuran kansallisspuistoa. Pieni taajama Oban on saaren ihmiskeskus. Len- simme sinne Invercarcillista pienkoneella, mikä oli yleinen tapa ylittää Foveaxin salmi. Taajamasta lähti moniaita muutaman tunnin vaellusreittejä. Valitsimme niistä läntistä rantaa pitkin kulkevan reitin. Olimme varustautuneet lämpimillä vaatteilla, koska aamulla lämpötila oli vain muutaman asteen nollasta ylöspäin. Matkalla vaatteet vähenivät ja tullessamme Dead Man beachille teki jo mieli uimaan. Saarella elää paljon endeemisiä uusiseelantilaisia lintuja, mm. Kiwejä on on paljon. Onnistuimme ainakin luullaksemme kuulemaan tämän lentokyvyttömän linnun ääntelyä. Sensijaan kakapapukaijoja lenteli metsässä runsaasti. Vaellusreitti esitteli sademetsää helposti omaksuttavalla tavalla, varsinkin sään ollessa aurinkoinen, mikä lauhkeankaan vyöhykkeen sademetsissä ei ole normaalia. Matkalla pohjoiseen pitkin Uuden Seelannin länsirantaa pysähdyimme hetkeksi Franz Josefin jäätikölle. Paikka on erikoinen siinäkin mielessä, että jäätikkö päättyy lauhkeaan sademetsään. Meri on myös lähellä. Eteläsaaren länsirannikkoa pitkin kulkevat Eteläiset Alpit. Ne takaavat runsaan sademäärän vuoriston rinteille ja sademetsille. Lauhkeat sademetsät ovat Uudessa Seelannissa lähes vallitsevia luonnontilaisia metsiä. Tämä lienee syynä siihen, että Australiassa ja sen saariin kuuluvassa Tasmaniassa esiintyviä rajuja metsäpaloja ei Uudessa Seelannissa juurikaan esiinny. Kesä on taas tulossa. Jos sademetsään haluat mennä nyt niin suuntaa Norjaan, siellä niitä on meitä lähinnä. Olisiko samoja seutuja missä joku vuosi sitten satoi lunta metreittäin. Norjalaiset pitivät joukkomielenosoituksenkin jatkuvaa lumentuloa vastaan. Teksti ja kuvat: Juhani Etelälahti, ER Franz Josefin jäätikkö, joka päättyy lauhkeaan sademetsään. kuvalinkki: http://commons.wikimedia.org/ wiki/File:Temperate_rainforest_ map.svg Suviriemuja Melontaretki päilyvällä Päijänteellä 26.- 29.6.2014 26.6. to Lähtö klo 12.00 Padasjoen Laivaranta - Lietsaari - Isohieta, 11 km 27.6. pe Isohieta - Vähä-Paatsalo - Isoranta, 14 km 28.6. la Isoranta - Pulkkilanharju(Reimari) - Vääksyn uimaranta, 21 km 29.6. su Vääksy - Siikaniemi – Lahti (Kahvisaari), 24 km Kokonaismatka noin 70 km Melontaretkestä peritään 20 € (sis. kartan ja hyvää seuraa) Kanootteja vuokrataan, paikka on 30 € päivältä (Vesisamoilijain jäsenalennus 50 %) Mahdolliset kanoottien kuljetukset Kahvisaaresta Padasjoelle on 10 € kpl. Ilmoittautumiset 20.6. mennessä: Arvo Korkkinen, puh. 044 5817681 tai [email protected] Järjestäjä: Salpausselän Samoojat (seuran 30-vuotisen toiminnan juhlaretki) sekä Vesisamoilijat ry Sulotarten kanaalikylpy Melontavaellus Selkämeren kansallispuistossa 19.- 26.7.2014 Uusikaupunki - Rauma Reitti: Haidus - Putsaari - Laitkari - Rihtniemi - Nurmes Seura lainaa kajakkeja ja myös muita varusteita koht. korvausta vastaan. Omat eväät ”kuppikunnittain”, telttamajoitus. Kokemus merimelonnasta tarpeen. Osallistumismaksu 20 € sis. reittikartan ja opastuksen. Päivämatkat kohtuulliset säiden mukaan. Kajakkien kuljetus tarvittaessa. Lisätietoja: Pertti Mikkelä, 0400 475 254, [email protected] Järjestäjä: Espoon Retkeilijät Tartu melaan - tunnet meren tuoksun! Tänä kesänä suunnataan kajakkien keulat kohti Selkämerta. Kuva: Hilkka Laitinen Espoon Retkeilijöiden iltamelonnat käynnistyvät Laajalahden kanoottitelineeltä. Eka kerta ti 3.6. klo 18, siitä lähtien kesätiistaisin samaan aikaan. HUOM. Sitä ennen kajakkien kevätkunnostus arkisin Stenbackan pihamaalla. Melontatuntumaa voi ottaa läheisellä Kurjolammella. Soita Peralle ja kysy lisää, puh. 0400 475254. Rauman kaupunki sai 1999 iloiseksi nähtävyydekseen Vanhassa Raumassa asuvan taiteilija KERTTU HORILAN (s.1946) veistämän ja maalaaman veistoksen ”Kolme sulotarta”. Se sijoitettiin Kaupungintalon editse virtaavaan kanaaliin, jossa nämä antiikin jumalattarien mukaan ideoidut nykytytöt pulikoivat. Klassiset muinaiskreikkalaiset Khariitit eli kauneuden jumalattaret olivat: nuorin Aglaia, kukoistavan onnen julistaja Thalia ja ilon esikuva Eufrosyne. Keraaminen toisinto riemastuttaa Rauman uimahallin sisätiloissa. Keraamikko Kerttu Horila tunnetaan lempeästä ja osuvasta ihmiskuvauksestaan. Eritoten hänen naishahmonsa ovat persoonallisia, lievästi karrikoituja oivalluksia. Viime vuonna hänen 100 veistostaan neljältä vuosikymmeneltä valloitti mahtavalla menestyksellä Rauman Taidemuseon; näyttelyn nimi oli ”Meistä naisista ja vähän miehistäkin”. Muuan arvostelija kirjoitti: Horilan veistokset olivat ”usein elävämpiä kuin silmät pullollaan näyttelyä ihmettelevät ihmiset”. Tämän liikunnallisiin, terveydellisiin kesärientoihin yllyttävän veistosryhmän kuvasi postikorttiin Jari Sorjonen. UNESCO on nimennyt Vanhan Rauman puukaupunkialueen maailman kulttuuri- perintökohteeksi. Patsaita kaupungissa on runsaasti. Horilan sulottarien lisäksi naiseutta ylistävät Mauno Oittisen alaston Kanaalin Helmi ja Kauko Räikkeen pitsinnyplääjämonumentti. Rauma kutsuu reippaita retkeilijöitä nähtävyyksilleen. Aira Heinänen, Laajasalon Reippailijat 5 Vanhaa metsää Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa. Aarniometsää Hämeenlinnan Evolla. Metsä kuhisee elämää Metsässä on joskus sykähdyttävä pysähtyä ajattelemaan. Polun varrella saattaa olla sammalikkoa, erilaisia varpuja ja jonkin verran maatuvaa puuta. Pään ylle korkeuksiin kohoavat kuuset ja männyt. Eläinmaailmasta kertovat lintujen äänet ja oravan nakertamat kävyt. Kun pysähtyy ja jää tarkkailemaan, elävillä ja lahoavilla puilla on erilaisia kääpiä ja maassa sienten itiöemiä. Puiden rungoilla ja oksilla on jäkäliä. Jossakin vilistää muurahaisia, auringon valo osuu kimaltaviin hämähäkkien seitteihin. Retkeilijä tuntee yleensä kotimaiset puulajit, paitsi ehkä pajut. Pajuja ja niiden keskinäisiä risteytymiä on niin viljalti, että niiden tunnistaminen vaatii hyvää asianharrastusta. Samoin retkeilijä tuntee todennäköisesti koko joukon lintuja, nisäkkäät, tavalliset kalat, yleiset kukkivat kukat, varvut, joitakin sammalia, jäkäliä ja kääpiäkin. Mutta koko metsäluonnon monimuotoisuuden ja lajimäärän kanssa maallikko on avuton. Suomessa on lintulajeja noin 250, perhosia yli 2500, putkilokasveja noin 3550 lajia, sammalia liki 900, jäkäliä noin 1800 lajia, sienten määrää ei voi kuin arvailla, yli 5000 lajia joka tapauksessa, hyönteisistä ja vielä pienemmistä puhumattakaan. Suomessa elää arviolta noin 45000 eri lajia. Samoin retkeilijä saattaa tunnistaa tavalliset luontotyypit, joissa on niille ominainen lajisto. Suurin osa Suomen metsistä on kangasmetsiä, ja niistä yleisin ovat tuoreet kangasmetsät. Sellainen oli alun mielikuvan pysähdyspaikkakin. Ajattelu saa lisäponnistusta, kun ryhtyy miettimään siellä näkyvän ympäristön lisäksi meille silmin näkymätöntä. Pieniä selkärangattomia on kaikkialla, ilmassa, kasveilla, maaperässä. Samoin sienet rihmastoineen ovat levittäytyneet kaikkialle. Niitä on maaperän lisäksi melkein kaikella kasvavalla, jokaisen kuusen jokaisessa neulasessa on oma rihmastonsa. Silmin näkymätön pitää yllä elämän loputonta kiertokulkua tai elää muiden lajien kanssa symbioosissa kumpaakin hyödyntäen. Kuten puita ei olisi ilman sienirihmastoja. Kun ottaa kouraansa muhevaa maata ja kariketta, siinä on tuhansittain lajeja erilaisia eliöitä. Jossakin on muistaakseni lukenut, että ihminen ei voi koskaan ymmärtää luonnon monimuotoisuutta. Ei varmasti voikaan, mutta metsässä pysähtyessä voi kuvitella tuon elävän kuhinan keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia. Lahottajat sekä tappavat että synnyttävät kuolleesta uuden elämän aineksia. Rihmastot ovat ravintoa mikroskooppisille eliöille, ne puolestaan hyppyhäntäisille ja pikku selkärangattomille, nämä taas isommilleen, kunnes ravinto- ja riippuvuusketjun päässä on lintuja ja nisäkkäitä. Ja ravintoketjut ovat vain yksi osa luonnon keskinäisten vaikutusten loputonta variointia. Kun yhteen asiaan vaikuttaa, se vaikuttaa edelleen muuhun elolliseen. Pysähdyksen ja pohtimisen synkkä puoli on tietoisuus tuon kuhinan kokemasta tuhosta. Viimeisimmän ns. uhanalaisten punaisen kirjan mukaan joka kymmenes maan laji on uhanalai- nen. Metsäluonto heikkenee monimuotoisuuden kannalta kaiken aikaa tehokkaan metsätalouden ja vaatimattoman suojelun vuoksi. Tuon yleisen metsätyypin, tuoreen kangasmetsän alasta on suojeltu vain kaksi prosenttia. Jotkut luontotyypit ovat itsessään uhanalaisia, kuten monimuotoisuuden kannalta arvokkaat lehdot. Monimuotoisuudelle tärkeitä olisivat vanhat metsät, joissa on eri puulajeja, suuria ja vanhoja puita sekä lahoavaa puuta. Tällaiset metsät ovat käyneet vähiin, suojellut alueet ovat liian pieniä eikä niiden välillä ole riittävästi käytäviä. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnon köyhtymisen, mutta joutunut myöntämään, että tavoite on karannut. Metsäluonnossa monimuotoisuuden väheneminen on hieman hidastunut, mutta punaisen kirjan mukaan edelleen tulee enemmän lajeja joita uhkaa uhanalaisuus kuin niitä, jotka siltä ovat pelastumassa. Suomen luonnon rikkauden kannalta metsissä ovat tärkeimmät luontotyypit ja elinympäristöt. Varsinkin eteläsuo- Metsä kaverina Minun metsäni Vietin vihreän nuoruuteni savolaisessa pikku kirkonkylässä. Isä oli sodan melskeissä poistunut perheen muonavahvuudesta. Perheessä oli äidin lisäksi neljä lasta. Minä vanhimpana ja kansakouluikäisenä leikin perheessä toista huoltajaa. Ai, että mitenkä tämä liittyy metsään, annapa olla. Perhe eli siirtoväen henkilö- ja avustuskorttiavustuksilla, äidin pyykinpesulla + valtion yleisostokortin kahvikuponkien myynnillä parempiosaisille. Tiukkaa oli, äiti tilasi puitakin talvisin vain puoli mottia sahattuna kerrallaan, rahaa ei ollut enempään. Minun tehtävä oli puut halkoa. Perheen puunhuoltoon osallistuin keräämällä metsästä katkenneita oksia. Suurena apuna oli noin neljämetrinen naru, jonka päähän sidoin raskaan pultin. Tämän linkosin männyn kuivuneen alaoksan puoliväliin ja tempaisu - oksa rojahti maahan. Taas oli selkämyksellinen kuivaa hellapuuta, jolla lämmitti 3-4 pesällistä. Kuusen kuivat kävyt olivat myös hankinnan arvoisia. Savolaisten mielestä sienet eivät olleet ihmisruokaa. Tatteja kutsuttiin paskatateiksi tai lehmäntateiksi. Perheemme perinteen mukaan sienet, ja varsinkin tatit, olivat suurinta herkkua. Niistä tehtiin välittömästi ruokaa tai säilöttiin etikkaliemessä. Näin metsä antoi perheellemme melkoisesti ruoan jatketta. Sienten keruu on säilynyt hyvänä harrastuksena Ajatellessani omia kokemuksiani metsästä liittyy siihen aina suo. Ollessani alle kouluikäisenä mummolassa Hausjärvellä Nyryn kylässä kuljin metsässä hakemassa erilaisia leikkeihin sopivia risuja, käpyjä, kääpiä ja marjoja mansikkamaitoon tai mustikkapöperöön. Letutkin maistuivat makeammalta marjasurvoksen kanssa. Suolla käytiin myös karpalossa ja hilloja keräämässä. Suot olivat lähellä taloa metsäkaistaleiden takana. Kurkien tulo Tiilolan suolle kuului pihamaalle asti. Silloin lähdin hevoshaan ja sen takaisen metsän läpi kalliolle, josta näkyivät suo ja kurjet. Penu-koira seurasi minua aina. Istuimme kallionrinteessä suuren kiven päällä. Minä ja Penu ihmettelemässä näitä suuria kauniita lintuja, jotka tulivat keväällä ja jättivät suon taas syksyllä. Monesti tämä pieni retki tehtiin yhdessä. Alaluokilla jo loma-aikaan sitten hiihtelin toisella puolelta, talon sivuitse, peltojen takana olevalle Antinsuolle, joksi mummo ja pappa sitä nimittivät. Talon miehet - setäni ja pappani - tekivät metsätöitä suon takana olevassa metsäsaarekkeessa. Minun tehtäväni oli viedä kahvia maitopullossa, joka oli villasukkien sisällä ja eväsleipiä iltapäiväksi. Latua ei ollut, vain hevosen ja reen jäljet, jolla miehet olivat metsätöihin menneet. Suo oli myös talvella kaunis, vaikka kurjet puuttuivatkin. Muiden eläinten jälkiä kyllä oli. Jänikset, hirvet ja ehkä nyt jo yli seitsemänkymmentä vuotta. Metsästä on tullut kaveri, se ei pelota. Myös suuntavaisto on metsässä kehittynyt, osaa suunnistaa autolle viidenkymmenen metrin tarkkuudella. Metsässä samoilu on niin mielelle kuin ropallekin hyväksi. Pöpelikössä kävely ja ojien yli loikkiminen kehittää tasapainoa, sekä vahvistaa kintereitä. Koppa täyttyy metsän antimista ja samalla rahaa säästyy kuntosalimaksuista. Entäpä lapsuuden leikit metsässä. Kuinka mukavaa olikaan viritellä metsäpuroon vesimyllyjä, siinä se kädentaitokin kehittyi. Meillä oli tapana leikkiä hippasta nuorissa männyissä, joita oli aivan vierekkäin. Siitä vaan männyn latvasta toiseen puuta taivuttamalla. Saattoihan se olla vähän hupaa vaatteille, mutta ei ne niin ehjiä olleet puuhun noustessakaan. Kun tuli metsästä kotiinlähdön aika, niin silpastiin pajukosta pilliaineet ja tehtiin soittimet. Ukko Nooaa soitellen sitten kotia kohti. Jollei äitee ollut kotona, niin itse ruokaa tekemään: Lautaselle maitoa, kaurahiutaleita ja sokeria, ja ei kun syömään. Ruokaa kutsuttiin penkkivelliksi. Pikaruoka oli ruokaisaa ja täyttävää. Parin tunnin kuluttua kaura vatsassa turposi ja oli vielä kylläisempi olo. Tais mennä juttu aivan metsään! Arvo Korkkinen, SalSa Käpyjä-kuva: Hilkka Tikka Tässä nuori Arvo hattu takana ja elämä edessä. Eletään sellaista vaihetta elämässä, että taas piti turvautua metsän antimiin, nimittäin ropsien kuorinnalla piti hankkia Java 250-kuution moottoripyörä. Pyörästä olikin kaveriksi vuosiksi eteenpäin. Kuva Arvon kuva-arkistosta. malaista retkeilijää kirpaisee, että uhanalaisten määrä painottuu Etelä-Suomeen, missä on ilmastollisesti parhaat edellytykset luonnon monimuotoisuudelle. Ja samalla Etelä-Suomen metsistä suojelualueiden osuus on vain pari prosenttia. Suomen hävinneistä yli 300 lajista häviämisen pääsyynä olivat metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Metsälajien osuus uhanalaista on yli kolmannes, ja yli kolmannes uhanalaisista metsälajeista on vanhojen metsien asukkeja. Voisi kuvitella, että retkeilijä kulkee mieluiten metsissä, joissa voi aistia metsän luontaisen elämän ja kuoleman kierokulun sekä elollisen moninaisuuden, vaikkei uhraisi ajatustakaan itse lajeille tai monimuotoisuuden mutkikkaan verkoston tiedostamiseen. Pysähdyksen viimeinen miete ja kysymys ehkä voikin olla, mitä voimme ja voin tehdä, jotta voimme retkeillä rikkaassa metsäluonnossa? Teksti ja kuvat: Markku Karvonen, HäRet Karhunsammal. Kuva: Hilkka Laitinen susikin olivat käyttäneet sitä kulkureittinään. Joskus minua pelotti, varsinkin silloin, kun olin jäänyt leikkimään Keila-hevosen kanssa työmaalle ja päivä alkoi hämärtyä. Jouduin siis lähtemään hämärään, vaikka matka ei ollut pitkä; ehkä vajaat kaksi kilometriä mennen tullen. Miehet tekivät töitä pitkälle pimeään asti sytyttäen nuotion jonkinlaiseksi valolähteeksi, mutta minä en jaksanut olla niin pitkään sillä matkalla. Tänään asun Suonpääntien varressa. Kurkisuolle matkaa noin puoli kilometriä metsän läpi. Eilen kuulin suolta kurkien ääniä. Ne olivat tulleet jälleen minua tervehtimään ja herättämään lapsuuden kauniit muistot. Mia Neuvonen, ViRet 6 Luonnon ihmeitä NFI:n uutislehti Pesä käy ahtaaksi viidelle harmaasiepon poikaselle. Ne kasvavat ja täyttävät pesän ääriään myöten. Lämmin kesä kypsyttää poikasparven. Ne räpyttelevät pesän reunalla ja kohoavat kohta siivilleen. Emo ruokkii ne oksalle. Pesä huusin nurkalla jää tyhjäksi. Tuleeko siihen tänä kesänä uusi pesue? - suoraan jäsenelle? Naturfreunde Internationale - Kansainväliset Luonnonystävät poikkeaa tavanomaisten kansalaisjärjestöjen kansainvälisestä toiminnasta yhdellä olennaisella tavalla: tämän internationaalin piirissä yhteydenpito ja mielipiteenvaihto ei perustu pelkästään johtotasolla tapahtuvaan edustukseen ja sinänsä tarpeellisiin kokemuksiin, tuttavuussuhteisiin ja elämyksiin. Toimintaa pyritään järjestämään niin, että viime kädessä jokainen mukanaolija voi ottaa aloitteen käsiinsä ja ryhtyä rakentamaan omaa yhteydenpitoverkostoaan myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Voi valita tutustumiskohteita, sisältöalueita ja ajankohtia omien aikataulujen ja harrastusalueiden mukaan. Ehkä ainoa rajoittava tekijä on ystävyyteen, kaveruuteen ja voimavaroihin liittyvä vastavuoroisuuden periaate. Kun olet käynyt kylässä, saatat itsekin saada vieraita ja otat vastuuta vieraanvaraisuudesta ja ohjelman järjestämisestä. Tietokoneaika ja sosiaalinen media ovat osoittautuneet tiedon ja mahdollisuuksien välittämisessä todella merkitykselliseksi. Koko ajan syntyy uusia muotoja toiminnalle niin että ajoittain tuntuu ehkä vaikealta pysyä perässä ja tarttua siihen oikeaan tilaisuuteen. Katselen tässä tämän vuoden toista, helmikuun lopussa ilmestynyttä NFI:n Newsletterin numeroa, joka on ilmestynyt sekä NFI:n että TRL:n - oman kansallisen järjestömme - toimittamana sähköpostiini. Kirjeen voi lukea joko englanniksi, saksaksi tai ranskaksi. Sinä avataan ajankohtaisia ulottuvuuksia kansainvälisten luonnonystävien toimialaan liittyvistä asioista. Otetaanpa muutama esimerkki: Kansainvälinen jätteidenkeräyspäivä 10. toukokuuta 2014 Uutinen kertoo että vuosittain täytetään 100 miljardia jätepussia Euroopan Unionin alueella - se tarkoittaa noin 200 jätepussia jokaista eurokansalaista kohden. Ainoastaan murto-osa tästä jätteestä päätyy kierrätykseen, miljardeja jätepusseja päätyy kaatopaikoille, osa tienvarsille, metsiin, meriin, vesistöihin ja rannoille. Sähköpostissa näkyvän uutislehden etusivulta ohjataan sitten lukemaan NFI:n kotisivuilla olevaa laajempaa juttua. Siitä ilmenee että NFI osallistuu kampanjan muodossa kansainväliseen jätteidenkeräilypäivään 10. toukokuuta. Jos ei muuta keksi, niin voihan sitä ottaa aamulenkille pussin mukaan ja kerätä kävellessään kävelyreitin varrelle osuvat kanssaihmisten heittämät jätteet. Tupakkaaskeja, tupakantumppeja, karamellien ja patukoiden papereita, lasinsirpaleita ja tyhjiä pulloja taitaa löytyä yhden jos toisenkin kävelyreitin varrelta, aika usein jo muutaman metrin päästä roska-astiasta. Ota valokuva keräyksesi tuloksista ja julkaise se TRL-Retkeilijät Facebooksivuilla! “Puhdistetaan Eurooppa” on nimenä tällä NFI:n kampanjalla. Miten matkustetaan ympäristöystävällisesti? Uutislehti kertoo että NFI:n kotisivulta löytyy linkki videoon - on kuulemma järjestyksessä jo toinen - jossa oikein pienoiselokuvan muodossa kerrotaan maltillisesta, ympäristöä säästävästä matkailusta. Siinä vertaillaan erilaisten matkustustapojen vaikutusta ympäristöön ja siihen, millä tavalla voi välttää kaikkein saastuttavinta matkustamista - nimittäin lentämistä. Junalla matkustaminen aiheuttaa vain seitsemäsosan päästöjä lentämiseen verrattuna. Koskahan ihmiset alkavat ihan oikeasti suunnitella lomamatkansa aiheuttamiensa hiilidioksidipäästöjen mukaan? Kävin katsomassa videon ja linkitin sen suoraan omalle Facebook-sivulleni. Näin helppoa on tärkeän informaation välittäminen edelleen SOME:ssa meidän aikanamme. Sammakoiden kutu alkoi kiivaasti 18.4. pihalammessa. Niiden lemmenkutsu sekoittui peipon ja punarinnan lauluun. Aloin hyräillä vanhaa, hienoa elokuvaiskelmää 30-luvulta, mistä lie tullutkin mieleeni? Lemmen liekki leimahtaa kerran vain lemmen onnen saavuttaa nyt kerran vain Lemmen aika hurmaavin se on kerran vain Se on elomme ihanin aika... Lintujen ja sammakoiden kevätriemuja tarkkaili ja kuvasi Hilkka Laitinen ja Pertti Mikkelä Maltillisen matkailun keskus Wienin lomamessuilla Wienissä järjestetyillä loma- ja matkailumessuilla pidettiin seminaari maltillisen matkailun merkeissä ja tästä raportoi myös NFI:n uutislehti. Raportin mukaan maltillinen matkailu ei ole meidän aikanamme vain ikävä moraalinen velvoite, vaan elämänlaatuun ja tietoisuuteen perustuva valinta, joka tuo valitsijalleen suurta tyydytystä. Tavanomaisen turismin seuraukset aiheuttavat lomakeskuksissa myös suuria ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. Tässä mielessä maltillisen matkailun suosiminen on myös tärkeä ihmisoikeuskysymys. Tätä tärkeää ulottuvuutta pohdittiin myös Wienin lomamessujen seminaarissa. Talviolympialaisten ympäristövahingot Sotshin talviolympialaisten ympäristövahinkoja on ryhdytty kansainvälisestikin arvioimaan. Alppien suojelusta vastaava kansainvälinen organisaatio CIRPA on tuonut julkisuuteen kannanoton, jossa se esittää, että nykyisenkaltaisia talviolympialaisia ei Alppien alueella enää tulevaisuudessa järjestettäisi, niin suuria ovat tämän suuren ja sinänsä näyttävän tapahtuman aiheuttamat vahingot ympäristölle ja seudun elämänmuodolle ylipäätään. Lehdessä on myös lyhytilmoituksia odotettavissa olevista kansainvälisistä tapahtumista. Jos haluat TRL:n jäsenenä tämän lehden myös sähköpostiisi, ota yhteyttä Työväen Retkeilyliittoon. Tällä tavalla pääset mukaan jakelulistalle! Ilpo Rossi, HTR/Helsingin Luonnonystävät Karjalan retkeilijät vauhdissa Pallaksella! Lumenpuute Karjalanmailla sai Karjalan retkeilijät lähtemään lumiseen Raattamaan. Matkaan lähti viisi autollista iloisia hiihtäjiä, tosin aikaisemmin kaksi autollista jo viikkoa ennen. Ensimmäiset päivät menivät lähilatuja hiihdellessä. Ladut olivat priimakunnossa. Pienellekin hiihtomatkalle pitää suksienkin olla hyvässä luisto- ja pitokunnossa. Tästä tehtävästä huolehtivat ryhmämme ahkerat miehet Arvo, Topi, Ilmo ja Tommi. Latukierrokset jatkuivat, jopa vaativa Nammalakurun lenkki, jossa näköalat todella upeat. Aurinko paistoi ja hermot lepäsivät. Nammalakurun uudessa taukotuvassa kuivateltiin hiihtovaatemallisto. Oli ylä- ja hurjaa alamäkeä, jossa katsottiin viisaammaksi pistää monoa toisen eteen. Keimiön ja Vuontisjärven kierto hiihdettiin unelmalatuja. Ajan kanssa ihmettelimme Suomen kauneutta. Ah sitä ihanuutta! Lähikylän asukkaat olivat koonneet voimansa ja pääsimme Poropäiville Raattamaan. Porotilojen väki myi käsitöitään, koristeita ja kaikenlaista herkullista syötävää. Kokonainen porokin oli kypsymässä nuotion loimussa. Lisäksi maistoimme herkullista poromiehen pullaa, joka säilyy hyvänä poromiehen matkassa viikkotolkulla. Pallaksen riemuja Taas oli voimaa kohota suksin ja lumikengin kohti jylhää Rihmakurua ja Jäkäläkeron huipullekin. Eräoppaamme Ilmo oli ehtinyt tehdä nousureitin kuruun edellisviikolla. Sykkeen tasaustauoilla ehdimme ihastella Peräpohjolan maakuntalintua riekkoa, joka luuli olevansa piilossa tunturikoivun takana. Rihmakurun kodalla pidettiin tauko. Tavoite oli kuitenkin saavuttaa Jäkäläkeron huippu. Montako kertaa luulin huipun olevan ihan tuossa - en muista, matkaa piti vain jatkaa. Ah sitä autuutta, kun vihdoin olimme ihan oikealla huipulla. Joka puolella näkyi vain lumihuippuisia keroja - onkohan näky tästä maailmasta? Alaspäin tullessa pelottivat jyrkät tunturiseinämät. Laskeutumalla tunturin seinustaa sivuttain kierrellen ja kaarrellen onnistui paluu parhaiten. Riekkoparvi piiloutui jälleen onnettomien tunturikoivujen taakse - nyt lähempänä. Kameran puute harmitti. Perillä odotti Topin lämmittämä sauna, jossa lämmin löyly hyväili väsyneitä jäseniä. Hiihtoviikkoon sisältyi paljon kokemuksia. Lapin luonto on niin monimuotoinen, että aika ei käy pitkäksi, vaikka mitään suunniteltua ohjelmaa ei olisikaan. Hauskaa oli seurata uteliaiden kuukkelien ruokailua ikkunan alla. Vahvistan ystäväni Sinikka Suok- kaan sanat: ”Se vaan on niin, että joka kerran jää ikävä tänne, kun lähdön hetki koittaa” Niin on! Terveiset suksien voitelijoille, puuron keittäjille ja saunan lämmittäjille! Liisi Juvonen, KR Viimein Jäkäläkeron huipulla, taustalla Pallaksen keroja. Kuva: Ilmo Nousiainen. Pertti Mikkelä Puhdistetaan Eurooppa! äysKansainvälinen jätteidenker päivä lauantaina 10.5.14 kTee ekoteko ja kerää kävelylen , kisi varrelta pussit, purnukat t jne tupakan stumpit, lasit, paperi ihin. tio eas jät Pistä asianmukaisiin asta Ota valokuva kerätystä kam vulla. -si ok ebo ja julkaise TRL:n Fac Ei ole Varkhanmukkan voittanutta! Tunnelmaa ja tuntureita tähtiä ja kuutamoita. Hankikannon rahinoita. t. Hilkka 7 n Espoon Retkeilijät (ER) 11.5. su Äitienpäivän Haastepatikka. Ks.s.2 31.5. la Yrttikurssi Stenbackassa. Ks. ilm. sivulla 2 Kajakkien kevätkunnostusta Stenbackassa ja melontaa Kurjolammella. Ks.s. 4. Pera tarvitsee apukaverin. 3.6. klo 18 alkavat tiistaiset iltamelonnat ja jatkuvat kesäkauden. 19.-26.7. la-la melontavaellus Selkämeren kansallispuistossa.Ks.s.4 Vk 30 TRL-Pyöräilyviikko ”Päijät-Hämeen kunnat”. Ks.ilm.s.2 1.-3.8. TRL-Retkeilypäivät Lahden Kahvisaaressa. Ks.s.3 10.-11.8. la-su Täyden kuun Merellinen perheleiri. Ks. s.8 6.-7.9. la-su Koko perheen sienikurssi Stenbackassa. Ks. sivu 7 Joka jäsentalouteen tullut SATAKIELI, siellä tiedot syksylle. Tulossa Tove-näyttely ja Hki-piknik. HUOM. Liisa ihmemaassa, Suomenlinnan kesät. 16.6. klo 19. Lippuja Hilkalla. Stenbacka-tukikohta Nuuksiossa. Vuokrat 10,-/vrk jäsenet, ulkop.15,-lapset 0/2,Seuran yht. henkilöt: Juha Saarinen, [email protected] p.050 5430067, tiedotus: hilkka.laitinen@gmail. com p. 0440 500354, melonnat: [email protected] p. 0400 475254. Nettisivu www.trekkari.fi (myös Satakielen näköispainos) n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)/ Helsingin Luonnonystävät 17.5. Tutustumisretki Nuuksion Luontokeskus Haltiaan alkaen n. klo 10-11. Bussiyhteys Hgistä: Kiasma (Mannerheiminaukio) / Haltia, lähtee klo 9.30, lähtö takaisin Haltiasta klo 13.30 (www. aberginlinja.fi). Espoon keskuksesta pääsee bussilla 85 A, aikataulut/ kartat hsl.fi Ilmoittautuminen: Eila Oranen, puh. 040 7344913, oranen.eila@ gmail.com 27.5. Retkikuvien katselutilaisuus Työväenliikkeen kirjastossa klo 16-18. Tiedustelut: Kirsti Lumiala, puh. 050 4360178, kirsti. [email protected] 11.-15.8. ”Läppäriviikko” ja liikuntaa saaren lumossa Sipoon Kallioniemessä. Ks. erill. ilm. n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat (JyKuLuLi) Korvasieniretki ma 19.5 Lähtö Laajarin pihasta klo 16.30. Kävelytesti ke 21.5. UKK-kävelytesti Viitaniemen rannassa, kokoont. ja ilmoitt. klo 16.40 alk. Viitaniemen liikennepuistossa (Eeronkadun alapäässä). Testi seuran jäsenille ilmainen. Yhteyshenkilöt pj. Leena Yksjärvi puh. 040-769 6198, [email protected], vpj. Han- Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l nu Tuovinen puh. 040-7066071, siht. Hilkka Kaipainen p. 050566 3290, [email protected] n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) Pyöräilyretki su 18.5. Rusutjärven ympäri ja perillä tauko kesähuvilalla. Lähtö kirjaston edestä klo 9. Omat eväät, perillä voi grillata. Ilmoittautumiset: Erkki Sivula, puh. 0400 614 899. Tuus Tuusulanjärvi -tapahtuma 29.5. Nuotion äärellä on tilaa – tuo ystäväsi tutustumaan. Melontaretki 7.- 8.6. Tietoja myöh. Riku Roslingilta. Puistobluesin pyöräparkki la 28.6. Vartioimme Puistobluesin kävijöiden polku- ja moottoripyöriä. Tervetuloa hommiin kartuttamaan seuran kassaa! Erkki Sivulaan yhteydenotot. Laiva-junamatka Porvooseen la 19.7. Tiedot Tammirannan Sanomissa ja seura nettisivuilla. Retken hinta 50 e sis. juna- ja laivamatkan lisäksi keittolounaan laivalla. Ilm. ja maksu 15.6. mennessä Erkki Sivulalle, puh. 0400 614 899. Ruskavaellus pe 5.9.- su 14.9. Muotkatuntureiden alueelle. Matkat yhteisellä bussilla. Ennakkoilm. ja tied.: Mikko Järvinen, puh. 040 844 5295. Tammirannan keskiviikkoja, kulloinkin alk. klo 18: 7.5. Kevätsiivousta. 4.6. / 2.7. / 6.8. ja 3.9. Ohjelma auki. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Torpan talkoot ja saunaillat alkaen 14.5. klo 17 parillisten viikkojen keskiviikkona. Melontaretki 24.5. Vääräjoelle. Ilm. Risto Mäntylälle. Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla 29.5. klo 10. Jäsenyhdistysten yhteisretki Evolle 29.5.-1.6. Ilm. Pentille, puh. 0400 256 688 tai [email protected] Kansallispuistoretki 25.6. Nuuksioon ja opastuskeskus Haltiaan. Ilm. Ristolle. Ukonjoen retki 13.-20.9. Ilm. Ristolle. Seuraa Kangasalan Sanomien ”Seurat toimii”-palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä, puh. 040 828 9146 tai mantylaristo@ gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) TRL:n talkoot 16.–18.5. Ukonjoella. Ks. s.2. Kummiseuraretki Evon retkeilyalueelle Hämeeseen 29.5. - 1.6. Kummiseuraretki Outokummun Särkiselälle 28. - 29.6. Marjaretki ja yrttikurssi Ukonjo- Tatit, rouskut, valmuskat, vahverot, haperot - metsässä on valikoimaa Koko perheen sienikurssi Stenbackan maastoissa 6.- 7.9. alk. klo 10 • Sieninäyttely • opastettu sieniretki • sieniateria Osall. maksu lauant. 15,- (sis. 2 sieniateriaa) sunn.5,- (sis. aamupala). Lapset ilmaiseksi. Järj. ER Lisätietoja: [email protected] p. 0440 500354 Kuka keksi kotiseuturetket? Vihtiläiset ainakin. He lähtivät tutkimaan 10.4. Nummelan portin kosteikkopuistoa, joka on rakennettu 2010 ja jossa on myös luontopolku. Kosteikoissa kasvaa runsas kasvusto, joka ruokkii hyönteisiä, jotka ruokkivat runsasta linnustoa ja kalastoa. Ekosysteemi on kosteikoissa parhaimmillaan. Nummelan portin kosteikko on ympärivuotisesti mielenkiintoinen paikka. Kosteikko puhdistaa valuma-alueelta virtaavia vesiä ennen niiden virtaamista Enäjärveen. Kuvassa lintutorni. Lisää tietoa saa googlettamalla: Nummelan portin kosteikko. Kannattaa mennä kesällä lukuisia perhosia katsomaan. ella heinäkuussa. Aika varmistuu lakkojen kypsyessä. Retki läntisen Euroopan suurimpaan kansallispuistoon Vodlajärvelle 31.7. - 8.8. Retki Suomunjärvelle Patvinsuolle 30.8. Suomen luonnon päivänä Rinkkavaellus itäkairaan (UKKpuistoon) 6.- 13.9. TRL:n retkiviikko Varkhanmukassa Enontekiöllä 13.–20.9. Lisätietoja: [email protected], puh. 050-5431954 sekä seuran nettisivuilta http://www.elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 8.-9.5. kummiluokan yökoulu telttaillen Koivulassa 17.-18.5. viikonloppu yrttien parissa alk.klo 10. Ilm. Eeva-Liisalle. 18.5. sunnuntain musiikkihetki klo 15, Anna Maria McElwain. 24.5. Moporetkeilyä Pappatuntureilla. Lähtö Prisman parkkipaikalta klo 10. Ajetaan Vehmersalmen lenkki n.100 km. Ajon kesto n. 5 tuntia. Ilm. Palille. PS. Soittele jos sinulla on mopon tarvetta, niin hommataan ajopeli. 29.5. johtokunta klo17.30 6.-8.6. tutustutaan Syötteen kansallispuistoon, ilm. Mikolle. Juhannus Koivulassa 13.-17.7. jatketaan talkoita Venekosken kesäteatterissa KatriHelena, ilm. Liisalle. 1.-3.8. TRL-retkeilypäivät, ilm. Liisalle. 31.8. Metsähallituksen tapahtuma ”Puijo liikuttaa”, retkeilijät opastavat kaupunkilaisia Puijolle. Ilm. Liisalle. Marja- ja sieniretkiä Jäsenillat Koivulassa jatkuvat tiistaisin ja sunnuntaisin eri teemoin ja saunoen. www.kuopionretkeilijat.fi -sivuilta ja lehtien muistiopalstoilta ajankohtaista tietoa. Yht.tiedot: Liisa 040 7516 143, Pali 0400 350 515, Eeva-Liisa 0400 495 988, Mikko 040 740 5577. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 14.5. Sauvakävely, Uimahallin alaparkki klo 18 21.5. Kesäkauden avajaiset Sompasella klo 18 1.-3.8. Retkeilypäivät Lahden Kahvisaaressa. Katso tarkemmin PK ja Kouvolan Sanomat. Tiedustelut: jaana.hyvonen(at)kotikone.fi tai 040 7032668 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa. l Korvasieniretki touko-kesäkuun vaihteessa. Polkupyöräretki 14.6. Reitti päätetään myöh. Nuotanveto 31.7. Laitasaaressa. Liiton retkeilypäivät 1.- 3.8. Ks. s.3. Retki Patvinsuolle 30.8. Suomen luonnon päivänä Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. 0400 210 011. n Retkeilyseura Vipeltäjät (ReViKo) 30.5.-1.6. Seuran kevättapaaminen Mussalon Niinlahdessa 6.7. Meriristeily Kotka-TammioUlkotammio-Kotka. Lähtöpaikka Sapokka. Retken kesto 7 h, yhdessä Kuusankosken Retkeilijäin 55+ -ryhmän kanssa. 12.7. Perinteinen mölkky/pihakisa Korelassa alk. klo 12. Seura hankkii lohet, jotka savustetaan. Muuten nyyttikestiperiaate. 1.-3.8. TRL-Retkeilypäivät. Paikka muuttunut Lahteen (Kahvisaari). Lisätietoja: Erkki, 0500 971608, Leena, 040 8398668. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Äitienpäiväpyöräily 11.5. klo 9 lähtö Topparoikka-patsaalta. Kahvitarjoilu Heiskan majalla. Kaupungin siivoustalkoot ti 13.5. klo 10. Alueena Pohjankorpi. Kokoontumispaikka ilmoitetaan Aamupostin yhdistyspalstalla. Kesäkauden avajaiset Heiskan majalla ke 21.5. klo 18. Seuraa paikallislehtiä. Erämessut 5.-8.6. Talkooväkeä tarvitaan. Nuuksioon ja Luontokeskus Haltiaan la 14.6. retki linja-autolla. Lähtö klo 9 Matkakeskuksesta, Vielä muutama paikka vapaana. Elokuussa Kesäteatteri Miinan Monttuun Hausjärvelle omilla kyydeillä. Pvm myöh. paikallislehdissä. Perinteinen retki Riihisaloon7.8. klo 14-19. Omilla kyydeillä. Tiedustelut: Anneli Hakala, puh. 040 761 0415. n Rovaniemen Retkeilijät Pyörät kuntoon -tapahtuma 6.5. klo 18 Timo Oivakummun pihassa, Vanhavaarantie 17, Rovaniemi. Tiedustelut: Hannu Puhalainen, puh. 040 588 1439. VAPEPA - taajamaetsintä -koulutus/harjoitus 23.-24.5. Rovaniemi. Tiedustelut Hannulta. Lapin Erämessut 16.-18.5. Kysy Hannulta. Suunnistuskoulutus touko-kesäkuussa. Kysy Hannulta. Juhannusvaellus Ylläs - Levi 14.19.6. Tied. Osmo Kilpivaara, p. 0400 708 024 Matka Italian Alpeille, Bolza- ”Läppäriviikko” Sipoon Kallioniemessä 11.-15.8.14 HTR/Helsingin Luonnonystävät järjestävät jo kolmannen kerran sosiaalista mediaa ja järjestötoimintaa työstävän “Läppäriviikon” Kesäkoti Kallioniemessä Sipoon saaristossa aivan pääkaupungin tuntumassa. Voisiko sosiaalinen media SOME sopia apuvälineeksi yhdistystemme toiminnassa? Tule viettämään viikko merellisessä ympäristössä täysihoidossa ja huoneisiin majoitettuna sosiaalisen median harjoitusten ja sovellutusten merkeissä. Oma kannettava tietokone suotava. Kotisivu, sähköposti, Google, Skype, Facebook ja monet muut ulottuvuudet tulevat viikon aikana kuvaan mukaan. Lisäksi uidaan, saunotaan, ollaan iltanuotiolla, ongitaan ja melotaan oman suuntautumisen mukaan. Viikko (ma-pe) maksaa 250,- euroa, johon sisältyy ohjelma, ruokailut (aamiainen, lounas ja iltapala) ja majoitus 2-4 hengen huoneissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.6. menn. os. ilporossi5(at)gmail.com no 28.6.-5.7. Tiedustelut: Helena Storhammar, p. 040 740 4470 Lasten kesäleiri 18.-20.7. Tiedustelut: Tiina Pesola p. 0400 474 477 Lemmenjoen vaellus heinä-elokuussa. Tiedustelut Tiinalta. n Salpausselän Samoojat (SalSa) Valtakunnallinen pyöräilypäivä 17.5. Puh. 0400-432099 tai helena.nurmio(at)gmail.com Retki Nuuksion kansallispuistoon 24.5. Yhteyshenkilö Tarmo, puh. 040-8236625 tai tarmo. tikka(at)phnet.fi Lehmusreittiä kävellään 5.6. Aika muuttunut! Kokoont. Vesijärven satamaan asemakahvion edustalle klo 17.30. Ilm. Leolle 0407568444. Melonta Padasjoelta Lahteen 26.-29.6. Ks. s. 4. Ilmoitt. Arvolle, puh. 044-5817681 tai arvo. korkkinen(at)gmail.com TRL:n pyöräretki ”Päijät-Hämeen pitäjät” 19.-25.7. Ks. ilm. s.2. Retkeilypäivät 1.-3.8. Kahvisaaressa. Ks. s. 3. Osallistutaan seuraaviin: Tiistai- ja torstaimelonnat Kahvisaaressa 20.5. alk. Vesijärven ympäriajo 14.6. Kokoont. la-aseman p-ipaikalle klo. 9 TSL:n järj. retkeilykurssi syyskuussa. Konttikirppis, jossa myydään tavaraa seuran hyväksi. n Savonlinnan Työväen Retkeilijät 12.5. Putretin kevätsiivousmaanantai klo 15 alkaen. Talkookeitto, sauna ja kahvit. Ilmoittautumiset 10. 5. menn. Raili Muukkoselle, puh. 050 581 6320. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) su 11.5. klo 13 Haastepatikka Soukassa Hanikan majalla Matasaarentie 2. Kampista Suvisaariston bussi 145, poistutaan Suinonsalmen pysäkillä. Luontopolku, lintujen tarkkailua, grillausta. Osallistumismaksu 5 e kerätään, lapset ilmaiseksi. Maksu menee KSR:n Wikstenin rahastoon, nuorten retkeilytoimintaan. TMMR tarjoaa kahvit. su 15.6. Iltapäivä Suomenlinnassa. Kokoonnutaan Kauppatorin laiturilla klo 13. 4.-6.7. Tallinnan laulu- ja tanssijuhlat. Omakustannushinta, mahdollisuus edulliseen majoitukseen suvilassa 20 km Tallinnasta. Lisätietoja: ellen.granholm@gmail. com tai puh. 0500 967 941. 1.-3.8. Retkeilypäivät Lahdessa. Sunn. 3.8. jatkamme Lahdesta kimppakyydillä löytöretkelle Savoon. Retki kestää 2-3 vrk. Oma- kustannushinta. Lisätiet. Tuulalta tai Elleniltä. ke 20.8. Rantasauna osoitteessa Kolmperäntie 1. Bussit 87K ja 88K Espoon asemalta tai 28K Leppävaaran asemalta. Saunamaksu 7 e sisältää kahvin. Lisäksi päiväretki kesäteatteriin ja marja- ja sieniretkiä. Seuraa blogisivuamme tapiolanmmr.blogspot.fi tai kysy Tuulalta [email protected], puh. 040 502 9399 tai Kerttulilta [email protected], puh. 050 565 8883. n Turun seudun Retkeilijät (TSR) 18.5. Pyöräretki Ruissaloon. Lähtöpaikka Kanslerintie 19. Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. 050 340 3394. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 16.-18.5. Talkoot Ukonjoen kämpällä, ks. s. 2. 15.5. to Perinteinen kotiseuturetki Lapikkaannummelle. Lähtö Rientolan pihalta Nummelasta klo 17 ja Vihti kk ”torilta” klo 17.20. Mikäli tulee pyörällä, Lapikkaannummelle klo 17.30. Käymme myös kunniajäsentemme Veikko ja Toini Helteen haudalla Irjalan hautausmaalla. Ilm. Mialle puh. 045 – 1319128 tai s-postilla [email protected] ke 14.5. mennessä. 24.5. la Retki Korteniemen perinnetilalle Liesjärven kansallispuiston kupeeseen leivontapäivään. Mahdollisuus savusaunaan. Samana päivänä myös kansallispuistopäivä. Kimppakyydit Nummelasta ja Vihdin kirkolta. Ilm. Mialle. Tapahtuma on ilmainen. 29.5. – 1.6.to-su Kummiseuraretki Padasjoelle HäRetin kämpälle, josta tehdään retkiä Evolle. Lisätietoja on lähetetty kummiseuroille. 8.- 15.6. su-su Talkooviikko Lapinkämpillä. Ks.s.2. Heinäkuu omatoimiretkeilyä! Kannattaa tutustua esim. eri kansallispuistojen tapahtumiin www. luontoon.fi tai www.haltia.fi sekä muiden TRL-seurojen tapahtumiin heidän kotisivuiltaan. 2.- 3.8. la-su TRL-RETKEILYPÄIVÄT LAHDESSA! Ks. s.3. Pidetään asiasta yhteyttä s-postilla ja omilla kotisivuilla www.vihdinretkeilijat.fi 9.-10.8. la-su TRL-Merellinen perheleiri. Ks.s.8. Mahdollista Extempore-tapahtumat, joten seuraa kotisivujamme, s-postia ja paikallislehtiä. VOIMAANNUTTAVAA RETKEILYKESÄÄ! n Nuuksion kansallispuisto/ yhdistys NUUKA ry Heinä-elokuussa Stenbackan perinnemaiseman hoitoa. Kahvit ja pullat saat ja tietoa maisemanhoidosta. Läh. [email protected], p.0440 500354 HUOM. 1994 syntyneet: Nuuksion k-puiston 20-v kunniaksi ilmaiseksi Haltian luontokeskukseen. Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8.9.2014. Taas toivomme, että toim. kalenteritiedot tulisivat ajoissa! Aineistot viimeistään 15.8. Kiitos. TRL:N MAJAVUOKRAT Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen ei-jäsen aikuinen 8 e aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 4 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla omaan käyttöön. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto. com sivulta Majat / Majamaksut. Lätäskurkkion ja Käkkälön majoja Enontekiössä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 seur. viitenumeroilla: Varkhanmukka+Suaskumpu 11222 Lätäskurkkio 12344 Rihmakurun majat 24442 Ukonjoki 11277 Käkkälö 12331 8 Lumikuningattaren valtakunnassa Pietarhovin lasten ja nuorten retkeilykerho innostui viimekesäisestä Lapin retkestä niin kovasti, että päätti tulla talvella uudestaan. Tässä kokemuksia viikon reissulta Pallastunturin maisemissa. riä juoksee huollettu latu. Kauniit puutalot tunturin rinteessä korostavat luonnon voimaa. Aleksej Chistjakov, 13 vuotta Ensimmäisen kerran elämässäni näin tällaista kauneutta, kun tulin Lappiin maaliskuussa. Miten kauniita ovat tunturit talvella. Miten ihania ovat lumivalkoiset maisemat sinisen taivaan alla! Ja tulee semmoinen käsitys, että täällä Lumikuningattaren Valtakunnassa ei asuu kukaan, mutta jäljet osoittavat, että metsä on täynnä eläimiä. Antonina Dmitrieva, 13 vuotta Hiihtolatu oli vain 50 metrin päässä mökeistämme. Joka päivä aamiaisen jälkeen menimme hiihtämään ladulle. Hiihtomatka oli kymmenestä kahteenkymmeneen kilometriin. Latukoneet tekivät joka toinen päivä uudet ladut, koska kovassa tuulessa ladut menivät nopeasti umpeen. Ennen Lapin matkaa en ollut hiihtänyt niin hyvillä laduilla. Unohtumattomia ovat Lapin ihanat maisemat. Juri Lasorenko, 15 v. Lapissa on oikein paljon eläimiä, kasveja ja lintuja. Kaikkia on mahdoton luetella. Eniten minua miellytti kuukkeli – Onnen lintu. Kaikkialla se on harvinainen, mutta Lapissa se on usein nähtävissä ja sen vuoksi sen tapaaminen on iso onni. Kun ryhmämme oli hiihtoretkellä laavulle, niin lähistölle ilmestyi kaksi kuukkelia. Ensin ne lentelivät sinne tänne, sitten me murensimme leipää ja ne nappasivat sitä ja lensivät sivuun. Me onnistuimme ottamaan monia hyviä valokuvia linnusta. Andrej Kasjanov, 13 vuotta 26.3. nousimme taas Montellin majalle. Elokuussa nousu oli helpompi, kun tukevasti seisoimme maan päällä ja söimme mustikoita. Suksilla noususta tuli paljon vaikeampi kovan, jääkylmän tuulen vuoksi. Se kaatoi joitakin meitä maahan ja pyrytti silmiin. Valtavat tunturit olivat vielä komeampia talvipeitossaan. Takaisin laskee suksilla iloisesti 15 minuutissa, eivätkä polvet kipeydy kivikossa. Näin hiihdettiin edestakaisin n. 20 km. Vlad Nepopov, 13 vuotta Ensimmäisen kerran elämässäni sain olla mukana öisellä lumikenkäretkellä. Läksimme matkaan hämärässä ja saavuimme takaisin täyspimeässä. Taivaalla oli näkyvissä vain muutama tähti. Meitä auttoivat otsalamput. Emme nähneet muuta kuin lumikenkien jäljet ja tunturien ääriviivat. Olimme rinteitä laskeutuvan kymmenpäisen toukan näköinen ryhmä. Anastasia Popova, 12 vuotta Eniten minua miellytti laskea mäkeä tunturista. Ilmon kanssa me laskimme oikein nopeasti. Minulla oli hauskaa! Vasja, 7 vuotta Kiitokset, pilkkiavusta Sepolle, Eilalle ja Pertille. Sekä Hetan luontokeskuksen väelle Uulan repun löytämisestä. Erityiskiitokset Muonioon Arcti Knifen Sannalle viime syksynä kadoksiin joutuneiden tavaroiden talteenottamisesta ja säilyttämisestä. Käännös: Juri Podkopajev Tekstin tiivistys ja järjestely: Juha Hämäläinen Tänään minä tein lumipalloa ja huomasin riekon ulosteita pienen puun vieressä. Ison kuusen takana näin pienen kuopan ja ymmärsin että siellä yöpyi riekko. Jäljet olivat tuoreita ja minä ajattelin että se on jossain lähellä. Yhtäkkiä yksi lumipalloista liikahti ja alkoi juosta minusta pakoon! Minä huudahdin ”Riekko”, valokuvasin sen ja kerroin siitä ystäville. Näin minä sain ensimmäisen jälkitutkijan kokemukseni. Uljana Aristanbekova, 10 vuotta Minun ensimmäinen vaikutelma talvisesta Lapista: se on rajaton laajuus, monet tunturit, tumma metsä. Kirkkaan valkea lumi säkenöi silmissä. Minua ihmetytti, miten hyvin suomalaiset pitävät huolta ympäröivästä kauneudesta. Ei muovia eikä karkkipapereita, vain puhdas lumi. Ja monia satoja kilomet- Kuukkeli. Kuva: Andrei Kasjanov Miilu-ruunan kiesseillä huristelevat Elsa, Eino ja Niilo Riihinen, Lila Komonen ja Annabella Kabla. Ohjaksissa Konttilan isäntä Keijo Heikkinen. Kuva: Sari Komonen Talvipäivä Puijolla Puijonmäki lähes keskellä Kuopiota on ollut kaupunkilaisten virkistyksen paikka vuosikymmenten ajan. Jo Minna Canth ystävineen ja eväskorein sinne kapusi ja Sirpa Kähkönen siellä vaellellessaan sai aiheita romaanisarjaansa. Kuopion Retkeilijät ovat siellä retkeilleet monituiset kerrat eri vuodenaikoina. Syksyllä Puijon 50-vuotiaalle Puijon tornille patikoitiin kummiluokan kanssa. Tänä outona talvena retkeilijät lapsineen tulivat Puijon Konttilaan maaliskuussa. Maa oli paljaana ja kevättä ilmassa. Konttilan isäntä laski lampaat pihalle jaloittelemaan, kirjava kanakin pujahti pihalle. Kukot kiekuivat vimmatusti. Lapset saivat syöttää lampaita ja aitauksessa hörähtelevää Miilu-ruunaa. Miilulla on jo takana 22 kesää ja talvea. Isäntä ihmetteli, että suomenhevosen karvanlähtö on jo näin aikaisin. Tänä talvena kaikki on toisin. Isäntä valjasti Miilun kiessien eteen, rekiajelusta oli lumen puutteen vuoksi luovuttava. Hevosajelu oli päivän huipennus lasten mielestä. Kiesseissä istuttiin vierivieressä ja isommat pitivät huolta pienemmistä. Kärrit keikkuivat ja vähän pelottikin, mutta enemmän nauratti, Eino kertoi, että ”Annabella kikatti koko ajan”. Mukava aurinkoinen päivä virkisti mielen ja kehon. Liisa Niskanen, Kuopion Rerkeilijät Monipuolista luontoalan koulutusta Pyhäselän rannalla Pohjois-Karjalassa Maisema tuntureilta. Kuva Juri Lasorenko Pohjois-Karjalan opisto sijaitsee Niittylahdessa 30 km Joensuusta kauniin Pyhäselän rannalla. Opistolla on pitkät perinteet sekä ammattitutkintotasoisesta että kansanopistotasoisesta luontoalankoulutuksesta. Ammattitaitoisten opettajien johdolla opit lisää luonnossa liikkumisesta ja kartutat erätaitojasi. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto on suunnattu hyvin motivoituneille yli 18 vuotiaille luonnossa liikkujille. Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena opettajille, sosionomeille ja nuoriso-ohjaajille. Tiiviin vuoden aikana opetellaan mm. erätaitoja, ensiapua ääriolosuhteissa, asiakaspalvelua ja luontoalan yrittäjyyttä. Syys- ja talvivaellusten lisäksi melontaretket kuuluvat ohjelmaan. Haku koulutukseen päättyy 15.5. Lisätietoa koulutuksesta löydät sivuilta www.pkky.fi/amoni Riista, kalastus ja luontoliikunta koulutus on vuoden mittainen kansanopistotason koulutus, joka jakautuu kolmeen osaan. Kurssit ovat avoimia kaikille luonnosta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille. Opiskelija voi halutessaan suorittaa kaikki kolme kokonaisuutta tai valita niistä 1-2 kiinnostavinta. Riistakoulutuksessa tutustutaan riistaekologiaan, metsästyslakiin sekä metsästysmatkailuun. Kalastuskoulutuksessa opiskellaan kalastusmuotoja, perhosidontaa ja lajituntemusta. Luontoliikuntakoulutus vie opiskelijat vaelluksille, lumikenkäilemään ja melomaan, joissa samalla opitaan myös luonnontuntemusta. Ilmoittautuminen päättyy 8.8. Opistolla on mahdollista hakea myös asuntolapaikkaa. Lisätietoja koulutuksesta ja kustannuksista löydät sivuilta www.pkky.fi/pko Lisätietoja: tiedottaja Anna Romo, [email protected], p. 050 407 8706 Riekko. Kuva: Uljana Aristanbekova TRL:n Merellinen perheleiri 10.-11.8. Täyskuu luvattu! Espoon ulkoilusaaressa, jonne matkat Aurora-laivalla Telttailua, erätaitoja, luontopolkukisa, ohjattua melontaa, onkimista, retkisauna, solmuja, uintia, iltanuotio tietysti. Sopii reippaille perheille kuten myös mummeille, kummeille, vaareille ym. sukulaisille. Osallistumismaksu 10,- aik. 7,- alle 16v. Maksu kattaa laivamatkat, ruuat ja ohjelman. Varusteita saa lainaksi korvauksetta (myös telttoja). Laiva lähtee Otaniemen venesatamasta klo 9, sunnuntaina ollaan samassa paikassa n. klo 16. Lisät. ja ilmoittautuminen: [email protected] puh. 0440 500354 Järj. TRL/Espoon Retkeilijät ry Mainio tilaisuus kokea aavan meren tunnelma täyden kuun aikaan! Puut poikki ja pinoon! Ukonjoen liiteri tarvitsi täydennystä. Eipä muuta kuin hommiin vaan. Talkoissa ponnistelivat yhteiseksi hyväksi kuvassa Liisa Okkonen, Kari Salonen, Erkki Anttila, Erkki Ajakainen, Arska Wahlström ja Jorma Okkonen. Kuva: Ilmo Nousiainen. Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Puh. 045 1369744. [email protected] ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula
© Copyright 2024