Pohjalainen 8.10.2013 - Vaasan Kaupunginorkesteri

15
Tiistaina 8. lokakuuta 2013
KULTTUURI
Puh: (06) 2477 587
[email protected]
Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi
Erilaiset suuren yleisön avaukset kuuluvat nykyisin jokaisen
itseään kunnioittavan orkesterin ohjelmaan. Atso Almila
Marco Casagrandelle pääpalkinto
HELSINKI   Kansainvälinen arkkitehtuurikriitikoiden komitea CICA on
myöntänyt vuosittaisen pääpalkintonsa helsinkiläiselle arkkitehdille Marco
Casagrandelle. Palkinto julkistettiin
Buenos Airesin kansainvälisessä arkkitehtuuribiennaalissa, jossa on esillä
Casagranden töitä käsittelevä näyttely. Marco Casagrandella on meneillään
menestyksekäs vuosi. Kuukausi sitten
hän sai toisen merkittävän arkkitehtuuritunnustuksen, European Prize For
Architecture -palkinnon. (STT)
Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 [email protected]
Pelimusiikki soi kohta konsertissa
Atso Almila uskoo pelimusiikin pian piristävän perusklassisia ohjelmistoja leffamusiikin tavoin
TERO HAUTAMÄKI
SEINÄJOKI Atso Almila ei pel-
kää laittaa itseään likoon. Suomen arvostetuimman musiikkiinstituution näkyvintä paikkaa
pitävä mies seisoo Seinäjoki-salin käytävällä ja irvistelee peilikuvalleen. Viitta Almilan harteilla markkeeraa hänen rooliaan professori Dumbledorena.
– Meillä on henkistä sukulaisuutta. Minäkin yritän johtaa
nuorempiani ja samalla opettaa heille jotakin ihmisenä olemisesta, Almila pohtii.
Almila on  tehnyt konsertteja
myös Star Wars -elokuvien, kauhuelokuvien ja seikkailuelokuvien musiikeista.
Teatteri etsii
avustajia
musikaaliin
VAASA Vaasan kaupunginteat-
teri etsii tanssi- ja laulutaitoisia
avustajia ensi kevään musikaaliin Ihmemaa Oz.
Hakijoiden tulee olla 18 vuotta täyttäneitä. Koe-esiintyminen järjestetään sunnuntaina
13.10. klo 10 Vaasan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
Paikalla tilaisuudessa ovat musikaalin ohjaaja Rikard Bergqvist, koreografi Camilla Ekelöf
ja kapellimestari Sauli Perälä.
Hakutilaisuuteen voi ilmoittautua 8.10.2013 mennessä sähköpostitse [email protected] .
Musikaalin harjoitukset alkavat joulukuun alussa 2013.
Ensi-ilta on 15.3.2014. Näytöksiä on keväällä maaliskuusta
toukokuuhun.
Lisätietoja avustajahausta saa kapellimestari Sauli Perälältä, puh. 050 590 1980 sekä osoitteesta www.vaasa.fi/
teatteri.
Sara Jungersten
vierailee Vaasan
kirjastossa
VAASA Kirjailija ja toimittaja
Sara Jungersten vierailee Vaasan pääkirjaston Hyde Parkissa
tänään kello 18.
Kruunupyyssä kasvanut ja
Mustasaaressa asuva Jungersten on kirjoittanut kaksi romaania, joista uusinta (Lika delar liv och luft, 2013) käsitellään
kirjailijatapaamisessa. Jungerstenin esikoisromaani Wannabe
(2011) sijoittuu Vaasaan.
Ruotsinkieliseen tilaisuuteen
on vapaa pääsy.
TEATTERI
Dinnershow Vaudeville NOIR, 
ensi-ilta perjantaina 4.10.2013
Teatteri Outolinnussa. Mukana
mm. Niina Nokia, Nina Vana, KarlHenrik Wahlfors, Jari Wikman, Joni Raudasoja, Annina Vana, Jamina Mäki-Jokela, Katja Sarinko.
ANSSI LEHTIMÄKI
VAASA Teatteri Outolinnussa
entisellä Upseerikerholla meno
sen kuin paranee. Teatteritaidetta, tanssia, musiikkia ja hyvää ruokaa mainiosti sekoittava
Vaudeville NOIR jatkaa temaattisesti samoilla linjoilla kuin kevätkaudella nähty Vaudeville
Moustache -esitys.
Reippaan puolentoista tunnin mittaisen esityksen käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja skenografiasta vastaa edelleen Nina Vana. Päällimmäiseksi tunnelmaksi illasta jäi vilpittömyys,
lämmin huumori ja rento ote.
Ruokottomuuksiakin viljellään,
mutta enimmäkseen saksaksi.
Kapellimestarin  viitta on lainattu teatterista. Orkesteritoimiston väki on lipunmyynnin
ohessa askarrellut hämähäkkejä. Lisäksi tuttavaperheistä on
lainattu ötökkäpusseja, joista
löytyy lavalle ripoteltavaksi kumisia käärmeitä ja muita niljakkeita.
– Atmosfääri lähtee heti oikeaan suuntaan pienellä rekvisiitalla, Almila sanoo ja toivoo
myös yleisön pukeutuvan Potter-henkeen.
Hulluttelu  on tervetullutta,
vaikka kyseessä onkin aivan
oikea konsertti. Sellainen, joka toimisi myös tumma puku ja
solmio -tyyliin.
Elokuvamusiikin legenda,
John Williams, on säveltänyt
kolmen ensimmäisen Potterin
musiikit isolle sinfoniaorkesterille.
– Tämä on laadukasta tavaraa. Jäljet johtavat suoraan myöhäisromantiikkaan. Ilmassa voi
kuulla tutunoloisia viittauksia
Prokofjeviin tai Stravinskyyn.
Almila kuvailee Potter-konserttia ovenavaamismusiikiksi, joka altistaa nuoria kuulijoita klassisen pariin.
– Moni sanoo, ettei lähde
kuuntelemaan sinfoniaa, mutta Potter kiinnostaa. Nyt se vieraampi juttu tulee kaupan päälle.
Vilpitön tunnelma
ja rento ote
Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori Atso Almila on Seinäjoki-salissa professori Dumbledore, Tylypahkan rehtori. Almila johtaa tällä viikolla kaksi Potter-elokuvien
konserttia, joille hän ennustaa jatkoa pelimusiikin maailmasta. KUVA: HEIKKI HAKANEN
Almila johtaa ja juontaa
Atso Almila,  s. 1953 Helsingissä.
kapellimestari,  säveltäjä,
pasunisti.
Johtaa  ja juontaa Seinäjoen
ja Vaasan kaupunginorkesterien yhteiset Potter-konsertit
keskiviikkona ja torstaina.
Entä kun elokuvat on käsitelty, mitä seuraavaksi?
Vastaus löytyy Almilan älypuhelimen ruudulta – erään tutun
linnun hahmossa.
Luvassa  on musiikkia elokuvista Harry Potter ja viisasten
kivi, Salaisuuksien kammio ja
Azkabanin vanki.
Konserttien  vilkas ennakkomyynti lupailee jatkossa samankaltaisia kokonaisuuksia.
– Pelimusiikin konserteille olisi huutava kysyntä. Orkesterien
toimistoon tulee yhteydenottoja
nuorilta, jotka toivovat niitä. Se
on aika paljon se, Almila sanoo.
Hän poimisi pelimusiikin konserttiin ainakin Suomen suurimmat hitit, kuten Max Paynen
ja Angry Birdsin, jonka säveltäjä Ari Pulkkinen on yksi maailman kuunnelluimpia säveltäjiä.
– Sibelius ei tässä kisassa pärjää alkuunkaan, Almila lohkaisee.
Almila olisi mielellään johtamassa pelimusiikin konserttia. Hän jopa yrittää aktiivisesti
edesauttaa sellaisen syntymistä.
– Nämä pyörät pyörivät vähän
hitaasti, mutta vuoden tai parin
sisällä se viimeistään toteutuu.
Klassisella puolella  vallitsee
nykyisin huoli siitä, ettei iso ja
hieno musiikkikoneisto säily,
ellei se tarjoa ohjelmaa myös
muulle kuin omalle perusyleisölleen.
– Erilaiset suuren yleisön
avaukset kuuluvat nykyisin jokaisen itseään kunnioittavan
orkesterin ohjelmaan, sanoo Almila, joka on johtanut Pottereita Sveitsissä saakka.
Huomenna  ja torstaina Suomen Dumbledore esiintyy Seinäjoella ja Vaasassa.
Sen jälkeen Almila lähtee
konkreettisesti professorin viran perään. Perjantaina järjestetään viimeinen tentti SibeliusAkatemian orkesterinjohdon
professoriksi pyrkiville.
Almila hoitaa virkaa parhaillaan määräaikaisena. Hänen
kanssaan loppusuoralla ovat
amerikkalainen, englantilainen
ja sveitsiläinen kapellimestari.
– Jos joku muu valitaan, tuen
häntä ja autan kaikin tavoin pääsemään tehtävään sisälle, Almila lupaa.
Suomalaiset uskaltavat kokeilla akvarellilla
Jussi Sormunen
VAASA Laihialainen Marja Kos-
kiniemi lähti 1989 Tukholman
taidekoulun kesäkurssille. Siellä
hän löysi akvarellin, aikaisemmin hän oli maalannut öljyväreillä.
Koskiniemi on pitänyt yksityisnäyttelyitä Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa. Nyt hänen
töitään on esillä ensimmäisen
kerran Vaasassa, Mikolan Akvarellisalissa.
Koskiniemi maalaa suurta
pintaa, töistä huokuu luonnonvoimaa. Meri ja taivas kilpailevat värin syvyydestä, sinisessä
on dramatiikkaa, uhkaa ja uhoa.
Koskiniemi maalaa todella
kostealle paperille. Kuva syntyy spontaanisti. Työskentelyn
on oltava nopeaa, koska paperi
ei saa kuivua. Märällä paperilla
väri lähtee juoksemaan.
– Värillä on välillä oma tahto. Parhaat työt tulevat nopeasti. Jos maalausta työstää, se väri
sammuu. Maalaan pohjalaisella
temperamentilla, se ei ole hidas
eikä varovainen.
Koskiniemi maalaa  merenrannalla. Hän kostuttaa paperin merivedellä. Tärkeintä on
vangita paperille tunnelmaa,
välittää mielikuvaa. Aalto lyö
rantaan, aurinko taittuu vedenpinnasta, lokki kirkaisee, meri
tuoksuu.
– Sininen on ollut aina se väri,
meri aina se elementti. En koskaan kopioi luontoa. Luonto on
siihen liian täydellinen.
Voipaalan taidekeskuksessa
järjestettiin Akvarelli toisella tavalla -näyttely 2010. Teema in-
Nina Vanan  esittämä Monsieur
Moustache on kuollut, mutta
vain henkisesti. Monsieur Moustache istuu taulun kehyksissä
keskellä ”lavaa” läpinäkyvän
harson takana, mistä innostuu
välillä mukaan keskusteluun ja
tanssiin.
Tapaturmaisesti henkensä
menettäneen Moustachen tilalla Miu Mau -klubia isännöi nyt
Helmut Bastide (Karl-Henrik
Wahlfors). Illan ohjelmanumeroista tiedottavaa tirehtööriä kalvavat rahahuolet ja viinanhimo.
Illan aikana syödään hyvää
ruokaa ja nautitaan hienoista esityksistä. Kolmen ruokalajin ranskalainen illallinen tarjoillaan ilman alkoholia, koska
Purppuralinnassa ei ole anniskelulupaa.
Vaudeville Noir -showssa
nähdään muun muassa Monsieur Moustache (Nina Vana)
ja Helmut Bastide (Karl-Henrik
Wahlfors).  KUVA: JUSSI VAURAMO
Kevään esitykseen  verrattuna Vaudeville NOIR on lyhentynyt parikymmentä minuuttia.
Kohokohdat ovat ehkä taiteellisesti vaatimattomampia kuin
Vaudeville Moustachessa, mutta kokonaisuutena esitys on nyt
huomattavasti itsevarmempi ja
hauskempi.
Nicoletta Poirea esittävä Niina Nokia on todellinen monilahjakkuus, joka hallitsee niin
laulun kuin komiikan. Nokian
koskettavat lauluesitykset ovat
illan ehdotonta huippua ja heittäytyminen koomisiin rooleihin
täysin hulvatonta.
Yksi ohjelmanumeroista on
Joni Raudasojan täysin älyvapaa ja todella hauska Tanssiva
apina. Spede Pasasen huumoria onnistuneesti soveltavassa
esityksessä osansa tekevät myös
Jari Wikman ja Katja Sarinko.
Annina Vanan tanssiesitykset ovat humoristisia, mutta fyysisesti vaativia. Ihailtavaa asennetta heittäytyä huumorin varaan.
Soiva Sammakko
törmää muukalaiseen
VAASA Vaasalainen lastenteat-
teri Soiva Sammakko tuo tällä
viikolla ensi-iltaan Soiva Sammakko -sarjan neljännen osan,
näytelmän Soiva Sammakko ja
merkillinen muukalainen.
Siinä Soiva Sammakko vetää
rannalle laukun, josta löytyy
sellainen otus, jota kukaan ei
ole koskaan nähnyt. Tämä merkillinen muukalainen on pelottava, kummallisen näköinen ja
puhe on käsittämätöntä. Paljon
ehtii sattua ja selvitä ennen kuin
seikkailu Soivan Sammakon,
Amalia Ankan, Petula Pöllön,
Keijo Ketun ja merkillisen muukalaisen kanssa saadaan onnelliseen päätökseen.
Näytelmä on suunnattu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille
ja se käsittelee erilaisuuden kohtaamista, tarvetta tulla ymmärretyksi sekä kommunikoinnin
haasteita ilman yhteistä kieltä.
Yleisö saa myös leikkiä ja laulaa
mukana .Näytelmä kestää noin
puoli tuntia.
Ensi-ilta on keskiviikkona
9.10. Kulttuurikasarmilla ja avoimia esityksiä on 19.10. saakka.
Lokakuun lopussa näytelmää
esitetään Kokkolan kaupunginkirjastossa, minkä jälkeen näytelmä lähtee kiertämään Pohjanmaan ja muun Suomen päiväkoteja ja tapahtumia.
Näytelmän on ohjannut Sarah Bergkulla. Esiintyjänä on
Pia Leinonen. Musiikin on säveltänyt ja sen esittää Joni Tiala.
WSOY julkaisee
Tamminiemen
pesänjakajat verkossa
HELSINKI WSOY julkaisee Tam-
Marja Koskiniemi on kokeillut uudenlaisia tapoja tehdä akvarellitaidetta. Katalonian kesä -teos koostuu paperiruusukkeista. 
KUVA: EETU SILLANPÄÄ
noitti Koskiniemeä rikkomaan
perinteisen maalauksen suorakaiteen. Paperiruusukkeista
koostuva Katalonian kesä hohkaa auringon hehkuvaa lämpöä.
Ihmisenkokoinen, kolmiulotteinen Sininen enkeli on sekin akvarellipaperia.
– Minusta on hauskaa, että
Suomessa pyritään päästä jännittäviin ja rohkeampiin teoksiin. Täällä tehdään hauskoja ja
hullutellaan. Suomalaiset ovat
edelläkävijöitä akvarellin rohkeudessa.
Koskiniemi löysi 2000-luvun
alussa uuden materiaalin. Hän
alkoi tehdä lasitaidetta valmiiksi
värjätystä lasista sulatustekniikalla. Kuten värillä, myös lasilla on oma tahtonsa.
– Et voi määrätä, missä kohdin pienet kuplat tulevat.
Näyttelyssä on esillä myös
uniikkikoruja.
Koskiniemi asuu edelleen
Tukholmassa. Lokakuun lopussa hän lähtee Pietariin. Hän voitti kansainvälisessä Art Bridge
Watercolor 2013 -kilpailussa
abstrakti vesiväri -kategorian.
o Marja Koskiniemen akvarelleja ja lasia Mikolan Akvarellisalissa, Raastuvankatu 21, 30. lokakuuta asti.
miniemen pesänjakajat -kirjan
verkossa. Tamminiemen pesänjakajat: Kekkonen lähtee – kuka tulee? on vuonna 1981 ilmestynyt suomalainen kirja, jossa
esitellään 22 aikakauden tunnettua poliitikkoa presidentti
Urho Kekkosen seuraajaehdokkaina ja pohditaan heidän soveltuvuuttaan ja mahdollisuuksiaan presidentin virkaan. Teos
julkaistiin Lauantaiseura-salanimellä, ja siitä nousi suuri poliittinen kohu heti ilmestymisen
jälkeen.
Tamminiemen pesänjakajat kertoi suomalaisesta vallankäytöstä ja suomalaisista poliitikoista asioita, joita ei ollut totuttu lukemaan. Kirja oli aikanaan
skandaali, mutta myös suuri
myyntimenestys. Teos oli uuden ajan airut ja samalla myös
erinomainen kuvaus suomalai-
sesta politiikasta.
Lauantaiseura-salanimen takana oli Helsingin Sanomien politiikan toimitus – lehden johdon
tietämättä. Paljastuminen tiesi
vakavia seurauksia kirjoittajille. Politiikan toimituksen esimies Aarno Laitinen erotettiin,
ja muutkin joutuivat urallaan
joksikin aikaa sivuraiteille kirjallinen varoitus kourassaan.
Kymmenen vuotta myöhemmin kirjan kirjoittajista yhden
”sakkokierros” päättyi komeasti: Janne Virkkusesta tehtiin Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.
Tamminiemen pesänjakajista ja muista Pohjoismaiden suurimman päivälehden tapahtumista voi lukea myös Janne Virkkusen ensi viikolla julkaistavista
muistelmista Päivälehden mies.
www.wsoy.fi