Suomessa kehitettyä atomikerroskasvatusta eli ALD:a käytetään nykyään laajalti elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudessa. Uutena suomalaisena aluevaltauksena tutkitaan ALD:n käyttöä pakkausmateriaalien pinnoittamiseen. TEKSTI JARI KOPONEN LD kehitettiin tuotantokelpoiseksi menetelmäksi 1980-luvun alussa ja sen ensimmäinen teollinen sovellus oli elektroluminenssinäyttöjen valmistuksessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ALD:n käyttö on kasvanut erityisesti elektroniikkateollisuudessa, ja uusia sovelluskohteita tulee esiin jatkuvasti. Ohutpinnoitteiden aatelia ALD:n suosion kasvun takana on useampi tekijä, joista prosessin yksinkertaisuus ja hallittavuus sekä syntyvän pinnoitteen hyvä laatu ovat keskeisimpiä. Pinnoite valmistetaan pulssittamalla sopivia kaasumaisia lähdeaineita eli prekursoreita yksi kerrallaan reaktoriin. Pulssien välillä on huuhtelu, joten prekursoriaineet pystyvät reagoimaan keskenään vain pinnalla, jolloin niistä muodostuu pinnoite. Kalvo kasvaa atomikerros kerrallaan ja pulssisyklien lukumäärä määrää pinnoitteen paksuuden, joka siten on helposti ja toistettavasti hallittavissa. ALD-prosessi tuottaa lisäksi tasaisia ja tiiviitä kalvoja, joissa ei ole huokosia. ALD on ainoa tekniikka, jolla tuotettu pinnoite noudattaa tarkoin pinnan muotoja, joten hyvinkin kapea ja syvä ura pinnoittuu tasaisesti. ALD soveltuu parhaiten ohuiden pinnoitteiden, tyypillisesti alle sadan nanometrin paksuisten, valmistamiseen. Tämä tapahtuu erätuotantona, jossa pinnoitettavat esineet laitetaan reaktoriin prosessoitavaksi. Valmistuskapasiteettia voidaan nostaa tai esineiden kokoa suurentaa käyttämällä isokokoisempia reaktoreita. Esimerkiksi elekroniikkateollisuudessa, jossa yleensä käytetään halkaisijaltaan 300 millimetrin piikiekkoja, eräprosessoinnin kapasiteetti on toistaiseksi ollut riittävä. Moniin uusiin sovelluskohteisiin eräprosessointi on kuitenkin liian hidas. Laajamittakaavaisessa massatuotannossa tarvitaan jatkuvaa pinnoitusprosessia. Tähän haasteeseen on lähdetty etsimään ratkaisuja kahden Tekes-hankkeen avulla. Yhteistyöllä tuloksia Mikkelissä sijaitsevassa innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:ssä on osana OSKEN nanoteknologian klusteriohjelmaa tehty hankkeiden valmistelua ja sovellusmahdollisuuksien kartoitusta. Hankkeet on klusterissa valittu kansallisiksi kärkihankkeiksi. "Nanoteknologian klusteriverkosto on Kuva: Beneq Oy ¯ tiivistä pintaa rullalta rullalle ollut tarpeen kansallisen yhteistyön rakentamisessa. Esimerkiksi sovellusselvitys tehtiin yhteistyössä Oulun nanoOSKEn kanssa", kertoo Miktechin kehitysjohtaja Juha Kauppinen. Hän toimii hankkeiden ohjausryhmän puheenjohtajana. Vuoteen 2013 kestävä hanke on edennyt hyvin. Lappeenrannan teknisen yliopiston (LUT) tutkimusryhmä kehittää jatkuvatoimista ALD-pinnoitusprosessia professori David Cameronin johdolla Mikkelissä sijaitsevassa ASTRaL-tutkimusyksikössä. Tampereen teknisessä yliopistossa (TUT) professori Jurkka Kuusipalon ryhmä testaa kartongin pinnoitusta polymeereilla, joiden päälle ALD-kalvo kasvatetaan. Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkii käyttökelpoisia biohajoavia polymeereja ja tarvittava laitteiston kehi- Työ- ja elinkeinoministeriön osaamiskeskusohjelman (OSKE) nanoteknologian klusteriohjelma etsii yrityksille aktiivisesti uusia markkinointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukee nano- ja mikroteknologioiden ja uusien materiaalien kannattavaa käyttöönottoa suomalaisessa teollisuudessa. Nanoklusteriin kuuluu kahdeksan osaamiskeskusta ympäri Suomea. AlCl3 Annospulssi Huuhtelu H2O Annospulssi Huuhtelu 1. Al2O3-kerros Pinnoite Lisää kerroksia syklin toistoilla Alumiinioksidikalvon muodostuminen ALD-prosessissa. Lähtöaineina ovat alumiinikloridi ja vesi, huuhtelukaasuna typpi. tystyö on Beneq Oy:n vastuulla. Päämääränä tiivis pakkaus Laitekehitys keskiössä Ensimmäiseksi sovelluskohteeksi on valittu elintarvikepakkaukset. Hyvin tiivis ja ohut alumiinioksidikalvo toimii tehokkaana suojakerroksena, jonka läpi pakkauksesta ei pääse mitään ulos ja toisaalta kalvo suojaa pakkauksen sisältöä ympäristön vaikutuksilta. Pakkausmateriaali on kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta osatekijästä. Pohjana on kartonki, joka pinnoitetaan polymeerikerroksilla, ja näiden päälle kasvatetaan alumiinioksidikerros. Kartongin polymeeripinnoitus valmistetaan TUT:n paperinjalostus- ja pakkaustekniikan osastolla sijaitsevalla testilinjalla. "Kun käytetään polymeeria kartongin ja ALD-kalvon välissä, saadaan tasaisempi pinta, minkä lisäksi polymeeri luo huokosettoman ja reiättömän kerroksen, jota ALD-prekursorikaasut eivät läpäise", kuvaa Jurkka Kuusipalo polymeerikerroksen merkitystä. TUT:ssa tehdään myös pinnoitteiden läpäisevyysmittaukset hapelle, vesihöyrylle ja hiilidioksidille. Tällä hetkellä jatkuvatoimisella menetelmällä ei ole vielä saatu aivan yhtä hyviä tuloksia kuin erämenetelmällä, joten kehitystyötä vielä riittää. Elintarvikepakkauksien tulee myös olla rasvoja läpäisemättömiä, minkä mittaamiseen ei ole hyviä menetelmiä. "Tulokset perustuvat lähinnä aistihavaintoihin, joten kokeiden vertailukelpoisuus ei ole paras mahdollinen", toteaa tutkija Petri Johansson. Professori Kuusipalo odottaa mielen- Nelisen vuotta sitten käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli jatkuvaan tuotantoon sopivan ALD-laitteiston valmistaminen. Beneq toimitti vuonna 2009 ensimmäisen laiteversion LUT:n ryhmälle testejä varten. Laitteessa joustava pinnoitettava alusta kiinnitetään pyörivään rumpuun. Jatkuvat lähdeainevirtaukset ovat toisistaan erotetut omilla alueillaan, ja rumpua liikuttamalla alustaa siirrellään virtauksesta toiseen, jolloin kalvonkasvatusprosessista jää huuhteluvaihe kokonaan pois. Laitteen avulla on osoitettu periaatteen toimivuus, ja pinnoitusprosessi on jopa parikymmentä kertaa nopeampi kuin normaalilla ALD-laitteistolla. Laitteessa yhdellä rummunpyörähdyksellä saadaan aikaan yksi sykli. Seuraavaksi laitetta muutetaan niin, että pyörähdyksen aikana tapahtuu useampi sykli, jolloin prosessi edelleen nopeutuu. Muutosten avulla saadaan lisää testitietoa varsinaisen rullalta rullalle (R2R) ALD –laitteiston suunnitteluun. Tässä laitteistossa pinnoitettava alusta syötetään kelalta pinnoitusrummun kautta keräyskelalle. Laitteen testauksiin päästään vuoden 2012 kesällä, joiden jälkeen laite siirretään ASTRaL:n laboratorioon. R2R-laitteen toiminnassa pyritään saavuttamaan teollisuuden vaatimuksia vastaavat puolen metrin rainaleveys sekä kahden metrin minuuttivauhdilla etenevä pinnoitusnopeus. kiinnolla R2R ALD –laitteen käyttöönottoa . "Tällöin voimme lähettää polymeerilla pinnoittamamme rullan Mikkeliin edelleen prosessoitavaksi. Tämä nopeuttaa huomattavasti toimintaamme". Hankkeessa mukana oleva VTT kehittää ja tutkii biopolymeereja. "Biopolymeerien käyttö on kestävän kehityksen mukaista, sillä lisätään kierrätettävyyttä sekä saadaan biohajoavia tuotteita. Lisäksi biopolymeerien pinnalla on synteettisiin polymeereihin verrattuna enemmän sellaisia toiminnallisia kemiallisia ryhmiä, jotka edistävät ALD-kerroksen kiinnittymistä", luettelee johtava tutkija Mika Vähä-Nissi biopolymeerien käytön etuja. VTT:llä on käytössään oma ALDeräreaktori sekä päällystyslinja, joiden avulla voidaan valmistaa näytteitä. VTT on biopolymeereista tutkinut muun muassa hemiselluloosan, ligniinin, polylaktidin ja pektiinin käyttöä ALD:n kanssa. Suoritetuissa hapen ja vesihöyryn läpäisykokeissa on saatu lupaavia tuloksia, jotka ovat lähellä kuivaruokapakkauksilta vaadittavia arvoja. Painettua elektroniikkaa "VTT on panostanut voimakkaasti painetun elektroniikan tutkimiseen ja kaupallistamiseen. Eräillä painetun elektroniikan alueilla, kuten joustavalle polymeerialustalle painetuissa aurinkokennoissa ja orgaanisissa ledeissä, tarvitaan hyvälaatuisia kalvoja suojaamaan elektroniikkaa hapelta ja kosteudelta", kuvaa teknologiapäällikkö Raimo Korhonen. ALD:n ja painetun elektroniikan yh- distäminen näyttäisi itsestäänselvyydeltä, mutta tiellä on Korhosen mukaan esteitä. ALD-prosessin pitää tapahtua normaalissa ilmanpaineessa ja olla helposti liitettävissä elektroniikan tuotantolinjaan, joka sekin on R2R-tyyppinen. Tämän lisäksi kalvolle asetettavat vaatimukset ovat elintarvikepakkauksia paljon suuremmat : hapen ja kosteuden läpäisyjen täytyy olla 100 – 1000 kertaa pienemmät kuin pakkauksissa. Asiaa tutkimaan on vasta viime kesänä perustettu hanke, joten tuloksia joudutaan odottamaan. Jos hanke onnistuu on sillä merkittäviä seurauksia, koska painetun elektroniikan ennakoidaan yleistyvän nopeasti lähimmän 5 – 10 vuoden kuluessa. Kierrätettävyys tärkeintä Elintarviketeollisuus on Suomen suurimpia pakkaajia ja pakkausmateriaalien käyttäjiä. Pakkausten lukumäärät maassamme liikkuvat vuositasolla vähintään sadoissa miljoonissa. Nykyään pakkausten kierrätettävyys ja biohajoavuus ovat nousseet ominaisuuksiksi, joihin pyritään. Maailmalla suuret markkinat Beneq on valmistanut ALD-laitteita vuodesta 2005 lähtien, ja yhtiö on saanut alalla innovatiivisen toimittajan maineen. Tämän mukaisesti Beneq lähti ensimmäisten joukossa kehittämään R2R ALD –laitteistoa. "ALD-kalvojen laatu on erinomainen, joten on olemassa kova kilpailu siitä kuka pystyy valmistamaan kalvoja suurella nopeudella", kuvaa sovelluspäällikkö Mikko Söderlund nykyistä laitevalmistustilannetta. Hänen mukaansa Kodak oli Pilottituotanto tavoitteena Vuonna 2013 päättyvän R2R ALD-hankkeen lopputavoitteena on pilottituotantolaitteiston valmistuminen. Menetelmän varsinainen käyttöönotto on kuitenkin viime kädessä yritysten varassa, eli siinä, löytyykö Suomesta yrityksiä, jotka ovat valmiita soveltamaan menetelmää omaan tuotantoonsa. "Meitä tietysti kiinnostaisi saada tästä toimintaa Mikkeliin esimerkiksi sovelluskeskuksen muodossa, jossa yritykset voisivat testata menetelmän soveltuvuutta omalle tuotannolleen.", toivoo Juha Kauppinen. "Kun saamme projektin loppuvaiheen aikana lisää tietoa ja tuloksia niin us- kon, että löytyy lisää yrityksiä, joita menetelmän tarjoamat edut kiinnostavat". Tällä hetkellä lupaavimmilta sovellusalueilta Suomessa näyttävät pakkausmateriaalit sekä painettava elektroniikka. Hankkeen alussa tehty sovellusselvitys löytää mahdollisuuksia myös optiikassa ja diagnostiikassa. Varmimmat hyötyjät ovat kuitenkin laitevalmistajat, sillä kiinnostus ALD-kalvojen ominaisuuksiin ja mahdollisuus kalvojen R2R-valmistukseen kasvavat maailmassa koko ajan. Hankkeessa saatuja tuloksia esitellään 14 – 16. 3. 2012 Mikkelissä pidettävässä Mikkeli International Industrial Coating Seminarissa (MIICS). www.miics.net. "Täydellisesti biohajoava materiaali, joka olisi happi-, vesi- ja rasvatiivis, joka kestäisi koko tuotteen elinkaaren ja jonka loppukäyttäjä voisi helposti hävittää", kuvaa suunnittelupäällikkö Vesa Sorsa ihanteellista elintarvikepakkausmateriaalia. "Tuotevalikoimamme on laaja raa'asta lihasta säilykkeisiin ja kaikkeen siltä väliltä, sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa. Mitä suurempaan osaan tästä valikoimasta voitaisiin käyttää yhtä materiaalia sitä parempi.", kertoo tämän päivän tilanteesta tuotekehitysjohtaja Mirja Lonka. ALD-prosessoidusta alumiinioksidikalvosta toivotaan korvaajaa alumiinifoli- olle, jolloin tämäkin osa pakkauksista saataisiin kierrätyksen piiriin. Kierrätettävyyden ja biohajoavuuden lisäksi edellytetään, että pakkausten pinnoille voidaan tehdä painatuksia jollain tavanomaisella painotekniikalla. Vesa Sorsa katsoo menetelmän tämänhetkisen pullonkaulan olevan laitekehityksessä. "Jos R2R ALD-tekniikka saadaan kehitettyä teollisuuden vaatimalle tasolle, niin uskon pakkausmateriaalin valmistajan löytyvän aika nopeasti, ja kysyntää tuotteelle varmasti riittää". ensimmäinen, joka esitteli nopean ALD (spatial ALD) laitteistokonseptin, mutta sen skaalaamisessa suurempiin pinta-aloihin on haasteita. Yhdysvaltalainen Lotus Applied Technology on demonstroinut kymmenen sentin rainaleveydellä toimivan R2R ALD -laitteiston, mutta senkään rainaleveys ei vielä vastaa teollisuuden tarpeita. "Taustalla käydään idea- ja IP-kilpailua. Vuoden- puolentoista kuluttua nähdään mikä on tilanne pilottilaitteistojen osalta ja minkälaista teollista ratkaisua itse kullakin on tarjottavana". Beneq on omine ratkaisuineen kärjessä tässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Termisen ALD-prosessin rinnalla on kehitteillä plasmaprosessi. Söderlund näkee tässä prosessissa monia hyviä puolia. "Prosessi on puolitoista kertaa nopeampi, sillä saatava kalvon laatu on usein parempi ja prosessilämpötilat ovat matalampia. Lisäksi plasman avulla voidaan tehdä pinnan esikäsittelyä, esimerkiksi ALD-kalvon polymeeriin tarttuvuuden parantamiseksi. Näkisin plasman olevan olennainen osa tulevaisuuden R2R ALD –laitteistoa." Kansainvälisesti katsoen Söderlund pitää tärkeimpinä sovelluksina joustavia aurinkokennoja ja hieman kauempana tulevaisuudessa valaistuskäytössä olevia orgaanisia ledejä. Hänellä on myös antaa vihje tuotekehityksestä. "Jos pystyttäisiin kehittämään paperi-polymeerialustalle ALD-kalvo, joka olisi ominaisuuksiltaan lasinkaltainen, avaisi tämä uusia markkinoita ja olisi laajasti hyödynnettävissä eri teollisuuden aloilla, jopa orgaanisessa elektroniikassa". Laitevalmistajan kannalta R2R ALD:n tulevaisuus näyttää hyvältä. "Kiinnostus tätä teknologiaa kohtaan on erittäin suurta. Jos meillä nyt olisi valmis käyttökelpoinen laitteisto, niin myynti ei olisi pullonkaula". Otsikkokuva: Beneqin TFS 200R reaktorin sisustaa. Keskellä pyörivä alustanpidin, jonka ympärillä kahdeksan kaasunsyöttösuutinta.
© Copyright 2024