2•2014 - Mikes
2•2014 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI SISÄLTÖ 2 • 2014 Pääkirjoitus......................................................3 Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon......................................4 Luotettavuuden tuotteistamisessa on kyse Suomen vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä viennissä. 4 8 Metrologia – Vaisalan laadun kulmakivi.....8 Laatua ylläpidetään huolehtimalla mittausten jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta. Metrologiaosaamisesta kilpailuvaltti..........10 MIKES tarjoaa metrologiaosaamisensa VTT Oy:n kaikkien liiketoiminta-alueiden käyttöön. 10 13 Väitöstutkimus toi nostetta kemian metrologialle...................................13 Tuore väitöstutkimus poiki uusia työkaluja vedenlaadun mittausten luotettavuuden parantamiseen. Akkreditointi luo uskottavuutta.................16 Todiste pätevyydestä on vakuus vailla vertaa niin kotimaassa kuin maailman markkinoilla. Ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle................18 MIKESin ja ylijohtajan tiet erkanevat vuodenvaihteessa: Timo Hirvi siirtyy harrastusten pariin. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto.......................................21 16 Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Ulkoasu: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: [email protected] puh. 029 5054 505 Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) 02151 Espoo (Otaniemi) puh. 029 5054 000 fax 029 5054 299 22 18 Ensimmäiset 10 tutkinnon suorittanutta valmistui viime keväänä. Ajankohtaisia tapahtumia........................22 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeino- elämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututki- musta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. PÄÄKIRJOITUS Supisuomalainen luotettavuutemme viennin veturiksi Suomi menestyy lähes kaikissa kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Olemme hyviä koulutuksessa, lukutaidossa, yrityskouluissa, terveydenhuollossa, korruption vähyydessä, hallinnon avoimuudessa, pankkien stressitesteissä, eläkeläisten hyvinvoinnissa, laatutyössä. Yksittäisiä menestystarinoita on vaikka kuinka paljon. Miksi nämä yksittäiset tarinat eivät tuo menestystä maailman markkinoilla ja Suomi laahaa kaukana kärkisijoista tuotteiden ja osaamisen myynnissä? Tuoreen kansainvälisen laatututkimuksen mukaan suomalaisyritykset jäivät jumbosijoille 22 maan vertailussa. Ohi rynnisti jopa halpatuontimaana pidetty Kiina. Selvityksen mukaan Suomen menestyksen esteenä ovat puutteellinen osaaminen toimintaprosessien dokumentoinnissa, referenssien vähäisyys, alihankintaketjujen dokumentoinnin puute, standardien ja toimintajärjestelmien vähättely. Laatu on palasina siellä täällä, mutta menestyksekkään kaupanteon edellyttämä kokonaishallinta puuttuu. Metrologian peruspilari, jäljitettävyys, voi tuoda yhden ratkaisun Suomen menestymiselle. Jäljitettävyys sisältää juuri niitä elementtejä, joilla voidaan erottua kilpailijoista ja onnistua maailmanvalloituksessa. Jäljitettävyys tarkoittaa referenssejä, prosessien kuvaamista, kansainvälistä vertail- tavuutta ja standardien hyväksikäyttöä. Tätä on osattava markkinoinnissa hyödyntää. Tämän lehden teemana on luotettavuuden tuotteistaminen. Lehdessä on useita esimerkkejä menestystarinoista, joissa metrologia on ollut edesauttamassa kaupan syntymistä. Pegasor Oy on alkanut menestyä Kiinassa, Vaisala on liittänyt metrologiaprosessin tuotekehitysprojekteihin ja CLEEN Oy etenee metrologian soveltamisessa. Näissä yrityksissä jäljitettävyys ja luotettavuus on nostettu esiin menestyksen avaintekijöiksi. Metrologian vahvuutena on maailman laajuinen valtioiden välinen verkosto. Metrologialaitoksella on kumppani joka ikisessä maassa. MIKES tekee yhteistyötä niin Kiinan NMI:n, Saksan PTB:n, Brasilian Inmetron kuin Uruguayn LATUn kanssa. Kumppanina menestymistä on tukenut MIKESin erinomainen menestyminen kansainvälisissä tutkimushankkeissa. EU-hankkeiden määrällä ja rahoituksella mitattuna MIKES on Euroopan viidenneksi merkittävin metrologialaitos. Metrologian merkitys on erityisesti lisääntynyt kehittyvissä talouksissa. Kiina on 25-kertaistanut metrologiasatsauksensa, Intia nelinkertaistanut ja Brasiliakin tuplannut. Metrologia on ehdoton valtti- kortti näiden markkinoiden valtaamisessa. Maailman markkinoille kannattaa mennä kansallisten metrologialaitosten kautta. Tästä on hyviä kokemuksia Kiinassa. MIKESin kansainvälinen verkosto antaa VTT Oy:lle aivan uuden ulottuvuuden. VTT:n verkostojen kautta puolestaan metrologiasta muodostuu suomalaisille yrityksille väline, jolla vallataan ykkössijoja markkinoilla ja menestytään kansainvälisissä vertailuissa. Tämä edellyttää, että VTT Oy ottaa Vaisalan tapaan metrologian osaksi kehitysprojektejaan. Vuoden vaihteessa siirryn kahdentoista MIKES-vuoden jälkeen eläkkeelle. Olen saanut olla mukana hienossa kehitystarinassa metrologian kasvaessa ”kellareiden salatieteistä” kansainvälisesti arvostetuksi osaamiskeskukseksi. Kehitystarinan ovat mahdollistaneet työstään innostuneet maailmantason osaajat ja maailman paras tutkimusympäristö. Toivotan kaikille mikesläisille ja MIKESin kumppaneille menestystarinan jatkumista. Uusissa ympyröissä on aina enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Ylijohtaja Timo Hirvi 3 Luotettavuuden tu kilpailukyky kuntoo Millä keinoin Suomi Oy:lle taotaan uusia vientivetureita ja luodaan uusi uljaampi tulevaisuus? Laatukeskuksella ja Mittatekniikan keskuksella on vastaus valmiina – seuraavaksi on päättäjien vuoro toimia. Laatukeskus Excellence Finland Oy on Suomen Laatuyhdistys ry:n omistama yritys, jonka keskeinen päämäärä on menestyvä Suomi. Toteutuakseen tavoite edellyttää jatkuvasti kasvavaa määrää johtamistaan ja toimintaansa pitkäjänteisesti kehittäviä organisaatioita, joille laatu on strateginen työväline ja kilpailukyvyn varmistaja. - Puhuessamme laadusta tarkoitamme yrityksen kokonaisvaltaista laatua. Laatuajattelun tulee yrityksen koosta riippumatta ulottua johtamiseen, päätöksentekoon ja kaikkiin yrityksen toimintaan liittyviin prosesseihin. Pelkkä tuotteiden tekninen laatu ei riitä, vaan menestyksen avaintekijä on nimenomaan laadun johtaminen, Laatukeskuksen koulutusjohtaja Elina Mäkinen kuvailee. Läheskään kaikille suomalaisyrityksil- 4 le asia ei ole selvä, sillä USA:n laatuyhdistyksen American Society for Qualityn tuoreessa laatututkimuksessa Suomi jäi 22 maan joukossa usealla osa-alueella jumbosijoille. Jopa halpatuotantomaaksi mielletty Kiina kiri Suomen edelle useassa asiassa. Suomen kohdalla epäkohdiksi paljastuivat esimerkiksi henkilöstön puutteellinen kouluttaminen toimintaprosessien ja kehittämisen perustyövälineiden käyttöön sekä alihankkijoiden perehdyttäminen yrityksen laatutavoitteisiin ja -järjestelmiin. - Suomalaisyritysten on ymmärrettävä, että laadun eteen täytyy tehdä töitä ja yhteisiin laatutavoitteisiin on sitoutettava myös alihankkijat. Standardien ja toimintajärjestelmien yleinen vähättely on niin ikään lopetettava, jos mielimme nostaa kilpailukykyämme, Mäkinen painottaa. Jäljitettävyys laadun tae Laatukeskus on Mittatekniikan keskuksen (MIKES) läheinen yhteistyökumppani ja Elina Mäkinen MIKESin johtokunnan jäsenenä ylijohtaja Timo Hirven vakituinen keskustelukumppani. Myös MIKESissä kokonaisvaltaisen laadun merkitys Suomen kilpailukyvylle nähdään elintärkeänä. Timo Hirvi on työssään seurannut suomalaisyritysten hienoja päänavauksia mm. Aasian markkinoilla ja uskoo laajemmankin maailmanvalloituksen onnistuvan saman, standardeihin ja toimintajärjestelmiin nojautuvan konseptin avulla. - MIKESille laatu tarkoittaa dokumentoitujen eli jäljitettävien referenssien avulla todistettua tuotteen tai palvelun laatua. Jäljitettävyyden ansiosta kansainvälisille markkinoille pyrkivien yritysten ei tarvitse yhä uudelleen hankkia referenssejä, vaan uotteistamisella on kerran hankittu referenssi riittää. Siitä pitää huolen eri maiden metrologialaitosten allekirjoittama CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -vastavuoroisuussopimus, jonka mukaan ”kerran mitattu on kaikkialla hyväksytty”, Hirvi tarkentaa ja lisää: - Esimerkiksi BRIC-maissa eli Brasiliassa, Intiassa, Venäjällä tai Kiinassa kaupattavan tuotteen arvostus ja luotettavuus syntyy varmimmin kansallisen metrologialaitoksen avulla. Hän ottaa esimerkiksi suomalaisen pkyrityksen, ilmanlaadun mittauslaitteita valmistavan Pegasor Oy:n, joka aloitti viime vuonna menestyksellisen Kiinan valloituksen CLEEN Oy:n ympäristömittauksiin ja -monitorointiiin keskittyvän MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -ohjelman suojissa ja MIKESin myötävaikutuksella. - Ostajina toimivat kiinalaisviranomaiset vakuuttuivat pienen Pegasorin soveltuvuudesta yhteistyökumppaniksi mm. siksi, että MIKESin suhteiden myötä yhteistyö Kiinan kansallisen metrologialaitoksen NIMin kanssa oli taattu. Viranomaiset oivalsi- vat, että ennestään tuntemattoman Pegasorin anturit voidaan testauttaa NIMillä ja saada näin laitteille paras luotettavuuden perusta – jäljitettävyys. Timo Hirvi korostaa, että MIKES on aidosti globaali verkostotoimija, jonka apu suomalaisyrityksille saattaa osoittautua korvaamattomaksi. Laajojen kansainvälisten suhteidensa myötä MIKES tuo osaamista Suomeen, jotta suomalaisyritykset voivat menestyksekkäästi viedä omia tuotteitaan ja palveluitaan. Esimerkin voimalla eteenpäin Myös Laatukeskuksella on laajaa kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden laatuyhdistysten kanssa. Laatukeskus on verkottunut kansainvälisesti paitsi jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa myös useiden laatua edistävien organisaatioiden kautta. Kestävän kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä kumppanina on suuri joukko aktiivisia organisaatioita, joista merkittävin on Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). - Jäsenyrityksiä meillä on noin 500, joille tarjoamme koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Suomalaisten laatuosaajien verkot- taminen keskenään ja ulkomaisten laatuosaajien kanssa on ollut lähes 50 toimintavuotemme ajan keskeistä. Tavoitteemme on auttaa jäseniämme omaehtoisessa toiminnan kehittämisessä. Keräämme tietoa ja jaamme kokemuksia kilpailukyvyn kehittämisestä, Elina Mäkinen kertoo. Pk-yritykset ovat yksi Laatukeskuksen pääkohderyhmistä, sillä kokemukseen perustuva tieto antaa kasvua hakeville yrityksille mahdollisuuden toimia kerralla oikein ja saada menestyksen avaimet haltuunsa kustannustehokkaasti. Yksikään organisaatio ei kuitenkaan onnistu kehittämään toimintaansa, ellei intoa kehittyä saada puhallettua koko organisaatioon. Siksi laatuajattelun on oltava koko henkilöstön tiedossa. - Sisäinen viestintä on avainasemassa laatuasioista tiedottamisessa, samoin kuin monikanavaisuus. ”Johtaminen by jankutus” eli samojen asioiden sinnikäs toistaminen johtaa ennen pitkää toivottuun tulokseen. Myös esimerkillä on vahva vaikutus, siitä meillä on omakohtaista kokemusta. Laatukeskuksen oma toiminta on auditoitu ja ulkopuoliselta saatu positiivinen pa- > 5 - Suomalaisyritysten tulee panostaa ennen kaikkea laadun johtamiseen. Myös standardien ja toimintajärjestelmien vähättely on lopetettava, jos mielimme nostaa kilpailukykyämme, Laatukeskus Excellence Finlandin koulutusjohtaja Elina Mäkinen painottaa. 6 - Laatu ja luotettavuus kulkevat käsi kädessä. Luotettavuuden todentaminen onnistuu jäljitettävien referenssien avulla ja niiden tuottamisessa meillä on pitkät perinteet. Tuotteistetaan siis luotettavuus ja nostetaan se Suomen kilpailukykytekijäksi, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi ehdottaa. MIKES on yksi CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -vastavuoroisuussopimuksen allekirjoittajista ja siten osa kansainvälistä metrologista verkostoa. MIKESillä on myös suoraa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa esim. vertailumittausten kautta. > laute on vahvistanut henkilöstön omanarvontuntoa ja kannustanut entistä parempiin suorituksiin. Esimerkin kannustavaa voimaa edustavat myös kilpailut, joissa suomalaisyritykset voivat mitellä toisiaan, mutta myös ulkomaisia kilpakumppaneitaan vastaan. - Laatuyhdistys on järjestänyt Suomen laatupalkintokilpailua, nykyiseltä nimeltään Excellence Finland -finaalia, vuodesta 1991 lähtien ja viimeisten viiden vuoden aikana kansainväliseksi kilpailuksi kasvanutta Vuoden laatuinnovaatiokilpailua. Näiden kilpailujen voittajat ja tunnustuksen saajat palkitaan vuosittain juhlagaalassa ja palkinnot allekirjoittaa tasavallan presidentti, Elina Mäkinen toteaa. Suomen vahvuudet esiin Monipuolisista tukitoimista huolimatta suomalaisyritysten kilpailukyky on kuitenkin viime vuosina romahtanut eikä vientikaupan mainittavaa piristymistä ole näköpiirissä. Talouskasvu pysyttelee surkeissa lukemissa ennuste toisensa jälkeen, vaikka paremman tulevaisuuden avaimet ovat Timo Hirven mielestä Suomen ulottuvilla – joskin vielä kokonaisuutena tunnistamatta. - Mielestäni meidän tulisi luoda Suomelle kilpailukykyinen brändi, jonka alla eri yritykset toimialasta riippumatta voisivat tehokkaasti markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan. Rakennetaan Suomi Oy:n brändi vahvuuden varaan, jonka tiedän puuttuvan useilta potentiaalisten markkina-alueiden mailta. Toisin sanoen tuotteistetaan luotettavuus ja markkinoidaan sillä suomalaista osaamista, Timo Hirvi määrittelee. MIKESin laaja verkostoituminen muiden maiden metrologialaitosten kanssa antaa Hirvelle perspektiiviä arvioida eri maiden toimintajärjestelmien eroja. Hänen kokemuksensa mukaan erityisesti kehittyvillä markkinoilla luotettavuus on kaupankäynnissä kova sana ja todennettuna kilpailijoista erottava tekijä. - Meidän tulee luoda konsepti, johon jokainen vientimarkkinoilla toimiva suomalainen pk-yritys voi tukeutua. Yksittäisten yritysten on turha keksiä pyörää yhä uudestaan, kun meillä on olemassa elementtejä, joiden varaan suomalaistuotteet ja -palvelut identifioiva konsepti voidaan rakentaa. Timo Hirven ajatus luotettavuuden tuotteistamisesta on saanut Laatukeskuksen kannatuksen. Ennen kuin ajatuksesta sukeutuu käyttökelpoinen konsepti, idean taakse tulisi Hirven mukaan saada ainakin Finpron, Team Finlandin, Tekesin ja EK:n kaltaisia organisaatioita ja lopulta saada asia kirjattua jopa hallitusohjelmaan. - Luotettavuuden tuotteistamisessa on kyse Suomen vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden paketoimisesta helposti omaksuttavaksi kokonaisuudeksi. Suomalaistuotteiden luotettavuudelle on vankat perusteet, joten käytetään niitä hyväksi. Kun tunnistamme vahvuutemme, onnistumiset seuraavat perässä, Hirvi uskoo. 7 Metrologia – Vaisalan laadun kulmakivi Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Laatu on yrityksen kilpailukyvyn tärkein tekijä, jota ylläpidetään huolehtimalla mittausten jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta. Vaisala on maailman huippua ympäristömittausalalla. Yksi huipulle kipuamisen apuväline on ollut tinkimätön laadunvarmistus, mikä Vaisalan tapauksessa tarkoittaa mittausten laadusta huolehtimista jo laitteiden suunnittelusta alkaen. Teknologiapäällikkö Heikki Turtiainen kertoo yrityksen tuoteprosessin olevan sellainen, että se tukee laadun syntymistä. - Instrumenttivalmistajalle mittalaitteiden tarkkuus ja luotettavuus ovat elintärkeitä laadun osatekijöitä. Tuorein keinomme ylläpitää jatkuvaa laadunhallintaa on erillisen metrologiaprosessin liittäminen tuotekehitysprojekteihimme. Sen avulla varmistamme, että jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta ei tingitä missään vaiheessa. Metrologian hyödyntäminen laadunhallinnassa ei ole kuitenkaan Vaisalalle uutta, vaan yrityksellä on ollut jo vuosia oma mittanormaalilaboratorio. Laatuajattelun toteutuminen toiminnassa on varmistettu myös laatujärjestelmällä, joka on sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti. - Emme kilpaile maailman markkinoilla hinnalla, vaan laitteidemme suorituskyvyllä ja laadulla. Laaduntuotannossa metrologian hyödyntämisellä on ratkaiseva rooli. Toinen tärkeä asia on asiakaspalautteen keruu, se toimii erinomaisena laadun mittarina, Turtiainen sanoo. 8 Panostus mittausjärjestelmien luotettavuuteen ja havaintodatan korkeaan laatuun on mahdollistanut Vaisalan nopean nousun myös yhdeksi maailman johtavista säätutkatoimittajista. Kuvassa Vaisalan tuotekehityksen testauskäytössä olevan säätutkan asennustyöt ovat käynnissä Keravalla. Monimuotoista yhteistyötä Vaisala on mukana CLEEN Oy:n MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on mm. kehittää yhteensopivia ja -toimivia ympäristön mittausjärjestelmiä ja uusia työkaluja prosessien ja infrastruktuurin energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. - MMEA-ohjelman tulosten pohjalta kehitetään tuotteita, joissa yhdistyvät sen- - Instrumenttivalmistajalle mittalaitteiden tarkkuus ja luotettavuus ovat elintärkeitä laadun osatekijöitä. Siksi tuoteprojekteihimme liitettiin erillinen metrologiaprosessi, Vaisalan teknologiapäällikkö Heikki Turtiainen (oik.) kertoo. MMEA-tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Tero Eklin MIKESistä uskoo metrologian hyödyntämisen tuovan merkittävää kilpailuetua vientimarkkinoilla toimiville yrityksille koosta riippumatta. sorit, anturit, mittausjärjestelmät, tiedon keräys- ja hallintajärjestelmät sekä ratkaisut, joilla tuotetaan tietoja päätöksenteon tueksi. Näimme ohjelman hyvänä mahdollisuutena kehittää yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin on myös tapahtunut, sillä yhteistyö on siirtynyt perinteisestä johtoporrastyöskentelystä muillekin organisaatiotasoille, Turtiainen toteaa. Tutkimusohjelmassa mukana olevat yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja tarjota asiakkailleen tuotteita ja palveluita aina yksittäisistä mittalaitteista tiedonkeruuseen ja informaatiopalveluihin. - Esimerkiksi sääpalveluissa ei enää riitä, että toimitetaan asiakkaalle tarkkoja mittalaitteita tai niihin perustuvia ennusteitakaan. Tietoa on jalostettava sellaiseen muotoon, että asiakkaan on helppo käyttää sitä sääkriittisten toimintojensa ja prosessiensa tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen, Turtiainen kuvailee. Vaisala on yksi merkittävimmistä osakkaista MMEA-ohjelmassa ja oman alansa suurin toimija tutkimuskonsortiossa, mutta ohjelma on houkutellut mukaansa myös poikkeuksellisen paljon pk-yrityksiä. Yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden energia- ja ympäristöalan toimijoiden kesken hyödyttää kaikkia koosta riippumatta. Uutta liiketoimintaa MMEA-ohjelmassa kehitetään uutta mittausteknologiaa ja tehdään tutkimustyö- tä Vaisalan osaamista hyödyntäen. Erityistä hyötyä Vaisalalle on ohjelmassa rakennetusta teknologia-alustasta, jota yritys voi hyödyntää omissa tuotteissaan ja näin nopeuttaa uusien informaatiopalvelutuotteidensa saamista markkinoille. - Tuorein tuoteuutuutemme Network Manager -säähavaintojen hallintatyökalu käyttää MMEA-ohjelmassa kehitettyä teknologia-alustaa. Myös uusimmat lentosään ja tiesään informaatiopalvelusovelluksemme perustuvat samaiseen alustaan, joka tulee toimimaan monen muunkin tulevaisuuden tuotelanseerauksemme perustana, Turtiainen kertoo. Hän on mielissään siitä, että teknologia-alustalla tulee olemaan laaja käyttäjäkunta, jolloin yhteensopivuusongelmat alustan ja uusien tuotteiden välillä eivät estä tuotteiden käyttöönottoa. Tyytyväisyyteen on aihetta myös MMEA:n ohjelmajohtaja Tero Eklinillä. - On palkitsevaa huomata, että tutkimuksesta syntyy aitoa liiketoimintaa. Useimmiten lyhytkestoiset tutkimusohjelmat ehtivät päättyä ennen tulosten konkretisoitumista, mutta monivuotisen MMEA-ohjelman tilanne on onneksi toinen, Eklin iloitsee. Lisätietoja: www.mmea.fi, www.vaisala.fi Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö, Nina Kaverinen ja Vaisalan arkisto 9 VTT Oy starttaa 1.1.2015 MIKESin metrologi kilpailuvaltti Uusi yhtiömuotoinen VTT on kahden arvostetun toimijan liitto, jonka hyödyt ovat molemmin puolisia. Yksi on kuitenkin ylitse muiden – metrologiaosaaminen – jonka Mittatekniikan keskus (MIKES) tarjoaa Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) kaikkien liiketoiminta-alueiden käyttöön. - Päämäärämme on metrologian huomioiminen kaikessa VTT Oy:n toiminnassa. Sitä kautta toimintamme vaikuttavuus saadaan oleellisesti nykytasoa paremmaksi, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo painottaa 10 aosaamisesta Metrologisen tutkimuksen tarpeisiin räätälöidyn MIKES-talon valmistuminen vuonna 2005 siivitti Mittatekniikan keskuksen tutkimustoiminnan ennen näkemättömiin tuloksiin. Tänä päivänä MIKES on Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukossa ja arvostettu toimija kansainvälisessä tiedeyhteisössä. MIKES tuo uuteen yhtiömuotoiseen VTT:hen laajat kansainväliset suhteensa sekä huipputason osaamispääomansa, molemmat horisontaalisesti uuden organisaation hyödynnettäviksi. MIKESin ja VTT:n toimintaperiaatteissa on kuitenkin ratkaiseva ero, joka on huomioitava toiminnassa. - MIKESin toimintaa ohjaavat sille uskotut lakisääteiset tehtävät, ne ovat taustalla kaikissa toimissamme. Toimiva infra mittaamisessa nyt ja tulevaisuudessa on toimintamme päämäärä. VTT:n strategiset painopistealueet ovat siten erilaiset kuin meidän. Metrologian huomioiminen kaikessa VTT Oy:n toiminnassa on päämäärämme ja sitä kautta toimintamme vaikuttavuus saadaan oleellisesti nykytasoa paremmaksi. MIKESin brändin tulee olla selkeästi erottuva uudessa VTT Oy:ssä, hajauttaminen ja sulauttaminen ovat suuri uhkakuva, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo sanoo. MIKES menestyy maailmalla VTT ja MIKES eivät suuntaa sokkona kohti yhteistä tulevaisuutta, vaan ovat saaneet tuntumaa toistensa työskentelyyn jo vuosien ajan yhteisissä tutkimusprojekteissa. Ja olihan sähkömetrologia ja pituusmet- rologia VTT:n toteuttamaa vuosituhannen vaihteeseen asti. - Isotooppispektroskopia on kasvava tutkimusalueemme, joka on jo huomioitu VTT:n strategiassa. Myös ponnistelumme kvanttimetrologiakolmion sulkemiseksi on hyvä esimerkki yhteisestä projektista samoin kuin termosähköisten materiaalien mittausasiat, piimikromekaniikka ja nyt yhdistymisprosessin aikana paikallistetut toisiaan täydentävät hankeajatukset. Projekteissa on mukana aina myös vaihteleva joukko kansainvälisiä kumppaneitamme, Isotalo luettelee. MIKES on aidosti globaali toimija, jonka johdolla Suomi on osallistunut aktiivi- sesti Euroopan metrologiaohjelmaan, European Metrology Research Programme (EMRP). Ohjelma perustuu Euroopan komission perustamissopimuksen artiklaan 169 ja on rinnakkainen EU:n seitsemännelle puiteohjelmalle (FP7). Ohjelman suuruus on 400 M€, josta EU rahoittaa puolet ja toisen puolen ohjelmaan osallistuvat maat. - Vuosien 2009–2013 EMRP-hakujen tulokset ovat olleet Suomelle hyvin myönteiset. Tänä aikana on valittu rahoitettavaksi 132 projektia, joista Suomi on mukana 64:ssä. Näissä suurin osallistuja on MIKES 55 projektilla, joista neljää se myös koordinoi. Euroopan tasolla MIKES kuuluukin parhaimpien metrologialaitosten joukkoon, kun kriteerinä on EMRP-ohjelman hauissa menestyminen. Tämä näkyy myös saamassamme rahoituksessa. MIKESille varmistunut EMRP-rahoitus on 6,6 M€ ja FP7kaudelle EU-lähtöinen rahoitus yhteensä 7,4 M€, Isotalo toteaa. Myös muut Suomen kansalliset mittanormaalilaboratoriot (Aalto, STUK, SYKE, IL, GL) ovat osallistuneet EMRP-projekteihin ja yliopistot ovat saaneet ohjelmasta tutkija-apurahoja. Kaikkiaan ohjelmasta Suomeen saatu rahoitusosuus on ollut 5 %, kun tavoitteena oli 4 %. Laatu VTT:n valtiksi Euroopan unioni panostaa edelleen metrologian aseman vahvistamiseen ja on käynnistänyt uuden tutkimusohjelman, Euroopan metrologian innovaatio- ja tutkimusohjelman (EMPIR), suoraan EMRPohjelman jatkoksi. EMPIR-ohjelman tavoitteena on kansainvälisen yksikköjär- > 11 > jestelmän kehittämisen lisäksi ratkaista eri avainalojen, kuten energian, ympäristön ja terveyden, suuria haasteita metrologian tutkimuksen avulla. - EMPIR on seitsemänvuotinen ohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 600 miljoonaa euroa, josta puolet tulee EU:lta ja puolet jäsenvaltioilta. Ohjelma perustuu Horisontti 2020:n periaatteisiin ja se toteutetaan jälleen EURAMETin, Eurooppalaisten metrologiaorganisaatioiden kattojärjestön kautta. MIKESin johdolla Suomi on edelleen sitoutunut ja mukana ohjelmassa 4 %:n osuudella, Isotalo kertoo. Hän pitää metrologiaa yhtenä selkeänä Suomen kilpailukykytekijänä, kaupan teknisten esteiden poistajana, ja mainitsee esimerkkeinä Pegasor Oy:n pääsyn Kiinan markkinoille ja Vaisala Oyj:n tuotteiden metrologiaan tukeutuvan laadun ja luotettavuuden. - MIKESin vankka asema eurooppalaisissa EMRP- ja EMPIR-tutkimusohjelmissa tuo hyvän lisän VTT:n EU-hankkeiden portfolioon, Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut liiketoiminta-alueen johtaja Petri Kalliokoski toteaa. - Metrologian suuri merkitys on vain tunnistettava entistä paremmin ja tässä tehtävässä VTT:n laajat verkostot voivat olla hyödyksi. VTT:llä on kolme liiketoimintaaluetta, Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät sekä Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, joilla kaikilla metrologiaa voidaan hyödyntää erityisesti teollisuusyritysten kanssa tehtävissä hankkeissa. - Jo pelkästään se, että MIKES tuo tullessaan Suomen virallisen ajan ja taajuuden nostaa VTT:n statusta tutkimuslai- 12 toksena enemmän kuin vain symbolisesti. MIKES-talo suunniteltiin ja toteutettiin siten, että atomikellon taajuus on käytettävissä kaikissa laboratorioissa. Sama voidaan laajentaa nyt VTT:n tasolle. Toivomme, että metrologian merkitys tunnistetaan ensisijaisesti emo-organisaatiossamme, josta tieto voidaan suunnata markkinoille, Isotalo sanoo. Hän on itsekin pohtinut tiedon välittämisen tehostamista ja vie parhaillaan eteenpäin ideaa Metrologia Akatemiasta. Sen tehtävänä olisi mm. asiantuntijapalveluiden tuottaminen, toimiminen hyviksi havaittujen ratkaisujen, ohjelmistojen ja laitteiden markkinapaikkana, koulutustoiminta sekä eri suurealueiden klubitoiminta. Kunhan yhdistymiskiireet hellittävät, Akatemia saattaa saada siivet alleen. Yhteistyöstä kilpailukykyä VTT:llä MIKESin metrologiaosaamista arvostetaan ja sitä myös aiotaan hyödyntää laaja-alaisesti. Tämän vuoden integroitumisvaiheessa on jo identifioitu useita yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja osassa aiheista on edetty hakemusten valmisteluun asti. Myös yhteisen tutkimusstrategian valmistelu on käynnissä. - MIKES vahvistaa VTT:n vahvaa brändiä asiantuntemuksellaan ja tuo VTT:lle laajaalaista metrologiaosaamista. MIKESistä tulee osa Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut liiketoiminta-aluetta (KIPS), jonka yksi liiketoimintalinja perustuu metrologiaosaamiseen. Hyödynnämme kuitenkin MIKESin asiantuntemusta kaikilla kolmella liiketoiminta-alueellamme, KIPSin johtaja Petri Kalliokoski vakuuttaa. VTT on viime vuosina panostanut voimakkaasti EU:n puiteohjelmien rahoituksen hankkimiseen Suomeen yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. VTT:n saama EU-rahoituksen osuus on tasaisesti noussut ja oli 11 %:n tuntumassa vuonna 2013. Osuus on noin 25 % Suomeen saadusta tutkimusrahoituksesta. - MIKESin vankka asema EMRP- ja EMPIR-tutkimusohjelmissa tuo hyvän lisän VTT:n EU-hankkeiden portfolioon. Ainutlaatuinen metrologiaosaaminen synnyttää uusia mahdollisuuksia hyvin kilpailluissa H2020-rahoitusinstrumenteissa. Etenkin SME-yrityksille suunnatuissa hauissa meillä on mahdollisuus yhdessä parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja nostaa VTT:n vaikuttavuutta EU:n H2020-ohjelmassa, Kalliokoski arvioi. Hänen mielestään MIKESin ja VTT:n osaaminen täydentävät toisiaan hyvin, ja VTT:n laaja teknologiaosaaminen ja asiakaskunta antavat uusia sovellusmahdollisuuksia metrologian osaamiselle. Win-win -tilanteesta Heikki Isotalo löytää vielä yhden ilonaiheen. - Patenttien haussa MIKES ei ole ollut aktiivinen hakuprosessin työläyden ja hintavuuden takia. VTT:llä asiaa hoitaa erillinen toiminto, joten ammattilaisten apu on nyt käytettävissä. Mahdollisuus saada patenttihakemuksia vireille on hieno asia. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö ja VTT:n arkisto Väitöstutkimus toi nostetta kemian metrologialle Tuore väitöstutkimus poiki uusia työkaluja vedenlaadun mittausten luotettavuuden parantamiseen. Kansainvälisesti noteeratusta tutkimuksesta ja laboratorioille luoduista tietokoneohjelmista kiinnostuttiin heti Kirgisiassa asti. Suomen ympäristökeskus SYKE on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka laboratorio toimii ympäristöalan kansallisena vertailulaboratoriona ja Mittatekniikan keskuksen sopimuslaboratoriona sekä kehittää ympäristönäytteiden kemiallista ja biologista analytiikkaa. SYKEn laboratorion ENVICALtiimin vetäjä, kemisti Teemu Näykki on yksi harvoista kemian metrologian osaajista Suomessa, sillä tieteenala on vielä maailmanlaajuisestikin nuori. Nelisen vuotta sitten Näykki käynnisti kemian metrologian alaan kuuluvan väitöstutkimuksensa, joka tarkastettiin ja hyväksyttiin elokuun lopulla Tarton yliopistolla. Väitöstyössään hän kehitti labora- torioille mittaustulosten luotettavuutta parantavia laskentatyökaluja, joille oli ilmeinen tilaus olemassa. - Laboratoriot kokevat mittaustulosten epävarmuuden arvioinnin ja laskemisen vaikeaksi, ja siksi yleisesti joko yli- tai aliarvioivat mittausepävarmuuden. Tulosten luotettavuus ja vertailtavuus heikkenee, > 13 - Mittaustulosten loppukäyttäjän ja päätöksentekijän kannalta on oleellista tietää, miten luotettava mittaustulos on. Se vaatii tietoa tuloksen mittausepävarmuudesta, SYKE Envical-tiimin vetäjä Teemu Näykki painottaa. > vaikka mittaustulosten vertailtavuus on kansainvälisesti erittäin tärkeää niin päätöksentekijöille kuin liike-elämälle. Asialla on myös suuri taloudellinen merkitys. Näistä syistä halusin etsiä keinoja, joilla mittaustulosten epävarmuuden arvioiminen ja laskeminen helpottuisi ja luotettavuus paranisi, Näykki kertoo. Tutkimustyön edetessä keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyikin ja Näykki kehitti laboratorioille työkaluja, jotka soveltuvat käytettäviksi niin kemian laboratoriomittauksissa, maastossa tapahtuvissa kenttämittauksissa kuin kansalaishavainnoinnissa. Tulokset tavoitteen mukaisia Teemu Näykin väitöskirja Novel tools for water quality monitoring – from field to laboratory on tehty kemian laitoksella Tarton yliopiston luonnontieteen ja teknologian tiedekunnassa ja se koostuu kaikkiaan kahdeksasta tieteellisestä julkaisusta. Väitöstyön käytännönläheisimpiä tuloksia ovat helppokäyttöiset tietokoneohjelmat. 14 - Laboratorioissa suoritettavien mittausten epävarmuuden arviointiin kehitimme MUkit (Measurement Uncertainty kit) -tietokoneohjelman. Sen lisäksi kehitimme maastossa antureilla suoritettaville on-line -mittauksille reaaliaikaista mittausepävarmuuden arviointimenettelyä ja AutoMUkit-tietokoneohjelmaa. MUkit-ohjelma on käyttövalmis, mutta AutoMUkit on edelleen työn alla ja saadaan käyttöön oletettavasti ensi vuoden puolella, Näykki tarkentaa. - MUkit- ja AutoMUkit-työkalujen kehittäminen on ollut olennainen osa CLEEN Oy:n MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -ohjelmassa tehtävää ympäristömonitorointiin liittyvää tutkimusta. Mittausepävarmuuden määrittäminen on yhä keskeisempi osa kehitettäessä ja vietäessä markkinoille uusia ympäristötietoon perustuvia päätöksentekojärjestelmiä, MMEA-ohjelman ohjelmajohtaja Tero Eklin MIKESistä kertoo. Väitöstutkimuksessa yhtenäisen mit- tausepävarmuuden arviointitavan havaittiin parantavan analyysitulosten vertailukelpoisuutta laboratorioiden välillä. Samalla huomattiin, että selkeät mittausepävarmuuden yli- ja aliarvioinnit vähentyivät helppokäyttöisen laskentatyökalun ansiosta. Tulokset ovat merkittäviä, sillä lukuisat tärkeät teollisuuteen tai ympäristöön liittyvät päätökset perustuvat mittaustuloksiin. Niiden luotettavuuden varmistavat mittausepävarmuuden tunteminen ja mittaustulosten jäljitettävyys. - MUkit-ohjelman käyttöä havainnollistavia koulutustilaisuuksia on järjestetty jo useita laboratorioille, oppilaitoksille ja yrityksille. Laboratoriot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä, tällaista työkalua on kaivattu. Myös kansainvälisiltä markkinoilta tullut palaute on ollut rohkaisevaa ja ohjelmaa käytetään aktiivisesti jopa Kirgisiassa saakka. Tämä on seurausta SYKEn koordinoimasta ympäristömonitoroinnin vientiprojektista, joka on osa Suomen tukemaa vesiohjelmaa Keski-Aasiassa. Yksi projektin onnistumisista oli MUkit-ohjelman saama suosio. MUkit leviää Kirgisian kansallisen laboratorioakkreditointilaitoksen välittämänä ja tunnustamana, joka näkyy siinä, että he promovoivat MUkit -työvälinettä internetsivuillaan ja seminaareissaan. Kirgisian liittyminen MUkitin käyttäjäkuntaan edellytti ohjelman toteuttamista venäjäksi suomen ja englannin lisäksi. Tieto lisää tarkkuutta Väitöstyöllään Teemu Näykki on nostanut kemian metrologian lapsenkengistään lisäpanostusten arvoiseksi tieteenalaksi. Hän korostaa, ettei Suomi ole tieteenalan osaajien vähyydessä mitenkään poikkeus, sillä kemian metrologialla ei yksinkertaisesti vielä ole pitkiä perinteitä. - On muistettava, että mittausepävarmuudestakin alettiin puhua yleisesti vasta 1980-luvun lopulla. Harmillista sen sijaan on se, ettei Suomessa vieläkään ole saatavilla mittausepävarmuuteen ja mittausten jäljitettävyyteen keskittyvää koulutusohjelmaa. Tämän johdosta väitöstyönikin tarkastettiin Tarton yliopistossa, jolla on oma mittaustieteen koulutusohjelma. Näykin arvion mukaan kemiaa on pidetty näihin päiviin saakka mittaustieteestä kaukana olevana tieteenalana, eikä näitä kahta ole siksi osattu yhdistää. Poikkeuksena Tarton yliopisto, joka on tarkkanäköisen professori Ivo Leiton johdolla panostanut jo pitkään alan koulutukseen. Mittausepävarmuuden luotettavan ar- vioinnin tarpeeseen törmätään kuitenkin yhä useammin ympäristönäytteiden analytiikassa. Etenkin jatkuvasti lisääntyvissä kenttä- ja kansalaismittauksissa, sillä niissä käytetyistä välineistä tiedetään huomattavasti laboratoriolaitteita vähemmän. Siten myös mittausepävarmuuden arvioiminen on vaikeampaa. - Tarve kenttä- ja kansalaismittauksien kehittämiselle ja lisäämiselle on nykyään suuri. Sen vuoksi pyritään jatkuvasti löytämään uusia välineitä, jotka mahdollistaisivat maastossa tapahtuvien mittausten laajemman käytön. Jatkossa pyritään hyödyntämään entistä enemmän myös kansalaisten suorittamaa veden laadun havainnointia, Näykki arvelee. Mittausosaamisesta kilpailuetua SYKEn järjestämä Suomen ensimmäinen kenttämittareiden pätevyyskoe oli yksi Teemu Näykin väitöstyön tutkimusaiheista viime kesänä. Kokeessa arvioitiin samalla mittauspaikalla Vantaan Keravanjoella olevien mittaajien toimintaa sekä kannettavien antureiden tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Väitöstyössä tutkittiin myös SYKEn ja VTT:n yhteistyönä kehittämän Secchi3000-laitteen suorituskykyä ja tulosten luotettavuutta luonnonvesien sameuden mittauksessa. - Secchi3000-laitteen avulla kansalaiset voivat itse mitata esimerkiksi veden sameutta matkapuhelimen kameraa käyt- täen. Kuva lähetetään multimediaviestinä palvelimelle, joka analysoi kuvan, laskee siitä veden sameusarvon ja palauttaa tuloksen takaisin mittaajan puhelimeen. Kansalaishavainnoinnin tarkoituksena ei ole korvata laboratoriotutkimuksia, mutta tällä tavoin kerättyjä havaintoja veden laadusta voidaan kuitenkin hyödyntää virallisen seurannan tukena, Näykki toteaa. Tulosten loppukäyttäjän ja päätöksentekijän kannalta on oleellista tietää, miten luotettava mittaustulos on. Se vaatii tietoa tuloksen mittausepävarmuudesta eli sitä, kuinka paljon tai vähän mittaustulos on väärin. - Yksikään mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein. Tuloksen luotettavuuden kannalta on myös oleellista, että mittausmenetelmä on validoitu eli sen suorituskyky on tutkittu, Näykki painottaa. Ympäristömonitoroinnin viennissä hän näkee runsaasti potentiaalia. Onhan Suomessa tunnustettua IT- ja mittausosaamista, jotka yhdessä ovat merkittävä kilpailukykytekijä. Esimerkiksi Kirgisiaan, Laosiin ja Nepaliin suomalaista ympäristöosaamista on jo viety ja mittausosaamisen kehittäminen on aivan oleellinen osa ympäristöseurannan kehittämisprosessia. Lisätietoa: www.syke.fi Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Susa Junnola MUkit (Measurement Uncertainty Kit) on laboratoriolle suunnattu tietokoneohjelma mittausepävarmuuden arviointiin, jossa laskenta perustuu Nordtest TR 537 -raporttiin. Ohjelman avulla laboratoriot voivat helposti arvioida mittausepävarmuuksia hyödyntäen: • Kontrollinäytteiden tuloksia • Rutiininäytteiden rinnakkaistuloksia • Laboratorioiden välisiä vertailu- ja pätevyyskoetuloksia • Saantokokeiden tuloksia Laskentaohjelma MUkit ja sen lähdekoodit ovat ladattavissa maksutta Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta. Ohjelma on toteutettu suomen, englannin ja venäjän kielellä. 15 Akkreditointi luo uskottavuutta Pelkkä oma näkemys toiminnan erinomaisuudesta harvoin vakuuttaa kuulijoita millään alalla. Sen sijaan ulkopuolisen, riippumattoman tahon antama todiste pätevyydestä on vakuus vailla vertaa niin kotimaassa kuin maailman markkinoilla. FINAS-akkreditointipalvelu toimii Suomessa kansallisena akkreditointielimenä, joka vastaa laboratorioiden, sertifiointielinten ja tarkastuslaitosten sekä erityisalojen pätevyyden toteamisesta. FINAS on vuosia ollut toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen osa Mittatekniikan keskusta (MIKES), mutta valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen lliittyen FINAS yhdistyy vuoden 2015 alussa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Sijoituspaikka vaihtuu, muita muutoksia FINASin toiminnassa ei tapahdukaan. - FINAS-akkreditointipalvelu on asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä nähden riippumaton ja puolueeton toimija. Tämä toimintamme perusedellytys säilyy muuttumattomana uudessakin järjestelyssä. Myös nimemme, logomme ja sähköpostiosoitteemme pysyvät ennallaan, samoin verkkosivumme ja siellä olevat asiakkaidemme akkreditoitujen toimialueiden ja pätevyysalueiden luettelot, FINASin johtaja Leena Tikkanen arvioi. Pasilassa Tukesin remontoitavat tilat odottavat tulijoita ja osin myös tutut yhteistyökumppanit. Pääjohtaja Kimmo Peltonen uskoo uuden yksikön olevan suoranainen piristysruiske Tukesin arjessa. - FINASin tavassa tehdä työtä on paljon omalle organisaatiollemme uusia piirteitä. On hienoa, kun benchmarkkaus onnistuu näin omissa toimitiloissa, Peltonen sanoo. Akkreditointi vahva vakuus Parin viime vuoden ajan FINAS on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) edus- 16 tajien kanssa käynyt esittelemässä toimintaansa ja akkreditoinnilla saavutettavia hyötyjä eri ministeriöissä. Akkreditointia ei vieläkään kaikkialla ymmärretä merkittäväksi työkaluksi, vaikka akkreditoinnin käyttö esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa vahvistaa kilpailukykyä. - Euroopan sisämarkkinat sallivat tuotteiden, henkilöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden. Vapaa kauppa edellyttää, että tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuuteen voidaan luottaa, joten tämän osoittamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa kaupankäyntiä sekä yhteistyö- tä edistävä tekijä sisä- ja kansainvälisillä markkinoilla, Tikkanen toteaa. Kansalliset akkreditointielimet ovat luoneet kattojärjestönsä EA:n (European co-operation for Accreditation) kautta yhteistyöverkon, joka varmentaa sen, että akkreditoidut toimielimet toimivat samojen ISO 17000-, ISO 15000- ja ISO 14000-sarjojen standardeissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Kaikki hyötyvät yhtenäisistä menettelytavoista. - Akkreditointitodistus viestii asiakkaille toiminnan pätevyydestä ja luotettavuudesta ja lisää toimielinten antamien todis- - Pätevyyden osoittamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa kaupankäyntiä sisä- ja kansainvälisillä markkinoilla. Akkreditointi luo uskottavuutta ja rakentaa luottamusta, FINAS-akkreditointipalvelun johtaja Leena Tikkanen toteaa. EA:n tavoitteet 2014 – 2017 1. EA:n ja akkreditoinnin aseman vahvistaminen Euroopassa 2. EA:n vertaisarviointijärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen 4. Yhteistyön edistäminen komission kanssa kehitettäessä, ylläpidettäessä ja sovellettaessa akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia EU:ssa 3. Ilmoitettujen laitosten vaatimuskriteerien ja arviointien edelleen harmonisointi 5. Yksityissektorin tukeminen akkreditoinnissa ja vaatimustenmukaisuuden arviointiohjelmissa tusten ja raporttien uskottavuutta. Leena Tikkasen arvion mukaan akkreditoinnilla saavutettavat edut ovat jo hyvin mm. niiden kansainvälisillä markkinoilla toimivien suomalaisten tiedossa, joilta edellytetään akkreditointia. Tietoisuus akkreditoinnin merkittävyydestä lisääntynee yhä laajemmissa kohderyhmissä, sillä EUkomissio on asettunut yhä vahvemmin akkreditointitoiminnan taakse. Uhkana asiantuntijapula EU-komission ja akkreditointielinten kattojärjestön EA:n (European co-operation for Accreditation) solmima yhteistyösopimus ilmentää akkreditointitoiminnan EU:ssa nauttimaa arvostusta. Edellinen sopimus päättyi vuodenvaihteessa ja uusi solmittiin kesäkuun lopulla vuosiksi 2014 – 2017. Merkille pantavaa on, että EU:lta saatava vuosittainen rahoitusosuus on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi vuodelle 2014 EU myönsi 600 000 euroa, mikä kattaa yli puolet EA:n kokonaisbudjetista. FINASin tulevaisuus kansallisena akkreditointielimenä näyttää tältä osin hyvältä, mutta Leena Tikkanen näkee tulevaisuudessa myös uhkia ja haasteita. - Selkeä haasteemme on pula teknisistä arvioijista ja asiantuntijoista. Jo nyt joudumme silloin tällöin turvautumaan ulkomaisten asiantuntijoiden apuun ja suppeille erikoisaloille asiantuntijoiden löytäminen on entistä vaikeampaa. Kansallinen sääntely voi myös muodostua kompastuskiveksi ulkomaisen avun käytölle, sillä asiantuntijat eivät tunne kansallista lainsäädäntöämme ja myös kieliongelmat nousevat esiin. Yleinen taloudellisten resurssien niukkuus näkyy ja tuntuu asiakkaiden toiminnassa ja heijastuu myös FINASin ja muiden Euroopan akkreditointielimien toimintaan. - Meillä on paljon opittavaa FINASin tavasta tehdä työtä. Odotamme innolla muuttoa, Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen sanoo. - Kansainvälinen akkreditointikokous oli määrä järjestää Bangkokissa, mutta turvallisuussyistä kokous siirrettiin Kanadaan. Maailman kriisit heijastuvat siis myös akkreditointitoimintaan ja esimerkiksi monet Euroopan maiden akkreditointielimet ovat vähentäneet yhteistyötään kriisialueiden kanssa, Tikkanen kertoo. Kansallisena akkreditointielimenä FINAS keskittyy pelkästään Suomen akkreditointitarpeiden tyydyttämiseen, joten maailman kriisit eivät suoraan vaikuta arjen työskentelyyn. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan asiakaskunta on varsin tyytyväinen arviointipalveluun, sen toteutukseen ja hyödyllisyyteen. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli viime vuonna 4,4/5, kun se vuonna 2012 oli 4,2. Uusia alueita akkreditoitu FINASin ja Tukesin sijoittuminen saman katon alle on molemmissa organisaatioissa ollut positiivinen uutinen, mutta valtion säästötavoitteet ja budjettileikkaukset eivät niinkään. Tukesin henkilökunnalle an- 6. EA:n aseman vahvistaminen kansainvälisesti; tavoitteena Euroopan akkreditointipolitiikan ja -periaatteiden kansainvälinen soveltaminen nettu kahden viikon lomautusvaroitus panee miettimään heikentyneen taloudellisen tilanteen mahdollisia vaikutuksia FINASin toimintaan. - Tukes on moniohjattu virasto, jonka budjetin leikkaukset eivät kuitenkaan koske erillisrahoitettuja yksikköjä. FINASiin Tukesin taloudellinen tilanne ei suoraan vaikuta, Kimmo Peltonen vakuuttaa. FINASin olemassaolo on riippuvainen akkreditointitarpeista ja sen organisaation koko elää tulokertymän mukaan. Esimerkiksi vuonna 2013 FINASin tulot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 12 % ja ylittivät noin 9 %:lla suunnitellun. - Olemme puolueeton ja riippumaton toimija, jolla on vahva asema asiakaskunnassamme sekä kansainvälisessä yhteisössä. Tulevaisuuden näkymämme ovat valoisat ja Tukesin kylkeen asettumisesta seuraa meille mieluisia synergiaetuja. Näistä esimerkkeinä mahdollisuus saada Tukesin asiantuntijoilta ja juristeilta apua tarvittaessa. Tukesin tiedotustoiminta on myös hyvin hoidettu, mikä tulee meidänkin hyödyksemme. Toivottavasti voimme vastavuoroisesti auttaa esim. Tukesin sähköisten järjestelmien kehittämisessä, Tikkanen luettelee. FINASin pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria ja akkreditointi laajenee yhä uusille alueille. Esimerkkeinä laajentumisesta ovat vuonna 2013 suoritetut ympäristöteknologian (ETV) ja sähkön tuotantotukitodentamistoiminnan akkreditoinnit. Ilmoitetun laitoksen toimintaa on tähän mennessä akkreditoituna yhteensä 17 toimielimen pätevyysalueessa 20 eri direktiivin tai asetuksen alueella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 17 12 vuotta MIKESin ylijohtajana Timo Hirvi eläkkeelle Mittatekniikan keskuksen (MIKES) ylijohtaja Timo Hirvi jättää huippukuntoon luotsaamansa MIKESin ja siirtyy eläkkeelle. Perheen ohella yrittäjyys, liikuntaharrastukset ja puutarhanhoito valtaavat vuodenvaihteen jälkeen kalenterin. Vuoden 2002 keväällä Timo Hirvi toimi vielä EELAssa eli Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa, nykynimeltään Evira, kemianyksikön johtajana. Huhtikuun alussa hän siirtyi MIKESin uudeksi ylijohtajaksi ja sai aikaan hämmennystä kollegoissa. Päätös siirtyä tutkimuslaitoksen ruoriin ja metrologian pariin yllätti monet. - Metrologia koettiin tuolloin vielä täydelliseksi auringonlaskun alaksi ja kyseinen tieteenala sotkettiin usein meteorologiaan, säätieteeseen. Olihan metrologia kieltämättä itsellekin outo juttu, vaikka olinkin toiminut jo aiemmin Metrologian neuvottelukunnan jäsenenä. Sielläkin met- 18 rologian tuntemus oli vielä silloin jokseenkin olematonta, Hirvi muistelee. Hänen mielestään tyrmäävät arviot metrologian tulevaisuudesta olivat ymmärrettäviä, sillä tuolloin Lönnrotinkadulla sijainnut MIKESin toimitila ei antanut kovin ylevää kuvaa kellareissa tapahtuvasta tutkimustyöstä. Timo Hirvi tiesi kuitenkin parempien aikojen olevan edessä, sillä päätös MIKES-talon rakentamisesta oli jo tehty hänen aloittaessaan pestinsä. MIKES-talosta menestykseen Lönnrotinkadun vanhanaikaiset tilat eivät vastanneet herkkien mittalaitteiden tar- peita tai tutkijoiden kunnianhimoisia mittatarkkuusvaatimuksia. Sen sijaan uudesta MIKES-talosta tuli tutkijoiden toiveiden täyttymys ja kansainvälisten metrologialaitosten ihastelun kohde. - Kahdentoista vuoden uraani MIKESissä mahtuu monia merkittäviä tapahtumia, mutta kyllä MIKES-talon suunnittelu, rakentamisen valvominen ja vihdoin muutto uusiin tiloihin on niistä tärkein. Metrologian tutkimustarpeisiin varta vasten rakennettu talo paransi mahdollisuuksiamme tehdä tutkimusta, minkä lisäksi MIKESin arvostus ja tunnettuus kasvoivat huimasti, Hirvi arvioi. Timo Hirvi on vuoden luonnontieteilijä 2014 Toinen merkittävä virstanpylväs on ollut MIKESin rohkea päätös lähteä mukaan EMRP (European Metrology Research Programme) -ohjelmaan ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, vaikka riski oli suuri. Ensimmäinen tutkimushanke käynnistyi vuonna 2008, ja siitä alkaen MIKESin menestys EMRP-ohjelmassa ja sen seuraajassa EMPIR-innovaatio-ohjelmassa on ylittänyt kaikki odotukset. Myös MIKESin toiminnan laajeneminen Kajaaniin vuoden 2011 alussa oli ylijohtajan mielestä selkeä merkkitapaus. Kajaaniin perustettiin voima- ja virtauslaboratorio sekä tutkimusryhmä, jotka ovat osa CEMISin (Centre for Measurement and Information systems) toimintaa. - MIKES-Kajaanin tutkimusryhmä kehittää soveltavaa mittaustiedettä sekä ylläpitää voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. Laboratorion toiminnan käynnistyminen vahvisti Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä, Hirvi sanoo. Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL valitsi 30.10.2014 vuoden luonnontieteilijäksi Mittatekniikan keskuksen ylijohtajan, FT, professori Timo Hirven. Timo Hirvi on tehnyt merkittävän virkauran ja elämäntyön suomalaisen luonnontieteellisen tutkimustoiminnan laadun edistämisessä. Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.luonnontieteilijat.fi. Osaamisen tuonti edistää vientiä Viimeisin harppaus kohti metrologian tunnustettua asemaa yhteiskunnan tukipilarina otettiin, kun MIKESistä tuli vuonna 2008 CLEEN Oy:n osakas ja muutama vuosi myöhemmin CLEENin koordinoiman Energia- ja ympäristöalan SHOKin (Strategisen huippuosaamisen keskittymä) jäsen. - SHOK tarjoaa huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille mahdollisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä. Mukanaolo on tarjonnut MIKESille väylän toimia Euroopan ulkopuolella ja tukea yrityksiä niiden kansainvälistymishankkeissa. Jo nyt nähtävät tulokset ovat erinomaisia ja rohkaisevat hyödyntämään metrologiaa vienninedistäjänä, Hirvi kertoo. MIKESin kehitys vielä identiteettiään hakevasta tutkimuslaitoksesta nykyiseksi, kansainvälisen tiedeyhteisön arvostamaksi tutkimuslaitosvalioksi on huikea. Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukkoon yltäminen on vaatinut määrätietoista suuntaamista kansainväliseen yhteistyöhön, mutta ennen kaikkea osaavaa henkilökuntaa. - Kun aloitin ylijohtajana, MIKESin henkilöstömäärä oli noin 60. Tällä hetkellä meitä on 110 ja kasvu on tapahtu- > - VTT:n yksiköksi siirtymiseen sisältyy uhkakuvia, mutta enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Erityisesti VTT Oy:ssä tulee huolehtia siitä, että MIKESin asema Suomen kansallisena metrologialaitoksena (NMI, National Metrology Institute) näkyy kansainvälisesti yhtä voimakkaasti kuin nytkin, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi muistuttaa. 19 ”Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kaikilla toimialoilla” > nut puhtaasti tarpeen sanelemana, ei yhdistymisen kautta. Erinomaiset tutkimusolosuhteet ja erinomaiset tutkijat, siinä on menestysreseptimme, Hirvi painottaa. Hän on itsekin tutkija ja ymmärtää siksi alaisinaan työskentelevien, korkeasti koulutettujen tutkijoiden persoonallisia piirteitä. Hirven mielestä tutkijoiden intohimo työhönsä pitää säilyttää, eikä heidän työskentelyrytmiään saa kahlita kellonviisareihin. Kaikki MIKESin tutkimushankkeet ovat eurooppalaisia yhteishankkeita, joissa tapahtuva kokemustenvaihto on kaikkein tärkeintä. - Mielestäni kaikilla tutkimusaloilla tulee pyrkiä yhteistyöhön kansainvälisten toimijoiden kanssa ja tuoda osaamista Suomeen, jotta voimme sen avulla viedä markkinoille kilpailukykyisempiä suomalaistuotteita. Esimerkiksi EMRP-hankkeissa meitä suomalaisia on vain 50 henkilöä, mutta eurooppalainen ryhmä koostuu noin 500 henkilöstä. Tämän kaltaisissa hankkeissa osaamista siirtyy Suomeen moninkertaisesti osallistumiskuluihin verrattuna, Hirvi perustelee. MIKES-brändistä lisäarvoa Vielä 2000-luvun alussa metrologian merkitys teollisuudelle ja Suomen elinkeinoelämälle oli harvojen oivaltama. Reilu vuosikymmen myöhemmin tilanne on toinen ja MIKESissä tehtävästä työstä voidaan puhua rinta rottingilla. Vaikuttavuuden eteen on silti vielä paljon tehtävää, ja tässä työssä VTT Oy voi Timo Hirven mielestä kokonsa puolesta olla suureksi avuksi. - VTT:n yksiköksi siirtymiseen sisältyy uhkakuvia, mutta enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Erityisesti VTT Oy:ssä tulee huolehtia siitä, että MIKESin asema Suomen kansallisena metrologialaitoksena (NMI, National Metrology Institute) näkyy kansainvälisesti yhtä voimakkaasti kuin nytkin. Tämä on tärkeää, sillä 90 % maailmankaupasta on CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -sopimuksen piirissä. Sen allekirjoittivat kansallisten metrologialaitosten johtajat 38:sta metrisopimuk- 20 sille vuonna 1990. MIKES aloitti toimintansa vasta seuraavana vuonna. Ylijohtajasta yrittäjyyden tukijaksi sen piiriin kuuluvasta valtiosta, MIKES oli yksi allekirjoittajista. - Vuodelta 1875 oleva metrisopimus on nimenomaan valtioiden välinen sopimus. Siksi MIKES sopimuksen allekirjoittajamaan Suomen edustajana ei saa hukkua VTT Oy:n yksiköiden joukkoon yhtenä monista, vaan MIKES-brändi tulee säilyttää luotettavuuden symbolina. Siitä on lisäarvoa VTT:lle, Hirvi korostaa. MIKESin siirtyminen VTT Oy:n osaksi katkaisi MIKES-Metrologian ja FINAS-akkreditointipalvelun monivuotisen rinnakkaiselon FINASin yhdistyessä osaksi Tukesia. Tästä huolimatta Timo Hirvi toivoo yksiköiden tekevän edelleen yhteistyötä, sillä akkreditointi perustuu metrologiaan ja molemmilla on tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn edistäjinä. - Itse tutustuin akkreditointitoimintaan jo ennen metrologiaa, sillä osallistuin Suomen ensimmäiselle teknisen arvioijan kurs- Timo Hirven näkemyksen mukaan MIKES on nykyisellä konseptilla viritetty huippuunsa, joten muutos ilman VTT Oy:täkin olisi ollut tarpeen uusien kehitysaskelten saavuttamiseksi. Itsellään hänellä ei mielestään ole MIKESille mitään uutta annettavaa, joten hän siirtyy mieluummin muiden kunnianhimoisten tavoitteidensa pariin. - Mainetta niittäneet tutkijamme jatkavat työtään VTT Oy:ssä ja MIKESin tulevaisuus on tältä osin hyvissä käsissä. Heikki Isotalo on nimitetty metrologiayksikön johtajaksi, Mikko Merimaa tutkimuspäälliköksi ja Antti Manninen saa arvostetun senior principle scientist -tittelin. Myös muun henkilökunnan työt jatkuvat entiseen malliin, Hirvi kertoo. Ylijohtajan oma arki jatkuu vuodenvaihteen jälkeen työteliäänä, vaikka aikaa onkin mahdollisuus vapaammin kohdentaa henkilökohtaisiin mielenkiinnon aiheisiin. - Siirryn eläkkeelle MIKESistä, mutta toimettomaksi en aio jäädä. Kemia on edelleen lähellä sydäntäni, ja metrologinen ajattelu tulee varmasti kulkemaan mukanani, mihin ikinä ryhdynkään. Haluan tukea yrittäjyyttä, sillä olen itsekin ollut urani varhaisemmissa vaiheissa perustamassa yrityksiä, joiden toimintaan palaan takaisin. Liikuntaharrastuksista hiihto on mielilajini ja talven aikana haluaisin hiihtää vähintään 1000 km, eihän sitä muuten voi lukea itseään lajin eliittiin, Hirvi kuvailee. Suunnitelmat paljastavat, että ex-ylijohtajasta tullee klassinen kiireinen eläkeläinen. Edellä mainittujen lisäksi myös puutarhapalsta odottaa kesällä hoitajaansa ja kotona sekä kesäpaikoissa olevat viisi saunaa löylynlaskijaansa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö Mittaajan ja kalibroijan tutkinto lisää itsevarmuutta Ensimmäiset 10 mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa valmistui keväällä 2014. Kasvavan kiinnostuksen myötä koulutustarjontaa ollaan jo laajentamassa. Tekniikan koulutuspalveluiden tarjoajana tunnettu AEL on jakanut ensimmäiset mittaajan ja kalibroijan tutkintotodistukset pätevöityneille opiskelijoilleen. Ammattitutkintoon johtava koulutus järjestettiin konepajamittaukset- ja konepajamittauslaitteiden kalibrointi -osaamisalueilla. Viime keväänä ensimmäisinä valmistuneet 10 henkilöä saavat pian seuraa noin 30 uuden opiskelijan ryhmästä. AEL:llä on toimipisteitä Helsingissä, Oulussa, Kouvolassa ja Tampereella. Nyt myös Kajaanissa valmistellaan mittaajan ja kalibroijan koulutusta, joka alustavien suunnitelmien mukaan alkaisi syksyllä 2015. Tutkinto koskee aluetta prosessin mittaukset ja kalibroinnit. Koulutus järjestetään yhteistyössä AIKOPAn, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston, Oulun yliopiston ja CEMIS-verkoston kanssa. Tutkinto työn ohessa Yksi ensimmäisistä mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon suorittaneista on Tuula Lepistö SSAB Europe Oy:n Raahen yksiköstä. Hän on koulutukseltaan kone- ja metallitekniikan insinööri, ja on työskennellyt jo -Haastavinta työssäni on määrittää luotettava ja realistinen epävarmuus omalle tekemiselle. Tutkinnon myötä olen saanut lisää itsevarmuutta, mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon suorittanut Tuula Lepistö arvioi. kuluja, sillä työnantaja kannusti pätevöitymiseen. - Työnantajan kannustuspalkkion lisäksi olen saanut koulutusrahastolta, joka on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, ammattitutkintostipendin, Lepistö iloitsee. Varmuutta mittaamiseen useamman vuoden dimensiomittavälineiden kalibrointilaboratoriossa. - Kiinnostukseni mittaamiseen ja kalibrointiin syntyi jo opiskeluvaiheessa, kun olin kesätöissä nykyisessä työpaikassani. Tiedon tutkinnosta sain sen suunnitteluvaiheessa työkaveriltani ja päätin, että suoritan tutkinnon heti, kun se on mahdollista, Lepistö kertoo. Työssään hän kalibroi dimensiomittojen lisäksi myös momenttiavaimia ja laboratorioiden analyysivaakoja. Nyt suoritettu ammattitutkinto antaa työhön kalibroijan pätevyyden. - Haastavinta työssäni on ymmärtää mittaamiseen liittyvät virheet ja määrittää luotettava ja realistinen epävarmuus omalle tekemiselle. Tutkinnon myötä sain ammatillisen pätevyyden lisäksi enemmän itsevarmuutta työhöni, Lepistö toteaa. Opiskelun vaatima aika järjestyi työn ohessa, sillä tutkinnon sisältö vastasi Lepistön päivittäisiä työtehtäviäni ja siten töiden ja opiskelun yhdistäminen kävi vaivatta. Tutkinnosta ei myöskään aiheutunut Tuula Lepistön halu opiskella koettiin lähipiirissä positiiviseksi asiaksi, mutta siihen suhtauduttiin myös vähän ihmetellen. - Minulta kysyttiin ”Etkö jo osaa kalibroida, vaikka olet sitä monta vuotta tehnyt?” Kyse ei ollutkaan osaamisestani vaan siitä, että halusin tutkinnon suorittamisella osoittaa työnantajalleni ja itselleni, että minä osaan työn, jota teen. Useimmilla ihmisillä on töihin mennessään todistus osaamisestaan, mutta minulla ei, koska tähän työhön ei ole voinut aiemmin kouluttautua. AEL soveltuu Lepistön mielestä hyvin koulutuspaikaksi opiskelijoille, joilla on jo työkokemusta ja jotka haluavat vahvistaa ja monipuolistaa osaamistaan. Mittatekniikan keskuksesta (MIKES) hänellä oli myös hyvät pohjatiedot, joita erääseen kurssiin sisältynyt vierailu vielä täydensi. - Suosittelen tutkintoa kaikille, jotka työskentelevät mittaamisen ja kalibroinnin parissa. Moni ajattelee, että kyllähän minä osaan työntömitalla tai muilla käsimittavälineillä mitata, mutta kuinka moni osaa määrittää kaikki mittaustapahtumaan liittyvät virheet, selvittää epävarmuustekijät ja ilmoittaa tulokselleen epävarmuuden? Lepistö kehottaa miettimään. Hän vakuuttaa, että työkokemuksen määrästä riippumatta mittaajan ja kalibroijan ammattitutkintoon valmentava koulutus antaa varmasti uutta osaamista työhön. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: MIKESin arkisto 21 UUTISIA VÄITÖKSET Virpi Korpelainen Jeremias Seppä MIKESin tutkija Virpi Korpelainen väitteli 26.11.2014 Helsingin yliopistossa aiheesta ”Traceability for nanometre scale measurements. Atomic force microscopes in dimensional nanometrology”. Vastaväittäjänä oli Petr Klapetek, Tšekin kansallisesta metrologialaitoksesta. Väitöskirjassa luotiin jäljitettävyysketju nanometritason mittauksille Suomessa kehittämällä kalibrointinäytteiden kalibrointiin sopivia laitteita ja menetelmiä. Väitöskirjassa kehitettyjä metrologista atomivoimamikroskooppia (MAFM) ja laserdiffraktometria voidaan käyttää nanometritason mittauksiin käytettävien mittanormaalien kalibrointiin. Molemmissa mittauksissa jäljitettävyys metrin määritelmään saadaan laserin tyhjiöaallonpituuden kautta. Mittausepävarmuuden tunteminen on oleellinen osa jäljitettävyysketjua, joten väitöskirjan mittauksille on tehty epävarmuuslaskelmat. Tarkimmat pituusmittaukset tehdään laserinterferometrilla. Siinä käytetään hyväksi laserin aallonpituutta, joka pystytään määrittämään pienellä epävarmuudella. Menetelmä on tarkka, jos mitataan täysiä aallonpituuksia. Sitä lyhyemmillä etäisyyksillä mittauksessa on pieni epälineaarisuus, jonka korjaamiseksi kehitettiin yksinkertainen menetelmä. Interferometrisissa mittauksissa pitää tuntea ilman taitekerroin. Taitekerroin riippuu lämpötilasta, kosteudesta ja paineesta. Paine ja kosteus on helppo mitata riittävän tarkasti perinteisillä menetelmillä, mutta lämpötilan muutokset voivat olla nopeita ja niiden mittaaminen vaikeaa. Väitöskirjassa jatkokehitettiin menetelmää ilman lämpötilan ja taitekertoimen määrittämiseksi äänennopeuden avulla lasersäteen kulkureitillä. Kansainväliset vertailumittaukset ovat hyvä tapa varmistaa mittayksiköiden yhdenmukaisuus. Väitöskirjassa esitetään kansallisten metrologialaitosten välisiä vertailumittaustuloksia urasyvyys- ja hilanormaaleille. Näissä vertailuissa on käytetty väitöskirjatyössä kehitettyjä laitteita ja menetelmiä. Tulokset ovat hyvin yhteensopivia vertailun referenssiarvon kanssa. MIKESin tutkija Jeremias Sepän väitöskirja ”Linear and traceable scales for nanometrology” on saanut painatusluvan, ja Jeremias väittelee Sähkötekniikan korkeakoulussa Aalto-yliopistolla salissa S4 5. joulukuuta klo 12. Nanometrologian alueeseen kuuluvassa työssä esitetään menetelmiä tarkkojen etäisyys- ja muiden dimensionaalisten mittausten tekemiseen. Laserinterferometri ja laserdiffraktometri antavat mittausmenetelminä suoran jäljitettävyyden metrin määritelmään. Työssä käytetään kapasitiivisia antureita ja diffraktiokulmia periodisten virheiden mittaamiseen, ja laskennallisilla malleilla tuotetaan Fourier-sarja -tyyppisiä korjaustermejä laserinterferometrin vaihekulmalle ja diffraktometrin pyöröpöydän asteikolle. Laserinterferometrin periodisen epälineaarisuuden mittauksessa ja korjauksessa sekä diffraktiohilojen hilavakioiden mittauksessa päästään 10 pikometrin mittausepävarmuuksiin. Työssä kehitetty symmetrinen differentiaalinen heterodyneilaserinterferometri (SDHLI) ja kapasitiivinen linearisointijärjestelmä viedään työssä Iso-Britanniaan, jossa sitä verrataan National Physical Laboratoryn (NPL) röntgeninterferometriin, jonka asteikko tulee piikiteen hilavakiosta, ja näin todennetaan laserinterferometrin linearisointimenetelmän toimivuutta. Työssä myös karakterisoidaan edellä mainittuja menetelmiä hyödyntäen siirtonormaaleja, joilla edelleen kalibroidaan erilaisia mikroskooppeja. Kalibroiduilla diffraktiohiloilla kartoitetaan pohjoismais-balttialaisen alueen (ei-akkreditoitujen) tutkimuslaboratorioiden mittauskykyä, ja laserinterferometrisesti kalibroidulla liikkuvalla siirtonormaalilla kalibroidaan Helsingin yliopistolla sijaitseva stroboskooppinen valkoisen valon pyyhkäisyinterferometri (SSWLI) kvasidynaamisesti 2,3 nm:n epävarmuudella. Työssä käsitellään myös MIKESin metrologisen atomivoimamikroskoopin interferometriaa, säätösilmukoita ja joitakin virhetermejä ja epävarmuuslähteitä. Tutustu alla oleviin ja muihin tiedotteisiimme osoitteessa www.mikes.fi • MIKESiin uusi atomikello: Suomen ajasta entistä tarkempi • MIKESin johdolla Suomi mukana EU:n metrologiaohjelmassa • MIKESiin ensimmäinen Horisontti 2020 -ohjelman hanke 22 UUTISIA VÄITÖKSET Richard Högström Jorma Jokela MIKESin tutkija Richard Hög- Geodeettisen laitoksen eri- strömin väitöskirja ”Metrological developments for aerosol and mass measurements” on parhaillaan esitarkastettavana Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoululla. Merkittävin osa väitöskirjasta liittyy nanometrikokoluokan aerosolihiukkasten metrologian kehittämiseen. Hiukkasten lukumääräpitoisuuden mittauksien tarkkuutta ei tarkkaan tunneta, koska mittausten jäljitettävyys SI-yksiköihin on puutteellista nykyisten mittanormaalien rajoitteiden takia ja koska mittanormaaleja ei ole kansainvälisesti verrattu keskenään. Richard Högströmin väitöskirjatyössä kehitettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) innovaatiosta Single Charged Aerosol Reference (SCAR) primaarinormaali hiukkasten lukumäärätiheydelle. Tätä varten laitteelle tehtiin täydellinen metrologinen validointi, jolla määritettiin tuotettujen aerosolihiukkasten lukumäärätiheyden epävarmuus ja jäljitettävyys SI-yksiköihin. Laitteen validoitu hiukkaskokoalue on 10 nm – 500 nm. Tulokset osoittavat, että hiukkasten varauksen epävarmuus ei rajoita kalibroinnin hiukkaskokoaluetta kuten muissa mittanormaaleissa. SCAR on ainoa primaarinormaali maailmassa, jolla voidaan kalibroida hiukkasmittalaitteita alle 2 %:n suhteellisella epävarmuudella näin laajalla mittausalueella. Työssä tehtiin ensimmäistä kertaa kattava kansainvälinen vertailumittaus erilaisille hiukkasten lukumäärätiheyden mittanormaaleille. Vertailun tulokset olivat pääosin yhteneväiset ja ±3 %:n sisällä toisistaan. Väitöskirjatyön tuloksena hiukkasmittauksille on luotu vahva metrologinen perusta, mikä mahdollistaa luotettavat, tarkat ja epävarmuudeltaan tunnetut hiukkasmittaukset laajemmalla hiukkaskokoalueella kuin on aikaisemmin ollut mahdollista. koistutkija Jorma Jokela väitteli 27.10.2014 Aalto-yliopistossa aiheesta ”Length in Geodesy – On Metrological Traceability of a Geospatial Measurand”. Vastaväittäjät olivat Professor, Dr.-Ing. Jakob Flury, Leibniz Universität Hannover ja Professor, Dr.-Ing. Otto Heunecke, Universität der Kuva: Matti Kurkela Bundeswehr München Geodeettinen laitos on tehnyt maailman tarkimpia pituudenmittauksia Nummelan normaaliperusviivallaan jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Väitöskirja esittää, miten normaaliperusviivojen mittakaava saadaan siirrettyä tämän päivän geodeettisiin ja maanmittaussovelluksiin, joissa tarvitaan parasta mahdollista tarkkuutta. Olennainen osa työtä on metrologinen jäljitettävyys. Se tarkoittaa, että mittaustuloksina saatavien pituuksien lisäksi esitetään myös pituuksien mittausepävarmuudet kansainvälisen SImittayksikköjärjestelmän metrin määritelmään nähden. Lisätietoa Geodeettisen laitoksen www-sivuilla osoitteessa www.fgi.fi sekä Aalto-yliopiston sivuilla osoitteessa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14055 FINAS-päivä 2015 Messukeskus, Helsinki, 27.1.2015 FINAS-päivä on akkreditoinnin ajankohtaispäivä FINASakkreditointipalvelun asiakkaille ja muille sidosryhmille. Päivän teemana on ’Fuusio vai fissio – muutoksen hallinnan haasteellisuus’. Teemaa käsitellään eri näkökulmista aamupäivän yhteisessä ohjelmassa sekä iltapäivän rinnakkaisohjelmissa. Uudet työntekijät Mia Bredenberg aloitti FINASin määräaikaisena suunnittelijana 1.10.2014. Mia valmistuu puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi vuoden 2014 aikana. Juho Salminen aloitti työnsä lämpötila- ja massaryhmän tutkijana 22.9.2014. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat paineen ja kosteuden mittauksiin liittyvä tutkimus sekä painekalibroinnit. Juho valmistui konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2012. Liisa Matilainen aloitti työnsä FINAS-päivän ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta www.finas.fi kohdasta Koulutus ja tiedotus-> FINASpäivä. Osallistumismaksu on 280 € (+ alv 24%). FINASin suunnittelijana 1.9.2014. Liisa on koulutukseltaan ympäristötieteiden FM Kuopiosta. 23 Hyvää Joulua ja OnnellistaUutta Vuotta 2015 LÄHETTÄJÄ: Mittatekniikan keskus, PL 9, 02151 Espoo
© Copyright 2024