1. No category

Sisältö 2/2015
16
PÄÄKIRJOITUS
Koirien GPS-paikantimet
kehittyvät kaiken aikaa.
6
60
Supikoiran leviämistä Ruotsiin ja Norjaan
pyritään estämään pohjoismaisella riistan­
hoitoyhteistyöllä.
Sudet aiheuttavat jatkuvaa riesaa syrjäseuduilla.
Viimeinen ilveslupa
käytettiin
30
Viimeinen kolmesta ilveksen kaatoluvasta
käytettiin helmikuisena pakkaspäivänä
Tammelassa.
16
Kainuu menettää miljoonia euroja, kun
metsästysmatkailu on jäissä susien takia.
Tilannetta pidetään pahana.
19
20
Haulikon täyteinen
metsästyskäytössä
Dna-tutkimuksesta on apua susikannan
seuraamisessa. Susien virtsanäytteiden keruu
saataneen pyörimään Suomessa ensi talvena.
Haulikon täyteisellä saa Suomessa metsästää
valkohäntäkauriin kokoisia tai sitä pienempiä
riistaeläimiä, jos joulemäärä riittää.
Onnistunut fasaanijahti
edellyttää mittavan taustatyön
Fasaanijahti perustuu kotimetsän ja ruokintasaarekkeen väliin. Jahti kestää koko päivän.
Kainuu menettää
miljoonia vuodessa
Dna-tutkimus auttaa
susien seurannassa
C1ST maailman pienin
oikea revolveri
Maailman pienin oikea revolveri on Swiss­
minigun-yhtiön valmistama C1ST-malli.
Supikoirat kuriin kolmen maan yhteisvoimin
10
62
75
Keittotermokseen mahtuu
jahtipäivän lounas.
24
Metsästäjien ampumataidot kuntoon
Koko ikänsä metsästystä ja kalastusta
harrastanut Jouko Koskelo on huolissaan
nykypolven metsästäjien ampumataidosta.
66
34
Metsä tutuksi jo lapsena
Mäntsälän esikoululaiset viettävät suurimman
osan päivästään metsässä.
38
Tapporahaa Venäjän malliin?
Suomeen suunnitellaan kaatopalkkioita
häirikkösusien hävittämiseksi. Venäjällä se on
jo arkipäivää.
40
Tavoitteena MM-kultaa
Ranskasta 2017
Simo Partanen voitti syksyllä practicalammunnan nuorten maailmanmestaruuden.
Tavoitteena on yleisen sarjan MM-voitto
kahden vuoden kuluttua.
44
Varsijousiteknologia
uudistuu jatkuvasti
Varsijouset tekevät tuloaan, vaikka niitä ei
saakaan käyttää Euroopassa metsästykseen.
Yhdysvalloissa on toisin.
GPS-pantoihin haetaan kaiken aikaa uusia
ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia.
66
Jämtlantilainen kiri
ajokoiran ohi
72
Karhunmetsästys­
kurssille Sieviin
Vähentyneet jäniskannat näkyvät hirvikoirien
suosiossa. Niiden ykköspaikkaa pitää jämtlanninpystykorva.
Karhunmetsästyskurssilla paneudutaan ongelmaan: miten kohdata aggressiivinen karhu?
74
75
Kolumni
Ruokatermos vaihtoehto
keittimelle
Ruokatermokset ovat nousseet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi retkikeittimille.
76
Pää, kaula ja niska suojaan
78
Lumikengillä pääsee
umpihangessa
Hyvä pakkaskauden jahtipäähine lämmittää ja
suojaa. Parjolla on monenlaista vaihtoehtoa.
Lumikengät toimivat hyvin umpihangessa. Kun
osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä.
Tarjolla pitkiä pyssyjä
vasemmalta ampuville
82
Varokaa, tiikeri tulee!
48
Taskuun sopiva Heizer PS1 -haulikko
86
Puskaradio
54
Rekyyli kuriin
pikakeinoilla
56
Uutta otetta
tähtäämiseen
Las Vegasin SHOT Show -asemessut esitteli
”taskuhaulikon”, joka on tehty helposti piilotettavaksi itsepuolustusaseeksi.
Vaimennuslevyt hillitsevät aseen rekyyliä.
Valmiita vaihtosarjoja saa jopa säädettävinä.
Kyllästyttääkö haulikon jyvätähtäin? Onko aika vaihtaa se uuteen?
4
Koiralaitteissa rajallinen kysyntä ja kova kilpailu
46
Nyt vasureilla helpottaa. Nykyään saa jo
haulikoitakin niin oikea- kuin vasenkätisille.
Jämtlanninpystykorva on aika epeli hirvimetsällä.
62
Tiikeri oli Sumatralla tuttu näky takavuosina. Tiikerit pitivät maaseutujen asukkaita
jatkuvassa pelossa.
76
Suurpetojen suojelu Suomessa
saanut luonnonvastaisen aseman
Luonnossa on aina ollut suurpetojen ja ihmisten välinen ristiriita.
Tänään tämä ristiriita on muodostunut ihmisten väliseksi. Enemmistö säätää
lakeja, jotka velvoittavat ihmisen elämään suurpetojen ehdoilla. Tämä elämänmuoto ei ole poistumassa, päinvastoin ristiriita vahvistuu.
Pieni vähemmistö Suomen saloilla joutuu elämään kotiseudullaan arkielämässään suurpetojen aiheuttamien haittojen ja pelon vallassa.
Petoeläinten aiheuttamat henkiset ja aineelliset vahingot kohdistuvat juuri
näihin hiljaisiin, luonnon ehdoilla eläviin syrjäisten alueiden asukkaisiin.
Suurpedot eivät ole maailmasta häviämässä.
Meillä Suomessa ei ole lainsäädäntöteitse aiheellista sallia suurpetojen elävän
ihmisen asuinsijoilla. Euroopassa on laskettu olevan pitkälti yli 10.000 sutta,
lähes 20.000 karhua ja kymmenisen tuhatta ilvestä.
Suomen koko laaja alue on ihmisen asuttamaa, itäinen ja pohjoinen Suomi
ovat harvalukuista. Näillä alueilla, Venäjän rajan tuntumassa suurpedot esiintyvät runsaimpina. Itäisen naapurimme laajoissa erämaametsissä elää petoja niin
runsaasti, että niistä pieni osa vaeltaa vuosittain Suomen puolelle.
Miksi Suomessa on jatkuvaa erimielisyyttä suurpetojen, siis susien, ahmojen,
ilvesten ja karhujen metsästämisen oikeudesta? Kun nykyinen lainsäädäntö
etenee, voidaan kysyä, milloin meillä on suurpetoja kymmenkertainen määrä
nykyiseen verrattuna. Lain muuttaminen tapahtuu eduskunnassa enemmistöpäätöksellä. Suunta on selvä: onhan tänään eduskunnassamme enemmistö henkilöitä,
jotka eivät tunne suurpetoja tuskin valokuvista saatikka että olisivat joskus
käyneet tutustumassa elämään Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Itä-Lapissa,
joissa suurpetojen määrä on ihmisten elämää rajoittavaa ja riistakantaa vähentävää porot mukaan lukien.
Tällä hetkellä on jonkinlainen konsensus riistan määrästä, mutta ei ole hyväksyttävää, kuinka muun muassa metsäpeurakantamme on suurpetojen seurauksena
sallittu vähenevän miltei olemattomaksi.
Euroopan maataloustuottajajärjestö irtisanoutui EU:n petofoorumista sen tehottoman toiminnan vuoksi. Suurpedot aiheuttavat Euroopassa tuhoa hyökkäämällä
kotieläinten kimppuun. Petofoorum on perustettu edistämään ihmisten ja petojen
yhteiseloa. Tavoite ei ole edennyt.
Ristiriita on pysyvä, ihminen luomakunnassa on velvollinen pitämään luonnon
tasapainon. Suomessa perustavoitteeseen ei olla pääsemässä. Tämän päivän
kulttuurinäkemys Euroopassa, ei Amerikassa eikä Aasiassa, on siinä määrin
murrosvaiheessa, että ihmisen asema luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä
on saanut muotoja, joilla ei ole tulevaisuutta.
Suomen luonnossa elää useita hirvieläinlajeja, kuten peuroja ja kauriita. Näiden
määrän me toivomme lisääntyvän. Uskomme kansalaisten olevan tässä yksimielisiä. Suurpetoja nykyisessä määrin me emme halua, luonnon tasapaino voidaan
säilyttää ilman niitä. Itä-Euroopan suurista metsistä niitä saapuu rajojemme sisäpuolelle enemmän, kuin niitä haluamme.
Suomessa metsäriistaan koskevien lakien runsautta tulisi vähentää.
Eero Ahola
Jahtimetsällä voi koreilla
vaikka komealla hatulla.
5