Erno Hyvönen - Kansanvalistusseura
Elämänhallinta koulutuspolitiikan keskiöön? – Havaintoja Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta Projektisuunnittelija Erno Hyvönen [email protected] Puheenvuoron reunaehdot: • Puheenvuoro EI OLE linjapuheenvuoro mistään aiheesta • Puheenvuoro sisältää Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteuttavien koulutuksenjärjestäjien havaintoja ja kehittämistyön tuloksia (kysely toteuttajille tammikuussa 2014, työseminaari maaliskuussa 2014) • Puheenvuoro lainaa tohtorikoulutettava Sami Ylistön (@jyu.fi) havaintoja pitkäaikaistyöttömien nuorten aikuisten työnhaku- ja opiskeluhaluttomuudesta • Nuorten aikuisten osaamisohjelmankin keskiössä on, ja on oltava, osaamisen ja ammattitaidon tuottaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet: • • • • • • • Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien 20 – 29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa Lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, jotka myönnettiin valtionosuuksina Perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettiin kohderyhmälle Valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen Nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013 – 2016 ja siihen on hallituksen kehyspäätöksessä varattu yhteensä 183 miljoonaa euroa siten, että käynnistymisvuonna (2013) 27 miljoonaa euroa ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin 4 000 nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella 16 000. Osaamisohjelman laadullinen kohdentuminen 20.1.2014 mennessä Miesten osuus: 48,7% opiskelijoista, n. 60% kohderyhmästä Vieraskielisten osuus: 16,5% opiskelijoista, 24,8% kohderyhmästä (Laskennallinen keskeyttämis-% tähän saakka: 16,1%) Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, OPH:n seurantatietoihin ja kahteen toteuttajille tehtyyn kyselyyn Elämänhallinta NAO-koulutusten keskiöön? Seuraavat kalvot perustuvat: • Sami Ylistön esitelmään NAO työseminaarissa Kuopiossa 12.3.2014 (kalvojen muokkaus ja lyhennys EH) • NAO-toteuttajille tehtyyn kyselyyn tammikuussa 2014 (”Miten olette muuttaneet toimintaanne?” / ”Mitä uutta olette kehittäneet?”) sekä sen käsittelyyn em. seminaarissa • Edellisten jälkeiseen työpajatyöskentelyyn em. seminaarissa Sami Ylistö: MIKSI TYÖNHAKU EI KIINNOSTA? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä. AINEISTO JA MENETELMÄ • Elämänkulkuhaastattelut, sisällönanalyysi & toimijuuden näkökulma • 20 – 32-vuotiaita nuorena pitkäaikaistyöttömänä olleita jyväskyläläisiä vapaaehtoisia • Lumipallo-otanta & työttömiä kuntouttavat / kouluttavat organisaatiot • Yhteensä 57 tuntia haastatteluita, 28 haastateltua • Elämänjaksot, jolloin työ- tai opiskelupaikkaa ei ole haettu ovat nuorten elämänkulussa yleisiä TYÖNHAUN (ja koulutuspaikan haun) ESTEET • Emotionaaliset syyt – Vaikeat elämäntilanteet – Epäonnistumiset • Rationaaliset syyt – Käytännölliset ongelmat – Urasuunnittelun ongelmat • Elämän sisältöön liittyvät syyt – Lomailu – Työn sisältö • Työnhakuhaluttomuus ja työhaluttomuus eivät ole samoja asioita MIKSI TYÖNHAKU EI KIINNOSTA? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET • Sitovat voimavaroja niin että niitä ei riitä työn hakemiseen • Päihteet, terveyden ja mielenterveyden ongelmat, erot ja muut elämän kriisit • Henkilöt kamppailevat selvitäkseen elämässään. Työ on toissijaista • Usein hoitoon pääsy ratkaiseva käännekohta • Emotionaaliset syyt MIKSI TYÖNHAKU EI KIINNOSTA? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä EPÄONNISTUMISET • Tulokseton työnhaku • Kouluaikojen huonot kokemukset • Mitä pitempi epäonnistumisten historia on sitä vaikeampaa on suuntautua työmarkkinoille • Onko tämä kääntöpuoli vaativasta koulutusjärjestelmästä ja osaamiskeskeisistä työmarkkinoista? • Emotionaaliset syyt MIKSI TYÖNHAKU EI KIINNOSTA? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä URASUUNNITTELUN VAIKEUDET • • • • • Huomattava työnhakua passivoiva tekijä Ilman ulkopuolista apua voi jatkua vuosia On vaikea hakea töitä, jos ei tiedä mitä hakea ”Oman jutun” löytyminen on yleensä ratkaiseva käännekohta Rationaaliset syyt Muita ongelmia (joihin NAO ei ole vastaus): KÄYTÄNNÖN ONGELMAT • Rakennetyöttömyyden jo tunnetut piirteet tulevat esille: alueellinen sijainti, ammattitaito, koulutus, jotka poikkeavat tarjolla olevan työn vaatimuksista • Meneillään olevat työvoimapoliittiset toimenpiteet vähentävät työnhakuaktiivisuutta • Pätkätöiden vastaanottamisessa on ongelmia: byrokratia ja vähäinen rahallinen korvaus • Työttömyyskorvauksen suojaosa? • Rationaaliset syyt TYÖTTÖMYYS ON LOMAA • Lomailu = ajanjaksot jolloin täysin työkykyiset työttömät eivät hae työ- tai opiskelupaikkaa • Lomailu sijoittuu usein työttömyyden alkuun tai loppuun • Nuorten tapa puskuroida siirtymiä elämäntilanteista toisiin • Parista viikosta jopa vuoden mittaisiin jaksoihin • Pitemmät jaksot ovat lähellä vaihtoehtoista suuntautumista8 Edellyttää vaihtoehtoisen arkea rytmittävän aktiviteetin löytymistä • Elämän sisältöön liittyvät syyt TYÖN SISÄLTÖ • Nuoret korostavat työn sisällön merkitystä5 • Sisällöllisesti merkityksetön työ kuvataan jopa mielenterveyden kannalta haitalliseksi • Harvat nuoret ovat valmiita hakemaan mitä tahansa työtä • Työ ei ole vain toimeentulon väline vaan keino toteuttaa itseään • Elämän sisältöön liittyvät syyt Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteuttavien vastauksia haasteisiin Miten olette muuttaneet toimintaanne? Mitä uutta olette kehittäneet? ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Henkilökunnan osaaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma on kannustanut koulutuksen kehittämiseen paitsi sisällöllisesti, myös menetelmällisesti lisäten merkittävästi kouluttajien välistä yhteistä pedagogista pohdintaa. Pohdinnan tueksi Amiedussa on järjestetty mm. sisäistä koulutusta nuorten aikuisten kouluttamisen näkökulmasta. Oppilaitostasolla erityisen tärkeänä on pidetty yhteistyön tiivistämistä ammatillisten kouluttajien ja ohjaajien välillä. Ohjaavat kouluttajat toimivat henkilökohtaisena tukena opiskelijoille ja opiskeluun orientoivia jaksoja on järjestetty koulutusten alkuun. Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa kummiohjaajat toimivat substanssikouluttajien tukena. Nimesimme 1.1.2014 alkaen Sedu Aikuiskoulutuksen Tuki- ja kehittämisyksikköön päätoimisen koulutusvalmentajan (”aikuisopon”). Hänen tehtävänään on NAO-opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta sekä NAO - ohjelman koordinointi. Olemme perustaneet myös sisäisen moniammatillisen NAO-tiimin. Olemme päättäneet ottaa vuoden 2014 NAO-toiminnan keskipisteeksi tuki- ja ohjauspalvelut. Kohderyhmän vaativuus tuli esille vuoden 2013 aikana, joten vuoden 2014 tärkein fokus sisäisessä toiminnassamme on nuorten tuki ja ohjaus. NAO-koulutuksiin nimetään ammattiaineen opettajan lisäksi joko opinto-ohjaaja tai ohjaava opettaja. Näin ollen NAO-ryhmistä vastaa jatkossa pääopettajan lisäksi NAO-ohjaaja ja työtä tehdään ryhmän tarpeiden mukaan työparina. Tähän kehitettiin myös uusi toimintamalli vuodenvaihteessa 2013–2014. Malli on nimeltään Hyvä alku – malli Käynnistetään tarvittaessa työpaikkakouluttajien vertaistukiryhmä ja rakennetaan työpaikkakouluttajien jatkuvan tuen malli. ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Henkilökunnan osaaminen 2 Turun Aikuiskoulutuskeskuksen opettajiston nuoriso-osaamisen lisääminen on toinen vuoden 2014 painopistealue. Oppilaitoksessa on ollut aina yksittäisiä nuoria opiskelijoita, mutta kokonaisia nuorten ryhmiä ei ole ollut kovinkaan montaa. Opettajamme saivat rutkasti kokemusta vuonna 2013 NAO-nuorisoryhmistä, ja totesimme että se poikkeaa oppilaitoksemme tavanmukaisista aikuisryhmistä ja niiden toiminnasta aika lailla. Opettajilta saadun palautteen perusteella pyrimme lisäämään opettajakunnan ”nuoriso-osaamista”, jotta opettajillamme olisi entistä paremmat edellytykset tehdä työtä nuorten kanssa. Tätä voisi tarjota NAO-oppilaitoksille valtakunnantasollakin. Jyväskylän aikuisopistossa olemme järjestäneet NAO vastuukouluttajien ja opinto-ohjaajien kokemustenvaihtopalavereja, joissa on keskusteltu mm. hyvistä toteutusmalleista sekä opiskelujen ja ohjauksen haasteista. Alustajina on ollut ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka konsultoivat nuorten aikuisten kohtaamiseen, tukeen ja ohjausproblematiikkaan liittyen. Palavereihin on tuotu myös kokemusperäistä tietoa nuorten aikuisten ohjauksesta ja kokemuksista, joita on kertynyt vastaavantyyppiselle kohderyhmälle suunnatusta Osaamisella töihin ESRprojektista. NAO-kouluttajafoorumeja (NAO-kouluttajien, projektiryhmän ja talon johdon yhteinen säännöllinen tapaaminen) on edelleen kehitetty palvelemaan paremmin käytännön työstä nousevia tarpeita liittyen opiskelijoiden opiskeluun sekä hyvinvointiin. Kouluttajafoorumin jäsenille on tarjottu erilaisia täydennyskoulutuksia. Eräänä uutena koulutuksena on tarjottu mm. Mielenterveyden keskusliiton järjestämää Mielenterveyden ensiapukurssia, joka järjestetään maaliskuussa 2014. NAO-ohjaaja saa tuekseen NAO –avustajan, joka on mukana kaikkien nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyvissä koulutuksissa. ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Henkilökunnan osaaminen 3 NAO-opiskelijoiden kanssa työskentelevien ammatillisten kouluttajien ja NAO-ohjaajan yhteistyö on tiivistynyt ja ammatilliset kouluttajat ovat oppineet hyödyntämään NAO-ohjaajan osaamista opiskelun arjessa. …oppilaitoksemme nao-kouluttajien preppauksen ja osaamisen kehittämisen. Nao on tuonut mukanaan paljon haasteita, joihin kouluttajat kaipaavat kokemusten jakoa ja mahdollisia uusia toimintatapoja. Henkilöstön kouluttaminen uudeksi tukevan toiminnan osa-alueeksi: Tuetaan tietopuolisen koulutuksen ohjausjärjestelmän kehittäminen NAO –opiskelijoiden oppimista tukevampaan suuntaan. Tavoitteena on kokemuksellinen oppiminen. Käytännössä kehitetään metodologisia sisältöjä jokaiseen koulutukseen. Lisäksi rakennetaan kouluttajille suunnattua koulutusta. Keskeisin tällä ajanjaksolla suunniteltu uusi toimintatapa on opettajien yhteistyöfoorumi, jossa yli ammattialarajojen pohdimme yhdessä osaamisohjelmassa toimivien opettajien kanssa toiminnan haasteita ja hyviä käytäntöjä. ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Alkuvaiheen opinnot Tarkoituksena on myös tarjota nuorille aikuisille vielä toiminnallisempaa otetta koulutuksissa. Keskitymme erityisesti ensimmäisiin koulupäiviin, jolloin pitää heti tarjota opiskelijoille jotakin ”käsillä tekemistä” tai esim. yritysyrityskäyntejä. Näin Hyvä alku – mallin jälkeinen imu jatkuisi koulutuksen käynnistyttyäkin. Opiskelijoiden kasvuryhmätoiminnan vakiinnuttaminen (käynnistetty syksyllä 2013), yhteistyökumppaneina esim. Helsingin psykoterapiainstituutti. Järjestämme 5.2. Jyväskylässä NAO kohderyhmälle suunnatun Tutustu ja starttaa tutkintoon - päivän, jossa kerromme opiskeluista ja aloista sekä esittelemme aikuisopiston. Osallistujilla on mahdollisuus tilaisuuden päätteeksi henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun. Opiskeluista kiinnostuneille tarjoamme ammatillisiin koulutuksen käynnistävää orientaatiojaksoa. Se koostuu eri moduleista, joista opiskelijalle henkilökohtaistetaan hänelle sopivat opinnot. Jakson aikana opiskelijalle vahvistuu hänelle oikean alan valinta, joka vöhentää opintojen keskeyttämisriskiä. Tavoitteena on, että saamme uudet opiskelijat aloittamaan opinnot sujuvasti ja opiskelemaan keskeyttämättä sekä ryhmäytymään porukkaan. Kaikissa koulutuksissa on alussa ns. orientoiva jakso, jossa opiskelijan opiskelutaitoja kehitetään ja opiskelijaa motivoidaan/ sitoutetaan tavoitteelliseen työskentelyyn ym. työelämän vaatimiin taitoihin. Tällä hetkellä alkavaksi suunnitellut koulutukset keskittyvät enemmän tutkinnon osien suorittamiseen kuin koko tutkintoihin, edetään siis pienemmin askelin tavoitteeseen. Esim. osa koulutuksista räätälöidään niin, että voi toimia enemmän avustavissa tehtävissä kuin laajempaa ja syvällisempää osaamista vaativissa itsenäisissä tehtävissä, mutta saa kuitenkin edes yhden tutkinnon osan suoritettua jostain tutkinnosta. Yhdeksi Nuorten aikuisten osaamisohjelman uudeksi toimintatavaksi on vakiintunut työvalmentajan suorittama opiskelijan henkilökohtainen ”coaching”. Se sisältää opiskelijan vahvuuksien kartoittamisen, elämänhallinnan ohjauksen sekä voimavarojen käyttöönoton. Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan itsetunnon vahvistaminen sekä omien tavoitteiden selkiytyminen. Mahdollisuudesta henkilökohtaiseen ohjaukseen kerrotaan kaikille opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen opiskelija hakeutuu ohjaukseen joko kouluttajien suosituksesta, työvalmentajan tekeminen havaintojen perusteella tai omaehtoisesti. ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Alkuvaiheen opinnot 2 Omnian nuorten työpajoilla on käynnistynyt uusi palvelumuoto: valmentava pajajakso niille nuorille, joille viisi päivää viikossa pajatoimintaa on liian vaativa. Valmentavaa pajajaksoa lähdettiin kehittämään nuorten tarpeista, ja se toteutetaan kolmena päivänä viikossa yhdistäen vertaisryhmä- ja pajatoimintaa sekä vahvaa yksilöohjausta. Tukevan toiminnan osalta olemme saaneet kokemuksia siitä, että monimuoto-opiskelussa tiivis tuki on tarpeen. Opiskelijaa tulee tavata säännöllisesti henkilökohtaisesti ja usein he tarvitsevat tukea tehtävien tekemisessä. Opiskelijoiden on helpompi kääntyä yhden henkilön puoleen ja sen vuoksi oppilaitoksessamme on päädytty siihen, että koordinaattori on kaikkien nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta opiskelemaan hakeutuneiden tukena opiskelujen ajan heidän tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi panostimme jakson aikana myös opiskelijoiden ryhmäytymiseen vertaistuen aikaansaamiseksi. Opiskelussa korostuu aito dialogi, opiskelijan kuuntelu- ei tyrmätä opiskelijoiden ideoita vaan rohkaistaan tekemään. Osalla ryhmäläisistä on huonoja kokemuksia työstä ja opiskelusta ja siksi opiskelijoiden itsetunnon kohottaminen on alussa tärkeää. Muita huomioitamme, joista olemme havainneet olevan apua NAO ryhmien kanssa: - hitaampi eteneminen opintojen alussa - asioiden esittäminen konkretian / esimerkkien avulla - työssäoppimisen ja kouluopiskelun vuorottelu - yksilökeskusteluja enemmän. Opiskelijan henkilökohtaiseen tukemiseen käytetyn ajan on havaittu tukevan opiskelijoita opintojen etenemisessä ja vähentävän keskeytyksiä - sama luokkatila mahd. mukaan - Opettajan tuki korostuu, ei opettajavaihtuvuutta opintojen alussa. Tutulta opettajalta on helpompi kysyä ja keskustella vaikeitakin asioista (esim. toimeentulo) Jo aiemmin syksyllä aloitettuja orientoivia ”Treeni-jaksoja” on kehitetty edelleen mm. pidentämällä niiden kestoa Navigointijakso, elämänhallinnan ja yhteiskuntajärjestelmän sekä omien vahvuuksien löytäminen, vahvistaminen ja kartoitus, ennen varsinaisten ammatillisten opintojen aloitusta ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - muita talon sisäisiä järjestelyjä Keskitimme ohjelman hallinnon Sedu Aikuiskoulutuksen Tuki- ja kehittämisyksikölle ja lisäsimme ohjelman henkilöresurssia. Laadimme NAOn hakevan toiminnan vuosisuunnitelman ja päivitimme myös viestintä - tiedotussuunnitelman, joissa molemmissa määrittelimme päätoimet kohderyhmän tavoittamiseksi. Olemme hioneet erityisen tuen toimintamalliamme järjestelmällisemmäksi, sillä meillä ei ole aiemmin ollut systemaattista tapaa toimia vastataksemme aikuisopiskelijoiden erityisen tuen tarpeisiin. Toimintamallin luominen on nyt käynnistämisvaiheessa, joten toivomme, että saamme pian konkreettisia tuloksia tällä saralla. maahanmuuttajataustaisille NAO-opiskelijoille on toteutettu ammattisuomen tukitoimia ammatillisen kouluttajan ja suomi toisena kielenä –kouluttajan yhteistyönä. Ammattisuomen lisäksi ohjauksessa on käsitelty suomalaista oppimis- ja työkulttuuria. Ohjauspalveluiden työnjaon uudelleensuunnittelu on myös käynnissä. Mikä tärkeintä, myös koulutustarjontaa on muokattu. Tänä vuonna tarjotaan entistä enemmän koulutuksia, jotka houkuttelevat myös nuoria miehiä ja työssä käyviä suorittamaan tutkinnon tai tutkinnon osan. Olemme kehittäneet koulutuksia mahdollisimman työvaltaisiksi niin, että ne vastaisivat yhä enemmän työelämän tarpeita ja tukisivat opiskelijoiden sijoittumista työelämään opintojen jälkeen. Työvaltaisissa toteutuksissa pyrimme opinnollistamaan työtehtäviä niin, että ne tukevat tutkinnon tai sen osien suorittamista. Lisäksi NAO-työtä tekemään on sovittu oppilaitostasolla ns. avainryhmä, missä suunnitellaan yhdessä tarjontaa, markkinointia, näkyvyyttä ja tukea. Tämä on tärkeä ratkaisu hankkeen onnistumisen tiellä: koko työyhteisön pitää sitoutua ohjelmaan - sen toteuttaminen ei voi olla yksittäisen työntekijän varassa. ”Miten olette muuttaneet toimintaanne?”/ Mitä uutta olette kehittäneet?” - Muuta Osana Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on myös kiinnitetty erityistä huomiota tuetun oppisopimuksen mallinnukseen. Aiemmin oppisopimuskentässä tehdystä hanke- ja kehittämistyöstä (esim. Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutus, Kehitysvammaisten oppisopimuskoulutus) on koottu ja hyödynnetty NAO-kohderyhmälle soveltuvia hakevan, tukevan ja ohjaustoiminnan käytäntöjä Koska osalla NAO-nuorista on suuria puutteita työelämävalmiuksissa, on havaittu, että tarvitaan työssäoppimispaikkoja, joissa työpaikkaohjaajat ja työnantajat ymmärtävät kohderyhmän erityistarpeet ja ovat valmiita antamaan erityistä ohjausta ja tukea nuorille. Kaupan alan ammatillinen kouluttaja ja NAO-ohjaaja ovat yhdessä kontaktoineet alueen työpaikkoja ja etsineet sopivia työssäoppimispaikkoja. Työssäoppimispaikan etsimiseen, työssäoppimisen alkuvaiheeseen ja työssäoppimisen ohjaukseen rakennetaan erityinen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea työssäoppimisen onnistumista ja kehittään tuetusti nuoren työelämätaitoja. Maahanmuuttajien osalta suunnitteilla on myynnin ammattitutkintoon valmistava koulutus, johon yhdistetään suomen kieltä ja ammatillisia opintoja Mutta myös: Tammikuussa 2013 räätälöimme ensimmäisen orientointijakson niille nuorille aikuisille, joilla ei ole oma ala vielä selvillä. Ilmoittautuneita oli 6, joista vain yksi saapui sovitusti ensimmäisenä opiskelupäivänä paikalle. Muita opiskelijoita ei enää tavoitettu puhelimitse eikä Facebookin välityksellä tai he ilmoittivat hakeutuneensa opintoihin ainoastaan sosiaalitoimen tai työvoimatoimiston pakottamina eivätkä aikoneetkaan tulla opiskelemaan. Työpajatyöskentelyn ohjeistus – Keskiviikko 12.3.2014 14.30-15.05 Ensimmäinen ryhmäkeskustelu - siirtyminen 5 min. 15.10-15.35 Toinen ryhmäkeskustelu - siirtyminen 5 min. 15.40-16.05 Kolmas ryhmäkeskustelu - siirtyminen 5 min. 16.10-16.30 Yhteenveto Hakevan toiminnan ja uraohjauksen näkökulma (Erno Hyvönen + Antti Laitinen): Miten löytää ja motivoida koulutukseen nuoria aikuisia, joilla on elämäntilanteellisia haasteita ja ”epäonnistumisten historiaa”? TOP5 –ratkaisut TOP5-ongelmiin Opintojen ja opiskelun ohjauksen näkökulma (Ville Heinonen + Sami Ylistö): Millaisia tekijöitä on keskeyttämisten taustalla ja miten keskeyttämisiä ehkäistään? TOP5 –ratkaisut TOP5-ongelmiin Ammattipedagogiikan näkökulma (Petri Haltia + Seija Kärki): Miten (NAO-)opiskelijat parhaiten oppivat tutkinnoissa ja niiden osissa vaadittavan ammattitaidon? TOP5 –ratkaisut TOP5-ongelmiin Työpajatyöskentelyn ohjeistus – Torstai 13.3.2014 9.00-10.30 Avaus: alustukset ja kommentit 10.30-11.00 Kahvitauko ja jakautuminen työryhmiin Näkökulmia työssä olevien nuorten aikuisten osallistamiseen ja osallistumiseen (Erno Hyvönen + Mika Tuuliainen, Antti Lehkonen ja Sanna Möller-Aaltonen): Miten löytää ja motivoida, miten ehkäistään keskeyttämisiä, miten parhaiten oppivat? TOP5 –ratkaisut TOP5-ongelmiin Näkökulmia vieraskielisten nuorten aikuisten osallistamiseen ja osallistumiseen (Sinikka Miettinen + Ulla Kangas ja Tuija Arola) Miten löytää ja motivoida, miten ehkäistään keskeyttämisiä, miten parhaiten oppivat? TOP5 –ratkaisut TOP5-ongelmiin n. 12.30 Työpajojen yhteenveto, loppukeskustelu ja jatkosta sopiminen n. 13.00 päätöslounas 14.00 Seminaari päättyy Aineistot: www.oph.fi/nao ja www.sakky.fi/nao Loppuyhteenveto: Suomi ja Euroopan Unioni muuttuvassa maailmassa ”Koulutus, koulutus, koulutus” - Tarja Halonen
© Copyright 2024