Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida s. 3 kasvattanut
perhe m u u t t u v 2/2011 a Seija Lamminpää on kasvattanut lapsia 33 vuotta s. 8 Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida s. 3 Y h d e n V a n h e m m a n P e r h e i d e n L i i t t o r y Yksinhuoltajat haluavat opiskelemaan! Yhden Vanhemman Perheiden Liiton teema tälle vuodelle on oikeus opiskeluun. Opiskelu on tunnetusti avain mielekkääseen ammattiin ja sitä kautta kunnolliseen toimeentuloon. Ja toimeentulon kanssa yksinhuoltajilla riittää haasteita: joka neljäs yhden vanhemman perhe joutuu jatkuvasti turvautumaan toimeentulotukeen, jonka pitäisi olla vihoviimeinen ja satunnainen tulonlähde. Koulutus lisää yksinhuoltajan mahdollisuuksia työllistyä ja elättää itsensä ja lapsensa. Tämä puolestaan säästää yhteiskunnan kustannuksia. Samalla yhteiskunta saa osaavaa työvoimaa. Nuorten lisäksi myös aikuiset yksinhuoltajat opiskelevat paljon: jotkut jatkuvasti vuorotyötä vaativat ammatit voivat muuttua mahdottomiksi yllättäen lapsensa kanssa yksin jääneelle, jolloin tämän voi olla parasta kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin. Yksinhuoltajalla opiskelun ja perheen yhteensovittamisessa riittää työtä. Ensiksikin raha ei riitä: kokemuksemme mukaan ne yksinhuoltajat, jotka näkevät suoranaista nälkää, ovat nimenomaan opiskelevia yksinhuoltajia. Toiseksi hoitopalvelut eivät riitä: sinänsä erinomaiset päiväkodit ovat auki virka-aikaan kun taas opiskelijat opiskelevat yhä enemmän myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelevat yksinhuoltajat tarvitsevat enemmän rahaa ja enemmän aikaa. Rahan lisäämiseksi opintotukeen tulee palauttaa huoltajakorotukset ja lieventää yhden vanhemman perheiden opintotuen tulorajoja. Lisäksi julkisen sektorin oppisopimuspaikkoihin pitää varata yksinhuoltajakiintiö, koska tämä on yksinhuoltajalle taloudellisesti usein ainoa mahdollisuus opiskeluun. Opiskelun mahdollistavan ajan lisäämiseksi on laajennettava hoivapalveluja, kuten järjestettävä lastenhoitoa iltaluentojen ja iltatenttien ajaksi. Sijoitus vanhempiin on myös sijoitus heidän lapsiinsa. Sijoitus lapsiin taas on sijoitus tulevaisuuteen. Helsingissä marraskuussa 2011 Eija Tuominen, tekniikan tohtori puheenjohtaja, YVPL ry m u u t t u v a p e r h e 2/2011 perhe m u u t t u v Huoltoriidan a Sisältö 2/2011: Hautanen: Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida . Huoltoriidoista miljoonien eurojen kustannukset ............... 3 6 7 Vanhemmuuden tehtävät ......... Yksinhuoltajan muotokuva: 8 Seija Lamminpää ..................... 10 Kysy asiantuntijalta .................. Lapsella oikeus päivähoito11 paikkaan myös loman aikana .. 12 Liiton tuetut lomat kesä 2012 .. 14 Yhdistykset apunasi ................. Hyve:n kirjoituskilpailu: 16 Vanhemmuus eron jälkeen ...... Muuttuva Perhe Julkaisija: Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kotkankatu 9, 5. krs 00510 HELSINKI [email protected] Päätoimittaja Puheenjohtaja Eija Tuominen Toimitussihteeri Toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo p. 040 351 5355 Toimistosihteeri Johanna Ikävalko p. 040 1863420 Etelä-Suomen aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikka Sepänkatu 3, 20700 Turku p. 040 541 5294 Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ulla Sauvola Isokatu 47, 90100 Oulu p. 050 342 2185 Itä-Suomen aluepäällikkö Mervi Hakkarainen Minna Canthinkatu 4 A 3. krs 70100 Kuopio, p. 0400 441 708 Ma järjestösihteeri p. 040 774 9660, Ma jäsenyhdistysten sihteeri 040 186 3421 Taitto: Lieska-Tuotanto Oy Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Aineistot nro nro I /2012 14.2., II 17.4., III 28.8. ja IV 13.11. Ilmoitushinnat: 2 e/pmm väkivaltaväitteitä ei dokumentoida Vuonna 1984 voimaan astunut lapsen huoltolaki kieltää ruumiillisen kurituksen. Tutkija Teija Hautanen väitteli väkivallasta ja huoltokiistoista elokuussa 2010. Hän havaitsi, että jo väkivallan huomioiminen lapsen olosuhteita järjestettäessä oli epäyhtenäistä. Materiaalina Teija Hautanen käytti käräjäoikeuden päätöksiä sekä sosiaalityöntekijöiden selvityksiä perheiden olosuhteista. V äitteet ja kuvaukset fyysisestä väkivallasta ovat suhteellisen tavallinen osa käräjä- ja hovioikeuksien huoltoriitoja. Huoltoriitojen lopputulosten analyysi osoitti, että oikeusprosesseissa esitetyt väkivaltaväitteet eivät sinänsä yhdenmukaista tuomareiden päätöksiä. Yksinhuoltoja, yhteishuoltoja, lasten asumista ja tavallisia tapaamisia määrätään myös sellaisille vanhemmille, joilla on taustallaan väkivaltatuomio tai lähestymiskielto. Tutkimusaineistoon kuuluvissa asiakirjoissa väkivaltakuvaukset olivat Hautasen aineistoissa usein epätarkkoja ja puutteellisia, ja väkivallan luonteesta, toistuvuudesta ja seurauksista ei voinut muodostaa aukotonta kuvaa. Aina mahdollinen tekijä ja uhrikaan eivät täsmentyneet. Aineistossa on hieman enemmän väitteitä isien lapsiin kohdistamasta väkivallasta kuin äitien lapsiin kohdistamasta fyysisestä väkivallasta. Kuitenkin äitienkin osuus oikeuden tietoon tuodusta väkivallasta oli yli kolmasosa. Isien väkivaltaisuudesta oli kuitenkin suhteellisesti enemmän kirjallista näyttöä, ja isien väkivaltaisuus, varsinkin parisuhteissa, oli huomattavasti vakavampaa kuin äitien. Lapsiin suoraan kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa ei asiakirjoissa kuvattu yleisesti ottaen kovin vakavaksi. Väkivalta katosi asiakirjoista Tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden arvioissa merkittävälle osalle mahdollisesta väkivallasta kävi niin, että se katosi tai siihen ei otettu mitään avointa kantaa. Väkivaltaa koskeva kielenkäyttö oli usein sekä tuo- m u u t t u v a p e r h e 2/2011 3 4 mareilla että sosiaalityöntekijöillä epätarkkaa, ympäripyöreää ja osin jopa silottelevaa. Tästä sai sen vaikutelman, että väkivaltaan ei mielellään puututtu, ja että siitä suoraan ja selkeästi kirjoittaminen huoltoriitaprosessin yhteydessä oli vaikeaa tai vastahakoista. Molemmat ammattikunnat myös nojautuivat voimakkaasti muilta viranomaisilta ja auttamistahoilta tulevaan väkivaltatietoon. Tuomarit ja sosiaalityöntekijät arvioivat väkivaltaa usein sen pohjalta, mitä siitä on aiemmin kirjattu muissa yhteyksissä asiakirjoihin, rekistereihin ja asiakastietokantoihin. Näin väkivallan määrittely huoltoriidoissa pohjautui aiemmin tehdyille kuvauksille ja tulkinnoille väkivaltatilanteista. Myös väkivallalle annettu painoarvo vaihteli epäsystemaattisesti. Samoissakin tapauksissa voi olla niin, että toinen ammattiryhmä ei asiakirjatekstissä kirjoittanut väkivallasta mitään ja toinen taas puuttui siihen. Huoltoriidan viranomaisten tapa käsitellä väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näytti asiakirja-aineiston valossa varsin epäjärjestelmälliseltä. Väkivaltaa ei kirjattu systemaattisesti asiakirjoihin eikä sitä arvioitu ja tutkittu yhdenmukaisesti tai ennakoitavasti. Miksi näyttää siltä, että toisinaan väkivaltakokemukset hyväksytään hiljaisesti osaksi lapsen perhesuhteita? Väkivallan viranomaiskäsittelyn ongelmallisuuden huoltoriidoissa voi asettaa kahteen eri yhteyteen. Kysymystä voi tarkastella ensinnäkin huoltoriitojen perheoikeudellisessa ympäristössä, joka vaikuttaa käytännössä merkittävästi viranomaisten toimintaan. Toinen mahdollisuus on nähdä huolto- ja tapaamisasioiden järjestäminen osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen suhtautumista väkivaltaan. Perheoikeudellisessa lainsäädännössä niin Suomessa kuin monessa muussakin länsimaassa korostetaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Lisäksi tärkeänä pidetään vanhempien sovinnollisuutta lasten asioiden järjestämisessä ja eron jälkeimuuttuva perhe 2 2/2 2/2011 /2 2011 sessä vanhemmuudessa. Teoreettisten analyysien mukaan tässä on kyse ydinperheideologiasta. Väkivallan ja huoltoriitojen tutkijat muistuttavat, että tässä yhteydessä väkivalta on lähtökohtaisesti vähäinen sivuongelma. Suomessa siedetään väkivaltaa Suvi Ronkaisen mukaan suomalainen hyvinvointivaltio ei ole ottanut selkeästi vastuuta väkivallasta, vaan pikemminkin sietänyt sitä pitkään. Ronkainen muistuttaa, että väkivallan vastainen valtakunnallinen työ on alkanut vasta 1990-luvulla, ja käytännössä alueelliset erot palveluiden saamisessa ovat edelleen suuret. Esimerkiksi pitkäaikaisen tuen ja terapian saaminen parisuhdeväkivallan vuoksi on epävarmaa. Julkinen sektori ei ole vastannut väkivaltaan keskittyvästä auttamistyöstä, vaan järjestöt. Väkivaltatyön rahoitus on usein projektiluontoista. Ronkainen kiinnittää huomiota myös siihen, että väkivallan seuraukset uhreille on tunnistettu meillä varsin hitaasti. Rikoksen kohteeksi joutumisen kokemusta ymmärtävä uhriperspektiivi on tullut Suomeen myöhemmin kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Vieläkin suhtautuminen väkivallan aiheuttamaan traumatisoitumiseen on vaihtelevaa ja ambivalenttia, ja uhreilta itseltään odotetaan oma-aloitteisuutta, johon he eivät kykene. Ronkaisen käsitys suomalaisen hyvinvointivaltion suhtautumisesta väkivallan seurauksiin ja uhrin asemaan on osuva myös huoltoriita-aineistossa. Hyvinvointivaltion hidas reagointi väkivaltaongelmaan näkyy myös siinä, miten lasten ja nuorten kokemaan väkivaltaan on suhtauduttu. Sitä ei esimerkiksi tilastoida säännöllisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentälle on vasta 2000-luvulla tehty valtakunnalliset ohjeet lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön selvittämisestä. Sitä ennen ei valmiita malleja ja toimintatapoja ole ollut käytettävissä. Lasten huomiointi väkivallan kohteina ja sivustaseuraajina on ollut haaste väkivaltatyön organisaatioille, joissa aikuiskeskeinen työote on ollut tavallisin. Mikään ei Hautasen aineistossa viitannut siihen, että syytökset väkivallasta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä olisivat äitien ”valttikortteja”, joilla he voittaisivat huoltoriidan helposti. Väkivallasta vaaditaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus, ja vaikka väkivallasta olisikin riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään tai suosituksissa Tutkimus tuki kansainvälisessä tutkimuksessa esiin tuotua havaintoa väkivallan ongelmallisesta käsittelystä huolto- ja tapaamiskäytäntöjen viranomaistoiminnassa. Hautanen pitää tärkeänä yhtenäisten kirjaamissuositusten saamista. HS Lähteet: Hautanen Teija, Väkivalta ja huoltokiista. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitutkimuksen laitos, 2010. Ronkainen Suvi, Kenen ongelma väkivalta on? Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus. Yhteiskuntapolitiika 73(4) 388-401, 2008 VTT Hautanen myös luennoi aiheesta YVPL:n Huoltokiistat ja väkivalta –seminaarissa 25.10.2011 Helsingissä. Asianajotoimisto Terhi ja Pekka Eriksson Ay Pohjantie 3, 02100 Espoo puh. (09) 859 6403 sekä Kielotie 7 B, 01300 Vantaa puh. (09) 871 3020 käsipuhelin 050 5881102 & Oj a l a Urpel ainen a s i a n a j otoi m i s to Anni Urpelainen Harri Ojala Isokatu 16 B, 90100 Oulu, puh. 0400 591 115, Fax 08-311 6529 Yksinhuoltajille jouluateria kotiovelle sekä joulusiivous! S uorat Putket -yhdistys tarjoaa jälleen 50:lle helsinkiläiselle yksinhuoltajaperheelle ekologisen jouluaterian kotiin toimitettuna sekä apua perinteisen joulusiivouksen tekemiseen. Ruoka valmistetaan rakkaudella vapaaehtoisten toimesta, parhaista ekologisista raaka-aineista. Suorat Putket -yhdistyksen filosofian mukaan perheille tärkeintä on aika jota ei voi ostaa rahalla; sitä saa ainoastaan teoilla. Siksi apua on mahdollisuus saada ruuanvalmistuksen lisäksi myös perinteisen joulusiivouksen tekemiseen. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyyn tempaukseen ei ollut helppoa saada mukaan yhteistyökumppaneita. Kun tarkoituksena on että raha ei liiku, on jokainen perunakin tärkeä. Sitoutumattoman Suorat Putket -yhdistyksen puuhamies, Niklas Lönngren, 32, kävelikin siis toimintasuunnitelma kourassa ekologisuuden ja eettisyyden nimeen vannovia yrityksiä läpi ja pyysi apua suunnitelmansa toteuttamiseen. Kampanja onnistui ja 50 perhettä sai jouluaterian aattona ovelle toimitettuna. Tänä vuonna pelkkä puhelu riitti; kaikki viime vuonna mukana olleet yritykset lähtivät ilomielin mukaan myös nyt. Suunnitelmia on laajennettu myös kotisiivousapuun sekä lastenvaatteiden jakoon. Tämän suuruinen kampanja vaatii lahjoitusten lisäksi myös käsipareja. Ruuat valmistetaan vapaaehtoisten voimin Marttojen keittiössä Helsingissä ja toimitetaan perille jouluaattona saman porukan voimin. Myös siivousapua etsitään vielä vapaa-ehtoisten riveistä, vaatelahjoituksiakin voi ehdottaa. Yhteydenotot: Puh: +358 50 591 8810/ Niklas Lönngren Mail: [email protected] ASIANAJOTOIMISTO Asianajajat & Sandström Koulu Annankatu 29 4 krs, 00100 HELSINKI, (09) 6220 650 Asianajotoimisto Marjatta Kuha & Riitta Laakso ky Tuomiokirkonkatu 34 B 24 33100 Tampere P. (03) 312 42 800 040 501 3461 Sylvi Silvennoinen-Kassinen Lääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja Kurkelankuja 8 C 22 90230 Oulu ajanvaraukset 0400 609 941 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 5 LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI Huoltoriidoista MILJOONIEN EUROJEN KUSTANNUKSET Eropalvelujen kehittämisohjelmassa esitetään lakimuutoksia L apsiperheen eroista vajaa viisi prosenttia johtaa huoltoriitoihin. Käräjäoikeuksissa käsitellään Suomessa vuosittain yli 2 000 lapsen huolto- ja tapaamisasiaa. Yhden pitkittyneen huoltoriidan kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja ja voivat moninaisine seurausvaikutuksineen nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Tällaisiin lukuihin on päätynyt huoltoriidoista Lastensuojelun Keskusliitolle kustannusselvityksen tehnyt Itä-Suomen yliopiston professori Juha Hämäläinen, joka esitteli selvityksen tuloksia Helsingissä 10.11.2010 järjestetyssä Erofoorumissa. Huoltoriidan kustannukset kasvavat sitä mukaan kun prosessi pitkittyy. – Kustannuksia kertyy esimerkiksi oikeudenkäynneistä, sosiaalitoimen olosuhdeselvityksistä, oikeudenpäätöksen täytäntöönpanosovittelusta, erilaisista psyykkisen tilan arvioinneista, mahdollisista lastensuojelu-, poliisi- ja muista viranomaiskuluista, oikeuspsykiatrisista tutkimuksista ja asianajokuluista, kertoo Hämäläinen. Suomen oikeusjärjestelmä mahdollistaa sen, että henkilö voi panna 6 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 vuosittain huoltoriidan vireille myös kevyin ja epäilyttävin perustein. Maksajaksi joutuu yhteiskunta. Lapsen näkökulmasta huoltoriidat ovat aina ei-toivottavia ja pitkään jatkuttuaan tuhoisia lapsen kannalta. Palveluja pitää kehittää Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt haluavat nostaa eroperheiden lasten aseman kokonaisvaltaiseen tarkasteluun eroperheiden kehittämisohjelmalla. Myös YVPL oli mukana kehittämisohjelman laatimisessa. Yhtenä ohjelman tavoitteena on laadukkaiden ja lapsen kasvua ja hyvinvointia tukevien eropalvelujen tasavertainen saanti maan eri osissa. – Nyt palveluiden kokonaisuus on hajanainen, alueellisesti epätasainen ja huonosti tunnettu. Palvelut painottuvat korjaavaan toimintaan, vaikka tuloksellisempaa olisi keskittyä varhaiseen tukemiseen ja huoltoriitojen ennaltaehkäisyyn, painottaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Etenkin eron alkuvaiheessa useimmat perheet hyötyisivät ulkopuolisesta ammattiavusta ja vertaistuesta. Myös lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla matalan kynnyksen palveluja ja tietoa vanhempien erosta, aloitteessa todetaan. – Pitää selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotka ovat välttämättömiä lapsen tilanteen rauhoittamiseksi jatkuvissa huoltoriidoissa. Tehokkaalla ja nopealla täytäntöönpanosovittelulla voitaisiin ratkaista vaikeita tilanteita, joita syntyy esimerkiksi lapsen palauttamatta jättämisestä, kertoo Aula. Eropalveluiden kehittämistyössä tarvitaan ministeriöiden lisäksi kuntia, seurakuntia sekä järjestöjä. Järjestöjen palvelut tulisi mieltää osaksi kokonaisuutta, josta myös tiedotetaan yhteisesti. Jotta järjestöjen monimuotoiset palvelut eroperheille saataisiin pysyväksi osaksi palvelujärjestelmää ja -ohjausta, tulisi järjestöille ohjata tähän tarkoitukseen rahoitusta valtion budjetista. Eropalveluiden kehittämiseen ja tutkimukseen tulisi niin ikään suunnata voimavaroja. HS Kalliit erot - selvitys huoltoriitojen kustannuksista. Hämäläinen Juha. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus 2010. ISBN 978-951-942471-2 (pdf). Lapsen paras etusijalle eropalveluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4. Asianajotoimisto Asianaiset Asianajajat Johanna Ojala ja Kirsi Tarvainen Eerikinkatu 27, 6 krs. 00180 Helsinki Puh. (09) 2781 010, 2781 019 Fax (09) 4365 5640 Vanhemmuuden tehtävät tähtäävät lapsen tarpeiden turvaamiseen Vanhempi on helposti huolissaan siitä, riittääkö hän lapsilleen niin, että lapsen kehitys on turvattu. Siihen on vaikea saada mitään mittaria. Asiaa voi lähestyä myös lapsen tarpeista käsin ja näin omaa vanhemmuuttaan voi tarkastella erilaisina tehtäväalueina. Siten vanhemmuuden tehtävää voi selkeyttää. Lapsen tarpeet ovat samat riippumatta siitä, montako vanhempaa on läsnä. Tässä käsitellään lapsen tarpeita laajoina kokonaisuuksina, jotka ovat rakkaus, opetus, huolenpito, rajat ja sosiaaliset suhteet. Lapsi tarvitsee rakkautta. Ilman sitä hänen elämänsä on tyhjää riippumatta tavaran ja toiminnan runsaudesta. Mikään ei voi korvata hellyyttä, läheisyyttä, välittämistä ja läsnäoloa lapsen kanssa. Ihmisen yleisimpiä pelkoja aikuisiässäkin on se, että hän tulee torjutuksi. Rakastettu lapsi saa suojaa tätä pelkoa vastaan. Lapsi tarvitsee huolenpitoa. Aikuisen tulee huolehtia, että lapsella on vaatteet, ruokaa, juomaa, riittävästi unta, tarvittava hygienia sekä turvallinen ympäristö ja muut arjen tarpeet. Tietysti tulee hoitaa myös poikkeustilanteet kuten sairastumiset. Huolenpidon tarvittava määrä ja laatu riippuvat lapsen iästä. Rajan tulee olla johdonmukainen. Siihen liittyy, että on säännöt ja sopimukset ja että niistä pidetään kiinni. On luonnollista, että rajoja muutetaan lapsen varttuessa. Lapsi tarvitsee kykyä olla muiden ihmisten kanssa. Vanhempi on lapsensa tärkein roolimalli. Kannattaa siis olla tietoinen omasta vaikutuksestaan. Lapsi matkii vanhempiaan niin hyvässä kuin pahassakin. Lapsen tulee oppia hyvää käytöstä, perheen arvot ja perinteet. Arvoihin kuuluu se, mikä on oikein ja mikä väärin. Arjen taitoja opitaan parhaiten, kun niitä tehdään yhdessä vanhemman kanssa. Siinä vanhempi tekee mallina ja samalla opastaa lastaan. Tähän liittyvät vuorovaikutustaidot. Kun lapsen kanssa keskustellaan, hän oppii puhumaan ja kuuntelemaan toista. Hän oppii huomioimaan toiset, mutta pystyy myös pitämään puoliaan. Lasta opetetaan hoitamaan ihmissuhteita. Hän saa vähitellen ymmärrystä, että niihin liittyy niin tunteita kuin ristiriitojakin. On loukkaantumista kuin myös mahdollisuus anteeksiantoon. Vanhemmuus ei ole myötäsyntyistä vaan siihen kasvaa lapsensa mukana. Se ei myöskään ole automaattista vaan vaatii tietoista sitoutumista lapsen parhaaseen. Lapsi tarvitsee turvalliset rajat. Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Oulu Lääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja Lasta pitää opettaa. Ilman rajoja lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Hän voi myös kokea, ettei hänestä välitetä. Rajat eivät saa olla mielivaltaisia eivätkä ne myöskään saa muuttua jatkuvasti. Rajojen tulee olla sellaiset, että vanhempi voi perustella MIKSI raja on tarpeellinen. m u u t t u v a p e r h e 2/2011 7 Yksinhuoltajan muoto t kuva Seija Lamminpää on kasvattanut 33 vuotta lapsia Seija Lamminpää on yhden vanhemman perheiden aktivisti, Merilapin yksin- ja yhteishuoltajien yhdistys ry:n (Merla) puheenjohtaja. Viime keväänä hänet valittiin myös liittohallituksen jäseneksi. Nykyisin hän asuu Helsingissä ja työskentele lähihoitajana. Seijalla on viisi lasta. Hän on eronnut sekä jäänyt leskeksi vuonna 2003. Miten aamu sujui, Seija? Tavallinen arkinen aamu vapaapäivästä huolimatta. Heräsin, kun nuoriso oli kouluun lähtemässä. Vettä satoi niin, että ropina kuului. Kuinka monta lasta sinulla on? Minulla on viisi lasta. Mari on 33-vuotias ja asuu Jyväskylässä perheensä kanssa. Hänellä on jo kaksi lasta. Jani on 26-vuotias ja opiskelee Vaasassa tietotekniikkainsinööriksi. Hän valmistuu jouluun 2011 mennessä. Tero on 24 vuotta ja opiskelee tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa Torniossa. Ella-Maria täyttää 17 ja opiskelee lähihoitajaksi Helsingin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksessa. Nuorimmainen Eemeli on 15-vuotias ja peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Lisäksi ystäväni tytär, Milla, on minulle kuin oma lapseni. Olen tuntenut hänet vauvasta lähtien ja hän on asunut meillä. Olen hänelle toinen äiti. Hänen lapsensakin kutsuu minua mummiksi. 8 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 Muistatko vielä, millaiset tunnelmat olivat, kun esikoisesi syntyi? Muistanhan totta kai esikoisen syntymän. Odotusaika oli ollut hämmentävää, jopa ristiriitaista, mutta kun näin vastasyntyneen ensimmäisen kerran, kaikki hämmennys oli pois pyyhitty. Näin vain ihanan pienen vauvan, suuren ilon aiheen, johon kiinnyin heti. Synnytys kesti kolme tuntia ja oli suhteellisen helppo. Opiskelin tuolloin, mutta koulun käynti keskeytyi vain kolmeksi viikoksi, sillä sain hoitoapua äidiltäni ja sisareltani. Koulun päätyttyä ryhdyin Keminmaan kunnan perhepäivähoitajaksi. Hoitolapsia oli 3-5 lasta omani lisäksi. Miten äitiytesi muuttui lasten myötä? Ikäähän tuli tietenkin lisää seitsemän vuotta. Kyllä sitä oli varmempi, vaikka uudestaan saikin opetella paljon. Ensimmäinen lapsi on aina ensimmäinen ja seuraavat menevät helpommin siinä sivussa. Tietenkin jokainen lapsi on aina ollut suuri ihana ilon aihe meidän perheessä. Kerro lapsestasi joku asia, joka sinua ilahduttaa erityisesti Olemme aina eläneet köyhästi rajamailla. Ehdotin pojalleni peruskoulun jälkeen nopeaa reittiä leipään ammattikoulun kautta. Mutta poikapa vastasikin, että äiti minä en halua olla köyhä, vaan haluan sivistyä ja kouluttaa itseni niin, että minulla on rahaa elää. Niin hän sitten 16-vuoti- aana muutti Vaasaan käymään yksin lukiota. Ihastelen lasteni kirjoituksia Facebookissa. Että ne osaavat hyvin perustella omia mielipiteitään asioista. Ella-Maria laulaa muun muassa Lady Gagan lauluja Lähiöbändissä ja nyt Eemelikin aloittaa basson soiton samaisessa bändissä. Hänelle on ostettu ainakin kolme akustista ja kaksi sähkökitaraa harrastuksen aikana. Hän on myös ollut peruskoulun 3-5 luokan musiikkiluokalla ja lisäksi käynyt kitaran soittotunneilla. Musiikki onkin nyt yläluokalla 10. Ihania lapsia minulla on. Mikä tärkeintä kaikki ovat terveitä. Siitä olen iloinen. Toivon tietenkin, että lapseni menestyisivät hyvin aikuisina elämässään. Mitä yhden vanhemman perhettä ihailet? Ihailen oululaista Pasi Oravaa ja hänen puoliosaan Kristiina KetolaOravaa. Heillähän on kummallakin ollut ensin yhden vanhemman perhe. Kuinka he jaksavat kasvattaa vielä toistenkin lapsia; omat viisi ovat jo aikuisia ja näiden lisäksi on vielä kolme kouluikäistä. Kristiina oli laittanut mm. hauskoja ohjelappuja lapsille, joita ihastelin. Paljasta toimivin kasvatusniksisi! Kun Ella jäi yksin kotiin, sanoin hänelle, että tänne kotiin et saa tuoda kavereita ja yöllä ei saa mennä ulos. ”Jos petät sopimuksemme, niin sitten et saa enää jäädä yksin, vaan kuljet minun mukanani.” Luottamus nuo- Seijan motto: Rajat pysyvät aina! reen pitää säilyä. Olen pitänyt tiukat, selvät säännöt. Alle 18-vuotiaalle en osta alkoholia enkä tupakkaa. Vaikka isommat lapset ovat jo aikuisia, niin en vieläkään osta esimerkiksi risteilyltä heille halpaa kartonkia, omatuntoni ei salli sitä. Tupakoinnilla on haittansa. Minun nähteni eivät ole polttaneet. Valehtelua ja kieroilua en lapsiltani hyväksy. Mikä on kasvatusmottosi! Rajat pysyvät aina ja samana. En nalkuta, vaan sanon asiani riittävän monta kertaa! Millaista on oma aikasi? Arki kuluu edelleenkin velvollisuuksia hoidelleen eikä omaa aika juuri ole. Olen jo 33 vuotta kasvattanut lapsia! Silloin tällöin voin kuitenkin irrottautua jo päiväksi tai kahdeksi. Lähden silloin kotoa jonnekin kyläilemään. Olen alkanut pelätä sitä hetkeä, kun kaikki lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Kaikki lapseni ovat lentäneet pesästä 16–18 -vuotiaina. Tyhjä koti on pelottavan hiljainen tällaisen katraan kanssa elämisen jälkeen. Niin menin kylläkin kesällä naimisiin, eli ihan tyhjäksihän se koti ei tosiaankaan jää. Mieheni asuu Kemissä. Murkun vanhemmilla riittää haasteita. Minkä antaisit heille ohjeeksi? Älä usko muitta mutkitta, mitä lapsesi kertoo tekevänsä. Jos hän sanoo esimerkiksi menevänsä kaverinsa luokse yöksi, niin pyydä kaverin vanhempien puhelinnumero ja sovi lapsen vierailusta vanhemman kanssa. Kun meille tulee lapsen kaveri, niin soitan hänenkin vanhemmallaan, että tietääkö hän lapsen olevan meillä. Näin vieläkin, vaikka lapseni ovat jo 15- ja 17-vuotiaita. Millainen maailma on ihanteellinen yhden vanhemman perheille? Tukien pitäisi parantua. Lapsilisää ei saisi huomioida toimeentulotuessa. Asumistukea pitäisi korottaa. Yksinhuoltajien lapset jäävät usein myös paitsi harrastuksista. Niitä pitäisi tukea. Yksinhuoltajan verovähennys pitäisi palauttaa. Yksinhuoltajuus ei ole mikään paha asia. ”Ne on ne yksinhuoltajat” -asenteen pitäisi muuttua. Leskeksi jäätyäni, olen kutsunut lapsien isän puoleisia sukulaisia syntymäpäiville ja rippijuhliin, mutta he eivät ole tulleet. Toivoisin, että he pitäisivät yhteyttä lapsiini. Aika kuluu ja lapset vieraantuvat isänsä suvustaan kokonaan. Alkuvuosien kireät välit johtuivat surusta ja uupumuksesta. Ne eivät mielestäni enää saisi vaikuttaa. Pitäisi ymmärtää, mitä on läpikäyty, mutta eihän sitä ymmärrä, jos ei ole itse kokenut. Kun jäin leskeksi, aloin saada perhe-eläkettä. Silloin jäi kaikki tuet pois ja perhe-eläkkeellä on vain selvittävä. Myöskään lapset eivät enää voi mennä toisen vanhemman luokse. Leskeksi jääneet jätetään usein yksin, kun ei tiedetä, mitä pitäisi sanoa. Ei leskelle tarvitse sanoa mitään. Riittää, kun ottaa yhteyttä. Kun mieheni kuoli, meillä oli paljon yhteisiä kavereita, jotka kutsuin hautajaisiin. Sen jälkeen en ole ketään heistä nähnyt. En ole itsekään jaksanut pitää yhteyttä. HS m u u t t u v a p e r h e 2/2011 9 Mitä tehdä kun elatusvelvollinen maksaa Kelal e mutta ei ex-puolisolleen ja & kysy vastaa asiantuntija Kela päättää katkaista elatustuen E Joka vuosi tammikuussa paikallinen Kela lähettää yksinhuoltajille kirjeen, jossa kysytään, että voisiko lapsen elatusvelvollinen vanhempi maksaa elatustuen suoraan huoltajalle, koska elatusvelvollinen on kolme kuukauden aikana maksanut tuen säännöllisesti Kelalle. On vastauskuori ja päivämäärä, johon mennessä pitää palauttaa. Vastasin, että Kela maksaa minulle ja isä Kelalle. Aikataulun puitteissa lähetin kuoren. Eilen kuitenkin Kelalta tuli kirje, jossa ilmoitettiin, että elatustuki on lakkautettu, koska elatusvelvollinen on säännöllisesti maksanut tuet Kelalle, joten hän voi maksaa ne nyt suoraan minun pankkitililleni. Siltä istumalta soitin Kelalle, että miten te voitte tehdä tällaisia päätöksiä. Tulos: minä olen syypää, koska en ollut laittanut palautuskirjeeseen ilmoitusta siitä, etten tiedä isän yhteystietoja. Isä on lastenvalvojan kautta ilmoittanut, että hän ei ole lapsestaan kiinnostunut eikä halua tavata. Nyt minun pitää hankkia lastenvalvojalta todistus siitä, että isä ei halua olla yhteyksissä lapseensa ja meillä ei ole hänen yhteystietojaan. No tämän ensimmäisen kohdan todistaa, mutta miten toisen. Jäänkö ilman näitä todistuksia ilman elatustukea? Nimimerkki epätoivoinen 10 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 latustukilain 17 §:n 2 momentin mukaan elatusavun maksun laiminlyöntiin perustuvan elatustuen maksaminen voidaan lakkauttaa, kun elatusapuvelkaa ei ole jäljellä ja on todennäköistä, että vastaisuudessa elatusvelvolliselta saadaan perittyä säännöllisesti vähintään kuukausittain erääntyvää elatusapua vastaava määrä. Tähän pykälään perustuen on Kelassa lakkautettu elatustukia tilanteissa kun elatusvelvollinen on useamman kuukauden ajan säännöllisesti hoitanut elatusavun maksun eikä vanhaa elatusapuvelkaa ole enää jäljellä. Ajatuksena on ollut, että tällaisissa tilanteissa Kela on turhaan välikätenä ja rahanvälittäjänä, kun vanhemmat voisivat hoitaa elatusavun maksun keskenään. Ennen kuin tuen maksu lakkautetaan, tuensaajalle varataan tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Jos tuensaaja suostuu lakkautukseen, tuki lakkautetaan. Jos tuensaaja vastustaa lakkautusta, on tapauskohtaisesti harkittu, onko perusteltua olla lakkauttamatta tukea. Mielestäni esimerkiksi se, että tuensaaja kertoo, ettei tiedä elatusvelvollisen olinpaikkaa tai muita yhteystietoja, voisi olla sellainen seikka, ettei tukea olisi syytä lakkauttaa. Toisaalta myös elatusvelvollinen saa elatustuen lakkautuksesta tiedon ja häntä kehotetaan jatkossa maksamaan elatusapu suoraan lähivanhemmalle. Eli myös elatusvelvollisella, joka on maksava osapuoli, on velvollisuus olla aktiivinen ja selvittää, mille tilille jatkossa elatusavun maksaa. Ja jos elatusvelvollinen ei kuitenkaan elatusapua maksa, lähivanhempi voi hakea elatustukea uudelleen maksuun elatus- avun laiminlyönnin perusteella. Ymmärrän hyvin, että tilanteet eivät ole aina niin yksinkertaisia, että elatusavun maksu hoituisi vanhempien kesken, vaikka elatusvelvollinen olisikin Kelaan päin maksut säntillisesti hoitanut. Jos lähivanhempi joutuu heti hakemaan elatustukea uudestaan avun laiminlyönnin takia, on tuen lakkautus ollut turha ratkaisu kaikkien kannalta. Tarkoituksemme onkin seurata näitä lakkautustilanteita ja miettiä onko ja millä edellytyksin jatkossa aihetta elatustukia tällä perusteella lakkauttaa. Elatustuen saajalla ei ole mitään velvollisuutta ilmoittaa tai tietää elatusvelvollisen osoitetta tai muitakaan yhteystietoja. Jos elatusvelvollisella osoite väestötietojärjestelmässä on, niin se on Kelan tiedossa eikä Kelalla ole mitään syytä sitä tuensaajalta kysellä. Toisaalta Kela ei myöskään voi tietosuojasyistä osoitetta tuensaajalle ilmoittaa, kuten ei myöskään päin vastoin voi ilmoittaa tuensaajan osoitetta elatusvelvolliselle. Henkilö ilmeisesti tarkoittaakin sitä, että kun hän on vastannut Kelan lakkautusta koskevaan kirjeeseen, hän ei ymmärtänyt kirjoittaa siihen, ettei tiedä elatusvelvollisen yhteystietoja eikä näin ollen voi olla elatusvelvolliseen yhteydessä elatusavun maksuun liittyen. Koska viestistä ei ilmene mitään viestin lähettäjän yksilöintitietoja, en valitettavasti voi tarkemmin selvittää, mitä hänen tapauksessaan on Kelassa tehty. Joka tapauksessa, jos tuki on jo lakkautettu ja elatusvelvollinen on jättänyt elatusavun maksamatta yhdeltäkin kuukaudelta, voi hän hakea elatustukea uudelleen. Ystävällisin terveisin Eva Ojala, lakimies Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Nykyinen tilanne: isä maksaa Kelalle ja Kela äidille! Joka vuosi kuitenkin edelleenkin Kela tarkistaa asian! Lapsella on oikeus päivähoitopaikkaansa myös kesäloma-aikana (ja ilman lisäselvityksiä!) P erheissä, joissa toinen vanhempi ei tapaa lastaan säännöllisesti, on päivähoidon toimivuus erittäin tärkeää. Tilapäishoidon järjestyminen myös loma-aikoina tulisi olla itsestään selvyys. Päivähoito toimii joissakin kunnissa ja kaupungeissa supistetusti (vain osa alueen tarhoista on avoinna loma- aikoina) ja vanhemmilta tiedustellaan lapsen osallistumista päivähoitoon kesäloman, syysloman, talviloman ja hiihtoloman aikana. Osa tarhoista evää lapsen päivähoidon vanhemman vuosiloman aikana, mikäli erityisperusteluita ei ole. Minulle kolmen lapsen huoltajana (yksi lapsi on kouluikäinen ja hänestä yhteishuoltajuus, kaksi lasta ovat tarhaikäisiä /yksinhuoltajuus) on aiheutunut lisävaivaa useamman kerran päivähoidon järjestymisessä. Lapsilleni on myönnetty tarhapaikka kouluikään saakka. Kun viime kesänä ilmoitin tarvitsevani lapsille hoitoa myös lomani aikana, minulle kerrottiin, että minun tulisi toimittaa sosiaalitoimen lisäselvitys siitä, että oman väsymykseni tai muun syyn takia tarvitsin lapsille hoitoa myös oman vuosilomani aikana. Olin aivan ihmeissäni. Miksi minun tulisi hankkia sosiaalitoimen lisäselvitys vai tulisiko? Kolmen lapsen kanssa minulla on toistuvia sairaanhoidon tutkimus- tai hoitokäyntejä ja paljon muitakin asioita, minkä vuoksi tarvitsen tilapäisesti lapsille hoitoa myös itse lomalla ollessani. Maksan päivähoidosta tulosidonnaisen maksun ja päivähoito-oikeus on lapsille subjektiivinen oikeus 12 kk/vuodessa. Selvitin tätä asiaa ja haluisin tuoda tämän asian keskustelun aiheeksi, ettei jokainen yhden vanhemman perhe joudu käymään läpi tätä samaa päivähoitoon liittyvää asiaa. Lain mukaan päivähoidon tulee järjestyä perheen tarpeen mukaan myös lomaaikoina. Minun pienemmät lapset eivät ole ollenkaan toisen vanhemman kanssa, ja tapaamiset ovat 1-2 kertaa kuukaudessa valvottuina. Virallisesti pyöritän arkea yksin 24h /vrk ja 365 päivää vuodessa. Haluan joskus aikaa itselleni ja käydä edes rauhassa kauppa-asioilla, kun ei ole toista vanhempaa, joka hoitaisi asioinnit. En hoidata lapsiani koko kesää tarhassa, vaan tarpeen mukaan. Niinä päivinä, jolloin heidät sinne vien (kun olen itse vuosilomalla), tarve on todellinen eikä sitä tule kenenkään kyseenalaistaa. Nykyisin kaupungin/kunnan säästötoimet kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja päivähoito on ollut yksi tiukentuvien säästötoimien kohteista. Tässä asiassa säästetään väärässä paikassa. Mikäli yhden vanhemman perheessä yksin arkea ja elämää pyörittävä vanhempi uupuu, niin yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat paljon suuremmat. Erityisesti alle kouluikäisten lasten yhden vanhemman perheessä jaksaminen ja voimavarat ovat koetuksella. Mikäli perheellä ei ole toimivaa tukiverkostoa, niin pärjääminen on todella vaikeaa. terveisin Marika Mattila m u u t t u v a p e r h e 2/2011 11 Kesä on kohta taas! LIITON TUETUT LOMAT KESÄLLÄ 2012 Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset. Loman myöntämiseen vaikuttavat sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset perusteet. Myös erityisen vaikea elämäntilanne huomioidaan, mm. perhetilanne, leskeys, työttömyys, yksinhuoltajuus sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet kannattaa mainita hakemuksessa. Kaikki hakijat eivät valitettavasti pääse lomalle. Etusijalla ovat ne henkilöt, jotka eivät aikaisemmin ole olleet tuetulla lomalla. Tuetulle lomalle on mahdollista päästä ehkä joka toinen vuosi, riippuen tietenkin hakijamääristä. tajat suostua ottamaan myös nuorempia. Rajoituksella halutaan varmistaa lasten turvallisuus. Lomapaikkoihin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä. Kaikki lomapaikat ovat meren tai järven läheisyydessä. Lomien kesto on 5 vrk ja hintaan sisältyy täysihoito (iltapala käytäntö vaihtelee eri lomakohteissa), lisäksi lomapaikkojen ohjaajien järjestämää ohjelmaa. Lomajärjestöjen tiedot näkyvät lomien kohdalla. Muista mainita tilatessasi kaavakkeita, että haet YVPL:n kautta lomaa. Täytetyt hakukaavakkeet palautetaan liiton toimistoon 31.3.2012 mennessä os., Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Etelä-Suomen aluetoimisto Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku ellei toisin mainita MUISTA ALLEKIRJOITUS!!!!!!!!! Lomaolohuoneet / teemalomat Tuettujen lomien on tarkoitus tuottaa iloa ja virkistystä lomalaisille, parhaassa tapauksessa lomalta voi saada uusia ystäviä. YVPL:n lomilla on lomaolohuone, jossa voi keskustella aikuisten kesken vetäjän johdolla. Samanaikaisesti lapsille on pyritty järjestämään lastenhoito (vaihtelee lomapaikoittain). Periaatteessa lastenhoito on yli kaksivuotiaille lapsille, mutta jos lapsia on vähän, voi hoi- 12 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 Mikäli olet saanut loman vuonna 2012, saat tiedon lomajärjestöltä viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Jos tietoa ei tule, et ole saanut tuettua lomaa vuonna 2012. Jos olet ollut tuetulla lomalla vuonna 2011, tämä haku ei koske sinua vaan v. 2013. LOMAT TOTEUTETAAN YHTEISTYÖSSÄ ERI LOMAJÄRJESTÖJEN KANNSSA , RAY:n ja OK- opintokeskuksen tuella. SOLARIS- LOMAT ry KYLPYLÄHOTELLI PÄIVÄKUMPU, p.030 608 4100 TEEMA: ”Työttömyys yhden vanhemman perheessä” Keskustie 121, 09120 Karjalohja www.paivakumpu.fi [email protected] Loma-aika: 3-8.6.2012, 5 vrk Loman omavastuuhinta: aikuisilla 50,00 e ja lapset alle 16 v maksutta (sis. iltapalaa). Lomien määrä: kymmenen (10) huonetta rivitalossa. Loma on lapsiperheloma, jonka aikana aikuisilla on mahdollisuus osallistua yksinhuoltajan lomaolohuoneeseen. Etelä-Suomen lehtimetsien ja upean järvimaiseman äärellä sijaitsevaan Kylpylähotelli Päiväkumpuun on matkaa n. 95 km Helsingistä tai Turusta. Hakukaavakkeiden tilaus: puh. 040 - 541 5294. Kaavakkeiden palautus YVPL:n Etelä-Suomen aluetoimistoon, 31.3.2012 mennessä IKAALISTEN KYLPYLÄ, p. 03 451 2100 TEEMA: ” Yksinhuoltajan selviytymisen kulmakivet” Hämyläntie 2, 39500 Ikaalinen www.ikaalistenkylpyla.fi [email protected] Loma-aika: 17-22.6.2012 Loman omavastuu hinta: aikuisilla 120,00 e ja lapset alle 16 v maksutta (sis. iltapalaa). Lomien määrä: kymmenen (10 ) huonetta Loma on lapsiperheloma, jonka aikana aikuisilla on mahdollisuus osallistua yksinhuoltajan lomaolohuoneeseen. Ikaalisten Kylpylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kyrösjärven rannalla, Tampere-Vaasa-valtatien varrella, reilun puolen tunnin matkan päässä Tampereelta pohjoiseen. Hyvät kulkuyhteydet. Hakukaavakkeiden tilaus: puh. YVPL 040 - 541 5294. Kaavakkeiden palautus YVPL:n EteläSuomen aluetoimistoon 31.3.2012 mennessä MAASEUDUN TERVEYS – JA LOMAHUOLTO ry KYLPYLÄ KIVITIPPU, p. (06) 561 5000 TEEMA: ”Yksinhuoltajan selviytymisen kulmakivet” Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi www.kivitippu.fi [email protected] Loma-aika: 10-15.6.2012, 5 vrk Loman omavastuu hinta: aikuisilla 115,00 e ja lapset 8-16 v 35,00 e ja alle 8v lapset maksutta (ei iltapalaa). Lomien määrä: 15 perhettä Loma on lapsiperheloma, jonka aikana aikuisilla on mahdollisuus osallistua yksinhuoltajan lomaolohuoneeseen. Kivitippu sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla noin tunnin ajomatka Seinäjoelta, Vaasasta ja Kokkolasta. Lappajärven keskustaan kertyy matkaa 4 km. Lähin rautatieasema on Kauhava, jonne on matkaa noin 40 km. (kysy Kylpylästä mahdollista yhteiskuljetusta rautatieasemalta (erillinen maksu) Hakukaavakkeiden tilaus ja palautus: Maaseudun Terveys – ja lomahuolto ry p. 010 219 3460 tai 040 536 6068 ja palautus os. Mannerheimintie 31 B 20, 00250 HELSINKI, 10.3.2012 mennessä. SÄHKÖISESTI os. www.mtlh.fi / LOMATUEN HAKU, VERKOSSA TÄYTETTÄVÄ HAKEMUS, valitse oikea paikka. HYVINVOINTILOMAT ry Lautsian Lomakeskus p. 03- 647 080 TEEMA: ”Erityislapsi yhden vanhemman perheessä” Lautsiankuja 20, 14700 Hauho www.lautsia.fi Loma-aika: 9-14.7.2012, 5 vrk Loman omavastuu hinta: aikuisilla 110,00 e ja lapset alle 16 v. maksutta (ei iltapalaa). Lomien määrä: 10-15 perhettä Loma on lapsiperheloma, jonka aikana aikuisilla on mahdollisuus osallistua yksinhuoltajan lomaolohuoneeseen Lautsia sijaitsee Hauholla SydänHämeessä Lahti-Tamperetien nro 12 varrella. Lautsiaan pääsee suoraan linja-autolla Hämeenlinnasta ja Lahti-Tampere l-a pysäkki n. 200 m. pai- kasta. (Helsingistä 155 km, Hämeenlinnasta 30 km, Tampereelta 53 km ja Lahdesta 77 km) Hakukaavakkeiden tilaus: puh. YVPL liitosta p.040- 541 5294. Kaavakkeiden palautus YVPL:n EteläSuomen aluetoimistoon 31.3.2012 mennessä. Uusi kaavake tulee viim. tammikuussa, voit kylläkin tilata sen ja postitan ne kun saan niitä T.Teija Mikäli saamme lisää yhteistyölomia, päivitämme ne suoraan liiton kotisivuille www.yvpl.fi/tuetut lomat mm. lasten tuettujen lomien järjestäjiä järjestöjä löydät os. http://www.kesaleiri.fi/jarjestot sekä muidenkin tuettujen lomajärjestöjen yhteystietoja os. http://www.lomajarjestot.fi/ m u u t t u v a p e r h e 2/2011 13 OLOHUONEISSA TAPAHTUU YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU 14 ESPOO (PÄKSYn toimintaa) Järvenperän olohuone Taidetalo Pikku-Aurora, Järvenperäntie 1-3 Ajantasaiset tiedot kokoontumisista: http://jarvenperanolohuone.wordpress.com Lisätiedot: [email protected] Leppävaaran olohuone joka toinen tiistai klo 17.30 -19.00 Lastenkappeli Arkissa os. Leppävaarankatu 7 B 3. krs. Tarjolla vertaistukea ja kiinnostavia keskustelunaiheita. Mahdollisuus lastenhoitoon, tarjolla pientä suolaista. Lopetamme lyhyeen iltahartauteen. Olohuoneissa on maksuton lastenhoito ja iltapala, ilmoittautumista ei tarvita. Tiedustelut: diakonit Harriet Lohikari puh. 040 531 1057 ja Heli Taina-Rantakaulio puh. 040 513 0867 tai [email protected] FORSSA Kysy liitosta p. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka HANKO Kysy liitosta p. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka Tukea YKSINHUOLTAJUUTEEN! -äitiryhmä Paikka: Perhekeskus Pikku-Lilla, Bulevardi 15. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 17.30-19.00 Kaikki joukolla mukaan! HELSINKI Pääkaupunkiseudun Yksin- ja Yhteishuoltajat PÄKSY ry Pj. Marja Veteläinen, puh. 050 401 8872, [email protected] Olohuonevastaava Eija Terävä, 050 408 1578, [email protected] Jäsenasiat: [email protected] Lisätietoja www.paksy.net Olohuoneet: Herttoniemen olohuone, lisätietoja Eija Terävä, p. 050 408 1578. Järvenperän olohuone, lisätietoja: http:// jarvenperanolohuone.wordpress.com Kivikon olohuone Kipinän asukaspuisto, Kivikonkaari 31. Kokoontumiset parillisten viikkojen tiistaina klo 18–20. Lisätiedot: Satu Virtala puh. 050 350 0074. Malmin olohuone, lisätietoja diakoniatyöntekijä Sirpa Sirainen, p. 050 400 1050 Pihlajamäen olohuone, lisätietoja diakoniatyöntekijä Sirpa Sirainen, p. 050 400 1050 Tapulin olohuone, lisätietoja diakoniatyöntekijä Sirpa Sirainen, p. 050 400 1050 Olohuone monikulttuurisille yhden vanhemman perheille Päksyn ja Monikulttuuriyhdistys Familia Clubin Duo-projektin yhteinen monikulttuurinen olohuone kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo 17.30-19.30 yksityiskodissa Sörnäisissä. Lisätietoja ja osoite: eija.tuominen(at) iki.fi. Seuraavat tapaamiset 8.12.2011 HYVINKÄÄ Hyvinkään Seudun Yksinhuoltajat ja Yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka TUIKE HYVINKÄÄ Yksin odottavat ja odottaneet – yksin arkea eläneet yhden vanhemman perheet. Järjestökeskus Onnensillassa. Yhteyshenkilöt: Petra 040 702 2547, [email protected] HÄMEENLINNA Kysy liitosta puh. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka YH-kahvila on avoin vertaistuki ryhmä/ paikka yksin odottaville ja yksin lapsen tai lasten kanssa oleville. Kahvilasta saa tukea vanhemmuuteen, voimavaroja jaksamiseen ja ennen kaikkea vertaistukea samassa tilanteessa olevilta. Kahvila kokoontuu joka toinen viikko perjantaisin (parillinen vk), klo 16.30 – 19.30, os. MLL Hämeenlinnan yhdistys ry, Turuntie 24 A 10. http:// hameenlinna.mll.fi/toiminta/yh-kahvila/ II Kts.YhdenVanhemman Perheet - OLKKARI ry IISALMI Iisalmen seudun yksinhuoltajat r.y. Kysy liitosta puh. 0400 441 708 Yhden vanhemman perheiden ryhmä aloittaa toimintansa 29.9.2011. Iisalmen seurakuntatalolla, Ilvolankatu 14 B. Syksyn 2011 kokoontumiset torstaisin: 1.12., 15.12. klo 17.30 – 19.00. Ryhmä jatkuu keväällä 2012 kerran kuukaudessa. Lisätietoa: lapsityönohjaaja Riitta Kauhanen, p. 044 7335227, [email protected] IMATRA Imatran Yksinhuoltajat r.y. Kysy liitosta puh. 0400 441 708 Imatran olohuone Lisätietoja liitosta puh. 0400 441 708 JOENSUU Joensuun seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry, pj. Kati Suomalainen puh. 045 651 7938, sähköposti: [email protected] Joensuun olohuone Lisätietoja Katilta: p. 045 651 7938 tai kati. [email protected] JOROINEN Joroisten olohuone: yhteyshenkilö Tuija Vepsäläinen, puh. 040 440 0989 JUVA Juvan olohuone Lisätietoja liitosta puh. 0400 441 708 JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen Yksin- ja yhteishuoltajat ry www.kesyt.com Pj. Sirpa Kerulainen, puh. 044 099 0180, [email protected] Tiedottaja Tarja Paananen, puh. 044 088 0204, [email protected] Mäki-Matin olkkari (osoite: Oikokatu 7) joka pariton sunnuntai klo 15.00 - 17.00, tarjolla pientä välipalaa 1 e/perhe. Yrtisuon olkkaria ei toistaiseksi. JÄMSÄ Jämsän olohuone Lisätiedot puh. 044 088 0204 JÄRVENPÄÄ Järvenpään olohuone Lisätiedot: aluepäällikkö Teija HallbäckVainikka puh. 040 541 5294. KAJAANI Kainuun yksin-ja yhteishuoltajat ry Pj. Tiina Pasanen, [email protected] Jäsenrek.hoit. Heli Sirviö, [email protected] Yhdistyksen sähköposti: [email protected] Yhdistyksen nettisivut: http:// kainuunyht.nettisivu.org/ Yhdistyksen puhelinnumero: 044 091 2435 Tuike-vertaistukiryhmä, yht.hlö Birit, [email protected] KARJAA Kysy liitosta Teija, p. 040 541 5294 Yhden vanhemman perheiden vertaistukiryhmä kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin, klo: 17.30 – 19.30, Diakoniapysäkillä, os. Kauppiaankatu 20. Yht. hlö: Marja-Liisa p. 040 837 0452 KARKKILAn olohuone ei kokoonnu tällä hetkellä. Lisätiedot: Eija Terävä puh. 050 408 1578. KAUHAJOKI Kysy liitosta puh. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka Vertaistukitoiminta eronneille tai eroa harkitseville, olet sitten yksin tai yksinhuoltaja, tervetuloa! Kokoonnumme kerran kuussa Kauhajoen SRK:n tiloissa. Kokoontuminen on jokaisen alkavan kuun 1. keskiviikko 17:30 - 19:30. Lastenhoito järjestetty lasten leikkihuoneessa! Kahvitarjoilu; olemme keränneet euron kolehdin kahvia ja purtavaa varten jokaiselta osallistujalta/kerta. Lämpimästi tervetuloa sellaisena kuin olet! Lotta Envall, vertaistukihenkilö 050-3766861 KAUSALA Kausalan Olohuone Lisätietoja: yhteyshenkilö Jaana Lehtinen, puh. 040 706 7020 KEMI Meri-Lapin yksin- ja yhteishuoltajien yhdistys ry Pj. Seija Lamminpää, puh 040 846 5093, [email protected] Vpj. Kaisa Similä, puh 040 561 8647, [email protected] Jäsenrekisteri: jasenyhdistysten. [email protected], puh 040 186 3421 KEMIJÄRVI Sinttura Itä-Lapin yksinhuoltajat ja yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 050 342 2185 KIRKKONUMMI Kirkkonummen Yksinhuoltajat ry Kysy liitosta puh. 040 541 5294 Kirkkonummen olohuone kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin klo 18.00 alk. os. Makasiinintien 6. Yhteyshlö ja lisätietoja Maarit puh. 040 754 3884 – kaikki joukolla mukaan! KOKKOLA Kokkolan Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry, Kysy liitosta puh. 050 342 2185 KOTKA Etelä-Kymenlaakson Yhden Vanhemman Perheet ry. Kysy liitosta, puh. 040 541 5294 m u u t t u v a p e r h e 2/2011 KOUVOLA Kouvolan olohuone: yhteyshenkilö Mervi Aho, puh. 040 718 8443 KUOPIO Kuopion seudun yhden vanhemman perheet, kts. http://kuopionyh. blogit.fi/ ja lisätietoja osoitteesta [email protected] Keskustan olohuone, YVPL Itä-Suomen aluetoimisto, Minna Canthinkatu 4 A 3 krs. Olohuone kokoontuu ti 13.12. klo 17.30 pikkujoulun merkeissä, tervetuloa mukaan! Lisätietoa vuoden 2012 olohuonekokoontumisista http://kuopionyh.blogit.fi/ KUUSAMO Koillismaan yksin- ja yhteishuoltajat ry Kysy liitosta 050 342 2185. LAHTI Lahden seudun Yhden Vanhemman Perheet ry, Pj. Sari Peltonen, puh. 0400 421 585, [email protected] Jäsensihteeri Riikka Tamminen, [email protected] Tiedotussihteeri Juhani Kajala, puh. 040 760 3074, [email protected] Yhdistyksen s-posti: [email protected] http://www.neuvokas.org/yhdistys/yksinh/ Turinat pidetään kerran kuukaudessa Perhetuvalla, Loviisankatu 14. Kevään aikataulusta ei ole vielä selvillä. Turinoista ja muusta toiminnasta tiedotetaan jäsentiedotteessa, nettisivuilla ja facebookissa. LAPPEENRANTA Lappeenrannan Seudun Yksinhuoltajat ry Kysy liitosta puh. 0400 441 708 LOHJA Lohjan seudun Yksin- ja Yhteishuoltajat ry pj. Piia Karppinen, piia. [email protected], sihteeri/jäsenrekisteri Sari Joutsen, puh. 045 133 0350, [email protected] Lohjan olohuone kokoontuu PuuLintulan päiväkodissa 13.12., 17.1., 21.2. ja 20.3. klo 17.30-19.30 osoitteessa Kirkkokatu 6. Sisäänkäynti pihan puoleisesta ovesta. Kahvitarjoilu. MIKKELI Mikkelin Seudun Yhteis- ja Yksinhuoltajat ry, pj. Tuija Paakkari puh. 050 370 4173 [email protected] jäsenrekisterinhoitaja Eija Bisi puh. 044 542 2724, [email protected], yhdistyksen puh. 044 518 0306. Yhdistyksen oma blogi löytyy osoitteesta http://miksyry.blogspot.com Olohuonetoimintaa ei tällä hetkellä ole. MUONIO Kts. Yhden Vanhemman Perheet – OLKKARI ry NIVALA Kts. Yhden Vanhemman Perheet – OLKKARI ry NOKIA Nokian Yksinhuoltajat r.y. Kysy liitosta puh.040 541 5294, yhteyshlö. Liisa Lamminen puh. 040 744 3870 NURMES Ylä-Karjalan yksinhuoltajat ry Kysy liitosta puh. 040 044 1708 ORIVESI Oriveden Yksinhuoltajat r.y. Kysy liitosta puh.040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka. Yhteyshenkilö: Sari Tappura puh. 050 401 7167 OULU Oulun Seudun Yksin-ja Yhteishuoltajat ry Puheenjohtaja Aila Bärs, 045 873 0010 [email protected] Varapuheenjohtaja Maisa Soukka, [email protected] Jäsenrekisteri: Riitta Havela, 040 537 5834, [email protected] Toiminnanohjaaja Outi Lehtinen, 044 369 0844, [email protected] Nettisivut: www.osyy.fi Keskustan olohuone Avoin päiväkoti, Uusikatu 27. Kokoontumiset joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 17.30 – 19.30. Joulukuussa olohuone on poikkeuksellisesti tiistaina 13.12. Aikuiset voivat jutella omassa rauhassaan, lapset viihtyvät hoitajien kanssa. Lopuksi kaikille tarjotaan iltapuuro. Lämpimästi tervetuloa! Ohjaajina: Maisa, p. 045 257 7727 ja Outi, p. 050 408 4301. Oulun TUIKE-ryhmä Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka odotat lasta yksin tai olet syystä tai toisesta ollut lastesi ainoa huoltaja alusta alkaen. Tuike-ryhmästä saat vertaistukea ja neuvoja, joita neuvola, synnytysvalmennus ja lapsiperheille suunnatut oppaat eivät välttämättä tarjoaa. Kokoonnumme kerran kuussa Avoimella päiväkodilla, Uusikatu 27. Seuraava tapaaminen on 17.12, klo 16.00. Lisätietoa: [email protected] Melleniuksen olohuone Kokoontuu Oulun kaupungin vertaisryhmätalossa Peltolassa, Peltolankaari 18 A. Kokoonnumme joka kuukauden toinen sunnuntai klo 14.30 - 16.00, seuraava tapaaminen on 11.12.2011. Aikuiset voivat jutella omassa rauhassaan, lapset viihtyvät hoitajien kanssa. Kahvi/mehu/ keksi-tarjoilu. Lisätietoja: Seija, p. 044 703 6224 tai Aila, p. 045 315 8774. PALTAMO Kts. Yhden Vanhemman Perheet – OLKKARI ry PARKANO Kysy liitosta p. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka Parkanon olohuone kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo 17.30. Os. Nurkkis/Pikkurilli, Parkanontie 66. LASTENHOITO JÄRJESTETTY! Yht. hlö Marjo, puh. 0400 837 652 Piikkiön Yksinhuoltajat R.Y Kutsu yhdistyksen purkukokoukseen, ti 3.5.2011, klo 17.30, Perhetalo Heideken, os. Sepänkatu 3. Lisätietoja Teija Hallbäck-Vainikka, p. 040 541 5294 PORI Porin seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry pj. Johanna Kiviharju puh. 044 595 9236 tai psyyhry@gmail. com www.psyyhry.suntuubi.com PORVOO Porvoon Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat ry, Borgånejdens ensamföräldrar rf Kysy liitosta puh.040 541 5294 PUDASJÄRVI Kts. Yhden Vanhemman Perheet – OLKKARI ry RAAHE Raahen seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry kysy liitosta puh. 050 342 2185. RAASEPORI Raasepori/Karjaan olohuone kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin klo 17.00– 18.30 Diakoniapysäkillä, os. Kauppiaankatu 20. Kaikki joukolla mukaan mukavaan porukkaan, “YHDESSÄ ET OLE YKSIN” Lisätiedot: Lilli Snellman puh. 050 313 7163 RAUMA Rauman seudun yksinhuoltajat ja yhteis-huoltajat ry, kysy liitosta puh. 040 541 5294. RIIHIMÄKI Riihimäen Yksinhuoltajat ry Kysy liitosta puh.040 541 5294 Lisätietoja diakoni Tiina Heiskanen p. 050 323 7964 tai [email protected] ROVANIEMI Rovaseudun Yksin- ja Yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 050 342 2185 SALO Salon Seudun Yksinhuoltajat ry Olohuoneen yhteyshenkilö Minna p. 044 752 1958 Salon olohuone (vertaistukiryhmä)-yhden vanhemman perheille kokoontuu Salon Perhekeskuksen tiloissa os. Annankatu 10. Lisätietoja Minnalta, kaikki uudet ja vanhat tervetuloa mukaan toimintaan. SAVONLINNA Savonlinnan Seudun Yksinhuoltajat ja Yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 0400 441 708 SEINÄJOKI Seinäjoen Seudun Yksinhuoltajat ry Yhteyshenkilö: Marika Hellstedt, [email protected] Seinäjoen “OLOHUONE” kokoontuu Pohjan seurakuntakodilla Väinölänkatu 4, keskiviikkoisin klo 17.30-19.30. Yksinhuoltajien iltojen tarkoituksena on toimia vertaistukiryhmänä, jossa yksin- tai yhteishuoltajat voivat tavata toisiaan keskustelun ja erilaisten teemailtojen merkeissä. Iltoihin on järjestetty lastenhoito sekä tekemistä myös isommille lapsille. Illoissa mukana diakoniatyöntekijä Seija Saari, p. 050 570 6273. Kaikki joukolla mukaan :) SUONENJOKI Suonenjoen olohuone Lisätiedot: Marja Matilainen puh. 040 749 4842 ja Irja Kasurinen puh. 050 326 4722. TAMPERE Tampereen seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry, Pj. Anneli Hangasmäki, [email protected] Vpj. Tuula Lahtinen, [email protected] 040 573 6050 Varkauden seurakunta ja Mervi Hakkarainen 0400 441 708 YVPL. VIHTI/NUMMELA Vihdin yksin- ja yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 040 541 5294 Nummelan “OLOHUONE” kokoontuu Avoin päiväkoti Tuulentuvassa os. Huhdanpaju 12 klo 18.00 alk., joka kuun viimeinen torstai. Lisätiedot: Piia p. 044 521 6672 tai Teija liitosta p. 040 541 5294 YLITORNIO Ylitornion Yksin- ja yhteishuoltajat ry kysy liitosta puh.050 342 2185 MUUT YHDISTYKSET Eriparivanhemmat ry Pj. Mari Kärkkäinen, puh. 050 592 6133, s-posti: mari.karkkainen@ eriparivanhemmat.net. Kotisivu: www. eriparivanhemmat.net Sähköposti:epv@ eriparivanhemmat.net Vertaistuki: tuki@ eriparivanhemmat.net. Olohuone 24/7: www.eriparivanhemmat.net/keskustelu Torstai-iltaisin Chat-olkkari klo 20.30-22 http://www.eriparivanhemmat.net/keskustelu/chat/index.php tai keskustelupalstan kautta klikkaamalla ylhäältä Chat –nappia. Hyvä Erovanhemmuus ry pj. Vesa Mäki varapj. Pekka Pere [email protected], www.hyvaerovanhemmuus.fi Kaapatut Lapset ry toivottaa rauhallista joulua ja iloista vuodenvaihdetta kaikille jäsenilleen ja muille MuPen lukijoille! Uusi järjestösihteeri Nina kertoi sähköpostitse työnsä aloittamisesta. Hän joutui ikävä kyllä lopettamaan lähes saman tien perhesyistä. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedossa kuka tulee tilalle, mutta seuratkaa sähköpostianne ja joulukuussa postiluukusta putoavaa tiedotetta. Tiedossa olevia tapahtumia, tervetuloa mukaan! Tampereen pikkujoulut la 10.12. Toivon Talon pikkujoulut su 11.12. Pulinakerhot Toivon Talolla ti 27.12. nyyttäriperiaatteella ti 31.1. ti 27.3. Eroneuvotilaisuus kahden kulttuurin liitoista eronneille ti 24.4. Helmikuussa Pulinakerho menee teatteriin. Sääntömääräinen vuosikokous järjestetään la 24.3. pääkaupunkiseudulla. Vuoden ensimmäinen voimaantumisviikonloppu on 9.-10.6.2012 Ensi vuonna yhdistys täyttää 15 vuotta ja sitä tullaan juhlistamaan monin eri tavoin. Päätapahtuma on kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä 25.5., jolloin illalla on juhlagaala. Lisätietoja löydät www.kaapatutlapset.fi tai facebookista. Tiedotamme myös sähköpostissa näistä. Voit pyytää lisäinfoa Tarjalta, tarja.raisanen@ kaapatutlapset.fi, puh. 044 2626 662. Pidetään yhteyttä! Totaaliyhärit ry Totaalisesti yksin lastaan odottaville ja/ tai kasvattaville vanhemmille. Pj. Erja Turunen, puheenjohtaja.totaaliyharit@ gmail.com tai toimisto.totaaliyharit@ gmail.com Kts. myös yhdistyksen kotisivut: www.totaaliyharit.dy.fi Yhdistys pyrkii toimimaan sekä paikallisella että valtakunnan tasolla. Pyrimme tukemaan toisiamme vertaisina sekä julkaisemaan tutkittua tietoa totaalisesti yksin lastaan huoltavien vanhempien arjesta. Jäseniksi voivat liittyä kaikki, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen toimia totaalisten yksinhuoltajien äänenä. Jäsenmaksu on 20 e/vuosi ja 15 e, jos kuulut johonkin toiseen YVPL:n jäsenjärjestöön, kannatusjäsenmaksu on 25 e/ vuosi. Maksun voi suorittaa tilille SAMPO 840007-10568964, liitäthän yhteystietosi mukaan ja saat Muuttuva Perhe-lehden. Yhden Vanhemman Perheet - OLKKARI ry pj. Tuula Väisänen puh. 044 291 8314, [email protected]. sihteeri Hanna Kinnunen, puh. 050 430 2969, [email protected], jäsenrekisterinhoitaja Tuula Kivirinta, [email protected] II:n olohuone kokoontuu kerran kuukaudessa Haminan seurakuntatalon alakerrassa. Oletpa yksinhuoltaja, yhteishuoltaja, lähivanhempi, etävanhempi, leski tai alusta saakka lastesi kanssa yksin oleva vanhempi, tule mukaan meidän OLOHUONEESEEN! Aikuisten keskustellessa lapset voivat puuhata leikkien ja piirtäen tms. Kokoontumisajat ja lisätietoja: Elisa Suikka, puh. 0400 541 319 Kokkolan olohuone kokoontuu Koivutuvalla, Mäntynäädänkatu 6, parillisen viikon sunnuntaina. Lisätietoja: Marika puh. 050 302 9503 tai Matleena puh. 044 251 7215 Nivalan olohuone kokoontuu SRKkodilla, päiväkerhotiloissa kerran kuukaudessa, maanantai-iltaisin klo 17.00 – 19.00. Joulukuussa tavataan ma 12.12. Kahvi, tee ja mehu tarjoilu. Lapsille tarjotaan myös iltapala. Lisätietoja antaa Eija, puh. 044 262 8544, eija. [email protected] ja Pirkko, puh 040 743 0572, [email protected] Oulaisen olohuone kokoontuu kerran kuussa maanantai-iltaisin klo 17.30 – 19.30. Nuorisotila NUOPPIS Sahakatu 2 B. Lisätietoja: Sirpa, p. 040 814 8844 Paltamon olohuone kokoontuu Perheasemalla, Salmelan talossa. Lisätiedot: Tuula Väisänen, puh. 044 291 8314, tuula. [email protected] tai Hanna puh. 050 430 2969, [email protected]. Pudasjärven olokkari Kokoonnumme parillisen viikon torstai-iltoina klo 18.00 - 20.00 pikku-nuokkarilla, Tuulimyllyntie 3. Lisätietoja: Mervi puh. 040 961 7921 Rovaniemen Tuike-olohuone kokoontuu ELOkolon tilassa kerran kuussa, joka kuukauden viimeinen lauantai klo 10.00 – 12.00, Pohjolankatu 10 as 1, Rovaniemi. Yhteyshenkilö: Katri Hast, puh. 044 050 7795, [email protected], [email protected] KANNATTAJAJÄSENET Asianajotoimisto Asianaiset, Hki, puh. (09) 278 1010, 278 1019 Asianajotoimisto Terttu Heikkilä Ky, Jyväskylä puh. (014) 615 150 LIITON EROINFO Liiton työntekijöiltä voit kysyä lapsen elatukseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyviä tietoja EROINFOPÄIVYSTYS ma-to 10.0016.00 ja ke 10-19 p. 020 774 9800 (hinta 0.0828 euroa/puhelu + 0.07 euroa/ minuutti (lankapuhelin ) (alv 23%) tai 0.0828 euroa/puhelu + 0.17 euroa/ minuutti (matkapuhelin) (alv 23%) ODOTATKO YKSIN? Odotatko lasta yksin? Kaipaatko tietoa ja tukea?Aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikan tavoitat numerosta 040 541 5294 virka-aikoina. PÄIHDENEUVONTA Ovatko päihteet ongelmasi, kaipaatko läheisenä tietoa ja tukea?Päihdetyöntekijän tavoitat numerosta 050 342 2185 virka-aikoina. NETTITUKEA Tukea murrosikäisten vanhemmille: [email protected] Vaikea vanhemmuus esim. lähisuhdeväkivalta, kiusanteko, oikeudenkäyntejä: [email protected] Nuori ero ilman lapsia/divorce and break up in young adults couples: [email protected] PSYKOTERAPEUTTIPÄIVYSTYS JÄSENILLE keskiviikkoisin klo 9-12, Marjo Mulari, puh. 040 535 5408 JURISTIPÄIVYSTYKSET JÄSENILLE ma klo 14-15 Teresa Laine-Puhakainen puh. 0400-770 575 (VAASA) ma klo 15-16 Anni Urpelainen puh. 0400 591 115 (OULU) ke klo 19-20, parillisina viikkoina, Jutta Wallén-Leino, puh. 044 515 9847 (OULU) ti klo 16–18 Johanna Ojala ja Kirsi Tarvainen puh. (09) 278 1010, 278 1019 (HELSINKI) ti klo 18–19 Anne Teuri puh. (02) 435 1124 (TURKU) ke klo 17.30–18.30 Riitta Laakso puh. 040 501 3461 (TAMPERE) to klo 16–17 Asianajotoimisto Leena Kenttämies puh. (019) 779 000 (RIIHIMÄKI) pe klo 15-16 Satu Wartiovaara ja Perttu Turku p. 010 423 4340 (HELSINKI) VAPAAEHTOISAUTTAJIEN VERTAISTUKIPUHELIMET YHDISTYKSET APUNASI sihteeri Heli Sahari, [email protected] tal.hoit./jäsen vast. Laura Tohka [email protected] Yhdistyksen puhelin 0400-741 972 iltaisin klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuisin. Yhdistyksen sähköpostiosoite on tampereyh@ gmail.com ja yhdistyksen nettisivut löydät osoitteesta http://tre-yh.vuodatus.net/ TURKU Turun Seudun Yksinhuoltajat r.y. Pj. Tarja Mäkelä, puh. 044 358 8599 HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE! Tulevia tapahtumia voit tarkastella yhdistyksen kotisivulta: www.turunseudunyksinhuoltajat.com. Samalla sivulla löydät Turun alueen olohuoneet. Tapahtumat:ke 14.12. Puurojuhla yhden vanhemman perheille klo 18 – 20, Koivulan seurakuntakodilla os. Sävelkuja 3. Ilmoittautumiset Sirkalle puh. 040 341 7459 tai [email protected] Tarjolla joulupuuroa (ilmoita myös erikoisruokavaliosi). Ota mukaan 2 e paketti! Olohuoneet: TUIKE, Turku Perhetalo Heidekenillä, Sepänkatu 3, joka maanantai, klo 17.00 – 19.00.Tuike-ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka odotat lasta yksin tai olet syystä tai toisesta ollut lastesi ainoa huoltaja alusta alkaen. Tuike-ryhmästä saat vertaistukea ja neuvoja, joita neuvola, synnytysvalmennus ja lapsiperheille suunnatut oppaat eivät välttämättä tarjoa. Yhteyshenkilö: Hanna:[email protected] TARVASJOKI joka kuun kolmas torstai, Tarvasjoen seurakuntatalo, Kyröntie 1, klo 17.30 - 19.00 RIIHIKOSKI Päiväkoti Pikku Kirsikka, Myllykuja 1, Riihikoski. Kevään kokoontumiset ja aikataulut saat Kirsiltä, p. 044 544 6809 POIKLUOMAN srk.talolla 14.12. Puurojuhla yhden vanhemman perheille klo 18 – 20, Koivulan seurakuntakodilla os. Sävelkuja 3. Ilmoittautumiset Sirkalle puh. 040 341 7459 tai [email protected] Tarjolla joulupuuroa (ilmoita myös erikoisruokavaliosi). Ota mukaan 2 euron paketti! TUUSULA Tuusulan Seudun Yksinhuoltajat r.y. pj. Riitta Jokinen, p. 050 442 3323 email: [email protected] UUSIKAUPUNKI Ugin seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh.040 541 5294 VAASA Vaasan seudun Yksinhuoltajat r.y. Tarja Lamberg puh. 046 668 5129 [email protected] VAMMALA/SASTAMALA Kysy liitosta puh. 040 541 5294 Vammalan olohuone kokoontuu syksyllä 2011 seuraavasti: ma 21.11, klo 18.00 alk. Os. Vammalan Tukitalo, Aarnontie 17 B, 4 krs. Yhteyshenkilö ja lisätietoja: Kirsi p. 040 500 1845 VANTAA Vantaan yksin- ja yhteishuoltajat ry Kysy liitosta puh. 040 541 5294, Teija Hallbäck-Vainikka Torstaitupa Tikkurilassa, joka viikon torstaisin klo 17.30 – 19.00. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä. Tule mukaan! Paikka: Tikkurilan kirkko, os. Asematie 12. Lisätietoja / yht.hlö Ulla Maija p. 040 415 0956 Rekolan seurakunta Rekolan seurakunnan yhden vanhemman perheet kokoontuu Asolan seurakuntatalolla, os. Asolantie 6, olohuone joka kuun 2. torstai, klo 17.00. Lisätietoja / yht. hlö. Siru Rantanen, perhetyön diakoni, p. 050 342 6155. Vaskipellon kerhotila Aapramintie 1, p. 050 561 7280. Yksinhuoltajien perhekerho joka perjantai klo 17 – 20. Ohjaaja Ritva-Leena Tuuli. Tiedustelut: Laura Sydänmaanlakka, lapsityönohjaaja, p. 830 6412, 050 381 6353, [email protected] KAIKKI JOUKOLLA MUKAAN TOIMINTAA! VARKAUS Varkauden yksinhuoltajat r.y. Kysy liitosta puh. 0400 441 708 Varkauden olohuone avoin vertaistukitapaaminen yhden vanhemman perheille Varkaudessa Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaankatu 11. Vuoden viimeinen tapaaminen joulukuussa 5.12. klo 18 – 19.30. Lisätietoja Heli Kylmänen Helsinki / Pääkaupunkiseutu tukipuhelin: 050 408 1576 tukipuhelin: 050 408 1577 päihdetukipuhelin: 040 535 6748 Jyväskylä tukipuhelin: 044 088 0204 tukipuhelin: 044 099 0180 Kokkola tukipuhelin 040 325 5761 Ma ja Ti klo 10–16 Kotka tukipuhelin 050 566 3044 Mikkeli tukipuhelin 044 518 0306 Oulu Tukihenkilövastaava, jolta tukihenkilöitä voi tiedustella Sari, puh 044 211 0855 Tukihenkilöt: Marjo, puh 040 535 5408 Marie, puh 044 9155845 Terttu, puh 050 561 0366 Kim, puh 041 548 5061 Paltamo 044 291 8314/Tuula, arkisin klo 21.00 asti Tampere 0400 741 972 Tuula 0400 715 422 Anneli Turku 044 358 8599 Tuusula (iltaisin) 040 772 2850 044 561 1116 (Helena) 050 326 2032 (Marjut, lapsen kanssa yksin alusta lähtien) Vantaa 044 504 0305 Jarkko Väre Lastensuojelun asiantuntija 050 408 1578 Eija Asunto- ja velkaongelmat (09) 802 6792 Toimeentulotukiasiat/valitukset opastusta puh. 044 580 0243 Sari/iltaisin Uhkasakkojen Uhrit Neuvonta ja vertaistuki: Anne Tuomikoski puh. 041 430 1640 Yksinhuoltajaisien tukihenkilöt 0400 383 421 H. Kononen (iltaisin) (03) 346 6958 Tapio 041 548 5061 Kim YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITON LIITTOHALLITUS 2010-2011 pj. Eija Tuominen (Helsinki) [email protected] varapj. Susanna Kavonius (Röykkä) [email protected] Jäsenet: Leila Väänänen (Oulu), [email protected] Eija Terävä, [email protected] Mari Lieskoski, [email protected] Anneli Hangasmäki, [email protected] Marika Mattila, [email protected] Katja Arenmaa, [email protected] Irina Heiskanen, [email protected] Tuula Väisänen, [email protected] Varajäsenet: Seija Lamminpää, [email protected] Erja Turunen, puheenjohtaja. [email protected] Riikka Kähkönen, [email protected] Birit Oksman, [email protected] Sari Lähteenmäki, [email protected] Anna-Maija Tikkanen, [email protected] Kaisu Liiten, [email protected] Niko Suojama, [email protected] Jos haluat muutoksia olohuone- ja yhdistystietoihin sekä jäsentietoihin, ota yhteys järjestösihteeriin puh. 040 774 9660, [email protected] LIITON WWW-SIVUT: www.yvpl.fi m u u t t u v a p e r h e 2/2011 15 Palautusosoite: Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu 47, 90100 OULU .MW80 Vanhemmuus eron jälkeen Kirjoituskilpailu 1.9.2011–15.3.2012 Miten avio- tai avoero on muuttanut vanhemmuuttasi tai vanhempiesi vanhemmuutta? Millaista sinusta olisi hyvä erovanhemmuus? Kerro kokemuksistasi! Keräämme nyt muistoja ja kokemuksia eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Odotamme vastauksia sekä aikuisilta että lapsilta. Jokainen vastaus on tärkeä, sillä käytämme kirjoituksia tutkimus- ja opetusaineistona. Kirjoita vapaamuotoisesti omalla tyylilläsi. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: − − − − − Miten vanhemmuutesi on muuttunut eron jälkeen? Miten vanhempiesi ero on muuttanut heidän vanhemmuuttaan? Kuvaile, miten aikuisten ja lasten vuorovaikutus on muotoutunut eron jälkeen. Onko tasa-arvoinen vanhemmuus mahdollista? Kerro kokemuksistasi. Kuvaile, ovatko tunteesi ja kokemuksesi olleet positiivisia vai negatiivisia. Kerro myös, millaista sinusta olisi hyvä erovanhemmuus. Kirjoitukset arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon ja sähköisessä muodossa saapuvat kirjoitukset lisäksi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tutkimus- ja opetuskäyttöön. Hyvä erovanhemmuus ry voi julkaista kilpailuun lähetettyjä tekstejä korvauksetta verkkosivuillaan, järjestäjien julkaisuissa ja Opettaja-lehdessä. Kilpailun tulokset julkistetaan syksyllä 2012. Hyvä erovanhemmuus ry. palkitsee parhaan aikuisen ja lapsen kirjoituksen 50 eurolla. Julkaistut kirjoitukset saavat myös pieniä palkintoja. Lisäksi SKS arpoo kaikkien osallistujien kesken kirjapalkintoja. Kirjoituskilpailun järjestävät Hyvä erovanhemmuus ry., Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkisto, Yhden vanhemman perheiden liitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Elatusvelvollisten liitto. Kilpailuohjeet Kilpailuun voit osallistua suomeksi tai ruotsiksi. Kirjoituksen pituus on vapaa. Lähetä kirjoituksesi 15.3.2012 mennessä osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki tai sähköpostin liitetiedostona doc-, rtf- tai txt-muodossa osoitteeseen keruu@finlit.fi. Merkitse kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tunnus "Erovanhemmuus". Kirjoituksia ei palauteta, joten ota itsellesi kopio. Jos lähetät tekstisi paperilla, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä. Osallistua voit omalla nimellä tai nimimerkillä. Liitä alkuun taustatietosi: nimi, koulutus ja ammatti (myös entiset), syntymäaika ja -paikka, osoite, puhelinnumero ja sähköposti, sekä allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi kansanrunousarkistoon. Ilmoita, jos haluat, että vastauksesi arkistoidaan nimettömänä. Silloin poistamme nimesi ja yhteystietosi palkinnan jälkeen. Kerro kirjoituksen alussa myös, kirjoitatko aikuisen vai lapsen roolissa. Lisätietoja: Hyvä erovanhemmuus ry., Pekka Pere, p. 050 464 5057, pekka.pere@helsinki.fi SKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi Kansanrunousarkiston yleiset keruuohjeet: http://www.finlit.fi/kra/keruuohjeet.htm Haluan liittyä lähimpään yh-yhdistykseen (n. 10-20 euroa/vuosi) ja saan Muuttuva Perhe -lehden jäsenetuna neljä kertaa vuodessa. Haluan perustaa asuinalueelleni uuden yhdistyksen tai olohuoneen, lähettäkää minulle perustamismateriaali ja ottakaa minuun yhteyttä. Haluan tilata Muuttuva Perhe -lehden, 20 euroa/vsk. Osoitteeni on muuttunut. Elatusavut ja elatustuet nousevat 3,57 % 1.1.2012. Elatusvelvollisen on maksettava korotus oma-aloitteisesti. Lähivanhempi voi ulosmittauttaa laiminlyödyn korotuksen viiden vuoden ajan. Uusi elatustuki on vuoden vaihteesta alkaen 147,96 euroa lasta kohden kuukaudessa. PALVELU KORTTI YHDEN VANHEMMAN Muuta: PERHEIDEN LIITTO RY Nimi: Uusi osoite: 5001087 Vanha osoite: 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelin: Sähköposti: m u u t t u v a p e r h e 2/2011 YVPL MAKSAA POSTIMAKSUN
© Copyright 2024