ja huolto-opas - Imatran seudun ympäristötoimi

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien
huolto- ja käyttöopas
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ............................................................................................................2
2 JÄTEVEDEN PUHDISTAMINEN MAAPERÄKÄSITTELYSSÄ .................2
2.1 Maaimeytys ja maasuodatus .........................................................................2
2.2 Imeytysmoduuli/moduulisuodattamo .........................................................3
2.3 Kumparesuodattamo .......................................................................................3
2.4 Maapuhdistamojen huolto .............................................................................3
2.5 Maapuhdistamojen ongelmakohdat.............................................................4
3 LAITEPUHDISTAMOT ELI PIENPUHDISTAMOT .....................................5
3.1 Laitepuhdistamon toimintaperiaatteet ......................................................6
3.2 Aktiivilietteen laskeutuvuuskoe ..................................................................7
3.3 Laitepuhdistamon ongelmatilanteet ...........................................................8
4 BIOSUOTIMET.....................................................................................................9
5 TEHOSTETTU FOSFORINPOISTO ..............................................................10
6 SAOSTUSKAIVOLIETE JA SEN KÄSITTELY...........................................12
6.1 Täyttymisen tarkkailu ..................................................................................13
6.2 Kalkkistabilointi.............................................................................................14
7 NÄYTTEENOTTO ...............................................................................................15
7.1 Puhdistustehon laskenta ..............................................................................16
8 KUIVAKÄYMÄLÄT ..............................................................................................18
8.1 Käymäläjätteen jälkikompostointi .............................................................19
8.2 Virtsan hyötykäyttö .....................................................................................19
2
1 JOHDANTO
Tähän oppaaseen on koottu yleisiä ohjeita erilaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käytöstä. Markkinoilla on hyvin erilaisia järjestelmiä, joissa on monenlaisia teknisiä ratkaisuja. Tämän oppaan sisältö on tarkoitettu tukimateriaaliksi jätevesijärjestelmien käyttö- ja huoltotoimenpiteille. Edellä mainittujen yleisten käyttö- ja huolto-ohjeiden lisäksi täytyy
tutustua myös laitevalmistajien antamiin ohjeisiin.
2 JÄTEVEDEN PUHDISTAMINEN MAAPERÄKÄSITTELYSSÄ
2.1 Maaimeytys ja maasuodatus
Maapuhdistamoja ovat maaimeyttämöt ja maasuodattamot. Maapuhdistamon toiminta perustuu maaperään biologisiin fysikaalisiin ja kemiallisiin
prosesseihin. Maapuhdistamon rakenne on esitettynä alla olevassa kuvassa 1.
Kuva 1. Maapuhdistamon osat ja toimintaperiaate.
Jätevesi johdetaan talosta jäteveden tuloputkea myöten kolmeen erilliseen saostuskaivoon tai kolmiosaiseen saostussäiliöön. Saostuskaivoissa
jäteveden kiintoaine/orgaaninen aine laskeutuu säiliöiden pohjalle. Laskeutuksen jälkeen jätevedet johdetaan imeytysputken kautta maaperäkäsittelyyn, joko imeytyskenttään tai suodatuskenttään. Tuuletusputkien
kautta maaperän puhdistusbakteerit saavat happea.
3
Maaimeyttämössä (imeytyskenttä) jätevedet imeytyvät rakennettujen
maakerrosten läpi maahan ja pohjaveteen. Maasuodattamot on varustettu kokoomaputkistolla, joka kerää jätevedet kokoomakaivoon ja sen kautta purkuputkeen. Purkuputken kautta puhdistuneet jätevedet johdetaan
maastoon.
2.2 Imeytysmoduuli/moduulisuodattamo
Maapuhdistamoja on toteutettu myös moduuliratkaisuilla. Niissä imeytysputken alla oleva sepeli on korvattu muovisilla moduuleilla. Hyöty tässä ratkaisussa on pienempi sepelin tarve ja tilan säästö. Muutoin järjestelmien toimintatapa on sama kuin
normaaleissa maapuhdistamoissa. Viereisessä kuvassa 2 on yksi tällainen
moduuli.
Kuva 2. Imeytysmoduuli
2.3 Kumparesuodattamo
Kumparesuodattamo voidaan rakentaa sellaisille kohteilla, joissa esimerkiksi pohjavesi tai kallio on lähellä maanpintaa. Usein kohteille on tuotu
paljon täyttömaata. Jätevedet eivät pysty virtaamaan järjestelmään
viettäen ja tarvitsevat siis pumpun. Muutoin järjestelmä toimii kuin normaali maasuodattamo.
2.4 Maapuhdistamojen huolto
Seuraavalle sivulle on koottuna tärkeimmät huoltoasiat. Ne pitää huomioida sellaisissa kiinteistö kohteissa, joissa käsittelemättömien jätevesien
puhdistaminen perustuu kiintoaineen lasketukseen saostussäiliöissä ja
maaperäkäsittelyyn.
4
•
•
•
•
•
Saostussäiliön oikea-aikainen tyhjennys
Maasuodattamossa on tehostettu fosforinpoisto
Jako- ja kokoomakaivon tarkastus (kahdesti vuodessa)
Jako- ja kokoomakaivon puhdistus (kerran vuodessa)
Imeytyksen tarkkailu (onnistuu jakokaivon ja tuuletusputkien kautta)
Muista seuraavat asiat maapuhdistamojen kohdalla!
• Suodatus- tai imeytyskentän päällä ei saa olla raskasta toimintaa.
Esimerkiksi ei saa ajaa autolla.
• Kentän lähellä ei saa olla puita => juuret voivat tukkeuttaa imeytysputket.
• Talvella lumi kentän päällä ei saa painautua.
• Tuuletusputket eivät saa talvella peittyä lumen alle!
• Tuuletusputkissa pitää olla hatut!
2.5 Maapuhdistamojen ongelmakohdat
Alle on koottuna ongelmakohtia, jotka saattavat tulla esiin kiinteistökohtaisissa jätevesijärjestelmien käytössä.
Viemäri ei vedä
• Tarkastetaan, onko jakokaivoon kertynyt lietettä, mikäli ei ole tukos ennen imeytystä.
• Mikäli jakokaivossa on lietettä, se poistetaan ja jakokaivo pestään.
• Liian pieni saostussäiliö tai liian pitkä tyhjennysväli.
• Maasuodattamossa tarkistetaan myös kokoomakaivo.
• Kokoomaputkia voidaan huuhdella kokoomakaivon kautta.
5
Maasuodatus- tai imeytyskenttä tulvii
• Jätevesijärjestelmä tukossa?
• Sadevedet ja lumen sulamisvedet jäävät paikalleen.
• Valumavedet on tärkeää johtaa muualle esimerkiksi oikealla pinnan
muotoilulla
• Imeytysputki tukossa/puristuksissa.
Puhdistamon lähellä vahva jäteveden tuoksu
• Tarkista, onko saostussäiliön tuuletusputkessa tukos.
• Tarkista, onko talon ilmanottoputki tukkeutunut (esim. lunta talvella).
• Tarkista, onko maaimeytys tai maasuodatuskentän tuuletusputkissa
tukos.
Kokoomakaivon vedessä paljon kiintoainetta
• Saostussäiliöt ovat täynnä. Tilaa tyhjennys!
• Saostussäiliön T-haarat on sijoitettu liian alas.
• Saostussäiliö on liikkunut roudan vaikutuksesta.
3 LAITEPUHDISTAMOT ELI PIENPUHDISTAMOT
Laitepuhdistamojen toimintaperiaate on samantyyppinen kuin kunnallisilla
jätevedenpuhdistamoilla. Suurimpana erona on puhdistusprosessin koko;
siitä tulee nimi pienpuhdistamo. Pienpuhdistamoissa jätevesi puhdistuu
pieneliöiden, erilaisten bakteerien ja muiden hajottajamikrobien avulla.
Pieneliöstö hajottaa jäteveden orgaanista, kiintoainetta. Puhdistusprosessiin tarvitaan happea, ja sitä kutsutaan aktiivilieteprosessiksi.
Markkinoilla on useita erilaisia aktiivilietemenetelmään perustuvia laitepuhdistamoja. Niiden toimintatapa on kuitenkin pääpiirteittäin sama.
Puhdistusprosessi perustuu laitteessa olevaan aktiivilietteeseen, joka
puhdistaa jätevettä ilmastusprosessin aikana.
6
3.1 Laitepuhdistamon toimintaperiaatteet
Jatkuvatoiminen laitepuhdistamo = pienpuhdistamossa on osastot eri
puhdistusprosesseille. Tämä tekniikka on yleisempi isommissa puhdistamoissa, esimerkiksi kyläpuhdistamoissa. Kyläpuhdistamo tarkoittaa useamman talon yleistä laitepuhdistamoa. Laitepuhdistamot vaativat lähes
aina sähköliitännän. Pienpuhdistamoiden päivittäinen sähkönkulutus vaihtelee n. 0,8 - 5 kWh/vrk.
Panospuhdistamo = kaikki puhdistusprosessit tapahtuvat samassa reaktiosäiliössä eli jätevesi puhdistetaan panoksina.
Tyypillinen laitepuhdistamon toimintamalli on kuvattu alla olevassa kaaviossa 1.
Kaavio 1. Laitepuhdistamon toimintakaavio saostussäiliön jälkeen.
Laitepuhdistamot ovat varustettu ohjausyksiköillä, joissa ohjelmistot
voivat olla toteutettu eri tavoilla. Pääpiirteittäin kaikista ohjausyksiköistä löytyy kuitenkin vikailmoitukset, säädöt ja nykyisen ohjelman tarkkailu.
Laitepuhdistamoiden huollossa huomioi seuraavat asiat:
• Tarkastetaan pumppujen toiminta.
• Tarkastetaan ohjausyksikön säädöt.
• Tarkastetaan saostuskemikaalin riittävyys.
• Puhdistetaan saostussäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä laitepuhdistamon osat vedellä.
7
• Selvitetään laitteen puhdistusteho näytteenotolla.
• Tehdään aktiivilietteen laskeutuvuuskoe säännöllisin väliajoin.
• Tarkastetaan, ettei jätevesien purkupaikka ei jäädy talvella.
Kuva 3. Laitepuhdistamon ohjausyksikkö, joka voidaan asentaa
erilliseen tekniseen tilaan tai ulos. Mikäli yksikkö sijoitetaan ulos, on
talvisaikaan hyvä huolehtia, ettei ohjausyksikön sisään pääse lunta.
Osa laitevalmistajista tarjoaa laitteistolleen GSM- etävalvontaa, joka antaa tekstiviestin välityksellä vikailmoituksen. Laitteen keskusyksiköstä näkee kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista, mikä on häiriö.
3.2 Aktiivilietteen laskeutuvuuskoe
Laitepuhdistamojen aktiivilietteen täytyy olla sopivan ikäistä, jotta se
puhdistaa jätevettä tehokkaasti. Aktiivilietteen kunto voidaan tarkistaa
aktiivilietteen laskeutuvuuskokeella, joka suositellaan tehtäväksi kerran
kuukaudessa. Terve aktiiviliete on väriltään suklaanruskeaa, eikä sen pitäisi liiemmin haista. Kuollut aktiiviliete on väriltään mustaa, eikä puhdista jätevesiä riittävästi.
Ohje aktiivilietteen laskeutuvuuden testaamiseen
• Otetaan vettä prosessisäiliöstä ilmastuksen loppuvaiheen aikana
kirkkaaseen astiaan
• Tarkastetaan haju; terve liete ei haise
• Annetaan lietenäytteen laskeutua 1/2 tuntia.
• Terve liete laskeutuu nopeasti pohjalle, pinnalle jää kirkas vesi
8
o Välissä on selvä rajapinta.
o Lietteen väri on vaaleanruskeaa.
o Kuollut liete on väriltään mustaa eikä laskeudu kunnolla
3.3 Laitepuhdistamon ongelmatilanteet
Pienpuhdistamot vaativat toimiakseen säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.
Yleisimmät huoltotoimenpiteet ovat lietteen tyhjennys ja fosforin saostuskemikaalin lisäys. Ne pitää tehdä lähes kaikille pienpuhdistamoille.
Laitteisto ei saa purettua jätevesipanosta
• Tarkasta aluksi purkupaikka (kuva 4).
• Purkuputki tukossa?
• Laitteistossa tukos?
• Laitteiston purkupumppu on hajonnut
Kuva 4. Laitepuhdistamon purkuputken pää on hyvä suojata myyriltä esimerkiksi metalliritilällä. (Mikko Repo 2012)
Jäteveden purkupaikalla on voimakas jäteveden tuoksu?
• Aktiiviliete ei toimi!
o Tee laskeutuvuuskoe!
• Ilmastinyksikkö- tai lautanen on vahingoittunut.
9
• Ilmastuksessa jäteveteen pitää syntyä paljon ilmakuplia, jos ilmakuplat ovat yksittäisiä ja suurikokoisia, on ilmastuslaitteessa todennäköisesti vika.
• Katso prosessisäiliöön ilmastuksen aikana.
Puhdistetussa jätevedessä on paljon kiintoainetta
• saostussäiliö on liian pieni
• saostussäiliön T-haarat on asennettu liian alas
• routa on liikuttanut saostussäiliötä, jolloin kiintoainetta pääsee
liikkumaan eteenpäin
4 BIOSUOTIMET
Biosuotimia on myynnissä erilaisia, mutta niiden toimintamalli on pääpiirteittäin sama kuin muilla pienpuhdistamoilla. Biosuotimella jäteveden
puhdistaminen perustuu esimerkiksi suodatinmuovin tai suodatinkankaan
käyttöön. Suodatinaineen pinnalle muodostuu jätevettä puhdistava mikrobikanta. Usein puhdistettava jätevesi syötetään suodatinaineen päälle,
josta se pystyy painovoimaisesti kulkeutumaan suodatinmateriaalin läpi.
Puhdistettu jätevesi kierrätetään usein pumpulla (esim. uppopumppu) uudestaan suodattimen päälle, jotta saadaan tasattua kuormitusvaihteluita,
estetään suodatinmateriaalin kuivuminen ja varmistutaan jäteveden puhdistumisesta. Alla olevassa kuvassa 5 on esitettynä biosuotimen rakennetta.
Kuva 5. Yksinkertaistettu rakennekuva biosuotimesta.
10
Biosuotimen toiminnan tarkkailussa tärkeää
• Tarkastetaan pumppujen toiminta.
• Tarkastetaan jäteveden syöttö suodatinmateriaalille.
• Suuttimissa ei ole tukoksia.
• Puhdistettava jätevesi leviää tasaisesti suodatinmateriaalille
• Mikäli järjestelmään tulee esimerkiksi vika, jonka seurauksena suodatinmateriaalille päätyy lietettä, täytyy suodatinmateriaalia huuhdella vedellä ja saostussäiliöt tyhjentää
• Biosuotimien kohdalla ongelmatilanteet ovat hyvin samanlaisia kuin
edellä mainittujen laitepuhdistamojen kohdalla!
5 TEHOSTETTU FOSFORINPOISTO
Yleisimpiä fosforin poistokeinoja ovat fosforin saostus kemikaalilla tai
saostus erillisellä fosforikaivolla. Maasuodattamoissa voidaan käyttää
myös fosforia sitovia kerroksia. Fosforinsidontakerrokset täytyy uusia
aika-ajoin, koska fosforin poistaminen jätevedestä heikkenee. Tällöin
joudutaan suodatuskenttä rakentamaan uudelleen.
Saostuskemikaalin käyttö perustuu liukoisen fosforin saostamiseen saostussäiliöön. Laitteistoissa voi olla mallikohtaisia eroja, mutta usein laitteisto koostuu kemikaaliastiasta, ajastimesta ja annostelupumpusta. Mikäli huomaat jotain poikkeavaa, selvitä laitteiston merkki ja malli ja pyydä valmistajalta tarkat ohjeet laitteistolle.
Fosforin kemiallisen saostuksen huoltotoimenpiteet
• Tarkastetaan kemikaalipumpun toiminta!
• Tarkastetaan, että fosforin saostuskemikaalia tulee riittävästi
suhteessa henkilömäärään.
• Tarkastetaan, että kemikaaliastian ja syöttöletkun välissä ei ole
saostumia. Muutoin kemikaalin syöttö voi estyä.
11
• Kemikaalia lisättäessä käytä samaa kemikaalia! Älä sekoita erilaisia
kemikaaleja keskenään.
• Turvallisuussyistä kemikaali on hyvä säilyttää suljetussa tilassa.
Saostuskemikaali saattaa kerrostua, joten isoa säiliötä (esim. 50 l) ei
kannata täyttää aivan täyteen.
Kemikaalit ovat vähintään ihoa ja limakalvoja ärsyttäviä aineita. Käytä siis suojahanskoja!
Haitallinen/ärsyttävä kemikaali on merkitty kuvan osoittamalla tavalla.
Kuva 6. Ärsyttävän kemikaalin merkintä. (Tukes)
Alla olevassa kuvassa 7 on esitetty eräs kemikaalisäiliön asennusvaihtoehto. Kuvan tapauksessa kemikaalilaitteisto on asennettu kylpyhuoneeseen. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi sijainti tiskipöydän alla tai
omassa teknisessä tilassa (esim. maakellari lähellä puhdistamoa).
kemikaalipumppu
kemikaalin viemäriin liitäntä
kemikaalisäiliö
Kuva 7. Fosforin saostaminen esisaostusyksiköllä (Mikko Repo)
12
Fosforin saostaminen fosforikaivolla
• Usein ratkaisuna on ns. jälkisaostuskaivo.
• Puhdistetut jätevedet johdetaan erillisen kaivon kautta purkuun.
• Fosforinsaostuskaivoissa käytetään erilaisia massoja kuten biotiittia.
• Massojen käyttöiässä on eroja. Suositus vaihtaa ainakin joka toinen
vuosi!
• Kaivon tyhjennys tapahtuu imuautolla.
• Hyvä ajoittaa samaan aikaan saostussäiliöiden tyhjennyksen kanssa.
6 SAOSTUSKAIVOLIETE JA SEN KÄSITTELY
Saostuskaivojen tai -säiliön tyhjennys on tärkeä huoltotoimenpide niin
maapuhdistamoille kuin pienpuhdistamoillekin. Saostussäiliöiden suositeltu tyhjennysväli on kaksi kertaa vuodessa, riippuen tosin käytöstä ja saostussäiliön tilavuudesta.
Saostussäiliö tai -kaivot voi olla esimerkiksi kolmiosainen muovinen saostussäiliö tai erillinen betoninen saostuskaivo. Mustilla jätevesillä saostussäiliöt ovat vähintään kolmeosaisia, harmaille vesille tehdään kaksiosaisia säiliöitä.
Muista oikea-aikainen tyhjennys!
Ensimmäisessä saostusosassa kuuluu olla pinta- ja pohjalietettä, toisessa
säiliössä saa olla hieman pintalietettä ja lietettä pohjalla. Viimeisessä saostusosassa ei kuulu olla lietettä. Mikäli viimeiseen saostusosaan kertyy
lietettä, on vaarana maaperäkäsittelyn, suodatuskentän tukkiutuminen.
Tällöin saostussäiliöt täytyy tyhjentää ja pestä vedellä.
Säiliöt vuotavat, mikäli saostussäiliöissä tai -kaivoissa jäteveden pinta on
alempana kuin T-haaran poistoputken pinta!
13
6.1 Täyttymisen tarkkailu
Täyttymistä pystytään tarkkailemaan esimerkiksi puukepin ja valkoisen
lakanan avulla.
• Pitkän kepin toisen päähän kierretään lakanaa/harsoa säiliön pohjan
ja poistoputken välisen korkeuden pituudelle.
• Keppi lasketaan säiliön pohjalle ja kierretään pari kertaa rauhallisesti.
• Keppi nostetaan varovasti ylös ja mitataan lietekerroksen paksuus.
• Säiliö on tyhjennettävä viimeistään silloin kun lietteen pinta on 10
cm:n päässä poistoputken T-haaran alareunasta.
Tyhjennyksen yhteydessä tehtävät tarkastukset
• Tyhjennyksen lopuksi tarkastetaan säiliön kunto silmämääräisesti
(halkeamat ja painumat).
• Samalla tarkastetaan säiliöltä lähtevien putkien T-haarojen oikea
asema.
• Tyhjennyksen jälkeen saostussäiliöt täytetään vedellä!
o Samalla voidaan tarkkailla vuotavatko säiliöt.
o Säiliön ensimmäinen osa täytetään vedellä poistoputken alarajaan saakka ja tilannetta seurataan jonkin aikaa, mikäli veden
pinta ei alene, säiliö ei vuoda.
Saostussäiliöiden lietteet on kuljetettava kunnan määräämään loppukäsittelypaikkaan.
Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennyksiä hoitavat Imatran seudulla mm. seuraavat yrittäjät
Parikkalan Autorahti Oy
Ristiharjuntie 100
59100 Parikkala
puh. 0400 752 628
Jätekuljetus Kosonen H. Oy
Moskuuntie 103
59310 Parikkala
puh. 050 075 3018
14
Puhdistushuolto J. Terävä Ky
Silamustie 139
56800 Simpele
puh. 0400 250 015
Kuljetus E. Tammisto
Valajankatu 20
55800 Imatra
puh. (05) 473 2684
Puhtaanapito J. Kuisma Oy
Pajatie 3
56510 Puntala
puh. 010 271 2210
Mikäli lietteet käytetään hyödyksi esimerkiksi pelloilla lannoitteena
tai maanparannusaineena, on ne kalkkistabiloitava!
6.2 Kalkkistabilointi
Kalkkistabiloinnissa lietteen pH eli nostetaan korkealle, jolloin lietteestä
tuhoutuvat terveydelle haitalliset bakteerit. Stabilointi voidaan tehdä
esimerkiksi saostuskaivossa ja lietelannan keräysvaunussa.
Aluksi liete sekoitetaan tasalaatuiseksi ja siihen lisätään sammutettua
kalkkia noin 8,5 kg/m3. Mikäli liete on hyvin vesipitoista, lisätään kalkkia
vähintään 13,5 kg/m3. Kalkkistabiloinnin aikana lietteen pH nostetaan yli
12 eli liete muuttuu emäksiseksi. Happamuutta (pH) seurataan esimerkiksi apteekeista saatavilla pH-liuskoilla.
Kun pH on oikea, lietteen annetaan seisoa kaivossa kaksi tuntia. Tämän
jälkeen se levitetään käyttökohteeseensa (esimerkiksi pellolle) välittömästi ja mullataan. Jos kalkkistabilointi tehdään kiinteistön omissa saostuskaivoissa, niin stabiloinnin aikana ei saa käyttää WC- tai suihkutiloja.
Tällä tavoin estetään uuden lietteen syntyminen. Kalkkia ja stabiloitua
sakokaivolietettä ei saa päästää maapuhdistamoihin tai laitepuhdistamojen prosesseihin.
15
Lietteen käytöllä on tiettyjä rajoituksia ruokakasvien viljelyssä. Kalkkistabiloitua lietettä voidaan käyttää lannoitteena, mutta lannoituskäyttö
rajoittaa hyötykasvien viljelyä. Pellolla voidaan viljellä vain öljykasveja,
viljaa ja sokerijuurikasta. Siis sellaisia kasveja, joita ei sellaisenaan käytetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Aikaisintaan viiden vuoden kuluttua
on mahdollista viljellä muunlaisia ruokakasveja. Viherrakentamisessa ei
ole suuria rajoitteita.
7 NÄYTTEENOTTO
Puhdistetusta jätevedestä pystytään aistinvaraisesti arvioimaan lähinnä
kiintoaineen määrä ja biologinen hapenkulutus. Mikäli puhdistetussa jätevedessä on vahva tuoksu, ei orgaanisen aineen hajoaminen mahdollisesti
toimi oikein. Kiintoaineen määrää voidaan arvioida jäteveden värin perusteella. Puhdistetuille jätevesille on kuitenkin normaalia lievä humuksen
väri.
Haitta-aineiden kuten typen ja fosforin määrät puhdistetussa jätevedessä tulevat ilmi vain laboratoriomääritysten avulla. Laboratoriomääritysten kannalta tärkeää on keskimääräisen näytteen saaminen järjestelmästä.
Maasuodattamoista näytteen saa otettua kokoomakaivosta tai purkuputken päästä. Maahanimeyttämöissä näytteen saa vain pohjavedestä ja
toimenpide edellyttää pohjaveden tarkkailuputken asentamista. Laitepuhdistamoista ja biosuotimista näytteen saa purkuputken päästä. Keskimääräisen näytteen saamiseksi kannattaa ottaa tarpeeksi suuri raakanäyte.
Osassa laitepuhdistamoissa mitoitettu jätevesien purkumäärä kerralla
voi olla esimerkiksi 150 litraa, ja alussa laite saattaa purkaa myös aktiivilietettä.
16
Kertanäyte kertoo laitteen sen hetkisen tilanteen, ja on usein tarpeeksi
suuntaa antava tieto. Alla olevissa kuvissa 8 ja 9 on kaksi erilaista jätevesinäytteenotto tilannetta.
Kuva 8 ja 9. Puhdistetun jätevesinäytteen ottaminen
Jätevesinäytteet tulee säilyttää viileässä. Ohjesääntönä on, että näytteet tulee toimittaa näytteenoton jälkeen vuorokauden sisällä laboratorioon. Lisäohjeita kannattaa kuitenkin kysyä laboratoriosta, jossa näytteet tullaan analysoimaan.
7.1 Puhdistustehon laskenta
Jätevesien puhdistuksessa on käytössä niin sanottu perustaso ja tiukennettu taso. Tiukennettu taso määritetään ympäristönsuojelulain
(2000/86) 19 §:n nojalla annettujen kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Hajajätevesiasetuksen (209/2011) puhdistustavoitteet on osoitettu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa 1. Alue a tarkoittaa alempiin
puhdistustavoitteisiin soveltuvaa aluetta. Alue b tarkoittaa pilaantumiselle herkkää aluetta kuten pohjavesi- tai ranta-aluetta.
17
Kuormituksen vähentämisvaatimus
Mustat jätevedet
Alue
Puhdistusvaatimus (%)
Päästö ympäristöön(g/hlö/vrk)
Harmaat jätevedet
Alue
Puhdistusvaatimus (%)
Päästö ympäristöön(g/hlö/vrk)
Kokonaisfos- KokonaistypOrgaaninen fori
pi
aines
a
80
b
90
a
70
b
85
a
30
b
40
10
5
0,66
0,33 9,8
8,4
a
67
b
83
a
0
b
18
a
0
b
0
9,9
5,1
0,4
0,33 1
1
Taulukko 1. Jätevesiasetuksen puhdistustavoitteet.
Laboratoriotulokset ilmoitetaan yksikössä mg/l, mutta asetuksen puhdistustehot on ilmoitettu prosentteina. Mikäli järjestelmästä on otettu
näyte tulevasta ja lähtevästä jätevedestä (esimerkiksi jako- ja kokoomakaivosta) on puhdistustehon laskeminen helppoa arvojen vertailulla.
Esimerkki 1
Orgaanisen aineksen määrä jakokaivon vedessä 400 mg/l ja kokoomakaivossa 10 mg/l. Laitteiston puhdistusteho on 1-(10:400)=0,975*100 %
=97,5 %.
Esimerkki 2
Mikäli jätevesijärjestelmästä on otettu näyte vain puhdistetusta jätevedestä, saadaan vertailu laskettua asetuksen kuormituslukujen (g/hlö/vrk)
avulla.
Kuormitusarvot ovat orgaaniselle ainekselle 50g, kokonaisfosforille 2,2g
ja kokonaistypelle 40g. Vertailuarvon laskemiseksi pitää tietää kiinteistön vedenkulutus.
18
Kokonaisfosforin määrä panospuhdistamon purkuputken päässä oli 0,2
mg/l. Kiinteistön vedenkulutus on 130l/hlö. Mikä on laitteiston puhdistusteho?
• Grammat pitää muuttaa milligrammoiksi: 2,2g x 1000=2 200 mg.
• Vertailuarvo: 2200mg/130l=16,9 mg/l
• Puhdistusteho: 1-(0,2/16,9)*100 % =98,8 %
8 KUIVAKÄYMÄLÄT
Kuivakäymälät ovat huolloltaan jätevesijärjestelmistä helppohoitoisimpia.
Kuivakäymälän kohdalla on tärkeää huolehtia käymäläjätteiden oikeanlaisesta
jälkikäsittelystä eli kompostoinnista ja
virtsan hyötykäytöstä.
Kuivakäymäläkohteilla, joissa on kantovesi, niin pesu- ja tiskivesien käsittely
voidaan hoitaa imeytyskaivolla. Jos kohteessa on painevesi (sähköpumppu), niin
pesuvesien eli harmaiden vesien käsittelyksi riittää kaksiosainen saostussäiliö
+ maaperäkäsittely tai harmaavesisuodatin.
Saostussäiliöt tyhjennetään tarvittaessa ja tarkistetaan säiliöiden kunto
(ks. 6.2). Harmaavesisuodattimen suodatinmateriaali vaihdetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.
19
8.1 Käymäläjätteen jälkikompostointi
Mikäli kuivakäymälästä tyhjennettävä käymäläjäte on vain osittain kompostoitunutta, kuivattua tai pakastettua, se jälkikompostoidaan. Näin siitä saadaan erinomaista maanparannusainetta.
Käymäläjätteen kompostointiin kestää noin vuoden. Kompostointiaika alkaa, kun kompostiin ei enää lisätä tuoretta käymäläjätettä.
Jos käymäläjätteeseen ei käytön aikana ole sekoitettu kuiviketta, lisätään se kompostoitaessa. Kuivattu ja pakastettu käymäläjäte vaatii sekoittamista ja aikaa, jotta kompostoituminen voi käynnistyä. Suomen olosuhteissa kompostoituminen tapahtuu kesällä. Mitä viileämpi sää on, sitä
hitaampaa on kompostoituminen. Suositus kompostoida käymäläjätettä
vuoden ympäri varmistaa käymäläjätteen kompostoitumisen ulkona. Tämän jälkeen kompostoitunut käymäläjäte voidaan käyttää turvallisesti
ohjeiden mukaan esimerkiksi lannoitteena tai maanparannusaineena.
8.2 Virtsan hyötykäyttö
Erikseen kerätty virtsa ei ole ollut kosketuksissa kiinteän ulosteen kanssa. Osassa käymälälaitteista virtsa erotellaan istuinosassa ja kerätään
erillisen säiliöön. Virsta on erittäin hyvä ravinneliuos ja ravinteet ovat
suoraan kasveille sopivassa muodossa. Lisäksi se sisältää hivenaineita tasapainoisesti. Virtsa on lähes steriiliä, joten sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan ilman erillistä käsittelyä. Virtsan käsittelyyn on erilaisia tapoja:
Virtsan lannoitekäyttö
• Kerätään erilliseen astiaan ja käytetään laimennettuna ravinneliuoksena.
o Laimennussuhde on 3:1 tai 10:1.
o Suojavyöhyke kaivoihin ja vesistöihin on 15 - 20 metriä.
o Lannoituskastelu tehdään mieluiten illalla ja pilvisellä säällä.
20
• Hyötykasvien lannoitus lopetetaan noin kuukausi ennen sadonkorjuuta
• Virtsa voidaan laittaa
o puutarhakompostoriin herätteeksi
o kompostoinnin kiihdyttäjäksi
o imeyttää turpeeseen tai muuhun kuivikeaineeseen ja käsitellä
kuten kiinteää käymäläjätettä.