1/Tammikuu 2011 (pdf, 7 Mt) - Suomen Lions
LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi helmikuu 1/2011 Districh 201V2 Victoria Australia invitation The Lions of District 201V2 in Victoria, Australia extends an invitation to Lions living outside Australia to participate in our "Operation Friendship" Program. The purpose of the program is to promote and encourage friendship and understanding between Members of our International Lions Family. Our District comprises sixty seven Clubs, spread from Melbourne over south-western Victoria. One Lion and his or her partner is invited to spend up to four weeks as guests of our District. During this period all accommodation with Host Families, and travelling within our District, will be provided by V2 Lions. Costs of travelling to and from our District, together with general expenses incurred during the visit, must be borne by the guests, and no funding is available from either our District Administration or any Members. A varied itinerary will be organized, with opportunities to meet many of the Lions of the District, and every effort will be made to include any special interests of the visitors in the activities arranged by the Host Families and their supporting Clubs. The visiting Lion and partner will be required to attend and give a short address at our District Convention, which will be held on November 4th, 5th and 6th, 2011. It is suggested that the intended visit commence early to mid October for a period of four weeks and finish in November, soon after the Convention. It is also necessary for the visiting Lion to speak conversational English. Applicants who wish to be considered for the program are asked to complete an Application Form, and the signatures of both the applicant and their District Governor are required. Application Forms are available by emailing me at 2010Convention@ gmail.com . Completed applications must be returned to me by 30th April 2011. A decision will be made on the successful applicant soon after the closing date, and all applicants will be advised accordingly. Bob Badham 201V2 District Chairman, International Relations Toimituksen näkökulmasta Vuosi Haitia T ammikuussa tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Haitia ravisutti 7,0 Richterin asteikon maanjäristys. Eivätkä tuhot jääneet tähän. Maanjäristyksen jälkeen hyökyaallot aiheuttivat tuhoa. Viimeisimpänä tuhon täydensi kolera, joka tappoi noin 4000 ihmistä. Vaikka kaikesta tästä on kulunut vuosi, järistyksen jälkien korjaaminen on pahasti kesken. Lionsjärjestö voi olla ylpeä toimistaan hädän lievittämisessä niin Haitissa kuin muuallakin maailmalla. LCI:n säätiön puheenjohtaja, PIP Eberhard J. Wirfs iloitseekin, että onnettomuuksien sattuessa me olemme ensimmäisinä auttamassa ja lähdemme viimeisinä. Lionit ovat yhä Haitissa auttamassa. Myös suomalaisten leijonien työ jatkuu. Haiti tarvitsee yhä apua, meidänkin apuamme. Älkäämme siis unohtako tukea LCIF:ää, vaikka kansainvälinen huomio on laantunut. Teemana omaishoito Vuoden ensimmäisen lehden teemanumerona on omaishoito. Se on ajankohtainen ja tärkeä asia. Aiheen tekee ajankohtaiseksi myös se, että vuosi 2011 on Omaishoitajat ja Läheiset -liiton 20. juhlavuosi. Juhlavuoden merkeissä on vakiotarjonnan lisäksi runsaasti omaishoitajille suunnattuja tapahtumia eri puolilla maata. Juhlavuoden teemana on ”Onneksi on omaishoitaja”. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Olemassa on myös avustajatoimintaa, joka tarkoittaa saattajapalvelua virkistys-, ja harrastustoimintaan, joita saattavat olla mm. ulkoilu, elokuvissa- ja teatterissakäynti sekä retkille osallistuminen. Monet leijonat tekevät epäitsekästä palvelutyötään omaisten tai muiden iäkkäiden ihmisten parissa. Teemanumerossa kerrotaan helsinkiläisen lionin työstä 94-vuotiaan sotaveteraani-isän omaishoitajana. Kiinnostavan tekstin on kirjoittanut PDG Antti Tuomikoski. Seattle kutsuu Helpota yrityksesi taloushallinnon ja kirjapidon rutiineja. Hanki Taksiliiton Taksikortti. Maksa yrityksesi taksimatkat kätevästi Taksiliiton Taksikortilla Taksiliiton Taksikortti on yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu valtakunnallinen taksimatkojen maksuväline. Voit valita YritysTaksikortit henkilöille, jotka käyttävät taksia usein ja KertaTaksikortit satunnaiseen matkantekoon. Puh. 020 7756 822 tai [email protected] 2 LION 1/11 Halutessasi saat jokaisesta kortilla tehdystä matkasta ajoerittelyn, josta selviää matkan päivämäärä, kellonajat ja ajetut kilometrit. Nyt on jälleen aika, jolloin päätetään kesän suuriin lionstapahtumiin osallistumisesta. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III kutsuu maailman lionit Seattleen heinäkuun alussa nauttimaan lionien yhteenkuuluvaisuudesta. Vuosikongressin juhlapuhujana on Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Condolezza Rice, eikä mielenkiinnossa jää paljon jälkeen toisessa täysistunnossa puhuva Bill Gates. Suomalaisia matkaa Yhdysvaltoihin tapaamaan maailman lioneita suuri joukko. Esimerkiksi omasta klubistani on Seattleen ilmoittautunut seitsemän henkilöä. Kiinnostusta tapahtumaan on, vaikka valitettavasti emme saaneetkaan omaa ehdokasta vielä varapresidentti vaaliin. Mutta aikamme on mahdollisesti 2013, jolloin leijonat kokoontuvat Hampurissa. Siihen ainakin luotamme ja se olisi unelmamme täyttymys. Mutta jo kesäkuussa tapaamme Vaasassa liiton vuosikokouksessa. Vaasalaiset klubit ovat paneutuneet järjestelyihin tunnollisesti ja saapujia odottaa useita yllätyksiä. Kevään Lion -lehden numeroissa kerrotaan tapahtumasta enemmän. Hyvää Uutta Lions -vuotta kaikille! Lion Suomi – Finland Perustettu 20.3.1955 • JULKAISIJA Suomen Lions-liitto ry. Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI (09) 565 59 510 • TOIMITUS Raimo Naumanen Vastaava päätoimittaja Rahusentie 9 B 70340 KUOPIO puh. t. 017 3641 349 050 559 5784 e-mail: [email protected] 10. helmikuuta LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi 1/2011 helmikuu 1/2011 KANNEN KUVA: Vuosi 2010 toi Suomeen valkoisen joulun. Lunta oli koko maassa ja Helsingissäkin tuskailtiin ennätysmäisten lumikinosten kanssa. Uusi vuosi 2011 jatkui samanlaisena. Kovia pakkasia seurasi muutama leuto päivä, joiden aikana satoi jatkuvasti lunta. Keli maanteillä oli katastrofaalinen ja rautateilläkin oli vaikeuksia. Mutta luonto oli postikorttimainen, kaikkialla Suomessa. Kansikuva on lähes joulupukin maisemista, Levin tuntureilta. Kuva lion Tuomo Tuomikoski, LC Helsinki/Hakaniemi. Uutisaineistot: [email protected] tai [email protected] Bo Lindberg Svenskpråkig redaktör Askvägen 11, 21600 Pargas tel.bus. 02 215 4416 mobile 050 542 6806 fax 02 215 4967 e-mail: [email protected] [email protected] LEO-LEHTI Ida Ståhle Soidintie 12 D 24, 00700 HELSINKI puh. 050 340 6585 e-mail: [email protected] • TALOUS Markus Flaaming Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI puh. 0500 453 216 e-mail: [email protected] • OSOITTEEN MUUTOKSET Marja Pakkanen puh. 09 565 59 515 e-mail: [email protected] • ILMOITUKSET Veli Matti Wilska Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy Isoharjuntie 6 71800 SIILINJÄRVI puh. 040 73 57 531 fax 09 726 1306 [email protected] Ilmoitusaineistot: Ilmoitusaineisto on lähetettävä sähköisesti osoitteella [email protected] tai kirjeitse osoitteella Adspace Oy, Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemissa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Sivuilta löydät mm: Presidentin viesti Kansainvälisen presidentti muistuttaa jo tässä vaiheessa, että 94. kansainvälinen vuosikongressi on heinäkuussa Seattlessa. Kongressi sisältää hauskanpitoa, opiskelua ja yhteyttä toisiin lioneihin viiden päivän ajan. Scruggs sanoo, että ette koskaan tule olemaan ylpeämpiä siitä, että olette lioneita. ..... 4 Vuosi Haitin tuhosta Tammikuun 12. päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun viestit Haitin maanjäristyksestä saapuivat. Järistyksen jälkeen tulivat tulvat ja tulvien myötä kolera. Tuhot olivat valtaisat. Leijonat ovat olleet avustustyössä ensimmäisinä ja myös viimeisinä. Apuamme odotetaan yhä Haitissa...............................................................5 • Lion-lehti verkossa www.lions.fi Seattle esittelyssä • SEURAAVAT LIONIT Vuoden 2011 Lion -lehti ilmestyy seuraavasti: nro 1 10.2. (aineistopäivä 12.1.) nro 2 14.4. (aineistopäivä 18.3.) nro 3 26.5. (aineistopäivä 4.5.) nro 4 26.8. (aineistopäivä 3.8.) nro 5 12.10. (aineistopäivä 13.9.) nro 6 8.12. (aineistopäivä 10.11.) Vuosikongressin pitopaikka Seattle on tänään esittelyssä. Kokousasioita esitellään tarkemmin toukokuun lehdessä......... 8-9 Toimitukselle lähetetty aineisto palautetaan vain pyydettäessä. Ilmoitusaineisto kuhunkin numeroon on jätettävä mahdollisimman hyvissä ajoin ennen lehden viimeistä aineistopäivää. Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-5149 NSR Hyvinkäällä Pohjoismaiset leijonat kokoontuivat Suomen Hyvinkäälle runsas viikko sitten kehittelemään yhteisiä asioita. Lukuisissa seminaareissa oli runsaasti osanottajia kaikista Pohjoismaista. Päivien teemana oli nuoret....................................................... 10-11 • Paino Ajatuksia Lions-arvoista • TOIMITUSNEUVOSTO 2010–2011 Puheenjohtaja: PDG Ossi Kurki LC Jyväskylä/Lohikoski (040 848 7635/ [email protected]). Jäsenet: DC Heimo Turunen LC Oulu/Raatti (0400 385 281, [email protected]), DC Kari Heikkilä LC Tornio/Pudas (0400 787 459, [email protected] tai [email protected]) Toimitusneuvostoon kuuluvat myös kansainvälisen hallituksen viimeisin suomalainen jäsen (PID Tapani Rahko, Lionsliiton puheenjohtaja (CC Lauri Vainio) ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming). LION -lehti on Lions Clubs Internationalin virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen luvalla 20 kielellä: englanti, espanja, japani, ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi, flaami, korea, portugali, hollanti, tanska, kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja thai. LION -lehti on LCI:n suomenkielinen julkaisu. Hämeenlinnan vuosikokouksessa käynnistettiin keskustelu arvoista ja Lions-etiikasta. Tässä lehdessä aiheita pohtii syvällisesti PID Harri Ala-Kulju, joka on Suomen ehdokkaana järjestön johtoon lähivuosien aikana. Samalla sivulla asiaa esittelee myös PDG Markku Talvio.............................................. 12 Vaasa avautuu 1.3 Ilmoittautuminen Vaasan vuosikokoukseen alkaa 1.3.2011. Valmistelut ovat jo hyvällä mallilla ja jär- jestäjät mainostavat tapahtumaa edulliseksi, ainutkertaiseksi, korkealaatuiseksi ja ikimuistoiseksi. He esittelevät sitä Suomen hauskimmaksi leijonakokoukseksi ja sanovat, että ollaan vähän niin kuin ulkomailla........................................................ 15 Suomen paras rauhanjuliste M-piiristä Kansainvälinen rauhanjulistekilpailu on saanut nuoret taiteilijat laatimaan hienoja julisteita rauhan hyväksi. Suomen kilpailun voittajaksi selvisi Melina Mäkelä Vähärauman koulusta Porista. Työ edustaa Suomea Seattlen kansainvälisessä vuosikongressissa.................................................................... 17 Leijonien ja leojen yhteistyötä nuorisovaihdossa........................... 20-21 Kolme ehdokasta varapuheenjohtajaksi Vuosikokous valitsee Vaasassa liiton uuden puheenjohtajiston. Puheenjohtajaksi on ehdolla VCC Heimo Potinkara, mutta varapuheenjohtajaksi on ehdolla peräti kolme halukasta. Myös vuosikokouksen järjestäminen kiinnostaa, halukkaita järjestäjiä ovat Sotkamo ja Ylivieska........................................ 23 SSL ja Nuorten Ystävät yhteistyössä .....................................24-25 Lions Quest-ohjelma........................... 27 Vuosikokous lähestyy....................... 31 Nasiklubit haastavat pankin osakkaiksi............................................... 34 Klubien arkea ja juhlaa............. 44-51 Svenska sidor ……….....…………. 60–69 Leo-sivut ............................ 70–75 1/11 LION 3 Kansainvälisen presidentin viesti LCI:n hallitus 2010–2011 KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT: Presidentti, SID L. SCRUGGS III, 698 Azalea Drive, Vass, Pohjois-Carolina 28394, USA. Edellinen presidentti, EBERHARD F. Wirfs, Am Munsterer Wald 11, D-65779, Keikheim, Taunus, Saksa. Ensimmäinen varapresidentti, Dr. WING-KUN TAM, Unit 1901-2, 19/F, Far East Finance Centre, 16 Harcourt Road, Hongkong, Kiina. Toinen varapresidentti, WAYNE A. MADDEN, Post Office Box 208, Auburn, 46706 Indiana, USA. KANSAINVÄLISET JOHTAJAT: Toisen vuoden johtajat: LUIS DOMINGUEZ, Mijas Pueblo, Espanja; GARY B. D’ORAZIO, Idaho, USA; YASUMASA FURO, Dazaifu, Japani; K.P.A. HAROON, Cochin, Intia; CARLOS A. IBANEZ, Panama City, Panama; RONALD S. JOHNSON, Maine, USA; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea; HORST P. KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim, Itävalta; HAMED OLUGBENGA LAWAL, Ikorodu, Nigeria; DANIEL A. O’REILLY, Stickney, Illinois, USA; RICHARD “DICK” SAWYER, Overgaard, Arizona, USA; ANNE K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA; JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA; MICHAEL S. SO, Paranaque City, Philippiinit; RICHARD HAYNES H. TOWNSEND, Dalton, Georgia, USA, JOSEPH ”CARL” YOUNG Ontario, Kanada. Ensimmäisen vuoden johtajat: YAMANDU P. ACOSTA, Alabama, USA, DOUGLAS X. ALEXANDER, New York, USA, Dr. GARY A. ANDERSON, Michigan, USA, NARENDRA BHANDARI, Pune, Intia, JANEZ BOHORIC, Kranj, Slovenia, JAMES CAVALLARO,Pennsylvania, USA, TA-LUNG CHIANG, Multiple District 300 Taiwan, PER K. CHRISTENSEN, Aalborg, Tanska, EDISSON KARNOPP, Santa Cruz Do Sul, Brasilia, SANG-DO LEE, Daejeon, Korea, SONJA PULLEY, Oregon, USA, KRISHNA REDDY, Bangalore, Intia, ROBERT G. SMITH, California, USA, EUGENE M. SPIESS, South Carolina, USA, EDDY WIDJANARKO, Surabaya, Indonesia, SEIKI YAMAURA, Tokio, Japani, GUDRUN YNGVADOTTIR, Gardabaer, Islanti. Seattle kuplii hauskuutta ja innostusta Lions Clubs Internationalin kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III yhdessä puolisonsa Judyn kanssa kutsuu maailman lionit 94. vuosikongressiin Seattleen ensi heinäkuussa. Kuva: RNen. E Eräs ystäväni, jolla on opaskoira, kertoi minulle kerran, miten tärkeä hänen koiransa on. Hänen koiransa ei pelkästään auta isäntäänsä suunnistamaan ympäröivässä maailmassa, vaan se myös tuo maailman hänen luokseen. Tällä ystäväni viittasi siihen, että koiran vuoksi ventovieraat juttelevat hänelle. Koira on hänen yhteytensä muihin ihmisiin. Olemme sosiaalisia olentoja, ja vuorovaikutus rikastaa elämäämme. Muistellaanpa vaikka kaikkein parhaimpia hetkiä omassa palvelutyössämme. Tapaamamme ihmiset tekevät palvelustamme mieleenpainuvan. Auttaessamme muita huomaamme, miten rauha täyttää sydämemme. Juuri yhteytemme toisiin tekee palvelustamme niin palkitsevaa. Ilmoittautukaa LCI:n maailmankongressiin Kannustankin siksi lämpimästi teitä olemaan yhteydessä muihin lioneihin ja tulemaan heinäkuussa Seattleen Lions Clubs Internationalin 94. kansainväliseen vuosikongres4 LION 1/11 siin, johon minäkin aion osallistua yhdessä puolisoni Judyn kanssa. Seattlessa pääsette nauttimaan herkullisista pöydän antimista, kuuntelemaan mukaansatempaavia puhujia ja näkemään uusia ja ainutlaatuisia asioita. Samalla terävöitätte taitojanne ja ennen kaikkea saatte nauttia lionien yhteenkuuluvaisuudesta. Kun tapaatte lioneita, jotka puhuvat eri kieliä, käyttävät erilaisia vaatteita ja noudattavat eri tapoja, tulette hämmästymään siitä sukulaisuuden tunteesta, jota teillä on heitä kohtaan. Meitä kaikkia yhdistää palvelu, ja kongressi tulee täyttämään teidät ylpeydellä ja ihmetyksellä siitä, että olette osa niin suurenmoista maailmanlaajuista järjestöä. Tämänkertainen lehtemme kertoo Seattlen monista kiinnostavista kohteista, ja parin kuukauden päästä Lion-lehdessä kerrotaan tyhjentävästi tutustumiskierroksista, seminaareista ja puhujista. Sallikaa minun silti mainita myös tässä yhteydessä muutamia kohokohtia: ensinnäkin Ex-ulkoministeri Rice on juhlapuhujana Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Condoleezza Rice tulee pitämään pääpuheen. Lisäksi Bill Gates Sr., toinen the Bill & Melinda Gates Foundationin puheenjohtajista, puhuu toisessa täysistunnossa. Esiintyjiksi taas on tulossa viihdetaiteilijoita, kuten Gatlin-veljesten sisar LaDonna Gatlin sekä sokea pianisti, laulaja ja lauluntekijä Gordon Mote. Kongressi pitää sisällään hauskanpitoa, opiskelua ja yhteyttä toisiin viiden päivän ajan. Koskaan ette tule olemaan ylpeämpiä siitä, että olette lioneita. Sid L. Scruggs III Lions Clubs Internationalin presidentti Me olemme tehneet ja osallistuneet Vuosi Haitin maanjäristyksen jälkeen Tammikuun 12 päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun kuulimme ensimmäiset uutiset Haitilla tapahtuneesta maanjäristyksestä. 7,0 Richterin asteikon maanjäristys osui suoraan maan pääkaupunkiin Port au Princiin ja sen lähiöihin. Tuhot olivat valtavat, kuten varmaan kaikki muistamme. Kuten hyvin tiedämme, median huomio kestää vain sen ajan, kunnes koko ”luu on kaluttu” tai jossakin muualla tapahtuu jotain hälyttävää. Näin on käynyt myös Haitin. Kansainvälinen median huomio on kääntynyt jo ajat sitten muualle. Haitilaisten avuntarve ei ole loppunut.. Haitia ei enää vaan juurikaan muisteta. Samoin on avun antaminen monella tapaa vähentynyt. Maanjäristyksen jälkeen on Haitia kohdannut mm hyökyaallon aiheuttamat tulvat ja nyt viimeisenä riesana on kolera. Koleraan on kuollut tällä hetkellä ainakin 4 000 ihmistä. Kun tähän lisätään jo ennestään huono hallinto ja se tosiasia, että miesten odotettavissa oleva elinikä on vain 37 vuotta, en voi kuin toivoa, että maailma heräisi uudelleen auttamaan Haitia jaloilleen. Median tiedottamisesta huolimatta on Haitilla pula kaikesta! Maanjäristyksen aiheuttamien jälkien korjaaminen on edelleen pahasti kesken, vaikka tapahtumasta on kulunut jo vuosi. Monet haitilaiset ovat turhautuneet avun saannin hitauteen. Ei ihme, että jotkut elämäntilanteeseensa kyllästyneet nuoret ovat lähteneet mellakoinnin ja väkivallan tielle. He protestoivat milloin maansa hallitusta ja milloin YK:a vastaan. Onko se oikein, siihen en osaa vastata. Toivon, että ihmiset maailmalla ja me suomalaiset emme unohtaisi haitilaisia oman onnensa nojaan, vaan jatkamme kaikin mahdollisin keinoin heidän auttamistaan vielä vuosia eteenpäin. Marjo Kiviranta LCIF-MDc • Ensimmäinen hätäapu summa, minkä LCIF lahjoitti välittömästi maanjäristyksen jälkeen oli 50 000 USD. Tällä avustuksella naapurimaan Dominikaanisen Tasavallan lionit ostivat erilaisia tarvikkeita, kuten vettä, ruokaa ja lääkkeitä vietäväksi välittömästi Haitille. • Lionit ympäri maailmaa ovat lahjoittaneet yli 6,1 miljoonaa US dollaria Haitin auttamiseksi. • LCIF:n rakennuttaa kahden miljoonan US dollarin edestä väliaikaisia koteja yhteistyönä Saksan lionien kanssa. Tuosta summasta saksalaiset lionit ovat lahjoittaneet lähes 700 000 USD. • LCIF tekee tässä yhteistyötä saksalaisen, ei valtiollisen organisaati on (NGO) HELP:n kanssa. HELP -järjestö on auttanut 30 vuoden aikana lähes 20 maassa vastaavanlaisissa operaatioissa. Haitilla LCIF ja HELP rakentavat yhteistyössä paikallisten lionien kanssa taloja. Tarkoituksena on rakentaa kodit samoille paikoille, missä perheiden kodit olivat ennen maanjäristystä. Tämä on suurin taloudellinen hanke, mitä LCIF säätiömme tukee niillä varoilla, mitkä lionit ovat lahjoittaneet Haitin hyväksi säätiölle viimeisen vuoden aikana. 600 perhettä pääsee muuttamaan tämän ansiosta väliaikaisiin koteihinsa. • Lokakuussa muutti mm. seitsemän henkinen perhe tällaiseen kotiin. • Tarkoituksena on rakentaa kodit ensisijaisesti kaikille niille perheille, jotka ovat olleet majoittuneina lions telttakyliimme Port au Princessä ja sen lähikaupungeissa • Tämä 600 talon hanke on lisänä sille 5 000 talolle, mitkä vasta on saatu rakennettua. Tarve on 225 000 talosta, mitkä pitäisi pikaisesti rakentaa! • Lionsit ovat olleet paikalla alkuhetkistä alkaen ja tämä auttaminen jatkuu koko ajan. • Lionien telttakylissä asuu vieläkin noin 2 500 ihmistä. Jokaisessa telttakylässä on oma kauppansa, mistä voi ostaa mm ruokaa, lisäksi on hiljentymispaikka ja terveysklinikka. • Lions johtajia ja LCIF henkilökuntaa on käynyt pakalla useita kertoja. Viimeksi syksyllä, jolloin kartoitettiin juuri pitkän aikavälin auttamista. • Muita yhteistyökumppaneita ovat Kansainvälinen maahanmuuttojärjestö (IOM), laivayhtiö Maersk ja Maailman ruokaohjelma (WFP). Maersk toi paikalle ruotsalaisten telttakylän ja Kansainvälisen ruokaohjelman lahjoittaman ruoka-avun veloituksetta. • LCIF hakee lisää yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voitaisiin jatkaa työtä Haitin olojen parantamiseksi. Lähinnä nyt ovat siis talojen rakentaminen. Lisäksi LCIF suunnittelee sairaalaa ja silmäsairauksien hoitopaikkaa. KIITOS TEILLE KAIKILLE JOTKA OLETTE AUTTANEET HAITIA Telttakylän arkea Haitilla. Haitilaiset lapset kotinsa edustalla odottamassa sen valmistumista Pakistan Vuoden 2010 loppuun mennessä Suomen lionit yhdessä Suomen Lions -liiton kanssa lahjoitti yhteensä noin 90 000 US dollaria eli noin 68 000 euroa Pakistanin tulvauhrien auttamiseksi. Tämän jälkeenkin on rahaa liiton tilille tullut vielä noin 1 700 euroa, mitkä lähetetään myöhemmin keväällä LCIF:lle. Pakistanin auttaminen on ollut klubeilla todella sydämellä ja sen vuoksi muutaman piirin tulos on ollut merkittävä. Klubit voivat edelleen tehdä lahjoituksia joko suoraan LCIF:n tilille tai Liiton tilille. KIITÄN LÄMPIMÄSTI NIITÄ KAIKKIA KLUBEJA JA YKSITTÄISIÄ LIONEITA, JOTKA OVAT KANTANEET KORTENSA KEKOON TÄSSÄ TÄRKEÄSSÄ ASIASSA. Haitilaiset lapset kiittävät avustajiaan, jopa suomeksi. Marjo Kiviranta MD-LCIF-koordinaattori 1/11 LION 5 Puheenjohtajan palsta Arvoisat lukijat K Kausi kääntyi toiselle puoliskolle ja nyt pitää ryhtyä tarkkailemaan ovatko kauden alussa asetetut tavoitteet tulleet tehdyksi ja saavutetuksi. Toimenpiteitä mahdollisten puutteiden saavuttamiseksi pitää ryhtyä tekemään. Ei masennuta vaikka osa olisikaan tekemättä, onhan kautta vielä jäljellä lähes puolet. Arvokeskustelu Arvot, mitä ne ovat? Arvot ovat asia, josta puhutaan ja keskustellaan, mitä ne ovat ja mitä ne tarkoittavat. Arvo on asia, jota pidämme tärkeänä, vakaumus, kyky sanoa ei. Arvot ovat valintoja, yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin, ne ankkuroituvat sekä järkeen että tunteeseen sekä ovat yhteisön tahtotila. Nyt on aika käynnistää keskustelu klubeissa klubien omista arvoista, laatia niistä lista sekä toimia toiminnassaan niiden pohjalta. Palveluvoiman ylläpito Hausjärvelle on perustettu uusi naisklubi Lions Club Hausjärvi/Helmi kera 26 naisleijonan, siinä uudet leijonat täyttävät oman osansa paikkakunnan palvelutyöstä. Naisklubi miesklubien rinnalle ei ole keneltäkään pois vaan yleensä uudet klubit löytävät omat kohteensa helposti, sillä aina ei kaikkia apua tarvitsevia ole huomioitu. Uusi klubi yleensä elvyttää ympäristön klubien toimintaa ja antaa suuren mahdollisuuden yhteistyöhön. Vihdissä perustettiin uusi leoklubi, joka otti käyttöönsä paikkakunnalla aiemmin toimineen klubin nimen eli käytännössä klubi herätettiin henkiin uudelleen kuitenkin täysin uusin voimin. Nämä uudet klubit ja aiemmin kaudella perustetut ovat jakautuneet seuraavasti C-piiri 2 uutta klubia ja 1 leoklubi, N-piiri 1 uusi klubi, E-piiri 1 liitännäisklubi ja 1 leoklubi. Kyseiset piirit ovat antaneet esimerkin ja haasteen muille piireille, jotta hekin saavuttaisivat vastaavaa, Toivottavasti loputkin piirit ottavat haasteen vastaan ja saamme yllä6 LION 1/11 pidettyä palveluvoimamme vähintään nykyisellä tasolla. Huolehditaan yhdessä, että jätämme klubin vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa seuraajalle, jollaisena se itse saatiin kauden alussa edeltäjältä. Lähdetään runsain joukoin kansainvälisiin tapahtumiin tekemään Suomea ja suomalaista lionstoimintaa tutuksi. Näytään yhdessä positiivisessa hengessä myös Suomi Johtoon-kampanjan merkeissä. Vaasan vuosikokous Lions-liiton vuosikokous lähestyy kovaa vauhtia, Vaasassa tarkemmin Mustasaaren kunnassa tehdään valmisteluita, jotta kesäkuussa Botniahallissa järjestettävä vuosikokous onnistuisi. Ilmoittautumissivustot ovat auenneet tammikuun aikana. Uutuutena on hinnoitellut paketein, jotka sisältävät 3-, 2- tai 1-päivän paketit koko päivälle. Paikalle tulee myös 2. kansainvälinen varapresidentti Wayne A. Madden Yhdysvalloista sekä runsas joukko kansainvälisiä johtajia ja maiden kuvernöörineuvostojen puheenjohtajia. Vaasan vuosikokoukseen kannattaa tulla tapaamaan tuttuja sekä tutustumaan toisiin leijoniin ja solmimaan heidän kanssaan ystävyyssuhteita. Uusi pilottiprojekti Suomen Lions-liiton ja Invalidiliiton välillä on käyty neuvotteluita palvelutyöstä, jota leijonat voivat suorittaa. Tässä tällä kaudella alkavassa pilottiprojektissa keskitytään palveluun, jossa raha ei liiku, vaan on kyse ilmaisesta palvelutyöstä, kuten esimerkiksi lampun vaihtamisesta, pihanharavoinnista tai renkaan vaihdosta muutama esimerkki mainitakseni. Kaikki palvelutyöt soveltuvat jokaisen suoritettavaksi eikä niihin tarvita mitään erikoisosaamista sekä palvelutyöt, jotka ovat luonteeltaan kertaluonteista. Asiakas huolehtii itse mahdollisista tarvikkeista. Pilotit tapahtuvat viidellä paikkakunnalla eri puolelle Suomea. Piloteista saatujen koke- LC Valkeakoski/Sääksmäki sai kuukausikokoukseensa 18.11. arvovaltaisia vieraita. Lions-liiton puheenjohtaja Lauri Vainio puolisonsa Kaisan kanssa saapuivat kokoukseen. Vainio kertoi puheessaan tulevaisuuden näkymiä Lions-liiton silmin. Samassa kokouksessa past presidentti Kimmo Seppälä palkittiin 100 % presidentin merkillä. Merkin kiinnitti Kimmon rintapieleen CC Lauri Vainio. musten avulla projekti laajenee ensi kaudella toivottavasti koko valtakuntaan kuitenkin vain klubeihin, jotka haluavat suorittaa tämän kaltaista palvelutyötä. Mielestäni tämä on paluuta sille perustalle, jolle lions-toiminta on aikoinaan perustettu. Kannustan klubeja sekä jäsenistöä ottamaan tästä itselleen uusi aktiviteetti, kuten tämän kauden kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III toivoi. Melvin ja Arne Ritari Tätä kirjoittaessani Melvin Jonesin syntymäpäivä oli huomenna. Monissa piireissä pidettiin Melvin Jones- jäsenten juhlia tammikuussa, Ritari-killan jäsenet juhlivat maaliskuussa. Joissakin piireissä nämä molemmat juhlat järjestetään yhtä aikaa ja täten saadaan näyttävä tilaisuus aikaiseksi. Molemmat huomionosoitukset ovat erittäin arvostettuja, toivonkin klubien huomioivan klubiensa jäseniä vaikkapa näillä huomionosoituksilla. Lopuksi Palvelu on se peruspilari, jonka vuoksi aikoinaan perustettiin lionsjärjestö, sitä meidän tulee vaalia kaikin keinoin mitä meillä on käytettävissä. Keskitytään siihen ja sen suorittamiseen, suuri yleisö huomaa sen ja silloin he kiinnostuvat meidän toiminnastamme ja haluavat liittyä meidän kasvavaan joukkoon, suotakoon se heille. Suorittakaamme joka päivä jokin pieni tai suuri palveluaktiviteetti yksin tai klubin kanssa, tällöin toteutamme "We Serve – Me Palvelemme"henkeä. Lauri Vainio puheenjohtaja Tapahtumakalenteri Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan nettisivuilta www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat. Helmikuu 1.2. Kansainvälisen rauhanjulistekilpailun voittajille ilmoitetaan voitosta viimeistään tänään 3.2. Lions-liiton hallituksen kokous 11.–14.2. Kouluttajien koulutusinstituutti/Eurooppa (Istanbul, Turkki). 12.2. Päättyy hakuaika lionien YK:n päivään. Hakuohje on sivulla www.lionsclubs.org 16.2. Standard-, Core 4- ja IAG-apurahahakemusten takaraja käsiteltäväksi kv. hallituksen huhtikuun kokouksessa. 19.2. Kuvernöörineuvoston kokous Iisalmessa Maaliskuu 1.3. Viimeinen päivä, jona moninkertaispiirit voivat lähettää yhden lionien ympäristövalokuvakilpailun kilpailutyön kansainväliseen päämajaan 17.3. Lions-liiton hallituksen kokous 18.3. Lionien päivä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa New Yorkissa ja Nairobissa 27.3. Piirien toimikuntapuheenjohtajien valmennus Jyväskylässä Etiopian ja kolmen muun Afrikan valtion lapset saavat tuhkarokkorokotuksen, kun LCIF ja Gates-säätiö aloittavat yhdessä uuden tuhkarokko-ohjelman. Lapset ovat kaikkein alttiimpia sairastumaan tuhkarokkoon. Huhtikuu 9.4. Piirien vuosikokouksia (katso tarkemmin piirikuvernöörin tiedotteesta) 14.4. Lions-liiton hallituksen kokous 16.4. Piirien vuosikokouksia (katso tarkemmin piirikuvernöörin tiedotteesta) 16.–19.4. Kansainvälisen hallituksen kokous (Cary, Pohjois-Carolina, USA). 24.4. Lionien maailmanlaajuinen jäseneksiottopäivä. 29.4. Standard-, Core 4- ja IAG-apurahahakemusten takaraja käsiteltäväksi kansainvälisen hallituksen kesäkuun 2011 kokouksessa LCIF ja Gates-säätiö tuhkarokkoa vastaan Toukokuu 11.–17.5. Valkoisen kepin viikko 14.5. SightFirst-apurahahakemuksen takaraja käsiteltäväksi SightFirstin neuvoa-antavan toimikunnan elokuun 2011 kokouksessa 15.5. Virkailijoiden ilmoittaminen jäsenrekisteriin Lions Clubs Internationalin säätiö (LCIF) toimii yhdessä the Bill & Melinda Gates Foundation -säätiön kanssa tukeakseen tuhkarokkohanketta, jolla pyritään suojaamaan lapset tuhkarokolta ja lisäämään rutiinirokotuksia. Lionien erityisen tuhkarokkohankkeen pilottiohjelman toteuttamispaikaksi on valittu neljä Afrikan maata, ja pilottihankkeen rahoittavat yhteisesti LCIF ja Gates-säätiö. “Lionit ovat aina olleet sitoutuneita näkökyvyn suojeluun ja parantamiseen yhteisöjen kaikilla tasoilla”, sanoi LCIF:n puheenjohtaja Eberhard J. Wirfs. “Olen omin silmin nähnyt tuhkarokon ja muiden tautien tuhoisia vaikutuksia. Lionien toiminnalla tulee olemaan hyvin merkittävä vaikutus taisteltaessa tuhkarokkoa vastaan ja ennaltaehkäistäessä lapsuusiän sokeutta. Tuhkarokkohanke on maailman terveydenhuollon johtajien pitkäaikainen kumppanuushanke, jonka tavoitteena on pienentää maailmanlaajuisesti tuhkarokon kuolleisuuslukuja. Näitä pyrkimyksiä tukevat järjestöt kuten UNICEF, WHO, Amerikan Punainen Risti, the Centers for Disease Control (CDC) ja Yhdistyneiden kansakuntien säätiö. Gates-säätiö tukee 400 000 dollarilla Gates-säätiö on myöntänyt LCIF:lle 400 000 US dollarin apurahan tukemaan lionien tuhkarokkohankkeen pilottiohjelmaa, ja LCIF itse rahoittaa ohjelmaa vielä 300 000 US dollarilla. Teeman kohokohtana näkökyvyn jakaminen Yli 400 000 ihmistä eri puolilla maailmaa saivat näkönsä takaisin tai estivät sen menetyksen lionien lokakuun palvelukampanjan ansiosta. Liki 600 lionsklubia 61 maassa osallistuivat maailmanlaajuisen Näkökyvyn jakaminen -palvelukampanjan menestykseen tekemällä 71 917 tuntia vapaaehtoistyötä 849 eri projektissa. Se vastaa yhden lionin työskentelyä 8 vuoden ajan, kellon ympäri! Yhdessä projektissa 300 ala-asteen oppilasta saivat näöntarkastuksen Quezon City Cubao Lions Clubin järjestämässä tempauksessa Filippiineillä. Klubi oli myös saanut kasaan 225 500 käytettyä silmälasiparia. 1/11 LION 7 Sensaatiomainen Seattle Lionien 94. kansainvälinen vuosikongressi pidetään Seattlessa, Washingtonissa 4.-8. heinäkuuta. Saat lisätietoja osoitteesta www.lionsclubs.org. Lion-lehden toukokuun numerossa kerrotaan lisää kongressin seminaareista, puhujista, viihteestä ja rekisteröinnistä. Seattle on meren äärellä oleva vihreä suurkaupunki, jota nimitetään myös yhdeksi kansakunnan sivistyneimmistä kaupungeista. Sade myötävaikuttaa kaupungin rehevään lehtevyyteen, josta taas johtuu lempinimi Smaragdikaupunki. Seattle ei silti täysin ansaitse mainettaan maapallon kaikkein sateisimpana paikkana. Chicago, Miami ja jopa New York City saavat enemmän sadetta kuin Seattle. Seattlen sateet vain tahtovat tulla muutaman kuukauden ajaksi kasaantuneena päivittäisenä tihkuna, kun taas muut suurkaupungit saavat kaatosateen, ja sitten on kaikki ohi joksikin aikaa. Hyviä uutisia Mutta tässä tulee hyviä uutisia. Lämmin, aurinkoinen sää saapuu takuuvarmasti heinäkuuhun mennessä ja kun se tulee, näkymät ovat loistavia joka suuntaan. Aivan Yhdysvaltojen luoteisnurkassa, muutaman tunnin matkan päässä Tyynestä valtamerestä ja Kanadan rajasta sijaitseva Seattle on kirjaimellisesti häikäisevän luonnonkauneuden ympäröimä. Idässä kohoavat valtavat Olympia-vuoret ja lännessä rosoiset Kaskadit. Etelässä häämöttää uinuva, 4392 metriä korkea kerrostulivuori Rainier, ja toisessa suunnassa näkyy Baker-vuori. (St. Helens-tulivuori, jonka kuuluisa purkaus muistetaan vuodelta 1980, ei näy Seattlesta, mutta sen voi huomata lentokoneen ikkunasta). Kaiken tämän korkean kalliomaaston välissä on vettä. Puget Soundissa vuorovesi virtaa kaupungin ohi. Elliott Bayn ylittävät päivittäin niin purjeveneet kuin lautat ja rahtilaivat Aasiasta. Washingtonjärvi on suurin makean veden alue, ja kaupungin keskustassa oleva polskuttelupaikka Lake Union toimii veneilijöiden huvittelupaikkana, jossa kajakit katselevat vesitasojen laskeutumista lähivesillä. Green Lake on rakastettu kaupunkipuisto, jonka yli neljän kilometrin pituinen päällystetty kuntoilurata vetää puoleensa kävelijöitä, hölkkääjiä ja rullaluistelijoita ympäri vuoden. Uudisasukkaat saapuivat 1850-luvulla Seattlen kaunista aluetta puineen, vuorineen ja vesistöineen asuttivat aikoinaan alkuperäiset amerikkalaiset heimot. Kun uudisasukkaat saapuivat 1850-luvulla ja kun kaupunki muodostui, se otti nimekseen erään alkuperäiskansan hyväntahtoisen heimopäällikön nimen, Chief Seattle (myös Si’ahl tai Sealth). Tiheät metsät olivat suosiollisia puuteollisuudelle ja antoivat voimaa kaupungin kasvuun. Myös laivanrakennus ja kalastus vauhdittivat Seattlen talouselämää, jota Tlingit-totemipaalun silmät tarkkailevat, kun kiireiset ostoksilla kävijät kulkevat Pioneer Squaren katuja. Kuva: Tim Thompson. 8 LION 1/11 Vuoden 1962 maailmannäyttelyyn rakennettu The Space Needle on 184 metriä korkea ja sijaitsee Seattle Centerissä. Kuva Tim Thompson hillitsi vain hiukan Seattlen suurpalo kesäkuussa 1889 tuhotessaan nuoresta kaupungista yli 40 hehtaaria. Tulipalon jälkeinen uusi aikakausi toi katujen parannuksen ja infrastruktuuriin, joka muutti topografiaa. Seattle oli Rooman lailla rakennettu seitsemälle kukkulalle, joista nyt on vain kuusi jäljellä. Innokkaat kaupungin rakentajat tasoittivat yhden kukkulan 1900-luvun alussa. Boeing-lentokoneet nostivat Seattlen maailmankartalle 1950-luvulla. Pian sen jälkeen kaupungissa pidettiin vuoden 1962 maailmannäyttely, jonka muistona on jo nyt ikoniksi muodostunut Space Needle. Ilmakehä ja avaruus ovat edelleenkin tärkeitä, mutta Seattle on monipuolistunut ja ottanut omakseen kahvilakulttuurin ja elektroniikan. Sellaiset nimet kuin Starbucks Coffee, Microsoft ja Amazon pitävät aluetta kotipaikkanaan. Pienet kaupunginosat Seattlen sielu Seattlen sielu on sen monet pienet kaupunginosat — mukaan lukien kiireinen keskikaupunkialue, joka on arvokkaiden alueiden muodostama palapeli. Pohjoisreunalla on Belltown, yksi kaikkein hippimäisimmistä osoitteista. Grunge-musiikki alkoi siellä vuonna 1988 Nirvananammattilaisdebyytistä.Keskellä tätä kaupunkimaista kerrostalojoen kanjonia on Belltownin kunnallinen puutarha (P-Patch), josta asukkaat voivat varata itselleen palan maata hoidettavakseen. Niinpä kymmenet palstat mutkittelevat alas kukkulan rinnettä Vine Streetin ja Elliot Avenuen kohdalla. Vuonna 1907 perustettu the Pike Place Farmer’s Market sykkii elämää varhaisesta aamusta iltamyöhään. Se on niin paikallisten kuin turistienkin suosiossa, sillä siellä voi ostaa käsitöitä, tuoreita tuotteita, kukkia, kalaa ja vaikka mitä — ja kaikki tapahtuu kadunkulmissa esiintyvien katusoittajien säestyksellä. Suurimpia vetonauloja on the Pike Place Fish Market, jossa nuoret miehet kahluusaappaissaan heittelevät valtavia kaloja yli katsojien pään. Seattlesta ei voi tietenkään puhua puhumatta kahvista. Torilla sijaitsee alkuperäinen Starbucksin kauppa, josta se kaikki alkoi vuonna 1971. Starbucksin kahviloista ei kaupungissa ole pulaa. Vanhan Seattlen löytää Pioneer Squarelta, palonjälkeiseltä alueelta, jonka aikakausi näkyy rakennusmateriaalina käytetystä tiilestä. Arkkitehtuurisesti moninainen Square on Olympic Sculpture Park esittelee innovatiivista taidetta. Kuva: Tim Thompson tunnettu taidegallerioistaan ja studioistaan, ja siellä pidetään Seattlen alkuperäinen First Thursday Art Walk (7. heinäkuuta), jolloin kaupat ovat myöhään avoinna ja vierailijat saavat katsella paikallista taidetta ja tavata taiteilijoita. Tätä osaa kaupunkia vartioi valkoinen terrakottainen Smith Tower, joka on yksi kansakunnan ensimmäisistä pilvenpiirtäjistä ja joka oli aikanaan kaikkein korkein rakennus Mississipistä länteen. Nyt eräs paikallinen perhe asustaa sen pyramidihuipussa ja sinisessä kuvussa. Aivan naapurissa sijaitseva the International District on aasialaisten kulttuurien, kiinalaisen, japanilaisen ja vietnamilaisen sulatusuuni. Muutama vuosi sitten sinne rakennettiin klassinen punainen kiinalainen portti toivottamaan vierailijat tervetulleiksi. Noin 150 metriä korkealta The Queen Anne Hill -alueelta on hätkähdyttävä näkymä keskustaan. Kirkkaana päivänä ihmiset parveilevat ihailemaan Kerry Parkista aukeavia laajoja näkymiä: vuoret, Space Needle, Elliott Bay, kaupungin keskusta ja kaikkein henkeäsalpaavimpana lumipeitteinen Rainier-vuori. Fremont kutsuu itseään “Maailmankaikkeuden keskipisteeksi”, ja sitä tämä omalaatuinen alue todel- la on. Sen kohokohtia ovat valtaisa Leninin patsas, joka on tuotu paikalle Itä-Euroopasta vuosia sitten, the Troll, valtava patsas kyyryssä Aurora-sillan alla sekä sinisen ja oranssin värinen, vuonna 1917 rakennettu Fremont-laskusilta, joka on yksi maailman ahkerimmin käytössä olevista ja nousee jatkuvasti tehden laivoille tilaa kulkea. Skandinaavit ovat perustaneet Seattlen läntisellä rannalla olevan Ballardin enklaavin. Vaikka sitä on saneerattu viime vuosina, vanha kylän ydin on vielä tallella alkuperäisine tiilirakennuksineen. Ballard’s Hiram M. Chittendenin sulut ovat yhdet kansakunnan kaksista makeanveden ja meriveden välistä suluista (toiset ovat New Orleansissa), ja niiden läpi laivat pääsevät länteen Puget Soundille ja itään järville. Oman viehätyksensä omaavista kaupunginosista mainittakoon Washingtonin yliopiston alue the “U-District”, Puget Sound, Capitol Hill, joka on nuorten ja hippien sekä Seattlen kaikkein kunnianarvoisimpien herraskartanoiden kotipaikka, Länsi-Seattlen rantakulttuuri ja kaupungin vanhin asuinyhteisö the Central District. Connie McDougal Seattlen Pike Place Market on maailmankuulu tuoreista merenantimistaan, tuotteistaan, taiteestaan ja käsitöistään. Kuva: Tim Thompson. 1/11 LION 9 NSR:n tavoitteena Lions Questin saaminen koulujen opetusohjelmaan Pohjoismaiden Yhteistyöneuvosto (NSR) pohti Hyvinkäällä 28.30.1.2011 pitämässään kokouksessa keinoja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin korjaamiseen. Teemalla ”Leijonat tukevat nuorisoa” tuotiin esiin tavoite, että Questkoulutus tulisi pakollisiseksi kaikkiin peruskouluihin. Ihannetapaus olisi, että kaikissa pohjoismaissa samanaikaisesti vaikutettaisiin lainsäätäjiin niin että opetusohjelmaan lisättäisiin Lions Quest-koulutus. Suomalaisilla oli konkreettinen esitys perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on esittää asia opetusministeriössä ja vaikuttaa asian valmisteluun siellä. Muut Pohjoismaat pitivät Quest-ohjelmaa hyvänä, mutta toteutustapa on hieman erilainen kuin Suomessa. Keskustelun pohjaksi Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo (Isä Mitro) puhui nuorten syrjäytymisestä. MEP Repo kertoi, että on sydäntä särkevä ja sietämätön tilanne, että niin moni nuori harhautuu polulta, ajautuu yhä vaikeampaan huono-osaisuuteen ja syrjäytyy. Tämän ongelman pitäisi haastaa meidät tekemään tarmokkaammin työtä sen puolesta, että nuori voisi kulkea turvallisen matkan lapsuudesta aikuisuuteen. - Akateemisen saivartelun sijasta meidän pitäisi ymmärtää entistä syvällisemmin nuorten hätä ja tehdä kaikkemme syrjäytymisen estämiseksi. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri-selvitys osoittaa, että syrjäytyminen on nuoren itsensä kannalta ensisijaisesti kokemusta köyhyydestä, syrjään jäämisestä, merkityksettömyydestä ja yksinäisyydestä. Syrjäytyminen voidaankin ymmärtää kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jota luonnehtii pitkäaikainen ja toistuva työttömyys, taloudelliset ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Kesken jäänyt peruskoulutus osasyynä - Tutkimukset ovat jo kauan osoittaneet, että syrjäytymiseen johtavan kehityksen tärkein indikaattori – nuorisotyöttömyyden, alkoholinja tupakanpolton sekä puutteellisen liikunnan ohella – on kesken jäänyt peruskoulutus. Onnellisuuden taustalla on puolestaan hyvä työkyky ja turvattu toimeentulo, joita varten kunnollinen kouluttautuminen on välttämätöntä. Uskon ja toivon, että Lions Quest voisi tukea nuorten opiskelumotivaatiota osoittaessaan hyvin konkreettisilla keinoilla, kuinka koulusta voisi oppia sellaisia taitoja, joista on hyötyä koko elämän ajan. - Kun syrjäytymisongelma on jo syntynyt, voi siihen puuttua raken- LDC Rafael Frans kertoo suomalaisesta Lions-johtajuuskoulutuksesta. Kuulijat eturivissä vasemmalta ID Per Christensen Tanskasta, IPCC Hroar Thorsen Norjasta, PCC Kay Pedersen Tanskasta ja PDG Liis Klaar Virosta. Takarivissä DG Ulf Holmberg Ruotsin N-piiristä. Kuva: Markku Talvio. teellisin tai yksilöllisin toimin. Rakenteellista syrjäytymisongelmaa korjaava toimi voi olla esimerkiksi nuoren vieroittaminen lääkkeiden tai huumeiden väärinkäytöstä. Yksilöllinen korjaava toimi voi olla esimerkiksi työpajatoiminta, jossa nuoria autetaan suuntautumaan elämässään ja löytämään tie ulos kehityksestä, joka on johtanut syrjäytymiseen. - Lions Quest voi olla yksi parhaimmista tavoista, joilla tavallinen kansalainen voi toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tänään onnittelut kuuluvat ennen kaikkea niille sankarillisille leijonille, jotka ovat tehneet todellisen laupiaan samarialaisen työtä sen puolesta, jotta jokaisen nuoren matka nuoruudesta aikuisuuteen voisi olla turvallinen – ja parhaimmillaan elämän hauskinta aikaa. Quest-ohjelma NSRvoimin Georgiaan CC Lauri Vainio luovutti islantilaiselle kollegalleen Kristinn Hannessonille NSR-raanun sekä viikinki-patsaan. Kuva: RNen. 10 LION 1/11 Perinteiseen tapaan NSR:n yhteydessä pidettiin seminaareja ja aiheina olivat kansainväliset suhteet, johtaminen, GMT (kv. jäsenohjelma), nuorisovaihto, leot sekä PR ja Lion-lehdet. Yhteispohjoismaisella rahoituksella järjestetään lionien palveluprojekteja lähinnä Itä-Euroopassa. Kansainväliset suhteet – seminaarissa käytiin PID Tapani Rahkon johdolla läpi edellisen, nykyisen ja tulevan projektin tilannetta. Edelli- nen projekti oli vammaisille nuorille tarkoitetun ravintolakoulun rakentaminen Romaniaan Ruotsin lionien johdolla. Nykyinen projekti on lastenkodin kunnostaminen Pietarissa Tanskan johdolla. Seuraava projekti tulee olemaan Lions Quest –ohjelman käynnistäminen Georgiassa. Ensimmäistä kertaa projektin johtoryhmään saadaan edustajat jokaisesta Pohjoismaasta. Seminaarin toisessa osassa nostettiin esille Pohjoismaiden omia kansainvälisiä projekteja. PCC Marit Kloggerhaug esitteli norjalaisia Lions-projekteja Afrikassa. Niitä on tehty NORADin rahoittamana erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. DG Kim Larsen kertoi palvelun tarpeesta ja tanskalaisten lionien palvelutyöstä Grönlannissa. CC Sven-Arne Wennerberg esitteli ruotsalaisten lionien maailmankuulua projektia, jossa toimitetaan telttoja katastrofialueille. Telttaprojektia ollaan edelleen laajentamassa yhteistyökumppaneiden kanssa. Lopuksi PDG Ilkka Siissalo esitteli Baltic Sea Lionien palveluprojekteja. PID Bruno Ahlqvist GLT-ohjelman johtaja GMT-seminaarissa GMT-johtaja PID Jon Bjarni Thorsteinsson kertoi jäsen- ja laajennustilanteesta Pohjoismaissa. PID Bruno Ahlqvist esittäytyi kertoen olevansa uuden GLTohjelman johtaja pohjoismaissa. GMT-ohjelman Euroopan aluejoh- taja PCC Klaus Tang esitteli lukujen valossa alueen negatiivista jäsenkehitystä. Suomi on pärjännyt vertailussa hyvin arvosanoin. Lion Heikki Savikko kertoi perheklubi LC Uusikaupunki/Familyn perustamisesta ja toiminnasta. Lion presidentti Mika Viitaniemi Suomen vanhimmasta klubista LC Helsinki-Helsingforsista kertoi klubin uusiutumisesta nuorten jäsenten voimin, ikähaarukan ollessa nyt noin kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen. GMT-kouluttaja Susanna Saranlinna kertoi LC Utajärvi/Isa Aspin onnistuneesta naisklubin perustamisesta pienelle paikkakunnalle. Erilaisia menestystarinoita klubien perustamisista ja jäsenten rekrytoinnista kertoivat Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan kokousedustajat. Serbiaan leoklubi Leojen NSR-kokoukseen osallistui 43 leoa seitsemästä eri maasta. Suomalaiset olivat ainoita Pohjoismaiden edustajia. Lisäksi paikalla oli leoja Belgiasta, Luxemburgista, Saksasta, Sveitsistä, Liechtensteinista, Virosta ja Serbiasta. Perjantaina leojen ensimmäisessä seminaarissa suunniteltiin ja kuvattiin leotoimintaa mainostavia videoita. Kolme ryhmää teki omannäköisensä videot, joissa tuotiin esille leojen nuorille tarjoamia mahdollisuuksia. Lauantain leoseminaarin aiheena oli uuden leoklubin perustaminen. Eri maiden leot kertoivat miten klubin perustaminen heidän maassaan toimii. Mm. Serbian juuri perustetun ensimmäisen klubin jäsenet kertoivat leotoiminnan perustamisesta uuteen maahan ja Suomen uusimman klubin, Leo Club Vihdin, jäsenet kertoivat omista kokemuksistaan. Myös Saksa ja Belgia pitivät esityksen. teltiin ja niitä viedään eteenpäin. PCC Lennart Friden raportoi pitkäaikaisella kokemuksellaan Orkester Nordenin toiminnasta. Tällä kertaa NSR:n dokumentit hyväksyttiin yksimielisesti ja kokouskielenä säilyi skandinaavinen kieli. Mutta jos CC-kokous conventionissa päätyy englannin kieleen, päätös pätee eikä silloin NSR:n kokouksessa käytetä tulkkausta. NSR:n istunnon puheenjohtajana toimi GS, PCC Markus Flaaming Suomesta ja sihteerinä oli PCC Kristjan Kristjansson Islannista. PID Harri Ala-Kulju esittäytyi ehdokkaana järjestön II varapresidentiksi. Invalidiliiton ja Suomen Lions-liiton yhteistyötä esitteli Invalidiliiton 2. varapuheenjohtaja Pekka Hätinen. Hyvinkään NSR-kokoukseen osallistui 230 henkeä. Seuraava NSR:n kokous pidetään tammikuussa 2012 Reykjavikissa Islannissa. Runsas osanotto Kansainvälisen hallituksen raportin esittivät kokoukselle pohjoismaiset ID:t Per Christenssen ja Gudrun Yngvadottir. Käynnissä olevat yhteispohjoismaiset projektit esi- Euroopan neuvoston jäsen Mitro Repo (Isä Mitro) puhui leijonille nuorison syrjäytymisestä. Kuva: RNen. Raimo Naumanen 11 klubialoitetta vuosikokoukselle Suomen Lions-liiton kuvernöörineuvosto kokoontui ennen Pohjoismaiden neuvoston kokousta 28.1. käsittelemään Turun kokouksesta siirrettyä kauden 2009-2010 tilinpäätöstä. Käsittelyyn tuli myös määräaikana jätetyt 11 klubialoitetta, joihin KVN:n kanta saadaan Iisalmen kokouksessa 19.2. Kauden 2009-2010 tilinpäätös tuotti 61 431 euron alijäämän. Talousarviossa hallinnon tuottojäämäksi oli budjetoitu 51 000 euroa. Toteuman ollessa 37 000 euroa tappiolla tulos oli 88 000 euroa huonompi. Tähän vaikutti merkittävimmin kokousten kulujäämä, joka oli 92 000 euroa talousarviota suurempi. Julkaisujen kohdalla vastaava heikennys oli 30 000 euroa. Sen sijaan muilta osin (toimisto, kiinteistö) kulujäämä jäi 44 000 euroa talousarviota pienemmäksi. Jäsenmaksuja kertyi 15 000 euroa arvioitua enemmän. Toiminnoissa merkittävin vaikutus oli Questillä, joka tarkastelujaksolla oli kulujäämäinen 26 000 euroa, oltuaan edellisellä kaudella tuottojäämäinen 41 000 euroa, joten heikkeneminen oli yhteensä 67 000 euroa. Questin kulut py- syivät samansuuruisina verrattuna edelliseen vuoteen, joten heikkeneminen johtui kokonaisuudessaan tuottojen vähenemisestä. Varainhankintaan sisältyvien jäsenmaksutuottojen kertymä ylitti edellisen vuoden 75 000 euroa, jolloin hallinnon kokonaiskulujäämän lisääntyminen edelliseen vuoteen jäi 101 000 euroon. Kuvernöörineuvosto hyväksyi tilinpäätöksen sekä tilintarkastuksesta laaditun yhteenvetoraportin esitettäväksi vuosikokoukselle. Aloitteet Määräaikaan mennessä liittoon saapui seuraavat aloitteet: LC Sotkamo/Vuokatti: Klubien kotisivuosoite vuosikirjaan. LC Valkeakoski/Sääksmäki: Lions-vuosikirjan sisällön jakaminen uudella tavalla. LC Uusikaupunki/Merettäret: Perustajajäsenten tietojen kerääminen/Lomakkeen kehittäminen. LC Littoinen: Joulukorttien tason parantaminen. LC Lempäälä/Kanava: Päätöksenteon tiedottamisen ja läpinäkyvyyden lisääminen Lionstoiminnassa. LC Kempele/Sampola: Aloite Lions-järjestön uudesta linjauksesta huumeiden vastaisessa työssä. LC Vantaa/Simonkylä: Ympäristöpalkinnon perustaminen. LC Helsinki/Herttoniemi sekä LC Vaala: Suomen Lions-liitto ry liittyy Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (Vapepan) järjestöjäseneksi. LC Tampere/Wivi Lönn: Ravintovalituksen antaminen koululaisille. LC Lapua: PNAT-kokouksesta lohkon kokous. Myöhässä tullut LC Kälviän aloite, että klubeille suunniteltaisiin yhdenmukaiset kotisivupohjat jätetään käsittelemättä, koska asia on menossa jo toisaalla.. Muut aloitteet: Hallitus esittää, että joulukorttiaktiviteetilla 2011 ja ystävänkorttiaktiviteetilla 2012 tuetaan liiton nuorisotyötä ja NSR-aktivititeettiprojekteja. Osallistuvat klubit saavat aktiviteetin tuotosta 50 prosenttia käytettäväksi omiin aktiviteetteihinsa. 35 bändiä SKEBAAN Nuorten bändiskabaan SKEBAAN oli ilmoittautunut 38 bändiä. Kolme ilmoittautunutta perui mukaantulonsa. Kaksi parasta bändiä kustakin piiristä pääsee jatkoon kuudesta kilpailusta. Näistä kahdestatoista valitaan Seinäjoen semifinaalissa 14.5 kuusi finaaliin, joka käydään Vaasassa 9.6. Lions-liiton puheenjohtajaksi on hakenut määräaikaan mennessä VCC Heimo Potinkara LC Lahti/Laune. Varapuheenjohtajakilpailuun hakivat DG Tuomo Holopainen LC Helsinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä LC Utajärvi ja PDG Seppo Söderholm LC Lappeenranta/Raja. Vuosikokouspaikasta vuonna 2015 kilpailevat Sotkamo ja Ylivieska. Teemaehdotuksia ei tullut määräaikana yhtään, mutta hallitus tekee aikanaan oman ehdotuksensa. Joulukortteja ostettiin ennen joulua 229 268 eurolla. Vuosi sitten tuotto oli 277 181 euroa. Korttimyyntiin osallistui 642 klubia, mikä on kaikista klubeista 68 prosenttia. Suosituin kortti oli ns. porokortti. Lisäksi hyväksyttiin vuosikokousohjesääntöön muutos, että liiton vuosikokoussivut tulee sijoittaa pysyvästi liiton palvelimelle ja aloitussivun tulee noudattaa liiton graafista ilmettä. Seuraava kuvernöörineuvoston kokous pidetään 19.2.2011 klo 10 Iisalmessa. 1/11 LION 11 Ajatuksia arvoista ja Lions-etiikasta PID Harri Ala-Kulju on Suomen 26 000 lionin ja 950 klubin asettama ehdokas maailman parhaan palvelujärjestön korkeimpaan johtoon. Lion Harrin henkilötiedot kertovat hyvästä peruskoulutuksesta, menestyksellisestä siviiliurasta sekä erittäin merkittävästä panoksesta Lions-toiminnan hyväksi. Pyysimme Harrilta kommenttia Hämeenlinnan vuosikokouksessa käynnistettyyn arvo-keskusteluun. Kysyimme Lion Harrilta ajatuksia arvoista ja Lions-etiikasta.. - Meillä leijonilla on yhteinen etiikka yli ikärajojen. Ihmisen positiivinen, myötätuntoon ja auttamiseen liittyvä puoli tarvitsee kanavia. Yli 1,3 miljoonalle miehelle ja naiselle tuo kanava on palvelutyö Lions-klubissa. Se johdattaa meidät kohti välittävämpää, solidaari sempaa, kanssaihmistä ajattelevaa ja hänestä huolehti vaa ajattelua. PID Harri Ala-Kulju kertoo. - Yli 200 maassa Lions-työtä tekevät kaiken ikäiset miehet ja naiset jakavat saman etiikan, johon kuu- luvat esimerkillisyys, velvollisuuksien täyttäminen, luotettavuus, epäitsekkyys, vilpitön ystävyyden tavoittelu, lähimmäisten palvelu ja myönteinen asenne kanssaihmisiin, lion Harri jatkaa. Harri toteaa myös, että eettinen koodi perustuu arvoihin. Arvoja on selvitelty leijonien piirissä myös toisella tavalla, jolloin Suomen Lionsliikkeen arvoina ovat valikoituneet esiin isänmaa ja maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys. Tähän Harri lisää käsityksenään, että Lions-järjestön rikkaus on sen moninaisuus. Tulemme eri puolilta maailmaa, puhumme eri kieliä, meillä on erilainen kulttuuritausta. Olemme eri-ikäisiä naisia ja miehiä. - Yhteinen etiikka yhdistää meidät auttamaan kanssaihmisiämme kotiseudulla, kotimaassa ja koko maailmassa. Tämän etiikan ja sen taustalla olevien arvojen toivoisin herättävän keskustelua suomalaisissa Lions-klubeissa ja keskustelun lopputuloksena syntymään toimin- Näkemys ja ajatukset kehittyvät vuorovaikutuksessa. Leijonien edellinen kansainvälinen presidentti Eberhard Wirffs, presidentti Martti Ahtisaari ja PID Harri Ala-Kulju Tampereen Eurooppa Forumissa. taa, jossa jokainen jäsen voi kokea saavansa omaan arkeensa jotain arvokasta vastineena työpanokselleen ja ajankäytölleen Lions-järjestön jäsenenä, Harri toteaa. Kansainvälisen presidenttiehdokkaamme ajatuksia löytyy lisää osoitteesta www.harria-k.com. Siel- tä voit myös tulostaa omaan tai klubisi käyttöön ”huoneentauluksi” taitettuna leijonien eettisen koodin. Lisäksi koodi löytyy myös vuosikirjamme sivulta A.8 nimellä ”Lionsperiaatteet”. Markku Talvio Arvot ja arkipäivä Kun puhutaan arvoista, liittyy käsitteeseen usein jotain ylevää ja juhlallista. Erään määritelmän mukaan arvot ovat käsitteitä tai uskomuksia, jotka liittyvät toivottuihin päämääriin ja ohjaavat ihmisten valintoja ja arvioita erilaisista tapahtumista nimenomaan todellisissa tilanteissa. Sama määrittelijä (Schwartz) olettaa arvojen rakenteen yleismaailmalliseksi siten. että inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samoja. Niiden korostuksessa on kulttuurista johtuvia eroja. Toisen arvojen määrittelijän mukaan arvot ovat suhteellisen hitaasti muuttuvia uskomuksia, jotka ovat laajasti yhteisön hyväksymiä ja jotka ohjaavat hyväksyttyä käyttäytymistä. Jokaisesta kulttuurista voidaan tunnistaa yhteisiä arvoja, joita useimmat kulttuurin jäsenet jakavat keskenään. Arvot ovat pysyvä käsitys tai uskomus jostain päämäärästä, jonka uskotaan olevan oikea tietyssä tilanteessa. Arkipäiväinen ympäristömme koostuu erilaisista tuotteista ja esi12 LION 1/11 neistä, joita niiden valmistajat haluavat meidän ostavan. Arjen toimissamme on paljon ostoksilla käymistä, ostopaikan valintoja ja valintoja kulutuskohteiden välillä. Kulutustavaroiden valmistus, pakkausten suunnittelu, kauppojen esillepanot, hieman yksinkertaistaen sanottuna koko jokapäiväinen elämämme perustuu arvojen tutkimiseen ja saatujen tietojen käyttämiseen kulutuksemme ja käyttäytymisemme ohjaamiseen. Yksi suosittu teoria on edellä viitattu Schwartzin arvoteoria, jonka mukaisesti 56 yksittäistä arvoa ryhmitellään kymmeneksi arvoulottuvuudeksi. Tällaisia ulottuvuuksia ovat perinteisyys, valta, yhteisöllisyys, hyväntahtoisuus, universalismi, itseohjautuvuus, saavuttaminen, virikkeisyys, nautinto ja turvallisuus. Käytännön tutkimuskeinona käytetään erilaisia kysymyksiä, joihin vastaajat antavat asteikolla eri vahvuisia kannanottoja. Vastaukset heijastavat arvoja, joiden mukaisesti suunnitellaan tuotteet ja palvelut käyttäjän arvomaailman mukaisiksi. N- ja B-piirin Melvin Jones -lounaalla 8.1.2011. Edessä B-piirin 1. varapiirikuvernööripari Matti ja Riitta-Liisa Tenkanen, N-piirin kuvernööripari Tuomo ja Kaija Holopainen, ministeri Jan Vapaavuori ja PID Harri Ala-Kulju sekä L-piirin kuvernööripari Jarmo ja Pirjo Rastas. Kuva: Antti Tuomikoski. Leijonien arvoja pohdittaessa käyttäjänä voidaan nähdä ympäröivä yhteiskunta, jonka tarpeisiin haluamme oman klubimme palvelutoiminnan rakentaa. Käyttäjä on myös klubin jäsen, joka haluaa olla mukana tekemässä jotain, jolla on myönteinen arvo. Molemmat osapuolet ovat klubitoiminnan kehittämisen kannalta tärkeitä. Markku Talvio Lions -arvot Euroopassa Eurooppa Forumin puheenjohtajistoa Bolognassa. Oikealla PID Harri AlaKulju, vierellään Forumin presidentti, PID Paolo Bernardi. Vuoden 2010 Eurooppa Forum pidettiin Bolognassa, Italiassa viime marraskuun alussa. Italialaisessa Lions-piirin lehdessä D 108-A piirin kuvernööri Guglielmo Lancasteri kuvaa tapahtumaa sanoen, että "viime vuosina Eurooppa Forum on saavuttanut kansainvälisen Lionstoiminnan yliopiston aseman. Järjestömme keskustelee kriittisesti ja lähes tieteellisellä tavalla Lions-liikkeen asioista ja ongelmista". Tätäkin puolta Forumissa oli runsaasti tarjolla. Demokratia, vapaus, tasa-arvo, ihmisarvo, solidaarisuus ja hyvinvointivaltion toteuttaminen ovat eurooppalaisten yhteisesti jakamia arvoja. Lähteestä riippuen aiheesta voi löytää erilaisia vivahteita. Eurooppa Forumilla tuotiin voimakkaasti esille myös leijonien eettisen koodin taustalla olevia arvoja, joiden varaan rakentuu leijonien identiteetti. Identiteetti erottaa ryhmän sen ulkopuolisista. Keskeisen osan Forumin aatteellisesta sisällöstä muodosti kuuden istunnon seminaari, jossa käsiteltiin leijonia Euroopan kansalaisuuden että humanitaarisen kansalaisuuden johtajina. Humanitaarisella kansalaisuudella ymmärretään aktiivista solidaarisuutta hädänalaisia kohtaan. Aktiivinen solidaarisuus poistaa syitä, passiivinen solidaarisuus lievittää seuraamuksia. Aiheesta julkaistiin englannin kielinen ohjelma esitys ”Operating Manual of European Humanitarian Citizenship”. Esitteen on laatinut PID, professori Ermanno Bocchini, joka toimii kansainvälisen järjestömme virallisena yhteyshenkilönä Euroopan Neuvostoon. Esite ideoineen jää meille suomalaisille hieman etäiseksi. mutta antaa kuitenkin kiinnostavan kuvan siitä, miten oman työmme humanitaaristen ja inhimillisten arvojen varaan voidaan rakentaa korkealle asetettujen tavoitteiden mukaista kehitysohjelmaa. Lion Bocchini piti myös juhlaesitelmän, jossa hän kuvasi ar- vojen toteutumista postmodernina aikana. Omassa esityksessään Lions-järjestön identiteetti – seminaarissa Forumin presidentti PID Paolo Bernardi jalkautti keskustelun käytännön klubitoimintaan toteamalla, että "leijonat eivät voi olla pelkkiä arvojen kantajia, elleivät arvot näy jokapäiväisessä toiminnassa". Hän totesi myös käytännön läheisesti, että "arvojen ilmenemisellä toiminnassa hankitaan uskottavuutta yhteiskunnassa. Meidän tulee löytää yleisön ja viranomaisten hyväksyntä käytännön klubitoiminnallemme. Kysymys ei enää ole välittämisestä ja hyväntekeväisyydestä erillisinä ilmiöinä vaan palvelukonseptin kokonaisuudesta". Kaikissa Euroopan yhteiskunnissa löytyy aivan arkipäiväisissä asioissa yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin leijonat voivat tavalla tai toisella vaikuttaa: lapsia käytetään hyväksi, perheiden keskuudessa on väkivaltaa, kouluissa ja työpaikoilla kiusataan, alkoholi aiheuttaa ongelmia, joista ei puhuta. Käytännön ohjelmien löytäminen epäkohtien poistamiseen on haaste Euroopan leijonille ja identiteetin rakennusaine, lion Paolo totesi. Seminaarissa, jonka aiheena oli "Sanan voima" käsiteltiin informaatiota, mediaa ja etiikkaa. Myös siellä tuli esille konkreettisten käytännön toimenpiteiden tarve. Arvot muutetaan toiminnaksi, tulokset välitetään median avulla, vahvistetaan oman klubin ja järjestömme identiteettiä, jäsenet viihtyvät klubissa, uudet ihmiset, jotka jakavat samat arvot, haluavat liittyä meihin. Bolognan Eurooppa Forum oli mielenkiintoinen jatko Tampereen Forumin jälkeen. Hieman toisella tavalla toteutettu, paljon ajatuksia herättävää teoreettista pohdiskelua, mutta se antoi myös paljon käytännön klubitoimintaan liittyvää ihan tavallista leijona-asiaa. Ja mukavia hetkiä mukavien leijonien seurassa. Markku Talvio Yrityksille mahdollisuus sponsorointiin Sri Lankan Lions-ystävien seura tarjoaa suomalaisten Lions-klubien kautta suomalaisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kehitysyhteistyöhön ilman, että panoksesta käytetään senttiäkään minkään järjestön hallinnollisten kulujen kattamiseen. Kehittyvässä maassa kuten Sri Lankassa tarvitaan rajattomasti pienellä taloudellisella panoksella toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Toimitusjohtaja Olli Virtasen lahjoittamien Baden Sports koripallojen luovutus Sri Lankan Matarassa viime keväänä. Välittäjäna toimi LC Vantaa/Pähkinärinne, vastaanottajana Ruhana Special Schoolin oppilaiden edustajat ja rehtori, taustalla paikallisten leijonien edustaja. ”Kuriirina” toimi Sri Lankan Lions-ystävien seuran puheenjohtaja, PDG Otfried Blümchen. Sri Lankan asiat netistä yhdestä paikasta Suomen Lions-liitossa toimii kolme työryhmää Sri Lankaan liittyvien Lions-asioiden parissa, nimittäin Kummilapsi-työryhmä, Rathnapuran silmäklinikka- työryhmä ja Sri Lankan Lions-ystävien seura. Tiedon saannin helpottamiseksi kaikkien kolmen työryhmän tiedot ja uutiset löytyvät nyt otsikon "Sri Lankan lionsprojektit" alta osoitteesta www.lions.fi>> etusivun vasen reuna. Kummilapsia on yhteensä yli 1750, kummien vierailut ovat käynnissä. Rathnapuran silmäklinikka etenee aikataulun ja budjetin mukaisesti, sairaalan henkilökunnan palkkaus ja koulutus on menossa. Sri Lankan Lions-ystävien seura järjestää tutustumismatkan huhtikuussa. Varainhankinta on v. 2010 onniastunut suunnitellulla tavalla, tälle kalenterivuodelle euron alhainen kurssi tuo jonkin verran paineita. Sri Lankan asiat yhdestä paikasta 1/11 LION 13 Pääsihteerin palsta Vuosikokousaloitteista äänestetään Vaasassa A Aloitteita tuli jälleen runsaasti. Ehdokkaat tehtäviin sekä vuosikokouspaikkakunniksi on mainittu toisaalla tässä lehdessä. Vuosikokouskutsussa mainitaan ne kaikki samoin kuin kuvernöörineuvoston päätösehdotukset niille. Vuosikokouskutsu lähetetään klubien presidenteille maaliskuun lopussa niin, että asioista voidaan keskustella jo huhtikuun klubikokouksissa ja klubien edustajille voidaan antaa evästystä tulevaa piirin ja Lions-liiton vuosikokousta varten. Päämajan tiliote joulukuulta Päämajan (Oak Brook) tiliote tuli klubien rahastonhoitajille viikolla 2. Valitettavasti tiliotteen mukana tullut jäsenluettelo oli lähetetty väärin ja siksi klubit eivät saaneet omaa luetteloa lainkaan. Klubin tiedot ovat kotimaan rekisterissämme samat kuin päämajankin rekisterissä, joten näette oikeat tiedot sieltä. Sen lisäksi päämaja lähettää uudet jäsenluettelot helmikuussa tiliotteen mukana. Kv. vuosikokous 2011 Kansainvälinen vuosikokous eli convention järjestetään Seattlessa USAssa heinäkuussa 2011. Vielä on mahdollisuus tulla mukaan tilaamalla liput joko matkatoimiston 14 LION 1/11 tai netin kautta. Päämajan sivuilta www.lionsclubs.org löytyy ilmoittautumislomake rekisteröintiä varten. tamme toiminnan mahdollisesta laajentumisesta. Klubien auditoijat saavat myöhemmin auditointia koskevat ohjeet. liitto suosittaa Y-tunnuksen hankkimista. Se selkeyttää monia asioita meille maksavien yritysten osalta. Suomen vuosikokous 2011 Jäsenrekisteri Valokuvauskilpailu on käynnissä. Toivon aktiivista osallistumista kilpailuun. Kilpailu on lionsaktiviteettiaiheinen. Kilpailu päättyy 15.5.2011, joten teillä on vielä hyvin aikaa osallistua kilpailuun. Nettisivuillamme on ohjeet kilpailusta. Vuosikokouksestamme Vaasassa on erillinen teksti muualla. Huomannette, että perjantai-iltana on lionien ja puolisoiden tapaamisiltama Kylpylä Tropiclandiassa. Tervetulleita ovat kaikki lionit ja puolisot sekä leot. Tulkaa mukaan tähän miellyttävään ja uuden tyyppiseen iltamaan. Ilmoittautuminen vuosikokoukseen nettisivujen kautta on mahdollista maaliskuun alusta alkaen, koska Vaasan päätoimikunta haluaa tarjota kaikille edullisen vuosikokousviikonlopun. Europa Forum 2011 musiikkikilpailu Europa Forum järjestetään 13.–15. 10.2011 Maastrichtissa Hollannissa. Sen yhteydessä pidettävän musiikkikilpailun instrumenttina on tänä vuonna oboe. Kilpailijoiden yläikäraja on 23 vuotta. Pyydän klubien edustajia etsimään aktiivisesti omalta alueeltaan hyviä soittajia, ja ilmoittamaan ehdokkaansa minulle. Meidän tulee ilmoittaa kilpailijat Europa Forumin järjestäjille kesäkuun loppuun mennessä. Kilpailukappaleet saatte minulta. Nuoret lähettiläät – kilpailu Europa Forumin yhteydessä on neljättä kertaa Young Ambassadors nuorten lähettiläiden kilpailu. Ikäraja osallistujille on 15–19 vuotta. Ilmoittautumisaika on minulle huhtikuun loppuun mennessä. Mahdollisen karsintakilpailun järjestämme on touko-kesäkuussa 2011. Auditointi Auditointi jatkuu tänä vuonna. Se tehdään samalla tavalla kuin viime vuonna. Myöhemmin keväällä ilmoi- Jäsenrekisterin käyttö on ollut kiitettävää. Meillä on nyt ajan tasalla oleva jäsenrekisteri, josta tiedot menevät joka yö päämajan (Oak Brook) jäsenrekisteriin. Käyttöosoite on siis www.lions.fi/rekisteri. Käyttäjätunnus on kunkin henkilön oman nimen kohdalla vuosikirjassa. Numeroita tulee olla kahdeksan, joten eteen tulee lisätä riittävä määrä nollia, jotta numeroiden määrä on oikea. Salasana on kunkin jäsenen oma kansainvälinen jäsennumero. Mikäli käytössä ilmenee ongelmia, voitte kääntyä joko piirisihteerin tai piirin jäsenjohtajan puoleen. Aktiviteetti-ilmoitusten osalta emme ole vielä saaneet päämajan uusittavan raportointilomakkeen tietoja. Saamme ne varmaan helmikuussa, jolloin laadimme meille vastaavan lomakkeen. Seuratkaa helmikuun lopussa nettisivujamme, joissa ilmoitamme aktiviteettilomakkeesta ja sen käytöstä. Samoin kerromme asiasta jäsenrekisterin alkusivulla. Klubien mallisäännöt Yhdistyslaki muuttui Suomessa 1.9.2010. Suurin vaikutus tässä on sillä, että klubit valitsevat ensi keväänä toiminnantarkastajat, ei siis tilintarkastajia. Toiminnantarkastajat tulevat omasta klubista. Olemme tekemässä muitakin muutoksia mallisääntöihin tämän kauden aikana, mutta hallitus esittänee muutokset kuvernöörineuvoston helmikuun kokouksen hyväksyttäväksi. Valokuvauskilpailu Vaali- tai muu mainonta Totean taas kerran, että vuosikirjassamme olevia klubien osoitteita tai jäsenten henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin eli siis tulevien valtiollisten vaalien mainontaan. Osoitteistomme on tarkoitettu keskinäiseen kanssakäymiseen ja lionstoiminnan edistämiseen, eikä mainosten jakeluun. Lions-kangastuotteita Suomesta Kouvolassa toimiva yritys J.Silen Oy on saanut päämajasta oikeudet Lions-merkin käyttöön omien tuotteidensa osalta. Omien nettisivujemme tarvikemyyntisivustolta on linkki J.Silen Oy:n sivuille. Käykää katsomassa, mitä tuotteita sieltä löytyy. *** Mestaruuskilpailuja hallitus on hyväksynyt siten, että LC Kiikka ja Liikuttavat ry Sastamala järjestävät maratonin ja puolimaratonin sekä 10 km juoksun Lions-mestaruuskisat 2.4.2011. Toivotan kaikille miellyttävää kevättä lionstoiminnassa! Verotus Verotukseen liittyviä pyyntöjä tulee klubeille edelleen. Lähetän minulle verotietoja antaneille klubeille toimintaohjeet helmikuun aikana. Edelleen olen saanut soittoja Ytunnuksen puuttumisesta. Lions- Markus Flaaming pääsihteeri 1/11 LION 15 Lionsklubien kansainvälinen järjestö Tulot ja menot – Yleisrahasto vuoden lopussa 30. kesäkuuta, 2010 Kaikki summat Yhdysvaltain dollareissa (tuhansia) Tulot lisääntyivät US$15.5 miljoonalla viime vuoteen verrattuna, johtuen lähinnä lisääntyneestä investoinnista, muutoksista valuuttakursseissa ja parantuneista tuloista. The General Fund ilmoitti 10,7% sijoitusvoitoista kesäkuun 30. päivä, 2010 päättyneelle toimivuodelle. Tulot 2009-2010 Kansainväliset jäsenmaksut 51 040 Liittymis- ja perustamismaksut 4 044 Vuosikongressin tulot 1 390 Voitot sijoituksista 7 114 Muut 723 Yhteensä 64 311 Tulot 2009-2010 Revenue 2009-2010 0,9 % 1200 Kv. jäsenmaksut 0,8 1000 % 0,7 0,6 800 % 0,5 600 % 0,4 0,3 400 % Liittymis- ja Vuosikongressin 0,2 perustamismaksut tulot 200 % 0,1 00% 79 % 6% 2% 11 % 1% 100 % Voitot sijoituksista Muut Menot ylittivät edellisvuoden menot noin US$ 4,2 miljoonalla johtuen vuosikokouksesta, kuvernööri-elektien ja yleisestä vastuuvakuutuksesta, klubi- ja piirihallinnon tuesta sekä tieteknisista uudistuksista. Menot 2009-2010 Kansainvälinen vuosikongressi ja kokoukset Lion-lehti Vakuutus Piirikuvernöörit ja kuvernööri-elektit Kansainväliset virkailijat ja hallituksen jäsenet Klubi- ja piiriohjelman tuki Kansainvälinen päämaja Maksamattomat jäsenmaksut Yhteensä 8 703 8 275 2 046 8 453 3 069 22 237 6 023 40 58 846 Expenditures Menot 2009-2010 2009-2010 % 0,4 40 15 % 14 % 3% 14 % 5% 38 % 10 % 0% 100 % Klubi- ja piiriohjelman tuki % 0,35 35 % 0,3 30 % 0,25 25 % 0,2 20 Kv. vuosikongressi ja kokoukset Piirikuvernöörit ja elektit Lion-lehti % 0,15 15 % 10 0,1 5% 0,05 0% 0 16 LION 1/11 Vakuutus Kv. virkailijat ja hallituksen jäsenet Kv. päämaja Maksamattomat jäsenmaksut Voittajan, Vähärauman koulun oppilaan Melissa Mäkelän työ edustaa Suomea kansainvälisessä kilpailussa helmikuussa. Toiseksi sijoittuneen Päntäneen koulun Miisa Tarkanmäen näkemys rauhasta. Suomen karsinnan kolmas oli Meilahden yläasteen Maj-Britt Liiwandin työ. Rauhanjulistekilpailun Suomen voitto M-piiriin Eri puolilla maailmaa toimivat lionsklubit sponsoroivat joka vuosi lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailun paikallisissa kouluissa ja nuorisoryhmissä. Tämä kilpailu kannustaa nuoria ympäri maailman ilmaisemaan näkemyksiään rauhasta taiteen keinoin. Kauden 2010– 11 rauhanjulistekilpailun teema on "Näkemys rauhasta". Kilpailuun voivat osallistua nuoret, jotka ovat 11-, 12- tai 13-vuotiaita 15.11. Kilpailussa on joka vuosi omaperäinen, rauhaan liittyvä teema. Osanottajat ilmaisevat tätä aihetta käyttämällä eri ilmaisumuotoja, kuten hiiltä, väriliituja, värikyniä ja maaleja. Vuosittain valitaan kaksi- UU T IN VAK VAIN IF kymmentäneljä kansainvälistä loppukilpailutyötä, jotka edustavat yli 350 000 nuoren osanottajan töitä maailmanlaajuisesti. Julisteita esitellään maailmanlaajuisesti Internetin välityksellä, tiedotusvälineissä ja näyttelyissä. Kansainvälisille voittajille ilmoitetaan voitosta viimeistään 1.2. Yksi kansainvälisen pääpalkinnon voittaja saa matkan erityiseen palkinnonjakotilaisuuteen sponsoriklubin presidentin ja kahden perheenjäsenen kanssa Lionien päivä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa -tapahtumaan (paikka voi muuttua). Siellä voittajalle luovutetaan kaiverrettu laatta ja 5 000 dollarin rahapalkinto. Kullekin 23:sta kunniamaininnan saajasta luovutetaan 500 dollarin rahapalkinto ja todistus saavutuksesta. Lähes kaikissa lionspiireissä Suomessa valittiin yksi rauhanjuliste lähetettäväksi Lions-liiton Suomen osakilpailuun. Kilpailu on nyt päättynyt ja voittajaksi valittiin lionspiiriä 107-M edustavan, Vähärauman koulua käyvän Melina Mäkelän tekemä rauhanjuliste. Hänen työnsä edustaa Suomea lionien kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa. Suomen osakilpailun toiselle sijalle tuli Miisa Tarkanmäen työ (Päntäneen koulu, piiri 107-F) ja kolman- nelle sijalle Maj-Britt Liiwandin työ (Meilahden yläaste, piiri 107-B). Elina Mäkelän lausunto rauhasta on seuraava: Kun on rauha, ihminen voi elää elämänsä ilman väkivaltaa. Kukat kukkivat ja taivas on pilvetön. Tulokset: 1) Melina Mäkelä, Vähärauman koulu, luokka 6a, LC Pori/Katariina, 107-M. 2) Miisa Tarkanmäki, Päntäneen koulu, luokka 6, LC Kauhajoki/Päntäne, 107-F. 3) Maj-Britt Liiwand, Meilahden yläaste, luokka 7b, LC Helsinki/Meilahti, 107-B. A UK S I S T LIITTOUDU RISKEJÄ VASTAAN. A ONUST SAAT B Tiesithän, että Suomen Lions-liiton jäsenenä sinulla on vakuutusetuja Ifissä. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa. Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat reilun lisäalen- nuksen vakuutusmaksuistasi. Järjestöasiakkaiden keskittämisalennukset ovat normaalia suurempia, jopa 15 %. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi 010 19 19 19 1/11 LION 17 Lions Quest – 25 vuotta kasvattamista Lions Quest – tavoitellaan yhdessä G Quest -toiminta Suomessa on tavoitellut 20 vuoden ajan lapsille ja nuorille parempaa huomista, onnistuen siinä loistavasti. Helmi- ja maaliskuussa 2011 järjestetään suuri määrä kursseja ja valikoimassa ovat lähes kaikki kurssitasot. Nyt kaivataankin klubien aktiivisuutta ja auttamisentahtoa, jotta kurssit saadaan täyttymään opettajista. Olkaa aktiivisesti yhteydessä piirinne Quest- vastaavaan, yhdessä saatte kurssit täytettyä. Pienenä kertauksen historiasta lainaan tähän Lions-lehdestä 2/08 olleesta Ulla Savolaisen kirjoituksesta otteita. ”Kansainvälinen Lions-liike päätti 1980-luvulla puuttua kaikkialla kasvavaan huumeongelmaan. Strategioita olisi ollut monia, mutta silloin päätettiin suunnata voimavarat ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteistyökumppaniksi otettiin Quest International, jossa oli jo kehitetty ohjelma Skills For Adolescence. Tästä tuli sittemmin ensimmäinen ja maailmalla levinnein Lions Quest-ohjelma. Myöhemmin järjestöt erosivat toisistaan ja kansainvälinen Lions-järjestön säätiö LCIF osti koko Lions Quest-ohjelman itselleen.” 20 vuodessa kouluttajatiimimme on kasvanut Ulla Savolaisesta ja Hanna Kokkalasta seitsemään kouluttajaan; kuvassa vasemmalta Rauni Muikku, Helinä Perttu, Ulla Savolainen , Ulla Sirviö-Hyttinen , Hanna Kokkala, Maarita Mannelin ja Markus Talvio. Tästä päätöksestä löytyy selitys sille, minkä vuoksi vieläkin Quest mielletään ensisijaisesti huumeiden vastaiseksi ohjelmaksi. Vuosien saatossa asiat ovat muuttuneet ja tänä päivänä keskitytään enemmänkin terveen kasvun turvaamiseen ja samalla hyvän itsetunnon ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen. Tietoisku Quest-leijonalle • Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle. • Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta. • Seuraa Quest-sivuja Lion-lehdestä ja www-sivuilta. • Koulutuksen hinta on 360 euroa (sis. alv) / osallistuja. • Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja kuten matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä. • Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest-työryhmän puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest-henkilökuntaan. • Quest-sihteeri 09 5655 9517, [email protected] • Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 724 [email protected] 18 LION 1/11 ”Lions-liitto perusti vuonna 1989 tilapäisen Quest-toimikunnan. Työsarka oli valtava. Oli hankittava silloisen kouluhallituksen hyväksyntä, alettava markkinoida ohjelmaa Suomen kouluihin, haettava rahoitus ohjelman kääntämistä varten, hankittava kouluttajat sekä tiedotettava asiasta leijonille. Ohjelmasta ei siis tiennyt juuri kukaan juuri mitään.” Mikä nyt sitten on muuttunut näiden vuosien jälkeen? Tarvitsemme Opetusministeriön suosituksia, markkinoimme jatkuvasti kouluille, tarvitsemme rahoitusta ohjelman kehittämiseen ja jaamme leijonille Quest-tietoutta. Jatkuva kilpailu markkinoista erilaisten uusien ohjelmien kanssa luo paineita erityisesti Quest-ohjelman kehittämiselle vastaamaan tämän päivän haasteita. Pysyvää ovat loistavat kouluttajat, jotka kurssi toisensa jälkeen jaksavat innostua Questistä sekä aikanaan hyvin tehty pohjatyö tunnettuuden alkuun- ja aikaansaamiseksi. Niin ja Quest-työryhmä on tullut jäädäkseen. Vuoden 2011 alkaessa on Questkurssin käynyt yli 15 000 opettajaa. Yli 255 000 lasta on heidän kauttaan päässyt oppimaan elämäntai- toja Questin oppien mukaan. Helmikuussa Ystävänpäivän aikaan tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun ensimmäiset opettajat kurssitettiin Ruotsissa. Myöhemmin Ulla Savolainen valmennettiin pääkouluttajaksi. Kiitämme Ullaa vuosien työstä Questin parissa. Hanna Kokkala valmennettiin ensimmäisenä kouluttajan tehtäviin. Hannan positiivinen panos Questille jatkuu edelleen. Kiitos siitä. Näin meillä oli kouluttajat omasta takaa ja syyskuussa 2011 tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisen Quest-kurssin järjestämisestä omin voimin. Kurssi pidettiin Vammalassa. Vuoden 2011 aikana Questillä on syytä juhlaan ja niin tulemme myös tekemään yhdessä teidän kanssanne. Syntymäpäivälahjaksi toivomme klubien aktiivista osallistumista opettajien koulutuksien kustannuksiin. Kauden kurssitettavien tavoite 1000 opettajaa on realistinen sillä syksyn aikana tavoitteesta täyttyi kolmannes. Siinä siis Questin 20-vuotislahjatoivomus, teemme töitä yhdessä kanssanne sen toteutumiseksi. LQ-CD Heidi Rantala Lions Quest yhdessä kasvamisen ohjeLma koulutusaikataulu 2010-2011 Aika Kurssityyppi Piiri Paikkakunta HELMIKUU 7.-8.2. 14.-15.2. 14.-15.2. 14.-15.2. 16.-17.2. 21.-22.2. 21.-22.2. 21.2.-22.2. 24.2. saadaan paikalle ihan toisissa määrin, jos heidän ei tarvitse itse etsiä rahoitusta. AK/YK YK AK AK/YK YK AK/YK YK AK/YK Täydennys M K N D C I L H D Kokemäki Kuopio Helsinki Mikkeli Järvenpää Oulu Rovaniemi Savonlinna Lappeenranta Kurssityyppi AK = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat YK = yläkoulun Passi-ohjelmat EO = esiopetuksen Vatupassi-ohjelma Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajaoppilaiden opettajille 2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten opettajille MAALISKUU 4.3. Täydennys/Mamu 7.-8.3. AK 7.-8.3. 2. aste 9.3. Täydennys 10.-11.3. AK/YK 14.-15.3. YK 14.-15.3. 2.aste 16.-17.3. AK 16.-17.3. AK/YK 18.3. Täydennys 21.-22.3. AK/YK 21.-22.3. 2. aste 24.-25.3. 2. aste 28.-29.3. AK 30.-31.3. AK/YK A/M B E E F B+N H N G D I M K C A Huittinen Espoo Tampere Tampere Seinäjoki Helsinki Joensuu Helsinki Jyväskylä Hamina Kajaani Rauma Kuopio Lahti Paimio HUHTIKUU 4.-5.4. AK 4.-5.4. AK/YK 11.-12.4. 2. aste 11.4. MaMu 11. - 12.4. 2. aste 12.4. Täydennys 13.-14.4. AK 18.-19.4. AK/YK, ruotsink. 18.-19.4. 2. aste K O F B F B N A, B, N H Kuopio Kokkola Seinäjoki Espoo Seinäjoki Espoo Helsinki Kirkkonummi Lieksa Klubipresidentti ja Quest -leijona! Huolehdittehan siitä, että klubisi päätökset Quest -koulutukseen myönnettävistä varoista tehdään heti kauden alussa. Ilmoitattehan tämän päätöksen myös piirinne Quest -vastaavalle. Tämä tieto tulee auttamaan suuresti Questkoulutusten järjestämistä omassa piirissänne. Koulutettavia Koul.ohjelma.2.2011.indd 1 Koulutuksen hinta Kahden päivän peruskurssin hinta on 360 euroa (sis. alv.) Täydennyskurssin ja Mamu-seminaarin hinta on 60 euroa arvolisäveroineen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Suomen Lions-liitto r.y./Quest-sihteeri Kirkonkyläntie 10, 00700 Helsinki ilmoittautuminen osoitteessa www.lions.fi ->Lions Quest tai sähköpostilla [email protected] puhelimitse (09) 5655 9517 Lyhyesti Quest-koulutuksesta Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön ennaltaehkäisy – on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä. Quest-ohjelmat sisältävät valmiiksi suunnitellut viikottaiset oppituntiehdotukset 5 -25-vuotiaille seuraavista aihepiireistä: • turvallinen luokkayhteisö ja toisen kunnioittaminen • itsetunto ja päätöksentekotaidot • tunnetaidot • vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu • terveellinen elämä Ohjelmaa lasten ja nuorten kanssa soveltavat opettajat ja muut aikuiset tutustutetaan terveen kasvun tukemisen pääperiaatteisiin, Quest-materiaaliin ja ohjelman työtapoihin kaksipäiväisen koulutuksen aikana. Tällöin osallistujat saavat käyttöönsä valmiin opetusmateriaalin ylläolevista aiheista. Päivitetty koulutuskalenteri löytyy osoitteesta www.lions.fi ->Quest Muutokset mahdollisia 1/11 LION 11.1.2011 19 9:38:38 Nuorisovaihto Leijonien ja leojen yhteistyötä nuorisovaihdossa – Croft Bay Camp 2010 Amazing Race päättyi Pyynikin näkötornille ja kaikki on onnellisesti perillä. Lions-nuorisovaihtoleirien tarkoitus on koota yhteen Suomeen nuorisovaihdon kautta saapuneita nuoria ja mahdollistaa heille toisiinsa ja toistensa kulttuureihin tutustuminen. Suomessa järjestetään vuosittain neljäviisi leiriä, joista yhtenä oli vuorossa E-piirin leiri. Lions-toiminnan poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus mahdollistaa erimaalaisten nuorten kohtaamisen leireillä turvallisessa ilmapiirissä ja ympäristössä. Croft Bay Camp -nuorisovaihtoleiri pidettiin Ylöjärven Siivikkalassa, Torpan leirikeskuksessa 10. –18.8.2010. Leirin järjestäjinä toimi kolme tamperelaista lionsklubia: Tampere/Ruotu, Tampere/Kaakinmaa ja Tampere/Siilinkari. Lisäksi mukana suunnittelussa ja toteutuksessa oli leoja, leoklubien eli Lionsliiton nuorisoyhdistysten jäseniä, Tampereelta, Orivedeltä, Hämeenlinnasta ja Järvenpäästä. Leirin suunnittelu aloitettiin reilua vuotta etukäteen. Leot olivat mukana alusta asti, ensin ideoimassa ja suunnittelemassa ja lopulta toimimassa itse leirillä ohjaajina ja 20 LION 1/11 isäntänuorina. Valmistelukokoukset pidettiin Tampereella. Leiripaikkaan käytiin tutustumassa parikin kertaa. Osallistujia ympäri maailmaa Leiriläisiä oli 25 ja he tulivat 16 eri maasta. Euroopan maista oli edustettuna yhdeksän, minkä lisäksi leiriläisiä oli Japanista, Mongoliasta, Intiasta, Perusta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Israelista. Suurin kansallisuusryhmä oli italialaiset, joita oli leirillä neljä. Kaiken kaikkiaan leiri oli hyvin monikulttuurinen. 16 kansallisuuden lisäksi leirillä oli koko sen ajan viisi suomalaista nuorta ja leirin johtaja sekä leijonia järjestävistä klubeista, kustakin omina ohjelmavastuupäivinään. Monipuolista suomalaista ohjelmaa Leiriohjelman suunnittelussa otettiin huomioon Torpan leirikeskuksen tarjoamat mahdollisuudet sekä suomalainen luonto ja kulttuuri sekä Tampereen kaupungin läheisyys. Leiriläiset kertoivat vuorotellen omasta maastaan ja kulttuuristaan maaesittelyissä, joita pidettiin lähes jokaisena iltana. Leiriläiset saapuivat leirille joko suomalaisista isäntäperheistään tai suoraan kotimaastaan. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli tutustumista ja leirin avajaiset. Leiriläiset jaettiin ryhmiin, joissa toimittiin koko leirin ajan. Toinen päivä oli leiriolympialaisten päivä. Ryhmäytyminen alkoi leikkimielisissä leiriolympialaisissa, joissa oli lajeina mm. lypsäminen, poron lassoaminen, tandem-hiihto ja saappaanheitto. Rantasauna lämpisi ensimmäisen kerran. Teemapäivä oli Amazing Race Tampere. Leiriläiset kiersivät ryhmissä ympäri kaupunkia saamiensa vihjeiden perusteella tv-sarjan mallin mukaisesti ratkaisten tehtäviä ja tutustuen nähtävyyksiin. Kädentaitopäivänä leiriläiset kiersivät eri pisteillä, joissa tehtiin vihtoja, tutustuttiin kierrätyspaperin valmistukseen ja tuunattiin leiripaitoja. Vihdat otettiin käyttöön illalla ran- E-piirin leirille osallistui 21-vuotias Bulgan Battulga, hän on kotoisin Ulaanbaatarista, Mongoliasta. Bulgan on ensimmäinen Mongoliasta Suomeen tullut nuorisovaihtoleiriläinen. Hän rakastaa tanssia ja maaesittelynsä hän piti meille tanssimalla mongolialaisen tanssin. Iloinen nuori nainen jäi kaipaamaan Suomen luontoa ja kertoi oppineensa leirillä halaamisen jalon taidon. Nuorisovaihtoleiri, iloinen haaste Järjestävät klubit Tampereelta, Kaakinmaa, Ruotu ja Siilinkari ottivat Epiirin haasteen vastaan leirin järjestämisestä. Alun perin ajatuksella; ”Jos kukaan muu ei järjestä, niin hoidetaan pois”. Ja se kannatti. Vastasimme kukin vuorollamme 2-3 päivän leiriohjelmasta, joka oli haasteellinen lähes kaupunkioloissa. Leoilta saimme kuitenkin hienoja ideoita ja vinkkejä. Leojen mukanaolo suunnittelussa heti alusta asti ja heidän innostuksensa ja ennen kaikkea lupautumisensa leadereiksi, leirin vetäjiksi, sai meidät vakuuttuneeksi siitä, että leiri tulee onnistumaan. Hoidimme jokaiselle päivällä ohjelman puitteet ja leot pitivät huolen lopusta. Yöt vietimme vuorotellen valvojina, tosin nukkuen. Suomen kesä näytti parhaat puolensa ja aurinkoa riitti jokaiselle päivälle. Näin jälkikäteen voimme todeta, että meillä oli aktiviteettinä hienosti onnistunut leiri. Ja saimme tehdä yhteistyötä toisen aktiviteettimme, LEOJEN KANSSA. Suuri kiitos Annemarille, Erkille, Nitalle, Marjukalle, Helille ja Lindalle. Jaksoitte meitä vanhoja. Tämä leiri poiki myös muutakin hyvää kuin tyytyväiset nuoret. Me, kolme järjestävää klubia, olemme nyt uuden Leo Club Tampereen taustaklubeja. Suosittelemme lämpimästi yhteistyötä nuorten kanssa. Heidi Rantala PCC, LC Tampere/Siilinkari Ajankohtaista Hikistä hiihtoa Torpalla. tasaunalla. Leirin aikana tanssittiin myös tähtien kanssa. Leiri suuntasi ensin tanssikurssille koulutettujen opettajien oppiin. Illalla opittuja taitoja testattiin Rönnin tanssilavalla Orivedellä. Sunnuntai oli rentoutumispäivä. Ensimmäiset halukkaat viettivät yön ulkona laavussa. Seuraavaksi suunnattiin Seitsemisen luonnonpuistoon, jossa tutustuttiin suomalaiseen luontoon ja perinteiseen suomalaiseen elämäntapaan perinnetilalla. Viimeinen leiripäivä oli vierailupäivä. Torpan sali täyttyi isäntäperheistä, jotka tulivat tapaamaan tuttuja nuoriaan ennen näiden kotiinlähtöä tai tutustumaan nuoriin ennen näiden siirtymistä leiriltä perheisiin. Lopuksi oli aika jättää jäähyväiset. Monet halaukset, poskisuudelmat ja sopimukset jälleennäkemisestä vaihdettiin. Positiivista palautetta Leiriläiset lähettivät kotiin päästyään palautteitaan ja terveisiään sähköpostilla. ”MOI MOI, I am back to home safely. I am fine and thank you so much for all you did for all the campers. I will miss everybody from the camp, leaders and all lions member too. My both host familys were amazing. My 32 day in FINLAND were the best days of life. I will never ever forget thoes days. KEEP IN TOUCH. KITTOS LOVE YOU” (intialainen poika) Walter told us, that he had a wonderful time in Finland, with wonderful Lions, wonderful camp friends and with the wonderful hosting family at Kökemeki. Many thanks for this great sign of lionism to you all. (itävaltalaisen pojan isä) Lopuksi Croft Bay Camp -leiri onnistui järjestäjien odotusten mukaisesti. Kaikki ulkomaalaiset nuoret saivat uusia ystäviä ja uutta verkostoa ympäri maailmaa, oppivat toistensa kotimaista ja kulttuureista ja pääsivät toimimaan yhdessä. Suomalaiset leiriohjaajina toimineet nuoret puolestaan saivat erinomaisen mahdollisuuden kieli- ja johtamistaitojensa kehittämiseen. Järjestäville lionsklubeille leiri oli uudenlainen projekti, jossa aikuiset leijonat pääsivät toimimaan nuorten kanssa ja saivat palvelutyöhönsä kansainvälisiä tuulia. Tätä kirjoitettaessa australialaiset ja malesialaiset talvivaihdokit ovat juuri palanneet kotimaihinsa lämpimämpiin oloihin. Tällä kertaa niin etelän kuin pohjoisenkin isäntäperheissä olleet saivat kokea todellisen lumisen pakkastalven. Lienee ollut monelle arktinen kokemus. Isäntäperheitä onneksi löytyy joulun aikaankin, vaikka perinteisesti joulua pidetään perhejuhlana. Lainaus erään isäntäperheen äidin kirjoituksesta Australian tyttö on luistellut, hiihtänyt, lautaillut, vieraillut kahdessa eri lukiossa, kerännyt kolehtia joulukirkoissa, istunut joulupukin sylissä jne. Saunasta hän pitää ja kutsuu sitä ”little Australiakseen”. Ollaan oltu todella tyytyväisiä, saatiin kivaa piristystä omaankin elämäämme.” Tätä piristystä on tarjolla ensi kesänä monelle perheelle, kun Suomeen tulee lähemmäs kaksi sataa vaihdokkia. Ilman vastavuoroisuutta nuorisovaihto ei toimi. Monet perheet, jotka ovat tarjonneet kerran kodin ulkomaiselle nuorelle, tekevät niin yhä uudestaan ja uudestaan. Hakuaika ensi kesän vaihtoon on päättynyt. Hakemuksia tuli 230. Hakijamäärä on vähän pienempi kuin viime vuonna, jolloin kaikille ei voitu vaihtopaikkaa järjestää. Muutamia mattimyöhäisiä lienee vielä tulossa. Sijoittelu on parhaillaan menossa ja kaikille löytynee vaihtopaikka. Suosituimpiin kohteisiin (esim. Englanti, Irlanti, Itävalta, Espanja, Kalifornia) on aina runsaasti enemmän hakijoita kuin paikkoja, joten nuorten kanssa joudutaan käymään neuvotteluja vaihtokohteen muuttamisesta. Onneksi monet nuoret ovat sopeutuvia muutoksiin päästäkseen matkaan. Jopa ruokavaliokin muuttuu tarvittaessa. Toivottavasti kaikille ensi kesän vaihtoon lähteville, samoin kuin tänne Suomeen saapuville, tulee ikimuistoinen, positiivinen ja avartava kokemus, vaikka kaikki ei aina sujuisikaan ennakoidun mukaisesti. Antoisaa nuorisovaihtovuotta 2011 YCED Tuula Rantaeskola Annemari Päivärinta Croft Bay Camp -leirin johtaja, Leo Club Hämeenlinna 1/11 LION 21 Nälkäisten auttaminen Yhteensä 639 LCIF:iin tähän mennessä raportoidussa projektissa lionit ympäri maailman ylläpitävät noin 580 000 ihmisen perustarpeita lahjoittamalla heille ruokaa ja juomaa, sekä muita tarvikkeita. Joulukuussa Manila Infinity Lions Club Filippiineillä sponsoroi lelu- ja nälkäkeräyksen jolla autettiin 120 lasta. Jokainen lapsi sai pussillisen pieniä leluja sekä päivän ruuan ja juoman. Nälkäisten auttaminen -kampanja jatkuu vielä tammikuun loppuun ja klubeilla on aikaa 31. maaliskuuta asti raportoida aktiviteeteistään. Puolustusministeri Jyri Häkämies, leirinjohtaja Jaana Enroos ja leirikoordinaattori PDG Esko K. Lahti. Kuva: Jussi-Petteri Enroos. Itämeren Flow kuljettaa nuoria kaakon kulmalle D 107 -piirin Kotkan, Haminan ja Virolahden lionsklubit valmistautuvat jo nyt ensi heinäkuussa pidettävään kansainväliseen nuorisoleiriin. Leirille saapuu noin 35 ulkomaista ja kuusi kotimaista 16-21 -vuotiasta nuorta. Itäisen Suomen lahden luonto on ainutlaatuinen kokemus niin ulkomaiselle kuin kotimaiselle nuorelle. Kallioiset saaret ja kivikkoiset karit jättävät lähtemättömän jäljen leiriläisen sieluun.. Huikea koskenlasku alas Kymijokea kumilautalla saa adrenaliinin nousemaan huippulukemaan. Samalla leiriläinen kokee erämaan karhumaisen kosketuksen ja herkän luonnon hyväillyn sielussaan ja ruumiissaan. Leiriläiset vierailevat Merikeskus Vellamossa, Maretariumissa ja Vaalimaan raja-asemalla. He tapaavat paikallisia nuoria Kotkan nuorisotalossa, Greipissä ja Haminan seurakunnan leirikeskuksessa, Lypsyniemessä, Virolahdella. Puolustusministeri leirin suojelijaksi Leirikoordinaattori, PDG Esko K. Lahti ja leirinjohtaja lion Jaana Enroos kävivät pyytämässä ministeri Jyri Häkämiestä leirin suojelijaksi. Ministeri Häkämies toi esille vastaanottopuheessaan, että lionsklubit ovat esimerkillisesti toteuttaneet kansainvälistä avustustyötä ja nuorisovaihtoa. Lions-järjestö on selvästi edellä kävijä tässä palvelutyössä. Isäntäperheitä tarvitaan FLOW-leiri alkaa maanantaina 11.7. ja päättyy sunnuntaina 17.7. Isäntäperheitä tarvitaan kaksi viikkoa ennen leiriä eli viikoilla 26 ja 27. Ota yhteyttä: Tapio Suokas: S-posti [email protected] tai puh 044 5115 840. Isäntäperheenä toiminen tuottaa suurenmoisia kokemuksia eri kulttuureista. Meidän perheessä oli kesällä 2009 italialainen nuori poika vieraana. Kysyin häneltä: ”Mitä te syötte aamupalaksi Italiassa?” Gregor: ”Makaronia”. Entä lounaaksi? Gregor: ”Makaronia” entä päivälliseksi? Gregor: ”Makaronia”. Gregor: ”Kun lähden jalkapalloharjoituksiin, niin lisään voita makaronin sekaan, jotta saan lisää energiaa.” Aloitimme ruokailun suomalaiseen tapaan: Aamupuuro, kananmunia, kahvia tai teetä + paahtoleipää ja jogurthia.. Kyllä se Gregor oppi syömään. Esko K. Lahti 22 LION 1/11 SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO SALMUTEX OY 30 vuotta Klubiasut, smokit ja frakit Mittaukset sopimuksen mukaan esim. klubi-iltoina Yrjöläntie 16 / PL 1 44401 Konginkangas [email protected] Puh. GSM Faksi 014 584 661 0400 541 866 014 584 220 Jäsenasiaa Vapaaehtoisena vaikutat Euroopan Unioni on nimennyt vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi ja yllä oleva otsikko on teemavuoden tunnus. Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta toisessa pääkirjoituksessaan näyttävästi 10.1.2011. Artikkelissa tuotiin julki mielenkiintoisia tutkimuksellisia ja tilastollisia näkemyksiä kansalaisten suhtautumisesta vapaaehtoistyöhön. ”Teemavuoden tavoitteena on edistää vapaaehtoistyötä, lisätä sen arvostusta ja houkutella mukaan uusia vapaaehtoisia”. Kirjoitus vahvistaa monilta osin juuri niitä tavoitteita, joihin myös Lions-klubien vahvistamiseksi ja klubien toimintaedellytysten turvaamiseksi tehdyllä työllä ja tiedottamisella pyritään. Lehti toteaa vapaaehtoistyön vuoden osuvan suotuisaan ajankohtaan, sillä kymmenet tuhannet suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat jäämässä eläkkeelle ja kaipaavat mielekästä harrastustoimintaa jätettyään kiivastahtisen työelämän. Kolmannes tekee vapaaehtoistyötä Samaa asiaa on selvittänyt myös Helsingin yliopiston akatemiatutkija Anna Birgitta Pessi, jonka tutkimuksen mukaan yli kolmannes suo- malaisista tekee vapaaehtoistyötä. Hänen mukaansa naiset ja miehet osallistuvat toimintaan lähes yhtä paljon, mutta eri syistä. Miehiä kiinnostavat hänen mukaansa käytännön työt ja naisia innostaa auttaminen itsessään. Tutkimukset osoittavat, että järjestöt kaipaavat jäsenikseen lisää miehiä ja nuoria, jotka olisivat mukana toiminnassa pitkään. Näin on meilläkin Suomen Lions-liitossa yleinen mielipide, mutta meillä naisten osuus on vielä huomattavan pieni (n. 20 %), joten sillä sektorilla on meidän mahdollisuutemme petrata. Tutkimukset myös todistavat, että vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita on yhä enemmän, mutta kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja toimintaan sitoutuminen on vähentynyt. Juuri nyt on otollinen aika vahvistaa klubeja lä ole. Haluan jälleen korostaa, että naisklubien toiminta ei kilpaile miesklubien toimintojen kanssa, niin erilaisia kohteita naiset valitsevat aktiviteeteikseen, joten usein kuullusta reviirien puolustamisesta voi kyllä luopua. Johtuen siitä, että klubiemme jäseniksi tullaan vain kutsusta, on jokaisen lionin vastuulla huolehtia järjestömme tulevaisuudesta ehdottamalla uusia vapaaehtoistyöhön haluavia mukaan toimintaamme. Eri syistä johtuen klubeistamme poistuu myös vuosittain suuri määrä jäseniä, jos emme korvaa tätä poistumaa on tulevaisuutemme näkymä hyvin synkkä. Klubissa voimme helposti ajatella, että esimerkiksi yhden jäsenen menetys vuodessa ei ole paljon, liiton tasolla se on kuitenkin noin tuhannen jäsenen kato, jos kaikki klubit olisivat näin välinpitämättömiä. Lionstoimintamme tulisi pian tiensä pää- hän, jos toteuttaisimme tämän suuntaista toimintaa. Anna muillekin mahdollisuus Antakaamme siis muillekin mahdollisuus tulla mukaan toteuttamaan arvokasta ja hyvää vapaaehtoista palvelutyötä klubiemme riveissä. Koska tutkimusten mukaan, nyt vapaaehtoistoiminnan vuonna 2011, on monia kansalaisia, jotka kaipaavat vaikuttamista vapaaehtoisina, niin kutsukaamme heitä mukaan joukkoomme. Näin toimien turvaamme myös hienon toimintamme jatkumisen maassamme ja saamme aikaan vielä enemmän tuloksellista palvelua paikkakuntiemme hyväksi. Lions-terveisin MD-MERLC Pekka Sarvanto Tilanteen ollessa yhteiskunnassamme edellä kuvattu, on siis nyt mahdollista turvata lionstoiminnan tulevaisuus Suomessa vahvistamalla klubiemme jäsenistöä ja perustamalla uusia Lions-klubeja niille paikkakunnille, joissa on niille riittävä väestöpohja sekä naisklubeja paikkakunnille, missä niitä ei vie- Kolme ehdokasta varapuheen johtajaksi Suomen Lions-liiton puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden hakuaika päättyi 15.1. Määräaikana puheenjohtajan tehtävää haki VCC Heimo Potinkara LC Lahti/Launee. Varapuheenjohtajaksi sen sijaan on kolme hakijaa. Ehdokkaina ovat DG Tuomo Holopainen LC Hel- sinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä LC Utajärvi ja PDG Seppo Söderholm LC Lappeenranta/Raja. Vuosikokouspaikasta kilpailevat Sotkamo ja Ylivieska. Sekä puheenjohtajistosta että vuosikokouspaikasta äänestetään Vaasan vuosikokouksessa ensi kesäkuussa. 1/11 LION 23 LCI:n kansainvälisen presidentin tapaamisessa 25.8.2010 Lastensuojelun Keskusliitossa paikalla oli IP Sid L.Scruggs III puolisonsa Judyn kanssa (pöydän päässä). Nuorten Ystävien toimesta tilaisuudessa kerrottiin Lions-vieraille Punainen Sulka 2006 –keräysvarojen käytöstä sekä lasten ja nuorten tilanteesta. Vuosikymmenien yhteistyötä Suomen Lions-liiton ja Nuorten Ystävien kesken Järjestöneuvos, ekonomi Marja Irjala on toiminut Nuorten Ystävät ry:n pääsihteerinä vuodesta 1990 alkaen. 24 LION 1/11 Nuorten Ystävät on vuonna 1907 Oulussa perustettu lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimiva kansalaisjärjestö. Ensimmäinen työntekijä oli katulasten kaitsija Oulun kaduilla. Myöhemmin toiminta laajeni lasten, nuorten ja perheiden elinolojen parantamiseksi tarkoitettuihin monimuotoisiin uranuurtajatoimintoihin. Vuonna 1914 yhdistys otti hoitaakseen ensimmäisen lastentarhan kaupungissa. Toiminta luovutettiin kokonaan vuonna 1977 Oulun kaupungin hoidettavaksi. Koulukoti Pohjolan Poikakoti, sittemmin Pohjolakoti, perustettiin vuonna 1915 Muhokselle, jossa se toimii edelleen Pohjoismaiden suurimpana yksittäisenä alan toimintakokonaisuutena. Pohjolakodin naapuriin perustettiin vuonna 1926 vammaisten lasten ja nuorten opetus- ja työkoti Toivola-koti, jonka toiminta on myöhemmin laajen- tunut Imatralle ja on laajentumassa Turkuun kuluvana vuonna. Nuorten Ystävät -yhdistys eriytti kunnille tuotettavat palvelut vuonna 2007 omaksi osakeyhtiökseen ja kokonaisuus toimii nyt järjestökonsernina, jonka omistaja on Nuorten Ystävät ry. Toiminnan yleishyödyllinen osuus on keskittynyt vaikuttamis-, asiantuntija-, koulu- ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan. Kokonaisuus työllistää yli 600 ammattilaista. Toimintayksiköitä ja muita toimintamuotoja on eri puolilla Suomea. Yhteistyötä aina 1950-luvulta alkaen Nuorten Ystävien edustajia on ollut mukana Lions-toiminnassa jo sen historian alusta saakka. 1950-luvulla Pohjolan Poikakodin johtaja Maunu Kytömäki oli perustamas- sa 22:ta eri Lions-klubia PohjoisSuomeen, toimi vuonna 1956 perustetun Lions Club Muhoksen presidenttinä vuosina 1960-61 ja piirikuvernöörinä 1964-1965. Muhoksen klubin presidenttinä toimivat sittemmin 1980-luvulla yhdistyksen hallituksen jäsen, Nuorten Ystävät –palvelut Oy:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Ilkka Paulamäki ja Toivola-kodin silloinen johtaja, sosiaalineuvos Juhani Irjala. Nuorten Ystävien nykyisistä vaikuttajista muun muassa hallituksen puheenjohtaja, professori Seppo Saarela on toiminut LC Oulu/ Myllyoja-Haapalehdon presidenttinä ja useiden kausien ajan piirihallituksen jäsenenä. Yhdistyksen aktiivijäsen, PDG Erkki Manninen LC Oulu/Pokkitörmästä toimii muun muassa I-piirin Punainen Sulka 2006:n keräyspäällikkönä. Aktiivi- jäsen, PDG Kalevi Kiviniitty LC Siikajoki -klubista käynnisti vuonna 2009 yhteistyön Lions-klubien ja Nuorten Ystävien kesken Vanhemmuuden vaativa pesti –luentosarjojen toteuttamiseksi. Luennot ovat saaneet ennennäkemättömän valtakunnallisen suosion. Lions I-piirin aloitteesta Nuorten Ystävät käynnisti yhteistyön huumevalistustyössä 1990-luvun lopulla. Yhteisenä projektina valmistui vuonna 2001 huumevalistusnäytelmä Hyppää pois, josta tehtiin myös videotaltiointi. Videoiden myynnistä Nuorten Ystävät sai merkittävän lisärahoituksen Oulun ja Lapin läänit kattaneeseen, RAY:n ensisijaisesti rahoittamaan Huumetyön kehittämishankkeeseen 1998-2002. Hankkeessa palkattiin Oulun poliisilaitokselle kaksi opettajaa huumeiden vastaiseen valistustyöhön. Punainen Sulka 2006 –keräyskampanja Lions-liiton vuoden 2006 Punainen Sulka -kampanja keräyskohteina olivat Lastensuojelun Keskusliiton ohella muutamat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät asiantuntijajärjestöt sekä Kirkon lapsi- ja nuorisotyö. Lapsi- ja nuorisojärjestöille lahjoitetut varat, noin 1,4 miljoonaa euroa, luovutettiin Rovaniemellä pidetyssä Lions-liiton vuosikokouksessa. Lahjoitusvaroilla toteutettiin Lastensuojelun Keskusliiton toimesta yhteisesti aineistoa ja koulutusta lähentämään tiedollisesti ja toiminnallisesti yksittäistä leijonaa tai Lions-klubia lastensuojeluun. Saamallaan merkittävällä Punainen Sulka -lahjoituksella, yhteensä 268 000 €, Nuorten Ystävät -järjestö vahvisti merkittävästi toimintaansa lastensuojelun jälkihuollossa erityisesti pääkaupunki- ja Turun seudulla. Lastensuojelun Keskusliitto järjesti Punainen Sulka 2006 –keräysvaroja saaneille lastensuojelujärjestölle tapaamisen Lions-järjestön kansainvälisen presidentin Sid L. ja rouva Judy Scruggs III:n kanssa 24.8.2010 Helsingissä Suomen Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Tilaisuudessa vieraille kerrottiin keräysvarojen toteutuneesta käytöstä ja keskusteltiin suomalaisten lasten ja nuorten tilanteesta. sa Vanhemmuuden vaativa pesti –luentojen järjestämiseksi eri puolilla Suomea. Luentoja on tammikuuhun 2011 mennessä järjestetty Oulussa, Turussa kaksi luentoa, Askolassa, Raahessa ja Limingassa. Tilaisuuksiin on osallistunut ennätysmäärä yleisöä – lähes 2 000 kuulijaa. Puhujina ovat olleet muun muassa lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, psykologian tohtori Ari Kaukiainen Turun yliopiston KiVa koulu –hankkeesta, psykologi Keijo Tahkokallio ja ekonomi KarlMagnus Spiik. Tilaisuuksia on edelleen sovittu pidettäväksi eri puolilla Suomea niin, että paikalliset Lionsklubit ovat yhteistyökumppaneina. Muu yhteistyö Jo Lions-toiminnan alkuvuosista lähtien Nuorten Ystävien eri toimintayksiköissä on vieraillut klubeja ja tutustunut toimintaan. Vastaavasti Yhdistyksen edustajia on vieraillut eri klubien kokouksissa pitämässä esitelmiä alan ajankohtaisista teemoista. Pääsihteeri Marja Irjala on muun muassa esitelmöinyt LC Turku/Aninkainen –klubille huhtikuussa 2010. Erillisiä, paikallisesti jaettavia lahjoituksia Lions-klubeilta Nuorten Ystävien toimintayksiköt ovat saaneet vuosittain. Muun muassa yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuonna 2007 LC Muhos lahjoitti Punainen Sulka 2006 –keräyksen paikallisesti lahjoitettavista varoistaan Ekonomi Karl-Magnus Spiik, leijonia hänkin, esitelmöi vaikuttavasti oman tyttärensä Camillan itsemurhasta Turussa joulukuussa 2010. Kommenttipuheenvuoron käytti helsinkiläinen nuori Jenny Franzi. Toivola-kodin koulun oppilaiden virkistystoimintaan 1 600 €. LC Turku/Aninkainen lahjoitti vuoden 2009 presidenttinsä Reijo Vauran aloitteesta kahdelle Pohjolakodista kotiutuneelle turkulaiselle nuorelle merkittävän stipendin viime joulukuussa. Klubi on lupautunut tuke- maan jatkossakin Nuorten Ystävien paikallista toimintaa erillisillä avustuksilla. Marja Irjala Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri, järjestöneuvos Vanhemmuuden vaativa pesti –luennot PDG Kalevi Kiviniityn aloitteesta Nuorten Ystävät käynnisti yhteistyön koko Lions-järjestön kans- Nuorten Ystävien pääsihteeri Marja Irjala ja Barnavårdsförening i Finland rf:n toiminnanjohtaja Pia Sundell, vasemmalla puolella CC-puoliso Kaisa Vainio ja PID Harri Ala-Kulju. 1/11 LION 25 Teema: Omaishoito Omaishoitajan näytettävä leijonankyntensä Valmennuskursseja toivottaisiin 94-vuotias Heikki Alanaatu tyttärensä Anja Hinkkasen kanssa lyhyellä rollaattorikävelyllä lumisissa Rastilan maisemissa Helsingissä. A Anja Hinkkasesta tuli nykyisin 94-vuotiaan sotaveteraani-isänsä omaishoitaja ”kuin itsestään”. Kun äiti oli kuollut jo aiemmin ja kun veli kuoli yhtäkkisesti sydäninfarktiin 2002, otti silloin vastikään eläkkeelle jäänyt Anja heti seuraavana vuonna isänsä luokseen asumaan. Käytännössä omaishoitajasuhde alkoi jo silloin. Viime kesänä tehdyn hakemuksen perusteella Kela virallisti hoitosuhteen syksyllä. Virallistaminen ei käytännössä vaikuttanut arkirutiineihin. Aamusella usein jo kello viideltä syödään aamiainen ja päivä lähtee käyntiin. Lääkkeiden annostelu on tarkkaa niin kuin jokaisessa hoitosuhteessa. Läsnäolo on hoivaa26 LION 1/11 mista, silittelyä, vaippojen vaihtoa, lohduttamista ja arkisten asioiden hoitamista. Virallistamisen jälkeen suurin muutos oli se, että omaishoitajalle ruvettiin maksamaan ”palkkaa” 347 euroa kuussa miinus verot 30 %. Omaishoitosuhteen virallistaminen alkoi puolivahingossa. Yhteystiedot Anja sai kotisairaanhoidon kautta. Apu kuitenkin tyssäsi pitkiin jonoihin. Asiantuntevan yksityisen geriatrin löytyminen auttoi painajaismaisen tilanteen ratkaisemiseen. Seurasi soittoja, tutustumiskäyntejä, papereitten allekirjoituksia ja jonottamista. Lopulta Kela teki päätöksen: Anjasta tuli alzheimeria sairastavan sotaveteraaniisänsä virallinen omaishoitaja. Anjalla ja isällään on aina ollut läheiset suhteet. He ovat jopa olleet yhtä aikaa pitkään opettajina samassa koulussa, Vartiokylän alaasteella. He ovat vuosikymmeniä asuneet lähekkäin sijainneissa omakotitaloissa Helsingin Marjaniemessä. Ja vuodesta 2003 lähtien he ovat asuneet Anjan rivitaloasunnossa Vuosaaren Rastilassa. Anjan nyt jo aikuiselle pojalle ukki on aina ollut tärkeä miehenmalli. Erityistä koulutusta tai edes valmennuskursseja ei omaishoitajille ole, ei ainakaan Anjan tietämän ja kokemuksen mukaan. Sellaisia toivottaisiin. Vaativan tehtävän hoitoa ovat auttaneet opettaja-aikana suoritetut ensiapukurssit ja kotisairaanhoidon kurssit. Byrokratiakin on tullut tutuksi. Vaikka Anja ei haluakaan valittaa, hän on erityisen ”sisuuntunut” julkisen terveydenhuollon pompotteluun. Tekemäänsä potilasvalitukseen on jo ehtinyt tulla vastaus. Sen mukaan ”vanhusten asioita pitäisi hoitaa virka-aikaan omassa terveyskeskuksessa”. Kunpa sairauskohtaukset ja muut ongelmatilanteet vain ymmärtäisivät tulla virka-aikaan. Musiikista voimaa Anja on luvannut itselleen huolehtia tästä hoitosuhteesta, vaikka se raskasta joskus onkin. Ennen niin omatoiminen, kohtelias ja ystävällisen isä on vanhuksena muuttunut kuin avuttomaksi lapseksi, vain sillä erolla että hymyä tai kiitosta ei enää heru. Syksyn ainoan lomaviikon Anja sai marraskuun alussa isän ollessa Oulunkylän Kuntoutuskeskuksessa. Musiikista saa voimaa: ”Kuoroni ja yhtyeeni kanssa teemme vierailuja mm. sotaveteraanien tilaisuuksiin ja vanhusten palvelukeskuksiin.” Päättyneen syksyn suuriin ilonaiheisiin kuului se, kun Anjan musikaalinen elämäntyö sai julkisen tunnustuksen director musices –arvonimen myötä. Myös Lions-toiminta on läheistä ja tärkeää. ”Lions-ystäviä on mukava tavata”, toteaa Anja, LC Helsinki/Pro Culturan perustajajäsen. Tällä hetkellä aika ei kuitenkaan riitä niin aktiiviseen jäsenyyteen kuin aiemmin. ”On aina huono omatunto kun jätän vanhuksen tunniksi pariksi yksin”. Myös seurakunnan palvelutehtävät antavat voimaa. Pieni jumppahetki olohuoneessa. Anja Hinkkanen toimii isänsä Heikki Alanaatun omaishoitajana. Tietoisku Alzheimerin taudista Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava parantumaton sairaus. Sitä pidetään ikääntyvän väestön sairautena, mutta sitä voidaan todeta jo alle 50-vuotiaillakin. Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Sairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat muistijärjestelmän toimintaan liittyvien hermosolujen ja aivoalueiden tuhoutumiseen. Arvioiden mukaan Suomessa sitä sairastaa yli 70.000 potilasta. (Netistä saa helposti lisätietoja googlettamalla sanaa alzheimer.) LC Helsinki/Pro Culturan jäsen Anja Hinkkanen toimii 94-vuotiaan isänsä omaishoitajana. Huumorista ilon hetkiä Kukaan ei tokikaan halua nauraa hoidettavalleen, ei ainakaan pahantahtoisesti, mutta joskus tilanteet antavat aiheen makeaan nauruun. Esim. eräänäkin yönä isä oli nous- sut istumaan sängynreunalle ja tuskaillut, kun auto ei lähtenyt käyntiin vaikka kuinka tossua painoi pohjaan. Tällaiset hyväntahtoiset naurunaiheet tuovat hymyä ja väriä raskaitten päivärutiineitten lomaan. Elämänkokemusta rikkaampana Anja suostuikin tähän haastatteluun jakaakseen omalta puoleltaan ajatuksia ja kokemuksia vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Kohtalotovereita löytyy runsaasti. Tähän saakka hoitosuhde on sujunut ihan hyvin, mutta – Anja naurah- taa – ”kyllä siinä joskus on tarvittu leijonankynsiä niin kotona kuin virastoissakin”. Teksti ja kuvat: Antti Tuomikoski 1/11 LION 27 Teema: Omaishoito Kymmenen teesiä omaishoidosta 1. Omaishoidolle on annettava sille kuuluva arvo. Yhteiskunnan on estettävä omaishoitajien syrjäytyminen. •On tunnustettava, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa. •Omaishoito ei saa olla pelkästään laitoshoidon vaihtoehto. •Omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti. 2. Omaishoitotilanteet on tunnistettava. Viranomaisten on oltava herkkiä havaitsemaan omaishoidon rajat ja mahdollisuudet. •Heti kun hoitosuhde on syntynyt, viranomaisten on tarjottava omaishoitoa tukevia palveluja. •Kaikkia omaishoitosuhteita varten on tehtävä yksilöllinen hoitoja palvelusuunnitelma. •Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle järjestettävä hoitopaikka. 3. Jokaiseen omaishoitosuhteeseen on kohdistettava oikeanlaista tukea. Tuen ja palvelujen määrää on kasvatettava sitovuuden ja vaativuuden mukaan. •Työssäkäyvien omaishoitajien hoitoa tarvitseville läheisille on tarjottava riittävästi päivähoidon vaihtoehtoja. •Erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen vanhempia on kohdeltava omaishoitajina. •Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon. 4. Omaishoito on osa kotihoidon kokonaisuutta. Hoito- ja Validia-palvelut – Turvallista arkea kellon ympäri! 5. Omaishoitajille on tarjottava tietoa, koulutusta ja ohjausta. Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen tulee toimia yhteistyössä omaishoitajien tukemiseksi. •Perheitä on tuettava tunnistamaan milloin normaali perhesuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi. •Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa, selkeää tietoa oikeuksista ja palveluista. •Koulutuksen ja ohjauksen pitää olla yksilöllistä ja kuhunkin omaishoidon vaiheeseen soveltuvaa. 6. Omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä on huolehdittava. Ammattilaisten tulee aktiivisesti seurata omaishoitosuhteessa elävien henkilöiden terveydentilaa. •Omaishoitotilanteiden selvittämiseksi ikääntyvien perheiden tulee saada palveluohjausta. •Omaishoitajille on järjestettävä säännöllisiä terveystarkastuksia. •Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen. Omaishoitaja! Loma auttaa jaksamaan Tampereen Validia-talo tarjoaa lyhytaikaista palveluasumista omaishoitajan loman aikana. Muita arkea helpottavia Validiapalveluja ovat mm. aktivoiva asumisvalmennus sekä potilashotelli. Tiedustelut: 044 7650 596. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy kehittää ja tuottaa korkealaatuisia asumisen ja hyvinvoinnin Validia-palveluja vammaisille ja ikääntyville ihmisille. Tampereen Validia-talo, Ritakatu 7, 33530 Tampere www.validia.fi Lions_92x134.indd 1 28 LION 1/11 palvelusuunnitelmaa on säännöllisin välein tarkistettava. •Omaishoidon onnistumiseksi on annettava riittävästi apuvälineitä ja hoitotarvikkeita. •Kotiin on järjestettävä kotihoitoa tukevia palveluja. •Kuntien on varauduttava lyhytja pitkäaikaishoidon antamiseen hoidettavalle. 19.1.2011 11:03:49 7. Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen. Yksilöllisiä tilapäishoidon vaihtoehtoja on kehitettävä. •Omaishoitajien jaksaminen on turvattava loman ja vapaan avulla. •Vapaata on järjestettävä hoitajan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. •Kotona tehtävään tilapäishoitoon on koulutettava sijaishoitajia, 8. Omaishoitajilla on oltava mahdollisuus vertaistukeen. Viranomaisten on kannustettava omaishoitajia osallistu- maan paikkakunnalla toimiviin vertaisryhmiin. •Omaishoitajat tarvitsevat toisiaan, vaikka heidän hoitosuhteensa ovat erilaisia. •Omaishoitajien yksilöllisyyttä ja omaa elämänkatsomusta on kunnioitettava. •Omaishoitajien ”hiljainen tieto” on otettava täydesti käyttöön myös suunnittelussa. 9. Hoitosuhde on ihmissuhde. On tärkeää, että sekä hoitajan että hoidettavan arkielämää ja itsetunnon säilymistä tuetaan. •Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. •Toisistaan huolehtivia iäkkäitä pariskuntia ei saa jättää yksin. •Vammaisten lasten vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen parisuhteeseen. 10. Omaishoitajilla on oikeus omaan elämään. On muistettava, että hyvä omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys eikä se edellytä uhrautumista. Omaishoito on elämäntapa, haaste ja mahdollisuus. •Hoitaminen ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö. •Riippuvuussuhteen sitovuutta on lievennettävä tukemalla hoitajan jaksamista. •Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon. Lähde: Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry, Palveluopas 2010-2011. Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, lähes huomaamatta. Läheinen auttaa toista yhä enemmänjoissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei selviydykään arjesta ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä. TILAA NYT Helposti ja Nopeasti HOITOTARVIKKEITA KOTIISI Tippasuojia, vaippoja, vuoteensuojia, käsihuuhdetta, haavanhoitotuotteita ja suojakäsineitä ym. Tilaa ilmainen postimyyntiluettelomme 2011 Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa Puh. 09 276 360 Faksi 09 2763 6199 [email protected] www.fennomedical.fi Teema: Omaishoito Vanhuusaktiviteeteissa iloa ja osallistumista Sanssinkodin palveluaktiviteetti lähti käyntiin vuoden 2009 tammikuussa LC Kauhajoki/Katrillin silloisen presidentti Henna Ala-Riskun ideoimana ja sihteeri Annukka Laurilan avustamana. Uuden palvelumuodon suunnittelu alkoi jo syyskaudella 2008 hyvässä yhteistyössä Sanssinkodin henkilökunnan kanssa. Kyseessä on vierailuaktiviteetti, jossa annetaan aikaa ja seuraa vanhukselle, jutellaan, luetaan lehtiä tai kirjoja, katsotaan valokuvia, muistellaan entisiä aikoja ja mahdollisia yhteisiä tuttuja, ulkoillaan tai liikutaan talon sisällä tai mitä vain huomataan mukavaksi. Leijonanaiset toimivat ”tuntosarvet hetkessä ja tilanteessa mukana” ja yhteinen aika muotoutuu ainutlaatuiseksi kokemukseksi niin asukkaalle kuin vierailijallekin. Klubilaisten mielestä vierailut ovat olleet mieltä koskettavia ja niistä on jäänyt hyvä olo. Juttuseura on ollut hyvin tervetullutta ja kun alkuun on päästy, monesti tunti on ollut aivan liian lyhyt aika. Juttelussa usein palataan menneeseen aikaan, jolloin oltiin elämässä tiukemmin kiinni, kädet täynnä työtä. Henna kertoo eräästä noin 80 -vuotiaasta mummosta, joka sanoi muistavansa vieraansa näöltä. Sittenhän oltiinkin kuin vanhat tutut ja vanhus kertoi pitkät tarinat lapsistaan, miesvainajastaan ja miten päätyi Sanssinkotiin. Vaikka juttuja kertailtiinkin, ei haitannut. Hän saatteli vieraansa, kun tunti oli vierähtänyt, ja kutsui uudelleen käymään. Lähtöhalaus kruunasi vierailusta syntyneen hyvän mielen. Eräällä toisella vierailukäynnillä Hennan mennessä hoitajan osoittamaan huoneeseen kuului huoneesta puhetta ja Henna luuli siellä olevan toisen vieraan ja pyyteli anteeksi. Asukas oli kuitenkin jutellut vain itsekseen ja oli kovasti mielissään vierailusta, sillä nythän jutuille oli kuulijakin. Jollakin käynnillä on seurana ollut asukas, joka ei saa puhutuksi itse, mutta silti on syntynyt antoisa vuorovaikutus. Vierailut ovat olleet erittäin palkitsevia – kun antaa, saa itsekin. Muistoksi vierailusta mahdollisten tuomisten lisäk30 LION 1/11 si annetaan nätti kortti, jossa on vierailijan ja klubin nimi ja aina niin komea leijonalogo. . Vierailuvuorot joka toinen tiistai Vierailuvuorot hoidetaan läpi vuoden joka toinen tiistai klo 17-18. Vuorot suunnitellaan etukäteen koko vuodeksi ja vuorossa on aina kerrallaan kaksi klubin jäsentä, joille kummallekin henkilökunta on etukäteen katsonut valmiiksi oman asukkaan. Jos ei satu vuorollaan pääsemään vierailulle, hankitaan sijainen tai vaihdetaan vuoroa. Myös oma palvelukumppani voi hoitaa vuoron. On tärkeää muistaa toiminnan luottamuksellinen ja asukkaan yksityisyyttä kunnioittava luonne. Sanssinkodissa on 35 asukaspaikkaa, joista seitsemän intervallihoidossa oleville. Vuoden aikana tulee n. 25 vierailupäivää ja n. 50 antoisaa vierailua. Nyt on alkanut kolmas vuosi Sanssinkodin palveluaktiviteetissa ja vieraat alkavatkin olla jo aika tuttuja. Henkilökunta on erittäin tyytyväinen vierailuaktiviteettiin ja asukkaat ovat antaneet hyvää palautetta vierailujen jälkeen. LC Kauhajoki/Katrillilla on muitakin vuosittaisia aktiviteetteja, joissa on tavoitteena auttaa ikäihmisiä, tuoda iloa ja hyvää mieltä! Joulunavauksen yhteydessä valitaan Valonneidot, joiden kanssa käydään joulukuussa pavelukodeissa laulamassa joululauluja ja laulattamassa vanhuksia. Hiekkaprojekti on jo vuodesta 2004 tuonut monen yksin tai kaksin asuvan vanhuksen rappusten pieleen sangollisen liukkauden estoa, hiekotushiekkaa, ja turvaa kotipolulle. Kauden lopulla on Sanssin palvelukodin kahvitustilaisuus, jolloin kahvin ohella lauletaan vanhaa kotimaista viihdemusiikkia ja nautitaan yhdessäolosta. Vanhuksia on viety aiemmin myös leivonnaisherkuista kuuluun Ojalan Pakariin kahville. Myös veteraanien kirkkokahvitilaisuus on itsenäisyyspäivänä ja Kaatuneiden muistopäivän lippuvartio sankarihaudoilla kuuluvat LC Kauhajoki/Katrillin juhlaviin aktiviteetteihin. Pirjo Pieski Rauskan talon emäntä saa LC Katrillin hiekotusturvaa kotipihalle. Martta Rauska (vas.), Jaakko Uusi-Hakala ja LC Katrillin Annukka Laurila ovat tyytyväisiä. Kuva: Lauri Laurila. LC Kauhajoki/Katrillin joulubingopalkintojen lahjoitus otettiin Sanssin palvelukodissa iloisesti ja kiitollisuudella vastaan. Taustalla (vas.) osastonhoitaja Susanna Teerimäki, virikevastaava Aino Ketola sekä Pirjo Pieski ja presidentti Sirpa Rajamäki LC Katrillista. Edessä Sanssinkodin hyväntuuliset asukasrouvat. Kuva: Minna Mertonen. Sanssinkodissa kahvit on juotu ja on laulujen vuoro. Vanhat tutut iskelmät hersyivät sfääreihin laulamisesta nauttien. Kahvittamassa ja laulattamassa (vas.) LC Katrillin Pirjo Pieski, Taija Hakola, Aune Vanhanen ja Irma Laulaja. Kuva: LC Kauhajoki/ Katrilli. Kuvausapu henkilökunnasta. 6 ( 1 , 2 57 ( . 3/10 LION 37 Apua siirtämiseen ja nostamiseen Kotona asumista ja liikkumista voi helpottaa monella tavalla. Kun liikuntakyky heikkenee ja omat voimat eivät riitä, monipuoliset System RoMedic -tuotteet auttavat kaikenlaisissa siirtymisen tilanteissa. Respecta neuvoo kotihoidon tukemisessa ja omaishoidossa. Tervetuloa tutustumaan uusiin ergonomisiin välineisiin, jotka tekevät liikkumisesta ja siirtämisestä sujuvaa ja turvallista. Tervetuloa palvelevaan myymäläämme! • Ajanvaraus puh. 0207 649 749 • Tiedustelut: [email protected] • www.respecta.fi Apuvälineitä ei aina tarvitse ostaa, vaan ne voi myös vuokrata. www.respecta.fi 1/11 LION 31 Teema: Omaishoito Älä jää vaivasi kanssa yksin! Virtsankarkailuun liittyvät asiat ovat tutkimusten mukaan eräitä vaikeimmista asioista, joista puhutaan lääkärille tai muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Kannattaa puhua. Älkää odottako, että virtsankarkailu tulee ongelmaksi. Hakekaa apua jo varhaisessa vaiheessa. Jos se on jo ongelma, käyttäkää tuotteita, jotka on tehty sitä varten. Mitä varhaisimmin vaivaan puututaan, sitä paremmin voidaan estää virtsankarkailun tulemista elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa olisi hyvä jo viimeistään 40-vuotis- tarkastuksessa kysyä naisilta, onko esiintynyt virtsankarkailua. Vaiva saattaa eristää sosiaalisesti, estää mieluisan liikuntamuodon harrastamista tai vaikuttaa mm. seksin harrastamiseen. Miehillä eturauhassyövän sairastamisen jälkeen eniten elämänlaatua heikensivät virtsankarkailu ja erektio-ongelmat. Aiheesta valmistui vuonna 2010 suuri valtakunnallinen kyselytutkimus. Virtsankarkailua on yli 400 000 suomalaisella. Noin joka viidennellä työikäisellä naisella on virtsankarkailua. Vaiva lisääntyy iän myötä sekä naisilla että miehillä ja Vaiettu miesten terveys Miehet eivät hae apua terveysongelmiinsa yhtä herkästi kuin naiset. Tähän vaikuttavat useat eri tekijät. Perinteiseen käsitykseen miehestä ei kuulu fyysisten vaivojen valittaminen, se voidaan kokea naiselliseksi. Toisaalta naiset oppivat jo nuorina käymään naistentautien lääkärin vastaanotolla kerran vuodessa. Siinä samalla keskustellaan terveydestä myös laajemmin. Kuitenkin miehillä olisi selvästi tarvetta terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tutkimuksiin ja ohjaukseen. Miehet kuolevat naisia nuorempina ja heillä on enemmän terveydelle haitallista käyttäytymistä, kuten tupakanpolttoa ja alkoholinkäyttöä. Miehiä uhkaa sydäninfarkti tai aivohalvaus vuosia aikaisemmin kuin naisia. Voidaan myös kysyä, onko terveydenhuollon palvelut rakennettu vastaamaan enemmän naisten ja lasten tarpeisiin? Esimerkiksi voidaan ottaa jatkuvasti ikääntymisen myötä kasvava ongelma inkontinenssi, virtsankarkailu. Naisten inkontinenssista puhutaan paljon, naisia opastetaan huolehtimaan lantionpohjalihaksistaan ja hakemaan ajoissa apua lääkäriltä. Miesten inkontinenssi on yhä tabu. Kuitenkin yli 50-vuotiaista 32 LION 1/11 miehistä iso osa kärsii tästä sairaudesta. 85-vuotiaista miehistä jo yhdeksän kymmenestä tietää mitä inkontinenssi on. Inkontinenssia aiheuttavat ikääntymisen tuomat muutokset, kuten eturauhasen suurentuminen. Muita syitä voivat olla leikkaukset tai sairaudet. On selvää, että moni inkontinenssista kärsivistä miehistä on vielä aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja. Virtsankarkailu ei sovi menestyvän miehen kuvaan eikä hyvään asemaan. Erektiohäiriöistä on jo opittu puhumaan enemmän, myös inkontinenssista pitäisi oppia keskustelemaan. Myös sillä on suuria vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, seksuaalielämään ja unirytmiin, jos vaiva vaatii useita wckäyntejä yöllä. Inkontinenssiin on hyviä lääketieteellisiä hoitoja, jotka auttavat useimpia potilaita. Käytettävissä on myös miehille sopivia huomaamattomia inkontinenssisuojia. Olennaista onkin saada mies hakemaan apua. Terveyspalveluissa pitäisi pystyä kohtaamaan mies ja hänen ongelmansa niin, että mies lähtisi lääkäriin ilman naisen painostusta. Teuvo Tammela Professori TAYS sen vuoksi sitä kannattaa ennaltaehkäistä. Virtsanpidätyskyky muodostuu toimivasta lantionpohjan tuesta, hermostollisesta säätelystä ja ehjistä virtsateiden seinämistä. Naisilla myös hormonitasapaino voi vaikuttaa asiaan. Virtsankarkailua on monenlaista Naisilla yleisin virtsankarkailun muoto on ponnistusvirtsankarkailu eli stressinkontinenssi. Se tarkoittaa, että virtsanpidätykseen vaikuttavat tukirakenteet, eli lantionpohjanlihakset ja muut tukikudokset, ovat heikentyneet. Silloin vatsaontelonpaineen noustessa esim. yskiessä, nauraessa, istumasta ylösnoustessa tai raskasta taakkaa nostaessa virtsaa karkaa. Lievän ja keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun ensisijainen kuntoutusmuoto on lantionpohjanlihasten harjoittelu. Jos oma harjoittelu ei tuota tulosta kannattaa käydä lääkärillä ja pyytä hoitolähete asiantuntevan fysioterapeutin luo. www.pelvicus.fi sivuilta löytyvät valtakunnallisesti fysioterapeutit, jotka tekevät tätä mittausta, ja harjoitteluohjeet sekä naisille että miehille. Sairaaloissa saattaa olla myös uroterapeutteja, jotka tekevät mittauksia. Jos lantionpohjan lihasharjoittelusta ei ole apua n. kolmen - kuuden kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen tai vaiva on jo suuri, on ongelmaan myös erilaisia kirurgisia vaihtoehtoja kuten nauhaleikkaukset, joilla parannetaan lantionpohjan tukiominaisuuksia. Naisilla altistavana tekijänä ponnistusvirtsankarkailuun ovat alatiesyn- nytykset ja miehillä eturauhaseen liittyvät kirurgiset toimenpiteet. Ylipainon ja ummetuksen välttäminen auttaa myös ponnistusvirtsankarkailun ehkäisemiseen. Toinen yleinen virtsankarkailun muoto on pakkovirtsankarkailu eli urgeinkontinenssi. Puhutaan myös yliaktiivisesta rakosta, johon saattaa liittyä pakkovirtsankarkailua tai tunne, että on jatkuvasti virtsahätä. Pakkovirtsankarkailu ja yliaktiivinen rakko liittyvät enemmän rakon säätelyjärjestelmään, ja silloin virtsahätä saattaa tulla yhtäkkiä esim. kotiovella, kaupungilla kävellessä tai käsiä pestessä, ja usein koko rakon sisältö supistelee tyhjäksi. Pakkovirtsankarkailun hoitoon on useita rakon supistelua hillitseviä lääkkeitä. Myös ns. rakkokoulutuksella voidaan saada tuloksia aikaiseksi. Lisäksi on olemassa vielä muita virtsankarkailun muotoja, esim. sekamuotoinen-, ylivuoto- tai toiminnallinen virtsankarkailu. Erilaisiin neurologisiin sairauksiin kuten MS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai diabetekseen saattaa liittyä rakon toimintahäiriöitä. Joskus saattaa olla, että rakko ei tyhjene kunnolla ja tarvitaan katetrointia avuksi. Tippasuojiin, vaippoihin ym. tuotteisiin kannattaa tutustua tarvittaessa. Älä jää vaivasi kanssa yksin! Hae apua ajoissa! Virtsankarkailu on henkilökohtaisesti ja kansanterveydellisesti iso asia! Omaa liittoa, joka tekisi ennaltaehkäisevää ja tiedottavaa työtä ei ole. Anu Parantainen fysioterapeutti, uroterapeutti, seksuaalineuvoja Apuvälineet voi myös vuokrata Yhä useammassa kodissa asuu ikääntynyt tai hoitoa tarvitseva henkilö. Apuvälineiden avulla kotona asuminen ja hoito sujuvat turvallisesti ja mukavasti liikuntarajoitteesta huolimatta. Nykyaikaiset apuvälineet auttavat ennaltaehkäisemään tapaturmia ja parantavat niin hoitajan kuin hoidettavan hyvinvointia. Apuvälineitä ei tarvitse aina hankkia omaksi vaan ne voi myös vuokrata. Ikääntyvien määrän lisääntyessä apuvälineitä tarvitaan yhä enemmän myös kotihoidossa. Etenkin siirtäminen ja nostaminen ovat haastavia tilanteita sekä hoitajalle että hoidettavalle. ”Siirtämisen turvallisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kotihoidossa. Monella omaishoitajalla ei juurikaan ole koulutusta työhönsä, jolloin tapaturmariski kasvaa”, tuotepäällikkö Heidi Miettinen Respecta Oy:stä sanoo. Suurin osa hoitajien selkätapaturmista sattuu potilassiirroissa. Raskaat potilasnostot, toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot sekä staattiset työasennot ovat suurimpia selkäsairauksien riskitekijöitä hoitotyössä niin kotona kuin laitoksissa. Hyvä siirtämisen apuväline aktivoi ja kuntouttaa potilasta ”Ammattihoitajat avustavat työvuoronsa aikana jopa 60 potilassiirrossa ja siirtävät myös yhä painavampia potilaita”, Työterveyslaitoksella pitkään toiminut erikoistutkija Leena Tamminen-Peter Ergosolutions Oy:stä kertoo. Leena Tamminen-Peter sanoo siirtotekniikoiden ja -ohjeiden muuttuneen tiedon ja tutkimustulosten karttuessa. Nykyaikaiset siirtämisen apuvälineet aktivoivat ja tukevat hoidettavan luonnollisia liikeratoja, jolloin siirtyminen tapahtuu turvallisesti ja tasapainoisesti. ”Tärkeää siirtotilanteissa on avustettavan toimintakyvyn tukeminen ja hyödyntäminen. Käsivoimin tehtävissä potilassiirroissa avustetaan usein liikaa. Ei ole potilasta kuntouttavaa, jos häntä nostetaan kuin pussukkaa tai tehdään hänen puolestaan asioita, joihin hän pystyisi itse”, TamminenPeter painottaa. Koti turvalliseksi ja mukavaksi apuvälinein Heidi Miettinen kehottaa käymään oman tai ikääntyvien vanhempien kodin silloin tällöin läpi esteettömän liikkumisen ja turvallisuuden näkökulmasta. ”Ovatko portaat turvalliset, tarvitaanko kylpyhuoneeseen kaiteita ja tarttumakahvoja, voisiko kynnyksiä madaltaa tai poistaa, aukeavatko ovet kevyesti, ovatko sisäänkäynnit ja pesutilojen lattiapinnat turvalliset ja niin edelleen. Ruuanlaittoa ja ruokailua voi niinikään helpottaa apuvälinein, jos kädessä ei ole puristusvoimaa ja tarttumisvälineet auttavat nostamaan lattialle pudonneet tavarat helposti”, Heidi Miettinen luettelee. Kotisairaanhoitoa helpottavat erilaiset liukulaudat ja -lakanat sekä talutusvyöt. Kotiin voidaan myös asentaa kattonostinjärjestelmä tai hankkia sairaalasänky. ”Lähes kaikki apuvälineet voi nykyisin myös vuokrata. Suurten ja kalliiden apuvälineiden hankinta kotiin ei aina ole järkevää, etenkään jos tarve on lyhytaikainen. Vuokraamalla on mahdollista kuitenkin varustaa koti sekä hoidettavan että hoitajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla”, Heidi Miettinen muistuttaa. PT-KESKUKSEN PÄIVITTÄISTEN APUVÄLINEIDEN LAAJA VALIKOIMA ANTAA APUA ARKEEN DECON E-WALK TYÖNTÖAPUMOOTTORI Decon E-walk on avustajalle tarkoitettu työntöapumoottori. Se voidaan asentaa useimpiin pyörätuolimalleihin sovittimien avulla. Sovittimien asentamisen jälkeen laitteen irrottaminen ja kiinnittäminen sujuu muutamassa sekunnissa. OXFORD ASCEND HENKILÖNOSTIN Ketterä, pienikokoinen ja erittäin helppokäyttöinen Ascendin liikerata ja ulottuvuus ovat omaa luokkaansa ja se pystyy siirtämään potilaan matalasta istuma-asennosta täysin suoraan seisoma-asentoon helposti. • seisomaannostava, siirtoihin (esim. wc) erittäin hyvin soveltuva • toimii myös seisoma- ja kävelytukena • siro, kompakti • nostokyky 170 kg KATSO LAAJA VALIKOIMAMME www.ptkeskus.fi Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 020 7912 740, fax 020 7912 759 sähköposti: [email protected] www.ptkeskus.fi 1/11 LION 33 Haaste 20-vuotiaalta LC Asikkala/Kanavalta NAISKLUBIT NAISTEN PANKIN OSAKKAIKSI Suomen kuudenneksi vanhin naisklubi LC Asikkala/Kanava haluaa haastaa kaikki yli 140 suomalaista naisklubia hankkimaan Naisten Pankin osakkeen. ”Haastan naisklubit tukemaan Naisten Pankin toimintaa tulemalla pankin osakkaiksi. Tämä Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto on jo muutamassa vuodessa pystynyt auttamaan lukuisia kehitysmaiden naisia saamaan elämälleen hyvän pohjan joko yrittäjinä tai elämäntilanteeseensa sopivan ammatin osaajina. Naisten Pankin kautta on olemassa selkeät ja luotettavat kanavat viedä perille apu naisilta naisille”, klubin presidentti Eija Pollari sanoo. Osakkeen hinta on 750 euroa – Presidentti Eija Pollari sanoo, että haaste Naisten Pankin osakkaaksi on tehty harkiten. "Luotamme avun perille menoon. Arvostamme sitä, että hankkeet tehdään paikallisten ihmisten olosuhteisiin sopivasti ja niin, että apu laajenee avun saajan lähipiiriin." Yhden osakkeen saa 750 eurolla. Hankinta käy helposti osoitteessa www.naistenpankki.fi, ja sivuilta löytyy myös muita lahjoittamisen mahdollisuuksia. Varoilla tuetaan naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksia. ”Pienilläkin panostuksilla saadaan isoja asioita, kun varat suunnataan oikein. Pankin myöntämät pienet lainat, koulutuksen mahdollistaminen, muu yrittämiseen tähtäävä toiminta ja erilaiset pilottihankkeet hyödyntävät naisille ohjattuina koko perhettä ja lähiyhteisöä”, Eija Pollari sanoo. Naisten Pankin tukijoukoissa alusta asti toiminut yrittäjä Kirsi Piha toivoo Suomen leijonanaisten vastaavan tähän haasteeseen. ”Pankilla on liki tuhat osakasta, ja lahjoitusvaroja kertyi viime vuonna noin 800 000 euroa, satatuhatta enemmän kuin edellisenä. Meillä on nyt käynnissä viisi hanketta Afrikassa, kaksi Aasiassa ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Sellaisessa toiminnassa, missä autetaan naisia yli rajojen ja saadaan aikaan tuloksia, on hyvä olla mukana”, Kirsi Piha sanoo. Kaikille hankkeille laatukriteerit Kirsi Piha sanoo, että Naisten Pankille on erittäin tärkeää, että sen an- tamat avustukset kohdentuvat oikein. Siksi kaikille hankkeille on tarkat laatukriteerit ja hankkeita seurataan systemaattisesti. Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa hankkeet. Kohdemaassa on aina asiantunteva kumppani. Paikallisen yhteisön mukanaolo ja sitoutuminen on tärkeää kaikissa vaiheissa, ja projektit aloitetaan vain yhteisön omasta aloitteesta. Tällä turvataan se, että apu vastaa apua tarvitsevan yhteisön perimmäisiin ja kipeimpiin tarpeisiin. Toisin sanoen, kaikki projektit suunnitellaan ja toteutetaan paikallisten ihmisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Hankkeiden pyrkimyksenä on voimaannuttaa ihmisiä ja vähentää heidän haavoittuvuuttaan, jotta heidän oikeutensa tyydyttää perustarpeensa, hallita omaa elämäänsä ja toimia täysivaltaisena yhteisönsä ja yhteiskuntansa jäsenenä toteutuvat. Edetään hitaasti Hankkeet mitoitetaan yhteisön omien voimavarojen mukaan. Varsinkin uusissa hankkeissa edetään hitaasti, koska onnistumisen edellytyksenä on paikallisten ihmisten osallistaminen, sitouttaminen ja heidän voimavarojensa mukaan eteneminen. ”Pidän siitä, että me suomalaiset naiset voimme olla luomassa konkreettisia mahdollisuuksia kehitysmaiden naisille – eikä konkreettisen avun tarjoaminen tätä kautta olisi varmaan kovin vaikeaa miehisillekään klubeille”, Kirsi Piha arvelee. www.naistenpankki.fi Aila Tyrni – Kirsi Piha toivoo leijonien tarttuvan tähän Asikkalan naisten haasteeseen. "Naisten Pankin kautta voi antaa konkreettista apua tilanteisiin, joissa apu pystytään kanavoimaan yrittämiseen ja kehittämiseen", Kirsi Piha sanoo. 34 LION 1/11 Tervetuloa teatteriin Eugène Ionesco: KALJU LAULAJATAR Suomennos Otso Kautto • Ohjaus Koen De Sutter, Belgia Esitykset Revontulihallissa 16. 2. – 29. 4. 2011 VIERAILUESITYKSIÄ Espoon Kaupunginteatterissa Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? Familie Flöz, Saksa: INFINITA Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE Vapaa teatteri: VINCENT RIVER Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD 21. 3., 18. 4., 2. 5. Elävien ajattelijoiden klubi _______________________________________________________ Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät 7. 3. – 2. 4. 8. – 12. 3. 22. – 26. 3. 31. 3. – 2. 4. 4. – 13. 4. 7. – 9. 4. 15. – 16. 4. 4. – 7. 5. www.espoonteatteri.fi 1/11 LION 35 SUOMEN LIONS-LIITON LENTOPALLOMESTARUUSKILPAILUT KUUSAMOSSA 9.–10.4.2011 Vuoden 2011 Lions-liiton lentopallomestaruuskilpailut järjestetään Kuusamossa. Kisapaikat sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. KILPA-, KUNTO- JA NAISTENSARJAT Kilpasarjaan hyväksytään korkeintaan 16 joukkuetta, etusijalla ovat viime vuonna kilpasarjassa pelanneet joukkueet sekä kuntosarjan 4 parasta joukkuetta. Kuntosarjaan ja naistensarjaan voivat osallistua kaikki muut määräaikaan mennessä ilmoittautuneet joukkueet. Naistensarja järjestetään, mikäli ilmoittautuneita joukkueita on vähintään kolme. Turnaukseen osallistumisoikeus on Suomen Lions-liiton sääntöjen mukaisesti. ILMOITTAUTUMINEN 15.3.2011 mennessä, sähköpostilla [email protected] tai puh. 0400 589 616. Ilmoittautumisessa on mainittava klubin nimi ja paikkakunta, sarja sekä yhteyshenkilön tiedot. OSANOTTOMAKSU 160 euroa/joukkue. Se on maksettava 15.3.2011 mennessä tilille LC Kuusamo Ruka 110950-164399. Viestiosassa pyydämme mainitsemaan osallistuvan klubin nimen ja sarjan. MAJOITUS Hotellihuoneita ja mökkejä voi varata yhteistyökumppaneiltamme: Sokos Hotel Kuusamo [email protected] Holiday Club Kuusamon Tropiikki www.holidayclubhotels.fi Hotelli Kuusanka [email protected] www.kuusanka Fin fun Ruka www.ruka.finfun.fi ProLomat Oy [email protected] www.proloma.fi. Varauksessa mainittava ”LC lentopalloturnaus” Ennakkovarauskiintiö on voimassa 15.3.2011 saakka. LISÄTIETOJA Pentti Säämänen [email protected] tai 0400 589 616 Toivo Hekkala 040 962 1209 Ilmoittautuneille klubeille lähetetään tarkemmat tiedot turnauksesta. SUOMEN LIONS-LIITON MESTARUUSKILPAILUT PUOLIMARATON JA MARATON Lauantai 02.04.2011 SASTAMALA, KIIKKA Järjestäjät: Lions Club Kiikka ja Liikuttavat ry Sastamala Unskin Sadas maraton tapahtuman yhteydessä. Kilpailukeskus: Kiikan uimahalli, Länsitie 1, Sastamala Matkat ja sarjat: Puolimaraton M ja N, maraton M ja N Lähtö: Maraton klo 11.00, puolimaraton klo 12.00 Osanotto-oikeus: Lionit ja heidän puolisonsa. Osanottomaksu: Lions maraton 50 euroa, puolimaraton 40 euroa. Maksuun sisältyy reitin varrella olevan hyvän huollon lisäksi sauna ja uinti, pullakahvit ja muistomitali. Palkinnot: Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan. Ilmoittautuminen: Viimeistään 25.03. yhdyshenkilö Unto Peltoniemelle sähköpostilla [email protected] tai puhelimella 0500 233 926. Ilmoita nimi, osoite, syntymäaika, juostava matka ja edustamasi klubi. Tili: FI26 5145 0320 0136 96 Lions/Unskin Sadas Maraton Majoitus: Sastamalan kaupungissa useita majoitusvaihtoehtoja. Varauksissa avustetaan. Lisätiedot: www.unskinsadas.suntuubi.com TOIVOTAMME PELAAJAT JA TUKIJOUKOT TERVETULLEIKSI KUUSAMOON HOHTAVILLE HANGILLE! TERVETULOA VIETTÄMÄÄN LIIKUNNALLINEN PÄIVÄ KAUNIISSA KANSALLISMAISEMASSA! LC Kuusamo Ruka LC KIIKKA KILPAILUKUTSU LIONS SM GOLF 18.-19.6.2011 Hartola Golfin kentällä Sarjat: A: Miehet ja naiset (hcp 0-18) tasoituksellinen lyöntipeli B: Miehet ja naiset (hcp18.1-36) tasoituksellinen pistebogey C: Veteraanit (miehet 65+, naiset 60+) tasoituksellinen pistebogey (hcp 0-36). Palveluskumppanit pelaavat tasoituksensa mukaisissa sarjoissa. Mestaruuden voi voittaa vain LC-jäsen. Lauantaina joukkuekilpailu 2-hengen joukkuein. Palkinnot: Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan. Myös kolme parasta scr-tulosta palkitaan. Paras scr-tulos palkitaan Lions SM-golf kiertopalkinnolla. Lauantaina erikoiskilpailut lähimmäs lippua ja pisin draivi. Lähdöt: Kilpailu pelataan yhteislähtönä la 18.6. alkaen klo 12.00 ja su 19.6. alkaen klo 10.00. Kilpailumaksu: Kilpailumaksu 125 € sisältää green feet, saunat, tulo- ja päätöslounaan klubilla sekä illallisen la klo 19 Linna-hotellissa. Kilpailumaksu maksetaan 1.5. mennessä Hartolan Golfin tilille FI4950390620003586 (Hartolan Op), viestiksi Lions SM-golf. 1.5. jälkeen kilpailumaksu on 150 €. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen osoitteeseen [email protected]. Ilmoita nimi, tarkka tasoitus, golfseura, LC-klubi ja yhteystiedot. Ilmoittautuminen hyväksytään kun kilpailumaksu on maksettu. Kilpailuun otetaan 120 pelaajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Joukkuekilpailuun ilmoittaudutaan paikan päällä (20 € joukkue). Majoitus: Linna-hotelli (kentän vieressä) p. 03-8747417 Koskenniemi Camping (n. 2 km) p. 03-7161135 Tollinmäen kartano (n. 4 km) p. 03-7161925 Katso myös www.hartola.fi Lisätiedot: Timo Salmela [email protected] p. 040 558 1530 Kalevi Antikainen [email protected] p.040 573 6344 Seuraa nettisivua www.lionssmgolf.fi Kenttään tutustuminen 25 € kun kilpailumaksu on maksettu. TERVETULOA! LC HARTOLA 36 LION 1/11 Suomen Lions-liiton Suomen Lions-liiton KARAOKEMESTARUUSKILPAILU KARAOKEMESTARUUSKILPAILU lauantaina 2.4.2011 Savonlinnassa lauantaina 2.4.2011 Savonlinnassa Paikka: Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Paikka: OpetusravintolaAikataulu: Paviljonki, 4, Savonlinna klo 12.00 Rajalahdenkatu Karaokekilpailuun ilmoittautuminen alkaa klo 13.00 Karaokekilpailun alkukarsinta Aikataulu: klo 12.00 Karaokekilpailuun ilmoittautuminen Alkukarsinnassa ratkaistaan alkaa 107 H-piirinmestaruudet klo 17.00 Suomen Lions-liiton Karaoken loppukilpailu klo 19.00 alkukarsinta Palkintojen jako klo 13.00 Karaokekilpailun klo 19.30 – 01.00 Leijonaillallinen ja karaoketanssit Alkukarsinnassa ratkaistaan 107 H-piirinmestaruudet Sarjat: Naiset, miehet, duot ja pennut (sarjoihin voi osallistua puolisot ja perheenjäsenet) klo 17.00 Suomen Lions-liiton Karaoken loppukilpailu Osallistumismaksut: 20 €/henkilö, 20 €/duo. Osallistumismaksut maksettava 20.03.2011 mennessä tilille: Savonlinnan Osuuspankki 565004-438448. klo 19.00 Palkintojen jako Ilmoittautuminen: 20.03.2011 mennessä osoitteeseen [email protected] klo 19.30 – 01.00 Leijonaillallinen ja karaoketanssit Ilmoita samalla erityisruokavaliosi. Pyydä ilmoittautumisestasi vastaanottokuittaus. Jälki-ilmoittautuminen 02.04.2011 klo 12.00 mennessä (kaksinkertainen osallistumismaksu). Majoitusmahdollisuudet löytyvät puolisot Savonlinnan ja Matkailu Oy:n kotisivuilta os. Sarjat: Naiset, miehet, duot ja Majoittuminen: pennut (sarjoihin voi osallistua perheenjäsenet) http://www.savonlinna.travel/fi/alueinfo/savonlinnan-matkailu-oy Tuomarointi: Tuomaristo koostuu kolmesta karaokelaulun ammattilaisesta. Osallistumismaksut: 20 €/henkilö, 20 €/duo. Osallistumismaksut maksettava Karaokekilpailun alkukarsinnassa kukin kilpailija laulaa yhden (1) kappaleen. Tuomaristo 20.03.2011 mennessä tilille: Savonlinnan Osuuspankki 565004-438448. valitsee loppukilpailuun neljä parasta, jotka esittävät yhden kappaleen. H-piirin mestaruudet ratkaistaan alkukarsintakierroksen esityksen perusteella. Järjestäjä valitsee kilpailuun noin 300 ja noin 250 ulkomaista kappaletta. Ilmoittautuminen: 20.03.2011suomalaista mennessä osoitteeseen [email protected] Kilpailupaikalla tarjolla virvokkeita, kahvia, keittolounas ja leijonaillallinen. Ilmoita samalla erityisruokavaliosi. Pyydäonilmoittautumisestasi vastaanottokuittaus. JälkiKilpailusta on nähtävissä lisätietoja Lions Club Savonlinna/Sääminki kotisivulla osoitteessa: ilmoittautuminen 02.04.2011 klo 12.00 mennessä (kaksinkertainen osallistumismaksu). http://www.lions.fi/district107-h/SavonlinnaSaaminki/index.php Musiikista vastaa: JOKERIN KARAOKE Majoittuminen: Majoitusmahdollisuudet löytyvät Savonlinnan Matkailu Oy:n kotisivuilta All kinds of music Musiikkipalvelu Hallikainen T:mi Puh. 0500 960 749 os. http://www.savonlinna.travel/fi/alueinfo/savonlinnan-matkailu-oy Tervetuloa leijonaperheiden iloiseen karkeloon! Tuomarointi: Tuomaristo koostuu kolmesta karaokelaulun ammattilaisesta. LC Savonlinna/Sääminki Karaokekilpailun alkukarsinnassa kukin kilpailija laulaa yhden (1) kappaleen. Tuomaristo valitsee loppukilpailuun neljä parasta, jotka esittävät yhden kappaleen. H-piirin mestaruudet ratkaistaan alkukarsintakierroksen esityksen perusteella. Järjestäjä valitsee kilpailuun noin 300 suomalaista ja noin 250 ulkomaista kappaletta. Kilpailupaikalla on tarjolla virvokkeita, kahvia, keittolounas ja leijonaillallinen. Kilpailusta on nähtävissä lisätietoja Lions Club Savonlinna/Sääminki kotisivulla osoitteessa: http://www.lions.fi/district107-h/SavonlinnaSaaminki/index.php Musiikista vastaa: JOKERIN KARAOKE All kinds of music Musiikkipalvelu Hallikainen T:mi Puh. 0500 960 749 Tervetuloa leijonaperheiden iloiseen karkeloon! LC Savonlinna/Sääminki Suomen Lions-liiton ilma-asemestaruuskilpailut SM-kisat Aika: 19.03.2011 Järjestäjä: LC-Ylihärmä/Härmän Seudun Ampujat (HSA) Paikka: HSA:n rata Kauhava (Ylihärmä) Päämajantie 6 (ent. kunnantalo) Aikataulu: Nonstop-periaatteella alkaen klo 10.00 ja viimeistään klo 16.00 Sarjat: D,Y,Y50,Y60,Y70 ja joukkueet 3 henkilöä/joukkue Osanottomaksu: 15 E/ampuja/sarja, 20 E/joukkue maksetaan kisapaikalla. Lisätietoja: Kilpailussa ammutaan 40 laukausta sekä kiv. että pist. Joukkueet voi nimetä kilpailupaikalla ennen kisan alkua. Kisapaikalla on kahvio jossa pikkupurtavaa. Rata on 10 paikkainen tuleluo-taululaitteilla varustettu. Ilmoittautuminen: 09.03.2011 mennessä [email protected] tai 050 302 6789 Majoitus: Majoitusta tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä Härmän kylpylään Vaasantie 22, puh. 06 483 1600 [email protected] E-piiri näytti jälleen leijonan kyntensä E-piirissä tehtiin puolitoista vuotta sitten Suomen Kuurosokeiden Toimintakeskukseen uudet pihatiet. Nyt piiri on jatkanut kuurosokeiden auttamista. Saunasuunnitelman teki arkkitehti, lion Timo Siiskonen LC Tampere/Harjusta. Kuurosokeiden toiveita kuunneltiin suunnitelmia tehdessä. Syksyllä kokoontui joukko lioneita purkamaan toimintakeskuksen ison saunan rakennusinsinööri, lion Leo Rikalan johdolla, joka johti työmaata koko sen remontin ajan. Varsinaisen saunaremontin tekivät E-piirin lionit. Tunnollisin työhön tarttuja Leon lisäksi oli LC Tampere/Hakametsän lion Tapio Vuolahti. Nämä kaksi olivat tekemässä saunaa melkein joka päivä. Lisäksi myös kymmenkunta eri klubien jäsentä osallistui remonttiin. Nyt sauna on valmis. Se on tehty kuurosokeita ajatellen. Itse löylyhuone on paljon tilavampi kuin ennen ja oviaukkoakin levennettiin pyörätuolia ajatellen. Yhtenä yksityiskohtana, sinne asennettiin löylyannostelija, jolloin vesi menee Toimintakeskuksen toiminnanjohtaja Risto Hoikkanen esittelee suihkuhuoneen tummaa raitaa. Monilla kuurosokeilla on näönjäänteitä jäljellä ja vahva kontrasti auttaa hahmottamaan tilan paremmin. Tässä suihkun kohta erottuu hienosti muuten vaaleasta seinästä. kiukaalle. Tästä on hyvä jatkaa, sillä seuraavaksi piirin jäsenet korjaavat vielä takaovet ja tekevät uuden grillikatoksen. Mutta se onkin sitten jo uusi luku. Marjo Kiviranta Kuurosokeiden tmk:n pj 2008-2012 Brain Killer -tapahtumaviikko Kotkassa Kansallisen ennalta ehkäisevän päihdetyön viikolla 45 järjestettiin Kotkassa Brain Killer -päihdevalistusviikko. Mukana olivat LC Kotka-Hamina/Global ja nyt uutena yhteistyökumppanina LC Kotka/ Keisarinna. Varat viikon mahdollistamiseksi saatiin kesän 2010 venearpajaisista. Vene luovutettiin voittajalle 11.10. Merikeskus Vellamon edessä. Palkintona oli kotkalainen Kaisla-Vene LekeMarinin lahjoittamana sekä J. Purholta Haminasta saatu Yamaha-perämoottori. Brain Killer -päihdevalistuviikko sisälsi näyttelyn Kotkan pääkirjastossa ja Nuorisotalo Greipissä. Lisäksi oli hartaushetki Kotkan kirkossa huumeisiin menehtyneiden nuorten muistoksi. Viikon avasi päihdeasiantuntijan luento Kotkan kirjastossa. Viikon aikana järjestettiin noin 500 :lle Kotkan 7.-luokkalaisille bussikuljetukset Nuorisotalon Päihdeputki -näyttelyyn. Näyttely sisälsi 1,5-tuntisen kokemuksellisen näyttelyn tupakasta, alkoholista ja huumeista. Lisäksi viikon yhtenä tapahtumailtana jaettiin kaikkia Kotkan 9.-luokkalaisia koskeneen Luovan kilpailun palkinnot, yhteensä 1000 euroa. Mukana viikon toteutuksessa oli Kotkan kaupungin terveydenedistämisyksikkö, opetustoimi, nuorisotoimi, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI, Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Kymen A-klinikkatoimi ja Stop Huumeille. 1/11 LION 37 Kurkistuksia LC Juualla ja puolisoilla Mualismourut Kaksi jalkaa Palstan otsikko on varsin lavea, miltei kaikki kelpaa sen alle. Hakusanalla kurkistus Google antaa 60 300 vastausta. Siihen mahtuu kurkistuksia keittiöön, makuuhuoneeseen, vaatekaappiin, kulisseihin ja kurkistus tulevaisuuteen, joista viimemainittu lienee kaikkein kiehtovin. Mihin siis tarttua? Joulun jäljiltä jääkaapissa on vain sinistä maitoa ja lenkkimakkaraa, makuuhuoneesta kuuluu pääsääntöisesti vain vaimon kuorsausta, vaatekaapissa on ryppyinen klubiasu, housuissa polvipussit. Tässä kannattanee keskittyä pelkästään ajankohtaiseen Lions-toimintaan. Tehtäköön se ruohonjuuritasolla, korkeampiakaan ulottuvuuksia unohtamatta. Kurkistelija on kolmekymmentä vuotta mukana ollut H-piirin PDG. Tällä hetkellä järjestömme ja yksittäinen klubi elävät seesteistä vaihetta. Lähimuistissa ovat suuret kotimainen ja kansainvälinen keräyskampanja, samoin valtakunnallista näkyvyyttä saanut touhuilumme digiboksien parissa. Kv.presidentin pestin tavoittelu on myös odottavalla kannalla. Klubitoiminta voi keskittyä itseensä ja ympäristöönsä. Asiantila on tavallaan hyvä ja huono. Hyvä se on sikäli, jos klubit todella käyttävät energiaansa ja voimavarojaan oman toimintansa tarkasteluun ja kehittämiseen. Järjestötasolla siihen on pyritty löytämään työkaluja. Uudistuva Lions-toiminta ohjelma oli tavallaan pääavaus toiminnan kehittämiseen ja nyt meneillään oleva muutosvalmennus-ohjelma tarjoaa työkaluja siihen. On klubin omasta aktiivisuudesta kiinni, miten se asiassa etenee ja millaisia eväitä se toimintansa kehittämiseen löytää. Valtakunnallisesti merkittävän kolmannen sektorin toimijan, kuten järjestömme on, täytyisi näkyä myös julkisuudessa valtakunnan tasolla ja tietysti mieluimmin myönteisessä mielessä. En tarkoita, että Liiton puheenjohtajan pitäisi kihlautua afrikkalaisen missin kanssa tai tapella Turengin baarissa. Klubitasolla ja myös valtakunnallisesti meillä on pääsääntöisesti positiivinen yrityskuva. Säilyykö se sellaisena ja yleisön muistissa ilman jatkuvaa kiillotusta? Mitä voimme vuosittain tehdä näkyvyytemme säilyttämiseksi? Hyvän brändimme ansiota varmaan osaltaan oli ulkoministeriön myöntämä tuki Sri Lankan sairaalahankkeelle, ilman sitä hanke tuskin olisi toteutunut. Marraskuun kuvernöörineuvoston kokouksessa käytiin vilkas keskustelu ollako vai eikö olla mukana nenäpäiväkeräyksessä. Keräysjohto oli laskeskellut huimaavan summan saadusta mainosajasta. Ehkä sekin on yksi tarkastelukulma. Omalta osaltani sain parhaan kiitoksen vanhalta mummolta, joka totesi ”Voi kun te leijonat jaksatte täällä pakkasessa seisoa”. Kävelykin tapahtuu normaalioloissa kahdella jalalla. Tarvitsemme siis virkeitä ja vahvoja paikallisia klubeja, joissa jäsenet viihtyvät ja jotka kykenevät auttamaan ja palvelemaan tehokkaasti omalla paikkakunnallaan. Se on ensimmäinen jalka. Tarvitsemme myös klubeihin yhteisöllisyyttä ja kykyä hahmottaa yksittäinen klubi osana kansallista organisaatiota. Silloin klubilla on valmiutta osallistua tehokkaasti myös valtakunnallisiin kampanjoihin ja olla siten mukana rakentamassa yhä parempaa ja laajemmin näkyvää leijonabrändiä. Valtakunnallisesti näkyvä ja arvostettu liitto on se toinen jalka. Riittääkö tämä, vai pitäisiköhän meidän asettaa brändin juontia, eikun kehittämistä varten oma työryhmä. Voin kysellä Lisa Souniota konsultoimaan, kun ollaan samalta kylältä… Seuraavaan kampanjaan valmistaudun kyllä paremmin, ostan molempiin jalkoihin lämpimämmät töppöset. Olavi Laukkanen 38 LION 1/11 LC Juuan puolisot ovat jo 25 vuoden ajan järjestäneet paikallisessa ravintolassa maalis-huhtikuussa vaihtuvin teemoin naamiaiskarnevaalin - Mualismourut. Vuosi toisensa jälkeen tapahtuma on suosittu ja odotettu kevään ilottelujuhla, johon vieraita tulee myös paikkakunnan ulkopuolelta. Erikoisesti viime vuosina on ilahduttanut nuorten into osallistua ja pukeutua erilaisiin rooliasuihin. Lahjoituksina on jaettu joulupaketteja yksinäisille mielenterveyskuntoutujille, avustettu kehitysvammaisten lapinretkeä ja monen monta muuta lähimmäisille iloa tuottavaa lahjoitusta. Vuoden 2010 Mualismourujen tuotosta puolet lahjoitettiin Syöpäyhdistyksen keräykseen saattohoidon kehittämistä varten ja toinen puoli luovutettiin joulun alla diakoniatyön kautta jaettavaksi vähävaraisille lapsiperheille. LC Juuka yhdessä puolisoiden kanssa aloitti syksyllä 2010 uuden aktiviteetin, kun se jatkaa lähes 30 vuotta paikkakunnalla järjestettyjen joulumyyjäisten, kotiseutuhenkisesti nimettyjen Ellin Taitomessujen järjestämistä. LC Juualla oli myös oma messuosasto, jossa myytävien klubituotteiden lisäksi esiteltiin ja kerrottiin Lions toiminnasta. Ellin taitomessusta saadulla tuotolla hankittiin palvelukeskus Kotikallioon ja Juuan terveyskeskuksen vuodeosastolle ulkoilutushuppuja käytettäväksi pyörätuolissa istuville henkilöille. Mukaan lahjoitukseen lähti myös LC Juuka/Elli.. Veteraanien joulujuhla LC Kajaani/Linna järjesti Joutenlammen kurssikeskuksessa 12.12.2010 joulujuhlan sotiemme veteraaneille. Ohjelmassa oli mm. keskuskoulun 8. musiikkiluokan Tiernatyttöjen esitys, rovasti Tuomo Ruuttusen puhe ja yhdessä laulettuja joululauluja. Juhlassa tarjottiin perinteinen jouluateria ja torttukahvit. Noin 80 veteraania läheisineen kuljetettiin kotiovilta juhlapaikalle ja takaisin. LC Kajaani/Linnan veljet perheineen ovat perinteisesti jo useiden vuosien ajan valmistaneet ja myyneet sinappia kajaanilaisissa tavarataloissa. Myyntituotto on suunnattu aina veteraaneille eri tavoin, tällä kertaa järjestettiin joulujuhlakuljetuksineen. Napapiirin leijonilla näytönpaikkakesä Rovaniemen Ylikylässä kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsee idyllisen Ounasjoen rannalla lähellä yhtymäkohtaa Kemijokeen Seutulanharjun hoivakoti. Sen tyytyväiset omistajat Kari ja Kirsti Keränen sekä itse vakituiset asukkaat ovat kuluneen kesän jälkeen entistä tyytyväisempiä oleskeluunsa. Mikä sai tämän aikaan? Nyt jo eläkepäiviään viettävä entisen Rovaniemen maalaiskunnan palopäällikkö, useita vuosia viikoittain äitinsä luona hoivakodissa vieraillut Napapiirin Lions klubin Toivo Tarkiainen totesi ammattilaisen silmällä ulkoilupihan huonon kunnon keväällä 2009. Seuraavassa LC Rovaniemi/Napapiirin kokouksessa hän toi asian esille ja ehdotti palveluaktiviteetiksi pihan kunnostusta. Aika oli klubilleerittäin sopiva ja niin myös aihe, olihan alkamassa vuonna 2010 myös 35-vuotisjuhlavuosi. Työt päätettiin omistajien kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen aloittaa heti syksyllä. Aikainen lumentulo esti kuitenkin napapiiriläisten suunnitelmat ja näin omistajien kanssa päätettiin palata seuraavana keväänä asiaan. Ja sitten alkoikin tapahtua Kauden 2009–10 klubipresidentti Jarmo Jokelainen otti myös projektipäällikön tehtävän haasteellisena vastaan niin kuin kunnon presidentin tuleekin. Suunnitelmat ja tehtävänjaot syntyivät rakennusalan suunnitteluammattilaiselta, eikä projektin läpiviemisen suhteen enää ollut mitään epäilyksiä. Kesä -heinäkuu menikin sitten Jarmon lukemattomien tekstiviestien mukaan. Talkoot aloitettiin 7.6.2010 ja ne päättyivät virallisesti työn tekemisen osalta 6.7. Lämminhenkiset avajaiset pidettiin 21.9. yrittäjien johdolla. Pidettiinpä heinäkuun alussa myös unohtumaton välitarkastelu saunomisineen kesäisen Ounasjoen rannalla. Mitä tehtiin Talkoita tehtiin neljänä iltana viikossa. Keskimäärin talkoolaisia oli lionit ja puolisot mukaan lukien 11 henkilöä iltaa kohti. Olihan parasta kesäloma-aikaa, mutta siitä huolimatta talkoohenkeä riitti mainiosti. Pihalaatoitusta uusittiin noin 300 m2. Uutta aitaa rakennettiin noin 50 metriä. Pihanurmikkoa uusittiin noin 350 m2. Samalla kunnostettiin/uusittiin pihavalaistus, istutukset, rännikaivot, pihakaivot, salaojat, kuntopolku ja rollaattorirata sekä pihakalusteet. Talkootunteja kertyi liki 700. Unohtumaton kokemus niille, jotka siihen osallistuivat! Loistava suoritus LC Rovaniemi/Napapiirin leijonilta sekä meitä erinomaisesti tukeneilta puolisoilta, yrittäjiltä, hoivakodin henkilökunnalta sekä asukkailta. Samalla se oli myös klubin näyttö itselleen, mihin me todella halutessamme pystymme yhteistyöllä aitoa lions- palveluhenkeä osoittaen. Tuomo Uusipaavalniemi, Jarmo Jokelainen, Pertti Mattanen Vanhan pihalaatoituksen purku käynnissä. Kuva: Juha Oikarainen, Pertti Mattanen LC Kempele/Sampola aktivoi turvallisuusja huumekoulutusta Jo vuodesta 1985 LC Kempele/Sampola on toteuttanut aktiivisesti huumausaineiden ennalta estävää työtä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Pääasiallisin toimintatapa on ollut erimuotoiset luento- ja yleisötapahtumat. Tilaisuuksia varten on hankittu pinssejä, kortteja, tarroja ja mainosjulisteita. Käytettävissä on ollut myös huumekoulutukseen varustettu ”linja-auto” henkilökuntineen ja kalustoineen. Viime vuosien aikana klubi on järjestänyt vuosittain koulujen yläasteen 8 – 9 luokkalaisille ja ammattikoulujen opiskelijoille huumeiden käytön ennalta estäviä luentoja n. 2000 opiskelijalle. Edellisen- ja nyt alkaneen vuoden vaihteessa klubi toteutti Kempeleen kunnassa, PVT – toimintaan liittyen, terveyskeskuksen, sosiaalityötä tekevän, sairaankuljetus ja kunnassa toimivien kahden apteekin henkilöstön turvallisuus- ja huumekoulutuksen. Koulutukseen osallistui eri yksiköistä n. 130 henkilöä. Koulutuksen aihepiirit: lainsäädäntö, asiakkaana uhkaava henkilö, puolustautuminen, tehtävät ilmoitukset, viranomaisten väliset vaitiolo- ja salassa pidettävät säännökset. Huumeiden käyttö ja niiden vaikutukset opiskelussa ja sen jälkeen työelämässä. Koulutuksen järjestämisestä vastasivat; LC Kempele / Sampola, Oulun Poliisilaitos ja Kempeleen kunta. Teuvo Ottavainen PVT -toimikunnan pj. 1/11 LION 39 40 LION 1/11 Tekniset Sivunen Huittinen Turvaykköset Oy Kouvola Po-Pelti Oy Imatra Multipipe Service Oy Lahti Inergia Ivalo Erä-Loppi Oy Loppi Timosen Auto Oy Joensuu Optikko Piila Mänttä Oy Chebici Ltd Järvenpää Masara Oy Nousiainen Klaukkalan Apteekki Klaukkala Valtimon Sähkötyö Oy Nurmes Kymtec Oy Kouvola Sähkö-Pori Oy Pori Sotainvalidien Veljesliitto Etelä-Pohjanmaan piiri ry Seinäjoki LVI-Eristys Murto Oy Turku Asianajotoimisto Karimaa ja Vähätalo Oy Tampere Vampulan Kiinteistö- ja jätehuolto Vampula Ypäjän Osuuspankki Ypäjä K-Market Muonion Tori - Turvallista Palvelua Invataksi Veijo Hirvonen, Joensuu Kiikoisten Osuuspankki Kiikoinen K-Supermarket Kittilä Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskus puh: 0400 120013 Tarjotaan kotisairaanhoito- sekä kodinhoitopalveluita Pirkanmaan alueeella www.hoiku.fi Puh. 020 7761 700 GLOORIA KY Taira Ylenius puh. 050 5330 871 1/11 LION 41 Kuukauden klubi LC Helsinki/Sadan 50-vuotinen tuki näkövammaisille opiskelijoille LC Helsinki/Sata perustettiin Suomen sadantena klubina 4.4.1957 ravintola Espilässä pidetyssä perustavassa kokouksessa. Ensimmäisinä toimintavuosina klubin avustuskohteina olivat pohjoisten ja syrjäisten alueiden monilapsiset perheet. Mutta jo kaudella 1961-62 aktiviteeteista kertyneet varat ryhdyttiin kohdentamaan Leppävaarassa sijainneen Valtion ammattikoulukodin näkövammaisten oppilaiden harrastustoiminnan tukemiseen. Silloiset klubiveljet eivät tietenkään voineet aavistaa, että tämä tukimuoto – näkövammaisten opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen – kantaisi yhtäjaksoisesti tähän päivään asti ja nyt jo yli 50 vuotta. Vuosikymmenien aikana oppilaitoksen nimi ja omistajuus on muuttunut Leppävaaran Näkövammaisten ammattikoulusta Arlainstituutin kautta Keskuspuiston ammattiopiston Arla toimipaikaksi sekä omistajuus valtiolta Invalidisäätiölle osana laajaa Orton konsernia. Klubin tuki on aina suunnattu koko opiskelijayhteisölle eri harrastekerhojen toimintaan. Ensimmäinen pysyvä opiskelijoiden vapaaajan tila eli diskoteekki perustettiin oppilaitokseen klubiveljien toimesta v.1975, jolloin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon kera tila otettiin käyttöön. Huomattavasti suurempi ponnistus oli ensimmäisen Leijonaluolan toteuttaminen ja varustaminen käyttöön otettavaksi v.1989. Jo tilan aikaansaamisessa klubiveli Pentti Lehtiluodolla oli sormensa pelissä, kun hänen arkkitehtitoimistonsa suunnitteli oppilaitoksen kiinteistöjen perusparannusta ja laajennusta. Näin saatiin Arlainstituuttiin, sen työpajarakennukseen n. 140 neliön verstas- ja vapaa-ajan harrastetilat näkövammaisten käyttöön. Tilan varustetasoa nostettiin vuosien aikana hankkimalla sinne mm. tarpeellista viihde-elektroniikkaan, dreijat ja polttouunit, sähköistyslaitteet antellijärjestelmineen sekä musiikkivälineitä. Myös ampumakerhon jäsenet harjoitte42 LION 1/11 Leijonaluolan avausjuhlassa Arla-lion Kalevi Saarelainen luovutti Arlan edustajille (vasemmalta: oppilaskunnan puh.joht. Hannu Matikainen, rehtori Anne Suomala ja nuorisonohjaaja Pasi Tujunen) plakaatin kuvaamaan yhteisiä kumppanuusvuosia. livat tiloissa klubin hankkimilla äänitaajuusaseilla, joilla myös näkövammaiset ääniefektien perusteella saattoivat osallistua toimintaan. Ryynäsen taideveistämöltä patsas Klubiveljet olivat pitkään harkinneet sitä, kuinka näkövammaisten opiskelijoiden taidenautintoja voitaisiin tukea. Lopulta keksittiin ratkaisu ja aktiivisimmat veljet lähtivät noutamaan Pohjois-Karjalasta kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taideveistämöstä hankkimaansa yli 2 metriä korkeaa Kukkoveistosta. Siitä tulikin näkövammaisille hyvin suosittu kohde havannoida koskettamalla veistoksen muotoja. Arlan opiskelijat ovat myös saaneet nauttia vuosittain korkeatasoisesta musiikista. LC Helsinki/Sadan veljet ovat vuodesta 2000 lukien järjestäneet Temppeliaukion kirkossa joulukonsertteja, joissa kuoroina ovat esiintyneet Philomela ja Laulumiehet johtajinaan Marjukka Riihimäki ja Matti Hyökki. Solisteiksi on kutsuttu maan kuuluja taiteilijoita mm. Raili Viljakainen, Raimo Laukka, Herman Wallen, Laura Pyrrö ja Jaakko Ryhänen. Urkurina on ollut useimmiten kirkon kanttori Tapio Tiitu. Näiden kirkkokonserttin tuotot on kohdistettu näkövammaisten tukemiseen sekä huumeiden vastaiseen työhön. Viime vuosina klubi on järjestänyt myös kevätkonsertteja Ritarihuoneella. Klubi saamansa lahjoitusvarojen ja konserttituottojen avulla on voinut tukea nuoria lahjakkaita klassisen musiikin opiskelijoita. Arlan näkövammaiset ovat konserttien kutsuvieraita. Uusi Leijonaluola vihittiin 17.11.2010 Omistajavaihdokseen liittyen opiskelijat menettivät syksyllä 2009 Leijonaluolan vapaa-ajan tilat, koska oppilaitos suunnitteli tiloille uutta käyttöä. Leijonaveljiä tarvittiin jälleen. Arlan rehtorin, oppilaskunnan edustajien ja LC Helsinki/Sadan Arla-lionin toimesta ryhdyttiin valmistelemaan uuden vapaa-ajan tilan toteuttamista opiskelija-asuntoloiden välittömään läheisyyteen. Uudet tilat edellyttivät ensin perusparannusta ns. käyttötarkoituksen muutoksesta johtuen. LC Sadan veljet saivat suurimman tilakokonaisuuden, johon uusi Leijonaluola saneerattiin ja varustettiin asianmukaisin keittiövarustein sekä tarvittavin tilakalustein. Tilaan siirrettiin mm. klubin 50 vuotisjuhlien yhteydessä lahjoittama Yamaha-piano sekä muu viihde-elektroniikka. Uusi Leijonaluola avattiin juhlallisin menoin 17.11.2010 Leppävaaran Arlassa. Avajaisjuhlassa klubiveljet saivat tunnustusta 50 vuotta kestäneestä opiskelijoiden tukemisesta. Klubin Arla-lion Kalevi Saarelainen luovutti LC Helsinki/Sadan puolesta tätä historiallista tapahtumaa juhlistavan plakaatin kiinnitettäväksi Leijonaluolan seinälle. Kalevi Saarelainen Aavasaksan valttina Leijonapuukko Lions-toiminnassa keskeistä on hyvien aktiviteettien löytäminen tukemaan lionismin toimintaperiaatetta ”Me palvelemme”. Tässä suhteessa LC Aavasaksa on onnistunut kohtuullisen hyvin kehitellessään Leijonapuukko-aktiviteetin. Se on toiminut jo 25 vuotta klubin aktiviteettina. LC Aavasaksa oli nuori klubi 1980-luvun alkupuolella. Se oli perustettu v. 1978 Ylitorniolle toiseksi klubiksi LC Ylitornion toimiessa kummina. Klubissa etsittiin alkuvuosina sopivia aktiviteetteja varojen hankkimiseksi. Puukko syntyy Arne Ritarin kilven ryöstöt ovat Lpiirissä keino tutustuttaa klubeja toisiinsa. Pitkät matkat täällä pohjoisessa piirissä antavat klubin jäsenille tilaisuuden pohtia monenlaisia asioita ryöstöreissun aikana. Eräällä tällaisella reissulla esitti lion Paavo Heikka idean veljespuukon valmistamisesta. Silloin oli klubilla menossa toimikausi 1984-85. Kausi 1985-86 kului veljespuukon suunnittelussa. Puukko muotoiltiin silloisella Ylitornion Kotiteollisuuskoululla rehtori lion Juhani Paakkolan johdolla. Puukon valmistajaksi saatiin Marttiinin puukkotehdas Rovaniemellä. Pronssisen leijonapään ja kahvan helan valmistajana toimi aluksi Turun Hopea Oy. Ensimmäiset puukot saatiin myyntiin syksyllä 1986. Puukkoihin kaiverrettiin alusta lähtien juokseva numero terään. Puukolle annettiin myös takuu: Jos joku osa irtoaa tai on viallinen, saa uuden puukon tilalle. Puukon vaiheita Puukkojen markkinointi piti tietystikin aloittaa välittömästi. Ensiksi sitä esiteltiin LC Ylitornion kuukausikokouksessa. Ja kun LC Ylitornio ja rajan takana oleva LC Övertorneå täyttivät syksyllä 1986 kumpikin 30 vuotta, lahjoitettiin puukot numero 1 ja 2 klubeille 30-vuotisjuhlassa. Alkupään numeroita myytiin huutokaupalla oman klubin veljille. Joistakin numeroista syntyi kunnon kilpailu, kuka sen saa omakseen. Aluksi markkinointia hoidettiin ”suusta suuhun” menetelmällä. Puukkoa esiteltiin kilvenryöstöretkillä, piirikokouksissa, PNAT kokouksissa ja valtakunnankokouksissa. Muistan itsekin olleeni Kuopiossa v. 1989 myyntipöydän ääressä puukkoa esittelemässä (JJ). Eräänä vuonna toteutettiin puhelinkampanja koko maahan. Soitimme klubien presidenteille ja kysyimme, saako hänelle lähettää näytepuukon sillä ehdolla, että hän esittelisi puukon klubilleen. Melko monta puukkoa jäi klubeille tällä tavalla. Yhtään puukkoa ei ”hävinnyt”, sillä sen sai postimaksutta palauttaa. Puukko myyntipakkauksessaan Tästä kampanjasta seurasi, että monet klubit eri puolilla Suomea ovat vuosikausia hankkineet puukkoja merkkipäivälahjaksi. Ja onhan se edelleen mitä mainioin esine siihen tarkoitukseen. Arvopuukkoja Muutaman vuoden ajan tarjolla oli myös hopeahelainen puukko, mutta sen hinta nousi niin korkeaksi, että kovin suurta menekkiä se ei saavuttanut eikä se ole enää tuotannossa. Eräänlaisena huipentumana voidaan pitää kultahelaisen puukon teettämistä kaudella 90-91 ja sen luovuttamista silloiselle kansainväliselle presidentille. Kustannuksiin osallistui klubeja ympäri Suomea. Arvatenkin tästä kampanjasta LC Aavasaksa edelleen tunnetaan ja muistetaan ”puukkoklubina”. Yli 1000 puukkoa Kun teimme puukkotilauksen, johon sisältyi puukko numero 1000, päätimme, että se myydään huutokaupalla omassa klubissa. Näin tehtiin ja lion Ari Alapoikela sai leijonapuukon numero 1000 helmikuun kuukausikokouksessa kaudella 05 - 06. Nykyisin puukon saa puulaatikkoon pakattuna. Puukkotulot on käytetty erilaisiin avustuksiin. Tuotolla on saatu mm. stipendejä Ylitornion yläkoulujen ja lukion oppilaille neljännesvuosisadan ajan. Paavo Heikka, Juhani Juvonen Canthilta joulu lapsille “Elämä on taistelua, ihanaa taistelua. Raukka se, joka kesken uupuu.” Näin sanoi Minna Canth aikoinaan. Tämän vahvan naisen mukaan on joukko tämän päivän aktiivisesti toimivia, eri aloilla työskenteleviä naisia, nimennyt lionsklubinsa. LC Kuopio/Canth on 28:n persoonallisen naisen ryhmä, joka on järjestänyt vuoden 2010 aikana mm. Lahjoita Lapselle Joulu -keräyksen ja mahdollistaneet kokonaisen Lions Quest -koulutuksen. Tänä vuonna kuudetta kertaa toteutettu Lahjoita Lapselle Joulu -keräys on tullut tutuksi vuosien varrella kuopiolaisille. Joulukeräyksen kohteena olivat tällä kertaa lasten vaatteet, jalkineet, leikkikalut sekä harrastusvälineet. Keräys järjestettiin yhteistyössä Tasoristeys ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuopion yhdistyksen kanssa. Keräys oli todellinen menestys, siitä kertoi 12 kuution lahjoitusten määrä, jotka jaettiin yhteistyökumppaneiden toimesta edelleen kuopiolaisille vähäosaisille perheille. LCIF:n puheenjohtaja Eberhard J. Wirfs kirjoitti joulukuun kirjeessään Lions Quest -ohjelman tärkeydestä. Hän totesi, että Lions Quest voi ja sen tulee olla tärkeä osa nuorisomme elämän parantamisessa. LC Kuopio/Canth on ottanut asian sydämelleen kustantamalla lokakuussa Lions Quest -kurssin Kuopiossa, johon osallistui 28 kurssilaista. Kouluttajana toimi Quest-koordi- LC Kuopio/Canthin Quest-kurssilla oli 28 osanottajaa. Kouluttajana oli koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen. Kuva: Eero Ipatti. naattori Ulla Sirviö-Hyttinen. 1993 perustettu LC Kuopio/ Canth on ensimmäinen pohjoissavolainen naisklubi. Klubi on toteuttanut vuosien saatossa monenlai- sia aktiviteetteja ja toiminnallaan he ovat osoittaneet naisenergian voiman sekä kyvykkyyden toimia yhdessä ja toteuttaa menestyksekkäästi suuria projekteja. 1/11 LION 43 Klubien arkea ja juhlaa Pitäjämäen klubijuhlassa vieraita Malesiasta asti LC Helsinki/Pitäjänmäen PDG Vilho ”Viki” Kandelinille on myönnetty III ruusukkeen ansiomerkki. CC Lauri Vainio ja PID Aimo N.K. Viitala luovuttivat merkin 4.12.2010 klubin 40 -vuotisjuhlassa Taitotalon kongressikeskuksessa Pitäjänmäellä. Klubin pitkäaikainen jäsen Viki Kandelin on tehnyt ansiokasta työtä niin klubi- kuin piiritasolla. Erityisesti hän on ansioitunut kansainvälisten yhteyksien luomisessa klubien välillä ja kehittänyt mm. mallin ystävyysklubisopimuksesta järjestön käyttöön. Pitäjänmäen klubin vuosijuhlaan osallistui vieraita aina Malesiasta saakka. Ystävyysklubin LC Kuala Lumpur Northin PDG Sam Leong ja lion Teoh Kwon ladyineen toivat tervehdyksen tilaisuuteen. Klubien välinen yhteistyö alkoi jo 1980 -luvun lopulla, kun Viki Kandelin järjesti piirikuvernöörikaudellaan huumepoliisien vaihtoa Suomen ja Malesian välille. Klubin toiminnassa on mukana vielä kaksi perustajajäsentä. Toinen heistä, Kari Virtakare esitti klubin historiikin kuvakavalkadin muodossa. Klubin pääaktiviteetti on ollut alusta lähtien Pitäjänmäkipäivä. Perinteiseen kaupunginosatapahtumaan on osallistunut vuosittain jopa 3000 henkilöä. Pitäjänmäkipäivä on ollut klubille tärkeä varojenkeruuaktiviteetti. Samalla se on toiminut alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdistäjänä. Pitäjänmäen veljet ovat perustaneet neljä uutta klubia mm. Suomen ensimmäisen sekaklubin LC Helsinki/Malminkartanon vuonna 1988. Juhlien puuhamiehet, presidentti Jarmo Ojala ja sihteeri Heikki Mäkeläinen olivat onnistuneet juhlajärjestelyissä hienosti. Arvokkaasta osuudesta vastasivat mm. juhlapuheen pitänyt ID Harri Ala-Kulju sekä Suomen Kansallisoopperan soolosellisti Veli-Pekka Bister, jota säesti pianolla juhlivan klubin lion Veikko Hakkarainen. Piirikuvernööri Reijo Stedt palkitsi lion Björn Weckin Medal of Meritillä sekä ansiomerkillä kuusi muuta veljeä pitkästä toiminnasta klubi- ja piiritasolla. Juhlavuoden kunniaksi klubi lahjoitti 2000 euroa Lyhty Ry:lle soitin- CC Lauri Vainio (vas.) ja PID Aimo NK Viitala luovuttivat III ruusukkeen ansiomerkin PDG Viki Kandelinille ten hankintaan. Yhdistys tekee tärkeää työtä kehitysvammaisten ja heidän omaistensa tukemiseksi. Klubin perinteinen yhteistyökumppani Partiolippukunta Jeanne d´Arc sai Siikajärven kämpän saunaprojektiin toiset 2000 euroa. Martti Koljonen LC Ruoveden 50:s juhlavuosi aktiivista toimintaa täynnä LC Ruovesi aloitti juhlavuotensa, hieman etuajassa, avoimena valtakunnallisena Talvisodan 70-vuotismuistotilaisuudella. Tilaisuudessa lahjoitettiin Ruoveden sotaveteraaneille ja – invalideille sekä lotille ”Muistoja evakkotaipaleilta Ruovedelle” -kirja, jonka klubimme jäsen oli pääasiassa evakkojen haastattelujen perusteella kirjoittanut. Ruoveden ensimmäistä 2010 syntynyttä tyttö- ja poikavauvaa muistettiin rahalahjalla sekä heidät myös kutsuttiin klubin kummilapsiksi. Tammikuun lopulla pidettiin varsinainen 50-vuotisjuhlatilaisuus, jossa muistettiin ansioituneita jäseniä sekä yksi veli lyötiin ritariksi. Jaettiin kulttuuriharrastajille stipendejä. Helmikuussa pidettiin laskiaisrieha. Riehassa julistettiin myös yleisölle arvauskilpailu, koska leijonien ”Sohlo-Santeri” -patsas tulee putoamaan jäihin? Maaliskuun 13. päivä oli perinteinen Metsäkirkko -tapahtuma yleisölle, talvisodan päättymisen muistoksi. Huhtikuussa oli perinteinen tehdasretkeily. Toukokuussa pidettiin yhteinen retki naapuriklubin kanssa. Siivottiin ja kunnostettiin leijonien rakentamaa leikkipuistoa sekä hankittiin lisää kalustoa. Lahjoitettiin koululaisille stipendejä. Sisävesiristeily suuntautui klubin syntysijoille. Hallituksen vaihtokokouksessa taisteltiin värikuula-ammunnoissa. Muistettiin omaishoitajia ja pidettiin perinteinen kirkkokonsertti heinäkuussa. Noitakäräjillä myytiin Ruovesi -isännänviirejä sekä hellepäivänä valmistamamme kotikalja teki kauppansa. Luettiin viikoittain näkövammaisille Ruovesi-lehteä. Kustannettiin diabetes-luento yleisölle. Hankittiin pelejä kunnan nuorisotiloihin. 44 LION 1/11 Julkaistiin vuosittainen maisemakalenteri. Lahjoitettiin ja tuettiin erijärjestöjä juhlavuotena aktiviteettirahastosta yli 10 000 euron edestä. Ladyjen ja lionien esittämänä pidettiin kirkossa joulunaluskonsertti. Juhlavuoden päätti joulukuusiaktiviteetti yhdessä Tampereen Köyhät-Ritarit -klubin kanssa. Ruoveden klubi keräsi 150 kpl kuusia metsästä ja Tampere markkinoi ne eteenpäin. Kuusiprojekti vaati todella Leijona henkeä -25 asteen pakkasessa. Tässä pääosa LC Ruoveden juhlavuoden 2010 toiminnasta, valitettavasti verottaja on tullut myös apajalle, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa aktiviteetti-intoa. E.L. Joulukuusia "pussittamassa" vasemmalta kirkkoherra Markku Simula, Jyrki Jokinen, Timo Ikkala. Leijonat yhteistyössä Seurasaaren joulupolulla Helsingin Seurasaaressa lapset ja lapsenmieliset saivat nauttia joulutunnelmasta jo saareen tullessaan. Perinteistä joulupolkua 12.12.2010 olivat osaltaan toteuttamassa N-piiristä LC Helsinki/Pohjois-Haaga, LC Helsinki/Keskuspuisto ja LC Helsinki/ Pro Cultura. Kaunis valkoinen puusilta oli koristeltu talkootöinä tehdyin havuköynnöksin ja kranssein. Puutarhalle tuotu havukasa oli jälleen muuntunut lion Pekka Savolaisen ohjaamana pitkiksi köynnöksiksi, jotka koristeltiin vielä punaisin rusetein. Jo ennen siltaa martat ojensivat tulijoille ohjelman karttoineen ja sillan jälkeen LC Pro Culturan leijonat jakoivat mietelmäkääröjä lasten vanhemmille. Polun monet tapahtumat odottivat innokkaita kulkijoita. Polun lapsivieraat saivat halutessaan mieleisensä kasvomaalaukset taitavien kosmetologi-opiskelijoiden tekeminä, LC Keskuspuiston organisoimana. Myös saaressa kiertävät metsäneläinhahmot saivat omat ehostuksensa. Polun varressa pääsi nauttimaan myös kuumia makkaroita LC PohjoisHaagan rastilla, jossa keskuspuistolaiset auttoivat lionkummejaan jouluisissa essuissaan. Pienen matkan päässä loisti kutsuvasti haagalaisten kynttiläpolku. Joulupolun loppupuolella, olkisokkeloiden ja rekiajelujen jälkeen, vierailijoita odotti tuttu lämmittelypaikka: haagalaisten rakovalkeat ja jätkänkynttilät. Niiden loimussa lapset saivat itse paistaa tikkupullia. Lapset ihastelivat tulia vielä pullia nauttiessaankin ja aikuiset hämmästelivät ilmaisia palveluja. Keskuspuistolaiset pyörittivät taikinapötköjä läheisessä ravintolassa, josta leijonien apujoukot niitä kantoivat rastille satamäärin tikkuihin käärittäviksi. Pullatikutkin oli syksyn mittaan tehty yhteisvoimin. Mistä kaikki alkoi? LC Pohjois-Haaga on toiminut Joulupolku-tapahtumassa jo useamman vuoden ajan. Klubi järjesteli lion Raimo Metterin johdolla kolmisen vuotta sitten vasta perusteilla olleelle Keskuspuiston kummiklubilleen mahdollisuuden osallistua Joulupolkuun. Siitä lähtien rastipaikkoja on vuosittain valmisteltu ja kehitetty yhteistuumin. Tätä talvista palvelutyötä on rasteil- Tikkupullaryhmä valmiina odottamassa lapsia paistamaan maukkaita tikkupullia. lamme ollut toteuttamassa jopa 30-40 henkeä. Joulupolulla käy vuosittain 10 000 – 20 000 vierasta. Joulukuun 2010 runsaslumisuus ja yli 10 asteen pakkanen antoivat luonnon puolesta lisää haasteita, mutta kaikesta selvittiin kovalla työllä ja innolla. Mitä tästä saamme? Vuosittaisen tapahtuman jälkeen olemme joukolla kokoontuneet milloin kaupungintalolle tai saaren ravintolaan. Olemme myös päässet tutustumaan presidentinlinnaan. On hienoa olla osana Seurasaaren joulupolun parinsadan vapaaehtoisen joukkoa, tuottamassa joulumieltä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Onnelliset lastenkasvot, kiittelevät vanhemmat, mikäpä sen parempaa joulutunnelman nostattajaa! Seurasaaren Joulupolku on jo 15 vuoden ajan ollut perinteikäs, ilmainen joulutapahtuma Helsingin seudun lapsille ja lapsiperheille. Polun toteutuksesta vastaavat Helsingin kaupunki, Joulupolku ry sekä sadat vapaaehtoiset, jotka valmistavat joulupolun lahjana Helsingin seudun lapsille. Tapahtuman suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. LC Hämeenkyrö/Kyröskoski 40 vuotta LC Hämeenkyrö/Kyröskoski vietti 40-vuotisjuhlaa 9.10.2010. Päivä aloitettiin käymällä klubin edesmenneiden leijonien ja puolisoiden haudoilla. Varsinainen 40-vuotisjuhla pidettiin Kyröskosken Koskilinnassa, samoissa tiloissa, missä klubin charter-night vietettiin 40 vuotta sitten. Vieraat naapuriklubeista yhdessä kutsuvieraiden ja melkein täysimääräisen oman jäsenistön kanssa nostattivat juhlan tuntua. Leijonamarssin jälkeen presidentti Ilkka Virtanen toivotti vieraat tervetulleiksi. Nuoriso-orkesteri Puhallica esiintyi ja piirikuvernööri Kalle Ylinen piti juhlapuheen. Puheen puolisoille piti klubin sihteeri Jaakko Leppänen päättäen esityksensä lauluun ”Sopivasti lihava”. Historiikin oli koonnut valokuvista 40 vuoden varrelta klubin perustajajäsen Pekka Mikkolainen. Sadan kuvan kollaasin tykitti videoilla yleisölle Matti Frantsila selostuksen kera. Juhlassa jaettiin kahdelle hämeenkyröläiselle opiskelijalle kaksi 1500 € stipendiä, sekä muistettiin stipendein yhteistyökumppaneitamme nuoriso-orkesteri Puhallicaa, MLL:n paikallisosastoa sekä Hämeenkyrön Kehitysvammaisten tuki ry:tä. Juhlassa jaettiin kymmenelle nykyiselle jäsenelle tasavuotismerkit, heistä kahdeksan ollut 100% 40-vuoden ajan. Lions Ritari jäsenyys luovutettiin Keijo Suomelle ja Melvin Jones-jäsenyys Harri Isomuotialle. Matti Frantsila Kuvassa lady Liisa Suomi onniteltavana, ritarilion Keijo Suomi, presidentti Ilkka Virtanen ja piirikuvernööri Kalle Ylinen. 1/11 LION 45 Ikäihmisten joulujuhla Joulun alla, 15. joulukuuta, LC Hausjärvi järjesti toisena vuonna peräkkäin kunnan ikäihmisille tarkoitetun joulujuhlan. Juhlaan kutsuttiin kotipalvelun ja eri hoitolaitosten asukkaat. Heitä oli seurakuntatalolla iltapäivää viettämässä viitisenkymmentä. Klubin presidentti Jouni Suorsa toivotti kaikki tervetulleiksi. Päivän ohjelmassa oli kunnanjohtaja Päivi Terävän tervehdys, alakoulun oppilaiden laulu- ja soittoesityksiä sekä jouluista yhteislaulua. Vieraat viihtyivät hyvin ja tunnelman täydensi pöytiin tarjoillut joulukahvit. Lehtimajoillakin, kunnan vanhainkodilla, oltiin osastonhoitaja Seija Harmaan mukaan tyytyväisiä ja arvostettiin leijonien vaivannäköä juhlien hyväksi. ”Kunnan ikäihmisille on harvoin tarjolla tilaisuutta, johon on kaikilla mahdollisuus päästä.” Leijonat huolehtivat tarvittavista kuljetuksista niin kunnan eri osista kuin läheisistä hoitolaitoksistakin. Presidentti lupasi, että perinnettä jatketaan myös ensi vuonna. Kolmekymppinen LC Saari juhli Saaren leijonaveljet heittäytyivät juhlaohjelmassaan Jukolan veljeksiksi. LC Hausjärven kunnan ikäihmisille tarkoitetussa joulujuhlassa kaikilla oli mukavaa. Grillimaja kaikilla herkuilla LC Hirvensalmi repäisi klubin 45-vuotisjuhliensa kunniaksi. Se lahjoitti syksyllä kuntalaisten ja etenkin vanhusten käyttöön hulppean grillimajan saman kirkkaan Ryökäsveden rantamalle, jolla leijonien viimetalvinen pilkkikisa ratkottiin. Vaikka rakennuselementit hankittiin valmiina, niin työ vaati ahkeruutta ja taitoa. Onneksi omasta porukasta löytyi pätevyyttä aina sähköasennuksiin asti. Tunteja kului yli pari sataa perustusten teosta lahjoituskilven naulaukseen asti. Työmaalla huhki niin monta miestä kuin mukaan tehokkaasti mahtui eli yhdeksän leijonaa, mutta eivät muutkaan toki laiskoina olleet. Hankinta näet rahoitettiin suureksi osaksi tuloilla, jotka oli saatu keräämällä jätepaperia koko pitäjästä. Sitä kertyy leijonien kontteihin vuoden mittaan noin 130 tonnia. Rinta rottingilla LC Hirvensalmen veljet voivatkin sanoa lahjoittaneensa omalla työllään varmasti kymppitonnin arvoisen viihtymispaikan vanhusten palvelukeskuksen saunarantaan. LC Hirvensalmen lahjoittamaan grillimajaan pääsee pariovesta vaikka pyörätuolilla. Sisäkuvassa näkyy toinen puoli tupamaista huvimajaa. 46 LION 1/11 Parikkalan Saarella juhlittiin leijonatoiminnan 30-vuotista taivalta 12.11.2010. Klubin syntyaikoja muisteli kummi Erkki Hirvonen todeten, että 1980-luvulla oli seudulla paljon innokkaita mukaan tulijoita. Pienelle alueelle tarvittiin useampia klubeja. LC Saari aloitti silloisen Saaren kunnan ensimmäisen kunnanjohtajan, Erkka Ollilan, ohjauksessa. Vanhin ja edelleen käytännössä pysynyt aktiviteetti on äitienpäiväjuhlien järjestäminen. – Juhlassa olemme kukittaneet äidit ja tarjonneet kahvia sekä ihan itse ostamiamme leivonnaisia, sanoi LC Parikkala/Saaren nykyinen presidentti Kari Heikkinen klubin syntymäpäivillä. Aktiviteeteista tärkeimmät ovat nykyään ajantasaisen puhelinluettelopalveluhakemiston teko yhdessä Parikkalan muiden leijonaklubien kanssa ja oma uuden vuoden lämpötila-arvaus. Näillä on katettu pääosin lahjoitukset. Juhlavuonna lahjoituksia jaettiin noin 6 000 euroa muistaen vanhustyötä ja nuorisoa ja myös muita kotimaan ja ulkomaiden kohteita. Leidit käyvät ulkoiluttamassa lähimpien palvelutalojen asukkaita ja hankkivat rahaa kahvituksilla ja myyjäisillä. Saaren orpokotijuhlat ovat myös yhteinen talkookohde. Kuvat ja teksti: Helinä Leminen Siikalahti palkitsi LC Parikkala/Siikalahti juhli 30-vuotistaivaltaan marraskuussa 2010. Juhlassa muisteltiin klubin saavutuksia, mm. Guinnessin ennätystenkirjaan päässyttä 3.62 metriä pitkää kalakukkoa, jonka klubi valmisti 1980-luvun alussa. Kuvassa kolmekymmentävuotismerkillä palkittuja jäseniä puolisoineen, sekä ansiomerkkien luovuttaja piirikuvernööri Reino Sihvola ja kummi PDG Erkki Hirvonen. LC Äänekoski 55 vuotta ”On kulunut päivää vaille 55 vuotta siitä, kun Hotelli Hirveen kokoontui leijona-aatteen innoittama joukko perustamaan LC Äänekoskea. Juhla pidettiin 12.11.1955. Vanhat kuvat kertovat, että Suomen liput ja lionstunnukset koristelivat salin juhlavaksi, kuten tänäänkin. Klubimme on 44. klubi Suomessa ja toinen Keski-Suomessa. Meillä on ilo myös juhlia klubimme perustajajäsenen Lasse Heikkilän 100 %:n läsnäoloa koko klubimme toiminnan ajalta”, totesi presidentti Isto Jääskelä tervetulopuheessaan, kun kokoonnuimme 11.11.2010 viettämään LC Äänekosken 55-vuotisjuhlaa. Juhla alkoi sytyttämällä kynttilät 16 edesmenneen veljen haudalle ja laskemalla sankaripaadelle seppeleen. Sotiemme vainajille ja veteraaneille muistosanat ja kiitokset lausui veli Pertti Koivunen. Iltajuhlassa veli Olli Jämsen loi katsauksen LC Äänekosken historiaan ja klubin aktiviteetteihin. Joululyhdetalkoot ja myynti sekä metsänistutus ja -raivaus ovat olleet klubin keskeisimpiä aktiviteetteja. Avustuskohteina ovat olleet ennen kaikkea sotaveteraanit ja nuoret. Klubi on mahdollistanut mm. usealle nuorelle kansainvälisen nuorisovaihdon, lahjoittanut stipendejä paikkakunnan oppilaitoksien nuorille ja tukenut äänekoskelaisia opettajia Lions Quest- koulutuksessa. Risto Peltonen LC Äänekosken 55 -vuotisjuhlassa palkittiin klubin perustajajäsen veli Lasse Heikkilä 55 vuoden 100 % läsnäolosta. Hän toimii edelleen aktiivisesti klubissa. G-piirin tervehdyksen juhlaan toi piirikuvernööri Pirkko Kokkonen. Seitsemäs Sibelius-kalenteri Ainola-säätiön asiamies Hilkka Helminen ja Ari Toropainen tutkivat uunituoretta vuoden 2011 Sibeliuskalenteria. Kuva: Kari J. Hietala. Järvenpää/Jean Sibelius –lionsklubi on julkaissut seitsemännen Sibelius-kalenterin. Vuoden 2011 kalenterissa esiintyy Ainola. Kalenterissa yritetään nähdä Ainolan Sibeliukselle niin tärkeät inspiroivat kuin rauhoittavat elementit. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa kansallisromanttisen tyylin 1904 valmistuneessa säveltäjämestarin kodissa on paljon valokuvauksellista. Kuvat 2011 kalenteriin yhtä lukuun ottamatta on saatu elokuvaohjaaja Anssi Blomstedtilta. Hän on Sibeliuksen tyttärenpoika eli Sibeliuksen nuorimman tyttären Heidin ja arkkitehti Aulis Blomstedtin poika. Yksi kuva on saatu Jaakko Kuuselalta. Kuusela on vetänyt kalenteriaktiviteettia aiemmat vuodet. Kalenteriaktiviteetin uusi vetäjä Ari Toropainen kiitää Kuuselaa kuuden vuoden aikana tehdystä hyvästä pohjatyöstä ja erinomaisesta tuesta uudelle vetäjälle. Sibelius-kalenterin tuotolla kerätään varoja järvenpääläisten nuorten musiikinopiskelijoiden tukemiseen. Keväällä tuotto jaetaan stipendeinä. Musiikkistipendit jaetaan Sibelius-Akatemiassa, Sibelius-lukiossa, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa ja Kartanon koulun sekä Harjulan koulun musiikkiluokilla opiskeleville koulujen esittämille edistyneille harrastajille. Kalenterin ostaminen on siten kulttuuriteko tulevaisuuden kulttuurintekijöiden hyväksi. Kaksi lionsklubia juhli Kuusamossa Kaksi lionsklubia juhli perustamisensa merkkivuosia 17.11.2010 Kuusamossa. LC Kuusamon perustamisesta tuli 50 vuotta ja LC Kuusamo/Ruka saavutti 40-vuoden merkkipaalun. Iltajuhlassa puhunut liiton puheenjohtaja Christer Löfström edellytti, että lionsjärjestön on kehityttävä yhteiskunnan mukana. - Meidän tulee kuulla nuoria, koska heissä on tulevaisuus. Kilpailu hyväntekeväisyyssektorilla on kova. Me tarvitsemme näkyvyyttä, yhteistyökumppaneita ja verkostoitumista, jotta menestyisimme myös tulevaisuudessa. Lionstoiminnalle on hyväksytty myös arvot, jotka ohjaavat toimintaa. Molemmat klubit jakoivat runsaasti palkintoja ja ansiomerkkejä. Mm. Melvin Jones –jäsenyys luovutettiin lion Toivo Hekkalalle. Medal of Merit-palkinnon sai lion Paavo Paloniemi ja yhden ruusukkeen ansiomerkin lion Kaarlo Leinonen. LC Kuusamon presidentti Timo Allenius ja puoliso Raija Väre sekä LC Kuusamo/Rukan presidentti Pentti Säämänen puolisonsa Irjan kanssa. 1/11 LION 47 LC Eura/Pyhäjärvi sai kaksi uutta ritaria 40-vuotisjuhliaan perhepiirissä viettänyt LC Eura/Pyhäjärvi sai jäsenistöönsä kaksi uutta ritaria, kahden entisen jatkeeksi. Uudet ritarit ovat 24 vuotta klubin jäsenenä ollut Jorma Mäenpää ja 21 vuotta samoja polkuja kulkenut Paavo Mälkiäinen. Tapahtuman alussa piirikuvernööri Pentti Hämäläinen painotti ritauden merkitystä ja kertoi ritariksi lyötyjen tehtäviä ja aikaansaannoksia klubin toiminnassa. Palkitut Aila ja Paavo Mälkiäinen, Aila ja Jorma Mäenpää sekä piirikuvernööri Pentti Hämäläinen. LC Hämeenlinna/Tawasti jätteenkäsittelylaitoksella C-piirin tiettävästi toiseksi jäsenrikkain LC Hämeenlinna/Tawasti kävi tutustumassa Kiertokapula Oy:n toimintaan Hämeenlinnassa Karanojan jätteenkäsittelylaitoksella. Asiantuntevana oppaana toimi Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen. Vajaan tunnin kierroksen aikana saimmekin aikamoisen tietopläjäyksen. Varmaa on, että tawastilaiset löytävät jatkossa oikean ja ilmaisen osoitteen, jos kodinkoneet, puu ja puutarhajätteet ovat kotona riesaksi saakka. Samalla saimme silmäillä ulkoapäin huoltamojätti st1:den perustamaa maailman ensimmäistä jätteistä hyödynnettävää ”pirtutehdasta”, jossa tuotetaan yli 95 % kirkastettua ainetta. Aine terävöitetään vielä Haminassa. Ko. toimenpiteen jälkeen ainetta lorautetaan bensiiniin joukkoon ja näin saadaan meille entistä ympäristö ystävällisempään bensiiniin. Vajaan parin tunnin tilaisuutta kunnioitti läsnäololla myös piirikuvernööri Helena Rahko puolisonsa Tapanin kanssa. Martti Jaakkola Hyvän Mielen Joulupuu Aktiviteetti nimeltään Hyvän Mielen Joulupuu näki päivänvalon, kun Lappajärven Lions -ladyjen puuhanainen Soile Pusa-Mustonen ehdotti klubille marraskuussa 2009, että klubi voisi kerätä lahjoituksia vähävaraisille lapsiperheille Lappajärvellä. Konkreettisesti tämä tarkoitti sitä, että LC Lappajärvi toimitti ja pystytti aidon joulukuusen paikallisosuuspankkiin,jonka alle yksityiset saivat tuoda muutaman viikon ajan paketoituna leluja, pelejä tai vaikkapa vaatteita jaettavaksi kohdeperheisiin. Jo alkuun ideana oli, että myös käytetyt hyväkuntoiset tavarat kannattaisi kierrättää hy- Lappajärven Lions -ladyjen Soile Pusavään tarkoitukseen. Lahjan pääl- Mustonen ojentaa lapsiperheitä ilahdutle tulisi ainoastaan merkata esim. tavan käärön, 1700 euroa, perhetyönteTyttö 3–5-v. tai Poika 6–7-v., sen kijä Johanna Länsimäelle. Kuva: Mirkku mukaan kenelle lahja olisi sopi- Halonen / Järviseudun Sanomat vin. Toinen vaihtoehto tavaralahjoitukselle oli, että yksityiset henkilöt ja yritykset voisivat muistaa perheitä lahjoittamalla keräykseen lahjakortin. Aktiviteetti tuotti pilottivuotenaan vuonna 2009 kolmen viikon aikana useita muovikassillisia tavaralahjoituksia sekä rahalahjoituksia noin 800 euron edestä. Jouluna 2010 tämä hanke oli edellisvuotta enemmän lappajärveläisten mieleen. LC Lappajärvi infosi aktiviteetista yrittäjien joulunavauksessa ja hoiti paikallislehteen ilmoituksen marras-joulukuun vaihteessa. Muutoin vastuu Hyvän Mielen Joulupuusta jäi tänä jouluna leijonaladyille. Vaikka luonnonkuusesta siirryttiin mm. allergiasyistä muovikuuseen, niin edes se ei suosiota syönyt. Lahjoitusten määrä tuplaantui reilusti ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyöntekijät saivat muhkean joulupaketin jaettavakseen. Hannu Mustonen Petronelloilta jouluiloa Petronellat valmiina lähtemään joulupakettien jakoon. Kosteassa marraskuisessa säässä tawastilaiset silmittelivät muun muassa pirtutehdasta. Kuva: Kari Jokinen. 48 LION 1/11 Rovaniemen kotihoidon apua tarvitsevat vanhukset ja vammaispalvelun apua tarvitsevat asiakkaat saivat joululahjat LC Rovaniemi/Petronelloilta. Petronellat järjestivät marraskuussa perinteiset myyjäiset, jossa kerätyt varat 2 000 euroa luovutettiin 80 euron suuruisina lahjakortteina yksinasuville vanhuksille ja tuetussa asumisessa eläville kehitysvammaisille. Paketteihin oli kääritty myös itse leivottuja pipareita ja erilaisia käsitöitä. Paketin sai myös 9-lapsinen perhe, joka joutui jättämään homevaurioisen kodin ja Etelärinteen lapsi- ja nuorisokoti. Petronellojen kuoro ja Rovaniemen steinerkoulun oppilaat kävivät laulamassa 12.12. palvelutalo Näsmänkiepissä ja Rautiosaaren palvelutalossa. Isonkyrön leijonat on tosi jellonoita Repokankaalle hyppymonttu Isonkyrön Leijonat on tosi Jellonoita. Mielet meillä reippahat ei meitä moni voita. ei kaikki toimeen vaan, vie tahto parempaan. Aina, veljet, muistakaamme aito veljeshenki. Yhteistyöllä rakennamme kotomaan. Näin kajahti klubilaisten laulu LC Isokyrön 50-vuotisjuhlassa 18.9.2010 Pohjankyröntalon uusitussa juhlasalissa, Isossakyrössä. Tervetulopuheen piti presidentti Heikki Nyrhinen. Musiikkitarjonnasta juhlissa vastasi Kyrönmaan Viihdekuoro, Veli-Matti Pietikäisen johdolla. PCC Esko Töyli piti monipuolisen juhlapuheen, jossa hän käsitteli laajasti lionstoiminnan historiaa liikkeen syntyvaiheista tähän päivään. Lions-toiminnan tärkein merkitys löytyy hänen mielestään palvelemisessa, joka on ensisijaisesti heikkojen auttamista kaikkialla maailmassa. ”Tässä on koko lionstoiminnan ydin ja mielekkyys”, kiteytti Esko Töyli puheensa. Juhlassa klubi jakoi stipendejä opiskelijoille, harrastajille ja yhdistyksille yhteensä 3 650 euron arvosta. Juhlassa muistettiin perustajajäseniä sekä pitkään klubissa olleita leijonatyöstä. Lion Pekka Laitala lyötiin ritariksi juhlallisin menoin, seremoniamestareina PDG Matti-Pekka Mäkelä ja DG Börje Träsk. Juhlavuoden yksi merkittävä projekti on ollut palvelutalo Kesterikin huvimajan rakentaminen. Reilun kuukauden projektissa on ollut mukana toistakymmentä leijonaa työpanoksellaan sekä Arne Ritari –säätiö, jonka avustus on mahdollistanut koko hankkeen. Merkittävimpiä tämänhetkisiä aktiviteetteja ovat Nassu-arpojen myynti, Vanhan Kirkon valaisu, pilkkikisat sekä talvi- ja kesärenkaiden vaihtajaiset syksyllä ja keväällä. Varat on käytetty nuorten kannustamiseen stipendien muodossa sekä apuvälineiden ja digitaalisten laitteiden hankkimiseen hoivaosastolle. Kuvat ja teksti: Hannu Ovaska. Repokankaan koulun hyppymonttu on Varkauden kaupungissa ainut laatuaan. Siitäkin syystä on erittäin tärkeää, että se pystytään pitämään käyttökunnossa. Hyppymonttu on jo koulun suunnitteluvaiheessa ajateltu rakennettavaksi telinevoimistelun tarpeita tukien. Hyppymonttua käytetään vaativista volttiharjoituksista pellehyppyihin. Nykyään hyppymonttu on lähes päivittäisessä käytössä ja se on tärkeä osa koulun arkea. Repokankaan koulun liikuntaryhmät käyttävät sitä päivittäisillä liikuntatunneillaan jakotilana ja telinevoimistelutunneilla. Erityisryhmillä ja iltapäivätoiminnalla on myös aktiivista käyttöä hyppymontulla. Hyppymonttua käytetään myös terapiatilana. Lisäksi lasten jumppakerho harjoittelee illalla hyppymontulla. Repokankaan koulun LC Varkaus/Justiinoilta saama lahjoitus oli merkittävä. Ilman sitä hyppymonttu olisi todennäköisesti jouduttu sulkemaan, sillä kaupungilla ei ollut osoittaa määrärahoja uusiin hyppymontun pehmusteisiin. Entiset pehmusteet olivat alkuperäiset ja olivat ehdottomasti vaihdettava hygienia –ja terveyssyistä. Arttu Lahtinen luokanopettaja, Repokankaan koulu Lion Ninan Jenni-tytär hyppymontussa. Pellavankukkia Lion Pekka Laitala lyödään Lions-ritariksi, lyöjinä PDG Matti-Pekka Mäkelä ja DG Börje Träsk. Oulusta lämpöä Karjalaan Kevään aikana ”Lämpöä Karjalan lapsille” palveluaktiviteettia toteuttivat Lions-liittoon kuuluvat nuorisoklubit, leot. Siitä ja pääkaupunkiseudun toiminnasta tuli idea Oulu/Raatti-klubin ja Keskuspesulan yhteistyöhön. Keväällä ei vuodevaatteita Oulun Keskuspesulassa ollut kuitenkaan lahjoitettavaksi, mutta asia jäi muhimaan ja siihen palattiin myöhemmin. Käytännön tasolle päästiin syksyllä. Kuorma tyynyjä ja peitteitä lähti 25.11.2010 Kuljetus Haverinen Oy:n autolla kohti Joensuuta ja edelleen Venäjän Karjalaan antamaan lämpöä sitä tarvitseville. Oulu/Raatti lionsklubin tiedottaja Pentti Kaukonen mukana lastaamassa kuormaa kuljetusautoon ja saattamassa sitä kohti Joensuuta. Auton sisällä noin 5 kuutiometrin lahjoitus, noin 450 tyynyä ja noin 300 kpl erilaisia peitteitä. ”Tässä maailmassamme on niin paljon rumaa ja pimeää, että ajoittain sitä vaipuu synkkyyteen ja unohtaa jopa olevansa elossa, kunnes näkee pimeydessä neitoja, joiden sulous häikäisee ja kirkkaus korventaa jokaisen miehen mielen. Te Liinut olette se valaiseva liekki, kirkas valokeila pimeyden keskellä, joita ilman emme Presidentti Sirpa Malmberg allekirnäkisi enää mitään. Te olette majak- joittamassa perustamisasiakirjaa ka, joka syttyy ja herättää merkkiva- (miehet vasemmalta lukien Reilollaan ankarissakin olosuhteissa ym- jo Nieminen, Vesa Rauttu ja Reijo Saksa). Kuva: Risto Juvonen. päristön eloon.” Näin hemmotteli Suomen Lionsliiton puheenjohtaja Lauri Vainio puheessaan uusia lioneita LC Hämeenlinna/Liinujen perustamisjuhlassa. Liinut on 1015. lionsklubi, ja se on saanut nimensä alueelle tyypilliseen perinnekasvin pellavan (lat. linum) mukaan. Klubi perustettiin 22.4.2010 ja perustamista juhlittiin 30.10.2010 hyvän ruoan, kauniin musiikin, loistavien puheiden ja hauskojen leikkien kera. Lauri Vainon lisäksi onnittelupuheita pitivät mm. piirikuvernööri Helena Rahko, joka Laurin puheeseen sopien toi Liinuille majakan, jonka sisällä toivottiin poltettavan kynttilää aina klubin kokoontuessa. Ystävyysklubi Vantaa/Komeetat toivotti Liinut tervetulleeksi taivaalle ja PDG Vesa Rauttu puolisonsa kanssa toivat leikkikirjan myötä Liinuille rentoutta ja keveyttä toimintaan. Illan esiintyjiksi oli kutsuttu koko kaarti lioneita, nimittäin kutsuvieraat pääsivät puheittensa ohella esiintymään kilpailun osanottajina. Joukkueet suunnittelivat kopiopaperista uusia lionstoimitalon pienoismalleja. 1/11 LION 49 Iriksen stipendi Joonakselle LC Kouvola/Iriksen stipendin vastaanotti Joonas Elo äitinsä Päivi Ukkosen kanssa. Kunniavieraat eturivissä piirikuvernööri Pirkko Vihavaisen kanssa. Taustalla klubilaisia. LC Kouvola/Iriksen jouluraha annettiin stipendin muodossa vammaisurheilussa menestyneelle Joonas Elolle. – Meistä harva on päässyt näin läheltä näkemään ihan aitoa ja oikeaa maailmanmestaria. Mestaruus keihäässä, kakkoslajissasi, on varmasti ilon ja ylpeyden aihe myös äidillesi ja koko perheellesi. Klubi haluaa kannustaa uraasi stipendillä, totesi presidentti Päivi Keppo antaessaan huomionosoituksen koko Kouvolan alueella toimivan klubin vuoden viimeisessä kokouksessa Korialla. Joonas voitti down-henkilöiden kultaa keihäässä syyskuussa Meksikossa. Voittoheitto syntyi toisella kierroksella. Ykköslajissaan kuulassa hän oli hienosti neljäs 52 osanottajan joukossa. – Tavoite on heittää vielä yli 30 metriä. Se on mahdollista, jos harjoittelee kovasti, kertoi Joonas. Joonas on harrastanut yleisurheilua yli 10 vuotta. Hän urheilee Kuusankosken kuntoutuskeskuksen joukoissa, jossa SM-tasolla kilpailee kymmenkunta vammaisurheilijaa. – Joonaksen valmennus on nyt uusien haasteiden edessä, kun valmentaja on jäämässä eläkkeelle. Toivottavasti löytyy hyvä valmentaja, kertoi Joonaksen äiti Päivi Ukkonen. Vammaisurheilussa rahallinen tuki on vähäistä ja urheilu tapahtuu pääosin vanhempien kustannuksella. Päivi toivoo, että myös seurat alkaisivat yhä enemmän panostaa vammaisurheiluun, joka on myös tärkeää ennalta ehkäisevää toimintaa. Talviharmonikan pyörteissä Kokkolan Talviharmonikka – Guardia Nueva – Raimo Vertainen. Siinä yhdistelmä, jonka ympärille LC Kaarlelan palvelutoiminta on kiteytynyt viime vuosina. Yhteistyö alkoi pienimuotoisena jo toimintakaudella 2006– 2007, jolloin klubi kustansi Guardia Nuevan soittajaryhmän vierailemaan paikallisissa vanhainkodeissa. Varsinainen läpilyönti tapahtui sitten syksyllä 2007, jolloin Guardia Nueva ja kapellimestari Raimo Vertainen virittivät ensimmäiset sävelet Snellman salin täydelle yleisölle Kokkolan Lionsklubien yhteisen itsenäisyysjuhlakonsertin merkeissä. Seuraavana vuonna olimmekin sitten jo aktiivisesti Kokkolan talviharmonikan tukijoitten joukossa järjestämällä Talviharmonikkaviikon päätteeksi Snellman salilla ensimmäiset suurtanssit tangokuningatar Kaija Pohjolan tahdittamana ja jatkoa seurasi viime vuonna edelleen tangokuningatar Marita Taavitsaisen siivittämänä. Molemmat suurtanssit onnistuivat erinomaisesti solistiensa tason mukaisesti. Nämä kokemukset takanamme olemme sitten uskaltautuneet ottamaan tämän toimintakauden suururakaksi olla osaltamme mukana Talviharmonikan ”GNX” Guardia Nuevan 10-vuotisjuhlakonsertin järjestelyissä toteaa klubin presidentti Heikki H a a p a l a. Juhlakonsertin järjestely on ainutlaatuinen ja vaativa tehtävä Kokkolan olosuhteissa. Klubimme vastuulle olemme ottaneet jäähallin istumapaikkojen ennakkojärjestelyn ja konsertti-iltana eteispalvelun sekä sisäisen järjestyksen. ”GNX” Guardia Nuevan 10-vuotisjuhlakonsertti pidetään Kokkolan Jäähallissa 26.2.2011 klo 19 ja yleisötavoite on peräti 2000 henkilöä. Konsertin johtaa luonnollisesti kapellimestari Raimo Vertainen ja solisteina tulevat olemaan Jari Sillanpää, Mari Palo, Jorma Uotinen, Matti Korkiala ja Tuomas Airola. Konsertin juontaa Anna-liisa Tilus. Juhlakonsertin ohjelmaan kuin koko tämänvuotisen talviharmonikkaviikon 20.–27.02.2011 kokonaisuuteen voit tarkemmin tutustua www.talviharmonikka.com kotisivujen kautta. JK. Hymyilevät yhteistyökumppanit toivottavat lionit tervetulleiksi talviharmonikan pyörteisiin. Vasemmalta Guardia Nuevan kapellimestari Raimo Vertainen, keskellä LC Kaarlelan pres. Heikki Haapala ja oikealla past.pres. Pekka Kuusansalo. LC Muhoksella juhlallinen kokous LC Muhoksella oli juhlallinen kuukausikokous marraskuussa 2010. Klubiin otettiin asianmukaisin menoin vastaan uusi naisjäsen Päivi Tajakka. Kokouksessa oli vieraana DG Jouko Lampinen. Hän kertoi ajankohtaisista lions-asioista. Tilaisuuden huippukohtana oli klubin kolmen leijonan lyöminen Lions-ritareiksi. Toinen vieras PCC Pekka Rautakorpi löi miekalla ritareiksi Onni Myllymäen, Esa Kokon ja Pertti Marttisen. Muhoksen klubilla on nyt kaikkiaan 4 Lions-ritaria ja 18 Melvin Jones-jäsentä. Pertti Marttinen PCC Pekka Rautakorpi lyö lion Onni Myllymäen Lions-ritariksi. Vasemmalla odottavat vuoroaan lionit Esa Kokko ja Pertti Marttinen. Taustalla seuraa toimitusta uusi naisjäsen Päivi Tajakka 50 LION 1/11 LC Loimaa 55-vuotias LC Loimaa perustettiin Loimaalla 1955 ja 55-vuotista taivalta juhlistettiin marraskuussa 2010 erityiseksi juhlakokoukseksi nimetyn kuukausikokouksen yhteydessä sekä erillisellä 55-vuotisjuhlaillallisilla 5.11.2010 Loimaan Seurahuoneella. LC Loimaa jakaa aina 5-vuotis- ja tasakymmeninä erillisestä juhlavuoden rahastosta juhlavuoden avustuksia. Marraskuun juhlakokouksen yhteydessä jaettiin 3 kpl 3 000 €:n lahjoitukset seuraaville järjestöille: MLL Loimaa, Loimaan Seudun sotaveteraanit ja Loivari ry:lle. Varsinaisena juhlapäivänä 5.11.2010 muistettiin poisnukkuneita leijona -veljiä seppeletervehdyksin juhlallisilla hautausmaa käynneillä ja illalla kokoonnuttiin juhlimaan runsaan kutsuvierasjoukon kanssa iltajuhlaan Loimaan Seurahuoneelle. Miellyttävän ja välittömän iltajuhlan yhteydessä LC Loimaa sai riveihinsä kaksi uutta Arne Ritari- säätiön jäsentä, kun veljet Pasi Sillanpää ja Heikki Ala-Nissilä asiaan kuuluvin menoin lyötiin ritareiksi. Uudet Lions -ritarit Heikki Ala-Nissilä ja Pasi Sillanpää. Harrasteväline-apuraha Alavan lastenpsykiatrialle LC Kuopio/Päiväranta piti tammikuun 2011 kuukausikokouksensa KYSin Alavan lastenpsykiatrian tiloissa. Ennen kokousta luovutettiin Kalaryssäyksen tuotosta 1500 euroa lastenpsykiatrian harrastevälineiden hankintaan. Lahjoituksen vastaanottivat lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kirsti Kumpulainen ja kriisiosaston sairaanhoitaja Soili Lehto. Ennen kuukausikokousta professori Kumpulainen esitteli lastenpsykiatrian tiloja Lahjakirjan luovutustilaisuudessa vasemmalla professori Kirsti Kumpulainen, keskellä kriisiosaston sairaanhoitaja Soili Lehto ja oikealla presidentti Risto Rissanen. Kuva: Otto Pitkänen. Kansainvälistä väriä Puolisoilta kipupumppuja LC Helsinki/Lauttasaari tarjosi kansainvälisen tuulahduksen leijonien vuodenvaihteen runsaaseen konserttitarjontaan. Sibelius-Akatemiassa järjestetyssä konsertissa esiintyivät venäläinen viulisti Ekaterina Frolova ja bulgarialainen pianisti Vesselin Stanev. Sponsoroiden tukeman konsertin tuotto käytetään Lions-avustustoimintaan, erityisesti Lauttasaaren alueella. Lippujen myyntivastuu oli kaikilla klubin jäsenillä, Tauno Hammarin johdolla. – Kuva: Antti Tuomikoski Kankaanpään kahden klubin puolisot lahjoittamassa terveyskeskuksen vuodeosastolle rahaa kipupumppujen hankintaan. LC Kankaanpään ladyt ja LC Kankaanpää/Kuninkaanlähteen ladyt lahjoittivat yhdessä Kankaanpään terveyskeskuksen vuodeosastoille 2 100 euroa kipupumpun hankintaan. Lahjoitus tapahtui joulukuussa 2010. Pumppu lisää potilaiden elämänlaatua. Laitteen avulla he voivat itse annostella kipulääkettä turvallisten rajojen sisällä. 1/11 LION 51 Outokumpuun kolme uutta ritaria LC Oulukumpu/Kuparin kauden päättäjäistilaisuudessa ja klubin 30-vuotisjuhlassa 28.5.2010 lyötiin Lions -ritareiksi klubin jäsenet Erkki Buska, Auvo Ratilainen ja Raimo Ratilainen Toimintakauden aikana klubin hakemuksesta lion Pertti Karttunen sai Melvin Jones -jäsenyyden. Uudet ritarit vasemmalta Raimo Ratilainen, Erkki Buska ja Auvo Ratilainen. Kuvassa myös aikaisempia ritareita Tuomo Räsänen, Ari Torssonen, Jouko Hirvonen, Veijo Tanskanen, Eino Kojo, Vesa Kiiskinen. Oikealla ritaroinnin suorittanut PCC Harri Forss. Nikinharjun lasten virkistymiseen tukea Kaino J. Suominen kunniapresidentiksi Urho Kaleva Kekkonen valittiin Suomen tasavallan presidentiksi 15. 2.1956. Saman vuoden syksyllä perustettiin Lions Club Kankaanpää. Perustajajäsenten ylväästä joukosta jatkaa edelleen klubissa lion Kaino J. Suominen, jo yli 54 vuoden ajan. Hän niin kuin myös lady Eeva osallistuu aktiivisesti klubimme toimintaan. Lion Kaino on ollut joka vuosi, ensimmäisestä vuodesta lähtien 100 %:n lion. Viime syksynä pääsimme ladyjen kanssa juhlistamaan lion Kaino J:n 90- vuotissyntymäpäivää. Illan aikana hänet kutsuttiin klubin kunniapresidentiksi. Kiitospuheessa lion Kaino J. kiitti lämpimästi saamastaan huomionosoituksesta ja kertoi, että Lions-toiminta on aina ollut ja on edelleen lähellä sydäntä. Kaikista niistä järjestöistä, joissa hän on ollut vuosikymmenien aikana mukana, sai Lions- ja sotaveteraaniyhdistykset parhaat arvosanat. Näitä harrastuksia hän haluaa edelleen jatkaa. Risto Rajala Lastenkodin johtaja Eija Hilden vastaanotti klubien presidenttien Heikki Valteen ja Jussi Ronkaisen ojentaman lahjan. Tommi Kinnunen Nikinharjun lastensuojeluyksikkö (virallisesti Nikinharjun kuntayhtymä ja lastenkoti) sai LC Nurmijärven ja LC Rajamäen joululahjan 15.12. Tällä kertaa lahjana oli 550€ sekä korillinen makeisia, laatikollinen omenoita ja mandariineja. Nikinharjun kuntayhtymän ja lastenkodin johtaja Eija Hilden vastaanotti klubien lahjan. Rakennusten peruskorjausta sekä toiminnan jatkumispäätöstä odottava yksikkö käyttää lahjavarat lasten ja nuorten virkistystoimintaan esim. elokuva-ja uimahallikäytien sekä eri ikäisten leikkikaluhankintoihin. Kun kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijät tai sosiaalipäivystyksen työntekijät virka-ajan ulkopuolella tarvitsevat lapselle tai nuorelle kiireellistä kodin ulkopuolista "kotia" käännytään Nikinharjun kuntayhtymän puoleen. Nikinharjun Lastensuojeluyksikön tehtävänä on toimia kuntayhtymän alueella 0-17 -vuotiaiden lasten- ja nuorten vastaanottoyksikkönä. Nuorten tuetun asumisen yksikkö toimii samassa kuntayhtymässä. Se avustaa ammattilaisten tuella 16-19 vuotiaiden nuorten itsenäistymistä turvallisessa ympäristössä ammattilaisten tuella. Vaikeuksissa olevien perheiden arviointiin ja kuntoutukseen erikoistunut tiimi työskentelee yksikössä kokonaisten perheiden kanssa. Tarkoituksena on tukea perheitä eheytymään, kun heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa ja vanhemmuudessa. 52 LION 1/11 Kunniapresidentti Kaino J. Suominen ja puoliso Eeva. Oulujoelta 3000 euroa Lions Club Oulu/Oulujoki lahjoitti jo neljättä kertaa joulurahaa vähävaraisille perheille. Klubin lahjoittama 3000 euroa ojennettiin joulukuun alussa Oulujoen seurakunnan diakoniatyölle. Pääasiallinen varainhankintakeino on klubin vuosittain toteuttama seinäkalenteri, jossa tunnelmoidaan Oulujoen maisemissa vanhojen valokuvien keinoin. 3000 euron lahjoitusta olivat ojentamassa hallituksen jäsen Martti Turkka, presidentti Ilkka Mäkinen ja rahastonhoitaja Jyrki Jokinen. Seurakunnan diakoniatyöntekijät Anu Fedotoff ja Kati Riipinen jakavat lahjoituksen vähävaraisille perheille. Konsertti syöpälasten hyväksi Puistolan kirkko on upea paikka esiintyä, sanoo Elina Teini (vas.). Oikealla luokkakaveri Sofia Savitski. Kuva: Tuula Virkkunen. LC Helsinki/Suurmetsä järjesti Puistolan kirkossa Helsingissä joulukuussa konsertin, jonka tuotto lahjoitettiin syöpälasten hyväksi. Kirkkosali täyttyi ääriään myöten, ja väliajalla LC Suurmetsän ladyt myivät virvokkeita sekä leivonnaisia konserttiyleisölle. Puistolan kirkossa on perinteisesti järjestetty joulukonsertti. Kun kirkon alun perin 9. päivän illaksi varannut taho perui tilaisuutensa, jäi tilaa LC Suurmetsän joulukonsertin järjestämiselle. Jokainen klubilainen sai viisi konserttilippua myytäväksi. Joulukonsertin esiintyjät Elina Teini, Sofia Savitski, Jenni Helvola, Kia Vesikallio, Jaakko Viertiö ja Annariina Kaartinen antoivat oman panoksensa vapaaehtoistyönä. Joulukonsertista saadut varat lahjoitetaan Sylva ry:lle, joka on valtakunnallinen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys. LC Suurmetsä on ollut yhteistyössä myös kirkon diakonian kanssa ja tarjonnut ilmaista ruokaa vähävaraisille mm. Jakomäessä. Keväällä autettiin Haitin katastrofin uhreja sievoisella summalla. Vihdissä naistenmessut Naisten Messut Kalajoella – jo 26. kerran Tuula Virkkunen Kipakan pakkasen vauhdittamana LC Kalajoki/Hiekkasärkät ladyt avasivat perinteiset Naisten Messut. Messut pidettiin Kalajoella marraskuun viimeisenä lauantaina jo 26. kerran, ja paikkana oli Merenojan koulun ruokasali. Pöytiä oli vuokrattu ennätysmäärä, lähes 40, kauimmaisen kauppiaan tullessa Tampereelta, mutta myös lähikunnat Raahe, Vihanti ja Kokkola kalajokisten lisäksi olivat hyvin edustettuina. Myytävänä oli mm. niin makeita kuin suolaisia leivonnaisia, joululaatikoita, juustoja, sinappia, mitä upeimpia käsitöitä, havukransseja, lintulyhteitä ja tietysti myös "jännitystä elämään" arpojen muodossa. Jouluisesta musiikista vastasivat Musiikkiopiston nuoret muusikot. Tänä vuonna erikoisuutena oli Miss Pohjois-Suomi Beauty – kisan finaali, joka oli rantautunut Kalajoelle, edellisvuotisen voittajan kotikaupunkiin. Muotinäytöksillä kerättiin rahaa syöpälapsille ja heidän perheilleen ja asiakkaat saattoivat myös äänestää suosikkiaan. Kisan voitto meni Haapajärvelle ja haapajärviset saavatkin ensi vuonna kunnian järjestää kisan finaalin. Joululeivonnaisten menekki on taattu, joskus on jopa leivottava lisää. Kuva: Veli-Matti Kuisma. LC Vihti/Hiidenvesi ladyt järjestivät 25. kerran Vihdin Naistenmessut 11.12.12.2010. Tällä kertaa joulumyyjäiset jouduttiin pitämään Vihdin kirkonkylän koululla, koska perinteinen paikka Nummelanharjun koululla oli remontissa. Paikan väliaikainen muutos ei näyttänyt vaikuttavan myyjien määrään. Käsitöitä, leivonnaisia ja elintarvikkeita oli tarjolla yli sadassa myyntipisteessä. Asiakkaita arvioitiin käyneen lähes viisituhatta. Vieraiden ruokapuolesta huolehtivat ladyjen kahvio, maanpuolustusnaisten soppatykki sekä veteraanien ja reserviläisten yhteinen makkarateltta. Vanhan tavan mukaan myytiin messujen Leijona-arpoja. Jouluista tunnelmaa täydensivät joulupukki, tonttutanssit ja pienet harmonikkatontut. Jouluksi hankittiin perinteiset ruokapaketit, jotka seurakunnan diakoniatoimi jakoi joulupaketteina apua tarvitseville. Matti Martikainen Anne Kamunen-Kauro Laitalasta Lions-ritari AR-säätiö on myöntänyt 18.9.2010 Lions-ritarin arvon lion Pekka Laitalalle aktiivisesta osallistumisesta klubin aktiviteetteihin sekä hänen pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Pekka on ollut LC Isonkyrön kantavia voimia yli 26 vuotta. Ritariksi lyöminen suoritettiin LC Isonkyrön 50 -vuotisjuhlassa Pohjankyrön talolla ja sitä olivat juhlistamassa F-piirin piirikuvernööri Börje Träskin ja PDG Matti-Pekka Mäkelän lisäksi satapäinen juhlaväki. LC Pattijoen vuosijuhlassa 15.1 Raahen kauppaklubilla lyötiin ritariksi veli Ale Virolainen eli hänelle haettiin Arne -ritarin kunnialaatta merkkeineen jne. Puoliso Laila sai oman ruusukkeensa. Ale on ansioitunut klubissamme erityisesti aktiviteettien ideoijana ja toteuttajana. Ritariksi ”lyönnin” suoritti Pattijoen klubin perustajajäsen Reijo Härönoja. 1/11 LION 53 Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen Bror Forss Vid jul fick vi sorgebudet att Bror Forss, 1 vicepresident i LC Mustasaari-Korsholm, gått bort den 19.12 bruten av en kortare tids svår sjukdom. Lion Bror var född år 1943 och anslöt sig till Lions år 2008. Under den alltför korta tid vi hade Bror i klubben lärde vi känna och uppskatta honom som en rejäl, positiv och samvetsgrann lionsbroder. Bror satte alltid det praktiska lionsarbetet i första hand och det Bror åtog sig, det utförde han till punkt och pricka. Bilden visar Bror som vi bäst kommer i gång honom, inte under möten eller festtillfällen, utan ute bland folk, utförande Lionsarbete och visande Lionsemblemet. Vi saknar en flitig Lion i vår klubb och våra tankar går till Brors anhöriga. Anders Brunberg/LC Mustasaari-Korsholm Markku Eerikäinen Yllättävä suruviesti saavutti LC Siikajoen jäsenet ja heidän puolisonsa kesäkuun alussa 2010. Musiikin lehtori Markku Eerikäinen oli menehtynyt 4.6. sairauskohtaukseen veljensä hautajaisissa soitettuaan Beethovenin Jäähyväiset pianolle. Lion Markku oli opiskellut pianonsoittoa saavuttaen siinä korkean tason. Hän valmistui musiikin opettajaksi Sibelius-akatemiasta v. 1968. Hän oli kuollessaan 68-vuotias. Raahen lukion ja Merikadun yläasteen musiikin lehtorina Markku toimi yli 20 vuotta. Lionstoimintaan Markku tuli Keravalla v. 1977. LC Vantaan kautta hän siirtyi v. 1988 LC Pattijoen jäseneksi muutettuaan Raahen seudulle. LC Siikajoen jäseneksi hän tuli v. 2001. LC Siikajoen jäsenet jäävät kaipaamaan musiikkia hallitsevaa jäsentään yhdessä puolisonsa Aulikin kanssa. Tor Göran Heinström Chartermedlemmen i LC Kimito-Kemiö Tor Göran Heinström avled 25.9.2010 i en ålder av 79 år. Han föddes i Ingå 12.3.1931 i en jordbrukarfamilj och denna bakgrund styrde honom in på lantbruksstudier och han utexaminerades som agronom från Helsingfors universitet år 1955. Hans yrkeskarriär var knuten till lantbruksutbildning och förvaltande av skoljordbruk. Efter en 7-årig vistelse på Åland var han knuten till Kimitobygden där han från 1963 var föreståndare för Brusaby lantmannaskola och från 1981 till sin pensionering 1994 verkade han som rektor för Högre Svenska Lantbruksläroverket och Brusaby Lantbruksskola. I sina värv var Tor Göran en inspirerande och målinriktad ledare. Tor Göran var president för LC Kimito-Kemiö 1972-73 och verkade som zonordförande i två repriser, verksamhetsåren 1974-75 och 1996-97. Han var även Melvin Jones Fellow. Tor Göran Heinström sörjs närmast av Lady Maj-Britt, fyra söner, svärdöttrar och barnbarn. Pertti Hietala LC Karstulan sekä iältään että lionsvuosiltaan vanhin jäsen, kaupunkineuvos Pertti Hietala poistui keskuudestamme 16.6.2010. Veli Pertti oli syntynyt Tohmajärvellä 10.3.1930. Lions- toimintaan veli Pertti liittyi vuonna 1959. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1996 hän muutti viettämän eläkeläispäiviään vaimonsa synnyinkotiin Karstulaan. Samalla hän liittyi välittömästi klu- bin jäseneksi. Pertti oli voimakas sekä yhteiskunnallinen että poliittinen vaikuttaja. Pisimmän työuransa hän teki Pieksämäen kaupungin palveluksessa kamreerina, kaupunginsihteerinä sekä lopuksi kaupunginjohtajana vv. 1965 - 1993. SDP:n kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 1979 ja työ Arkadianmäellä jatkui aina vuoden 1991 eduskuntavaaleihin saakka. Vankan kokemuksensa leijonana ja johtajana veli Pertti jakoi meille nuoremmille veljille. Savolaisena huumorimiehenä oli hänellä aina sopiva juttu tai tarina tilanteen keventämiseksi ja asian eteenpäin viemiseksi. Pertti hoiti ahkerasti kuntoaan lenkkeillen, hiihtäen ja pyöräillen. Veljet saattoivat kuitenkin huomata askeleen vähitellen lyhenevän ja lopuksi lady Kaija-Leena saattoi miehensä viimeiseen lepoon. 54 LION 1/11 Erkki Jaakkola Elokuun viimeisellä viikolla toimintakauden juuri alkaessa, saavutti veljespiirimme suruviesti. Veli Erkki Jaakkola oli siirtynyt elämän rajan tuolle puolen. Vaikea, pitkäaikainen sairaus uuvutti vääjäämättömästi, ja Erkki nukkui ikuiseen uneen 24.8.2010 vasta 51 vuoden ikäisenä. Agronomiopintojensa jälkeen veli Erkki palasi kotiseudulleen Kankaanpään Vihteljärvelle jatkamaan sukutilansa viljelemistä. Metsään liittyivät ne monet aktiviteetit, joita veli Erkki järjesti klubiveljilleen. Hyvin mieluisa aktiviteetti oli runsaan 10 vuoden ajan jatkunut operaatio ”Joulukuusi”. Tällöin saimme valita ja kaataa Erkin metsästä kotiimme joulukuusen sekä nauttia milloin metsän keskellä, milloin Erkin kotona yhdessäolosta ja tarjoiluista. Erkkiä jäivät kaipaamaan lady Lea, kolme opiskelevaa tytärtä, sukulaiset sekä laaja ystävä- ja tuttavapiiri mukaan lukien klubiveljet ja ladyt. Rolf Jansson Den första torsdagen i november tystnade LC PorvooBorgås bröder för att hedra AR-riddaren Rolf Janssons minne och livsverk. Broder Rolf, som var född den 10.07.1938 i Helsingfors, blev kallad till den eviga vilan den 02.11.2010 bruten av en svår sjukdom. Broder Rolf blev kallad till Lions-rörelsen på våren 1981, så nästan 30 är av IOO Vo medlemskap blev fyllda. Han blev dubbad till Lionsriddare är 2005. Hans presidentperiod inföll i9B7-BB. I arbetslivet verkade han i 20 års tid inom bilbranschen med olika ledaruppgifter i Helsingfors, Ekenäs och Borgå. De senaste 19 arbetsåren var han verkställande direktör för fastighetsservicebolaget Borgå Värme Ab. Broder Rolf var en humorist och sann gentleman som kunde uppmuntra och stöda yngre bröder. Hans käraste intressen var sommarstugan, båtliv och olika aktiviteter med familjen och barnbarnen. Broder Rolf sörjes av lady Louise-Marie och två söner , 3 barnbarn samt en stor vänkrets. Heikki Kangasniemi LC Vaasa/Cityn jäsenenä klubin perustamisesta asti ollut Heikki Kangasniemi menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 26.8.2010 Vaasassa 82 vuotiaana. Lionveli Heikki oli ahkera ja tunnollinen klubin ja lohkon toiminnassa ja palvelussa yhteisön ja kotiseudun kehittämiseksi. Oman siviilityönsä hän teki liike-elämässä maata rakennettaessa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen omaisensa ja me klubiveljet menetimme miellyttävän ja ystävällisen ihmisen, joka rehdisti tahtoi luovuttaa isänmaan onnellisempana nousevalle sukupolvelle johtaen klubikokousta vielä viime toukokuussa nuorisostipendiä ja kesää suunniteltaessa. Ralf Karlsson Den långvarige medlemmen i LC Parainen-Pargas, Ralf (Rolle) Karlsson avled i en plötslig sjukdomsattack den 4 december 2010. Han var född 4.11.1929. Rolle kal�lades till medlem i klubben år 1967 och var en av dem som ännu kunde och gärna ville berätta om klubbens tidiga verksamhet och i anekdotisk form ge oss yngre medlemmar måleriska bilder av hur man gick tillväga då lionsverksamheten på orten ännu var ung. Rolle verkade som klubbens president året 1990-91 och som zonordförande 1991-92. Han var en aktiv medlem ännu in i det sista trots att sjukdom präglade hans vardagsliv. Till professionen var Rolle lärare och verkade från år 1964 till pensioneringen 1989 som föreståndare och rektor för Malm skolas lågstadium (tidigare Centralskolan). En aktiv föreningsmänniska har gått bort. BVL . Reino Korhonen Reino Korhonen LC Sotkamo klubin perustajajäsen, opettaja Reino Hemminki Korhonen siirtyi ajasta ikuisuuteen pitkän sairauden murtamana 20.9.2010. Hän oli syntynyt 9.9.1926 Sotkamon Suovaaralla. Valmistuttuaan Kajaanin Opettajaseminaarista hän toimi opettajana koko elämänsä ajan Sotkamossa. Lions- työskentelyyn hän osallistui perustajajäsenen tarmolla ja vakaumuksella suorittaen kaikki tehtävät omalla vuorollaan. Teki ystäville värssyjä ja järjesti juhlien ohjelmat. Reinon käsialaa on myös ”Sotkamo-Vuokatti –pinssi”, joka muistuttaa ystävästä ja luovasta klubiveljestä. Reinoa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset, lastenlapset, sisarukset, lionsveljet, sotilaspojat, opettajayhdistyksen jäsenet sekä suuri ystäväpiiri kainuulaisia. Pertti Laitinen LC Siuron pitkäaikainen veli Pertti Laitinen poistui keskuudestamme vakavan sairauden murtamana 11.7.2010. Hän oli syntynyt Hämeenkyrössä 18.6.1948. Elämäntyönsä hän teki kehitysinsinöörinä tutkimalla ja kehittämällä nopeakäyntisiä diesel-moottoreita. Klubiin Pertti kutsuttiin 1984. Hän hoiti annetut virat hyvin, joten hän sai vankan luottamuksen aktiviteettien jaossa. Viime vuodet Pertillä olikin tehtävänään mm. jakaa klubin myöntämät stipendit opiskelunsa päättäneille nuorille. Muistamme Perttiä kiitollisuudella hyvänä isänä ja taatana sekä klubimme veljenä. Perttiä jäivät kaipaamaan kaksi poikaa perheineen, tytär, äiti ja isä sekä laaja ystäväpiiri. Kalevi Lukman LC Helsinki/Siltamäki perustajajäsen, Melvin Jones-jäsen ja Lions-ritari Kalevi Arthur Lukman syntynyt Terijoella 3.12.1936 siirtyi ajasta ikuisuuteen Helsingissä 19.11.2010 pitkään sairastettuaan. Hänet siunattiin viimeiselle matkalle Vantaalla Pyhän Laurin kappelissa 4.12.2010. runsaan sukulais- ja ystäväjoukon saattamana. Varsinaisen elämäntyönsä Kalevi teki Nordtend Oy:ssä markkinointipäällikkönä. Lionstoiminnan ja matkustelun ohella Kalevin harrastuksiin kuului kaikenlaisten asioiden tilastointi, josta hän sai idean perustaa oman firmansa Hintatieto Oy - Price Index Finland Oy Ab:n. Kalevi jäi muistoihimme sivistyneenä, hauskana maailmaa matkanneena ja klubissa aina ”tonttinsa” vastuullisesti hoitavana herrasmiehenä, jonka seurassa kaikki viihtyivät. Lion Kalevia jäivät kaipaamaan lady Laila Hillevi, tytär Leena perheineen ja muut sukulaiset ja ystävät. Jaakko Mikkonen LC Suomussalmen jäsen Jaakko Mikkonen kuoli äkillisen sairauden murtamana 19.9.2010. Hän oli syntynyt Suomussalmella 26.8.1937. Jo nuorena hän ryhtyi yrittäjäksi ja toimi aluksi kuorma-autoilijana ja myöhemmin huoltoaseman hoitajana. Eläkkeelle hän jäi kenkäkauppiaana. Jaakko Mikkonen oli aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. LC Suomussalmi menetti lionsritari Jaakon poismenon mukana aktiivisen ja liontyöhön täysipainoisesti osallistuneen jäsenen. Jaakko Mikkosta jäivät kaipaamaan puoliso ja tyttäret perheineen sekä laaja sukulais- ja ystäväjoukko. Kimmo Mustonen LC Outokumpu/Kuparin jäsen Kimmo Kalevi Mustonen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 27.6.2010 kotonaan Outokummussa. Kimmo oli syntynyt 9.2.1969 Outokummussa. LC Outokumpu/Kuparin lioneihin hänet kutsuttiin vuonna 1994, joten hän ehti olla mukana klubin toiminnassa 16 vuotta. Työuransa Kimmo teki aktiivisena yrittäjänä ja autoilijana toiminimellä Puhdistusliike Kimmo Mustonen. Suremaan jäivät äiti, sukulaiset ja tuttavat. Helinä Nieminen LC Vantaa/Helsingen perustajajäsen, hallintotieteiden maisteri Helinä Nieminen menehtyi 6.12.2010 äkilliseen sairauskohtaukseen kotipihallaan Vantaalla 65 vuoden ikäisenä. Päivätyönsä hän teki Valtiokonttorissa kahdessa eritoimistopäällikön virassa, eläkealan asiantuntijana ja kouluttajana. Hän jäi eläkkeelle ylitarkastajan virasta syksyllä 2009. Helinä oli vastuuta ottava, sitoutunut lion. Hän johti klubia presidenttinä 1994- 1995 ja uudelleen 2006-2007. Hän toimi piirihallituksessa kolme vuotta ja teki suururakan kahden uuden naisklubin perustamiseksi ja toimimalla näiden klubien opasleijonana. Helinä oli aina uskollinen klubin aktiviteettien toteuttamisessa. Helinä oli monesti palkittu lion - myös Melvin Jones -jäsenyydellä. Lionien sitoutuminen järjestöön, toisiimme tutustuminen, vierailu-ohjelman luominen ja klubien yhteistoiminnan kehittely oli Helinälle tärkeää. Voimaa hän ammensi oopperasta, teatterista ja puutarhanhoidosta. Menetimme samalla hyvän, rehdin ja huumorintajuisen ystävän. Kanssamme kaipaamaan jäivät puoliso Raimo, tyttäret Johanna ja Tiina perheineen sekä lukuisa ystävien joukko. Seppo Nurminen LC Vähänkyrön jäsen, veli Seppo Nurminen, poistui joukostamme pitkällisen, vaikean sairauden jälkeen Hän oli syntynyt 16.8.1945 vähäkyröläiseen pläkkyri-perheeseen. Hänet kutsuttiin klubiin vuonna 1992. Lions-toimintaa kesti 18 vuotta. Hän oli presidenttinä kauden 2000-2001. Veli Seppo oli mukana monissa klubin aktiviteettitoiminnoissa ja hoiti hänelle uskotut tehtävät varmasti ja tunnollisesti. Veli-Seppo teki elämäntyönsä metallialalla, ollen ensin vieraan palveluksessa komennustehtävissä useita vuosia, kunnes perusti oman asennus- ja hitausyrityksen. Lämminsydämistä ja aina auttamishaluista Seppoa jäivät kaipaamaan aviopuoliso Helena, poika, tytär perheineen, iäkäs äiti ja sisarukset sekä laaja ystäväjoukko ja leijonaväki. Erkki Pesonen LC Pelkosenniemen jäsen Erkki Veikko Pesonen kuoli Turussa 6.8.2010. Hän oli syntynyt Kiihtelysvaaran Palolla 30.4.1926 maanviljelijäkodin esikoisena. Elämäntyönsä hän teki Pelkosenniemen koululaitoksessa johtavissa tehtävissä lähes 40 vuotta. Leijonaksi Erkki tuli Kemijärvi/Koillistunturin klubiin 1983, jossa toimi presidenttinä 19871088, siirtyen myöhemmin Pelkosenniemen klubiin. Nuoriso, kotiseutu ja matkailutyö olivat lionstoiminnan ohella veli Erkin sydäntä lähellä. Erkkiä jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen, klubiveljet ja laaja ystävien joukko. Pauli Pirttijärvi LC Rovaniemi/Alakemijoen kantava voima ja erittäin laajasti arvostettu lionveli Pauli Pirttijärvi menehtyi liikenneonnettomuudessa Rovaniemellä 14.10.2010. Monipuolisesti lahjakkaana ihmisenä sekä avoimena ja ulospäin suuntautuneena persoonana hän ehti vaikuttaa pitkän opettajauransa ohella monella taholla. Esiintyvänä taiteilijana, lausujana, laulajana ja muusikkona sekä verrattomana juontajana Pauli esiintyi eri puolilla Suomea jopa kansainvälisestikin. Lionstyössä Pauli oli mukana vuodesta 1968 lähtien 100 %:na lionina. Yhtenä esimerkkinä hänen tarmokkaasta työstään ovat olleet hänen koko ajan isännöimänsä, lähes 30 vuotta jatkuneet MUUROLA-päivät, jotka on palkittu peräti Suomen parhaana viikonlopun ulkoilutapahtumana. Pauli saikin tunnustuksena aktiivisesta toiminnastaan Melvin Jones –jäsenyyden. Klubitoiminnassa ”Paulus” oli aina ensimmäinen mukaan lähtijä sekä muutoinkin esimerkillinen leijona, toisten palvelija, jonka viljelemä huumori piti yllä todellista klubihenkeä. 1/11 LION 55 Samuli Raitala LC Vimpelin pitkäaikainen jäsen Samuli Raitala nukkui pois kotonaan Vimpelissä 3.12.2010 omaisten läsnäollessa vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 14.9.1960 Ristijärvellä ja tuli luokanopettajaksi Vimpelin Aapiskujan koululle. Veli Samuli toimi klubissa nuorisovaihtoon liittyvissä asioissa, puhelinmuistioaktiivina, sekä internetvastaavana. Presidenttinä veli Samuli toimi 2000 – 2001. Samulia jäivät kaipaamaan puoliso, lapset, sukulaiset, lukuisat ystävät, sekä koko LC Vimpelin veljesjoukko Ilkka Kalevi Salmi Keskellä kauneinta kesää 2010 tuli suruviesti lionveli Ilkka Salmen poismenosta. Vaikka jo useita kuukausia olimme tienneet Ilkan kamppailevan vakavaa sairautta vastaan, emme tienneet hänen aikansa olevan näin lyhyeksi määrätty. Ilkka oli juuri valmistunut uuteen ja itselleen sopivaan ammattiinsa kahden uranvaihdon, poliisitoimen ja vakuutusalan jälkeen. Hän ehti olla viimeiseksi jääneessään ja erityisesti pitämässään työpaikassaan Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:ssä runsaan vuoden. Ilkka poistui keskuudestamme 57-vuotiaana. Ilkka tuli LC Lappeenranta/Rakuunaan siirtojäsenenä LC Joutsenosta vuonna 1993 ja ehti toimia useissa klubivirkailijatehtävissä ennen poismenoaan. Ilkka toimi klubin presidenttinä kauden 1999 - 2000. Ilkka muistetaan huumorintajuisena, hyväntuulisena ja rehtinä veljenä, joka teki annetut tehtävät täsmällisesti aikaansa ja voimiaan säästämättä, kasvot ystävällisessä hymyssä. Hän oli myös se, joka vuosien mittaan aktiviteeteissamme loi hyvän hengen hauskojen kaskujen valikoimallaan ja leppoisalla jutustelullaan. Jorma Tapaninen LC Kuopio/Puijon perustajajäsen Jorma Tapaninen kuoli 10.11.2010. Hän oli syntynyt 20.11.1924. Joppe oli klubin perustajajäsen vuonna 1962. Hänestä tuli varsin aikaansaava leijona, monivuotinen hallituksen jäsen ja presidentti. Erikoista oli, että hän toi Kuopioon markkinoiden jo perinteisen kananpoika-aktiviteetin noin 40 vuotta sitten. Hän oli innokas matkojen ja ohjelmien järjestäjä ja osallistuja. Aikanaan hän runoili monet hauskat viisut klubitilaisuuksiin. Joppe oli todellinen valokuvauksen harrastaja, kuvien tekijä ja lähes ammattitason valokuvataiteilija sekä piirtäjä. Jopen siirtyminen ikuisuuteen jätti ystävä- ja veljespiiriimme pysyvän aukon, mutta aukon, joka tulee koko elämämme säilymään positiivisena ja kiehtovana muistona. Suuri joukko kuopiolaisia jää kaipaamaan poikkeuksellisen hyvää ystävää. Häntä jäi suremaan vaimo Aino ja kaksi tytärtä. Veikko Tarvainen Veljespiiriämme kosketti syvältä, kun vuoden vaihduttua levisi tieto leijonaveljemme Veikko Olavi Tarvaisen saamasta iäisyyskutsusta. Hän oli syntynyt 11.8.1933 ja kuoli 31.12.2010. Sairaus oli pitkä ja uuvuttava. Voimiensa mukaan hän oli kuitenkin usean vuoden aikana mukanamme, tosin viime aikoina vain sairasvuoteelta lähettämiensä terveisten muodossa. Olavi Tarvainen tuli klubiin 1970 siirtojäsenenä LC Askolasta, johon hän oli liittynyt jo pari vuotta ennen LC Parolan perustamista. Saimme häneltä runsaasti innostusta ja hyviä neuvoja toiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. Itse aktiviteetteihin hän otti innokkaasti osaa sekä kannusti esimerkillään muita. Tunnustuksena ansiokkaasta LC Parola palkitsi hänet mm. Melvin Jones -jäsenyydellä 1997. Olli oli koulutukseltaan insinööri. Viimeiset aktiivivuotensa hän hoiti ammattikasvatustarkastajan virkaa Hämeen lääninhallituksessa. Niinpä hänen osakseen tuli lähes kahden vuosikymmenen jäsenyys leijonien julkaiseman Hattulan Joulun toimituskunnassa. Siinä tehtävässä hän kantoi huolta julkaisun sisällöstä ja hankki sekä kirjoitti lukuisia runoja näinä vuosina julkaistuihin lehtiin. Paikkakunnalla Olavi ja hänen puolisonsa Raija ovat tunnettuja suuriarvoisesta vapaaehtoistyöstään SPR:n Juttutuvan perustajina ja toiminnan uupumattomina vetäjinä. 56 LION 1/11 Olavi Vertainen LC Konginkankaan perustajajäsen, toimitusjohtaja Olavi Vertainen menehtyi 85-vuotiaana 3.11.2010. 17-vuotiaana vapaaehtoisena hän lähti sotaan ja siviiliin päästyään 20-vuotiaana aloitti yrittäjänä: autoilija, huoltoasemat, maansiirtoa, vesistörakentamista, jätepaperien revintää ja kantojen murskausta. Monet luottamustoimet eivät estäneet 100 prosentin aktiivista ja esimerkillistä osallistumista lionstoimintaan. Pidetyn veljen poismeno muutti klubin 45-vuotisjuhlan Olavin klubijäsenyyden ja elämäntyön kunnioitukseen. Olavia jäivät kaipaamaan neljä lasta perheineen sekä ystävät ja klubiveljet puolisoineen. Pekka Virtanen LC Lappeenranta/Rajan jäsen Pekka Virtanen siirtyi vuoden 2010 viimeisenä päivänä vaikean sairauden uuvuttamana ajasta ikuisuuteen. Viesti tuli yllätyksenä monelle klubiveljelle, sillä Pekka oli aktiivinen leijona aivan viime kuukausiin saakka. Pekka syntyi 30.10.1938 Pietarsaaressa Berliinin olympiajuoksija ”Palle” Virtasen perheeseen. Pekka oli aktiivinen yhdistysihminen. Leijoniin Pekka liittyi vuonna 1969 ollessaan perustamassa LC Simpelettä, jonka presidenttinä hän toimi vuosina 1970 -1971. Seuraavalla kaudella hän toimi lohkon puheenjohtajana. Klubiimme tämä rehti ja hyvähenkinen terveyskeskushammaslääkäri siirtyi vuonna 1979 karhulalaisesta klubista. Pekka oli harkitseva, sanojensa mittainen mies, joka kantoi vastuuta silloin kun pyydettiin. Hän toimi mm. klubin Sight First –koordinaattorina. Pekkaa kohtaan tunnetusta arvostuksesta kertoo osaltaan hänelle myönnetty Melvin Jones –jäsenyys. Åke Viita-aho Perusleijona ja kaukopartiomies Åke Viita-ahon viimeiseksi leijonatehtäväksi jäi Hämeenlinnan liiton vuosikokous, jonne hän halusi osallistua, vaikka vaikea sairaus oli jättänyt jälkensä LC Lempäälän monitoimimieheen. Tuoni kutsui hänet viimeiseen iltahuutoon 19.7.2010. Vuonna 1923 syntynyt Åke aloitti leijonatoimintansa LC Paavola/Ruukissa 1965, siirtyi Mäntyharjun ja Nokian klubien kautta LC Lempäälään 1976. Åke oli aktiivinen klubimme jäsen 35 vuoden ajan kuolemaansa asti. Hänelle myönnettiin pitkän uransa aikana Melvin Jones –jäsenyys 1990 ja Lion –ritarius 2002. Hän sai myös Medal of merit –mitalin ansioistaan leijonatyössä. Åke oli perustamassa klubeja Baltiaan olojen vapauduttua siellä. Valtakunnan tasolla osallistui Åke Viita-aho vuosikokousten lisäksi liittomme hiihto- ja suunnistusmestaruuskisoihin. Tuomisina niistä oli hänellä yleensä komea malja tai mitali. Åke lepää lady Eevan rinnalla Pyhän Birgitan kirkon katveessa. Meitä jälkeen jääneitä muistuttaa Åken upea pinssiliivi- ja palkintokokoelma klubimme vitriinissä superleijonan elämäntyöstä. Olavi Vähämäki LC Perhon toimintakauden 2009-2010 presidentti Olavi Vähämäki, 58 vuotta, on poissa. Vielä 19.11.2010 kokouksessa veli Olavi teki leijonapalvelutyötään tunnollisesti ja tarmokkaasti. Opettelimme laulamaan mm. uutta leijonalaulua: ”Leijonahenki se meitä yhdistää…” Surutieto tuli veljille sitten yllättäen 21.10., kaksi päivää tuon kuukausikokouksen jälkeen. Maanviljelijä Olavi Vähämäki tunnettiin pitäjässä ahkerana, taitavana ja ansiokkaana viljelijänä, joka viljeli kotitilaansa Möttösessä. Tasapuolisena ja rehtinä ja helposti lähestyttävänä miehenä hänelle lankesi myös monia luottamustehtäviä, mm. tuottajien, seurakunnan ja leijonien toiminnassa. Muistamme hänet toiset huomioon ottavana, auttavaisena, kristillisen vakaumuksen omaavana, seurallisena miehenä, jolle oli annettu myös laulunlahja. Niinpä häntä arvostettiin korkealle kirkkokuorossa, mieskuorossa ja lionsklubissa ja muissa yhteisöissä. Olavi Vähämäki teki perholaista leijonapalvelua 21 vuotta. Perhon klubi menetti Olavissa aktiivisen veljen. Hänen palveluaan leijonaveljet muistavat kunnioituksella. Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi Uudet jäsenet 13.9.2010 jälkeen LC Vihti/Nummela: Nina Moilanen, Tatta Walden LC Joensuu/Adam&Eva: Timo Harinen, Tuija Puhakainen LC Asikkala/Kanava: Pirkko Leskelä LC Lohja/Omenaiset: Päivi Kuitunen LC Kuopio/Canth: Kristina Lybeck, Pirjo Ollila LC Jyväskylä/Aino: Leena Säämänen-Huotari LC Helsinki/Cultura: Laura Uotila, Maria Vuorio LC Kuusamo/Pohjanakat: Susanna Auvinen, Liisa Salmivaara LC Kotka/Keisarinna: Jaana Enroos LC Jakobstad-Pedersöle/Linneor: Monica Skuthälla LC Iisalmi/Yläsavottaret:Tiina Karhu LC Mänttä/Esteri: Katja Loijas-Ahonen, Pia Nieminen LC Jalasjärvi/Liisat: Minna Vanhamäki LC Kangasala/Kuussalo: Marju Räisänen LC Lahti/Vellamot: Pirjo Kuikka, Pirjo Tähtinen LC Oulu/Hannat: Paula Kolvanki, Anne Mård LC Helsinki/Maininki: Irma Rehell, Birgitta Sirkiä LC Äänekoski/Helmi: Päivikki Linna, Jaana Mäkinen LC Somero/Paratiisi: Annakaisa Raikkonen LC Helsinki/Itä: Timo Kossila, Sami Laitakari, Andy Solomon LC Hamina/Varvara: Minna Kolhonen LC Ilmajoki/Viljat: Elisa Kilpiö LC Toijala/Arvo Ylppö: Sirpa Ahlfors LC Turku/Viola: Pirkko Sjöholm LC Pudasjärvi/Hilimat: Ritva Saarela, Vuokko Ulander LC Pieksämäki/Pieksättäret: Veera Järvenpää, Aija Marjananen LC Paimio/Aallotar: Teija Laaksonen LC Helsinki/Merituuli: Merle Blum, Hilkka Laitinen, Kirsi Niementeräs LC Pori/Charlotta: Marika Paloniemi, Anne-Mari Ståhlström LC Hämeenlinna/Linnattaret: Satu Koskela LC Espoo/Laakson Liljat: Sointu Sauren LC Vantaa/Avia: Hanna Kuosmanen, Kirsi Lehtovaara-Kolu LC Lahti: Petri Luoma, Pauli Jokela LC Forssa: Keijo Leppänen LC Joensuu: Jorma Issakainen, Ari Piiroinen LC Seinäjoki: Ari Valli LC Hyvinkää: Pekka Mommo LC Kouvola: Taisto Kangas LC Toijala: Arto Arola LC Lieksa: P. Eskelinen-Leppänen, Pentti Ikonen, Marja Lehikoinen LC Pihtipudas: Jarkko Pihlaja, Jarkko Tyvimaa LC Nurmes: Marjo Säkkinen, Tiina Toivanen LC Iisalmi: Jussi Hukkanen LC Vaajakoski: Vesa Sironen LC Helsinki/Torni: Matti Sorsa LC Helsinki/Herttoniemi: Heikki Romppanen, Glenn Saloranta, Keijo Santakari LC Mäntsälä: Pertti Sopanen LC Saarijärvi: Olli Kauppinen LC Joensuu/Carelian: Heikki Mäkimattila LC Turku/Kupittaa: Erik Arro, Kalle Pelli LC Nilsiä: Erkki Ikäheimo LC Helsinki/Hietalahti: Kaj Wallin LC Rovaniemi/Ounasvaara: Tuomo Heikkinen, Hannu Sukuvaara LC Jyväskylä/Harju: Teemu Tikkala LC Paimio: Ora Laaksonen LC Helsinki/Oulunkylä: Sakari Salo LC Askola: Markku Koivisto LC Helsinki/Kruunuhaka: Raita Hauhtonen LC Juankoski: Juha-Pekka Okulov LC Kuhmoinen: Olli Saarinen LC Imatrankoski: Arto Vento LC Turenki: Heikki Salonen LC Viiala: Marko Forsblom, Tero Javanainen LC Turku/Pansio: Jarkko Puska LC Lahti/Kariniemi: Jouni Koskinen, Kimmo Riipinen LC Oulu/Sillat: Lauri Kahlos LC Parikkala: Valto Kettunen, Kimmo Väliviita LC Liminka/Lakeus: Tommi Kangas LC Turku/City: Lasse Aarnio, Tapani Soininen LC Turku/Koroinen: Jouni Lehikoinen LC Kuhmo: Pekka Taussi LC Ilmajoki: Seppo Uittomäki LC Raisio: Mikko Laulumaa LC Valtimo: Arto Siira LC Jokela: Pekka Svärd LC Espoo/Pohjoinen-Esbo/Nord: Juha-Matti Huhtanen LC Mäntyharju: Jyrki Taumala LC Jakobstad/Malm: Håkan Mattson LC Taivalkoski: Maaret Ihme, Jacqueline Keskitalo, Maria Taivalkoski LC Oulu/Raatti: Ari Korhonen, Raimo Tikka LC Helsinki/Vuosaari: Ali Hosseini LC Konginkangas: Markku Kauppinen LC Ypäjä: Kari Savolainen LC Orimattila/Viljamaa: Mikko Juhola LC Kälviä: Marco Lindström, Juha Nikkinen LC Malax: Bengt Lindell, Jan Tallgren LC Tervola: Olavi Niemelä LC Helsinki/Kontula: Hannu Lasma LC Kärsämäki: Kimmo Seppälä LC Myllykoski: Toni Rinne LC Tyrnävä: Arto Kaukko, Ari Oravainen LC Nummi: Markku Virtanen LC Taivassalo: Kari Ahonen LC Tampere/Amuri: Timo Korpela LC Reisjävi: Raimo Kahilainen LC Tampere/Harju: Henri Pöntinen LC Sipoo/Pornainen: Ari Juva, Tarmo Ojala, Juha Uljas LC Sievi: Seppo Jukkola, Kimmo Luostari, Ari Lyly LC Eura/Pyhäjärvi: Timo Nummelin LC Forssa/Kuha: Markus Laine LC Vuolijoki: Eero Väisänen LC Kuusamo/Ruka: Sami Liimatainen, Kaino Törmälä LC Leppävirta/Unnukka: Jouko Niskanen, Seppo Ohisalo LC Helsinki/Kaivopuisto: Mika Kortesniemi, Harri Thureson LC Tampere/Tohloppi: Ilkka Lehtinen, Markku Pietarinen, Ari Torkkola LC Oulu/Limingantulli: Antti Kuivalainen LC Porvoo MLK-Borgå LK: Toivo Kärnä, Asko Mäisti LC Lohja/Harju: Janne Laakkonen LC Sotkamo/Vuokatti: Suvi Jansson, Outi Penttinen, Jukka Prusi, Mira Teiska LC Pyhtää-Pyttis: Pekka Häkkinen LC Valkeakoski/Apia: Marko Uusitalo LC Alavieska: Sirkka Eerola, Simo Kähtävä LC Trku/Pohjola: Mika Lähteenmäki LC Anjalankoski: Jarmo Lehtomäki, Seppo Mäkinen LC Rovaniemi/Napapiiri: Jyrki Huttunen LC Rovaniemi/Jyrhämä: Markus Kunnari LC Dragsfjärd: Yngve Dahlström LC Espoo/Olari: Timo Dahl LC Oulu/Oulujoki: Matti Matinheikki LC Helsinki/Revonsalmi: Kalevi Engberg LC Heinola/Sillat: Harri Suoknuutti LC Palokka: Juhani Ahonen LC Pyhäntä: Merja Turpeinen LC Oulu/Myllyoja-Haapalehto: Juha Koskela, Päivi Koskela LC Tampere/Koivistonkylä: Hannu Sippola LC Parikkala/Siikalahti: Hannu Nokelainen LC Helsinki/Suurmetsä: Juha Ilmelä LC Lemi: Voitto Vainio LC Åland/Södra: Stig Janson LC Kontiolahti/Höytiäinen: Jukka Puumalainen, Tommi Silvennoinen 1/11 LION 57 Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi LC Varpaisjärvi/Susj: Risto Valkonen LC Kiihtelysvaara: Aaro Hyttinen LC Luumäki/Ukko-Pekka: Mika Peronmaa LC Naantali/Tawast: Roni Erävaara LC Jyväskylä/Metso: Jussi Kari LC Heinävesi/Kerma: Jarmo Rönkä LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde: Kalervo Vainiomäki LC Pori/Koivisto: Jorma Rinnemäki LC Kirkkonummi/Veikkola: Jussi Uusipaavalniemi LC Kylmäkoski: Heikki Vilppula LC Seinäjoki/Aalto: Sirpa Nurmela LC Tampere/Lassinlinna: Jukka Salonen LC Hämeenlinna/Aulanko: Anna Becker LC Raahe/Fantti: Anne Vesterbacka LC Vihti/Nummela: Heidi Helle LC Alavus:Kuulattaret: Seija Haarajärvi, Paula Kuhalampi, Leena Pekkanen LC Liminka/Kultasirkut: Paula Haverinen, Helena Lahdenperä, Mirja Rintala LC Pornainen: Petteri Rusi LC Loviisa/Queen Lovisa: L. Mattson-Lindsberg LC Klaukkala/Leat: Maarit Jukuri, Tiina Teräväinen, Tanja Virkkunen LC Loppi/Maijastiinat: Suvi Rekola LC Helsinki/Soihdut: Barbara D’Ambrogi-Ola,Giuseppina Da Col, Leena Ekman, Sirkka Gustafsson, Helena Hiltunen, Leena Hiltunen, Kaija Holopainen, Ritva Kuusisto, Diana Laakkonen, Else-Maj Lindberg, Aila Nyman, Louise Park-Ahonen, Eila Raikaslehto, Anneli Raittinen, Paula Riikola, R.Salittu-Holopainen, Seija Suorsa, Teija Tuukkanen, Tellervo Ukkonen, Marjanne Vainioniemi, Marjut Vallila, Irja Votkin. PDG-kurssin 1995-96 tapaamiset edelleen aktiivisia Kuvernöörikurssi 1995-96 ei ole liiemmin pitänyt itsestään meteliä, vaikka aihetta näyttävämpää esiinmarssiin olisi ollut. 15 vuotta sitten maan Lions-aatteen päätäntävaltaa ylläpitänyt kuvernöörikurssi on kokoontunut joka vuosi ja osanottajamäärä on ollut huikaisevan korkea. Viime kesänä PDG:t ladyineen vieraili Uukuniemellä, jossa PDG Aatos Kemppinen lady Eijan kanssa oli tilannut hellesään ja hilpeän tunnelman. Aatos oli kesän aikana viimeistellyt puutarhansa erinomaiseen kuntoon ja Eijan pihalle istuttamat kukkapenkit loistivat kilpaa vieraiden iloisten ilmeiden kanssa. Paikalla oli yhtä paria lukuun ottamatta koko kurssi. Ohjelmassa oli vierailu rajavartioasemalle, jossa saimme kuulla kuinka meitä vartioidaan tekniikan avulla ja myös ihmissilmin. Rajapuomia ei uskallettu sentään nostaa, vaikka naapurin puolella olikin hiljaista. - Kyllä sielläkin veli valvoo kameran kautta, meitä opastettiin. Iltajuhlat vietettiin Mikkolanniemen koulutuskeskuksessa. Ruokailut olivat perinteitä noudattaen runsaat ja maukkaat. Juhlien aikana luovutettiin isäntäparille ylikiiminkiläisen taiteilijan Reijo Nissilän öljyvärimaalaus. Illan mittaan katsottiin vielä Once in a Lifetime-esitys Sydneyn Conventionista ja maailman ympärimatkalta, johon osallistui kolme kurssin paria. Kurssi on 15 vuoden aikana kokoontunut pääasiassa Suomen kamaralla. On vierailtu Kannuksessa kettutarhassa ja Isokyrössä Johan 58 LION 1/11 Kuvernöörikurssi 1995-96 kokoontui yhteiseen vuosikuvaan Uukuniemellä runsaan ohjelman ohessa. Puulla, Jussarössä, Kylmäpihlajalla, hypätty virtuaalimäkeä Salpausselällä, savusanottu Vaskivedellä, laskettu Koitelinkosket, heitetty perhoa, lennetty helikopterilla, vierailtu taiteilija Soile Yli-Mäyryn ateljeessa, tutkittu 1600-luvun Turkua ja kuunneltu Keski-Suomen pioneerirykmentin vaiheita. Ulkomaille kurssin tapaamiset ovat suuntautuneet kaksi kertaa. Vuonna 2000 PDG-parit juhlivat viisivuotisjuhliaan Hawaijin Conventionin yhteydessä. Mukana olleet muistavat hurjat beach volleyturnaukset, jotka päättyivät Pentti ja Irja Säämäsen villeihin voittotansseihin. Neljä vuotta myöhemmin kurssi juhli tapaamistaan Tallinnassa, johon meidät johdatteli PDG Leo Halonen ja Lady Saara. Tallinnan vanhakaupunki sai illan aikana kuulla useaan otteeseen suomalaista kansanlaulua. Illan kohokohta on yleensä ollut mölökkypeli arvotuin parein. Onneksi näin, sillä muutoin olisi saattanut tulla tappion hetkellä omalle puolisolle sanomista. Ensi kesänä tulee kierros täyteen. Tapaamisen ohjelmanumerot ovat PDG Reijo Kankalan vankoissa ja tarjoilut lady Tertun osaavissa käsissä. Matti Tieksola PDG 95-96 kurssin vanhin 50-vuotiaan Joroisten lionsklubin jäsenenä ammattimainen purjehtija Sitten Joroisten pitäjän perustamisen 30-vuotisen sodan keskellä vuonna 1631 on tapahtunut paljon paikkakunnan historiassa, mutta joulukuussa 1960 Joroisiinkin kotiutui uusi ilmiö, kun perustettiin lionsklubi. Näin sanoi PID Harri Ala-Kulju LC Joroisten 50-vuotisjuhlan juhlapuheessaan. Nyt 50 vuoden jälkeenkin klubi on eräs K-piirin vahvimmista 41 jäsenellään. Suomen Lions-historia, Leijonan Jalanjälkiä, tietää kertoa, että LC Joroisten Klubiviesti –lehti on avannut latuja sisäisen tiedottamisen saralla ja että todennäköisesti ainoa Suomen leijona, jonka ammatti on purjehtija, Seppo Häyrinen on rakentanut suhteita muualle maailmaan vierailemalla klubeissa maapallomme kaikissa kolkissa. PID Ala-Kulju kertoi lionstoiminnan voittokulusta Suomessa ja menestystarinaa palvelutehtävissä kaikkialla maailmassa. Hän palautti mieliin myös Suomi johtoon –hankkeen, vaikeimman tehtävän johon olemme ryhtyneet. Tämän vuoden kilpailussa voiton vei australialainen PID Barry Palmer ja Suomen vuoro tulee aikaisintaan vuonna 2013 Hampurin maailmankongressissa. Se ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, ja siksi paikalle tarvitaan paljon suomalaisia äänestämään ja tekemään vaalityötä. Jo nyt kannattaa klubeissa miettiä asiaa. Vuosijuhlan tervetulopuheen piti presidentti Tuomo Räisänen. Leijonatrio lauloi ja joroislaisten nuorien yhtye esiintyi. Värikkään historiikin sanoin ja kuvin laatinut lion Seppo Häyrinen toi mieliin kymmenet aktiviteetit, joita Joroisten klubissa on ollut. PID Harri Ala-Kulju luovutti IP:n kunniakirjat perustajajäsen Raimo Paajaselle, purjehtijalion Seppo Häyriselle, lion Asko Keski-Petäjälle, lion Jorma Koppaselle, presidentti Tuomo Räisäselle ja PDG Seppo Arolalle. 50-vuotismerkin sai perustajajäsen Raimo Paajanen ja lukuisille puuhamiehille luovutettiin klubin lahjana Leijona-puukko. ”Lionstoiminta oli outoa Joroisissa” LC Joroisten ainoa mukana oleva perustajajäsen lion Raimo Paajanen (79) kertoi lionstoiminnan olleen outo ilmiö maaseudulla 50 vuotta sitten. Sitä pidettiin herrojen salaseurana ja monet luulivat kokouksia herrojen korttipelipiiriksi. Luulo herrojen touhusta on vuosien kuluessa muuttunut ja lionsklubi tunnetaan nyt arvokkaista palvelutöistään. Vuoden 1960 lopussa Suomessa oli 148 lionsklubia, neljä piiriä ja 3 550 leijonaa. K-piiriä ei vielä ollut, Joroinen kuului C-piiriin ja piirikuvernöörinä oli Jaakko Nortio Savonlinnasta. Silloinen Joroisten nimismies Yrjö Alhola alkoi puhua eri piireissä, että olisi aika saada Joroisiinkin lionsklubi. Vähitellen tarvittava määrä innostuneita henkilöitä saatiin kokoon ja klubi perustettiin. Eräs perustajajäsenistä oli Raimo Paajanen. - Vaikka hyvä veli –järjestelmä yhdistetään lukuisiin järjestöihin, leijonat ovat pysyneet sen ulkopuolella. Palvelutyön lisäksi lionstoi- Seppo Häyrinen, todennäköisesti Suomen ainoa lion, jonka ammattina on purjehdus keskustelemassa PDG Seppo Arolan kanssa eksoottisista maista, joista Häyrinen on tuonut viirin klubin arkistoon. Kuva: RNen. PID Harri Ala-Kulju luovutti perustajajäsen Raimo Paajaselle kansainvälisen presidentin kunniakirjan ja 50-vuotismerkin. Oikealla presidentti Tuomo Räisänen. Kuva: RNen. minta edistää ystävyyssuhteita jopa kansainvälisellä tasolla. Joroisten klubillakin on ystävyysklubi Virossa. Naisten mukaantulo järjestön jäseniksi on vahvistanut toiminnan merkitystä. Naiset ovat mo- nesti miehiä tehokkaampia nimenomaan lähimmäisen auttamisessa. Ei olekaan ihme, että lionien palvelutyö on arvostettu kansainvälisestikin maailman parhaaksi. – RNen. Lyhyitä uutisia Laitalasta Lions-ritari * AR-säätiö on myöntänyt 18.9.2010 Lions-ritarin arvon lion Pekka Laitalalle aktiivisesta osallistumisesta klubin aktiviteetteihin sekä hänen pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Pekka on ollut LC Isonkyrön kantavia voimia yli 26 vuotta. Ritariksi lyöminen suoritettiin LC Isonkyrön 50 -vuotisjuhlassa Pohjankyrön talolla ja sitä olivat juhlistamassa F-piirin piirikuvernööri Börje Träskin ja PDG Matti-Pekka Mäkelän lisäksi satapäinen juhlaväki. * LC Pattijoen vuosijuhlassa 15.1 Raahen kauppaklubilla lyötiin ritariksi veli Ale Virolainen eli hänelle haettiin Arne -ritarin kunnialaatta merkkeineen jne. Puoliso Laila sai oman ruusukkeensa. Ale on ansioitunut klubissamme erityisesti aktiviteettien ideoijana ja toteuttajana. Ritariksi ”lyönnin” suoritti Pattijoen klubin perustajajäsen Reijo Härönoja. 1/11 LION 59 Svenska sidor Årstiderna ändras, men våra hjälpinsatser är konstanta Skolbarn i Kaba Mbiumi, Kenya poserar glatt med solglasögon som donerats av spanska lions och kommer från lionens egen återvinningscentral. Foto: Jesús Jaime Mota. L Lions värld är lite upp och nervänd jämfört med hur omvärlden ser på livet. Istället för att tjäna pengar lägger vi som medlemmar i Lions stor vikt på att utföra hjälpinsatser och göra livet bättre för andra människor. I en värld som ofta är uppdelad av gränser, språk och kultur finner vi enighet i hjälpinsatser. Samtidigt som stora delar av världen firar nyår visar vår egen årliga kalender att vi har nått halvvägs. Det har varit ett privilegium att vara din internationella president under ett halvt år och en glädje att kunna se den otroliga glöd medlemmarna har runtom i världen. Jag har bett alla medlemmar att förnya sitt åtagande gentemot Lions och det är många som har gjort det. Jag har uppmuntrat alla medlemmar att arbeta med de fyra globala servicekampanjerna och inleda nya projekt som fokuserar på ungdomar, syn och hungersnöd. I april är jag säker på att medlemmarna kommer att ta sig an innovativa och effektiva projekt för att skydda vår miljö. Nya projekt – nya medlemmar organisation som andra människor vill bli medlemmar i. Hjälpinsatser är det vi gör och definierar vilka vi är. Våra hjälpinsatser är ett positivt sätt att öka antalet medlemmar. Det fungerade i min klubb, Vass Lions Club i delstaten North Carolina. Vi ökade från 12 till 65 aktiva medlemmar genom att utöka våra serviceaktiviteter. Vår klubb bjöd in unga föräldrar genom att samarbeta med scouterna och genom att sponsra fredsaffischtävlingen i en leoklubb. Vi tillförde nya medlemmar som var intresserade av konkreta hjälpinsatser, genom att involvera dem i vår aktivitet Mat på hjul, hälsoundersökningar, ögonundersökningar och leverans av matkorgar. Vi attraherade människor som ville vara en del i en stor och framgångsrik organisation med global närvaro och som samtidigt fokuserade på lokala projekt. Jag berättar detta inte endast av stolthet, utan även för att uppmuntra andra klubbar till att göra detsamma och bli ännu mer framgångsrika. Vi är en strimma av hopp för andra människor, men vårt ljus lyser även på oss själva. Att vara aktiva i samhället ger oss möjlighet att synas, vara livskraftiga och vara en ”Lysande start” Jag initierade utmärkelsen "Lysande start" för att uppmuntra distriktsguvernörerna att engagera och bjuda in nya medlemmar till våra hjälpinsatser. Medlemsdivisionen vid det internationella huvudkontoret kan erbjuda utmärkt vägledning i att utveckla projekt som uppmuntrar människor till att bli medlemmar samt att befintliga medlemmar stannar kvar. Besök medlemscentret på LCI:s webbplats för mer information. Vi inleder nu den andra halvan av Lions verksamhetsår och jag tackar er alla för de hjälpinsatser ni har utfört och jag uppmuntrar er att vara en strimma av hopp på er hemort. Bland era nyårslöften ber jag er att ha med ett fortsatt åtagande gentemot Lions hjälpinsatser. Sid L. Scruggs III President The International Association of Lions Clubs Lions dag med FN Då våren är på ankommande, snön smälter och grönskan börjar spira firar lionen en dag med FN. Lionen har samlats till Lions dag med Förenta nationerna sedan 1978. De två organisationerna firar på detta sätt ett långvarit partnerskap och ömsesidiga engagemang för att uppfylla humanitära behov i det globala samhället. Samarbetet mellan Lions och FN går tillbaka till 1945 då Lions grundare Melvin Jones och tidigare internationella presidenterna Fred W. Smith och D. A. Skeen ombads att hjälpa till att utveckla en deklaration för en icke-statlig organisation (NGO) i den nya globala organisationen FN. Vid den tiden var Lions Clubs International redan en etablerad global serviceorganisation. Under många år har de två organisationerna samarbetat i ett flertal humanitära projekt. Lions har gett bistånd och personella resurser till projekt inom UNICEF (FN:s barnfond), WHO (Världshälsoorganisationen), och UNESCO (FN:s organisation för utbildning, vetenskap och kultur). 60 LION 1/11 I år firar Lions dagen med FN den 18 mars i New York. Internationelle presidenten Sid L. Scruggs III och den tidigare internationelle presidenten Joseph Wroblewski möter då lions, ambassadörer och inbjudna talare för att ge dem en inblick i den humanitära hjälpverksamhet som man tillsammans har kunnat ro i land med genom att verka tillsammans. I programmet för dagen ingår också prisutdelning i Lions internationella fredsaffischtävling. En utlokaliserad Lions dag med FN äger också rum den 18 mars 2011 i Nairobi, Kenya, där förste vicepresident Dr. Wing-Kun Tam välkomnar lionmedlemmar, FN-ledare och viktiga partners för att fokusera på gemensamma humanitära insatser i Afrika och diskutera möjligheter till fortsatt samarbete. Vanliga lions deltar i evenemanget och tillfälle ges för dem som registrerar sitt deltagande. Närmare information ges på Lions webbsida http:// www.lionsclubs.org. DET HÄR HAR VI GJORT OCH DELTAGIT I Haitiska barn utanför sitt nya hem i väntan på att det skall bli färdigställt. Ett år efter jordbävningen i Haiti Den 12 januari hade det gått ett år sedan vi fick höra de första nyheterna om jordbävningen i Haiti. Jordbävningen med en styrka på 7,0 på Richterskalan drabbade direkt landets huvudstad Port-au-Prince och dess omgivning. Förstörelsen var enorm som vi säkert alla kommer ihåg. Som vi väl vet, räcker mediernas uppmärksamhet bara tills ”benet är avgnagt” eller tills det händer något alarmerande någon annanstans. Så har också skett med Haiti. De internationella mediernas uppmärksamhet har redan vänt sig mot andra håll. Haitiernas hjälpbehov har inte upphört. Det är bara så att man inte just kommer ihåg Haiti. På samma sätt har det gått med hjälpinsatserna som har minskat. Efter jordbävningen har Haiti bl.a. drabbats av översvämningar som förorsakats av flodvågor och den senaste plågan är kolera. För närvarande har åtminstone 4000 människor dött i kolera. Då man till detta lägger den redan tidigare dåliga administrationen och det faktum att männens förväntade livslängd är endast 37 år, kan man bara hoppas att världens på nytt skulle vakna upp och hjälpa Haiti. Trots mediernas rapportering förekommer det brist på allt i Haiti! Reparationen av spåren som jordbävningen efterlämnat är ännu långt på hälft trots att det redan gått ett år efter händelsen. Många haitibor är frustrerade över hur långsamt det går för att få hjälp. Det är inget under att vissa ungdomar som är utleda på sin livssituation har tagit till upplopp och våld. De protesterar än mot landets regering, än mot FN. Om det är rätt, det kan jag inte ge ett svar på. Jag hoppas att människorna i världen och vi finländare inte skulle lämna haitiborna i sticket utan att vi på alla möjliga sätt fortsätter att hjälpa dem ännu år framöver. Marjo Kiviranta LCIF-MDc Människorna har inte bara förlorat sitt hem utan också arbetsplatsen är lagd i ruiner. Barnen på Haiti tackar sina välgörare t.o.m. på finska och svenska. • Det första katastrofbidraget som LCIF donerade omedelbart efter jordbävningen uppgick till 50 000 USD. Med dessa pengar kunde lionen i grannlandet Dominikanska Republiken köpa olika förnöden heter såsom vatten, mat och medicin för omedelbar transport till Haiti. • Lions världen över har donerat över 6,1 miljoner USD för att hjälpa Haiti. • LCIF låter, i samarbete med tyska lions, uppföra tillfälliga hem för två miljoner USD. Av summan har tyska lions donerat nästan 700 000 USD. • LCIF samarbetar här med den tyska icke-statliga (NGO) organisa tionen HELP. HELP-organisationen har under 30 år hjälpt nästan 20 länder i motsvarande situation. I Haiti bygger LCIF och HELP hus i samarbete med lokala lions. Meningen är att man bygger hem på samma ställe där familjerna hem fanns före jordbävningen. Det här är till penningbeloppet det största projekt som vår LCIF stiftelse genomför med de medel som lions under det senaste året har donerat till stiftelsens haitihjälp. Genom detta kan 600 familjer flytta in i tillfälliga hem. • I oktober flyttade en sjupersoners familj in i ett sådant hus. • Främst är det tänkt att man bygger hem för alla de familjer som har bott i lionens tältbyar i Port-au-Prince och städerna runt omkring. • Projektet på 600 hus är ett tillskott till de 5 000 hus som man först nu har fått byggt. Behovet är 225 000 hus som snabbt borde byggas! • Lionen har varit på plats från första början och hjälpen fortsätter hela tiden. • I lionens tältbyar bor ännu ca 2 500 människor. I varje by finns en butik där man kan köpa bl.a. mat. Därutöver finn det en retreatplats och en hälsoklinik • Lionsledare och personal från LCIF har i flere repriser besökt Haiti, senast under hösten då man skrev speciellt om hjälp på längre sikt. • Andra samarbetspartners är Internationella migrationsorganisatio nen (IOM), rederiet Maersk och FN:s livsmedelsprogram (WFP). Maersk transporterade gratis svenskarnas tältby och livsmedel som donerats av WFP. • LCIF efterlyser flera samarbetskumpaner med vilka man kunde fort sätta arbetet med att förbättra förhållandena i Haiti. Främst gäller det nu att bygga hus. Därutöver planerar LCIF ett sjukhus och en vård- central för ögonsjukdomar. TACK TILL ER ALLA SOM HAR HJÄLPT HAITI Tre kandidater till vice ordförandeposten Ansökningstiden för ordförande- och vice ordförandeposten vid Finlands Lionsförbund gick ut 15.1. Inom utsatt tid söktes ordförandeposten av VCC Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune. Vice ordförandeposten söktes däremot av tre kandidater. De är DG Tuomo Holopainen, LC Helsinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä, LC Utajärvi och PDG Seppo Söderholm, LC Lappeenranta/Raja. Sotkamo och Ylivieska tävlar om att arrangera årsmötet 2015. Röstningen om presidiet och årsmötesplatsen sker vid årsmötet i Vasa/Korsholm inkommande juni. 1/11 LION 61 Ordförandens spalt Bästa läsare! Verksamhetsåret går in på sin andra halva och nu borde man se efter ifall de mål som man ställt upp i början av året har förverkligats. Man bör skrida till åtgärder för att korrigera möjliga brister i verksamheten men man skall heller inte bli modfälld ifall en del ännu skulle vara ogjort. Det återstår ju ändå nästan hälften av verksamhetsåret. Värdediskussionen Värden, vilka är de? Värden är en sak som det pratas om och diskuteras, vilka de är och vad de betyder. Värde är en sak som vi upplever som viktig, övertygelse, förmåga att säga nej. Värden betyder val, allmänna strävanden att försöka nå vissa mål och de förankras såväl i förnuftet som i känslan samt utgör samfundets vision. Nu är det hög tid att i klubbarna påbörja en diskussion om de egna värdena, göra en lista på dem samt ha dem som grund för verksamheten. Att upprätthålla servicestyrkan I Hausjärvi har man grundat en ny kvinnoklubb Lions Club Hausjärvi/Helmi med 26 medlemmar. Där fyller lionen sin del av ortens servicearbete. En kvinnoklubb vid sidan av en klubb för män är inte till förfång för någon utan de nya klubbarna hittar lätt sina mål då säkert alla som behöver hjälp inte har noterats. En ny klubb livar i allmänhet upp verksamheten i de klubbar som finns i omgivningen och ger stora möjligheter till samarbete. I Vihtis grundades en ny leoklubb som tog ibruk det namn som en tidigare klubb på orten hade haft. I praktiken återupplivades den gamla klubben men med helt nya krafter. Dessa nya klubbar och de som grundats tidigare under verksamhetsåret har fördelat sig enligt följande: C-distriktet två nya klubbar och en leoklubb, N-distriktet en ny klubb, E-distriktet en filialklubb och en leoklubb. Ifrågavarande distrikt har föregått med gott exempel och ger en utmaning till andra distrikt så att även de skulle nå motsvarande resultat. Man får hoppas att de 62 LION 1/11 andra distrikten tar emot utmaningen så att vi kan upprätthålla servicestyrkan minst på nuvarande nivå. Låt oss gemensamt se till att vi till efterträdaren lämnar klubben i minst lika gott skick som vi själva fick ta emot den av vår företrädare. Låt oss i stora skaror delta i internationella möten och på det sättet göra Finland och den finländska lionsverksamheten kända. Låt oss även tillsammans i positiv anda föra kampanjen ”Finland i toppen” vidare. Årsmötet i Vasa Lionsförbundets årsmöte närmar sig med stormsteg. I Vasa, eller närmare bestämt i kommunen Korsholm förbereder man sig så att årsmötet som ordnas i juni i Botnia-hallen skall lyckas. Anmälningssidorna har öppnats i januari. En nyhet är att man vid anmälningen väljer 3-, 2- eller 1-dagars deltagarpaket. På plats finns även 2:e internationelle vice presidenten Wayne A. Madden från USA samt en talrik skara med internationella ledare och guvernörsrådens ordföranden. Det lönar sig att komma till årsmötet i Vasa för att träffa bekanta samt för att lära känna andra lions och knyta vänskapsband med dem. Nytt pilotprojekt Finlands Lionsförbund och Invalidförbundet har fört överläggningar om servicearbete som lionen kunde utföra. I det pilotprojekt som inleds nu under denna period koncentrerar man sig på service i viken man inte blandar in pengar utan det är fråga om gratis servicearbete som t.ex. byte av lampa, krattning av gårdsplan eller däckbyte för att nämna några exempel. Alla arbeten passar för envar att utföra. Man behöver inte något expertkunnande och servicearbetena är av engångskaraktär. Kunden svarar själv för eventuellt material. Pilotprojekten utförs på fem olika orter på olika håll i Finland. Med hjälp av de erfarenheter man får utvidgas förhoppningsvis projektet nästa år till hela landet dock endast till de klubbar som vill utföra ett sådant servicearbete. Enligt min åsikt är det en återgång till CC Julgubben med hjälpredan Kaisa. den bas på vilken lionsverksamheten i tiden har grundats. Jag ser gärna att klubbarna och medlemskåren att göra detta till en ny aktivitetsform såsom Sid L. Scruggs III, den nuvarande internationella presidenten önskade. Melvin Jones och Arne Ritari När jag skriver detta firades Melvin Jones födelsedag i går. I många distrikt har man i januari ordnat fester för Melvin Jones-medlemmar. Medlemmarna i Ritari-gillet firar i mars. I vissa distrikt har man gemensamma fester och på det sättet får man till stånd en anslående tillställning. Bägge bevisen på uppskattning är högt värderade och jag hoppas att klubbarna uppmärksammar sina medlemmar med t.ex. dessa hedersbetygelser. Till slut Service är den grundpelare som man i tiden stödde sig på när man grundade lionsorganisationen. De bör vi värna om på alla de sätt som står till vårt förfogande. Vi koncentrerar oss på det och då det noteras av den stora publiken intresserar sig den för vår verksamhet och vill ansluta sig till vår växande skara och det må vara dem förunnat. Låt oss varje dag utföra en mindre eller större serviceaktivitet enskilt eller med klubben. Då förverkligar vi ”We Serve – Vi Tjäna” Lauri Vainio, ordförande The International Association of Lions Clubs Resultaträkning - Allmän fond vid verksamhetsårets slut den 30 juni 2010 Alla belopp i USD (Tusental) Intäkterna var USD 15,5 miljoner högre jämfört med föregående år, främst beroende på ökad avkastning på investeringar, förändring av valutakurser och större intäkt från medlemsavgifter. Värdet på den allmänna fondens investeringar hade ökat med 10,7 % vid verksamhetsårets slut den 30 juni 2010. Intäkter 2009-2010 Internationell medlemsavgift 51 040 Inträdesavgift och charteravgift 4 044 Kongressintäkt 1 390 Investeringsökning 7 114 Övrigt 723 Totalt 64 311 79 % 6% 2% 11 % 1% 100 % Tulot 2009-2010 Revenue 2009-2010 Intäkter 2009-2010 0,9 % Internationell 1200 medlemsavgift 0,8 1000 % 0,7 0,6 800 % 0,5 600 % 0,4 0,3 400 % 0,2 Inträdesavgift och Kongressintäkt Investeringsökning 200 % charteravgift 0,1 Övrigt 00% Kostnaderna ökade med USD 4,2 miljoner jämfört med föregående år, på grund av ökade kostnader för kongressen, DG Elect, ansvarsförsäkring, klubb- och distriktsprogram samt informationsteknologi. Kostnader 2009-2010 Internationell kongress och möten Tidningen LION Försäkring Distriktsguvernörer och DG Elect Internationella tjänstemän och styrelseledamöter Stöd till klubb- och distriktsprogram Internationellt huvudkontor Ej erhållna medlemsavgifter Totalt 8 703 8 275 2 046 8 453 3 069 22 237 6 023 40 58 846 15 % 14 % 3% 14 % 5% 38 % 10 % 0% 100 % Kostnader 2009-2010 Expenditures Menot 2009-2010 2009-2010Stöd till klubb- och distriktsprogram % 0,4 40 % 0,35 35 % 0,3 30 % 0,25 25 Internationell kongress och % 0,2 20 möten Tidningen Lion % 0,15 15 Distriktsguvernör och DG eleck % 10 0,1 5% 0,05 0% 0 Försäkring Internationella tjänstemän och styrelseledamöter Internationell huvudkontor Ej erhållna medlemsavgift 1/11 LION 63 DG Björn Taxell, 107-A (t.v.) och ZC Olof Bergroth, LC Mariehamn (t.h.) i samspråk med PID Jon Bjarni Thorstensson och ID Gudrun Yngvadottir. Foto: BVL. Leomedlemmarna vid NSR-mötet gör sig påminda hos rådsmötesdeltagarna. FOTO: BVL. Ungdomen som tema på NSR-mötet i Hyvinge I vacker vinterskrud välkomnade Hyvinge de nordiska lionen till Nordiska samarbetsrådets möte 2829.1.2011. Lionsklubbarna i Hyvinge hade gjort sitt bästa för att arrangera ett möte som vid sidan av själva rådsmötet innehöll en mängd av seminarier och verkstäder för de ca 230 deltagande lions och leos. Tillsammans är vi starka Vid den officiella öppningen hälsades de närvarande välkomna till Hyvinge av organisationskommitténs ordförande PDG Osmo Harju som påpekade att det är vår skyldighet som lions och medmänniskor att hjälpa ungdomen att lyckas i livet. Finlands Lionsförbunds hälsning framfördes av ordförande Lauri Vainio som noterade att det finns 60 000 lions i Norden och tillsammans kan vi visa vägen för andra lions och samtidigt vara stolta över vad vi fått till stånd. ID Gudrun Yngvadottir framförde den internationelle presidentens och LCIF:s hälsning. På staden Hyvinges vägnar talade stadsdirektör Raimo Lahti som kunde berätta om Hyvinge som en viktig del av huvudstadsregionen med betydande industrianläggningar men även som en stad som värnar om kultur och idrott. ”Greppa livet” MEP, pastor Mitro Repo höll ett anförande med anknytning till NSR-temat “Greppa livet”. Foto: BVL 64 LION 1/11 Årets tema var ungdomen och Lions Quest och formulerades i uttrycket ”Greppa livet” (Take the Control). I ett intressant anförande gav MEP, pastor Mitro Repo sin syn på temats innebörd. Han utgick från utslagningen av ungdomar och menar att situationen borde mana oss alla att mera energiskt arbeta för att flera ungdomar än nu skulle kunna uppleva en trygg tillvaro och uppväxtmiljö. En viktig orsak till utslagning är en skolgång som blivit på hälft. En väg till lycka är en god arbetsförmåga och garanterad utkomst och för det krävs en ordentlig utbildning. Pastor Repo trodde och hoppades att Lions Quest kan stöda de ungas utbildningsmotivation och att man med Lions Quest med mycket konkreta medel kan visa hur man i skolan kan lära sig färdigheter som är till nytta under hela ens liv. Varje nordiskt land fick i arbetsgrupper utveckla mötets tema och i plenum rapportera vad man kommit fram till. Ett starkt önskemål är att man skulle få in Lions Quest i de officiella undervisningsplanerna. Man bör därför aktivt vara i kontakt mede beslutsfattarna både på det lokala planet och på riksnivå. För Finlands del rapporterades det om konkreta planer på att kontakta undervisnings- och kulturministeriet i ärendet. Intressant i sammanhanget var att men på Island har fått berörda myndigheter att betala Lions Quest-utbildningen för alla lärare. Vid själva rådsmötet godkändes utan diskussion ändringar i NSR:s arbetsordning, målsättning och arbetsrutiner. Bokslutet för 2009/ 2010 och budgeten för 2011/2012 godkändes även. Samprojekten under kontroll Deltagarna i rådsmötet fick även ta del av rapporter från pågående samnordiska projekt.Mötet fick höra rapporter från cancersjukhusprojektet i Minsk, Vitryssland, restaurangskolan i Oradea, Rumänien och barnhemmet i S:t Petersburg i Ryssland och om projektet ”Lions Quest i Östeuropa” (Georgien). Trots vis- sa svårigheter och motgångar är projekten under kontroll. PCC Lennart Fridén gav en rapport om Orkester Norden som gav en mycket imponerande bild av vad man kunnat uträtta med unga entusiastiska musiker och professionella ledare under de snart 20 år som orkestern fungerat. Under rådsmötet gavs även rapporter från de seminarier som hållits föregående dag dvs. seminarier som behandlade internationella relationer, ledarskap, Global Membership Team (GMT), ungdomsutbyte, leos samt PR och LION-tidningen. Avslutningsvis hade PID Harri Ala-Kulju tillfälle att inför deltagarna i rådsmötet berätta om kampanjen för att nå positionen som organisationens andra vice president och be om det stöd som man önskar få från de övriga nordiska länderna, ett stöd som redan nu synes stå på en stabil grund. Slutceremonin var den traditionella. CC Kristinn Hannesson från Island, där man nästa år arrangerar NSR, fick ta emot vikingastatyn och NSR-ranan av CC Lauri Vainio. Bo Lindberg Guvernörsrådet inledde ett intensivt lionsveckoslut i Hyvinge Verksamhetsårets tredje guvernörsrådsmöte hölls 28.1.2011 som en prolog till Nordiska samarbetsrådets möte i Hyvinge. Bokslutet redo för årsmötesbehandling Bokslutet för 2009-2010 fanns på agendan och man fick höra generalsekreterare Markus Flaaming ge information samtidigt som man kunde ta del av revisorerna sammanfattande rapport över bokslutet som totalt sett uppvisar ett negativt resultat. Samtidigt kunde man konstatera att förbundet nu är skuldfritt. Guvernörsrådet godkände en förändring i förbundets årsmötesdirektiv vilket innebär att årsmötets webbsidor stationärt skall sättas på förbundets server och att man i detta sammanhang även skall följa förbundets grafiska profil. Inför Nordisk samarbetsrådets möte gick man igenom aktuella ärenden som berörde föreslagna ändringar i NSR:s arbetsordning, målsättning och arbetsrutiner. Ungdomsbandtävlingen SKEBA i full fart PID Tapani Rahko rapporterade om SKEBA ungdomsbandtävlingen där man nu har 35 band som kommer att delta. Uttagningstävlingarna i de olika distrikten pågår och två band i varje deltagande distrikt går vidare. Semifinalen hålls 14.5. i Seinäjoki och de sex bästa möts i finalen som går av stapeln 9.6.2011 i samband med årsmötet i Vasa. PID Tapani Rahko poängterade att marknadsföringen av tävlingen bör förbättras t.ex. genom informationsspridning till de lokaler där ungdomsband tränar. Generalsekreterare Markus Flaaming redogjorde för julkortsförsäljningen som i höstens kampanj inte nådde upp till tidigare resultat. 642 klubbar av 948 deltog i aktiviteten vilket i procent betyder 68. Inalles såldes 229 000 kort mot 277 000 föregående år. DG Börje Träsk gav en lägesrapport om arrangemangen kring förbundets årsmöte i Vasa inkomman- de juni. Anmälningarna på Internet kan göras fr.o.m. början av mars till det som lovas bli det roligaste årsmöte som vi upplevat. Guvernörsrådet konstaterade kandidaterna till vice ordförandeposten i förbundet DG Tuomo Holopainen, LC Helsinki/Vuosaari, PDG Asko Merilä, LC Utajärvi och PDG Seppo Söderholm, LC Lappeenranta/Raja. VCC Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune kandiderar för ordförandeposten. Sotkamo och Ylivieska har anmält sig som kandidater till årsmötesarrangörer 2015. Något förslag till tema för verksamhetsåret 2012-2013 har inte kommit in varför förbundets styrelse kommer att ge ett förslag till årsmötet. Littoinen vill se en förbättring av kvaliteten på julkorten, LC Lempäälä/Kanava önskar en tydligare information från Finlands Lionsförbund och en större genomskinlighet i dess verksamhet, LC Kempele/Sampola efterlyser nya linjedragningar för lionsorganisationens arbete mot droger, LC Vantaa/Simonkylä vill att man inrättar ett miljöpris, LC Helsinki/Herttoniemi och LC Vaala önskar att Finlands Lionsförbund skulle gå med som medlem i Frivilliga räddningstjänsten (Vapepa), LC Tampere/Wivi Rönn efterlyser kostupplysning för skolbarn och LC Lapua önskar att benämningen PNAT (DGRK)-möte skulle ersättas med benämningen zonmöte. Guvernörsrådsmötet avslutades med kort information om veckoslutets NSR-möte och det kommande internationella årsmötet i Seattle. Bo Lindberg Motioner till årsmötet 11 motioner till årsmötet hade inom utsatt tid kommit in till förbundets kansli; LC Sotkamo/Vuokatti vill att adressen på klubbarnas webbsidor skall nämnas i årsboken, LC Valkeakoski/Sääksmäki önskar att innehållet i årsboken skall distribueras på annat sätt än tidigare, bl.a. elektroniskt, LC Uusikaupunki/Merettaret efterlyser ny blankett för insamlande om uppgifter över chartermedlemmar då en ny klubb bildas, LC DG Börje Träsk informerar guvernörsrådet om det kommande årsmötet i Vasa. Foto: BVL PID Tapani Rahko kunde berätta senast nytt om ungdomsbandstävlingen SKEBA. Foto: BVL 1/11 LION 65 Generalsekreterarens spalt Röstning om årsmötesmotioner i Vasa D Det inlämnades igen ett stort antal motioner. Kandidater till poster inom förbundet och till årsmötesort omnämns på annat ställe i tidningen. Alla omnämns i kallelsen till årsmötet såsom även guvernörsrådets beslutsförslag gällande motionerna. Inbjudan till årsmötet sänds till klubbarnas presidenter i slutet av mars så att man redan på klubbmötet i april kan diskutera motionerna och ge vägkost åt dem som deltar i kommande distriktsoch förbundsårsmöte. Huvudkontorets kontoutdrag i december Klubbarnas kassörer fick kontoutdraget från huvudkontoret (Oak Brook) under vecka 2. Beklagligtvis hade den medlemsförteckning som bifogats kontoutdraget sänts fel och därför har klubbarna inte alls fått sin egen förteckning. Klubbens uppgifter i det inhemska registret är desamma som i huvudkontorets register varför ni ser de rätta uppgifterna i det. Huvudkontoret sänder nya medlemsförteckningar i samband med februari månads kontoutdrag. Internationella årsmötet 2011 Det internationella årsmötet eller Convention arrangeras i Seattle, USA i juli 2011. Ännu finns det möjligheter att komma med genom att beställa resebiljetter från resebyrå eller via Internet. På huvudkontorets webbsidor www.lionsclub.org hittar man anmälningsblankett för registrering. Finska årsmötet 2011 Om vårt årsmöte i Vasa finns skrivet på annan plats i tidningen. Ni observerar säkert att det på fredagskvällen ordnas en ”Get Together”tillställning för lions och partners på badinrättningen Tropiclandia. Alla lions och partners samt leos är välkomna. Kom med och delta i den här trevliga och annorlunda kvällstillställningen. Anmälningar till årsmötet via Internet kan man göra redan från början av mars då 66 LION 1/11 huvudkommittén i Vasa vill erbjuda alla en förmånlig årsmötesweekend. Europa Forum 2011 – musiktävlingen Europa Forum arrangeras 1315.10.2011 i Maastricht, Holland. I musiktävlingen som ordnas samband med Forumet är instrumentet detta år oboe. Övre åldersgräns för de tävlande är 23 år. Jag ber att representanter för klubbarna inom sitt eget område aktivt skulle spåra upp goda musiker och anmäla sin kandidat till mig. Vi bör anmäla de tävlande till arrangörerna för Europa Forum före slutet av juni. Tävlingsstyckena får ni av mig. Unga ambassadörertävlingen I samband med Europa Forum arrangeras för fjärde gången Young Ambassadors – Unga ambassadörer-tävlingen. Åldersgränsen för deltagarna är 15 – 19 år. Anmälningstiden till mig går ut sista april. En eventuell uttagningstävling ordnas i maj-juni 2011. GS Markus Flaaming visar upp Röda Fjädern konstverk vid det senaste guvernörsrådsmötet i Åbo. Foto: BVL. Auditeringen Auditeringen fortsätter detta år. Den utförs på samma sätt som under senaste år. Senare under våren meddelar vi om eventuell utvidgning av verksamheten. Klubbarnas auditörer får senare direktiv som berör auditeringen. Medlemsregistret Användningen av medlemsregistret har varit exemplariskt. Vi har nu ett medlemsregister som är ”up to date” och varifrån uppgifterna överförs varje natt till huvudkontorets (Oak Brook) medlemsregister. Användaradressen är www.lions.fi/rekisteri. Användarnamnet finns vid det egna namnet i årsboken (inhemska medlemsnumret). Siffrornas antal skall vara åtta, varför man skall lägga tillräckligt med nollor framför så att antalet siffror rätta. Lösenordet är respektive medlemmens eget internationella medlemsnummer. Ifall det i användningen uppstår problem kan ni vända er antingen till distriktssekreteraren eller till medlemsledaren i distriktet. Beträffande aktivitetsanmälningarna har vi inte ännu fått uppgifter gällande rapporteringsblanketten som skall förnyas. Vi får dem säkert i februari då vi skapar en motsvarande blankett för oss. Följ med på våra webbsidor under februari där vi meddelar om aktivitetsblanketten och dess användning. Vi redogör för saken även på medlemsregistrets första sida. Klubbarnas modellstadgar Föreningslagen ändrades i Finland 1.9.2010. Den största förändringen är den att klubbarna nästa vår väljer verksamhetsgranskare, således inte revisorer. Verksamhetsgranskar- na utses bland klubbens egna medlemmar. Vi håller på med att även göra andra ändringar i modellstadgarna under den här perioden men styrelsen torde föreslå ändringarna för godkännande av guvernörsrådet vid dess möte i februari. Beskattningen Klubbarna får fortsättningsvis förfrågningar som gäller beskattning. Under februari sänder jag instruktioner till de klubbar som har gett mig uppgifter i skatteärenden. Fortfarande har jag fått uppringningar som gäller avsaknandet av FO-nummer. Lionsförbundet rekommenderar att man skaffar sig FO-numret. Det klargör många saker för de företag som vi får betalningar från. Gör en insats för andra Fotograferingstävlingen Fotograferingstävlingen pågår. Jag hoppas på ett aktivt deltagande i tävlingen. Tävlingsmotivet är lionsaktiviteter. Tävlingstiden utgår 15.5.2011 varför ni har ännu god tid att delta i tävlingen. Tävlingsdirektiven finns på vår webbsida. Val- eller annan reklam Jag konstaterar igen att klubbarnas adresser eller medlemmarnas privata e-postadresser som finns i vår årsbok inte får användas för kommersiellt ändamål d.v.s. för reklam i kommande statliga val. Våra adressuppgifter är ämnade för inbördes umgänge och för att främja lionsverksamheten och inte för att sprida reklam. Lions-textilprodukter från Finland Företaget J. Silen Oy, som är verksamt i Kouvola, har fått huvudkontorets tillstånd att använda Lionsmärket på sina egna produkter. På materialanskaffningssidan på våra egna webbsidor finns en länk till J. Silen Oy:s sidor. Gör ett besök och se vilka produkter som man kan hitta där. *** Gällande mästerskapstävlingar har styrelsen godkänt att LC Kiikka och Liikuttavat ry Sastamala 2.4.2011 arrangerar Lionsmästerskapstävlingarna i maraton och halvmaraton samt i 10 km löpning. Jag önskar alla en angenäm vår i lionsverksamhetens tecken! Markus Flaaming Generalsekreterare Europeiska unionen har lanserat 2011 som temaår för frivilligarbete och rubriken ovan är temarårets slogan. Helsingin Sanomat slog upp detta i sin andra ledare 10.1.2011. I artikeln förde man fram intressanta forsknings- och statistikmässiga synpunkter på hur medborgarna förhåller sig till frivilligarbete. Stora åldersklasserna med i verksamheten ”Temaårets mål är att främja frivilligarbete, öka dess anseende och locka till sig nya frivilliga”. Artikeln förstärker till många delar just de mål som eftersträvas med det arbete som görs för att även stärka lionsklubbarna och att garantera deras verksamhetsförutsättningar. Tidningen konstaterar att temaåret för frivilligarbete infaller vid en gynnsam tidpunkt då tiotusentals av dem som tillhör de stora åldersklasserna håller på att gå i pension och behöver någon meningsfull hobbyverksamhet då de lämnat det hetsiga arbetslivet bakom sig. Även akademiforskare Anna Birgitta Pessi har utrett samma sak och kommit till att en tredjedel av finländarna utför frivilligarbete. Enligt henne deltar kvinnor och män i nästan lika stor utsträckning i verksamheten men av olika orsaker. Männen är mera intresserade av praktiskt arbete och kvinnorna engageras av hjälpandet som sådant. Undersökningarna visar att organisationerna behöver flera män och kvinnor som långvariga medlemmar. Även inom Finlands Lionsförbund är detta en allmän åsikt men hos oss är kvinnornas andel ännu anmärkningsvärd låg (ca 20 %) varför vi inom den sektorn har en möjlighet till förbättring. Undersökningarna bevisar också att det finna allt flera som är intresserade av frivilligarbete men konkurrensen om människornas fritid är hård och engagemanget i verksamheten har minskat. Tiden lämplig för att göra våra klubbar starkare När situationen i vårt samhälle är sådan som ovan beskrivits så är det nu möjligt att säkerställa lionis- MD-MERLC Pekka Sarvanto. Foto: RNen. mens framtid i Finland genom att stärka klubbarnas medlemskår och genom att grunda nya lionsklubbar på de orter där det finns ett tillräckligt befolkningsunderlag samt kvinnoklubbar på de orter där man ännu inte har sådana. Jag vill igen betona att kvinnoklubbarnas verksamhet inte konkurrerar med de klubbar vars medlemmar är endast män då kvinnorna väljer helt andra aktiviteter än männen. Man kan nog i detta sammanhang slopa revirtänkandet. Då man blir medlem endast genom att bli kallad, har varje lions ett ansvar att sörja för vår organisations framtid genom att föreslå nya klubbmedlemmar som vill ägna sig åt frivilligarbete. Av olika orsaker lämnar årligen en stor skara medlemmar våra klubbar. Ifall vi inte ersätter bortfallet är våra framtidsutsikter mycket dystra. I klubbarna kan vi lätt tycka att t.ex. bortfallet av en medlem i året inte är mycket, men på förbundsnivå betyder det en minskning på tusen medlemmar ifall alla klubbar skulle vara så likgiltiga. Lionsorganisationen skulle snart komma till vägs ände ifall vi går in för att ha en sådan inställning. Låt oss således ge även andra en möjlighet att förverkliga ett värdefullt och bra frivilligarbete i klubbens led. Då det enligt gjorda undersökningar, nu under Europaåret för frivilligarbete 2011, finns många medborgare som vill vara med och påverka som frivilliga, så låt oss kalla in dem i vår krets. Då vi handlar på detta sätt, säkerställer vi också en fortsättning på vårt fina arbete i vårt land och vi får till stånd ännu mera resultatrikt servicearbete till gagn för vår hemort. Med lionshälsningar MD-MERLC Pekka Sarvanto 1/11 LION 67 68 LION 1/11 Damklubb som satsar på framtiden! President Monica West-Laaksoharju tackar Emina Arnatovic för hennes föreläsning ”Kvinna i två kulturer”. Foto: Christina Simons. Sköna Qvinna II När Brita Segervall, för två år sedan, var president för Lions Club Nykarleby/ Älvor, fick hon idén att ordna en ”Sköna Qvinna dag, om qvinnor för qvinnor”. Behållningen då gick till Ätstörningspolikliniken i Jakobstad. Sköna Qvinna dagen blev så omtyckt att flera av deltagarna önskade att klubben skulle ordna en liknande dag på nytt. Årets president 2010-11, Monica West-Laaksoharju, hörsammade önskemålet och lördagen den 15 januari ordnade hon tillsammans med klubbens medlemmar en ”Sköna Qvinna II” dag. Ungefär hundrasextio kvinnor bänkade sig vid dukade bord. Mat och kaffe var en del av programmet och ingick i biljettpriset. Före maten fick alla prova på ett 10 minuters zumbapass. Lars-Johan ”Jukka” Sandvik gav ”Mannens (sin) syn på den mogna kvinnan”. Jukka visar sig ha en stor insikt i vad som är betecknande för en mogen kvinna. Han anser bl.a. att den mogna kvinnan har -funnit en skön och stark frihet, -står på egna ben, -hon vågar ta emot livet och behöver inte ställa in sig hos andra, -hon tillåter inte våld. Den mogna kvinnan har -försonats med sitt eget liv, -slutat tjata på både barnen och mannen, -lärt sig att livet inte behöver bli perfekt, -avundas inte andra, -inser att humorn är den goda förmågan att kunna le åt sin egen oförmåga. Hon är attraktiv och ser livets andliga värden. Emina Arnautovic från Närpes, född i Bosnien, har upplevt och talade över ”Kvinna i två kulturer”. Hon inledde med ”Den ena människans sanning är inte nödvändigtvis den andras. Säkert finns det lika många bilder av världen som det finns ögon som ser den”. Oberoende av från vilken kultur vi kvinnor kommer, ställs vi inför frågan, vad ska jag lära mina barn? Vilka värderingar och vilken moral ska jag ge vidare till dem? Det är gemensamt för oss kvinnor och underlättar integreringen i olika samhällen. Emina sammanfattade sitt inlägg med ”Först när jag fick reda på vem jag var, kunde jag bli den jag är”. Alla som deltog i Sköna Qvinna dagen II gav Lions Club Nykarleby/Älvor möjlighet att överräcka en gåvocheck till Jakobstads Kvinnojour. Tack till alla deltagare och sponsorer! Christina Simons Damklubben LC Karleby-Kronoby/Klippan har som målsättning att i år dubbla antalet medlemmar. 10.1.2011 togs fyra nya medlemmar in (fr. v.): Tarja Hinkkanen, Linda Huggare-Koski, Eva Nystedt och Meimei Fröjdö. Bakom dem står klubbens president Ann-Catrine Vuolle och faddrarna Rina Laiho, Maria Hartman-Salminen och Marianne Björk. Lion Marianne Björk (längst till höger) har även förlänats förtjänsttecknet Membership Key för sin aktivitet inom medlemsvärvningen och för att ha öppnat dörren för minst 2 personer. CS Händelsekalender Internationella evenemang och tidsfrister hittar du på huvudkontorets webbsida www.lionsclub.org. Nyheter och evenemang Februari 1.2. Senast idag meddelas segraren i den internationella fredsaffischtävlingen om utgången i tävlingen. 3.2. Lionsförbundets styrelsemöte. 11. – 14.2. Utvecklingsinstitut för instruktörer/Europa (Istanbul/Turkiet). 12.2. Registreringstiden till Lions dag med FN utgår. Registreringsdirektiv finns på sidan www.lionsclub.org. 16.2. Sista datum för Standard-, Core 4- och IAG-anslagsansökan för behandling på internationella styrelsens möte i april 2011. 19.2. Guvernörsrådets möte i Idensalmi. Mars 1.3. Sista datum för multipeldistrikten att sända in ett tävlingsbidrag i lionens miljöfototävling till internationella huvudkontoret. 17.3. Lionsförbundets styrelsemöte. 18.3. Lions dag med Förenta Nationerna i New York och Nairobi. 27.3. Utbildning för distriktens kommittéordföranden i Jyväskylä. April 9.4. Distriktens årsmöten (se närmare i distriktsguvernörernas informationsbrev). 14.4. Lionsförbundets styrelsemöte. 16.4. Distriktens årsmöten (se närmare i distriktsguvernörernas informationsbrev). 16. – 19.4. Internationella styrelsens möte (Cary, North Carolina, USA). 24.4. Lions globala välkomstdag för nya medlemmar. 29.4. Sista datum för Standard-, Core 4- och IAG-anslagsansökan för behandling på internationella styrelsens möte i juni 2011. Maj 11. – 17.5. Vita käppen-veckan. 14.5. Sista datum för SightFirst-anslagsansökningar för behandling på rådgivande kommitténs för SightFirst möte i augusti 2011. 15.5. Anmälan av funktionärer till medlemsregistret. 1/11 LION 69 SUOMEN LEOT Ida Ståhle Antti Forsell Y stävyys on yk si keskeisim mistä asiois ta, jotka pitävät meidät mukana leotoimin nassa. Teemme lähes kaiken yhdessä suun nittelemme, autamme ja tuemme toisiamme samalla, kun viemme ystävyyttä aktiviteeteis samme lähimmäisillem me. Meillä kaikilla on ys täviä omassa klubissa, sen ulkopuolella, ja jopa ystävyyttä yli rajojen. Me leot olemme nuoria ja rohkeita, uskallamme ja tutustumme uusiin ystäviin helposti. Helpoksi asian te kee avoimuus ja halu ottaa toiset huomioon, ketään ei hylätä joukon ulkopuolelle, vaan päin vastoin uudet jäsenet otetaan innolla mukaan joukkoon. Omassa klubissamme meidän tulee huolehtia kaik I T H E L O E L 1 1 0 2 1/ ki en jä senten viihtyvyy destä, johon tärkeänä osana kuuluu tutustuminen ja ystä vystyminen. On hauskempaa ja helpompaa toimia tutussa Neuvoston suusta Älä ole juro karhu, vaan iloinen ja ystävällinen leo! porukanssa kuin vieraiden kesken. Kun vielä uskallamme osallistua erilasiin leota pahtumiin, saamme paljon uu sia ystäviä ympäri Suomea ja maailmaa. Ilman ystäviä emme jaksai si ja pidemmän päälle emme enää nauttisi toiminnasta le oissa samalla tavalla kuin ys tävien ympäröimänä. Vaalikaa omia ystäviänne ja kertokaa heille riittävän usein kuinka tär keitä he ovatkaan teille. Ystävänpäivä on erinomai nen tilaisuus muistaa omia ys täviä. Anna halaus, soita tai lä hetä kortti aina kun ajattelet ys täviäsi. Siksi kai me leotkin aina halaamme tavatessamme! Yhdessä kasvamista Teksti Jenni Leskinen, GK-piiriedustaja L eotoiminnan tarkoituksena on, että me leot saamme kokemuksia, mahdollisuuksia ja taitoja johtajuudesta. Jokaisen sanan takana piilee monta pienempää asiaa tai tehtävää. Näistä me voimme kasata itsellemme sopivan kokonaisuuden, jota toteutamme oman leouramme aikana. Siitä osasta leotoimintaa olemme itse vastuussa. Ei ole tarkoitus, että ajamme itsemme uuvuksiin tekemällä liian montaa asiaa. Tärkeämpää onkin nauttiminen siitä mitä teemme ja uusien pienten tai suurien haasteiden kohtaaminen. Olemme nuoria ja suurin osa meistä on opiskelijoita. Päivät pitkät istumme koulun penkil lä pänttäämässä tietoa päi himme. Tälle vastapainona toi mii paremmin kuin hyvin leotoi minta. Emme opiskele samal la tavalla opettajalähtöisesti vaan yhdessä toisten kanssa. Huomaamatta uusia asioita te kemällä opimme monia sellai sia asioita, joita koulussa ei ole mahdollista oppia. Tärkeysjär jestys opiskelun, harrastusten ja muun elämän välillä on jokai sella erilainen, mutta ne tuke vat toisiaan ja tekevät elämäs tä mielekästä. Otammeko vastuun tekemästämme Suomessa leojen määrä on pieni, alle 200, joten jokai sen päätökset vaikuttavat mo neen asiaan. Toimintamme tu lisi suhteuttaa leojen määrään. Se on hankalaa, sillä aktiivisia tekijöitä ei ole niinkään paljoa. Tällöin tekemistä kertyy näil le aktiivisimmille moninkertai nen määrä ja asioiden valmis tuminen viivästyy. Kaikki meis tä ovat kuitenkin aivan tavallisia ihmisiä. Meistä jokainen tekee virheitä, mutta otammeko vas tuun tekemästämme vai emme. Se on oma päätös. Nämä pää tökset määrittelevät pystytään kö meihin luottamaan. Innokkailla jäsenillä on paljon annettavaa Leoneuvostossa olemme heittäneet haasteen kaikille le oille saada uusia jäseniä kau den aikana. Uusilla innokkailla jäsenillä on paljon annettavaa meille. Annetaan heidän esittää ajatuksensa ja ideansa rauhas sa. Usein kangistumme samoi hin toimintatapoihin, joista saat taakin olla vain hallaa. Kyseen alaistamisesta voi siirtyä pohti maan onko tämä sittenkään hy vä näin tai voisimmeko tehdä asioita paremmalla tavalla? Uu distuminen ja tapojen päivittä minen vie toimintaa eteenpäin. Samalla kehitämme itseämme ja ajattelutapaamme. Omasta kokemuksesta voin sanoa, et tä leoissa mukana oleminen on kasvattanut minua äärettömän paljon. Monella muullakin asial la voi olla vaikutusta, mutta us kon leojen olevan yksi painava syy miksi olen nyt tässä: opiske lemassa sitä mitä olen pitkään halunnut. Nautitaan tästä perheestä Nautitaan tästä perheestä ja yhteisöstä, jonka kanssa teem me tätä palvelutyötä. Annetaan hyvä syy luottaa toisiimme ja ol laan rehellisiä toisillemme. Tu lossa on pieniä ja suuria pro jekteja, joihin tarvitsemme hy vän tiimin toteuttamaan ideoi ta. Mahdollisuuksia on monia, joten etsikää itsellenne paras vaihtoehto. Uudistunut Leo Club Vihti Teksti Erika Maksniemi T ällä kaudella eri puolilta Suomea on kuulunut hyviä uutisia uusien leoklubien perustamisesta ja vanhojen elvyttämisestä. Tässä on yhden elvytetyt klubin tarina. ja tukenut vihtiläisiä nuoria ja lapsia ja olen pitänyt tätä asi aa erittäin tärkeänä ja halunnut myös itse mukaan auttamaan. Nyt olenkin erittäin iloinen, että olemme perustaneet leoklubin myös Vihtiin. Klubin perusta minen lähti liikkeelle piirikuver pulkkamäessä ja mukaan kut suimme myös minun sekä toi sen lionsperheen luokse tule vat lions nuorisovaihtooppi laat sekä pari muutakin Vih dissä olevaa vaihtooppilasta Kanadasta ja Floridasta. Sa malla, kun olemme porukal la kokoontuneet ja Pääsin Lions suvi sivurAntA suunnitelleet klu Clubin kautta bimme aktiviteette nuorisovaihtoon ja, olemme pitäneet kesällä 2005 hauskaa yhdessä. PohjoisKreik Hienoa mielestä kaan ollessani ni on juuri se, et 16vuotias. En tä olemme hyvällä nen matkaani asialla, mutta em Kreikkaan kä me liian vakava vin Hyvinkääl mielisesti. Jos me lä vaihtoon liit porukalla pidäm tyvässä koulu me hauskaa, niin tustilaisuudes varmasti se myös sa, jossa eräs välittyy muille ja leo oli kerto sitä kautta saam massa heidän me luoda hyvää toiminnastaan. mieltä muillekin. Tavatessani tä Olen varma, että nä syksynä Ida Vihdin alueelta Ståhlen Järven löytyy vielä use pään leoista, ta ampiakin nuoria, jusinkin että tä jotka ovat valmii mä ”eräs” leo ta pienellä pa oli juuri Ida. Klu Vihdin uudet leot yhdessä Leo-D Antti Forsellin ja Ida Ståhlen kanssa. nostuksella aut bimme perusta misessa olemmekin saaneet nööri Helena Rahkon toivomuk Tarkoituksena oli myös saada tamaan kunnassamme. Hyvillä mielin olen jo paljon apua Idalta sekä LeoD sesta ja kuultuani asiasta halu leoille näkyvyyttä Vihdin alueel Antti Forsellilta. Kun kiinnostuin sin itse ehdottomasti lähteä mu la. LC Vihti/Hiidenveden järjes tässä vaiheessa huoman leotoiminnasta aikanaan Hy kaan perustamaan klubia. Tä tämillä Naistenmessuilla olim nut, kuinka paljon apua ja vinkäällä, harmittelin ettei omal tä juttua kirjoittaessani olem me apuna narikassa. Kävim kannustusta olemme klu la paikkakunnallani ollut tällais me muun muassa paikallisten me myös siskoni Marien kans billemme saaneet niin ta mahdollisuutta sillä hetkellä. lionsklubien avulla löytäneet sa Järvenpäässä leojen kou vihtiläisiltä lionsklubeilta Leijonaäitini kautta olen jo yhdeksän innokasta jäsen lutustilaisuudessa tutustumas kuin myös muilta Cpii saanut nähdä läheltä kuinka tä klubillemme ja toivottavasti sa muihin Cpiirin leoihin. Jou rimme kokeneimmilta le LC Vihti/Nummela on auttanut vielä useampi lähtee mukaan. lukuussa kävimme porukalla oilta. M Klubi sähkeitä illä kyljellä leomaailma makaa? Kuka on tehny mitä ja missä? Lue tämä palsta ja pysyt kärryillä. Jutut on kerätty pääosin piiriedustajien/-presidentin neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitteeseen [email protected] Kerännyt Ida Ståhle Leo Club Joensuu on taas hengissä! Toimintaa pyörittävät Mirka Keränen ja Ville Savilam pi. Klubiin on hankittu aktiivis esti lisää jäseniä. Klubin ensim mäinen kokous pidettiin tammi kuussa. Leolehti odottaa innol la lisätietoa klubin vaiheista! Tällä porukalla klubin perusta miskokous pidettiin tammikuun 18. päivänä. Marraskuussa klubimme oli tarjoamassa pipareita ja suk laata heti aamusta Numme lan lukiolla ja jakamassa hyvää mieltä väsyneille lukiolaisille. C-piirin pikkujouluissa oli tonttutehdas. Piirin leot tekivät kymmeniä tonttuja myytäväk si joulumarkkinoille. Rahat la hjoitettiin KantaHämeen kes kussairaalaan lasten psyki atriselle osastolle. www.leo-clubs.fi Leoneuvosto keräsi ra haa leojen NSRtapahtumalle myymällä kuumaa mehua Hel singin Hietaniemen hautaus maalla, kun leijonat kävivät laskemassa seppeleen san karihaudalle. GK-piirin Palokas sa suunnitellaan Suo men ensimmäistä al faleoklubia. Alfa klu bin jäsenet ovat 12–18vuotiaita. Myös Jämsässä on ajateltu leoklubin pe rustamista. SUOMEN LEOT a i s i t u u a i lun s u o j ILOi t ä v i e t v o e l n a p o tiin Euro o k n e t s a l seen i a l a i n a m ro L vänEF2010 hy ktivisa y tekeväisy erätä k i ol teettina romanialaijoululahjoja t otiin. Lahja seen lastenk u jo e perill toimitettiin la viikolla. el is to n lukuu mas SzabaTässä on Ta tti matdosin rapor kasta. kuljet toimikunta Järjestely iaan an om hjoja R tamassa la Joulu juhlaa n osallis tunee t lapset saivat karkk ia Ro ma nian leoilta nista esityksistä Yksi joulujuhlan mo Lapset olivat an saamista kiitollisia lahjoista eista ja kark LEF2010 on nyt virallisesti ohi. Järjestelytoimikunta vi eraili Saint Francis säätiön lastenkodissa Romanian Devassa joulukuussa lahjoit tamassa Leo Europa Foru missa viime vuonna kerätyt joululahjat. Matka oli tun teellinen ja menestyksekäs. Isä Csaba Böjten johtama orpokoti sai Euroopan leoilta yli 2000 kenkä laatikoihin paketoitua joululahjaa. Lahjalaa tikoissa oli muun muassa leluja, kirjoja, karkkeja ja hygieniatuotteita eripuolilta Eu rooppaa. Orpokodissa vierailun jäl keen leot saivat osallistua Sain Francis säätiön ylläpitämän peruskoulun jou lujuhlaan. Saint Francis sä koulun jouluju ätiön hla ssa juhla mua joulu Lasten rie Saint Francis Foundation • • • Järjestelytoimikunta kiittää kaikkia lahjojen kasaamiseen osallistuneita sekä kaikkia sponsoreita heidän an teliaisuudestaan. Joululahjojen lisäksi LEF2010 tuki säätiön toimintaa yli 10 000 eurolla. Lahjoituksen ansio sta säätiö voi jatkaa hädässä olevien lasten auttamista entistä paremmin. Tämän lisäksi Romanian LEF2011 järjestelytoimikunta lahjoitti lapsille karkkia koulun joulujuhlassa. Seuraavat kuvat kertovat lasten ilosta enemmän kuin mitkään sanat voisivat. Nauttikaa näistä kuvista ja nähdään taas LEF:ssa Romanian Sibussa! <vapaasti kääntänyt: Ida Ståhle> www.leo-clubs.fi Onn ellin en la hjan saaja Perustettu 1992 Ylläpitää lastenkoteja, päiväkoteja, kouluja, sekä kotia nuorille äideille http://devaigyerekek.hu SUOMEN LEOT Leojohtajan uutisia Teksti Antti Forsell O letko kuullut LeoMMR:stä? Entä tiesitkö, että päämaja on kiinnostunut leojen tekemistä aktiviteeteista, ja että myös leojen onnistuneita aktiviteetteja voidaan palkita kauden lopussa? Mikä on Leo-72? Entä Leo-91? LeoMMR on otettu käyt töön! MMR on leojen jä senkeskus. Sinne klubit, piirit ja moninkertaispii ri voivat päivittää jäsen tietonsa. Klubipresidentin vastuulla on ilmoittaa itses tään kansainväliseen pää majaan. Tämän jälkeen hänelle luodaan tunnukset, joiden avul la hän voi lisätä kaikki klubinsa virkailijat ja jäsenet rekisteriin. Kun sihteeri on mukana rekiste rissä, sen ylläpitovastuu siirtyy hänelle. Kun sihteeri kauden vaihtuessa päivittää klubinsa uusien virkailijoiden yhteystie dot rekisteriin, heille toimitetaan automaattisesti tunnukset seu raavan kauden alussa. Jäsentietojen päivittäminen on tärkeää siksi, että kansain välinen päämaja pysyy peril lä Suomen Leojen tilanteesta. Lisäksi päämaja pystyy annet tujen tietojen avulla olemaan suoraan yhteydessä kaikkien leojäsenten kanssa. Ota siis yh teyttä päämajan nuorisoosas toon ([email protected]) ja pyydä klubilaisillesi tunnuk set. LeoMMR korvaa ennen käytetyn Leo72lomakkeen, jolla jäsentiedot kuului postittaa kansainväliseen päämajaan. Leo91 on vastaava lomake piirille ja moninkertaispiirille. Sen täyttämisestä ja lähettämi sestä huolehtii piiripresidentti tai moninkertaispiirin president ti kesäkuun loppuun mennessä. Jokainen aktiviteetti on raportin arvoinen Leoklubeille on olemassa valmis raporttipohja, jolla voi kertoa päämajaan onnistu neesta aktiviteetista. Jokainen leojen tekemä aktiviteetti on on nistunut, jos se on tuottanut iloa edes yhdelle ihmiselle. Nyt voi heittää perisuomalaisen vaati mattomuuden nurkkaan ja ot taa kunnian tekemästään työs tä. Kerrotaan koko maailmalle, kuinka hienoa työtä Suomen Leot tekevät. Samalla kun klu bisi lähettää raportin pääma jaan, siitä voi lähettää kopion piiriedustajalla ja Leolehdel le. Näin siis hoituu tiedottami nen kotimaahan ja ulkomaille. Tämä lomake löytyy tällä het kellä vain englanninkielisenä osoitteesta http://www.lionsclubs.org/ EN/membercenter/planning projects/youth/leozone/leo clubserviceprojectform.php Jos tarvitset apua näiden lo makkeiden tai muiden leoasioi den hoidossa, ota rohkeasti yh teyttä minuun! Joulupuukeräys Jyväskylässä Teksti Miika Hämynen L eo Club Jyväskylä/ Lohikoski osallistui Joulupuukeräyk seen joulun alla. Tapah tuman järjestäjänä oli jo neljättä kertaa Jyväskylän Nuorkauppakamari, apuna oli leojen lisäksi leijonia sekä paikallisen jalkapalloseuran JJK:n jäseniä. Myös muissa kaupungis sa toimivaan keräykseen voi osallistua kuka tahansa os tamalla jonkin kivan lahjan ja paketoimalla sen. Keräyspis teellä tontut (kuten allekirjoitta nut) ottavat sen vastaan ja kir joittavat lapulle, minkä ikäiselle lapselle lahja on suunnattu (esi merkiksi 68vuotiaalle pojalle). Myöhemmin kaupungin sosiaa litoimen työntekijät jakavat pa ketit lastensuojelun ja perhetyön piirissä oleville lapsille. Keräyksessä kaikki voittavat: hyvä mieli tulee sekä lahjojen antajille, niiden kerääjille, niille, jotka antavat lahjoja eteenpäin että niille, jotka lahjat lopulta saavat. Lahjoja kasautui kuusen alle lopulta noin 1400, joten moni pääsi ilahtumaan jouluna pa ketteja avatessaan! MiikA HäMynen Joulupuun tonttuina klubilaiset Jukka Mäkitalo ja Kimmo Juntunen LEF tulee, oletko valmis? Teksti Vili Urpilainen, LEF presidentti L EF tulee Suomeen vuonna 2013, joten vielä ei tarvitse pani koida. Kuitenkin on hyvä tie tää, mihin olemme itsem me luvanneet päättäessäm me vuosikokouksessa Leo Europa Forumin jär jestämisestä. Tuleva LEF tulee vaatimaan suuren määrän työ tä, siitä ei ole epäilys täkään, mutta alus ta alkaen olen luotta nut kaikkiin nykyisiin ja tuleviin Suomen leoi hin. En epäile hetkeä kään, ettei jokainen ta pahtuman eteen teh ty työtunti maksa itse ään moninkertaises ti takaisin uusina ystä vinä, mahtavina koke muksina ja lähdön het ken ilon kyynelinä. Haastan kaikki leot tutustumaan paremmin toisiinsa ja pitämään hauskaa koko vuoden 2011. LEF tulee vaati maan suuren määrän ahkeria tekijöitä ja niihin talkoisiin tarvitaan ener giaa. Tätä ”leoenergiaa” saadaan ladattua kaikista par haiten leojen järjestämissä ta pahtumissa. Toivonkin tulevalle vuodelle paljon leotapahtumia ympäri Suomea. Ei ole niin pientä aihetta, ettei sen ääreen voisi kerätä leoja toimimaan ja pitämään hauskaa. Moni miet tii varmaan tässä vaiheessa, että onko Vilillä päässä vikaa. Eihän tämä liity mitenkään suu ren kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen tai mainostami Leolehden toimitus Päätoimittaja Ida Ståhle Soidintie 12 D 24 00700 Helsinki puh. 050 340 6585 Toimituskunta Antti Forsell [email protected] etunimi.sukunimi@ leo-clubs.fi (Toimii kaikilla leoilla) seen. Juju piileekin juuri tämän haasteen yksinkertaisuudes sa. Miksi sinä olet leo? Haluat ko järjestää suuria tapahtumia selkääntaputtelijoiden vuoksi, vai haluatko tanssia aamun koittoon parhaiden ystäviesi mahdollisuuksia. Ole rohkea ja annan muidenkin olla. Näe yk sinkertaiset asiat juuri niin kuin ne ovat parhaimmillaan. Yksin kertaisina. Ole mukana luomassa haus kaa ja uutta. Paras mainos tu sAtu PAMilo Paras juttu 6/2010 Viime lehdessä esiteltiin äänestys Leolehden parhaasta jutusta. Ensimmäiseen äänestykseen osallistuttiin kiitettävän aktiivisesti, joten äänestys toistettiin. Vuoden viimeisen lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Hämeenlinna leot lastenostastolla. Jutun oli kirjoittanut Karri Lehto. Palautteessa kehuttiin hienoa lahjoitusideaa. Palvelutyö on leotoiminnan ydin, joten on luonnollista, että Leolehden lukijat haluavat tietoa klubien palveluaktiviteeteista. Tässä on siis oiva vinkki ensi lehden parasta juttua tavoitteleville. Myös klubisähkeet keräsivät kehuja ja kiitosta. Niitä kehuttiin muun muassa informatiivisuudesta ja tiiviistä esitystavasta. Haluatko sinä kirjoittaa lehden parhaan jutun? Ota yhteyttä toimitukseen ja sinun nimesi voi komeilla tällä palstalla ensi lehdessä. Äänestyslomake löytyy osoitteesta https:// elomake.helsinki.fi/lomakkeet/25093/lomake. html. Äänestämällä voit vaikuttaa lehden sisältöön. Kannattaa käydä osallistumassa! kanssa mahtavan illan päät teeksi? Haluatko ottaa vastuuta ja tehtäviä hoidettavaksi, jotta voit mainostaa tutuillesi täyttä kalenteriasi, vai oletko se ihmi nen, joka kesken onnistuneen ja opettavaisen seminaarin saa kiitollisen ja lämmittävän hymyn osallistuneelta ystävältä? Kau neimmat ja parhaimmat asiat ovat ilmaisia ja yksinkertaisia. Älkää siis antako asioiden ja tehtävien sumentaa leoilun tär keintä sanomaa. Jaa ja anna levalle tapahtumalle on innos tunut leo. Vastaa haasteeseen heti, kun pystyt ja aina kun voit. Minä haluan olla siellä, missä on hyvä meno ja ihania ihmisiä. Tiedän, että voin vaikuttaa kai kista parhaiten omalla esimer killäni. Tee sinäkin niin. Näh dään aina kun voidaan! P.S. Seuraa järjestelyjen ete nemistä Internetissä osoittees sa http://lef-fin.blogspot.com/ Oikaisu: Viime lehdessä julkaistusta Leojohtajan suusta -tekstistä oli pudonnut kir joittajan nimi pois. Tekstin takana oli leojohtajamme Antti Forsell. Leojen jäsenrekisteri Leolehden deadlinet vuonna 2011 Seuraavan lehden deadline: Jenni Leskinen Palstatie 4 B 21 40520 Jyväskylä puh. 040 589 3089 Lions jäsenrekisteri Marja Pakkanen puh. 09 5655 9515 [email protected] Lions-uutiset [email protected] [email protected] www.leo-clubs.fi Lehti 2/11 Lehti 3/11 Lehti 4/11 Lehti 5/11 Lehti 6/11 Maanantai 7.3. Tiistai 19.4. Keskiviikko 27.7. Tiistai 6.9. Torstai 3.11. 7.3.2011 Leolehti toivottaa iloista ystävänpäivää kaikille! a u t t i k n a “ Tuli hiden helppoo n i k k r a m t ä m m i s i ö t käyt sivut. verkko uuhunkin.” m a a k i a Jää ! U T S TUTU STIN.FI E I V O K K R WWW.VE UUTISKIRJEET - LOMAKKEET - KUVAT - VIDEOT - NOSTOT KUVAPANKIT - RSS - AJASTETTU JULKAISEMINEN JA POISTO NÄKÖISLEHTI - KÄYTTÄJÄHALLINTA - TIETOTURVA VARMISTUKSET - SOSIAALISEN MEDIAN YHTEYDET - EXTRANET YRITYKSILLE, JÄRJESTÖILLE, MEDIALLE Esimerkiksi nämä N-piirin klubit käyttävät jo Verkkoviestintä: HELSINKI: Aurora, Finlandia, Floorankenttä, Herttoniemi, Kallio, Keskuspuisto, Kontula, Kruunuhaka, Käpylä, Malmittaret, Marjaniemi, Merituuli, Oulunkylä, Pakila, Pakinkylä, Pihlajamäki, Pohjoinen, Pohjois-Haaga, Pro Humano, Revonsalmi, Roihuvuori, Siltamäki, Soihdut, Vuosaari VANTAA: Avia, Hakunila, Helsinge, Komeetat, Pähkinärinne, VantaankoskiVandaforsen,Vernissa MUUT: Artjärvi-Lapinjärvi-Myrskylä, Lappträsk-Liljendal-Pernå, Mäntsälä, Mäntsälä/Nelosväylä, Porvoo/Blanka, Porvoo-Borgå, Porvoo/Rosé, Porvoon mlk-Borgå lk, Sipoo-Meri-Sibbo eCredo Oy | p. 040 865 3103 | [email protected] www.verkkoviestin.fi
© Copyright 2024