17 Tiistaina 30. huhtikuuta 2013 KULTTUURI Puh: (06) 2477 587 [email protected] Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi Vuonna 1961 perustettu Kritiikin kannukset myönnetään vuosittain suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Kritiikin kannukset Linda Fredrikssonille HELSINKI Suomen arvostelijain liitto on myöntänyt Kritiikin kannukset -palkinnon saksofonisti Linda Fredrikssonille (s. 1985). Palkinto annetaan tunnustuksena parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta. Liiton mukaan monipuo- lisesti lahjakas ja teknisesti suvereeni Fredriksson ottaa haltuunsa perinteisesti maskuliinisena soittimena pidetyn saksofonin. Hän tulkitsee jazzia väkevästi artikuloiden. Hän soittaa muun muassa Mopo-triossa ja on sen perustajajäsen. Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 [email protected] Ahneen kiinnostunut lähes kaikesta Kirjat Maria-Liisa Nevala: Mieleni talot. Totta, tarua ja tulkintaa. s. 324. WSOY 2013. Miten voisi kirjoittaa epämuistelmat, Maria-Liisa Nevala miettii, kun hän on jättämässä Kansallisteatterin johtajan tehtävät ja yksi ja toinen patistelee häntä laatimaan muistelmansa. Muistelmakirjaksi Mieleni talot silti hahmottuu, vaikka Nevala tekee rajauksen: hän sanoo kirjoittavansa taiteesta, teatterista ja tutkimuksesta ja välillisesti ihmisestä nimeltä MariaLiisa Nevala. Suuria paljastuksia teos ei päähenkilöstään eikä kansallisesta päänäyttämöstä tarjoile, mutta kuvaa molemmista se tarkentaa. Samalla syntyy kiintoisaa ajankuvaa, sillä Nevalalla on kyky jäsentää kokemaansa ja muotoilla ajatuksensa. Neljän tunnin harjoitukset ovat ohi ja Nora Männi pääsee äidin syliin. KUVAT: MINNA HIRVELÄ Äiti ja isä soittavat, Nora kuuntelee Viulistiperheen tytär Nora Männi on usein mukana orkesterin harjoituksissa ja konserteissa LAURA KROHN VAASA Vaasan kaupunginor- kesterin vappukonsertin neljän tunnin harjoitukset ovat ohi. Nora Männi, 5, on kuunnellut soittoa parvelta, piirrellyt ja tanssahdellut. Isä, konserttimestari Maano Männi, johtaa tämäniltaisen konsertin, ja orkesterin riveissä soittaa myös äiti, viulisti Terje Männi. Noralla olisi hoitopaikka myös ilta- ja viikonlopputöitä varten, mutta monesti tyttö haluaa olla mukana konserteissa ja esityksissä. Itsekseen viihtyvästä, reippaasta mutta vieraille hieman ujosta Norasta on tullut niin muusikoiden kuin teatteriväenkin maskotti. Orkesterilla oli koko kevätkauden Iloisen lesken esityksiä teatterissa, parhaimmillaan kolme viikonlopussa. – Nora on monta kertaa katsonut operetin yksin salissa, ensimmäiseltä riviltä, äiti kertoo. Joskus hän odotteli näytöksen ajan näyttelijöiden seurassa näyttelijälämpiössä eli ”lataamossa”. Nora on ollut vanhempiensa mukana harjoituksissa ja konserteissa 2-vuotiaasta saakka, aluksi hoitajan kanssa. Tuleeko koskaan valituksia, että on tylsää? Nora on monta kertaa katsonut operetin yksin salissa, ensimmäiseltä riviltä. Terje Männi – Ei koskaan, vanhemmat nauravat. – Nora on aina ollut todella rauhallinen ja sopeutuvainen. Maano Männi on ollut Vaasassa konserttimestarina jo vuodesta 2002, mutta Terje ja Nora muuttivat vasta viime syksynä Tallinnasta Vaasaan. Terje ja Maano ovat tunteneet toisensa jo 80-luvun lopulta Viron musiikkiakatemiasta, mutta rakkaus roihahti vuonna 2005. Terje soitti Viron valtion sinfoniaorkesterissa 14 vuotta, mutta tekee nyt äitiyslomasijaisuutta Vaasan orkesterissa. Kahden maan välillä reissaaminen oli kuluttavaa, mutta Männit eivät valita. – Kun olin liikkeellä yksin, matkustin junalla ja laivalla, muuten autolla. Vähän aikaa sai nauttia suorasta Vaasa-Tallinna lentoyhteydestä, Maano sanoo. Toinen koti on edelleen Tallinnassa, jonne perhe matkustaa aina kuin ehtii. Tosin orkesterin kausi on ollut tänä vuonna niin tiivis, että he ovat käyneet Konserttimestari Maano Männi toimii orkesterin vappukonsertissa kapellimestarina. Tallinnassa vain joka toinen kuukausi. Tallinnassa asuvat niin Terjen kuin Maanon lapset edellisistä liitoista: Terjen 18- ja 19-vuotiaat tyttäret ja Maanon 17-vuotias tytär. He käyvät aina lomilla Vaasassa. – Meidän asuntomme Tallinnassa on keskustassa, joten Vaasan omakotitalo tuntuu meistä kaikista ihan kesämökiltä! Nora on oppinut puolessa vuodessa suomen kielen. – Hän korjaa monesti meidän virolaista aksenttiamme, vanhemmat nauravat. Esikouluun ensi syksynä menevä Nora aikoo aloittaa kaksi harrastustakin: viulunsoiton tietenkin, ja lastentanssin. Maano Männi on remontoinut Huutoniemellä sijaitsevan rintamamiestalon perusteellisesti. – Jotkut viulistit ajattelevat, että pitää suojella käsiä, mutta minä tein kaiken itse alusta loppuun. Maanolla on luottavainen asenne elämään. – Jos pelkää, että jotain sat- tuu, niin varmasti käy. Remonttihommat ovat hyvää vastapainoa muusikon työlle. On vapauttavaa tehdä itse ja nähdä konkreettisesti tulevan valmista. – Sen takia tässä orkesterissa on myös muita remontointia harrastavia muusikoita. Suomessa on paljon Virosta tulleita orkesterimuusikoita. Yksi syy Männin perheen muuttoon oli raha - Virossa orkesterimuusikon palkka on alle puolet Suomen palkasta. – Jotta saisi toimeentulon, on pakko olla monessa mukana ja tehdä ekstrakeikkoja, sanoo Maano. – Työtahti on ihan hirveä. Ennätykseni on kuusi konserttia samana päivänä. Ihan normaalia on, että yhteen päivään kuuluu kaksi harjoitusta ja konsertti, sanoo Terje. Vaasassa hän on hämmästellyt vapaa-aikaansa. – Jää aikaa olla lapsen kanssa ja esimerkiksi lukea. Terje on myös aloittanut barokkimusiikin opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa viulutaiteilija Kreeta-Maria Kentalan johdolla. – Minulla on nyt oma barokkiviulu, jossa on suolesta tehdyt kielet, hän iloitsee. Mitä perhe odottaa tulevaisuudelta? – Vaasassa haluaisimme olla. Tärkeintä on, että saamme olla yhdessä. Vappukonsertissa Straussin säveliä LAURA KROHN VAASA Vaasan kaupunginorkes- teri juhlistaa vappua perinteisellä vappuaaton konsertilla. Konsertissa kuullaan Johann Strauss nuoremman ja hänen aikalaistensa sävellyksiä. Solistina on mezzosopraano Annaliisa Pillak. Virolaissyntyinen Pillak on valmistunut Sibelius-Akatemiasta ja tehnyt monia oopperarooleja. Vaasassa hänet on nähty oopperassa Jevgeni Onegin muutama vuosi sitten. – Halusin Annaliisan mukaan, Nora Männi piirtelee prinsessoita, kun vanhemmat ovat orkesteriharjoituksissa. sillä sen lisäksi, että hänellä on hyvä ääni, hän osaa myös heittäytyä show’hun, sanoo konserttiohjelman koonnut Maano Männi. Vapputunnelmaisessa konsertissa on nimittäin mukana myös vähän draamallista osuutta. Maano Männi on pukeutunut Johann Strauss nuoremmmaksi ja Pillak esittää hänen vaimoaan, Adele Straussia. – Annaliisa osaa roolissaan diivailla hyvin, Männi hymyilee. Konsertin ohjelmassa on operettisävelmiä muun muassa Straussin Mustalaisparonista ja Lepakosta, Lehárin Giudittasta sekä ja Kálmánin Mustalaisruhtinattaresta. Lisäksi kuullaan wieniläisvalsseja ja polkkia. Vappukonsertit ovat hyvin suosittuja. Tämäniltaiseen konserttiin ei ole enää kuin muutama kymmenen paikkaa jäljellä, joten lipunostajien kannattaa olla tänään ajoissa liikkeellä. o Johann Strauss -vappukonsertti tänään kello 19 Vaasan kaupungintalolla Terje Männillä on nyt Vaasassa viulistin sijaisuus. Hän on soittanut pitkään Viron valtion sinfoniaorkesterissa. Kauhavalla vuonna 1943 syntyneellä Nevalalla ei ole liian juhlallinen käsitys itsestään. Hän ei vaikuta tosikolta. Tekstistä välittyy silti kuva erittäin määrätietoisesta naisesta, joka pitää kiinni periaatteistaan. Saamansa kritiikin hän kirjaa yllättävän pikkutarkasti. Hän tunnustaa särmikkyytensä ja suorasukaisuutensa. Aseman tuomasta vallasta kertoo hauskasti näyttelijä Elena Leeven havainto Nevalan jäätyä eläkkeelle: ”Sinä näytät pienentyneen.” Nevala ei kaihda sanoa vahvuuksiaan. Hän on aina ollut ahneen kiinnostunut lähes kaikesta. Koko elämänsä hän on hakenut ”uutta, erilaista ja epävar- Maria-Liisa Nevala on syntyisin Kauhavalta. KUVA: Kimmo Brandt maa, riskin ja vaaran tunnetta”. Hän huomauttaa kuuluvansa siihen sukupolveen naisia, jotka ovat usein olleet ensimmäisiä tehtävissään. Aina ei ole ollut helppoa olla ainoa nainen. Kansallisteatteria edelsi ura tutkijana. Yliopisto näyttäytyy käärmeenpesänä, jota Nevala kuvaa ajoittain pisteliäästi. Annamari Sarajaksesta hän sanoo suoraan, kuinka tämä oli vahvasti tietoinen omasta erinomaisuudestaan eikä ollut kovin kiinnostunut ainakaan naisopiskelijoista. Nuorena tutkijana Nevala ehti asua Pariisissa ja Lontoossa. Ajanjaksot avasivat maailmankuvaa. Hän kertoo ranskalaisten sovjetologien ennustaneen jo 1970-luvulla Neuvostoliiton hajoavan etnisiin ongelmiin. Ohjaaja Esa Leskisen kanssa Nevala on samaa mieltä siitä, ettei taiteen päämäärä ole kasvattaa kansantaloutta tai kiillottaa Suomi-kuvaa. SINIKKA VIIRRET KULTTUURISAKSET Seinäjoki ei saanut Mies van der Rohe -palkintoa näjokelaisen luomu- ja lähiruokaan erikoistuneen Juurella-ravintolan kanssa. REYKJAVIK Islannin Reykjavikissa sijaitseva konserttisali ja konferenssikeskus Harpa on voittanut EU:n Mies van der Rohe -nykyarkkitehtuuripalkinnon. Rakennuksen yhdessä suunnitelleet kolme arkkitehtitoimistoa palkitaan 60 000 eurolla. Palkintoperustelujen mukaan Harpa on elvyttänyt Reykjavikin satama-aluetta ja lähentänyt sitä keskusta-alueeseen. Rakennuksen ulkoasua ovat inspiroineet islantilaiset maisemat ja perinteet. Kilpailussa oli tänä vuonna ehdolla neljä suomalaiskohdetta: Helsingin yliopiston pääkirjasto, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa, Seinäjoen kirjasto ja Kampin kappeli Helsingissä. Palkinto on nimetty saksalaissyntyisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen (1886-1969) mukaan. (STT) Muumit seikkailevat juhlavuonna Rivieralla Glasvegas Provinssirockin esiintyjäksi SEINÄJOKI Skottibändi Glasvegas on Seinäjoen Provinssirockin uusin artistikiinnitys. Glasvegas nousi pinnalle viisi vuotta sitten, kun sen debyyttialbumi nousi brittien albumilistan kakkoseksi. Provinssirockin tuoreita kotimaisia vahvistuksia ovat Ismo Alanko ja Disco Ensemble. Provinssissa kuullaan myös paikallisista ammattimuusikoista koostuvaa Laitakaupungin orkesteria solistinaan Otto Grundström. Yhtye esittää kautta historian Provinssirockin keikkansa peruneiden artistien kappaleita heittäen mukaan omia mausteitaan. Ohjelmistosta löytyy niin Amy Winehousea, Robbie Williamsia, Musea kuin U2:kin. Tänä vuonna Provinssirock aloittaa myös yhteistyön sei- HELSINKI Ensi vuonna elokuvateattereissa nähdään lomaparatiisi Rivieralla seikkailevia muumeja, kertoo Muumit Rivieralla -elokuvan levittäjä Nordisk Film. Animaatioelokuva saa ensi-iltansa näillä näkymin lokakuussa 2014. Sen tuottaa Hanna Hemilä ja ohjaa Xavier Picard. Muumit Rivieralla -elokuva perustuu Tove Janssonin sarjakuvaan Familjen lever högt (Muumiperhe Rivieralla). Elokuva kertoo glamourin houkutuksista, jotka saattavat muumiperheen yhtenäisyyden vaakalaudalle. Muumipappa esimerkiksi alkaa käyttää nimeä de Moomin ja pääsee piireihin. Tove Janssonin (1914-2001) syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. (STT) Salla Simukan Lumikki-trilogian maailmanvalloitus etenee HELSINKI Nuortenkirjailija Salla Simukan Lumikki-trilleritrilogian käännösoikeudet on nyt myyty jo 15 maahan. Viimeisimmät sopimukset solmittiin Lontoon kirjamessujen jälkeen Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Bulgariaan, Indonesiaan, Tshekkiin ja Viroon, kertoo Simukan kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck. Oikaisu Lauantain kulttuurisivulla kerrottiin Ateljee Tornissa olevasta Tiistaimaalareiden näyttelystä. Jutun yhteydessä olevan maalauksen tekijä on kuitenkin Outi Nykvist, ei Maaret Lagus.
© Copyright 2024