1. No category

Jousentekijän perus-sanasto, koonnut Ilkka Seikku
http://p1.foorumi.info/lukkaro/
____________________________________________________________
Aihio (steivi)
Työstämätön jousi- tai nuoli-aihio. Esim. katkaistu tuomikeppi on steivi, jos
ollaan aikeissa siitä tehdä jousi.
Kaapelijousi
Esim. eskimoiden käyttämä jousityyppi, jossa jousen selässä kulkee vahva
jännekaapeli sidottuna selkään kiinni.
Barrelointi
Nuolen kaventaminen keskeltä molempia päitä kohti. Keskiosasta saadaan
siis jäykempi. Barrelointi on suosittua etenkin pituusammuntanuolissa.
Kahva
Jousen keskellä kohta josta pidetään kiinni. Kahva voi olla muotoiltu tai
ilman mitään ihmeempää muotoa.
B-jousi
Vireessä ollessaan sivuprofiililtaan B-kirjainta muistuttava jousi. Yleensä
lyhyt, keskeltä vastakäyräinen jousi, jonka lavat myötäkäyrät.
Keppijousi (stickbow)
Poikkileikkaukseltaan pyöreä jousi, joka usein vähintäänkin selkäpuolelta
on puun pintaa. Tai mahdollisimman vähän pyöreästä poikkeava, suora,
lyhyt tai pitkä jousi.
Dackron
Yleinen kaupallinen keinojänne, josta tehdään jousenjänne punomalla se
halutun vahvuiseksi.
Deflex
Myötäkäyryys, eli käyryys ampujaan päin.
D-jousi (D-profiilinen jousi)
Poikkileikkaukseltaan D-kirjaimen mallinen (pitkä)jousi.
Vatsa siis selkeästi kupera.
Eläinliima
Eläinperäisistä aineksista (jänne, nahka ym.) tehty liima-aine.
Kolmen sormen ote (Välimeren ote)
Etu-,keski-ja nimetönsormilla jänteestä pidettävä ote jännitettäessä jousi.
Nuoli on etu-ja keskisormen välissä.
Komposiittijousi
Useammasta kuin yhdestä osasta valmistettu jousi. Esim. jousi jossa on
laminoitu jousen selkä ja vatsapuolet eri materiaaleista.
Lattajousi
Suunnilleen ampujan mittainen tai pitempi, tasavatsainen jousi.
Flatbow
katso "lattajousi"
Lattiatilleröinti
Jousen teon vaihe jossa lattiaa tai jalkaa vasten taivutetaan jousen lapoja,
jotta saadaan ne suunnilleen samaan tapaan taipumaan. Ns. karkea tilleröinti, josta jatketaan varsinaiseen tilleröintiin.
Floortillering
katso "lattiatilleröinti"
Longbow
katso "pitkäjousi"
Handshock
Ammuttaessa jousikädessä tuntuva tärähdys.
Läpitaipuva
Jousi jossa myös kahvan kohta taipuu. Tilleri on täydessä vedossa tasaisesti
kaareva.
Höyryttäminen
Vesihöyryllä voidaan lämmittää ja kostuttaa jousta esim. vastakäyrien
taivuttamiseksi. Höyryttämiseen käy esim. putki jonka yläpää on suljettu ja
alapuolelta johdetaan höyry putken sisään. Jousi on putkessa ja höyrystyy.
Höyryttää voidaan myös esim. vain lavan kärki jos halutaan taivuttaa kärkiä.
Lusto
Puun vuosikasvukerros. Kevätkasvu näkyy lehtipuissa paksumpana ja
vaaleampana. Kesän loppua kohti mennessä kasvu hidastuu ja kerros
näkyy ohuena ja tummana. Talvella puu ei kasva.
Ikkunaleikkaus
Erityinen nuolihyllyn yläpuolelle, kahvan toiseen yläsivuun tehty avarrus.
Harvoin käytössä perinteisissä puujousissa.
Lyhytjousi
Selvästi ampujaa lyhyempi jousi. Pituus riippuu ampujasta, yleensä lyhytjouset ovat alle 150cm pituisia.
Jousiampujan paradoksi
Nuolen ampumistapahtumassa nuoli taipuu kiertäen jousen kahvakohdan
ja väin vältytään nuolen suunnanmuutokselta sen viistäessä kahvaa.
Myötäkäyryys
Ampujaan päin oleva käyryys jousessa.
Jännesilmukka
Jänteen päässä oleva silmukka, joka kiinnitetään jousen lavan kärkeen.
Jännevahvisteinen jousi
Jousi jonka selkäpuolelle on laitettu kerroksia eläimen jännettä. Jännevahvistus lisää jousen voimaa ja kestoa.
Jänneväli
Vireessä,(ei siis jännitetyssä) olevassa jousessa se mitta, joka on kahvan
vatsapuolelta jänteeseen.
Nipistysote
Peukalolla ja etusormella nuolesta kiinni pitäminen jännitettäessä jousta.
Nokki
Jänteelle tehty ura jousen lapojen kärjissä sekä nuolen perässä.
Nokinpaikka
Jänteellä, jännevahvisteen kohdille tehty paksunnos tai erillinen metallirengas, johon nuolen nokki voidaan "lukita" tähtäyksen helpottamiseksi.
Jännittäminen
Jousen vetäminen täyteen vetoon.
Nuolihylly
Jousen kahvan kohdalla pieni ulkonema(joko kahvaan veistetty tai erillinen
liitetty kapale), jonka päällä nuoli lepää.
Harvemmin käytössä etenkään yksipuisissa jousissa.
Jäykkäkahvainen jousi
Jousi, joka ei taivu kahvan kohdalta lainkaan.
Nuolirunko
Nuolen varsi.
Paahtaminen
Jousen vatsaa voidaan lämmittää jotta saadaan vatsapuolta kovemmaksi ja
väin myös jäykemmäksi. Paahtaminen suoritetaan lämmittämällä pikkuhiljaa vatsapuolta kunnes se alkaa hieman tummua. Lämmön pitää mennä
koko puun läpi, mutta selkä puoli ei saa kuumentua yhtäpaljon kuin vatsa.
Pauna
1pauna=0,45kg
Jousen vetovastus ilmoitetaan paunoina. Esim. 40paunainen jousi, tarkoittaa, että sitä täytyy vetää 40paunan voimalla, eli n.18kilon voimalla.
Pitkäjousi
Englantilaisten sotajousistaan käyttämästä termistä "longbow" suora
suomennos. Pitkäjouseksi kutsutaan jousia jotka ovat vähintään ampujan
mittaisia ja lavat ovat suunnilleen yhtä pitkät.
Varsinainen longbow yhdistetään englantilaisten käyttämiin pitkiin, joskus
sarvinokein varustettuihin sotajousiin, jotka yleensä valmistettiin marjakuusesta.
Siklaus
Työtapa jolla jousen lapoja ohennellaa tilleröintivaiheessa. Siklauksen voi
tehdä erityisellä siklillä tai vaikka puukolla, lasinpalalla tms. työntäen tai
vetäen terää ikäänkuin laahaten.
Siyah
Etenkin aasialaisten jousten lapojen erillinen jäykkä kärkiosa, joka taivutettu vastakaarelle.
Spine
Nuolen taipumislujuus.
Stickbow
katso "keppijousi"
Sulitus
Kohta jossa sulat kiinnitettynä nuolirunkoon.
Sekä sulkien kiinnittäminen nuoleen.
Primitiivijousi
Yleensä tällä tarkoitetaan kivikaudella tunnetuilla materiaaleilla ja "työkaluilla" valmistettua jousta.
Suojapunos
Jänteeseen nuolennokin kohdalle punottu vahvennos, joka estää itse
jännettä kulumasta.
Propelli
Jousen lapojen kierteisyys eri suuntiin, joka johtuu puun kierteisestä kasvutavasta. Puun kuivumisen aikana propellia saattaa muodostua joskus
hyvinkin paljon.
Myös nuolen sulituksessa sulkien suuntaisuus takaapäin katsottuna.
Stakkaus(stack)
Jännitettäessä jousta vetovastus kasvaa liian nopeasti.
Recurve
Lapojen kärjistä vastakäyrä
Syy
Puun kasvukerros. Syyt näkyvät viivoina halkaistun puun sivussa.
Reflex
Vastakäyryys, eli käyryys ampujasta pois päin.
Take-Down Jousi
Kahteen tai useampaan osaan purettavissa oleva jousi.
Reflex-Deflex
Jousi jossa keskiosa myötäkäyrä ja lavat vastakäyrät.
Tilleri
Jousen lapojen taipuma.
Jousen lapojen taipuessa tasaisesti, sanotaan jousen olevan tillerissä.
Sarana
Tilleröintivirhe, lavassa kohta joka taipuu enemmän kuin muut kohdat ja
aiheuttaa näin tuon saranakohdan vierellä olevien alueiden pysymisen
suorana ja rasituksen keskittymisen saranakohtaan.
Sarvijousi
Jousi jonka vatsapuolelle on liimattu onttosarvisen eläimen sarvituppea.
Sarvinokki
Sarvesta(useimmiten onttosarvisen sarvitupesta) tahty nokki.
katso "nokki"
Selkä
Jousen se puoli joka on ampujasta poispäin.
Selystetty
Jousi jonka selkäpuoli on peitetty jollain. Esim. jänteillä tai raakanahalla.
Selystäminen
Jousen selkäpuolen päällystäminen jollain materiaalilla.
Setti
Myötäkäyristymä
Sikli
Työkalu jota käytetään siklauksessa
Selfbow
katso "yksipuinen jousi"
Steivi
katso "aihio"
Tilleripuu
Vartavasten jousen tilleröintiä varten valmistettu alusta jossa jousen
taipumista voi seurata.
Tilleröinti
Jousta veistettäessä, koetetaan saada jousen lavat taipumaan tasaisesti.
Taipumista säädellään pääsääntöisesti veistämällä vatsapuolelta materiaalia pois, jolloin siltä kohtaa lapa taipuu enemmän.
Tukkikytky
Jänteen toisessa päässä oleva helposti avattava solmu, joka on jätetään
vireestä poistossa lavan kärkeen.
Vastakäyryys
Ampujasta poispäin oleva käyryys jousessa.
Vatsa
Jousen se puoli joka on ampujaa kohti.
Vaistoammunta
Ilmain tähtäinlaitteita suoritettu ampuminen, jossa tähtäys perustuu
lihasmuistiin.
Vetopituus
Täydessä vedossa mitta jousen keskikohdalta kahvan vatsapuolelta jänteeseen.
Viini
Nuolikotelo
Vireestä poisto
Jänteen toisen pään, yleensä kiinteän silmukan ottaminen pois lavan
kärjestä. Silmukkaa ei oteta soin lavan ympäriltä, vaan se lasketaan vain
alas.
Virittäminen
Jousen laitto ampumakuntoon. Jänne kiinnitetään lapojen kärkiin.
Yksipuinen jousi
Jousi joka on tehty yhdestä puusta, liittämättä siihen mitään.