Aurinkosähkötalo tuottaa energiaa yli oman tarpeen Oulun energiakorttelin mielenkiintoisimpia kohteita on juuri valmistunut omakotitalo, jossa on yhdistetty neljä erilaista energiantuotantomuotoa. PEKKA HIETALA 28 T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 � Kun saunaan oltiin asentamassa sähkökiuasta, joku mainitsi sen olevan talon hengen vastaista. Niinpä Ari asennutti myös puukiukaan. � Vesikiertotakassa on lämmönvaihtimet sisä- ja ulkokuoren välissä. Ahkera lämmittäjä voi saada tuotettua takalla jopa 13000 kWh lämpöä vuodessa. T alossa on vesi-ilmalämpöpumppu, vesitakka, erilliseen maapiiriin perustuva tuloilman esilämmitys sekä kuuden kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Talon rakensivat Ari ja Sari Karjalainen, joille aurinkosähkön tuottaminen oli tuttua jo kesämökiltä. Kun Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä heitti aikoinaan haasteen pilottikohteen rakentamisesta koealueelle, otti Ari asiasta kopin - oma rakennusyritys kun antoi hyvät lähtökohdat pilottitalon rakentamiselle. ”Kolmen lämmitysmuodon hybridi kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä kokonaisuutta pitää voida hallita maallikkopohjalta”, Ari Karjalainen sanoo. Energiatehokkuus on voitava istuttaa rakenteisiin, automaatioon ja muuhun tekniikkaan niin, että omistajan asuminen sujuu vaivatta. Lämpöä ilmasta ja puusta Talon lämmityksen keskiössä on 500 litran energiavaraaja ja yhdeksän kilowatin vesi-ilmalämpöpumppu. Lisälämpöä tuotetaan Tulikiven Green-vesikiertotakalla, jossa varaavan takan sisä- ja ulkokuoren väliin on asennettu levymäinen lämmönvaihdin ja takkakierrossa on pumppuryhmä, jossa on säätyvä virtausnopeus ja varoventtiili. Tulisijan lämpö varautuu ensin takan sisärunkoon ja siirtyy seuraavaksi siirtimen kautta kiertoveteen. Noin 70–50 % lämmöstä säteilee ulkokuoresta edelleen huonetilaan. Takkamallista riippuen on arvioitu, että ahkera lämmittäjä saisi tuotettua 120-neliöiseen omakotitaloon jopa 13000 kWh lämpöenergiaa vuodessa, tosin tuolloin puuta olisi poltettava 10 pinokuutiota. Päivässä tarvittaisiin 15 kg polttopuuta. Maapiiri lämmittää tuloilman Tuloilman esilämmitys auttaa pakkasella, mutta toimii kesähelteillä myös viilentimenä. Järjestelmä on yksikertainen: tontin maapeT M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 >>> 29 � Tupakeittiötä lämmittää vesikiertotakka myös säteilylämmöllä. � Ilmanvaihto- kanavat kulkevat alaslasketuissa katoissa lämmöneristekerroksen sisäpuolella. 25 asteen pakkasella maapiiri kykenee nostamaan tuloilman lämpötilaa 17 astetta. rään upotettiin 200 metriä tavallista 40-millistä vesijohtoputkea, jonka päät tuotiin teknisen tilan lattiasta läpi. Tähän etanoliliuoksella täytettyyn maapiiriin liitettiin kiertovesipumppu ja kalvopaisunta-astia. Tuloilmakanavaan asennettiin tavallinen kanavalämmönvaihdin, johon maapiiri on liitetty. Ohjaus järjestelmään saadaan ilmanvaihtokojeen automatiikasta. Pyörivällä lämmönsiirtimellä varustetussa ilmanvaihtokojeessa ei tarvita sähköistä tuloilman esilämmitystä lainkaan, vaan esilämmitys hoidetaan maapiiristä saatavalla +12°- +4° asteisella nesteellä. Kahdenkymmenen viiden asteen pakkasella maapiiri kykenee nostamaan tuloilman lämpötilaa peräti 17 astetta. Kesällä maapiiri viilentää tuloilmaa ja poistaa siitä varsinkin kosteutta, jolloin sisäilma tuntuu huomattavasti miellyttävämmältä. Maapiirissä kiertävä neste kykenee pudottamaan helteellä tuloilman lämpötilaa alle viidentoista asteen, mutta kun ilma lämpenee uudelleen ilmanvaihtokanavassa, huoneilma viilenee vain noin kolme astetta. Tämä 30 T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 kaikki edellä mainittu tapahtuu siis vain kiertovesipumpun vähäisellä (3–70 W) sähkönkulutuksella. Ensikokemusten perusteella Ari Karjalainen uskoo, että kolmen lämmitysjärjestelmän yhdistelmä elää automaation ansiosta omaa elämäänsä ja asukkaan osaksi jää lähinnä huonetermostaattien säätely. Puita kannattaa silti polttaa, koska jokainen pakkasella poltettu klapi on pois lämpöpumpun ja sähkövastuksen osuudesta energialaskussa. Sähköä auringosta Talon suunnittelussa toteutettiin energia-arkkitehtuuria, jossa rakennus sijoitettiin tontille ilmansuuntien mukaan, aurinkosähköjärjestelmän kannalta parhaalla tavalla. Lisäksi aurinko otettiin huomioon myös lämmittäjänä: eteläpuolen ikkunoiden eteen tehtiin lippa, joka ehkäisee keskikesän auringonpaahteen ikkunoihin. Matalammalta paistava kevät- ja syysaurinko kuitenkin ulottaa lämmittävät säteensä sisätiloihin. Talon eteläpuolen kattolape suunniteltiin aurinkopaneeleille optimaaliseen 30° kulmaan ja sii- hen kiinnitettiin kuuden kilowatin tehoiset monikidepaneelit. Aurinkosähköjärjestelmän toimitti Oulun energia, jonka kanssa Ari solmi myös sähkösopimuksen. Yhtiö maksaa Arin tuottamasta sähköstä pörssisähkön hinnan ja ottaa välistä 10 prosentin provision. Myydyltä kilowatilta Ari on saanut vain 3,5–4,5 senttiä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää, että jokainen kilowatti kannattaa käyttää itse. Aurinkosähköjärjestelmässä on verkkovirtainvertteri, joka tuottaa sähköä talon jokaiseen kolmeen vaiheeseen. Tuotettua sähköä voidaan sen vuoksi hyödyntää kaikissa sähkönkulutuskohteissa. Pahimmillaanhan yksivaihejärjestelmässä käy niin, että aurinkopaneeli tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon, mutta samaan aikaan toiseen vaiheeseen kytketty kodinkone ottaa sähköenergiaa valtakunnan verkosta. Rakenteet matalaenergiatasolle Lämmitysjärjestelmässä Ari luotti asiantuntijapalveluihin, mutta rakennustöissä omaan osaamiseen. Talon rakenteet tuli sovittaa energia- tehokkaaseen tekniikkaan, sillä lämpöä ei kannata tuottaa hukattavaksi. Arin filosofia matalaenergiarakentamisessa on se, että eristettyjen seinärakenteiden paksuudessa ollaan tultu tien päähän. Tästä eteenpäin energiatehokkuutta haetaan lämmön ja sähkön tuotantomuotoja kehittämällä ja yhdistelemällä. Seinärakenteissa luotettiin suurelementteihin, joissa höyrynsulkumuovit, 300 mm:n villaeristeet, sähköputkitukset ja ikkunat olivat valmiina paikoillaan. Seinien U-arvo on 0,121W/m2K. Ikkunoista tuli kohtalaisen suurikokoisia, sillä asumismukavuudesta ei haluttu tinkiä. Olohuoneessa ja keittiössä sisäpihalle avautuu suurikokoiset neljälasiset elementti-ikkunat ja muualla perinteiset avattavat valmisikkunat. Kiinteiden ikkunoiden U-arvo on 0,66 ja avattavien 0,63. Talvirakentamisen haasteisiin vastattiin erikoisella ratkaisulla, sillä tontin ollessa vielä hiekkapedillä maahan upotettiin saattolämmityskaapelia, joka liitettiin sähköverkkoon. Kelallinen halvinta saattolämmityskaapelia maksoi pari sataa eu- � Talon ”konehuoneessa” on ILP/ lämminvesivaraajayhdistelmä, oikealla seinällä vesikiertotakan pumppuryhmä. Vasemmalla ylhäällä näkyy maapiirin lämmönvaihdin tuloilmakanavassa. roa ja se sai jäädä rakennuksen alle. Kustannuksiltaan varsin kohtuullinen varmistustoimenpide myös toimi toivotulla tavalla, näin saatiin maaperä sulaksi ja kuivaksi kriittisten rakenteiden valmistelun ajaksi. Sokkelirakenteessa päädyttiin halkaistuun malliin, jossa eristeenä on 100 mm:n styrofoam. Näin saatiin yhtenäinen lämmöneristekerros rungon alaohjauspuulle saakka. Kun sokkeli oli valmis, sen päälle rakennettiin katto valmiiksi aina huopakatetta myöten. Seinäelementtien saapuessa tontille nostettiin katto sivuun ja pystytettiin elementit. Rakennus saatiin säältä suojaan päivässä. Kun kattopaarteiden väliin asennettiin 100 mm:n villaeriste, päästiin sisätilaa jo lämmittämään. Ala- � Ari Karjalainen esittelee verkkovirtainvertteriä, joka tuottaa aurinkosähköä jokaiseen kolmeen vaiheeseen. Tuottotiedot ovat myös etäluettavissa. pohjan eristeeksi asennettiin 200 mm Thermisol platina –levyä, jonka pinnassa kulkee lattialämmitysputket. Lattian U-arvo on 0,12W/m2K. Betonilattialta oli hyvä jatkaa sisätöitä, joista ensimmäiseksi naulattiin kattoristikoiden alapaarteisiin alumiinipintainen 25 mm:n villaeristelevy, joiden saumat ja naularivit teipattiin, koska levy toimi katon höyrynsulkuna. Kattolevytys ja seinien höyrynsulkumuovi liitettiin nurkissa yhtenäiseksi rakenteeksi. Kattoon asennettiin ristikoolaus valaisinkaapeleiden ja valaisimien asentamiseksi ja ilmanvaihtokanavien kuljettamiseksi alaslasketuissa sisäkatoissa eristekerroksen sisäpuolella. Yläpohjan lämmöneristys viimeisteltiin puhaltamalla sinne 500 mm ekovillaa. Rakennustyövaiheita limitettiin tekniikka-asennusten kanssa, joten massiivisen vesi-ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö löysi paikkansa juuri valmistuneelta etuterassilta ja vesikierrolla varustettu tulisija sijoitettiin keskeiselle paikalle olohuoneeseen. Tilavaan tekniseen tilaan sijoittui vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö ja energiavaraaja sekä ilmanvaihtokoje. Ilmanvaihtokanavaan asennettiin lisälämmittimenä vielä vesikiertoinen lämmönvaihdin, joka saa lämpöenergiaa varaajalta. Teknisessä tilassa on vielä tilaa tulevaisuudenkin kojeille... Ympäristöteko, josta ei palkita Kesäkuun lopulla aurinkosähköjärjestelmä ja muu talo olivat siinä vai- heessa, että isäntä saattoi kääntää järjestelmän päälle. Sähköntuottomittari pyörähti iloisesti päälle ja näytti heti varsin mukavia lukemia. Heinäkuun sähkölaskua lukiessa oli hieraistava silmiään, sillä loppusaldon edessä komeili miinusmerkki. Talo oli tuottanut enemmän sähköä kuin kuluttanut. Kuukauden tuotto oli mojovat 946 kWh. Syyskuun loppuun mennessä aurinkosähköpaneelit olivat olleet toiminnassa kolme ja puoli kuukautta ja tuottaneet sähköä 3140 kWh. Lopullinen vuosituotto nähdään ensi keväänä, mutta 6000 kWh on realistinen tavoite. Yhdessä hybridilämmityksen kanssa se tarkoittaa nollaenergiatasoa. Sähkön tuottaminen valtakunnanverkkoon omilla aurinkosäh>>> Oulun energiakortteli n UUSIUTUVIA energiamuotoja hyödyntävällä pi- lottialueella on edetty osin jo muuttovaiheeseen. TM Rakennusmaailman numerossa 6/14 esitelty Kivikkokankaan energiakortteli -hanke käynnistyi, kun Oulun kaupungin rakennusvalvonta haastoi paikallisia yrityksiä rakentamaan alueelle uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä ja energiatehokkaita pilottikohteita. Erilaisten lämmitysmuotojen hybridiratkaisuja haluttiin mallintaa ja tutkia alati teknistyvämmässä energiarakentamisessa. Kaikki rakenteet tuli myös saattaa vähintään matalaenergiatasolle ja niissä haettiin menetelmiä ja kokemuksia jopa nollaenergiatason tavoittamiseksi. Talojen lämmöntuoton keskiössä ovat aurinkosähkö ja -lämpö, maalämpö sekä puun polttaminen tai kaasuttaminen. Alueella on esimerkiksi nyt valmiina ensimmäinen talo, jossa peltikatteeseen integroitujen Ruukki Solar -keräimien vuosituotto on n. 2500 kWh. Katolle on asennettu myös aurinkosähköpaneelit, joiden laskennallinen vuosituottoodotus on 4000 kWh. Asukkaat ovat myös muuttaneet neljän rivitalon taloyhtiöön, jossa on yhteinen aurinko- ja maalämpöjärjestelmä. Samoin valmiina on peräti kuuden kilowatin aurinkosähköjärjestelmällä varustettu omakotitalo. Rakenteilla on lisäksi neljän rivitalorakennuksen yhtiö, johon lämpöä ja sähköä tuotetaan puuhakkeen kaasutukseen perustuvalla CHP-voimalalla. Tekeillä on myös omakotitalo, jossa pilotoidaan laskennalliselta tuotoltaan 3000 kilowattitunnin lämmönkeräysjärjestelmää jätevedestä. T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 31 köpaneeleilla on kannattamatonta hommaa. Noin neljä senttiä kilowattitunnilta tarkoittaa tämänkin talon tapauksessa vaivaista 240 euron vuosituottoa. Aurinkosähköjärjestelmä paneeleineen maksoi noin 15000 €. Tuotettu sähkö kannattaisi käyttää itse, mutta kesällä se korkean tuotannon ja vähän kulutuksen vuoksi ei onnistu ja talvella taas tuottoa ei juuri ole, joten sähkölasku perustuu taselaskentaan, jossa kesällä saadaan miinusmerkkisiä lukemia, mutta talvella lankeaa maksumiehen osa. Oulun energia on kehittänyt Farmivirta-nimellä kulkevan konseptin, jossa sähkön pientuottaja voi myydä omalle asiakkaalleen sähköä energiayhtiön kautta ja saa sähköstä erikseen sovitun hinnan. Konsepti on kuitenkin suunnattu vain yli 50 000 kWh tuottaville pientuottolaitoksille, joita omakotitaloluokassa ei ole. Oulun energiasta kuitenkin mainitaan, että liiketoiminnan kehittyessä Farmivirran kaltaista konseptia voidaan mahdollisesti päästä tarjoamaan myös pienemmille tuottajille. Tätä Ari Karjalainenkin toivoo pikaisesti, sillä hänellä olisi aurinkosähköä ostamaan jo asiakas. Laskelma aurinkotalosta Talon arvioitu vuosittainen sähkönkulutus n. 6000 kWh. Aurinkosähköjärjestelmän tuotto-odotus 6000 kWh, josta itse voisi käyttää n. 3000 kWh. Loput 3000 kWh (ylimäärä, jota ei voida käyttää heti) valtakunnanverkkoon, josta korvaus 4 snt/kWh, yht. 120 €. Koska aurinkosähkön tuotto on kausittaista, sähköä on ostettava energiayhtiöltä (n. 14 snt/ kWh) 3000 kWh/a, yht. 420 €. Sähkölasku vuodessa 420 €-120 € = 300 € (n. 31 €/kk.). Lisäksi vesikierrolla varustetusta tulisijasta n. 10000 kWh lämpöenergiaa vuodessa. Talon vuosittaiseksi energialaskuksi muodostuu näin (kaikki sähkö ja lämpö) n. 800 €/a (n. 67 €/kk). Jos aurinkosähköenergia olisi vaihtokelpoista (nettomittaus) energiayhtiön (puu, vesi, hiili, turve tai ydinvoima) myyntisähkön kanssa, talo olisi sähköntuotto/kulutustaseeltaan nollassa. 32 T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 � Kattava taloautomaatio, sekä yhteinen maalämpö- ja aurinkolämpöjärjestelmä rivitalossa ovat vielä harvinaisuus mutta pilottikohteessa niistä saadaan arvokasta kokemusta. � Kosketusnäytöstä voi tarkistaa ja säätää lukuisia toimintoja mutta yksikertaisimmillaan siitä painetaan lähdettäessä Poissa–toiminto päälle, joka aktivoi murtosuojauksen, sekä säätää automaattisesti huoneistolämpötilaa sekä ilmanvaihtokojeen pyörimisnopeutta. Kotiin saavuttaessa painetaan Kotona–nappia, joka palauttaa em. asetukset. Asunto-osakeyhtiön yhteinen Vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödynnetään yhteisöllisesti Energiakorttelin yhdessä asuntoosakeyhtiössä. Energiatehokas ajattelutapa ja käyttötottumukset on haaste. E nergiakortteliin valmistuneen, Sonell Oy:n rakentaman neljän rivitalon (13 asuntoa, yht.1125 m²) kokonaisuuden erikoisuutena on yhteinen maalämpöjärjestelmä, johon on liitetty myös aurinkokeräimet. Taloyhtiön ”voimalaitos” on pihassa sijaitseva tekniikkarakennus, josta löytyy 2000 litran energiavaraaja, 44 kW:n maalämpöpumppu ja katolta kolmenkymmenen neliön aurinkokeräimet. Lämpökaivoja pihassa on neljä kappaletta ja maalämpöjärjestelmä on samassa kierrossa aurinkokeräimien kanssa. Lämmitysjärjestelmän idea on yksikertainen. Aurinkolämpöä hyödynnetään aina kun mahdollista, ja kun kesällä keräimien tuottamaa lämpöä ei tarvita, ohjataan niiden kierto maalämpöpiirin neljään kaivoon. Aurinkoenergia on valjastettu siis tavallaan pitämään maalämpöjärjestelmä pois pelistä aurinkoisella kelillä ja tukemaan sen toimintaa lämmityskaudella. Matalaenergiatasolla rivitalossa Taloyhtiön rakennukset on toteutettu suurelementtiratkaisuna, jossa sokkelin päälle rakennettiin ensin katto, sitten pystytettiin seinä- elementit ja nostettiin valmis katto päälle. Näin asunnot saadaan säältä suojaan päivässä. Talojen lämpöhäviötaso on n. 65 %, E-luku on 104 ja suoritettujen ilmavuotomittausten tulokset välillä 0,4–0,6, joten energiatehokkaan asumisen edellytykset ovat kunnossa. Koska aurinkoenergialla lämmitettäviä maalämpökaivoja ei kannata käyttää rakennusten viilentämiseen kesällä, panostettiin talojen energia-arkkitehtuuriin passiivisilla menetelmillä. Eteläsivujen suurten ikkunoiden edessä on lipat ja kaikissa huoneissa luonnollisesti sälekaihtimet. Asumistottumuksia muokataan mukavuusalueella Sonell Oy:n kehityspäällikkö Rauno Rahkonen vastaa siitä, että omakotitalopuolelta tuttujen lämmitysmuotojen hyödyntäminen ja hallinta onnistuu myös taloyhtiössä. Matalaenergiatason rakennuskokonaisuus on nyt valmiina, joten � Kotiautomaatiojärjestelmän lämpötilaa, energiankulutusta sekä erilaisia hälytyksiä (murto/kosteus) voi seurata ja säätää vaikka älypuhelimen näytöllä. � Huoneistoissa on takkavaraus, joten uusiutuvan energian hyödyntämisessä on vielä reserviä. � Tekniikkarakennuksen katolla olevat aurinkokeräimet on liitetty maalämpöjärjestelmän kiertoon, joten ne tuottavat lämpöä taloihin aina kun mahdollista ja helteellä ylilämpö ajetaan maapiirin kaivoihin. energiahanke tästä eteenpäin energiatehokkuutta parannetaan asukkaiden käyttö- ja asumistottumuksilla, joiden on pysyttävä myös asukkaan mukavuusalueella. Avainsanoina ovat automaatio ja asukkaiden hoksauttaminen. ”Aluksi tarvitaan osaava isännöitsijä”, Rahkonen toteaa ja jatkaa: ”Talotekniikan toimivuus ja huolto on annettava ammattilaisen käsiin. Tässä kohteessa isännöitsijää ei ole jätetty yksin modernin tekniikan ja taloautomaation keskelle.” Teknisessä keskuksessa on iPadetäohjaus, joten lämmitykseen liittyvät keskeiset toiminnot hälytyksineen on luettavissa ja säädettävissä vaikka isännöintitoimistosta web-liittymän kautta. Säästöä kotona ja poissa Varsinainen kontaktipinta asukkaiden suuntaan on kotiautomaatiojärjestelmä, EKE:n Smarthome, joka käsittää rakennusten eri laitteiden, kuten lämmityksen, ilmanvaihdon ja turvallisuuslaitteiden ohjaamista ja säätämistä automaattisesti mittausarvojen, ajan ja asetettujen sääntöjen perusteella. Tiivistetysti tämä tarkoittaa Rahkosen mukaan sitä, että em. asioista huolehtii automatiikka ja asukas vain halutessaan. Automaatiojärjestelmän näkyvin osa on asunnon seinässä oleva näyttöpääte, josta voi tarkistaa ja säätää talon sisälämpötilaa tai ilmanvaihtojärjestelmää. Perusarvot on ajettu jo valmiiksi ohjelmaan, eli ne eivät edellytä välttämättä asukkaalta mitään. Järjestelmässä on lisäksi asukkaille hyödyllisiä lisätoimintoja, joiden hallintaan on järjestetty perehdytystilaisuuksia uusille asukkaille. Kodinautomaation toimii siten, että lähtiessään asunnosta asukas painaa ovensuussa olevan keskusyksiköstä Poissa–toiminnon päälle. On havaittu, että kun tässä poissatoiminnossa mainitaan murtohälyttimien menevän päälle, asukaat motivoituvat turvallisuuden nimis- sä painamaan nappia. Samalla tosin tapahtuu paljon muutakin, joka liittyy energiatehokkuuteen. Poissa–tilassa taloautomatiikka pudottaa huonelämpötiloja hieman ja myös ilmanvaihtokojeen pyörintänopeus alenee. Samalla myös keittiön välitilan pistorasiat kytkeytyvät jännitteettömiksi, eli päälle unohtuneet kahvinkeittimet eivät pääse aiheuttamaan palovaaraa. Astianpesukoneiden alapuolella ja huoneiston Jakotecissa on lisäksi kosteustunnistimet, jotka suorittavat tarvittaessa hälytyksen ja katkaisevat vedentulon huoneistoon. Kotiin tultaessa painetaan jälleen päätteen Kotona–nappia ja toiminnot palautuvat alkuperäisiin asetuksiin. Asukkaan niin halutessa voidaan kodin keskeiset säätötoimet kuten lämpötila tai hälytykset (murto/kosteus) sekä myös veden- ja sähkönkulutuksen seuranta liittää web–käyttöliittymään, jota voi operoida vaikka älypuhelimella. Lisätoimet kokemuksien kartuttamana Rahkosen mukaan talojen tiiveysja lämpövuotomittausten myötä rakenteiden energiatehokkuus on nyt tiedossa ja ”kalibroitu”. Tämä on luotettava lähtökohta tehokkaaseen energiaseurantaan ja myös asukkaiden opastukseen kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Motivointi lähtee siitä, että heidän eurojaan säästyy. Sähkö on jokaisen huoneiston oman sähkömittarin takana, mutta lämmönkulutusta seurataan rivitalokohtaisesti. Huoneistokohtainen lämmönkulutuksen seuranta ja siitä raportointi koko taloyhtiölle olisi osoittelevaa, eikä edistäisi hyvää yhteisöllisyyttä. Nyt lämmönkulutusta seurataan talokohtaisesti, jotta saadaan kuvaajia käyttötottumuksista. Meneillään oleva ensimmäinen lämmityskausi mittauksineen antavat hyviä suuntaviittoja tulevaisuuteen. Energiansäästön saralla on vielä reserviäkin, sillä huoneistoissa on varaus tulisijoille. T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015 33
© Copyright 2024