RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotuslehti 1/2010 RENGASPALVELUT OSANA VUOSAAREN SATAMAN RASKASLIIKENNEKESKUSTA RENGASROUHE MAANRAKENNUKSESSA: ILOLA–SANNAINEN-TIEOSUUS YLI 10 VUOTTA ROUTIMATTA MITÄ KUULUU LAHDEN MELUVALLILLE? RENKAANKIERRÄTYS Pääkirjoitus Sisällys Pääkirjoitus .............................2 Harry Sjöberg Suomen Rengaskierrätys Oy 15 vuotta..................................3 YYA – ystävyys, yhteistyö ja avunanto Rengasnet on osa Vuosaaren sataman raskasliikennekeskusta..............6 Mitä kuuluu pilottikohteille?......................10 Julkaisija: Suomen Rengaskierrätys Oy Iso Roobertinkatu 1 A 9 00120 HELSINKI Puh. (09) 6126 880 Fax (09) 6126 8810 [email protected] Päätoimittaja: Harry Sjöberg Valokuvaaja: Aimo Virtanen Toimittaja: Henrik von Schantz Ulkoasu: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painatus: Trinket Oy, 2010 Painosmäärä 3 500 kpl S uurin osa suomalaisista muistaa tuon sodanjälkeisen legendaarisen kirjainyhdistelmän, joka hallitsi jokapäiväistä elämäämme sodan päättymisestä, 1980-luvun alkuun saakka. Tuo legendaarinen kirjainyhdistelmä koostuu kuitenkin sanoista ystävyys, yhteistyö ja avunanto, joista mikään ei luulisi herättävän sen kaltaisia kielteisiä ajatuksia kuin mitä niiden alkukirjainyhdistelmä YYA tekee. No se siitä. Ei ole enää sopijakumppaniakaan sellaisenaan olemassa. Annetaan tämänkin YYA:n olla rauhassa. Rengastoimialalle on koko Renkaankierrätys-lehden ilmestymisen ajan ja varmasti jo aiemminkin ollut ominaista tekemisen meininki. Vaikeinakin aikoina on tultu toimeen ja aina on saatu jotain merkittävääkin aikaan. Viimeisempänä, mutta ei vähäisenä maanmainiot jokasyksyiset Rengasratsiat, jonka mallia jopa rikkaat rakkaat naapurimme Ruotsista ovat kopioineet. Ei vallan huonoa. Jospa rengasala onkin salaa omaksunut mainitusta kirjainyhdistelmästä oikeassa hengessä osan yhteistyö, mistä ei ole pitkä matka ystävyyteen ja ketäpä sitten autetaan jos ei kaveria – ystävää. Tämän lehden painoon menon yhteydessä toimituksen tavoitti suruviesti, joka pysäyttää varmasti jokaisen toimialalla työskentelevän. Yksi ystävä on meidät jättänyt. Pauli Juhani Kyrklund (1949–2010) on poissa. Suomen Rengaskierrätys Oy ja Renkaankierrätys-lehti kunnioittavat monivuotisen hallituksensa jäsenen poismenoa. Harry jöberg S päätoimittaja www.rengaskierratys.com RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy on käytöstä poistettujen ajoneuvorenkaiden tuottajavastuun hoitamiseksi perustettu yhtiö, joka toimii jätelain muutoksen mukaisena, maamme ensimmäisenä tuottajayhteisönä. Omistajat: Autonrengasliitto ry, Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj ja Oy Suomen Michelin Ab. 2 ”Suomi on rengaskierrätyksen edelläkävijämaita. Järjestelmämme kattaa lähes kaikki kierrätykseen menevät renkaat.” Suomen Rengaskierrätys Oy 15 vuotta Puolentoistakymmenen toimintavuoden välein yritys kuin yritys voi jo vilkaista menneitä ja analysoida tulevia. S uomen Rengaskierrätys Oy aloitti toimintansa joulukuussa 1995. Alusta alkaen toimitusjohtajana on ollut Harry Sjöberg. Millaisia tapahtumia ”ylitse muiden” on mahtunut kuluneisiin vuosiin? – Ylipäätänsä yrityksen perustaminen oli sellainen. Muutoin ei mitään tiettyjä ”ylitse muiden tapauksia” varsinaisesti ole, mutta kokonaisuutena tapahtumien kulku on ollut tasaisen positiivista. Ehkä yksittäisiin positiivisiin seikkoihin voisi lukea rengasalan yhteistyöhalukkuuden kokonaisuutena, Sjöberg kertoo. – Aina on kuitenkin jotain, joka ei suju täysin kaavailujen mukaan. Renkaiden kierrätyksessä sellaisena voisi pitää ns. vapaamatkustajia, eli yrityksiä, jotka eivät suorita omaa osuuttansa kuluista, mutta jotka hyödyntävät surutta kierrätysjärjestelmää. Mutta sama ongelma on esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Joka maassa on se tietty porukka, joka ajattelee etteivät asetukset ja määräykset koske heitä. Tavoite saavutettu Viranomaiset ovat tyytyväisiä ja rengasala on tyytyväinen. Heidän asiansa on hoidettu. Kuluttajat ja ylipäätänsä suomalaiset ovat tyytyväisiä, sillä Suomi on ollut yhtenä edelläkävijämaana maailmassa rengaskierrätyksen suhteen. Täy- tyy kuitenkin olla realisti, sillä Suomessa puhutaan verrattain pienistä rengasmääristä, kun verrataan tilannetta esimerkiksi Saksaan, jossa autokanta on noin kymmenkertainen. Mistä suomalainen kierrätysmalli löytyi? – Emme varsinaisesti ottaneet mallia muista maista, mutta vertailimme sitä mm. Ruotsin hieman aikaisemmin alkaneeseen kierrätysjärjestelmään. Täytyy muistuttaa, että päätös rengaskierrätyksestä ei ollut EU-perustainen vaan täysin kansallisperäinen. Tosin nyt eurooppalainen rengasteollisuus on herännyt siihen, että skandinaavinen ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Varsinkin nyt, kun renkaita ei saa viedä enää kaatopaikoille ja polttaminen betoniuuneis- sa saattaa loppua. Nyt siellä toimii vastaanottopisteitä freemarket-systeemillä, joka tarkoittaa sitä että ne toimivat kaupallisella pohjalla ja hinnoittelu on sen mukaista. Suomen Rengaskierrätys Oy:n on siitä erikoinen yritys, että sen pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan kerätä kierrätysrenkaat ja käyttää ne johonkin hyödylliseen. Loppuunkäytetyistä saksalaisista renkaista päätyy leikattuna rengasrouheena osa tänne. Suomi tuottaa vuosittain n. 40 000 tonnia rengasjätettä. Vaikka määrä tuntuukin melkoiselle, sitä myös uppoaa suuria määriä esimerkiksi teiden pohjiin, meluvalleihin ja vaikkapa vanhojen kaatopaikkojen sulkemiseen. Viimeksi mainittuihin menee kierrätyskumia uskomattomat määrät. Jo kahden 3 Renkaiden ja rengasrouheen käyttö voi merkitä melkoisia kustannussäästöjä. Normaalipohjaiselle maalle rakennettaessa meluvallia, pinotaan ensin keko RR 300 -rengasrouhetta (10 x 30 cm), jonka päälle tulee geotekstiili. Sen päälle levitetään eloperäinen maa-aines, Sjöberg kertoo. Rengaskierrätys muualla? Toimitusjohtaja Harry Sjöberg on tyytyväinen kuluneeseen viisitoistavuotiskauteen. hehtaarin kokoisen kaatopaikan peittämiseen saatetaan tarvita jopa 4 000 tonnia rengasrouhetta. Maassamme on tavoitteena vähentää kaatopaikkojen määrä alle viiteenkymmeneen – 90-luvun alussa niitä oli vielä muutama sata – joten rouheelle riittää kysyntää. Kierrätysrenkaiden käyttö vakiintunut tierakentamisessa Tiepohjiin ja meluvalleihin uppoaa kierrätysrenkaita melkoisesti. Varsinkin pehmeälle, vaikkapa suopohjaiselle alueelle rakennettavissa tiepohjissa jäterenkaiden hyödyntäminen on kannattavaa. Tiepohjassa tai meluvalleissa voidaan rengasrouheen lisäksi käyttää myös kokonaisia renkaita, jolloin kantavuutta saadaan eniten. Tällöin vältytään esimerkiksi paalutukselta tai betonin injektoinnilta. Jos maaperä aivan hetteinen, niin mainitut toimenpiteet voivat muodostua erittäin mittaviksi. 4 Onko hyödyntämiskohteiden rakenteet suunniteltu kokonaan Suomessa, vai löytyykö ulkomailta esikuvia? – Aika paljon tietoa on saatu Yhdysvalloista, jossa kierrätyskumin käyttöä esimerkiksi teiden päällysteen sidosaineena on tutkittu muun muassa Kalliovuorilla. Sieltä saadut kokemukset ovat varsin vertailukelpoisia maamme olosuhteiden kanssa, sillä sikäläinen ilmasto on talvineen ja routineen lähes samanlainen kuin Suomessa. Kumirouheen käyttö tienpäällysteessä voi tulevaisuudessa tietää melkoista kasvua rouheen kysynnässä. Eräänä syynä on se, että nyt ollaan kovasti kehittämässä ja tutkimassa ns. hiljaista asvalttia, jossa kumi on osa asvaltin sideainetta. Liikenteen melua halutaan yleismaailmallisesti vähentää. Autokantaa vähentämällä se ei onnistu, joten hiljainen päällyste on eräs tapa. Kumin sekoittaminen asvalttiin tekee aineesta myös elastisempaa, joka voi vähentää olennaisesti routavaurioita ja pienentää kunnossapitokustannuksia. Johtava maa Euroopassa hiljaisen asfaltin tutkinnassa on Portugali. Suomi ei ole tämän tutkimuksen kärkimaa Euroopassa, mutta ei hännilläkään. Syitä tyytyväisyyteen – Suomi on ollut rengaskierrätyksen edelläkävijöitä aivan yleismaailmallisenkin mittapuun mukaan. Iloisia voimme olla myös siitä, että maamme kierrätysjärjestelmä on hyvin kattava. Käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätykseen menevät renkaat päätyvät haltuumme, iloitsee Sjöberg. – Haluaisin vielä kiitellä yhteistyökumppaneitamme; koko rengastoimialaa, operaattoreitamme Lassila & Tikanoja Oy:tä sekä Kuusakoski Oy:tä, joiden kanssa yhteistyö on sujunut kiitettävästi. – Suomen Rengaskierrätys Oy:n tulevaisuus on silti haasteellinen, sillä uusia hyötykäyttökohteita rengasjätteelle tulisi löytää. Kaatopaikkojen sulkemiseen ei tarvita enää rengasmateriaalia kovin pitkään. Tosin joitakin uusia käyttökohteita on mahdollisesti tulossa. Esimerkiksi VR:n ratahallinto yhdessä Kuusakoski Oy:n ja VTT:n kanssa on tutkimassa rengasrouheen käyttöä tärinänvaimentajana ratapohjissa tiheästi asutuilla alueilla. Myös muitakin mahdollisia kohteita on tutkittu, Sjöberg miettii. – Varsin lupaavalta näyttää hienojakoisen kumirouheen käyttö esimerkiksi keinonurmikentillä. Maassamme on 400 urheilukenttää, ja melkein joka toisessa on ainakin yksi nurkka aina märkänä. Jos rouhetta käyttäisi maapohjana, vesi pääsisi siitä hyvin läpi, ja kenttä olisi kuivempi. Lisähyötynä tulisi kentän parantunut kimmoisuus. Hevoset eivät osaa puhua, mutta sellaisten kanssa tekemisissä olevat väittävät hevosten pitävän kumirouhepohjaisista maneeseista. Eivät jalkapalloilijatkaan ole olleet hirveän tyytymättömiä, sillä rouhetta käytetään myös keinonurmen seassa jalkapallokentillä. Ainoa kritiikki on tullut lähinnä mustasta purusta, joka joidenkin mielestä likaa vaatteita. Käyttökohteita löytyy Kierrätyskumin käyttö polttoaineena sisältää tietyissä tapauksissa hyviä mahdollisuuksia. Täytyy muistaa, että kumirouheen lämpöarvo on lähes hiilen veroinen. Onko kierrätyskumilla kilpailijoita? – Maanrakennuksessa kiviaines on tavallaan sellainen. Esimerkiksi meluvalleissa ja tiepohjissahan sitäkin käytetään. Tässä on eräs syy, min- kä vuoksi varastoissa on koko ajan noin neljäsosa (10 000 tonnia) vuoden kierrätyskumimäärästä. Ainetta on kyettävä toimittamaan kohteeseen aina kysyttäessä, toteaa Sjöberg. Eikö vanhoja renkaita voisi sulattaa ja leipoa niistä uusia renkaita? Metalliosathan saa poistettu rouheesta esim. magneeteilla? – Noinhan sitä voisi luulla, mutta totuus on karumpi. Uusiokäytön olennaisin ongelma on se, että kun kumi vulkanisoidaan niin sen kemiallinen rakenne muuttuu. Devulkanisointia, eli sen vastakohtaa, on yritetty ja tutkittu aikanaan Neuvostoliitossa, jotta käytettyjä kumiosia voisi käyttää uusien renkaiden raaka-aineena. Neuvostoliitto oli siksi kiinnostunut aiheesta, että maalla ei ollut minkäänlaista omaa raakakumin tuotantoa. Lopputulokset eivät olleet kuitenkaan onnistuneita. Olennaisin ongelma devulkanoinnissa – ja yleensäkin kierrätyskumin käytössä uuden kumin raaka-aineena – on se, että käsiteltävän kumin tarkka kemiallinen koostumus tulisi tuntea erittäin tarkasti. Käytännössä touhua hankaloittaa melkoisesti se, että käytännössä kaikki rengasvalmistajat tekevät renkaita omilla resepteillään ja muuttavat niitäkin vielä alinomaa. Joissakin tuotteissa voidaan kuitenkin kierrätyskumia hyödyntää ilman suurempia prosesseja, mutta ei sellaisissa, joissa edellytetään kovaa kestävyyttä. Mutta esimerkiksi ovien tiivistekumeissa tai mattojen pohjissa ne voivat olla aivan kelvollisia, pohtii Sjöberg. Kierrätykseen vastaanotetut renkaat (tonnia) Vuosi Energiahyötykäyttö, tn Materiaalihyöty käyttö,tn Pinnoitus, tn Vastaanotettu, tn 1999 248 27998 1813 30117 2000 - 24792 1386 32832 2001 - 40294 987 32306 2002 6 36674 1039 31986 2003 6 29243 1329 36156 2004 - 35261 1144 37240 2005 - 42746 1632 41773 2006 - 30384 1929 44698 2007 - 35500 295 47258 2008 - 42880 471 48394 2009 - 40628 339 40522 Käytettyjen renkaiden vuotuinen kertymä EU15-maissa v. 2005 Maa Käytettyjä renkaita Asukasluku Alankomaat 49.000 tn 15.492.800 Belgia ja Luxenburg 60.000 tn 10.555.000 Espanja Irlanti 303.000 tn 39.241.900 51.000 tn 3.591.200 Iso-Britannia 469.000 tn 58.684.000 Italia 384.000 tn 57.330.500 Itävalta 53.000 tn 8.045.800 Kreikka 43.000 tn 10.474.600 Portugali 82.000 tn 9.920.800 Ranska 385.000 tn 58.265.400 Ruotsi 69.000 tn 8.737.500 Saksa 601.000 tn 81.845.000 Suomi Tanska Yhteensä 45.000 tn 5.1 16.000 45.000 tn 5.251.600 2.639.000 tn 372.552.900 Heinolan kaatopaikan pohjaa. 5 Rengasnet on osa Vuosaaren sataman raskasliikennekeskusta Vuosaaren satama aloitti toimintansa marraskuussa 2008. Rengasnet Oy on ollut mukana alusta alkaen alueella sijaitsevassa rakennuskompleksi Portsarissa, joka on ideoitu hyötyajoneuvojen ehdoilla. S e, miksi tulimme perustaneeksi rengasliikkeen Vuosaaren satamaan, johtui yksinkertaisesti siitä, että meiltä kysyttiin, haluammeko yhdeksi toimijaksi täyden palvelun hyötyajoneuvokeskukseen”, kertoi huhtikuun puolivälissä toimitusjohtaja Juhani Kyrklund Rengasnet Oy:stä. 6 – Päätös oli helppo tehdä, sillä sijainnin edut ovat kiistattomat. Satama on Suomen vilkkain, joka merkitsee sitä, että rekkoja on enemmän kuin missään muualla. Jo tämä pelkästään oli hyvä peruste liikkeen sijainnille. – Ajan myötä on käynyt lisäksi ilmi, että samassa kiinteistössä toimivat yritykset edesauttavat toistensa toimintaa. Jos vaikkapa naapurissa sijaitsevaan autojousikorjaamoon tulevassa hyötyajoneuvossa on huonot renkaat, niin siellä kerrotaan asiakkaalle, että vieressä toimii rengasliike, josta saa uusia hyviä renkaita – asennettuna ja nopeasti. – Ja toisin päin: jos näemme asiakkaan autossa vaikka hajoamaisillaan olevan jousipakan, niin opastamme auton naapuriin. Sama pätee huoltojen ja osien suhteen, sillä kiinteistössä toimii myös autokorjaamo ja varaosaliike. Kaiken kukkuraksi ryppäästä löytyy myös katsastusasema. Puhallamme yhteen hiileen, mutta kyseessä on ennen kaikkea asiakkaan etu, kun tarpeen vaatiessa kaikki auton huoltoon tai korjaukseen liittyvät toimenpiteet voi keskittää yhteen paikkaan, Kyrklund totesi. Toimitusjohtaja Juhani Kyrklund (1949–2010) Rengasnet Oy Nykyinen laskusuhdanne on kirpaissut kovasti hyötyajoneuvopuolta. Niinpä Rengasnet Oy on joutunut vähentämään henkilökuntaansa, mutta toisaalta henkilöautopuoli näyttäisi korvaavan kasvullaan menetyksiä. Kasvua on niin paljon, että liike on ottamassa henkilöautokäyttöön kellarissa olevia tiloja, joiden alun perin piti toimia vain varastotilana ja rengashotellina. Tämä voidaan lukea heijastumana hyvästä asiakaspalautteesta, sillä liike ei käytännöllisesti katsoen mainosta toimintaansa lainkaan. Yrityksen mottona on se, että ”tyytyväinen asiakas on parasta mainosta”. Rengashotellin puoli on kattoa myöten täynnä. Vaikka renkaista valtaosa on henkilöautojen renkaita, joukossa on melkoisesti myös raskaskaluston renkaita, sillä moni kuorma-autoilija tuo vararenkaansa säilytykseen ”hotelliin”. Henkilöauton rengassarjasta peritään vuokraa 80 euroa, mutta se sisältää asennuksen ja niiden pesun. Perävaunun rengas vaatii 9 kilon paineen ja ja se paineistetaan erityisessä turvahäkissä räjähdysvaaran vuoksi. Rengasvaatimukset vaihtelevat maittain ja satamassa toimiva Rengasnet on helpotus monelle tulijalle ja lähtijälle. Esimerkiksi Saksassa ei saa ajaa nastarenkailla, ja sinne matkaavat joutuvat vaihtamaan renkaat. Suomessa puolestaan ei saa ajaa talviaikaan kesärenkailla, joten palveluille on kysyntää. Raskaskaluston kohdalla ei ole selkeästi havaittavissa sesonkiaikoja, kuten pienempien ajoneuvojen kohdalla on. Viimeksi mainituthan täyttävät rengasliikkeet jotakuinkin ensilumen tullessa, jolloin puhutaan alan slangissa ’valkoisesta myyntimiehestä’, tai teiden kuivuessa keväisin. Jotain sesongin tapaista on kuitenkin raskaskalustonkin kohdalla havaittavissa. Moni ostaa kuorma-autoonsa uudet renkaat talvea vasten, jolloin pito on parhaimmillaan. Sijaintinsa takia Rengasnet Oy:n Vuosaaren toimipisteen asiakkaina on usein ulkomaisia matkaajia. Varsinkin talvisaikaan moni kesärenkailla maahan saapunut turisti joutuu vaihtamaan talvirenkaat alle, ja homman hoitaa ensimmäinen Suomen maaperällä vastaan tuleva yritys. – Ei ole tavatonta, että jotkut valveutuneet Suomeen tulijat saattavat tilata ajan ren- kaanvaihdolle jo ennen maahan saapumistaan. Niin ikään ei ole tavatonta, että itäeurooppalainen kuorma-autokuski ilmestyy ajokkeineen paikalle ja kertoo, että ”meine Reichen sind kaputt!” Eli renkaani on mäsänä! Jostain syystä valtaosa mainituista puhuu saksaa eikä englantia, mutta ymmärrämme kielestä riippumatta lähes poikkeuksetta mikä on hätänä, Kyrklund hymähti. Sellainenkin havainto on tehty, että yllättävän moni käytettyinä maahamme tuoduista henkilöautoista ”rengastetaan” vasta Suomessa. Rengasmyynnin lisäksi Portsarista löytyy mm. huolto- ja korjausalan yritys varaosapalveluineen, raskaan kaluston pesulinja ja jopa katsastusasema. Autohuolto Arvi Hämäläinen on Rengasnetin naapurissa ja yritykset edesauttavat toinen toistensa toimintaa. 7 Rengasnetillä on riittänyt asiakkaita. Kyrklundin mukaan siihen on melkoisesti vaikuttanut pitkät aukioloajat. Muusta on paha panna paremmaksi, sillä esimerkiksi parempaa sijaintia liikkeelle on vaikea kuvitella. Eräiden laskelmien mukaan rekkaliikenne käsittää 3000–3500 yksikköä vuorokaudessa, kun elinkeinoelämän rattaat pyörivät normaalivauhtia. – Liike on auki arkisin aamuseitsemästä iltaseitsemään. Tämä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, sillä hämmästyttävän moni henkilöautoilija tuo kauempaakin autonsa meille renkaanvaihtoon, kun puuhan ennättää tehdä ennen tai jälkeen normaalin työajan, toimitusjohtaja valisti. Läpiajettavat hallit helpottavat työskentelyä ja ovat mukavia myös ajoneuvon kuljettajan kannalta. Portsarin suunnittelussa on ajateltu rekkoja Rekkaliikenteen huoltokeskus Portsarin ominaisin piirre on se, että sen suunnittelussa ollaan nimenomaan kiinnitetty huomiota raskaan kaluston tarpeisiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisella kiinteistössä toimivalla yrityksellä on niin suuret tilat, että pisinkin rekka mahtuu sisään eikä niin korkeata ajoneuvoyhdistelmää löydy, joka ei ovesta mahtuisi. Parkkitilaakin on sen verran, ettei pysäköinti tuota ongelmia. Jos odottaminen työn valmistumista liikkeen tiloissa ei innosta asiakasta, tämä voi mennä vaikka syömään samassa rakennuksessa sijaitsevaan Ravintola Porttiin. – Rekat pystyvät ajamaan tilan läpi eivätkä joudu peruttamaan poistuessaan. Putki8 mainen tila on rengasyrittäjän kannalta optimi, kun kuormaautojen renkaita ollaan vaihtamassa. Vararenkaat, koneet ja asennustyökalut ovat aivan ajoneuvon lähellä eivätkä kaukana asennuskohteesta, kuten usein on leveissä halleissa, joissa useatkin ajoneuvot saattavat olla vierekkäin. Nopeuttaa asentamista, kun ei joudu ravaamaan edestakaisin, Juhani Kyrklund kiittelee. Tilat riittävät mainiosti raskaskalustolle, mutta mahdollista kasvua rajoittavana tekijänä on lähinnä henkilöstön määrä. Siihen vaikuttaa mm. suhdanteet, ja nykyinen lamahan on rokottanut rankalla kädellä kuljetusalaa. Kuorma-auton rengaskonetta käyttelevä Kari Tillander kertoo, että täysperävaunullisen rekan renkaanvaihto voi tarkoittaa pitkälti toistakymmentä rengasta kerralla työn alle. Teksti: Henrik v. Schantz Kuvat: Aimo Virtanen Uudet vai pinnoitetut? Kierrätyskontit Hyvät, Suomessa pinnoitetut henkilöauton renkaat ovat sen verran hinnakkaita, että kaukoidässä valmistettuja uusia renkaita saa jo melkein samaan hintaan. – Raskaskaluston kohdalla pinnoitettuja renkaita myydään noin puolitoistakertainen määrä uusiin verrattuna, joka on aivan ymmärrettävää, sillä niiden kohdalla hinta– laatu-suhde uusiin verrattuna on parempi. Ja kestäähän hyvä pinnoite kuorma-auton renkaassa noin 300 tuhatta ajokilometriä, mikä on melkoisesti, kertoi Kyrklund Kokemukset renkaankierrätyksestä ovat positiivisia. – Järjestelmä toimii mainiosti. Meillä on pihalla kontti, jonne kierrätysrenkaat kerätään. Se täyttyy keskimäärin pari kertaa kuukaudessa, mutta sesonkiaikana siihen menee vain viikko. Aikamoista vauhtia siis, mutta raskaskaluston renkaat vievät melkoisesti tilaa. täyttyvät nopeasti Vain muutama viikko jutun kirjoittamisen jälkeen saimme kuulla suru-uutisen. Juhani Kyrklund on poissa. Vuosaaren Satama Vuosaaren satama on koko pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea palveleva kontti- ja perävaunuliikenteen satama. • Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003, ja satama avattiin 24. marraskuuta 2008. Satama korvasi auetessaan Sörnäisten sataman ja Länsisataman konttisataman ja se tulee aikanaan myös korvaamaan Laajasalon öljysataman. • Satama-alueen koko on 150 hehtaaria. Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1.500 metriä, laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 15 kappaletta. • Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee tällä hetkellä Travemünden, Rostockin ja Gdynian matkustajaliikennettä. Lähde: Wikipedia 9 Rengasrouhetta on käytetty maanrakennuskohteissa yli kymmenen vuotta Mitä kuuluu pilottikohteille? RR2-rengasrouheella korotettu ja kevennetty Ilola–Sannainen-tieosuus kesällä 2003. Rengasrouhetta hyödynnettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1997. Pilottikohteita olivat Ilola–Sannainen-tien kosteikko-osuus ja Lahdentien meluvallit. P orvoon tienhoitopiirin lähes jokavuotiseksi päänsäryksi muodostui aikanaan Ilolanjoen vieressä oleva pelto-osuus, jossa osa tiestä jäi tulvan johdosta veden alle lähes vuosittain. Koekohteessa käytettiin vuonna 1997 rengasrouhetta 350 metrin matkalla. Rouheen avulla tietä korotettiin ja kevennettiin, kertoo Lassila & Tikanoja Oy:n kehitysjohtaja Mikko Talola. 10 Rengasrouhe on täyttänyt odotukset. Olennaisinta on sen paino; materiaalin runkoaines on vettä painavampaa, mutta kevyempää kuin sora tai sepeli. – Perinteisten maamassojen käyttö pehmeässä maaperässä ei kannata. Kevytsora olisi ollut perinteinen vaihtoehto, mutta rengasrouheen puolesta puhui sen edullisempi hinta. Hankkeelle järjestettiin kymmenvuotinen seuranta, jotta nähtäisiin liukeneeko rengasrouheesta haitallisia aineita. Näytteitä otettiin sekä tien rakenteista että pohjavedestä ja niissä seurattiin muun muassa raskasmetalli-, rauta-, mangaani- sulfaatti- ja hiilivetypitoisuuksia. Seuranta osoitti, että ympäristön kannalta liuenneet määrät olivat merkityksettömiä. – Kokeilukohteen maaperässä on paksu savipatja, joka on estänyt rengasrouheen suotovesiä sekoittumasta pohjaveteen. Vain kerran mittaustulokset aiheuttivat hetken huolta. Tarkempi tutkimus osoitti kuitenkin äkillisesti nousseiden pitoisuuksien aiheuttajaksi joen yläjuoksulla olleen asvalttiaseman, muistelee Talola. Mikko Talola Rengasmateriaalin käyttö maanrakennuskohteissa ei ole osoittautunut ympäristöriskiksi, joskin tärkeillä pohjavesialueilla sen käyttöä ei suositella. Myönnetyt ympäristöluvat kierrätysrengasmateriaalin käytöstä maanrakennuskohteisiin perustuvat paljolti Ilola–Sannainen-tieosuudesta saatuihin myönteisiin tutkimustuloksiin. Ilola–Sannainen-tien kokeiluosuus on täyttänyt odotukset. Painumat ovat pysyneet kurissa eivätkä tulvavedet ole haitanneet liikennettä. Poikkeuksena kuluvan vuoden kevät, jolloin tie oli poikkeuksellisen runsaslumisesta talvesta seuranneen sulamisveden johdosta hetken jopa poikki. Tietä nostettiin korkeimmillaan 80 cm ja rengasrouhetta levitettiin pohjaksi 35–140 cm. Rouhetta kului kaikkiaan n. 3 500 kuutiota eli noin 1 900 tonnia. Teksti: Henrik v. Schantz Kuvat: Aimo Virtanen Lahdentien meluvallit Vuosina 1997–99 rakennetun Järvenpää–Lahti-moottoritien meluvalleissa hyödynnettiin koemielessä rengasrouhetta. Erityisesti pehmeikköalueilla rengasrouhe on edukseen, sillä raskaampien materiaalien hyödyntäminen edellyttää paaluttamista tai massiivisia maansiirtotöitä. Rengasrouheen ansiosta sellaisilta vältyttiin. Rengasrouheen edullisuus verrattuna kevytsoraan ja turvebrikettiin lisäsi kiinnostusta kokeiluun. Plussapuoliin voitiin lukea myös helppo käsiteltävyys. Valmis ”murskevalli” on lisäksi huoltovapaa, sitä ei voi töhriä ja meluvalli maisemoituu nopeasti. Rakennusvaiheessa Säkkiväline Oy toimitti kaikkiaan 15 000 tonnia rengasrouhetta rakennuskohteeseen. Määrä vastaa yli kolmannesta maamme vuosittain tuottamasta rengasrouheesta, joka antaa mielikuvan projektin massiivisista mittasuhteista. Vuosina 1997–1999 rakennettu Helsinki–Lahti-moottoritie on ensimmäinen Suomessa ja Pohjoismaissa ns. elinkaarimallin mukaisesti toteutettu tiehanke. Materiaalina rengasmurske oli helppo käsiteltävä. Se tuotiinpaikalle kuorma-autoilla ja valli oli muotoiltavissa kaivinkoneilla. Meluvallit ovat toimineet hyvin jo yli kymmenen vuotta ja toimivat edelleen, Mikko Talola vakuuttaa. Vallit eivät ole kymmenessä vuodessa vajonneet alaspäin – sortumista puhumattakaan. Talola ei pidä sitä kuitenkaan yllätyksenä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. – Insinöörit osasivat tarkalleen laskea oikeat rouhemassamäärät maaperän kantavuuden mukaan. 11 AHTIAINEN & STENFORS TEINI-IKÄINEN PRIIMUS MOOTTORI Vuonna 1995, vain vajaat viisitoista vuotta sitten, käynnistettiin maassamme renkaiden kierrätys. Tänä päivänä, vasta teini-ikään ehtinyt toimija, Suomen Rengaskierrätys Oy on organisoimansa keräyskoneiston kautta saavuttanut nuoruudestaan huolimatta varsin kunnioitettavat lukemat: Viisisataatuhatta tonnia ajokelvottomia renkaita on jo saatu takaisin hyötykäyttöön säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Kierrätysprosentti on Suomessa maailman korkeimpia: Käytännössä miltei kaikki vuosittain käytöstä poistuvista renkaista kerätään meillä kierrätykseen ja uusiokäyttöön. www.rengaskierratys.com