Lataa tästä 5. lokakuuta julkaistu Uuden Suomen

ILMOITUSLIITE
Lauantai 5. lokakuuta 2013
uusisuomi.fi
Getty Images
Suomalaiset
kannattavat
lainakattoa ja
ASP:tä teineille
Asuntolainojen suuruuden rajoittaminen saa laajan tuen
suomalaisilta. Uuden Suomen ja Hypon Taloustutkimuksella
teettämän kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa kannatti
lainakattoa, joka olisi 80 prosenttia ostettavan asunnon
arvosta. Enemmistö kannattaa myös ASP-säästämisen
alaikärajan laskemista nykyisestä 18 vuodesta.
Lainakatolla halutaan ehkäistä markkinoiden ylilyöntejä.
Käytännössä lainakatto puree eniten ensiasunnon ostajiin,
ja se lisää ennakkosäästämisen merkitystä.
SIVUT 4–7 

Asuntolainan
suuruutta rajoittava
katto on muutettava
sitovaksi, vaatii
Finanssivalvonnan
johtaja Anneli
Tuominen.
Sivu 14

Susa Junnola
Sivu 11
Fivan
Tuominen:
Laina­katosta
sitova
Susa Junnola
Korjausrakentamista
kannattaa
vauhdittaa talouden
elvyttämiseksi. Nyt
on hyvä aika toteuttaa
infrahankkeita, sanoo
talous­asiantuntija
Sixten Korkman.
Susa Junnola
Korkman
elvyttäisi
korjaamalla
Hypon Pauna:
Asiantuntemus
avainasemassa
Asuntorahoitukseen
erikoistuneen Hypon
palvelun ytimessä on
asiakasta hyödyttävä
asiantuntemus,
korostaa toimitusjohtaja
Ari Pauna.
Sivu 16

ILMOITUSLIITE
ILMOITUSLIITE
Mitäpä jos kysyisit ensin
asuntorahoituksen asiantuntijalta?
hypo.fi
Pääkirjoitus
Olemme Suomen ainoa pankki, joka on erikoistunut asuntorahoitukseen. Kun otat meiltä lainaa, emme edellytä sinulta palkkatileihin,
laskunmaksuun, rahastoihin tai vakuutuksiin liittyvien pankkiasioiden siirtoa. Päinvastoin, asiakkaanamme nautit lukuisista erityiseduista: saat mm. mahdollisuuden vuosimaksuttomaan Hypo MasterCard -korttiin ja vakuudelliseen kulutusluottoon kilpailukykyisellä
marginaalilla. Täytä lainahakemus heti netissä tai ota yhteyttä p. (09) 228 361. Kerromme, miksi asiakkuus Hypossa kannattaa.
Hypo
AsuntolAinA
Yksilöllinen asuntolaina räätälöidään aina
asiakkaan tilanteeseen sopivaksi.
Hypo
Käänteinen
AsuntolAinA
Hypo
YmpäristölAinA
Seniorirahoitus, jonka avulla käytät
hallitusti omaa asuntovarallisuuttasi.
Ympäristötehokkuutta lisäävien hankkeiden
rahoitukseen: esimerkiksi öljylämmityksen
vaihtaminen maalämpöön.
Täytä lainahakemus heti
www.hypo.fi/lainahakemus tai
kysy neuvoa Hypon asuntorahoitusasiantuntija, puh. (09) 228 361.
Parempaan asumiseen. Turvallisesti.
Suomen Hypoteekkiyhdistys | Suomen AsuntoHypoPankki Oy Hypo Talo | Yrjönkatu 9 A (2. krs) | 00120 HELSINKI | Puhelin (09) 228 361 | www.hypo.fi
TiesiTkö? Tarjoamme tuotteita myös sijoittamiseen. kysy lisää määräaikaistalletuksista, obligaatioista ja asuntosijoittamisesta.
Konalan Wallinmaa
MELONI Limonadikuja 6
Syksyn tuulahdus tuo mukanaan uusia suunnitelmia. Mielessä häivähtää myös ajatus uudesta
kodista. Nyt on oikea hetki tehdä unelmista totta.
NCC Tähtikoti on aina varma valinta.
Muutto kaupan päälle! Etu voimassa ennen 31.12.2013
valmistuvissa kohteissa, kun teet kaupan 9.9.–31.10.2013!
Muuttoon sisältyy muuttolaatikot ja kuljetus Suomessa.
HElSINKI Kalasatama
ATSIMuuTTI
Antareksenkatu 22A
Konalan Wallinmaa
MANGO Limonadikuja 8
HElSINKI
HUONEISTOESIMERKKI:
4-5H+K+S
122,0 m2A16, 4. KRS
MH 195.200 €
VH 414.800 €
*68.707 €
*)vuokratontin arvioitu lunastusosuus
ncc.fi/meloni
Pienkerrostalossa vihtyisät pihat,
lasitetut parvekkeet. A 2007. Arvioitu
valmistuminen 12/2013.
Ennakkomarkkinoinnissa raikas
uutuus, ihanat kodit. A2007. Arvioitu
valmistuminen loppuvuodesta 2014.
HUONEISTOESIMERKKI:
2H+KT
45,5 m2 A9, 2. KRS
MH 111.475 €
VH 193.375 €
*25.521 €
*)vuokratontin arvioitu lunastusosuus
HUONEISTOESIMERKKI:
3H+KT+S
75,0 m2 A8, 2. KRS
MH 90.000 €
VH 300.000 €
*42.513 €
*)vuokratontin arvioitu lunastusosuus
ncc.fi/mango
ncc.fi/mandariini
Esittely Su 6.10. KLO 12.00–13.00. Melonissa ja Mangossa, Limonadikuja 6 ja 8.
Mahdollisuus nähdä kaikki myynnissä olevat asuntotyypit. Mukana myös Kiinteistömaailma. Tervetuloa!
vaNTaa Myyrmäki
ESpOO Vesirattaanmäki
ESpOO Vesirattaanmäki
Kauniinilmankuja 9
Kilterinkaari 8
Vesirattaanmäki 7
Vesirattaanmäki 9
SOMA BERTTA
RATASMyLLy
ALAMyLLy
Muuttovalmis
Tyylikkäät, alueen henkeen
sopivat kodit. Merellinen sijainti,
kätevät kulkuyhteydet. Talo valmistuu jo lokakuussa. A 2007.
Kaareva kerrostalo Aurinkolahdessa. Hiekkaranta ja palvelut lähellä.
Valmis arviolta 12/2013. A 2007.
HUONEISTOESIMERKKEjä:
4H+KT
78,0 m2 B36, 5. KRS
MH 274.560 €
VH 508.560 €
3H+KT+S
92,0 m2 B35, 5. KRS
MH 316.840 €
VH 592.840 €
4H+KT+S
106,0 m2 B34, 5. KRS
MH 358.120 €
VH 676.120 €
HUONEISTOESIMERKKEjä:
2-3H+KT+S
66,5 m2A12, 4. KRS
MH 139.650 €
VH 279.300 €
*60.781 €
4H+KT+S
93,5 m2A16, 5. KRS
MH 243.100 €
VH 439.450 €
*85.459 €
*)vuokratontin arvioitu lunastusosuus
ncc.fi/atsimuutti
ncc.fi/sumujensilta
Esittely Su 6.10.
KLO 12.00–13.00
Sisustetuissa asunnoissa.
Mahdollisuus nähdä kaikki
myynnissä olevat asuntotyypit.
Mukana myös KM. Tervetuloa!
Esittely Su 6.10.
KLO 13.30–14.30
Rakenteilla olevassa talossa.
Mahdollisuus nähdä kaikki
myynnissä olevat asuntotyypit.
Mukana myös KM. Tervetuloa!
uusia kerrostaloja Myyrmäkeen.
Modernit kodit, tehokkaat neliöt.
A 2007. Arvioitu valmistuminen
8/2014. Tutustu myös netissä.
HUONEISTOESIMERKKEjä:
1H+KT+ALK
38,0 m2AS 24, 4. KRS
MH 100.624 €
VH 182.324 €
2H+KT
50,5 m2AS 45, 6. KRS
MH 120.998 €
VH 229.573 €
4H+KT
72,5 m2AS 10, 2. KRS
MH 112.085 €
VH 267.960 €
ncc.fi/somabertta
Esittely Su 6.10.
KLO 13.30–14.30
Kauniin Bertan asunnoissa 29,
30 ja 32, Kilterinkaari 10.
Tervetuloa!
­ aikeaksi asian havaitsemisen
V
tekee se, että markkinoiden perustekijätkin muuttuvat. Erityisesti Suomessa ovat muuttuneet
korko-olosuhteet, laina-aika ja
luoton saatavuus. Lainojen kuukausierät eivät ole kivunneet hintojen tahdissa.
Tärkeimpänä fundamenttina
pysyy kuluttajien luottamus tulevaan: asunnon hankinta vaikuttaa mielekkäältä, kun työpaikasta
on edes jonkinmoinen varmuus.
Se varmuuden tunne katosi ko-
Hintakupla on yliarvostusta,
­joka on karannut talouden niin sanottujen
fundamenttien
­ulottumattomiin.
konaan parinkymmenen vuoden
takaisessa kriisissä, mutta nyt
uskoa tulevaan yhä on, joskin
­horjuvaa.
Talouden yhtäkkiseen syöksyyn ja
työttömyyden räjähdysmäiseen
kasvuun ei tällä hetkellä viittaa
mikään. Suomen Pankki voi
siis olla hyvinkin oikeassa, että
hinta­kuplaa ei ole.
Jos Suomen talous romahtaisi
jostain yhtä täysin odottamattomasta syystä kuin Neuvostoliiton
hajoaminen, voisi joku jälkiviisaasti todeta, että enkös minä
sanonut, että kupla se oli.
Toinen kysymys on, ­voisiko
­Suomessa olla alueellisia
hinta­kuplia. Ehkä taantuvilla
teollisuus­paikka­kunnilla niitä
onkin; Helsingissä ja sen lähimaastossa on nähty lähinnä vain
hintakuoppia. Nokkelimmat
ostajat ovat keksineet nämä alihinnoittelut jo silloin, kun niihin
on suunniteltu uusia liikenne­
yhteyksiä ja palveluja.
Lahden oikorata, Tampereelle,
Turkuun ja nyt myös Kirkkonummelle ulottuvat moottoritiet
ovat tuoneet ja luoneet uusia alueita Helsingin seudun työpaikkojen kupeeseen kymmeniäkin
minuutteja aiempaa lähemmäs.
Länsimetro ja suunnitteilla oleva
Kruunuvuoren silta tekevät puolestaan jotkut pääkaupunkiseudun kaupunginosat tulevaisuudessa erityisen kiinnostaviksi.
Markku Huusko
päätoimittaja
Kolumni
HElSINKI Vuosaari
SuMujENSILTA
Lehtien otsikoissa – ainakin
verkossa – se myyvin iskusana
on hintakupla. Jos sitä joku taho veikkaa, saa jutulle helposti valtavan määrän lukijoita ja
juttu leviää pitkin Facebookia ja
­Twitteriä. Pelottavat tulevaisuusvisiot kiinnostavat.
Moni muistaa 1990-luvun
alun, kun asuntojen hinnat romahtivat liki puoleen. Ilmiötä
saattoi hyvällä syyllä kutsua hintakuplaksi, koska se todistetusti
puhkesi. Kärsijöitä oli paljon.
Konalan Wallinmaa
MANdARIINI Limonadikuja 3
Muuttovalmis
Valoa ja tunnelmaa. Energialuokka A 2007. Tule tutustumaan!
”A
suntojen hintakuplasta ei
näy toistaiseksi viitteitä.
Suomen Pankin r­ aportin
mukaan asuntomarkkinoilla
ei ole merkkejä huomattavasta
­yliarvostuksesta”. (Kauppalehti
29.8.2013)
”Tilastokeskuksen mukaan
asuntojen hinnat kääntyivät
heinäkuussa laskuun myös pää­
kaupunkiseudulla”. (Uusi Suomi
30.8.2013)
”Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan asunnot ovat liian kalliita Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa”. (­Taloussanomat 6.9.2013)
Nämä olivat otteita viime
­aikojen asuntouutisjutuista.
Niissä on käsitelty hiljattain
myös suuren kotimaisen asuntorakentajan tulosvaroitusta,
rakennuslupien määrän vähenemistä, lainaruuvin kiristymistä,
marginaalien nousua, Suomen
valtionlainojen korkojen kiipeämistä ja muuta asunnonostajaa
mietityttävää.
Kaksikerroksiset rivitalokodit
uudella kotikukkulalla. A 2007. Muuttovalmis. Tervetuloa esittelyyn!
Vehreälle mäelle lisää koteja!
Rakentaminen on jo aloitettu, valmista arviolta 06/2014. A 2007.
HUONEISTOESIMERKKEjä:
B9 3H+KT+SAuNA
80,0 m2
MH 142.847 €
VH 283.647 €
A3 4H+KT+SAuNA
86,0 m2
MH 157.335 €
VH 308.695 €
HUONEISTOESIMERKKEjä:
A2 3H+KT+SAuNA
81,0 m2
MH 150.660 €
VH 294.435 €
C12 4H+KT+SAuNA
89,0 m2
MH 200.250 €
VH 358.225 €
ncc.fi/ratasmylly
ncc.fi/alamylly
Esittely Su 6.10. KLO 13.30–14.30. Ratasmyllyn
sisustetussa asunnossa A3, Vesirattaanmäki 7. Mukana myös KM.
Huoli pois uuden ostosta: ncc.fi/asumisturva
NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI
Avoinna ma–to klo 9–17 ja pe klo 9–16
Puh. 0800 05558 (maksuton)
Mannerheimintie 103a, Helsinki
ncc.fi/asunnot
Hämis
Onni on uusi koti
HElSINKI
Asuntojen hintakuplamörkö
iStockphoto
HElSINKI
5. lokakuuta 2013
Oikeus asua
keskimäärin
Kenenkään ei tarvitse asua
­elämäänsä asunnossa, joka on
rakennettu jonkun toisen elämän­
rajoitteita silmällä pitäen.
Olen asiantuntija tässä asiassa.
Asun Helsingin Töölössä. Tässä
kaupunginosassa on enemmän
paikoituslupia asukkaille kuin
­autoja. Jos Jokerit, Lady ­Gaga tai
presidenttiehdokas pitävät täällä
päin massatilaisuuksiaan, on ihan
hailee, onko maksanut parkki­
luvan­; kadut ovat täynnä kauempaa tulleita katumaastureita.
Meillä Helsinki-downtownissa
ei tarvitse olla omia parkkipaikkoja; on oma valinta jäädä tänne.
Mutta jos parkkimestasta maksaa,
niin kai sellaisen pitäisi löytyä.
Olen aivan liian tarkkaan joutunut perehtymään siihen, mitä
kehitys- tai liikuntavammaisen
ihmisen elämiseen tarvitaan.
Suurin osa asuntorakentamisen
pykälistä pitäisi räjäyttää pois.
En halveeraa liikuntavammaisia ystäviäni, totta kai pitää
olla liikuntavammaisille sopivia asuntoja, ja yhteiskunnan
pitää tukea liikuntarajoitteista
­asumista.
En halveeraa kehitysvammaisia ystäviäni tai heidän omaisiaan, koska tunnen kehitys­
vammaisten erityistarpeet.
En halveeraa edes autoa ajavia
ystäviäni. Tiedän, että auto on
monille välttämätön sekä työhön
että harrastukseen. Siedän jopa
tupakoinnista valittavia ihmisiä!
Sen sijaan tempaisisin vastapalloon. Tehdään liikuntarajoitteisille kunnollisia kämppiä, tehdään
kehitysvammaisille kunnollisia
kämppiä ja vaikka savuttomille
kunnollisia kämppiä. Ja autoa
tarvitseville kunnon autotallit.
Mutta joka luukun ei tarvitse olla
meille kaikille sopiva.
Suuri osa meistä ei kuitenkaan ole tekemisissä liikuntarajoitteen, kehitysvamman, auton
eikä edes tupakoinnin kanssa
(noista kolmeen viimeiseen olen
perehtynyt pitkällä aikavälillä
tarkkaan, ensimmäiseen ainoas­
taan hyvin, koska jalkaniveleni­
ovat saaneet viime vuosina
useam­man kerran kyytiä muun
muassa lääkäreiltä, tai siis heidän veitsiltään).
Ainakaan pääkaupunkiseudulla
jokaista asuntoa varten ei tarvitse laittaa pyörätuolin mentävää
ovea, ei autopaikkaa, ei kylppärin minimineliöitä, ei edes
tupakointi­lupaa. Täytyy vain olla
riittävästi asuntoja niille, jotka
tarvitsevat pyörätuolia (tässä yhteiskunnan täytyy olla tukena),
riittävästi auto­­paikkoja niille,
jotka tarvitse­vat autoja työhön
tai harrastukseen (katso, mihin
muutat tai valitse ammattisi
oikein­) sekä katu­niille, jotka
tupa­koivat (lopeta nyt jo!).
Jos meille kaikille tehdään haluamaamme luksusta, niin keski-
määrin kenenkään ei tarvitse asua
asunnossa, joka kelpaa kaikille.
Voimme jokainen asua asunnossa, joka kelpaa hyväksi kodiksi.
Oikeus asua keskimäärin ei sovi
enää! Kaikille sopiva asunto!
Niklas Herlin
Uuden Suomen kustantaja ja
Uusi Suomi Oy:n hallituksen
puheenjohtaja
ILMOITUSLIITE
4
ILMOITUSLIITE
Asuminen
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Getty Images
Suomalaiset luottavat edelleen lujasti omaan lainanhoitokykyynsä
ja korkojen pysymiseen matalalla, mutta yleisen taloustilanteen
harmaus on lisännyt kansalaisten varovaisuutta. Lainakatto ja
ASP‑säästämisen aloittaminen jo alle 18-vuotiaana saavat vahvaa
kannatusta Uuden Suomen ja Hypon teettämässä kysely­
tutkimuksessa. Selvä enemmistö vastaajista kannattaa mallia,
jonka mukaan pankki saisi myöntää asuntolainaa enintään
80 prosenttia ostettavan, vakuudeksi tulevan asunnon arvosta.
Pankkeja sitovan lainakaton tarkoituksena on
ennaltaehkäistä asunto- ja lainamarkkinoiden
ylikuumeneminen. Nyt pankeille on annettu vain
suositus myöntää lainaa enintään 90 prosenttia
asunnon arvosta.
S
uomalaisen asumisessa eletään ristiriitaisia
aikoja. Toisaalta lainaa
otetaan reippaasti, mutta samaan aikaan varovaisuus sekä yllätyksiin varautuminen ovat
lisääntyneet ja lainakattoon suhtaudutaan myönteisesti. Tiedot
käyvät ilmi Uuden Suomen ja
Hypon Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin laajasti suomalaisten asumisesta ja asumista koskevista
arvoista. Elokuussa tehtyyn tutki-
5
Asuminen
Lauantai 5. lokakuuta 2013
mukseen osallistui tuhat suomalaista eri puolilta maata. Vastaava
tutkimus on tehty vuosina 2010
ja 2012.
Ihmisten pakkautuminen kasvukeskuksiin ja ennätysmatalina
laahaavat korot näkyvät kasvaneina asuntolainoina. Asuntovelallisia on yhtä paljon kuin vuosina
2010 ja 2012: 39 prosentilla vastaajista on asuntolainaa, mutta
Helsingissä ja Uudellamaalla lainaa on lähes joka toisella.
Lainoissa 100 001 – 150 000
Asuntovelallisia on
vastaajista saman
verran kuin aiemmilla
kyselykerroilla vuosina
2010 ja 2012 (graafi
oik.). Enemmistöllä
velallisista on
lainaa alle 100 000
euroa (graafi alh.).
100 000 – 150 000
euron lainamäärien
osuus on hieman
­kasvanut.
euron summat painottuvat aikaisempaan verrattuna, ja yli
150 000 euron lainojen osuus on
pysynyt ennallaan viime vuodesta. Yli 100 000 euron asuntovelkoja on etenkin 25–34-vuotiailla.
Tulojen mukaan katsottuna suuret lainat painottuvat hyvätuloisille eli yli 45 000 euroa vuodessa ansaitseville. Puoluekannan
mukaan katsottuna yli 150 000
­euron lainoja ottavat etenkin kokoomusta ja vihreitä äänestävät.
Onko kotitaloudellanne
asuntolainaa?
60%
2010
50%
2012
40%
2013
30%
20%
10%
Kyllä
Ei
eos
Paljonko kotitaloudellanne on asuntolainaa?
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
Alle 50 000 €
Lainakatto saa
suomalaisten tuen
Hasse Härkönen, grafiikka Jarkko Peltoluhta
50 000–100 000 €
100 001–150 000 €
Yli 150 000 €
Kaikki 2010
15–24 vuotiaat 2010
25–34 vuotiaat 2010
35–49 vuotiaat 2010
50–79 vuotiaat 2010
Kaikki 2012
15–24 vuotiaat 2012
25–34 vuotiaat 2012
35–49 vuotiaat 2012
50–79 vuotiaat 2012
Kaikki 2013
15–24 vuotiaat 2013
25–34 vuotiaat 2013
35–49 vuotiaat 2013
50–79 vuotiaat 2013
80 prosentin lainakatto saa laajan kannatuksen
Uutuutena tutkimuksessa olivat
mukana kysymykset lainakatosta
ja ASP-säästämisen aloittamisesta alle 18-vuotiaana. Molemmat
saavat vahvaa kannatusta. Kaksi kolmesta vastaajasta kannattaa mallia, jossa pankit voisivat
myöntää lainaa korkeintaan 80
prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Tuo raja on jopa tiukempi
kuin julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet vaihtoehdot eli 90
prosenttia tai 80–100 prosentin
välillä liikkuva katto. Vähiten kannatusta lainakatto saa 25–34-vuo-
tiaiden joukossa sekä vasemmistoliittoa, vihreitä ja Rkp:tä äänestävien piirissä.
ASP-säästämisen aloittamista alle 18-vuotiaana pitää hyvänä
asiana kahdeksan kymmenestä.
Innokkaimmin asiaa ajavat perussuomalaisia äänestävät, joista
yhdeksän kymmenestä näyttää
ehdotukselle vihreää valoa.
Lainakaton ja nuorena aloitettavan ASP-säästämisen kannatus kertovat siitä, että ”kaupunkilaisjärki” näyttää olevan tallella.
Asuntoa varten pitäisi olla myös
Puolet ­vastaajista
­arvioi pankkien
lainan­annon tiukentuneen (graafi oik.).
Laina­katon kannatus osoittaa suomalaisten pitävän
ennakkosäästämistä­
suotavana. Suuri
enemmistö laskisi­
ASP-säästämisen alaikärajaa. Korkovähennysoikeutta ei haluta
kokonaan poistaa.
(Graafit alh.)
omaa rahaa, pelkällä lainalla ostamista ei pidetä hyvänä asiana.
Samaan suuntaan viittaa tieto,
että puolet vastaajista on huomannut pankkien lainanannon kiristyneen viime aikoina. Pankeilta on
vaadittu enemmän vastuunkantoa lainanannossa, ja tutkimuksen tuloksen perusteella se alkaa
myös näkyä käytännössä. Jatkossa
entistä tiukempi pankkisääntely
tullee vaikuttamaan lainanantoon
entistä enemmän ja korostamaan
lainaehtojen yksilöllistymistä.
Ei osaa sanoa
Oletteko huomannut, että
pankkien lainananto olisi
kiristynyt viime aikoina?
90%
2013
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
Kannatatteko lainakattoa, eli pankit voisivat myöntää asuntolainaa
korkeintaan 80 prosenttia asunnon käyvästä arvosta?*
Pitäisikö mielestänne
asuntolainojen korko­vähennys­
oikeus verotuksessa poistaa
kokonaan?
Kaikki
VAS
SDP
90%
KESK
70%
70%
RKP
60%
60%
KD
50%
50%
40%
40%
30%
30%
20%
20%
10%
10%
PERUS
Muu
10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kyllä
*Kantansa ilmoittaneiden vastaajien vastausten osuudet kaikista vastauk­sista. Kaikista
vastaajista viisi prosenttia ei ottanut kantaa. Vastaajat on ryhmitelty sen mukaan, mitä
puoluetta sanoo äänestävänsä, jos nyt järjestettäisiin eduskuntavaalit.
Kyllä
Ei
Eos
Eos
90%
80%
VIHR
Ei
2013
Ei
Olisiko mielestänne hyvä
asia, että ASP-säästämisen
voisi aloittaa ennen kuin
täyttää 18 vuotta?
80%
KOK
50% 40% 30% 20% 10%
Kyllä
2013
Kyllä
Ei
Eos

ILMOITUSLIITE
Lauantai 5. lokakuuta 2013
80%
70%
2013
40%
60%
20%
50%
30%
10%
20%
10%
Kyllä
Ei
20%
EOS
10%
60%
Li
Entä mikä on asunto­
lainanne kokonais­korko?
2010
Mikä on asuntolainanne
korkomarginaali eli viite­
koron ja maksamanne
kokonais­koron erotus?
40%
2012
50%
30%
2013
40%
20%
30%
10%
50%
50%
40%
10%
30%
Al
0, le 0
5 ,
0, 0–0 50 %
76 ,7
1,0 –1,0 5 %
1,2 1–1 0 %
6– ,25
%
Ei Yl 1,50
os i 1, %
5
aa 0
sa %
no
a
20%
10%
Mikä neljästä suuresta puo­
lueesta puolustaa mielestänne
eniten vuokra-asumista?
Neljä kymmenestä asuntovelallisesta ei tiedä lainansa korkomarginaalia (graafi ylh. kesk.).
40%
30%
20%
10%
Miten olette varautuneet mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun?
Perus­suomalaiset ovat aavistuksen nostaneet profiiliaan
80%
vuokra-asumisen puolustajina ja kirineet Spd:n suur70%
ta etumatkaa hieman kiinni.
60%
Kokoomus nähdään selväs50%
ti eniten omistusasumisen
asiaa ajavana ­puolueena.
40%
Suomalaisten
asumis30%
haaveet ovat ennallaan: i­tse
omistetun
omakotitalon
20%
asemaa ei horjuta mikään. laisia pienituloisille ja jatkossa kynnys päästä kiinni
omistusasumiseen kasvaa.
Vuokrien nousuun uskoo kaksi kolmesta, yllättäen alueelliset erot ovat pienet. Vasemmistoliittolaiset
ja perussuomalaiset ovat
vahvimmin sitä mieltä, että
vuokrat nousevat.
Vuokra-asuntojen
pienen tarjonnan ykkössyynä
pidetään edelleen ­
kuntien
ja valtion haluttomuutta
rakennuttaa vuokrataloja.
P K K S n a
SD KES KO ERU aljo ano
P p s
htä saa
ki y Ei o
ik
Ka
Mikä neljästä suuresta puo­
lueesta puolustaa mielestänne
eniten omistusasumista?
40%
Ei mitenkään
Lue lisää lainakatosta s. 14
Joka toinen asuntovelallinen vastaaja on varautunut korkojen nousuun (graafi oik. ylh.). Suosituimmat tavat ovat säästäminen ja korkokatto.
Jollakin tavalla
Kaikki 2010
Kaikki 2012
Kaikki 2013
15–24 vuotiaat 2010
15–24 vuotiaat 2012
15–24 vuotiaat 2013
25–34 vuotiaat 2010
25–34 vuotiaat 2012
25–34 vuotiaat 2013
35–49 vuotiaat 2010
35–49 vuotiaat 2012
35–49 vuotiaat 2013
50–79 vuotiaat 2010
50–79 vuotiaat 2012
50–79 vuotiaat 2013
20%
10%
Ei osaa sanoa
P K K S n a
SD KES KO ERU aljo ano
P p s
htä saa
ki y Ei o
ik
Ka
Missä seuraavista haluaisitte
asua / asutte?
100%
Miten uskotte asuntojen hintojen
kehittyvän Suomessa tulevan
12 kuukauden aikana?
Entä miten uskotte vuokrien
kehittyvän Suomessa tulevan
12 kuukauden aikana?
80%
80%
Todellisuus
40%
60%
2012
50%
40%
2013
30%
30%
20%
20%
30%
10%
10%
20%
sa
O
O
m
as
sa
o
as
As mi
u
um stu nno
s
ss
is­o
a
ike sun a
no
u
ss
Vu s­as
ok un a
n
ra
-a oss
su
a
Ei nno
s
os
aa sa
sa
no
a
am
ot
ist
tu
O
m
no
uo
H
sa
aa
os
Ei
is
to en v
ha
er
v
u
lu
oe
tto K ok
r
­
a
m un n dut
uu ti ­an
ha
e
lu R s ra n ja ta­jil
tto a ke v le
m ken nn alt
uu n ut io
s r us taa n
ak liik
en ke
Ei nu ide
os tta n
aa a
sa
no
a
Li
ika
a
iva
st
Li
i
ia
n
v
Ei
äh
os
än
aa
sa
no
a
So
p
a
no
at
sk
ev
La
t
va
ou
N
sa
aa
os
se
no
at
sk
ev
Ei
vä
La
te
nn
al
la
va
se
ou
sy
an
10%
la
10%
50%
2013
40%
80%
Toive
70%
2012
50%
90%
10%
al
20%
te
nn
20%
a
30%
an
30%
t
40%
N
2013
50%
40%
Py
2012
60%
vä
2013
50%
2010
sy
2012
60%
60%
70%
Py
2010
70%
Mikä seuraavista on mielestänne
suurin syy sille, että Suomessa on niin
vähän vuokra-asuntoja?
Miten valtiovalta tukee mielestänne
verotuksella omistusasumista?
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Penttilä:
Metropoli­hallinto
päättämään
asumisesta
Hasse Härkönen
Helsingin metropolialueella on Hannu Penttilän mukaan
saatava aikaan kaikkia kuntia sitovia ratkaisuja. Täydennys­
rakentamista pitäisi lisätä Helsingissä.
30%
10%
7
Helsinkiin mahtuisi
helposti parisataatuhatta
ihmistä lisää, muistuttaa
apulaiskaupungin­johtaja
Hannu Penttilä.
tää pystyä tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja muun
muassa matalapalkka-aloilla työskenteleville. Helsingin nykyisessä kasvussa myös kovan rahan
kohteiden vuokra-asuntotuotanto
alkaa tulla houkuttelevammaksi,
hän jatkaa.
Tänä vuonna Helsinkiin tulee
noin 10 000 uutta asukasta. Kasvusta kolmannes on syntyvyyden
tuomaa lisäystä, kolmannes kotimaan sisäistä muuttoa ja kolmannes maahanmuuttoa.
Alueet tehokkaampaan
käyttöön
20%
Hintojen nousuun uskotaan maltillisesti
Usko asuntojen hintojen
nousuun on hieman palautunut viime vuonna tapahtuneen notkahduksen jälkeen,
mutta vuoden 2010 tasosta ollaan edelleen kaukana.
Vahvimmin hintojen nousuun uskovat nuoret ja alle
30 000 euroa ansaitsevat,
alueista Helsinki ja Uusi­
maa ovat selvä ykkönen. Tulosten voi tulkita osaltaan
heijastavan sitä tosiasiaa, että asuntojen hinnat ovat jo
nyt kasvukeskuksissa suo-
1.Vahva metropolihallinto, joka tuo
yhteisen linjan asuntotuotantoon.
2.Pitkäaikainen riittävän suuri
asuntotuotanto Helsingissä.
3.Lisää täydennysrakentamista, jotta
pääkaupungista saadaan tiiviimpi.
to
­ai
ke
30%
os
40%
2013
40%
ita
to
pa
­ai
ljo
ke
n
i
t
a
Ei
hi
lis
e
m
ää
an
os
to
­ai
ke
Ei
ita
os
aa
sa
no
a
60%
Penttilän
lääkkeet
Helsingin
seudun
asunto­
tilanteeseen
2012
50%
2013
30%
as V
un aih
no da
st n
Va a vuom
om ih o ist
Va
d k u
ih istu an rall s­
da s vu e
n as ok
om un ra
Va
to lt
i
ih
da stus on a
n
as
vu
un
ok
to
r
a
a
En
-a
s
va
un
ih
to
da
a
as
un
Ei
to
os
a
aa
sa
no
a
tää menneen kohtalaisesti
­perille.
­Varautumiskeinoista
suo­
siotaan ovat kasvattaneet säästäminen ja lainan
ylimääräiset vähennykset.
Säästämistä suositaan yli
50 000 asukkaan kaupungeissa. Kiinteä korko on
edelleen menettänyt suosiotaan, mikä ei ole yllätys ­
nykyisen korkotason
­valossa.
70%
A
1,0lle 1
0 ,0
2, –2 0 %
01 ,0
–3 0 %
Ei Yli ,00
os 3,0 %
aa 0
sa %
no
a
Säästäminen lisääntynyt hieman
ka ­
neljännelle asunto­
velalliselle.
Jollakin tavalla varautuneiden määrä on kuitenkin
ollut hitaassa kasvussa koko asuntotutkimuksen tekemisen ajan, mikä kertoo
suomalaisten taloustietoisuuden ainakin lievästä lisääntymisestä. Talous­asiat
ovat saaneet huomattavan paljon näkyvyyttä viime vuosina, ja viesti näyt-
80%
2012
Mikä seuraavista vaihtoehdoista on teille kaikkein
todennäköisin tulevan 12 kuukauden aikana?
90%
Lähes puolet asuntovelallisista ei ole mitenkään
varautunut lainan korkojen nousuun, varautu­
mattomien määrä on pysynyt sitkeästi ennallaan.
­Välinpitämättömyydestä
kertoo myös se, että
­edelleen neljä kymmenestä ei tiedä oman asuntolainansa korko­marginaalia.
Oman lainan kokonaiskorko on vieras noin jo-
90%
sä
ä
Harvempi kuin
joka kymmenes
asuntovelallinen aikoo hakea
lyhennysvapaata vuoden sisällä (viereinen
graafi). Mataliin
korkoihin on jo
totuttu. Viime
aikojen korkoliikkeillä ei ole
mainittavaa vaikutusta asuntojen ostoaikeisiin
(graafi äärimmäisenä oik.).
Viime aikoina lyhyet korot
ovat laskeneet(2012)/
tasaantuneet(2013). Miten
uskotte sen vaikuttavan
asuntojen ostoaikeisiin?
Li
jista 39 prosenttia uskoo,
että tapahtunut korkokehitys lisää vain hieman asuntojen ostoaikeita, enemmän kuin joka toisen mukaan se ei lisää ostoaikeita.
Vain reilu 10 prosenttia
vastaajista pitää todennäköisenä omistus- tai vuokra-asunnon
vaihtamista
toiseen tai eri asumismuotoon seuraavan 12 kuukauden ­aikana.
Vaikka korot ovat lähellä nollaa, varovaisuutta on
siis havaittavissa. Yleinen
epävarma taloustilanne vaikuttanee osaltaan. Toisaalta
tulos kertoo siitä, että mataliin korkoihin on jo totuttu.
syvän hyvin matalalla. Neljä kymmenestä uskoo 12
kuukauden euriborin pysyvän nykyisellä tasollaan
seuraavan vuoden aikana,
ja lähes saman verran vastaajista uskoo koron nousevan vain vähän. Miehet
luottavat koron ennallaan
pysymiseen naisia enemmän. Keskituloiset uskovat
muita enemmän korkojen
maltilliseen nousuun, minkä voi tulkita asuntovelallisten realismiksi.
Viimeaikaisen lyhyiden
korkojen laskun tasaantumisen uskotaan vaikuttavan vain maltillisesti asuntojen ostoaikeisiin. Vastaa-
Vaikka lainat ovat suuria ja
yleinen taloustilanne hankala, suomalaisten luottamus omaan talouteen ja
kykyyn selvitä lainoista on
säilynyt vahvana. Harvempi kuin yksi kymmenestä
­aikoo hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana. Eniten
lyhennysvapaata
harkitsevat kokoomuksen kannattajat, joista 14 prosenttia vastasi aikovansa hakea sitä. Tulojen mukaan
katsottuna
hanakimmin
lyhennys­vapaata harkitsevat 30 001 – 45 000 euroa
vuodessa tienaavat.
Korkojen odotetaan py-
La
sk
N Py ee a
ou sy ll
se y n e n
e yk yk
e y y
N nin ise isen
ou tä llä
N s än t ta
ou ee 1 as so
, o n
s
N ee 1,1– 0% lla
ou 1, 1, ta an
se 6– 5% so
e 2,0 ta lle
yli % s
2, t oll
a
Ei 0% so e
os ta lle
aa so
sa lle
no
a
Mataliin korkoihin luotetaan
12 kuukauden Euribor-korko
on tällä hetkellä noin 0,50%.
Miten uskotte tämän
koron muuttuvan tulevan
12 ­kuukauden aikana?
Susa Junnola
Aiotteko hakea lyhennys­vapaata
asuntolainaanne seuraavan
12 kuukauden aikana?
Asuminen
Lauantai 5. lokakuuta 2013
os
Asuminen
sä
ä
6
ILMOITUSLIITE
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd.) kaipaa
Helsingin seudulle vahvaa metropolihallintoa, jolla olisi valtuudet puuttua asuntotuotantoon ja
kaavoitukseen.
– Nyt toiminta on sunnuntaipäivän yhteistyötä, jossa hyväksytään vain kaikkia kuntia miellyttävät ratkaisut. Jos kuntien
edut ovat ristiriidassa, ratkaisujen löytäminen on hyvin vaikeaa,
­Penttilä sanoo.
Metropolialuetta ei apulaiskaupunginjohtajan mukaan kannata paisuttaa, vaan mieluummin olisi harkittava pienemmän
piirin yhteistyötä.
– Nykyiset 14 kuntaa on maksimimäärä, yhdeksälläkin pärjättäisiin, hän sanoo.
Elokuun lopussa maan hallitus kertoi, että Helsingin seudulle perustetaan metropolihallinto
viimeistään vuonna 2017. Sille
siirretään tehtäviä kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta. Metropolihallinnon tehtävät määritellään
tarkemmin, kun alueen kuntaliitokset ovat selvillä.
Pääkaupunkiseudun kasvu on
synnyttänyt tilanteen, jossa asunnoille on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin asuntoja on tarjolla.
Se näkyy kalliina asumisena etenkin Helsingissä, jossa asuntojen
hinnat ovat nousseet nousemistaan. Hintakehitys heijastuu asuntolainoihin, jotka ovat Uuden Suomen ja Hypon kyselytutkimuksen
tulosten mukaan kasvaneet.
Penttilä myöntää, että asumisen hinta alkaa olla pääkaupungissa monelle liikaa. Asuntomarkkinoita ei kuitenkaan muuteta hetkessä, vaan markkinat
ovat pitkä ja jatkuva prosessi.
Rakentamisen jatkuvuus
avainasemassa
– Asuntomarkkinoilla äkkijarrutukset ja -kiihdytykset ovat tuhoisia. Helsingissä ei ole syytä toivoa
asuntojen hintojen romahdusta, vaan on toimittava niin, että
hintojen kehitys olisi mahdolli­
simman maltillista, Penttilä ­sanoo.
Penttilän mielestä paras keino
tilanteen korjaamiseen on riittä-
vä rakentaminen. Jos Helsinki
pystyy jatkossa tasaisesti tuottamaan 5000–5500 uutta asuntoa
vuodessa, lisääntyneen tarjonnan
pitäisi vaikuttaa asuntojen hintaa
laskevasti.
Viime vuosina rakentamisen
tahti on Penttilän mukaan ollut
hyvä, mutta se ei vielä ratkaise
ongelmaa, koska rasitteena on
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen laiha rakentaminen.
Silloin Helsingissä rakennettiin
jopa alle 3000 uutta asuntoa vuodessa. Kun asuntojen tarjonta on
niukkaa, hinnat korkeat ja jatkossa pankkeja koskeva uusi sääntely tulee vaikuttamaan asuntolainojen hintaan, omistusasumisen
kustannus pääkaupungissa uhkaa nousta entisestään.
– Meidän helsinkiläinen vastaus on Hitas-tuotanto. Parikymmentä prosenttia asuntorakentamisesta pyritään toteuttamaan
Hitas-mallilla. Omistusasumisen
kiinnostavuus on ymmärrettävää,
kun esimerkiksi verotus edelleen
suosii sitä, Penttilä sanoo.
– Samaan aikaan meidän pi-
Penttilän mukaan vuonna 2008
käynnistynyt Helsingin voimakas kasvu on osa eurooppalaista
urbanisaatioilmiötä, jonka myötä
ihmiset arvostavat palveluiden läheisyyttä, tapahtumia ja kaupunkimaista asumista aikaisempaa
enemmän. Helsingissä muutos
näkyy etenkin lapsiperheiden
jäämisenä kaupunkiin. Samalla elinkeinot keskittyvät kasvukeskuksiin, Suomessa erityisesti
pääkaupunkiseudulle.
– Helsinki on hyvin väljästi
rakennettu, jos kaupunkia verrataan esimerkiksi Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Helsinkiin
mahtuisi helposti parisataatuhatta ihmistä lisää, koska kaupunkia
on mahdollista rakentaa huomattavasti tiiviimmin. Täydennysrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, Penttilä sanoo.
– 1960- ja 1970-lukujen esikaupungit on rakennettu melko
paljon maata tuhlaten, ja niiden
tilannetta kannattaa tarkastella
avoimin silmin. Palveluiden säilymiselle olisi parasta, että vanhoja alueita myös täydennys­
rakennetaan.
Uusia kohteita tarvitaan
Helsingillä on siinä mielessä
poikkeuksellisen hyvä tilanne, että kaupunki omistaa paljon maata, mikä antaa hyvät lähtökohdat
asuntohankkeille. Pääkaupungin
etuna apulaiskaupunginjohtaja
pitää myös omistus- ja vuokraasumisen tasapainoista suhdetta.
– Seuraavat kymmenen vuotta olemme kädet täynnä töitä Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Pasilan kanssa. 2020-luvun kohteena tulee
Östersundom, ja esimerkiksi
­
Viikkiä ja Malmia pitää voida
tarkastella huolellisesti, Penttilä
­sanoo.
– Nyt rakenteilla olevien isojen alueiden myötä Helsinki
nousee taskukokoisesta metropolista v­arsinaisten metropolien
­luokkaan. ILMOITUSLIITE
8
ILMOITUSLIITE
Hypo
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Hypo
Lauantai 5. lokakuuta 2013
9
Parempaan asumiseen turvallisesti
Marianna Salin
Susa Junnola
Joustavia
ratkaisuja
Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo palvelee asiakkaitaan yksilöllisesti ja asiantuntevasti.
Kannattava kasvu ja uusien asiakkaiden virta kertovat laajasta luottamuksesta Hypoon.
Vahva vakavaraisuus ja asiantuntemus ovat kaiken perusta.
Susa Junnola
Eläkeläinen kituuttaa pienin tuloin, vastustaa taloyhtiön
putkiremonttia ja kaipaa kipeästi hammasremonttia.
­Tilanne on tuttu Hypon yksityispankkia johtavalle Jouni
Lehtiselle. Hän tietää myös tarinan onnellisen jatkon.
– Jos kaikki säästöt ovat seinissä, ne voi vapauttaa
hyödyntäen Hypon käänteistä asuntolainaa tai käänteistä asuntokauppaa. Käänteinen laina joustaa elämäntilanteiden mukaan eikä lainaa tarvitse lyhentää sinä aikana,
kun asiakas asuu omassa asunnossaan, Lehtinen sanoo.
Hypolaiset räätälöivät lainapaketteja myös taloyhtiöille
ja ottavat haluttaessa huomioon taloyhtiön osakkaiden
yksilölliset tarpeet.
Hyvä sijoitus
Lehtisen mukaan asunto on hyvä sijoitus etenkin
­aikana, jolloin inflaatio syö talletukset ja pörssikurssit
heiluvat rajusti. Hän pitää asuntoa turvallisena sijoituksena, vaikka sijoittaja ottaisi lainaa sen hankkimiseksi.
Lainan määrä vain on pidettävä kohtuullisena.
– Viimeisen 16 vuoden aikana asunnot ovat tuottaneet keskimäärin kuusi prosenttia, Lehtinen
­huomauttaa.
Rahoitusratkaisujen ohella Lehtinen tarjoaa mieluusti
vinkkejä muun muassa sijoitusasunnon vuokraamiseen
ja hankintakustannusten laskemiseen. Lähes 25 vuoden
kokemuksellaan pankinjohtajana ja Suomen Vuokran­
antajien järjestötoiminnassa Lehtinen tuntee asunto­
sijoittajan arjen sen kaikilta kanteilta.
Susa Junnola
Marjo Niinimäki (oik.) ja Juha Forsman
allekirjoittivat uuden kotinsa kauppakirjan
ja kilauttivat laseja sen kunniaksi. Sitä
ennen Hypon asuntorahoituspäällikkö
Kati Ryhänen (vas.) oli koonnut juuri
heille sopivan rahoituspaketin.
– Meitä on käsitelty kokonaisina ihmisinä. On selvitetty, mitä me teemme ja
miten me elämme, ja rakennettu meille
sopiva paketti. Tämä poikkesi täysin siitä,
mitä olen kokenut muualla.
Välittäjän taidot rahoittajallakin
Yleispankkia johtava varatoimitusjohtaja
Elli Reunanen on ylpeä Hypon asuntorahoituksen asiantuntijoista, joista jokainen
on suorittanut kiinteistövälittäjätutkinnon.
– Asunnonostajan kannalta on hyödyllistä, että rahoittaja osaa ottaa kantaa
siihenkin, mitä kauppakirjassa lukee,
Reunanen sanoo.
Hän korostaa, että varsin tavallisetkin
asuntokaupat ovat yksityiskohdiltaan aina
erilaisia.
– Joskus tarvitaan lisävakuuksia tai
takauksia, ja ASP-lainassa on vielä omat
säädöksensä. Joskus taas on maksettava
osa uudesta asunnosta, vaikka vanhasta ei
ole saatu vielä rahoja, hän luettelee.
Reunanen pitää tärkeänä, että Hypo
käyttää liikevoittonsa vahvan vakavaraisuuden ja ammattitaidon ylläpitämiseen
ja muutoinkin toimintansa kehittämiseen.
Voittoahan ei jaeta osakkeenomistajille,
sillä sellaisia ei ole. Hypon asioista päättävät asiakasjäsenet, joita ovat lainanottajat.
Jäsenyys ei kuitenkaan velvoita. Paraskaan lainatarjous ei edellytä palkkatilin
siirtoa Hypoon eikä vakuutusten keskittämistä.
– Me keskitymme asuntolainoihin ja
olemme rakentaneet ne ehdoiltaan ja hinnoiltaan läpinäkyviksi, Reunanen toteaa.
Hypo tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoja myös säästämiseen ja sijoittamiseen:
määräaikaistalletuksia, säästötilejä sekä
Hypon omaa sijoitustuotetta Hypoteekkiobligaatiota. Lisäksi tarjolla on edullinen
maksuaikakortti luotto-ominaisuudella.
Susa Junnola
Lainaa ja hyviä neuvoja asunnon­ostajalle
Hypon asiantuntijat syventyvät kunkin lainanhakijan tilanteeseen ja avustavat asunnon ostamisessa. Jokainen asuntokauppa
on erilainen.
Espoolaiset Marjo Niinimäki ja Juha
Forsman olivat vaihtamassa asuntoa ja
­ottivat yhteyttä Hypoon.
– Loppu sujui kuin sadussa, Forsman
toteaa Hypon neuvotteluhuoneessa.
Pari kilauttaa laseja asuntorahoituspäällikkö Kati Ryhäsen kanssa uuden kodin kunniaksi. Hymyt ovat herkässä.
Omakotitalo odottaa Lohjalla uusperhettä, jonka seitsemästä lapsesta neljä
asuu vielä satunnaisesti kotona. Mukana
muuttaa myös kaksi koiraa. Rahoituksen
osalta yrittäjäparin lähtötilanne oli vielä
hivenen monimutkaisempi.
Forsman kiittää Ryhästä tavasta, jolla
tämä perehtyi lainanottajien tilanteeseen
ja ohjasi nämä välivaiheiden kautta asuntokaupasta toiseen.
Hypon yksityispankkia johtava Jouni Lehtinen näkee asunnon aina
omaisuutena, joka tarjoaa tarvittaessa käyttövaroja, oli kyse sitten
sijoitusasunnosta tai omasta kodista.
Turvaa ja tuottoa
Hypo lainaa rahaa asunnonostajille, mutta mistä rahat
­tulevat Hypoon?
– Lainaamme rahaa suurilta sijoittajilta, sanoo talous- ja
hallintojohtaja Aija Kontinen. Käytännössä tämä tapahtuu
siten, että Hypo laskee liikkeelle erityyppisiä velkakirjoja,
joihin suuret eläkeyhtiöt ja rahastot sijoittavat.
– Lisäksi kolmannes varoistamme tulee jo yksityishenkilöiden talletuksista ja heidän sijoituksistaan Hypoteekkiobligaatioihin, Kontinen kertoo.
– Sijoituskohteen on oltava ennen kaikkea turvallinen
ja tuottava, hän tähdentää.
Turvallisuus on selkeästi osoitettavissa. Onhan Hypon
varallisuus sijoitettu asuntolainoihin, joiden vakuuksina
ovat asunnot. Lisäksi pankki on kartuttanut omia varojaan
vuodesta 1858 a­ lkaen.
Riskien hallintaa
Riskienhallintajohtaja Mikko Huopio varmistaa, että
­jokainen hypolainen hallitsee ja arvioi riskejä omissa työ­
tehtävissään.
Kokonaisuudessaan pankin riskit ulottuvat maailmantalouden pyörteistä yksittäisen lainanottajan talouteen.
­Hypossa arvioidaan muun muassa sitä, pystyykö lainanottaja hoitamaan lainansa, vaikka korkotaso nousisi reippaastikin. Samoin arvioidaan, säilyttääkö asunto vakuusarvonsa, vaikka hinnat laskisivatkin. Huopio korostaa, että maksukyvyn stressitestistä hyötyvät sekä Hypo että lainanottaja.
– Aikoinaan ollessani nuori lainanhakija minulle sanottiin, että voisin katsoa vähän halvempaa asuntoa. Olin siitä
jälkikäteen kiitollinen. Se oli hyvää asiakas­palvelua. Hypon yleispankkia johtava Elli Reunanen toivottaa asunnonvaihtajat tervetulleiksi siinä vaiheessa,
kun unelmien asunto on löytynyt, tai jo silloin, kun ajatus asunnon ostosta alkaa pyöriä mielessä.
Aija Kontinen ja Mikko Huopio varmistavat, että Hypo kehittyy
hallitusti, luotettavasti ja määräyksiä noudattaen.
Lue lisää s. 16
ILMOITUSLIITE
ILMOITUSLIITE
Talous 11
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Haluaisitko, että taloyhtiössäsi asiat toimivat paremmin
kuin muissa ja asioita tapahtuu pyytämättä?
ME AUTAMME.
Meillä on on yli 30 vuoden kokemus pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hoidossa. Vastaamme tällä
hetkellä yli 160 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön isännöinnistä. Palveluksessamme on 22 alan ammattilaista, joista 10 on isännöitsijöitä. Olemme ISA-auktorisoitu yritys ja Suomen Isännöitsijäliiton
jäsentoimisto eli toimintamme on myös tutkittua ja valvottua.
Jorma Leppänen
Valtio voisi yhä voimakkaammin kannustaa
kuntia lisäämään etenkin korjaus­
rakentamista, sanoo talousasiantuntija
Sixten Korkman.
Isännöinnin lisäksi tarjoamme myös kiinteistön hallintoon ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Toimintamme
perustuu luotettavaan ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa. Se on osoittautunut
kustannustehokkaaksi tavaksi turvata hallinnoimiemme yhtiöiden arvonnousu.
Mikäli haluat taloyhtiönne asiat varmalle pohjalle, soita 09 4733 0200.
Voit tutustua yritykseemme myös osoitteessa www.isp.fi
Isännöitsijäpalvelu Oy | Bulevardi 3 B, 6 krs. | 00120 Helsinki
puh. 09 4733 0200 | [email protected]
AsuntoPäivät
Sunnuntaina 6. lokakuuta klo 13-15
NYT NUMMELASTA kolmion hinnalla UUSI yksitasoinen paritalohuoneisto
4h, k, s 87 m ², vain 15 min. Kehä III:lta!
Juuri valmistuneita 3h+k ja 4h+k Nummelan keskustan tuntumassa.
Loistavat pohjaratkaisut, tyylikäs sisustus, tilavat säilytystilat, kaikissa 2 wc:tä,
sauna, katettu terassi ja laadukkaat materiaalit.
Kotiniitynkuja 2, 03100 Nummela
(karttahaku: Pillistöntie 230)
Esittely 6.10. klo: 13-15
Jarmo Sarlin p. 0400 506 900
3h, k, khh/ph, s, wc, varasto, 64 m² MH. 81.125,49 € VH.198.500 €
4h, k, khh, ph, s, wc, varasto, 76 m² MH. 90.117,77 € VH 229.500 €
4h, k, khh, ph, s, wc, varasto, 87 m² MH. 100.139,00 € VH 259.695 €
Kaikkien
Asuntopäivien
kävijöiden
kesken arvomme
Acerin tabletin!
Helsinki Suurmetsä KT 80 m²
YLIMMÄN KERROKSEN valoisa
3h+k, Tilava pohjaratkaisu, suuret
huoneet, iso kph, lasitettu parveke.
Muuttovalmis. Vapautuu nopeasti.
Vh.145.000€ Mätästie 1
Sami Lahti p. 044 222 4247
Espoo Mäkkylä OKT 107/132 m²
UUSI omakotitalo. Tyyliä, valoa ja
avaruutta. Maalämpö, takkavaraus,
eteläpiha, autokatos. Todella hieno,
hyvä muuntelukelpoinen pohja!
Vh.575.000€ Aseveljentie 16
Tomi Sarlin p. 050 365 9200
Vantaa Tikkurila OKT 118/166 m²
TÄYSIN REMONTOITU omakotitalo.
omalla tontilla, loistosijainnilla. Laadukas sisustus, edulliset asumiskulut ja kaikki palvelut vieressä.
Vh.400.000€ Lustetie 15
Tomi Sarlin p. 050 365 9200
Espoo Kuurinniitty PT 91,5 m²
Vantaa Korso RT 104 m²
HALUTULLA ALUEELLA lähes uusi
UUDENVEROINEN, 2004 valmistu2-tasoinen 3h+k+s. Avarat tilat ja
nut 2-tasoinen 5h+k+s. Rauhallinen
takkavaraus. Eteläpiha, parveke,
sijainti, palvelut lähellä. Aidattu piha,
oma autokatos. Loistava pohja.
avara pohja ja takka. Vh.308.000€
Vh.319.000€ Kuurintorpantie 13
Es. 6.10. klo 16-17 Kisapolku 12
Tomi Sarlin p. 050 365 9200
Tomi Sarlin p. 050 365 9200
Ylinkerros Oy Topfloor
Runeberginkatu 61, 00260 Hki
Kirkkon. Vitträsk OKT 191/211 m²
JÄRVIMAISEMISSA edustustason
okt. Laadukas toteutus, luonnonläheinen sijainti, maalämpö, iso autotalli ja upea yli 5.000 m² tontti.
Vh. 750.000€ Sommarbontie 71
Jarmo Sarlin p. 0400 506 900
Vihti Nummela RT 62 m²
TILAVA 2h+k+s+piha n.1km Nummelan keskustasta. Kaunis sisustus, hyvät säilytystilat, ilmalämpöpumppu. Vh. 131.000€ Es. 6.10.
klo 15.15-16 Vanhan-Sepäntie 9
Jarmo Sarlin p. 0400 506 900
Kirkkon. Smeds. OKT 188/254 m²
Sinun kotisi
KORKEATASOINEN, 2006 valm.
TÄHÄN varasimme paikan Sinun
okt hyvällä alueella. Näyttävä ja tikodillesi. Jotta kotisi löytää ostajan ja
lava, 2 takkaa, iso autotalli. Koulut
saat hyvää palvelua, pyydä meidät
ilmaiselle arviokäynnille. Sillä onnisja palvelut lähellä. Vh.558.000€
Es. 7.10. klo 17-18 Puoshaant.26
tuneet asuntokaupat alkavat meiltä!
www.ylinkerros.fi
Sami Lahti p. 044 222 4247
Kauppalantie 42, 00320 Hki
www.ylinkerros.fi
Suomella on suuri julkisen talou- tähän remonttiin. Esimerkiksi
kuntien
den kestävyysvaje, mutta hyvin pääkaupunkiseudulla
kohdistetulle finanssielvytyksel- ja kaupunkien yhdistäminen ei
le on tilaa, arvioi Aalto-yliopiston ole ollut poliittisesti mahdollista,
mutta sopimus metropolihallinprofessori Sixten Korkman.
Samalla hän kuitenkin koros- nosta on sentään saatu aikaisektaa, että Suomi ei voi voittaa elin- si. Jos metropolihallinto saa riitkeinoelämän ja julkisen palvelu- tävästi valtaa ja rahoitusta, tiiviin
tuotannon rakenteisiin liittyviä yhdyskuntarakenteen kehittämihaasteita parhaallakaan elvytys- nen on entistä helpompaa, Korkman uskoo.
politiikalla.
– Ehkä metropolihallinto voi– Valtio saa markkinoilta helposti rahaa. Nyt on hyvä aika to- si vaikuttaa siihen, että saadaan
teuttaa infrahankkeita (esimer- kaavoitetuksi enemmän tonttikiksi teiden ja ratojen rakenta- maata ja sitä kautta luodaan järmista tai korjaamista) senkin kevästi sijoitettuja uusia asuintakia, että rakentamisen määrän alueita.
pienentyessä työvoiman tarjonta
kasvaa. Tämä alentanee kustanLisää asuntoja
nuksia.
verokepillä
– Helpoin valinta on rahan ohjaaminen korjausrakentamiseen. Korkman katsoo, että asuntoraMuita infrahankkeita on pun- kentamista olisi hyvä vauhditnittava huolellisesti, Korkman taa verottamalla rakentamaton­toteaa.
ta tonttimaata nykyistä voimakHyvin valitut rakennusinves- kaammin.
toinnit eivät Korkmanin mu– Maapohjan verottamisesta
kaan lisää julkisen
ei ole mitään kielteitalouden kestävyyssiä taloudellisia vaivajetta, koska ne jokutuksia, koska se
ka tapauk­sessa pitää Nyt on hyvä aika vain siirtää syntynyttoteuttaa infra­ tä arvonnousua yhtehdä enemmin tai
hankkeita.
myöhemmin. Niiden
teiskunnalle. Tontlykkääminen yleen– Sixten Korkman timaan arvonnousä tarkoittaa kustansu on yhteiskunnan
nusten nousua.
­ansiota.
– Suomessa julkisen sektoPula kohtuuhintaisista vuokrin tehtävä tuntuu hämärtyneen. ra-asunnoista kasvavissa kaupunOn kummallista, että esimerkiksi geissa on keskeinen syy siihen,
Helsingissä Ooppera ja Musiikki- miksi työvoiman liikkuvuus Suotalo ovat menneet tärkeysjärjes- messa on pienempää kuin motyksessä Lastenklinikan (sanee­ nessa muussa maassa. Korkman
rauksen) edelle.
katsoo, että valtion ei kuitenkaan
pidä lähteä suosimaan vuokraasumista.
Metropolihallinnon
– Itse asiassa sekä omistusasuavulla asuinalueita
mista että vuokra-asumista subKunta- ja palvelurakenteen uudis­ ventoidaan Suomessa tällä hettaminen on keskeinen asia pyrit- kellä. Tuemme omistusasumista
täessä pienentämään julkisen ta- ennen kaikkea sillä, että oman
louden kestävyysvajetta. ­
Väestö asunnon implisiittinen asuntotuikääntyy, maaseutu autioituu, lo on verovapaa, kun vuokratulo
kaupungit kasvavat. Monin pai- on verollinen.
Asuntotulo kuvaa sitä laskenkoin koko infrastruktuuri eli perusrakenne on suunniteltava nallista hyötyä, jonka omistusasuja saa, kun usein omistus­uusiksi.
– Hallitus pyrkii tekemään asunnon kustannukset (vastike,
välttämättömiä rakenneuudistuk- vakuutus, lainan korot ym.) ovat
sia ja saamaan kunnat mukaan alhaisemmat kuin sitä vastaavan
markkinahintaisen vuokra-asunnon vuokra.
– Toisaalta valtio ja kunnat
lainoittavat vuokra-asuntoraken-
tamista, ja asunnot ovat alihinnoiteltuja monella tavalla. Kun
yhdellä puolella subventoidaan,
on subventoitava toisellakin puo-
lella, ja lopulta subventoidaan
aika paljon. Järjestelmän pitäisi olla mielestäni neutraalimpi,
­Korkman sanoo. RT:n Pipatti: Uusia lääkkeitä asuntopulaan
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo
Pipatti on tyytyväinen siihen, että valtiovalta pyrkii
elvytyksellä mahdollisimman suureen vipu­
vaikutukseen.
– Esimerkiksi kuntien korjausrakentamiseen
osoitettu 115 miljoonan euron summa kannustaa
kunnat kymmenkertaisiin investointeihin, mikä merkitsee 18 500 henkilötyövuotta. Valtiovallan linjaus
on oikea, joskin erityisesti väylärakentamiseen olisi
tarvittu lisää kannustinrahaa, Pipatti toteaa.
Suomen kilpailukyvyn kannalta ehkä suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut asuntopula
kasvukeskuksissa.
– Suomessa 80–90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy parinkymmenen kaupungin ympäristössä.
Kasvukeskusten kilpailukyvystä riippuu myös hajaasutusalueiden tulevaisuus. Nyt asuntopula haittaa
pahasti talouden dynamiikkaa.
Rakennusteollisuuden etujärjestö toivoo julkisen
ja yksityisen sektorin kehittävän uusia malleja asuntopulan ratkaisemiseksi.
– Tarvitsemme monipuolisen kokonaisuuden,
jonka runko on suomalaisten suosima omistusasuminen. Pitkät laina-ajat ja matala korkotaso
helpottavat ensiasunnon ostajia, mutta esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla asuntolainan ottamisen kyn-
Asuntopula haittaa
pahasti talouden
dynamiikkaa,
Rakennus­teollisuus
RT:n toimitus­johtaja
Tarmo Pipatti toteaa.
nys on monelle liian korkea. Uudet asuntorahastot
ja muut ratkaisut voivat helpottaa tilannetta.
– Myös vuokra-asuntojärjestelmää on kehitettävä. Kunnat voivat yhdessä etsiä vuokra-asumiseen
sopivia tontteja, jotka ovat sopivan matkan päässä
työpaikoista. En myöskään ihmettelisi, jos työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta asuntojen järjestämisestä henkilöstölleen. Palaisimme tavallaan
patruuna-aikaan, Pipatti sanoo.
Susa Junnola
Nämä ja muut kohteemme löydät osoitteesta: www.ylinkerros.fi
Helsinki Hernesaari KT 40
SIJOITUSASUNNOKSI kaksionomainen 1h+k+alkovi merellisellä
sijainnilla. Tilaisuus! Yhtiöremontteja tulossa. Vh.231.451,90€
Hernesaarenkatu 15 A
Tomi Sarlin p. 050 365 9200
On kummallista, että Helsingissä Ooppera ja Musiikki­
talo ovat menneet tärkeysjärjestyksessä Lastenklinikan
saneerauksen edelle, ihmettelee Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.
Susa Junnola
Korjaus­
rakentamista
kannattaa
vauhdittaa
ILMOITUSLIITE
ILMOITUSLIITE
Kiinteistöt 13
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Veera Lipasti
www.sato.fi/joutsen
www.sato.fi/huvilat
SATO OmistusKoti
SATO OmistusKoti
Tasokas uusi asuinalue Sarfvikissa
Upeat kaupunkipientalot Kalasatamassa
ASUNTO OY SARFVIKIN JOUTSEN
RANTANIITYNTIE 5 JA 10, 02450 KIRKKONUMMI
Sarfvikiin rakennetaan uusi asuinalue luonnon läheisyyteen meren rannalle noin puolen tunnin automatkan päähän Helsingin keskustasta. Ensimmäisenä valmistuu As. Oy
Sarfvikin Joutsen. Yhden pienkerrostalon ja kolmen rivitalon yhtiö edustaa asumisen
huippua myös laadukkaiden materiaaliensa puolesta. Sisustuksen voi valita kolmesta
erilaisesta mallistosta. Asunnoissa on lautaparkettilattiat ja kaakeloidut kylpyhuoneet.
Keittiössä on keraaminen liesi, laadukas komposiittitaso, astianpesukone ja asunnon
koosta riippuen 1 tai 2 kylmälaitetta. Keittiön kalustevälissä on taustamaalattu lasi. Suuret parvekkeet ja viherpihat tuovat luonnon osaksi kotia. Autopaikkoja ja varastotiloja
on runsaasti ja oma katos golfautoillekin.
ASUNTO OY KALASATAMAN HUVILAT
ANTAREKSENKATU 9, POLARIKSENKATU 10, 00540 HELSINKI
Kalasataman Huviloissa toteutuu suomalainen unelma asumisesta pientalossa kaupunkialueella ja meren läheisyydessä. Townhouse-tyyppiset kodit rakennetaan lähelle
Mustikkamaan puoleista meren rantaa. Kolme asuinkerrosta käsittävissä kodeissa on
hulppeat 139-146,5 neliötä ja tilat ovat väljiä ja toimivia. Sisustuksessa on käytetty neljää erilaista sisustusarkkitehdin suunnittelemaa mallistoa. Laadukkaissa keittiöissä on
integroidut kodinkoneet, keraaminen induktioliesitaso, erillisuuni ja mikroaaltouuni, jääkaappi, pakastinkaappi sekä astianpesukone. Asunnon hintaan kuuluu kaksi autopaikkaa asunnon alla sijaitsevassa autohallissa.
HUONEISTOESIMERKIT JA HINNAT
HUONEISTOESIMERKIT JA HINNAT
Rivitalot
Pienkerrostalo
3h+k+s, 92,5 m2
2h+k+s, 51 m2
mh. alk. 191 127 €, vh. alk. 425 347 €
mh. alk. 147 743 €, vh. alk. 276 880 €
4-5h+k+s, 113 m2
3h+k+s, 81,5 m2
mh. alk. 227 751 €, vh. alk. 513 879 €
mh. alk. 226 036 €, vh. alk. 432 402 €
5h+k+s, 132 m2
3-4h+k+s, 90,5 m2
mh. alk. 252 840 €, vh. alk. 587 078 €
mh. alk. 232 312 €, vh. alk. 461 467 €
Arvioitu valmistuminen syksyllä 2014. Energialuokka B.
4h+k+s, 139 m2
mh. alk. 448 931 €, vh. alk. 889 000€
SATO Vuokraus ja myynti, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki
Eeva Hätönen, puh. 0201 34 4449, 0201 34 4306
Korjaushankkeet onnistuvat
parhaiten taloyhtiön
osakkeen­omistajien,
hallituksen ja isännöitsijän
hyvällä yhteistyöllä, toteavat
Kiinteistöliiton toimitus­
johtaja Harri ­Hiltunen (oik.)
ja Isännöitsijä­palvelun
hallituksen puheenjohtaja
Ari Kuosma.
5h+k+s, 146,5 m2
mh. alk. 441 186 €, vh. alk. 905 000 €
Muuttamaan pääsee
loppuvuodesta 2013.
Energialuokka C 2007.
www.olkkari.fi
Kotitalon korjaus on mahdollisuus
sato.fi
Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.
Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.
Jouni Suolanen
Helsinki Etu-Töölö
Mechelininkatu 3b
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri
Hiltunen kehottaa asukkaita näkemään
kotitalonsa korjauksen mahdollisuutena,
jonka jälkeen rakennus ja asunnot toimivat
nykytekniikalla täydennettynä jopa
alkuperäistä paremmin.
Emmy on 7-8-kerroksinen kerrostalo. Emmyyn on elämän vaihtuvia tarpeita ajatellen
suunniteltu todella monipuolisesti erilaisia pohjia. Laadukkaat ja kauniit materiaalit. A2007
-Energialuokka. Valinnainen vuokratontti (katso lisätietoa nettisivulta). Kaikki Helsingin
keskustan palvelut ovat lähellä. Valmistuminen urakkasopimuksen mukaan aikaisintaan
29.11.2013 ja viimeistään 28.1.2014.
huoneistotyyppi
m2
mh. alkaen
vh. alkaen
tontin lunastushinta alk.
1h+kt+s
47,0
131 890 €
353 390 €
2h+kt+s
66,0
156 900 €
420 400 €
80 793 €
3h+k/kt+s
76,0–120,5
205 430 €
550 430 €
108 948 €
4h+k+s
89,5–120,0
234 310 €
627 810 €
123 026 €
5h+k+s
173,0
497 200 €
1 332 200 €
211 775 €
57 534 €
Huom! Velaton hinta ei sisällä tontin lunastusosuutta.
Asunto Oy Helsingin Emmy
www.srv.fi/emmy
Ota yhteyttä
ja sovi oma
esittelyaikasi!
Elämäsi unelmat
tarvitsevat kodin
Espoo Soukanniemi
Kilvoituksentie 3
Kimallus muodostuu kahdesta yksiportaisesta 4–5. krs kerrostalosta. B2007 -Energia-luokka. Laadukkaat sisustusmateriaalit, valoisat
huoneistot. Olemme sisustaneet mallihuoneiston Kimallukseen, tule katsomaan. Alue on arvostettua omakotitalo- ja rivitaloaluetta.
Valmistuminen aikaisintaan 30.11.2013 ja viimeistään 31.1.2014.
huoneistotyyppi
m2
mh. alkaen
vh. alkaen
2h+kt/kk+s
54,0-61,5
81 812 €
266 230 €
tontin lunastushinta alk.
42 475 €
3h+k/kt+s
69,0–85,5
99 616 €
324 170 €
54 274 €
3–4h+k+s
96,0–101,0
193 236 €
628 850 €
75 511 €
Huom! Velaton hinta ei sisällä tontin lunastusosuutta.
Asunto Oy Espoon Soukanniemen Kimallus
Teollisuuskatu 3 b
Puu-Vallilan läheisyydessä on rakenteilla Kullanmuru HITAS. Kullanmuru on kolmeportainen 3-krs kerrostalo. Kauniit materiaalit. D2007 -Energialuokka. Valmistuminen aikaisintaan 29.11.2013 ja viimeistään 28.1.2014. Hyvät palvelut ja liikenneyhteydet.
huoneistotyyppi
Hiltunen puhuu mieluummin
korjausvajeesta kuin korjausvelasta, joka on hyvin epämääräinen käsite. Rakennusten korjausvelkana pidetään kohtuullisen
kunnon (75%) ja nykyarvon erotusta. Suurin asuntojen korjaustarve on omakotitaloissa, joita on
yli puolet asuntokannasta. Korjausvaje on kerros- ja rivitaloissa
noin 8-14 miljardia euroa. Kerros- ja rivitaloasuntoja korjataan vuosittain noin 1,8 miljardilla eurolla, kun niiden osuus
asuntojen vuosittaisesta korjaustarpeesta on Hiltusen laskelmien
mukaan alle 900 miljoonaa euroa.
– Näillä luvuilla olemme ainakin kirimässä kiinni korjausvajetta jonkun verran. Eikä luvuissa ole vielä mukana asukkaiden
www.srv.fi/kimallus
Helsinki Vallila
huoneistotyyppi
Asuintaloja korjataan taantumassakin. Korjaaminen jatkui Kiinteistöliiton
korjausbarometrin
mukaan vilkkaana keväällä 2013.
Kahdella kolmasosalla taloyhtiöistä oli jokin korjaushankkeen
vaihe menossa. 40 prosenttia
korjauksista kohdistuu putkistoihin, 25 prosenttia julkisivuihin.
– Asunto-osakeyhtiöissä harkitaan entistä tarkemmin, mitä korjauksia on syytä toteuttaa, mutta
välttämättömät korjaukset tehdään. Korjausrakentamisen hintataso on noussut. Epävarmuus
taloudesta ja työpaikasta vaikuttavat päätöksentekoon, mutta
toisaalta korkotason edullisuus
tukee korjausrakentamiseen ryhtymistä, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen toteaa.
m2
vh. alk.
m2
3h+k+vh
90,0
405 585
5–6h+k+vh
138,0
490 100
vh. alk.
4-5h+k+vh
126,5
463 490
5-6h+k+vh
142,5
514 080
Asunto Oy Helsingin Kullanmuru
Asuntomyynti puh. 0201 455 390, [email protected]
puhelun hinta: aloitusmaksu 8,35 snt + 7,02 snt/min kiinteästä liittymästä ja 17,17 snt/min matkapuhelinliittymästä (sis. alv 24 %)
www.srv.fi/kullanmuru
www.srv.fi
Harri Hiltusen vinkit
1.Vältä paniikkikorjaukset ennakoimalla (esimerkiksi
yllätysputkivuodot).
2.Suunnittele ja valmistele korjaus huolella. Teetä kuntoarvio.
3.Kilpailuta toteutus (muun muassa suunnittelu ja korjausurakat)
ja tarkista yritysten taustat.
4.Suunnittele ja räätälöi rahoitus osakkaiden näkökulmasta.
5.Pidä osakkeenomistajat ennakoivasti ajan tasalla.
huoneistojensa sisäpuolella tekemiä korjauksia.
Keskuksissa panostetaan
korjaamiseen
Hiltusen arvion mukaan kymmenen vuoden sisällä Suomen asuntokanta on korjattu merkittävästi
niillä alueilla, joilla asunnoilla on
pitempiaikaista käyttöä. Osaa taloista ei korjata, ja niitä jopa puretaan. Jakoa tapahtuu kasvavien
ja taantuvien kaupunkien ja kuntien välillä.
– Tulemme näkemään muuttoa pienemmistä kunnista kunta- ja kaupunkikeskuksiin, jolloin asuntoja jää tyhjilleen. Tilanne on samantyyppinen kuin
1960-luvun lopun ja 1970-luvun
alun maaltapako lähiöihin ja töihin Ruotsiin.
Vetovoimaisilla alueilla panostetaan myös korjaustoimintaan,
kuten Helsingin ydinkeskustan
kalleimmilla alueilla tai Espoon
ja Vantaan vastaavilla alueilla.
– Lähiötalotkin korjataan. Ne
ovat säilyttäneet toimivuutensa, vaikka ihmisten asumistottumukset ja -tavat ovat muuttuneet.
Ne ovat hyvin suunniteltuja, kohtuullisen tilavia ja tilatehokkaita
perheasuntoja, Hiltunen antaa
tunnustusta.
Nykytekniikalla täydennetty,
korjattu rakennus toimii vähintään yhtä hyvin kuin alkuperäisenä, usein jopa paremmin.
Yhtiökokouksessa voi
kysyä asioita
Hiltunen kehottaa kaikkia asukkaita kiinnostumaan taloyhtiönsä
asioista. Osakkaan kyselyoikeutta voi parhaiten käyttää yhtiöko­
kouksessa. Naapuritalossa kannattaa käydä tutustumassa kor­
jauksiin.
Kiinteistöliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen ulottamista
myös taloyhtiöiden korjauksiin.
Se motivoisi osakkaita korjauksia
edistävään päätöksentekoon kotitalossaan.
Kiinteistöliiton
järjestämän
Korjaushanke haltuun -­kiertueen
tapahtumia on syksyn 2013 ja
kevään 2014 aikana eri puolilla
maata. Isännöitsijä johtaa
­suunniteltua
kiinteistönpitoa
Hallituksen puheenjohtaja Ari Kuosma Helsingin keskustan vanhoja
asuintaloja isännöivästä Isännöitsijäpalvelu Oy:stä kehottaa kiinteistöjä suunnitelmalliseen kiinteistöjen kunnossapitoon.
– Ammattilaisen riittävän aikaisessa vaiheessa tekemällä kuntoarviolla voidaan varmistaa se, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Silloin korjaukset voidaan suunnitella ajoissa ja kustannustehokkaasti
myös rahoituksen suhteen. Kuntoarvioon käytetty raha tulee varmasti
takaisin.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tukee talon kunnostusta. Asukkaille
pitää esittää viiden seuraavan vuoden korjaustarpeet. Se auttaa myös
tulevia asunnonostajia.
– Isännöitsijällä pitää olla auktoriteettia johtaa hallitusta ja esitellä faktojen pohjalta mitä korjauksia talossa pitää tehdä, Kuosma
­kehottaa.
Perusteltu, hyvin suunniteltu korjaus hyväksytään yhtiökokouksessa. Vastustusta herää, jos hankkeesta ei ole tiedotettu asukkaille.
Silloin huhut alkavat kiertää ja syntyy turhia ”leirejä”.
Kuosma kehottaa taloyhtiöitä laatimaan sopimukset kaikista kiinteistön huolto- ja korjaustöistä. Sopimuksetonta tilaa ei voi olla edes
vakiotoimittajan kanssa. Vanhoja sopimuksia pitää myös päivittää ja
kilpailuttaa tarpeen mukaan. Huoltosopimuksiin tulee kirjata kaikki
lisätyöt turhien riitojen välttämiseksi.
Hallituksiin on usein vaikea saada ehdokkaita, varsinkin, jos talo
on riitaisa. Apuun voidaan pyytää osaava hallitusammattilainen, jonka
palkkiota Kuosma pitää pienenä suhteessa saatavaan hyötyyn.
Isännöitsijöitä on jäämässä runsaasti eläkkeelle. Toistaiseksi uusia
tekijöitä on löytynyt, mutta ammattilaisista alkaa olla pula. Kuosma
toivoo alalle nuoria, jotka toisivat mukanaan uutta näkemystä.
ILMOITUSLIITE
ILMOITUSLIITE
14 Rahoitus
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Sijoitus 15
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Susa Junnola
Ota varaslähtö sijoittamiseen
Susa Junnola
Nina Garlo-Melkas
Kun asiakas
on sitoutunut
säästämiseen, hän
on sitoutunut myös
lainanhoitoon
paremmin.
Asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet
nopeasti 1990-luvun lopulta lähtien. Onko
omistusasuminen Suomessa tällä erää
edullista, vai kannattaisiko mieluummin
asua vuokralla sijoittaen samalla
yliliikenevät varat esimerkiksi osakkeisiin?
– Anneli Tuominen
Finanssivalvonnan ohjeen
mukaan pankin ei pidä
antaa lainaa kuin enintään
90 prosenttia ostettavan
asunnon arvosta. Fivan
Anneli Tuomisen mielestä
tämä vapaaehtoisuuteen
perustuva suositus ei riitä
silloin, jos talous uhkaa
ylikuumentua.
Fivan Anneli Tuominen:
Sitova lainakatto on tarpeellinen
Nina Garlo-Melkas
Finanssivalvonnan johtajan Anneli
Tuomisen mukaan sitova lainakatto auttaisi
osaltaan turvaamaan Suomen kansan­
talouden vakauden, jos ylikuumeneminen
uhkaa seuraavalla nousukaudella.
Asuntolainaa ei enää saisi vakuutena
olevan asunnon koko arvon verran.
valvontaan sekä puute tehokkaista
välineistä, joilla hillitä lainamarkkinoiden ylikuumentumista.
Suosituksesta sitovaan
käytäntöön
Ajatus sitovan lainakaton käyttöönotosta ei ole kuitenkaan
aivan­uusi. Viime syksynä ministeri Antti Tanskasen työryhmä ehdotti, että Fivalle annetaan
valtuudet rajoittaa pankkien antamien asuntolainojen suuruutta.
Työryhmä ehdotti katon asettamista 80 prosenttiin vakuudeksi
tulevan asunnon arvosta. Viime
keväänä elinkeinoministeri Jan
Vapaavuori (kok.) ilmoitti, että sitovaa lainakattoa ei tule nykyisen
hallituksen kaudella.
Jo nyt Fiva on antanut pankeille suosituksen 90 prosentin
lainakatosta. Vapaaehtoisuuteen
perustuva suositus ei ole kui­
tenkaan Tuomisen mukaan riittävä.
– Sitovaa lainakattoa tarvitaan
Suomessa asuntomarkkinoiden
Säästäväinen asenne
uuteen arvoon
Tuominen myöntää, että sitova lainakatto on järeä apuväline
makrotalouden epävakauden torjumiseksi. Se aiheuttaa väistämättä vastahankaa niin finanssisektorin palveluntarjoajien kuin
monien asunnosta haaveilevien­
kotitalouksien keskuudessa. Toisaalta tarvitaan tehokas väline
luotonkysyntään
puuttumista
varten, jos ylikuumentumisesta aiheutuvia ongelmia halutaan
torjua.
Lainakatto ei myöskään olisi mikään taika-ase kotitalouksien talousahdinkoa vastaan.
Kotitalouk­
sien osalta kaivattaisiin myös uudenlaista asennoitumista säästämistä ja kuluttamista kohtaan. Yhteiskunnan pitäisi
puolestaan tarjota lapsille ja nuorille entistä enemmän opetusta
omaan taloudenpitoon liittyvissä
asioissa jo peruskoulussa.
– Vanha kunnon ennakkosäästäminen on tervettä niin kansantalouden kuin asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Kun asiakas
on sitoutunut säästämiseen, hän
on sitoutunut myös lainanhoitoon paremmin ja myös lainan
aiheuttama taloudellinen rasitus
jää kotitaloudelle pienemmäksi,
Tuominen kiteyttää. Mikä lainakatto?
Pankki myöntää oman arvionsa perusteella lainanhakijalle
asuntolainaa toisinaan jopa vakuudeksi tulevan asunnon
koko arvon verran, siis 100 prosenttia. Finanssi­valvonnan
suositus on, että lainaa myönnetään enintään 90 prosenttia. Työryhmä esitti viime vuonna, että pankkeja sitovalla
määräyksellä lainaa saisi myöntää enintään 80 prosenttia
asunnon arvosta.
Lainakaton yli jäävän osuuden asunnon ostaja rahoittaa
ennakkosäästöillä tai muilla lainoilla.
Ruotsissa moni asunnonostaja täydentää lainapaket­
tiaan korkeakorkoisella kulutusluotolla ja saa näin
yhteensä 100 prosenttia lainaa. Kulutusluotto lyhennetään
melko nopeasti, joten näin ruotsalainen jälkikäteissäästää
omarahoitusosuuden 5–7 vuodessa. Tällä on merkitystä,
koska Ruotsissa ei itse asuntolainoja juurikaan lyhennetä,
toisin kuin Suomessa.
Pankkeja sitova lainakatto voi olla kiinteä, esimerkiksi
80 tai 90 prosenttia, tai taloussuhdanteiden ja asunto- ja
lainamarkkinoiden tilanteen mukaan jonkin vaihteluvälin
sisällä liikkuva, kuten 85–95 tai 80–100 prosenttia. Lainakaton siirtämisestä voisi päättää esimerkiksi valvontaviranomainen.
Arvostelijoiden mielestä ehdoton lainakatto iskee liian
ankarasti ensiasunnon ostajiin ja osin muihinkin, etenkin
kalliilla pääkaupunkiseudulla asuntokauppoja tekeviin tai
omaa asuntoa rakennuttaviin kotitalouksiin. Kallista vuokraa maksavan perheen voi olla vaikea säästää riittävästi
ennakkoon.
Aikoinaan pankit edellyttivät yleisesti lainanhakijoilta
huomattavaakin ennakkosäästämistä.
– Aina kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa ylimääräiset varat sivuun, esimerkiksi
säästötilille. Näiden varojen karttuessa voikin sitten lähteä vaikkapa osakemarkkinoille mukaan,
Säästä, lyhennä, sijoita
• Mitoita asuntolainan takaisinmaksu sellaiseksi, että
se jättää pelivaraan niin elämiseen kuin muuhun
säästämiseen ja sijoittamiseen tulevaisuuden varalle.
• Osakesijoitukset edellyttävät sijoittajalta suhteellisen
pitkää, vähintään viiden vuoden aikahorisonttia, jotta
osakkeita ei tarvitse lähteä myymään huonoon aikaan.
Myös ajallinen hajauttaminen kannattaa, eli osta
mieluummin säännöllisesti pienemmällä summalla
osakkeita tai rahasto-osuuksia kuin yhdellä kertaa suurella
summalla.
• Jos asuntolainasi on myönnetty matalien marginaalien
aikaan, ota hyöty irti matalasta korkotasosta. Erityisesti
silloin yliliikenevät varat kannattaisi sijoittaa mieluummin
vaikkapa osakkeisiin sen sijaan, että nopeutat lainan
takaisinmaksua.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri neuvoo, että
säästämään ja sijoittamaan kannattaa ryhtyä mahdollisimman
nuorena. Monille suomalaisille asuntolainan takaisinmaksu on sopiva
säästämisen muoto.
Pääkaupunkiseudulle tarvitaan
lisää vuokra-asuntoja
Jouni Suolanen
Asuntosijoitusyhtiö Saton johtaja Monica
Aro perää kaavoitukseen vähemmän
yksityiskohtiin puuttuvia säännöksiä
rakentamiskustannusten alentamiseksi.
Pääkaupunkiseudulla
asutaan
suunnilleen puoliksi vuokra- ja
omistusasunnoissa.
Erityisesti
vuokra-asuntoja tarvitaan lisää,
koska asuntopula on este pääkaupunkiseudun talouden kehittymiselle. Pieniä vuokra-asuntoja tarvitaan yksinasujien, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden
määrän lisääntyessä.
– Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa,
mutta tarjonta ei vastaa kysyntää eikä tarjonnan kehittyminen
vastaa kysynnän kehittymistä.
Tarjontaa tulisi lisätä niin, että
asunnon etsijä voi tehdä myös valintoja, S
­ aton asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aro toteaa.
– Asuntojen vuokran suuruuteen vaikuttaa moni seikka.
Kaikki lähtee tontin hinnasta ja
tonttien saatavuudesta. Kunnat
voivat edistää vuokra-asuntojen
lisäämistä tarjoamalla kuntien
omistamia tontteja edullisemmin
vuokra-asuntojen, myös vapaarahoitteisten, rakentamiseen.
Rakentamisen määräykset –
kuten asunnon keskipinta-alaan,
esteettömyyteen, autopaikkoihin,
yhteistilojen määrään ja julki-
Päätoimittaja Markku Huusko
uusisuomi.fi
sivuihin liittyvät sitovat mää­räyk­
set – ohjaavat asuntoratkaisuja
yhä kalliimpaan suuntaan. Nämä
pitäisi Aron mukaan katsoa läpi
ja pohtia, mistä voidaan luopua.
Asumisen kustannuksia alentaisi myös liian yksityiskohtaisesta kaavoituksesta luopuminen ja
nykyistä vapaampien käsien antaminen asuntosuunnittelijoille
tehdä yksilöllisiä ratkaisuja.
– Sato toimii pitkäjänteisenä, vuokra-­asumista
edistävänä asuntosijoittajana, Aro kertoo.
Yhtiöllä on tontti­
varantoa Helsingin uusilla
asuin­alueilla. Yhtiöl­
lä on rakenteilla
700 vuokra-­asunnon
lisäk­si 400 omistus­
asun­toa. Vuokra-asuntoja
keskeisillä paikoilla
Sato keskittyy keskeisesti sijaitsevien vuokra-asuntojen tuotantoon ja pitkäaikaiseen omistamiseen pääkaupunkiseudun lisäksi
Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Se on hankkinut
vuokra-asuntoja myös Pietarista. Yhtiö omistaa 23 700 vuokraasuntoa.
Toimitus Sanoma Yritysjulkaisut
sanomamagazines.fi/yritysjulkaisut
Asuntopolitiikan
pitäisi olla johdon­
mukaista ja pitkä­
jänteistä sekä
mieluiten ennakoivaa kuin reagointia menneeseen,
­Saton asiakkuusja viestintä­johtaja
­Monica Aro ­toteaa.
tuottaja Martti Ristimäki
graafikko Jarkko Peltoluhta
Sato
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun kuluessa samalla, kun asuntojen hinnat ovat
nousseet voimakkaasti etenkin
pääkaupunkiseudulla.
Suomalaisella kotitaloudella on nyt keskimäärin velkaa 118 prosenttia
suhteessa käytettävissään oleviin
rahatuloihin vuodessa, kun esimerkiksi Ruotsissa kotitalouksien velkataso on 170 prosenttia
ja Tanskassa sekä Alankomaissa
puolestaan lähes 300 prosentin
lukemissa.
Finanssivalvonnan (Fiva) johtajan Anneli Tuomisen mukaan
Suomi tarvitsee uusia täsmäaseita, jotta se voisi myös talouden
kääntyessä nousuun välttää monien muiden Euroopan maiden
kokemat ongelmat.
Sitovan lainakaton turvin voitaisiin tehokkaammin ehkäistä
muun muassa Irlannissa koettu
pitkittynyt talousahdinko. Irlannin ongelmien alkusysäyksenä
toimi holtiton lainananto yhdistettynä löyhään finanssisektorin
ylilyöntien torjuntaan. Enää ei hyväksyttäisi koko asunnon arvon
suuruista asuntovakuuteen perustuvaa luototusta, vaan ostajan
pitäisi rahoittaa – kansantalouden
syklistä riippuen – maksimissaan
20 prosenttia sen arvosta joko itse tai muulla lainalla. Vaatimus
ei suinkaan olisi aina voimassa:
ainoastaan silloin, kun taloudessa on merkkejä ylikuumenemisesta. Tarve puolestaan analysoitaisiin tarkasti yhteistoiminnassa
Suomen Pankin ­kanssa.
Pörssisäätiön
toimitusjohtajan
Sari Lounasmeren mukaan asuntosijoittamisen etuna on monien­
kohdalla erityisesti se, että se tarjoaa luonnollisen ”pakkosäästämisen” muodon. Maksamalla asuntolainaa pikkuhiljaa pois
asunnon ostaja tulee usein huomaamattaan säästäneeksi ja kartuttaneeksi omaisuuttaan. Suomen nykyinen verotusjärjestelmä myös puoltaa oman asunnon
hankintaa.
– Niin kauan kuin asuntojen hintataso nousee, sen tuoma
merkittävä verotuksellinen etu
kannattaa hyödyntää: esimerkiksi
siten, että asuttuaan kaksi vuotta
omassa asunnossa sen voi verottomasti myydä ja ostaa uuden,
vaikkapa suuremman.
Lounasmeren mukaan tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että
millaisen asumismuodon itselleen valitsee, vaan lähinnä se, että
ryhtyy sijoittamaan ja säästämään
ylipäätään – ja mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
hakemaan tuottoa esimerkiksi
eläkepäivien varalle.
Lounasmeren mielestä ASPjärjestelmä ensiasuntoa säästäville nuorille on hyvä kannustin
säästämiseen ja sijoittamiseen.
Järjestelmän nykyinen alaikäraja
18 vuotta voisi tosin olla alempi.
– Siinä vaiheessa, kun nuori
asuu kotona ja käy esimerkiksi
kesätöissä, hänen olisi hyvä päästä jo säästämisen alkuun. Vaikka ASP-järjestelmän maksama
korko ei olekaan niin suuri, se
on selkeästi merkittävämpi kuin
se, mitä säästöille maksettaisiin
pankkitilillä. Painosmäärä 260 000
Paino Sanomapaino, Vantaa
ILMOITUSLIITE
16 Hypo
Lauantai 5. lokakuuta 2013
Susa Junnola
Asiakkaan
parhaaksi
Martti Ristimäki
Asunnonostaja hyötyy monin tavoin saadessaan
asuntolainan lisäksi Hyposta myös asiantuntijan neuvoja
ja aidosti yksilöllistä palvelua, sanoo Hypo-konsernin
toimitusjohtaja Ari Pauna.
A
suntorahoitukseen
erikoistuneen Hypon
asiakasvirta on tänäkin vuonna kasvanut.
Toimitusjohtaja Ari Paunan
mukaan moni uusi asiakas tulee neuvottelemaan lainasta tai
muista palveluista kaverin antaman vinkin perusteella.
– Kaverin suositus on yleisin tapa, jolla olemme saaneet
lisää asiakkaita. Kun palvelemme hyvin asiakasta, hän kertoo
siitä parille ystävälleen, Pauna
kertoo.
”Markkinoiden edullisin
lainatarjous” ei ole Hypon
myynti­valtti. Se sopisikin varsin huonosti Hypon tyyliin,
joka korostaa malttia ja harkitsevaisuutta asuntokaupoissa
ja rahoituksessa. Hypon hyvän
palvelun ­ytimessä on asiantuntemus, joka hyödyttää asiakasta
tämän suunnitellessa asunnon
ostamista ja sen rahoitusta.
Lainaneuvottelussa asiakasta palvelee kiinteistövälittäjä­
tutkinnon suorittanut asunto­
rahoitus­päällikkö, joka pystyy
arvioimaan kaupan olevan
osakehuoneiston tai kiinteistön
arvon. Pienenä erikoistoimijana Hypo palvelee asiakkaitaan
yksilöllisesti eli jokaisen tilanteeseen ja rahoitustarpeeseen
kunnolla perehtyen.
– Yksi asiakas on meille sata
kertaa tärkeämpi kuin meitä
sata­­kertaa isommalle kansain­
väliselle pankille, P
­ auna sanoo.
Älä maksa
asunnosta liikaa
Pauna on toistuvasti julkisuudessa varoitellut pankkeja
asuntolainojen käyttämisestä
”kahvipakettina” eli sisäänheittotuotteena. Niinpä Hypo
ei­­edellytä kaiken pankkiasioimisen keskittämistä itselleen
asuntolainan myöntämisen
ehtona. Asiak­kaiden ja asunto­
alueiden välillä on eroja, jotka
vain kasvavat. Näiden tekijöiden pitäisi Paunan mielestä
näkyä nykyistä paremmin myös
lainojen asiakaskohtaisissa
marginaaleissa.
Pauna myös suosittelee, että
asunnonostaja välttää tilannetta, jossa välittäjällä ja lainan
myöntävällä pankilla on kytkös.
Kun pankki ja asunnon välittäjä
ovat samassa leirissä, näiden
yhteinen etu on saada myynti­
hinnasta mahdollisimman
korkea ja siten myös asuntolainasta suuri, joten pankki ottaa
välittäjän hinta­näkemyksen
­sellaisenaan.
– Asiakkaan pitää ottaa
asuntolaina pankista, jolla on
oma näkemys asunnon hinnasta, Pauna neuvoo.
Ei ole laina-asiakkaan e­ ikä
myöskään Hypon etu, ­että
­asiakas maksaa asunnosta
­liikaa. Hypo myöntää ­lainaa
reaalivakuuksia vastaan.
­Vakuuden oikea arvo on
kaiken perusta.
Lyhennä lainaasi,
kasvata varallisuuttasi
Pauna suosittelee etenemään
asuntomarkkinoilla kohtuu­
askelin:
– Heti ei kannata pyrkiä
isoon asuntoon, mutta omistusasunto on hyvä hankkia
mahdollisimman varhain. Tuorekin omistaja pääsee kasvukeskuksessa hyötymään asunnon ­arvon noususta pitkällä
aikavälillä.
Hankittava asunto kannattaa
”mitoittaa” niin, että rahaa jää
muuhunkin kuin asumiskuluihin. Tärkeää on, että pystyy
lyhentämään säännöllisesti lainaansa. Näin asuntovelallisen
nettovarallisuus kasvaa ­koko
ajan.
Yksi asiakas
on meille sata
kertaa tärkeämpi
kuin meitä
sata kertaa
isommalle
kansainväliselle
pankille.
– Ari Pauna
– Hypon tavoitteena on
­asiakkaidemme velattoman
asuntovarallisuuden kasvattaminen jälkikäteissäästäen,
­Pauna muistuttaa.
Kodin merkitys elämän turvasatamana kasvaa koko ajan.
”Kotini on linnani” yhä useam­
man suomalaisen ajatuksissa. Siksi on myös tärkeää, että
asuntoasiat ovat kunnossa,
myös taloudellisesti: laina lyhenee, asunnon arvo kehittyy hyvin ja talon kunnosta pidetään
huolta.
Asiakas ja Hypo
samassa veneessä
Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo on valtakunnallisesti
pieni, mutta alueellisesti varsin
suuri tekijä. Se myöntää lainoja oman tai sijoitusasunnon
ostajille, käänteisasiakkaille,
taloyhtiöille ja RS-rakentajille.
Sen asiakkaita on kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea.
Pääkaupunki­seutu ja muu
­Uusimaa ovat H
­ ypon perinteistä ydinaluetta. Hypolla on
25 000 lainansaajaa ja muuta asiakasta. Hypo-konsernin
emo eli Hypoteekki­yhdistys on
lainansaajiensa keskinäinen
yhtiö.
– Keskinäinen yhtiömuoto
on hyvä, kunhan yhtiö ei ole
­liian iso. Asiakkaiden kannalta
on hyvä asia, että yhtiö on läpinäkyvä ja toiminnassaan joustava eikä byrokraattinen, kuten
isot yhtiöt usein ovat, Pauna
­toteaa.
– Keskinäisessä yhtiössä
pääoman tuotto ei ole ohjaava­
tekijä, vaan se että asiakasta­
aute­taan. Täällä pankki o
­n
­aidosti asiakkaan kanssa­­ samassa ­veneessä.