1. No category

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
YRITYKSEN KASVU
(toim. Sinikka Mynttinen)
2
SISÄLTÖ
1 Liiketoimintasuunnitelma
1.1 Liiketoimintasuunnitelman määritelmä
1.2 Liiketoimintasuunnitelman merkitys
1.3 Mitä välttää liiketoimintasuunnitelmassa?
1.4 Liiketoimintasuunnitelman formaatti
1.5 Viisi askelta hyvään liiketoimintasuunnitelmaan
1.6 Mitä asioita tulisi ottaa huomioon uutta liiketoimintaa aloitettaessa?
1.7 Valmis liiketoimintasuunnitelma
2 Kirjanpito ja kassavirta
2.1 Kirjanpito-osaaminen
2.2 Kirjanpitäjän valinta
2.3 Tee itse oma kirjanpitosi
2.4 Kirjanpitotavat
2.5 Verovelvollisuuden haasteet
2.6 Tärkeimmät talousraportit
2.7 Kirjanpidon ja kassavirran tarkistuslista
2.8 Metsäkoneyritysten talous ja kannattavuus Suomessa
3 Henkilöstöresurssit
4 Yrityksen laajentaminen
4.1 Avainasiat ennen laajentamista
4.2 Laajentavan yrityksen ongelmia, jotka eivät olleet vielä läsnä start-upissa
4.3 Motivoi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen
4.4 Menestyvien tulosyksiköiden luonti
4.5 Liiketoiminnan laajentaminen: Pitkän ajan taloussuunnittelu
4.6 Yritysten tavallisimpia ongelmia
4.7 Perussäännöt yrityksen ongelmien hoitamiseen
4.8 Metsäkonealan kehittäminen Suomessa
5 Yrityskasvun rahoitusvaihtoehtoja
5.1 Johdanto
5.2 Rahoitustermien selitteitä
2
3
5.3 Pk-yrityksen rahoitusmarkkinat sen elinkaaren eri vaiheissa
5.4 Liiketoimintasuunnitelman muokkaaminen sijoittajan vaatimusten mukaiseksi
5.5 Velkarahoitus
5.6 Pääomarahoitus
Liite 1
Liite 2
Liite 3
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
3
4
1 Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelma on erittäin hyödyllinen yrittäjille niin heidän liiketoiminnan
tavoitteidensa määrittelyssä ja uudelleen fokusoinnissa kuin suunnitteluvirheiden
löytämisessä ja niiden korjaamisessakin. Liiketoimintasuunnitelma on myös tapa viestiä
liike-ideasta investoijille. Se on luottamuksellinen asiakirja.
Sisältö







Mikä on liiketoimintasuunnitelma?
Miksi liiketoimintasuunnitelma tulisi tehdä?
Mitä välttää liiketoimintasuunnitelmassa?
Liiketoimintasuunnitelman formaatti
Viisi askelta hyvään liiketoimintasuunnitelmaan
Mitä asioita tulisi sisällyttää liiketoimintasuunnitelmaan?
Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen
1.1 Liiketoimintasuunnitelman määritelmä
Liiketoimintasuunnitelma on suunnitteluasiakirja, jossa kuvataan yrityksen liiketoiminta,
sen lähtökohdat ja tavoitteet annetulle ajanjaksolle. Toimiva aikajänne on 2-3 vuotta,
mutta monia asioita on visioitava huomattavasti pidemmälle. Tämä dokumentti kuvaa
liiketoiminnan tavoitteet, strategiat sekä markkina- ja talousennusteen. Suunnitelma
viestii myös liiketoiminnan peruselementit lainanantajille sekä muille tahoille, antaa
pohjan liiketoiminnan johtamiselle ja mittapuun, jota pitkin asioiden kehitystä voidaan
mitata ja muutoksia arvioida.
Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen kannattaa ryhtyä erityisesti seuraavissa yrityksen
toimintaan liittyvissä vaiheissa:
 Yrityksen perustaminen
 Strategiaa suunniteltaessa
 Liiketoimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa
 Rahoitusta haettaessa
 Muutosvaiheessa
- kriisitilanne
- johtajan vaihdos
- uutta liiketoimintaa hankittaessa
- yhtiöitettäessä liiketoiminta-alueita
1.2 Liiketoimintasuunnitelman merkitys
4
5





Liiketoimintasuunnitelma määrittelee ja fokusoi yrittäjän tavoitteet käyttäen
tarkoituksenmukaista informaatiota ja analyysejä.
Se pakottaa miettimään tavoitteita ja toimintaperiaatteita, kysyntää, asiakkaita,
kilpailua, tehokkuutta ja taloudellisuutta.
Yrittäjältä tyypillisesti edellytetään sitä tärkeissä sidosryhmäsuhteissa, mukaan
lukien lainanantajat, sijoittajat ja pankit.
Liiketoimintasuunnitelma voi myös paljastaa aukkokohtia ja/tai heikkouksia
yrittäjän suunnitteluprosessissa.
Yrittäjä voi myös käyttää hyväkseen liiketoimintasuunnitelmaansa pyytäessään
mielipiteitä tai neuvoja muilta henkilöiltä, mukaan lukien henkilöt jotka
työskentelevät yrittäjän kohdealalla.
1.3 Mitä välttää liiketoimintasuunnitelmassa?
Yrittäjän tulisi:
 asettaa joitakin kohtuullisia aikarajoja pitkäaikaisillekin tulevaisuuden ennusteille
(pitkäaikainen tarkoittaa yli vuoden mittaista ajanjaksoa). On paljon tärkeämpää
pysyä lyhyen ajan tavoitteissa ja muunnella suunnitelmaa liiketoiminnan
edetessä. Liian usein pitkän ajan suunnittelu tulee merkityksettömäksi, koska
käytössä oleva liiketoimintakonsepti eroaakin suuresti alkuperäisestä
konseptista.
 varoa liiallista optimismia. On syytä olla varovainen ennakoitaessa
pääomatarpeita, aikarajoja, myyntiä ja voittoa.
 käyttää yksinkertaista kieltä asioiden selittämisessä. Liiketoimintasuunnitelman
tulisikin olla helppolukuinen ja helposti ymmärrettävä.
 olla luottamatta täysin liiketoiminnan ainutlaatuisuuteen, ei edes patentoituun
keksintöön. Menestyvät yrittäjät ovat niitä, jotka aloittavat taloudellisesti
tuottavan liiketoiminnan, eivät välttämättä niitä, joiden liiketoiminta perustuu
suureen keksintöön.
1.4 Liiketoimintasuunnitelman formaatti
Liiketoimintasuunnitelma on systemaattinen arvio kaikista liiketoiminnan kannalta
kriittisistä tekijöistä.
Ilmaistu visio on tiivis jäsennys liiketoiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista.
Henkilöstöresurssit:
Ylivoimaisesti tärkein ainesosa yrittäjän menestymiselle on hän itse. Yrittäjän kannattaa
kiinnittää huomiota siihen, miten hänen aikaisemmat kokemuksensa ovat sovellettavissa
uuteen liiketoimintaan. Tämän vuoksi on syytä laatia ansioluettelo itsestä sekä muista
henkilöistä, jotka osallistuvat liiketoiminnan aloittamisprosessiin.
5
6
Jos yrittäjältä itseltään puuttuu taito hoitaa jotakin liiketoiminnan avainaluetta, hänen
tulisi sisällyttää tämä seikka myös liiketoimintasuunnitelmaansa. Hän voi esimerkiksi
lisätä partnerin suunnitelmaansa tai suunnitella palkkaavansa henkilöitä, joilta löytyvät
yrittäjältä itseltään puuttuvat taidot.
Liiketoiminnan kuvaus:
Strategiavalinta on yritykselle päävalinta. Strategiseen linjavalintaan sisältyy useita
taktisia toimenpiteitä. Jos taktiset toimenpiteet epäonnistuvat, strategia ei välttämättä
tuhoudu. Jos strategia on valittu väärin, eivät hyvätkään taktiset toimenpiteet auta
pelastamaan kokonaisuutta.
Yrittäjän tulisi määritellä ja kuvailla aiottu liiketoimintansa ja miten hän tarkkaan ottaen
aikoo sitä toteuttaa. Tätä kuvausta laatiessaan hänen tulisi yrittää pysyä
mahdollisimman fokusoituneena aiottuihin kohdemarkkinoihin.
Toimintaympäristö:
Yrittäjän tulisi esittää perinpohjainen kuvaus tulevan liiketoimintansa
toimintaympäristöstä: taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja teknologiset ympäristötekijät.
Koska kaikkia mahdollisia tekijöitä ei voida selvittää, on keskityttävä yritystoiminnan
kannalta keskeisimpiin tekijöihin. Nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden tunteminen on
keskeinen lähtökohta kehittämistoiminnalle. Toimintaympäristön ymmärtäminen
edellyttää lisäksi toimialan ja sen kilpailutilanteen tuntemusta. Kilpailutilanteen
tarkastelussa voidaan käyttää esimerkiksi ns. viiden kilpailuvoiman mallia ja selvittää
toimialalla jo olevat yritykset, uusien ja korvaavien tuotteiden uhka sekä
tuotantopanosten myyjien valta ja ostajien vaikutusvalta.
Rahoitus, taloushallinto ja seuranta:
Lyhytaikainen rahoitus ymmärretään alle vuoden ja pitkäaikainen yli vuoden mittaiseksi.
Yrityksen tulisi olla joka hetki likvidi eli selviytyä maksuvelvoitteistaan ja olla pitkällä
tähtäyksellä vakavarainen eli solidi. Esimerkiksi investointeja suunniteltaessa tai
toiminnan laajentuessa rahan tarve kasvaa. On oleellista selvittää, miten lisääntynyt
rahoituksen tarve järjestetään.
Yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat keskeisiä menestymiseen
vaikuttavia asioita. Liiketoimintasuunnitelmaan tulisi sisältyä yhden vuoden kassavirta,
joka sisältää pääomavaatimukset. Liiketoimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös
arvio siitä, mitkä asiat voivat mahdollisesti mennä pieleen ja miten nämä ongelmat
hoidettaisiin.
Yrityksen talousseurannan kannalta on olennainen asia, miten taloushallinto ja seuranta
on organisoitu. Tähän liittyy läheisesti konttoritoimintojen sekä atk:n järjestäminen.
Liiketoimintasuunnitelmassa voidaan pohtia, miten talouden seurantaa voisi parantaa.
Yrittäjien ei tulisi myöskään unohtaa sisällyttää sekä markkinointi- että
laajennussuunnitelmiansa liiketoimintasuunnitelmiinsa.
6
7
1.5 Viisi askelta hyvään liiketoimintasuunnitelmaan
Start-up-yrittäjillä on usein vaikeuksia kirjoittaa liiketoimintasuunnitelmiansa.
Seuraavassa on viisi yksinkertaista ohjetta:
 Kirjoita auki liiketoimintasi peruskonsepti.
 Kerää niin paljon kuin vain mahdollista sekä yleistietoa että erityistekijöitä
koskevaa tietoa liiketoimintaympäristöstäsi
 Fokusoi ja jalosta konseptiasi keräämääsi tietoon perustuen.
 Luonnostele liiketoimintasi yksityiskohdat. Mitä, missä, miksi, miten
lähestymistapa voi olla tässä prosessissa hyödyllinen.
 Laita liiketoimintasuunnitelmasi vakuuttavaan muotoon, niin ettei se anna vain
sinulle oivalluksia liiketoiminnastasi ja auta sinua fokusoitumaan, vaan että siitä
tulee samaan aikaan myös arvokas työväline sinulle tärkeissä liikesuhteissa.
1.6 Mitä asioita tulisi ottaa huomioon uutta liiketoimintaa aloitettaessa?
Hyvä liiketoimintakonsepti:
Kaikkein tavallisin yrittäjien tekemä virhe on väärän liiketoiminnan valitseminen. Paras
tapa start-up-yrittäjille oppia tulevasta liiketoiminnastaan onkin työskentely ennen oman
yrityksen perustamista jollekin toiselle, joka jo harjoittaa kyseistä liiketoimintaa.
Todellisuuden ja yrittäjällä olevan hyvän liiketoiminnan käsityksen välillä voi olla suuri
ero.
Markkinoiden ymmärtäminen:
Hyvä tapa koetella markkinoiden ymmärtämistään, on testata tuotettaan tai palveluaan
markkinoilla ennen varsinaisen yrityksen pystyyn pistämistä.
Terve, kasvava ja vakaa ala:
Huomaa, että monet kaikkien aikojen suurimmista keksinnöistä kuten lentokoneet ja
autot eivät johtaneet taloudelliseen hyötyyn kovinkaan monille niistä, jotka yrittivät
käyttää hyväkseen näitä suuria edistysaskelia. Ne henkilöt menestyvät, jotka löytävät
hyvin taloudellisesti tuottavan liiketoiminnan riippumatta siitä, ovatko he hyödyntäneet
suurta keksintöä.
Kykenevä ja osaava johto:
Yrittäjien tulisi etsiä ihmisiä, joista he pitävät, joita he ihailevat, joilla on hyvät eettiset
arvot, joilla on täydentäviä taitoja ja jotka ovat terävämpiä kuin he itse. Heidän tulisi
pyrkiä palkkaamaan henkilöitä, joilla on taitoja, joita yrittäjältä puuttuu. Yrittäjien tulisikin
määritellä omat ainutlaatuiset kyvykkyytensä ja etsiä käsiinsä niitä, jotka pystyvät
kääntämään heikkoudet vahvuuksiksi.
Pätevä taloushallinto:
Useimmilla yrittäjillä ei ole kirjanpitotaustaa, jolloin nämä tehtävät on luontevaa ulkoistaa
alan ammattilaisille.
Johdonmukainen liiketoiminnan fokusointi:
Yleensä yrittäjät, jotka erikoistuvat johonkin tuotteeseen tai palveluun pärjäävät
paremmin kuin yrittäjät, jotka eivät erikoistu. Start-up-yrittäjien tulisikin keskittää
7
8
voimavaransa johonkin, jota he voivat tehdä niin hyvin, ettei heidän tarvitse kilpailla
pelkästään hinnan perusteella.
Muutosvalmius:
Yrittäjien ei tulisi sitoutua liian aikaisin, vaan säilyttää joustava ajattelutapa ja tehdä
tarmokkaasti muutoksia silloin, kun olosuhteet ja laajeneva tietämys niitä vaativat.
Sisällytä suunnitelmat verkkoliiketoiminnasta:
Sekä kuluttaja- että B2B-verkkomyynti tulevat laajenemaan eksponentiaalisesti tulevana
vuosikymmenenä.
Riskien arviointi:
Liiketoimintasuunnitelman toteutumista vaikeuttavien riskitekijöiden arvioiminen on
tärkeää, jotta suunnitelma olisi mahdollisimman realistinen. Liiketoimintasuunnitelma
kannattaa käydä läpi kohta kohdalta kriittisesti ja arvioida toteutumista uhkaavat tekijät.
Samalla voidaan pohtia, miten mahdollisten riskien toteutumiseen voidaan varautua.
Riskejä analysoitaessa on huomioitava riskien seurannaisvahingot. Välilliset vaikutukset
saattavat olla suuremmat kuin itse vahinko.
Liiketoimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä yritys voi analysoida riskinsä
 ostomarkkinoilla
 tuotantoprosessissa
 myyntimarkkinoilla
 rahoitusmarkkinoilla
 kansainvälistysessä
Riskien tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen päätetään, miten riskit hallitaan. Vaihtoehtoja
ovat
 riskin välttäminen
 riskin pienentäminen
 riskin kantaminen
 riskin siirtäminen
Riskinhallintakeinon valintaan vaikuttavat eri keinojen aiheuttamat kustannukset
verrattuna riskin toteutumisen aiheuttamiin kustannuksiin. Liiketoimintasuunnitelmassa
pyritään etsimään optimaalinen riskinhallintakeino.
1.7 Valmis liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelman tulisi olla tiivis ja selkeä. Yrityksestä ja liiketoiminnasta
riippuen se on pituudeltaan yleensä 10 - 30 sivua.
Hyvä liiketoimintasuunnitelma on
 selkeä
 olennaiseen keskittyvä
 looginen ja johdonmukainen
 yrityksen johdon näkemys yrityksen tulevasta kehityksestä
 tulevaisuutta ennakoiva
8
9


asiallinen ja kriittinen
riskit tunnistava ja niihin varautuva
Liiketoimintasuunnitelma ei täysin vastaa tarkoitustaan, jos se
 tehdään ensisijaisesti rahoittajia varten
 kuvailee ainoastaan tätä päivää
 aliarvioi riskejä
 on ensisijaisesti markkinoiva yritysesite
Kirjallisuutta:
Grön, H. & Viitanen, T. 2011. Liiketoimintasuunnitelma osana yrittäjyyttä. Laureaammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Luolasalmi, R. 2012. Liiketoimintasuunnitelma aloittavalle yrittäjälle. . Laureaammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Ruuska, M., Karjalainen, L. & Johnsson, R. 2001. Miten laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma –
business plan. Työkirja. 5. uudistettu painos. Finnvera Oyj.
Suominen, A. 2003. Riskien hallinta. WSOY.
9
10
2 Kirjanpito ja kassavirta
Kirjanpidon osaaminen on hyvin tärkeää yrittäjille. Heidän täytyy tietää kaikista
yrityksensä liiketapahtumista ja ymmärtää talousraporttiensa sisältöä: tasetta,
tuloslaskelmaa sekä kassavirtalaskelmaa. Jokaisella instrumentilla on erityinen merkitys,
ja ne yhdessä määrittelevät yrityksen taloudellisen kunnon.
Sisältö
Kirjanpito-osaaminen
Kirjanpitäjän valinta
Tee itse oma kirjanpitosi
Kirjanpitotavat
Verovelvollisuuden haasteet
Tärkeimmät talousraportit
2.1 Kirjanpito-osaaminen
Yrittäjältä vaaditaan ymmärrystä taloushallinnosta ja sen välineistä. Yritystä tullaan
arvioimaan nimenomaan klassisten talouden mittarien avulla: tase, tuloslaskelma ja
kassavirtalaskelma. Nämä kolme mittaria määrittelevät yrityksen taloudellisen kunnon.
Tässä jaksossa kuvataan miten:
 tase kertoo yrityksen arvon.
 tuloslaskelma kertoo onko yritys voitollinen vai ei.
 kassavirtalaskelma ennustaa kassan saldoa tulevaisuudessa.
Mittarit auttavat yrittäjiä tekemään parempia päätöksiä, joten yrityksen omistajien täytyy
tuntea itsensä sinuiksi mittarien tuottamien arvojen kanssa. Yrittäjät tulevat myös
tarvitsemaan kirjanpito-osaamista voidakseen arvioida kilpailijoitaan tai yrityksiä, joita he
aikovat ostaa (tai jotka aikovat ostaa heidän yrityksensä). Vaikka tätä informaatiota
voidaan saada pörssimeklareilta tai haastattelemalla avainjohtajia, paras tapa oppia
menestyneimmistä kilpailijoista on lukea heidän vuosikertomuksensa.
2.2 Kirjanpitäjän valinta
Yrittäjien tulisi konsultoida kirjanpidon asiantuntijaa ennen aloittamistaan. Tämä voi olla
joko yksityisyrittäjänä toimiva HTM- tai KHT-tilintarkastaja taikka iso tilintarkastusyhteisö,
joka voi tarjota asiantuntemusta monilla eri osa-alueilla. Tällä hetkellä kirjanpitäjille ei ole
vastaavia kansallisia standardeja kuin HTM- ja KHT-tilintarkastajille, joten usein parasta
on etsiä suosituksia kirjanpitäjää valitessa. Monet tilintarkastajat suosittelevat yrittäjille
henkilöitä, joiden he uskovat voivan auttaa yrittäjiä heidän kirjanpitotarpeissaan.
Kirjanpitäjien ammattitaito vaihtelee niistä jotka ainoastaan maksavat laskut tai
prosessoivat kuitit aina täyden palvelun kirjanpitäjiin, jotka voivat tehdä yhteenvedon
veroilmoitusta varten kaikista kirjanpitoaktiviteeteista tilintarkastajille.
10
11
Jos yrittäjät toisaalta haluavat jonkun neuvomaan heitä liiketoimintojensa
organisoinnissa ja tekemään sekä tulovero että ennakonpidätysilmoitukset, he
todennäköisesti tarvitsevat HTM:n tai KHT:n apua.
Palkkakirjanpidosta ja palkkojen raportoinnista on tulossa koko ajan yhä
monimutkaisempaa. Nämä toiminnot voidaan kuitenkin teettää alan yrityksillä
kohtuullisella hinnalla. Tilintarkastajilla voi usein olla myös jokin suositus sopivasta
palveluntarjoajasta.
Tavat joilla tilintarkastajat voivat auttaa neuvotteluissa rahoittajien kanssa:
Ennemmin tai myöhemmin yrittäjät tulevat tarvitsemaan rahoitusta start-uprahoituslähteidensä lisäksi. Tämän vuoksi onkin tärkeää luoda pankkisuhteita jo ennen
tulevien tarpeiden syntyä. Tilintarkastajat voivat:
 auttaa tekemään kassavirtalaskelmia, jotka ennustavat yrityksen käteistarpeita
tulevien kuukausien osalta.
 auttaa tekemään henkilökohtaisen tilinpäätöksen, mukaan lukien taselaskelman
henkilökohtaisista varoista ja vastattavista yhdessä sellaisen tuloslaskelman
kanssa, joka näyttää miten suuren kassavirran yrittäjä saa aikaan kuukausittain.
 auttaa pankille esittäytymisessä. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos pankilla
on ollut aikaisempia vastaavia liiketoimia tilintarkastajan kanssa.
 auttaa liiketoimintasuunnitelmien viimeistelyssä pankkeja varten.
 auttaa informaation, mukaan lukien esimerkiksi tilinpäätösraportit,
organisoimisessa näppärään ja järjestelmälliseen muotoon.
2.3 Tee itse oma kirjanpitosi!
Aivan yrityksen alkuvaiheessa yrittäjän kannattaa kuitenkin perehtyä kirjanpitoon ja
myös tehdä sitä itse. Se on arvokasta kirjanpitoon liittyvien asiakirjojen ja yksityiskohtien
ymmärtämiseksi oman yritystoiminnan näkökulmasta myös jatkossa. Siten yrittäjä voi
paneutua paremmin työnjohdollisiin tehtäviin. Mikäli yrittäjä päättää hoitaa kirjanpidon
itse, kannattaa kuitenkin harkita palkkakirjanpidon ulkoistamista kyseisen palvelun
tarjoajalle.
2.4 Kirjanpitotavat
Ennen yrityksen perustamista tulee päättää yrityksen kirjanpitotapa. On olemassa kaksi
vaihtoehtoa:
Kassaperusteinen metodi:
Tämä on juuri sitä mitä nimikin antaa ymmärtää. Tulo syntyy kun saat rahaa ja meno kun
maksat laskun. Suurin osa palveluyrityksistä toimii kassaperusteisesti, koska sitä on
helpompi ymmärtää.
Suoriteperusteinen metodi:
Tässä metodissa tulot ja menot kirjataan myyntipäivälle huolimatta siitä, milloin rahat
saadaan (tai ei saada). Jos asiakas ei maksa 30 päivän sisällä, myynti kirjataan silti ylös
myyntipäivänä sattuneeksi. Kun rahat saapuvat, myyntisaamisten tili muutetaan
käteiseksi. Sama koskee kuluja: Jos aiheutat kulun yhdessä kuussa, mutta et maksa sitä
11
12
ennen kuin seuraavassa kuussa, kulu kirjataan silti ylös sen kuukauden kuluna, jona se
aiheutettiin. Jos toimintaasi kuuluu valmistustuotantoa tai varaston ylläpitoa, verottaja
yleensä vaatii suoriteperusteisen metodin noudattamista.
Erillisten liiketoiminta-arkistojen pito
Vaikka kyseessä olisi pienyrityksen perustaminen ja yrittäjä tulisi olemaan ainoa
omistaja, yritykselle tulisi perustaa yritystili ennen liiketoimintojensa aloittamista, sillä
liiketoimintatietojen erillään pito henkilökohtaisista tiedoista on tärkeää. Yrityksen
kirjanpitäjä voi auttaa suunniteltaessa, mitä tilejä yritykselle perustetaan.
2.5 Verovelvollisuuden haasteet
Verovelvollisuus saa aikaan paljon haasteita, jotka yrittäjän ja hänen kirjanpitäjänsä
tulee pystyä hoitamaan.
Tuloverot
Jos yrittäjä aloittaa ainoana omistajana, hän raportoi liiketoiminta-aktiviteettinsa
elinkeinoveroilmoituksessa. Ainoa omistaja ei maksa ainoastaan pääomaveroja
liiketoiminnan tuloista, vaan hän maksaa myös sosiaaliturvamaksua näistä tuloista. Se
raportoidaan erillisenä osana tuloveroilmoitusta. Sosiaaliturvamaksu voi olla yllätys
uudelle pienyrittäjälle, joka ei odottanut joutuvansa maksamaan noin 15 %
nettotuloistaan sosiaaliturvamaksuina pääomaverojen lisäksi. Avoimena yhtiönä tai
kommandiittiyhtiönä toimiminen ei vapauta vastuunalaisia yhtiömiehiä ansiotuloveroista.
Ennakonpidätykset
Jos yrittäjällä on työntekijöitä, hänen kirjanpitäjänsä voi auttaa arvioimaan tarvittavien
ennakonpidätysten suuruutta, mikä puolestaan auttaa yrittäjää ennakonpidätysten
tilittämisessä verottajalle. Yrittäjä voi joutua maksamaan muitakin veroja, jotka liittyvät
hänen liiketoimintansa erikoispiirteeseen.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta viittaa siihen, mitä tarvitaan sellaisten varojen hoitoon, jossa raha
vaihdetaan joko käteisen, shekkien tai luottokorttien muodossa tuotteisiin ja palveluihin.
Tavoitteena on varmistaa, että yritys saa kaiken tulon ilman että mitään siitä on
kavallettu pois tuhlaamalla, varomattomuudella, petoksilla tai epärehellisten
työntekijöiden toimesta.
Neljännesvuosi-ilmoitukset
Neljännesvuosi-ilmoitukset koostuvat pääasiassa ennakonpidätysten ja arvonlisäverojen
ilmoituksista. Start-up-yritysten täytyy jättää neljännesvuosittain ilmoitus
ennakonpidätyksistä, ja lähettää rahat, joita yritys on pidättänyt työntekijöiden palkoista
sekä työnantajan osuuden sosiaaliturvamaksuista valtiolle. Samoin tilitetään tuloverot ja
työttömyysturvamaksut, joita työnantajat maksavat valtiolle. On hyvin tavallista, että
start-upeilla on puutetta käteisestä. Verovelvotteiden maksua ei kuitenkaan pidä siirtää
käteisvarojen turvaamiseksi.
Pankkitilin täsmäys
Kuten jo aikaisemmin neuvottiin yrittäjän on perustettava erillinen yritystili yritykselleen,
12
13
jotta liiketoiminnan kuluja ja tuloja olisi helpompi seurata. Tämä pankkitili täytyy täsmätä
vähintään kerran kuukaudessa, kun yrittäjä saa tiliotteen pankiltaan. Yrittäjä voi säästää
paljon rahaa tekemällä tämän itse.
Täsmäys merkitsee pääkirjanpidon määrittämän pankkitilin saldon vertaamista tiliotteen
loppusummaan. Huomioon täytyy myös ottaa mikä tahansa näistä kahdesta saldosta
löytyvä eroavaisuus, joka johtuu maksumääräyksistä, jotka yrittäjä on kirjoittanut, mutta
joita pankki ei ole vielä varmistanut. Jos tästä on kyse, pääkirjanpidon saldo on alempi
kuin tiliotteen loppusumma, koska pankki ei ole vielä nähnyt joitakin maksumääräyksiä.
Tämän vuoksi onkin tärkeää, että nämä, vielä perimättömät maksumääräykset
vähennetään pankkitilin saldosta ja lopputulosta verrataan pääkirjanpidon saldoon. Kun
nämä kaksi ovat yhtä suuria, voidaan sanoa, että tili on täsmätty.
Henkilökuntaetupolitiikka
Kun työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä, hänen täytyy päättää:




Miten monta tuntia työntekijät tulevat työskentelemään?
Mihin lomiin he ovat oikeutettuja?
Mikä yrityksen lomapolitiikka on?
Haluaako työnantaja tarjota työntekijöilleen sairausvakuutuksen? Minkälaisia
vakuutuksia yritys tulee tarjoamaan.
 Mikä on yrityksen sairauslomapolitiikka?
On olemassa paljon eri lähteitä, jotka auttavat yrittäjiä näiden päätösten teossa. Näitä
ovat:
 Kirjanpitäjä ja lakimies
 Toiset yrittäjät, joilla on jo kokemusta alasta, ja voivat siksi auttaa uusia yrittäjiä
heidän henkilökuntaetupolitiikkansa määrittelyssä. Mikä on toiminut
samanlaisissa yrityksissä aiemmin, on todennäköisesti hyvä tapa edetä, jotta
olisit kilpailukykyinen toisten samalla alalla olevien yritysten kanssa.
 Järjestöt, jotka voivat olla avuksi henkilökuntaetupolitiikan määrittelyssä.
2.6 Tärkeimmät talousraportit
Tase
Tase on yhteenveto ja tilannekatsaus. Se mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa
tiettynä ajankohtana. Tase on jaettu kahteen pääosioon: vastaavaa sekä vastattavaa.
Vastaavaa-puolella (aktiivat) esitetään yrityksen omaisuus jaettuna pysyviin ja vaihtuviin
vastaaviin. Vastattavaa-puoli (passiivat) osoittaa rahan lähteet. Taseen rakenne on
esitetty alla. Kyseessä kirjanpitoasetuksen mukainen lyhennetty tase, joka koskee pieniä
kirjanpitovelvollisia. Suurten kirjanpitovelvollisten on esitettävä tase tarkemmin eriteltynä.
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
 Aineettomat hyödykkeet
 Aineelliset hyödykkeet
13
14
 Sijoitukset
Vaihtuvat vastaavat
 Vaihto-omaisuus
 Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen
 Rahoitusarvopaperit
 Rahat ja pankkisaamiset
Vastattavaa
 Oma pääoma
o Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma
o Ylikurssirahasto
o Arvonkorotusrahasto
o Käyvän arvon rahasto
o Muut rahastot
o Edellisten tilikausien voitto (tappio)
o Tilikauden voitto (tappio)
 Tilinpäätössiirtojen kertymä
 Pakolliset varaukset
 Vieras pääoma; lyhyt- ja pitkäaikainen erikseen
Vastaavien kokonaissumma on aina yhtä suuri kuin vastattavien kokonaissumma, mitä
kutsutaan kaksinkertaiseksi kirjanpidoksi. Taseeseen merkityt varallisuusarvot eivät
välttämättä vastaa omaisuuden käypiä arvoja (markkina-arvoja). Omaisuuden arvo
taseessa on tavallisesti pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin sen käypä arvo.
Yhtiön verotus ei perustu taseeseen vaan tulokseen. Taseella on kuitenkin merkitystä
yhtiön omistajien verotuksessa, sillä yhtiön varallisuus vaikuttaa mm. omistajien osinko-,
lahja- ja perintöverotuksessa. Tase vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon varoja yhtiö voi
jakaa omistajilleen esimerkiksi osinkoina.
Kun pankit katsovat talousraporttia, ne ovat kiinnostuneita erilaisista talouden
suhdeluvuista. Suhdeluvut auttavat osoittamaan liiketoiminnan taloudellisen vahvuuden
ja sen, miten yritys voi hoitaa velkojen takaisinmaksun. Yrityksen oma pääoma
kiinnostaa tyypillisesti pankkeja.
Tuloslaskelma
Taseen pari on tuloslaskelma, joka mittaa yrityksen tuottoja, kuluja ja voittoa tai tappiota
tietyn ajanjakson aikana, tyypillisesti kuukausittain tai neljännesvuosittain.
TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan kulut
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
Rahoitustuotot ja -kulut
VOITTO (TAPPIO) ENNEN
SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset erät
Tilikausi
0,00
0,00
- 0,00
0,00
+/- 0,00
0,00
Edellinen tilikausi
0,00
0,00
- 0,00
0,00
+/- 0,00
0,00
+/- 0,00
+/- 0,00
14
15
VOITTO (TAPPIO) ENNEN
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA
JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Välittömät verot
TILIKAUDEN VOITTO
(TAPPIO)
0,00
0,00
+/- 0,00
0,00
0,00
+/- 0,00
0,00
0,00
Tuotot ovat tilikaudelle kuuluvia tuloja. Suoriteperusteisesti laadittavassa
tuloslaskelmassa tulon katsotaan olevan tilikaudelle kuuluvaa tuottoa, jos suorite on
luovutettu asiakkaalle tilikauden aikana. Kulut ovat tilikaudelle kuuluvia menoja. Meno
jaksotetaan tilikaudelle, jos menoa vastaava tulo katsotaan syntyneen tilikauden aikana
eikä menon odoteta enää tulevaisuudessa kartuttavan tuloja. Tätä kutsutaan meno tulon
kohdalle -periaatteeksi. Se osa menoista, joiden vastaavat tulot ovat vielä saamatta,
kirjataan taseeseen aktivoiduksi odottamaan tulevaisuudessa kertyviä tuloja.
Yleensä esitellään myös kumulatiivisesti alkuvuoden luvut liiketoiminnan kehittymisen
seuraamiseksi. Mikäli liiketoiminnan kehitys näyttää heikolta, tulee toimenpiteisiin ryhtyä
nopeasti.
Kassavirtalaskelma
Kassavirtalaskelma kertoo yrityksen kassavirran. Kassavirta jakautuu kolmeen osaan:
- operatiivinen / liiketoiminnan kassavirta
- investointien kassavirta
- rahoituksen kassavirta
Kassavirtalaskelma osoittaa yrityksen todellisen kassavirran eli sen osuuden
myyntituotoista, joka on
 maksettu kassaan
 sen osuuden liiketoiminnan kuluista, joka on maksettu kassasta
 kassasta maksetut investoinnit
 kassaan saadut ja kassasta maksetut rahoituserät
Kassavirtalaskelmaa on tärkeä seurata, sillä sen avulla yrittäjä voi ennakoida tulevaa
kassavirtaa sekä rahantarvetta kuin lentäjä jäljellä olevan polttoaineen määrää. Tietyllä
hetkellä lähdetään liikkeelle tietyllä rahamäärällä. Siihen lisätään sisääntulevat erät ja
vähennetään maksuun lähtevät erät. Lopputuloksena saadaan rahamäärä
tarkastelujakson, esimerkiksi kuukauden, lopussa.
2.7 Kirjanpidon ja kassavirran tarkistuslista
On hyvä muistaa:
 Valmistele säännölliset talousraportit, vähintään kuukausittain tai jopa viikottain.
 Pidä silmällä myytyjen palvelujen aiheuttamien kustannusten suhdetta niistä
saatuihin tuloihin. Vertaa suhdetta aiempien ajanjaksojen vastaavaan.
 Säilytä alusta alkaen hyvä sisäinen kontrolli. Älä siirrä itseltäsi oikeutta
allekirjoittaa esim. ostotilauksia.
 Älä käytä verojen maksuun varattuja varoja muihin tarkoituksiin.
15
16


Muista, että likviditeetti ei ole sama kuin rahan hankkiminen. Voit tehdä voittoa ja
silti joutua vararikkoon. Huolehdi kassavirran seurannasta.
Ennakoi ja tee suunnitelmat taloudellisista tarpeista, jotka liittyvät tiloihin,
laitteisiin, henkilökuntaan ja käyttöpääomaan. Järjestele rahoitus hyvissä ajoin
ennen kuin tarve ilmenee.
2.8 Metsäkoneyritysten talous ja kannattavuus Suomessa
Nopea koneiden tekninen kehitys ja toiminnan optimointi on lisännyt tuottavuutta
puunkorjuu- ja kuljetusalalla. Kuitenkin pienillä puunkorjuuyrityksillä tuotannon tehokkuus
jää helposti heikommaksi verrattuna suuriin kilpailijoihin, koska investointi tehokkaimpiin
mahdollisiin tuotantovälineisiin on harvoin mahdollista. Alhaisempi tuottavuus heijastuu
alhaisempaan hintakilpailukykyyn tai toiminnan kannattavuuteen. Tämä heikentää
edelleen mahdollisuuksia hankkia rahoitusta. Tutkimusten mukaan puunkorjuuyritysten
taloudellinen tilanne on keskimäärin tiukka mediaaniyrityksen kannattavuuden ollessa
kahdesta neljään prosenttia. Tappiollisten yritysten osuus on noin 25 prosenttia. Sen
lisäksi yritysten vakavaraisuus eli tappionsietokyky ja kyky selvitä sitoumuksista pitkällä
tähtäimellä ovat monissa tapauksissa heikentyneet. Koneyritysten investointipäätöksiä
tehtäessä on aina ollut tapana kiinnittää huomio poistoihin ja sitä kautta verojen
minimointiin sen sijaan että polttopisteessä olisivat investoinnin sitoma lisäpääoma ja
sille saatu tuotto. Lukujen valossa voidaan sanoa, että alalla tarvitaan toisaalta
tarkkuutta niin tuotto- ja kustannusrakenteen suunnittelussa kuin urakkasopimusten
laatimisessa, toisaalta kannattavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä yrittäjän
ja työntekijöiden kouluttamista.
Metsäkoneyrittäjien markkinatilanteelle on tunnusomaista ostajien vahvuus
(Rummukainen et al. 2006):
- asiakkaat pyrkivät tekemään kumppanuussopimuksia metsäkoneyrittäjien
kanssa, jolloin asiakkaat tulevat tuntemaan yrittäjien kustannusrakenteen
- monien asiakkaiden käyttämä tarjousmenettely johtaa korkeaan
markkinapaineeseen
- epätasapainoinen neuvotteluasema yhden suuren asiakkaan ja monien pienten
korjuuyrittäjien välillä
Metsäkoneyritysten tuottavuus ja kustannukset riippuvat työmenetelmistä ja koneista,
mutta myös puulajeista, niiden koosta, ja leimikolta korjattavasta puumäärästä. Myös
jyrkät rinteet, maan heikko kantavuus ja tieverkon pieni tiheys vaikeuttavat toimintaa ja
lisäävät kustannuksia. Lisäksi teiden heikko kantavuus ja pienet leimikot rajoittavat
käytettävien koneiden ja rekkojen kokoa. Tuottavuutta heikentäviä ja resurssitarvetta
kasvattavia tekijöitä ovat:
 harvennusten lisääntyminen
 hehtaarikertymien pieneneminen
 routakausien lyheneminen
 kuljetusmatkojen piteneminen
 tiestön kunnon heikkeneminen
Kustannussäästöjä on mahdollisuus saavuttaa seuraavien prosessien osalta:
 korjuukaluston siirrot
16
17




koneiden seisokki (kausivaihtelut/korjuujärjestys, leimikoiden
merkitsemättömyys)
korjuutehon alenemiseen johtavat tekijät (alikasvuston raivaamattomuus vs.
metsurin käyttö, korjuukaluston huono soveltuvuus leimikolle)
kuitupuun ristiinkuljetuksen välttäminen
puukaupan päällekkäiset toiminnot
Suomessa keskimääräinen korjuualue on 2-4 hehtaaria. Keskimääräinen puukaupan
koko on 350 – 500 m3. Valtion ja metsäteollisuusyritysten metsissä korjuualat ovat
yleensä suuremmat, jolloin keskimääräinen korjattu puumäärä on 1000 – 1300 m3. Mitä
suurempi korjuualue, sitä vähemmän siirtoja vuotta tai korjattua kuutiometriä kohti
laskien leimikoiden välillä tarvitaan. Tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen on
edelleen varaa toisaalta paremmalla suunnittelulla, toisaalta puunhankinnan paremmalla
logistiikalla (Rummukainen et al. 2006). Lisäksi kustannustehokkuuden ja synergiaetujen
saavuttamisen katsotaan edellyttävän koko toimialan yhteistä tietokantapohjaa sekä
standardeja.
Useammalle asiakkaalle urakoinnissa saavutettavia etuja:
 riippumattomuus yhdestä asiakkaasta pienentää yrittämisen riskiä
 pienempi työalue
 työn tasaisuus, työn kausivaihtelun pieneneminen
 kaluston käyttöasteen nostaminen
 konesiirtojen väheneminen
Suomessa puunkorjuu perustuu tavaralajimenetelmään, jossa runkojen katkonta
suoritetaan hakkuun yhteydessä metsässä. Yksityismetsien puut myydään pääasiassa
pystykauppoina. Korjuuyrittäjät neuvottelevat suurten metsäteollisuusyritysten ja valtion
kanssa enimmäkseen vuoden mittaisia korjuusopimuksia. Koneellistuminen lisää työn
tuottavuutta ja työturvallisuutta, mutta vaatii suuria pääomia ja pienentää työvoiman
kysyntää.
Toimintakulut ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, polttoaine etunenässä. Tämä
vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen, ellei ole mahdollisuutta sopeuttaa hintaa
tarjouskaudella tai sopimuskauden aikana. Niinpä sopimuksiin tulisikin liittää yksi tai
kaksi kustannusindeksitarkistusta sopimuskaudella. Heikko taloudellinen tilanne
vaikeuttaa vanhan konekannan korvaamista uudella sekä pääomien hankkimista
yrityksen kehittämiseksi. Tyypillisesti pääomakulut ovat yli kolmanneksen yrityksen
kustannuksista. (Rummukainen et al. 2006).
Kirjallisuutta:
Ikäheimo, S., Lounasmeri, S. & Walden, R. 2005. Yrityksen laskentatoimi. WSOY.
Karjalainen, L. 2002. Pienyrityksen talousopas. Finnvera.
Koski T. & Virtanen, M. 2005. Tulos: liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen. Otava.
Laitinen, E.K. 2003. Yritystoiminnan uudet mittarit. Talentum.
17
18
Rummukainen, A., Brogt, T. & Kastenholz, E. 2006. Challenges for forestry contractors: Various
structures but mutual problems in Finland, Germany, Poland and Romania. In: Niskanen (Ed.).
Issues affecting enterprise development in the forest sector in Europe. Faculty of Forestry,
University of Joensuu. Research notes 169. pp. 149-174.
3 Henkilöstöresurssit
Hyvien työntekijöiden rekrytointi, palkkaus ja kouluttaminen
Useimmat työnantajat ovat samaa mieltä siitä, että vaikeinta työantajana olemisessa on
hyvien työntekijöiden löytäminen ja pitäminen. Aloita siis hyvien työntekijöiden etsiminen
heti kun olet päättänyt, että sinusta tulee yrittäjä.
 Määrittele mitä tarvitset työntekijältä
 Listaa ominaisuudet joita vaadit
 Verkostoidu: pistä viesti liikkeelle, että olet etsimässä apua
 Kehitä ja ylläpidä työvoimalähteitäsi
 Harkitse perheenjäsenten, eläkkeellä olevien työntekijöiden ja opiskelijoiden
palkkaamista
Asiakkaittesi täytyy olla vakuuttuneita siitä, että he asioivat osaavien ja auttavien
henkilöiden kanssa. Viisi ominaisuutta joista asiakkaat pitävät eniten asioidessaan
henkilökunnan kanssa:
 Palveluosaaminen
 Kohteliaisuus
 Vilpittömyys
 Avoimuus
Muistilista tiimin palkkaamista ja kouluttamista varten:
 Tiedä, minkälaista osaamista tarvitset
 Pystytä palkkajärjestelmä, joka sisältää palkkarakenteen, kannustimet ja
luontaisedut
 Luo jokaiselle (mukaan lukien sinä itse) työnkuvaukset, jotka sisältävät kultakin
työntekijältä vaadittavat erityistaidot
 Ylläpidä aikataulua henkilökunnan tapaamisista
 Kehitä tapoja ja proseduureja asiakasvalitusten käsittelyyn. Pidä mielessä että
saat arvokasta palautetta tyytymättömältä asiakkaalta
 Kehitä selkeä protokolla puhelimen, faksin tai sähköpostin avulla tapahtuvaan
asioimiseen asiakkaiden kanssa
 Määrittele jatkuvasti uudelleen taidot ja vaatimukset, joita tarvitaan uusilta
työntekijöiltä
 Kehitä ja ylläpidä työntekijöiden opasta
 Listaa potentiaaliset ongelmakohdat sekä potentiaaliset ratkaisut niihin
Lähteet ja kirjallisuutta:
18
19
Grönroos, C. 2003. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Porvoo. WS Bookwell Oy.
4 Yrityksen laajentaminen
Yrityksen laajentaminen vaatii suunnittelua ja sen tulisi tapahtua oikeaan aikaan.
Liiketoimintaa laajentaessaan yrittäjä törmää myös aivan uusiin ongelmiin, jotka eivät
olleet vielä läsnä yrityksen start-up-vaiheessa.
Sisältö
Avainasiat ennen laajentamista
Laajentuneen yrityksen ongelmat, jotka eivät olleet vielä läsnä start-upissa
Motivoi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen
Menestyvien tulosyksiköiden luonti
Liiketoiminnan laajentaminen: Pitkän ajan taloussuunnittelu
Yritysten tavallisimpia ongelmia
Perussäännöt yrityksen ongelmien hoitamiseen
4.1 Avainasiat ennen laajentamista
Kun liiketoiminta yrityksessä on aloitettu, yrittäjällä on seuraavana haasteenaan miettiä,
miten saada yritys kasvamaan. Ennen kuin yrittäjä edes ajattelee yrityksensä
laajentamista, täytyy liiketoiminnalla olla vakaa pohja, josta ponnistaa. Toiminnan
ongelmakohdat on selvitettävä ja ratkaistava.
Yrittäjän tulisi välttää henkilökohtaisen takauksen antoa vuokrasopimuksille ja
lainasitoumuksille. Hänen tulisikin erottaa niin paljon kuin vain mahdollista yrityksen velat
henkilökohtaisista varoistaan.
4.2 Laajentavan yrityksen ongelmia, jotka eivät olleet vielä läsnä start-upissa
Yritystä laajennettaessa tarvitaan ohjaimia ja kontrollointia, jollaisia ei ollut vielä läsnä
start-up-vaiheessa. Tee-se-itse mallin rikkominen vaatii huolellista valmistelua. Yritys
tarvitsee esimerkiksi kirjanpidon ja kassavirran ohjaimia, jotka mittaavat yksittäisten
yksikköjen tuloksekkuutta verrattuna koko liiketoiminnan tuloksekkuuteen. Näitä
raportteja tullaan tarvitsemaan toistuvasti. Monissa yrityksissä käytetään viikoittaisia
tuloslaskelmia estämään pienten ongelmien kasvamista suuremmiksi, ja mahdollisesti
mahdottomiksi hallita. Tilintarkastajat voivat auttaa yksikön talousraportoinnin pystyyn
pistämisessä.
Vastuun ja toimivallan delegointi
Yrityksen laajentaminen vaatii vastuun ja toimivallan delegointia. Rekrytoinnissa
tarvitaan uusia kykyjä, arviointia ja kouluttamista. Suurin harppaus tarvitaan
laajennettaessa ensimmäisestä yksiköstä toiseen. Kun olet suoriutunut harppauksesta
19
20
yhdestä kahteen, olet ketju! Tästä eteenpäin prosessista tulee jatkuvasti paraneva,
kopioitava operaatio.
Toimivallan delegointi voidaan suorittaa:
 avaintyöntekijöiden taloudellisella motivoinnilla
 luomalla tulosyksiköitä
Joskus aloittelevalla yrittäjällä on vaikeuksia toimivallan delegoinnissa. On kuitenkin
olemassa monia tapoja hoitaa delegointi ilman että yrittäjä joutuu luopumaan niistä
funktioista, jotka hän haluaa pitää itsellään. Yrittäjän tulisi olla esimerkiksi ainut henkilö,
joka voi allekirjoittaa maksumääräykset ja päättää pääoman allokoinnista, mutta tämä ei
estä häntä delegoimasta työntekijöiden kouluttamista esimiehille: Yrittäjä voi nimittäin
edelleen motivoida avaintyöntekijöitään kahdella tavalla – antamalla tunnustuksia ja
palkitsemalla.
Tunnustuksen anto merkitsee paljon enemmän kuin vaikuttavan tittelin myöntämistä.
Tärkein tunnustus on tehdä selväksi, että avainhenkilöt ovat asemassa, jossa heillä on
sekä toimivaltaa että vastuuta. Vaikka toimivallan delegointi tuo tyypillisesti mukanaan
joitakin johtajien tekemiä virheitä, heidän virheensä rajoittuvat heidän vastuualueidensa
piiriin. Myös tiheästi toteutettava talousraportointi minimoi heidän virheidensä
epäsuotuisat talousvaikutukset.
Taloudelliset kannustimet
Henkilökohtaiseen menestykseen sidotut taloudelliset kannustimet motivoivat hyviä
johtajia. Johtoryhmän taloudellinen palkitseminen tulisikin olla yksikkökohtaista, jotta
jokaisen johtajan bonus perustuu ainoastaan siihen, mitä hän on saavuttanut, eikä sitä
ole laimennettu sillä, miten muut yrityksen osat ovat suoriutuneet.
Jos olet epävarma voitonjakosuunnitelman laatimisessa, hyviä ideoita voi saada
menestyneimmiltä kilpailijoilta, jotka ovat jo läpikäyneet yritys- ja erehdysprosessin
tällaisen järjestelmän laadinnassa.
4.3 Motivoi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen
Tunnustuksen antaminen on sellaisten liiketoimintarakenteiden luomista, jossa
avaintyöntekijöille annetaan toimivaltaa ja vastuuta, ja joka on sidottu yrityksen
tulokseen ja tulosvastuullisuuteen. Näin muodostuu tulosyksikkö, jota avaintyöntekijä
johtaa. Jokainen tulosyksikkö on erillisesti vastuussa voitoistaan ja tappioistaan, joiden
määrää selvitetään tiheästi. Ideana on sellaisen ilmapiirin luonti, että avainhenkilöt
tuntevat, että heillä on yrittäjämäistä päätöksentekovaltaa, ja että heille maksetaan
heidän oman tulosyksikkönsä tuloksen perusteella. Mutta heille ei kuitenkaan anneta
toimivaltaa rooleissa, joita heille ei ole delegoitu. Ne jäävät yrittäjän vastuulle:
 investoinnit
 maksumääräysten allekirjoittaminen
Tämä merkitsee sitä, että avainhenkilöille annetaan tarpeeksi liikkumavaraa
tulosyksikkönsä operoimiseen. He voivat tehdä myös joitakin erehdyksiä. Yrittäjät voivat
pienentää riskiään kohdata suuria tappioita kahden edellä mainitun rajoituksen sekä
tiheän talousraportoinnin lisäksi myös rekrytoimalla hyvin motivoituneita johtajia.
20
21
On itsestään selvää, että kannustinsuunnitelma täytyy räätälöidä jokaiselle yritykselle
erikseen, ja että sen tulee perustua yksilöiden erillisten vastuiden raportoituihin voittoihin
ja tappioihin. Palkitsemalla johtajia ottamalla heidät mukaan voitonjakoon luodaan
moottori, joka vie johtajat menestykseen. Ja mitä suurempi menestys (palkkio), sitä
enemmän yritys kokonaisuudessaan hyötyy. Seuraavaksi kolme eri tyypistä
suunnitelmaa, joita on käytetty määrittelemään johdon kannustimia:
Vivuttu voitonjakosuunnitelma
Johtajat saavat kaiken tai suuren osan yksikölle asetetun tulostavoitteen ylittävistä
tuloista. Tätä suunnitelmaa on käytetty menestyksekkäästi yhden yrityksen omistamissa
ja operoimissa pikaruokaketjuissa (ei franchise-periaatteella toimivissa ketjuissa).
Ei-vivuttu voitonjakosuunnitelma
Tässä tapauksessa johtaja saa tietyn prosenttiosuuden tulosyksikkönsä tuotoista.
Myyntikomissiosuunnitelma
Tässä suunnitelmassa johtaja saa prosenttiosuuden tilikauden myynnistä. Monissa
tapauksissa myyntikomissio ei ole sopiva kannustin, koska se ei sisällä kuluvarauksia.
Johtajasi voisi rikastua samaan aikaan kun itse menet vararikkoon. Mutta
myyntikomissio voi olla hyvin toimiva kannustin, kun johtaja ei kontrolloi hinnoittelua.
4.4 Menestyvien tulosyksiköiden luonti
Luo erillinen tulosyksikkö jokaiselle uudelle yksikölle. Tämä tarkoittaa erillisiä
johtajakohtaisia tuloslaskelmia.
Tee tilikausista hyvin lyhyitä. Kun varastoissa tai muissa kustannuksissa ei ole suuria
vaihteluja, jopa viikoittaiset tuloslaskelmat toimivat hyvin. Mutta, jos mahdollista, älä
odota kuutta tai kahtatoista kuukautta palkitaksesi johtajia. Palkkiot toimivat parhaiten
kun ne saadaan aikaisin!
Pidä voitonjakoon perustuva kannustinsuunnitelmasi yksinkertaisena ja selkeänä. Se
tulee auttamaan sinua välttämään väärinymmärryksiä ja -tulkintoja. Käytä yksinkertaisia
sanoja ja yksinkertaista laskentatapaa.
Laadi kaikki voitonjakosopimuksesi kirjallisina. Se tulee auttamaan sinua välttämään
viattomia eroavaisuuksia tulkinnassa.
Ota selvää miten paras kilpailijasi motivoi johtajiaan. Kilpailijasi ovat jo saattaneet keksiä
sopivimman systeemin alasi yrityksille.
4.5 Liiketoiminnan laajentaminen: Pitkän ajan taloussuunnittelu
Ennen yrityksen laajentamista yrittäjien tulisi konsultoida lakimiehiä, tilintarkastajaa ja
vakuutusasiamiestä voidakseen kehittää sopivat etuisuudet sekä tuleville työntekijöilleen
että itselleen. Lisäksi tehdään valmisteluja eläketurvaa, sairausvakuutuksia ja
lomaetuisuuksia varten. Nämä kustannukset tulisi sitten sisällyttää budjettiin.
21
22
4.6 Yritysten tavallisimpia ongelmia
Tavallisimpia virheitä, joita tehdään yritysten alkaessa kasvaa :
 Kontrolloimaton kassavirta: Yritys romahtaa kun siltä loppuvat rahat.






Kannattaa laatia hyvin varovaiset kassavirtaennusteet ja varautua myös
alhaisiin tuloihin sekä ennalta arvaamattomiin menoihin
Pudotus myynnissä tai riittämätön myynti: Jos tämä tapahtuu, sillä on suuri
vaikutus tulo- ja kassavirtoihin. Tilanne tulisi korjata leikkaamalla kustannuksia,
missä vain mahdollista.
Kustannusten kohoaminen: Voitko lisätä myynnin määrää? Voitko
tasapainottaa tilannetta nostamalla hintoja?
Uudenlaista kilpailua/Uusia kilpailijoita: Ikuinen haaste yrittäjän elämässä!
Voitko oppia heiltä? Voitko neutralisoida heidän vaikutuksen?
Alan lamakaudet: Kannattaa pyrkiä leikkaamaan kustannuksia ripeästi.
Epärehellisyys ja varkaudet. Tutki millä tavoin menestyksekkäimmät kilpailijasi
kontrolloivat kaikkia epärehellisyyden muotoja joille yrityksesi on altis.
Jokin kombinaatio yllä mainituista tai kaikki ne.
4.7 Perussäännöt yrityksen ongelmien hoitamiseen







Tunnista ja myönnä ongelmasi armottoman rehellisesti.
Vähennä tappioitasi leikkaamalla välittömästi ja tunteettomasti kustannuksiasi
pitääksesi yllä positiivista kassavirtaa ja tuottavuutta.
Ota yhteyttä velkojiisi selittääksesi mitä ongelmasi ovat ja miksi hitaammat ja
pienemmät maksusuoritukset ovat tarpeen. Älä koskaan allekirjoita
myöhemmäksi päivättyjä maksumääräyksiä tai lähetä rahoja myöhässä ilman
selityksiä.
Älä leikkaa palveluittesi arvoa tai laatua. Tee niistä vielä parempia.
Paranna jokaista aspektia jota vain voit suorituksessasi ja imagossasi.
Etsi uusia mahdollisuuksia vastoinkäymisissä.
Muista että liiketoiminta on syklistä.
4.8 Metsäkonealan kehittäminen Suomessa
Nopea koneiden tekninen kehitys ja toiminnan optimointi on lisännyt tuottavuutta
puunkorjuu- ja kuljetusalalla. Kuitenkin pienillä puunkorjuuyrityksillä tuotannon tehokkuus
jää helposti heikommaksi verrattuna suuriin kilpailijoihin, koska investointi tehokkaimpiin
mahdollisiin tuotantovälineisiin on harvoin mahdollista. Alhaisempi tuottavuus heijastuu
alhaisempaan hintakilpailukykyyn tai toiminnan kannattavuuteen. Tämä heikentää
edelleen mahdollisuuksia hankkia rahoitusta. Tutkimusten mukaan puunkorjuuyritysten
taloudellinen tilanne on keskimäärin tiukka mediaaniyrityksen kannattavuuden ollessa
kahdesta neljään prosenttia. Tappiollisten yritysten osuus on noin 25 prosenttia. Sen
lisäksi yritysten vakavaraisuus eli tappionsietokyky ja kyky selvitä sitoumuksista pitkällä
tähtäimellä ovat monissa tapauksissa heikentyneet. Koneyritysten investointipäätöksiä
tehtäessä on aina ollut tapana kiinnittää huomio poistoihin ja sitä kautta verojen
22
23
minimointiin sen sijaan että polttopisteessä olisivat investoinnin sitoma lisäpääoma ja
sille saatu tuotto. Lukujen valossa voidaan sanoa, että alalla tarvitaan toisaalta
tarkkuutta niin tuotto- ja kustannusrakenteen suunnittelussa kuin urakkasopimusten
laatimisessa, toisaalta kannattavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä yrittäjän
ja työntekijöiden kouluttamista.
Taulukko 1. Metsäkoneyritysten kehittäminen
.
Metsäkoneyritysten kehittämiskeinoja
Liiketoiminnan kasvattaminen
 neuvotteluvoima (asiakkaat,
konehankinnat, polttoaine- ja
varaosahankinnat ja palvelu)
Osaamisen parantaminen
 kasvavista ulkoisista vaatimuksista
ja liiketoiminnan kasvattamisen
tuomista haasteista selviäminen
Työolosuhteiden parantaminen
 pätevän työvoiman saaminen
Palvelut, kilpailu ja markkina-asemointi
 uusien mahdollisuuksien
löytäminen ja vanhojen
vahvuuksien markkinointi
Edunvalvonta
 metsäkoneyritysten etujen
ajaminen (tarjouskilpailuihin ja
sopimuksiin vaikuttaminen niin, että
hinnan lisäksi otetaan huomioon
työn laatu, ympäristönäkökulma ja
luotettavuus)
Piirteitä / Etuja
Parempi neuvotteluasema:
 muiden liiketoiminnan hankkiminen
 palveluyrityksen perustaminen:
neuvottelut asiakkaiden kanssa,
suunnittelu, resurssien jako
 yhteistoiminta alihankkijoiden
kanssa
 liiketoimintaosaaminen
 johtamistaidot
 iedotus- ja
suhdetoimintaosaaminen
 yksilölliset ratkaisut yleisten ehtojen
tilalle.
 koulutuksen ja
täydennyskoulutuksen
kehittäminen.
Palvelujen laajentaminen saattaa tarjota
uusia mahdollisuuksia:
 markkinaraot
 uudet tulonhankkimislähteet
(suunnittelu ja metsänhoidon
palvelut)
 asiakkaat tarvitsevat yhä
erikoistuneempia yrityksiä, joilla on
laaja palvelutarjonta
Metsäkoneyrittäjien yhdistykset voivat
tukea yrittäjiä ja toimia välittäjinä eri
sidosryhmiin päin
Lähde: Rummukainen et al. 2006.
Kilpailu metsäkoneyrittäjien välillä ja kustannuspaineet kansainvälisessä
metsäteollisuudessa pitävät korjuutoiminnan voitot alhaisina. Asiakkailla on lisäksi
neuvotteluvoima joko tarjousjärjestelmän vuoksi tai suorissa neuvotteluissa kokoerosta
johtuvan epätasapainon ansiosta. Ongelmana voi myös olla yrittäjän kapasiteetin
23
24
näkökulmasta riittävän suuren asiakaskannan löytyminen. Korjuuliiketoiminta on
ulkoistettu metsäteollisuusyrityksiltä ja valtiolta metsäkoneyrittäjille, jotka kantavat riskin.
Metsäkonetuotanto on pääosin keskittynyt muutamalle suurelle kansainväliselle
yritykselle.
Metsäkoneyritykset ovat pieniä, niin että omistajalla/johtajalla on tavallisesti vaikeuksia
hoitaa sekä operatiivisia, liiketoimintaan liittyviä, että strategisia ongelmia ja sen lisäksi
vielä toimia koneenkuljettajana. Toiminnan kehittämiseen on rajoitetusti
mahdollisuuksia. (Rummukainen et al. 2006).
Yksi kasvun kanava on yritysten välinen yhteistyö ja verkottuminen. Metsäenergia-alalla,
missä vallitsee kova kilpailu raaka-aineesta ja asiakkaista, on perustettu yhteisyrityksiä.
Niiden on todettu mahdollistavan kevyen organisaatiorakenteen, tarjoavan tehokkuutta
ja joustavuutta tuotantoketjujen ja raaka-aineen hankinnan hallintaan, tuovan
konekapasiteetin riittävyyteen perustuvia skaalaetuja ja luotettavuutta toimituksiin.
Metsäyhtiöiden edellyttäessä puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjiltä yhä suurempien
palvelukokonaisuuksien hoitoa ovat yhä useammat alan suuret yritykset lähteneet
kasvattamaan markkinaosuuttaan ja/tai markkina-aluetta. Kasvaneesta työmäärästä on
selvitty sekä hankkimalla lisää kalustoa ja työntekijöitä että lisäämällä alihankintaa. Yhä
useammat pienet toimittajat ovatkin siirtyneet alihankkijoiksi.
Kansainvälistyminen on tarjonnut mahdollisuuden myös pienyrityksille laajentaa
markkina-aluetta yritysyhteistyön kautta. Verkostoitumista on tapahtunut myös joidenkin
puunkorjuu- ja autokuljetusyrittäjien kesken yhä kokonaisvaltaisempien palvelujen
tarjoamiseksi metsäteollisuudelle. Osa sekä metsäpalvelu-, puunkorjuu- että
kuljetusyrityksistä on myös laajentanut palveluntarjontaansa uudelle varsinaista
liiketoimintaa tukevalle toimialalle. Sen on todettu muun muassa parantavan
käyttöastetta, työllisyyttä ja yritysten kannattavuutta vähentämällä kelirikon aikaisia
seisokkeja.
Metsätalouden yrittäjyydessä näyttäisi olevan käynnissä kehitys itsensä työllistävästä
yrittäjyydestä tai elämäntapayrittäjyydestä kohti monipuolista liiketaloudellista osaamista
vaativaa yritystoimintaa ja joissain tapauksissa myös kohti kasvuyrittäjyyttä. Heikosti
kannattavalle pienyritykselle pelkkä liikevaihdon kasvattaminen ei kuitenkaan riitä, sillä
on suuri vaara, että kasvu heikentää yrityksen tilannetta entisestään. Yrityksen
taloudellisella tilanteella ennen kasvua onkin havaittu olevan suuri merkitys kasvun
kannattavuudelle. On myös todettu, että pieni ja kannattava yritys voi olla tietyissä
tapauksissa toimivin vaihtoehto, kun taas joissain tapauksissa kasvu parantaa pitkällä
aikavälillä sekä kannattavuutta että taloudellista tilannetta. (Penttinen et al. 2009)
Kyky suunnitella ja kehittää liiketoimintaa hyödyntämällä myös aineettomia
tuotannontekijöitä kuten strateginen osaaminen, johtamistaidot, ja
liiketoimintaosaaminen korostuu erityisesti korkean kustannustason maissa. Usein
todettu havainto kuitenkin on, että näiden osalta yritystoiminnan hallinta ei
pienyrityksissä ole riittävällä tasolla puhumattakaan kansainvälistymisen asettamista
osaamisvaatimuksista. Jotta metsäpalvelu-, puunkorjuu- ja kuljetusyritykset selviäisivät
kasvavista haasteista ja kykenisivät hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia,
onkin tärkeää kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista ei vain aineellisten vaan
myös aineettomien tuotannontekijöiden osalta. (Niemi 2010)
24
25
Lähteet
Niemi, K. (toim.). 2010. Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille. TTS:n julkaisuja 406.
Penttinen, M., Mikkola, J. & Rummukainen A. 2009. Profitability of wood harvesting enterprises.
Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 126.
Rummukainen, A., Brogt, T. & Kastenholz, E. 2006. Challenges for forestry contractors: Various
structures but mutual problems in Finland, Germany, Poland and Romania. In: Niskanen (Ed.).
Issues affecting enterprise development in the forest sector in Europe. Faculty of Forestry,
University of Joensuu. Research notes 169. pp. 149-174.
25
26
5 Yrityskasvun rahoitusvaihtoehtoja
Tämä kappale on katsaus erilaisiin yrityskasvun rahoitusvaihtoehtoihin, kuten yrittäjän
omat säästöt, perheen ja ystävien tuki, sekä velka- ja pääomarahoitus. Se auttaa
ymmärtämään paremmin, mikä rahoitusvaihtoehto on sopivin, riippuen yrityksen
ominaisuuksista ja elinkaaresta sekä tarvittavan rahoituksen määrästä ja sijoittajalle
asetetuista vaatimuksista.
5.1 Johdanto
Rahoituksen järjestyminen voi olla kriittinen elementti yrityksen kasvulle ja menestykselle
– etenkin aloittavilla yrityksillä. Se voi nopeuttaa yrityksen kasvuvauhtia, rahoittaa
täydentävää tuotekehitystä tai yksinkertaisesti turvata yrityksen käteisvarojen
riittävyyden kannattavuusrajan saavuttamiseen asti. Suuremmat yritykset, joilla on jo
vakiintunut kannattavuus ja varat, saavat yleensä huomattavasti helpommin rahoitusta
kuin pienet aloittavat yritykset.
Yleisesti ottaen pk-yrityksille on tarjolla kahdentyyppistä yksityistä rahoitusta:
velkarahoitusta ja pääomarahoitusta. Velkarahoitus on perimmältään laina, joka täytyy
maksaa takaisin korkoineen, ja jossa lainaaja kantaa suurimman osan riskistä, jos yritys
epäonnistuu. Pääomarahoituksessa sijoittaja sijoittaa varoja yritykseen odottaen
sijoitetulle pääomalle tuottoa. Näin ollen sijoittaja kantaa osan riskistä ja saa täten
osuuden yrityksestä sekä mahdollisesti myös päätäntävaltaa.
Pk-yritykset tuntuvat suosivan velkarahoitusta monista syistä. Yksi syy on, että
velkarahoitus tarjoaa yritykselle tiettyjä veroetuuksia. Pääomarahoitus puolestaan on
vaikeampaa hankkia ja usein alkuvaiheessa kalliimpaa kuin velkarahoitus.
Pääomarahoitusta ei yleensä ole myöskään tarjolla nopeasti. Suurissa rahoitusyhtiöissä
investointipäätökset voivat viedä yli kaksikin vuotta ja yleisesti ottaen ne eivät ole
kiinnostuneita yrityksistä, jotka tekevät pieniä investointeja. Tämä johtuu osin siitä, että
nämä yhtiöt kontrolloivat suuria rahastoja, sekä siitä, että tarvittava työmäärä (ja
kustannukset) pienen sijoituksen arviointiin ja valvontaan ovat suuret suhteessa
sijoituksen kokoon.
Vaikka pankit ovatkin suurimpia pk-yritysten rahoituslähteitä, on niiden lisäksi myös
muita:



pääomarahoitus riskisijoittajilta ja sijoitusenkeleiltä (business angels), etenkin
nopeakasvuisille teknologia yrityksille
yhteensaattamispalvelut
vaihtoehtoiset pääomamarkkinat
Vaihtoehtoiset rahoituslähteet tulisi tutkia tarkasti, mieluiten ammattilaisen kanssa,
oikean rahoitusmuodon löytämiseksi.
26
27
Euroopalle on tunnusomaista kulttuurien monimuotoisuus. Tämä monimuotoisuus
ilmenee myös sekä yrittäjyydessä että yritysrahoituksessa. Tätä monimuotoisuutta voi
mitata seuraavilla mittareilla:



yrittäjien halukkuus hyväksyä kolmannen osapuolen sijoitukset yrityksiinsä
erilaisten rahoituslähteiden saatavuus
niiden markkinasegmenttien kypsyysaste, joista rahoituksen tarjontaketju
muodostuu
Yrittäjän on tärkeää ymmärtää, että kaikilla rahoitusmuodoilla ei pyritä samaan
päämäärään. Samalla tavoin, eri rahoittajien motiivit ja kriteerit vaihtelevat riippuen sekä
tuotteen laadusta että riskitasosta. Tämän vuoksi liiketoimintasuunnitelman laatu ja
sisältö kuten myös sen esittäminen potentiaalisille sijoittajille täytyy muokata kunkin
sijoittajan vaatimusten mukaiseksi. Tämä selittää anglosaksisen ilmaisun ”Kaikki raha ei
ole samaa”.
Euroopan Unioni tarjoaa jäsenmaiden sekä usein ehdokasmaiden pk-yrityksille erilaisia
avustusmuotoja.
Omistajan itse sijoittamien varojen lisäksi on olemassa useita eri vaihtoehtoja järjestää
perustamisrahoitus sekä rahoittaa jo meneillään olevaa liiketoimintaa. Alussa tarvitaan
realistinen arvio tarvittavasta rahoituksen määrästä, ja velkarahoituksen ollessa
kyseessä, arvio siitä, miten ja kuinka nopeasti velka maksetaan takaisin.
Yksinkertaisia rahoitusvaihtoehtoja:






henkilökohtaiset säästöt ja omaisuus
henkilökohtaiset lainat
henkivakuutukset – joissain tapauksissa on mahdollista järjestää laina, jonka
arvo on 95 prosenttia vakuutuksen käteisarvosta
luottokortit – vaikka korot ovatkin korkeita, on luottokortti helppo ja nopea tapa
järjestää jopa useita tuhansia euroja
tavarantoimittajat
ystävät ja sukulaiset – kannattaa laatia lailliset dokumentit
5.2 Rahoitustermien selitteitä

Siemenrahoitus: rahoitus, joka tarvitaan projektin tai tuotteen
rahoittamiseen ennen tuotteen tai palvelun markkinointia. Siemenrahoitus
on usein merkittävässä osassa korkean teknologian projekteissa, joissa
yrittäjän on tehtävä tutkimus- ja kehitystyötä prototyypille, josta tulee
yrityksen ydintuote.

Riskirahoitus: väliaikaisesti yrityksen osakkeisiin sijoitettu pääoma, jolle
sijoittajana toiminut sijoitusyhtiö toivoo suurta ja nopeaa riskiin
suhteutettua tuottoa. Riskisijoitusyhtiöt sijoittavat sekä uusiin että
kasvaviin yrityksiin.
27
28

Sijoitusenkelit (epävirallinen riskirahoitus): yksityiset henkilöt, jotka
sijoittavat varojaan aloittaviin yrityksiin riskirahoituksena ja avustavat
yrittäjää asiantuntemuksellaan.

Käynnistysrahoitus: tutkimus- ja tuotekehittelyvaiheen ohittaneeseen
yritykseen sijoitettu pääoma, joka auttaa tuotteiden ja palveluiden
markkinoinnissa.

Mezzanine: Välirahoitus, hybridit. Pääoman ja lainojen yhdistelmä, joissa
korot ovat usein suhteellisen korkeita, esim. vaihtovelkakirjalainat ja
optiolainat.

Rahoitusratkaisu: eri rahoitusmuotojen yhdistelmä.

Yritysten riskisijoittaminen: olemassa olevien yritysten sijoittama
riskirahoitus innovatiivisiin yrityksiin. Mahdollisesti toimintaa strategisestí
tärkeällä liiketoiminta-alueella.

Luototus: pk-yritys myy kolmannelle osapuolelle laskujaan.

Leasing: tuotantohyödykkeiden vuokraus tai osamaksukauppa.

Luotot ja velat: pk-yritysten pääasiallisia rahoituslähteitä.
5.3 Pk-yrityksen rahoitusmarkkinat sen elinkaaren eri vaiheissa
I. Yrittäjän omat, sekä perheen ja ystävien varat
II. Käynnistys







Siemenrahoitus
”Luottamuslaina” (koroton/takaamaton laina)
Yliopistojen ja tutkimuskeskusten starttirahat
Mikro-luotot
(Puoli-)julkiset startti- ja innovaatiorahat
Julkiset avustukset
Takaisin maksettavat lyhytaikaiset lainat
III. Ensimmäinen rahoituskierros








Sijoitusenkelit
Siemenrahastot
Pankkilainat
Takuu järjestelyt
(Puoli-)julkiset rahoitusrahastot
Alueellinen julkinen riskirahoitus
Julkiset avustukset
Yritysten riskisijoittaminen
IV. Toinen rahoituskierros
28
29




Yksityinen riskirahoitus
Pankkilainat
Osakkeiden merkintäoptiot
Mezzanine
V. Muut rahoituskierrokset





Listautuminen
Joukkovelkakirjat
Vaihtovelkakirjalainat
Leasing
Luototus
Epäsuora taloudellinen tuki



TE-toimistot
Yrityshautomot
Ohjaus/opetus (valmennus, käytännön liikkeenhoito)
Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, eri rahoituslähteiltä odotettava rahoituksen
suuruus vaihtelee riippuen rahoitusinstrumentista ja osapuolesta:
Rahoitusinstrumentti
Rahoituksen määrä (€)
Koroton- ja takaajaton laina
5 000–15 000
Mikro-luotot
3 000–30 000
Sijoitusenkelit
25 000–250 000
Siemenrahoitus
300 000–1 500 000
Käynnistysrahoitus
500 000–2 000 000
Riskirahoitus
2 000 000–50 000 000
Listautuminen
35 000 000–329 000 000
Joukkovelkakirjat
Velkakirjat, joissa osakkeiden merkintäoptio
500 000 000–1 500 000 000
10 000 000–50 000 000
5.4 Liiketoimintasuunnitelman muokkaaminen sijoittajan vaatimusten mukaiseksi
29
30
On tärkeää, että yrittäjä on tietoinen kriteereistä, joihin sijoittajat perustavat
sijoituspäätöksensä. Alla oleva taulukko pyrkii listaamaan eri sijoittajien käyttämiä
sijoitusten valintakriteereitä.
Rahoituslähde
Perhe ja ystävät
Kriteerit
o
Luottamukseen perustuva suhde
o
Yrittäjän ja sijoittajan tapaaminen tai
yhteensaattaminen
Luottamuksellinen ilmapiiri
Sijoittajan mielestä luotettava
liiketoimintasuunnitelma
Hyvä liikkeenjohto
Vuosittaiset kannustimet
Yrittäjän markkinatietämys
Mahdollisuus sijoituksen poisvetoon
Sijoituksen tuotto
Takaajat tai vakuudet
Lainan takaisinmaksukyky
Yrityksen taloushistoria
Luottokelpoisuusarvio
Hyvä liikkeenjohto
Projektin innovatiivisuus
Liiketoimintasuunnitelman laatu
Liikkeenjohto
Sijoitusenkelit, epäviralliset
sijoittajat, sekä yritysten
riskisijoittaminen
(oheistoimintana)
o
o
Pankit
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Lyhytaikaiset lainat
Julkinen rahoitus
o
o
o
Liiketoimintasuunnitelman luotettavuus
Liiketoimintasuunnitelmat, joihin liittyy
patentoitua teknologiaa
Useiden vuosien taloushistoria
Mahdollisuus nopeaan kasvuun ja sijoituksen
tuottoon
Liikkeenjohdon laatu
Työpaikkojen luonti
Sijoitukset tuotannollisiin tuotteisiin
Takaajat
o
Sisukkuus, sekä tekniset ja taloudelliset kyvyt
o
Liiketoimintasuunnitelman luotettavuus
Riskisijoitukset
o
o
o
o
Vakuudeton koroton laina
Siemenrahoitus
Yritysten riskisijoittaminen
o Valmius yhteistyöhön ohjaajan kanssa
o
o
o
o
o
o
Liiketoimintasuunnitelman laatu
Projektin innovatiivisuus
Patentit
Kasvupotentiaali
Projektin innovatiivisuus suhteessa yrityksen
ydinliiketoimintaan
Projektin teollisuusalakohtainen
30
31
Rahoitusyhtiöt
Pääomamarkkinat
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
käytännöllisyys, erityisesti teknologisesta
näkökulmasta
Liiketoimintasuunnitelman laatu
Hyvä liikkeenjohto
Veroetuudet
Liiketoimintasuunnitelma
Patentit
Nopea kasvu
Hyvä liikkeenjohto
Veroetuudet
Elinkelpoisuus ja vakaus
Vähintään kolmen vuoden olemassaolo
Enemmän kuin 1.5 M€ osakepääomaa
Mahdollisuus neljännesvuosiraportin
julkistamiseen
Julkinen analyytikon suositus
Positiivinen mediajulkisuus
Veropolitiikka
Osaava ja kokenut liikkeenjohto
Etevä hallitus
Kokenut talous-, laki- ja merkintäneuvojatiimi
Suuri markkinaosuus
Näyttöä nopeasta kasvusta tai
kasvupotentiaalista
5.5 Velkarahoitus
Pienten yritysten on usein vaikeampi järjestää velkarahoitusta kuin suurten yritysten.
Lainaajan näkökulmasta, yleisiä ongelmia pk-yrityksille lainattaessa ovat:










alhainen pääoma
pääoman puute ja huono taloudellinen tilanne
riittämätön voittojen uudelleen sijoittaminen
heikko taloushallinto ja raportointi
ei liiketoimintasuunnitelmaa tai taloudellisia ennusteita
vakuuden laatu ja sen arvo taseessa
liikkeenjohdon vähäinen kokemus ja heikot raportointijärjestelmät
heikko taloudellinen ymmärrys, erityisesti ikääntyvä velan saaja/velkoja/varaston
kierto
varojen ohjaus pois ydinliiketoiminnasta
varojen ohjaus omiin elämäntapa-aktiviteetteihin
Edellä mainittujen asioiden huomioiminen on elintärkeää, kun rahoitusehdotusta
esitetään mahdolliselle lainaajalle.
5.5.1 Rahoitus pankeista ja rahoituslaitoksista
31
32
Pankit tarjoavat yleisesti suhteellisen alhaisen korkoprosentin, mutta ovat puolestaan
varovaisia lainauspäätöksissään.
Useimmat pankit (ja luottokunnat sekä rahoitusyhtiöt) tarjoavat pieniä henkilökohtaisia,
luottoja ilman vakuuksia. Näiden luottojen etuna on, että ne ovat nopeita hyväksyä eikä
niissä ole mitään ylimääräisiä ehtoja – ne ovat yksinkertaisesti rahalainoja.
Haittapuolena on, että korkoprosentti on yleisesti huomattavasti korkeampi kuin
muunlaisissa luotoissa.
Suurempien lainamäärien järjestäminen alhaisemmalla korkoprosentilla on helpompaa,
jos yritys on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa ja sillä on omaisuutta, jota voidaan käyttää
vakuutena. Jos yrittäjä omistaa oman kotinsa, voidaan sitä käyttää vakuutena, joskin se
voi olla vaarassa, jos yritys epäonnistuu. Jotkin rahoittajat, kuten riskirahoittajat, suosivat
selvää eroa henkilökohtaisen- ja yritysomaisuuden välillä.
Kaikesta huolimatta, pienyrityksillä on usein hyvin niukka pääomarakenne ja tiettyjä
varoja ei voida tai haluta käyttää vakuutena, jonka vuoksi yrityksen
luotonottovaihtoehdot voivat olla rajoitetut. Käytännössä, hyvin suuressa osassa
pankkien yritysluotoista on vakuutena asuinkiinteistö – ei ainoastaan vakuutena
luotonantajalle, vaan myös osoituksena luotonottajan sitoutumisesta yritykseen.
Velkarahoituksessa suurimman riskin yrityksen epäonnistumisesta kantaa luotonottaja.
Myös tilanteissa, jotka eivät ole luotonottajan hallinnassa – kuten markkinoiden
romahtaessa – velka tulee maksaa takaisin. Tietyissä tilanteissa, kuten tapaturma tai
kuolema, voidaan riski minimoida vakuutuksilla.
Luoton laiminlyönnin seuraukset voivat olla vakavat. Yritysluoton vakuutena voi olla
omaisuutta, jonka omistaa yritys, yrittäjä ja/tai liikekumppani. Myös liikekumppani
(osakas) voidaan velvoittaa asettamaan vakuuksia luoton takaisinmaksulle sen varalta,
että yritys ei onnistu.
Jos yritys laiminlyö luoton takaisinmaksun, on luotonantajapankilla “panttilainaajana”
etuoikeus saataviinsa ennen vakuudettomia velkojia. Tämä tarkoittaa, että pankki voi
myydä vakuuden luoton takaisinmaksuna. Jos tämä ei kata koko luottoa ja
maksamattomia korkoja, voi pankki velkoa saataviaan liikekumppaneilta. Vakuuden
myynti on kuitenkin luotonantajan viimeisin vaihtoehto ja yleisesti kaikki muut
takaisinmaksuvaihtoehdot käydään ensin läpi, etenkin jos vakuuden arvo on
pienentynyt.
Parhaan mahdollisen luoton saamiseksi yrityksen on osoitettava kykenevänsä
maksamaan takaisinmaksuerät, perustajilla on oltava liiketoimintasuunnitelma (pankki ei
lainaa rahaa yrityksille, jotka eivät sen mielestä ole elinkelpoisia) sekä heidän on
osoitettava olevansa kykeneviä liikkeenjohtoon.
Velkarahoituksen hinta (korko ja muut kulut) vaihtelevat riippuen:




luottokelpoisuudesta – yleinen arvio luoton takaisinmaksukyvystä
luoton suuruudesta
vakuuden laadusta
yrityksen arvosta pankille
32
33

liikkeenjohdon kyvyistä, etenkin taloushallinnossa
Muita tyypillisiä velkarahoitusmuotoja:




tililuotto
osamaksukauppa
leasing
myyntisaamisten ostaminen (luottoa myönnetään päivittäisen laskutuksen
perusteella)
 inventaariolainat (vaakutena on yrityksen varastossa olevat tavarat)
 asuntolaina (kiinnelaina)
Eräs keino rahoituksen varmistamiseen on factoring-rahoitus, vaikkei sitä katsotakaan
suoranaisesti velkarahoitukseksi. Factoring-rahoituksella on useita eri muotoja ja siitä
käytetään myös eri nimityksiä. Pääperiaatteena tässä rahoitusmuodossa on, että
rahoitusyhtiö ostaa yritykseltä sen asiakkaiden luottotilit ja maksaa yritykselle käteistä
välittömästi noin 80 % luottotilin arvosta. Näin ollen yritys voi käyttää luotonottajiaan
liiketoiminnan rahoittamiseksi. Kun asiakas on maksanut luoton, siirtää rahoitusyhtiö
jäännösmäärän takaisin yritykselle. Jäännösmäärästä vähennetään palkkio, joka on
usein kahdesta kolmeen prosenttia tai enemmän riippuen luototuksen riskistä.
5.5.2 Rahoitusyhtiöt
Rahoitusyhtiöt (usein pankin tai jonkun muun rahalaitoksen, kuten vakuutusyhtiön,
omistuksessa) tarjoavat lainoja sekä osamaksu- ja leasing sopimuksia. Rahoitusyhtiöt
harkitsevat riskialttiimpia sijoituksia kuin pankit yleensä ja veloittavat korkeampaa korkoa
suuremman riskin takia.
Rahoitusyhtiöt ovat kiinnostuneita hakijan omaisuudesta, liikkeenjohtohistoriasta (iso
tekijä), sekä uuden yrityksen potentiaalista luoda lisää mahdollisia rahoituskohteita
rahoitusyhtiölle.
5.5.3 Valtion ohjelmat
Rahoitustukia ja halpakorkoisia lainoja voi olla tarjolla tietyissä yrittäjyyttä ja
liiketoimintaa edistävissä valtion ohjelmissa. Näiden rahoitusmuotojen lisäetuna on usein
ohjelmaa koordinoivan laitoksen tarjoama ohjaus. Lisäksi muut rahoituksen tarjoajat
suhtautuvat usein suopeasti yritykseen, joka on jo saanut rahoitusta valtiolta. Tämä on
eduksi, jos lisärahoitukselle ilmenee tarvetta.
Valtion myöntämät lainat, kuten muistakin lähteistä hankitut lainat, pitää maksaa takaisin
tietyn ajan kuluessa. Tietyissä tapauksissa lainaehdoissa voi olla ehto yrityksen voittojen
jakamisesta.
Tämän tyyppinen velkarahoitus on hyvin haluttua ja sitä on tarjolla rajoitetusti.
33
34
Valtion tarjoamat lainat vaativat liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelman lisäksi useiden
hakemuskaavakkeiden täyttämisen. Prosessi voi kestää jopa kuukausia riippuen
hakemusten määrästä.
34
35
5.6 Pääomarahoitus
Pääomarahoitus (omistajat ja sijoittajat) on tärkeää riittävän pääomarakenteen
säilyttämiseksi erityisesti aloittavassa ja laajenevassa yrityksessä. Ilman riittävää
pääomaa (joskus puhutaan “kipurahasta” viitaten siihen kuinka paljon omistajat ovat
valmiita kärsimään jos yritys epäonnistuu), voi yrityksellä olla ongelmia velkarahoituksen
hankinnassa.
Sijoittajat odottavat sijoitukselleen tuottoa, joka on suhteutettu sijoituksen riskiin.
Sijoittajat saattavat myös vaatia päätäntävaltaa yritystä koskevissa asioissa. Joskus
käynnistysrahan järjestäminen vaatii omistussuhteen hajautusta sijoittajien kesken, jotka
sijoittavat varansa yritykseen ja saattavat myös osallistua päivittäiseen liiketoimintaan.
Pääomarahoitukseen ei sisälly lainoja ja niissä ei ole laillisia velvoitteita sijoitusten
takaisinmaksusta. Sijoituksellaan sijoittaja saa osuuden yrityksestä ja kaikista sen
tuotoista, tappioista, varoista ja veloista. Sijoittajat voivat usein tuoda kokemusta ja
tietotaitoa yritykseen ja näin ollen parantaa liikkeenjohdon kykyjä. Tämä saattaa
kuulostaa ihanteelliselta, mutta samalla omistaja antaa osuuden yrityksestä ja
päätäntävallasta sijoittajalle, jonka vuoksi onkin tärkeää, että yrittäjä neuvottelee
parhaan mahdollisen kokonaisuuden itselleen.
5.6.1 Riskirahoitus
Riskirahoituksella tarkoitetaan riippumatonta, yksityisiin, nopean kasvun yritysten
pääomasijoituksiin keskittynyttä rahastoa. Riskirahoitusta voi yleisesti saada yhtiöiltä tai
riskirahoitukseen perustetuilta rahastoilta.
Riskirahoittajat voivat saada osinkoa sijoittamistaan yhtiöistä, mutta suurimman osan
tuotosta he saavat sijoituksen pääomavoitoista. Usein riskirahoittajat harkitsevat
riskialttiimpia yrityksiä kuin pankit tai rahoituslaitokset, mutta kompensoidakseen riskin
etsivät myös suuria voittoja rahastaessaan itsensä ulos. He yrittävät myös maksimoida
voitot takaajilleen, jotka ovat usein rahalaitoksia, kuten vakuutus- tai eläkerahastoja.
Riskirahoittajat sijoittavat yleisesti ostamalla yrityksen osakkeita. Suurissa sijoituksissa
tämä saattaa tarkoittaa, että sijoittajalla on hallussaan osake-enemmistö. Yleisesti
riskirahoittajat vaativat myös paikan yrityksen hallituksesta. Vaikka päätäntävalta on
usein riskirahoituksen vaatimuksena, eivät riskirahoittajat välttämättä osallistu yrityksen
päivittäiseen liiketoimintaan. Usein he toimivat lähinnä ohjaajina ja liikekumppaneina
varmistaakseen, että yritys kasvaa ja menestyy, mikä on kaikkien etujen mukaista,
mukaan lukien riskisijoittaja.
On myös yleistä ja kasvava trendi, että useampi riskirahoittaja sijoittaa samaan
yritykseen yhdessä. Tällaisen sijoituksen etuna on, että tietyllä riskirahoitusyhtiöllä on
oma erikoisalueensa ja tuomalla toisen riskisijoittajan mukaan sijoitukseen, voidaan
hyödyntää toisen riskirahoitusyhtiön erikoisosaamista. Muina syinä on hajautettu riski,
sekä kasvanut rahoituksen tarjonta uuden yrityksen kehittämistä varten.
35
36
Riskirahoituksen luonteen vuoksi se sopii vain pienelle osalle yhtiöitä ja tästä johtuen
sen osuus kokonaisyritysrahoitustarjonnasta on vain noin 4-5 %. Onnistuneesti
käytettynä riskirahoitus voi olla erittäin nopea tie kasvulle. Ulosrahastusstrategiat voivat
olla mm. osuuden myynti omistajajäsenille tai kolmannelle osapuolelle, tai listautuminen.
Ulosrahastusstrategiasta tulee neuvotella ja sopia riskirahoitussijoituksen alussa.
Riskirahoituksen suuruus vaihtelee usein 500 000 eurosta 50 miljoonaan, riippuen
sijoitettavan yrityksen kehitysvaiheesta (siemen, käynnistys, aikainen laajentuminen,
myöhäinen
laajentuminen,
uudelleenjärjestely,
liikkeenjohdon
ulosostaminen,
liikkeenjohdon takaisinostaminen). Määrä voi olla myös huomattavasti suurempi jos
useampi rahoittaja tuodaan mukaan sijoitukseen. Näin menetellään välillä jos sijoitus on
ollut kannattava ja vaatii huomattavaa lisäsijoitusta nopeaa laajentumista varten.
5.6.2 Sijoitusenkelit
Sijoitusenkeli -nimi juontaa juurensa “enkeleistä”, jotka rahoittivat teatterituotantoja
USA:ssa. Sijoitusenkeleitä ei tule kuitenkaan sekoittaa filantrooppeihin, sillä he etsivät
huomattavaa tuottoa sijoitukselleen.
Kyseessä voi olla organisaatio, joka erikoistuu mahdollisten sijoittajien ja
sijoituskohteiden yhteensaattamiseen mutta usein kyseessä on kuitenkin yksityinen
henkilö. Sijoitusenkelit voivat olla yhteisöjä tai varakkaita yksityishenkilöitä, jotka etsivät
kasvavia sijoitusmahdollisuuksia. Monet työskentelevät samalla tavalla kuin
riskirahoittajat. Erona on, että he sijoittavat suoraan muutamaan pieneen yksityiseen
yritykseen eivätkä epäsuorasti riskirahastojen kautta. He pyrkivät myös tunnistamaan
sijoituskohteet omien verkostojensa kautta tai jollain muulla vähemmän virallisella
tavalla.
Sijoitusenkeleillä on usein yrittäjätausta ja he ovat eläkkeelle jääneitä yksityishenkilöitä.
He sijoittavat ammattitaitoaan ja varojaan uusiin ja nouseviin yrityksiin, jotka toimivat
heitä kiinnostavalla teollisuudenalalla. Yleensä he sijoittavat 25 000250 000 euroa omia
varojaan tiettyyn pk-yritykseen (riskirahoittajat sijoittavat muiden rahoja). Toiset enkelit
tarjoavat myös velkarahoitusta joko erikseen tai osana rahoituslaitosten tarjoamia
rahoitusratkaisuja.
Sijoitusenkelien sijoituskriteerit vaikuttavat samoilta kuin riskirahoittajilla (esim. tuotto,
rahavirta, pääoman kasvuvauhti ja ulosrahastusajankohta). Enkelit suosivat aloittavia ja
varhaisessa kehitysvaiheessa olevia yrityksiä ja ovat perinteisesti kiinnostuneita
kiinteistöistä, rahoituksesta, valmistuksesta ja yrityspalveluista. Jotkut ovat kiinnostuneita
bio- ja tietoliikenneteknologiaprojekteista.
Jotkut sijoitusenkelit toimivat liikeyrityksen kautta ja jotkut yhteistyössä erikoistuneiden
instituutioiden kanssa. Myös pankit tavoittelevat uusia tapoja rahoitukselle ja jotkin pankit
ovat perustaneet tytäryhtiöitä, jotka ovat erikoistuneet sijoitusenkelien ja yritysten
yhteensaattamiseen.
36
37
5.6.3 Rahoitusneuvonta
Neuvojat eivät suoranaisesti rahoita yritystä, mutta he voivat avustaa yrityksen
perustamisessa ja järjestelyissä, sekä koota tärkeää tietoa, joka parantaa yrityksen
rahoituksensaantimahdollisuuksia. Erilaisia neuvontapalveluita on tarjolla useita.
Useimmilla pankeilla on omien rahoitus- ja yritysneuvontapalveluidensa lisäksi yhteydet
erilaisiin neuvontapalveluihin.
Neuvontapalvelut
muodostuvat
neuvonnan
antamisesta
pienen
yrityksen
omistajalle/johtajalle. Palvelut saattavat koostua henkilökohtaisesta neuvonnasta,
ryhmäneuvonnasta tai muunlaisista lähestymistavoista pienyrityksen tukemiseksi.
5.6.4 Yritysten tarjoama rahoitus
Uusi rahoituslähde aloittaville yrityksille on yrityssektori. Vaikkakin tämän tyyppinen
rahoitus on vielä uutta, monet suuret yhtiöt ovat työskennelleet aktiivisesti aloittavien
yritysten kanssa tällä tärkeällä osa-alueella – aloitukseen tarvittavan rahoituksen ja
tietotaidon järjestäjänä.
Yleisesti
pk-yrityksille
tarjottava
rahoitus
on
joko
velkarahoitusta
tai
aikaremburssirahoitusta. Jotkin yrityssektorin rahoittajat ovat kuitenkin perustaneet
pääomainvestointirahastoja riskirahoittajien tapaan. Etuna yrityssektorin rahoituksessa
on muut lisäpalvelut, joita suuret yhtiöt voivat tarjota, kuten asiantuntevuus ja olemassa
olevan yritysrakenteen tuki.
Suuryritykset etsivät yleensä tuotteita tai teknologioita, joita he voivat käyttää
parantaakseen omaa tuotevalikoimaansa tai teknologiaansa. Haittana tämän tyyppisen
rahoituksen etsinnässä onkin, että uuden yrityksen liike- tai tuoteidean on yleensä
sovittava suuremman yrityksen nykyisiin tai tuleviin tarpeisiin.
Tapa, jolla rahoittavaa yritystä lähestytään, sekä tarvittava tieto ovat samantyyppiset
kuin riskirahoittajaa lähestyttäessä – rahoittava yritys odottaa näkevänsä järkevän ja
”ehjän” liiketoimintasuunnitelman. Yritys ei tarjoa apurahaa vaan kyseessä on investointi,
jolle odotetaan huomattavaa voittoa. Jotkin yritykset odottavat rahoitusta hakevalla
yrityksellä jo olevan hankittuja investointeja, ennen kuin rahoitusta hakeva yritys lähestyy
heitä (erityisesti Internet-aloilla).
Tämän tyyppinen rahoitus on vielä melko uutta ja yrityksillä, jotka aloittavat tällä
sektorilla, on usein tarjolla erityyppisiä rahoitusratkaisuja. Viimeaikaiset tiettyjen
markkinasektoreiden taantumiset ovat aiheuttaneet joidenkin yritysten vetäytymisen tältä
rahoitussektorilla.
37
38
Liite 1
ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun
yritystoiminnan kannattavuus ja menestymisen mahdollisuudet. Toiminnan mahdolliset
rahoittajat edellyttävät liiketoimintasuunnitelman laatimista.
Nimi:
Osoite:
Puhelin:
Fax:
Sähköposti:
1. Osaaminen
Yrittäjänä toimiminen perustuu osaamiseen, jonka keskeisiä tekijöitä ovat ammattitaito ja
koulutus. Osaaminen voi olla lähtöisin myös harrastuksista tai jokapäiväisen toiminnan
piiristä.
Mikä työkokemus ja koulutus sinulla on?
Onko sinulla erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, josta on hyötyä yrittäjänä?
Mitkä ovat vahvat puolesi?
Mitkä ovat heikot puolesi?
Mitä ominaisuuksia tarvitset lisää ja mistä niitä saa?
2. Tuote / palvelu
Tarjoamasi tuote tai palvelu on riippuvainen ammattitaidostasi ja osaamisestasi.
Onnistuaksesi yrittäjänä sinun täytyy tietää asiakkaasi tarpeet, mitä asiakkaat odottavat
sinulta ja tarjoamiltasi tuotteilta tai palveluilta. Pyri tarkastelemaan asioita asiakkaasi
näkökulmasta.
Mikä on tuotteesi / tarjoamasi palvelu?
Mitä ainutlaatuista ja erinomaista siinä on?
Mitä heikkouksia siinä mahdollisesti on?
Mitä etua tai hyötyä siitä on asiakkaalle?
Vastaako tuotteesi tai palvelusi laatu pyytämääsi hintaa?
38
39
3. Asiakkaat / markkinat
Yrittäjälle on tärkeää tuntea asiakkaansa. Mitä tuotteen tai palvelun ominaisuuksia
asiakkaat arvostavat ja mitä eivät pidä erityisen tärkeänä? Mitkä ovat asiakkaan
odotukset? Yritysasiakkaat on järkevä ryhmitellä esimerkiksi yrityksen toimialan koon tai
sijainnin perusteella ja henkilöasiakkaat iän, sukupuolen, tulotason, asuinpaikan
perusteella. Alussa on hyödyllistä keskittyä niihin asiakasryhmiin, jotka
todennäköisemmin ostavat tuotteen tai palvelun.
Ketkä ovat asiakkaasi ja kohderyhmäsi?
Mitkä ovat asiakkaiden ostotottumukset?
Kuinka paljon asiakkaita on?
Missä asiakkaat sijaitsevat?
Kuka tekee ostopäätöksen, jos asiakas on yritys?
4. Kilpailijat
On tärkeää tuntea kilpailijansa, heidän tuotteensa ja toimintatapansa. Yrittäjän tulisi
pystyä erottautumaan kilpailijoistaan jollakin asiakkaan arvostamalla tekijällä, jolloin
yrittäjälle jää hinnoitteluun vapautta ja paremman tuloksen mahdollisuus.
Ketkä ovat pahimmat kilpailijasi? Mainitse 3-5 tärkeintä.
Mitkä ovat heidän vahvat puolet?
Mitkä ovat heidän heikot puolensa?
Mitkä ovat kilpailijoiden tuotteet tai palvelut?
Kuinka kilpailijoiden tuotteet / palvelut eroavat omistasi?
5. Oma yrityksesi
Kannattaa miettiä tarkkaan, miten aikoo toimia. Esimerkiksi yritysten sijaintivaatimukset
eroavat eri toimialoilla toisistaan. Tärkeintä on, että päädyt omien resurssiesi kannalta
tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen ja kehität yritystäsi suunnitelmallisesti.
Yrityksesi toimitilat ja sijainti?
Mitä tuotantovälineitä tarvitset?
Tarvitsetko työvoimaa?
39
40
Kattavatko vakuutukset toiminnan riskit?
6. Kirjanpito ja talouden suunnittelu
Useimmissa tapauksissa yrittäjän on järkevintä keskittyä itse yrittämiseen ja antaa
kirjanpito tilitoimiston hoidettavaksi. Samoin tilinpäätöksen suunnittelussa kannattaa
kuunnella asiantuntijoita. Erityisesti henkilöyhtiöissä ja osakeyhtiöissä kannattaa käyttää
ammattitaitoista tilintarkastajaa.
Miten aiot hoitaa kirjanpidon?
Miten aiot suunnitella toimintasi? Miten seuraat suunnitelmien toteutumista?
Tarvitsetko neuvontaa tilinpäätöksen suunnitteluun, budjetointiin ja johonkin muuhun?
Miten aiot järjestää rahoituksen?
Liite 2
INVESTOINTILASKELMA
Tämän lomakkeen avulla voit selvittää, mitä yritystoiminnan aloittaminen maksaa
(RAHAN TARVE), sekä suunnitella, miten aiot rahoittaa toiminnan (RAHAN LÄHTEET).
Mieti tarkkaan: Mitkä ovat yritystoiminnan kannalta tärkeitä ja järkeviä hankintoja? Miten
paljon käyttöpääomaa tarvitset selviytyäksesi? Kuinka paljon sinulla tai osakkailla on
sijoittaa rahaa, koneita, työkaluja yritykseen? Kuinka paljon tarvitset lainaa, mistä aiot
sen hankkia ja mitä se maksaa?
RAHAN TARVE
Investoinnit
Ennen
aloitusta
Aineettomat
hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Liikeirtaimisto
Käyttöpääoma
1-3 kk
Mainonta
Vuokrat
1 vuoden
aikana
Perustamismenot
Muut
Tuotantovälineet
ATK-välineet
Auto
Kalusteet
Puhelin / Fax
Asennukset
Toimistotarvikkeet
Muut
Alkumainonta/
esitteet
Toimitiloista/
takuuvuokrat
Laitevuokra/
40
41
Palkat
Vaihto- ja
rahoitusomaisuus
leasing
Työntekijöiden
palkat
Yrittäjän oma
toimeentulo
Alkuvarasto
Kassa
Rahantarve
yhteensä
RAHAN LÄHTEET
Oma pääoma
Lainapääoma
Osakepääoma
Omat sijoitukset
Omat koneet
Muut
Osakaslaina
Pankkilaina
Muut
Lainat
tavarantoimittajalta
Muu tulorahoitus
Rahan lähteet
yhteensä
41
42
Liite 3
KRIITTISEN PISTEEN LASKEMINEN
Alustavan kannattavuuslaskelman avulla voidaan arvioida, kuinka paljon on myytävä,
jotta saisi itselleen riittävästi rahaa elämiseen ja että pystyisi maksamaan kaikki
liiketoiminnasta aiheutuneet kulut. Määrittele ensin tavoitetulos eli rahamäärä, minkä
tarvitset vähintään kuussa elämiseen.
KUUKAUDESSA
VUODESSA
TAVOITETULOS (Netto)
+ lainojen lyhennys
= TULOT VEROJEN JÄLKEEN
+ verot (valtio + kunta)
= RAHOITUSTARVE (Bruttotulot)
+ yrityslainojen korot
+ poistot
A = KÄYTTÖKATETARVE
+ Kiinteät kulut: (ilman ALV)
YEL
Muut vakuutukset
Työntekijöiden palkat
Palkkojen sivukustannukset
Vuokrat
Sähkö/vesi
Puhelin/telekopio
Kirjanpito
Toimistokulut
Matka/autokulut
Markkinointi
Koulutus
Lehdet yms.
Korjaukset
Yrittäjän
työttömyyskassamaksu
Muut kulut
B = KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ
A + B = MYYNTIKATETARVE
+ Ostot (ilman ALV)
= LIIKEVAIHTO
+ Arvonlisävero %
= KOKONAISMYYNTI/ - LASKUTUS
Kuukausilaskutustavoite
Päivälaskutustavoite
Tuntilaskutustavoite
Kuukausien määrä/v
Päivien määrä/kk
Tuntien määrä/päivä
42
43
KASSABUDJETTI
Tammi
Helmi
Maali
s
Huhti
Touk
o
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marra
s
Joulu
KASSA KAUDEN
ALUSSA
Kassaan maksut
+ käteismyynti
+ maksut
myyntisaamisista
+ muut maksut
Yhteensä
Kassasta maksut
- arvonlisävero
- käteisostot
- ostovelkojen maksut
- palkat
- ennakonpidätys ja
sotu maksut
- vuokrat
- korot
- verot
- muut
Yhteensä
Rahoitus
- lainojan lyhennykset
+ lainojen nostot
+ omistajien sijoitukset
- omistajien
yksityisotot
Yhteensä
43
44
KASSA KAUDEN
LOPUSSA
Kassa kauden lopussa = Kassa kauden alussa + Kassaan maksut – Kassasta maksut +/- Rahoitus
44
45
KOLMEN VUODEN TULOSENNUSTE
Tilikauden pituus kk
20__
20__
Euro
%
Euro
20__
%
Euro
%
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
LIIKETOIMINNAN TUOTOT
YHTEENSÄ
Aine- ja tarvikekäyttö
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut
Valmistevaraston lisäys/vähennys (+/-)
KÄYTTÖKATE
Suunnitelman mukaiset poistot
LIIKETULOS
Tuotot osuuksista ja muista sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Välittömät verot
NETTOTULOS
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
KOKONAISTULOS
Yritystoiminnan lasketun kriittisen pisteen perusteella voi arvioida ensimmäisen vuoden tulosennusteen
45