1. No category

Ver 1.4
Suunnittelun ohjeita
Sisällysluettelo
Lattialämmityksen mahdollisuudet ja rajoitukset ........................................ 2
Tehontarve ...................................................................................................................................... 2
Asumisviihtyisyys .......................................................................................................................... 2
Lattiamateriaalien aiheuttamat rajoitukset...................................................................................... 2
Eristyksen merkitys välipohjassa.................................................................................................... 3
Lattialämmityksen toteutus ........................................................................................... 3
Putkituksen periaate ........................................................................................................................ 3
Piirijako .......................................................................................................................................... 5
Putkikoko ........................................................................................................................................ 6
Putkivälit ......................................................................................................................................... 7
Putkipiirin pituus ............................................................................................................................ 8
Jakotukin sijoitus ............................................................................................................................ 9
Huonetermostaatit ........................................................................................................................... 9
Portaiden lattialämmitys ................................................................................................................. 9
Ilmastoinnin jälkilämmityspatteri ................................................................................................... 9
Liikuntasaumat ja läpiviennit ......................................................................................................... 9
Reunanauhan käyttö ..................................................................................................................... 10
Autotallin oven edustan lämpökatko ............................................................................................ 10
Ylilämpö jakotukin edustassa ....................................................................................................... 10
AirWise Oy
1
24.1.2012
Ver 1.4
Lattialämmityksen mahdollisuudet ja rajoitukset
Tehontarve
Lattialämmitys on säteilylämmitys, joka soveltuu käytännössä kaikille lattiamateriaaleille.
Lattialämmityksen teho perustuu lattian ylilämpötilaan ja käytännössä 1 °C = 10 W/m2

Uudisrakennusten tehon tarve on 30 – 60 W/m2

Teho W/m2 = 8,92 * (Tlattia – Tilma)1,1

Viihtyvyys ja lattiamateriaalit rajoittavat lattian maksimilämpötiloja. Suunnittelussa on
tärkeää huomioida maksimiarvot, ettei lattialämmityksellä yritetä mahdottomia ratkaisuja.
Asumisviihtyisyys
Reuna-alueet: maksimi lattialämpötila + 35 °C ( 175 W/m2), laattalattia
 ulkoseinillä noin metrin levyinen alue, jolla ei säännöllisesti oleskella
Sisäalueet:
maksimi lattialämpötila +29 °C ( 100 W/m2), oleskelualueet, laattalattia
 alueet, joilla seistään +27 °C ( 75 W/m2), esimerkiksi keittiö
Kosteat tilat: lattialämpötila 7 - 9 °C korkeampi kuin sisäilma, yleensä +32 °C ( 140 W/m2)
Lattiamateriaalien aiheuttamat rajoitukset
Vesikiertoinen lattialämmitys ei rajaa lattiamateriaalien käyttöä, jos lämmönvastuskerroin alle
0,15 W/m2 K. Ainoastaan lattialankku, jonka paksuus on yli 25 mm ei sovellu hyvin
lattialämmitykseen. Puupäällysteiden eli parketin ja lankun lämpötila ei saa nousta yli +27 °C,
korkeampi lämpötila kuivattaa puuta ja voi vaurioittaa sitä. Parkettilattioiden maksimiteho on siis
noin 50 W/m2.
AirWise Oy
2
24.1.2012
Ver 1.4
Eristyksen merkitys välipohjassa
Lämmönsiirtyminen betonivälipohjassa, jossa kantavan osan ja pintavalun väliin ei tule eristettä
(styrox 25 mm), siirtyy lattialämmityksen tehosta alakertaan merkittävä osa (jopa 40 %). Tällöin
alakerrassa on yhdistetty katto- ja lattialämmitys, koska yläkerran laatta joudutaan lämmittämään
liian kuumaksi. Lattialämmityksen säätö tulee ilman eristettä vaikeaksi ja lisäksi menetetään osa
lattialämmityksen miellyttävyydestä. Mikäli betonisessa välipohjassa ei ole eristettä, reagoi
lattialämmitys hitaasti ulkolämpötilan muutoksiin (massa).
Lattialämmityksen toteutus
Putkituksen periaate
Putkitus suunnitellaan spiraaliputkituksena, eli putkilenkin lämpimin ja viilein putki ovat aina
vierekkäin. Spiraaliputkituksella saadaan lattialämpötila tasaiseksi ja koko lattia hyödynnetään
lämmityksessä, tällöin riittää alhainen menoveden lämpötila.
AirWise Oy
3
24.1.2012
Ver 1.4
Lämpimin putki johdetaan eniten lämpöä vaativaan paikkaan, siis ensin putkitetaan ikkunoiden
edustat, reuna-alueet ja tämän jälkeen keskilattia. Lämmityspiireihin suunnitellaan reuna-alueet
ulkoseinille, ikkunoiden, ovien yms. eteen.
AirWise Oy
4
24.1.2012
Ver 1.4
Piirijako
Lämmityspiirit suunnitellaan niin että periaatteessa yksi piiri lämmittää yhtä huonetta. Näin
suunnitellen huoneiden välinen tasapainotus ja lämpötilan säätö helppoa, koska yhteen
lämmityspiiriin tehty virtaussäädön muutos vaikuttaa vain yhdessä huoneessa. Mikäli huone on
suuri vaatii se useamman lämmityspiirin huolehtimaan lämmöntarpeesta (esim. olohuone) Samassa
lämmityspiirissä voi olla samanarvoisia tiloja eri huoneista (esim. vaatehuoneen ja makuuhuone).
Mutta esimerkiksi saunaa ja vaatehuonetta ei kannata yhdistää samaan lämmityspiiriin.
AirWise Oy
5
24.1.2012
Ver 1.4
Putkikoko
Lämmitysputken tulee luovuttaa lämpöä mahdollisimman tasaisesti koko lämmityspiirin osalta,
joten lämmönluovutuksen oltava tasaista ja tehokasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että virtaus
lämmitysputkessa on turbulenttista, sillä jos virtaus on liian pientä (iso putki) jää virtaus
laminaariseksi. Laminaarisessa virtauksessa on lämmönluovutus tehotonta, sillä putkipiirin alkuosa
luovuttaa enemmän lämpöä. Laminaarisessa virtauksessa käytetään korkeampaa menoveden
lämpötilaa ja lattian tasalämpöisyys karsii. Mikäli virtaus lämmitysputkessa on liian suuri, kasvaa
lämmityspiirin painehäviö suureksi.
Käytännössä lämmitysputkien maksimi virtausnopeus on 0,8 m/s
Jotta virtaus olisi turbulenttista on virtausnopeuden oltava vähintään 0,15 m/s
Putkikoko kannattaa valita rakennuksen tyypin ja/tai rakenteiden mukaan.
Normaaleissa asuinrakennuksissa sopiva putkikoko on 16 * 2,0 mm, jolla pystytään (50 W/m2)
tekemään 10 –16 m2 huoneita yhdellä piirillä.

12 * 2,0 mm lämpöputkea käytetään kipsilevylattioissa tai muissa rakenteissa, joihin 16 mm
putki ei mahdu.

20 * 2,0 mm lämpöputkea käytetään tiloissa, missä lattian tasalämpöisyydellä ole suurta
merkitystä (hallit, varastot yms.) tai tarvitaan pitkiä putkipituuksia. Voidaan käyttää myös
syöttöputkena, mikäli koko riittää. (suojaputkeen asennettuna).

25 x 2,0 mm lämpöputkea käytetään pääsääntöisesti syöttöputkena (suojaputkessa).
Voidaan käyttää myös esimerkiksi katulämmityksissä.
AirWise Oy
6
24.1.2012
Ver 1.4
Putkivälit
Lattialämmityspiirit voidaan jakaa reuna- ja keskialueisiin, joista keskialue on harvemmin
putkitettu alue. Lämmityspiiri voi olla myös integroitu, jolloin reuna- ja keskialue on yhdistetty.

Märkätilojen putkitus suunnitellaan aina 150 mm:n jaolla (lauteiden alla 225 mm).

KHH, WC, pukuhuoneet, kipsilattiat ja jos lattiamateriaalina on kivilaatta maksimi
putkijako on 225 mm.
100 mm
150 mm
225 mm
300 mm
450 mm
600 mm
10,00 m/m2
6,66 m/m2
4,44 m/m2
3,33 m/m2
2,22 m/m2
1,66 m/m2
Isojen ikkunoiden edustat, erkkerit, terassit, viherhuoneet (reuna-alueet)
Ikkunoiden ja ovien edustat, erkkerit, kosteat tilat (reuna-alueet)
Laattalattiat, piha- ja katulämmitys, tiheä keskialue
Harva keskialue, hallit
Hallit, teollisuustilat jne
Isot hallit
Keskialue

Oleskelutilojen keskialueen putkitus suunnitellaan tehontarpeen mukaan: putkijako 150,
225 tai 300 mm (omakotitaloissa).
Reuna-alue
Reuna-alueen tärkein tarkoitus on katkaista kylmien seinien ja ikkunapintojen aiheuttama veto.
Ikkunan korkeus
Putkiväli/rinnakkaiset putket

< 1200 mm
 150/4

1200-1600 mm
 150/6

1800 mm
 150/8

2000-2400 mm
 100/8

>2400 mm
 tapauskohtainen
AirWise Oy
7
24.1.2012
Ver 1.4
Putkipiirin pituus
Oleskelutiloissa putkipituus tehontarpeen perusteella, normaalisti voi piirin (putki ilman venttiilejä)
painehäviönä pitää 15 kPa, ja jäähtymänä vedelle 7-8 °C. Normaalissa rakennuksessa voi 16 mm:n
putkella pitää tiloissa, joissa on suurempi lämmöntarve (nurkkahuoneet, reuna-alueet, erkkerit jne.)
optimaalisena piirin pituutena 65-70 m. Vähäisemmän lämmöntarpeen alueilla (keskialueet)
normaaleilla lämpöhäviöillä voi pitää optimaalisena piirin pituutena n. >80 m.
On huomioitava pahimmat ongelmat syntyvät silloin kun, keskialueilla ja "toisarvoissa" tiloissa on
liian lyhyitä piirejä. Käytännössä tulisi pyrkiä tilanteeseen, että lämmitettävissä tiloissa ei
keskialueilla olisi seassa alle 40 m:n putkipiirejä. Järjestelmä toimii paremmin kun keskialueella
on yksi 85 m:n putkipiiri, kuin että siinä olisi kaksi 45 m:n piiriä. Ellei keskialueelle ole
mahdollista tehdä pitkää piiriä kannattaa pahimpien piirien pituudet tehdä normaalia lyhyemmiksi.
12 mm putkella pidetään periaatteessa voimassa samat jäähtymät ja painehäviörajat, jolloin
vastaavat piirinpituudet ovat n. 50 m ja >60 m. Yläkerroissa on todellinen lämmöntarve yleensä
selvästi pienempi, joten piiripituuden ylityksiä voi tehdä helpommin (poikkeuksena pienet
nurkkahuoneet).
Märkätiloissa sopiva maksimi piiripainehäviö on myös 15 kPa, mutta sopivana jäähtymänä voi
pitää 4 - 5 °C, joten sopiva piirin pituus on tällöin n. 55 m. KHH:ssa ja vastaavissa voi mitoittaa
väljemmin, jolloin sopiva piirinpituus n. 65-70 m.
AirWise Oy
8
24.1.2012
Ver 1.4
Jakotukin sijoitus
Jakotukit sijoitetaan mikäli mahdollista rakennuksen keskelle, tekniseen tilaan ja esimerkiksi
vaatekaappiin. Keskeinen sijainti helpottaa lämmityspiirien suunnittelua (lyhyet piirisyötöt).
Jakotukin paikkaan vaikuttavat myös esteettiset näkökulmat ja syöttöputkiston toteutus.
Huonetermostaatit
Termostaatit on lattialämmityksessä lämpötilan rajaajia, eivät varsinaisia lämpötilan säätimiä.
Termostaateilla voidaan viilentää oleskelutilojen lämpötiloja (esim. makuuhuoneessa).
Termostaatteja käytetään oleskelutiloissa harkitusti, eli makuuhuoneissa, takka- ja olohuoneessa.
Portaiden lattialämmitys
Betonisiin portaisiin kannattaa suunnitella lattialämmitys, mikäli se on mahdollista. Lämmityspiiri
toteutetaan viemällä lämmitysputki portaat alas/ylös (riippuen jakotukin sijainnista) ja
paluuputkella täytetään porrastasanteet.
Ilmastoinnin jälkilämmityspatteri
Ilmastoinnin jälkilämmitys voidaan toteuttaa lattialämmitysvedellä. Jälkilämmityspatteri tulee olla
varustettu termostaattisella patteriventtiilillä (IV- toimituksessa) ja ilmastointilaite tulee olla
varustettu kunnollisella jäätymisen estoautomatiikalla. Kytkentä voidaan tehdä jakotukin
piiriventtiilistä tai mieluummin rakennetaan ilmastointikoneelle kokonaan oma lämmityslinja
(suositeltava).
Liikuntasaumat ja läpiviennit

Lämpöputki on asennettava suojaputkeen liikuntasaumojen ja selvästi ennustettavissa
olevissa betonilaatan murtumakohdissa.

Kantavien seinien yms. läpivienneissä on lämpöputket asennettava suojaputkeen.

Mikäli lämpöputkea siirretään tasolta toiselle on putket näiltä kohdin asennettava
suojaputkeen.
AirWise Oy
9
24.1.2012
Ver 1.4
Reunanauhan käyttö
Betonilattiassa on kantavien rakenteiden ja pintalattialaatan väli on hyvä varustaa reunanauhalla.
Reunanauha toimii joustavana rajapintana lattialaatan lämpöliikkeille ja muodostaa samalla lämpöja äänikatkon seinän ja lattialaatan välille.
Autotallin oven edustan lämpökatko
Ajoluiska ja autotallin lattialaatta on erotettava toisistaan eristeliuskalla (lämpökatko). Lämpökatko
(eriste) sijoitetaan autotallin oven sisäpuolelle, niin että se on selvästi (30 -50 mm) autotallin
puolella lämpimässä tilassa. Ensimmäinen lattialämmitysputki on noin 300 mm:n päässä
lämpökatkosta.
Ylilämpö jakotukin edustassa
Jakotukeilta lähtevät piirien syöttöputket saattavat muodostaa liian lämpimän alueen esimerkiksi
silloin kun jakotukki on sijoitettu käytävälle tai vaatehuoneeseen. Kyseisessä tilanteessa joka
toinen lämpöputki asennetaan halutulta matkalta suojaputkeen (menoputki).
AirWise Oy
10
24.1.2012
Ver 1.4
Suunnittelun kannalta on tärkeää saada:







Talon pohjakuvat (lopulliset)
Jakotukkien paikat
Syöttöputkistot (mistä/mihin)
Termostaattien sijoittelu
Julkisivu- ja leikkauskuvat
U-arvot
Yhteystiedot ja toimitusaika
Mikäli lähtötiedot ovat puutteelliset ja suunnittelutilaus on annettu voi
suunnittelija ”arvata” loput. Jos lähtötietoihin ja ”arvauksiin” tulee
muutoksia, on kyseessä muutoskuva.
Air Wise Oy
JRu
AirWise Oy
11
24.1.2012